Joulu 2023 Eläkeliiton K-P:n piiri ry by Creamedia

Joulu 2023

Sydämessä pienessäkin asuu joulun taika. Pysähdy siis Sinäkin, nyt on juhlan aika. Hyvää Joulua!

Halvalla hyvä joulu tulEe.

tee lahjaostokset kätevästi verkossa: halpahalli.fi

Tässä lehdessä: Seurakunnan hartauskirjoitus, Juha Aronen .................................................. 2 Piiri pyörittää ja kehittää, Taina Alanko.......................................................... 3 Seurakuntien joulutervehdykset ..................................................................... 4 Piirin yhdistysten joulutervehdykset ............................................................... 5 Eläkeliiton puheenjohtajan tervehdys, Raimo Ikonen ................................... 6 Eläkeliiton toiminnanjohtajan tervehdys, Anssi Kemppi ............................... 6 Koukuttava karaoke ......................................................................................... 8 Tuottoa tili- ja kassavaroille ............................................................................10

HALSUA Jäähyväisten aika .......................... 11 Halsuan ilmoitukset ..................... 11 HIMANKA Raumankarin koululaisten mummoja pappajuttuja ............ 13 Titanicilta myöhästynyt Hilda Sofia Nichols ...................... 15 Himangan ilmoitukset ................. 16 KANNUS Kannuksen yhdistys 50 vuotta ..... 18 Keväinen matka maamme kaakkoiskolkkaan ......................... 19 Vierailu Kitinkannuksessa ........... 21 Kyläkaupan joulu ......................... 21 Kannuksen ilmoitukset ................ 22 KAUSTINEN Terveiset kyläyhdistys Vitatiimilta Kaustiselta ................. 25 Laulujen viesti – yhdessä laulamisen riemua ....................... 26 Yks vanha joulukirkkomatka ....... 27 Leevi – kaikkien tuttu .................. 28 Kaustislaiset tarina-arkut ääniksi . 30 Kaustisen ilmoitukset ................... 30 KOKKOLA Aistit avoinna ja lihakset liikkeellä. 33 AHAA! – Aivojakin kannattaa treenata! ....................... 36 Runo: Jouluaatto kauan sitten ..... 37

Voimaa ja iloa musiikista ............. 38 Kokkolan yhdistyksessä monipuolista toimintaa vuosien varralla.... 40 Kokkolan ilmoitukset ................... 41 KÄLVIÄ Kyllä sihteeri tietää ....................... 46 Runoja, Samuli Hautamäki.......... 47 Kälviän ilmoitukset ...................... 47 LESTIJÄRVI Metsänvartijoiden töiden loppuminen .................................. 49 Lestijärven ilmoitukset ................ 51 Lestijärvellä ongittiin kilpaa ........ 51 LOHTAJA Iloista toimintaa Lohtajalla .......... 52 Lohtajan ilmoitukset .................... 53 PERHO Olle Aronen – satasia lasissa ........ 55 Yhdistystoiminta on nyt kaikkien toimintaa........................ 57 Perhon ilmoitukset ....................... 58 Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin suunnistuskisat Perhossa . 60 PIETARSAARI "Oppia ikä kaikki"......................... 61 Pietarsaaren ilmoitukset .............. 62 Piirin syyskokous Pietarsaaressa . 63

Pykeijan matka: Monen haaveet toteutuivat .......... 93 Piirin ja jäsenyhdistysten yhteystiedot .................................. 95 Lehden ja piirin tietoja ................ 96

SIEVI Eläkeläiset perinteisellä sokkomatkalla............................... 64 Aili Lindberg täytti 85 vuotta ...... 66 Sievin ilmoitukset ........................ 68 Piirin bocciamestaruudet Sieviin. 69 TOHOLAMPI Isäni tarina .................................... 70 Sairastuminen yllätti Espanjassa. 72 Digiopastusta nettitreffeillä ......... 73 Vieläkö muistatte Limperin Hilman? ........................ 73 Toholammin ilmoitukset ............. 75 Kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä .............................. 76 ULLAVA Kotiseutuni Ullavan historiaa ja tätä päivää ................................. 77 Puheenjohtajan vaihdos ............... 79 Ullavan ilmoitukset ...................... 79 VETELI Sanonta "matkailu avartaa" on täysin totta! ............................. 80 Vetelin yhdistyksen toimintaa 2013–2023.................... 82 Vetelissä kokeiltiin uutta .............. 85 Osaatko kirjoittaa ja lukea kaunokirjoitusta? ................ 86 Sisulla opintielle ........................... 88 Uhkarohkea harrastus .................. 89 Vetelin ilmoitukset ....................... 89

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea alkavalle vuodelle! Joulu 2023

Perhon kirkko. Kuva: Katri Haukilahti

Joulun valo Valo syttyi, Jeesus syntyi, enkeli sen tiedon toi. Mahtavasti maahan asti, taivaan joukon kiitos soi.

lämä on valon varassa: Ei ole kasvua ilman auringon loistetta. Pimeä vuodenaika kaamostunnelmassa ja maailman pimeys ovat ahdistavia asioita. Ihmiskunta odotti Pelastajaa vuosisatoja, mutta sitten Hän tuli, maailman valo ja rakkauden lämpö. Evankelista kirjoittaa: ”Valo loistaa pimeydessä ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1:5,14) Ensimmäinen joulu toi ihmeellisen, pelastavan valkeuden tänne maailman yön keskelle. Pienestä lapsesta säteilee valo, joka säteilee myös ristin Herrasta 30 vuotta myöhemmin, ja aina aikojen loppuun saakka. Häneltä saamme armon ja iankaikkisen elämän. Tämä elämä on Herramme Jeesuksen tuntemisessa. Pimeässä eksyvälle ja pelokkaalle pieninkin valon tuike merkitsee toivoa paremmasta! Kun sytytämme joulukynttilän, kotona tai haudoil2

la, tulemmeko ajatelleeksi, että se saarnaa pelastuksen Herrasta ja Hyväntekijästä, joka ”paloi loppuun”, mutta samalla ”heitti tulensa” koko maailman hyväksi. Hän oli isän olemusta, Valkeus Valkeudesta, samaa olemusta kuin Isä, voidakseen auttaa syntisiä. Hän näytti tien pimeästä Isän luo. Hän oli se elävä ja ylösnoussut ”aurinkomme”, Isän lahja koko ihmiskunnalle, sinulle ja minulle. Hän tahtoi, että olemme Hänen omiaan ja uskomalla Jeesukseen levitämme Hänen valoaan kaikkialle ihmiskunnassa. Aloittakaamme läheltä, omista kodeistamme ja yhteisöstämme.

Valkeus kirkas päällä synkän maan, nyt johdata! Tietä en itse tunne ollenkaan, nyt johdata! Siunattua Joulua ja Uutta Vuotta!

Joulu 2023

JUHA ARONEN Perhon kirkkoherra

Piiri pyörittää ja kehittää

iirin johtokaksikolla puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilällä ja toiminnanjohtaja Taina Alangolla on tapana kokoontua kesäisin katsomaan, miten alkuvuosi on mennyt sekä laitetaan kalentereihin tulevat syksyn tapahtumat. Kahvikupposen ääressä samalla, kun Pirjo hyväksyi piirin laskuja, hän kysäisi: ”Mitäs me olemmekaan alkuvuodesta touhunneet?” Taina selasi kalenteriaan: ”Tammikuun piti olla tasapainoinen normaaleine vuodenvaihderutiineineen, mutta mitä vielä! Vuosi pärähtikin vilkkaasti käyntiin. Toteutimme jokaisella kolmella alueellamme seminaarit aiheena: Yhdistyksen hallituksen jäsenen vastuut ja roolit. Helmikuussa, alkavan kokouskierroksen lisäksi, piiri lisäsi kierroksia järjestämällä Vankka kokemus käyttöön – eläkeläisten ja yrittäjien rekry-tapahtuman Kokkolan kaupungintalolla. Talviliikuntaakaan ei unohdettu. Piirin viestihiihto järjestettiin Kaustisen upeassa hiihtokeskuksessa samalla viikolla, kuin Suomessa viettiin kansallista hiihtopäivää. Maaliskuun kokousten lomassa ehdimme aloittamaan Tunne Musiikki -musapajasarjan pilotoinnin sekä järjestämään eduskuntavaalipaneelin, aloitimme Keskipohjanmaa-lehden uuden tapahtumakalenterin haltuun ottamista, järjestimme piirin pilkkikilpailut ja anoimme uudelta Hyvinvointialueelta 20 000 € järjestöavustusta. Huhtikuu käynnisti Tartu Digiin -kiertueet, joihin olemme sitoutuneet osallistumaan. Starttasimme tämän joululehtemme teon ja haimme kuntoa ja iloa piirin boccia-kilpailuista. Loppukuusta jännitys laukesi: olimme saaneet K-P:n hyvinvointi- ja tulevaisuuslautakunnan myöntämän suurimman järjestöavustuksen, peräti 13 110 €. Toukokuu toi tullessaan keveän tuulahduksen piirin karaokemesta-

Pirjo ja Taina kävelykadulla Kokkolassa Tehtaankadun Purjeen takana kesäisten kukkaistutusten kera. Kuva: Maisa Järvelä

ruuskisojen myötä. Keväästä innostuneena pidimme jokaisella kolmella alueella ajatuspajat, aiheina mm. Eljas-jäsenrekisterin antamat uudet tiedottamismahdollisuudet. Paljaille mättäille pääsy mahdollisti myös piirin järjestämän Luonnosta ja liikunnasta -aluekoulutuksen. Kesäkuun alussa teimme historiaa. Piirin ensimmäiset suunnistuskilpailut järjestettiin Perhossa. Piirihallitus käynnisti myös kehittämisseminaarisarjan, jossa pohdimme yhdessä, mikä on piirin nykytila (keitä me olemme ja mitkä ovat juuremme) sekä minne menemme (millaiseksi haluamme kehittää piiriä) vuoteen 2030 mennessä. Kesäisen luonnon helmassa saimme valmiiksi piirin nelikenttäanalyysin. Heinäkuussa yhdistykset lomailevat, silti rantaongintakisat kuuluvat perinteisiin. Ne pidettiin Lestijärvellä. Joulu 2023

Elokuu toi tullessaan Ulkoilu- ja liikuntatapahtuman Vetelin liikuntapuistossa sekä Eloriehan Alaviirteen lavalla Lohtajalla. Piirihallitus kokoontui myös jalostamaan kehittämissuunnitelmiaan Kiurunkankaan kokoustiloissa Sievissä.” Tainan alkuvuoden 2023 kalenteriselauksen jälkeen totesimme kuin yhdestä suusta, että vain saumattomalla yhteistyöllä yhdistysten ja yhteistyökumppanien kanssa voimme toteuttaa näin monia asioita. Soiten toiminta-avustuksella on tänä vuonna ollut merkittävä rooli. Sen saaminen tuntuu hyvältä. Se tuo tunteen, että meitä arvostetaan ja teemme oikeita asioita maakuntamme ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. TAINA ALANKO toiminnanjohtaja, EL K-P:n piiri 3

Vapahtajan Siunaamaa Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Toholammin seurakunta

Perhon seurakunta

Vetelin seurakunta Toholammin seurakunta Lestijärven toimipiste

Joulu 2023

www.vetelinseurakunta.fi vetelin.seurakunta@evl.fi puh. 050 445 5200

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin jäsenyhdistykset esittävät kiitokset jäsenille, ystäville ja tukijoille vuoden 2023 toiminnasta ja toivottavat

Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2024

Eläkeliiton Halsuan yhdistys

Eläkeliiton Himangan yhdistys

Eläkeliiton Kannuksen yhdistys

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys

Eläkeliiton Kälviän yhdistys

Eläkeliiton Lestijärven yhdistys

Eläkeliiton Lohtajan yhdistys

Eläkeliiton Perhon yhdistys

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys

Eläkeliiton Sievin yhdistys

Eläkeliiton Toholammin yhdistys

Eläkeliiton Vetelin yhdistys

Eläkeliiton Ullavan yhdistys

Joulu 2023

Sukupolvien ketjuista voimaa

äpi elämän minua on kiehtonut ylisukupolvinen ajattelu ja kohtaaminen. Tuppaudun mielelläni tilaisuuksiin, joissa saan kohdata eri sukupolvia. Varsinkin näin ikäihmisenä on todella mielenkiintoista kuulla ja keskustella eri ikäisten nuorten kanssa ja mielessään puntaroida ihmisenä kasvamista, kun itse on kipuillut ne vaiheet ohi. Jokainen ikävaihe on ainutkertainen ja kiinnostava, erityisen kiinnostava sille, joka sitä juuri elää. Mutta näemmekö yli oman elämänvaiheemme? Sukupolvitietoisuus syntyy tutkimusten mukaan 40–50 vuoden kieppeillä, kun vanhemmat ovat vielä elossa ja omat tai ystävien lapset aikuisuuden kynnyksellä. Se syvenee, kun lapsenlapsia tulee ja elämän rajallisuus tiedostuu vahvemmin. Koko sukupolvien ketju aukeaa uudella tavalla. Nykyisin on yleistä, että jopa 4–5 sukupolvea elää yhtä aikaa. Sukupolvien ketju on näin moni-ilmeisempi ja monimutkaisempi kuin ennen. Sen soisi olevan kiinteämpi ja antavan enemmän mielihyvää jokaiselle ikäpolvelle. Nykypäivänä sukupolvien välistä yhteistyötä vaikeuttaa myös yhteiskunnan arvojen pirstaloituminen. Ei ole monta sukupolvea siitä, kun ylisukupolvisuus koettiin arjessa päivittäin syntymästä kuolemaan. Nyt olemme ulkoistaneet järjestelmille osan ylisukupolvisesta ja omasta vastuustamme. Vapauden ja tasa-arvon lisäksi meillä tulisi arvoissamme painottua enemmän veljeys/sisaruus: vastavuoroinen vuorovaikutus ihmisten ja sukupolvien välille, jossa tiedostetaan oikeuksien lisäksi myös velvollisuudet. Korona on vaikuttanut eniten nuoriin ja ikäihmisiin. Yhteiset ongelmat: Yksinäisyys, masennus ja mielenterveys, arvottomaksi kokeminen ja liikkumattomuus. Molem6

mat ovat heikosti edustettuna yhteiskunnan päätöksenteossa. Heidän elämän vaiheensa ymmärtäminen vaatii nykyistä vahvempaa osallisuutta ja kuuntelua yhteiskunnassa. Uudet kunnat ovat temppelin harjalla. Ne luovat elämän pohjan aivan eri tavalla kuin ennen: varhaiskasvatus, koulutus, liikkuminen, kaavoitus, liikenne, vihreä ympäristö, rakentaminen ja hyte-toiminta. Ylisukupolvinen yhteisöllisyys on rakennettava uudella tavalla uusissa kunnissa. Kunta ei ole vain viranomaistoimintaa vaan verkostoitunutta yhteistoimintaa järjestöjen, yritysten ja kansalaisten kanssa. Kunnissa ihmiset asuvat. Eläkeliiton arvot ja toiminta korostavat ikäystävällisyyttä, ymmärtämystä eri ikäluokkien elämäntilanteesta ja koko elämän kaaresta. Tilaisuuksissamme on aina useampi sukupolvi mukana, läpileikkaus sukupolvista. Vapaaehtoistoimintamme ja auttamistoimintamme kohdistuu vauvasta vaariin. Olemme läsnä kouluissa ukki- ja mummotoiminnalla, omaishoitajina yli 240 000 henkilölle, vertaistoimijoina harrastus- ja virkistystoiminnassa, työelämässä yhä lisääntyvässä määrin jne. Annamme oman panoksemme yhteiskunnalle ja kanssaeläjille. Sukulaisapu on tärkein tekijä sukupolvien välisessä vuorovaikutuksessa. Eniten yhteyksiä on biologisiin sukulaisiin. Suuret ikäluokat antavat enemmän taloudellista, toiminnallista ja sosiaalista tukea lapsille ja lapsenlapsilleen kuin aikaisemmat sukupolvet. Pelkkä lapsenlasten hyväksi tehdyn auttamistyön arvo on 460 miljoonaa vuosittain, vaikka rakkaudestahan se tehdään ei rahasta. Veroa maksetaan yli oman väestöosuutemme. On ilo todeta, kuinka EläkeliitJoulu 2023

to ja erityisesti yhdistykset ympäri maan ovat käynnistäneet laajan ja monipuolisen toimintansa koronan ja vielä jatkuvan sodan jälkeen. Meidän aktiivista toimintaamme tarvitaan polarisoituneessa yhteiskunnassa. Olemmehan eläneet sukupolvien ketjun kaikki vaiheet suruineen ja iloineen. Haluamme osaltamme jättää yhteiskunnan parempana seuraaville sukupolville ja varmistaa nollatoleranssin kaikenlaiselle syrjinnälle ja vihapuheelle. RAIMO IKONEN puheenjohtaja Eläkeliitto ry

Uudistu ja vaikuta

oku viisas ajattelija on aikoinaan määritellyt, että uudistuminen on halua ja kykyä etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Uudistuminen vaatii aina myös tahtoa katsoa paitsi lähelle eli tähän hetkeen, myös kurkistamista tulevaisuuteen. Elämme muuttuvassa maailmassa, jossa nopea kehitys ja uudet haasteet vaativat meitä sopeutumaan ja kehittymään. Tässä murroksessa meidän on tärkeää pysyä ajan hermolla ja ottaa aktiivinen rooli myös järjestötoiminnassamme. Myös Eläkeliitto on pyrkinyt toiminnassaan ja pitkän tähtäimen ajattelussaan seuraamaan ympäröivän maailman muutosta ja analysoimaan muutosten vaikutuksia. Yksi toimintaohjelmamme strategisista tavoitteista on uusien eläkeläissukupolvien entistä tehokkaampi tavoittaminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää liitolta kaikilla sen järjestöorganisaation tasoilla uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisuja. Perustamisestaan lähtien Eläkeliiton sääntöihin kirjattu tehtävä on ollut eläkeläisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä heidän hyvinvointinsa ja sosiaalisen turvallisuutensa edistäminen. kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen muodostetun hallituksen hallitusohjelma laadittiin haastavassa taloustilanteessa ja se sisältää monille väestöryhmille osin kipeitäkin päätöksiä. Eläkeläisten kannalta tilanne näyttää kuitenkin paremmalta. Eläkeliiton voi sanoa onnistuneen tällä kertaa ainakin kohtalaisesti vaikuttamistyössään - jota on toki tehty myös yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa: Eläkkeensaajien asumistuki näyttäisi säilyvän eikä eläkkeisiin olisi tulos-

sa ennakkoon pelättyjä leikkauksia. Toki mm. lääkkeiden arvonlisäverokannan nosto lisää myös eläkeläisten maksurasitusta sillä monet eläkeläiset joutuvat turvautumaan säännölliseen lääkehoitoon useammin kuin kansalaiset keskimäärin. Myös työeläkejärjestelmään uusi hallitus kaavailee uudistuksia, joiden vaikutuksista eläkeläisten toimeentulon on tällä hetkellä vielä suurta epävarmuutta. Laakereillaan ei voi kuitenkaan liian kauaa levätä. Vaikuttamistyötä tarve ei häviä tulevaisuudessakaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on siirtänyt vuoden 2023 alusta järjestämisvastuun uusille hyvinvointialueille. Uusi toimintaympäristö korostaa tulevaisuudessa myös Eläkeliiton piirien vaikuttamisroolia. Kukapa tuntisi alueen ikääntyneiden asukkaiden palvelutarpeet yhtä hyvin kuin heitä edustavat järjestöt. Kannustan piiriä ja sen yhdistyksiä olemaan jatkossa entistä valppaampana ja keräämään säännöllisesti jäsenistöltä kokemuksia heidän palvelutarpeistaan ja niihin liittyvistä mahdollisista ongelmista. Vaikuttamistyön edellyttää sitä, että tiedämme millaista arkea edustamamme väestöryhmä elää. Tärkeää on myös solmia hyvät suhteet hyvinvointialueiden päättäjiin ja viranhaltijoihin. Onnistunut Joulu 2023

vaikuttaminen on myös aina suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Pikavoittoja järjestötoiminnassa tunnetaan vain harvoin. Toivotan piirille ja sen jäsenille hyvää joulua ja toiminnantäyteistä uutta vuotta! ANSSI KEMPPI toiminnanjohtaja Eläkeliitto ry

Koukuttava karaoke Ennen Kälviällä oli hyviä pyöräilijöitä. Nyt sieltä löytyy myös maan mainioita menestyjiä karaokessa. Sakari Hautamäki

Vuoden 2022 Eläkeliiton valtakunnallinen karaokemestari Pirkko Hautamäki ja toiseksi tullut Samuli Hautamäki Kälviältä.

läkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin karaokekisoissa on joka vuosi ollut monia kälviäläisiä menestyjiä ja valtakunnalliseen loppukilpailuun päässeitä. Vuosien varrella ykkössijan ja kultamitalin ovat maakuntaamme tuoneet Leila Kattilakoski Kannuksesta, Lea Annala Kälviältä ja viimeisimpänä vuonna 2022 Pirkko Hautamäki Kälviältä. Kakkossijoille ja hopealle ovat valtakunnan kisoissa yltäneet Juhani Virkkala Kaustiselta Mauri Peltoniemi Kaustiselta ja Samuli Hautamäki Kälviältä. Finaalipaikkojakin on irronnut useille edustajillemme.

POSITIIVINEN PAPARAZZI JUKKA MUSTONEN Entisen Alfa-tv:n toimittaja ja kuvaaja, nykyään Eläkeliiton Lahden yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Mustonen on vuosien varrella kuvannut herkkupaloja Eläkeliiton valtakunnallisista karaokemestaruuskisoista. Hän kävi viime keväällä 2023 tervehtimässä ja haastattelemassa Juhani Virkkalaa Kaustisella ja Pirkko Hautamäkeä Kälviällä. Oheisista QR-koodeista avautuvista linkeistä löytyy otoksia näistä haastatteluista sekä molempien lauluesityksiä kilpailutilanteissa eri vuosilta.

VIDEOT: Voit avata videon suoraan QR-koodista siten, että kohdistat älypuhelimen kameran koodiin ja napautat ruutuun ilmestyvän nettiosoitteen auki. Tai kirjoita sivulla oleva linkkiosoite tietokoneen selaimeen.

Joulu 2023

Lea Annalan viehättävää laulua löydät tämän qr-koodin takaa:

PIRKKO HAUTAMÄKI ”Aina ko minä oon täsä kotona touhunnu ja ollu lasten kans, aina ko ratio on ollu päällä, niin sitä on laulettu samaa aikaa. Esiinnyin jo koulussa, joka luokalla ja jo ennenkin, kun en vielä osannu lukeakaan.” ”Ei, en jännittäny. Ei sitä tarvi jännittää silloin, kun sä tiät, että se menee varmasti. Jos on vähäkään epävarma kappale, joku kohtakaan siinä, sä jäät jännittämään sitä, miten se menee. Mutta nyt olin varma, että osaan.” ”Viho viimein voitin, ja sitte ei tarKatso Pirkko Hautavi enää mennä! Valtakunnan voittaja mäen energiaa ei pääse enää mukaan. Olen nyt mesantava video: tari ja kannustan muita.”

https://www.facebook.com/ watch/?v=694806284230307

JUHANI VIRKKALA ”Muistan miten eka kertaa lauloin karaoketaustan mukana. Ootin vaimoa, kun hän oli matkahuollon porukan pikkujouluissa. Siinä sivuhuoneesa oli karaokea. Menin kokeilemaan ja heti tykästyin taustoihin. Muistan, että lauloin Junnu Vainion Käyn ahon laitaa. Se oli ainoa kappale, jonka sillä hetkellä osasin”. ”Jos karaokea luki josain leheresä, vaikka olis ollu 150 kilometriä, sinne vaimon kans ajettiin. Jossain vaiheessa tuntu, että saispa vain asuntoautolla ajaa ympäri Suomea ja vain laulaa karaokea.” ”Ehottomasti, vaimo pitää olla mukana. Liisa on tosi fani, rahottaja Katso Juhani ja sanoo, mikkä laulut pitää laulaa.” Virkkalan tunteisiin ”Niin kauan, kun henki pihisee, vetoava video: ääni kulukee ja jalat kantaa, niin kauan käyn kiusaamassa muita.”

Leila Kattilakosken kaunista laulua löydät täältä:

https://www.youtube.com/ watch?v=wJU3QgiLJWo

Toivotaan menestyksen jatkuvan syksyllä Mikkelissä. Kuvassa piirin mestarit vuosimallia 2023 vasemmalta Sirpa Parkkila Lestijärveltä ja kälviäläiset Pauli Hukari, Hilkka Tapio ja Sakari Hautamäki. Kuvat: Jukka Mustonen ja Taina Alanko

Joulu 2023

”Joululehteemme on toivottu usein ajankohtaista talousasiaa. Niinpä pyysimme sitä asiantuntijalta.”

Tuottoa tili- ja kassavaroille

uoden 2022 huhtikuussa näimme rahamarkkinoilla pitkästä aikaa mielenkiintoisen tilanteen: 12 kuukauden euribor-korko nousi negatiivisesta plussan puolelle. Moni ei osannut silloin odottaa korkojen voimakasta nousua, joka tämän jälkeen on nähty. Vuoden takainen energiakriisi lienee jo historiaa, ja Euroopan irtautuminen Venäjän maakaasusta on nyt tosiasia. Inflaation taittaminen on ollut keskuspankkien työkalupakissa ykkösprioriteettina, ja se on näkynyt markkinakorkojen nousuna. Syksyn tullessa myös pankit ovat alkaneet maksaa korkoa asiakkaiden käyttötilien varoille. Käyttötili ei ole kuitenkaan paras tilimuoto, jossa varojaan kannattaisi makuuttaa. Sen tarkoitus on toimia päivittäisten raha-asioiden hallinnassa. Käyttötililtä voi hoitaa suoraveloituksina tai verkkolaskuina helposti laskut, ostokset ja lainanlyhennykset. Käyttötilien korot eivät korotustenkaan jälkeen ole kovin korkeita. Inflaatio syö etenkin käyttötilillä makaavien rahojen reaaliarvoa pois, minkä lisäksi sijoittamattomista varoista menetetään saamatta jääneet tuotot. Syy rahojen pitämiseen käyttötileillä lienee se, että rahoja tarvitaan nopeasti käyttöön. Korkeakorkoisemmat säästämistilit ja määräaikaistalletukset ovat pikkuhiljaa alkaneet nostaa suosiotaan. Riskiä karttavalle talletukset ovat usein ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto. Yksityishenkilöiden talletuksille maksettavasta korkotulosta peritään lähdevero vuosittain tai talletuksen erääntyessä. Tämä syö reippaan osan säästäjän parhaasta apurista eli korkoa korolle -ilmiöstä. Albert Einsteinin väitetään kutsuneen korkoa korolle -ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Käsitteenä ’korkoa korolle’ on ollut olemassa jo pitkään. Esimerkiksi muinaiset egyptiläiset käyttivät korkoa korolle -laskentaa paljon ennen ajanlaskun alkua. Skottilainen matemaatikko ja logaritmin keksijä, John Napier, 10

loi perustan koronkoron nykyaikaiselle ymmärrykselle ja laskentatavalle jo 1600-luvun alussa. Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa, että sijoitetusta pääomasta syntyvät tuotot kasvavat korkoa alkuperäisen sijoitetun pääoman lisäksi. Eli jatkossa kertynyt korko kerryttää pääoman lisäksi myös aiemmin maksettua korkoa. Tämä on tehokas tapa kasvattaa omaisuutta pitkällä aikavälillä. Jatkamalla tätä prosessia useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä, sijoituksen arvo kasvaa huomattavasti. Hyvin hoidettu lyhyen koron sijoitusrahasto on korkojen noustessa hyvä vaihtoehto ylimääräisten tilivarojen sijoittamiseen yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille. Esimerkiksi arvon vaihtelu lyhyen koron rahastoissa on pientä. Lyhyen koron rahastossa likviditeetti eli varojen muuntaminen takaisin tilivaroiksi on myös nopeaa: se vie tyypillisesti vain kaksi pankkipäivää. Myös korkoa korolle -ilmiö toimii lyhyen koron rahastossa. Sijoittajan näkökulmasta korkosijoitukset laajemminkin ovat nyt hyvin kiinnostavia. Koronnousun myötä joukkolainojen maksamat kuponkituotot ovat houkuttelevilla tasoilla. Säästöpankkien varainhoidon korkosijoittamisen strategiassa keskeistä on pääoman turvaaminen ja toistuva korkea korkotuotto. Riittävällä hajauttamisella ja aktiivisella kohdesijoitusten valinnalla tavoittelemme optimaalista riskin ja tuoton suhdetta. Olemme saaneet myös tunnustusta osaamisestamme. Tervetuloa kuulemaan lisää palkituista ratkaisuistamme.

Joulu 2023

TONI LEHTONEN pankinjohtaja, yksityispankkiiri Avain Säästöpankki

Halsua

Jäähyväisten aika – Luentosarja kuolemasta

ostakin syvältä se kumpuaa, ihmisen mielen vaellus kohti kuolemaa. Kuolema on asia, jota niin omalla kuin omaisenkin kohdalla vältellään viimeiseen asti. Kuitenkin meidän jokaisen on kohdattava kuolema tavalla tai toisella. Tästä puhumattomuudesta lähti ideamme rakentaa luentosarja kuoleman ympärille. Jo suunnitteluvaiheessa totesimme, että resurssimme – niin rahalliset kuin ajalliset – eivät tulisi riittämään.

KUOLEMA HISTORIAN VALOSSA Liikkeelle lähdimme historiasta eli ensimmäisen luennon aiheena oli Kuolema historian valossa. Iloksemme saimmekin kaksi pätevää ja aiheeseen perehtynyttä luennoitsijaa eli tohtori Ilona Kemppaisen Jyväskylän yliopistosta sekä filosofian maisteri Maria-Elisa Marjusaaren. Ilona Kemppainen on tutkinut kuoleman käsitettä ja historiaa jo neljännes vuosisadan. Eräässä lehtihaastattelussa hän kertoo syyn aiheelleen (Iltalehti 23.1.2022). Mielenkiinto kuoleman tutkimista kohtaan syttyi Kemppaisen mielessä toden teolla, kun hän selaili äitinsä vanhaa perheraamattua. – Raamatun välissä oli 1920-luvulta peräsin oleva kuolinilmoitus, jossa

luki: ”Risto riutui riutumistaan, kuolo hiipi hiljalleen.” Tuolloin minussa heräsi ajatus, etten ymmärrä tätä ja että asiaa on tutkittava, sillä ilmoitus oli niin erilainen kuin 1990-luvulla julkaistut. Mielenkiintoista luentoa seurasi halsualaissyntyisen nykyään Kaustisella asuvan Kansanmusiikki-instituutin arkistonhoitajana toimivan Maria-Elisa Marjusaaren värikäs esitys paikallisista kuolemaa käsittelevistä tavoista kummitusjuttuja unohtamatta.

KUOLEMAN LÄHESTYESSÄ Toinen luentomme oli lähempänä tätä päivää. Sen tuli meille pitämään Soitessakin työskentelevä sairaanhoitaja Marjo Heikkinen. Taustavoimiksi olimme pyytäneet vanhankansan hoitajan Kirsti Meriläisen sekä uudempaa hoitotapaa edustavan Veli-Matti Jalopaasin. Aihe Kuoleman lähestyessä eli saattohoito, kuolevan oma tahto ja omaisten huomioiminen sai yleisön keskustelemaan ja ajattelemaan asiaa hyvin monipuolisesti.

KUOLEMA – SYNTYMÄPÄIVÄ Kolmannen luentomme alustajat teologian tohtori, Halsuan emeritus kirkkoherra Jouko Heikkinen ja ko-

HIETALAHTI JA H & P POJAT OY

tisairaanhoidon ammattilainen sairaanhoitaja Asta Pilvilampi (Soite) kävivät luennoissaan läpi ansiokkaasti kuoleman käsitettä kristillisessä uskonmaailmassa. Jouko Heikkinen on kirjoissaan pohtinut asiaa syvällisemmin ja asiasta olisi tarpeen käydä keskusteluja enemmänkin.

KUOLEMA TALOUDELLISELTA KANNALTA Lakimies Miikka Isotalo Jokilaaksojen Osuuspankista antoi ohjeita talouden järjestelyistä; kuten testamentin tekeminen, perimysjärjestys, veroasiat, edunvalvonta. Luento käsitteli niin monia asioita, että kysymyksiä taisi jäädä enemmän kuin vastauksia saatiin. Se, mitä emme ehtineet tai uskaltaneet käsitellä syvemmin, oli lähimmäisen surun kohtaaminen ja läheisen oman elämän jatkuminen ja jaksaminen. Surun ja kaipuun aiheisiin palaamme toivottavasti myöhemmin. Luentosarjan aikana minulta kysyttiin muutamaan kertaan, miksi näin synkkä ja rankka aihe! Päädyin silloin lupaamaan, että seuraava luentosarja täytynee sitten rakentaa aiheen rakkaus ympärille. ANNELI KENTALA Eläkeliiton Halsuan yhdistyksen puheenjohtaja

• LPG-laitehoidot • Lymfaterapia • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Hieronta ja jäsenkorjaus • Intialainen päähieronta

Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA Puh. 06-860 5000 Fax 06-860 5050 www.hietalahtijapojat.fi

Joulu 2023

MONIPUOLISTA KAUPPAA! • ESLA-potkukelkat, jalakset • Langat, tekstiilit, vahakankaat • Mullat, ruukut, kausikukat • Muovi- ja taloustavarat • Lahjat, kortit, lelut, pelit • Postipalvelut... • ja paljon muuta...

HALSUAN KUNTA

TAKSI KIMMO ALANKO

Puh. 040 7411 780

Tervetuloa ostoksille myymälään ja nettikauppaan! Harri Simola 040 564 1207 www.metsantahden.fi Satu Wirkkala 040 750 4014

Perhontie 11, 69510 HALSUA Puh. (06) 8636 055

Lehto HarriMikael Simola Timo Syrjälä Laaksonen SatuEssi Wirkkala Keijo Karhukorpi

050 551 2103 040 041 4335641207 2217 040 7147504014 4705 040

040 0515799

TAKSI PETRI HOTAKAINEN * invataksi *henkilötaksi (myös paarit) Puh. Petri 0400 269 048 Ritva 040 8239 862 Muuttokuljetuksia 30 m3:n kuorma-autolla

KULJETUS HOTAKAINEN OY Perhontie 55, 69510 Halsua

Palvelemme: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18

HALSUA

69510 HALSUA, puh. 06 863 6043

0400 564 964 veli-matti.hotakainen@halsua.fi

KALUSTE- JA SANEERAUSTYÖ HOTAKAINEN

Tilausiikenne Alanko Oy Halutessasi voit tilata minut Kela-kuljetukseen numerosta 0800 415720 autonumerolla KP 1489 Antti Alanko 040 7728752

- HUONEISTOREMONTIT - JULKISIVU- JA KATTOTYÖT

• Kalliomurskeet CE-merkinnällä • Maanrakennustyöt • Hiekat ja mullat • Erikoiskuljetukset • EKL-Ohjaus • Turve- ja hakekuljetukset • Poltto- ja kuiviketurpeet • Traktoriurakointi ari.hotakainen@gmail.com jani.hotakainen@gmail.com p. 0400 366 051 p. 040 848 5915

Kentalan Luomutila Jenni Kentala

Hierojan at, eat, jalkojenhoitaja, kalevalainen jäsenkorjaus, dipl.vyöhyketerapeutti

040 5360 151 Maija Kiviaho-Lahti Köyhäjoentie 2, HALSUA

Puh. 040 764 9892

Joulu 2023

TAKSI Eerikki Pulkkinen Puh. 0400 264 189

Himanka

Raumankarin koululaisten mummoja pappajuttuja MINUN MUMMUNI Minun mummuni on kiva ja hauska. Hän tekee monesti spagettia ja jauhelihaa, kun tulen mummulle. Mummun kanssa katson monesti elokuvia ja sarjoja. Mummu myös antaa paljon karkkia ja herkkuja. Leikkaan kesällä mummun nurmikon ja saan siitä pientä kesätyörahaa. Mummun pihassa on myös paljon tekemistä esim. puumaja. Mummun kanssa olen myös paljon mökillä. NIILO PAANANEN 5. LK

MINUN VAARINI Minun vaarini on kiva. Hän on sähkömies ja hän on perustanut oman yrityksen, jonka nimi on Sähkö ja automaatioa Kyösti Oy. Vaarini harrastaa metsästystä. Vaarini katsoo yleensä jääkiekkoa, jalkapalloa tai hiihtoa. Minä teen vaarini kanssa erinlaisia puutöitä esim: pinomme puita ja teemme majoja yhdessä tai teemme jotain pientä puusta. VÄINÖ KYÖSTI 5. LK

MINUN MUMMUNI Mummuni on aika puhelias ja mun mielestä mummun pitääkin olla puhelias. Mummulla on aina karkkia. Mummuni kanssa talvella kävelen sellaiselle saarelle paistaan makkaraa. En ole usein mummun kanssa, koska se asuu kaukana ja mulla on muita menoja ja juttuja ja niin on myös mummullakin. 11-VUOTIAS POIKA

MINUN UKKINI Minun ukkini on tosi haus-

ka ja se hassuttelee aina. Kun olimme ulkomailla, niin hän meni uimaan puhelin taskussa. Ukkini tykkää olla pilkillä ja uida. Minun ukkini on maanviljelijä. Ukkini laittaa aina kahviin paljon sokeria. Kahvi on varmaan hyvää. ONNI KIVELÄ 5. LK

❤ MINUN MUMMUNI ❤

Minun mummuni on mukava. Aina, kun olen sairas menen sinne joskus. Aina kesäisin me menemme jonnekkin puistoon ja hän katsoo vierestä, kun minä leikin ja kiipeilen. Teen siellä mummuni kanssa läksyjä kaksin aina. Rakastan mummiani. ️️ TUOMAS PERNU 5. LK

❤

MINUN VAARINI Minun vaarini on kalastaja. Syksyisin hän marjastaa. Vaari on paljon kalassa. Vaarin kanssa tykkäämme vaihtaa kuulumisia. Kesäisin me saamme vaarilta kalaa ja syksyllä marjoja. Minä muistan, kun olin pieni, niin olin tummun ja vaarin kanssa kalastamassa, se oli tosi kivaa. IIDA SIPI 5. LK

kata. Mummoni on virkannut verhot meidän taloon. Mummoni on hauska ystävällinen ja auttavainen. Mummoni aina hakee minut Kokkolan bussiasemalta jos on tarve ja vie minut kotiin harrastuksestani. Mummoni leipoo myöskin ja hän tekee hyviä pullia ja muita leivoksia. Yksi muistoistani on, kun mentiin Klapurin järveen uimaan. Näin Klapurin järvessä ahvenen ja pelkäsin sitä, mummoni sanoi: - Älä pelkää ja mene uimaan. LILIAN HYYPPÄ 5. LK

MUMMUNI<3 Mummuni on paras, hän on kiltti, hauska, mukava ja avulias. Mummulla on koira. Se on tosi kiltti ja ihana, se on sekarotuinen ja saksanpaimenkoiran näköinen. Mummuni tykkää leipoa, kutoa ja käydä koiran kanssa lenkillä. Mummun talo on hieno ja iso. Mummun kanssa teemme puutarhatöitä ja jouluisin pipareita ja jouluruokia. NETTA PIRTTIOJA 5. LK

MINUN MUMMUNI

MINUN MUMMONI

Minun mummu leipoo melkein oikeastaan joka viikko vähintään kerran. Mummu myös ei oikeastaan pysy hetkeäkään rauhassa, hän oikeastaan koko ajan tekee jotain. Minä ja mummu väiteltiin kerran siitä, että onko kissankellot sinisiä vai liiloja. Minä väitin, että ne on liiloja, mummu väitti, että ne on sinisiä, väittely päättyi siihen. Me ollaan oltu monesti minun serkun kanssa mummulla ja pappalla yötä. HILLA 5. LK

Mummoni on vaaleatukkainen ja vaalean vihreäsilmäinen. Mummoni tykkää vir-

Minun mummoni nimi on Pirkko.

MINUN MUMMONI Minun mummoni on aina niin lempeä ja ihana. Hän tykkää kokata ja pelata WOW-nimistä peliä. Mummoni nauraa usein ja harvoin on vakava. Minä ja veljeni olemme siellä joskus yötä. Mummoni tykkää käydä lenkillä. FANNY 5. LK

Joulu 2023

MINUN MUMMONI

Hän on maailman paras mummu. Hän tekee parhaita herkkuja ja ruokia. Hän ompelee minulle sukkia joka vuosi. Ja hän on käynyt Ruotsissa vaarini kanssa. Minun mummolla ei ole ajokorttia. Joten hän ajaa pyörällä. Ja joka kerta kun menen mummulle hänellä on mustikkapiirakkaa. Ne ovat niin hyviä! Mummoni tekee aina makaronia. (siis ei nyt ihan aina). Se on hyvää. Mummuun voi aina luottaa. Jos mummu sanoo, että on hyvää ruokaa niin se on, myös sitten hyvää. Mummun ruoasta ei voi valittaa! Mummot tekevät aina kivoja leivoksia, kuten vaikka pullia, munkkeja ja paljon muuta. Mummot ovat parhaita. TEEMU SIIPOLA 5. LK

MINUN MUMMUNI Minä ja mummuni virkataan yhdessä aina välillä. Aina, kun olen yötä mummulla me vain syödään, nukutaan, virkataan ja käydään ulkona. Mummu tykkää meidän koirasta Seelasta ja mummu antaa sille aina kinkkua. Mummu tulee meille yöksi aina jouluna ja käymään juhlapäivinä. Mummu tekee meille riisipuuroa ja hernekeittoa. SIIRI 5. LK

MINUN PAPPANI Minun pappani oli maailman paras. Hän oli metsästäjä, luontokuvaaja, pankinjohtaja ja paljon muuta. Hän asui Tuulentuvalla Kannuksessa mummoni kanssa. Hän on tehnyt myös kolme kirjaa jotka ovat: Näin koulutat koirasi, Kalastusvinkit, Riistaelämä. Pappani kuoli vuonna 2020 syöpään. Ikävöin häntä edelleen ja hänen koiriaan. AARON KUUSISTO 5. LK

MINUN MUMMU JA PAPPA Minä tiedän vähän minun mummusta ja papasta. Minun pappani oli sodassa ja meillä oli farmi, mutta en ollut syntynyt silloin. Minun mummoni nimi on Rauha ja minun pappani nimi on Eino. VILLE 5. LK

TUMMU JA PAPPA Minun tummuni nimi on Anna. 14

Hän on lyhyt, tummatukkainen ja räväkkä. Minun pappani nimi on Tuomo. Tai no tummun siskot kutsuu häntä Tommeksi. Pappa on pitkä ja kalju. Heillä on kaksi espanjalaista koiraa, jotka ovat iskän siskon koiria. Tummu ja pappa käyvät metsälenkeillä koiriensa kanssa. Minulla on kaksi muuta mummoa ja yksi toinen pappa. Haluan kertoa vanhimmasta mummosta Railista. Hän on hyvin sairas ja toivon hänelle kaikkea hyvää, tottakai. Sirpa-mummulle ja Jussi-papalle myös. ANNIINA AKOLAHTI 5. LK

MINUN MUMMUNI Minun mummuni tekee hyvää ruokaa. Mummuni on todella mukava ja hauska. Hän asuu toisella puolella tietä, joten sinne ei ole pitkä matka. Tykkään puhua mummoni kanssa vain jostain, se on hauskaa. Pappani on kans todella mukava. Jos pyöräni on rikki, hän osaa korjata sen. VEETI, 5. LK

MINUN MUMMUNI JA PAPPANI Minun mummu ja pappa ovat tosi kivoja. Käydään pappan kanssa tosi paljon kalassa. Minun mummuni ei tykkää, jos häntä sanotaan tummuksi. Heidän nimensä ovat Jukka ja Eila. He tykkäävät poimia marjoja. Minäkin poimin heidän kanssaan joskus marjoja. NIILO VERRONEN 5. LK 12 V.

MUMMONI JA PAPPANI Mummoni nimi on Maria. Hän on mukava, hauska ja huumorintajuinen. Usein tykkäämme tehdä sitä mitä päähän tupsahtaa ja jutella. Mummu tykkää ostella meille asioita. Eilenkin hän osti minulle uudet kengät. Pappani nimi on Jukka ja hän taas on huumorintajuinen ja hauska. Hänen kanssaan on kiva vain jutella. Se on yllättävän mukavaa. LAURI ROUKALA 5. LK

MINUN PAPPANI Minun pappa on tosi mukava ja hänen lempiasia on keilaus. Kun olin pieni mentiin keilaamaan joka viiJoulu 2023

konloppu. Pappa aina keitti nakkeja ja sitten syötiin jäätelöä kesäisin. Hänen lempijäätelö oli Twister. Käytiin Powerparkissa ja käytiin monissa laitteissa ja oli tosi hauskaa. NICO 5. LK

MUMMU Minun mummuni nimi on Seija. Hän kutoo sukkia, sain yhdet joululahjaksi. Hän asuu yksin, koska pappa kuoli. Mummulla on koira. Sen nimi on Pontus. Se lopetetaan tänään. Se on kuulemma hyvä asia, vaikkakin surullista. Mummuni on vielä hyväkuntoinen ja käy usein lenkillä. Mummuni on minulle tosi tärkeä. Kun olin alemmilla luokilla, minä ja mummu käveltiin joka aamu yhdessä bussipysäkille. Mummulla on paljon ystäviä, hän ei ole yksinäinen. Hän käy ystäviensä kanssa keilaamassa. Mummun naapuri Helena asuu aika lähellä. He käyvät usein lenkillä yhdessä. Mummu ei ole koskaan matkustanut, mutta varmaan tulee matkustamaan kanssamme. Pappa ei koskaan oikein tykännyt matkustaa. Kun pappa kuoli, niin mummun piti jäädä hoitamaan Pontusta. Minun mummuni on minulle yksi tärkeimmistä ihmisistä. FRIDA LAURI, 4. LK

MINUN MUMMUNI Minun mummuni on paras leipuri. Aamulla mummulassa saa herätä tuoreen pullan ja pikkuleivän tuoksuun. Mummu tekee aina parhaat ruoat, kuten perunamuusia ja lihapullia. Mummu huolehtii minusta kuin olisi oma äitini. Synttäreillä mummu antaa aina parhaan lahjan. Mummun kanssa on kiva kutoa ja katsella televisiota. Mummu kutoo joka vuosi puseron tai villasukat minulle. Mummun tekemät vaatteet ovat aina parhaita. Mummun luona saunassa käynti on parasta. Saunatonttu vahtii, että kaikki on hyvin. Mummun rakastavan lämpöinen hali vie kaikki pahat jutut pois. Muista rakastaa mummua niin kauan kuin voit. ANTTON LEHTINEN, 4. LK Jutut koululaisilta keräsi KAISU ALA-PÖNTIÖ, Himanka

Titanicilta myöhästynyt Hilda Sofia Nichols o.s. Autio

efanias Juhonpoika Ilola syntyi 1851 Lestijärveltä ja Maria Josefiina Tuorila 1860 Himangalla. Jotenkin he löysivät toisensa. Aluksi nuoripari asui Hihnalan numerossa, mutta muuttivat pian Tuorilan numeroon ja sukunimeksi vakiintui paikan mukaan Autio. Maria ei ole nykyisten Tuoriloiden sukua, mutta Kievarilan Juhoisäntä ja toinen vaimonsa olivat kyllä Hilda-tyttären kummeja. Perheen ensimmäinen vauva syntyi 1879, Hilda Sofia seitsemäntenä helmikuussa 1894, ja lopulta omia lapsia liikkui Aution pihalla 11. Jälkikasvusta viimeinen eli 12. menehtyi synnytyksessä. Toinen tytär hätäkastettiin, mutta hän varttui terveeksi aikuiseksi. Sefanias-isä kävi useita kertoja Amerikassa. Sanottiin, että hän kävi välillä tekemässä lapsen ja lähti taas tienaamaan. Ruokittavia suita kyllä riitti! Lapsista ensimmäinen suuntasi rapakon taakse 1902, sillä kappalaisen piikana ei voinut ruusuista tulevaisuutta suunnitella. Lopulta enemmistö Hildan sisaruksista lähti siirtolaiseksi. Anni-sisko jatkoi varoituksista huolimatta USA:sta Neuvostoliittoon. Siellä hänen puolisonsa tapettiin ja Anni pantiin raatamaan kalkkikaivokseen. Yksi veli lähti Himangalta suoraan Australiaan

1928. Tänne jääneet neljä lasta eivät tämän jälkeen isästään kuulleet juuri mitään, eivät edes sitä, että hän kuoli ”hospitaalissa” kesällä 1940. Hilda sai papilta muuttoluvan Amerikkaan 2. maaliskuuta 1912. Matka uudelle mantereelle oli melko kallis. Ongelma ratkesi sillä, että Hilda sai piletit lapsuuden ystäviltään, jotka olivat asuneet Ojan talossa ja lähteneet siirtolaisiksi jo aiemmin. Isällä ei ollut antaa tyttärelleen mukaan kuin pieni tuohinen voirasia, jonka kansi oli 9,5 cm x 7,5 cm ja neuvo turvautua tarvittaessa poliisiin. Vaatimaton matkalaukku kädessä Hilda istui isän ohjastaman hevosen kyytiin päästäkseen Kokkolan rautatieasemalle. Isä käänsi kuitenkin hevosen ensin markkinapaikalle. Aikaa kului niin, että Hilda myöhästyi junasta, Hangossa höyrylaivasta ja Hullissa taas junasta. Ketjureaktio huipentui Southamptonin satamassa: laiva lipui jo kaukana horisontissa. Se oli Titanic! Varmasti nuorelle, hoikalle ja pienelle naiselle olisi käynyt jääkylmässä meressä huonosti. Vastoinkäyminen voi lopulta olla ihmiselle iso onni! Lopulta Amerikkaan perille päässyt Hilda toimi aluksi piikana New Yorkissa. Ensimmäisellä tilillään hän osti tanssiaisasun. Pysyvästi Hilda asettui Michiganin suureen Minneapolikseen, jossa asui paljon suomalaisia. Sieltä löytyi myös puoliso John Nichols, jolla oli äidin puolelta juuret Suomessa. Siskoillakin sukunimiksi vaihtui Amerikassa Aho ja Harju. Hildan mies joutui Ranskan rintamalle en-

Joulu 2023

Hildan tanssipuku ja kotoa saatu voirasia.

simmäisessä maailmansodassa, mutta selvisi hengissä. Hän työskenteli vartijana puistossa, jossa järjesti myös jalkapallo-otteluita. Hilda pesi ja silitti ”hienojen perheiden vaatteita kotonaan. Tulot riittivät kauniin kodin laittamiseen. Vaikuttiko siihen sekin, että Hilda ja John päättivät yhteisesti olla hankkimatta lapsia? 15

Yhteydet Suomeen säilyivät: Hilda kävi kotimaassaan ja lähetti niin usein paketteja Lahdensuuhun, että niitä osattiin odottaakin. Toisaalta Suomestakin vierailtiin Minneapoliksessa. Leskeksi jäätyään Hilda päätti noin 60 Amerikan vuoden jälkeen palata takaisin Suomeen. Sisarusten lapset olivat kyllä menestyneet Yhdysvalloissa: lääkäreitä ja professorejakin heistä oli tullut. Hilda asui mm. diakonissana työs-

kennelleen veljentyttärensä Kaino Aution luona Virolahdella vielä noin 13 vuotta. Ehkä Amerikan muistona hän laittoi puuteria ja punaa kasvoihinsa, kun lähti ulos ja tavatessaan sukulaisten lapsia halasi heitä. Lopulta Hildan ikääntyvä iho kävi ryppyiseksi, mutta vartalo pysyi sirona loppuun asti. Hilda siunattiin kuitenkin lapsuuden kotiseurakunnan hautausmaahan Himangalla syksyllä 1985 isänsä ja äitinsä viereen.

Sukulaiset lahjoittivat vähän myöhemmin Himangan kotiseutumuseoon Hildan pienen matkalaukun, arkiasun sekä edellä mainitut tanssipuvun ja voirasian. Ne kuuluvat museon suosituimpiin nähtävyyksiin ja löytyvät rakennuksen toisesta kerroksesta. Luvassa on vielä ainakin Hildan silkkisen hääyöpuvun saaminen nähtäville. TEUVO TUORILA, Himanka

Marko 044 562 4941, Jani 044 321 8910

Tilitoimisto AKA Oy Uunilan Rantatie 2 B, 68100 Himanka P. 044 352 0888

marko.mattila@sahkomestarit.fi Himanka: Tuomatie 2 Kannus: Leppäojantie 7

SAARSY OY puuta ja puutavaraa puh. 050 558 2578

PAJALANTIE3, 3, 68100 68100 HIMANKA PAJALANTIE HIMANKA 901, 050-590 1720 8-17, LA 9-13 P. (06) 875 901,(06) 050875 590 1720 • MA-PE MA-PE 8-17, LA 9-13

TAKSIPALVELUT PAHKALAN TAKSI Markku Kyösti 0500 268 909 Tila-auto 1+8 040 486 0630 Inva-auto 1+8 040 486 0590

HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin autoja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset, varaosat ym. Puh. 06 875 189, auto 0400 368 826

Reinonkuja 2, Himanka

Mikko 050 562 4940

Iloinen grilli

kiittää asiakkaita ja toivottaa kaikille

Hyvää Joulua! Puh. 044 2358 682

Joulu 2023

www.mv-sahkotyo.fi

P. 050 558 6816

Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka Puh. 06-879 090 fax. 06-879 091

KÄSITYÖLIIKE

RAIJA

* ompelu- ja korjauspalvelu * Pajalantie 2, Himanka 050 441 5833, (06) 875 145

Raumankarintie 3, 68100 HIMANKA p. 050 339 3913 HYVÄÄ RUOKAPERUNAA HIMANGALTA

68100 Himanka, puh. 06-875 166 Laadukasta perunaa ympäri vuoden!

Alkutuottaja

Velj. KUUSISTO Oy 68150 Hillilä, puh. 06 878 4400 Sami 044 712 5464, fax 876 369 Antti 0400 256 367

Rauta-, rakennusja tarvikekauppa

• Waatekammari • Kaffila • Sisustuspuoti www.kievarila.fi

Mäkelän Perunatalo Oy Puh. 050 355 4016

Laatutuotteet

Mäkelän Peruna Oy:ltä

Teollisuustie 5, 68100 Himanka Puh. 06-875 350, fax 06-875 810

puh. 0500 883 115

Seija Pöyhtäri-Keränen • Himanka • 06-875 440, 040 539 1942

Himanka ☎ (06) 875 411

p. 0440 868 914

KENSA OY Targantie 9, 68100 HIMANKA Puh. (06) 878 0200, fax (06) 878 0233 www.kensapuu.fi

Konehuolto

T. PÖYHTÄRI Uunilan Rantatie 2, puh. 050 349 6983

Kokkolan Tilaus-Rahti Oy Kuljetustilaukset 0440 527 000 tilaukset@tilausrahti.com

Joulu 2023

• Huolto • Metallityöt • Varaosat • Hydrauliikka Lukkarintie 1, 68100 Himanka

puh. 044 5841 257

Maria 050 3794 857 Harri 050 5921 732

Kannus

Kannuksen yhdistys 50 vuotta Kannuksen yhdistys täytti 50 vuotta jo vuonna 2021. Korona siirsi juhlahetken viettämistä aina 15.11.2022 asti.

Juhlassa palkittiin Eläkeliiton Kannuksen yhdistyksen jäseniä hopeisilla ansiomerkeillä. Kuvassa merkkiensaajat vas. Aimo Aksila, Vilpas Jylhä, Heikki Koivisto, Mauri Holma, Liisa Äijälä, Leena Isohanni, Aila Haimakainen, Taavi Sikala, Marjatta Karvonen ja Eeva Hanhineva.

Katso ja kuuntele Onnenonkijoiden onnittelulaulu!

Kuva: Riitta Liedes

https://www.youtube.com/ watch?v=XkRMorNYxrY&t=8s VIDEO: Katso tarvittaessa avausohje s. 8

Joulu 2023

Keväinen matka maamme kaakkoiskolkkaan

yt kun vihdoin eletään koronan jälkeistä elämää (?) ovat ihmiset innostuneet reissaamaan, toiset kotimaan kamaralla, toiset ulkomaita myöten. Itse ilmoittauduin entisenä lohtolaisena mukaan seurakuntaretkelle Haminaan 8–11.5. Toiveissa oli päästä samalla tapaamaan sielläpäin asuvia sukulaisia, pitkästä aikaa. Matka toteutui 20 hengen voimin linja-autolla, ja kuten tiesinkin, siellä oli kevät vastassa. Majoituspaikkana meillä oli Poitsilan kartano, josta käsin käytiin ensin oppaan kanssa tutustumassa Haminaan. Lisäksi tuli käytyä Kotkassa, Pyhtäällä, ja Loviisaan kuuluvilla alueilla Pernajalla ja Ruotsinpyhtäällä (Strömfors). Hamina on kaunis ja mielenkiintoinen paikka, johon moni on armeija-aikanaan päässyt tutustumaan. Yllätyin, kun en nähnyt sotamiehiä ainakaan katukuvassa. Komeat olivat RUK:in rakennukset. Pisimmälle kaupungissa näkyi silti Suomen korkein lipputanko, jossa hyvällä säällä lippu liehuu sadan metrin korkeudessa. En muista mittoja, mutta ymmärrän hyvin, että liputukselle on

tuulirajoituksia. Retkemme yhtenä tarkoituksena oli tutustua kirkkoihin, ja Haminassa niitä olikin kolme, kaikki kävelymatkan päässä kauniista raatihuoneesta ja torista. Kolmantena oli ortodoksikirkko, joka oli erityisen kaunis ikoneineen ja kullansävyisellä sisustuksellaan. Siellä ei ollut istumapaikkoja. Seurakunta onkin pieni ja toiminta pyörii lähinnä eläkeläispappien voimin. Seuraavana kohteena oli Kotka ja merimuseo Vellamo. Siellä on esillä laivojen ja merenkulun historiaan liittyen varmaan kaikki mahdollinen. Valtavan rakennuksen käytävät ja näyttelyesineiden runsaus ja nykyajan teknologia toi mieleen vuosien takaisen käynnin Helsingin Kiasmassa. Elikkä kokemus oli jotenkin päätä huimaava. No, voipa kehua käyneensä siellä. Ja nähneensä oikean tulivuoripurkauksen, Pompeijin tuho oli juuri esillä näyttelyssä. Ennen paluuta majapaikkaan ajettiin vielä pikakierros puistojen Kotkassa. Sapokan kohdalla pysähdyttiin ihailemaan palkittua vesipuistoa. Joku on väittänyt, että Kotka on

Poitsilan kartano oli majapaikkamme.

Joulu 2023

maamme ainoa todellinen puistokaupunki. Olisin ehkä mieluummin tutustunut pari tuntia puistoihin Vellamon sijaan. Kevään kynnyksellä sipulikukat ja vuorenkilvet olivat jo kukassa ja puut ja pensaat ujosti hiirenkorvilla. Matkan hienoimpia hetkiä koinkin parina aamuna pihalla, lyhyessä hetkipalveluksessa Poitsilan kartanon rannalla. Vaikka kartanon maat loppuvat heti talon takana, paikka tarjosi luonnonrauhaa parhaimmillaan. Linnut, joista joutsenet pääroolissa, olivat täysin rinnoin mukana laulamassa, vaikka reviiriasiat olivat vielä kesken. Pieni hartaushetki ja pientä venyttelyä kauniina kevätaamuna; siitä sai voimaa päiväänsä, viikkoonsa, ehkä jopa talven yli seuraavaan kevääseen? Kartanon historia tunnetaan 1460-luvusta ja se on siis entinen maatila. Osoitteena on Tikkupolku 1. Tarkka lukija on saattanut huomata Päivän sana kirjasesta, että se on täältä "kotoisin". Kartanon omistaa nykyisin Hiljaisuuden ystävät (Via Silenti) luostariyhteisö. Paikalla toimii myös Kymenlaakson opisto, joka tarjoaa mm. kieliopetusta maahanmuuttajille. Kolmantena päivänä lähdettiin Pyhtäälle. Kirkon siellä esitteli meille työntekijä, ihan ansiokkaasti. Sen jälkeen matkakohteena ja ruokailupaikkana oli ihastuttava Strömforsin ruukkikylä. Alue muistuttaa läntisempiä ruukkipaikkoja, joista itsellä lähinnä tuli mieleen Fiskars. Koska sesonki oli vasta aluillaan, näkyi monissa kohteissa remonttitiimejä töissään. Vanhojen rakennusten ylläpito ja korjaaminen on kallista ja vaativaa puuhaa, johon selvästi myös panostetaan. Meillä oli ruukissa ilo ja kunnia tutustua "Amanda Anderssoniin", paikan oppaaseen, joka oli vertaansa vailla osaamisellaan, huumorillaan, pukeutumisellaan ja jopa upealla lauluäänellään. Koko matkan 19

Strömforsin upea ruukkimaisema

Malmgård

Mikael Agricolan muistomerkki

huippu! Ruukin pieneen kirkkoon emme silloin päässeet. Siellä on Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu, joka on oikeasti ainutlaatuinen ja kaunis. Harvinaista herkkua oli myös seuraava matkakohde, Malmgård. Se ei ole mikä tahansa kartano, koska päärakennuksena on linna ja omistaja oikea kreivi Creutz. Linnassa ei juuri asuta, mutta se on kesäisin ja sopimuksen mukaan auki yleisölle. Se on rakennettu 1882–1885 hollantilaiseen uusrenessanssityyliin. Huoneita on 52, joten voi hyvin kuvitella, että nuorella kreivillä riittää päänvaivaa talouden pyörittämisessä. Peltoa on yli 500 hehtaaria, ja viljely luomutuotannossa. Linnan läheisyydessä on oma kauppa, jossa myydään tilan viljatuotteita pakattuina. Erikoisuutena on speltti ym. alkuperäisviljaa. Lisäksi on omia panimotuotteita. Mukaan lähti tietysti muutama jauho- ja ryynipussi testattavaksi! Seuraavana päivänä olikin lähtö kotiinpäin. Poitsilasta jäi varmaan kaikille hyvät muistot. Ensimmäinen pysähdys oli taas kirkon kohdalla, entisen Pernajan alueella sijaitsevaan Agricolan kirkkoon. Se oli tulipalon vuoksi nyt suljettuna kesän ajaksi, mutta tulipa nähtyä seudun "oman pojan" Mikael Agricolan patsas. Hän on siis lutherilaisen opin maahantuojana ja suomen kielen kehittäjänä tunnettu. Itse ihastelin hautausmaalla suurinta ja varmaan vanhinta koskaan näkemääni koivua. Niitä oli toki useita, mutta tämä kaikista järein lienee työntekijöille oikea painajainen, runsaine oksineen ja kaikkine Joulu 2023

lehtineen! Jatkettiin matkaa ja seuraava kohde olikin Porvoon tuomiokirkko. Jyrkkä mäki ja katukiveys asetti jonkun verran haasteita kävelijöille, mutta kun kirkon jälkeen seurasi Brunbergin tehdasmyymälässä käynti, niin jopa askel keveni! Ja kukkaro! Mutta Porvoo on hieno vanha kaupunki. Mutta tällä kertaa oltiin ohikulkumatkalla. Ruokapaikaksi oli valikoitunut Båssgårdniminen paikka. Siellä sai syödä (ja ostaa) tilan kasvattamaa charolaislihaa. Oltiin siis entisessä Porvoon maalaiskunnassa ja hieman sydän hypähteli, kun huomasin matkalla kyltin, jossa luki Epoo, 8 km. Oltiin isäni synnyinseudulla, sattumoisin. Tyypillistä maalaismaisemaa, mutta koin ensimmäistä kertaa olevani jollain muotoa juurieni äärellä. Isän äiti oli sitä sukupolvea, joka 1900-luvun alussa kävi Amerikassakin ensimmäisen miehensä kanssa. Hyvin etäiseksi jäi tämä maailmaa nähnyt mummo, pari kertaa muistan tavanneeni. Velipoika löysi joskus 10 vuotta sitten haudan Porvoon laajalta hautausmaalta, joten olen kuvan siitä nähnyt. Pitkällä kotimatkalla poikkesimme vielä Ryttylässä. Siellä, Riihimäen seutuvilla, sijaitsee Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen oppilaitos, joka keskittyy Raamatun opettamiseen. Tuntui että se oli oma erillinen maailmansa mutta silti hyvien yhteyksin päässä. Taas meikäläinen sai hieman lisää sivistystä. Siellä Ryttylässä sitä onkin tarjolla kaikenikäisille opiskelijoille, jos kirkolliset tehtä-

vät kiinnostavat. Viimeinen pysäkki matkamme varrella oli jo tutuksi käynyt Juustoportti. Kuskilla 45 minuutin pysäkit ovatkin pakollisia ja meiltähän oli kiire jo loppunut, joten vielä pystyi kauppaostoksia tekemään. Itsellä ainut kiireellisempi juttu oli lihakäärö, joka kaipasi käsittelyä heti kotiuduttuani. Tällöin kello oli jo 22.30, mutta ei väsyttänyt yhtään. Reissu oli kaikin puolin onnistunut. Sain lopulta lihoista maukkaan keiton ja ehkä kaikkein parasta: matkan lasku, joka oli ollut tarkoitus maksaa etukäteen, tuli postissa vasta jälkeenpäin! Kaiken näkemämme ja kokemamme jälkeen, hintakaan ei enää tuntunut yhtään pahalta. Ja bonuksena ehdin tavata isoveljeni vaimon ja tyttären perheineen. Velivainajan ensimmäisen lapsenlapsen, puolivuotiaan Eevin tapaaminen oli todella tunteikas hetki. Sinänsä jo matkan väärti! Siunattua joulunaikaa 2023! Teksti ja kuvat: SOLVEIG POLVI, Kannus

Vierailu Kitinkannuksessa

Kitinkannus oli kutsunut eläkeläisiä tutustumaan, paistamaan makkaraa ja yhteislaulamaan 7.6.2023. Kuvat ja video: Riitta Liedes Katso videolta miten vierailu eteni! https://drive.google.com/file/d/1IYTN4Mb9v15JrDkJeyu-JXmz2W71vs90/view

Kyläkaupan joulu

otonani oli kyläkauppa, jo syntymäni aikaan ja pitkään sen jälkeenkin. Kaiken kaikkiaan se palveli kyläläisiä lähes viisikymmentä vuotta. Kaupan joulut olivat lapselle jännittävää aikaa. Kun linja-auto pitkin marraskuuta toi jännittäviä laatikoita pysäkille, niin siitä se joulunodotus alkoi. Vielä oli kuitenkin pitkä matka ”oikeaan jouluun” ja ne päivät tuntuivat piinaavan pitkiltä. Valikoimiin alkoi tulla outoja tavaroita, sellaisia, joita ei muina vuodenaikoina ollut tarjolla, ja ne kaikki jännittävät, isot laatikot virittivät lapsen mielessä kihelmöivän joulun odotuksen. Laatikot purettiin, tavarat varustettiin hintalapuilla ja aseteltiin hyllyille näkyviin. Jokaiseen tuotteeseen erikseen täytyi laittaa hintalappu. Äiti oli laskenut hinnan, ja hintalappuun tuli myyntihinnan lisäksi myös sisäänostohinta salasa-

nalla. Salasana oli ”jäneskoira”, jonka kymmenen erilaista kirjainta vastasivat numeroita yhdestä yhdeksään ja kymmenes kirjain A oli nolla. Näyteikkuna oli tärkeä myyntivaltti. Se täytyi somistaa hyvissä ajoin ennen isompien kiireiden alkamista. Esille laitettiin joulukoristeiden lisäksi myös muita, joululahjoiksi sopivia tavaroita. Vanhan kaupan näyteikkuna koostui noin metri kertaa metrin ruuduista. Ruutuja oli kolme vaakasuorassa ja kolme pystysuorassa rivissä, yhteensä yhdeksän. Äiti somisti näyteikkunaa ja minä riekuin siinä näyteikkunan taustaseinän reunalla. Varoitettu varmaan oli, mutta en minä, viisivuotias malttanut, ja huonostihan siinä kävi. Putosin seinältä, suistuin pää edellä ikkunasta läpi ja hälinä oli melkoinen. Kaupan näyteikkuna oli kaksikerroksinen ja vain sisempi ruutu rik-

Joulu 2023

koutui, joten pihalle asti en tippunut. Verta tuli paljon, minut kannettiin keittiöön, päätä tutkittiin huolella ja todettiin, että syvempiä haavoja ei ollut, joten pahin huoli helpotti, eikä lääkäriä tarvittu. Muistan sen varsin hyvin, miten istuin tuolilla verinen pyyheliina harteillani, äidin leikellessä saksilla tukkaa ja nyppiessä pinseteillä lasinsiruja kallostani. Kun tukka oli kynitty ja lasinsirut saatu poistettua, niin päätä vielä voideltiin jollakin kirvelevällä nesteellä ja verenvuotoa hillittin vahvalla, tukevalla siteellä. Niin päätäni sitten suojasi kookas, vanhasta lakanasta revitty ”turbaani” jonka päälle karvalakki ei mahtunut. Minua nolotti. Taisin vähän pelätä jälkiseurauksiakin, mutta vanhempani olivat ymmärtäväisiä ja helpottuneita hyvästä tuurista niin, että ei tullut edes moitteita vaan tuli ”palkinnoksi” suklaapatukka, jota en olisi 21

muuten saanut. Pitkin marraskuuta Antti Kankaan linja-auto toi Kokkolan tukkuliikkeistä lisää tavaroita, jotka äiti oli aikaisemmin käynyt ostamassa, mutta vasta marras- joulukuun vaihteessa se varsinainen joulukauppa alkoi. Leivontatarvikkeita myytiin ensiksi, eikä lahjatavaroita vielä monikaan katsellut. Kaupassa tuoksui kardemumma. Hyvissä ajoin emäntien täytyi hankkia myös sekä flanelli että ompelulangat miesten alusvaatteisiin. Flanellia olikin tarjolla runsaasti ja sitä oli kahta laatua, puna- tai siniraitaista. Se siniraitainen oli halvempaa ja sitä myytiin enemmän. Kansan suussa se oli ”joka talon ranellia”. Joulukuun kuluessa kardemumman tuoksu vaihtui toisiin tuoksuihin. Suklaan ja kahvin tuoksujen lisäksi houkuttelivat myös kauniit

pakkaukset, karamellirasiat ja kuuseen ripustettavat pallot, mutta koskea ei saanut. Malttamaton lapsen mieli oli kovalla koetuksella. Oli toisenlaisiakin tuoksuja. Kaupan lattialla, öljyltä tuoksuvien köysirullien vieressä lojui narulla niputettuja, kuivattuja turskafileitä. Se oli lipeäkalaa, ja niistä pahalta haisevistä fileistä kyläläiset joessa liottivat joulukalansa. Kylmätiskiä tai -kaappia ei vielä silloin kyläkaupan varustukseen kuulunut, joten tuoretuotteiden, kuten makkaroiden myynti oli melko vähäistä. Tuskinpa makkaraa kaivattiinkaan, kun jouluporsas röhki melkein joka talossa. Olihan sellainen meilläkin eikä se hengen heittäessään mikään pikkuporsas ollut. Isän mielestä sopiva teurastusajankohta oli silloin, kun kylkiin oli kertynyt puukonterän paksuudelta läskiä. Niin oli viimein joulukaupat teh-

ty ja kaupan ovet suljettu aikaisin, jo kello kaksitoista. Joulusauna odotti lämpimänä, kun rättiväsynyt äiti viimein pääsi pehmittämään väsyneitä jalkojaan. Isä oli saunan lämmittänyt ja laittanut sekä tuvan että kamarin lattiat umpimattoon, mutta kuusi oli vielä porstuassa odottamassa. Kovasti odottamani joulu oli nyt siirtynyt myös kodin puolelle ja kaupasta tutut tuoksut aaton ruokapöytään, mutta inhottavat lipeäkalan ja lanttulaatikon aromit haittasivat pahoin minun joulutunnelmaani enkä suostunut kumpaakaan edes maistamaan. Siitä joulusta on aikaa kulunut seitsemänkymmentä vuotta ja nykyään joulupöytäni ehdoton ykkösherkku on lipeäkala. Kakkosena taitaakin sitten tulla lanttulaatikko. JOUNI JOKI-TOKOLA, Kannus

KIRJANPIDOT JA VEROILMOITUKSET • maataloudet • yritykset • taloyhtiöt PALKANLASKENNAT LASKUTUKSET VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA YKSILÖLLISTÄ HOITOA

KANNUKSEN TILITOIMISTO OY Valtak. 19 A 3, 69100 Kannus P. 050 477 3407, 050 373 6286 toimisto@kannuksentilitoimisto.fi

puh. 044 575 4523 • info@kitinkannus.fi www.kitinkannus.fi

KAIVINKONEURAKOINTI TAPIO SAARIKOSKI KY

Rauhallista Joulua! - Arkipäivän ylellisyyttä 40 vuotta KANNUKSEN KAUKOLÄMPÖ OY Puh. 06 874 3800 www.kannuksenkaukolampo.fi

M. Uusitalo Oy Puh. 0500 864 345 www.uusitalogroup.fi

Monipuolisia palveluita aina maanrakennuksesta sirkkelöintiin sekä sähköja puhelinverkkojen rakennustöihin.

Miilutie 2 69100 Kannus P. 06 870 538

Puh. 044 0860 301

HUUKIN KONE OY Rekiläntie 323, Kannus p. 045 138 5176

MARKO HUUKI KY MAA-AINESTOIMITUKSET JA MAANRAKENNUSTYÖT

Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi

M T K T P L S

2023 M Joulu T K T P L S M T K T P L S

M T K T P L S

Joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta! Tv. Kannuksen kaupunki

Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

Keisari Pelletti Oy

Motorset Autovaraosat - Työkalut

Jokelantie 6, KANNUS

Tukkitie 4, Kannus • 0400 158 314

Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy Asematie 4 A 4 69100 Kannus 06 873 578 040 5808 140

Pertti Honkela

hammaslääkäri hammaslaakaripiste.fi

Rakennusja peltityö Kellosalo Oy  Kattoremontit / tarvikkeet  Kattoturvatuotteet  Sadevesijärjestelmät  Piipunpellitykset  Ulkovuoriremontit  Kevytrakennukset mm. ulkosaunat, pihavarastot jne.

Soita ja pyydä tarjous! tarjous! Heikki 0500 557 178, Tommi 050 4067 630

peltityokellosalo.fi

Harri Kuusisto Himangantie 578 69100 Kannus 050 567 1825

HUONEKALULIIKE ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 771 www.urakaluste.com

LAATUA • PALVELUA

Kaivinkonetyöt & pellon jyrsintä

JARI ISO-HEINIEMI KANNUS PUH. (06) 870 073, 0500 931 712

Urheiluhieroja

MARGAREETTA HAAVISTO p. 0400 564 316 Vaenmaantie 69, 69100 KANNUS

HERKKU Palvelemme viikon kaikkina päivinä.

Ma–La 7–21 • Su 10–21 p. 044 5743 603

Joulu 2023

1.2 APTEEKKIEN LOGOT

LOREM IPSUM KANNUKSEN

Apteekkien logot muodostetaan Apteekki-logon Täytekakut, voileipäkakut, pullat, piirakat ja ympärille. Apteekin nimestä riippuen nimi tulee pikkuleivät tilauksesta. Myös pitopalvelua. Apteekki-logon ylä- tai/ja alapuolelle.

Puhtaat ja tuoreet Tmi Kotileipomo vihannekset Sanna Herrala Siltakatu 6, 69100 Kannus puh: 068 70 008 sukupolvien perinteellä www.kannuksenapteekki.fi LOREM IPSUM

LOREM IPSUM

Tukkitie 4, 69100 Kannus 050 408 8271/Niina Niemonen 050 547 9262/Miia Känsälä

APTEEKKI | GRAAFINEN OHJEISTO | SIVU 14

EXEL

AUTOKEIDAS • NOPEASTI • EDULLISESTI - KORJAAMO - RENKAAT - VARAOSAT

Puh. 044 978 5018

parturi-kampaamo

Pirjo ja Arja

Puh. 0500 163 366 | sanna.herrala@kotinet.com Ylikannuksentie 291, 69170 Yli-Kannus

Valtakatu 7, Kannus p. 06 870 922

Rengas & Autohuolto

Rauhallista Joulua

p. 050 378 4433

KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY

RAHKOLA LIIKEMERKKI + APTEEKKI-LOGO LEVEYS MIN. 38 MM

MT-Lava Oy Kannus 0400 601 708

ILMEEN PERUSELEMENTIT

Aut okor jaam o

NIKOR OY Koutosentie 14 69100 Kannus puh. 010 327 0440

Lestijokilaakson Siivous Oy HEIKKI SAARIKOSKI 050 520 7326

AUTOHUOLTO AROLA Valtakatu 31 69100 KANNUS Puh. 040 587 9441 Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

% 050 523 3031

TukkaTaksi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA MAIJA MÄNTYKORPI-LUOMA

Rengasammattilaiset palveluksessanne

KOIVUSAARI OY Leppäojantie 5, Kannus. Puh. 06-8741 300 Avoinna: Ma-Pe 8-17

Tunnelmallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! KORPELANVOIMA.FI

Joulu 2023

Asematie 22, 69100 Kannus Puh. (06) 870 211 www.kannuksenkuljetus.fi

Kaustinen

Terveiset kyläyhdistys Vitatiimiltä Kaustiselta

yläyhdistys Vitatiimi ry on perustettu 1999 Vintturin ja Tastulan kylien yhteiseksi kyläyhdistykseksi. Kylissä on talouksia yhteensä noin 80. Vuonna 2005 lakkautettu kyläkoulu toimii nyt kylätalona. Yhdistys on korjannut taloa ja tehnyt mm. keittiötilat ajanmukaisiksi. Taloa vuokrataan erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin yhdistyksen omien tilaisuuksien lisäksi. Kylien välillä kiertää noin 11 km mittainen luontopolku Vitarinki. Polku kiertää kylien moni-ilmeisissä kulttuuri- ja luontomaisemissa. Matkan varrella kuljetaan järvi-, joki-, ja metsämaisemissa. Reitti on merkitty sinisillä merkeillä ja opastekylteillä. Polkua on kunnostettu ja sitä voi mennä kävellen tai juosten, jopa maastopyörillä. Pääosa reittiä

on metsäpolkua, mutta välillä mennään kylä- ja metsäteitä pitkin. Talvisin kylien välillä kiertää Vitalatu osin samaa reittiä. Yhdistys haki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pirityisten kautta tukea luontopolun parantamiseen ja saimme siihen avustuspäätöksen huhtikuussa 2022. Sen jälkeen aloitimme laavun rakentamiseen tarvittavien puiden kaadolla ja syksyllä runsaiden talkootuntien jälkeen Köyhäjoen rantaan pystytettiin uusi laavu. Hoikanrannan laavun avajaiset pidettiin 27.11. Kylätalolta on jo lähes esteetön polku uudelle laavulle ja sitä parannetaan vielä. Laavulla on kompostoiva käymälä, joka parantaa käyttömukavuuksia. Uusi laavu sijaitsee myös hiihtoladun varrella.

Levähdypaikkoja on Tastulanjärven takana sijaitseva pöytäryhmä ja Tummunniityn laavu kylien välillä, noin 1,8 km kylätalolta ja 2,6 km Tastulan lomakylästä. Tummunniityn laavun kunnostus on vielä kesken, mutta sitäkin parannetaan. Kyläyhdistyksen laavulla oli vilskettä 25.5.23, kun Kaustisen eläkeyhdistyksen väkeä oli vierailulla. Laavulla kyläyhdistyksen väki paistoi makkaraa ja lenkin jälkeen juotiin kylätalolla kaffit. Kiitos vierailusta ja tervetuloa uudestaan! Tervetuloa myös kauempaa, sillä laavu on kaikkien käytössä ja siellä ovat puut valmiina odottamassa kävijöitä. Teksti ja kuvat: SATU JÄRVENPÄÄ kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Kyläyhdistyksen laavulla oli vilskettä Kaustisen eläkeyhdistyksen väen vierailulla.

Joulu 2023

Kaustisen laulajaiset

Perhon laulajaiset

Laulujen viesti – yhdessä laulamisen riemua Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto myönsi maaliskuussa Eläkeliiton Kaustisen yhdistykselle 4.000 euron apurahan Laulujen viesti – maakunnan puolesta yhteislaulun voimalla -projektin toteuttamiseen kesän aikana. Projektissa näkyy Viljo S Määttälän syntymän 100-vuotisjuhlateema Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.

P Yhteislaulua Kaustisella nuotioillassa ja kansanmusiikkijuhlilla.

rojektisuunnitelman taustalla ovat kaustislaiset mestaripelimannit Mauno Järvelä ja Kimmo Anttila. Laulujen viestin tavoitteena on samanlainen yhteisöllisyyden edistäminen, kuin esimerkiksi Näppäritoiminnassa; Kaikki saavat laulaa, kaikki saavat soittaa – ja osallistua näin yhteiseen tekemiseen. Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksellä on pitkäaikainen perinne yhteislaulutilaisuuksista. Näitä tilaisuuksia järjestetään kuukausittain Kansantaiteenkeskuksessa, jossa on toiminnalle upeat ja toimivat puitteet.

Joulu 2023

Osallistujia on yleensä n. 60-70 ja jokaisella laulukerralla on mukana laulajia myös lähiyhdistyksistä. Oma säestävä yhtyeemme ja laulujen vetäjät pitävät huolen siitä, että lauluhetkien tunnelma on innostava, tutun hauska ja läheinen. Yhdistyksemme hallitus päätti toteuttaa hankkeen koko Keski-Pohjanmaan yhdistysten alueella, lähettää laulujen viestin kiertoon alueen yhdistyksissä. Puheenjohtajat olivat valmistelleet etukäteen käytänteitä ja aikataulut. Suunnitelmissa oli, että pidämme laulutorstaittemme kaltaisia yhteislauluhetkiä Keski-Poh-

janmaan alueen yhdistyksissä. Tilaisuuksissa esilaulajina ja juontajina toimivat Juhani ”Pitkäjussi” Virkkala ja Mikko Valo. Pakkasimme omat laulajamme ja soittajat bussiin ja kutsuimme itsemme kylään! Vastaanotto oli lämmin ja kotoinen. Kävimme kylässä Toholammilla (mukaan kutsuttiin myös Kannus ja Ullava), Perhossa (Halsua ja Veteli) ja Kokkolan kaksikielinen tilaisuus, johon kutsuttiin myös Kruu-

nupyy ja Teerijärvi pidettiinkin lopulta Kaustisella, Hotelli Kaustisessa. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla kokoonnuimme heinäkuun toisella viikolla laulamaan yhdessä nuotiolla keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Laulujen viesti -projektimme huipentui Kaustisen juhlilla esitettyyn Kaustislaiseen juhlavaan katselmukseen – Yölintu, tässä esityksessä pääesiintyjinä olivat yleisö, soittajat ja laulajamme. Tutut laulut kaikuivat

lämpimässä kesäpäivässä, esim. ”Arvon mekin ansaitsemme, Suomen maassa suuressa” samoin kuin maakuntalaulumme ja toki Viljo S Määttälän mielilaulu Yölintu. Yhteiset laulut jatkuvat edelleen syksyllä, kuukauden toisena torstaina, puolen päivän jälkeen, lämpimästi tervetuloa mukaan! TELLERVO PAKKALA Puheenjohtaja Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Yks vanha joulukirkkomatka

ouluaatto oli hämärtynny illaks. Oli käyty jo saunasaki ja orotethin pukkia touhuishan. Kaks serkkuani, Lauri ja Olavi, ne rupes Johannesta, Helviä, Annikkia ja minua houkuttelehan, että lähettäis aamulla joulukirkhon. Anna-Liisaki lähti fölijhyn. Lauri oli päässy sotaväestä jouluks lomalle. Meistä oli kohtuus, että hän pääsis joulukirkhon, eikä meille muillekka asia ollut vastahakonen. Menthin isältä kyytiä kysyhän. Ensiks se pani vasthan ja sano, että aamuks on tilattu jo kaks reissua. Ko me vain kärtethin, niin se lupas sillä eherolla, että sais vierä meirät ensimäisinä. No, me höylisti luvathin lähtiä vaikka puolilta öin. Ja niin pojat lähti sitte kotiihan. Kauan ei sinä yönä unia veretty. Melekhen otti kipiää, ko piti nousta silimiä pesehän ja lähtyä trossaahan. Kolomen paikheilla koko seittemän serkun sakki pakkautu isän lisäks Popethan. Varmasti ei sama sakki nyt taitas sen kokoshen authon mahtua. On issekullaki sen verran tullu tuota ”muorollista pätevyyttä”. No sitä sitte körötethin kirkonkylää kohti. Tie oli se vanha, mutkanen ja huonokuntonen, eikä sitä ollu aurattu. Ko Kirkkotanhuan päähän tulthin, me pyyrethin, että isä jättäs meirät siihen. Oli koria ilima. Taisi olla vähän kuun aikaki, koi ollu ihan säkkipimiää. Rauhallisesti me talsithin ja kassothin nukkuvaa kirkonkylää. Penttilän sillalla pysähythin ihailehan koreita, lumisia puita jokirannasa. Taisi siinä olla yks sähkölamppuki sillankorvan tolopasa

valua antamasa, koli se vanha ”häkämylly”, sähkölaitos, sillan alapuolella. Ko me sitte lähestythin kirkkua, niin vanha Nestori-suntio oli puita lisäämäsä kamiinhoin. Ensiks se kasso vähän kummastunhen näkösenä. Ihimetteli varmasti, että mikä sakki se tähän aikhan kirkhon on tulosa. Menthin sitte sisälle ja lämmitelthin pieni tryki kamiinan tykönä. Siinolis pian ruvennu nukuttahan, ja siks me lähethin kiertähän ja kassohan kirkkua sisältä. Eniten meitä kiinnosti ne maalaukset kirkon etuseinäsä. Noli sinne laitettu, ko alttaritaulut oli viety korijuukselle. Harthasti me pohorithin sitä Aatamin jalaka-asiaa. Eikä me päästy seleville, oliko se pannu jalat risthin, vai oliko sillä isovarvas väärällä puolella. Kovin elttasen näkönen se jalaka kumminki oli meirän mielestä. Sitte me tuumathin, että trenkääkö meirän siittä ny selevää ottaakka. Me lähethin ulos ja päätethin mennä käymhän Alikentalan navetasa. Sielä vaimoväki oli aamulypsyllä, ja me seisothin kauan sitä kassomasa, koi kerta ollu kiirutta. Helvillä oli uusi, pukin tuoma ulsteri päällä. Ei hän, eikä kukaan muuka meistä huomannu, että pyhävaatheishin saattas tulla navetanhaju. Soli meille niin tuttu haju. Ko me taas palathin kirkhon, niin sinne rupes tulehan jo muitaki ihimisiä. Annikin muistin mukhan ensiks tuli Törmän Elvi ja Olavi. Seuraavaks ainaki tuli Lintholmin väki. Meitä vähän pakkas naurattahan, ko me oli oltu niin kauan ennen lintholJoulu 2023

milaisia, jokka pruukas tulla törkiän varhain kirkhon. Kohta kirkko täytty. Kello tuli kuus ja alako kirkonmeno. Harthaina mekki yhyryimmä jouluvirthen, ja aina yhtä juhulallinen oli jouluevankeliumin sanoma. Ei me kuiteska kauan keritty Pirilän joulusanoman kuuntelhun keskittyä, ko meirän penkistä rupes kuuluhan epäilyttävä, tuttu ääni. Kaikkein päät käänty kassohan. Loppusaarna meniki vahtiesa, ettei Lauri pääsis uuresthan ”hirrenvethon”, oli lomamatkasta ja varhaisesta ylösnoususta väsynny. Kirkonmenojen loppuosasta en palijon muista, enkä siittäkä, kuinka kauaks me ennätethin kävellä, ennenkö meitä tulthin hakehan. Reilu puoli kellonympärystä sillä kirkkoreissulla viivähti. Ja osaattako arvata, kuinka hyvältä äitin keittämä juustopaisti ja kriiskryynipuuro sitte maistu! Tästä kirkkomatkasta on kauan! Mutta koska aika kultaa muistot, niin tulee tästäki nuoruuren kirkkomatkasta vain mukavat muistot mielhen. Ja taitaa sitä toisekki fölijysä olhet joskus muistella. Ei oo kauanka siittä, ko joku mulle sano: ”Muistakko oikhen, kuinka koriaa oli sillon jouluaamuna, ko me seisothin ja kassothin siinä Penttilän sillalla?” AINO MYLLYMÄKI Kertomus Myllymäen serkusten joulukirkkomatkasta löytyi Ainon jäämistöstä keväällä 2016, ja se on julkaistu EL Kaustisen yhdistyksen Tarina-arkku kakkosessa sekä luettu ääniksi yhdistyksen nettisivulla. 27

Leevi – kaikkien tuttu Greta-Liisa Timosen puhe veljensä Leevi Nikulan (1933–2023) muistotilaisuudessa 24.3.2023

un haudalla katselin Leeviä saattamaan tullutta joukkoa, olin aika varma, että jokaisella olisi omanlaisensa kuva ja kertomus Leevistä. Minulle hän oli tietenkin ensimmäisenä vanhin veli, koska on ollut elämässäni aina - vähän myös isän korvike joissain asioissa, oma isämme kuoli ollessani vain 13-vuotias. Mutta oli Leevi runsaasti muutakin kuin 21 v vanhempi veli. Aikamoinen keskusteluja asioiden ja teorioiden pallottelu- ja väittelykumppani kaiken mahdollisen aiheen ja asian äärellä. Ikuinen Pelle Peloton, keksijä ja suunnittelija, kaikesta kiinnostunut loputon ideapankki, jolta ei teoriat eikä hypoteesit loppuneet. Lapin kullankaivajien lämmin ystävä ja pitkäaikainen kävijä ja jäsen. Niistä porukoista meillä on vain harmaa aavistus. Pitkäaikainen portsari niin Motelli Marjaanassa, ravintola Pelimannissa kuin Kokkolan Seurahuoneella. Mies, jonka sanonnat elävät edelleen, joka tunsi liki kaikki ja jonka melkein kaikki tunsivat. Joskus ärsyttävä kitupiikki, mahoton romppeen haalija; toisaalta mies, jolla Helmer-veljen kanssa oli nuoruudessaan samanaikaisesti 5 moottoripyörää, vaikka minkälaisia autoja – enimmäkseen aina isoja ja melko lailla ruuvaamista vaativia - ja joka osti yhdessä kaverinsa kanssa pienkoneen ja lensi sillä äiti Aili ja Nanni-vaimo kyydissä Lappiin kyläilemään! Legenda kertoo, ettei lentäjä Yrjön heikohko näkö oikein pohjoisen selkosilla riittänytkään suunnistamaan, ja Leevi olisi toiminut kartturina Rovaniemelle oppaina sähkölinjat! Aapramin suvun muistipankki, jonka päässä olivat kirkkaina kotikylän historia, sota-ajan evakot, Kokkolaa uhkaavat pommikoneet. Leevi luetteli isä-Martin asemapaikkoja ja aseveljien nimiä kuin tyhjää vaan. Tai maanmittausinsinöörit, joita Leevin lapsuudessa kulki Nikulassa. Tekniikan maailma, Raamattu, Kansallisarkisto ja Suomen rakennushistoria samoissa kansissa täydennettynä erikoispainoksella Talvisodasta, unohtamatta kuuluisia ravureita ohjastajineen, kansainvälisiä politiikkoja – tai tämän päivän ihmisiä ja tapahtumia. Nimiä, nippelitietoa ja numeroita tuli kuin navetan katolta! On ollut mielenkiintoista ja etuoikeutettua kuunnella viimeisten viikkojen aikana monien ihmisten muistoja Leevistä. Takavuosien kirjakauppias Pirjo Palosaari-Penttilä muisteli Leevin olleen jo ikiajat sitten Kaustisen kävijöiden jälkimarkkinoija, PR-mies, joka kävi ostamassa sopivan kokoisen kuoren ja lähetti kohteelle milloin mitäkin muistoja Kausti28

sesta. Piipi sanoi myös, ettei ikinä mene kirkkopihassa vaivaisukon - tai puuäijän, kuten me täälä sanothan - ohi muistamatta Leevin kehotusta laittaa sinne aina rahaa, kun jotain hyvää tapahtuu. Leevi myös antoi omia nimityksiään. Oli verojohtajan rakas, Outin ensimmäinen mies, Aarren rakas, ja rovasti Raimo Aspfors siteerasi usein Leevin Nikulan akatemia -ilmaisua Nikulan kansakoulusta. Aapramin suvulla on aina ollut veren veto maailmalle, etenkin vesille ja merille. Fiian ja Leanterin jälkipolvesta löytyy monta vesiltä leipänsä tavalla tai toisella tienannutta. Ja Leevi oli henkeen ja vereen merimies, vaikkei isoilla vesillä kirjaimellisesti usein käynytkään. Lapset sen sijaan jokainen ovat meren kanssa tekemisissä: Inga naimisissa kalastajan kanssa, Maija laivakokkina ja Anssi on perämies! Leevillä oli teoria lähes kaikesta ja hän jaksoi innostua aina uusista asioista; uranuurtaja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytössä, keinokastelun rohkea hyödyntäjä kotipelloilla. Toki realismi ei ihan joka kerta ollut kaikkein vahvin; toisaalta niinhän ne keksinnöt syntyvätkin, mahdottomalta näyttävän edessä! Elämäniloa ja intoa uuden äärellä sekä halua selvittää, miten joku asia saataisiin käytännössä toimimaan riitti kalkkiviivoille saakka. Aapramin kirjahylly ja viime aikoina Leevin sängyn ympärys oli kirjoja täynnä. Hän luki jatkuvasti siihen saakka, kun viime toukokuulla menetti aivoinfarktin myötä ison osan näkökyvystään. Raamatunkin läpi ties moneenko kertaan. Leevi osti jostain esim. Sakari Pälsin teoksen Pohjankävijän päiväkirjasta, matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtsatkasta. Sielläpä oli taas uusi kiinnostuksen ja innoituksen aihe: artikkeli v 1883 Amerikkaan ja sieltä edelleen Kamtsatkaan kulkeutuneesta maailmankansalainen Otto Kuorikoskesta. Nikulan poikia, juuret myös Aapramilla, kirkonrakentajasuvun ehkä hurjimpia vesoja, niin filosofian tohtori ja lyseon lehtori kuin olikin! Tästä meillä riitti juttua moneksi kerraksi, kun viimeisen vuoden aikana käytiin Leevillä 2–3 kertaa viikossa. Vähän jäi keskeneräiseksi, löytyisikö Oton jälkeläisiä vielä jostain Venäjän maalta ja pitäisikö heihin ottaa yhteyttä… Silloin kun ei lukenut ja vielä näkö toimi, Leevi katseli televisiota tai kuunteli radiota. Saimme Matin kanssa yleensä aina referaatin päivän tapahtumista höystettynä leevimäisillä analyyseilla ja kommenteilla, miten asiat olisi kannattanut hoitaa. Sama milloin Nikulaan meni, Leevi oli aina hyvällä tuulel-

Joulu 2023

la ja iloinen, että tultiin. Ihan viimeisinä päivinä, kuolemaa edeltävällä viikolla agendalla olivat mm Olkiluoto 3:n käynnistysongelmat ja testaukset ja mitä ne todellisuudessa ovatkaan, Mannerheimin salainen kirjeenvaihto Stalinin kanssa Talvisodan ja 2.maailmansodan aikana, olisiko vaikeaa tehdä ihan hyllytavarana myytävistä osista laite, joka tunnistaisi kullan maan alta. Ja millainen koulutus pitäisi sen keksijällä olla. Lisäksi, kun muisti alkoi jo tehdä tepposiaan, läpikäytiin Kaustisen eläviä ja kuolleita. Kun Nanni, ex-vaimonsa, viime marraskuussa kuoli, Leevi prosessoi asiaa monta viikkoa. Kävi läpi muistoja ja tuntui, että vaikkeivät saman katon alla kyenneetkään asumaan, jonkinlainen ikuinen resonanssi jäi heidän välilleen soimaan. Eikä tietääkseni kummankaan rinnalle uutta varteenotettavaa kumppania löytynyt. Leevi pyysi lukemaan moneen kertaan Aale Tynnin Rohdinmekko-balladin, jota Nanni taitavana lausujana aikoinaan esitti. Runon sanavalintoja ja merkityksiä hän pohti ja pyöritteli. Toki puhuttiin myös hyvinkin syvällisiä, ikuisuusasioita, käsitystä tuonpuoleisesta; kyllä Leevi tiesi päiviensä määrän olevan loppumassa. Kuolemaa hän ei pelännyt. Leevi kuunteli musiikkia paljon ja mielellään, laajasti ja monipuolisesti. Kansanmusiikki oli erityisen rakasta, lisäksi hän tykkäsi niin Kari Tapiosta, Vesku Loirista, Arja Saijonmaasta, Mauno Kuusistosta kuin Sam Sihvon Jääkärin morsian -musiikkinäytelmän kappaleista. Vaikka Leevi oli musikaalinen, lauluääntä ei hänelle suotu. Muistan aina, kun pikkutyttönä kuulin Leevin laulavan Kaksi ruusua -kappaletta. Sanat meni ihan kohdalleen, ja hän käytti kaiken sen tilan mikä oli melodian kahta puolta. Itse nuottiin ei koskenut…. Ja vaikkei Leeviä usein kirkonpenkissä nähtykään, hän luki aina iltarukouksen ja kuunteli niin aamu- kuin iltahartaudet ja pyhisin kirkonmenot. Luonne vain oli sellainen, ettei hän oikein osannut asettua paikalleen toisten käsikirjoittamaan tilanteeseen kovin pitkäksi aikaa. Leevi ei kuvia kumarrellut, jos hänellä oli asiaa, hän meni suoraan kulmahuoneeseen ja soitti vaikka pääministerille. Asepalvelus Kaartin pataljoonassa Santahaminassa ja Presidentin linnan vartiomiehenä kunniakomppaniassa, silloin vielä kun J.K. Paasikivi oli presidenttinä, nousivat loppuaikoina usein mieleen. Melkoisia nimiä sattui armeijakavereiksikin: mm Matti Kekkonen, Jaakko Lassila ja Pertti Palo. Näidenkin kanssa Leevi kertoi soitelleensa aina joskus. Vaikka viihtyi yksinkin mainiosti ja kulki reissuja ja reittejä, joista meillä on vain kalpea aavistus, ammensi hän voimansa kohtaamisista, ihmisten parissa olemisesta, keskusteluista ja väittelyistäkin. Kyllä hän toki oli surullinenkin, vaikkei sitä paljoa päällepäin näyttänyt. Takavuosien kiista tallin paikasta ja ylipäätään oikeudesta olemassaoloon jäi häntä vaivaamaan. Se, miten lähes koko kotikylä kääntyi häntä vastaan ja että tarvittiin Museoviraston suojelupäätös, ennen kuin kylän tiettävästi vanhin rakennus sai jäädä paikalleen ja etenkin se, miten paljon tapahtumat vaikuttivat ihmissuhteisiin, suretti Leeviä. Nykyisin puhutaan paljon erityisesti nuorten ja lasten kohdalla nähdyksi tulemisen tärkeydestä. Ja näkemisen taito Leevillä oli, vahvana. ”Katos vain, N.N. mitäs sinä?!” tokaisi Leevi ja niin ruvettiin jutulle. Festivaaleilla Motellin ja Pelimannin ovella Leevin näkemäksi ja nimeltä mainitsemaksi halusivat tulla vakituisten juhlavieraiden lisäksi Stadin tyy-

pit, radion, tv:n ja lehdistön väki. Ja jouluna tuli ”vastalahja” Leevin joulukorttipino oli vaikuttava! Erityisen hienoa oli nähdä Leevi lasten seurassa. Hänellä oli merkillinen taito saada lapset rentoutumaan seurassaan. Näistä kohtaamisista viimeisin tapahtui tammikuulla, kun lapsenlapsemme 5-vuotias Samu kiipesi Leevin viereen sängylle praataamaan. Yhteys löytyi heti. Keskimmäinen lapsemme Suvi on Leevin ja Nannin kummityttö eikä mennyt kertaakaan, etteikö kummisetä muistanut kysyä kuulumisia Saksasta. Leevi oli myös suorasanainen, saattoi tokaista ”ootko onnellinen” eikä antanut periksi, ennen kuin toinen vastasi. Helmerillä ja Leevillä, tai Hemppus ja Ellu, kuten heitä lapsuudessani sanottiin, oli muuten merkillinen telepatia. Siihen aikaan, 1960-luvun lopulla, kun ei vielä kaikilla puhelimia ollut ja Aapramille rakennettiin navettaa, Leeville tuli jonkun hitsausasian kanssa tenkkapoo. Hän istui hetkeksi, keskittyi, eikä mennyt kauaakaan, kun Helmer kurvasi pihaan, astui autosta ja ensimmäinen kysymys oli: mikäs nyt? Hyvin lensi ajatus Nikulan ja Pönterin välillä! Olemme saattaneet haudan lepoon nyt molemmat veljemme, Helmerin liki päivälleen vuosi sitten ja tänään Leevin. Totisesti toivon, ettei ”ei kaksi ilman kolmatta” –sanonta pitäisi nyt yhtään paikkansa. Perheen nuorimmaisena, jolla seitsemänkymppiset kovasti jo häämöttää, en haluaisi haudata enää yhtään sisarustani! Tässä viime viikkoina on tullut esiin aivan uusia ihmissuhteita, joista emme ole kovin paljoa tienneet. Leevi ei vain tullut sen kummemmin eritelleeksi, mainitsi ikään kuin ohimennen, että Mäkitalon Eero soitti tai kävi, tai että pitkämuurarin kans puhuttiin… Kiitos teille niistä kohtaamisista. Ehkä kuulemme tämän tilaisuuden aikana niistä lisää. Kiitos myös teille kaikille, jotka piditte Leeviin yhteyttä sairaudenkin aikana ettekä tyytyneet kysymään vain meiltä läheisiltä, mitä hänelle kuuluu. Jokainen kontakti oli hänelle voimia antava. Erityiset kiitokset monenlaisesta huolenpidosta ja inhimillisestä kohtaamisesta haluan lausua Rantalan Pertille. Seurasi ja läsnäolosi ovat olleet ja olivat erityisesti viimeisen vuoden aikana Leevin lisäksi meille omaisille sekä tuki että turva! Tulit paikalle kuin Leevi sai aivoinfarktin, hankit apua ja tiedotit myös meille, mitä oli tapahtunut. Pidit yhteyttä Leeviin sairaala-aikoina ja kävit taas kotiuttamisen jälkeen lähes päivittäin juttelemassa; teillä oli ihan omat praataukset, muistelukset ja välillä sopivasti pientä kinaakin, joka varmaan friskasi ja sai veren kiertämään muuten lähes makuulla päivänsä viettäneeseen velipoikaamme. Kiitos Pertti! Sitten on pari muutakin arjen enkeliä: Kraatarin Jukka, joka uskollisesti toi päivittäin postin tupaan saakka samalla tarkistaen, että Aapramilla ollaan elossa. Ja kolmantena Alipellon kesäasukkaat, Aki ja Eija. Teille saatoin laittaa tekstaria, kun pannuhuoneessa oli ongelmia tai outoja autoja tuntui liikuskelevan Leevin pihassa. Kävitte myös pyytämättä välillä kurkkaamassa, että Leevillä oli kaikki hyvin. Lämmin kiitos myös teille! Puhelimessani on Whasapp-rinki nimellä Leevin huolenpito. Sen viestittely oli pitkään aktiivista, nyt vähitellen huomaa viestien jääneen aika alas. Yksi hattu lähti Leevin mukana matkalle Tuonpuoleiseen, toinen jäi naulakkoon vaille käyttäjää. On tullut aika luovuttaa Leevi isompiin käsiin.

Joulu 2023

Kaustislaiset tarina-arkut ääniksi

austisen yhdistys teki suuren digiloikan ryhtyessään kääntämään vuosina 2011 ja 2016 julkaisemansa tarinakirjat äänikirjaksi, oikeastaan ääni-kuvakirjaksi. Teosten yhteensä 480 sivua, monta sataa tarinaa, on parin viime vuoden aikana saatu kuunneltavaan ja katseltavaan muotoon. Aloitimme joulutarinoista ja jatkoimme runoilla. Päätyöhön, varsinaiseen tarinaprojektiin saimme Eläkeliitolta jäsenjärjestöavustustakin. Hanke ei olisi onnistunut pelkästään pienen työryhmämme innokkuuden voimalla, vaan tarvittiin 97 vapaaehtoista lukijaa ja pätevä monttööri kameran taakse. Jarmo Rauma panikin kaikki peliin videoidessaan, editoidessaan ja visualisoidessaan lukemattomien talkootuntien tuotoksia. Aulis Kauniston digitaitoja tarvittiin puolestaan saattamaan videot kuuntelijoiden tavoitettaviksi. Oli oikeastaan riemullista olla mukana toteuttamassa ideaa, suunnittelemassa lukemisia, varaamassa tiloja, soittamassa satoja puheluja ihmisille, jotka suhtautuivat uskomattoman myönteisesti. Lähes sata prosenttisesti kaikki kysytyt lupautuivat lukutalkoisiin, vain vakava sairaus esti osallistumisen. Kiitos siitä jokaiselle!

Työtä tehdessämme usein pohdimme, mikä merkitys projektillamme on tulevaisuudessa, kun kukaan ei enää ole kertomassa noita tarinoita. Mietimme myös sitä, miten tärkeää olisi panna muistiin jokaisen ajan asioita. Tämäkin päivä on huomisen historiaa! Ja mikä parasta, toivottavasti tarinamme virkistävät kuulijan mieltä sekä herättävät ja elvyttävät hänen omia, menneiden aikojen muistojaan. Ääni-kuvakirjan julkistamisjuhla järjestettiin syyskuun lopulla 2023 Mäntymajalla yhdessä EL Keski-Pohjanmaan piirin kanssa. Yhteen hiileen puhaltamisen ja kaikkien osallistujien asiaan paneutumisen ansiosta Kaustislaiset tarina-arkut, äänikuvakirja on nyt nettisivuillamme. Toivotamme kaikille viihtyisiä ja nostalgisia hetkiä kaustislaisten tarinoiden parissa!

– Katso ja kuuntele –

https://elakeliitto.fi/tervetuloa-kuuntelemaan-tarinoita

Verhoilupalvelu

Rajatie 1, Kaustinen Puh. 0400 666 876

Kaustisen_apteekki_ilm_60x60_konv.indd 3

0400 263 792

11.6.2015 14:46:23

Eija Rauma

Rajatie 1, puh. 010 666 3450, 0500 666 876

www.lanka-tekstiili.fi

Tarinatyöryhmä TERTTU HANHIKOSKI, TUULIKKI KETTU ja KARI HANHIKOSKI

Perinteinen ja teollinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu ja korjausompelu 040 749 1439 69600 KAUSTINEN Puh. 06-861 1108

Joulu 2023

Salonkyläntie 160, Kaustinen verhoilupalvelueijarauma@gmail.com löydät minut myös Facebookista ja Instagramista

VIRKKALAN PUUNJALOSTUS OY

KAUSTINEN Kaustisen kunta toivottaa kuntalaisille

Kaustinen

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.kaustinen.fi

Terveystie 2, Kaustinen p. +358 6 8611 590

Tilitoimisto Mäkelä & Jungell Oy Terveystie 10 69600 KAUSTINEN

Sirpa Rauma Puh. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen

PUUJAUHEET

69600 Kaustinen Joni 044 244 1937 Pauli 044 230 6523

Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

Kaustintie 5, Kaustinen, p. (06) 8611 558, 040 512 6279 Perhontie 14, Halsua, p. 040 672 6150 info@kaustisenfysioterapia.fi, www.kaustisenfysioterapia.fi

KAUSTINEN puh. 861 1289

www.kaustisenjasenkorjaus.fi posti@kaustisenjasenkorjaus.fi puh. 040 5154 227, Kappelintie 15, 69600 Kaustinen

Maansiirto ja kuljetus

Sauli Puumala Puumalantie 148, 69600 Kaustinen

Puh. 0400 761 915

www.flpipe.fi Joulu 2023

PELTISEPÄNLIIKE

PELTONIEMI JA POJAT Kaustinen

Puh. 861 1781

Paikkakunnan paras lounaspaikka

KEITTIÖKALUSTEITA Penttilän Puusepäntehdas Oy

Kaustinen, puh. 8611 005

Ylijoentie 82, 69600 KAUSTINEN Puh. (06) 8611 104 www.puusepantehdas.fi

HÖYLÄHIRSITUOTTEET suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

Kaustisen Osuusmeijeri Siltatie 20, 69600 KAUSTINEN puh. 0400 682 176 www.kaustisenosm.fi

69600 Kaustinen, puh. 06-8611 500 www.konstatalot.fi

PUU-PETÄJÄ 050 583 3801

• Varaosamyyynti • Hinauspalvelu • Asennuspalvelu • Vanteet / Renkaat

puh/fax 06-861 4510 gsm 0400 576 605 Rajatie 4, 69600 Kaustinen sami.makela@smakela.fi www.smakela.fi

Kaustintie 1, 69600 Kaustinen Puh. 040 6411 793 satumaan.kukka@kase.fi

Kampaamo Jemitex Sinikka Harjukoski, p. 0400 268 451 Pajalantie 24 • Pajalan korjaamo • Kaustinen

- Kukat, kukkalaitteet, arkut -

MEILTÄ LVI-ALAN TYÖT p. 040 1965 993

Veikontie 4, 69600 Kaustinen Puh. 06 861 2800

Joulu 2023

Kokkola

Aistit avoinna ja lihakset liikkeellä

okkolan yhdistys sai Eläkeliitolta jäsenjärjestöavustusta hankkeelle nimeltään: ”Aistit avoinna ja lihakset liikkeellä kohti aktiivista ja hyvinvoivaa elämää eläkeläisenä”. Hankkeelle asetettiin kolmenlaiset tavoitteet: Päätavoitteiksi asetettiin ryhmässä toimiminen, vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja yhteisöllisyys estämään yksinäisyyttä ja luomaan elämäniloa sekä kehittämään taitoja löytää itselle vaihtoehtoisia tapoja liikunnan avulla kivun ja stressin hallintaan. Toisena tavoitteena oli, että osallistujat pääsevät yhdessä aistit avoinna retkeillen tutustumaan lähiluonnon suomiin mahdollisuuksiin omassa kotikaupungissa. Ja kolmantena tavoitteena oli halu parantaa lihaskuntoa ja tasapainoa niin kesäisessä puistojumpassa, meren rantahiekalla kuin myöhemmin syksyllä järjestettävän, erityisesti kaiken kuntoisille sopivan tuolijumpan avulla.

LUONTORETKI ELBASSA Ensimmäisellä luontoretkellä kesäkuun alussa Nuorisokeskus Elbassa luontokoulun ohjaaja vei meidät luonnon helmaan tutustumaan eri aisteja apuna käyttäen keväiseen luontoon erilaisia tehtäviä ratkomaan. Keväinen luonto oli tuoksuja täynnä. Etsimme luonnosta erilaisia kasveja, kuuntelimme kevään ääniä, ihastelimme keväisen luonnon värejä ja tunnistimme lintuja äänen perusteella. Valitsimme luonnosta oman kiven. Kivien sekoittamisen jälkeen

Lintutornilla käynti Elban luontoretkellä.

Joulu 2023

Lähdössä luontoretkelle.

Luontopedagogi Markku Hukari jakoi retkiläisille "kiekot" tunnelmien ja äänien tallentamista varten. Tuomenkukka. Lähdimme luontopolulle ja poimimme oman kasvin, jonka sitten esittelimme.

Tukikohta kota, rupattelua ja makkaran paistoa.

Kuunnellaan lintujen laulua, katso ja kuuntele video! https://youtu.be/mIc_rAcmGAI – Avaa video tästä –

VIDEOT: Katso tarvittaessa avausohje s. 8

Joulu 2023

Elban Susanna Kumpula opastaa melontaan lähtijöitä.

tunnustellen kukin löysi oman kivensä – jos löysi! Kuljimme luontopolulla ja poimimme oman kasvin ja esittelimme sen seuraavana jonossa kulkijalle, näin ketju jatkui. Saimme paperiset ”CD”-kiekot, johon raapustimme grafiikkaa – mitä ääniä, tunteita ja tuoksuja luonto meille tarjosi. Mielenkiintoisia ”äänikiekkoja” saimme aikaiseksi. Retken tukikohtana oli Kota rupattelulle ja makkaran paistolle. Elban luontoretkellä oli mukana 33 henkilöä.

– Katso video – https:// www.youtube.com/ shorts/wXztANlNCbo

PUISTOJUMPPAA Vuorovaikutusten vahvistamiseen ja lihaskunnon huollon osalta olemme järjestäneet puistojumppaa. Länsipuistossa ryhmäjumppahetket kokosivat innokkaita osallistujia. Ilahduttavaa oli, että mukaan tuli myös jäseniä rollaattorilla. Riitta-Liisa ja Pirjo ohjasivat jumppaa puiston Tyrskypatsaan pauhinassa, apilankukkien ja ruusun tuoksussa sekä lintujen liverryksessä. Jumppasimme niin auringon paisteessa, tuulessa kuin myös sateessa! Näissä jumppatuokioissa kerroimme kuulumisia ja saimme tutustua toisiimme. Kesäisiin puistojumppahetkiin osallistui yhteensä 177 henkilöä. Kokoontumisia oli yhteensä 11 kertaa.

ELBA Elokuisen Elba -tapahtuman erikoisuutena oli, että 20 henkilöä pääsi kokeilemaan melontaa asiantuntijan ohjauksessa jättikanootilla. Jättikanootti on erittäin tukeva ja sitä 8 henkilöä meloo yhdessä. Varusteet melontaa varten saatiin Elbasta. Mutta Elbassa oli mukana myös henkilöitä, jotka nauttivat paljain varpain merenrantahiekalla jumppaamisesta sekä metsärastien etsimisestä. Grillipaikalla nautittiin lopuksi makkaranpaistosta ja hyvistä eväistä samalla rupatellen rattoisasti.

SYKSYLLÄ TUOLIJUMPPAA Syksymmällä hankkeessa toteutetaan

vielä suunniteltu tuolijumppa sisätiloissa. Sen tavoitteena on vahvistaa lihaksia ja kehittää tasapainon hallintaa sekä lisätä liikkuvuutta ja nivelten toimintaa. Tuolijumpassa on tarkoitus käyttää aktiivisesti mielikuvia ohjatusti. Ohjattujen ryhmäliikuntatuokioiden aikana on mahdollista päästä kokemaan sekä psyykkistä että fyysistä mielihyvää

KAUPUNKILUONTO Käymme seikkailemassa Kokkolan keskustan tuntumassa etsimässä villiä luontoa, puistoja ja uusia havaintoja Seppo.io-ohjelman avulla. Osallistujat jakaantuvat pienempiin ryhmiin, jotka etsivät rastit puhelimen

Joulu 2023

ruudulta näkyvältä kartalta. Keskustassakin on luontoa! Jokaisella ryhmällä pitää olla ainakin yksi toimiva puhelin. RIITTA ANTTILA, RIITTA-LIISA KANKKONEN JA MAIJA RUKAJÄRVI-SAARELA

AHAA! – Aivojakin kannattaa treenata! Taidamme olla lähes kaikki samaa mieltä siitä, että kehomme tarvitsee säännöllistä liikuntaa. Jo lyhyt ja reipas kävely raittiissa ilmassa tekee terää. Harvempi meistä kuitenkaan on tullut ajatelleeksi, että myös aivoja voisi harjoittaa samalla tavalla säännöllisin väliajoin. Pienestä aivojumpasta saa hyvänolon ja tunteen, että ajatus kulkee kirkkaammin ja selkeämmin. MUOVAUTUVAT AIVOMME Tosiasia on, että aivojen koko pienenee iän myötä, kun tarpeettomiksi käyneitä hermosoluja ja -yhteyksiä poistuu. Mutta ei hätää. Hermosolujen määrää tärkeämpää on kuitenkin hermosolujen välille rakentuvat uudet hermoyhteydet. Ne mahdollistavat elinikäisen oppimisen ja sopeutumisen ympäristön muutoksiin. Niinpä me iäkkäämmät opimme uusia asioita ymmärtämällä asiakokonaisuuksia, jolloin uusi tieto liitetään aiemmin opittuun tietoon. Oppiminen ei toki aina ole helppoa. Se vaatii usein ponnisteluja ja sitkeyttä. Mutta saadut oivallukset ja onnistumiset saavat mielihyvähormonin (dopamiinin) erittymään. Ja näin onnistuminen motivoi ja kannustaa uusiin haasteisiin.

AJATTELU Ajattelun osatekijöiden, kuten tarkkaavaisuuden, hahmottamisen, päättelyn ja muistin harjoittelu ei ole vain hyödyllistä ajankulua, vaan se mahdollistaa itsensä haastamisen ja uudet oivallukset. Tarkkaavaisuus tarkoittaa ajatusten keskittämistä vain yhteen asiaan kerrallaan mahdollisimman häiriöttömässä tilassa. Aivot kun tarttuvat herkästi ulkopuolisiin virikkeisiin ja nopeaa mielihyvää tuottaviin asioihin. Siksipä huomiomme siirtyy 36

helposti pois käsillä olevasta tehtävästä, vaikka vakaa aikomus ja halumme olisi saada tehtävä valmiiksi. Useimmille meistä jo 45 minuutin yhtäjaksoinen työskentely on liian pitkä. Uuden oppiminen ja tehokas työskentely edellyttävät taukoja tuon tuostakin. Monet tekijät, kuten motivaatio, mieliala, vireys ja ravitsemustila, vaikuttavat ihmisen kykyyn keskittyä ja pysyä tarkkaavaisena. Esimerkiksi univaje heikentää keskittymistä ja reaktiokykyä. Koska aivotoiminta on sähköistä ja kemiallista toimintaa, se edellyttää vettä ja energiaa. Tälle aivojen sähköiselle toiminnalle nestetasapainon säilyminen on tärkeää. Kemiallista toimintaa puolestaan edistää se, että aivot voivat hyödyntää tasaisesti glukoosin (sokerin) ohella myös muita tärkeitä ravintoaineita. Hahmottaminen puolestaan on aistien (näkö-, haju-, maku-, tun-

to- ja kuuloaistien) kautta saadun tiedon jäsentämistä, ymmärtämistä ja hyödyntämistä. Avaruudellinen hahmottaminen tarkoittaa tilan hahmottamista suhteessa omaan itseen ja ympäristöön. Sitä tarvitaan vaikkapa silloin, kun suunnittelee pyöräilevänsä ystävän luo hänen mökilleen. Matkareitin valinnassa on selvitettävä, esimerkiksi, onko pyöräteitä vai pitääkö ajaa autotiellä. Vai onko parempi mennä metsäreittiä, joka on lyhin, mutta ehkä mäkisin. Monen asian samanaikainen tekeminen (multitasking) on nykyään varsin yleistä. Jatkuvat sähköposti-ilmoitukset, WhatsApp-viestit ja puhelut sekä somen seuraaminen herpaannuttavat keskittymistä, lisäävät virheitä, hidastavat toimintaa, kuormittavat lähimuistia ja aiheuttavat kiireen tuntua. Onko tuttua tilanne, jossa tulet keittiöön hakemaan jotain ja toteat: ”Mitähän varten tulin tänne?” Päättely on ihmisen ajattelun ja muistin keskeinen taito, jota tarvitaan päivittäin. Se ei ole oikean vastauksen tietämistä, vaan luovaa ajattelua, jonka avulla ensin ymmärretään ongelmantilanne ja sen jälkeen pyritään ratkaisemaan se, vaikka ratkaisutapa ei olisikaan heti selvä. Muistaminen puolestaan on kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen asi-

Tehtävä: YHDISTÄ PARIT PERUSMAUT 1. Sokeri 2. Soijakastike 3. Kermaviili 4. Kahvi 5. Oliivi

A. Suolainen B. Hapan C. Karvas D. Umami E. Makea

RAVITSEMUS 1. Korvapuusti 2. Tuoreet mansikat 3. Vihersmoothie 4. Ateriarytmi 5. Puoli kiloa päivässä 6. Kala 7. Tuoteseloste

A. Kasvikset B. Ravintosisältö C. 2–3 kertaa viikossa D. 4–6 kertaa päivässä E. Hyvä välipala F. Muista herkutella! G. Jäätelö

Joulu 2023

RAVINTOAINEET 1. Kananmuna 2. Peruna 3. Saksanpähkinä 4. Kookosöljy 5. Vesi 6. Ruisleipä 7. Suola 8. Lohi 9. Piimä

A. Kuitu B. D-vitamiini C. Kalsium D. Natrium E. Kova rasva F. Pehmeä rasva G. Hiilihydraatti H. Proteiini I. Paras janojuoma

Lähde: Ikonen ym. 2020. Apetta Aivoille. Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Lisää tehtäviä löytyy: www.ksmuistiyhdistys.fi/apettaaivoille

Jouluaatto kauan sitten Nuo aattopäivän tunnit kyllä tuntuu niin pitkiltä ja piinaavilta. Voi kun tulis pian se kauan odotettu ilta. oita, tietoja ja kokemuksia. Muistiin kertyvien elämänkokemusten avulla hahmotamme mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa. Muistin toimiessa hyvin opimme uutta läpi elämän. Parhaiten muistiin jäävät voimakkaita tunteita, kuten iloa, pelkoa, häpeää ja mielihyvää sisältävät tapahtumat, mutta esimerkiksi nimien muistaminen vaatii aktiivista mieleen painamista. Kun jokin asia painuu mieleen, silloin aivoissa syntyy uusia hermoverkkojen välisiä yhteyksiä ja aiemmat hermoverkot vahvistuvat. Muistin rakenne jaetaan yleisesti sen keston mukaan: aistimuistiin, työ- eli lyhytkestoiseen muistiin ja säilö- eli pitkäkestoiseen muistiin. Muistin toimintaa on kolmenlaista: mieleen painamista, muistissa säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Joudumme aktiivisesti tallentamaan muistiin sellaiset asiat, jotka haluamme palauttaa mieleen myöhemmin. Muistiin painamista ja mieleen palauttamista voi tehostaa opettelemalla ja käyttämällä sekä ulkoisia että sisäisiä muistitekniikoita. Kaikki ei painu muistiin ja on luonnollista unohtaa asioita, jotka eivät toistu. Ikä sinänsä ei vie muistia eikä kadota opittuja tietoja.

Oli äiti leiponut ja kinkunkin ehtinyt paistaa. Saunan jälkeen pöydän herkkuja saatiin joukolla maistaa.

TERVEET JA VIRKUT AIVOT

Jo alkoi narut aukeilla ja paperit kääröin päältä lentään. Sieltä - täältä kuului, voi kun on ihanaa sentään.

Koska aivoterveys on kaiken hyvinvointimme ja toimintakykymme perusta, kannattaa aivojen hyvinvoinnista huolehtia joka päivä. Tärkeää on, että elämän perusasiat eli terveellinen ravinto, liikunta, yhteisöllisyys ja virkistäytyminen sekä uni ovat kunnossa. Mutta näiden lisäksi aivot kaipaavat virikkeitä ja uusia asioita pysyäkseen toimintakykyisinä. Siis ei muuta kuin harjoittelemaan. Ja kyllä, harjoittelu on hyödyllistä riippumatta siitä, tuliko harjoitustehtävä ratkaistua oikein tai väärin. Juuri harjoittelu edistää uusien hermoverkkoyhteyksien syntymistä aivoissasi.

Kun pöydän antimet alkoi viimein vatsan täyttää, oli pihalle laskeutunut hämäryys ja alkoi niin salaperäiseltä näyttää. Niinä pitkinä tunteina mietti moni pienoinen piltti: Tuokohon pukki lahjoja, olenko ollut tarpeeksi kiltti. Porstuaan oli jo tuotu laatikko, joka vallan suurelta näytti, sen pukki kilttien lasten lahjoilla kuulema täytti. Kellon viisareiden hitaasti kiertyessä seitsemää kohti, jännitys kasvoi, tuskin enää ääneen puhua tohti. Jo alkoi kuulua ääniä ja pukin kello jossain kaukana soida. Oli vatsassa tunne kuin alkaisi pahoin voida. Isä rauhoitteli, pukki naapuriin lahjat ensin vie, hänen vastaan täytyy mennä ja näyttää mistä meille kääntyy tie. Vielä hetkinen, jo alkoi pukin kello meidänkin portin luona kilistä. Silloin hetkessä meidät lapset löydettiin penkiltä suorasta rivistä. Pukki sisään tuli, hän kilteistä lapsista kyseli, no mistäs muusta. Kyllä oltu on, tuli vastaus kuin yhdestä suusta. Mutta kumma juttu, isää ei näy, hän poissa on tutusta paikasta tuosta. Ei hätää, pukki kertoi, hän ulkona poroa vahtii, ettei karkuun voisi juosta. Niin jokainen oman pakettinsa vuorollaan käteensä saa. Joulupukki pimeään iltaan poistuu ja Hyvää Joulun jatkoa toivottaa.

Kun lahjat oli aukaistu, lasten ilmeet hymyyn suli, sillon tuvan ovi aukeni ja isäkin viimein sisälle tuli. Nyt pienet jalat kiireesti isän luokse ravas, mitä mahtaa olla paketeissa, joita hän hiljakseen avas. Hän naruja verkalleen aukoi ja papereita taitavasti oiko. Saksia hälle tarjottiin, näin nopeuttaa avaamista voiko. Jo alkoi jännittävä päivä veronsa viimein kantaa. Yksi ja toinen joutui kesken leikkien nukkumatille periksi antaa. Valot pirtistä sammui ja tasainen hengitys huoneen täytti. Oli nukkujien suut hymyssä, ainakin tontun mielestä siltä näytti. VEIKKO KESKITALO Kokkola

MAIJA RUKAJÄRVI-SAARELA Joulu 2023

TunneMusiikki on Eläkeliiton hanke, Keski-Pohjanmaan piirin Kokkolan yhdistys aloitti hankkeen pilotoinnin kevättalvella 2023

Voimaa ja iloa musiikista

oulutuksen ohjaaja, pedagogi ja muusikko Hannu Annala kertoo musiikilla olevan hyvinvointiimme terapeuttinen ja positiivinen vaikutus. Musiikki tuottaa vireyttä ja toimintaa. Elävä musiikki on havaittu tehokkaaksi mm. muistisairauksien hoidossa, se vähentää potilaiden apaattisuutta, tunteiden, motivaation ja aloitekyvyn tai innostuneisuuden puutetta. Musiikki parantaa vastustuskykyä, sillä se nostaa mielialaa, vähentää stressiä ja parantaa keskittymiskykyä. Henkinen hyvinvointi = vireys aktivoi myös liikkumaan. Fyysinen kunto edistää myös henkistä vireyttä. Musiikin on havaittu täydentävän tehokkaasti muuta hoitoa monessa sairaudessa ja oireessa. Musiikin vaikutus ulottuu lapsiin, nuoriin, aikuisiin ja vanhuksiin. Musiikki on taidetta, mutta se on myös lääkettä ja se aktivoi aivoja läpi elämän. Hannu Annala haluaa soittamisen ilon kaikille. Hän on rakentanut edulliset ja näppärät välineet, joilla jokainen saa soinnun aikaan. Hän kehitti VäriSointu- ja EläinKuvaNuotit sointusoittimien käytön menetelmän ja sen pohjalta soittimilla soittamisen. Tällaisia soittimia ovat mm. sointukellopelit sekä apuvälinein varustetut kosketinsoittimet. Nämä kaikki on suunniteltu motorisesti helpoiksi ja suurta sorminäppäryyttä ei vaadita. Soittimet ja muu materiaali ovat värikoodattuja, täten nuotinlukutaitoa ei tarvita voidakseen osallistua soittamaan.

Ksylofonin värisointutikku. Kuva: Riitta Anttila

Harjoitustilanne Hannun ohjauksessa. Kuva: Riitta Anttila

VÄRISOINTUMENETELMÄT JA SOINTUSOITTIMET •

C-duurin komisointu c, e ja g soivat oranssia tikkua painamalla. • G-duurin kolmisointu g, h ja d soivat vihreää tikkua painamalla, • F-duurin kolmisointu f, a ja c soivat punaista tikkua painamalla. Kokeilla voi normaalin nuottiopetuksen rinnalla kuva- ja värinuotteja.

– Katso video – https://youtu.be/3LG40RoZHB0

Menetelmä perustuu värikoodeihin: C-DUURI = ORANSSI F-DUURI = PUNAINEN G-DUURI = VIHREÄ. EläinKuvaNuotit: E = elefantti, H = hevonen, D = delfiini jne. Eläinkuva viittaa reaalisäveleen eli e-sävel on elefantti ja d on delfiini. Jokaisella nuotilla on myös sekä värikoodi että kirjain.

Pianokosketin Sointupalikat C-duuri, F-duuri ja G-duuri. Kuva: Kalle Niskala

Joulu 2023

TUNNEMUSIIKIN SOITINPAJA -KOULUTUS Koulutus aloitettiin Eläkeliiton suunnittelija Marja Kamusen ja pedagogi Hannu Annalan alustuksella. Soitinpajan tarkoituksena oli ryhmässä harjoitella Hannu Annalan kehittämällä soitintekniikalla soittaminen. Jatkossa ryhmää ohjasi pedagogi ja muusikko Hannu Annala. Soitimina oli harmonikka, kantele, rytmimunat ja ksylofoni unohtamatta soivia putkia, joista kantautui vaikkapa c-duurin perussävel. Perustettiin orkesteri, orkesterilla oli ”kapellimestari” ja kaikilla oli mahdollisuus testata eri soittimia. Ryhmä sai tutustua menetelmiin ja materiaaleihin, joilla musisointi oli helppoa ja hauskaa ja se todettiin käytännössäkin. Olihan tämä mielenkiintoista ryhtyä ennalta kokemattomaan tapaan soittaa ryhmässä. Saimme aikaiseksi laulujen säestykset ja jopa rytmi osui paikalleen. Hauskaa oli! Kokoonnuimme orkesteri- ja lauluharjoituksiin kolme kertaa ennen tapaamista Tervakartanon vanhusten päivätoiminnan asiakkaiden kanssa. Salme Heino on erinomaisesti kiteyttänyt oman kokemuksensa koulutuksen annista, johon on helppo yhtyä.

TERVAKARTANON PALVELUTALOSSA PÄIVÄTOIMINTARYHMÄN KANSSA MUSISOINTIA

TunneMusiikkisoitinpajassa Lähdin mukaan kurssille vähän peloissani, en hallitse mitään soitinta ja lauluäänestäni kuuluu koko pitkä eletty elämä. Mutta pelko haihtui heti, kun Hannu laittoi meidät työhön. Hän oli nerokkaasti ja taidolla rakentanut mitä erilaisimpia ja kummallisimpia soittimia. Ja näillä rytmiä lyöden pääsi heti soittamisen makuun. Ainoa taito mikä meiltä vaadittiin, oli kolmen värin, punaisen, oranssin ja vihreän tunteminen. Värejä hyväksi käyttämällä saimme aikaan jo mitä erilaisempia sointuja. Kun sitten vielä lauloimme Suutarin emännän kehtolaulua tai Tähti ja meripoikaa, tunsimme olevamme iso orkesteri ja kuoro! Kapellimestarin hommaakin saimme kokeilla. Näillä opeilla on siis tarkoitus rikastuttaa palvelutalojen asukkaiden elämää. Mutta ei niin, että me vain itse esiintyisimme, vaan tarkoitus on innostaa asukkaita mukaan musiikin tekemiseen. Yhdessä musiikkia luoden tuemme osallisuutta, porukkaan kuulumisen tunnetta, yhteisöllisyyttä. Sinä soitat sitä ja minä soitan tätä ja yhdessä me olemme enemmän. Vaikka ikääntyneeltä olisi liikuntakyky jo mennyt, musiikki voi vielä tavoittaa hänet. Hän voi puhjeta laulamaan tuttuja lauluja tai lyödä rytmiä. Musiikki ruokkii ja koskettaa sisintä, herättää ehkä muistoja lapsuudesta. Aivot on monimutkainen koneisto, sieltä voi musiikin avulla löytyä toimivia alueita. Hannun kurssilla oli turvallinen ilmapiiri, kukaan ei mitannut soitinko oikein tai väärin. Läsnä oli vain tekemisen iloa, musiikin voimaa. Tätä iloa voisimme viedä palvelutaloihin. SALME HEINO, Kokkola

Eläkeliitosta Merja Kamunen saapui päätöstilaisuuteen, suuntasimme vierailun Palvelutalo Tervakartanoon, jossa orkesterimme ja päivätoiminnan ryhmä sai tuntumaa itse soittamiseen ja laulamiseen. Päivätoiminnan asiakkaita oli päiväsali täynnä odottavassa tunnelmassa. Orkesterin pani parastaan ja asiakkaatkin innostuivat laulamaan ja testaamaan soittimia. Ilo levisi ympäristöön. Tämä oli virkistävä ja antoisa tilaisuus sekä päivätoiminnan asiakkaille ja orkesterilaisille. Onkin todettu, että musiikilla on aivoterveyttä edistävä vaikutus ja se tuo paljon elämyksiä ja iloa muiden osallistujien seurassa. Puhumaton muistisairas voi laulaa sanoilla vanhoja tuttuja lapsuuden lauluja. Molemmat osapuolet saivat voimaa ja iloa musiikista! RIITTA ANTTILA

Hannu ohjaa Tervakartanossa orkesteria. Kuva: Riitta Anttila

Joulu 2023

Kokkolan yhdistyksessä monipuolista toimintaa vuosien varrella

läkeliiton toimintaa on Kokkolassa ollut vuodesta 1976 alkaen. 47. toimintakausi on meneillään. Yhdistyksen perustajajäseninä voidaan mainita Pentti Pulakka, Kaija Seikkula, Frans Puumala, Hannu Viitala ja Eeva Karhulahti. Tämä arvovaltainen toimikunta pani ripeästi yhdistyksen toiminnan käyntiin. Yhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana vuodesta 2005 alkaen. Yhteiset kahvihetket Juttutuvassa joka toinen viikko kokoaa enenevässä määrin ihmisiä kuuntelemaan ajankohtaisista asioista luentoja, joita pitivät arvostetut kaupungin viranhaltijat ja monissa merkittävissä tehtävissä toimineet luennoitsijat. Tiedon jyväsen lisäksi tärkeää on yhteistapaaminen ja läsnäolevien kuulumiset. Tilaisuudet ovat mieluisia ulostuloja kotinurkista tuttujen tapaamiseen. Juttutuvasta on siirrytty joitakin vuosia sitten Snellman-kodin avarampiin tiloihin ja lähelle keskustaa. Retket ja ulkoilutapahtumat ovat tärkeä osa toimintaa. Antoisat yhdessäolot, luennot ja muu toiminta on tuonut mukaan uusia jäseniä satamäärin. Yhdistyksen toiminnassa retkeily on aina ollut merkittävä. Toiminnan esittelyssä tapahtumat ovat aikaisemmilta vuosilta. Yhdistys retkeili Länsi-Lapissa ruskaa ihaillen syksyllä 2008. Pellossa mestarihiihtäjä Eero Mäntyrannan palkintokokoelmiin tutustuttiin Vihreällä asemalla – kohde oli erittäin mielenkiintoinen. Eero oli aito pellolainen. Hiihtäjäpatsas pohjoiseen matkaavien tien varrella on huomionarvoinen nähtä40

vyys. Eero oli erittäin arvostettu kotiseudullaankin. Olihan hän vaatimattomissa oloissa puhtaalla ruisleivällä, raittiudella ja kovalla työllä mestaruudet hankkinut. Pohjoisen matkalla Aavasaksalla ihailtiin Tornionjoen kauniita ruskamaisemia. Miellyttävän majapaikan Karemaja-lomakohteen jälkeen lähdettiin kotimatkalle.

Matarengin upean sillan kautta Ruotsin Tornionjoen koskikuohuja ihaillen. Silta yhdistää Ruotsin ja Suomen. Liikenne maiden välillä on erittäin vilkasta. Asukkaat hyödyntävät sillan kautta kaupankäyntiä Ruotsissa tehden ostokset tavaroiden edullisuuden mukaan. Ihmisten elintasossa on havaittavissa maiden välinen yhteiselo. Kirkkovierailut Pedersören, Toholammin ja käsin tehdyn, maailman-

Joulu 2023

kuulun Kärsämäen paanukirkkoon ovat olleet käyntikohteina. Pietarsaaressa arktisella museolla käynti oli avartava kohde. Eläkeliitto on retkeillyt myös Alavudella. Evakkomuseo ja Muistojen kappeli olivat mielenkiintoisia tutustumiskohteita. Ouran lomakeskuksessa nautittiin täyteläinen ateria ja Tuurin kyläkauppa oli tutustumisen arvoinen. On käyty Runnin kylpylässä, Hailuodossa ja Eskolan kesäteatterissa. Eskolan kesäteatteri on ollut vuosittain yhdistyksemme käyntikohteena. Edellä olevat tapahtumat ovat aikaisemmilta vuosilta ja vain joitain poimintoja. Monet yhdistyksen toimijat ovat edesmenneitä. Useat aktiiveista ovat edelleen mukana. Heitä voimme suuresti arvostaa. Miespolvet vaihtuvat ja uudet jäsenet ovat tulleet tilalle. Luennot ajankohtaisista asioista jatkuvat edelleen. Retket ovat edelleen tätä päivää. Liikuntatilaisuudet ovat monipuolistuneet ja niitä on runsaasti. Jäsenmäärä on siten lisääntynyt merkittävästi. Nuorentunut osanottajajoukko järjestää uudenlaisia tilaisuuksia. Kesäteatterit ovat edelleen suosittuja. Siis monia alkuajan toimintoja on vielä säilynyt. Viime vuosien ikääntyneet jäsenet ovat tukemassa yhdistystä edelleen voimiensa mukaan. Suurkiitos kaikille teille, jotka olette rikastuttaneet ja ylläpitäneet osaltanne arvokasta harrastustoimintaa. AIMO MAIJALA Kokkola

Rauhallista joulua! Joulun aika on täynnä jännitystä ja iloa. Taas yksi vuosi päättyy ja on aika käydä rohkeasti uuteen. Kokkola – meillä on laajempi horisontti.

Kokkolan kaupunki toivottaa kaikille Eläkeliiton jäsenille rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle vuodelle 2024.

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2024! Oli vuosi ollut millainen vain, se päättyy aina jouluun. Joulunaika tuo meidät yhteen. Pidetään toisemme mielessä ja sydämessä – olimme sitten lähellä tai kaukana.

Puh./Tel:

KALLENTORIN APTEEKKI Pitkänsillank. 15 KOKKOLA p. 06 824 1712 www.kallentorinapteekki.fi

822 4611

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

MATTSSON Puh./Tel:

KOIVUHAAN APTEEKKI Mäntynäädänk. 6 KOKKOLA p. 06 822 6019

831 2303

Hakalahdenkatu 76 Hakalaxgatan Kokkola/Karleby

Joulu 2023

Fiksu maksaa ostokset

S-ETUKORTILLA TÄYDEN PALVELUN REMONTTITALO SÄHKÖ- JA PUTKITYÖT

S-Etukortti Visalla Bonusten päälle maksutapaetua 0,5 % S-ryhmän ostoksista.

Isokatu 7, 67700 Kokkola • 06 831 2172

Myynti 044 217 9942 Avoinna arkisin klo 9-16 Indolantie 5, 67600 Kokkola

- Fysioterapia - OMT-fysioterapia - Hieronta - Alaraaja-analyysit - Toimintaterapia - Työkyky-projektit - Testaukset - Ryhmäliikunta - Kuntosali

Pörhön Autoliike Oy Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Permonkaarre 117, Pietarsaari

www.medirex.fi Puh. 06 836 2200

Liike on lääke!

kkeek tepetaepu taptuatauaLtaaLaL Laatuapteekkisi Laatuapteekkisi Kokkolassa aaslsaoslka oklkookkKokKoK Kokkolassa s:naeiusmnem im seem lemevm leaevPleaP vlaP

Palvelemme sinua: Palvelemme sinua:

280-28e-p8e-pae-mpa-mam 19-719- 9 al al al 108 -110-1 01 us us us

mama - pe - pe8 -820 - 20 la la 9 -917- 17 su su 10 10 - 18- 18

Tervetuloa Tervetuloa

aluotalu eovtleu rv etT erevTreT

Tehtaankatu 43 (Minimani) Tehtaankatu 43 (Minimani)  06831 06 2262 831 2262 www.ter vahovinapteekki.fi www.t e r va h ov i n a p t e e k k i .fi

RATKAISUT PROSESSIEN HALLINTAAN automaatio- ja sähkösuunnittelu koneturvallisuus | asiantuntijapalvelut

Elisa Kupari

Parturi Kampaamo Kansakoulukatu 24, Kokkola Puh. 06 831 9300, 050 320 5691

Maanrakennus T. MERILÄINEN Vanha Ouluntie 64, 67600 Kokkola Puh. 050 5616 242

Tervetuloa Villa Elbaan 050 329 4547 www.villaelba.ﬁ

www.apexautomation.fi | 0207 288 288

Haaponiemi Infra Oy Puh. 0400 665 576 info@haaponiemi.fi www.haaponiemi.fi

Joulu 2023

Tervetuloa Vil a Elbaan 050 329 4547 www.vil aelba.ﬁ Leipomo, myymälä EMILIE Kokkola

Maukkaita leivonnaisia, joita ei löydy vähittäiskaupasta. Tehtaankatu 45, 67100 Kokkola

Puh. 06 831 6065

VERHOOMO

ALATALO Hyvä kangasvalikoima Mariankatu 29, 67200 Kokkola Puh. 831 1650

Prismantie 1 • Puh. 06 823 400 www.kokkolankeskusapteekki.fi • www.kokkolanverkkoapteekki.fi

www.haggblom.fi

Parturi-Kampaamo

Sirpa Mattila

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

Ouluntie 20, 67100 Kokkola p. 06 831 0782 p. 040 5085 444

TERVETULOA

Kauppakaari 2 67600 KOKKOLA Puh. 020 7410 480 Avoinna: ark. 7–17.00 la 10-14.00 www.tyokaluassa.net

kahvio

nauttimaan tuoreista lähialueen leivonnaisista ja itse tehdyistä suolaisista leivistä hyvän kahvin kera

/// K U P P I ///

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

Puh. 040 822 2628

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

AVOINNA • MA-PE 07.00–19.00 LA-SU 12.00–16.00

Palveleva yksityinen optikkoliike kokkolassa

Isokatu 11 A6, Kokkola. Ma-Pe 10-18 • Autojen huollot ja korjaukset • Moottorin optimoinnit

• Autojen huollot ja 6450 korjaukset Soita 044 361 • Moottorin optimoinnit

Soita 044 361 6450

Puh. 0400907567 Optikko- ja silmälääkäripalvelut Ajanvaraus: www.optiala.ﬁ Joulu 2023

KUROTTAJAT YÖT HENKILÖNOSTOT ERIKOISNOSTOT LASINOSTOT KULJETUKSET

SOITA 0400 15 16 25 Hierontakeskus

ÖJA KALASTAJAKYLÄ

KH Sakari Junnilainen

Juhlat - tapahtumat - laiturikahvila

Kaarlelankatu 17 p. 822 3733, 040-522 4238

MT-ORTOPEDIA EDUSTUS

www.cafebryggan.fi

Öjantie 454, 68550 Öja, Kokkola info@cafebryggan.fi, puh. 050 3377 522

Kokkolan Hautakivipalvelu Oy Tietoa, tukea ja toimintaa muistisairautta sairastaville ja läheisille sekä antoisaa muistivapaaehtoistoimintaa

HAUTAKIVET SUORAAN VALMISTAJALTA Kenneth 0400 594 600 Sakari 0400 560 804 Toni 040 732 8890

Metsänomistajat KESKIPOHJA Kustaa Aadolfinkatu 3, 67100 Kokkola Puhelin: 040 7277 467 • keskipohja@mhy.fi

www.suomenselanmuisti.fi puh. 044 772 0093 Parturi-Kampaamo

Takila Puh. 044 555 9541

KOKKOLA

Takilatie 56, Kokkola Avoinna ark. 10-18, la ja ilt. sop. mukaan

8€ LOUNAS 8,50€ LOUNAS lämmin lounas/keittolounas/salaattibuffet jälkiruoka ja kahvi

Indolantie 4, 67600 Kokkola (06) 822 5483 Rengasmyynti, vanteet, rengastyöt, kausisäilytys-Rengashotelli

Eläkeläisille kaikista palveluistamme -20% alennus 44

lounasravintola

KIPPO

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

Joulu 2023

AVOINNA AVOINNA •• MA-PE MA-PE 10.30–13.30 10.00–13.30

MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT & VUOKRAUS

Orbea Rise H30 -sähkömaastopyörä

PARASTA ON HYVÄ MATKA.

PYÖRÄILIJÄN ERIKOISLIIKE • Mannerheiminaukio 7, Kokkola Puh. (06) 831 3044 • info@lyback.fi • www.lyback.fi

ENSI KESÄN AUTOT JA VAUNUT MYYDÄÄN NYT, TOIMI NOPEASTI!

Tarjoamme paikallista ja luotettavaa isännöintiä Pyydä tarjous! 010 228 8130 kokkola.isp@retta.fi Rantakatu 14, 67100 Kokkola

Lounasravintola

Herkku Hetki p. 040 589 5539

Asiantuntevaa ja laadukasta NUOHOUSPALVELUA Kokkolan alueella. KULJETUS- JA MAANSIIRTOPALVELUT P. 045 154 1047 ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN Sateenkaari 23 A, Kla

• rahtipalvelut kattavasti kotimaassa KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • kiviainesmyynti ja -toimitukset KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • maanrakennusurakointi ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN

Tutustu netissä uusiin malleihin, katso uusimmat videoesittelyt ja lue blogin uusimmat artikkelit.

www.caravanlandia.ﬁ Edustamme seuraavia merkkejä:

ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kiviainesmyynti ja -toimitukset

• kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • kiviainesmyynti ja -toimitukset • maanrakennusurakointi • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi

POWER KOKKOLA - Heinolankaari 1

Caravanlandia Oy Kahvitie 40 67600 Kokkola

MYYNTIRYHMÄ 050 505 4005 HUOLTO/TARVIKKEET 050 505 4055

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLANOY AUTOILIJAT OY • Jänismaantie Kokkola KOKKOLAN • Jänismaantie 17–19, 17–19, 6780067800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • FaksiAUTOILIJAT (06) 2890 www.kaktk.fi Puh.831 866 0800 866 ••Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi Puh. (06) 866 0800 •(06) Faksi (06) 0860 • www.kaktk.fi

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Joulu 2023 Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi

Kälviä

Kyllä sihteeri tietää

iedätkö Hilkka… Kuka on? Mitä on? Missä on? Onko meillä kokousta? Nämä ja sata muuta kysymystä tulee päivittäin sihteerille. Ja sihteeri tietää. Kälviän Eläkeliiton sihteerinä toimiva Hilkka Tapio on tottunut siihen, että tässä virassa pitää olla kaikesta perillä. Sihteeri on työmyyrä, jonka tointa ja aherrusta ei juuri huomaa, kun kaikki menee hyvin. - Tulin tähän hommaan vuodeksi, kun sihteeri piti saada nopeasti. Nyt on sitten 9. vuosi menossa, eikä loppua näy, sanoo Hilkka nauraen. Hilkka Tapio on sosiaalinen ihminen ja

hän kyllä silmin nähden myös nauttii, kun saa auttaa yhdistyksensä jäseniä mitä eriskummallisimmissa asioissa. Hilkka Tapio jäi laitossiivoojan toimesta eläkkeelle noin yhdeksän vuotta sitten. Ja solahti saman tien sihteerin virkaan. - Virallisesti tehtäviini kuuluu pöytäkirjojen, esityslistojen ja kokouskutsujen tekemistä. Erilaisten tapahtumien järjestämistä, tilavarauksia ja tiedottamista. Hommaa kyllä riittää, mutta ihan mukavaa tämä on. Tuntee ainakin itsensä tarpeelliseksi vielä eläkeläisenä. Eikä pääse tylsistymään kotona pyöriessä. Tämä on sellaista vapaaehtoistyötä,

joka kyllä vaatii mutta toisaalta myös antaa ihan valtavasti, hän sanoo. Jos kysyy Hilkalta harrastuksista tämän sihteerin viran lisäksi, tulee yksi vastaus nopeasti. - Musiikki ja laulaminen on aina ollut minulle kaikki kaikessa. Lapsesta asti olen laulanut. Yksin ja porukassa. Olen varsinainen kuorokonkari, kun olen kuulunut Kälviän Viihdekuoroon (20 vuotta), Kälviän Gospelkuoroon, Ylistysryhmään ja Kokkolan Työväenlaulajiin. Eikä tietenkään sovi unohtaa meidän Kälviän eläkeliittolaisten ikiomaa kuoroa Konkkaronkkaa. Hankaniemen Irma ja minä se

Iloisia eläkeliittolaisia syyskuun kokouksessa. Kuvassa vas. takarivissä Tellervo Vierimaa, Hanna Tapio, Pentti Tapio ja Hilkka Tapio. Edessä Ulla-Maija Ruokoja ja Martti Vuollo.

Joulu 2023

aikoinaan polkaistiin käyntiin. Irman johdolla lauletaan virsiä, vanhoja koululauluja, kansanlauluja ja iskelmiä. Ihan kaikkea. Harjoitellaan ja sitten omissa tapahtumissa esiinnytään. Se on hieno juttu, kun ei tarvitse ohjelmaa haalia tilaisuuksiin kauempaa.

• •

Enkelin siipi

Runot: SAMULI HAUTAMÄKI

Oli kotini seinällä pienoinen taulu, sen sanoma oli kuin kaunehin laulu. Kaksi lasta astelevat sillalla, ovat matkalla kotiin myöhään illalla. On silta hatara, kapeakin, puuttuu siitä lauta, kaksikin. On virta vuolas, pelottava, on sille kuitenkin astuttava.

Äidille

Kuin vastauksena rukoukseen, ilmestyy enkeli hohtava maalaukseen. Saavat lapset kaitsijan parhaan, eivät virtaan suistu, astu harhaan. Ei kerro taulu meille ollenkaan, pääsivätkö he kotiin laisinkaan. Hilkka laulamassa Kälviän Eläkeliiton järjestämässä Ukrainan tukikonsertissa.

Hilkka laulaa myös karaokea. - Olen voittanut Eläkeliiton piirinmestaruuden 6 kertaa. Karaokekilpailuissa en enää jaksa enkä viitsi käydä, mutta aina tilaisuuden tullen kyllä laulan myös karaokea. Laulu antaa itselle hyvän mielen ja toivottavasti kuulijallekin, hän sanoo. Kälviän Eläkeliittoon kuuluu noin 270 jäsentä. - Se on aika suuri määrä erilaisia ihmisiä. Kaikille pitäisi löytää mielekästä toimintaa. Meillä on kyllä laidasta laitaan tapahtumia, mutta jotain uuttakin voisi kehitellä. On vain niin, että toimijoista on pula. Ilman toimijoita ja järjestäjiä ei mitään saada aikaan. Näissä tapahtumissa näkee ihmisiä, löytää uusia tuttavia ja juttukavereita. Sehän se on sitä yhteisöllisyyttä, sanoo Hilkka Tapio, toimelias sihteeri Kälviältä. Teksti ja kuvat: KATARIINA HAKKARAINEN-JYLHÄ

Kukkakedon luokse tulen, alkaessa kesän, suven. Tuossa ailakki arkana katsoo: "Ota minut!" se pyytää ja anoo. Tuomen kukka tuoksullaan, viekoittelee - mukaan vaan!

Vieläkin joskus tuolle sillalle kuljen, kun iltaisin myöhään silmäni suljen. Jospa saisin vielä kerran, edes pienen hetken verran, tuntea siiven enkelin, tuovan minut kotiin takaisin.

Kiven vieressä ihanainen kujeilee tuo keijukainen, leskenlehti sujahtaa kimppuun jo aika mojovaan. Vielä hieman täydennystä, jos saisi voikukasta tästä. Nytpä tiedän, niistä teen kokonaisen seppeleen! Kissankello mukaan tarttuu, kimppu yhä kasvaa, karttuu.

Olet arvokas Kaiholla muistelet nuoruuden aikoja. Oi, jos voisit joskus tehdä taikoja: Ne kerran vielä elää uudelleen, jotta voisit kaikki virheet elämän pyyhkiä pois, tehdä ne kaikki oikein - kohdalleen. Mutta kun on vain kerta annettu jokaiselle, niin tollolle kuin taitavalle. Ei murehtia kannata tietenkään, et' syntynyt oot ensinkään. Kas, virheinesi, puutteinesi, olet täyttänyt tehtävän tärkeimmän: Olet elänyt yhden elämän.

Kaiken kruunaa rentukka arka, keltaisenaan hehkuu parka. Nyt jo kotiin juoksujalkaa, äidin juhlat saavat alkaa!

Ei Luoja turhaan sinua luonut, henkeä herkkää sieluusi tuonut. Olet pala suurta suunnitelmaa, osa tätä kaunista maailmaa. Se jotenkin vajaaksi jää, ilman sinua, sinun elettyä elämää.

TIMPURITIIMI ✶ ✶ ✶ ✶ ✶

RAKENTAA 0400-569 157 KÄLVIÄ www.timpuritiimi.fi

Joulu 2023

Rauhallista ja kod ikast a Joulua

pintakäsittelyjen m uv. l l a Teollisuuden pintakäsittelyjen kse ammattilainen ammattilainen e

Yli

kok

m uv. l l a kse

Asianajotoimisto Anne Mäkelä

30 Yli

kok

Teollisuuden pintakäsittelyjen ammattilainen Teollisuuden

 Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset  Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset • Jauhemaalaukset  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus • Ruiskumaalaukset Puhdistamontie 68300 Kälviä | puh. 010 3227 810 • Kantavien rakenteiden Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä 39, | puh. 010 3227 810 Torikatu 35 B, pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi palosuojamaalaus pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi

67100 KOKKOLA

Puh. 06 824 2350

Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä Puh. 010 3227 810 pintakasittely@rimpioja.fi www.rimpioja.fi

KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA

MARJUKKA Kesäniementie 1, Kälviä Puh. 050 3703119

Muistathan lahjakortit pukinkonttiin...

Puh. 045 236 2433, 0500 666 535 www.elainpuisto.fi

TILI- JA YRITYSPALVELU

T. MAUNUMÄKI Opistokatu 3, 68300 Kälviä 0440 557 103, rakennus.rauhala@pp.inet.fi

Kälviäntie 35, 68300 Kälviä puh. (06) 835 1989 toimisto@tilimaunumaki.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Traktoriurakointi

Jukka Huhta PUH. 050-379 081

Kälviän Hautaustoimisto Oy

Kälviäntie 43, 68300 Kälviä

041 729 6047

puh. 020 155 0820

LAHJAANA KY POSTI Puh. 050 432 5734

KÄLVIÄN

Puh. 0400 808 358

Hyvää Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta

VELJEKSET HILLI OY puh. 050 348 8951

TILITOIMISTO KY

Kälviäntie 24 B, Virastotalo 1. krs, 68300 Kälviä Kaikki tilitoimistopalvelut 35 v. kokemuksella Puh. (06) 8350 510 e-mail: kalviantilitoimisto@anvianet.fi

Parturi-Kampaamo Karoliina Korpi puh. 040 416 2938 Kesäniementie 1, Kälviä

KÄLVIÄN KUNTOUTUSASEMA Oy Fysikaalinen hoitolaitos

Toivotamme asiakkaillemme

Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää uutta vuotta!

Fysioterapia, lymfaterapia, hieronta, akupunktio, lääkinnälliset tukisukat, veteraanikuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus. Myös kotikäynnit! Meille voit tulla lähetteellä tai ilman.

Kesäniementie 1, 68300 Kälviä P. 06-835 0533 www.kalviankuntoutusasema.fi

Kälviän autohuolto Kumpulantie 39, 68300 Kälviä Puh. 0400 865 336

www.kalvianautohuolto.com

Kälviän Rauta ja Väri Oy

Joulu 2023

Lestijärvi

Metsänvartijoiden töiden loppuminen Metsänvartijat, osa 3

etsänvartijoilla oli oma vartiopiiri, joka määräytyi metsänvartijatorpan (asumuksen mukaan) mukaan. Metsänhoidon virkamiehet ja metsänvartijat saivat asuttavakseen ns. metsänvartijatorpan, joka osittain rahoitettiin ja rakennettiin valtion (metsähallituksen) toimesta. Kruununmetsätorppia perustettiinkin vuosien kuluessa huomattavat määrät. Perustamislupa oli 1870-luvun loppupuolella metsähallituksen vallassa. Vero, joka kruununtorpan tuli maksaa, oli yleensä kohtuullinen jopa lieväkin. Torppa vuokrattiin tavallisesti 25 vuoden ajaksi, ja välikirjassa oli sitoumus siitä, että torppa annettaisiin

edelleen vuokralle, jos vuokraaja oli sitä hyvin hoitanut ja muutoinkin täyttänyt välikirjan määräykset. Katselmuksia torpan hoidosta ja kunnosta pidettiin joka kolmas vuosi, joissa todettiin metsänhoitajan ja uskottujen miesten kanssa rakennusten kunto ja korjaustarve, myös pellot ja niityt tarkastettiin. Metsänvartijan tehtävät vähenivät 1900-luvun alkupuolella ja tehtävän kuva muuttui monipuolisemmaksi. Metsien vartiointi ja valvonta väheni, kun suuret valtion metsien hakkuut ja uitot tarvitsi metsänhoitajien ja metsäteknikoiden alaisuudessa leimaus-, mittaus- ja uittojen valmistelutöissä metsänvartijoita.

Peuralan metsänvartijatila. Kuvassa Matti ja Iida Paavola. Kuva: Toivo Paavolan arkisto

Joulu 2023

Metsävartijat, joilla oli hyvä kirjoitus ja laskutaito toimivat leimaus - ja mittaustöissä kirjurina tai muissa vaativissa tehtävissä. Tämä työtehtävien muutos aiheutti sen, että muutamia metsänvartija tiloja alettiin käyttämään työnjohtajatilana. Muutamia mainitakseni Aho, Ruisaho, Ilola, Niskankorpi. Metsänvartijatorpat sai lunastaa itsenäiseksi tilaksi niissä asuvat vartijat. 15.10.1918 annetun vuokra-alueiden lunastamista koskevan lain tultua hyväksytyksi. Vuoden 1918 vuokramaitten lunastuslain perusteella voitiin kruununtorppia lunastaa itsenäiseksi tilaksi, lunastushinta oli yleensä kohtuullinen jopa alhainenkin. Jotta torpparit voisi ostaa (lunastaa torpan) oli luotu erillinen valtion obligaatiojärjestelmä, jonka kautta rahoitus järjestyi.

PEURALA Metsänvartija Sakarias Heikinpoika Kuivaniemi muutti vaimonsa Liisan kanssa Peuralaan vuonna 1886, ja hoiti ansiokkaasti metsänvartijan tehtävää vuoteen 1926 saakka, jolloin hän pyysi eroa vanhuuteen vedoten. 1926 lähtien Matti Paavola (kuva edellisellä sivulla) hoiti metsänvartijan tehtävää tilan itsenäistymiseen saakka. Suomen tasavallan Presidentti on joulukuun 24 p:nä 1923 Metsänvartija Sakarias myöntänyt Metsänvartija SakaPeurala. Kuva: Toivo Paarias Heikinpoika Peuralalle Suovolan arkisto men Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin. Kun Metsähallitus alkoi myydä metsänvartijatorppia niissä virkaa hoitaville metsänvartijoille, eli torpan sai lunastaa itsenäiseksi tilaksi. Sakarias kaukonäköisenä, viisaana ja itsepäisenä miehenä vaati Peuralaan liitettäväksi oma vesialue, siitä syystä Peuralan itsenäistyminen viipyi mutta on nyt harvoja tiloja, joilla on oma vesialue.

Ojalan metsänvartija tilan suurikokoinen päärakennus.

OJALA Maakunta-arkiston lähteiden mukaan Ojalan torppa on perustettu 1600-luvulla ja katselmus tehty vuonna 1852 merkitty karttanumerolla 5. 12.6.1863 Matti Pekanpoika Ojala otettiin Ojalan vartiopiirin no:16 ensimmäiseksi metsänvartijaksi. Ojalassa oli poikkeuksellisesti metsänvartijat samaa sukua eli vartijan työt siirtyivät isältä pojalle. Otto Ojala oli viimeinen metsänvartija Ojalan metsänvartijatilalla, hän peri kruunun 22-vuotiaana, mutta joutui siitä luopumaan vuonna 1938 jolloin metsänvartijatila itsenäistyi.

KOTIKOSKI ELI NISKANKORPI Metsänvartija Väinö Wistbacka oli perinyt metsänvartijan tehtävän isältään. Väinö aloitti työnsä kapinavuosina 1916, ollen toimessa eläkeikään saakka.

Kotikoski eli Niskankorpi. Kuva: Aimo Itäniemi

ILOLA Ilolan tilan on perustanut vuonna 1799 Antti Antinpoika Savelainen. Ilola on ollut itsenäisenä tilana aina 1860 Ilola nro 8 itsenäinen tila. Kuva: luvulle saakka, jolloin Lindholm Metsähallitus lunasti tilan metsänvartija asunnoksi. Metsänvartijoita on asunut Ilolassa 1900 alkupuolelle saakka, jolloin tilaa alettiin käyttämään työnjohtajatilana. Tilalla vaihtuvuus oli hyvin suuri. Viimeksi metsähallituksen työnjohtaja tilan asukkaana oli Lindholm Oiva ja Lempi, vuonna 1949 he saivat lunastaa tilan itsenäiseksi tilaksi. Viimeiset Metsähallituksen (valtion) torppakontrahdit kestivät 1950-luvulle saakka. Metsänvartijoita käsittelevässä juttusarjassa olen lyhyesti kertonut metsänvartijoiden ammattikunnasta. Ensimmäinen osa: Unohtunut ammattikunta (2021) – ammattikunnan syntyyn vaikuttaneet tekijät. Toinen osa: Metsänvartijoiden töiden kirjo (2022) – lyhyesti moninaisista vartijan tehtävistä. Kolmas osa: Metsänvartijoiden töiden loppuminen (2023) – töiden muuttuminen vartioinnista muihin metsähallituksen tehtäviin. AIMO ITÄNIEMI, Lestijärvi

Kuva: Aimo Itäniemi

Joulu 2023

LESTIJÄRVEN KUNTA

Tytti Tuikka Lestintie 41 E, 69440 Lestijärvi

Nuohoukset • Sisäpiiput • Arinat • Ilmanvaihdon puhdistukset+suodattimet • Rakennus- ja saneeraustyöt Puh. 040 764 9892

Puh. 040 158 1779

KARHUNPIILON

VARAUSTUPA JA SAUNA www.karhunpiilo.fi LESTIJÄRVEN APTEEKKI Lestintie 41 F 69440 Lestijärvi p. 0400 209 374

Avoinna ma-ti, to-pe 9.00-16.30

Velj.

Brandt KONEYHTYMÄ Oy

www.koneyhtymabrandt.fi Hietalantie 20, 69450 Yli-Lesti info@koneyhtymabrandt.fi • Teijo Brandt 0400 160 205 • Veijo Saaranen 0400 165 066 • Anne Brandt toimisto 0400 187 863

* Jalkojen hoidot * Hermoratahieronnat * Arcopecico-kengät MYÖS KOTIKÄYNNIT JA LAHJAKORTIT!

T:mi Tiina Saaranen puh. 040 7156 301

Valkeisjärven leirintäalue E-

- Lomailua moneen makuun TERV A! LO - Luksushuvilat ympäri vuoden TU 69450 Yli-Lesti • Puh. 040 536 6931 www.valkeisjarvenleirintaalue.fi

SF-C Keski-Pohjanmaa ry

LEIRINTÄALUE LESTIJÄRVELLÄ

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikunta- ja ravintolapalveluista!

Ahontie 123 • 69440 Lestijärvi

• uimahalli, kuntosali ja liikuntasali • kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

Puh. 040 756 7705

Maatalous- ja korjauspalvelu

RITOLA

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

Puh. 050 5340 155

Lestijärvellä ongittiin kilpaa Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin rantaonginnan mestaruuskilpailut kisattiin Lestijärven kalasatamassa 6.7.2023. Kilpailunjohtaja Timo Lappi totesi kisoja avatessaan: "Olipa hyvä, että kisat ovat tänään. Eilen tähän aikaan olisimme kastuneet läpimäriksi."

Timo Lappi (toinen vasemmalta) arpoo ongintapaikat. Jokainen kilpailija käy sulassa sovussa nostamassa numeronsa.

Joulu 2023

Lohtaja

Iloista toimintaa Lohtajalla ELORIEHA Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, paikalle saapui ilahduttava määrä vieraita. Tanssittiin mm. Ajomiesten soittajien ja laulajien sekä Himangan Matin ja Tepon karaokemusiikin tahtiin. Elorieha järjestettiin yhteistyössä Lohtajan ja Himangan yhdistysten kesken. Eloriehassa tanssimusiikin ja tanssin lisäksi myös seurusteltiin,

kahviteltiin, nautittiin grillimakkaroita ja kisailtiin tonkkumikisa sekä järjestettiin arpajaiset.

SEINÄKALLION RETKI Seinäkallion retkellä kesän kuumin päivä. Käveltiin mennen tullen kalliolla ja metsässä n. 0,5 km. Perillä ihailtiin luonnon muotoilemaa

Seinäkallion retken evästauko.

Joulu 2023

n. 200 m mittaista kallioseinämää ja muutenkin kaunista luontoa sekä syötiin eväät ja nautittiin kesäpäivästä.

SOKKOMATKAT KAUHAVALLE JA VETELIIN Molemmilla kerroilla bussi täynnä ja iloinen mieli. Keväällä Kauhavan

Eloriehan tonkkumikisan voittajaksi selviytyi uusintaheittojen jälkeen Kalervo Lamu, toiseksi Sakari Jylhä ja kolmanneksi Vilho Hyyppä.

Ingmannin mietiskelypaikka Vetelissä.

KAHVITILAISUUKSIA, TEATTERIA, BOCCIAA JA MUUTA

matkalla tutustuttiin mm. entiseen ilmasotakouluun ja kahviteltiin lentohotellissa. Syksyllä Vetelissä tutustuttiin entisen emäntäkoulun tiloissa olevaan Vetelin taidekartanon näyttelyihin ja pihapiirissä olevaan Ingmannin sohvaan. Ingman oli Vetelin tunnettu kappalainen 1800-luvulla ja syntyjään Lohtajalta. Ingmannin sohva oli hänen mietiskelypaikkansa.

Lisäksi Lohtajalla on järjestetty kuukausittain yhteinen kahvitilaisuus Lohtajatalolla ja siellä on ollut mukana eri vierailijoita mm. vapaaehtoistyöstä, diakoniatyöstä, ajovarmojen esittelijä ikäihmisten ajokortin uudistamisesta, ajoterveydestä ja ajokuntoisuudesta sekä Voice of Finland

-kilpailija ja poliisi lauloi ja kertoi poliisin työstä. Tehtiin teatteriretki Merisärkän kesäteatteriin Hetki lyö Kirka -musikaaliin, bocciaa pelailtiin Mainingissa sekä osallistuttiin Soiten järjestämään eSeniori vertaistukikoulutuksiin ja -toimintaan. LEENA SINKO, Lohtaja

ww w. S K T R E N G A S .fi

LOHTAJA

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26

KOKKOLA

Asennus & myyntipisteet:

Sokkomatkalaiset Leivon leipomon pihalla.

Asennus & myyntipisteet: Asennus ja myynti: KOKKOLA 24, Kokkola p. 050 LOHTAJA Heinolankaari 359 5467 Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26 www. S K T R E N G A S .f i

Joulu 2023

PALVELEVA KYLÄKAUPPA

K-VEIKONTORI LOHTAJAN TILITOIMISTO puh. 050 4721 268 ja 050 4720 908 e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi

Sysimetsäntie 4, 68210 Marinkainen p. 050 554 4058 ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18

Sysimetsäntie 3, Marinkainen Avoinna sopimuksen mukaan. Puh. 0440 585 400

Kaunotar Veneet

TILITOIMISTO SORVOJA OY

JUSSIN VENETUOTANTO OY 68230 Lohtaja, puh. 06-877 530 www.jussinvenetuotanto.fi

KATISKA BAARI

LOHTAJAN METSÄSTYSSEURA ry

Avoinna Ohtakarissa touko-syyskuu. Puh. 040 8488 235

68230 Lohtaja

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2024!

www.lohtajanmetsästysseura.fi

POOKIN MAJA Ohtakarissa Lomaa, kokouksia ja pieniä juhlia varten. Tarkemmat tiedot puh. 044 242 1474

Himangan apteekki

Lohtajan apteekki

Kannuskyläntie 7 (06) 875 014 ma-pe 9-17, la 9-13

Metsäpellontie 2 (06) 877 078 ma-pe 9-16.30

Viirretie 100, 68240 Ala-Viirre Puh. 06-876 544

TILA / INVATAKSI -PALVELU

Juha Perander

puh. 0400 262 333

KOIVISTON TILA / HUHTALA Teija 045 2528 474, Jari 045 429 823 Karhintie 657, 68220 Karhi

Lohtajan Kalastajainseura ry www.lohtajanks.fi Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210

Konehuolto M. Alatalo Ky puh. 040 513 6673 www.konehuoltoalatalo.

- Karjatalouskoneiden asennukset ja huollot - Pellon & GEA -sopimushuolto - Maatalouskonekorjaukset - Metallityöt

Joulu 2023

Perho

Olle Aronen – satasia lasissa Heinäkuun loppupuolen iltahetki linja-autonkuljettaja Väinö Olavi Arosen keittiönpöydän ääressä Perhon Möttösessä. Pian sata vuotta ikää – ja muisti pelaa pirteällä ja ketterällä Perhon viimeisellä miesveteraanilla erinomaisesti. Hymy on herkässä, vaikka vakavoitumisen paikatkin löytyvät tarinoinnin edetessä. Kokkolan terveyskontrollit ovat juuri takana, laserleikkausta silmiin on tiedossa. Oli pitänyt Ollen pitkän ja perusteellisen silmätarkastuksen päätteeksi kysyäkin, kumpi tässä on kyseessä, silmientarkastus vai ulkonäöntarkastus. Jälkikasvu pitää päivittäin yhteyksiä isäänsä, leskimieheen; kotiavustaja tulee arkiaamuisin käymään; pari nuorta poikaa alkoi juuri leikkaamaan omakotitalon nurmikkoa. LAPSUUDESTA JA NUORUUDESTA Väinö Olavi Aronen syntyi 30. päivänä marraskuuta 1923 Asikkalassa, Etelä-Hämeessä. Perheeseen kuului vanhemmat ja seitsemän lasta, Väinö toiseksi vanhimpana, elossa on vielä velipoika. Olle-lempinimellekin saatiin selitys lapsuudesta: Väinön isän nimi oli myös Väinö ja vanhempien tarkoitus oli käyttää pojasta nimeä Olavi. Se ei kuitenkaan käyttöön vakiintunut vaan muotoutui perheen suussa sujuvasti Olleksi. Ollena Aronen Perhossakin edelleen tunnetaan. Jo pikkupoikana syntyi kiinnostus linja-autoihin - siltä alalta kehkeytyikin miehelle varsinainen ammatti linja-autonkuljettajana. Väinö lähti maailmalle jo nuorena. Ammattiajokortti oli saatava, sen hänelle myönsi erityisluvalla presidentti Kyösti Kallio vuonna 1939, Väinö oli nimittäin vasta 16-vuotias. Aluksi Väinö kertoi ajaneensa nelisen vuotta puutavararekkaa Karstulan, Soinin, Ähtärin seuduilla. Myöhemmin oli linja-autokortin suorittamisen vuoro. Sotavuosien alkuajoilta Arosella on erityinen mieleenjäänyt ”kuljetusmuisto”: Valamon luostarista siirrettiin munkkiveljeskunta kolmella kuorma-autolla Suomen puolelle

Väinö Aronen heinäkuussa 2023.

Joulu 2023

Heimo Linna, Väinö Aronen ja Kalervo Oksanen talvisodan muistohetken äärellä vuonna 2020.

Kannonkoskelle Kannonsahan koululle majoitukseen. Yksi kuljettajista oli Väinö Aronen. Kymmenet munkit päätyivät ikoneineen ja muine omaisuuksineen asumaan vuodeksi tälle seudulle, kunnes sitten siirtyivät Heinävedelle luostarielämää aloittamaan. Väinö kävi paikalla myöhemmin ja kertoi enää vain yhden näistä kuljettamistaan munkeista olleen elossa. Jatkosotaan lähtö oli Arosella edessä 18-vuotiaana vuonna 1942. Karjalan taistelut ja Lapin sodan kokemukset ovat jääneet taakse. Väinö haavoittui Lapin sodassa, sillä kranaatinsirpale lävisti toisen keuhkon. Rintamalla Aronen toimi taistelulähettinä, komppanianpäällikön autonkuljettajana ja miehistönkuljetusvaunun kuljettajana. Autonkuljettajilla oli kysyntää; Aronen kertoo myös kouluttaneensa muita näihin tehtäviin. Viimeisten viikkojen perääntymisvaihe vuonna 1944 on jäänyt ikuisesti mieleen: Viipurinlinnan torniin vaihtui Suomen valtiolipun paikalle Neuvostoliiton lippu.

SIVIILIELÄMÄÄ Siviili koitti ja linja-autonkuljettajan työ jatkui – merkittävä pysähdys sattui Soinin Kolunkylän kaupassa: siellä Väinö tapasi tulevan puolisonsa Elli Esteri Autioahon (1924–2021). ”Kun kerran katsoi myyjättären silmiin sinisiin…” laulahtaa Olle. Pariskunta avioitui vuonna 1946 ja muutti sittemmin kahden tyttären56

sä ja poikansa kanssa Perhon Möttöseen asumaan vuonna 1952. Aluksi Karstulan Liikenne ja sen jälkeen liikennöitsijä K. A. Hämeenniemi Lapualta tarjosivat työpaikan linja-autonkuljettaja Väinö Aroselle. Kahdessakymmenessä vuodessa reitti Möttönen – Vimpeli – Lapua – Seinäjoki tuli kaahattua joskus todella sata lasissa: joidenkin matkustajien piti nimittäin ehtiä ajoissa Seinäjoelta lähtevään junaan. Matka on 152 kilometriä suuntaansa. Sitä reissattiin kesät, talvet, kuutena päivänä viikossa. Tutuksi tulivat niin kuljettaja kuin asiakkaatkin sekä tavarantoimittajat. Kuljettajana ja rahastajana Olle kertoo kätelleensä jokaisen matkustajan – kättelyitä laskujen mukaan lienee kertynytkin noin neljä miljoonaa. Linja-autoilla matkattiin paljon, asiakkaita oli monenlaisia, mutta Aronen painottaa, että hänen periaatteisiinsa kuului aina tasapuolinen ja samanlainen kohtelu kaikkia kohtaan. Tutusta ja turvallisesta Hämeenniemen kuskista pidettiin. Autonkuljettajan työ päättyi vuonna 1973. Hämeenniemen vakiolinjan lisäksi oli toki ollut muitakin satunnaisempia ajoja ja turistiliikennöintiä. Nyt oli aikaa harrastuksille, mm. kalastamiselle ja matkustelulle. Aronen on toiminut aktiivisesti myös Perhon sotaveteraanien ja sotainvalidien yhdistyksissä puolisonsa kanssa. Perhon itsenäisyyspäivien juhlissa Väinö Aronen on ollut aina

Joulu 2023

paikalla; kutsuttuna kunniavieraana on erityisesti mieleen jäänyt itsenäisyysjuhla presidentin linnassa joulukuussa 2022. Väinö Olle Aronen on kulkenut pitkän matkaa mukana Suomen ja maailman historiassa ja kehityksessä. Hän muistelee kipeitä ja hankalia 1920–30-luvun vuosia ja myöhempiä sotavuosia – kaikesta on vain luovittava läpi. Eteenpäin on katsottava, maailmassa on paljon hyvää, hyvät ja toisenlaiset lähtökohdat nuorille. Kannustava ote kasvatuksessa on paikallaan, rehellinen työ ja yritteliäisyys tavoitteena. Huolta tuottavat mielenterveysasiat, välinpitämättömyys ja vetämättömyys, joita osin kadonneet arvot ruokkivat. ”Kädet ristiin nyky-Suomen puolesta”, sanoo veteraani. Perhossa pienellä paikkakunnalla on ollut hyvä elää, maantieteellisesti ollaan hieman etäällä kaikesta – hyvä vai huono asia. Olle toteaa olevansa elämäänsä tyytyväinen, päivääkään ei vaihtaisi pois. Sopivan huoleton asenne vie eteenpäin, pikkuasioihin ei kannata takertua, se on hänen filosofiansa. Milloin Väinö Olavi on viimeksi ollut linja-auton kyydissä? Onnibussin yläkerrassa on ajeltu vajaa vuosi sitten, kertoo hän. Nyt on oma Satanen lasissa -merkkipäivä jo hyvin lähellä. Satavuotiaita on Suomessa noin 200, tilastoi Olle. Teksti ja kuvat: MIRJA SIIRONEN

Yhdistystoiminta on nyt kaikkien toimintaa ELÄKELÄISJÄRJESTÖT IÄKKÄIDEN JA YHTEISKUNNAN TUKENA Vapaus yhdistyä ja toimia yhteisen asian puolesta on kansalaisten perusoikeus. Tänään sitä käyttää yli 70 prosenttia suomalaisista. Monella meistä on useampikin jäsenkortti. Yhdistysten välittämä tieto, tuki ja verkostot ovat tärkeitä julkisen palvelujärjestelmän rinnalla. Yhdistys on hyvä ja luotettava tapa hallinnoida ja johtaa toimintaa. Vapaaehtoistoiminta ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä, luottamustehtäviin jäsenyys tarvitaan. Tyypillisiä vapaaehtoistehtäviä ovat esimerkiksi erilaiset talkoot, ystävätoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat järjestöjen lisäksi seurakunnat ja yhä useammin myös erilaiset julkiset laitokset, kuten sairaalat ja vanhainkodit.

ELÄKELIITTO TIEDOTTAA JA VAIKUTTAA Eläkeliitto (eläkeliitto.fi) tarjoaa eläkeläisille ja ikäihmisille ajankohtaista tietoa ja monipuolista tekemistä. Iäkkäiden keskinäisten eriarvoisuuksien vähentäminen on suuri mahdollisuus yksilöille ja koko yhteiskunnalle. Ikäohjelman toimeenpano-ohjelmassa on kiinnitetty huomiota siihen miten pienituloisille ja matalammin koulutetuille tarjotaan paremmat mahdollisuudet ylläpitää ja kohentaa omaa hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään. Paikallisyhdistykset ovat myös ottamassa vastuuta asiassa. Uusien eläkeläisryhmien tavoittaminen ja saaminen mukaan yhdistyksen yhteisölliseen toimintaan voisi osaltaan vähentää niitä lisäkustannuksia, joita on kertymässä yhteiskunnalle – mikäli ihmisten vointi heikkenee. Eläkeliiton yh-

Prof. Markku Wilenius Kansallinen ikäohjelman juhlaseminaari 9.3.2023

distys voi paikallisesti tarjota matalan kynnyksen palveluja, jäsenyhdistyksissä viihdytään ja toimitaan yhdessä. Paikallisyhdistyksen jäsenenä pääsee nauttimaan retkistä, monista aktiviteeteista ja yhteisöllisyydestä, harrastaa liikuntaa tai kulttuuria. Voi tavata samanhenkisiä ihmisiä, osallistua erilaisiin tapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin, sekä toimia muita tukevana vapaaehtoisena.

TULEVAISUUDEN PALVELUASUMISEN HAASTEET Kunnissa toimivat yhteisöllistä asumista tukevat yhdistykset, jotka mahdollistavat turvallisen ja itsenäisen vuokra-asumisen lähellä palveluita. Tulevaisuuden haasteena on palveluasumisen kehittäminen niin, että vastaamme esim. vuonna 2040 eläkkeelle jäävien vaatimuksiin yksilöllisestä ja esteettöJoulu 2023

mästä laadukkaasta asumisesta. Kyläyhdistysten palvelujen kehittämisessä ja kehittämisohjelmissa on myös kehitys huomioitava. Miten varaudumme asumisen ja terveydenhuollon palveluissa siihen, kun seuraavan kahden vuosikymmenen aikana yli 65-vuotiaiden määrä vähintäänkin kaksinkertaistuu? Olemme kansakuntana ikääntymisen edelläkävijöitä. Me voimme osoittaa, että se on myös todellinen mahdollisuus. Siinä eri yhteiskunnallisten ryhmien vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä on ratkaiseva rooli. MIKKO HÄNNINEN Eläkeliitto, Vanhustenkotiyhdistys ja Vanhusneuvosto Kirjoitus on julkaistu aiemmin Keskipohjalaiset kylät -tiedotuslehdessä 2023.

Jätehuolto ja kuljetus

M. Hautala Oy Aatunkuja 5, 69950 Perho puh. 040 557 5352

Kuljetus Jarmo Möttönen Oy Lämpösäädellyt kuljetukset ammattitaidolla Jarmo 040 724 3338, Timo 040 732 4858

Avoinna: Ma-Pe 9-17 • La sulj. tai sop. muk. Soita ja kysy lisää!

69980 Möttönen (06) 863 2351

Puh. 050 3565 550 jorma.koivuniemi@ perhoneraelamykset.fi Penningintie 454, 69950 Perho

LINJA-AUTOLIIKENNE SALMINEN PERHO • Puh. 0500 566 669 jyrki.salminen@saunalahti.fi

TAKSI KARI MATTI SALIN

69950 Perho Puh. 0400 263 939 Kela-ajot myös Raahen ja Tampereen keskusten kautta.

Tervetuloa Tuohimaalle! Ravialue ja huoltoalueet kunnostettu.

PERHON RAVIRATA OY

PERHON APTEEKKI

69980 Möttönen • Puh. 0400 796 999

Koulutettu hieroja

LEENA AROKKI Jylhäntie 80, Möttönen

Roosa Soile Pannula

Puh. 040-531 6442 Jyväskyläntie 4, Perho

PERHON FYSIOTERAPIA OY Jyväskyläntie 4 H 3, 69950 Perho www.perhonfysioterapia.fi | p. 0400 865 389 • Fysioterapiaa yli 30 vuoden ajan • Kelan suorakorvaus lääkärin määräämästä hoidosta

• Tutkimukset ja hoidot myös ilman lähetettä • Lahjakortit, hieronnat

HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA

suoraan valmistajalta edullisesti! Hautakivimallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite!

PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY Porasentie 929, 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com

Myynti: Veijo Viitala p. 0400 327 431, Ritva Viitala p. 0400 865 012

J. Isomöttönen Oy

Parturi-Kampaamo

Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14

tuloa Tervne hoitoon hyväaäktiiviseenn! ja outuksee kunt

Koneurakointi ja kuljetus

Joulu 2023

ekstit Meiltä lisät in hautakivikset ru ja kaiverpäällä! paikan

KULJETUS LOUHULA, PERHO • Rahtikuljetukset • 0400 363 385

Perhon Energiaosuuskunta Ostaa haketta p. 0400 796 999

Taksi- ja linjaautoliikenteen sekä T a k aTaksip - so jia-ltltjianoja ali-innje myynnin palvelut a u t o l i i k e n t e e n autoliikenteen sekäsekä poltstaom aianletamypyihnanlitnap! alvelut polttoainemyynnin palvelut sasmaam lta lptaihp alithaa! lta!

TakT si-akjasi-linjaja-linjaautoaliuikteonlitikeeenntseeknäsekä polttpooaltinto em aiynyenmnyinynpnainlveplaultvelut samaslatamaplithaap ltiah!alta! Jyväskyläntie 631, 69980 Möttönen 3 623113, 869-98w0wM wö.attpötnaeip Jyvä(s0k6y)lä8 n6 t ie n ale.fi

J(0y6v)ä8sk6y3lä2n13ti8e -6w 31w, w 6.9a9 ö.tfti önen p8 ta0ipM ale (06) 863 2138 - www.aptaipale.fi

KONEURAKOINTI KELLOKOSKI OY

Täyden palvelun

JyväskyJlyävnätsieky6lä3n1,ti6e9693810, 6M9ö 9t8t0önMeö nttönen K-Rauta-maatalouskeskus (06) 86(3062)13 88 63- 2w1w 38w.-ap wtw aiw p.a lpet.fai ipale.fi

Perhon keskustassa. Tule, Sinua palvellaan!

69950 PERHO

RAUTA & MAATALOUSKESKUS

- kaivinkone- ja maansiirtotyöt - sorat, hiekat, murskeet paikalle toimitettuna - lavettikuljetukset

KIPAKKA OY Puh. (06) 863 1550 (06) 863 1551 PERHO

AUKI: MA-PE 6.45-17.00 LA 8.30-14.00

Kari: 0400 328 779, Onni: 040 748 0435 Niko: 0400 215 601

kipakka.pohjonen@pp.inet.fi

TÄYDEN PALVELUN TALO

PERHON TALOUSKAUPPA

IKILIIKKU • monipuoliset tuoretiskit • edullinen hintataso • ystävällinen ja palveleva henkilökunta • pitkät aukioloajat

Aukioloajat: Maanantai-perjantai 7.00–21.00 Lauantai 7.00–20.00 Sunnuntai 11.00–19.00 Puh. 06 863 1300

Auto- ja pienkonekorjaamo

KORJAAMO RAUMA Ay Puh. 040 543 6501 69920 OKSAKOSKI

Puh. (06) 863 2103 040 833 6086, Juha 06 863 2286, Rautaosasto 0400 824 969, Petri

www.perhontalouskauppa.fi

Kampaamo Jyväskyläntie 3, 69950 Perho 040 705 0519

KULJETUS Juha Riihimäki Ky Soraa ja mursketta 0400 369 049

PARTURI-KAMPAAMO

PARTURI-KAMPAAMO KERTTU KERTTU Ajanvaraukset kätevästi Ajanvaraukset kätevästi myös verkosta: myös verkosta! www.timma.fi/ pkkerttu.fi parturikampaamokerttu

Jyväskyläntie 040 661 6670 Jyväskyläntie 4, p. 4, 040p.616670

Koulutettu hieroja

Reposer Oy

PERHO 0400-797058 Joulu 2023

Anne Taipale P. 050 537 5004 Jyväskyläntie 4 • 69950 Perho

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin suunnistuskisat Perhossa

läkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin alueella on järjestetty kahdet valtakunnalliset Eläkeliiton suunnistuskisat. Kokkolan yhdistys järjesti kisat vuonna 2018 Houraatissa Lohtajalla ja Vetelin yhdistys vuonna 2022 Pärinäpirtissä ja Puukankaan maastossa Vetelissä. Silti emme ole aikaisemmin toteuttaneet piirikohtaisia kisoja. Nyt se tapahtui, kun Perhon yhdistys ilmoitti olevansa halukas järjestämään kisat yhteistyössä Perhon Suunnistajien kanssa.

Tapio Patana Vetelistä oli kisojen vanhin osal- Kirsti Kattilakoski ja Anne Stoor Kokkolistuja. Aikaa radan kiertämiseen kului silti lasta kisan jälkeen suorituksiaan vertaipaljon vähemmän kuin monelta nuoremmal- lemassa. ta. Oikealla Timo Mattila.

Joulu 2023

- Katso tulokset https://perhonkiri.sporttisaitti.com/ lajit/suunnistus/kilpailut/ elakeliiton-k-p-n-mestaruuskilpailu/

Sauli Joki ja Lea Pöyhönen Vetelistä.

Pietarsaari

”Oppia ikä kaikki” Kun olen elämäni opettanut pääasiassa aikuisia, niin rohkenen sanoa, että kaiken ikäiset voivat oppia vaikka kuinka paljon. Oppiminen tapahtuu varmasti toisella tavalla kuin aikanaan kansa- tai peruskoulussa tai ylemmissä oppilaitoksissa lapsuudessa ja nuoruudessa.

hminen oppii koko ajan jopa huomaamatta. Me olemme elämän korkeakoulussa koko ajan. Työ ja tarve, motivaatio ja uteliaisuus tai vain kilvoittelu innostavat meitä oppimaan uutta ja tarpeellista. Paljon riippuu siitä, mihin tarvitsemme tietoja ja taitoja. Me kaikki olemme omanlaisia tieto- tai taitokirjoja, 30- tai 40-luvuilla syntyneiden tietopohja ulottuu usein aina 1800-luvun loppupuolelle! Jos vanhempamme ovat siirtäneet asioita tietoisesti tai tiedottomasti meille nyt eläkeikäisille. Kertomalla tai näyttämällä nuoremmille sukupolville opetamme heille vanhoja asioita. Aikoinaan hoettiin, ettei vanha koira opi istumaan. Se ei pidä paikkaansa. Vanha koira oppii uusia tapoja myös, mutta uusin tavoin: miellyttääkseen isäntäänsä/emäntäänsä tai ansaitakseen pienen makupalan. Näin me ihmisetkin opimme: pitää olla vahva motivaatio, näyttämisen halu, parempi raha-ansio tai ties mikä … jopa rippikoulu käytiin aikanaan pikaisesti, jos oli mieli avioon. Jopa moni 80-vuotias on suorittanut ylioppilastutkinnon, koska on syttynyt into opiskeluun esimerkiksi seuratessa lapsenlapsen koulunkäyntiä. Ikäihminen on elänyt esimerkiksi Suomen historian Paasikiven ja Kekkosen ajoista alkaen. Hänellä on elämänkokemusta monelta ajalta ja monesta asiasta, joita lap-

senlapsi pänttää oppikirjoista täysin uusina historiallisina asioina. Myös asioiden suuruusluokkien ymmärtäminen helpottaa esimerkiksi fysiikassa, kemiassa, yhteiskuntatiedoissa. Onpa tapauksia, että ikäihmiset suorittavat erilaisia tutkintoja, koska nuorena ei ollut perheillä opiskeluun rahoja tai oppilaitokset olivat kaukana. Tämän päivän ihmisten, niin nuorten kuin vanhojenkin, yksi merkittävin opettaja on TV, radio, lehdet ja digitaaliset tietolähteet. Ne kaikki ovat ympärillämme halusimmepa tai emme. Me myös opimme tietoisesti tai tiedostamatta niistä valtavasti, myös sellaista mitä emme haluaisi. Televisio on luultavasti tehokkain väline asenneopettamiseen. Ääni ja kuva yhdessä ovat vahva opettamisen yhdistelmä! Elinympäristö opettaa meitä jatkuvasti ja sitä enemmän mitä uteliaampia me olemme tai mitä suurempi motivaatio meillä on oppia uutta. Kenellä on älypuhelin taskussaan, hänellä on mahtava tietovarasto käden ulottuvilla. Sen käytön oppiminen on haaste kaiken ikäisille. Tietoa on enemmän kuin pystymme käyttämään! Oli hassua kuunnella, kun naapurin poika kertoi, että armeijassa oli monia, jotka eivät osanneet pilkkoa puita tai käyttää puukkoa. Uskoisin, että se meille eläkeläismiehille ja naisillekin on ihmeteltävää.

Joulu 2023

Mutta niin vain kuulemma on totuus. Maailma muuttuu ja me vanhat emme vastaavasti osaa käyttää armeijan elektronisia laitteita nykynuorten varmuudella. Ikä näkyy elämässä! Eräs oppimisen muoto on tekemällä oppiminen. Maatalousyhteiskunnassa niin miehet kuin naiset oppivat asioita kulkemalla vanhempien mukana erilaisissa töissä. Opittiin maanviljelystä ja karjanhoitoa tai laitteiden korjaamista tai rakentamista riippuen, kuinka paljon pääsi tai joutui mukaan töihin. Naisten kohdalla kudonta, neulominen, keittiötyöt, ruoanlaitto, siivoaminen, kalanperkaus, puutarhatyöt opittiin samoin äidin tai mummon kanssa töitä tehden. Tekemällä opittiin, ja opitaan edelleen, maaseudulla ja kaupungissa vanhempien töitä. Se oli luonnollista. Nyt noita perinnetöitä opiskellaan videoiden avulla! Perinteen siirtäminen uusille sukupolville on erittäin tärkeää ja myös toivottavaa. Näin syntyy myös ylisukupolviset tavat ja osaaminen. Elämä on jatkuvaa oppimista. Jokainen päivä tuo uudet opit. Vanhoja voimme samalla muistella, jos siihen tuntee tarvetta. Lopuksi. Käytännössä tämän päivän tekeminen perustuu aina aikaisemmin opittuun! PENTTI SILVENNOINEN Pietarsaari 61

J&A Car Service AB AUTOKORJAAMO

Jaakonkatu 43 68600 Pietarsaari Jens 045 119 2332 Andreas 040 831 0309 ja-carservice@outlook.com

Koko Pohjanmaan parhaaksi

JALOSTAMME METSÄÄ MAAILMALLE www.conalin.com

SANNIN KEITTIÖ Lounas Juhla- ja pitopalvelu Päiväkummuntie 65 68600 Pietarsaari

PIENI MTTA SHKINEN

Raatihuoneenkatu 11 Pietarsaari Puh. 06 7899000 www.forstaapoteket.fi

www.upmpietarsaari.fi www.upmmetsä.fi www.upmtimber.com/fi

Joulu 2023

ZĂƵŚĂůůŝƐƚĂ :ŽƵůƵĂ ũĂ ,Ǉǀćć hƵƚƚĂ sƵŽƚƚĂ ϮϬϮϰ͊ ZĞƐĞƉƚŝͲ ũĂ ŝƚƐĞŚŽŝƚŽůććŬŬĞĞƚ ǀŽŝƚ ƚŝůĂƚĂ ŵǇƂƐ ǀĞƌŬŬŽĂƉƚĞĞŬŝƐƚĂŵŵĞ ǁǁǁ͘ŵĞĚŝĂƉƚĞĞŬŬŝ͘Ĩŝ

PIETARSAAREN KEILAHALLI

WĂůǀĞůĞŵŵĞ ŵĂͲƉĞ ϵͲϮϬ͕ ůĂ ϵͲϭϴ͕ ƐƵ ϭϮͲϭϴ

;WǇŚćƉćŝǀćƚ ǀŽŝǀĂƚ ǀĂŝŬƵƚƚĂĂ ĂƵŬŝŽůŽĂŝŬŽŝŚŝŵŵĞͿ

Puh. 050 524 6634

MEDI-APTEEKKI <ŽƵůƵŬĂƚƵ ϰ͕ WŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ͕ ƉƵŚ ;ϬϲͿ ϳϴϭϬϳϳϬ

Piirin syyskokous Pietarsaaressa

Piirin syyskokous pidettiin Pietarsaaressa seurakunnan upeissa tiloissa, osoitteessa Ebba Brahenpuistikko 2. Kuvassa kokouksen virallisia edustajia piirin eri yhdistyksistä.

”Hyvistä saavutuksista on hyvä muistaa kiittää”, totesi piirin kunniajäsen Juhani Forslund (kuvassa keskellä) ojentaessaan kunniakirjan Pietarsaaren yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Silvennoiselle (kuvassa vasemmalla). Tällä kerralla kysymys oli siitä, että piirihallitus halusi palkita vuoden mittaan suhteellisesti eniten jäsenmäärää kasvattaneen Pietarsaaren yhdistyksen pienellä kannustuspalkinnolla ja kunniakirjalla. Yhdistys oli kasvattanut jäsenmäärää peräti 14,8 %:lla. Kokouksen puheenjohtajana toimi Hannu Sulkakoski Pietarsaaresta ja sihteerinä piirin toiminnanjohtaja Taina Alanko. Kuvat: Riitta Anttila, Kokkola

Joulu 2023

Sievi

Eläkeläiset perinteisellä sokkomatkalla

Sievin yhdistyksen jäsenet tekivät jälleen jo perinteeksi muodostuneen sokkomatkan lähiseudulle. Autossa on lähdön hetkellä aina jännittynyt tunnelma - mihin suuntaan auton nokka ympyrästä kääntyy. Tällä kertaa se kääntyi Nivalan suuntaan, mutta Rieskaniemen risteyksessä suunta muuttui ja lähdettiin ajamaan kohden Reisjärveä. Kangaskylän seutuvilla maisemat muuttuvat silminnähden järvien ja mäkien myötä, joista oppaamme Paula Ahola asiantuntevasti kertoi. Poikkesimme mutkan Susisaareen, missä autosta ihailimme paikan kauneutta ja Kartanohotelli Saaren rakennuksia. Pihtiputaalla oli tilattu aamukahvit

Kahvi & Kuppi nimiseen kahvilaan. Pihtipudas useine järvineen on todella kaunis kunta, johon läpikulkeva 4-tie tuo vilkkautta. Vaikka asukkaita on noin tuhat vähemmän mitä Sievissä, niin keskustassa on todella paljon erilaisia liikkeitä. Edellä mainittu nelostie tuo varmasti paljon asiakkaita muualta. Kahvittelun jälkeen siirryimme kauppakeskus Putaanportiin, joka on todella vilkas kauppapaikka aivan nelostien vieressä. Paikka oli mieluinen varsinkin naisille, jotka myös käyttivät paikan tarjoamia ostosmahdollisuuksia hyväkseen. "Putaalta" matka jatkui pohjoisen suuntaan ja kohden ruokailupaikkaa, joka oli Pyhäjärven ABC:llä. Ruokailun jälkeen suuntasimme kohden Kärsämäellä sijaitsevaa erikoista paanukirkkoa, joka oli retkemme

Sokkomatkalaiset Kärsämäen vanhan pappilan pihassa.

Joulu 2023

Sisko Rauhala ja oppaana toiminut Paula Ahola ostoksilla Outlet Putaanportin myymälässä.

pääkohde. Siellä meitä odotti kirkon kannattajayhdistyksen puheenjohtaja Hanna Karsikas, joka kertoi kirkon

Kirkon sisustus on tehty ilman liimaa ja nauloja. Kirkkoa esittelemässä kannattajayhdistyksen puheenjohtaja Hanna Karsikas.

historiasta ja syntyvaiheista. -Tämän kirkon omistaa seurakunta, mutta kirkon ylläpito ja ympäristöstä huolehtiminen on kannatusyhdistyksen vastuulla. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2000. Viisi vuotta rakennettiin arkkitehtiylioppilas Anssi Lassilan suunnittelemaa kirkkoa ja sen vihki käyttöön piispa Samuel Salmi vuonna 2004. Kirkko on rakennettu hirrestä, jotka ammattilaiset valitsivat seurakunnan metsästä. Hirret on piilutettu ja liitetty toisiinsa läpilukkoliitoksella, jota kansa tosin sanoo lukkonurkaksi. Kirkko on päällystetty paanuilla, joita on peräti 52 000 kappaletta.

Paanut on naulattu kiinni romuraudasta taotuilla nauloilla. Kirkko on rakennettu lähelle Kärsämäen ensimmäistä kirkkoa, joka valmistui vuonna 1745. -Tämä paanukirkko on ainutlaatuinen rakennus paitsi Suomessa myös koko maailmassa. Modernia puuarkkitehtuuria edustava rakennus on noteerattu kansainvälisesti esimerkkinä uudenlaisesta ja poikkeavasta kirkkorakentamisesta. Se toteutettiin alusta asti 1700-luvun työmenetelmin ja -välinein. Kirkko on ainutlaatuinen myös konserttipaikkana, sillä sen intiimi tunnelma ja upea akustiikka hakevat vertaisJoulu 2023

taan koko Suomessa. Kirkossa järjestetäänkin joka vuosi Musiikkia Paanukirkossa -festivaali, joka tarjoaa tasokkaita taiteilijoita kaikille ikäryhmille, Hanna Karsikas valisti. Kotimatkalla poikkesimme vielä kahville Kärsämäen Juustoportin myymälään, osan matkalaisista käydessä läheisessä Svala -tehtaanmyymälässä, joka on urheiluvaatteiden erikoisliike. Matkalle osallistui 43 henkilöä. Paulan johdolla on helppo matkustaa ja aikataulut pitävät. Auton ohjaimissa oli tuttu kuljettaja Petri Rauhala. OIVA KANKAANPÄÄ, Sievi 65

Aili Lindberg täytti 85 vuotta

len syntynyt Kalajoella. Meidän perheessä oli seitsemän lasta, joista kaikki muut ovat jo nukkuneet pois - vain minä olen elossa. Minulla oli sellainen isä, joka halusi, että kaikki lapset oppisivat lukemaan. Siihen aikaan romanit kulkivat hevosilla pitkin pitäjiä, eikä heillä ollut omaa kotia, joten koulunkäynti ei ollut helppoa. Isä heitti minut ja siskoni johonkin Kokkolan lähellä olevaan taloon, josta kävimme koulua. En enää muista mikä koulu se oli. Emme oikein viihtyneet siellä sisareni kanssa, vaan lähdimme sieltä pois. Isä vei meidät sinne takaisin, mutta karkasimme sieltä uudelleen. -Koulunkäynti jäi joksikin aikaa ja olin jo 12-vuotias, kun isä jätti minut Sievin Jyringissä erääseen taloon, jossa asui kätilö-Henna ja Oskari -niminen mies. (Paikka on Kajaanin- ja Rautiontien risteyksessä oleva talo. kirj. huom.) - Minä olin paljon vanhempi, mitä muut koulunsa aloittajat, mutta kaksi luokkaa kävin koulua ja opin lukemaan. Opettajina olivat Lea Nikkinen ja Aune Lempinen. Alakoulun opettaja Lempinen sanoi minulle, että koska sinä olet noin hyvä oppimaan, niin hän on valmis kustantamaan minun opintoja ylemmälläkin tasolla, mutta kyllä se koulunkäynti jäi kahteen luokkan. -Kortteeritalossa minusta pidettiin hyvää huolta ja tykkäsin olla siellä. Minun vanhempi siskokin yritti käydä sieltä koulua, mutta hän oli niin häilyväinen, että ei sen koulunkäynnistä tullut mitään ja hän lähtikin isän ja äidin mukaan kiertämään, Aili kertoo lapsuudestaan. -Mieheni Veijan olen tuntenut lapsesta asti. Olimme hyviä ystäviä ja tovereita ja sitten myöhemmin kiinnyimme toisiimme ja lähdimme kulkemaan yhtä tietä. Lapsia meille syntyi kymmenen kappaletta, joista

Aili Lindberg kodissaan Rajalantiellä.

kaksi on nukkunut pois. Meillä ei ollut omaa kotia, mutta meillä oli aina hyvä yhteisymmärrys valtaväestöön. Saimme olla taloissa yötä ja meidät otettiin aina hyvin vastaan. Monesti meille sanottiin, että te olette erilaisia romaneja - ihan kuin valtaväestöä. Veija oli sellainen mies, että lasten oli oltava juuri miten hän sanoi, kun mentiin taloihin. -Hevosella kuljettiin. Kesällä kärryillä ja talvella reellä, oli sitten pyry tai pakkanen. Lapset täytyi hoitaa, vaikka ei se helppoa ollut. Onneksi oli sellaisia taloja, missä sai pestä pyykit ja lapset. Sitten löysimme Kiiskilän koulun likeltä oman asunnon. En nyt muista, mikä vuosi se oli. Asunto oli pieni ja ahdasta oli, sillä meiltä kä-

Joulu 2023

vi kuusi lasta yhtä aikaa koulua. Veija kävi tuohon aikaan Kannuksessa autokoulun. -Yritimme Sievistä monta kertaa omaa asuntoa, mutta aina se evättiin. Tuohon aikaan Sievissäkin oli selvää rasismia. Mutta nyt täällä on ihan toisenlaista. Nyt me saamme asunnon mistä hyvänsä. Meille annetaan avaimet käteen ja saamme käydä katsomassa minkä asunnon haluamme. - Kymmenkunta vuotta asuimme Kiiskilässä ja sitten tuli haettavaksi arava-laina, jota Veijakin haki ja myös sai. Petterin Osmo, eli Nisukankaan Osmo teki meille talon Kakaravaaraan. Myöhemmin jouduimme tekemään lapsille lisää huoneita autotallista ja varastosta. Siinä ne lapset

Aili Lindberg synttärilahjojen- ja kukkien keskellä Sievinkylän nuorisoseuralla pidetyssä juhlassa.

sitten aikaistui, vuorollaan lähtivät pesästä ja jäimme Veijan kanssa kahden. Sitten tuli elämäämme käännekohta. Veija sairastui syöpään ja kuoli vuonna 2015. Asuin talossamme yksin jonkin aikaa, mutta sitten lapset sanoivat, että on parempi kun muutat rivitaloon missä kaikki on valmiina. Katselimme sitten asuntoja ja minä mielistyin tähän asuntoon missä olen asunut jo yli kahdeksan vuotta. - Vuonna 2013 minulle myönnettiin äitienpäivänkunniamerkki (Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.) Meidän kasvattityttö lähti autolla käyttämään minua Helsingissä. Meidän Armas asui siellä, mutta me olimme hotellissa yötä, Aili kertoo tuosta arvokkaasta presidentin myöntämästä kunniamerkin hausta. Ailille usko on tärkeä asia. Hän kuuluu Sievin Helluntaiseurakuntaan, mutta sanoo olevansa myös kirkon jäsen. -Lapset tulivat ensin uskoon ja sitten me Veijan kanssa. Nyt minulla on Jumalan rauha sydämessä ja kaikki on hyvin, Aili lopettaa kertomuksen

Kyösti ja Keijo Lindberg esiintyivät moneen kertaan varsin musiikkipitoisessa juhlassa.

värikkäistä elämänvaiheistaan. Syntymäpäivän juhlatilaisuus pidettiin Sievinkylän nuorisoseuran tiloissa. Tunnelmallisessa tilaisuudessa pidettiin puheita, muisteltiin menneitä ja ennen kaikkea kuultiin Joulu 2023

hienoja musiikkiesityksiä, joista vastasivat Jussi Valentin, Keijo, Valte ja Kyösti Lindberg. Juhla oli tämän kirjoittajallekin mieleenpainuva kokemus. OIVA KANKAANPÄÄ 67

SIEVIN KUNTA

Metsäkoneurakointia nykyaikaisella kalustolla

SÄHKÖASENNUS T. Huhtamäki KYLMÄKONEHUOLTO A. Huhtamäki Järvikyläntie 248, Sievi

Puh. 050 411 8795

Koneyhtymä

045 170 8484 Ylivieskantie 177, Sievi

KÄNSÄLÄ OY Elektroniikkatie 5, 85410 Sievi p. 0400 266 141, 0400 889 507

Palvelemme ammattitaidolla Puh. 050 465 9049

ISOKUMMUN Sievin LAMMASTILA Vesiosuuskunta Liikenne Huovari: Sievi, eläkeliiton joululehti: 114 x 60 pmm Kukonkyläntie 663, Sievi puh. 040 7399 027 isokummun.com

Vahtolantie 5, 85410 SIEVI Puh. 480 029 Päivystys työajan jälkeen 0440 766 287

TILAUSAJOT

P. 08 3110 388

• Yritys- ja kokousmatkat • Virkistysretket • Pelimatkat • Teemaretket • Lomamatkat

Haikolantie 18, 85410 Sievi • P. 08 480 017 Avoinna ma-pe 9-18 ja la 9-14

Maansiirtourakointi ja haketukset

KONE JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi Puh. 0500 193 042

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA!

Metsätietoa verkossa: www.mhy.fi/pyha-kala Palveleva metsäpuhelin 08-420 047

Metsänomistajat

asiakaspalvelu@liikennehuovari.fi

PYHÄ-KALA

SÄHKÖURAKOINTI

Kiinteistöhuolto Viljamaa Ay

KOTILAINEN OY

LVIS • KODINKONEET • • ILMALÄMPÖPUMPUT • AURINKOSÄHKÖ

0400 337 213

SIEVI • Puh. 08 481 230

Pelti ja rakennus MUHOLA OY Rakennuspeltityöt kattavasti - asennus Mekaniikkatie 14, - myynti 85410 SIEVI Puh. 0400 281 427

Laukut & asusteet Kengät Kantolantie 8, Sievi Ma-Pe 9-17, La 9-14

Hyvää joulua!

Puh. 08-480 310 www.sievishop.fi

Joulu 2023

- luomumansikat - luomuvadelmat - luomumustaherukat - luomuhunaja - marja- ja hunajavalmisteet - mehiläistuotteet - mehiläisvahakynttilät

Puh. 044 274 8649 Säilynmäentie 47, 85470 Kiiskilampi, Sievi alangonluomu@gmail.com

🌨

POP TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA!

KONEKORJAUS H. PETÄJISTÖ Puh. 041 433 4821

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky Puh. 08-480 048 0400 686 148

Pohjanmaan Osuuspankki • p. 020 110 5500 • www.poppankkipohjanmaa.fi Alahärmä • Kauhava • Kortesjärvi • Oulu • Sievi • Tiistenjoki • Ylihärmä • Ylivieska

SOMERO-TRADING OY Piirin bocciamestaruudet Sieviin

Piirin bocciamestaruudet ratkaistiin 22. huhtikuuta Sievin monitoimihallilla. Sievi oli tyly isäntä ja otti voitot sekä miesten että naisten sarjassa. Naiset vas. Terttu Sipilä, Kaarina Soini ja Marja-Leena Kankaanpää. Miehet vas. Ari Sipilä, Teijo Ruuttula ja Oiva Kankaanpää.

Joulu 2023

Toholampi

Isäni tarina

len viettänyt varhaisen lapsuuteni Toholammilla, Oikemuksen koululla, jossa äitini toimi opettajana. Isäni, Wilhelm Albert Välikangas oli kotoisin samalta kylältä, jossa hän viljeli sukutilaansa. Muutimme 1940-luvun lopulla Lappiin, Rovaniemen pohjoispuolelle, Vikajärvelle, josta äitini sai opettajan paikan. Isäni, joka oli viettänyt sodassa parhaan nuoruutensa, ei oikein sopeutunut sodan jälkeiseen elämään. Hän yritti kovasti, sekä Toholammilla, että myöskin Lapissa.

Seuraava etappi hänellä olikin Australia, jossa hänellä oli ennestään kaksi vanhempaa veljeä. Niinpä hän eräänä talvisena maaliskuun aamuna vuonna 1953 lähti kohti Australiaa. Siihen aikaan Australia oli kaukana, matka sinne laivalla kesti useita viikkoja ja kirjekin kulki toista viik70

koa. Aluksi tuli muutamia kirjeitä, mutta vähitellen viestit vähenivät, kunnes loppuivat kokonaan. Hiljaiseloa kesti reilut kaksikymmentä vuotta, kunnes kesän kynnyksellä 1978 sain sähkösanoman, että isä on tulossa Suomeen, voinko tulla häntä hakemaan Helsingin lentokentältä. Isä tuli siis Suomeen ensimmäisen

kerran kun hänen lähdöstään oli kulunut noin 25 vuotta. Silloin sain vähitellen kuulla hänen tarinaansa kuluneista Australian vuosista. Hän oli tietenkin aluksi mennyt veljensä luo Gosfordiin, New South Walesiin. Veljellä oli appelsiinifarmi ja isäni työskenteli siellä. Nuori mies kun oli, Isäni veri veti kohti

Wilhelm Albert Välikangas oli Australiassakin herrasmies.

Joulu 2023

uusia seikkailuja, eikä hän viihtynyt pitkään veljensä luona. Siihen aikaan Australiassa oli hyvin töitä käsillä tekeville työteliäille siirtolaismiehille. Lisäksi suomalaisella kirvesmiehellä oli Australiassa hyvä maine. Isäni menikin aluksi Sydney’ in rakennushommiin. Niitä hommia siellä piisasi siihen aikaan. Kaupungissa oli voimakas rakennusbuumi, aina kuuluisasta oopperatalosta lähtien. Seuraava etappi oli kohti pohjoista, Queensland. Siellä oli jatkuvasti tarjolla keinin hakkuuta, eli sokeriruon korjaamista käsipelillä. Se oli raskasta, kausiluontoista urakka työtä ja siinä tienasi hyvin. Monen suomalaisen siirtolaisen työpaikka Australiassa on vuosien mittaan ollut Mt Isan kuparikaivos, keskellä erämaata. Siellä ovat tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset mainarit hankkineet elantonsa. Sinne johti seuraavaksi myös isäni tie. Mt Isan kaivoksista tuli isäni työpaikka useiksi seuraaviksi vuosiksi. Elämä siellä oli hurjaa, asuttiin poikamies parakeissa, tehtiin töitä ja juhlittiin. Välillä käytiin Suomi Haalilla tansseissa. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin ja keskeytti isäni arkirutiinit. Hän joutui kaivosonnettomuuteen. Työskennellessään alhaalla kaivoksessa, jopa yhden kilometrin syvyydessä, kivenlohkare putosi hänen päälleen ja murskasi hänen oikeaa kättään. Siitä alkoi pitkä sairaalakierre. Lopulta kädestä amputoitiin kolme sormea ja loppujen lopuksi hän joutui sairaseläkkeelle. Tämä kaikki oli siis jo tapahtunut kun hän tuli ensimmäisen kerran Suomen vierailulle silloin kesällä 1978. Minä lähdin hänen kanssaan sukulaisvierailulle Keski-Pohjanmaalle, Toholammille ja Kokkolaan, missä hänen siskonsa asuivat. Emmi Välikangas asusteli Tohotuvassa Toholammilla eläkeläisenä ja toinen sisko Euni oli naimisissa Kokkolassa isän nuoruudenkaverin, Veikko Luomalan kanssa. Tällä reissulla isäni viihtyikin hyvin ja jäi vielä Kokkolaan, kun minun piti lähteä Turkuun takaisin töihin. Suomen vierailu sujui isältä hyvin, jopa niin hyvin, että hän päätti muuttaa takaisin Suomeen. Sitä ennen hänen täytyi kuitenkin käydä vielä Australiassa järjestelemässä asi-

Sisarukset, Wilhelm Albert Välikangas, Euni Luomala ja edessä Emmi Välikangas.

Isä ja poika Australiassa vuonna 1989.

oitaan, joten hän lähti takaisin ja palaisi kun oli saanut asiansa järjestettyä. Isäni palasikin Suomeen parin vuoden kuluttua ja asettui Naantaliin asumaan äitini luokse. Paljon aikaansa isä vietti jälleen myös siskojensa luona Keski-Pohjanmaalla. Mutta, Suomessa olo ei ollutkaan niin ruusuista kuin hän oli kuvitellut ja niinpä syksyn tultua hän ilmoitti Turun satamaan, johon hänen tavaransa olivat tulleet kontissa, että ne voisi lähettää takaisin Australiaan. Taas toteutui se voimakas sanon-

Joulu 2023

ta, että siirtolainen on kotonaan vain lentokoneessa, hän on joko menossa tai tulossa entiseen tai uuteen kotimaahansa Siihen aikaan minä työskentelin Yleisradiossa kuvaajana ja minua alkoi kiinnostaa isäni tarina. Monien vaiheiden jälkeen sain Yleltä luvan mennä kuvaamaan ja toteuttamaan dokumenttia isästäni ja hänen jalanjäljistään vuonna 1989. Minua kiinnosti etupäässä syyt ja seuraukset. Minkälaista on siirtolaisen elämä ja kuinka isäni oli voinut jättää perheensä Suomeen? Matkan tuloksena syntyikin n. tunnin mittainen dokumenttielokuva isäni vaiheista Australiassa nimeltään SIIRTOLAISEN LAULU, jota esitettiin Ylen kanavilla. Ensimmäisen matkani jälkeen, olen vieraillut Australiassa useita kertoja ja kuvannut ja taltioinut muidenkin Australian suomalaisten elämäntarinoita. Tutkimukseni siirtolaisten parissa laajeni myöhemmin käsittämään koko maailman ja materiaalista onkin editoitu suosittu tv sarja ULKOSUOMALAISEN TARINA. Myöhemmilläkin Australian matkoillani tapasin tietenkin isääni ja pystyin jopa auttamaan häntä asunnon hankinnassa. Hän pääsi asumaan Australian suomalaisille siirtolaisille rakennettuun lepokotiin, FINLANDIA VILLAGE en, joka 71

sijaitsi Queenslandissa, Brisbanen kaupungin lähettyvillä, Redland Bay nimisellä paikkakunnalla. Tässä viihtyisässä lepokodissa isäni nukkui pois vuonna 2000. Näin päättyi yhden suomalaisen siirtolaisen vaiherikas elämä. Yhden palveluksen minä vielä on-

nistuin hänelle tekemään. Hain Australiasta hänen tuhkansa ja toimitin ne hänen sukuhautaansa Toholammin hautausmaalle, aivan kirkon kupeeseen. Se oli hänen viimeinen toiveensa. Jos olet enemmänkin kiinnostunut isäni tarinasta, tai muuten vain

ulkosuomalaisista, niin olen kirjoittanut aiheesta kirjan, SUOMI SYDÄMESSÄ, Ulkosuomalaisen tarinoita. Kirjaa löytyy kirjastoista ympäri Suomea. Kirjasta ilmestyy toinen osa syksyllä 2023. ANTTI VÄLIKANGAS entinen toholampilainen

Sairastuminen yllätti Espanjassa

airastuminen on aina vakava ja huolestuttava asia, mutta siitä tekee entistä haastavamman - jopa pelottavan, jos sairastut ulkomailla, koska silloin on vastassa monta tuntematonta asiaa, kuten kyseisen maan terveydenhoitoon liittyvät käytänteet, kieliongelma, koska ulkomailla hoitoon liittyvät asiat hoidetaan maan omalla kielellä. Tämän saimme kokea perheenä toukokuussa 2022, kun mieheni sairastui Espanjan-lomalla Benalmadenassa todella vakavasti. Loman kolmantena päivänä olimme käyneet merenrannalla uimassa ja suuntasimme läheiseen ravintolaan syömään ja sen jälkeen airbnb-taloomme jatkamaan yhteistä aikaa. Pian tämän jälkeen mieheni alkoi oksentaa niin rajusti, etten koskaan ollut nähnyt niin väkivaltaista oksentamista, jonka arvelimme johtuvan ruokamyrkytyksestä. Tilasimme ambulanssin, jonka hoitajat laittoivat tipan, tarkistivat sydämen toiminnan ja kehottivat hakemaan kaupasta tiettyä juomaa, mutta he emmekä mekään voineet aavistaa, mitä vielä olisi tulossa. Seuraavan yön ja päivän mieheni vointi oli heikko. Hän makasi vuoteessaan ja valitti ylävatsakipua, jonka arvelimme johtuvan vain lihas- tai tai kylkikivusta, koska oksentaminen oli ollut niin rajua. Lopulta tilasimme taksin ja suuntasin mieheni kanssa paikalliseen terveyskeskukseen, jossa lääkärin vastaanotolla yritin selittää englanniksi ja Google-kääntäjän avulla espanjaksi mieheni vointia. Miestäni tutkittiin siellä ainakin yli neljä tuntia, ja itse odotin omaisille tarkoitetussa huoneessa, kunnes lääkäri kutsui paikalle ja arveli, että miehelläni on keuhkotulehdus, joka kuitenkin vaatii jatkotutkimusta.

Loman alussa perhe koossa ja kaikki vielä hyvin. Topi toinen oikealta.

Niinpä meidät ohjattiin ambulanssilla Malagan yliopistolliseen sairaalaan, jossa tuntien odotusten, sairaalassa yönolon ja tutkimusten jälkeen selvisi, että miehelleni oli tullut ruokatorveen kuuden senttimetrin reikä (Boerhaavenin syndrooma), joka sitten lopulta leikattiin eli ommeltiin kiinni, vaikka aluksi mieheni tila oli niin huono, ettei leikkausta voitu edes ajatella, vaan valmistauduimme pahimpaan eli irrottamaan mieheni hengityskoneesta ja jättämään hänelle hyvästit. Alkuperäinen viikon loma muuttui kolmeviikkoiseksi taisteluksi elämästä ja kuolemasta teho-osastolla. Kaikista leikkauksen jälkeisistä komplikaatioista huolimatta, kuten keuhkoon tulleesta vakavasta tulehduksesta, verenmyrkytyksestä ja munuaisvauriosta, mieheni selvisi lastemme järjestämällä ambulanssilentokoneella koti-Suomeen jatkohoitoon ja voi nyt hyvin. Joulu 2023

Tuona aikana sain apua soittamalla ulkoministeriön hätäpalveluun, josta minuun oli yhteydessä Madridin kunniakonsuli Minna Niemi, jolta sain lämmintä ja inhimillistä apua. Hän ohjasi minut ottamaan yhteyttä Malagan konsulaattiin, josta minulle tarjottiin tulkkipalvelua, ja lisäksi heidän kauttaan saimme miehelleni sairaalaan faksattuna eurooppalaisen sairausvakuutuskortin, jonka turvin saimme täysin ilmaisen hoidon Malagan yliopistollisen sairaalan (Virgen de la Victoria) huippukirurgeilta ja -hoitajilta hienosti varustetulla teho-osastolla. Saimme näin konkreettisesti kokea sen, miten hienosti asiat hoituvat, kun Suomi ja me suomalaisina olemme osa Euroopan Unionia! Kaikki matkat eivät pääty onnellisesti, mutta meidän matka päättyi kaikkien odotusten vastaisesti erittäin onnellisesti. PAULA MÄÄTTÄLÄ Toholampi

Digiopastusta nettitreffeillä

oholammilla nettitreffit eli eSenioreiden digiopastusta on ollut säännöllisesti jo vuodesta 2019. Kokoontuminen on joka kuukauden toinen tiistai kunnantoimistolla klo 12-14. Opastettavia on ollut vaihteleva määrä. Opastus on ollut henkilökohtaista. Opastajina ovat toimineet Eija ja Ilari Kumpulainen, Sirpa ja Hannu Ohtamaa, Sonja Laajala sekä Anneli Järvenoja. Teksti ja kuvat: EIJA KUMPULAINEN, Toholampi

Vieläkö muistatte Limperin Hilman?

ilma-mummoni syntyi esikoisena vuonna 1899 Kinnulan Jääjoella. Perheeseen syntyi sen jälkeen vielä 2 poikaa. Kun Hilma oli 8-vuotias, hänen isänsä kuoli tapaturmaisesti työtä tehdessään. Hilma katsoi silloin leipäkamman viittä leipää ja mietti miten me nyt eletään. Mutta vielä suurempi murhe hänelle tuli, kun paikallinen saarnamies tuli isän kuolinvuoteelle ja saarnasi kuinka Kalle joutuu nyt helvettiin, kun oli niin jumalaton. Silloin puuttui Hilma puheeseen ja

8-vuotiaan varmuudella sanoi saarnamiehelle: mutta saihan ryövärikin armon ristinpuulla. Perheessä oli yksi ainoa kirja, joka oli Raamattu, siitä oli Hilma nämä tietonsa ammentanut. Perhe muutti sitten Toholammille. Äiti kulki taloissa piikana ja Hilma oli Kotona pienempien kanssa. Hän opetteli laskemaan ja lukemaan, osaten ne taidot hyvin vielä vanhanakin. Hän avioitui Karstulasta tulleen tukkijätkän Jalmari Minkkisen kanssa, mutta avioliitto päättyi Jalmarin tukinuitossa sattuneeseen hukkumiJoulu 2023

seen. kun isäni syntymään oli aikaa kuukausi. Hilma ei lannistunut, hän lähti ompeluoppiin ja hankki ompelijan ammatin. Kulki sitten talollisilla ompelemassa, lapsi mukanaan. Hänet hevosella haettiin aina seuraavaan taloon, jossa tarvittiin vaatteiden ompelijaa ja paikkaajaa. Näillä ompelumatkoilla tapasi miehen, jonka kanssa meni naimisiin ja sai 7 lasta. Lisäksi perheessä kasvoi vanhimman tyttären tyttö, joka tuli perheeseen äitinsä kuoleman seurauksena. Elämä oli työntäyteistä, että muutaman 73

lehmän, ison lapsilauman ja ompelutöiden tekemisen sai sovitettua. Hilma oli työteliäs, uusi mies ei niin vireä ollut työnteon suhteen. Tämä tarina ei ole poikkeava meille 50- ja 60-luvulla ja aikaisemmin syntyneille omista äideistämme ja mummuistamme. Näistä tarinoista on paljon kirjoitettu kirjoja ja tehty elokuvia. Olisi kuitenkin tärkeää, että nämä mummujemme tarinat kulkeutuisivat meidän kauttamme omille jälkipovillemme. Suuri pääoma heidän elämässä on tietää sankaritarina juuri omasta isomummustaan. Arvostamalla omia esivanhempiamme, lisääntyy arvostus itseäkin kohtaan. Kertomalla heidän elämänsä iloista ja suruista ja ajanvietosta, myös historia avautuu heille toisenlaisena. Pienen lapset ovat kyllä innokkaita kuuntelemaan, kun kerromme myös entisten sukupolvien iloista. Kuinka nuoret tanssivat tasaisilla kallioilla ja ajoivat pyörillä pitkiä matkoja tapaamaan toisia nuoria. En halua mitenkään väheksyä meitä nykyajan mummoja. Me joogaamme, käymme kuntosalilla ja osallistumme eri järjestöjen toimintaan. Esiäitiemme harrastukset olivat erilaisia, kun emännät toisten talojen emäntien kanssa kyläilivät ja tekivät

Kuvassa mummoni oikealla, lisäksi yhteiskuvassa hänen äitinsä sekä tyttäriään.

välillä kepposia toisilleen ja tietenkin auttoivat toinen toistaan. He jakoivat onnensa ja surunsa, eläen tiiviissä yhteistyössä. Aivan oma lukunsa oli sota-aika, jolloin yhteisöllisyys

Valtiomiehet ne patsaita saaden kansamme mielestä häivy ei pois. Kun saisi Hilmakin sankaripaaden, väitätkö ettei hän sankari ois.

Hilma-mummoni on istahtanut tyttöjen kanssa talonsa takana olevalle kalliolle.

tietenkin korostui. Vieläkö siis muistamme Limperin Hilman? Veikko Lavin mainion laulun viimeiset sanat kuuluvat näin:

Joulu 2023

MAIJA KORTETMAA Tummu Toholammilta

Palvelun verran parempaa kyytiä

HUUSKON TAKSI

Toholammin Kelloliike Ky

LUOMAN KORJAAMO KY

Kirkkojärventie 148, 69300 Toholampi Puh. 0400 265 992

Kosmetologi Tuu.Lii.

Sykäräinen

• Henkilöauto ja 1+8 heng. bussi inva- ja paarivarustus

Puh. 06-862 3027

Toholampi Puh. 0440 885 154

044 282 4480 Tuula Liimatainen

Egumaster Oy LAMPINTORI

puh. 0400 583 750 egumasteroy@gmail.com

Puh. 06 885 660

Reikihoito sopii kaikille

LVI-Kellosalo Oy

Puh. 06 885 101

ANNELIN-REIKI

Koe hoito “Rakkauden energialla”. Voin opettaa tämän taidon sinullekin kahden päivän kurssilla, kysy lisää!

KALUSTE-ÄSSÄ puh. (06) 885 007

KUKKA-HUONE

Reiki Master Anneli Järvenoja p. 040 829 0849, www.annelinreiki.fi

puh. (06) 885 351

Tiemestarinkuja 4, 69300 Toholampi puh. 050 570 9518

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikunta- ja ravintolapalveluista! Kirkkotie 6, 69300 Toholampi Puh. 06-885 032, 0440-863 937

Rauhallista Joulua! Kiinteistönhoito Erkki Jämsä

• uimahalli, kuntosali ja liikuntasali • kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

M.H Välikangas Oy Toholampi

KAIVUU ♦ MAA-AINES ♦ KULJETUS

Laadukasta ja monipuolista fysioterapian osaamista!

www.maarakennusvalikangas.fi puh. 0440 885 156, 0400 265 339

Lampintie 2, 69300 Toholampi, puh. 06 885 499 www.toholamminfysioterapia.fi

Parturi-Kampaamo

PAULA Sykäräinen Puh. 0400 264 329

Joulu 2023

Joulurauhaa jokaiseen sydämeen ! joulurauhaa!

Teollisuustie 3, 69300 Toholampi Puh. 044-3521 591 info@toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi

Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen Puh. 040 840 4848, 040 510 4090 / JiiPee

KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS Hannu Kivimaa 040 750 1066

hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

Putkityöt Auto- ja konekorjaus Metallityöt Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

SOITA JA KYSY LISÄÄ: MirjamTupa p. 044 974 3428 Katariinan Kamari p. 044 973 8907

HOMM A HOITU T U!

• Maanrakennus • Jätehuolto • Kuljetuspalvelut • Ramirent-vuokraus

Valtteri 050 324 1344

Autokorjaamo Harcar

Harri Hirvikoski Ojennustie 41, 69410 Sykäräinen

Puh. 050 5460 136

Kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä EL K-P:n piirin kevätkokouksessa Toholammin kulttuurisalissa 29.3.23 jaettiin kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä. Vasemmalta merkkien ja kunniakirjojen luovuttajat piirin kunniajäsen Juhani Forslund ja liittovaltuutettu Heikki Koivisto, hopeisten merkkien saajat Helena Tilus Himangalta, Eija Mastokangas Halsualta, Anneli Järvenoja Toholammilta, Lahja Hautamäki Kälviältä ja Arja Videnoja Ullavasta sekä kultaisten merkkien saajat Martti Autio Pietarsaaresta ja Kaarina Niemi Lohtajalta. Hopeisten merkkien saajat Ritva Järvelä, Helena Tiala ja Pentti Silvennoinen olivat estyneet saapumasta paikalle.

* Vanhusten asumispalvelut *

Joulu 2023

THAI BUFFETRAVINTOLA Jussintie 13, Sievi

Ullava

Kotiseutuni Ullavan historiaa ja tätä päivää

ynnyin Ullavassa 25.03.1952 yhdeksänlapsisen perheen keskimmäisenä. Meitä sisaruksia on neljä tytärtä ja viisi poikaa. Kiinnostuin rakentamisesta jo nuorena ja kuuntelin tarkkaan var-

sinkin, kun miehet kertoivat soittimien rakentamisesta. Isäni suvun puolella oli rakentajia, jotka saivat irti sekä puusta että kivestä. Äidin isä Frans teki maataloustöiden lisäksi rakennustöitä. Puhdetöinään hän valmisti puusta käyttöesineitä. Hän

Pentti rakentamiensa viulujen kanssa.

Joulu 2023

soitti kaksirivistä hanuria ja kiersi lähiseudulla soittamassa eri tilaisuuksissa. Ensimmäinen soitinrakennuskokemukseni oli, kun tein Kaustisen kansalaiskoulussa 1967 kitaran. Käsityöopettaja Seppo Hiivala sanoi kyllä, että mieti ennen kuin aloitat kitaran rakentamista. Minä mietin ja tein kitaran. Kun eräs oppilas esitteli käsityötään ja sanoi, että tämmöinen tästä tuli, niin opettaja Hiivala sanoi, ettei se mistään ole tullut, sinä sen teit ja arvosta taitojasi. Nämä opettajan sanat ovat tulleet usein mieleeni, kun olen tehnyt monenlaisia käsitöitä. Puolisoni Elisan tapasin Läntänkylältä ja naimisiin menimme 1978. Talomme rakensimme Rahkoseen 1983 Kaarantielle vain kilometrin päähän syntymäkodistani. Meillä on yksi poika. Hän asuu Kemissä ja toimii mainosalalla. Elisa oli opettajana Rahkosen koululla ja viimeiset työvuodet Peltokorvessa Kälviällä. Itse tein työurani rakennusmiehenä ja muurarina Ullavassa ja lähipitäjissä. Ensimmäisen viulun rakensin 1995. Kävin ensin Toholammin kansalaisopiston viulunrakennuskurssin. Kurssia veti opettaja Reijo Oja. Pääsin sellaiselle kurssille, joka oli aloitettu jo edellisenä vuonna ja minäkin sain ensimmäisen viuluni niin pitkälle, että se oli vain lakkausta vailla. Opettaja kehotti ostamaan Ensio Kallioniemen kirjoittaman viulunrakennusoppaan, jonka ohjeiden mukaan voi itsenäisesti rakentaa viulun. Reijo varmaan arveli, että viulu ei jäisi ainoaksi.

Jotta viulun tekeminen onnistuu, ovat eri työvaiheisiin tarvittavat työkalut oltava hyvät ja oikeanlaiset. Kaikkia työkaluja en ole ostanut, vaan osan olen tehnyt itse. Viuluihin käytettävä hyvä puumateriaali tulee Italiasta. Kun sain ensimmäisen viuluni valmiiksi, vähän jännitti millaiselta ääni kuulostaisi soittajan käsissä. Koska en itse osannut soittaa, vein viulun Kalle Puskalalle soitettavaksi. Kalle asui Rahkosessa tässä meitä lähellä. Kalle soitti muutaman kappaleen ja pyysi sitten jättämään viulun hänelle pariksi viikoksi. Kaksi viikkoa kului ja menin Kallen puheille. Hän tuumasi, että tämä viuluhan soi kuin kaustislaiset viulut. Tämä Puskalan Kallen lausunto rohkaisi minua jatkamaan viulunrakennusharrastustani. Tähän mennessä on valmistanut 10 viulua ja siinä ohessa korjannut useita eri soittimia. Ullavan OP halusi hankkia yhden viuluistani ja lainaa sitä nyt Ullavan koululaisille. Muutama viuluistani on jo maailmalla ja toivottavaa on, että nämä soisivat vielä pitkään. Viuluhan vain paranee soitettaessa. Ullavan paikallishistoria on alkanut kiinnostaa, kun itselle on karttunut vuosia ja oma elämänhistoria on laajentunut iän myötä. Jokainen ihminen jättää omat jälkensä luonnon muovaamaan maisemaan. Jo useampana kesänä olen poikani kanssa kulkenut lähialueita ja metallinil-

maisimien avulla olemme löytäneet maastosta paljon erilaisia rautaesineitä. Olen puhdistanut esineet, kuvannut ne ja luetteloinut löytötiedot huolellisesti myöhempää käyttöä varten. Vaikka ihminen puhuu kuinka paljon tahansa itsestään, hän ei pysty paljastamaan paljoakaan millainen hän oikeasti on. Mutta, kun hän tekee käsillään jotain, hän tulee huomaamattaan kertoneeksi itsestään ehkä kaiken olennaisen. Olen saanut olla mukana mielenkiintoisessa projektissa, jossa kartoitettiin Ullavasta vuosina 1872–1960 lähteneet siirtolaiset. Matkan päänä heillä on ollut Pohjois-Amerikka ja Australia. Pitkäkestoinen ja voimia vaatinut työ huipentui, kun materiaali saatiin kansien väliin. Lähtijätkirja julkaistiin vuoden 2017 lopulla ja siihen liittyvä täydennysosa kesällä 2023. Projekti poiki paljon oheistoimintaa ja olenkin entisöinyt useamman Amerikanarkun ja takonut kaivosmiesten kynttiläpidikkeitä, joita voitiin kiinnittää lakkiin tai laittaa kallionrakoon räjäytysreikiä poratessa. Loppukesällä 2018 osallistuin Amerikan matkalle, jolloin kiertelimme Länsirannikkoa käyden 8 eri osavaltiossa ja ajoimme vuokraamallamme autolla n. 6500 km. Matkan tarkoituksena oli tutustua niihin paikkoihin, joissa Ullavasta lähteneet olivat asuneet ja hankkineet elantonsa.

Kokoelma erilaisia maasta löytyneitä tulusrautoja.

Pentti on ollut mukana näiden kotiseutukirjojen materiaalin keräämisessä.

Joulu 2023

Vuonna 2020 Ullavan Kotiseutuyhdistyksessä tehtiin päätös Ullavan soittajat -kirjahankkeen käynnistämisestä. Kirja tulisi kertomaan Ullavan pelimanneista ja musiikkiperinteestä. Olen ollut myös yksi tämän kirjan tietojen ja aineiston kerääjistä. Koronapandemia pysäytti työt pahoin, mutta kun tauti hellitti, päästiin taas jatkamaan. Kesällä 2023 Ullavan musiikinja kuvataiteen viikolla saimme viettää hienoa juhlaa, kun Ullavan Tyylillä -kirja julkaistiin. Kirja sisältää Ullavan kansanmusiikin historiaa ja nuottikirjan. Kirja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kertoo Ullavan tanssi- ja hääperinteestä, toisen osan muodostavat Ullavan soittajien, runoilijoiden ja laulunsanoittajien elämäkerrat ja kolmannen osan Ullavan nuottikirja. 160-sivuinen kirja on arvokas tietopankki nykyisille ja tuleville Ullavan musiikkielämästä kiinnostuneille lukijoille ja soittajille. Olen ollut kiinnostunut monista eri työtavoista ja olen aina rohkeasti uskaltanut tutustua uusiin harrastuksiin ja halunnut oppia uutta. Harmonikan ja viulun soittamisen oppiminen on ollut suuri haaveeni, mutta soittamisen aloittaminen olisi pitänyt tapahtua jo vuosikymmeniä sitten. Joku on kyllä viisaasti sanonut, ettei koskaan ole liian myöhäistä. PENTTI SIIRILÄ Kuvat: Elisa ja Pentti Siirilä

Puheenjohtajan vaihdos

itkään yhdistykseemme kuulunut ja eri tehtävissä palvellut Maarit Asp luovutti puheenjohtajan nuijan varapuheenjohtaja Voitto Klemolalle paikkakunnalta muuton vuoksi. Monet tuntevat Maaritin paremmin nimellä Grönholm. Uusi sukunimi tuli uuden aviopuolison myötä. Eläkeliiton lehdessä olleen kirjeenvaihtoilmoituksen välityksellä he löysivät toisensa, Maarit ja Reijo. Maarit toimi hallituksen jäsenenä sekä sihteerinä täydet kuusi vuotta. Pienen hengähdystauon jälkeen hän aloitti yhdistyksemme puheenjohtajana vuoden

Kickalan Terapiatalli toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2024

Sukupiirongit kuntoon Hienopuuseppä Anne Salo, Ullava p. 050 343 3408 www.annesalo.kuvat.fi

PTR-Kuljetus Oy

Harjutie 1, 68390 Rahkonen Puh. 0400 137 713, 0500 137 713

KONEURAKOINTI

J. MÄKELÄ OY Sivulantie 12, 68390 Rahkonen puh. 044 301 2244

alusta. Sekä Maarit että uusi puoliso ovat molemmat kasvaneet eteläisessä Suomessa, jonne molemmilla on ystävyys- ja sukulaisuussuhteita. Niinpä muutto Salon seudulle tuli todeksi kevään aikana. Haikein mielin luovuimme heistä. Pienimuotoinen läksiäistapahtuma pidettiin toukokuussa Lukkarin ruokalassa. Kukkakimpun lisäksi Maarit sai muistoksi Ullavassa vietetyistä yhteisistä vuosista Siskon kahvipusseista punoman kassin. Teksti ja kuva: ARJA VIDENOJA

Te määräätte suunnan, minä toteutan bussimatkanne

MATKA-VESA Ky Vesa Hirsikangas P. 050 2017 info@matka-vesa.fi

Maarit ja Reijo Aspin läksiäiset.

Lukkari Ullavan M-Market ja kahvio

toivottaa asiakkailleen makoisaa joulunaikaa!

Ullavan Palveluosuuskunta

Vionojantie 36, Ullava, p. 044 762 5702

Metsäkoneurakointi Siirilä Ky Kaustisentie 369 68380 YLI-ULLAVA 0400 263 138 Aleksis 0400 468 071 Jyri 040 7444 295

ULLA

Rauhallista Joulun aikaa ja Liikunnallista Uutta Vuotta!

Ullava, puh. 06-889 129

Maatalousyhtymä

Klemola

TAKSI

A & M Korpi 0500 362 085

KUMIKEISARIN TIEDOTE:

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN RENGASMYYNTI JA ASENNUS Soita ja kysy lisää 0400 264 641 / Ari Kortetmaa

Kuljetus Siir ilä Oy Anssi 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338

Joulu 2023

Veteli

Eläkeliiton Vetelin yhdistyksen matka Ahvenanmaalle 17.–20.7.2023

Sanonta ”matkailu avartaa” on täysin totta!

aanantai-aamuna 17.7. Ahon bussin nokka käännettiin kohti Turkua reittiä Lapua - Seinäjoki - Jalasjärvi - Parkano jne. kyydissä iloinen joukko Vetelin ikinuoria, 46 kpl. Matkaa luotsasivat Ari Heikkilä auton ratissa, apunaan Taisto Vikman navigaattorina, Maija Hämäläinen matkanjohtajana ja Sari Torppa yhdistyksen puheenjohtaja, Maijan tuki ja turva. Menomatkalla kävimme syömässä lounaan Tei-tuvalla, josta matka jatkui Sastamalan ja Huittisten kautta Turkuun. Turussa majoituimme hotelli Wiklundiin. Hyvin nukutun yön jälkeen koh-

ti satamaa ja ruotsinlaivaa. Matka Maarianhaminaan kesti noin viisi tuntia. Laivassa söimme hyvän lounaan ja ihastelimme upeaa saaristoa, osaa kauneinta Suomea. Maarianhaminassa meitä vastassa oli oppaamme Inga-Britt Wirta, oppaiden aatelia. Hän tarttui mikrofoniin ja saimme suurenmoisen tietopaketin Ahvenanmaan historiaa sekä tämän päivän tietoa saariston elämästä. Käytiin tutustumassa Merimuseoon ja kauppalaiva Pommerniin. Laiva on osa museon näyttelyä. Pommern-laivan historia oli mielenkiintoinen. Laiva on rakennettu 1903 Glasgowssa ja sai

Vetelin yhdistyksen eläkeläisiä, iloista ja reilua porukkaa.

Joulu 2023

nimen Mneme. Vuonna 1906 se siirtyi uudelle omistajalle ja sai nimekseen Pommern. Pommern oli kauppalaiva vieden tavaraa Euroopasta Etelä-Afrikkaan. Viimeisen matkansa laiva teki 1939. Vuonna 1952 Gustaf Eriksonin lapset lahjoittivat laivan Maarianhaminan kaupungille, ja siitä tuli museolaiva Maarianhaminan Länsisatamaan. Laiva on näkemisen arvoinen. Maarianhaminassa olevan Venäjän lähetystön ohi ajettiin, hiljaista oli pihalla. Opas kertoi, että joka iltapäivä lähetystön edessä on mielenosoittajia, jotka ilmaisevat tukensa Ukrainalle.

Hildan suunnittelema huvila.

Toinen mieleen jäänyt asia oli Hilda Elisabet Hongell o.s. Sjöblom (16.1.1867- 10.6.1952) . Hän syntyi Maarianhaminassa ja kuoli Kokkolassa. Aikana, jolloin vain pojat saivat opiskella, pääsi Hilda Helsingin Teollisuuskouluun erikoisoppilaana. Hyvän opintomenestyksen siivittämänä hän valmistui 1894 ja sai tehdä sitä mitä osasi, ja mitä rakasti eli suunnitella kauniita taloja Maarianhaminaan. Hän suunnitteli noin 100 taloa, joista jäljellä on 44, ja ne ovat suojeltuja, kauniita ” pitsihuviloita”. Eläköön naisenergia! Toinen merkittävä henkilö Ahvenanmaan ja Turun rakennustaiteessa oli Kälviällä syntynyt Lars Sonck. Hän suunnitteli Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja huviloita, sekä Pyhän Yrjön kirkon Maarianhaminassa, samoin Turun Mikaelin kirkon. Hän voitti suunnittelukilpailun 24-vuotiaana, ja mikä pahinta tai parasta hänen opettajansa otti osaa samaan kilpailuun, Sonck peittosi opettajansa! Tämän päivän sankari ahvenanmaalaisten silmissä on Anders Wiklöf, kauppaneuvos ja taloustieteen kunniatohtori, joka tunnetaan lempinimellä ”Ahvenanmaan kuningas”. Hän loi omaisuutensa käytännöllisesti katsoen tyhjästä. Wiklöf on myös mesenaatti ja hyväntekijä. Hänen rahoillaan Ahvenanmaalle on rakennettu esim. tennisareena, hän on tukenut avokätisesti ahvenanmaalaista jalkapalloa, sekä Pietarsaaren jalkapalloseura Jaroa. Anders Wiklöfin sukujuuret ovat Pietarsaaren Lep-

pälahdelta. Hän on lahjoittanut Åbo Akademille 200 000, ja hänen aloitteestaan perustetiin Itämerisäätiö, ja paljon muuta hyvää hän on saanut aikaan. Anders Wiklöf omistaa merkittävän taidekokoelman. Mies, jolla on suuri sydän, rahapussin nyörit aukeavat asioille, joita hän arvostaa. Koska matkalla oli ikäihmisiä, voi väsy yllättää ja lepo oli välttämätön, joten suuntasimme kohti hotellia, majoituimme Savoyihin noin puoli kuuden aikaan. Hiukan lepoa ja sitten kaupunkiin tutustumista – issekshen. Aamulla nousimme autoon oppaamme kanssa ja matkasimme vanhaa postitietä kohti Sundin kuntaa. Kiireinen aikataulu vaikutti sen, että ajoimme ulkoilmamuseon Jan Karlsgårdenin ohi, ihailimme ikkunasta juhannussalkoa ja Vankilamuseoa. Tiet ovat kapeita ja mutkaisia, ja punaisia väriltään, Ahvenanmaan rapakivi on punaista. Sitten jatkoimme saaren itärantaan, Sundin kuntaan, jossa ”Oolannin sota oli kauhia”. Niinpä kajautimme ilmoille vanhan koululaulun, ulkomuistista. Bomarsundin vanhasta linnoituksesta on jäljellä rauniot ja siellä käytiin Oolannin sodan taistelu elokuussa 1854, jossa brittiläisranskalainen laivasto ja ranskalaiset jalkaväkijoukot piirittivät ja valtasivat Venäjän armeijan puolustaman Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaan Sundissa. Taistelun jälkeen linnoitus tuhottiin räjäyttämällä. Rauniot jäivät, ja niitä kävimme katsomassa. Ei ihmi-

Joulu 2023

nen ole mitään oppinut, nytkin Euroopassa soditaan. Tutustuimme Sundin kivikirkkoon, kaunis keskiaikainen 1200-luvun lopulla tai viimeistään 1300-luvun alussa rakennettu kirkko, joka on omistettu Johannes Kastajalle. Saimme näkymän Myrskyluodon Maijan maisemiin. Kalastajan vaimon elämä ja arki oli kovaa. Paluumatkalla Maarianhaminaan kävimme lounastamassa Smakbyn ravintolassa. Ravintolan omistaa Mikael Björklund, Strömsö Micke. Maestro itse oli paikalla ottamassa meidät vastaan, selostaen suomen ja ruotsin sekoituksella, mitä saamme ruuaksi. Meille tarjottiin muusia ja lihapullia, sekä jälkiruuaksi Ahvenanmaan pannukakkua. Ruoka oli alusta loppuun ravintolassa valmistettu, taivaallisen hyvää! Sitten takaisin sataman suuntaan ja kohti laivaa ja Turkua. Yön vietimme samassa hotellissa, jossa yövyimme tulomatkalla. Aamiainen hotellissa ja sitten opastetulle kaupunkikierrokselle Turussa. Oppaan Sari-puheenjohtaja keksi hankkia ihan lennosta, ja se oli huippuhyvä idea. Hyvä opas on painonsa arvosta kultaa, sen saimme huomata sekä Ahvenanmaalla että Turussa. Kiersimme ympäri Turkua: Brinkkalan piha, josta joka joulu kuulemme joulurauhan julistuksen, yliopiston alueella ja molemmin puolin Aura-jokea. Ihailimme Turun linnaa ja

Kaarina Maununtyttären marmorisargofagi Turun tuomiokirkon kappelissa.

tuomiokirkkoa. Turun tuomiokirkko on Suomen pääpyhäkkö, arkkipiispan istuin on Turussa. Kirkkoa on rakennettu moneen otteeseen 1200-luvulta aina 1300-luvulle Kirkko on omistettu Neitsyt Marialle ja suomen ensimmäiselle piispalle, Pyhälle Henrikille. Kirkossa on paljon nähtävää ja Suomen historiaa. Kirkon lattian alle on haudattu merkkihenkilöitä. Yleisöltä suljetuissa kellariholveissa lepää mm. sotamarsalkka Åke Tott, hakkapeliittapäällikkö Torsten Stålhandske sukuineen jne. Kaarina Maununtytär nukkuu ikiunta marmorisargofagissa yhdessä kirkon kappeleista, historian siipien havinaa koko kirkko täynnä. Tärkeintä on muistaa, kirkko on Jumalan huone, paikka, jossa ihminen voi hiljentyä Jumalan eteen, tutkimaan sydämensä tilaa ja pyytämään armoa ja anteeksiantamusta elämän kolhuihin. Kakolanmäki oli mielenkiintoinen, se oli kovamaineisten vankien säilytyspaikka. Vankila on muutettu asunnoiksi, kun uusi vankila on rakennettu kaupungin ulkopuolelle. Kakolan kuuluisia vankeja olivat

Haapoja, Jammu Siltavuori, Volvo Markkanen, joka kirjoitti vankilassa ylioppilaaksi, Ruben Oskar Auervaara, naisten narraaja, monia muita. Piti olla kunnon meriitit rosvoilusta, että pääsi Kakolan ” paremmalle puolelle”. Tarinat, joko keksityt tai todet ryydittävät oppaan tarinoita. Volvo Markkasesta hän kertoi: Markkanen oli pakenemisen mestari, joten hänen sellissään oli kaksinkertainen ovi kuudella lukolla. Markkanen oli todennut: ”kyllä minä sieltä olisin voinut karata, mutta kun eläkepäivät koittavat, en enää viitsinyt” . Markkanen vapautui ja puhdisti Suomen pölyt jaloistaan ja muutti Espanjan Fuengirolaan viettämään leppoisia eläkepäiviä. Kai sitä nyt yksi rötös sielläkin piti tehdä, ettei mene maine taitavana rosvona, mene ja tiedä! Tässä pääpiirteissään reissun anti. Porukka bussissa oli mukavaa, ja uskoisin, että kaikille jäi hyvä mieli reissusta ja tunne, etteivät rahat menneet hukkaan. Meno- ja tulomatkalla Maija-matkavastaava keksi hauskuttaa meitä ikinuoria erilaisilla tehtävillä, sekä muutama retkeläinen laittoi myöskin kortensa kekoon

hauskoilla jutuilla ja vitseillä. Ei eläkeläisen elämä ole hullumpaa, yhdessä matkustaminen on turvallista, ja näin opimme tuntemaan toisiamme. Reissu oli mukava ja sakki pysyi kasassa ja terveenä, mutta, mutta ...on ihmeen hyvä kotiin tulla taas. Kiitos kaikille mukana olleille! Niin ja tullessa piipahdimme Lehmirannassa katsomassa miten Eläkeliiton lomahotellissa menee. Söimme siellä maittavan lounaan. Näillä 7-vuotiaan Onnin sanoilla toivotamme HYVÄÄ JOULUA ja rattoisia lukuhetkiä: -Vanhat puhuu paljon. Ne kertoo tarinoita ja sanoo koko ajan: ”annas ku mä kerron tän vielä”. Reissaajien puolesta PIRKKO VIKMAN

Ps. Sari-pj. muistutti, että olisimme alttiita osallistumaan talkoisiin, kun niitä eteen tulee, näin kartutamme kassaa ja voimme suunnitella uusia matkoja armaassa isänmaassamme.

Vetelin yhdistyksen toimintaa 2013–2023

UODEN 2013 toimintaa sävytti yhdistyksen 40-vuotisjuhla, joka pidettiin Pulkkisen Nuorisoseuralla 3.3.2013. Juhlapuhujana oli liiton toim.joht. Jukka Salminen. Rauni Torppa esitteli laatimansa historiikin. Monipuolisesta ohjelmasta vastasivat Viskurit, Pelimannit, Poeta-ryhmä, Senioritanssijat ja Toprakat-kuoro. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat juhlassa Simo Pulkkinen, Anna-Liisa Saari, Päivikki ja Kalevi Tikkakoski. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin 14 ansioituneelle jäsenelle. Yhdistyksen kirjaprojekti ”Arjen tarinoita Vetelistä” saatiin valmiiksi

ja julkistettiin Patanan nuorisoseuralla 26.9.2013.Kirjasta otettiin rohkeasti 800 kpl:n painos ja vuoden lopulla kirjoja oli jo myyty yli 500 kpl. Jäsenmäärä vuoden lopulla oli 550. Juhlavuoden jälkeen palattiin arkiseen aherrukseen. Huhtikuussa 2014 yhdistys teki historiaa järjestämällä piirin ensimmäiset boccian mestaruuskilpailut Pulkkisen Nuorisoseuralla eikä ollut vieraskorea ottamalla voitot molemmissa sarjoissa. Erilaisiin piirin koulutustilaisuuksiin osallistuttiin vuoden aikana runsaasti. Yhdistyksen toimintaa esiteltiin vuoden aikana Jytan hyvinvointiseminaarissa Kaustisella ja III KesJoulu 2023

kipohjalaisten Yhdistysten Pyöreän Pöydän Illassa Emäntäkoululla. Bocciaa esiteltiin myös K-P:n radiossa. Yhdistyksen laaja ja monipuolinen toiminta sai näissä tapahtumissa ansaittua huomiota. Samoin yhdistyksen kotisivut ja kuvagalleria herätti kiinnostusta myös ulkopuolisissa ollen kävijämäärältään selvästi koko piirin suurin. Jäsenmäärä vuoden lopulla oli 553. VUOSI 2015 oli piirin toiminnan ja 7 yhdistyksen 40-vuotisjuhlavuosi. Kaustisen juhlassa yhdistys lahjoitti piirille ja juhliville yhdistyksille sekä Eläkeliiton puheenjohtajalle Hannes Manniselle”Arjen tarinoita”-teoksen.

Kesällä Seinäjoen liittokokouksessa yhdistyksen edustajina valitsemassa uutta puheenjohtajaa Eeva Kuuskoskea olivat Raili Arkkukangas, Simo Pulkkinen ja Pauli Väliverronen. Toimintavuosi huipentui yhdistyksen järjestämään EL K-P:n piirin syyskokoukseen marraskuussa. Liitosta kokouksessa oli puhujana liiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen. Yhdistyksen kerho- ja vapaaehtoistoiminta sekä talkootyö jatkuivat vuoden aikana vilkkaina ja perinteisessä pyöräilymaaottelussa Halsua – Kaustinen – Veteli onnistuttiin vihdoin katkaisemaan Halsuan voittoputki. Rauni Torpan puheenjohtajuuden jälkeen piirin hallitukseen valittiin Pauli Väliverronen. Jäsenmäärä vuoden lopulla oli 539. VUODEN 2016 aikana osallistuttiin aktiivisesti piirin ja liiton koulutustilaisuuksiin. Samoin päiväkahvitilaisuuksissa oli runsaasti asiapitoista ohjelmaa. Kerrottiin lääkekuluissa tapahtuneista muutoksista, vanhusneuvoston toiminnasta, omaishoidon kuulumisia, välillä oli kulttuuripainotteista ohjelmaa: laulua, soittoa, runoa, tarinaa ja marraskuussa uusi kunnanjohtaja oli esittäytymässä kertoen ajankohtaisia asioita kunnan näkökulmasta ja vastaten kysymyksiin. Kemoran talkoissa oltiin mukana 7 päivänä lähes 100 henkilön voimin. Teatterissa käytiin vuoden aikana 3 kertaa. Senioritanssijat kävivät marraskuussa isokyröläisten vieraina tutustumassa heidän toimintaansa. Kilpailumenestystä piirin tasolla tuli bocciassa ja rantaonginnassa. Pauli Väliverronen valittiin piirin varapuheenjohtajaksi. Jäsenmäärä vuoden lopulla oli 524. VUODEN 2017 aikana jäsenmäärä putosi pitkästä aikaa alle 500 (487) johtuen suurelta osin vapaajäsenten poistosta. Uutena koulutusmuotona piirissä oli nettiopastaja, johon yhdistyksestä osallistui 2 jäsentä. Helmikuun kevätkokouksessa palkittiin yhdistyksen jäsenet Raili Arkkukangas, Ritva Heikkala, Esko Korkeasaari, Kalevi Lahti, Marja-Liisa Nisula, Armi Vähäkainu ja Pauli Väliverronen Eläkeliiton hopeisilla ansiomerkeillä. Keväällä oltiin Vimpelin yhdistyksen vieraina, elokuussa osallistuttiin piirin ulkoilupäivään Perhon

Koirasalmella, järjestettiin ” Kävellen tunnissa maapallon ympäri”-liikuntatapahtuma, syyskuussa tehtiin Pielisen-kierrosmatka, teatterissa käytiin kahdesti. Eläkeliiton kesäpäivillä Kaustisella oltiin aktiivisesti mukana, senioritanssijat esiintyen ja yhdistyksen kädentaitajat aitateoksellaan. Vimpelissä käytiin katsomassa Ikitie-elokuvaa. Kilpailumenestystäkin tuli, Boccian piirikisoissa otettiin täyspotti. Miesten kolmoisvoiton myötä kiertopalkinto jäi Veteliin jo 4. vuonna. SM-kisoissa menestys jäi vielä odotuttamaan. Naiset saivat pronssia piirinkisoissa. Anna-Liisa Lahti voitti sarjansa karaoken piirin kisoissa ja edusti piiriä SM-kisoissa. Vuosi huipentui yhteiseen jouluruokailuun hotelli Kampelissa, johon osallistui peräti 131 jäsentä (uusi ennätys) ollen samalla hyvä käynnistys yhteistyön virittämiselle hotellin kanssa sekä tietysti on vielä mainittava perinteinen joulujuhla seurakuntatalolla, jossa oli mukana n.90. Pauli Väliverronen jatkoi piirin varapuheenjohtajana. Lisäksi yhdistyksen jäsenistä Juha Lempiälä on toiminut piirin kalastusvastaavana useamman vuoden ja samoin Pauli Väliverronen piirin bocciavastaavana ja piirinkisan käynnistäjänä. VUOSI 2018 oli yhdistyksemme 45.toimintavuosi. Jäseniä oli vuoden lopussa 447.Kesällä Jyväskylän liittokokouksessa yhdistyksen edustajina valitsemassa uutta puheenjohtajaa Raimo Ikosta olivat Antero Anttila, Katariina Finnilä ja Marjatta Klemola sekä piirin edustajana Pauli Väliverronen. Piirin järjestämiin koulutuksiin osallistuttiin aktiivisesti. Varsinaisia päiväkahvitilaisuuksia pidettiin vuoden aikana 4, joissa oli mukana yhteensä 186 osallistujaa paikkojen vaihdellessa (Pulkkisen Nuorisoseura, Isonkylän koulu, Rajaseudun Saluuna ja Omaisoivan tilat). Talkootöitä jatkettiin Kemoralla ja uutena yhteistyökumppanina oli heinäkuussa Kaustisen festivaalit. Näihin talkoisiin osallistui yhteensä 76 jäsentä. Huhtikuussa tehtiin matka Lehmirantaan, mukana 36 jäsentä ja kesäkuussa tehtiin maakuntamatka, johon saatiin Stealta Toimekasta toimintaa-avustusta: Matkan vetäjänä oli Pauli Väliverronen. OsitJoulu 2023

taisen sokkomatkan kohteina olivat Alavieskassa Linnakallion alue ja Eeli Design, josta jatkettiin Rautioon Vääräjoen Elämystilalle. Tavoitteena oli saada mukaan harvemmin mukana olleita ja käydä paikoissa, joissa monikaan ei ollut aiemmin käynyt. Molemmat tavoitteet toteutuivat lähes täydellisesti. Matkalla oli mukana 54 jäsentä. Hotelli Kampelin kanssa oli viritelty yhteistoimintaa, jonka merkeissä järjestettiin tammikuussa lounaspäivätanssit. Mukaan oli kutsuttu naapuriyhdistyksiä, ainakin Vimpelin yhdistys oli mukana. Saman yhteistyön merkeissä laulettiin karaokea Kampelissa helmikuussa. Yhteensä näissä tilaisuuksissa oli 73 ihmistä. Perinteinen jouluruokailu järjestettiin hotelli Kampelissa, mukana 108 osallistujaa, samoin järjestettiin perinteinen eläkeliiton, sotaveteraanien ja -invalidien ja Vetelin virioitten yhteinen joulujuhla seurakuntatalolla. Paikalla oli noin 80 henkilöä. Piirin kisoissa tuli menestystä: 5.boccian piirinkisat järjestettiin liikuntakeskuksessa. Vetelin miesjoukkueet ottivat kaksoisvoiton ja naisten joukkue voitti myös sarjansa. Piirin karaokekisoissa Leo Olkkola voitti sarjansa ja edusti piiriä EL SM-kisassa. Piirin pilkkikisoissa tuli myös joukkuevoitto Veteliin. Samoin rantaonginnan naisten sarjan kaksoisvoitto tuli Veteliin. Myös Lohtajalla pidetyissä EL suunnistuksen mestaruuskisoissa veteliläiset olivat hyvin edustettuina (11), mainittakoon mitalistit Tapio Patana (hopeaa) ja Katariina Finnilä (pronssia). VUODEN 2019 lopussa jäsenmäärä oli 452. Piirin koulutuksiin osallistuttiin edelleen aktiivisesti. Vetelissä järjestettiin PuSiRa koulutus ja ideointipäivä, paikalla kaikkiaan 37 edustajaa. Päiväkahvitilaisuuksia pidettiin 2, yhteensä 89 jäsentä, paikkoina Kampeli ja Omaisoivan tila. Kampelissa pidettiin tietokilpailu ja Omaisoivan tiloissa kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä oli kertomassa Soiten tilanteesta. Puheenjohtaja Pauli Väliverroselle myönnettiin EL kultainen ansiomerkki. Talkootyöt jatkuivat Kemoralla ja Festivaalimajoituksessa. Näihin osallistui 88 jäsentä. Viikoittaisten boccian, senioritanssien, kuntosalin ja vesijumppien 83

lisäksi oli ulkoilupäivä Pulkkisen metsästysmajalla toukokuussa (44 osanottajaa), aiheena luontoa käsittelevä tietokilpailu. Elokuussa tehtiin matka Koillismaalle, Kuusamoon, Posiolle ja Sallaan, matkanjohtajana Antero Anttila. Kulttuuriakin harrastettiin, maaliskuussa käytiin katsomassa Aino-elokuvaa Kaustisella ja samoin maaliskuussa Vaasan teatterissa ”Myrskyluodon Maija”-musikaalia (58 osallistujaa). Lokakuussa käytiin Karstulassa katsomassa ”Muistojen ilta”-laulunäytelmää (61 osallistujaa). Jouluruokailu oli perinteisesti Kampelissa (111 jäsentä), samoin yhteinen joulujuhla seurakuntatalolla noin 80 henkilön läsnäollessa. Kilpailumenestystäkin tuli: Liikuntakeskuksessa pidetyissä bocciakisoissa naiset voittivat sarjansa ja miehet saivat hopeaa ja pronssia. Karaokessa Anna-Liisa Lahti voitti sarjansa ja edusti piiriä EL SM-kisoissa. Hiihdossa Vetelin joukkue sai hopeaa. Piirin pilkit järjestettiin Räyringin järvellä, Vetelin ollessa joukkuekisassa 3. Rantaonginnassakin tuli pari henkilökohtaista mitalia. Viikottaisessa kerhotoiminnassa on ollut noin 100 jäsentä vuosittain. Hengellistä toimintaa on pitkät perinteet omaavana ollut äitienpäivänaaton messu Harjukodilla ja Helatorstain kirkkopyhä toukokuussa. Molemmissa tilaisuuksissa läsnä yhteensä n.180 henkilöä. VUOSI 2020 oli erittäin erikoinen vuosi myös yhdistystoiminnassa. Toiminta pysähtyi lähes täysin koronapandemian vuoksi maaliskuun puolivälissä, kesällä toiminta elpyi, pysähtyäkseen taas syksyllä. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 446. Tammikuussa ehdittiin tehdä 3 vuorokauden matka KIvitippuun yhdessä Kaustisen yhdistyksen kanssa ja samoin piiri ehti järjestää järjestötoiminnan perusteet -kurssin (Vetelistä 2 osallistujaa). EL kultainen ansiomerkki myönnettiin Liisa Wistbackalle. Koronan takia Kemoran kisat ja Kaustisen Festivaalit jäivät järjestämättä. Liikunta -ja muut kerhot jäivät käytännössä lähes kokonaan tauolle. Uutena ehdittiin kokeilla pari kertaa keilailua Alajärvellä. Perinteiset jouluruokailu ja yhteinen

joulujuhla, samoin kuin jokakesäiset teatteriretket jäivät väliin tänä vuonna. Joitakin piirin kisoja ehdittiin järjestää, Kokkolan bocciakisoissa helmikuussa Veteli otti komean kolmoisvoiton miehissä ja maaliskuun Halsuan pilkkikisoissa Veteli vei samoin voiton joukkuekisassa. Henkilökohtaisia himmeämpiä mitaleita tuli täällä, samoin kuin heinäkuun rantaongintakisassa. Näin Paulin 6-vuotinen puheenjohtajuus, 5-vuotinen piirin varapuheenjohtajuus ja kaikkiaan 9-vuotinen yhdistyksen hallitusjäsenyys oli tullut päätökseen. VUONNA 2021 uudeksi puheenjohtajaksi ja piirihallituksen jäseneksi valittiin Sari Torppa. Jäsenmäärä vuoden päättyessä oli 458. Rauni Torppa kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi. Koronapandemian jatkuessa tulot Kemoran ja Festivaalimajoitustalkoista jäivät saamatta. Piirin järjestämiin koulutuksiin osallistuttiin koronarajoitukset huomioiden, uutena oli v. 2020 peruuntunut Liikennekoulu Simoxin järjestämä tilaisuus eläkeikäisten ajokortin uusimiseen tarvittavista toimista ja uusista liikennemerkeistä. Toinen uusi tapahtuma oli toiminta-avustuksen myötä järjestetty Lavis-liikuntakurssi, johon osallistui 43 henkilöä Maarit Peltoniemen vetämänä. Piirin kilpailuja järjestettiin vuoden aikana karaokessa ja bocciassa, jossa Vetelin yhdistys katkaisi jo toisen kerran kiertopalkinnon omakseen. Kerhotoiminta elpyi myös koronan jälkeen, vaikkei vielä päästykään koronaa edeltävälle tasolle. Ilman korvausta tehtävällä talkootyöllä puhdistettiin Vetelin entisen kirkkoherran Ingmannin perheen hautakivet ja samoin hoidettiin Kimmo Torpan johdolla Vetelin seurakunnan kirkonkirjojen digikuvaaminen. VUONNA 2022 jäsenmäärä oli vuoden lopussa 436. Kemoran Asfalttikunkun ja festivaalimajoitustalkoiden vuoksi yhdistyksen taloustilanne koheni. Uutena toimintana aloitettiin järjestöavustuksen turvin Paula Kosken ohjaamana tuolijumppa (30 kertaa). Keilailua jatkettiin Alajärvellä, osallistujia noin 22/kerta. Pii-

Joulu 2023

rin bocciakisoissa Himangalla Vetelin joukkue (Tapio Pulkkinen, Eino Rentola ja Taisto Vikman) voittivat kilpailun häviämättä yhtään peliä ja naisten joukkue sijoittui toiseksi. Veteli järjesti piirin pilkkikilpailut saavuttaen joukkuekisassa pronssimitalit. Matkoja vuoden aikana järjestettiin 3, Ilmajoen Oopperajuhlille (yhdessä Kaustisen yhdistyksen kanssa, Karstulan kesäteatteriin ja talkoisiin vuoden aikana osallistuneille Jyväskylän seudulle (tutustuttiin Ilmailumuseoon ja Viherlandiaan, ruokailtiin Ränssin Kievarissa). VUODEN 2023 toimintaa: Lavatanssi alkoi Tunkkarin koululla, Ystävänä palvelutalossa-kurssi 6.2. ESenioriopastusta jatkettiin. Uutena aloitti 13.3. Sirkuskoulu (kokoontui 5 kertaa) Sirkuskoulu Kuun ohjauksessa. Piirin kisoissa tuli mitalisijoja: pilkissä joukkuemestaruus, viestinhiihdossa hopeaa, rantaonginnassa henkilökohtaisia mitalisijoituksia. Piirin tuetulla lomalla Härmässä oli 11 veteliläistä. Talkootöitä jatkettiin Kemoran moottoriradalla ja Festivaalien majoitustoiminnassa. Piirin ensimmäisissä suunnistuskisoissa Perhossa veteliläisistä sarjansa voittivat Lea Pöyhönen, Sauli Joki, Eelis Nygård ja Tapio Patana. Yhdistys järjesti retken Ahvenanmaalle 17.–20.7. Mukana 46 eläkeikäistä. Piirin liikuntapäivä järjestettiin Vetelissä 8.8.Mukana n.80. Vuosi 2023 huipentui yhdistyksen 50-vuotisjuhlaan 7.10, vaikka yhteensattumien vuoksi virallista päivää (26.2.) jouduttiin siirtämään noin puoli vuotta. Kun mukaan lasketaan viikoittainen kerhotoiminta: boccia, tikkauskerho, karaoke, kuntosali, tuolijumppa, vesijumppa ja keilaamassakin käytiin lähes joka kuukausi. Vieläkin kuulee jonkun moittivan, ettei eläkeyhdistyksessä ole mitään toimintaa. Teksti: PAULI VÄLIVERRONEN (2013–2020) SARI TORPPA (2021–2023)

Vetelissä kokeiltiin uutta

ren lenkkipoluille ja ”ulkokuntosalissa” Leila ja Sari vetivät kuntopiirin. Tonkkumi-kisaa isännöivät Paavo Seppänen ja Antero Anttila. Kaikkiin lajeihin riitti osallistujia. Pesäpallon lyönti tuntui kovasti kiinnostavan. Kun tarpeeksi monta hutia tuli, osui se kokemattomaltakin ainakin kerran. Lukkari oli kannustava ja hymyilevä. Ahkerat talkoolaiset olivat valmistaneet salaatteja ja sämpylöitä sekä paistaneet makkaroita liikkujien lounasruuaksi. Kahvin kanssa tarjottiin Leivon korppuja ja pikkuleipiä. Kun arpajaispalkinnot oli saatu, oli aika lähteä kotiin. Tummat pilvet alkoivat kerääntyä taivaalle. Rankkasadehan sieltä tuli, kun talkoolaiset saivat loppusiivouksen tehtyä. Päivä oli ainakin järjestäjien mielestä onnistunut. SARI TORPPA Eläkeliiton Vetelin yhdistyksen puheenjohtaja Kuvat: RIITTA ANTTILA, Veteli

iirin ulkoliikuntapäivä pidettiin elokuussa Vetelin Liikuntapuiston alueella. Pekka Pouta oli varoitellut myrskyistä, kuitenkin noin 80 eläkeläistä uskaltautui lähteä liikkumaan. Päivä oli lämmin ja tuulinen. Onneksi oli tuulta, muuten ilma olisi ollut tukalan kuuma. Päivä alkoi piirin puheenjohtajan Pirjo PalosaariPenttilän tervetuliaispuheella. Käytössämme oli urheilukentän kuuluttamo, jossa Pirjo kertoi päivän liikuntamahdollisuuksista, Vetelin urheiluelämästä, yhteistyökumppaneista ja piirin toiminnasta. Alkulämmittelyn vetivät Leila Hautala ja Sari Torppa. Sen jälkeen sai valita mieleisensä liikuntalajin, joiden vetäjinä olivat yhteistyökumppanit Veteli Pesis E- ja Dpojat, Perhonjokilaakson Frisbeegolf JuhaMatti Jyrkän ja Arto Tunkkarin johdolla, uudella Padel-kentällä VetU:n jalkapallojaoston Jussi Mikkola opasti padelin peluuta, Helena Dahlgren ja Leena Kivijärvi luotsasivat Puusaa-

Talkoolaiset yhteiskuvassa.

Joulu 2023

Osaatko kirjoittaa ja lukea

kaunokirjoitusta? M

eistä ikäihmisistä suurin osa muistaa koulun kaunokirjoitustunnit mustepulloista ja mustekynistä, joiden kanssa tuli itse kullekin joskus vahinkoja. Itse opettelin 60-luvun alkupuolella käsialakirjoitusta arkkitehti Toivo Salervon 50-luvun alussa muokkaamien mallikirjainten mukaan. Niihin kuuluivat käsitteet liekkinousu, kaarilasku, loppukaari yms. 1930–1950-luvuilla koulua käyneet olivat opetelleet vielä koukeroisempia kirjainmuotoja, jotka Salervo oli suunnitellut vuonna 1932. Sitä ennen Suomen koululaitoksen mallikirjaimet perustuivat senaatin puhtaaksikirjoittaja Mimmi Bährin 1885 suunnittelemiin malleihin, joiden nimi oli Kirjoitusjärjestelmiä kansa- ja oppikouluille. Kouluaikanani kouluissa oli tapana opetella 1. luokalla aluksi ns. tikkukirjaimet eli isot antiikvat ja sitten kevätpuolella pienet tekstauskirjaimet. Toisella luokalla alettiin opetella kaunokirjoitusta eli käsialakirjoitusta. Salervon tavoitteena oli sanojen kirjoittaminen lähes täysin kynää paperista nostamatta. Se oli musteella ja varsinkin vasenkätisille todella haastavaa. 80- luvun lopulla ja 90-luvun alussa Suomessa otettiin käyttöön graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto. Kirjoitustyylistä haluttiin yhteensopivampi muihin länsimaisiin kirjoitustyyleihin. Siinä ei ollut yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjissään, se oli helpompi ja sopi paremmin myös vasenkätisille. Valmistuin luokanopettajaksi vuonna 1980 ja ehdin opettaa 10 vuotta Salervon mallia ja sitten 25 vuotta Heiskasen mallia. Omasta mielestäni Heiskasen kirjaimet toimivat mallikirjoitusvaiheessa hyvin ja olivat helpompia oppia ja opettaa, mutta käsialavaiheessa, joka oppilaalle muodostuu jo melko varhain, osa kirjaimista alkoi muokkautua ja avautua liian yksinkertaisiksi, jolloin niitä oli vaikeampi lukea. Kun jäin eläkkeelle keväällä 2016, ei seuraavana syksynä aloittaville ekaluokkalaisille enää opetettu lainkaan kaunokirjoitusta. Näin oli päätetty vuonna 2014 valmistuneessa uudessa opetussuunnitelmassa. Yhtenä syynä oli se, että oppilaiden käsialakirjoitus oli hankalasti luettavaa ja se ei onnistunut enää kaikilta. Äidinkielen tuntikehystä oli saatettu vähentää minimiin ja äidinkielen muidenkin osa-alueiden harjoittelu vaati aikaa. Käsialakirjoituksen harjoittelu on yksitoikkoista toistoa toiston perään ja se varmaan tuntui moniin virikkeisiin tottuneista oppilaista tylsältä. Koulussa alettiin käyttää yhä enemmän näppäimistöjä, ja niidenkin opetteleminen vaati oman osansa tunneista. 2020 luvulla pyritään siirtymään yhteispohjoismaiseen tekstaukseen, joka mallikirjaimina kyllä näyttää kauniilta ja selkeältä. Mitä haittaa käsialakirjoituksen loppumisella sitten voi olla? Monen mielestä kauneusarvot on menetetty, kun emme osaa kir86

Joulu 2023

Toivo Salervon tyyppikirjaimisto 1931

Toivo Salervon tyyppikirjaimisto 1950

Toivo Heiskasen tyyppikirjaimisto 1988

Oma käsialavihkoni vuodelta 1963 ja tyttäreni vihko vuodelta 1993. Salervon ja Heiskasen mallit käytännössä 2. luokkalaisella.

joittaa tai lukea kaunista käsialaa. Oma käsiala voi vaikuttaa mielikuvaan omasta itsestä kielen tuottajana, kuten oma ääni puhujana. Monet miettivät myös, miten käy käsialatutkimukselle eli grafologialle, joka on oppi kirjoittajansa ominaisuuksia paljastavista käsialan tuntomerkeistä. Grafologeilta on aikojen kuluessa pyydetty apua ammatinvalinnassa, puolison valinnassa ja muissa ihmissuhteissa, jopa terveyden arvioinnissa. Grafologia perustuu karkeasti ottaen siihen, että pienet kirjoituskirjaimet edustavat sielua, yläpuolelle tulevat kirjainten osat henkeä ja alapuolelle tulevat osat aineellista ja aistillista puolta, viettejä ja vaistoja. Kirjainten muoto ja tiheys, sanojen väli ja rivivälit kertovat grafologian mukaan persoonallisuudesta. Nykyajan lääketiede, psykologia mukaan lukien, ei enää anna grafologialle painoarvoa. Vaikka käsiala voi kertoa jotain tuottajastaan, kuten puhetyylikin, sitä ei enää pidä käyttää arvioinneissa. Eräs ikävä puoli käsialakirjoituksen loppumisessa kui-

tenkin on: kun ei enää osata kirjoittaa kaunokirjoitusta, ei pian osata myöskään lukea sitä. Varsinkin sukututkijoille ja muille historiasta kiinnostuneille se tulee olemaan suuri puute. Lapset eivät ehkä enää osaa lukea isovanhempiensa kirjeenvaihtoa. Mutta ei hätää, tekoälyä opetetaan kuulemma tulkitsemaan vanhanaikaista käsialakirjoitusta. Toivotaan, että käsin kirjoittamista ei kokonaan lopeteta. Kaiken käsillä tekemisen sanotaan lisäävän aivojen kapasiteettia ja kirjoittamisen erityisesti tärkeitä hienomotorisia taitoja. Pidetään huolta, että lapset vielä käyttävät kynää vaikkapa piirusteluun, se lisää varmaa ja hyvää kynäotetta. Päätän juttuni Lauri Viidan ihanaan runoon Kiitos elämästä, Äiti! Pari riviä tein kirjaimia tänään, siinä kaikki, olen onnellinen.

Joulu 2023

Teksti ja kuvat: LAILA ÅIVO, Veteli 87

Sisulla opintielle Monia Suomen historiaan jääneitä merkkihenkilöitä yhdistää sama asia: sisukkuus. Tämä hieman vaikeasti ulkomaalaisille määriteltävä luonteenpiirre tarkoittaa peräänantamattomuutta, kykyä käyttää omia voimavarojaan ja määrätietoista toimintaa. Nämä ominaisuudet olivat myös Räyringissä, Salmelan talossa 1897 syntyneellä Aaprami Alfred Salmelalla. Hän kohosi kiertokoulupohjalta kouluhallituksen kouluneuvokseksi toimien myös pääjohtajan sijaisena.

un Alfred Salmela syntyi, elettiin Keski-Pohjanmaalla vielä perinteistä talonpoikaiselämää. Pidempi koulunkäynti nähtiin tarpeettomana – riitti kun osasi lukea ja kirjoittaa. Alfred oli jo lapsena poikkeuksellisen opinhaluinen. Kun Salmeloiden kotiin hänen vanhemman veljensä haltuun uskottiin nuorisoseuran lainakirjasto, löysi Alfred lukuharrastuksen. Kansakoulu oli kyllä lähellä, mutta hänen vanhempansa eivät pitäneet sen käyntiä tarpeellisena. Kiertokoulu sai riittää. Enempi koulunkäynti vain vieroittaisi pojan rehellisestä työnteosta. Mutta sisukas poika alkoi itse kirjoitella Kokkolalehteen nimimerkillä ”Petäjä-Paavo”. Kirjoittaminen laajeni niin, että joistakin kaunokirjallisista kirjoituksista hän sai myös rahallista korvausta. Kun hän sitten vartuttuaan alkoi toimia nuorisoseurassa, löytyivät hänen puhujanlahjansa ja sitä myötä alkoivat myös puhujamatkat. Eräässä nuorisoseuran kesäjuhlassa Alfredin puhetta oli kuulemassa Ilmajoen kansanopiston johtaja. Hän kehotti Alfredia hakeutumaan oppilaaksi. Niin tapahtuikin, vaikka koti ei suostunut avustamaan hanketta. Nuorenmiehen parin vuoden aikana kahvilakolla säästämät rahat lisättynä isonveljen säästöillä antoivat alkupääoman lähteä opintielle. Opinnot jatkuivatkin niin pitkälle, että hän tuli ylioppilaaksi 1918. Suomen historian käänteisiin nuorimies osallistui ratkaisevalla tavalla, kun hän lähti muiden lapualaisten lukiotoveriensa kanssa vapaussotaan. Siellä hän kohosi vänrikiksi asti. Opiskelu suuntautui ensin lääketieteeseen, mutta kun rakkaus tempaisi mukaansa muuttuivat suun88

Afred Salmelan reliefi hänen syntymäkotinsa seinässä.

nitelmat. Kun hän kihlasi opettajattaren, alkoivat lääketieteenopinnot näyttää liian pitkiltä. Hankittuaan kansakoulunlopettajan pätevyyden Jyväskylässä 1920, alkoivat työt Viipurin läänin eri kouluissa. Työn ohessa hän yhä sisukkaasti opiskeli ja suoritti Helsingin yliopistossa fil.kand. tutkinnon 1923. Tämän jälkeen hän toimi Lapin piirin kansakouluntarkastajana 1925–28. Vain 30-vuotiaana Alfred Salmela nimitettiin kouluhallitukseen kouluneuvokseksi. Näin nuoren kouluneuvoksen nimitys ei jäänyt vaille julkista polemiikkia. Tässä toimessa Alfred Salmela osallistui vahvasti suomalaisen koulupolitiikan muotoiluun. Erityisesti kansalaiskoulun ja toisaalta kunnallisen keskikoulun mahdollistavan lainsäädännön laatimisessa hän oli mukana. Peruskoulua hän piti virheenä ja kritisoi sitä vahvasti jäätyään pois aktiivityöstä. Kun Alfred oli valmistunut Jyväskylän seminaarista 1920, hän oli yhtäjaksoisesti Suomen koululaitoksen palveluksessa aiJoulu 2023

na vuoden 1964 loppuun asti. Myös tämän jälkeen hän jatkoi vaikuttamistaan, ja hänen uransa koululaitoksessa voidaankin laskea olevan yli 50 vuotta. Alfred Salmela oli myös kulttuurivaikuttaja ja järjestöaktiivi. Hän keräsi jo nuorena kotiseudultaan loitsuja, runoja ja tarinoita. Harrastus jatkui myös Karjalan kannaksella. Tämän työn tulokset ovat koottuna SKS:n kansanrunousarkistossa. Hän ennätti uransa aikana olla Suomen Nuorison Liiton esimies sekä sen Pyrkijä-lehden toimituskunnan jäsen. Hänen kirjallinen toimintansa liittyi koulutuspolitiikkaan ja kouluhallintoon. Mutta myös Nuorisoseurajärjestön äänenkannattajan Pyrkijän palstoilla nähtiin hänen kirjoituksiaan. Hän oli myös Pyrkijän päätoimittajana 1957–1964. Kontaktit kotikylään ja syntymäseutuun eivät koskaan katkenneet. Kun hän vieraili Vetelissä, oli se suuri tapahtuma. Hänen asemaansa osattiin jo arvostaa. Alfred Salmela kuoli Helsingissä 1979. Kun hänen syntymästään oli kulunut sata vuotta, paljastettiin 3.7.1997 hänen syntymäkotinsa seinään kiinnitetty reliefi. Sen hankki Räyrinki-seura ja sen teki taiteilija Leena Salmela. Pääjuhlassa Räyringin vanhan koulun pihamaalla silloinen pääministeri Esko Aho piti juhlapuheen. Alfred Salmela oli kolmen sodan veteraani, hän oli sotilasarvoltaan kapteeni. Tasavallan presidentti myönsi hänelle professorin arvonimen 30.12.1964. JUHA J.J. SAARI, Veteli Lähteet: Keskipohjalaisia elämänkertoja, Vanhaa Räyrinkiä-kirja

Uhkarohkea harrastus

ino oli hyvä silpomaan variksenpesille, tunnusti minua pari vuotta nuorempi Heimo-veljeni eräässä kirjassaan. -Varishan tekee pesänsä suuren männyn latvaan ja sinnehän piti päästä! Rungon tyvipää oli paksun ja karkean kaarnan peitossa, joten kiipeäminen oli aluksi melko helppoa. Mutta korkeammalla runko muuttui ihan sileäksi eikä siitä saanut kunnolla otetta. Siitä sitten alkaa silpominen, joka ei joka pojalta onnistukaan. Harakan ja ”räkätin” pesille oli turhankin helppoa päästä munavarkaisiin. -Niinä aikoina harrastin ahkerasti puissa, mutta myös rakennusten katoilla kiipeilemistä ja (vaikka sen itse sanonkin) kehityin taitavaksi ja rohkeaksi. Tämä oli salainen harrastukseni. Minun piti ”näyttää”, mutta vain itselleni. Sotien jälkeen alkoi maanviljelys Suomessa nopeasti kehittyä. Apulantoja ostettiin ja vilja- ja heinäsadot kasvoivat. Vanhat hirsiset heinäladot kävivät pian liian pieniksi. Suurempia alettiin rakentaa, mutta nyt ne tehtiin laudasta, josta rakentaminen oli helpompaa ja nopeampaa. -Ilman minkäänlaista kokemusta minä ja pari vuotta vanhempi Lauri-veljeni aloimme Pirkkutaisellekin latoa rakentaa. Pian päästiin siihen vaiheeseen, et-

tä harjahirsi saatiin nostettua. Tiesin, että sirkustaiteilijat kävelevät nuoralla. Sen verran olin kaikenlaista kiipeilyä jo harrastanut, että en yhtään epäröinyt lähteä harjahirttä pitkin kävelemään. Koska se tuntui mukavalta ja (tietenkin!) jännittävältä tein sitten tempun vielä heti pariin kertaan. -Vuonna 1948 järjestettiin Lontoossa toisen maailmansodan jälkeen ensimmäiset olympialaiset (Tapio Rautavaara voitti keihäänheiton), meille tehtiin uusi navetta ja minä täytin 14 vuotta. Tiesinhän toki, että nyt tulee kovempi haaste: Kävellä harjahirsi päästä päähän. Olihan matkan pituus ja korkeus aivan eri luokkaa kuin heinäladoissa. -Navetan kohdalle saatiin riittämään vanhasta riihestä saatu hirsi, mutta rehuladon kohdalle tarvittiin uusi. ”Honkarämeen kankaalta me Vappu-tammalla Huuskon Paulin kanssa haettiin suurin puu”, kertoi Lauri viimeisenä elinvuotenaan. Kun puu sitten parkattiin, se oli pyöreä ja täysin sileä. Ja se riitti rehuladon yli. -Oli sunnuntaipäivä, Huuskon rakennusmiehet pitivät lepopäivää, isä ja äiti taisivat olla kirkossa, harjahirsi oli ylhäällä. Nyt tai ei koskaan se on tehtävä. Sinne kävelemään. Ei tullut mieleen, että

se voi olla vaarallista. Ja hyvinhän se sitten kävikin. -Kun olin päässyt takaisin maan pinnalle, huomasin kauhukseni, että 12-vuotias Heimo oli lähtenyt seuraamaan minua. Eikä hän ollut ottanut huomioon, että hän on harrastanut minuun verrattuna varsin vähän kaikenlaista kiipeilyä. En tiedä, oliko hän edes kävellyt latojen harjoilla kuten minä. -Hän oli jo ylittänyt vanhan riihen hirren, mutta mennessään ensi metrejä uudella pyöreällä ja sileällä hirrellä hän alkoi selvästi epäröidä. Vauhti hidastui, kunnes poika pysähtyi kokonaan. Ehkä hän vasta nyt tajusi, kuinka nopeasti hirsi ohenee. Toinen vaihtoehto olisi kääntyä ja palata takaisin. Mutta siinä vapistessaan se ei olisi onnistunut. Mutta eihän paikallekaan voinut jäädä. Oli kammottavaa odottaa, kun velipoika putoaa. Mutta yhtäkkiä tapahtui jotain, mitä en ollut osannut odottaa. Poika heittäytyi vaistomaisesti? vatsalleen hirrelle ja alkoi ryömiä sen päätä kohti, ja minulle jäi sellainen mielikuva, että ryömiminen tapahtui varsin sukkelasti. Ja niin tämä tarina sai onnellisen lopun. Veteliläinen urheilumies EINO PIHLAJAMAA, 89 v muisteli veljessarjan poikavuosien harrastuksia

VETELIN APTEEKKI

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja. Koti- ja hoitolaitoskäynnit.

Koulutie 63, puh. 06 862 1419 Palvelemme myös verkossa

www.pohjolanverkkoapteekki.fi

Susanna Heikkala 040 824 0570

MINIMOI LÄMMITYSKULUT - MAKSIMOI MUKAVUUS. Aurinkosähköjärjestelmät - kysy tarjous! Aurinkosähköjärjestelmät ammattitaidolla asennettuna kaikkiin kohteisiin!

• Mökille • Kotiin • Maatalouteen • Tehtaille

LVIM RE

Scanofficen lämpöpumput ja aurinkopaneelit alueellasi toimittaa LVI More Oy • p. 06 7779 6310 info@lvimore.fi www.lvimore.fi

Joulu 2023

ILMALÄMPÖPUMPUT

it t ä ä L ä m me ll a , lv a t s ä ll ä ! ää ke v ii le n t

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2024! VETELIN ASUSTE JA TEKSTIILI • Valmisvaatteet • Kankaat

p. (06) 8621 386 Koulutie 77, 67700 VETELI

Hyvää Joulua!

SORAHUOLTO MARKO AHO OY

puh. 040 7714 179

Finniläntie 152, 69820 Räyrinki p. 040 845 7028

ILMASTOINTI- JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964

EMÄNTÄKOULUN JA HARMAAKIVEN PUUTARHA

K.Leivon Leipomo Oy 69820 Räyrinki • Puh. 020 7282 8470 www.leivon.fi

69700 Veteli, puh. 050-400 3302

Nykäsentie 669 69700 VETELI puh. 020 710 9950 w w w. p s l - n y k a n e n . f i

Reilua kodinkone- ja urheiluvälinekauppaa laatumerkeillä

Ramppi 2, 69700 Veteli Puh. 010 835 4700 www.skaala.com ää !auluvyH oJ

• Koulutie 86, 69700 Veteli • Puh (06) 862 1185

BETONIELEMENTIT • ASUMISEEN • TEOLLISUUTEEN • MAATALOUTEEN VETELI Puh. 020 793 9210

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Viisteentie 10, 69750 Sillanpää p. 0400 895 174

MATTI RAUHALA OY vetua@vetua.fi 90

• Ilmastointikanavat ja -osat Puh. 0400 766 582 matti.rauhala@mroy.inet.fi www.mattirauhalaoy.com

Joulu 2023

Puh. 020 718 9670 VETELI

Vetelinjokilaakson Tilitoimisto

Jussi Torppa Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Puh. 040 580 0323 e-mail: jussi.atorppa@pp.inet.fi

Hyvää ja rauhallista joulua

EK-RASKASHUOLTO Räyringintie 1100, Veteli Puh. 044 559 2960

• TUULILASIEN VAIHDOT/ KORJAUKSET • AUTOHUOLLOT

❀❀❀❀❀

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2024!

Kukka ja tähti Koulutie 84, puh. 06 8621 384 Meiltä laadukkaat ja yksilölliset • Kukkasidontatyöt • Lahjatavarat • Arkut ja hautauspalvelu

www.kukkajatähti.com • Olemme myös Facebookissa

HIEROJA Pirjo Korkeasaari Isopatanantie 135

puh. 040 5802 204

KEBAB PIZZERIA

BALKAN

Marko Heikkilä, Rantatie 112, VETELI

www.timma.fi/ sarinkauneusnurkkaus 040 4155 468

KIRKKOTANHUA 1, VETELI

Pikaparturi Leikkauskulma

LAASASEN MYLLY

Koulutie 63, Veteli

Matti Laasanen p. 040 7711 118

JMT Koskela Oy

LVI- JA METALLIASENNUS JUHANI PUUSAARI Oy

W-Sähkö Oy Puh. 044 264 9030

VETELI • p. 044 747 5288

Perinteinen Hieronta

HAUTALA

• Klassinen hieronta • Kaustislainen jäsenkorjaus

H O T E L L I • R AVIN T OLA• PU B • SAU N A

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli • 040 648 4040 • www.kampeli.fi

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli 040 648 4040 www.kampeli.fi

Lounaasta eläkeläisalennus –1€

Puh. 0400 365 969

Kansanparantaja, jäsenkorjaaja

Raimo Holtin VASTAANOTTO

Vetelin Kalliojärvellä.

JARMO HAUTALA

Koulutettu hieroja

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

% 040 579 7897 Koulutie 62, Veteli

P. 0400 869 530

RTV-HUOLTO HAUTALA

KONEURAKOINTI Kyösti Hietalahti

Puh. 0400-55 2453 AVOINNA MA - PE 9.00 - 17.00

TELEVISIOT ja ANTENNIT •Myynti •Huolto •Asennus

• kaivinkoneurakointi • talvikunnossapito • hiekoitus

Panasonic Pioneer

Puh. 0400 869 195

Laaksotörmäntie 5, 69730 Tunkkari (Veteli) 040 737 4762 talonpojannavetta@kase.fi

Joulu 2023

Peltityöt yli 30 v. kokemuksella

69810 RÄYRINKI puh. 0400 265 133, 0400 402974

www.poyhonen.fi

SÄHKÖASENNUSTYÖT

Kaikki huollot ja korjaukset ammattitaidolla! Alkuperäinen takuu säilyy!

RENKAITA I! EDULLISEST osi. to au s ou rj ta y Kys

Huo

AP-Autokorjaamo T:mi Puh. 040 912 3285

Räyrinki/Kaustinen, p. 040 838 7771

e! aa s

Viisteentie 10, Sillanpää • P. 040 757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi • www.autofit.fi

alvelu p s u n n Rake ikkala Kari He Puh. 040 742 2667 Oosintie 8, 69700 Veteli

Perhonjokilaakson

KATSASTUS OY Puh. 06 862 8150

Taksi Vesa Lassila 0400 264 237 Henri 040 7366 482

TAXI 🚖

vesa.lassila@luukku.com Välisaarentie 11, 69820 Räyrinki

INSINÖÖRITOIMISTO MARTTI PIHLAJAMAA OY DI Martti Pihlajamaa P. 040 5180 130 www.rakennuskorpelaoy.fi p. 0400 560 144

Aittaniementie 25, 69850 Patana inststo.m.pihlajamaa@co.inet.fi

040 5340 310

www.timma.fi/parturikampaamonanna

• Energiatodistukset, Ara energia-avustushakemukset • Rakennussuunnittelu (rakennuslupakuvat) • Selluvillaeristeet itseasennuksiin, puhalluskone käyttöön Hannu Pakkala 040 545 1160 sp.hannu.pakkala53@gmail.com

Konehuolto Klemola Ky Asmalampintie 2 69700 VETELI p. 040 504 0406

www.venergia.fi info@venergia.fi

Joulu 2023

PULKKISEN NUORISOSEURA

Haukilahdentie, 69830 Pulkkinen Puh.joht. Ilkka Pulkkinen Puh. 040 835 9108 (Lahja)

KOMMENTTEJA PAULAN BUSSISTA:

Monen haaveet toteutuivat Aamuvarhaisella 4.9. kaksi kuljettajaa ja matkanjohtajaa lähtivät keräilemään Saariselän-Pykeijan matkalle lähtijöitä maakunnasta. Taipaleen bussi lähti Perhon Möttösestä Ari Taipaleen ja Mikko Hännisen luotsaamana ja Dahlin bussi starttasi Kokkolasta Vesa Hirsikankaan ja Mikko Känsälän johdolla. Sievissä bussien matkustajat tasattiin, ja sieltä toiseksi matkanvetäjäksi nousi Paula Ahola. Antoisan matkan jälkeen kotiin palattiin pe 8.9. iltamyöhällä. TAINA ALANKO Pykeijan maiseman ja rapuleivän kuvat v. 2020: Riitta Ainali, Veteli

Uteliaita ihmettelijöitä puolin ja toisin.

”Siellä se siintää, Pykeijan pikku kylä tunturin kainalossa, vuonon pohjassa! Tuuli vinkuu ympärillä, meinaako se vihmoa vähän vettäkin? Nyt, pitkän odotuksen jälkeen olemme vihdoin tulleet tänne Lapin perukoilla sijaitsevaan kauniiseen pikku kylään. Kuulemme mainiolta oppaaltamme kylän ja sen asukkaiden menneisyydestä ja nykypäivästä. Mieleen nousee kunnioitus näitä asukkaita kohtaan, jotka täällä tuulen ja meren äärellä asustavat ja hankkivat toimeentulonsa tänäkin päivänä. Mutta mitäs me maakravut saimme maistaakin? Kuningasrapua!! Hieman sitä aluksi katseli arastellen, että uskaltaako maistaa? Ruokailutilaan mennessämme näimme mainittuja rapuja akvaariossa. Mitä vielä, makuhan oli mitä mainioin ! Pienen kävelylenkin aikana sai kokea sen Jäämeren raikkaan tuulen tarttuvan takin liepeeseen. Voi vain kuvitella mitä se on talvella. Hetken saimme nauttia tämän pikku kylän tunnelmasta, mutta, mutta: koska pääsemme taas uudelleen tänne tuulen ja jäämeren maisemiin? Sen aika näyttää...” Pirkko Hietaniemi, Perhosta lähtevän bussin matkustaja: Joulu 2023

”Matka oli hyvä ja yllätti positiivisesti. Tutustumiskohteet olivat mielenkiintoisia. Olen tyytyväinen matkanjärjestäjän Matka-Vesan palveluihin ja kaikkiin opastuksiin sekä bussissa että kohteissa. Olen käynyt ennenkin Lapissa ja huomaan, että maisemat ovat muuttuneet.” Juhani Märsylä, Himanka ”Olen kiinnostunut kasveista ja linnuista. Matkalla näin sinirinnan ja kuukkelin ja kasveista ahonoidanlukon. Olen tyytyväinen, että matkalla oli myös omaa aikaa. Nautin patikoinnista tunturien rinteillä. Mielestäni oli sopivasti ohjattua opastusta ja kohteita, mutta vastaavasti myös jäi aikaa tutustua itse luontoon. Tällä matkalla ruoka oli hyvää ja varsinkin Pykeijan matkalla sitä tarjottiin jopa liikaa. Odotin, että Sanilan porotilalla olisi kerrottu porotilan toiminnasta.” Elisabeth Säilynoja, Sievi

”Matka oli hyvä ja mielenkiintoinen. Opastuksista pidin kovasti. Koko matkan ajan matkustajilla oli hyvä ryhmähenki. Osittain ohjelmaa oli paljon ja se aiheutti, että oli välillä kiire tutkia paikkoja tai esim. museoissa tavaroita ja tekstejä. Inarijärven risteily oli hienoinen pettymys, koska rannoilta ei nähnyt kauemmaksi sisämaahan päin ja opastusta ei ollut tarkemmin tuotteistettu. Loppumatkasta oli omaa aikaa ja silloin pääsin patikoimaan tuntureille.” Sirkka Vainio, Kokkola Kommentit keräsi ja kuvat otti PAULA AHOLA 93

Tu e t u t l o m a t 2 0 2 4 Piiri järjestää tuetut lomat yhteistyössä MTLH:n kanssa ja Veikkauksen tuella. Myönnetty: 20 henkilölle/loma Senioriloma 60v + Teema: Aika: Paikka: 26.–31.8.2024 Lehmirannan lomakeskus 17.-22.11.2024 Kuortaneen Urheiluopisto Hinta: Sisältyy:

Loman omavastuuosuus on 25 € /vrk täysihoito, majoitus 2-hh, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajan ohjelma, allasosaston ja kuntosalin käyttö

Hakuaika: 3 kk ennen loman alkamispäivää

Jokainen hakija täyttää henkilökohtaisesti MTLH:n lomatukihakemuksen. Hakemus tulisi tehdä mieluiten sähköisenä. Sähköisen hakemuksen osoite www.mtlh.fi Paperiset anomukset postitse suoraan osoitteeseen: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Ruoholahdenkatu 8, 4. krs, 00180 Helsinki Lomalle ei järjestetä yhteiskuljetusta. Matkayhteyksistä kohteeseen voitte olla yhteydessä lomalle osallistuvaan ryhmänvetäjään. Lisätietoja: Taina Alanko, p. 050 3421 203

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Säästöpankki toivottaa jouluiloa!

Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Räyrinki, Toholampi, Ullava, Veteli

Avain Säästöpankki | facebook.com/avainsp www.saastopankki.fi/avainsp

en i Fiemm d l a V e 4 piirill hun 202 u u tarjoaa k a k lo . matkaa , puolihoidolla ) ä iasta! (7 päivä usta as t

n tiedo

le piiri Tarkkai

Eläkeliiton omat suruadressit ja onnittelukortit Useita tekstivaihtoehtoja, sis. kuoret. Tilattavissa 10 kpl:n erissä piirin toimistolta p. 050 3421 203 tai keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

Joulu 2023

ELÄKELIITON KESKI-POHJANMAAN PIIRI v. 2023 PIIRIHALLITUS Pirjo Palosaari-Penttilä, pj. Eija Mastokangas Helena Tilus Lauri Perttula Heikki Haapala, vrpj Lahja Hautamäki Ritva Lappi Heikki Sinko Mikko Hänninen Martti Autio Oiva Kankaanpää Anneli Järvenoja Annikki Klemola Sari Torppa

Ylijoentie 6, 69600 Kaustinen Kannistontie 566, 69510 Halsua Isomäentie 1 B as 1, 68100 Himanka Alaviirteentie 252, 69100 Kannus Kaustarinkatu 43 A, 67100 Kokkola Sorrontanhua 11, 68300 Kälviä Lestintie 14, 69440 Lestijärvi Vanha Rantatie 161, 68210 Marinkainen Jyväskyläntie 577, 69980 Möttönen Skutnabbantie 248, 68600 Pietarsaari Lahdenperäntie 70, 85340 Sievi Kentäntie 6, 69310 Laitala Neverbackantie 110, 68380 Yli-Ullava Puukorventie 15 B 6, 69700 Veteli

040 504 6076 040 868 4103 050 374 3094 050 536 9307 040 510 9521 050 545 5248 040 538 5107 050 511 9709 044 561 2152 040 556 6322 050 500 1634 040 829 0849 050 339 8949 050 490 9476

pirjopa@kaustinen.fi mastokangas.eija@gmail.com tilus.helena@gmail.com perttulalauri@gmail.com hjhaapala@luukku.com lahja.hautamaki@gmail.com ritva.lappi@gmail.com heikki.sinko@kotinet.com mikko.hanninen@kase.fi martti.m.autio@outlook.com oiva.kankaanpaa@gmail.com lauranneli@kase.fi annikki.klemola@gmail.com sarito@kase.fi

Toiminnanjoht. Taina Alanko

Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

050 342 1203

keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

PIIRIN LIITTOVALTUUTETUT 24.8.2021 > Terho Paavola 040 151 2891 Marjatta Tjäru 040 097 4127 Heikki Koivisto 044 254 4275

1. varavaltuutettu Sisko Hautamäki 050 343 5162 Harri Jylhä 050 528 9988 Oiva Kankaanpää 050 500 1634

2. varavaltuutettu Helena Tiala 040 825 7812 Kaarina Niemi 050 373 1793 Ritva Lappi 040 538 5107

Piirin kunniapuheenjohtaja Piirin kunniajäsenet Piirin kotisivut internetissä: Piirin fb-sivut:

Matti Koskela, Toholampi Juhani Forslund, Kokkola / Jorma Tikkanen, Himanka / Rauni Torppa, Veteli https://www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa https://www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/

ELÄKELIITON JÄSENYHDISTYKSET Yhdistys

Puheenjohtaja

Sihteeri

Halsua pv 1975 jäs 200

Anneli Kentala Lestijärventie 1076 69550 Kanala 040 565 5425 anneli.kentala@halsua.fi

Maili Ruuska Lohtaja Uudentalontie 23 pv 1975 69510 Halsua jäs 215 040 576 5694 maili.ruuska@gmail.com

Heikki Sinko Vanha Rantatie 161 A 68210 Marinkainen 050 511 9709 heikki.sinko@kotinet.com

Irene Turpeinen Peltolantie 4 68210 Marinkainen 040 733 2815 irene.turp@gmail.com

Himanka Teuvo Iso-Oja pv 1979 Nimetöntie 4 jäs 286 68100 Himanka 044 566 7808 teuvoiso66@gmail.com

Helena Tilus Perho Isomäentie 1 B as 1 pv 1975 68100 Himanka jäs 278 050 374 3094 tilus.helena@gmail.com

Mikko Hänninen Jyväskyläntie 577 69980 Möttönen 044 561 2152 mikko.hanninen@kase.fi

Elsa Peltola Kivijärventie 37 69980 Möttönen 040 575 8532 elsa.peltola@icloud.com

Kannus pv 1971 jäs 384

Liisa Äijälä Pietarsaari Pentti Silvennoinen Kisakuja 2 pv 1998 Palokärjentie 14 69100 Kannus jäs 33 68660 Pietarsaari 044 254 4314 050 561 6192 liisa.aijala2@gmail.com pentti.silv@gmail.com

Lauri Perttula Alaviirteentie 252 69100 Kannus 050 536 9307 perttulalauri@gmail.com

Yhditys

Puheenjohtaja Sihteeri

Sirkka Silvennoinen Palokärjentie 14 68660 Pietarsaari

Kaustinen Tellervo Pakkala Kimmo Pajukangas Sievi Anne-Maj Mäenpää pv 1975 Minnantie 7 Pajukoskentie 22 pv 1976 Kaivotie 9 B 6 jäs 536 69600 Kaustinen 69660 Kaustinen jäs 277 85410 Sievi 0400 569 402 050 322 6366 040 556 9665 tellervo.pakkala@kaustinen.fi kimmo@yrityspalvelupaju.fi anne-maj.maenpaa@ elisanet.fi

Eila Löytynoja Kajaanintie 211 85410 Sievi 044 327 6040 eila.loytynoja@gmail.com

Kokkola pv 1976 jäs 680

Mikko Känsälä Räihäntie 17 67300 Kokkola 0400 686 347 mikko.kansala@gmail.com

Seppo Lamminen Toholampi Anneli Järvenoja Kuusimäentie 8 pv 1975 Kentäntie 6 67700 Kokkola jäs 177 69310 Laitala 040 518 0122 040 829 0849 lamseppo@gmail.com lauranneli@kase.fi

Varpu Rahkonen Katrintie 1 69300 Toholampi 044 588 7356 varpu.rahkonen@toholampi.fi

Kälviä pv 1975 jäs 243

Lahja Hautamäki Sorrontanhua 11 68300 Kälviä 050 545 5248 lahja.hautamaki@gmail.com

Hilkka Tapio Ullava Simukkalantie 5 pv 1980 68300 Kälviä jäs 121 040 581 2283 hilkka.tapio@gmail.com

Voitto Klemola Neverbakantie 110 68380 Yli-Ullava 050 339 8948 voitto.kle@gmail.com

Arja Videnoja Ullavantie 697 68370 Ullava 040 964 8793 arja.videnoja@gmail.com

Lestijärvi Marketta Similä pv 1975 Konttikoskentie 49 jäs 76 69450 Yli-Lesti 0440 638 342 marketta.simila@lestijarvi.fi

Tarja Kangasvieri Veteli Mökkikuja 3 pv 1973 69440 Lestijärvi jäs 451 040 913 1004 tarja.kangasvieri@lestijarvi.fi

Sari Torppa Puukorventie 15 B 6 69700 Veteli 050 490 9476 sarito@kase.fi

Jouko Pilvilampi Forsbackantie 298 69820 Räyrinki 0400 931 928 elake.veteli@gmail.com

Joulu 2023

Joulu 2023 36. vuosikerta – lehden hinta 10 € Julkaisija:

Päätoimittaja:

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry Halkokarintie 4, 67300 Kokkola p. 050 3421 203 keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa Taina Alanko yhteistyössä yhdistysten nimeämien joululehtivastaavien kanssa

Sivunvalmistus: Tiina Fors, Creamedia Painopaikka:

Grano Oy, Vaasa

Kansikuva:

Punatulkku jouluaterialla, Riitta Liedes, Kannus

Piiri tiedottaa tapahtumistaan • kotisivuilla osoitteessa: www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa • Facebookissa: www.facebook.com/ elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/ • sähköpostilla tai Eljas-jäsenrekisterin kautta viestillä piirihallituksen jäsenille, yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille sekä sovituille muille vastuuhenkilöille • yhdistyspalstalla Keskipohjanmaassa ja nettiversiossa: https://www.tapahtumienkeskipohjanmaa.fi/fi-FI • EL-Sanomissa (5 kertaa/vuosi) • tarvittaessa kirjeitse • virallisista kevät- ja syyskokouksista lisäksi lehti-ilmoituksella Keskipohjanmaassa ja EL-Sanomissa Älypuhelimella pääset kotisivuillemme ja FB:iin kohdistamalla kameran QR-koodiin ja napauttamalla ruutuun ilmestyvän nettiosoitteen auki.

Kotisivuille:

Piirihallitus kiittää kaikkia tämän lehden sisällön tuottamiseen osallistuneita henkilöitä, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita ahkeruudesta ja tuesta. Mukavia lukuhetkiä lehtemme 36. vuosikerran Joulu 2023 parissa!

Joulu 2023

Facebookiin:

Jäsenetu jopa 126 € Ryhmille lisäetuja

Lehmiranta on Eläkeliiton omistama lomakeskus puhtaan Lehmijärven rannalla luonnonkauniissa Varsinais-Suomessa. Lomakeskus-kylpylä tarjoaa toimintaa ja virkistäytymistä parhaaseen ikään ehtineille. Lehmirannassa sinua ja ystäviäsi odottavat mukavat hotellihuoneet, ystävällinen palvelu, maittava ruoka, rauhallinen kylpylä, iloinen ohjelma ja samanhenkinen seura. Lähialueelta löytyy koettavaa niin luontonautiskelijalle kuin kulttuurin kuluttajalle.

Jäsenhinnat 2023: Puolihoitoloma alk. 91 € /hlö /vrk Lomaviikko alk. 488 € /hlö /6 vrk Hinnat sis. majoituksen (2 hh) puolihoidolla, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä monipuolisen lomaohjelman.

• • • • • • •

Eläkeikäisten ohjelmalliset lomat Harrastekurssit Minilomat eri teemoilla Hotellimajoitusta järven rannalla Kylpylä ja suolahuone Juhla- ja kokouspalvelut Ravintola- ja kahvilapalvelut A-oikeuksin

Tiedustelut ja varaukset: puh. (02) 727 5200 lehmiranta@elakeliitto.fi

www.lehmiranta.fi

rytmiä – riemua – rentoutumista

t h o K

! ä ä s e k i s n e i

Piirihallitus kuvattuna kesäkokouksensa yhteydessä Kiurunkankaalla Sievissä 24.8.2023. Edessä naiset vasemmalta alkaen: Helena Tilus Himangalta, Eija Mastokangas Halsualta, piirin toiminnanjohtaja Taina Alanko Kokkolasta, Anneli Järvenoja Toholammilta, piirin puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä Kaustiselta, Sari Torppa Vetelistä, Annikki Klemola Ullavasta ja Ritva Lappi Lestijärveltä. Takana miehet vasemmalta alkaen: Mikko Hänninen Perhosta, Heikki Sinko Lohtajalta, Heikki Haapala Kokkolasta, Martti Autio Pietarsaaresta, Oiva Kankaanpää Sievistä ja Lauri Perttula Kannuksesta. Poissa kuvasta on Lahja Hautamäki Kälviältä. Kuva: Rami Jussila

– Lehden hinta 10 e –