Rinnakkain 1_2019

2019

Rinnakkain 1

Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n jäsenlehti

LIIKKEELLE leikkauksen jälkeen

Lymfat liikkeelle – MUTTA MITEN?

LIIKE ON

LÄÄKE  Liikkeelle

E PUH E

JO HTAJ

Vapaaehtoistyöstä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Eri yritykset, yhteisöt ja yksilöt haluavat olla mukana vapaaehtoistyössä yhä aktiivisemmin. Pohdin tätä valmistautuessani toimintakauden suunnittelupäivään tammikuussa. Vertaistukitoimintamme laajenee uusille paikkakunnille uusien koulutettujen vertaistukijoiden voimin, järjestämme luentoja ja koulutuksia, vertaisilloissamme vierailee ammattilaisia ja yhteistyömme laajenee uusien sekä tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Mitä se meille yhdistyksenä tarkoittaa? Muutosta ja mahdollisuutta kasvaa ja kehittyä, sitä ennen kaikkea. Kokoonnuimme uudistuneen hallituksen kanssa toimintakauden suunnitteluun tammikuussa. Yhdistyksen neuvontahoitaja ja vertaistukitiimin vetäjä täydensivät joukkoamme. Tavoitteenamme oli pureutua toimintavuoden tavoitteisiin ja tehtäviin. Työntäyteisen päivän aikana tutustuimme toisiimme ja saimme aikaan työlistan, joka ohjaa toimintaamme. Toimikauden tärkeimmiksi tavoitteiksi ja tehtäviksi nousivat seuraavat asiat: ● Voimaannuttava & vahvistava vertaistuki, joka on toimintamme ydintä. Tänä vuonna koulutamme uusia vertaistukijoita, työstämme vertaistukijan ohjekirjan ja laajennamme vertaistukitoimintaa uusille paikkakunnille. Neuvontahoitajamme käy tutustumassa jokaiseen vertaistukiryhmään. Vertaistukitoiminnassa huomioidaan paremmin parisuhde, perhe ja työyhteisöt. ● Toimintamme mahdollistava edunvalvonta ja varainhankinta ovat toiminnanjohtajan ja hallituksen ydintehtäviä. Edunvalvonta- ja sidosryhmäyhteistyötä lisätään yhteiskunnallisiin päätöselimiin ja yrityksiin. ● Viestinnän kehittäminen, jotta voimme paremmin palvella teitä jäseniä. Viestinnän kehittämisen aloitamme uudistamalla graafisen ilmeemme, verkkosivustomme ja laadimme viestintäsuunnitelman. ● Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä 15-vuotisjuhlavuoden 2020 valmisteluiden aloittaminen. Tulemme järjestämään kaksi suurempaa tapahtumaa pääkaupunkiseudulla ja pienempiä tapahtumia eri puolilla Suomea. Päätapahtumamme on maaliskuussa jäsenille suunnattu tapahtuma. Olemme myös kutsuneet pohjoismaiset sisarjärjestömme konferenssiin Suomeen syyskuussa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella pidettäviä tilaisuuksia järjestetään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Päätän kirjoitukseni samaan pohdintaan, millä tämän aloitin: vapaaehtoistyöhön. Olemme kaikki ainutlaatuisia, osaavia leidejä, ja joukossamme on kaikkea sitä osaamista, mikä tekee juhlavuodestamme unohtumattoman. Tule mukaan ideoimaan ja työstämään juhlavuottamme. Ole rohkeasti yhteydessä ja lähetä sähköpostia anne.samsten@europadonna.fi

Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry Toimisto Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki. Sähköposti toimisto@europadonna.fi Puhelin 040 147 0757 Puheenjohtaja Anne Samsten Toiminnanjohtaja Anu Niemi Neuvontahoitaja Miia Merikallio 040 146 3750. Yhteystietojen muutokset sähköpostitse tai puhelimitse toimistoon. Kotisivut europadonna.fi | Facebook Rintasyöpäyhdistys ja Rinnakkain (keskusteluryhmä) | Twitter @EuropaDonnaFI | Instagram @rinnakkain Yhdistyksen tili FI71 5780 1020 0170 94 | Yhdistyksen Y-tunnus 2010614-4

Rinnakkain 1• 2019

J A LTA

PÄ

ÄTOIM

Hyvää tätä vuotta!

Pitelet käsissäsi ulkoisesti uudistunutta lehteä, toivottavasti tykkäät. Aina välillä on hyvä tarkastella olemustaan ja sitä, viestiikö se niitä asioita, joita haluankin sen viestivän. Siksi päätimme puhaltaa lehtemmekin olemukseen vähän uutta, lisää raikkautta ja väriä. Sisältöön ei koskettu: jokaisella lehdellä on tänäkin vuonna oma teemansa ja tietysti jo tutuksi tulleet palstat, tosin vähän uusiutuneine nimineen. Jäsenenä saat edelleen lehden neljä kertaa vuodessa postilaatikkoosi. Tämän lehden teema ovat liikunta ja terveellinen elämäntapa ja kesälehden teemana on levinnyt rintasyöpä. Syksyn ensimmäisessä lehdessä puhutaan mielen ja mielialan asioista ja vuoden viimeisessä lehdessä kantavina teemoina ovat nuorena sairastuneet ja perheeseen liittyvät asiat. Vaikka olen mielestäni elänyt ennen sairastumistani varsin terveellisesti ja liikkunut arjessa, toi rintasyöpädiagnoosi itselleni uutta puhtia ja paneutumista itsestäni ja terveydestäni huolehtimiseen. Palasinkin melko pian vanhan rakkauteni hydrospinningin pariin ja innostuin myös vesijuoksusta. Vesiliikunta tekee nimittäin hyvää lievästi turvonneelle kädellenikin: veden paine vaikuttaa kompressiohoidon tavoin ja aktivoi imunestejärjestelmän toimintaa. Kuuluuko kiitos vesiliikunnalle vai ei, mutta turvaudun kompressiohihaan ja -hanskaan enää aniharvoin. Reilut kaksi vuotta sitten kipusin myös ensimmäisen kerran islanninhevosen selkään ja aion siellä pysyä, toki tiedostaen, että syöpähoitojen haurastamat luuni eivät ehkä kestä kovin montaa putoamista. Jatkan siis tasapainoharjoittelua ja tarraan tarvittaessa tiukasti harjaan. Liikkuvamman elämäntavan omaksumiseen meni aikaa, mutta nyt kolmelle viikonpäivälle kalenteroidut liikuntaharrastukset pitävät minut tiukasti kiinni liikuntarutiinissa. Muun elämän sovittelen siihen ympärille. Kun tekeminen on mielekästä, paikka tunneille varattu ja kalenteroitu, rullaa homma viikosta ja kuukaudesta toiseen automaatiolla. Omat lajivalintani tyhjäävät sopivasti pään myös työajatuksista. Me lehdentekijät kuulemme mielellämme palautetta lehdestä: ruusuja, risuja, teema- tai juttuideoita, mitä vain. Lähetä meille postia osoitteeseen rinnakkain@europadonna.fi tai kerro ajatuksistasi yhdistyksen vertaistukijoita tai muita henkilöitä tavatessasi – terveiset tulevat perille sitäkin kautta! Aurinkoista kevään odotusta!

Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland Ry:n maksuton jäsenlehti | Jakelu jäsenet, yhteistyökumppanit ja Suomen syöpäsairaalat Ilmestyminen neljä kertaa vuodessa | Mediakortti www.europadonna.fi/yhdistys/ Rinnakkain-lehti Toimitus Rinnakkain-lehti, Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland Ry, Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki, Sähköposti rinnakkain@europadonna.fi | Päätoimittaja Satu Kivistö Ulkoasu Sonja Aitamurto Kannen piirros Annika Mannström Painopaikka Savion Kirjapaino 2019 | ISSN 2242-9220 (painettu) | 2242-9239 (verkkojulkaisu) | Painos 3 300 kpl Rinnakkain 1•2019

 Liikkeelle

LIIKKEELLE teksti Nina Sarell kuvitus Annika Mannström

Rinnakkain 1• 2019

leikkauksen jälkeen Liike on leikkauksesta toipujalle tärkeää lääkettä; se auttaa palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen, edistää kehon toipumista ja tukee mielen hyvinvointia. Kuntoliikunnan pariinkin on leikkauspöydältä yllättävän lyhyt matka. Jos odotat leikkausta ja murehdit sen vaikutusta kuntoosi ja hyvinvointiisi, älä suotta sure – kohta pääset jo kunnon hikilenkille.

nnen ajateltiin, että sairauksista toipumiseen tarvitaan vuodelepoa – ja mitä vakavampi sairaus, sitä tiiviimmin on maattava. Vaakatasossa pysyttelyä määrättiin lääkkeeksi sairaudesta tai operaatiosta toipujille ajatellen, että kun keho on levossa, se voi käyttää kaikki mahdolliset voimavaransa paranemiseen ja kuntoutumiseen. Vuodelepoteoriassa oli perustavaa laatua oleva virhe. Ihminen on rakennettu liikkuvaksi olennoksi. Liike on keholle ylläpitoa ja huoltoa, ei pelkkä rasitus. Kehossa ei tiettävästi ole ainoatakaan osaa, joka ei hyötyisi fyysisestä aktiivisuudesta. Ajatus siitä, että sänky olisi sairastajan paras paikka, on sekä vanhanaikainen että vaarallinen.

Lepäily ei hyödytä, mutta voi kyllä haitata Nykytiedon mukaan mahdollisimman pikainen paluu liikkuvaksi ja toimivaksi on tärkeää jopa huomattavan suurten leikkausten jälkeen. Levon pitkittymisestä ei ole mitään hyötyä, mutta haitat ovat ilmeiset. Vuodelepo lisää merkittävästi veritulpan, infektioiden ja ihovaurioiden riskiä. Se lisää kuivumista, heikentää lihasvoimia ja riskeeraa luuterveyden. Mitä enemmän ikää, sitä haitallisempaa vuodelepo on, ja sitä enemmän se syö toimintakykyä. Vuodelevossa olevan ikäihmisen lihasvoima heikkenee viiden prosentin vuorokausivauhtia, ja eniten kärsivät suuret lihakset, kuten jalkojen lihakset. Lihasvoima voi heikentyä jo muutamassa päivässä yli kriittisen rajan, jolloin ylösnousu omin avuin vuoteesta tai käveleminen ilman taluttajaa ei enää onnistukaan. Kuulostaa väritetyltä totuudelta, mutta ilmiö on sairaalassa arkipäivää. Sitä kutsutaan HAD-oireyhtymäksi (hospitalization associated disability) eli sairaalahoitoon liittyväksi toimintakyvyn heikkenemiseksi. Nuoremmilla haitat eivät ole yhtä invalidisoivia kuin iäkkäillä, mutta vuodelepo on silti vaarallista muillekin kuin ikäihmisille. Eräässä tutkimuksessa kymmenen tervettä parikymppistä miestä laitettiin viikon ajaksi vuodelepoon. Tutkittavilta mitattiin lihasmassaa, insuliiniherkkyyttä ja hapenottokykyä. Viikon vuodelepo verotti näiltä nuorilta ja terveiltä koehenkilöiltä peräti puolitoista kiloa lihasmassaa, ja samalla heidän insuliiniherkkyytensä heikkeni jopa 30 prosenttia. Rinnakkain 1•2019

 Liikkeelle

 KYSYIMME FYSIOTERAPEUTILTA

Hyvä hoitaja ei hoivaa, vaan kulkee vierellä Koska liian pitkä vuodelepo, kuntouttavan toiminnan puute tai sen myöhästyminen voivat hidastaa leikkauksesta toipumista, myös hoitohenkilökunta on sitoutunut tukemaan toimintakyvyn palauttamista. Entisaikojen hoivaava hoito on saanut väistyä kuntouttavan hoitotyön tieltä, ja tämä tulee edelleen monille järkytyksenä. Vasta leikkauksesta saapuneena voi tuntua tylyltäkin, että hoitaja kieltäytyy tekemästä palveluksia ja kannustaa tekemään asioita itse. Hoito on kuitenkin sitä parempaa, mitä nopeammin potilas pääsee jalkeille ja palaa toimintakykyiseksi. Ylimääräisistä sairaalapäivistä on ainoastaan haittaa, ja jokainen lisävuorokausi sairaalassa lisää myös sai-

Miten liikkuminen leikkauksen jälkeen aloitetaan, mitä pitäisi tehdä ja mitä välttää? Fysioterapeutti ja lymfaterapeutti Minna Syrjälä Helsingin yliopistollisen sairaalan rintarauhaskirurgian yksiköstä asettelee työkseen askelmerkkejä rintaleikkauksista toipumisen tielle. Lue asiantuntijan neuvot toipumiseen tästä.

raalabakteerin saamisen mahdollisuutta. Kuntoutuminen leikkauksen jälkeen tarkoittaa paljon muutakin kuin fysioterapiaa. Kuntouttava hoito on yhteispeliä, johon osallistuu koko hoitotiimi, omaiset – ja ennen kaikkea sinä itse. Fysioterapeutti ei sinua kuntouta. Sinä kuntoutat itsesi häneltä saamillaan ohjeilla.

Anna keholle aikaa parantua Liike on lääke, mutta paraskin lääke muuttuu liian suurina annoksina myrkyksi. Vaikka olisit ollut ennen leikkausta hyvässä fyysi-

Miten leikkauksen jälkeen pitäisi lähteä liikkeelle, ja mitä pitää varoa?

Operaatiosta riippuen 2–4 viikkoa tulee ottaa varovaisemmin. Välittömät rintarekonstruktiot vaativat vielä pidemmän toipilasajan. Tänä aikana tulee välttää äkkinäisiä nopeita liikkeitä, jotta leikkausalueen paraneminen etenisi ilman takapakkeja. Normaali yläraajan käyttö sen sijaan on sallittua ja hyvinkin suositeltavaa heti leikkauksen jälkeen: kuntoutus aloitetaan tekemällä lempeitä yläraajojen harjoituksia ja kevyitä venyttelyjä. Lempeät venytykset

Rinnakkain 1• 2019

sessä kunnossa ja treenannut aktiivisesti, heti leikkauksen jälkeen et voi lähteä liikkeelle siitä, mihin jäit. Leikatut kudokset tarvitsevat parantuakseen aikaa, ja tässä vaiheessa liian äkkinäiset liikkeet voivat tehdä isoakin vahinkoa. Revenneen haavan korjaaminen on työlästä, eikä lopputulos aina ole paras mahdollinen. On hyvä sisäistää jo ennen leikkausta se, että tehokas kuntoutuminen ei ole sitä kuuluisaa ”taistelua”, jossa mennään hampaat irvessä vastavirtaan oman kehon viesteistä piittaamatta. Se alkaa tavanomaisten päivittäisten toimien systemaattisella haltuunottamisella, leikkauksesta toipumisella ja nousujohteisella aktiviteetin lisäämisellä. Ensimmäisten viikkojen

myös auttavat leikkausalueen mobilisoinnissa. Yli kolmen kilon painoisten taakkojen tai painojen kantaminen ja nostaminen on kiellettyä sairasloman ajan.

Saako kuntoutumiseen sairaalassa ohjausta tai apua? Fysioterapeutti ohjaa harjoitusohjelman kaikille rintasyöpäpotilaille, joille on tehty rinnan poisto ja SNB tai kainalon imusolmukkeiden poisto tai rinnan osapoisto yhdistettynä kainalon imusolmukkeiden poistoon. Harjoitusohjelma aloitetaan leikkauksen jälkeisenä päivänä. Riippuen operaatiosta potilaat saavat vielä lisäohjeita kuten venytysliikkeitä, keppiharjoitusohjelman, vastusnauha- sekä punnusharjoitteet. Fysioterapeutti arvioi, missä tahdissa potilas voi lisätä harjoituksia.

aikana keskitytään käsien ja hartioiden liikeratojen palauttamiseen, ja liikuntaa voi aloitella kävelyllä. Pienellä, toistuvalla liikkumisella on tässä vaiheessa iso ja tärkeä rooli. Tunnista arjessa mahdollisuuksia "piiloliikuntaan" – mikä tahansa ei-passiivisuus ja arkiaskeleiden vähittäinen keräily on mahdollisuus. Piiloliikunta pitää kehon kevyessä, tervehdyttävässä liikkeessä samalla, kun annat keholle aikaa ja rauhaa toipua.

Liikkeestä voimaa hoitoja varten Hoitojen alkaessa liikunnan ylläpitäminen on tärkeää jo oman jaksamisenkin vuoksi. Liikunnassa tärkeintä ei ole laji, vaan se, et-

tä liikkuu ja saa siitä hyvää mieltä ja voimia. Asiantuntijat antavat kuitenkin yhden hyvän tärpin: valitse monipuolisesti ja ota mukaan ainakin yksi sellainen laji, joka ylläpitää lihaskuntoa. Rasvaton lihasmassa voi auttaa hoitojen onnistumista ja jopa parantaa hoitoennustetta, koska se auttaa kestämään paremmin sytostaatteja. Lihaskuntoharjoittelu ehkäisee katalaa sarkopeniaa. Jos hoidoista tulee nivelongelmia, tärähdyksiä ja hyppelyä sisältäviä lajeja voi joutua säännöstelemään, vaikka ne olisivatkin hyvä lisä liikuntapiirakkaan luuterveyden ylläpitämiseksi. Hoitojen laukaisemiin vaihdevuosioireisiin liikunta tuo usein helpotusta. Varsinkin body & mind -tyyppiset lajit kuten

jooga, pilates ja syvävenyttely, myös lisäävät henkistä hyvinvointia ja tasaavat mielialaa. Arkiliikunta ja ei-passiivisuus ovat kuningaslajeja myös hoitojen alkaessa. Mikä tahansa, joka saa liikkeelle sohvalta, on suositeltavaa – olipa se koiranulkoilutusta, roskapussien kiikutusta, lasten viemistä harrastuksiin tai puutarhanhoitoa. Arkiliikunnan suurin taika on juuri sen arkisuudessa: se auttaa ottamaan kiinni arjen rytmistä ja kiinnittymään siihen myös sairauden aikana. Aktiivinen, tuttu ja tavallinen toiminta ehkäisee sairauskuplaan jumiutumista ja pitää kiinni elämässä. 

Milloin voi aloittaa kuntoliikunnan?

Miten suosittelisit liikkumaan hoitojen jälkeen?

Sairausloma kestää 2–4 viikkoa operaatiosta. Toipilasaikana suositeltavin ja paras liikuntamuoto on kävely. Sauvakävelyä on toistaiseksi vielä vältettävä, jotta leikkaushaavan alueelle ei kohdistuisi liiallista venytystä tai äkkiliikkeitä. Sairausloman jälkeen, jos leikkausalueelle ei ole tullut infektioita eikä runsasta serooman muodostusta ja arpi on siististi parantunut, voi asteittain ja omaa oloa kuunnellen palata omien liikuntaharrastusten pariin.

Toipuminen on yksilöllistä ja ottaa oman aikansa. Suorituskeskeisyyden sijaan tärkeintä on hakea liikunnan iloa, voinnin ja kunnon mukaan. Tiedetään kuitenkin, että liikunnasta on paljon hyötyä. Rintasyövän sairastaneille ja etenkin hoitojen jälkeen on suositeltavaa tehdä säännöllisesti kestävyysharjoituksia, esimerkiksi kävelyä, pyöräilyä, tanssia tai vesiliikuntaa. Kestävyystyyppistä liikuntaa olisi hyvä saada mahtumaan viikkoon ainakin kaksi ja puoli tuntia. Voimaharjoittelua suositellaan tekemään pari, kolme kertaa viikossa. Rutiini voi koostua esimerkiksi 8–10 liikkeestä, joita tehdään 2–3 sarjaa ja 10–15 toistoa. Voimaharjoittelua voi tehdä kuntosalilla tai kotona oman kehon painoa hyödyntäen. Liikkuvuusharjoitteita kuten venyttelyä, joogaa ja pilatesta voi tehdä päivittäin. Tämän tyyppisistä harjoituksista on katsottu olevan merkittävästi hyötyä rintasyöpäpotilaiden kuntoutumisessa. 

Voiko hoitojen aikana liikkua vapaasti? Sytostaatti- sekä sädehoidon aikana voi liikkua voinnin ja kunnon mukaan. Hoitojen aikana on kuitenkin vältettävä kovin raskasta liikuntaa, ja ryhmäliikuntatunteja sekä uintia ei suositella infektioriskin vuoksi. Liikunnasta on hyvä myös keskustella hoitavan onkologin kanssa, koska hoidot vaikuttavat hyvin yksilöllisesti.

Rinnakkain 1•2019

 Liikkeelle

LIIKE ON LÄÄKE, vaikka annos pieneni teksti Nina Sarell kuva Hanni Harjunpään kotiarkisto

Hanni Harjunpää on aina ollut aktiivinen liikkuja. Sairastuminen on tuonut liikuntarutiineihin uusia, odottamattomiakin kuvioita. Se on opettanut myös uudenlaista lempeyttä kehoa kohtaan.

Olen liikkunut ja urheillut aina. Liikkuminen on ollut minulle luontevaa ja helppoa, ja minut on aina saanut helposti houkuteltua mukaan kokeilemaan uusia lajeja. Lapsena kävin voimistelemassa. Pelasin muutaman vuoden ringetteä ja vähän aikaa koripalloa. Kilpaurheilua harrastin noin 18-vuotiaaksi asti. Rakkaimpana lajina oli suunnistus, mutta harjoittelin ja kilpailin satunnaisesti myös yleisurheilussa. En kuitenkaan halunnut ottaa liikuntaa liian vakavasti: siinä vaiheessa, kun kilpaurheilua olisi pitänyt alkaa harjoitella määrätietoisemmin, löin hanskat tiskiin ja totesin, etten halua enää kilpailla. Sen sijaan liikunta elämäntapana oli jotakin, mistä en olisi luopunut mistään hinnasta. Liikkumisesta tuli pysyvä osa elämääni. Aikuisella iällä olen harrastanut muun muassa steppaamista, miekkailua ja alamäkiajoa. Juoksemista olen aina rakastanut, samoin pyöräilyä. Olen huomannut olevani mukavampi ihminen sekä itselleni että läheisilleni kun liikun ja ulkoilen riittävästi.

Rinnakkain 1• 2019

Rinnakkain 1â&#x20AC;¢2019

 Liikkeelle

Terveellinen elämä ei estänyt sairautta

Kehoa kuunnellen ja huoltaen

Rintasyöpään sairastuin vuonna 2015. Olin silloin 47-vuotias. Sairastuminen tuli totaalisena yllätyksenä, sillä en kuulunut mihinkään riskiryhmään. Olin aina liikkunut, ylipainoa ei ole ollut, olin nuorena kasvissyöjä 15 vuotta ja nykyisinkin ruokavalioni on kasvisvoittoinen enkä syö punaista lihaa. En ole ikinä tupakoinut, olen synnyttänyt ja imettänyt kaksi lasta, eikä suvussani ole ollut aiemmin rintasyöpää. Olenkin todennut, että tällainenkin ’lottovoitto’ voi näköjään osua kohdalle, vaikkei niin kovasti lottoaisikaan. Löysin itse patin vasemmasta rinnastani, ja hyvin nopeasti diagnoosin selvittyä aloitettiin hoidot. Minulle tehtiin säästävä leikkaus, ja samalla kaikki kainalon imusolmukkeet poistettiin, koska syöpäsolut olivat jo ehtineet levitä niihin. Leikkauksen jälkeen todettiin, että terveen kudoksen marginaali oli liian pieni, joten sytostaattien jälkeen tulisi uusi leikkaus, ja leikkauksen jälkeen vielä kuuden viikon sädehoidot.

Sytostaattihoitojen jälkeen aloitin 10 vuoden Tamofen-lääkityksen, joka tietenkin aiheutti vaihdevuodet. Kuumat aallot ja muut oireet ovat onneksi olleet aika maltillisia, mutta itselleni hieman yllätyksenä sain myös niveloireita. Ne todennäköisesti liittyvät estrogeenin vähenemiseen kehossa. Nivelkipu on pakottanut minut muuttamaan suhtautumista urheiluun ja omaan kehooni. Kun aikaisemmin saatoin vaan

Sytoja ja miekkatreenejä Ensimmäisen leikkauksen ja sytostaattihoitojen aloittamisen välissä liikunta oli lähinnä kävelylenkkejä. Sytostaattihoitojen aikana kävin voimieni mukaan miekkailutreeneissä. Sosiaalinen kanssakäyminen tutuksi käyneen treeniporukan kanssa oli myös henkisesti tärkeää. Välillä yritin käydä juoksulenkeillä, mutta totesin pian, että se

Leikkauksen jälkeen, kuuden viikon sädehoitojen aikana oli kevät ja alkukesä parhaimmillaan. Silloin en malttanut pysyä pois alamäkiajosta.

oli lähinnä itsensä kiusaamista. Oli todella vaikeaa sopeutua siihen, ettei pysty tai jaksa, koska liikkuminen oli aina ollut minulle niin helppoa ja vaivatonta. Leikkauksen jälkeen, kuuden viikon sädehoitojen aikana oli kevät ja alkukesä parhaimmillaan. Silloin en malttanut pysyä pois alamäkiajosta. Onneksi säästyin suurimmilta haavereilta, eikä hoitojen aikataulua tarvinnut rukata uusiksi vaikkapa siksi, että olisin kaatunut ja rikkonut ihoni.

10 Rinnakkain 1• 2019

Yritän ottaa tavaksi voimistella ja venytellä kotona päivittäin säilyttääkseni liikkuvuutta.

vetäistä lenkkarit jalkaan ja lähteä juoksemaan, nyt pitää kävellä ja lämmitellä kunnolla, ennen kuin voin ottaa juoksuaskeleita. Siltikin juokseminen on aluksi kankeaa ja polvet ja lonkat kipuilevat. Jos kuitenkin juoksen hetken kipua sietäen, alkaa nivelten ’voitelu’ taas toimia. Nyt yritän opetella suhtautumaan kehooni lempeästi. Kun lähden lenkille, en etukäteen mieti, juoksenko ja jos juoksen, niin kuinka pitkän matkan. Lämmittelen rauhassa. Juoksen, jos tuntuu hyvältä juosta. Jos se tuntuu hankalalta ja jäykältä, tyydyn kävelylenkkiin. Huomaan silti, että henkinen kynnys lähteä juoksemaan on aika korkea. Yritän ottaa tavaksi voimistella ja venytellä kotona päivittäin säilyttääkseni liikkuvuutta. Aiemmin en ollut juurikaan keskittynyt myöskään urheilun jälkihuoltoon, lihakset eivät kipeytyneet, vaikken aina jaksanut tai muistanut venytellä urheilusuorituksen jälkeen. Välillä on vaikeaa sopeutua siihen, ettei kehoni toimi enää niin kuin ennen sairastumista. Yritän ajatella asiaa niinkin, että iän myötä nämä samat oireet ja ongelmat olisivat varmaan joka tapauksessa tulleet osaksi elämääni. Nyt vaihdevuodet oireineen vain iskivät kertarysäyksellä lääkkeiden takia, eikä näihin muutoksiin voinut sopeutua pikkuhiljaa.” 

TAKAISIN TERVEIDE

oitojen aikana useimmiten ei jaksa liikkua normaaliteholla. Rasituksen sietokyky alenee, ja se on hyvä ottaa huomioon. Jos liikut aktiivisesti, voit suunnitella hoitojaksojen ajaksi kevennetyn harjoitusohjelman. Kevennyksestä huolimatta on tärkeää liikkua päivän kunnon mukaan ja säätää tehoja tarpeen mukaan alas- tai ylöspäin omia voimavaroja kuunnellen. Hoitopäivät kannattaa suosiolla merkitä lepopäiviksi. Kun hoidot ovat ohi, ei enää tarvitse huolehtia kohonneesta infektioriskistä. Silloin on hyvä hetki palata esimerkiksi ryhmäliikunnan ja vesilajien pariin, jos ne ovat itselle sopivia ja iloa tuottavia liikuntamuotoja. Ryhmälajit ovat tärkeitä myös sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Jos sinulla on mahdollisuus yhdistää tähän vielä vertaistuki ja pyytää rintasyövän kokenut vertaissisko mukaan jumppaan tai sauvakävelylle, aina parempi.

Paino nousee, mikä neuvoksi? Hoitojen aikana puntari voi tehdä tepposet, ja myös lääkehoidot nostavat usein painoa. Painokäyrän ei kuitenkaan kannattaisi antaa karata kovin nousujohteiseksi, sillä varsinkin huomattavan runsaan painonnousun tiedetään lisäävän rintasyövän uusiutumisen riskiä. Tämä on yksi hyvä syy säätää elintapojen kokonaisuutta painonhallintaa tukeviksi. Nykyisin puhutaan paljon siitä, että liikunta ei laihduta. Se on ihan totta – kun on kyse laihdutuksesta, jossa tavoitellaan isoja muutoksia painoon lyhyellä aikavälillä, liikunta ei ole kovin nopea eikä tehokas tapa saada puntariin vipinää. Sen sijaan maltillisessa pitkän aikavälin painonhallinnassa liikkumisella on ruokavalion ohessa tärkeä rooli. Ehkä vielä liikuntaakin tärkeämpää on kaikki arjen liikkeelläolo, jolloin et varsinaisesti ajattele tai edes huomaa olevasi aktiivinen. Kun ajattelet, että aikaa energiankulutukseen on joka päivä käytännössä ko-

EN KIRJOISSA – MITEN LIIKKUISIN?

TEKSTI Nina Sarell

Kun hoidot ovat ohi, liikunnalla on monta tärkeää roolia. Se pienentää taudin uusiutumisen riskiä ja kuntouttaa. Unohda silti ajatukset ikävästä velvollisuudesta. Liikunnan hyödyt ovat suurimmillaan silloin, kun se on hauskaa.

Terveysliikunnan suositus aikuisille, joilla sairaus tai toimintakyvyn aleneminen vaikeuttaa liikkumista jonkin verran. Lähde: ukkinstituutti.fi Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti.

TÄ V Y Y S K U N T S E K O 2 t 30 min

viikossa

kävely, sauvakävely

(kunto)pyörällä polkeminen

marjastus kalastus metsästys

lihaskuntoa ja liikehallintaa kuntopiiri kuntosali jumpat

2 kertaa viikossa

pallopelit tanssi

vauhdikkaat liikuntaleikit

paasti

raskaat kotija pihatyöt

arki-, hyötyja työmatkaliikunta

ip Re

Mitä kaikkea liikunnassa pitäisi ottaa huomioon? Mallia voi ottaa vaikka UKK:n liikuntapiirakasta: hyvä terveyden liikuntahoito on monipuolista ja vaihtelevaa. Liikuntapiirakka auttaa hahmottamaan, mitä kaikkea liikunnalla voi ja kannattaa hoitaa. Kestävyyskunto pitää yllä hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä ja toimii painonhallinnan tervetulleena tukena. Hoitojen jälkeenkin kannattaa ottaa lihasvoiman ylläpito hyväksi tavaksi – terveet, toimivat lihakset pitävät sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan hyvällä mallilla, suojaavat niveliä ja auttavat ottamaan toimintakykyä uudelleen haltuun. Luuterveyttä voi edistää hyppimällä ja pomppimalla. Liikkuvuutta ja nivelten hyvinvointia edistävät kehoa huoltavat lajit toimivat usein myös hyvänä pään nollauksena ja rentoutusmuotona. Liikunnasta voi rakennella myös täsmäiskuja omiin oireisiin ja vaivoihin. Jos mieli on matalalla, hakeudu sellaisen liikunnan pariin, jossa myös rentoudutaan, kuunnellaan hengitystä ja kehoa ja etsitään yhteyttä mielen ja kehon välille. Kokeile vesiliikuntaa lymfaturvotukseen ja hae painonhallintahyötyjä matalatehoisista, pitkäkestoisista ja nautinnollisista sauvakävelylenkeistä. Kaikkein tärkeintä on, että et ota stressiä. Älä rehki velvollisuudesta ja kehon tun-

ja kunhan teet sitä, mitä rakastat. Kalleimmastakaan salikortista ei säteile minkäänlaista taikavoimaa, jos se vain muumioituu lompakon takalokerossa. 

UKK:N LIIKUNTAPIIRAKKA

ast

Täsmälajeja oireiden ja kunnon mukaan

temuksista välittämättä, vaan valitse lajeja, joista aidosti pidät ja joista myös kehosi pitää. Sillä, tulivatko kaikki kunnon osaalueet huomioiduksi vaiko eivät, ei lopulta ole ratkaisevaa merkitystä – kunhan liikut,

Reippa

ko valveillaoloaika, tehojen ei tarvitse olla tapissa, mutta vaikutukset ovat paljon suuremmat kuin hikilenkillä kerran viikossa. Nykytiedon mukaan päivittäiset puoli tuntia terveysliikuntaa voi nauttia vaikka kymmenen minuutin pätkissä: pienikin liike on lääkettä, kunhan se on säännöllistä ja usein toistuvaa.

venyttely tasapainoharjoittelu jooga, pilates ym.

sauva-, porras- ja ylämäkikävely uinti vesiliikunta kuntojumpat

1 t 15 min

(kunto)pyörällä polkeminen hiihto pallopelit

viikossa

Raskaasti Rinnakkain 1•2019

 Liikkeelle TEKSTI Nina Sarell PIIRROKSET Annika Mannström

toiseen automaattisesti, sitä pitää nostaa muilla keinoilla. Kun kyse on käsivarresta eikä kaivosta, apuna voi onneksi käyttää monenlaisia keinoja: painovoimaa, painetta, lihaksia ja pumppausta.

Aloita vastaiskusi ajoissa Jotta lymfaturvotuksen kanssa pärjäisi, on hyvä aloittaa sen hoitaminen jo siinä vaiheessa, kun oireet ovat vasta lieviä. Kun tunnet epämääräistä kihelmöintiä tai kutinaa tai huomaat, että käsivarsi alkaa puutuilla, on aika toimia, vaikka turvotusta ei näkyisi vielä missään – se on todennäköisesti jo matkalla. Hoidon kulmakiviä ovat kompressiohoito painehihan, hanskan tai paidan avulla, leikatun puolen yläraajan toimintakyvyn ylläpitäminen, imusuoniston toiminnan parantaminen liikehoidolla, liikunta sekä ihon ja arpikudoksen hoito. Huomattavan moni saa helpotusta oireisiin myös lymfahoidosta.

Vesijumppaa ja salitreeniä

LYMFAT LIIKKEELLE – MUTTA MITEN?

äsivarsi turpoaa, pistelee ja kihelmöi. Eikö tähän auta mikään? Et ole yksin. Sama viheliäinen vaiva kiusaa jopa joka kolmatta rintasyöpäleikkauksen jälkeen. Lymfaturvotus ja imunestekierron häiriöt ovat yksi yleisimmistä rintasyöpäleikkauksen jälkeisistä ikävistä sivuvaikutuksista. Tyypillisin syy on leikkaus, jossa on jouduttu poistamaan imusolmukkeita, mutta lymfaongelmia syntyy myös ilman imusolmukepoistoja, jos imusuonisto vaurioituu leikkauksesta tai sädehoidoista.

Lymfaturvotus voi ilmestyä milloin vain Välittömästi leikkauksen jälkeen ei näy usein vielä minkäänlaista turvotusta, vaan oireet alkavat tyypillisesti parin kuukauden kuluttua. Joskus turvotuksen ilmaantumiseen menee parikin vuotta. Riski oireiden ilmaantumiseen on koholla läpi elämän – ei siis ole mahdotonta, että lymfaneste alkaa kerääntyä, vaikka leikkauksesta ja hoidoista olisi aikaa jo vuosia.

Rinnakkain 1• 2019

Lymfaturvotus johtuu lymfanesteen kertymisestä. Se ei ole itsessään mikään sairaus – ainoastaan oire siitä, että normaalin nestekierron kanavat eivät toimi. Koska syy on systeemissä ja käsivarressa pullisteleva turvotus on nestettä eikä esimerkiksi rasvakudosta, vaiva ei poistu laihduttamalla eikä nauttimalla nesteenpoistoon tarkoitettuja luontaisvalmisteita. Tilannetta voisi verrata kaivoon, jonka pumppu on rikki: koska neste ei siirry paikasta

Liikunta auttaa lymfakierron ylläpitämisessä sekä välillisesti että suoraan. Kehon koostumus on lymfakierron kannalta olennainen seikka; rasvakudoksen määrän pitäminen hallinnassa antaa imusuoniston toiminnalle parhaat mahdolliset olosuhteet. On olemassa myös liikuntaa, joka tukee lymfakiertoa erityisen hyvin: veden paine vaikuttaa kompressiohoidon tavoin ja aktivoi imunestejärjestelmän toimintaa, joten vesiliikuntaa suositellaan lämpimästi. Toinen liikunnallinen täsmäisku lymfakierron tukemiseksi on lihaskuntoharjoittelu. Kuntosalilla, vapailla painoilla tai oman kehon painolla tehty harjoittelu, jossa on sekä aerobisia osuuksia että pumppaavia, toistuvia liikkeitä, aktivoi imunesteen virtausta ja pitää huolta rasvattomasta kehonpainosta, jolla on kaikenlaisia muitakin hyviä terveysvaikutuksia.

LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA

t Youtubesta Lymfajumppaohjee ävät ja hengitysTurvotusta vähent kset ovat olennaitekniikkaharjoitu eeman hoitoa ja nen osa lymfaöd yöpäyhdist yksen hallintaa. Rintas löyt yy lymfakierYoutube-kanavalta istäviä harjoittei ron toimintaa ed yvät hakusanalla ta. Harjoitteet löyt "lymfajumppa".

• Anne Saarikko, Tiina Viitanen ja Pauliina Hartiala (2014). Lymfaturvotus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, www.duodecimlehti.fi • Rintasyövän jälkeinen lymfaturvotus ja sen hoito Syöpätautien klinikan fysioterapiassa. HYKS syöpäkeskus. Potilasohje. • Loudon, Annette & Barnett, Tony & Williams, Andrew & Visentin, Denis & Immink, Maarten & Piller, Neil. (2017). Guidelines for teaching yoga to women with breast cancer-related lymphoedema: an evidence-based approach. International Journal of Yoga Therapy. 27. 95-112. 10.17761/1531-2054-27.1.95.

Lempeää lymfajoogaa Kokeile kevyttä joogaharjoitusta yläraajojen liikeratojen ylläpitämiseen ja lymfakierron vilkastuttamiseen.  Joogalla on paljon hyviä ominaisuuksia, ja yksi niistä on lymfakiertoa hoitava vaikutus. Oikein valitut liikkeet tukevat imunestekiertoa. Isot liikeradat ja rauhallinen venytys ehkäisevät leikkausalueen fibroosia ja huoltavat lihaksistoa samalla, kun imunestekierto saa tukea pumppaavista liikkeistä ja painovoimasta.  Tutkimuksissa on todettu, että jooga lisää elämänlaatua rintasyövän kokeneilla naisilla. Ei siis mitään ihan turhaa jumppaa!  Herättele ylävartalon liikeratoja lempeästi, ilman pakkoa. Tee harjoitukset rauhallisen hengityksen tahdissa.  Tee liikkeet aina molemmille puolille.  Käytä harjoituksen aikana kompressiohihaa.  Muista kuunnella kehoasi ja etene oman toimintakykysi ja kehosi sallimissa rajoissa. Jos jokin liike tuntuu huonolta, tekee kipeää, venyttää tai kiristää liikaa, pienennä liikerataa tai jätä väliin.  Jos harjoitus tuntuu hyvältä ja haluat vähitellen lisätä siihen liikkeitä, kokeile vaikkapa Youtubesta löytyvän Breast Cancer Haven -kanavan lymfajoogaa. Löydät harjoituksen hakusanalla ”lymphoedema awareness”.  Joogaterapiayhdistyksellä on omia ryhmiä rintasyövän kokeneille. Katso lisää osoitteesta joogaterapiayhdistys.fi

1. Makaa selälläsi lattialla polvet koukussa, jalkapohjat lattiaa vasten. Anna käsien levätä rentoina vartalon sivuilla, kämmenet kohti kattoa. 2. Kiinnitä huomio hengitykseen. Älä syvennä hengitystä tai yritä tehdä sille mitään, vaan anna ilman virrata vapaasti keuhkoihin ja pois. Huomioi, miten vatsa pullistuu hiukan sisäänhengityksellä ja pienenee uloshengityksellä. Jos haluat, voit kokeilla, miltä tuntuu pitää sisään– ja uloshengityksien välissä aavistuksenomainen, korkeintaan sekunnin pituinen lepotauko. Vai syntyykö tauko luonnostaan, kun keho ja hengitys rentoutuvat? 3. Pidennä sisään- ja uloshengitystä hieman. Ala pumpata käsiä kevyesti nyrkkiin.Purista sisäänhengityksellä, avaa uloshengityksellä. 4. Hengitä keuhkojen lohkot täyteen. Kuvittele, että täytät ensin keuhkojen alaosan happirikkaalla ilmalla ja etenet kohti yläosia. Anna rintakehäsi joustaa kehon etupuolella, selässä ja kyljissä. Huomioi aaltoileva, pumppaava liike, jonka tasainen ja rauhallinen syvä hengitys saa aikaan rintakehällä, hartioiden seudussa ja kainaloissa. Samalla, kun hengität, voit avata ja sulkea nyrkkejä kevyesti ja rauhallisesti hengityksen tahdissa. 5. Rentoudu hetki. Ryhdy sitten liikuttamaan päätä. Käännä pää sisäänhengityksellä rauhallisesti oikealle ja uloshengityksellä keskelle. Seuraavalla sisäänhengityksellä käännä pää vasemmalle ja palaa uloshengityksellä keskelle. Toista kaksi kertaa kummallekin puolelle. 6. Sisäänhengityksellä käännä pää oikealle ja kurkota vasemmalla kädellä katseen suuntaan samalla, kun puristat kättä nyrkkiin. Uloshengityksellä palaa keskelle, avaa nyrkki ja laske käsi vatsan päälle. Toista 4–5 kertaa. 7. Nosta polvet vatsan päälle ja kierrä kädet polvien ympärille halausotteeseen. Jos haluat, voit vielä nostaa pään ylös lattiasta, pyöristää selän ja tuntea venytyksen hartianseudussa. Keinuttele puolelta toiselle ja rentoudu. 8. Levitä kädet T-asentoon. Sisäänhengityksellä nosta pää ja hartiat ylös lattiasta ja vie kädet suorina vartalon eteen. Paina kämmenet yhteen. Uloshengityksellä palaa rauhallisesti lattialle alkuasentoon.

9. Tämän liikkeen voit tehdä makuulla tai nousta istumaan. Ota sormilla kevyt ote hartioista. Oikea käsi oikealle hartialle, vasen vasemmalle. Piirrä kyynärpäillä rauhallista ympyrää kumpaankin suuntaan ja tunne liike olkapäässä. Jos liike aiheuttaa kiristystä tai kipua leikkausalueella, pienennä ympyrää. 10. Nouse seisomaan, anna käsien roikkua rentoina vartalon vierellä. Sisäänhengityksellä nosta kädet suorina sivukautta pään yläpuolelle. Paina kämmenet yhteen ja vie katse kämmeniin. Uloshengityksellä laske kädet etukautta hitaasti rinnan päälle, kämmenet edelleen yhdessä. Vapauta kädet. Tee 4–5 toistoa. Jos liike tuntuu liian suurelta tai venyttää liikaa, voit pienentää käsien liikekaaria. 11. Ojenna kädet suoriksi sivuille. Nosta kyynärvarret pystyyn niin, että seisot ”kaktusasennossa” – käsivarren ja kainalon välissä on 90 asteen kulma, sormet ja kyynärvarret osoittavat kohti kattoa. Sisäänhengityksellä vie kädet vartalon eteen ja paina kyynärvarret yhteen. Uloshengityksellä vie kädet sivulle. Toista 4–5 kertaa. 12. Nosta kädet suorina ylös ja paina kämmenet yhteen. Voit nostaa jalan ylös ja tukea jalkapohjan polven sivuun tai reiteen. Jos tämä tuntuu hyvältä ja löydät tasapainon, seiso hetki ja hengitä rauhallisesti. Vaihda jalkaa ja tee sama toiselle puolelle. 13. Mene selinmakuulle lattialle ja ojenna kädet sivuille. Nosta oikea polvi koukkuun ja vie sitä vartalon yli vasemmalle puolelle kohti lattiaa niin, että tunnet miellyttävän venytyksen oikealla rintakehällä. Lepää tässä asennossa hetki ja vaihda puolta. JA SITTEN VIELÄ SE IHANIN loppurentoutus. Asetu selinmakuulle niin, että käsivarsiesi alla on tyynyt tai esimerkiksi peitoista tai huovista tehdyt pehmeät korotukset, jolloin nestekierrolle syntyy ”alamäki”. Voit laittaa tyynyt myös pään ja polvitaipeiden alle ja peiton päällesi, jotta rentoutumisesi olisi täydellistä. Myös rauhallinen musiikki sopii rentoutushetkeen. Lepää tässä asennossa vähintään 10–15 minuuttia. Hengitä vapaasti ja anna kehon ja mielen levätä.

10.

11.

12.

Rinnakkain 1•2019

 Liikkeelle

KATOAAKO

SYÖPÄRISKI

LENKKEILEMÄLLÄ? teksti Nina Sarell

Sanotaan, että liikunta pienentää rintasyöpäriskiä. Minkälaista liikunnan pitäisi olla, jotta se todella vaikuttaisi – ja miksi jotkut sairastuvat, vaikka liikkuisivat kuinka paljon?

uvittele, että lounastat joka päivä samassa ruokalassa. Ruokalan keittiössä on sadan litran sammio, joka on täynnä keittoa. Joka päivä keitetään uusi keitto, ja joka päivä keittoon laitetaan yksi pippuri. Kuinka suurella todennäköisyydellä pippuri päätyy jonakin päivänä juuri sinun lautasellesi? Samassa ruokalassa keitetään myös toista keittoa vahvempien makujen ystäville. Tähän keittoon ei laiteta yhtä pippuria, vaan kolme jokaista keittolitraa kohden. Sadan litran keittokattilassa ui siis kolmesataa pippuria. Jos et missään tapauksessa halua pippureita omalle keittolautasellesi, kummasta kattilasta ottaisit mieluummin? Ja nyt, kuvittele, että se keitto on elämäsi. Rintasyöpäriski on kuin sopassa pyörivä pippuri: vaikka tekisit mitä, et voi sataprosenttisesti taata, että yhtään pal-

Rinnakkain 1• 2019

leroa ei koskaan päädy sinun lautasellesi. Pippureiden määrään voit sen sijaan vaikuttaa itse. Mitä vähemmän pippureita sopassa, sitä helpompi niitä on vältellä. Ja jos syöt yhden pippurin kattilasta ja kohdallesi osuu pippuri kaikesta huolimatta, sitä sanotaan huonoksi tuuriksi.

Vain yksi elintapatekijä, mutta tärkeä sellainen Riski on hivenen vaikea käsite. Vertauskuva keitosta on yksi kätevä tapa sen hahmottamiseen, mitä riskille voi tehdä ja mitä ei. Sairastuminen on viime kädessä aina sattumankauppaa, mutta kansainvälisten asiantuntijoiden arvioiden mukaan sattuman todennäköisyyttä voi pienentää merkittävästi elintapojen avulla. Joka kolmas syöpä olisi ehkäistävissä. Säännöllinen reipas liikunta vähentää rintasyövän riskiä vähintään kolmekymmentä prosenttia. Ei mikään pikkujuttu. Elintavat ovat aina kokonaisuus, eikä riskivyyhtiin koskaan vaikuteta vain yhdestä vivusta vääntämällä. Liikunta on kuitenkin siinä mielessä loistava riskien torjumisen tapa, että se torjuu rintasyöpäriskiä kahdella rintamalla.

Rinnakkain 1â&#x20AC;¢2019

 Liikkeelle

Ensinnäkin se vaikuttaa syöpäriskiin suoraan muun muassa vahvistamalla immuunipuolustusta sekä sukupuolihormonivaikutusten kautta. Tämän lisäksi se auttaa ylläpitämään rintasyöpäriskiä pienentävää kehon koostumusta ja painoa. Siinä ohella se pitää loitolla myös sydän- ja verisuonitauteja ja laskee ainakin kymmenen muun syövän riskiä. Liikunta on ihmelääke, jolla on käsittämättömän kokonaisvaltainen vaikutus hyvinvointiin ja terveysriskeihin. Tutkimuksista on saatu vakuuttavaa näyttöä siitä, että liikunta vähentää rintasyövän riskiä sekä ennen että jälkeen vaihdevuosien. Seurantatutkimuksissa liikunnan on todettu vähentävän syövän uusiutumista ja pidentävän rintasyöpäpotilaiden elossaoloaikaa. Kun liikuntaharjoittelun rasittavuus räätälöidään päivän kunnon mukaan, liikkuminen on turvallista missä tahansa syövän vaiheessa, ja se on kiinteä, erottamaton osa syöpädiagnoosin jälkeistä elämää. Liikuntaa tarvitaan kuntoutumiseen ja toimintakyvyn palauttamiseen, mutta sitä tarvitaan myös syövän uusiutumisriskin minimoimiseen.

keho saa pinnistellä ja ponnistella, hengästyä ja venyä myös lähelle mukavuusalueen rajoja, jossa tapahtuu kaikenlaista uutta ja rakentavaa kuten kunnon kohoamista ja lihaskasvua. Tällainen liikunta on luontaista niille, jotka ovat aina liikkuneet. Mutta entä ne, jotka näkevät vieläkin painajaisia ala-asteen liikuntatunneista eivätkä näe mitään yhteyttä ylämäkitreenin ja hyvän seksin välillä? Oikeasti vaikuttavaa liikuntaa on vain sellainen, joka kantaa ja kulkee matkassa läpi elämän. Kuntokuurit, epämiellyttäviin tuntemuksiin kariutuvat rääkkiremontit ja satunnaiset jumppavillitykset on vaihdettava sellaiseen tapaan olla ei-passiivinen, joka saa iloiseksi, lisää jaksamista ja tuntuu omalta. Liikkumisen pitäisi olla niin luonteva osa omaa elämää, että sitä ei osaa ajatella suorituksena tai ponnistuksena. Ne meistä, jotka vasta etsivät kateissa olevaa liikunnan iloa, harvemmin löytävät sen kuntosalin army-tunnilta. Jotta liikunta varmasti tulisi pysyväksi osaksi omaa elämää, on järkevämpää aloittaa jostakin ihan muusta. Esimerkiksi istumisen välttämisestä.

Miten liikkuisin syöpää karkuun?

Vältä passiivisuutta

Siitä, minkälainen liikunta vaikuttaa tehokkaimmin, on tutkittu varsin ahkerasti. Erityisen vahva näyttö on saatu reippaasta, melko vauhdikkaasta liikunnasta. Kaikkein pahinta myrkkyä syöpäpeikolle on se, että

Riskin voi jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: keskimääräistä pienempään, keskimääräistä suurempaan ja tavanomaiseen. Jos palataan vielä vertauksen keittokattilasta, paljon pippureita sisältävä soppa

Haluatko mainostaa Rinnakkain-lehdessä? Rintasyöpä on yleisin syöpä Suomessa. Lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu siihen jossain elämänsä vaiheessa. Uusia rintasyöpiä todetaan vuosittain noin 5000. Uusia sairastuneita liittyy jatkuvasti yhdistykseemme jäseniksi ja Rinnakkain-lehden lukijoiksi. Lehti kiinnostaa myös sairastuneiden läheisiä ja omaisia. Rinnakkain on potilaiden ja hoitohenkilökunnan luettavissa syöpäklinikoilla ja -sairaaloissa kautta maan. Onko sinulla tuote tai palvelu, jota haluaisit mainostaa Rinnakkain-lehdessä? Ilmoittamalla lehdessämme tuet myös vertaistukitoimintaamme.

Ota yhteyttä! Anu Niemi, anu.niemi@europadonna.fi

Rinnakkain 1• 2019

kuvaa elämäntapaa, jossa riskitekijöitä on kertynyt paljon. Pippureita lisäävät keittoon geenitekijät, tupakointi ja alkoholinkäyttö, mutta myös lihavuus ja vähäinen liikunta ovat merkittävässä roolissa. Et ehkä osaa kuvitella itseäsi ikipäivänä juoksemassa maratonia tai edes viittä kilometriä. Mutta jos muutut ei-liikkuvasta ihmisestä vähemmän passiiviseksi, tavanomaisen aktiivisuustason perusvirtaseksi, voit onnitella itseäsi: olet siirtynyt korkean riskin alueelta tavanomaiseen riskitasoon – eli pienentänyt riskiäsi sairastua rintasyöpään. Viidesosa rintasyöpäkuolemista yhdistyy tavalla tai toisella vähäisen liikunnan ja liikapainon yhteisvaikutukseen, ja tästä riskiryhmästä pois karkaaminen on juhlan arvoinen saavutus. Kokonainen liikuntapiirakka on monille liian iso suupala. Silloin yksikin viipale riittää. Ja jos yksi viipale on liian suuri, voi yrittää olla aktiivinen kymmenen minuuttia kerrallaan kolmesti päivässä. Kun se onnistuu, voi taas ottaa askeleen eteenpäin. Liikapainon kanssa on tärkeää muistaa, että painonpudotukseen tarvitaan aina myös ruokavaliomuutos. Kun huolehdit painoasioista lähinnä ruokavalintojen avulla ja etsit liikunnasta enimmäkseen hyviä fiiliksiä ja jaksamista, säästyt turhautumiselta. Usein edes kuukauden lenkkeily ei palkitse puntarilla huikeina laihtumistuloksina, vaan ruokavalio ratkaisee painokäyrän suunnan. 

Entäs, jos syöpä tuli jo? Liikkuminen pienentää rintasyöpäriskiä myös jo sairastuneilla. Mutta se ei suinkaan ole ainoa syy lähteä liikkeelle.  Liikunta vähentää myös masennusriskiä ja ahdistuneisuutta ja lisää elämänlaatua.  Jos pohjakunto on jo olemassa, syövän sairastanut saa todennäköisesti lisähyötyjä liikkumalla suosituksia enemmän. Suomalaiset terveysliikuntasuositukset sisältävät kuitenkin reipasta kestävyysliikuntaa 2,5 tuntia viikossa ja pari lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitusta päälle, joten jo suositukseen pääseminen on monelle riittävän hyvä tavoite.  Liikkuminen auttaa palauttamaan fyysistä toimintakykyä leikkauksen ja hoitojen jälkeen. Varsinkin sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon paraneminen tuntuu nopeasti parempana jaksamisena.

MITEN RINTASYÖPÄÄ EHKÄISTÄÄN LIIKKUMALLA?  Liiku läpi elämän. Elintapojen syöpää ehkäisevät vaikutukset niitetään pitkällä aikavälillä.  Liiku nuorena. On katsottu, että rintasyövän kannalta yksi tärkeä herkkyyskausi on ensimmäisten kuukautisten ja ensimmäisen raskauden väli.  Älä koskaan silti ajattele, että olisi jo liian myöhäistä. Liikunnasta on hyötyä, vaikka syöpä olisi jo puhjennut, ja se voi ehkäistä syövän uusiutumista.  Liiku elämäntapana, älä kuureina. Mitä pitkäkestoisempi ja toistuvampi tavasta tulee, sitä suurempi vaikutus sillä on.  Liiku joka päivä. Jos puoli tuntia päivässä on liikaa, jaa se kolmeen kymmenen minuutin jaksoon. Muista, että kaikki arkinen aktiivisuus on liikuntaa. Kävely on hyvä peruslaji, ja sitä voi harrastaa vaikkapa matkalla supermarketin parkkipaikan kauimmaisesta ruudusta maitohyllylle.  Liiku kohtuullisen kuormittavasti. Pyri sellaiseen tahtiin, että hengästyt ja hikoilet, mutta pystyt vielä juttelemaan.  Liiku välillä reippaammin. Jos kunto sallii, mahduta liikuntaviikkoon muutamia vauhdikkaampia suorituksia. Se voi antaa lisäetua rintasyöpäriskin pienentämisessä.  Panosta ei-passiivisuuteen. Kiinnitä huomiota passiiviseen oleskeluun ja yritä vähentää se minimiin. Älä makaa tai istu, jos voit tehdä jotakin muuta. Pyri siihen, että makoilet lähinnä yöaikaan.

MIKSI LIIKUNTA EHKÄISEE SYÖPÄÄ?  Liikunta vaikuttaa myönteisesti immuunipuolustusjärjestelmään, hormonitoimintoihin ja DNA:han.  Liikunta ylläpitää hyvää energiatasapainoa ja terveyttä edistävää kehon koostumusta. Se ehkäisee ylipainoa ja auttaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa.  Liikunta vaikuttaa suolen ja keuhkojen mekaaniseen toimintaan.  Liikunta voi vaikuttaa suoraan kasvaimeen tai sen esiasteeseen ja heikentää sitä.

Tunnista ja vartista kahteen ja puoleen tuntiin liikuntaa viikossa harrastavien rintasyöpäriski on 20 % pienempi kuin niiden, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. TUTKITTU JUTTU  Isossa, yli 70 000 naista käsittävässä tutkimuksessa havaittiin, että vähintään seitsemän tuntia viikossa liikkuvilla rintasyöpäriski oli 25 % pienempi verrattuna niihin, jotka liikkuivat vähiten.  Riskien pienentäminen ei kuitenkaan vaatinut mitään himourheilua: melkein 50 % naisista mainitsi ainoaksi liikuntamuodokseen kävelyn.  Niillä naisilla, jotka kävelivät vähintään 7 tuntia viikossa, rintasyövän riski oli 14 % pienempi verrattuna niihin, jotka kävelivät enintään kolme tuntia. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2013; 22 (10): 1906-1912.

LÄHTEET • World Cancer Research Fund. How diet, nutrition and physical activity affect breast cancer risk . WCRF.org • World Cancer Research Fund. Continuous Update Project Report 2014. Diet, nutrition, physical activity and breast cancer survivors. • Schmitz KH. Exercise for secondary prevention of breast cancer: moving from evidence to changing clinical practice. Cancer Prev Res (Phila) 2011;4:476-80

Rinnakkain 1•2019

HALLITUS 2019

Anne Samsten puheenjohtaja  53-vuotias, vaimo, äiti ja kahden koirakaverin lenkittäjä  rintasyöpä 2014 Saan voimaa toimiessani yhdessä innokkaiden, innovatiivisten ihmisten kanssa. Iloa elämään tuo kaikki rakkaat, luonnossa liikkuminen ja uusien asioiden oppiminen.

Kristiina Jeppesen jäsen  49-vuotias, kahden "nuoren aikuisen" äiti  rintasyöpä 2012 Kun aurinko paistaa, pystyn mihin tahansa; mikään vuori ei ole liian korkea, mikään ongelma ei liian vaikea voitettavaksi." Vertaistuki lähellä sydäntä. Vertaistuesta voimaa ja apua jaksamiseen sairauden eri vaiheissa.

Riikka Koivisto asiantuntijajäsen, sosiaalipsykologi ja palliatiivinen hoito  40-vuotias, kahden pojan äiti  ei rintasyöpätaustaa Haluan olla mukana rakentamassa syöpäpotilaalle parempaa Suomea, jossa saatavilla on hyvää hoitoa ja kuntoutusta sairauteen, riittävästi psykososiaalista tukea sekä osaavaa ja oikea-aikaista palliatiivista hoitoa ja saattohoito-osaamista. Saan voimaa ihanasta perheestä ja kodista maalla, moottoripyöräilystä, kukkakimpuista, ystävistä ja unelmista.

Rinnakkain 1• 2019

,, ,, ,, ,,

Arja Ry ynänen varapuheenjohtaja  44-vuotias kahden koululaisen äiti  rintasyöpä 2018 Saan voimaa luonnosta, läheisistä, musiikista ja hyvän tekemisestä. Iloitsen elämän jokaisesta päivästä ja siitä, että saan yhä nähdä lasteni kasvavan ja kehittyvän.

Tarja ”Telle” Leppänen jäsen  56-vuotias, 23-vuotiaan pojan äiti  lobulaarinen rintasyöpä 2013 Minulle voimaa antaa itsensä haastaminen ja haasteissa onnistuminen. Mahdollisen erottaa mahdottomasta vain päättäväisyys.

Tarja Lähdemäki jäsen  51-vuotias, vaimo ja kahden teiniikäisen pojan ja enkelityttären äiti  triplanegatiivinen rintasyöpä 2011 Saan voimaa muista ihmisistä, heiltä oppimisesta ja yhdessä tekemisestä.

Anna-Mari Väänänen jäsen  46-vuotias  rintasyöpä 2013 Vertaistukitoiminta ja erityisesti nuoret rintasyöpäpotilaat ovat lähellä sydäntäni.

,, ,,

ONKO TEILLE KEHITTYNYT RINTASYÖPÄHOITOJEN SEURAUKSENA LYMFATURVOTUS?

Heli Kallio-Kauppinen varajäsen  57-vuotias, vaimo, kolmen

Haemme osallistujia kliiniseen lääketutkimukseen, jossa selvitetään uuden Lymfactin-tutkimusvalmisteen tehoa ja turvallisuutta naisilla ja miehillä, joille on rintasyöpähoitojen seurauksena kehittynyt lymfaturvotus yläraajaan (niin sanottu sekundäärinen lymfaturvotus). Hoidolla pyritään korjaamaan vaurioitunutta imukudosjärjestelmää ja vähentämään lymfaturvotusta yläraajassa.

aikuisen tyttären äiti  rintasyöpä 2009 Minua kannustavat jatkamaan yhdessä tekeminen ja varsinkin onnistuminen. Kirjat ovat tärkeitä – ja valokuvaus.

Saatatte soveltua tutkimukseen, jos • olette 18–70 vuotias • rintasyöpähoidoistanne on kulunut vähintään 2 vuotta • lymfaturvotuksenne alkamisesta on kulunut enintään 5 vuotta • ette sairasta muuta vakavaa sairautta Tutkimus on meneillään kolmessa yliopistosairaalassa Suomessa (Helsinki, Tampere, Turku). Tutkimuskäyntejä on yhteensä 14, joista merkittävin on imusolmukesiirtoleikkaus, jonka yhteydessä tutkittava on sairaalassa noin 5–7 päivää. Tutkimus suoritetaan lumelääkekontrolloituna, eli leikkauksen yhteydessä kudossiirteeseen annostellaan kerta-annoksena joko Lymfactin-tutkimusvalmistetta tai lumelääkettä. Imusolmukesiirtoleikkaus, joka on lymfaturvotuksen tavanomainen hoitokeino, sisältyy tutkimukseen riippumatta siitä kumpaa valmistetta tutkimukseen osallistuja saa. Tutkimuksen toimeksiantaja on Herantis Pharma Oyj.

Satu Kivistö varajäsen  51-vuotias, ragdoll-kissaneidin palvelija ja heppatyttö  HER-2- ja ER-positiivinen rintasyöpä 2009

Mikäli olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, saatte siitä lisätietoja olemalla yhteydessä Teitä lähimpänä olevaan tutkimuskeskukseen: Helsinki (Töölön sairaala/HUS): Tutkimushoitaja Kira Olenius, kira.e.olenius@hus.fi

Suurimmat kicksit saan onnistuessani epämukavuusalueellani. "Rohkeus ei tarkoita sitä, ettei pelota, vaan sitä, että tekee, vaikka pelottaa."

Liity i! jäseneks

● s a at r

Tampere (Tays/PSHP): Tutkimushoitaja Seija Rautiainen, Seija.Rautiainen@pshp.fi Turku (Tyks/VSSHP): Tutkimushoitaja Satu Ylösmäki, satu.ylosmaki@tyks.fi

i nn

akk

a in

-le

it vo

lu k ou

u o d e s s a k ot i i s i ● v oi

t t a u t u a v e r ta i s

oh j

aa v e rt

a aj

●

Voit liittyä potilas-, kannatus- tai yritysjäseneksi nettisivujemme lomakkeella osoitteessa europadonna.fi tai ottamalla yhteyttä toimistoon puhelimitse 040 147 0757.

os a

mia kaikille. Yhteiset kokemukset tuovat yhteenkuuluvuutta ja toistemme ymmärtämistä. Se näkyy, kuuluu ja tuntuu toiminnassamme.

JÄSENMAKSUT 2019 Potilasjäsen 20,-/vuosi Kannatusjäsen 40,-/vuosi Yritysjäsen 200,-/vuosi

●

Meille tärkeintä on vertaistukitoiminta. Vertaistuki-illat ovat avoi-

Rinnakkain 1•2019

äs e

nta

m i i n ● t ue pahtu t to

int aa

Uuden neuvontahoitajamme Miian kanssa

TEKSTI Miia Merikallio

YHTEISELLÄ MATKALLA Terveisiä Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n toimistolta! Tänään ilmassa oli ensimmäisiä aavistuksia lähestyvästä keväästä! Auringon säteissä on aina lupaus tulevasta.

uosi 2019 on alkanut toimistolla vilkkaana! Itse olen saanut aloittaa yhdistyksessä neuvontahoitajana ja vapaaehtoistyön koordinaattorina kuluvan vuoden alusta alkaen. Koen olevani etuoikeutettu. Olen kiitollinen luottamuksesta ja mahdollisuudesta tähän työhön. Minut on otettu lämpimästi vastaan uuteen työhön – kiitos! Olen saanut tehdä työtä syöpään sairastuneiden ihmisten ja heidän perheidensä parissa 20 vuoden ajan. Olen saanut tehdä työtä, joka on sydämen asia. Nuorena sairaanhoitajaopiskelijana olin työharjoittelussa Etelä-Karjalan keskussairaalassa syöpätautien vuodeosastolla vuonna 1994 ja siitä lähtien olen tiennyt, mitä haluan työkseni tehdä. Samana vuonna oma isäni kuoli nuorella iällä aggressiiviseen syöpään muutamassa kuukaudessa. Alkuvuodesta olin menettänyt tyttäreni kahden vuoden iässä. Kokemukset omaisena ja itse potilaana ovat suurelta osin viitoittaneet omaa tapaani toteuttaa syöpäsairaanhoitajan työtä. Näitä kokemuksia ei voi oppia kirjoista. Paras opettaja on eletty elämä. Keskeistä on välittäminen, läsnäolo, kohtaaminen ja tahto kulkea rinnalla. Kokemus siitä, että tulee kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Ihmisenä ihmiselle. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1998 ja heti valmistumisen jälkeen aloitin työn HYKSin Syöpätautien klinikalla. Syöpään sairastuneet ihmiset ovat olleet ikähaarukassa vauvasta vaariin aina sairauden oireista diagnoosiin, aktiivihoitoihin ja sairaudesta toipumiseen tai saattohoitoon. Valmistumisen jälkeisinä vuosina olen tehnyt työtä potilaan polun eri vaiheissa kunnallisella-, yksityisellä- ja järjestöpuolella sekä tutkimustyössä. Kokemukset ovat auttaneet hahmottamaan potilaan polun

20 Rinnakkain 1• 2019

kokonaisuutta. Itse olen saanut vuosien varrella lähimmäisen rakkautta osakseni ja tästä kokemuksesta on herännyt tahto tehdä myös vapaaehtoistyötä syöpään sairastuneiden ihmisten, lapsikuolema- ja uusperheiden parissa vertaisena, vertaisohjaajana ja vertaisohjaajia kouluttaen. Kaikki nämä kohtaamiset työssäni ja vapaaehtoistyössä ovat opettaneet ymmärrystä, nöyryyttä ja kiitollisuutta elämästä ja sen mahdollisuuksista sekä monimuotoisuudesta. Syövän hoito Suomessa on ensiluokkaista. Sairautta hoidetaan laadukkaasti ja hyvin, mutta ihmisen kohtaamisessa yksilöllisin tarpein, tuntein ja toivein on paljon vielä oppimista. Syöpä ei ole vain yksilön sairaus, vaan se koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Syöpään sairastuneiden rinnalla on siis suuri joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea sairauden myötä muuttuneeseen arkeen ja elämään. Vuonna 2019 Rintasyöpäyhdistyksen teemana kulkee perhe ja parisuhde. Tavoite ja tahto on saada myös läheisten tunteita ja kokemuksia esille. Jaetut kokemukset tukevat toipumista. Kriisissä on myös mahdollisuus. Miten voimme yhdistyksenä tukea sairastuneen ihmisen ja perheen toipumista elämään? Millä tavoin voimme tukea perheen ja sen jäsenten vahvistumista, voimaantumista ja eheytymistä? Tästä toivon teidän ajatuksia ja kokemuksia yhdistyksemme toimintaa ja sen mahdollisuuksia yhdessä kehittääksemme. Rintasyöpäyhdistyksessä toimii viitisenkymmentä vertaistukihenkilöä, jotka tekevät arvokasta ja merkityksellistä vapaaehtoistyötä. Kokemus kohtaamisesta

ja vertaisuudesta antaa syöpään sairastuneelle toivoa tulevasta, työkaluja ja oljenkorsia arkeen, mutta myös rinnalla kulkijoita muuttuneeseen elämään. Jaettu taakka on kevyempi kantaa. Kuluneen kevään aikana saan tutustua toimiviin vertaistukiryhmiimme ympäri Suomen. Kiitos näistä kohtaamisista! Lopuksi lainaan melanoomaan sairastuneen 30-vuotiaan neljän lapsen äidin, nuoren naisen ja vaimon ajatuksia kirjasta Katja – Elämä särkyy edessäni, toimittanut Tiina Merikanto: ”Ei välttämättä riitä, että on tutkinut menestyksekkäästi melanoomaa sairautena. Minusta ja minun melanoomasta ei ole tehty ainuttakaan tutkimusta. Millä perusteella olen tilasto tai tulkinta? Mitä on auttaminen ja hoitaminen? Olisiko niistä syytä tehdä oheismateriaalia syöpätutkimukseen ja hoitoon? Mitä hoidon laadussa merkitsee vakavasti sairaan ihmisen kohtaaminen ihmisenä? Tai paranemisessa? Elämän ilon ja toivon jakamisessa? Hoitaminen on kuulemista, kuuntelemista, aistimista ja läsnäoloa. Se on tahtoa ymmärtää, mistä on kyse. Hoitaminen on ihmisen auttamista ja tukemista omalle tielleen. Se on tukea heikolla hetkellä ja eteenpäin pääsemisen mahdollistamista.” Yhtä lailla nämä Katjan arvokkaat ajatukset potilaan hoitamisesta sopivat kaikkeen ihmisyyteen, lähimmäisyyteen ja vertaisuuteen – rinnalla kulkemiseen. Kaikkea hyvää Sinulle näihin päiviin! Iloa, valoa ja tahtoa! Voimaa arkeen! ❤

Europ a D onna -terveisiä

TEKSTI Tarja Siitari

EUROPA DONNA KOULUTTAA jäseniään vaikuttamistyöhön

ilanossa järjestettiin marraskuussa jokavuotinen kurssi, European Breast Cancer Advocacy Training, vaikuttamistyöhön rintasyöpätietouden lisäämiseksi. Omasta Suomen yhdistyksestämme kurssille osallistuivat Rintasyöpäyhdistyksen puheenjohtaja Anne Samsten ja vertaistukija Tarja Siitari.

Kolmipäiväinen kurssi oli tiivis asiasisällöltään sekä tunnelmaltaan. Osallistujia oli kaikkiaan 33 maasta Euroopasta ja lähialueilta 66, yhteisenä kielenä toimi englanti. Kouluttajina toimi syövän tutkimuksen eri aloilta professoreja, onkologeja, lääkäreitä sekä vaikuttamistyön ammattilaisia. Rintasyöpäaiheina olivat syövän epidemiologia, riskitekijät ja eri osaalueiden tutkimusmenetelmät. Lisäk-

si paneuduttiin syövän varhaisvaiheen löytämisen tärkeyteen ja hyvän monipuolisen ruokavalion merkitsevyyteen. Osallistujat saivat myös hyvän kuvan patologin työskentelystä ja löydösten diagnosoimisesta. Europa Donnan CEO Susan Knox kertoi järjestön toiminnasta, vaikuttamisesta EU:ssa ja rintasyövän tasapuolisen ja laatuisen hoidon saamiseksi koko Euroopan alueella.

Rinnakkain 1•2019

HYES

TAIDETERAPEUTTINEN TYÖSKENTELY SYNNYTTÄÄ OIVALLUKSIA kuva ja teksti Minna Hujanen

Kevään ensimmäinen taidetuokio rintasyövän kokeneille toteutettiin tammikuussa Lapinlahden vanhassa sairaalassa. Aluksi pohdittiin seksuaaliterapeutin johdolla rintasyövän tuomia muutoksia elämään. Taidetyöskentelyyn siirryttiin lämmittelyharjoituksella, jossa piirrettiin silmät kiinni kahdella kädellä. Töitä jatkettiin maalaamalla. ”Koin vapauttavaa iloa siitä, että ei tarvinnut Tärkeää oli myös se, että osata piirtää tai maalata. Luovuus vain tuli, itselle sai antaa hetken ilman, kun sai selkeitä ohjeita”, taidetuokioon että kännykät häiritsivät. Hilosallistunut Eriikka Sailo kertoo. jaisuus ja keskittyminen olivat käsinkosketeltavaa. ”Yhdessä maalaamisen energia oli mahtavaa, kun kaikki olivat keskittyneet omaan tekemiseensä”, kommentoi yksi kurssilaisista. Lopuksi tehtiin kirjoitusharjoitus. Se avasi kuin huomaamatta uusia oivalluksia. ”Jälkeenpäin oli huojentunut ja puhdistunut olo. Tärkeitä asioita tuli pintaan. Sellaisia, joiden tärkeyttä en ollut aiemmin ajatellut”, sanoo toinen kurssille osallistunut. Kaikille avoimet taidetuokiot jatkuvat koko kevään kerran kuukaudessa.

SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI RY:N KUNNIAMAININTA Tekstiili- ja muotialan uuden tunnustuspalkinnon ensimmäinen voittaja on lasten- ja naistenvaatteita valmistava Nosh Company Oy. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa, ja se jaettiin Tekstiilin ja muodin päivässä 28.11.2018. Kunniamaininnan eduskunnan puhemieheltä, palkinnon suojelijalta Paula Risikolta sai lääkinnällisiä painevaatteita valmistava Lymed Oy. Lymed vakuutti innovatiivisuudellaan Painevaatteita käytetään muun muassa palovamma- ja leikkauspotilaiden hoidossa sekä hyvinvoinnin ja urheilijoiden suorituskyvyn edistämisessä. Lymed on kehittänyt ennakkoluulottomasti erikoisiakin tuotteita; painevaatteita käytetään myös kilpakameleiden palautumisen edistämiseen. Yritys yhdistää uutta teknologiaa ja vahvaa tekstiilialan osaamista. Lymed Oy tekee myös jatkuvaa tuotekehitystä yhteistyössä sairaaloiden ja tutkimuslaitosten kanssa. "Lymed Oy:n tuotteet ovat innovatiivisia terveydenhuollon tekstiilejä. Ne osoittavat, miten myös tekstiileillä voidaan edistää ihmisen paranemista ja hyvää vointia. Vaikutukset ovat sekä fyysisiä että myös mielialaan vaikuttavia. Tällaisia terveysvaikutteisia tekstiilejä tarvitaan kaikkialla maailmassa", Risikko korostaa. Lymed Oy:n liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2017.

22 Rinnakkain 1• 2019

TUETUT LOMAT LAPSIPERHEILLE KESÄLLÄ 2019 Järjestämme yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa kaksi tuettua Voimaa vertaisuudesta -lomaa lapsiperheille, joissa vanhempi on sairastunut rintasyöpään. Toinen lomista on suunnattu perheille, joissa vanhempi sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Lomapaikkana on Kuortaneen urheiluopisto. Voimaa vertaisuudesta -lomien tavoitteena on, että lomalaiset virkistyvät, tapaavat toisia samassa tilanteessa olevia sekä saavat vertaistuen ja lomaohjelman kautta voimavaroja arkeen. Lomalla on mahdollisuus osallistua ohjattuihin toimintatuokioihin oman jaksamisen ja toimintakyvyn mukaisesti. Lomalla on mukana myös Rintasyöpäyhdistyksen vertaistukija. Lapsiperheiden lomilla ohjelma sisältää perheen yhteistä ohjelmaa, eri-ikäisille lapsille suunnattua toimintaa, vanhemmille suunnattuja ryhmäkeskusteluja sekä perheen 1–3-vuotiaille lapsille maksutonta lastenhoitopalvelua yhteensä 4 x 2 h.

Loma-ajat ja hakeminen 29.6.– 4.7. levinnyttä rintasyöpää sairastaville perheineen. Hakuaika päättyy 29.3. 14.7.–19.7. nuorille rintasyöpäpotilaille perheineen. Hakuaika päättyy 14.4. Lomille haetaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.mtlh.fi Valitse yhteistyökumppani-valikosta Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry. Täytä hakemustiedot ja perustelut huolellisesti!

Omavastuu ja loman sisältö

Loman omavastuuosuus on 20 €/vrk aikuisilta, alle 17-vuotiailta ei peritä omavastuuta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa tai perhekoon mukaisissa huoneissa/huoneistoissa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma sekä lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö.

Pari- ja seksuaaliterapeutti, psykoterapeutin opintoja suorittavan Eriikka Sailon vastaanotolle lehdessämme ovat tervetulleita kaikki, joilla on mielessään seksuaalisuuteen tai parisuhteeseen liittyviä askarruttavia ajatuksia tai kysymyksiä. Eriikka vastaa palstalla hänelle lähetettyihin kysymyksiin tai käsittelee seksuaalisuuteen tai parisuhteisiin liittyviä asioita kolumneissaan.

KS I-

LLA

Eriikkalle voi lähettää kysymyksiä tai toiveita palstalla käsiteltävistä asioista osoitteella rinnakkain@europadonna.fi

II K

A N VA

Parempaa kuin seksi

Mikä saisi minut liikkeelle ja liikkumaan omaksi ilokseni? Huokailen yhdessä ystävättärieni kanssa melkein aina kun nähdään. Liikakilot ärsyttävät meitä kaikkia ja olo tuntuu epäviehättävältä. Kuitenkin muistan ja tiedän sen hyvänolontunteen mitä liikunta saa aikaan. Jotkut sanovat sen olevan parempaa kuin seksi, mutta ainakin yhtä hyvää. Mietin, miltä elämä sitten tuntuu, kun seksuaalinen halu on vähissä ja liikkumaan lähteminenkään ei oikein huvita. Tämä on sohvaperunan elämää. Sohvaperunan elämään ei mahdu liikunta ja seksikin harvemmin. Muiden elämän seuraaminen vie kaiken energian ja kiinnostuksen. Kumppani vieressä saattaa vain ärsyttää hölmöillä kommenteillaan omasta lempiohjelmasta ja läheisyys saattaa jäädä tv-sarjojen varjoon. Elätkö omien arvojesi ja ajatustesi mukaista elämää vai oletko sivustakatsoja muiden elämässä oman elämän ja omien tarpeiden jäädessä sivuun? Voisiko energiaa omaan mieleiseen liikuntaan ja muuhun tekemiseen löytyä enemmän, jos eläisi oman näköistä elämää muiRintasyöpäyhdistys ta miellyttämättä? -Europa Donna Finland ry Seksuaaliset tarpeet ja halut usein muuttuvat sairauden jälkeen, mutta oletko muistanut kertoa niistä puolisollesi? Oletko muistanut kysyä itseltäsi mitä kehosi kaipaa, millä tavalla se toivoo tulevansa kosketetuksi? Joskus seksuaalinen halu voi olla muuttunut niin paljon, että se tuntuu melkein kadonneen. Seksiin aikaisemmin • Saat Rinnakkain-lehden 4 kertaa johdatellut esileikki tai muu läheisyyskotiisi voi sairauden jälvuodessa keen tuntua epämiellyttävältä tai riittämättömältä. Piden• Voit osallistua jäsentapahtumiin • Tuet toimintaamme netty esileikki ja rauhallinen koskettelu arjen keskellä voi • Voit kouluttautua vertaisohjaajaksi auttaa luomaan turvallisuutta ja rentoutta uudenlaiseen tapaan olla yhdessä harrastaa seksiä.kannatus- tai Voitja liittyä potilas-,

A A T S

Oman kehon kehuminen ja kiittäminen on myös tärkeää. Suhde omaan kehoon on tärkeä ja sitä on tärkeä hoitaa ja vaalia. Oma keho on aina kaveri, vaikka se olisi muuttunut vuosien aikana. Kaverista on pidettävä huolta ja kohdeltava sitä arvostaen ja kunnioittaen. Oman kehon hoitaminen ja hemmottelu virkistää myös mieltä. Hellyysharjoituksien tekeminen yksin kuuluu oman kehon ja mielen hoitoon. Milloin viimeksi harrastit sooloseksiä? Nautitaan ihanaiset naiset itsestämme ja alkavasta keväästä!

•••••••••••••••••••••••••••••••• •••••••••••••••••• ••••••••••••• •••••••••••••••••••••••••••••••• •••••••••••••••••••••••••••••••• • • • • • • • Liity ••••••••••••••••••••••••• jäsneeksi! •••••••••••••••••••••••••••••••• •••••••••••••••••••••••••••••••• •••••••••••••••••••••••••••••••• yritysjäseneksi nettisivujemme lomakkeella tai ottamalla yhteyttä toimistoon.

Rintaproteesin käyttäjä Tiedäthän että

Sinulla on oikeus

uusia rintaproteesi aina tarvittaessa.

Hygieniasyistäkin

vähintään kahden vuoden välein.

Seuraavalla kerralla muista valita paras!

09-649839 ● www.amoena.fi

Rinnakkain 1•2019

NA NI

53-vuotias, itävä psyko taanottoa p en d vaimo, kah terapeutti, n i ja 10 lapse kissan mam urun ut maalle T n n la a p , ti tä i30 kaupunk kupeeseen een. vuoden jälk

NEN SARI SALykOsityisvas-

IN U N TA

DIAGNOOSI Elämä pysähtyi ja turvalliset rutiinit menivät uusiksi joulun 2016 alla. Hakeuduin mammografiaan rinnassa tuntuvan patin vuoksi, vaikka muutamaa kuukautta aiemmin seulontamammografiassa ei havaittu syöpään viittaavaa. Yhtäkkiä olin vakavasti sairas. Jouduin hoitoputkeen, pimeään, tuntemattomaan kummitusjunaan, jota en voinut itse hallita, saati ohjata. Mielen valtasi aluksi shokki, epäusko ja pelko, huoli selviytymisestäni ja läheisistäni, mutta myös pitkien hoitosuhteiden potilaistani ja taloudestani, koska teen yksin työtäni.

HOITOPROSESSISTANI Vuosi 2017 tuntui pisimmältä kuin mikään muu koskaan. Hoidosta olen äärimmäisen kiitollinen, ilman hoitoja en kirjoittaisi tätä. Kaksi leikkausta, osa- ja kokopoisto kainaloevakuaatioineen, sytostaatit, sädehoito ja antihormonilääkitys. Hoitoprosessin aikana kohtasin 12 eri erikoislääkäriä ja usei-

ta hoitajia. Jos joku heistä kysyikin jaksamistani, ei kehenkään syntynyt jatkuvaa kontaktia. Olin hämmentynyt oman hätäni keskellä siitä, missä oli psyykkinen tuki. Pohdin myös, vaikuttiko oma ammattini siihen, että minun ajateltiin selviytyvän itsenäisesti. Onnetonta sattumaa vai voiko tämä olla totta jokaisen syöpäpotilaan kohdalla? Minä osasin ja uskalsin vaatia tietoa ja apua, mutta entä ne, jotka eivät? Hoitotiimiin kuuluu radiologia, kirurgia, patologia, plastiikkakirugia, onkologia, mutta ei psykiatriaa? Varsinkin alkuvaiheessa mieli on kaaoksessa, ahdistuneisuus voi olla sietämätöntä, pelot ja hätä valtaavat ajatukset ja tunteet, vaikka se ei välttämättä välity päällepäin. Ammattinikin puolesta pidin itsestään selvänä sitä, että itsekin haen ja saan keskusteluapua näin vaikean tilanteen kohdatessa. Päädyin lopulta omakustanteisesti yksityiselle sektorille kriisiterapiaan. Hoidot puskin läpi tahdonvoimalla, defensiivisellä raivollakin, joka kohdistui hoidon puutteisiin ja erityisesti tiedonjanolla. Koin, ettei lääkäreillä ollut tarpeeksi

Pukeutuminen alkaa alusasuista! Kevät/kesä 2019 proteesiliivi uutuudet myymälässä ja www.sinikaarrekauppa.com Tervetuloa!

Hallituskatu 25 OULU Tilaa helposti www.sinikaarrekauppa.com Proteesit maksusitoumuksella. Kysy lisää 044 547 5350

24 Rinnakkain 1• 2019

aikaa, osin osaamista kohdata potilasta. Aktiivihoitojen päätyttyä hakeuduin tästä syystä myös yksityiselle onkologille, 13:lle erikoislääkärille. Koin oman lääkärin ja jatkuvan hoitosuhteen välttämättömäksi jaksaakseni eteenpäin. Psyykkisen tuen tasapuolisesta saatavuudesta on tullut minulle asia, jonka puolesta voisin tehdä työtä.

PELKO, TOIVO Alussa olin luonnollisestikin peloissani kaikesta. Toivo vuorotteli epätoivon kanssa. Hoitojen aikana tunnemyrskyt puhalsivat käsittämättömällä voimalla. Muistutin aina itselleni, että pelko on VAIN tunne, ei fakta, ja se menee kyllä ohi. Nykyisin realistisin pelkoni on sairauden uusiutuminen tai kroonistuminen, mutta se ei ota liikaa tilaa elämiseltä.

elämää kohtaan. Koen, että selvitty kriisi on hyödynnettävää psyykkistä pääomaa itselle. Sairaus ei määrittele sitä kuka olen, mutta se vaikuttaa minuun. Elän nykyään vielä entistä enemmän tässä ja nyt, silti tiedostaen, että voidakseni hyvin tarvitsen jonkin suunnitelman ja hahmotelman tulevaisuuteen. Minulla on onni omistaa tärkeitä ihmissuhteita, jotka lähenivät entisestään sairauteni aikana. Pystyin palaamaan työhöni, johon koen edelleen paloa. Muutos ja tulevaisuus, tänään ne näyttävät ihan hyviltä. Huomisesta kukaan ei tiedä. Jos haluan elämältä jotain, en siirrä sitä. Kaikkinensa, elämän arvaamattomuuden hyväksyminen on saavutus.

MOTTONI Kaikki on epävarmaa, mutta juuri se tekee minut levolliseksi. T. Jansson/Muumit ja Taikatalvi

MUUTOS, TULEVAISUUS

VERTAISILLENI SANON

Rintasyöpä muutti kaiken, halusin tai en. Kuolemanvakavan sairauden kohdatessa joutuu sopeutumaan uudenlaiseen elämään, joutuu hetkeksi elämän ja kuoleman risteykseen. Syöpädiagnoosi on psyykelle kuormittavuudessaan yksi voimakkaimmista lasteista. Identiteetti naisena, vaimona ja terapeuttina oli luotava osin uudelleen. Se on kovaa psyykkistä työtä. Koin, että sairastuminen oli ja on paljolti luopumista ja sietämistä. Aiempien elämänkokemusten ja työn myötä elämänarvoni ovat muotoutuneet nöyriksi ja kunnioittaviksi

Älä jää yksin, vaadi, hae ja ota vastaan apua. Älä syyllistä itseäsi sairastumisestasi. Yritä opetella lukemaan uudelleen sairauden muuttamaa mieltä ja kehonkieltä. Yritä ylläpitää toivoa. Asenne ei paranna ketään, mutta se voi vaikuttaa myönteisesti elämänlaatuun. Anna itsellesi aikaa toipua – jonakin päivänä huomaat, että elämä on jälleen arkipäiväistynyt.

Syö liikkuaksesi, liiku syödäksesi!

un liikkuu, myös syö paremmin. Tätä kuulee sanottavan usein ja tunnistan tämän myös itsessäni. Liikunta vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vaikuttaa aivojen toimintaan. Se lisää stressinsietokykyä, edistää mielenterveyttä ja parantaa unen laatua. Hyvien unien jälkeen, virkeänä ja paremmalla tuulella jaksaa ehkä myös kiinnittää huomiota siihen, mitä syö, ja tekee terveyden kannalta parempia valintoja. Kaikki tämä edistää ja nopeuttaa paranemisprosessia sekä auttaa jaksamaan hoitojen aikana. Liikunta lisää myös energian tarvetta eli syödä pitäisi. Hyvä uutinen on, että yleensä liikkuminen lisää myös ruokahalua. Liikunnan jälkeen tekee usein myös mieli terveellisempää ja ravitsevampaa ruokaa ja epäterveellisiä mielitekoja on helpompi vältellä. Tämä liittyy ainakin osittain liikunnan aikaansaamaan lisääntyneeseen endorfiinin eritykseen aivoissa, mikä myös lieventää kipua ja lisää hyvänolon tunnetta. Ravinnollakin on vaikutuksensa mielialaan. Esimerkiksi rasvaisesta kalasta, siemenistä ja pähkinöistä sekä rypsiöljystä saatavat omega3-rasvahapot vaikuttavat keskushermoston solukalvoilla ja saattavat jopa lieventää masennusta. Myös suoliston hyvinvointia tukevat ruoat, kuten hapatetut sekä runsaasti kuitua sisältävät ruoka-aineet, ovat hyödyksi. Onhan suolistossa toiset aivomme, kuten sanonta kuuluu. Lempeä ja omaa kehoa kunnioittava liikunta siis saattaa saada aikaan positiivisen kierteen, jolloin liikunnan tuoma hyvä olo heijastuu myös ruokalautaselle ja sieltä ravitsevina,

TÄ

IH ME

Ravitsemustieteilijä Ilona Rechardt kirjoittaa ravitsemukseen ja ruokaan liittyvistä asioista ja vastaa kysymyksiin Ihme ruokia ja ruokaihmeitä -palstallaan. Lähetä kysymyksesi hänelle osoitteella rinnakkain@europadonna.fi

A J

H A R U O KAI

terveyttä edistävinä valintoina edelleen energisempään oloon ja lisääntyneeseen hyvinvointiin, mikä taas puolestaan lisää virtaa lähteä liikkeelle. Liian ankara itselle ei kuitenkaan kannata olla, sillä hoitojen aikana elämä on usein jo valmiiksi stressaavaa. Omalla kohdallani päivän energiatankkaus alkaa ehdottomasti aamiaisesta; ilman sitä en pitkälle pötki. Olen suuri puurojen ystävä ja nyt olen innostunut kokeilemaan erilaisia tuorepuuroja. Niistä saa helposti ravitsevia ja maistuvia. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, vaikka perinteinen kaurapuuro hieman tökkisikin. Inkivääri tuo annokseen ekstraenergiaa, mutta sen voi jättää halutessaan myös pois. Inkiväärillä saattaa olla niveloireita lievittävä vaikutus, lisäksi se voi joissakin tapauksissa vähentää syöpähoitoihin liittyvää pahoinvointia. Jogurtti, maito, kaura ja chiansiemenet puolestaan lataavat annokseen reippaasti proteiinia, mikä ehkäisee lihaskatoa ja tukee siten myös liikuntaharrastusta.

Rinnakkain 1•2019

Kaikki tapahtumat löytyvät kalenteristamme europadonna.fi/kurssit-ja-tapahtumat Kalenteria kannattaa seurata myös mahdollisten muutosten varalta. Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, jos ei toisin mainita.

PA H TU

JUOKSE FUCK CANCER -KAMPANJAN TUEKSI!

ONNELAN TAIDETERAPIALEIRIT

Fuck Cancer Run juostaan lauantaina 27.4.2019 Helsingissä ja Tampereella. Liity mukaan Donnien joukkueeseen!

Matkat ja hinnat • 10 km – 25 € • 5 km – 20 € • 1 km – 15 € – 1 km juoksu on esteetön Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet netistä www.europadonna.fi tai Rintasyöpäyhdistyksen toimistolta, p. 040 1470757, toimisto@europadonna.fi Fuck Cancer Run on osa Sylva ry:n valtakunnallista Fuck Cancer -toimintaa. Tapahtuman tuotoilla tuetaan Sylva ry:n työtä syöpään sairastuneiden nuorten ja nuorten aikuisten hyväksi.

Kesän 2019 taideleirit Taavetin luonnonkauniissa Onnelassa kutsuvat jälleen luovasta taidetyöskentelystä

innostuvia leiriläisiä. Kauniin maaseudun syleilyssä aistit avautuvat ja herkistyvät luonnon kutsuun. Monimuotoinen taidetyöskentely rentouttaa ja vapauttaa mieltä ja kehoa. Onnelan taideleireillä pidetään hauskaa, hassutellaan ja levätään kun siihen on tarve; kukin leiriläinen oman vointinsa mukaan. Mitään ei ole pakko. Rintasyöpäyhdistyksen vertaisryhmässä juttu pulppuaa ja viimeistään saunanlauteilla kielenkannat kirvoittuvat itsen ja kuulijan innoittamana. Leiri alkaa perjantai-iltana rauhallisesti Onnelan emännän Pirjo Timperin ja taideterapian ohjaajan Mirja Taimiston tervetulotoivotuksella, tutustumis- ja mindfulness harjoituksella sekä kevyellä luovuusharjoituksella. Lauantai on teeman mukaisen monimuotoisen, luovuutta ja elämänvoimaa vapauttavan taidetyöskentelyn päivä. Illalla pihasauna ja saunaterassilla paljuilu hellivät niin kehoa kuin mieltäkin. Uimassakin voi käydä läheisessä järvessä. Sunnuntaina on teeman mukaista taidetyöskentelyä lounaaseen asti. Onnelan emännän Pirjon loihtiman ravitsevan ja maukkaan lounaan jälkeen kokoamme värikkään viikonloppumme tuotokset ja nautimme makoisat loppukahvit.

Leirejä järjestetään kaksi 14.–16.6. kaikille rintasyöpään sairastuneille avoin leiri 30.8.–1.9. levinnyttä rintasyöpää sairastavien leiri Ilmoittautumiset www.europadonna.fi

26 Rinnakkain 1• 2019

LUONTO- JA YRTTIVIIKONLOPPU SAARIJÄRVELLÄ ALKUKESÄ ON HYVÄÄ YRTTIAIKAA KUVA Aana Vainio

Tervetuloa 14.–16.6.19 Saarijärvelle perehtymään kesän villiyrttisatoon. Opettelemme tunnistamaan, keräämään ja myös käyttämäänkin kotoisia yrttejä.

Kasveja hyödynnetään myös värjäämällä lankoja. Kurssihintaan kuuluu 2 kpl 50 gramman lankavyyhteä. Halutessasi voit ostaa kouluttajalta lisää. Voit myös tuoda omaa värjäysmateriaalia, esim. kevään aikana kerättyjä sipulinkuoria. Kouluttajana toimii keruutuotetarkastaja ja -neuvoja Aana Vainio, joka on myös koulutettu vertaistukija ja ohjaa ryhmää Seinäjoella. Majoitus on Koskenkylän vanhalla kansakoululla, jossa hirsinen pihasauna lämpiää aina tarvittaessa. Ota mukaan sotkemista sietävät säänmukaiset vaatteet, kumpparit ja kori kasvien keruuta varten sekä reilusti retkeilymieltä. Koskimaisemassa kun ollaan, päiväohjelman jälkeen on mahdollisuus laskea koskea ja nauttia romanttisesta traktorikyydistä omakustanteisesti. Viikonlopun hinta on 90 euroa. Lisätietoja nettisivuillamme.

VERTAISTUKIRYHMIEN YHTEYSTIEDOT Espoo Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus, Säterinkatu 3 espoo@europadonna.fi Helsinki Kampin Palvelukeskus, Salomonkatu 21 , toimisto@europadonna.fi Avoimet vertaisillat kokoushuone FADE Nuorten ja kroonikkojen vertaisillat kokoushuone FAMU Jyväskylä Finlandia Hotelli Alba, Ahlmaninkatu 4 toimisto@europadonna.fi Lappeenranta Saimaan Syöpäyhdistys, Maakuntagalleria Kauppakatu 40 D, kaakonkulma@europadonna.fi Loviisa Kumppanuustalo Kulma, Sibeliuksenkatu 3 loviisa@europadonna.fi Uinti Palvelutalo Esplanad Kuningattarenkatu 7 Mäntsälä Kellarikahvila Kulmis, Keskuskatu 11 A, kellarikerros Mäntyharju Järjestötupa, Aravatalo, Liiketie 2 mantyharju@europadonna.fi Rovaniemi Pohjois-Suomen syöpäyhdistys Korkalonkatu 18, 2. krs Seinäjoki Seinäjoen Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2. krs seinajoki@europadonna.fi Turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, kerhotila 3 Puistokatu 11, sisään Koulukadun puolelta turunseutu@europadonna.fi

Tampere Avoin vertaisilta Pirkanmaan syöpäyhdistys Hämeenkatu 5 A, 8. krs IkiDonnat Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärinkallionkatu 3 tampere@europadonna.fi

TIETOA VERTAISTU KITOIMINNAS TA löydät takasivulta .

Vantaa Kauppakeskus Isomyyri, 3. krs, Vaskivuorentie 10 B vantaa@europadonna.fi

Vertaistukipuhelin Vertaistukipuhelimeen vastaavat Rintasyöpäyhdistyksen vapaaehtoiset. Puhelinajat • tiistaisin klo 18–20 kaikki rintasyöpään sairastuneet • keskiviikkoisin klo 18–20 levinnyttä tai uusiutunutta rintasyöpää sairastavat

Tukipuhelimen numero on 040 1 9 1 6 7 9 9 Rinnakkain 1•2019

VER

U KIT OI

VERTAISTUKITOIMINTA KEVÄÄLLÄ 2019 ● AVOIMET VERTAISILLAT Helsinki ke 20.3., 17.4. ja 15.5. klo 17–19 Espoo ti 5.3., 2.4. ja 7.5. klo 17–19 Turku ke 27.3., 24.4. ja 29.5. klo 17.30–19.30 Tampere ke 17.4. ja 15.5. klo 18–20 Lappeenranta to 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 17.30 Loviisa to 21.3., 25.4. ja 23.5. klo 16.30 Mäntyharju ti 5.3.19 klo 16.30–17.30 Vantaa to 7.3., 4.4. ja 2.5. klo 17–19 Mäntsälä tiedustelut mantsala@europadonna.fi Lehtimäki tiedustelut lehtimaki@europadonna.fi

● NUORTEN VERTAISILLAT Helsinki ke 6.3., 3.4. ja 8.5. klo 17.30–19.30 Tampere ma 11.3. klo 18–20

● UINTI/VESIJUMPPA Loviisa, uinti joka toinen ke 16.1.–22.5. klo 19.00–20.30 Osallistumismaksu 30 €/kausi. Sitovat ilmoittautumiset loviisa@europadonna.fi Virrat, vesijumppa kevään ajan virtain terveyskeskuksen fysioterapia-altaalla. Tarkemmat tiedot sähköpostitse virrat@europadonna.fi

● DONNAT Jyväskylä ke 13.3.19 klo 18–20 Kuopio tiedustelut savo@europadonna.fi Seinäjoki 3.4. ja 27.5. klo 18 tiedustelut seinajoki@europadonna.fi

● LEVINNYTTÄ RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN ILLAT Helsinki to 14.3., 11.4. ja 16.5. klo 17.00–19.30 Rovaniemi ti 5.3., 2.4. ja 7.5. klo 17–19, Ilmoittautumiset anneli.selkala@pssy.org tai sarihan.nyman@gmail.com Tampere 11.4. ja 9.5. klo 17, tiedustelut tampere@europadonna.fi

VERTAISTUKEA FACEBOOKISSA DonnaPerheet -ryhmään voivat liittyä levinnyttä rintasyöpää sairastavat ja heidän puolisonsa, joilla on alaikäisiä lapsia. Rinnakkain BRCA-kantajat -ryhmä on tarkoitettu rintasyöpään sairastuneille geenivirheen kantajille Vertaistukea BRCA-kantajille -ryhmä on terveille henkilöille, joilla on todettu geenivirhe. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia siitä, mitä tieto geenivirheestä sinulle tarkoittaa. Rinnakkain-ryhmä kaikille rintasyöpään sairastuneille tarkoitettu.