Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n jäsenlehti
3 | 2014
Mamillatatuaatio – rankan matkan viimeinen piste sivut 8–9
Iloiset ja aktiiviset
Donnat sivut 4–7
5000 – rintaliiviteos kiertueella sivut 10–12
pääkirjoitus
Et ole yksin
I
loa, rohkeutta, huumoria ja vauhtia, sitäkö on rintasyöpä? Näin on, mikäli Kymenlaakson ja Saarijärven Donnia on uskominen. He ovat Rintasyöpäyhdistyksen vapaaehtoisia, jotka järjestävät vapaamuotoisia tapaamisia omilla asuinpaikkakunnillaan. Sivuilla 4–7 on raportti Donnien toiminnasta. Tapaamisista tiedotetaan Rintasyöpäyhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla. Tervetuloa mukaan!
Jenni Määtän mielestä jokaisella rintasyövän ja korjausleikkauksen läpikäyneellä on oikeus tuntea itsensä jälleen ehjäksi. Hän tekee nänni- eli mamillatatuaatioita ja kertoo niistä sivuilla 8–9. K anssasi-kampanjaan lahjoitetuista rintaliiveistä tekemämme tilateoksen nimeksi tuli 5 000. Nimi juontuu siitä, että melkein yhtä moni sairastuu vuosittain Suomessa rintasyöpään. Emme siis ole yksin. Teos on jo vieraillut Turussa ja matkaa lokakuun lopulla Tampereen pääkirjastoon, jonka jälkeen sen voi nähdä Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä. Lisätietoa sivuilta 10–13. Haluan kiittää antoisista vuosista Rintasyöpäyhdistyksen toiminnassa; kaksivuotiskauteni hallituksessa on tulossa päätökseensä. Potilasvetoisessa yhdistyksessä jokaiselle riittää tehtävää; joku hoitaa jäsenrekisteriä, toinen vertaistoimintaa, kolmas protokollaa. Otin hoitaakseni oman alani työt, muun muassa lehden teon. Tämä on kuudes ja viimeinen toimittamani numero – kiitos kaikille osallistuneille, myös yhteistyökumppaneillemme! Varapuheenjohtajamme Christina Branders toivottaa uudet tekijät tervetulleeksi sivulla 13. Oletko valittanut, ettei yhdistyksessä tapahdu mitään? Käsi sydämelle: mitä itse olet asian eteen tehnyt? Me toimijat olemme itsekin potilaita, työssäkäyviä, perheellisiä. Yritämme parhaamme, mutta rivien harvetessa työmäärät kasvavat. Tarvitsemme kirjoittajia, kuvaajia, keskustelupalstan ja verkkosivujen ylläpitäjiä, vertaistukikoulutettavia... mitä jos tarjoaisit apuasi? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteella vapaaehtoinen@europadonna.fi. Varmasti sinulle löytyy sopiva tehtävä.
Lempeä ja lämpöä syksyyn!
Tiina Aaltonen
hallituksen jäsen
hallitus@europadonna.fi www.europadonna.fi
Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n maksuton jäsenlehti Jakelu Jäsenet, yhteistyökumppanit, Suomen syöpäsairaalat ilmestyminen neljä kertaa vuodessa mediakortti www.europadonna.fi/rinnakkain toimitus Tiina Aaltonen | Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki | Puh. 040 147 0757 | rinnakkain@europadonna.fi ULKOASU Tiina Aaltonen KANNEN KUVA Jaanis Kerkis PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy 2014 ISSN 2242-9220 (painettu) 2242-9239 (verkkojulkaisu) painos 3 300 kpl Yhdistyksen tili FI71 5780 1020 0170 94 Yhdistyksen Y-tunnus 2010614-4 LIITY JÄSENEKSI www.europadonna.fi/rs-yhdistys/liity-jaseneksi tai puhelimitse 040 147 0757
iKanssas ja kampan lla e kiertue 0–12 sivut 1
Sivu 19 ay ealth D Breast H deksi -päivä n tervey 4 Rintoje 1 15.10.20
Esittelyssä Donnat Kymenlaakso ja Saarijärvi ..........................4 Mamillatatuaatio – rankan matkan viimeinen piste...........................8
Tue toimintaamme!
Europa Donna:
Levinneen rintasyövän hoito ja seuranta yhä tärkeämpää ....................12
Rintasyöpäyhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut yli tuhanteen. Palkattuja henkilöitä meillä ei ole; kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin. Järjestämme tällä hetkellä vertaistuki-iltoja Helsingissä, Turussa, Porissa, Mäntsälässä ja Saarijärvellä.
Christina Branders:
Tekijöitä tarvitaan!.........................................13 Rintasyöpäpotilaan hoitopolku HYKSissä ...............................................................14
Vetäjinä toimivat yhdistyksemme koulutetut tukihenkilöt. Vertaistuki on pääasiamme ja toistemme tukeminen on meille
Sillan rakennus ja sukellukset jatkuvat psykodraamassa ..........................16
erittäin tärkeää. Meitä valitettavasti on paljon ja määrämme kasvaa koko ajan. Tänäkin vuonna yli 4 800 naista saa rintasyöpädiagnoosin. Toimintamme kasvuun on tilaus. Jos harkitset lahjoitusta yhdistyksemme toiminnan tukemiseksi, voit ottaa yhteyden yhdistyksem-
Minun tarinani
Hetkessä eläjä: Mussu Johansson........... 17 Luomu-Johannan kaalilaatikko..............18 Kalenteri & info ................................................19
me toimistoon puh. 040 147 0757 tai sähköpostitse osoitteeseen toimisto@europadonna.fi. Rinnakkain 3 | 2014
3
Pohjois-Kymenlaakson helmi Repoveden kansallispuisto sai aurinkoisena syyskuun lauantaina vieraikseen 16 säteilevää supernaista. Kaakon Donnien reissulle oli ilmoittautunut mukaan myös pari vierailevaa tähteä. Yhtään ei tahtia haitannut, vaikkei olisi ollutkaan tavannut muita aiemmin; yhteiset kokemukset yhdistivät nopeasti ja vahvasti, ja yhteinen sävel alkoi soida heti.
4
Rinnakkain 3 | 2014
L
enkillä oli mukana niin ekakertalaisia, uusijoita kuin levinnyttä syöpääkin sairastavia. Yhteisenä nimittäjänä meillä oli siis paitsi tummahko huumorintaju, myös rintasyöpä, vaikkei sitä varmasti moni vastaantulija arvannut. Kaikilla oli myös halu päästä kokemaan hienoja hetkiä upeissa maisemissa ja vielä upeammassa seurassa. Myös säiden haltija oli suotuisalla päällä: viiden kilometrin vaihtelevamaastoinen lenkki heitettiin aurinkoisessa ja poikkeuksellisen lämpimässä säässä. Vastapäivään kierretty Ketunlenkki oli sopivan haastava mm. nivelvaivoista ja hikoilusta kärsiville taivaltajille. Hurjimmat olivat lenkillä sytostaattihoitojen välipäivinä – huikeita mimmejä! Patikoinnin jälkeen maistui savolaisvahvistuksen tuliainen: mustikkarättänä, joka reissasi repussa Kuopijosta Pohjois-Kymenlaaksoon. Oli niin hyvää että ohje pitää julkaista seuraavalla sivulla, vaikka meneekin väärälle murrealueelle. Ketunlossin kantavuuskin tuli testattua: noin 10 syöpämuijaa oli sopiva lossisatsi, eli jouduimme jakautumaan ykkös- ja kakkosjoukkueisiin. Ykkösjoukkueen jälkeen lossilla tuli vastarannalta iloinen lapsijoukko, joka ei ollutkaan luokka-, vaan syöpäretkellä. Lapset kertoivat olevansa lapsisyöpäpotilaita. Kerroimme sitten puolestamme lapsille, että mekin olemme syöpäretkellä, ja että meillä on kaikilla ollut rintasyöpä. Toivotimme hyvät jatkot puolin ja toisin! Teksti ja kuvat: Leena Kiuru
Supernaiset Ketunlenkillä –
Rinnakkain 3 | 2014
5
Bertan rättänä Taekina: Tääte: 250 rammoo voeta
reilu litra mustikoeta
1 deslitra sokerii
1 deslitra sokerii (vähemppii kyllä riittää)
4 deslitroo ruissihtijaahoja
2 ruokaluskallista pottujaahoja
1 deslitra ohrajaahoja 1 tieluskallinen leivinjaahetta Vuahota voe ja soker kevyest. Lissee siihen jo ieltäpäen keskenään sekotetut jaahot ja leivinjaahe. Laeta taekina jiäkuappiin tai johonnii muuhun kylymään paekkaan ainnai tunnin ajaks. Kaali taekina jaahotetulla pöyvällä ohkaseks levyks ja laeta suurj osa siitä
Heleppoo ja herkullista!
voijellun uunjvuuan pohjalle ja reenoille. Täätä vuoka keskenään sekotetuilla mustikoella, pottujaahoilla ja sokerilla. Laeta lopusta taekinasta kansj täätteen piälle ja painele reunat kiinni. Paesta kukkoo uunissa noen tunnin ajan parissa saassa asteessa. Voet tehä vaekka pieniä kukkoja (10–12 kpl) ja paestoo ne muhvinssivuokissa tahi -pellillä. Paestoaeka on sillon lyhkäsempi, suattaa riittee 15–20 minuuttii. Rättänä pittää tarjota vaniljakastikkeen tahi -jiätelön kanssa kahvipöyvässä tai jäläkruokana. Ohje löytyy suomenkielellä kirjasta ”Perinneruokia maakunnista”
6
Rinnakkain 3 | 2014
Ajatuksia vertaistuen alkutaipaleelta Kaiken lähtokohtana on oma vakaa usko siihen, että vertaistuki on tärkeää ja mielekästä työtä. Ja lisäksi uskon, että yhdessä tekeminen antaa enemmän kuin itsekseen tuumailu. Siksi vertaistukea ei ole tarkoituskaan tehdä yksin. Meillä Saarijärvellä kaikki lähti siitä, kun löytyi toinen samalla tavalla ajatteleva; Tarja Reinikka. Yhdessä suunnittelu ja asioiden järjestely on mielekästä ja vertaistukea jo sinällään. Entä ne käytännön järjestelyt? Oikeastaan kaikki, mitä on kysytty on onnistunut. Ajan myötä löytyy varmasti oikeat yhteistyötahot. Tapaamiset ovat meille maksuttomissa MLL:n tiloissa. Paikallislehteen saamme puffina esittelyn kauden illoista ja vierailijoista. Täytyy vain mennä ja kysyä! Vertaisiltoja odottaa. Niitä on ollut vasta alle kymmenen, mutta voin sanoa, että hiljaista, vaivautunutta hetkeä ei ole ollut. Puhetta on riittänyt, ei sitä ole tarvinnut hirveästi suunnitella. Jokin käsikirjoitus on kuitenkin hyvä olla olemassa. Vierailijoiden järjestäminen vaatii eniten työtä, mutta vaiva maksaa itsensä takaisin. Tässä oppii uusia asioita ja tuntemaan uusia ihmisiä, jotka toimivat yhteydessä syöpään tai siitä toipumiseen. Kevätkauden jälkeen viesti meille vetäjille oli selkeä. Vertaistuki on tärkeää työtä, iltojen järjestämisestä ollaan kiitollisia ja jatkoa toivotaan. Illat Saarijärvellä eivät olisi alkaneet ilman Tarjaa, eikä tapaamisia olisi ilman vertaisia. Kyllä, olen vetänyt vertaistukea. Ennen kaikkea olen kuitenkin tuntenut tulleeni tuetuksi. Syksyisin terveisin Saarijärveltä, Heli Kallio-Kauppinen
Vertaistuki on: • järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmässä • perustuu samankaltaisten kokemusten ja elämänvaiheiden läpikäyneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, ymmärretyksi tulemiseen ja tukeen • vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu omaan elämänkokemukseen, taitoihin ja persoonallisuuteen • sitä annetaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattityötä, eikä ota kantaa lääketieteellisiin hoitoihin • aina luottamuksellista Rintasyöpäyhdistyksen vertaisiltoja järjestetään Helsingissä, Turussa, Porissa, Mäntsälässä ja Saarijärvellä. Kaikille avoimissa illoissa on aina paikalla kaksi yhdistyksen kouluttamaa vertaistukihenkilöä. Pääkaupunkiseudulla järjestetään omia iltoja myös nuorille, alle 45-vuotiaina sairastuneille sekä levinnyttä rintasyöpää sairastaville. Rintasyöpäyhdistys järjestää myös leirejä, ulkoilutapahtumia ja luentoja. Yhdistyksen Donnat-siskorinki on vapaamuotoista yhden tai useamman jäsenen organisoimaa toimintaa omalla paikkakunnallaan. Tapaamisia voi järjestää kuka tahansa, vertaistukikoulutusta ei niihin vaadita. Lisäksi yhdistys on mukana TOIVO-vertaisreseptihankkeessa HYKS:in Naistenklinikan rintarauhasyksikössä vastasairastuneille. Vertaisiltojen kalenteri sivulla 15. Lue lisää: www.europadonna.fi
Rinnakkain 3 | 2014
7
Mamillatatuaatio – rankan matkan viimeinen piste Rinnakkain-lehti tapasi Jennin, joka tekee työkseen mamilla- eli nännitatuaatioita. Kysyimme häneltä, mikä on alalla uusinta uutta ja mitä hän ajattelee tatuaatiokäytänteistä Suomessa. teksti: Tiina Aaltonen kuvat: Jenni Määttä
Kuka olet?
Olen Jenni Määttä, 32 -vuotias vaimo ja neljän lapsen äiti. Minulla on niinkin hieno titteli kuin Medical Tattoo Master – olen kouluttautunut Englannissa. Minulla on viiden vuoden työkokemus mamillatatuaatioista ja kestopigmentoinneista kymmenen vuotta. Työskentelen sekä Tilkan sairaalassa että Bulevardin Klinikalla hoidollisten pigmentointien asiantuntijana. Masterin papereilla pystyn Suomessa kouluttamaan myös uusia työntekijöitä alalle. Teen töitä Heidi Viitamaan kanssa – hänkin on koulutukseltaan Medical Tattoo Master. Hänellä on yli kymmenen vuoden työkokemus hoitoalalta. Pyöritämme Helsingin Kampissa Long Lasting Beauty Medipigmentointi -yritystä. Tällä hetkellä suurin haasteemme on saada tätä aluetta rintasyövänhoidossa tunnetuksi ja kehittää sen tasoa Suomessa. Mitä on mamillatatuaatio?
Mamillatatuointi, nännitatuointi, rintapigmentointi, mamillatatuaatio: rakkaalla asialla on monta nimeä. Ne tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa, uuteen rintaan ”väritettyä” nänniä ja nännipihaa, jonka tarkoitus on vii-
8
Rinnakkain 3 | 2014
meistellä rakennettu rinta luonnollisen näköiseksi. Mamillatatuaatio on tärkeä osa modernia rintarekonstruktiota. Se ei ole pelkästään kosmeettinen, vaan vaikuttaa myös naisen itsetuntoa ja naisellisuutta kohentavasti. Miksi suosit sanaa tatuaatio?
Itse en tahtoisi puhua tatuoinnista. Sanan perusteella voisi luulla, että voit kävellä mihin vain tatuointiliikkeeseen ja pyytää tatuoijaa tatuoimaan rintaasi nännipihan ja nännin. Toiset tahtovat koristaa rintansa jollakin muulla tatuoinnilla eivätkä edes etsi luonnollista lopputulosta. Tämä on jokaisen henkilökohtainen päätös. Onko ”perinteisessä” tatuoinnissa terveysriskejä?
Itse miettisin tätä vaihtoehtoa todella tarkasti. Tutkitusti on pystytty todistamaan tatuointivärien sisältävän ainesosia, jotka ovat kiellettyjä kosmetiikassa ja jopa maaleissa. Niistä saattaa löytyä muun muassa atsovärejä, arseenia, raskasmetalleja ja uraania. Suosittelen jokaista tatuoitavaksi menevää kysymään tekijältä, mitä käytetyt
värit sisältävät. Jokaisen väripullon kyljessä on kerrottu sen sisältämät aineet – ne pitää vain osata lukea. Jos olisin sairastanut rintasyövän, miettisin tarkkaan, tahdonko todella ottaa hoidetulle alueelle värejä, jotka tutkitusti lisäävät syöpäriskiä. Kehotan potilasta kysymään asiaa tatuoijalta ennen minkäänlaisen tatuaation tekemistä. Ammattilainen osaa aina vastata.
”Jos olisin sairastanut rintasyövän, miettisin tarkkaan, tahdonko todella ottaa hoidetulle alueelle värejä, jotka tutkitusti lisäävät syöpäriskiä.”
Mikä on mamillatatuaation tilanne Suomessa?
Suomessa ala on mielestäni lapsenkengissä. Uusin tieto alan kehityksestä ei ole tavoittanut meitä. Suurin osa mamillatatuaatioiden tekijöistä on itseoppineita. Koulutusta ei ole järjestetty samoin kuin ulkomailla. Neulat, värit ja laitteet saattavat olla alkeellisia ja tekniikat itse sovellettuja. Olimme melko järkyttyneitä tullessamme Lontoon koulutuksesta kotiin. Ymmärsimme, miten paljon meillä onkaan tekemistä. Nykyinen tapa toimia alalla on ”näin on tehty aina ennenkin”: tähän haluamme saada pikaisen muutoksen. Mitä uutta alalla on tapahtunut?
Uudet laitteet ovat hienointa teknologiaa ja kehitetty tätä toimenpidettä varten. On uskomatonta, millaisiin lopputuloksiin niillä on mahdollista päästä. Värit pystytään viemään kudokseen aiheuttamatta uutta arpea alueelle ja voidaan saavuttaa luonnollisen täydellisiä lopputuloksia. Laitteilla pystytään myös samalla kerralla häivyttämään ja hoitamaan leikkausarpia MCA-arpihoitotek-
niikalla. Lopputulokset ovat hämmästyttäviä. Arvet saadaan häivytettyä lähes kokonaan ja iho saadaan tuottamaan melaniinia, jolloin vaaleaan arpeen palautuu myös pigmentti. Uusimmat kestopigmetoin ti värit ovat korkealaatuisia mikromineraalivärejä eli ne eivät sisällä raskasmetalleja, nik keliä, atsovärejä, polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eivätkä nitrosoamiineja, joten ne ovat käytössä todella turvallisia.
Onko mamillatatuaatio tarpeellinen?
Rinnat ovat hyvin henkilökohtainen asia. Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka suuri merkitys yksityiskohdilla tässä tilanteessa onkaan. Oman minäkuvan muutos saattaa myös olla pidempi prosessi ja suurempi kokonaisuus käsitellä kuin kukaan voisi kuvitellakaan. Englannissa Royal Cornwall Hospitalissa tehdyn tutkimuksen mukaan 106 henkilöstä 92 valitsi nännirekonstruktion. Näistä 92,3% halusi mamillatatuaation. 97,5% näistä oli todella tyytyväisiä ja 98.1% suosittelisi ehdottomasti mamillatatuaatiota ystävälleen. Joten missään nimessä en aliarvioisi sen vaikutusta kantajalleen. Kommentit, jotka kävivät ilmi tutkimuksessa liittyivät juuri mamillatatuaation vaikutukseen eheytymisprosessin kannalta: ”Matkan viimeinen piste, tehty matka, jälleen kokonainen”. Juuri nämä samat asiat nousevat esille keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Niin rankan matkan kuin rintasyövän kulkenut ansaitsee vain parasta. Intohimo ja rakkaus on johdattanut meidät löytämään keinot toteuttaa tämä.
Rinnakkain 3 | 2014
9
Kanssasi-kampanjaan osallistuneiden määrä yllätti: liivejä lähetettiin huikeat 4537 kappaletta. Liivien mukana saapui myös suuri määrä koskettavia viestejä. Rintaliivitilateos ”5 000” matkaa syksyn kuluessa Tampereelle, Ouluun ja Kuopioon ja palaa vuoden lopulla Helsinkiin. teksti ja Kuvat: Tiina Aaltonen
T
ilateoksen nimeksi tuli ”5 000” – se viittaa vuosittain rintasyöpään sairastuvien suomalaisten määrään. Liivejäkin lahjoitettiin melkein sama määrä, ja kampanjan toteuttaja Roche Oy lahjoitti kustakin kaksi euroa rintasyöpätyöhön. Summa jaettiin tasan Rintasyöpäyhdistyksen ja MC Siskojen kesken – kiitämme Rochen väkeä tuesta! Rintasyöpäyhdistys käyttää varat vertaistukityöhön, MC Siskot järjestää tulevana vuonna kaikille rintasyöpään sairastuneille oman Siskopäivän. Tilateoksen tekemiseen osallistuivat kanssani sisustusarkkitehti Hanni Koroma sekä Siskojen talkooryhmä, joille kaikille lämpimin kiitokseni. Urakkaa riitti aina liivien pesemisestä asti. Työ kuitenkin tekijäänsä kiittää – olemme kaikki iloisia, kun teos on valmis ja matkustaa halki maan. Teos on jaoteltu useaan osaan: yhden muodostavat punaiset sävyt, toisen valkoiset, kolmannen mustat... kukin symboloi rintasyöpämatkaa; sen iloja ja suruja. Me tekijät toivomme, että teoksen naisellisuus ja liivien suuri määrä viestisi sairastuneelle, että toivoa on ja ettei tämä
ole yksin. Osa teoksen liivikupeista on tyhjänä, osa täynnä kuten oikeassakin elämässä. Jokainen detalji kuitenkin on kaunis ja yhdessä olemme vahvoja. Teos symboloi myös sitä valtavaa rakkautta ja välittämistä, jota liivien ja viestien myötä olemme saaneet tuntea. Lämmin kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille! Toivomme myös että teos, liivien monimuotoisuus ja koskettavat viestit herättäisivät katsojan ajattelemaan ja täten edistäisivät myös tietoisuutta rintasyövästä. Liivien mukana lähetetyt viestit on koottu kirjaan, jota voi lukea näyttelyssä. Toivomme, että kävijät kirjoittaisivat myös paikan päällä viestinsä vieraskirjaan. Teos kiertää syksyn aikana yliopistosairaalapaikkakunnat, joissa järjestetään näyttelyn lisäksi rintasyöpäaiheinen luento. Näyttelypaikkana Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa on pääkirjasto: Helsingin näyttelytila on vielä avoin, ja siitä ilmoitetaan kampanjan verkkosivuilla. Luentopäivinä paikalla ovat myös Rintasyöpäyhdistyksen, MC Siskojen sekä Roche Oy:n edustajat. Tervetuloa meitä tapaamaan! Kanssasi-tilateoksen kiertueaikataulu sivulla 12.
”5 000” Turun pääkirjastossa syyskuussa 2014. Punasävyisen osan vieressä hymyilevät Rintasyöpäyhdistyksen Mussu Johansson (vasemmalla) sekä Roche Oy:n Satu Ratia.
10
Rinnakkain 3 | 2014
– kiertue käynnissä
KIERTUEAIKATAULU
Turku 13.–20.9. Kaupungin pääkirjasto Linnankatu 2, 20100 Turku Yleisöluento 16.9. klo. 18.00–20.00
Kuvassa vasemmalta Inger Margrethe Holter ja
Kaupungin pääkirjastossa
Evelyn Gullaksen Norjasta sekä Rintasyöpäyhdistyk-
(tapahtumasali Studio)
sen edustajat Christina Branders ja Sirpa Ikävalko.
Tampere 20.–26.10. Tampereen pääkirjasto Metso Pirkankatu 2, 33101 Tampere Yleisöluento 21.10. klo. 18.00–20.00 Vapriikki Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5
Oulu 27.–31.10. Kaupungin pääkirjasto Kaarlenväylä 3, 90100 Oulu Yleisöluento 28.10. klo. 18.00–20.00
Kuopio 3.–9.11. Kaupunginkirjasto Maaherrankatu 12, 70100 Kuopio Yleisöluento 4.11. klo. 18.00–20.00 Kiertue palaa Helsinkiin loppuvuodesta. Näyttelyn sijainti ja yleisöluennon päivämäärä vahvistuvat myöhemmin. www.rintasyopa.fi/kanssasi/
Levinneen rintasyövän hoito ja seuranta yhä tärkeämpää
Syyskuun lopulla kokoontui 70 naista 34 eri maasta Milanoon pohtimaan 20-vuotiaan Europa Donna -kattojärjestön seuraavien vuosien suuntaa ja haasteita. Hoitojen kehittymisen myötä yhä useampi rintasyövän saanut selviää sairaudesta. Myös levinnyttä rintasyöpää sairastavien elinaikaennuste on pidentynyt. Tästä syystä Europa Donnan tärkeässä lobbaustyössä painopiste siirtyy enenevissä määrin levinnyttä rintasyöpää sairastavien puolesta puhumiseen sekä heidän oikeuksiinsa saada parasta mahdollista hoitoa kaikissa Euroopan maissa. Konferenssin punainen lanka oli siis ABC (Advanced Breast Cancer). Meille esiteltiin ABC2 (2nd International Concencus Guidelines for Anvanced Breast Cancer) eli kansainvälisesti yhteistyössä laaditut suositukset siitä, mitä levinneen rintasyövän hoidon tulisi pitää sisällään. Kuulimme onkologin, psykologin ja potilasjärjestöjen edustajien näkemyksiä näistä suosituksista. Päivän aikana pidettiin myös työpaja, jossa 15 levinnyttä rintasyöpää sairastavaa naista – joukossa meidän Sirpa Ikävalkomme – määritteli mitä hyvän hoidon käsite heidän mielestään pitää sisällään. Työpajassa nousi esille parhaan mahdollisen lääketieteellisen hoidon lisäksi psykososiaalinen tuki hoitoa saaville ja heidän lähiomaisilleen – haasteellinen tavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan paljon työtä. Siksi työpajassa kartoitettiin nykytilanne eri Euroopan maissa sekä se, miten hyvin näitä suosituksia nykyisin noudatetaan. Tästä Europa Donnan toiminnassa on pohjimmiltaan kyse: kuunnella rintasyöpää sairastavien mielipiteitä, kartoittaa kunkin maan tilanne ja ajaa kaikkien yhteisiä oikeuksia Euroopan laajuisesti. Christina Branders & Sirpa Ikävalko
12
Rinnakkain 3 | 2014
Tekijöitä tarvitaan!
V
uosituhannen lämpimin kesä on takana ja edessä meidän kaikkien pinkki lokakuu – olisivatpa viimeiset kuukaudet olleet juuri näin aurinkoa ja energiaa täynnä. Valitettavasti kesä toi mukanaan myös odottamattoman ja järkyttävän suruviestin, joka kosketti meitä kaikkia syvästi. Saimme kuulla hallitusjäsenemme Anu Likosen menehtyneen äkillisesti levinneen rintasyövän aiheuttaman sairaskohtauksen seurauksena. Jäämme kaikki kaipaamaan Anun energistä ja käytännönläheistä otetta hallitustyöskentelyyn ja tehtäviin yhdistyksemme hyväksi, mutta ennen kaikkea lämminsydämisenä ihmisenä ja ystävänä. Elokuun alussa Heli Siponen ilmoitti jättävänsä hallituksen puheenjohtajan tehtävät henkilökohtaisista syistä. Kunnioitamme kaikki Helin päätöstä, mutta on sanomattakin selvää että hänen poisjääntinsä jätti suuren loven hallitustyöskentelyyn. Heli muiden joukossa teki hartiavoimin töitä sen eteen, että yhdistyksemme pystyi jatkamaan toimintaansa jouduttuaan rikoksen kohteeksi. Tänä vuonna Helin panos näkyy nimenomaan siinä, että hän urakoi Raija Ruotsalaisen kanssa kasaan RAYhakemuksen ja edisti pyrkimyksiämme liittyä Suomen Syöpäjärjestöjen jäseneksi. Suurkiitos Helille tästä. RAY hakemuksen ”kohtalo” selviää joulukuun alussa. Jotta valtakunnalliseksi laajentuminen etenisi, olemme hakeneet avustusta siihen, että voisimme palkata projektin vetäjän tähän työhön. Peukut pystyyn, että hakemuksemme tuottaa tulosta.
Valtakunnalliseksi laajentuminen ei vaadi pelkästään rahaa ja projektinvetäjää, vaan myös muita tekijöitä ruohonjuuritasolla. Vertaistukihenkilöiden tarve kasvaa laajentumisemme myötä ja jo koulutettujen vertaistukihenkilöiden jaksamisesta on pidettävä parempaa huolta. Olemme kiitollisia siitä, että Kanssasi-kampanjan yhtey dessä kerättyjen rintaliivien ansiosta olemme saaneet avustusta Roche Oy:ltä. Tämä tuki käytetään uusien vertaistukihenkilöiden kouluttamiseen ja jo vertaistyötä tekevien työnohjaukseen. Tulevia haasteita ajatellen on yhdistykselle tänä syksynä erityisen tärkeää, että löydämme lisää väkeä aktiiviseen toimintaan. Monenlaista työtä riittää: keskustelupalsta tarvitsee moderaattoreita, verkko- ja Facebook-sivut ylläpitäjiä, jäsenrekisteri ylläpitäjää, Rinnakkain-lehti tekijöitä jne. Jaettu taakka on aina kevyempi kantaa ja ollakseen aktiivinen yhdistyksessä ei tarvitse olla hallituksen jäsen. Toki hallituksenkin jäseniä tarvitaan, ja kesän tapahtumien jälkeen meillä onkin 10.11. pidettävässä syyskokouksessa auki puheenjohtajan paikan lisäksi kolme varsinaista jäsenpaikkaa. Toivotankin kaikki halukkaat mukaan yhdistyksen toimintaan tavalla tai toisella. Älkää epäröikö olla yhteydessä toimistoon tai hallitukseen – tekijöille on aina tarvetta. Pinkkiä syksyä kaikille!
Christina Branders Rintasyöpäyhdistyksen varapuheenjohtaja
Liity Rintasyöpäyhdistyksen jäseneksi verkkosivuilla www.europadonna.fi sähköpostitse toimisto@europadonna.fi puhelimitse numeroon 040 147 0757
Rinnakkain 3 | 2014
13
Rintasyöpäpotilaan hoitopolku HYKSissä – ajantasaista ja kattavaa tietoa verkosta
T
uija Aarnio ja Kaisa-Liisa Heikkilä, rintasyöpäsairaanhoitajat HYKS:n Rintarauhaskirurgian ja Syöpätautien klinikan yksiköstä suorittivat Syöpähoitotyön kehittäjä -oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen Laurea-ammattikorkeakoulussa. Koulutukseen liittyi kehittämistehtävä, jota hyödynnettäisiin omassa työyhteisössä. Rintarauhaskirurgian yksikössä oli havaittu, että rintasyöpään sairastuneet potilaat usein etsivät tietoa internetistä jo rintasyöpää epäiltäessä, ennen sairaalaan varsinaiselle ensikäynnille saapumistaan. Internetissä on paljon tietoa tarjolla, mutta oikeaa ja luotettavaa sekä näyttöön perustuvaa tietoa on vaikea löytää. Useat eri tutkimukset tukevat käytännön kokemusta siitä, että syöpäpotilaat kokevat saavansa liian vähän tietoa sairaudestaan. (Aakala, Turunen, Vehviläinen-Julkunen 2000; Kuuppelomäki 1997; Kyriakides 2002; Sainio 2002) Eri medioiden antama mielikuva rintasyövästä voi olla harhaanjohtava ja siellä esiintyvät kertomukset ovat usein julkisuuden henkilöiden henkilökohtaisia kokemuksia ja kasvutarinoita. Rintasyöpään sairastuminen järkyttää aina mielen tasapainoa. Moni kuvaa sairastumisen alkuvaihetta vaikeimmaksi koko hoitoprosessin aikana. Tässä vaiheessa epätietoisuudesta johtuva oikean tiedon etsiminen vie
14
Rinnakkain 3 | 2014
fyysisiä ja psyykkisiä voimia varsinaiseen rintasyöpään sopeutumiselta ja paranemiselta. Luotettavaa näyttöön perustuvaa potilaskohtaista lääketieteellistä tietoa ei ole käytettävissä ennen kuin patologin lausunto valmistuu ja saadaan selville tarkat tiedot rintasyövän solutyypistä. Syöpähoitotyön kehittäjä -koulutuksen kehittämistehtävän ja Anne Ryhäsen (2012) väitöskirjan innoittamana päätettiin HYKS:ssä kutsua kokoon moniammatillinen asiantuntijaryhmä suunnittelemaan rintasyöpäpotilaan hoitopolkua verkkoon. Asiantuntijaryhmä koottiin Syöpätautien klinikan ja Rintarauhaskirurgian yksikön lääkäreistä sekä hoitajista. Hoitopolun kuvaamisella haluttiin selkeyttää ja konkretisoida hoitoprosessin kulkua rintasyöpään sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Rintasyöpä
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja sen tiedetään lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Sairastuvuus Suomessa on samaa tasoa muiden Pohjoismaiden kanssa. Ennuste rintasyöpään sairastuneilla on Suomessa Euroopan parhaimpia. (Suomen rintasyöpäryhmän hoitosuositus 2013) Lähes jokainen on tavannut lähipiirissään henkilön, joka on sairastunut rintasyöpään.
Vuonna 1987 aloitettiin Suomessa järjestelmälliset mammografiaseulonnat, joiden tavoitteena oli ehkäistä sekä vähentää rintasyöpäkuolleisuutta. Kansanterveysasetuksen mukaan kunnan on järjestettävä kahden vuoden välein maksuton mammografiakuvaus 50–69 -vuotiaille naisille. (Suomen syöpärekisteri 2013) Kansalaisten tiedon lisääntyminen ja naisten oma rintojen tutkiminen ovat varhentaneet tautilöydöksiä. Rintasyövän varhaisen vaiheen toteamisen ja kehittyneiden rintasyöpähoitojen seurauksena rintasyövän ennuste on tänä päivänä hyvä. Tiedon merkitys potilaalle
Tämän päivän tietoyhteiskunnassa sairastuneiden odotukset ja vaatimukset oman elämän hallintaan ovat muuttuneet aktiivisemmiksi. Nykyään potilaan rooli ei ole vain holhoavan hoidon vastaanottaja. Rintasyöpään sairastuminen on raskas kokemus, joka muuttaa toimintakykyä ja häiritsee tilanteen hallintaa. Kriisin hallitsemiseen yksilö käyttää erilaisia selviytymiskeinoja. Älyllinen suuntautuminen tietoa hakemalla ja analysoimalla sekä sairastumisen käsitteleminen rationaalisesti järkeilemällä on yksi elämän hallintaa lisäävä ja toimintakykyä ylläpitävä selviytymiskeino. (Laine, Ruishalme, Salervo, Siven, Välimäki 2009) Raudasojan (2007) tutkimuksen mukaan sairastunut voi kokea olevansa järjestelmän armoilla, mikäli hän ei hahmota hoitonsa ja asioidensa etenemistä. Syöpään sairastuminen vaikuttaa koko perheen arkielämään ja siksi koko hoitopolun hahmottaminen on tärkeää myös läheisille. Oikean tiedon antaminen heille on erittäin tärkeää, jotta on mahdollista olla sairastuneen tukena. On toivottavaa, että puoliso tai läheinen on mukana hoidon eri vaiheissa. Parisuhteelle sairastumisen ensimmäistä vuotta pidetään kriittisenä. (Scohfield, Butow, Thompson, Tattersall, Beeney & Dunn 2003) HYKS:n alueella rintasyöpähoitopolun hahmottamista vaikeuttavat saman kaupungin eri alueilla sijaitsevat sairaalarakennukset ja niissä tehtävät rintasyöpähoitoon liittyvät tutkimukset ja hoidot. Myös korjausrakentamisen vuoksi väistötilat eri toiminnoille vaihtelevat. Käytännössä usein törmätään tilanteeseen, jossa potilas ottaessaan esim. puhelimitse yhteyttä sairaalan henkilökuntaan olettaa olevansa yhteydessä toiseen yksikköön. Hoitopolun tarkoitus
Hoitopolku on väestön käyttöön tarkoitettu kaavio, jonka tarkoituksena on antaa rintasyövän hoitamiseksi tarvittavaa käytännönläheistä tietoa hoidon kulusta sekä tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa esimerkiksi rintasyövän riskitekijöistä. Lisäksi hoitopolun tarkoituksena on selkiyttää toimenpiteiden, hoitojen sekä niiden jälkeisen seurannan kokonaisuutta sekä antaa potilaalle ja hänen läheisilleen luotettavaa tietoa hoidon kulusta
ja hoitovaihtoehdoista kaikkina vuorokauden aikoina, minkä avulla potilas saa kokonaiskuvan rintasyövän hoitoprosessista HYKS:n Syöpäkeskuksessa. Myös lähettävät yksiköt (esim. terveyskeskus, yksityinen lääkäriasema) voivat hyödyntää hoitopolkua mm. tarkistamalla mitä tutkimuksia tulee tehdä ja minne lähete tulee lähettää. Ryhäsen (2012) tutkimuksen tulokset tukevat hoitopolun käyttöönottoa osoittaessaan, että internetpohjainen Rintasyöpäpotilaan hoitopolku -ohjelma on tehokas väline potilaiden tiedon lisäämiseen tavanomaisen potilasohjauksen rinnalle. Tutkimuksen mukaan internetpohjaista rintasyöpähoitopolkuohjelmaa käyttävät potilaat hallitsivat rintasyövän hoitoon liittyvän tiedon paremmin kuin ne potilaat, jotka eivät sitä käyttäneet. Esille kävi myös, että potilaat hakivat tietoa ohjelmasta kaikkina viikonpäivinä ja lähes kaikkina vuorokauden aikoina. (Ryhänen 2012) Kehittämistyön kulku
Työryhmään osallistui laaja moniammatillinen ryhmä rintarauhaskirurgian, onkologian, radiologian ja tiedotusyksikön edustajia. Mukana olivat eri yksiköiden ylilääkärit, osastonlääkärit ja hoitotyön edustajat rintarauhaskirurgian, solunsalpaajahoitojen, sädehoidon sekä rintasyövän hoitojen jälkeisen seurannan puolelta. Työryhmän tarkoituksena oli saada rintasyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen kattava tietopaketti ja työväline HUS:n internetsivuille, jossa kaaviona kuvataan kronologisessa järjestyksessä hoitopolku eri vaiheineen ja samalla siihen liitettiin klikkaamalla avattavaksi taso tasolta syveneviä potilasohjeita. Potilasohjeita voi halutessaan myös tulostaa. Rintasyöpäpotilaan hoitopolku on otettu aktiivisesti käyttöön HYKS Syöpätautien klinikalla ja HYKS Rintarauhaskirurgian yksikössä. Rintarauhaskirurgian yksiköstä lähtee jokaiselle potilaalle kutsukirjeessä tieto hoitopolusta ja asia otetaan esille myös vastaanottokäynnillä. Myös Syöpätautien klinikalla asia tuodaan esille vastaanotto- ja hoitokäynneillä. Syöpätautien klinikalla ja rintarauhaskirurgian yksikössä on myös julisteita niissä yksiköissä, joissa rintasyöpäpotilaat käyvät hoidoissa ja vastaanotoilla. Hoitopolkua hyödynnetään myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja opiskelijoiden ohjaamisessa. Rintasyöpäpotilaan hoitopolku julkaistiin HUS:n verkkosivuilla naistenpäivänä 8.3.2014. Lähdeviitteet saatavissa kirjoittajilta. www.hus.fi/rintasyopapotilaanhoitopolku Katja Tähkä, osastonhoitaja, TtM, sh, HYKS Syöpäkeskus Kaisa-Liisa Heikkilä, rintasyöpähoitaja, esh, HYKS Syöpäkeskus Tuija Aarnio, rintasyöpähoitaja, esh, Rintarauhaskirurgian yksikkö
Rinnakkain 3 | 2014
15
Sillan rakennus ja sukellukset jatkuvat psykodraamassa
V
”Taas me kohdataan kuin päiviä ois mennyt vaan Elämälle kiitos, jatketaan siitä mihin jäätiin viimeksi kun tavattiin Meikit naamoilta me naurettiin Yksi sai kaiken mutta liian aikaisin toiselta vei musta vuosi hiuksetkin Minä uskalsin kylmään veteen sukeltaa Tunnen itseni nyt kokonaan”
ietin antoisan RintasyöpäPsykodraamassa voi sanoa henkilöille suorat sanat tai poistaa elämästään – yhdistyksen järjestämän vahingoittamatta ketään. Ja ai miten psykodraamaviikonlopun ihastuttavien rintasyöpäsiskojen Taipuhdistavaa ja energisoivaa se onnan, Tuijan, Riitan ja Seijan kanssa. kaan! Työskentelyn välissä nautimme Meillä oli paras mahdollinen ohjaameille valmistetuista terveellisistä ja ja: turvallinen, empaattinen, itsekin rintasyövän läpikäynyt Raija Hännimaukkaista aterioista. Illalla astelimnen. Kurssi järjestettiin Järvenpään me rantasaunaan leikatut rinnat rotLeiriniemessä. Meillä oli runsaasti tingilla, vertailimme kirurgien taitilaa käyskennellä suuressa talossadonnäytteitä, uimme ja paistoimme makkaraa, kuuntelimme Seijan laulua ja upeissa maisemissa linnunlaulun Kaija Koo: Supernaiset säestyksellä. ja tietysti nauroimme, puhuimme, puPsykodraama kuulostaa pelottahuimme, puhuimme ja kuuntelimme. Omasta voimalauseestani ”Olen kietoutunut elämänvalta, varsinkin jos on nähnyt Psyko-elokuvan. Siinä ei kuitenkaan ole kysymys mistään pelottavasta tai ylilankaan” ja kysymyksestäni ”Mihin vielä pystyn” voiluonnollisesta, vaan tiedosta, jota me kaikki kannamme maantuneena odotin innolla seuraavaa tapaamistamme. kehossamme ja mielessämme – muistoista ja kokemukPsykodraamailu jatkui syksyllä ohjaajamme sista, hiljaisesta tiedosta. Se on vuorovaikutusta, luovaa työskentelyä, ryhmäprosessointia, sisäisen maailman Raijan sekä edelliseltä kurssilla tutuksi tulleiden naisten kanssa. Tuija ei päässyt mukaan, mutta hänen tilalleen jakamista toisten ryhmäläisten kanssa turvallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. Aiempaa kokemusta saatiin Eila, joka sulautui joukkoon heti. ei tarvita. Psykodraama on eettisesti turvallista ammatJokaisella oli mahdollisuus tehdä oma päähenkilötitaitoisen ohjaajan ohjaksissa. työskentely haluamastaan aiheesta. Muut osallistujat olivat draamoissa päähenkilön valitsemia henkilöitä. Käsittelimme naiseutta, parisuhteita, vanLiikuimme lapsuuden maisemissa, tutkimme parisuhhempiemme parisuhteita, elettyä elämää, kipuja ja iloteitamme ja -suhteettomuutta sekä häpeää, naiseutta ja jamme. Teimme itsellemme kysymyksiä, etsimme niihin yksinäisyyttä. Lisäksi tutustuimme Jungin arkkityyppeivastauksia ja vaihtoehtoja. Välillä sukelsimme syvälle ja hin itsessämme: viattomaan, uhriin, auttajaan ja soturiin. Kaiken ohessa nautimme hyvästä ruuasta, luonnosta, uiskentelimme syvissä vesissä tai annoimme virran vain saunomisesta, uimisesta sekä nuotioillasta. Tuli taas itviedä ja välillä pinnalla pysytellen ja siltojen yli kipitellen. Heittäydyimme milloin pienen tytön, isän, äidin, kettyä ja naurettua vatsan pohjasta asti. äidinäidin, miehen, poikaystävän ja koiran rooliin. ToiKeskustelimme kehon ja mielen yhteistoiminnan tutkailusta, ja ilmoille lennähti ajatus hevosterapiasta psyyminnan kautta tutkimme kipukohtiamme, elimme niitä läpi ja jäsensimme asioita uudelleen. Ryhmässä tapahtuken hoidossa. Raija hevosineen on valmiina terapoimaan va työskentely mahdollisti yhteisen jakamisen, samaistuja uskon, että moni rintasyöpätoipilas innostuisi siitä. misen, oppimisen ja tuen saamisen. Päätimme alkaa edistää asiaa. Kuulette meistä vielä! ”Psykodraamanäyttämöllä” voi muuttaa asetelmat Marja Airola ja tilanteet sellaisiksi kuin olisi halunnut niiden olevan. Lue lisää: www.suomenpsykodraamayhdistys.fi Näin saa korvaavan kokemuksen ikävään kokemukseen.
16
Rinnakkain 3 | 2014
Hetkessä eläjä Kerro itsestäsi!
Mitä toivot?
Olen Mussu Johansson (virallisesti Raija-Leena),
Läheisilleni hyvää elämää ja itselleni terveitä vuosia.
eläkkeellä oleva entinen vientimarkkinoija Espoosta. Naimisissa, aikuisen pojan äiti sekä ihanan partacollie Ruffen emäntä. Olen avoin, positiivinen ja tartun asioihin, varsinkin vääryydeksi kokemiini!
Miten sait diagnoosin? Sain diagnoosin lähes 12 vuotta sitten. Olin löytänyt patin rinnastani ja pääsin tutkimuksiin Kätilöopistolle, jossa radiologi tutki rintani, mutta ei ollut kiinnostunut löytämästäni patista. Päätin näyttää kyhmyäni yksityislääkärille, joka heti ohutneulanäytteen jälkeen totesi löydöksen todennäköisesti olevan syöpää. Kaikki meni hyvin ja jatkohoitoon pääsin Syöpäklinikalle.
Mitä tekisit toisin? En mitään. En koskaan ole syyttänyt itseäni tai elämäntapojani syöpään sairastumisesta.
Onko syöpä muuttanut sinua? Kyllä se muutti minua: opin hetkessä elämisen taidon, olemaan kiitollinen jokaisesta terveestä päivästä, rakastamaan itseäni. Eeva Kilven sanoin: ”Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan,
”Opin olemaan kiitollinen.”
pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen,
Kurjinta syöpämatkalla? Loppuelämän mukana kulkeva pelko ja tietysti myös antiestrogeenin aiheuttamat massiiviset unihäiriöt ja lämpötilanvaihtelut kehossa.
Onnenhetkiä? Vuosittaiset puhtaat paperit kontrolleissa ja kiitollisuus selviytymisestä.
Mitä haluat sanoa rakkaillesi?
kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun.”
Minkä sairauteen liittyvän epäkohdan haluaisit korjata? Voi niitä on niin paljon! Mm. yhtäläiset hoidot asuinkunnasta riippumatta, luotettavammat mammografiatutkimukset joukkoseulonnoissa, Ruotsin tapaan kymmenvuotistilastot eloonjääneistä.
Kiitos kun kannoitte minut yli vaikeuksien, olitte lähellä ja tuitte synkkinä hetkinä.
Mitä pelkäät? Luonnollisesti pelkään syövän uusiutumista, mutta se
Mitä odotat tulevaisuudelta? Monia terveitä vuosia, leppoisia eläkeläispäiviä, kaukomatkoja…
on kuitenkin enemmän taka-alalla; pimeää, sekakäyttä-
Mottosi?
jiä ja pultsareita pelkään useammin!
Aina kannattaa yrittää!
Rinnakkain 3 | 2014
17
Luomu-Johannan kaalilaatikko Johanna on 36-vuotias ravintoasiantuntija. Hänen intohimonaan on terveellinen elämä ja harrastuksina siperianhuskyt, kuntosali, ruoanlaitto ja puutarhanhoito yhdessä miehen kanssa. Johanna sanoo saaneensa duktaalisen, ärhäkän ja hormonipositiivisen rintasyövän 32-vuotissynttärilahjaksi. Hänet hoidettiin kesällä 2010 ja nyt kaikki on hyvin.
Ainesosat (suosi luomua!) • 1 keräkaali • nippu lehtikaalia • 3–4 isoa sipulia • 800 g jauhelihaa • kurkumaa • mustapippuria • valkopippuria • grillimaustetta
Paloittele kaali pieneksi, revi lehtikaalit poistaen samalla kova keskiruoti. Pilko sipuli, ruskista se yhdessä jauhelihan kanssa. Mausta jauheliha kurkumalla, mustapippurilla, valkopippurilla ja grillimausteella. Voit lorauttaa kruunuksi puolisen purkkia luomukermaa – tai olla lorauttamatta. Keitä kaaleja n. 30 minuuttia. Laita keitinveteen ripaus laadukasta suolaa ja pari ruokalusikallista agavesiirappia. Yhdistä kaalit ja jauheliha. Tarkasta mausteet – etenkin suola tuntuu häviävän tästä ruoasta jonnekin... :) Mikäli haluat kaalilaatikosta ruokaisampaa, voit lisätä joukkoon riisiä tai keittää löysän riisipuuron ja sekoittaa sen kaalin ja jauhelihan joukkoon. Anna hautua uunissa (175°C) ainakin tunnin verran, mutta suosittelen puoltatoista. Kyytipoikana tietysti puolukkasurvosta. NAM!
18
Rinnakkain 3 | 2014
HELSINKI Kampin Palvelukeskus, huone FAMU Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki klo 17.00–19.00 KAIKILLE AVOIMET VERTAISILLAT ke 10.9. Vapaamuotoinen keskusteluilta ke 8.10. Hyvinvointi-ilta, paikalla ProMama ke 5.11. Hyvinvointi-ilta, paikalla ProMama ke 3.12. Vapaamuotoinen keskusteluilta
NUORTEN VERTAISILLAT ke 24.9. Vapaamuotoinen keskusteluilta ke 22.10. Vapaamuotoinen keskusteluilta ke 19.11. Vapaamuotoinen keskusteluilta
Rintojesi terveydeksi Rintojesi terveydeksi -päivää vietetään vuosittain lokakuun 15. päi-
UUSIUTUNUTTA/LEVINNYTTÄ
vänä. Kansainvälistä kampanjaa
RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN ILLAT
koordinoi EUROPA DONNA – The
to 4.9.
Vapaamuotoinen keskusteluilta,
mukana psykoterapeutti Suvi Pikkusaari
ja sen tarkoitus on valistaa ja muistuttaa naisia
to 2.10.
Vapaamuotoinen keskusteluilta
ja tyttöjä elämäntapavalintojen merkityksestä
to 6.11.
Vapaamuotoinen keskusteluilta,
rintasyövän ehkäisyssä. Lisäksi painotetaan
mukana psykoterapeutti Suvi Pikkusaari
syövän aikaisen havaitsemisen tärkeyttä ja
to 4.12.
Keskustelua ja pikkujoulun viettoa.
säännöllisten mammografiaseulontojen mer-
European Breast Cancer Coalition
kitystä. turku Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku
Tämän vuoden kampanja kannustaa naisia terveelliseen elämäntapaan rintojen terveydeksi. Tutkimusten mukaan ylipaino ja vähäinen liikunta vaikuttavat arviolta 25–33 prosenttiin
klo 17.30–20.00 KAIKILLE AVOIMET VERTAISILLAT keskiviikkoisin 27.8, 24.9., 29.10. ja 26.11. PORI Satakunnan Diabetesasema, Valtakatu 5 D (käynti pihan puolelta) klo 17.00–19.00 Yhteyshenkilö Irma Anttila antir@outlook.com
rintasyöpätapauksista. Erityisesti menopaussin ohittaneilla naisilla ylipainolla on havaittu olevan selvä yhteys rintasyöpään. Liikunta, terveellinen ruokavalio ja ylipainon välttäminen ovat siis kolme yksinkertaista mutta tehokasta tapaa vaikuttaa positiivisesti rintojen terveyteen. Suosituksen mukaan 30–60 minuuttia kohtuullista liikuntaa päivittäin pienentää riskiä sairastua rintasyöpään ja samalla auttaa painonhallinnassa. Valitse itsellesi mieleiset
Vapaamuotoiset keskusteluillat
tavat liikkua. Valitse portaat hissin sijaan, tee
torstaisin 11.9., 9.10., 6.11. ja 4.12.
puutarhatöitä, kävele, pyöräile, tanssi, ui... Ruokavalion tulisi sisältää päivittäin tuoreita
SAARIJÄRVI MLL, Perhekahvila, Potkuri, Paavontie 13 klo 18.00–20.00, sähköposti: donnasrj@gmail.com Vapaamuotoiset keskusteluillat torstaisin 9.10., 13.11. ja 11.12. mäntsälä
vihanneksia ja hedelmiä. Kiinnitä huomiota annoskokoon ja vältä liikaa sokerin saantia. Rajoita myös punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden määrää ruokavaliossa. Alkoholin välttäminen on myös tärkeää. Suomessa kampanja näkyy tänä vuonna Rintasyöpäyhdistyksen nettisivuilla osoitteessa www.europadonna.fi ja Facebookissa.
Kulmis, kellarikahvila, Keskuskatu 11 A, klo 18.00–20.00
Tämän päivän valinnoilla voit vaikuttaa
Vapaamuotoiset keskusteluillat
rintojesi terveyteen tulevaisuudessa!
ke 1.10., pe 7.11. ja to 11.12.
Rinnakkain 3 | 2014
19