Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n jäsenlehti 3 | 2015
Monokini 2.0
Mitä olisi hyvä kuolema? Maalaa tunteesi
® LOTTA A JUSSILA RINTAmalinjalla hiljaista, panssariketju huilaa tuulessa.
PÄÄKIRJOITUS
Päällimmäiseksi jäi tunne, että muutkin ovat tästä selvinneet, vertaistukihenkilöillä oli jo useampi vuosi omasta sairastumisestaan ja paikalla oli eri vaiheessa hoitoja olevia vertaisia.
V
iisi vuotta sitten lämpimänä elokuun aamuna esikoiseni aloitti koulun ja samana lämpimänä, hämäränä iltana löysin kyhmyn rinnastani. Kolme viikkoa myöhemmin olin jo sairaslomalla toipumassa syöpäleikkauksesta. Päiväkahvit aurinkoisella terassilla. Ekaluokkalaisen odottelua koulusta. Nelivuotiaan kuopuksen kanssa kameran kanssa leikittelyä pihalla. Kuinka idyllistä päällepäin! Tilanne oli kuitenkin outo, pelottava ja yllättävä. Kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei pää tahtonut pysyä perässä. Googlasin ja luin blogeja, tietosivuja, keskusteluja. Löysin tiedon Rintasyöpäyhdistyksen alle 45-vuotiaana sairastuneiden vertaisillasta Helsingissä ja päätin lähteä mukaan. Jännitti, enkä kovin paljoa enää illasta muistakaan. Päällimmäiseksi jäi tunne, että muutkin ovat tästä selvinneet, vertaistukihenkilöillä oli jo useampi vuosi omasta sairastumisestaan ja paikalla oli eri vaiheessa hoitoja olevia vertaisia. Talven mittaan yhdistyksen vertaisillat poikivat myös uusia ystäviä suunnilleen samassa vaiheessa rämpivistä siskoista. Anu Niemi puheenjohtaja puheenjohtaja@europadonna.fi www.europadonna.fi
Oikeaa ajankohtaa vertaistuelle ei voi ulkopuolelta määritellä, tarve saattaa tulla vasta hoitojen päätyttyä tai vuosikontrollijännityksen yhteydessä. Kaikki eivät toisaalta kaipaa tapaamisia vaan facebook-ryhmä, blogin kirjoittaminen tai toisten blogien lukeminen ja kommentointi saattaa olla se itselle toimivin tapa. Tavoitteenamme on, että kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus vertaistukeen silloin ja siinä muodossa kuin sitä kaipaa. Myös kädessäsi oleva lehti on osa tätä tukea. Syyskuussa toimintamme laajenee jälleen, kun Tampereella aloittaa uusi vertaisryhmä. Tervetuloa mukaan! Ryhmiä syntyy uusille paikkakunnille sitä mukaa, kun löytyy aktiivisia jäseniämme ryhmää vetämään. Jos olet kiinnostunut kouluttautumaan vertaistukijaksi, ole yhteydessä toimistoon. Seuraava vertaistukihenkilökoulutus pidetään tammikuussa 2016.
Terveisin, Anu
SISÄLLYS
® ARMI HEMMI
17.
12. 14.
® MONOKINI
4. Tietoa kliinisistä lääketutkimuksista 7. Millainen hyvä kuolema voisi olla? 8. Vapaaehtoistyö saattohoidossa 12. Monokini 2.0 13. Tarve synnytti uimapuvut 14. Maalaa tunteesi näkyviksi 15. Kuvien kertomaa – Lotta A Jussila 16. Siskopäivät 17. Pop Up -kahvila Porin Jazzeilla 20. Rintojesi parhaaksi -päivä 21. Minun tarinani – Minna Sorjonen 22 Leivotaan – Sydänsurujen kakku ja gluteiiniton saaristolaisleipä
Helin terveiset: Kiitos muutaman aurinkoisen viikon, koko kesä ei mennyt tummien, sateisten pilvien alla. Näin elämässäkin, tunteita ja ajatuksia löytyy tummista valoisiin. Tähänkin lehteen niitä mahtuu iso otos elämän kirjosta. Riikka Koiviston avustuksella pohdimme todella tärkeää asiaa - millainen voisi olla hyvä kuolema. Teemaa jatkamme tutustumalla vapaaehtoistyöhön eri saattohoitokodeissa. Tärkeää työtä ja mukavia ihmisiä. Kun tunteita ja tarpeita on saatu näkyväksi, saattaa tuloksena maalaus, uimapuku, monikini tai vaikkapa Sydänsurujen kakku. Asiaa on yleensä enemmän kuin lehdessä sivuja. Muuta koottua materiaalia löytyy tästä eteenpäin Rinnakkain - FB keskusteluryhmästä. Kysymyksiä, palautetta ja asiaehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Tervetuloa niin lehden pariin, kuin kurkistamaan ryhmäänkin. Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n maksuton jäsenlehti JAKELU Jäsenet, yhteistyökumppanit ja Suomen syöpäsairaalat, Breast Health Day ILMESTYMINEN neljä kertaa vuodessa MEDIAKORTTI www.europadonna.fi/rinnakkain TOIMITUS Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry, Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki Rinnakkain-lehti 040 146 3750 rinnakkain@europadonna.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Kallio-Kauppinen Kansi Lotta A Jussila PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy 2015 ISSN 2242-9220 (painettu) 2242-9239 (verkkojulkaisu) PAINOS 3 300 kpl YHDISTYKSEN TILI FI71 5780 1020 0170 94 YHDISTYKSEN Y-TUNNUS 2010614-4 LIITY JÄSENEKSI www.europadonna.fi/rs-yhdistys/liity-jaseneksi tai puhelimitse 040 147 0757
Kliiniset lääketutkimukset osana lääkekehitystä ja potilaan hoitoa
S
uomessa todetaan vuosittain 30 000 uutta syöpätapausta ja noin 12 000 ihmistä kuolee syöpään. Syövän hoitotulokset ovat meillä kansainvälisesti vertaillen hyvät. Siitä huolimatta varaa parantaa on vielä paljon! Perustutkimus, joka tehdään laboratoriossa, auttaa löytämään uusia syövän hoitokeinoja ja lääkityksen kohteita. Syövän hoidot kehittyvät kuitenkin paremmiksi vasta, kun kliiniset tutkimukset siirtävät perustutkimuksen saavutukset käytäntöön ja potilaiden ulottuville. Valitettavasti vain osa laboratorio-olosuhteissa lupaavista lääkeaihioista osoittautuu riittävän tehokkaiksi ja turvallisiksi, jotta niitä voidaan käyttää syöpää sairastavien hoitoon. Mitä suurempi osa syöpää sairastavista osallistuu kliinisiin lääketutkimuksiin, sitä nopeammin voidaan uusia hoitoja arvioida ja saada vastauksia keskeisiin kysymyksiin. Eri arvioiden mukaan nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä potilaita voisi potentiaalisesti osallistua hoitojen kehittämiseen lääketutkimusten kautta. Tutkimuksia tehdään paitsi uusien hoitomenetelmien evaluoimiseksi, myös syövän diagnostiikan parantamiseksi ja syövän ennaltaehkäisykeinojen löytämiseksi. Varhaisen
4 Rinnakkain 3 | 2015
toteamisen tutkimukset ovat perusta seulonnoille. Esimerkiksi mammografiaseulonnan tehokkuutta ja turvallisuutta arvioidaan edelleen ja pyritään löytämään entistä tarkemmin oikeat seulottavat ryhmät ja seulontamenetelmät.
Tutkimuksia tehdään paitsi uusien hoitomenetelmien evaluoimiseksi, myös syövän diagnostiikan parantamiseksi ja syövän ennaltaehkäisykeinojen löytämiseksi. Valtaosa kliinisistä lääketutkimuksista on lääkeyritysten rahoittamia eli sponsoroimia. Sponsori rahoittaa ja hallinnoi silloin tutkimuksen. Yhdessä päätutkijan kanssa sponsori myös osallistuu tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen ja tulosten analysointiin ja raportointiin. Sponsorin tavoitteena on saada uudelle lääkkeelle myyntilupa tai uusi käyttöalue ja sitä kautta taloudellista etua. Viranomaisohjaus ja -valvonta on hyvin tiukkaa. Säädösten ja valvonnan tavoitteena on varmistaa potilasturvallisuus ja kaikin puolin eettinen toimintatapa. Tutkimustulosten vääristely on tehty hyvin
vaikeaksi ja myös sellaiset tutkimukset on pakko julkaista, joiden tulos ei ole sponsorin kannalta edullinen. Pienempi mutta tärkeä osa tutkimuksista on tutkijoiden tai tutkimusryhmien itse käynnistämiä ja hallinnoimia. Rahoitus tulee usein ulkopuolelta. Näitä tutkimuksia pidetään erityisen merkityksellisinä riippumattomuutensa takia. Kysymyksenasettelu voi olla erilainen kuin lääkeyritysten rahoittamissa tutkimuksissa eikä sen tarvitse olla yritysten kannalta taloudellisesti kannattava. Tällainen tutkimus oli esimerkiksi Suomen Rintasyöpäryhmän tekemä FinHER-tutkimus, jossa tutkittiin lyhyemmän Herceptin –liitännäishoidon tehoa. Tutkimus on herättänyt suurta kansainvälistä mielenkiintoa. Kliinisissä syöpälääketutkimuksissa erotetaan eri vaiheita eli faaseja. Faasin 1 lääketutkimuksissa selvitetään ensisijaisesti lääkevalmisteen turvallisuutta. Lääkettä annetaan silloin ensimmäisiä kertoja syöpää sairastaville potilaille. Usein annetaan portaittain kohoavia annoksia, kunnes löydetään korkein turvallinen annostaso myöhempiä tutkimuksia varten. Verikokeita otetaan paljon. Niillä selvitetään mm. minkälaisia lääkeaineen pitoisuuksia saavutetaan ja miten nopeasti lääke poistuu elimistöstä. Samalla
saadaan jo vihiä siitä, mille potilasryhmälle lääke on tehokasta. Faasin 2 tutkimuksissa arvioidaan jo lääkkeen tehoa. Lääkettä saatetaan jo verrata standardihoitoon mutta tutkimuksen koko on pienehkö. Samalla saadaan lisätietoa turvallisuudesta. Faasin 3 tutkimuksissa pyritään jo osoittamaan, että uusi lääke on tehokkaampi ja/tai paremmin siedetty, kuin nykyinen standardihoito. Tutkimus on useimmiten satunnaistettu eli lääkäri tai potilas ei saa valita hoidetaanko potilasta tutkimuslääkkeellä vai standardilääkkeellä. Tutkimus voi olla myös sokkoutettu, jolloin kumpikaan ei tiedä kumpaa hoitoa potilas saa. Lumevalmisteeseen voidaan verrata ainoastaan silloin, jos kyseiseen tilaan ei ennestään ole olemassa mitään tehoavaa, tunnettua hoitoa. Tällöinkin potilaan on säädösten mukaan oltava tietoinen siitä mahdollisuudesta, että hän saa tutkimuksessa lumehoitoa. Satunnaistaminen on hyvin tärkeää, jotta tutkimusryhmät olisivat mahdollisimman samanlaiset. Ideaalitilanteessa ainoa ryhmiä erottava tekijä on saatu hoito. Tällöin voidaan luotettavimmin arvioida uuden tutkimushoidon vaikuttavuutta. Kaikkien tutkimusten perusta on tutkimussuunnitelma. Sen sisältö on tiukasti määritelty. Siitä selviää esim. tutkimuksen tarkoitus ja tavoite, tut-
kittavien lukumäärä, mukaanotto- ja poissulkukriteerit, tutkimuksen ja tutkimushoidon kulku, tutkittavista kerättävät tiedot ja niiden käsittelytavat ja tutkimuksen päätetapahtumat eli mittarit (kuten elinaika). Tutkimussuunnitelma arvioidaan ennen tutkimuksen suorittamista tieteellisesti ja eettisesti. Viranomaiset kussakin tutkimusta suorittavassa maassa arvioivat itsenäisesti onko tutkimus kansainvälisten ja maakohtaisten säädösten ja eettisten ohjeiden mukainen. Eettinen toimikunta arvioi myös kaiken potilaalle annettavan kirjallisen materiaalin ja pyytää tarvittaessa korjauksia. Potilasinformaatio ei esimerkiksi saa sisältää väitteitä, joiden mukaan tutkimushoito on potilaalle hyödyllistä. Aiemmissa tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset on kerrottava. Kirjallisen potilasinformaation lisäksi potilaalla on oikeus saada suullista informaatiota ja riittävästi aikaa kysymyksiin. Vasta sen jälkeen hän voi allekirjoittaa tietoisen suostumuksensa, joka sekin on hyvin standardisoitu. Allekirjoittaminen tulee tehdä yhdessä tutkijan kanssa. Potilaalla on aina mahdollisuus peruuttaa antamansa suostumus ja vetäytyä tutkimuksesta ilman, että hänen hoitosuhteensa vaarantuu. Tutkimushoito luonnollisesti keskeytyy mutta hoitoa jatketaan tavanomaisella hoidolla.
Rinnakkain 3 | 2015 5
Viranomaisten lisäksi tutkimuksen toteutumista seuraa kunkin tutkimuksen riippumaton Turvallisuus- ja seurantatoimikunta (Data and safety monitoring board). Sen tehtävänä on valvoa, että riskit ja haitat minimoidaan ja tutkimuksesta saatava tieto pysyy eheänä. Toimikunta voi keskeyttää tutkimuksen välittömästi, jos ilmaantuu turvallisuusongelmia. Toimikunta voi suositella tutkimuksen keskeyttämistä myös silloin, jos tutkimushoito osoittautuu paljon standardihoitoa tehokkaammaksi. Tarkoituksena on silloin saattaa uusi hoito kaikkien saataville nopeammassa aikataulussa. Tutkimukseen osallistumisesta seuraa mahdollisia hyötyjä mutta myös mahdollisia haittoja. Hyödyksi voidaan lukea se, että potilas pääsee kokeneen tutkijalääkärin hoitoon. Hänen on myös mahdollista saada uutta lääkettä/hoitoa jo ennen kuin se on laajasti saatavilla. Hänen terveydentilaansa tarkkaillaan tutkimuksen aikana tavallista tarkemmin. Ja hän antaa samalla oman arvokkaan panoksensa syövän tutkimukseen ja hyödyttää seuraavia sairastuvia sitä kautta. Toisaalta uudella lääkkeellä/hoidolla saattaa olla vielä tuntemattomia haittoja. Uuden hoidon teho voi olla myös huonompi 6 Rinnakkain 3 | 2015
kuin ns. standardihoidon teho. Ja vaikka se olisi aiempaa hoitoa keskimäärin tehokkaampi, se ei todennäköisesti tehoa kaikille potilaille. Tietoa lääketutkimuksista voi saada kysymällä hoitavalta lääkäriltään. Tietoa voi etsiä myös kansainvälisestä tietokannasta (clinicaltrials.gov). Periaatteessa tutkimuksiin voi osallistua yli maan rajojen. Käytännössä tämä ei ole aina yksinkertaista, koska säädösten mukaan potilasinformaatio tulisi saada äidinkielellä. Docrates Syöpäsairaalassa on sen lyhyen historian aikana tehty yli 25 lääketutkimusta. Docrateella käynnissä olevat tutkimukset listataan nettisivuilla (http:// www.docrates.com/fi/syovan-hoito/ meneillaan-olevat-laaketutkimukset) ja niistä pyritään myös tiedottamaan esim. potilasjärjestöille. Lääketutkimukseen osallistuminen on potilaalle maksutonta. Tuomo Alanko on syöpätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori, joka on työskennellyt Docrates Syöpäsairaalan lääkehoidon ylilääkärinä vuodesta 2009. Hän on toiminut tutkijana useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä kliinisissä lääketutkimuksissa. █
Mitä voisi olla hyvä kuolema? Onko sellaista kuin hyvä kuolema? Mitä kuolema oikeastaan kenellekin tarkoittaa? Mikä on kuoleman merkitys tällä hetkellä kunkin yksittäisen ihmisen näkökulmasta? Onko se asia, jonka toivoo olevan mahdollisimman kaukainen itselle tai läheiselle, vai onko sen ajankohta lähenemässä, jolloin mieli nostaa siihen liittyviä ajatuksia pintaan? Kuolema ei koskaan kysy aikaa eikä paikkaa, ei ikää tai ammattia. Äkkikuolema on erilainen, kuin kuolema pitkän sairastamisen jälkeen, tai pitkän elämän jälkeen, jolloin keho on jo väsynyt. Pitkän sairastamisen jälkeen yksi erityisen tärkeä hyvän kuoleman näkökulma on mielestäni se, että ihminen saa tietää kuoleman olevan tulossa. Näin hän voi suunnata jäljellä olevan elinaikansa energian asioihin, jotka ovat merkityksellisiä. Aina taustalla ei ole pitkää sairastamisaikaa, vaan sairaus on saattanut löytyessään olla pitkälle edennyt, jolloin mieli ei ehdi sopeutua edes kohtaamaan ajatusta kuolemasta. Kerran sainkin kuulla lauseen, jonka sisältö jäi myös muokkaamaan ajatuksiani: ”Ihmisellä on lupa kuolla itseltään salaa”. Hyväksyvästi suhtaudun siihenkin, sillä emme voi koskaan tuntea toisen ihmisen elämää, voimavaroja ja päätöksiä, tämä voi siis olla hänen tasapainoisin mahdollinen tapansa kohdata tuleva. Mihin ajatukset suuntautuvat, kun tietää kuoleman olevan kohtuullisen lähellä? Moni saattohoitovaiheessa oleva pohtii omaa elämäänsä, mitä se piti sisällään, millä asioilla lopulta oli merkitystä. Hän keskustelee näistä mielellään läheistensä kanssa. Tämän lisäksi hän hyvin usein huolehtii jäljelle jäävistä, heidän pärjäämisestään, mielialastaan, selviytymisestään. Tässä on jo paljon – enemmän käsiteltävää, kuin elämän varrella ymmärsi. Eräs saattohoidossa ollut potilas sanoikin ”Ei tähän kuitenkaan voinut varautua, ei niin täysin, kuin ajattelin varautuneeni”. Se, että vielä on aikaa näitä teemoja käsitellä, on kuitenkin monelle yksi hyvän kuoleman mahdollistaja. Samalla he
kertovat siitä, kuinka huojentavaa on, että on ehtinyt järjestää myös käytännön asioita ennen kuolemaansa. Saattohoitovaiheessa edunvalvontavaltakirja, testamentti, hoitotahto ovat monella valmiina, tai he tekevät ne silloin. Myös käytännön asiat on ehditty siinä vaiheessa järjestämään, on peruutettu lehdet, järjestelty paperit ja hävitetty se, mitä ei halua jälkeensä jättää. Hyvään kuolemaan liittyy oleellisesti hyvä oirehoito ihmisen eläessä, aktiivinen hoito, kokonaisvaltainen hoito. Hyvän lääketieteellisen hoidon lisäksi on huomioitava ihmisen kokonaisuus; fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eksistentiaalinen ulottuvuus, sekä näiden jokaisen alueen yksilölliset tarpeet ja vaikutukset toisiinsa. Tämän voi lukea myös niin, että ihmisessä ei kuole pelkästään fyysinen keho, vaan kuoleman prosessiin kuuluu myös sosiaalisen ulottuvuuden kuolinprosessi, eksistentiaalisen näkemyksen kuolinprosessi ja yksilön ainutkertaisen psyyken kuolinprosessi. Hyvän saattohoidon ja kuoleman yksi tavoite on, että ihmisen psyykkinen, sosiaalinen ja eksistentiaalinen puoli kuolevat vasta hyvin lähellä kehon fyysistä kuolemaa. Tähän vaikuttaa toki sairaus itsessään, mutta mikäli voimme tukea ihmisen jäljellä olevia psyykkisiä voimavaroja, merkityksellisiä sosiaalisia suhteita, ja mahdollistaa eksistentiaalisten kysymysten käsittely, se meidän tulee tehdä. Hyvä kuolema pitää sisällään myös ajatuksia siitä, että on ehtinyt hyvästellä läheisensä, ja läheiset ovat ehtineet hyvästellä kuolevan. Sillä on kaikille merkitystä. Sanoja ei jää sanomatta, tarvittavat asiat on voitu puhua ja jäljellä oleva aika on käytetty siihen, mikä koettiin tärkeäksi. ”Rauha kuolla” ei ole vain yhden kuolevan ihmisen sanomia sanoja, vaan hyvin usean ihmisen sanoittama teema. ”Olen valmis”. Läheiselle hyvästien jättö tukee surutyössä. Hyvän kuoleman näkökulmasta sydänajatus on, että ihminen saa kuolla, kun aika on. Ilman toimenpiteitä, jotka pitkittävät tai lisäävät kärsimystä. Ehkä hyvä kuolema on myös sitä, että on kokenut eläneensä hyvän elämän. █ Riikka Koivisto johtaja, YTM sosiaalipsykologi saattohoitokoti Koivikko-koti Rinnakkain 3 | 2015 7
Vapaaehtoistyöntekijänä saattohoitokodissa Sinikka Väänänen. Kirjoittaja toimii vapaaehtoistyöntekijänä Koivikko-kodissa, aiemmin myös vertaistukihenkilönä Rintasyöpäyhdistyksessä ja eri tehtävissä syöpäjärjestössä (Essy/Riihimäki). Olen ollut vapaaehtoistyöntekijänä Hämeenlinnassa sijaitsevassa Koivikkokodissa nelisen vuotta. Koivikossa on n. 40-50 aktiivista vapaaehtoista, kukin käy ”vuorossaan” oman elämäntilanteensa ja voimavarojensa mukaan viikottain tai kerran pari kuussa. Suurin osa potilaista sairastavat erilaisia syöpäsairauksia, mutta potilaissa on myös esim. ALS-potilaita. Hoitokodilla oloaika vaihtelee muutamasta tunnista kuukausiin. Jotkut potilaat eivät kaipaa vapaaehtoisen käyntejä ollenkaan ja hänen toivettaan tietysti kunnioitetaan. Vapaaehtoistyötä varten Koivikossa on nimetty vastuuhenkilö. Hän pitää langat käsissään ja huolehtii mm. uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta ja yhteisestä työnohjauksesta. Tärkeä on niin ikään kerran vuodessa järjestettävä kaikkien saattohoitokotien vapaaehtoisten yhteinen koulutuspäivä, minkä järjestää kukin hoitokoti vuorollaan. Yksin ei siis tarvitse pärjätä. Hoitokodilla pyritään siihen, että kaikkina viikonpäivinä olisi vapaaehtoinen sekä aamu- että iltavuoron aikana. Yleensä vuorossa on yksi vapaaehtoinen kerallaan, mutta toiset tulevat mielellään työpareina. Tekemistä kyllä riittää kahdellekin vapaaehtoiselle työrupeaman ajaksi.
Yleensä vuorossa on yksi vapaaehtoinen kerallaan, mutta toiset tulevat mielellään työpareina. Tekemistä kyllä riittää kahdellekin vapaaehtoiselle työrupeaman ajaksi. Vapaaehtoinen on monessa mukana, kukin oman taustansa, osaamisensa ja mieltymysten mukaisesti. Varsinaiseen hoitotyöhön emme osallistu, se on ammattilaisten työtä. Mutta kaikessa muussa voimme olla avuksi ja uskon, että meistä apua onkin. Vapaaehtoinen ulkoiluttaa, lukee, juttelee ja kuuntelee. Auttaa ruokailuissa, vie tarjottimia huoneisiin, syöttää tarvittaessa, kerää likaiset astiat tiskattavaksi. Vapaaehtoinen on mukana erilaisissa tapahtumissa, tuo potilaita huoneista aulaan kuuntelemaan erilaisia esityksiä tai hartauteen. Vapaaehtoinen ”hemmottelee”, rasvaa ihoa, 8 Rinnakkain 3 | 2015
hieroo jalkoja, lakkaa vaikkapa kynnet. Vapaaehtoinen voi osallistua pihatalkoisiin, grillata, paistaa muurikkalettuja. Vapaaehtoinen tekee siis kaikkea sitä, mitä potilas tai omainen toivoo ja mihin hoitajien aika ei riitä. Minulle on vakiintunut vapaaehtoisvuoro sunnuntai-iltaisin. Menen hoitokodille yleensä reilusti ennen päivällistä n. klo 15.30 ja lähden pois kun illan työt on tehty eli kun yövuorolaiset tulevat töihin. Ennen työrupeaman alkua saan hoitajalta raportin. Hän kertoo pääpiirteittäin, minkälaisia potilaita kussakin huoneessa on ja minkälaista apua vapaaehtoiselta kaivattaisiin sinä iltana. Raportin jälkeen alkaa päivällisen jakelu. Toiset potilaat ryokailevat päiväsalissa, toiset huoneissaan joko itse tai heitä autetaan syömisessä. Koska emännän työvuoro päättyy päivällisen jälkeen, joku hoitajista tai vapaaehtoinen hoitaa keittiön tästä eteenpäin. Minä autan keittiöllä mielelläni, varsinkin kun sunnuntaiiltaisin on usein vain kaksi hoitajaa työvuorossa ja heidän aikansa menee tarkasti potilastyössä. Päivällistiskien jälkeen on aikaa jutella potilaiden ja omaisten kanssa. Käyn huoneissa tai kauniilla ilmalla voimme lähteä vaikka pihalle istumaan. Potilaiden kukkien hoitaminen yhdessä on mukavaa ja tärkeää puuhaa, samalla tulee juteltua kukkien tuojista tms. ja monesta muusta kipeästäkin asiasta huomaamatta. Yleensä hoidan iltapalan esille ja yhdessä hoitajien kanssa annamme sen potilaille. Päiväsalissa syövien potilaiden kanssa jään juttelemaan ennen iltatiskejä ja keittiön siistimistä. Viimeinen työ keittiöllä on ylensä ”yökkökahvin” keittäminen. Ennen kotiin lähtöä käyn toivottamassa kaikille potilaille hyvät yöt. Tiedän, että joidenkin kanssa tapaamme nyt viimeisen kerran. Vaikka työrupeamaan mahtuu paljon käytännön työtä, se ei kuitenkaan ole sitä kaikkein tärkeintä. Potilaan ja omaisen kuunteleminen menee kaiken edelle. On potilaita, joiden luona ei käy vierailijoita tai heitä käy vaan harvakseltaan. Silloin vapaaehtoinen on tervetullut juttukaveri. Aina ei tarvitse olla edes sanoja, läsnäolo riittää. Varsinkin elämän viimeisinä päivinä ja hetkinä vierelläolon merkitys korostuu. Olen muutaman kerran saanut olla läsnä potilaan kuoleman hetkellä. Ne kerrat ovat ollet kauniita ja rauhallisia siirtymisiä tästä elämästä eteenpäin. Koivikossa on hyvä olla vapaaehtoistyössä. Meillä on maailman parhaat Sini ja Riikka, jotka tekevät sen mahdolliseksi. Hoitajatkin toivottavat joka kerran tervetulleeksi ja kiittävät pois lähtiessä. Toivon, etä saan käydä Koivikossa vielä pitkään. Jokaisen käyntikeran jälkeen koen saaneeni enemmän kun pystyin antamaan. █
VAPAAEHTOISTOIMINTAA
Suomessa on neljä saattohoitokotia, Karinakoti Turussa, Pirkanmaan Hoitokoti Tampereella, Terhokoti Helsingissä ja Koivikko-koti Hämeenlinnassa. Näiden lisäksi vapaaehtoisia toimii Lahden kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon osastolla. KARINAKODISSA TURUSSA
Karinakodissa toimii noin 30 vapaaehtoista, joista useimmat käyvät kodissamme säännöllisesti viikoittain. Vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara ja lisä saattohoidossa niin potilaiden, läheisten kuin koko toiminnan hyväksi. He tuovat omalla persoonallaan paljon iloa, apua, lohdutusta ja tukea aikaan kuoleman lähellä. Käynnillään vapaaehtoinen tuo mukanaan arjen tuulahduksen ja omalta osaltaan mahdollistaa tärkeän kokemuksen siitä, että välitetään ja päivät ovat mahdollisimman elämänmakuisia. Hän voi mm. olla vierellä hiljaa läsnä tai kuuntelijana, avustaa syömisessä/ulkoilussa tai kohdata ihmistä kaappien täytön yhteydessä. Ihanan vapaaehtoisjoukkomme tahto on auttaa ja tehdä hyvää toiselle – kaikki hyvä palkitsee ja palaa takaisin itselle. Satu Nurmi, sairaanhoitaja, vapaaehtoistyö, Karinakoti, Seiskarinkatu 37, Turku
PIRKANMAAN HOITOKODISSA TAMPEREELLA ”Kun ei ole enää mitään tehtävissä, on vielä paljon tekemistä.” Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön ylläpitämä Pirkanmaan Hoitokoti sijaitsee Tampereella ja on toiminut vuodesta 1988 alkaen ollen Pohjoismaiden ensimmäinen saattohoitokoti. Vuodeosastolla on 24 potilaspaikkaa ja kotisairaanhoidossa noin 40-50 potilasta. Moniammatillista henkilökuntaa pitkäaikaisine sijaisineen on noin 50. Yhteistyössä heidän kanssa työskentelee yli sata aktiivista vapaaehtoistyöntekijää lukuisissa potilaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia edistävissä tehtävissä yli 20 000 tuntia vuodessa. Vapaaehtoistyöntekijät ovat mm. potilaiden ja omaisten tukena, seurana ja apuna Hoitokodilla sekä kotisaattohoidossa vuorokauden eri aikoina, järjestävät virkistystuokioita potilaille ja heidän läheisilleen, avustavat saunapäivinä, toimivat aulaemäntinä, ahertavat leipomis- ja kädentaitotiimeissä, esittelevät Hoitokotia ja vapaaehtoistoimintaa sekä keräävät varoja Hoitokodille ylläpitämällä Hoitokodin Kymppi-Kirppistä ma-la klo 11-16 ja järjestämällä vuosittaisia pääsiäis- ja joulumyyjäisiä. Johanna Colliander Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Pirkanmaan Hoitokoti Lääkärinkatu 13, Tampere Rinnakkain 3 | 2015 9
Vapaaehtoistoiminta helsinkiläisessä saattohoitokodissa Terhokodissa Terhokoti aloitti toimintansa Eiran sairaalalta vuokratulla osastolla 5.9.1988. Ensimmäiset vapaaehtoiset remontoivat kanssamme tiloja käyttökuntoon ensimmäisten 11 helsinkiläisen potilaan tulla. Vapaaehtoiset ovat siten olleet alusta asti olennaisesti mukana potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon ja hyvinvoinnin rakentamisessa, saattohoidon kehittämisessä sekä tiedon jakamisessa siitä. Koulutuksella vahva perusta Vapaaehtoistyö on rakentunut meillä tiiviisti hoitotyön yhteyteen ja perustuu arvoiltaan, perustehtävältään sekä tavoitteiltaan samoihin eettisiin lähtökohtiin kuin hoitotyö. Siksi olemme kehittäneet kokemusten pohjalta koulutuksemme niin, että se kattaa kaiken mahdollisen toimintaamme kuuluvan ja kiinnitämme kouluttamiseen kaikki Terhon edustajat johdosta tiiminvetäjiin ja niiden jäseniin, vastuuhoitajiin kautta toimintamme. Sen avulla haluamme auttaa tulevia vapaaehtoisia hahmottamaan toiminnan tarkoitusta ja perustehtävää sekä auttaa heitä ymmärtämään omat syyt ja motiivit mukaan tulemiseen. Pohdimme yhdessä eri näkökulmista, mitä on vapaaehtoisuus ja sitoutuminen, mitä on vapaus ja vastuu? Entä itse kuolema? Peruskoulutus on 41 tunnin mittainen, jakaantuen 2,5 tunnin mittaisiin tapaamisiin kerran viikossa. Lopussa
10 Rinnakkain 3 | 2015
vietämme päivän osastolla opetellen käytännön auttamiskeinoja ruokailusta liikkumisen tukemiseen ja siirtymisiin. Kurssin jälkeen he perehtyvät vapaaehtoistoiminnan käytäntöön vuodeosastolla, päiväsairaalassa ja kotisairaanhoidossa kummivapaaehtoisensa parina. Näin he saavat aikaa ja kokemusta valita itselle sopivin alue ja aloittaa itsenäinen toiminta. Kärsivällisesti alkuun Vapaaehtoinen, Hanna, kertoo: ”Otin yhteyttä Terhokotiin sähköpostilla ja kyselin varovaisesti mahdollisuuksista päästä vapaaehtoiseksi saattohoitajaksi. Sain vastauksen, jossa kerrottiin valintaprosessista ja perusteellisesta koulutuksesta. Viestissä kerrottiin myös, että yksi koulutusjakso oli juuri loppunut. Kului puolitoista vuotta ennen kuin sinne alettiin koota seuraavaa vapaaehtoisten ryhmää.” (Ilona / Iltalehti 13.6.2015)
Yhteiset tavoitteet Vaikka vapaaehtoisten tehtäväkenttä kattaa koko Terhokodin potilaan hyväksi tähtäävän toiminnan, he eivät korvaa henkilökuntaa. Heidän työnsä ei korvaa ammattityötämme vaan luo mahdollisuuden lisätä siihen erityisiä potilasta ravitsevia toimintoja. Näin voimme viettää täällä erilaisia juhlia; häitä, syntymäpäiviä, juhlapyhiä, jopa ristiäisiä. He tyynnyttävät kiirettä ja luovat hoitajille työrauhaa ja mahdollisuuden keskittyä tehtäviinsä. He tekevät sen läsnä ollen, huomioiden ja kuullen osastolla olevien autettavien tarpeita ja antaen aikaa heidän tarinoilleen ja tilanteelleen. Auttamisen, jakamisen ja lohdullisen ilmapiirin rakentamisessa tämä on erottamaton osa kokonaisuutta. Hanna edelleen: ”Potilaat saattavat kertoa vapaaehtoiselle asioista, joista eivät pysty puhumaan lähimmäisilleen. Olen oppinut myös sen, että jotkut potilaat eivät puhu mitään. Siksi saattotyössä pitää käyttää kaikkia aisteja ja intuitiota.” Yhteisenä tavoitteenamme on turva, jota varassamme olevat tarvitsevat. Ja sen saman turvan alla myös me työntekijät sekä vapaaehtoiset saamme tehdä auttamistyötämme. Miia Salonen sairaanhoitaja, työnohjaaja ja työyhteisöjen kehittäjä STOry, kouluttaja
Terhokodissa toimii palkatun henkilökunnan rinnalla 50–60 vapaaehtoista työntekijää. He toimivat erilaisissa tehtävissä vuodeosastolla, päiväsairaalassa ja kotisairaanhoidossa. Vapaaehtoistoiminnan oleellinen tavoite on tuoda potilaille ja heidän läheisilleen turvaa, tukea ja inhimillistä välittämistä. He toimivat mm. tukihenkilöinä, turvana ja seurana potilaille, keskustelevat potilaiden ja heidän läheistensä kanssa ja auttavat monissa erilaisissa arjen asioissa. Vapaaehtoiset antavat omaisille myös mahdollisuuden omaan vapaahetkeen. █ Vapaaehtoistoiminnan ohjaajana toimii Hilkka Heikkilä-Granskog. Kirjoittaja Miia Salonen vastaa Terhokodin vapaaehtoisten koulutuksesta ja työnohjauksesta Tietoa Yhteisvastuukeräyksen saattohoitohankeesta löytyy sivulta: www.hyvakuolema.fi Ajankohtaista pohdintaa saattohoidosta: www.terho.fi/Blogi
Terhokoti Kuparitie 7, 00440 Helsinki Rinnakkain 3 | 2015 11
Tärähtäneiden ämmien (taiteilijat Katriina Haikalan ja Vilma Metterin) projektissa suomalaiset muotisuunnittelijat suunnittelivat Haute Couture uimaasut yksirintaisille syöpää sairastaneille naisille. Tuloksena oli Monokini 2.0 -hyväntekeväisyysmuotinäytös 29.8.2015 Helsingissä Yrjönkadun uimahallissa. Vuosi sitten kuvia esiteltiin Suomen Valokuvataiteen museossa. Tärähtäneet Ämmät….mitämitä? Pakko googlata mistä on kyse. Uimapukuja yksirintaisille naisille ja he tarvitsevat lisää malleja….äkkiä ilmoittautumaan mukaan tähän projektiin. Toivoin, että tässä samalla saan työstää omia ajatuksiani, itsetuntoni omaa vartaloa kohden paranee ja totuus on, että tämä taitaa olla ainoa kerta ikinä, kun on mahdollisuus päästä malliksi. Ihmiselle, joka nauttii erilaisista kauneushoidoista, tämä oli unelma. Toiset meikkaavat, laittavat tukan, sanovat miten ja mitä pitää pukea….helppoa. Sitten alkoi työ, kun piti poseerata. Hiki valui, kroppa kramppasi, kun ne ”oikeat” asennot eivät millään tahtoneet onnistua. Mukava työskennellä ammattilaisten kanssa, jotka antoivat jatkuvasti vinkkejä miten poseerata. Aivan mahtava kuva minusta sitten onnistuttiin saamaan. En ole IKINÄ ollut missään kuvassa yhtä kauniina ja hyvännäköisenä, olen todella ylpeä ja onnellinen tästä. ”Työni on tehty”, ajattelin. Mutta sitten tuli jo kysely jos lähtisin mukaan esittelemään uimapukua catwalkille, siis livenä. Saman tien alkoi valmistelut esitystä varten, informaatiota esityspäivästä, milloin olla missäkin sekä kävelyharjoitukset Anne
12 Rinnakkain 3 | 2015 1
Kukkohovin opetuksessa. Helppoa, kunnes sitten tuo esiintymispäivä tuli. Kun katsojamäärä selvisi, alkoi jalat tutisemaan kunnolla. Puhumattakaan siitä kun edellinen pari tuli lavalta, H-hetki oli siinä. Verhot pois edestä ja menoksi! Minkä mahtavan vastaanoton saattelemana pääsi kävelemään lavalle. Mikä kannustus katsojilta, sen oikein tunsi veressään. Vaikeaa edes kuvailla tuota tunnetta, olisin voinut nauraa ääneen. Tietysti nuo kävelyharjoitukset unohtuivat (heh) muutamaa askelta lukuun ottamatta, mutta siitä huolimatta tuo eufoorinen tunne oli unohtumaton, mikä olotila tuosta tulikaan. Toivottavasti sisäinen ilo ja ylpeys paistoi tässä läpi. On ollut kunnia saada olla mukana tässä ja kerrassaan upeaa tavata muita kanssasisaria. Tässä on ollut mahtava, ammattitaitoinen työporukka (Tärähtäneet Ämmä & the crew) ympärillä, paljon naurua ja hauskoja hetkiä. Toivottavasti joku on saanut rohkeutta ja energiaa tästä. Iso kiitos omalle uimapukusuunnittelijalle New Yorkiin, Timo Rissaselle. Näin toivottaa Camilla Backman, Monokinimalli, joka edusti asuaan loistavasti. Löydät hänet myös kuvasta yläoikealta. █ Muotinäytöksen suojelijana on Rintasyöpäyhdistys - Europa Donna Finland ry. Linkki tapahtuman keräyskampanjaan: http:// oma.syopasaatio.fi/roosa-nauha/5-2316
Uiminen sallittu Uimavaateyrittäjä Maija Halkosaari oli 29-vuotias kuullessaan sairastavansa parantumatonta rintasyöpää. - Kyllä siinä elämä mureni, valehtelisin, jos kieltäisin. Mutta vain hetkeksi. Jo ennen oman vaatemerkin perustamista Maija tiesi haluavansa jatkaa aktiivista elämäntapaansa. Ennen sairautta Maija oli tottunut tekemään paljon. Työintoilijaksikin tunnustautuva nainen harrasti intohimoisesti muun muassa uintia. - Ja niin harrastan nytkin, Maija toteaa hymyillen. Uimarannalle leikkauksen jälkeen Rinnanpoistoleikkauksen jälkeen Maija halusi jatkaa liikkumista niin paljon kuin mahdollista. - On vaikeaa kertoa avoimesti, että osana syöpähoitoja on suoritettu rinnan kokopoistoleikkaus. Uimahalliin tai rannalle meneminen leikkauksen jälkeen voi olla vaikea paikka. Sitä ne olivat myös Maijalle. Pitkän etsinnän jälkeen hän oli lisäksi edelleen ilman kunnollista uimapukua. - Lomakuvat Kreikasta olivat viimeinen pisara, se oli yksinkertaisesti noloa. Proteesi todellakin käyttäytyy uidessa eri tavalla kuin rinta. Vaikka proteesitaskullisia uima-asuja on jonkin verran saatavilla, niiden mallit ja kuosit eivät tuntuneet omalta. - Istuvuus ja laatu olivat ensisijainen ongelma, mutta etsintää eivät auttaneet vähäinen saatavuus ja vanhanaikaisen oloiset mallistot, Maija kertoo. Kun kävi selväksi, ettei uima-asuja juuri ollut tarjolla, jäi vain kaksi vaihtoehtoa: olla uimatta tai tehdä itse.
- Ajattelin vähän uhmakkaasti, että tehdään sitten ite, Maija naurahtaa. Sairaalayhteisön tuki ja ympärille löytynyt ammattilaistiimi kannustivat eteenpäin. Potilaasta yrittäjäksi - Tuntui hurjalta aloittaa yrittäjyys kroonisena potilaana tietäen, että oman epävarman terveydentilan päälle lisätään vielä yrittäjyyden haasteet. Maijan yhdessä yhtiökumppaneiden kanssa perustama yritys tekee uimaasuja mastektomian eli rinnanpoistoleikkauksen läpikäyneille. - Proteesi toimii eri tavoin kuin rintakudos. Olen voinut hyödyntää omia ja testaajien kokemuksia pukujen suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa. Jokaisen uimapuvun takana on pitkä suunnittelu- ja testausvaihe. Myös tyylillä on väliä. - Emme tee vain “taskullisia uimapukuja rintasyöpäpotilaille”, enkä näe pukuja apuvälineinä, vaan kauniina vaatteina tyylikkäille naisille. - Uimapuvun täytyy istua ja sen tekniseen laatuun pitää voida luottaa, Maija kiteyttää. Maija kertoo malliston syntyneen paitsi omaan käytännön tarpeeseen myös muiden tueksi. - Haluamme osaltamme mahdollistaa aktiivisen elämäntyylin jatkamisen leikkauksen jälkeenkin. █
Rinnakkain 3 | 2015 13
Kuvallisen ilmaisun hoitava vaikutus hyvinvointiin Kuvallisessa luovassa ilmaisussa, joka kumpuaa tekijänsä omista sisäistä tarpeista, esteettisyys ei ole tavoitteena vaan kuvallisen taiteentekijän oma kokemusmaailmalle annetaan mahdollisuus tulla näkyväksi sellaisenaan. Se voi tapahtua räiskien värejä tai himmaillen hennosti kokeillen, jotain näkyväksi saattaen. Taide on hoitavaa
Kuvallinen ilmaisu antaa tekijälleen mahdollisuuden käsitellä sanallisen, verbaalisen ilmaisun ulottumattomissa olevia eletyn elämän kokemuksia ja niihin liittyviä, kipeitäkin tai ahdistavia tunteita, joita ei ehkä muuten halua, tai muusta syystä voi saattaa tietoiseen käsittelyyn. Taide jo sinällään on hoitavaa. Taiteen katselu, taiteen äärellä viivähtäminen, taiteen tuottaminen tekijän omilla ehdoilla ilman taidollista tavoitetta on rauhoittavaa, mielen maailmaa avaavaa ja antaa mahdollisuuden lempeään itsen kohtaamiseen vailla mahdollisia rajoitteita. Se voi olla silta sinne mitä silmä ei näe eikä korva kuule. Sanonta: yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa on niin tosi. 14 Rinnakkain 3 | 2015
Monivivahteisuus
Kuvan kertoma voi olla katsojalleen ja tuottajalleen sekä pinnallinen että syvällinen. Se voi olla moniulotteinen, monikerroksinen ja saattaa ilmetä tekijälleen mielen piilossa olevina, tiedostamattomana symboleina. Värit, muodot, rytmi, intensiteetti, kertovat kuvallisen ilmaisun tekijälle omaa kieltään; ulkopuoliselle katsojalle taas omana itsenäisenä mielikuvanaan. Kuva voi palvella tekijäänsä mielen tiedostamattomissa kerroksissa ja nousta tietoiseen käsittelyyn, ajattelun tasolle vasta aikojen kuluttua kuvan tekemisestä. Kuvan tekijä voi muuttaa kuvaa, kuvaan voi lisätä, kuvasta voi poistaa, kuvan voi peittää ja kuvaan voi palata ja maalata sitä uudelleen. Heittäydy kuvalliseen ilmaisuun
Maalauspohjaksi sopii mikä tahansa paperi, jota sinulla on kotona. Se voi olla ruskeaa rullapaperia, vesiväripaperia, kopiopaperia tai vaikka paperikassi nurin käännettynä. Värien kanssa on sama juttu. Toki voit hankkia tasokkaat välineet , tai sinulla ehkä jo on, ja kehitellä niiden puitteissa omaa kuvallista maisemaa mutta, luovaan kuvalliseen ilmaisuun
ryhtyminen, nautinto, ilo eikä tunteiden purku ole materiaalien tasosta kiinni. Jos haluat ja sinulla on tarve tuottaa kuvaa niin ryhdy siihen ennakkoluulottomasti lapsen lailla heittäytyen. Tai kokeilevalla mielellä muutamia vetoja vedellen ja tunnustellen mihin suuntaan kynäsi, pensselisi tai liitusi vie. En vähättele yhtään laadukkaiden materiaalien osuutta sinällään. Niillä on oma tärkeä roolinsa varsinkin kuvallisen työskentelyn prosessissa kun tehdään kuvaa usein ja toistuvasti. Mutta materiaalien laadullisuus sinällään ei tarvitse olla kuvan tuottamisen päätarkoitus eikä ehto. Anna aikaa itsellesi
Viivy tekemisessä, viivy valmiin kuvan katselemisessa, mahdollisessa kuvan muuttamisessa tai kerroksien lisäämisessä. Anna kuvan puhua sinulle omaa kieltään, jota vain sinä ymmärrät. Anna sen nostaa mielikuvia, muistikuvia, tunteita. Pakottamatta – anna sen vain olla ja luota kuvasi voimaan juuri sinulle tarkoitettuna omana hoitavana maailmanaan. █ Kirjoittaja Mirja Taimisto, ekspressiivisen taideterapian ohjaaja.
Kuvien kertomaa Olen Lotta, 77-vuotias helsinkiläinen eläkeläinen. Koulutukseltani olen lastentarhanopettaja ja työelämäni päätteeksi työskentelin sosiaalitoimen suunnittelijana. Kirjoittaminen ja kuvien tekeminen on kiehtonut lapsesta asti, mutta vasta eläkkeelle päästyäni olen voinut todella paneutua kumpaankin harrastukseeni. Olen hakenut työväenopiston kursseilta oppia ja ideoita. Harrastukset antavat mahdollisuuden tutkia tunteitaan, vapautua mielipahasta tai näyttää iloaan. Kesällä 2013 todettiin rintasyöpäni. Samaan aikaan mieheni joutui sairaalahoitoihin kuukausiksi. Olin yksin pelkojeni ja ahdistukseni kanssa. Silloin opettelin tekemään kuvia tietokoneen Paint-ohjelmalla. Työ oli keskittymistä vaativaa ja vei ajatukset muualle. Sama vaikutus oli kirjoittamisella. Lähes päivittäin lisäsin aloittamaani kuvakirjaan sivuja, kuvia ja tekstejä, sallien itselleni vapauksia ja hyvin vaihtelevia "tyylejä". Näin vältyin suuremmalta
alakulolta ja löysin usein tästä kohtalonleikistä myös huvittavia piirteitä. En pyrkinyt tietoisesti mihinkään tyyliin. Kulloisenkin päivän mielialat ja tunnelmat veivät kohti ennalta aavistamatonta lopputulosta. Annoin itselleni ja tunteilleni vapauden toimia. Yleensä sanotaan, että vaikeissa tilanteissa tunnelin päässä näkyy valoa. Minulla ahdistuksen tunnelin valoisassa päässä näkyy kuva, joka todeksi tultuaan helpottaa ja vapauttaa. Kuvista ja teksteistä syntyi Povipäiväkirja. Kun naapurimme käväisi meillä ja luki kirjan, hän totesi ykskantaan, että ellen olisi tuota tehnyt, olisin tullut hulluksi. Jossain määrin pitänee paikkansa. █
Rinnakkain 3 | 2015 15
Siskopäivän tunnelmia Teksti: Tiina Aaltonen Kuvat: Mussu Johansson, Heli Kallio-Kauppinen, Leena Kiuru
”Ensimmäisen kerran viiden vuoden jälkeen tunsin kuuluvani porukkaan. Uskomaton yhteenkuuluvaisuuden tunne.”
Siskopäivän solisti Helmi.
Siskot – syöpäkuntoutujat ry:n ensimmäinen Siskopäivä syöpään sairastuneille naisille oli todellinen menestys. Tampereen yliopistolla 13.6. järjestetyssä tilaisuudessa tunnelmat vaihtelivat liikutuksesta nauruun. Luennot käsittelivät jaksamista, elämän hallintaa, itsetuntoa ja minäkuvaa. Infotorilla eri alojen toimijat esittelivät toimintaansa, ja kierrätyspisteestä saattoi napata mukaansa hyväkuntoisia lisävarusteita. (Yli jääneet tavarat on toimitettu Viron siskoille.) Päivän ensimmäisen luennon piti
Katso peiliin ja sano itsellesi: ”Minä annan sinulle anteeksi sen, että sinä et ollut sellainen kuin minä olisin halunnut sinun olevan”, kehotti Marco Bjurström.
psykoterapeutti Eva Nilson. Hän puhui minäkuvasta, itsetunnosta sekä siitä, miten pelko voi olla myös hyödyllinen tunnetila. Hervottoman hauska Anitta Iso A Ahonen sai kaikki nauramaan vedet silmissä – myös syövälle. Marco Bjurström, kaikkien Siskojen sankari, voimaannutti koko naisporukan ja antoi vinkkejä siitä, miten elämäänsä voi ohjailla parempaan suuntaan myös pienin askelin. Luentojen välissä kuultiin sekä koskettavia että hauskoja laulu- ja soittoesityksiä. Kaikki solistit olivat itsekin sairastaneet syövän. Kahvitauolla saimme vieraita myös eduskunnasta: kansanedustaja Sari Tanus tuli tervehtimään meitä ja ilmaisi tukensa.
Laululeikin tapahtumaa varten tehnyt Mirja Rajaniemi lahjoitti huomattavan osan omakustanteensa ”Syöpäsoturit” tuotoista Siskopäivää varten. Kiitos Mirja! <3
Eva Nilson: ”Kun pelon uskaltaa kohdata, se hellittää.”
Iltabileissä ravintola Telakalla kuultiin Kirsti Kurosen ja Satu Lepistön vavahduttava runoesitys ”Kadun aika vähän”, jonka jälkeen tykitti Lapsus Lupus solistinaan Salli Kari. Illan viimeisenä esiintyjänä oli The Rack Doll, jonka solisti Minna Ora esitti Siskoille tekemänsä kappaleen Taivas ja maa. Tilaisuudesta saatu palaute on erittäin positiivista – Siskopäivä pyritään järjestämään myös ensi vuonna. www.siskot.info
Anitta Ahonen: ”Toivoin 50-vuotislahjaksi elämänmuutosta ja sain syövän.”
Tapahtunutta SuomiAreenan aikaan Pori Jazz tapahtuman yhteydessä perustimme kolmeksi päiväksi 15.-17.7 oman infopiste-kahvilan Porin seudun invalidit ry:n tiloihoin. Asiakkaita huokuteltiin miniterassin lisäksi vastaleivotun pullan ja tuoreen kahvin tuoksulla. Ja tietysti hyvällä seuralla. Paikalla vieraili niin miehiä kuin naisia. Kohtaamisia oli kaikkiaan noin 150 kolmen päivän aikana. Vertaisohjaaja mukana oli seitsemän. Palaute oli positiivista, ehkäpä palaamme Poriin. "Keitä nämä Euroopan Donnat ovat? He ovat sellaisia naisia, jotka osaavat kuunnella ja olla hiljaa. He ottavat kädestä kun voimat ovat vähissä vastoinkäymisten sattuessa. Kyllä se näkyi kun tulin heidän kahvilaansa. He osaavat elää hetkessä ja rinnalla ja silloin kun rinta on sananmukaisesti menetetty." Tarja Pitkänen Satakunnan Kansassa 16.7.2015 Lue koko Satakunnan Kansan juttu Facebook Rinnakkain-ryhmästä.
HELSINKI CITY MARATHON juostiin
elokuun puolivälissä. Jo useana vuonna on tehokas iskujoukkomme toiminut info-oppaana ja valvonut kisatoimistoa. Näin tänäkin vuonna. Saatu korvaus käytetään kroonikkojen virkistystoimintaan. Tämä vuosi jää mieleen kuvassa olevan setelin tarinasta. Saksalainen näkövammainen Friedrich on useana vuonna osallistunut Helsinki City Marathoniin. Kiitollisena vuosien varrella yhdistysläisiltä saamastaan tuesta ja opastuksesta kisatoimistossa, hän päätti tukea toimintaamme ja antoi maaliin saapuessaan koko maratonin mukana kulkeneen viiskymppisen ja oikein lämpimän halauksen.
Aurinkoiset kuvataideleiriläiset Taavetissa. Lisää terveisiä tulee myöhemmin. ® JOHANNA SORSA Olimme mukana nauttimassa kesäkuussa Siskopäivien lämpimästä tunnelmasta. Naurun, kyynelten ja halausten lomaan mahtui asiaa ja uusia kohtaamisiakin. Kerroimme toiminnastamme infotorilla. Samalla oli hienoa huomata, mihin kaikkeen syöpätaival on siskoja innoittanut. Kiitos järjestäjille!
® ANU NIEMI
Siskopäivien infotorilla ® ANU NIEMI
Rinnakkain 3 | 2015 17
Muistilistaa tulevaan JÄSENTIETOJEN TARKISTUSPYYNTÖ Saitko sähöpostiisi jäsentietojen tarkistuspyynnön? Jos et, ilmoita sähköpostiosoitteesi yhteystiedot@europadonna.fi ja saat jatkossa myös ajankohtaiset tiedotteemme.
TAMPEREELLA ALKAA VERTAISTOIMINTA Ensimmäinen tapaaminen on Koskipuiston Rossossa 25.9.2015 klo 17.00-19.00. Mukaan voivat tulla kaikki rintasyöpädiagnoosin saaneet. Voit osallistua, vaikka et olisikaan yhdistyksen jäsen. Ensimmäisillä kerroilla mukana on vertaisohjaaja Heidi Vekkeli toimistolta Helsingistä. Tervetuloa suunnittelemaan uutta toimintaa!
KULTTUURINAUTINTOA JÄSENHINTAAN Tänä syksynä menemme katsomaan Oopperan kummitusta Kansallisoopperaan. Liput on tähän esitykseen varattu, mutta jos teatteri tai ooppera kiinnostaa, seuraa ensi kevään ilmoittelua. Silloin seuraava esitys tulee esittelyyn.
LAULUNSEKAINEN VIIKONLOPPU 24.-25.10. KESKI-SUOMESSA Tervetuloa Muurameen, 20 km Jyväskylästä etelään. Ohjelmassa mm. aamut aloittava lymfaödeeman itsehoitojumppa. Opetellaan hengitys- ja laulutekniikkaa ja oikeaa äänenkäyttöä. Päivän päätteeksi nauramme naurujoogan oppien mukaan. Aiempaa lauluopiskelua ei tarvita. Autossa, suihkussa tai siivotessa ym. laulaminen antaa osallistumiseen oikeuttavan kokemuksen! Ohjaajana toimivat laulupedagogi ja laulaja Tuija Kiviranta Jyväskylästä sekä Naurujooga- ja vertaisohjaaja Tarja Palo.Yhdessä laulaminen voimauttaa! Nauramista on joskus vähän kokeiltukin! Lisätietoa ja ilmoittatuminen nettisivuilla.
18 Rinnakkain 3 | 2015
VERTAISOHJAAJIEN TYÖNOHJAUS- JA SUUNNITTELUVIIKONLOPPU 14.-15.11.2015 Syksyllä tulossa jälleen antoisa viikonloppu, tällä kertaa Turussa. Ohjauksesta vastaa Riikka Koivisto. Toivomuksia ohjauksen sisällöstä otetaan vastaan. Sunnuntaina suunnitteluosuudessa kokoamme kevään vetu-ohjelma. Lisäksi opettelemme Lymfaödeema-itsehoitojumpan, jota voi vetää vertaisilloissa.
VUOSIKOKOUS JA PIKKUJOULUT MARRASKUUSSA. Kiinnostaisiko työskentely yhdistyksen hallituksessa? Ota yhteyttä hallitus@europadonna.fi
TULEVALLE VUODELLE Tammikuussa järjestetään uusi vertaisohjaajien koulutusviikonloppu.
HELMIKUUSSA SUURET YSTÄVÄNPÄIVÄTANSSIAISET 14.2.2016. Hyväntekeväisyystapahtuma järjestetään yhdessä eturauhasjärjestö Propon kanssa Pörssitalolla. Paikalla mm. Aira Samulin. Naamiaishuvit – Iloa, eloa elämään!
&
Diamond Diamond Shaper Esittelyssä uudet, luonnollisen pehmeät Diamond tuotteet: rintaproteesi ja kuorikko. Molemmat tuotteet edustavat uutta muotoilua ja niissä on timantin muotoiset pienet tyynyt tuotteen takapinnassa tuomassa parempaa ilmankiertoa ihon ja proteesin väliin. Diamond proteesit ovat keveitä ja soveltuvat hyvin aktiiviselle ja liikkuvalle naiselle. Jos haluat lisätietoa tuotteista tai jälleenmyyjistämme, ota yhteyttä joko puhelimitse 09-3507630 tai sähköpostitse mail.finland@camp.fi
www.camp.fi
Lara´s Secret Proteesialusasut: - rintaliivit - urheiluliivit - uima-asut - kompressiotuotteet www.larassecret.fi Tunnelitie 6 02700 Kauniainen puh. 050 357 9335
Kertaostos: - 15% ALENNUSKOODILLA: rinnakkain2015
Rintaproteesin käyttäjä Tiedäthän että Sinulla on oikeus uusia rintaproteesi aina tarvittaessa. Hygieniasyistäkin vähintään kahden
apuvälineliike
FysioTuki
Postikatu 4 Järvenpää p. 040 576 2010 Fysio-, jalkaja lymfaterapia
vuoden välein.
Seuraavalla kerralla muista valita paras!
09-649839 ● www.amoena.fi Rinnakkain 3 | 2015 19
RINTOJESI TERVEYDEKSI 15.10.2015
Rintojesi terveydeksi!
Riemuvoitto Euroopan parlamentissa
15.10. on Euroopan laajuinen Breast Health Day eli Rintojesi terveydeksi -päivä. Kampanjan teemana ovat hyvät päivittäiset valinnat rintojen terveydeksi. Tänä vuonna järjestämme tapahtuman yhdessä ProMama ry:n kanssa.
Heinäkuun lopussa kaikki Europa Donna järjestöt iloitsivat, kun enemmistö europarlamentaarikoista allekirjoittivat kannanoton rintasyövän torjuntaan Euroopan unionissa. Keväällä 2015 kattojärjestömme Europa Donna käynnisti yhdessä 10 europarlamentaarikon kanssa kampanjan europarlamentissa. Tavoitteena oli muistuttaa politiikkoja vuoden 2016 määräajasta erikoistuneen rintayksiköiden perustamiselle ja oikeudesta laadukkaalle hoidolle asumispaikasta huolimatta.
Helsingissä olemme Narinkkatorilla aamukahdeksasta saakka herättelemässä naisia terveiden elämäntapojen merkitykseen rintasyövän ehkäisyssä. ProMama opastaa rintojen itsetarkkailussa. On tärkeää tuntea omat rintansa, jotta mahdolliset muutokset erottuvat.
Kesän aikana Rintasyöpäyhdistys yhdessä muiden kansallisten rintasyöpäyhdistysten kanssa lähestyivät oman maansa euroedustajia kehotuksella allekirjoittaa kirjallinen kannanotto. Yhteistyö toi tulosta. Yhteensä 394 europarlamentarikkoa, puoluekantaan katsomatta, tuki eurooppalaisia naisia allekirjoittamalla kannanoton.
Illalla Kampin palvelukeskuksen luentosalissa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo meille millaisia valintoja ruokapöydässä kannattaa tehdä. Iltatilaisuuden juontaa kansanedustaja Sari Sarkomaa. Myös muilla paikkakunnilla tapahtuu. Seuraa ilmoitteluamme nettisivuilla ja facebookissa!
20 Rinnakkain 3 | 2015
Yhteensä seitsemän Suomen 13 euroedustajasta allekirjoittivat kannanoton. Rintasyöpäyhdistys kiittää Heidi Hautalaa, Miapetra Kumpula-Natria, Merja Kyllöstä, Anneli Jäätteenmäkeä, Sirpa Pietikäistä, Hannu Takkulaa ja Henna Virkkusta!
MINUN TARINANI
® MINNA SORJONEN
Kerro itsestäsi! 55 vuotias sairauslomalla, eläkettä hakeva kahden aikuisen tytön äiti ja onnellisesti naimisissa. Työhistoriani olen tehnyt henkilöstöasioissa, sosiaalisessa työllistämisessä, myynnissä ja markkinoinnissa. Nautin perheen lisäksi, matkustelusta, ruuanlaitosta, koirista ja kukista. Miten sait diagnoosin? 2010 rinnassani oleva nyppy diagnosoitiin paiseeksi. Kevään 2013 söin antibiootteja poskiontelotuhdukseen, kärsin älyttömästä väsymyksestä ja tukkoisuudesta. 2.6. 2013 jouduin ensiapuun, kun happi loppui. Diagnoosina luustoo-, keuhkoihin- ja rintaonteloon levinnyt rintasyöpä. Eli minun syöpäni sai levitä kaikessa rauhassa lähes kolme vuotta.
•
Kurjinta syöpämatkalla? Kivut ja pelot ja selkään puukotus. Työelämässä koin äärimmäistä lojaalisuutta ja vilpitötä auttamisen halua, mutta myös äärimmäisen julmaa selkään puukotusta. Alkumetreillä ei ole voimia taistella, eikä myöskään halua. Silloin kun taistelee elämästään, kaikki muu tuntuu turhalta. Kivut masentavat ja vievät koko elämän halun. Pelko on pitkään tykönä. Pienin askelin toivo hiipii pelon rinnalle. Kivut kuitenkin aina ruokkivat pelkoa. Onnenhetkiä? Onnenhetkiä On ollut paljon, ensimmäinen oli, kun näin että taas tulee kevät 2014. Parvekkeella kukki helmikuussa narssissi. Huomasin, että kiireet on ohi. Syöpä oli saatu pysähtymään ja ympärilläni oli edelleen kaikki rakkaat ihmiset. Olemme tehneet perheenä kaksi ihanaa matkaa ja kolmas suunnitteilla.Työni olen joutunut jättämään, mutta elämän olen saanut sairauden jälkeen takaisin.
Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten. -Eino Leino Rakastan tönkiä kukkieni seassa, ottaa yrtit omasta pehkosta. Mitä haluat sanoa rakkaillesi? Kiitos teille, että olette jaksaneet kanssani tällä matkalla. Kiitos, että olette osoittaneet, kuinka paljon rakkautta on elämässäni. Kiitos että autatte minua jokapäiväisissä askareissani ja näin tasoitatte polkuani. Kiitos tytöt, että jatkatte elämäänne ja annatte meidän silti olla osana sitä. Minä rakastan teitä jokaista sellaisena, kuin te olette. Mitä pelkäät? Pelkään kipua, pelkään ilkeitä ihmisiä ja pelkään läheisteni puolesta, ettei heille sattuisi mitään pahaa. On oppinut tuntemaan oman heikkoutensa ja tietää ettei jaksa taistella kenenkään muun puolesta. Tietenkin meistä jokainen pelkää syövän heräävän, pelkää syövän vievän toimintakykyä. Mitä toivot? Toivon mielekästä touhua tällä toimintakyvyllä, paljon hyviä vuosia, ihania matkoja ja vielä yhteisiä eläke vuosia mieheni kanssa. Toivon, että vielä voisin olla avuksi jollekkin toiselle. Tahdon nähdä nuorimmaisenikin valmistuvan ja sijoittuvan elämään. Haluaisin vielä elää juuri tälläistä elämääni. Mitä tekisit toisin? Tietenkin olisi pitänyt olla tomerampi patin löytyessä, mutta jos sairastumisen jälkeistä aikaa miettiin, niin oisin jättänyt työelämän vuotta aiemmin. Tuntui vain silloin, että niin oli helppo ratkaisu jatkaa elämäänsä. Ihminen on kuitenkin susi ihmiselle. Näinä aikoina, kun työpaikkoja ei ole, on kova taistelu paikasta auringossa. Sairauteni aikana läpikävin yt-neuvottelutkin työpaikallani ja selvisin, mutta kaikki se oli turhaa näin jälkikäteen ajateltu-
na. Olisimpa tajunnut silloin jo ruveta elämän yrttitarhuriksi. Hyvä näin, ehkä sekin antoi sitä näkemystä ja elämän viisautta. Onko syöpä muuttanut sinua? Kiireet on ohi. Alussa tuntui julmalta, kun joku sanoi, elä hetkessä. Kun tulevaisuutensa menettää, tuntuu se alussa tosi julmalta. Pikku hiljaa on oppinut elämään ajatuksella, että tilaan matkan, lähden jos olen hengissä. Moni asia on menettänyt merkityksensä, jos kakku palaa teen toisen tai juodaan kahvi ilman kakkua. Ihmisiä, jotka piikittelevät tai ilkeilevät vältän. Mietin tarkkaan haluanko mennä johonkin tai tehdä jotain. Vältän kaikkea epämielyttävää. Pyrin siis elämään niin että voin olla joka hetkestä kiitollinen. Tauti ja elämä tuo niitä pakollisia murheita, itse en niitä itselleni haali. Olen myötäylpeä lapsistani ja rakastan heitä, sekä miestäni ehkä enemmän kuin koskaan. Ennen ei ollut ainakaan aikaa ajatella sitä. Minkä sairauteen liittyvän epäkohdan haluaisit korjata? Olen tosi tyytyväinen sairauteni hoitoon. Kahdessa vuodessa on kohdannut toki monenlaista vastaanottoa, monenlaista hoitajaa, mutta oma hoitotiimini on toiminut täydellisesti. Heidän hoivissaan, olen aina voinut painaa pääni tyynyyn huolta vailla. Ehkä vertaistuki saisi olla paremmin esillä. Alussa, että olin ainoa, jolla ei ole tulevaisuutta....ehkä vuosia. Mitä odotat tulevaisuudelta? Odotan hyviä vuosia , rakkautta ja arjen iloa. Mottosi? Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten. -Eino Leino █ Rinnakkain 3 | 2015 21
HYVINVOINTI
Leipurina Irma Anttila ® TARJA PALO
SYDÄNSURUJEN KAKKU
GLUTEENITON SAARISTOLAISLEIPÄ
Iso vuoka 2l tai kaksi pienempää vuokaa
2 tl 5 dl 5 dl 4 dl 1 dl 1 dl 1 dl 1 tl 1 tl 1 tl 1 tl 1 dl 1 dl
5 dl vehnäjauhoja tai Juvel-jauhoa 4 dl sokeria ¾ dl kaakaojauhetta 1 tl soodaa 1 tl vaniljasokeria 250g maitorahkaa ½ dl maitoa 150g sulaa margariinia 2 kananmunaa
soodaa piimää karkeita Semperin jauhoja tai Semperin karkeita ja 1 dl tattarijauhoja Fibrex-kuituvalmistetta pellavansiemeniä auringonkukansiemeniä soodaa kuminaa anista fenkolia siirappia puolukkahilloa
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Voitele vuoka ja jauhota gluteenittomalla jauholla.
Lisää joukkoon maitorahka ja maito.
Sekoita piimä, puolukkahillo ja siirappi.
Lisää lopuksi joukkoon sula margariini ja kananmunat.
Sekoita keskenään kaikki kuivat aineet, ja lisää ne piimäseokseen.
Voitele vuoka, ja leivitä se kookoshiutaleilla.
Laita taikina yhteen suureen tai kahteen pienempään vuokaan ja paista 175 asteessa noin 70-80 minuuttia.
Paista 200 asteessa noin 1 tunti.
22 Rinnakkain 3 | 2015
Kiertoilmauuni 160 astetta. Tärkeää, että leipä on riittävän kauan uunissa, jotta se ehtii kypsyä myös sisäosistaan.
HELSINKI
Kampin Palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki, klo 17.00–19.00 email: toimisto@europadonna.fi Kaikille avoimet illat ke 7.10 paikalla psykoterapeutti ke 11.11 paikalla fysioterapeutti ke 9.12 Vapaamuotoinen keskusteluilta Nuorten vertaisilta ke 23.9 Vapaamuotoinen keskusteluilta ke 21.10 paikalla fysioterapeutti ke 18.11 paikalla gynekologi ke 16.12 vapaamuotoinen keskusteluilta Uusiutunutta/levinnyttä rintasyöpää sairastavien illat to 1.10 paikalla psykoterapeutti Suvi Pikkusaari to 5.11 paikalla psykoterapeutti Suvi Pikkusaari to 3.12 Vapaamuotoinen keskusteluilta, pikkujoulut TURKU
Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku klo 17.30–20.00 email: turunseutu@europadonna.fi ke 30.9 vapaamuotoinen keskusteluilta ke 28.10 Vapaamuotoinen keskusteluilta ke 25.11 Proteesiliivit,-uimapuvut esittely PORI
Satakunnan Diabetesasema, Valtakatu 5 D (käynti pihan puolelta) klo 17.00–19.00 email:pori@europadonna.fi to 8.10 ja 5.11 Vapaamuotoinen keskusteluilta
KYMEENLAAKSO
Katso tapahtumia nettisivuilta tai kysy osoitteesta Email: kymenlaakso@europadonna.fi TAMPERE
Koskipuiston Rosso 17.00-19.00 Email: tampere@europadonna.fi 25.9. klo vapaamuotoista suunnittelua KUOPIO
Kuopion seudun donnat savo@europadonna.fi Viikolla 39 tapaaminen Kunnonpaikassa. (Kunnonpaikassa Kelan sopeutumisvalmennuskurssi samanaikaisesti!) Viikolla 47 Hyvinvointi-ilta. aika- ja paikkatiedot europadonna.fi ->kalenteri-sivulla.
Breast Health Day Helsingissä.
Aika: 15.10. 2015 Päivällä toimintaa Narinkkatorilla. Illalla luennot Kampin palvelukeskuksen luentosalissa. Kajaanissa olemme Ravintola Wanhassa Kerhossa. Jyväskylässä esittäydytään Kauppakeskus Forumissa.
Laulupainotteinen viikonloppu Muuramessa 24-25.10.2015 Keski-Suomessa Laulunopetusta, naurujoogaa, liikuntaakin, yhdessä laulamista, yksinkin saa laulaa! Tarkempia tietoja nettisivulla.
Vertaisohjaajien työnohjausja suunnitteluviikonloppu
Turussa Meri-Karinassa 14-15.11.2015
MÄNTSÄLÄ
Kulmis, kellarikahvila, Keskuskatu 11 A, Mäntsälä klo 18.00-19.30 Email:mantsala@europadonna.fi to 1.10 ja 9.11 Vapaamuotoinen keskusteluilta SAARIJÄRVI
MLL, Perhekahvila, Potkuri Paavontie 13 klo 18.00-20.00 Email: saarijarvi@europadonna.fi to 10.9. Vapaamuotoinen keskusteluilta to 8.10. Keramiikkatöiden suunnittelua to 12.11. Keramiikkatöiden valmistus to 10.12.Vapaamuotoinen keskusteluilta LAPPEENRANTA
Saimaan Syöpäyhdistys ry Kauppakatu 40 klo 17.30-19.00 Email: kaakonkulma@europadonna.fi Vapaamuotoiset keskusteluillat Torstaisin 24.9. ja 26.11.
Vuosikokous ja pikkujoulut marraskuussa Syksyllä jatkuvat Helsingissä myös:
- Joogaryhmät jatkavat.Verkkosivuilta lisää tietoa. - Päivä- ja iltaryhmät. Tiistaisin ja perjantaisin. Lymfaryhmä tiistaisin klo 14.00. Docrateksen tiloissa. Ei ennakkoilmoittautumisia. Lisätietoa toimistolta. Kesto 30 minuuttia. - Yhteiskävelylenkit jatkuvat. - TOIVO-vertaistuki jatkuu Rintarauhaskirurgian yksikössä.
Vertaistuki-illat:
Voit osallistua, vaikka et ole yhdistyksen jäsen. Ennakkoilmoittautumista ei tarvitse, ellei sitä erikseen mainita.Jokaisella ryhmällä on oma sähköpostiosoite, josta voit kysyä lisätietoja.
Rinnakkain 3 | 2015 23
Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry
Liity jäseneksi! • saat Rinnakkain-lehden 4 kertaa vuodessa kotiisi • voit osallistua jsentapahtumiin • tuet toimintaamme • voit kouluttautua vertaisohjaajaksi
Voit liittyä potilas-, kannatus- tai yritysjäseneksi nettisivujemme lomakkeella tai ottamalla yhteyttä toimistoon. Jäsenmaksut 2015: Potilasjäsen 15 euroa/v Kannatusjäsen 30 euroa/vuosi Yritysjäsen 200 e/vuosi
Meille tärkeintä on vertaistukitoiminta. Vertaistuki-illat ovat avoimia kaikille. Yhteiset kokemukset tuovat yhteenkuuluvuutta ja toistemme ymmärtämistä. Se näkyy, kuuluu ja tuntuu toiminnassamme. Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 toimisto@europadonna.fi p. 040 147 0757 Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki Ilmoita yhteystietojesi muutoksesta yhteystiedot@europadonna.fitai puhelimitse toimistoon Rinnakain-lehden yhteystiedot:rinnakkain@europadonna.fi p. 040 1463750
Rinnakkain