Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n jäsenlehti
4 | 2013
sekä onnea ja terveyttä vuodelle 2014!
PÄÄKIRJOITUS
Uusiutumisen aika
v
uoden viimeinen lehti on käsissäsi. Rintasyöpäyhdistyksen toiminnassa kuluva vuosi on ollut monimuotoinen, vaativakin. Marraskuun pimeydessä mieli on välillä ollut haikea ja ajatukset ovat etsineet suuntaa. Usko tulevaan on kuitenkin kantanut ja nyt, marraskuun lopun kauniissa ja aurinkoisessa säässä tulevaisuus tuntuu valoisalta. Yhdistyksen syyskokouksessa valittiin monta uutta ja innokasta toimijaa hallitukseen. Moni pitkäaikainen toimija myös jatkaa, ennen kaikkea tärkeän vertaistuen parissa. Niille, jotka nyt jättivät hallituksen, sanomme kauniit kiitokset. Heidän panoksensa on ollut tärkeä ja merkityksellinen. Toimintamme perusta on yhteistyössä, toisen huomioimisessa ja erilaisten mielipiteiden kunnioittamisessa. Kuunnellen ja keskustellen löydämme oikeat tavat toimia jäsenistömme parhaaksi. Uusia ideoita on jo virinnyt ja niistä kuulemme enemmän tulevana vuonna. Henkilökohtaisella tasolla syksy on ollut merkityksellinen. Olen käynyt mielessäni läpi monia rintasyöpään liittyviä asioita. Muutama viikko sitten osallistuin Suomen edustajana Prahan Europa Donna -konferenssiin. Muiden maiden edustajien tapaaminen, upeiden esitysten kuunteleminen ja se yhteisöllisyyden tunne, josta saimme nauttia, oli upea kokemus. Saimme kuulla erinomaisia esityksiä syöpähoitojen kehittymisestä, jaoimme
Rinnakkain
kokemuksia eri maiden toimintamalleista ja ideoimme uutta. Osa asioista ja ideoista näkyy ensi vuoden toimintasuunnitelmassa. Kesken hallinnollisten asioiden mietintää kuulin Erikistä. Hän on 25-vuotias mies, joka sairastaa rintasyöpää. Tarina pysähdytti. Muistin omat ajatukseni, keskustelut yhdistyksen perustamisen tärkeydestä ja perusteista, syistä. Yksi niistä oli tämä: kenenkään ei tarvitse olla tämän asian kanssa yksin. Joulun pitkät pyhät lähestyvät. Kodeissa vietetään aikaa läheisten kanssa puuhaten ja sukua ja ystäviä tavaten. Toivon kaikille hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa!
heli Siponen varapuheenjohtaja heli.siponen@europadonna.fi hallitus@europadonna.fi www.europadonna.fi
Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n maksuton jäsenlehti
JAKELU jäsenet, yhteistyökumppanit, Suomen syöpäsairaalat
ILMESTYMINEN neljä kertaa vuodessa
MEDIAKORTTI www.europadonna.fi/rinnakkain TOIMITUS Tiina aaltonen Saukonpaadenranta 2, 00180 helsinki | Puh. 040 147 0757 | rinnakkain@europadonna.fi ULKOASU Tiina aaltonen PAINOPAIKKA Forssan kirjapaino oy 2013 ISSN 2242-9220 (painettu) 2242-9239 (verkkojulkaisu) YHDISTYKSEN TILI Fi71 5780 1020 0170 94
KANSIKUVA
PAINOS 3 300 kpl
YHDISTYKSEN Y-TUNNUS 2010614-4
LIITY JÄSENEKSI www.europadonna.fi/rs-yhdistys/liity-jaseneksi tai puhelimitse 040 147 0757
Christina Branders:
Elämä
on paras unelma Minun tarinani s. 9
Seksuaalisuus, erotiikka ja seksi Seksologi Leena Rosenberg-Ryhänen kirjoittaa oikeudesta hyvään naiseuteen sivuilla 4–7.
Tue toimintaamme! Rintasyöpäyhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut yli tuhanteen. Palkattuja henkilöitä meillä ei ole; kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin. järjestämme tällä hetkellä vertaistuki-iltoja helsingissä, Turussa ja Porissa. vetäjinä toimivat yhdistyksemme
Syystunnelmia Nuuksiossa ................. 8 Rintasyövän hormonihoitojen sivuvaikutukset ja niiden hoito ........ 10 Äidin vierellä...................................... 12
koulutetut tukihenkilöt. vertaistuki on pääasiamme ja toistemme tukeminen on meille erittäin tärkeää. Meitä valitettavasti on paljon ja määrämme kasvaa koko ajan. Tänäkin vuonna yli 4 800 naista saa rintasyöpädiagnoosin. Toimintamme kasvuun on tilaus. Jos harkitset lahjoitusta yhdistyksemme toiminnan tukemiseksi, voit ottaa yhteyden yhdistyksemme toimistoon puh. 040 147 0757 tai sähköpostitse osoitteeseen toimisto@europadonna.fi.
Mäntsälän Mädonnat starttasivat..... 14 Rintasyöpäkonferenssi Prahassa .......15 Enää ei pelätä syöpää! ....................... 16 Rintsarin pikkujoululaulu ..................17 Tapahtumakalenteri .......................... 18
Rinnakkain 3 | 2013
3
jokainen nainen on ainutkertainen ja jäljittelemätön. jokaisella naisella on myös oikeus hyvään naiseuteen elämän mukanaan tuomista haasteista huolimatta. Rintasyöpä on haasteena kova, mutta senkin vaikutuksista on mahdollisuus selviytyä ja löytää yksilöllinen naiseutensa uudelleen.
Leena Rosenberg-Ryhänen
Seksologi
Tie poikki ja tulevaisuus uusiksi
Rintasyöpä on tuttu sairaus. Siitä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Lähes jokainen tietää tai tuntee jonkun, jolla on tai on ollut rintasyöpä. Julkkikset ovat kertoneet omasta sairaudestaan avoimesti. Yleisesti myös tiedetään, että rintasyövän ennuste on hyvä. Silti diagnoosin osuminen omalle kohdalle synnyttää kriisin. Jokaiselle toki erilaisen. Tulevaisuus muuttuu epävarmaksi. Edessä on paljon tuntemattomia asioita. Myös seksuaalisuuteen liittyvät asiat mietityttävät. Tunteiden kirjo voi yllättää
Kriisiin ja uhkaaviin elämäntilanteisiin liittyvät aina tunteet. Ne kuuluvat asiaan ja edesauttavat kriisistä selviämistä. Ne voivat kuitenkin yllättää voimakkuudellaan. Sairastuminen aiheuttaa tietysti pelkoa ja ajatuksen kuolemasta. Lisäksi voi tuntea katkeruutta, surua, menetyksen tunteen, häpeää ja joka raivoa. Tavallisia ovat myös toivon ja toivottomuuden vaihtelut, masennus, halu vetäytyä ja yleinen epävarmuuden tunne. Tunteisiin on oikeus. Ne pitääkin kohdata ja sallia, sillä torjuttu tunne ei katoa vaan piiloutuu, mutta palaa takaisin jossain vaiheessa. Tunteiden käsittely on yksilöllistä, ja riippuu siitä, miten yleensäkin asioistaan tai tunteistaan muille on oppinut puhumaan. On aivan luonnollista, että kaikista ei tarvitse, eikä haluakaan keskustella muiden kanssa. Yleensä tunteiden jakaminen ja niistä ääneen puhuminen auttaa niiden kohtaamisessa ja käsittelemisessä. Rakas rintani
Rintojen merkitys, samoin kun rintaan kohdistuva leikkaus tai rinnan poisto, koetaan eri tavoin. Jollekin nousee esiin muistoja ajasta, kun rinnat kasvoivat tai kun hän imetti lapsiaan. Osalla rintojen merkitys seksissä on tärkeä. Rinnat saattavat olla myös ylpeyden aihe ja viesti naiseudesta. Rinnat kuuluvat kiinteästi siihen ehjään kokonaisuuteen, joka omasta naiseudesta luodaan. Voi toisaalta olla niinkin, että rinnoilla ei ole naiselle mitään erityisempää merkitystä. Näistä syistä leikkaus koetaan eri tavoin; lohduttomasta menetyksen surusta lähtien siihen, että leikkaus ei merkitse naiskuvalle mitään. Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, mitä rinnan menetys tai sen muodon muuttuminen kullekin naiselle merkitsee.
4
Rinnakkain 4 | 2013
Seksuaalisuus, erotiikka ja seksi rintasyöpädiagnoosin jälkeen
Rinnakkain 4 | 2013
5
Leikkauksen jälkeen
Kun ensimmäisen kerran kohtaa kuvansa leikkauksen jälkeen, on tilanne pelottava. Miltä minä näytän? Tyhjä kohta tai muuttunut rinta ”hyppää silmille”. On vaikea nähdä kokonaiskuvaa kehosta sen takana. Seuraava porras onkin sitten näyttäminen kumppanille. Sitä seuraavat portaat eri tilanteiden mukaan näyttäytyminen muille ihmisille; ensimmäiset uimahallikerrat tai tyttöjen saunaillat ovat useimmille rankkoja hetkiä. On kuitenkin koko ajan tärkeä muistaa, että kysymys on yksilöllisestä asiasta, eivätkä kaikki naiset koe näyttämistilanteita lainkaan vaikeina. Aika haalentaa sekä arpea että mielikuvaa sen suuruudesta. Uusi ulkonäkö tulee tutummaksi ja tilanne helpottaa. Muuttunut tai puuttuvat rinta kuitenkin seuraa mukana myös eteenpäin. Sen kohtaa päivittäin peilissä, pesuilla ja vaatteita vaihtaessa. Jälleen kerran yksilöllisyys kuitenkin korostuu; suru jää pysyväksi tai katoaa ajan myötä. Minäkuva rakentuu
Rintasyövän hoidon yksi merkittävä vaikutus seksuaalisuuteen on minäkuvan muuttuminen. Syöpälääkehoitoihin liittyvä hiusten lähtö on ohimenevä muutos, mutta mietityttää kovasti, ja on monelle todella kova pala nieltäväksi. Toisten lohduttelu tilanteen ohimenevyydestä ei yleensä auta, vaan ärsyttää. Jokainen joutuu käymään läpi tunteensa, ja toteamaan sitten aikanaan, että siitäkin selvisin. Tilanteen voi kääntää myös positiiviseksi ja leikitellä peruukeilla, hatuilla ja huiveilla. Kannattaa myös katsoa itseään peilistä avoimesti, sillä silloin voi yllättyä kallonsa kauniista muodosta ja siitä, miten kaljuus korostaa silmiä. Jospa vaikka olisikin rohkeutta esiintyä kaljuna. Leikkaus aiheuttaa kehon kuvalle pysyvän muutoksen ja alussa usein tunteen rikkinäisyydestä. Kun muutos tyypillisesti näyttää omissa silmissä vielä huomattavasti suuremmalta, saattaa kokea itsensä rumana, jopa luotaantyöntävänä. On vaikea ymmärtää, että toiset eivät näe tilannetta samalla tavalla. Ongelmaksi muodostuu se, että olettaa muiden näkevän samoin. Parisuhteessa voi kieltäytyä kuulemasta kumppanin viestiä siitä, että on edelleen sama ihana nainen kun ennenkin. Ja niinhän sitä onkin. Rinnan korjausleikkauksella on merkittävä vaikutus minäkuvan rakentumiseen, mutta leikkaus on suuri ja toipuminen kestää pitkään. Kannattaa punnita mielessään leikkauksen tarvetta, ennen kun päättää siihen hakeutua. Jos rinnan puuttuminen kuitenkin laskee ratkaisevasti elämän laatua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, on leikkaus toki paikallaan. Suomen Syöpäpotilaat ry on julkaissut oppaan Rinnankorjausleikkauksen käsikirja. Sen voi tilata maksutta Suomen Syöpäpotilaat ry:stä. Opas on tarkoitettu siihen vaiheeseen, kun pohtii korjausleikkausta omalla kohdallaan.
6
Rinnakkain 4 | 2013
Pari kappaletta parisuhteesta
Kaikki eivät ole parisuhteessa, mutta jos sellainen on, luo se myös omat liikkeensä selviytymisen polulla. Kompastuspaikkoja ovat tunteiden kohtaamattomuus, puhumattomuus, toisen puolesta päättäminen ja muut yksilölliset asiat. Parhaimmillaan parisuhde antaa voimaa, pahimmillaan se vie sitä. Avoimuus on ehdoton edellytys, että kyetään puhumaan vaikeistakin asioista luottaen, että toinen ymmärtää toisen kokemaa ja tunteita. Rakkauden lisäksi tässä auttaa kunnioitus. Molemmilla on oikeus myös omiin salaisiin tunteisiinsa, joita ei ole tarpeenkaan jakaa. Selviytymisessä täytyisi löytää kultainen keskitie, jossa sekä annetaan että saadaan tasapuolisesti. Parisuhteita on kuitenkin monenlaisia, ja kaikissa niissä ei kyetä siihen. Joskus parisuhteessakin jää todella yksin. Mitään yleistä keinoa parisuhteessa selviytymiseen ei ole, sillä jokainen parisuhde toimii omalla tavallaan ja omilla edellytyksillään. Jos ei ole opittu puhumaan, harvoin syöpäkään siihen opettaa. Jos taas on totuttu yhdessä selättämään elämän vaikeat tilanteet, mennään eteenpäin taas yhtä kokemusta rikkaampana. Syöpä voi myös olla herättäjä, joka parantaa ja vahvistaa parisuhdetta. Yksinäisyys korostuu
Vakava sairaus korostaa jo ennestään kipeää yksinäisyyttä. Porras uuden ihmissuhteen löytymiselle kasvaa. Lii-
Limakalvojuttua
Syöpälääkkeiden ja hormonihoidon sivuvaikutuksena on tavallisesti limakalvojen kuivuus ja ärtyneisyys. Emättimen limakalvoja kannattaa hoitaa päivittäin. Lääkäriltä on hyvä pyytää resepti tai neuvo turvalliseen hoitoon. Koska emätin ei kostu riittävästi kiihottumisesta huolimatta, rakastelun yhteydessä voi käyttää lisäksi liukastetta. Liukasteen käyttö helpottaa yhdyntää, suojelee limakalvoja hankaukselta ja lisää myös kosketuksen herkkyyttä ja nautintoa. Entäpä sitten seksi
an usein vetäydytään mahdollisuudestakin, kun pelottaa; yksinäisyys tekee kipeää, mutta torjutuksi tuleminen tekisi ehkä vielä kipeämpää. Pelko on kuitenkin omassa itsessä, eikä sairaus ole este ihmissuhteiden solmimiselle. Kannattaa siis rohkeasti lähteä ihmisten ilmoille.
Kiinnostus seksiin syttyy aikanaan, kun asiat alkavat pikku hiljaa loksahdella kohdilleen. Sitä ei pidä kuitenkaan kiirehtiä, vaan antaa itselleen aikaa. Haluttomuus voi tosin myös jäädä ”päälle”, ja silloin sitä on hyvä hieman herätellä. Ensimmäinen rakastelukerta voi jännittää, ja kannattaakin aloittaa eroottisilla hyväilyillä ja uudelleen totuttelulla. Esileikkipainotteisuuteen ja hellyyden lisäämiseen kannattaa satsata. Joskus tuntuu pahalta, jos kumppani koskettelee rintojen aluetta, ja siitä on hyvä silloin hänelle kertoa. Samoin voi tuntua paremmalta, jos pitää rintaliivit tai muun rintojen alueen peittävän vaatteen päällään. Myös valojen pitäminen tai pimeässä rakastelu on valintakysymys. Useimmiten asiat palaavat ennen sairautta olleisiin tapoihin. Toisaalta uusi tilanne voi tuoda mukanaan jopa uusia ulottuvaisuuksia rakasteluun monipuolistaen ja syventäen sitä.
Säilytä hellyys
Kohti tulevaisuutta
Uusi elämäntilanne, kriisi, minäkuvan muuttuminen ja hoidot aiheuttavat yleisesti seksuaalista haluttomuutta. Se on normaalia ja sallittua. Voimavarat uppoavat sairaudesta selviytymiseen. Halut odottelevat parempia aikoja. Siitä ei siis kannata olla huolissaan. Haluttomuudesta on hyvä keskustella, sillä kysymys on kahteen ihmiseen vaikuttavasta asiasta. Kumppanille kannattaa kertoa miksi ei halua, ja että haluttomuus on yleistä tässä tilanteessa. Kannattaa ehkä painottaa myös sitä, että haluttomuudessa ei ole kysymys kumppanista johtuvista syistä, vaan omista tunteista. Seksiin ei pidä ryhtyä vain toisen tarpeiden perusteella, vaan rauhassa odotella, kunnes omat halut palaavat. Itsetyydytys on kumppanille hyvä keino selviytyä tästä ylimenoajasta. Myös kumppani voi olla haluton. Haluttomuudesta huolimatta kannattaa muistaa säilyttää hellyys. Se on hyvä keino kertoa tunteista ja rakkaudesta sekä ylläpitää parisuhteessa fyysinen ulottuvuus. Kun ihon kosketuksen ja läheisyyden ei anneta kadota, on paluu seksiinkin aikanaan helpompaa.
Kuten aluksi kirjoitin, jokaisella naisella on oikeus olla ehjä ja nauttia omasta naiseudestaan kaikista vastoinkäymisistä ja koettelemuksista huolimatta juuri sellaisena kun on. Rintasyöpä on sellainen vastustaja, että eheyttä ei ole helppoa saavuttaa. Suurimalla osalla naisista sairaus kuitenkin jää taakse ja elämä palaa takaisin entisiin uomiinsa, ehkä vähän syvempänä ja arvostetumpana. Joidenkin kohdalla, vaikka sairaudesta selviytyykin, haavat voivat jäädä syviksi, eivätkä minäkuva ja rakkaus omaan kehoon palaa. Masennus ja elämän mauttomuus jatkuvat. Silloin olisi hyvä miettiä, miksi niin on ja mistä saisi apua. On tietysti sellaisia asioita, joille me itse emme voi mitään, mutta suuri osa riippuu myös omasta itsestä ja omista valinnoista. Aina rintasyöpää ei voida parantaa, ja sairaus tulee jatkuvaksi kumppaniksi elämään. Silloin ollaan aivan uusien kysymysten edessä, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Suomen Syöpäpotilaat julkaisee vuonna 2014 oppaan kroonisen syövän kanssa eläville.
Rinnakkain 4 | 2013
7
intasyöpäyhdistyksen liikuntaviikonloppua vietettiin iloisessa (ja kovaäänisessä) seurassa syyskuun lopulla Lepolammella Espoon Nuuksiossa kauniin Kivilammen rannalla. Reippaat naiset vaeltelivat metsässä ja kokeneemmat esittelivät luonnon ihmeitä. Metsävaelluksen jälkeen osa lähti sienimetsään, toiset kävelylenkille ja loput jäivät raivaamaan syystuulen tuivertamaa minigolf-rataa pelikuntoon. Ennen illallista jokainen osallistuja kertoi oman tarinansa ja lopuksi katsottiin koskettava kuvakertomus nuoren rintasyöpäpotilaan matkasta. Sen jälkeen riennettiin illalliselle, jonka jälkeen olikin aika siirtyä saunatiloihin. Löylyt lyötiin ja rohkeimmat pulahtivat jääkylmään järveen. Naurua ja puheensorinaa riitti takkatulen loisteessa. Uusia ystävyyssuhteita solmittiin. Rintasyöpäyhdistyksen Heidi toimi varsinaisena ohjelmanikkarina ja jakoi vielä jokaiselle osallistujalle komeat huivit, joita nähtiin illan mittaan niin hiuksettomissa kuin hiuksellisissakin päissä erittäin luovasti sidottuna. Ilta tietenkin venyi pikkutunneille. Vähäiset yöunet eivät haitanneet pätkääkään – aamiaiselle saavuttiin reippaina. Sen jälkeen riennettiin vielä sienimetsään ja lenkkeilemään. Lounaan jälkeen olikin aika hyvästellä uudet ystävät.”Ensi vuonna uudelleen”, sovittiin. Niin moni juttu jäi kesken!
8
Rinnakkain 4 | 2013
Elämä on paras unelma Kerro itsestäsi! olen Christina Branders, 53-vuotias kymenlaaksossaa varttunut helsinkiläinen.
Miten sait diagnoosin? Ystävättäreni patisti minut mammografiaan täytettyäni 40 vuotta. ”kolmas kerta toden sanoo” piti minun
”Suru ja viha ovat jääneet vähemmälle. Elämässä on niin paljon hyviä asioita, että on turha märehtiä ja antaa negatiivisille ajatuksille liikaa tilaa.”
kohdallani valitettavasti paikkansa. kalkkivarjon takaa löytyi ohutneulanäytteessä syöpäsoluja. Siitä alkoi matkani kohti tervehtymistä. ilman ystävättäreni neuvoa olisin tuskin mennyt mammografiaan ennen virallista ”kutsuntaa”. Suurkiitos hänelle!
Mitä toivot? armollista loppuelämää.
Mitä tekisit toisin?
Kurjinta syöpämatkalla?
Taustapeiliin katsominen ei oikein olen meikäläisen
Epätietoisuus siitä, onko syöpä levinnyt, tehoavatko
juttu....
hoidot – selviankö kaikesta.
Onko syöpä muuttanut sinua?
Onnenhetkiä?
Suru ja viha ovat jääneet
viimeisen syton jälkeen kävelin Syöpäsairaalasta kotiin
vähemmälle. Elämässä on niin paljon hyviä asioita, että
Lauttasaareen kevein askelin – ohi on!
Mitä haluat sanoa rakkaillesi?
on turha märehtiä ja antaa negatiivisille ajatuksille liikaa tilaa.
kiitos ajastanne ja tuestanne!
Minkä sairauteen liittyvän epäkohdan haluaisit korjata?
Mitä pelkäät?
Toivoisin että henkinen tuki olisi kaikkien ulottuvilla –
99 % ajasta en pelkää pahemmin mitään. Sitten tulee se pilkkopimeä hetki, jolloin olen varma siitä, että syöpä on levinnyt. Suru valtaa mielen ja pelko sydämen. onneksi näitä hetkiä ei kohdalleni usein satu ja silloikin on syli lähellä johon kömpiä turvaa ja lohtua hakemaan.
ei vain niiden, jotka sitä oma-aloitteisesti etsivät.
Mitä odotat tulevaisuudelta? hyvää tuulta!
Mottosi? Elämä on paras unelma. :)
Rinnakkain 4 | 2013
9
n ä v ö y Rintas n e j o t i o h i n o m hor t e s k u t u k i a v u siv o t i o h n e d i i n a j Valtaosa rintasyövistä on estrogeeniriippuvaisia
Suurin osa, noin 2/3 rintasyövistä, on riippuvaisia naishormoni estrogeenista. Näissä syövissä syöpäsolut ilmentävät pinnallaan estrogeenireseptoreita ja estrogeeni-hormonin sitoutuminen näihin reseptoreihin edistää syöpäsolujen kasvua ja jakaantumista. Mitä enemmän estrogeenia elimistössä on, sitä enemmän syöpäsolut kasvavat. Tämän vuoksi estrogeenin vaikutusta vähentävät lääkkeet ovat rintasyövän hoidossa keskeisiä. Rintasyövän hormonaalinen lääkehoito ja sen sivuvaikutukset
Hormonaalista eli endokriinistä lääkehoitoa käytetään sekä liitännäishoitona rintasyöpäleikkauksen jälkeen että levinneen rintasyövän hoidossa. Liitännäishoidossa viisi vuotta kestävän estrogeenin vaikutusta vähentävän lääkehoidon on todettu merkitsevästi vähentävän rintasyövän uusiutumista. Levinneessä rintasyövässä taas lääkkeet hillitsevät syöpäsolujen kasvua ja lisääntymistä. Usein käytettyjä lääkkeitä ovat mm. antiestrogeeni tamoksifeeni (kauppanimiä esim. Tamofen) ja aromataasiestäjät anastrotsoli (esim. Arimidex) ja letrotsoli (esim. Femar). Tamoksifeeni estää estrogeenin sitoutumista kohdereseptoriin, kun taas aromataasiestäjät estävät estrogeenin muodostumista elimistössä rasvakudoksessa ja lihaskudoksessa. Munasarjojen estrogeenituotantoa
10
Rinnakkain 4 | 2013
aromataasiestäjät eivät pysty estämään, ja tämän vuoksi näitä lääkkeitä ei käytetä yksinään ennen vaihdevuosi-ikää. Vaikka hormonaaliset hoidot ovat sivuvaikutuksiltaan huomattavasti siedetympiä kuin esimerkiksi solunsalpaajahoidot, kärsii moni lääkkeitä käyttävä sivuvaikutuksista. Hormonaalinen lääkehoito aiheuttaa monenlaisia sivuoireita, jotka ovat samankaltaisia kuin vaihdevuosien aiheuttamat oireet. Oireiden samankaltaisuus on ymmärrettävää, sillä kummassakin tapauksessa on kyse estrogeenin vaikutuksen vähenemisestä elimistössä. Niin hormonaalisen lääkehoidon sivuoireet kuin vaihdevuosioireetkin ovat kuitenkin yksilöllisiä eivätkä kaikki kärsi oireista samalla tapaa. Yleisimpiä hormonilääkkeistä aiheutuvia sivuvaikutuksia ovat: • kuumat aallot • hikoilu Harvinaisempia sivuvaikutuksia ovat: • väsymys • univaikeudet • mielialan lasku • limakalvojen kuivuminen • nivelsäryt • painon nousu • turvotus • hiusten oheneminen
Erittäin harvinaisina sivuvaikutuksina voidaan pitää: • aromataasiestäjien sivuvaikutuksia: osteopenia ja osteoporoosi eli luuston tiheyden heikkeneminen • antiestrogeenien sivuvaikutuksia: hyper kolesterolemia eli veren rasva-arvojen kohoaminen, hieman suurentunut kohtu syöpäriski , tromboosi- eli veritulppariski. Miten pärjätä hormonaalisten sivuvaikutusten kanssa?
Monipuolinen, omaan kuntotasoon sopivan liikunnan harrastaminen kohottaa mielialaa ja auttaa painonhallinnassa. Painonhallinnassa auttaa myös oikeanlainen ruokavalio, johon on mahdollista saada vinkkejä esimerkiksi syöpään perehtyneiltä ravitsemusterapeuteilta. Myös unensaanti helpottuu liikunnan myötä, ja liikunnan on todettu myös pienentävän veritulppariskiä. Kuivuviin limakalvoihin apua voi saada hormonittomista paikallishoidoista. Etenkin aromataasi-inhibiittoreiden kanssa tulee muistaa, että pienetkään määrät paikallisestrogeenia eivät tule kysymykseen, sillä ne saattavat lisätä estrogeenituotantoa. Myös ns. ssri-lääkitys eli mielialalääkkeet, esimerkiksi venlaflaksiini, saattavat auttaa uniongelmien ja kuumien aaltojen kanssa kamppailevia. On kuitenkin huomattava, että kaikki mielialalääkkeet eivät ole yhteensopivia tamoksifeenin kanssa. Tällainen epäyhteensopiva lääke on esimerkiksi paroksetiini. Beetasalpaajat, kuten propranololi, auttavat pieninä annoksina kuumiin aaltoihin. Erilaisten seksuaalivaikeuksien tai psyykkisten asioiden painaessa voi kääntyä seksuaali- tai psykoterapeutin puoleen. Hoitavan lääkärin kanssa kannattaa rohkeasti ottaa sivuvaikutukset puheeksi ja etsiä yhdessä niihin sopivia hoitokeinoja. Lohdullista on tietää, että sivuvaikutukset usein lievenevät ajan myötä. Sari Riihijärvi LL, Syöpätautien erikoislääkäri
o k a a t t u r Askar
? a k k i i t o er parisuhde?
? i s k e s
Kysy ammattilaisilta! Vastaajina seksuaalineuvojat Marika Hyytinen, Pia Leppälä, Eeva-Maria Rintala ja Jeanette Åbonde. Du kan även fråga på svenska. Voit esittää kysymyksesi nimimerkillä verkkosivuillamme www.europadonna.fi/rinnakkain tai sähköpostitse ammattilaiset@europadonna.fi
Docrates Syöpäsairaala
Rinnakkain 4 | 2013
11
Äidin vierellä
T
arina alkoi keväällä 2011, jolloin äidilläni esiintyneiden epämääräisten kylki- ja selkäkipujen selvittelyn seurauksena saatiin diagnoosi: rintasyöpä. Mammografia vain muutamaa kuukautta aikaisemmin ei paljastanut sairautta ja muutenkin oltiin harvinaisemman tautityypin kanssa tekemisissä. Syöpä oli nyt astunut elämäämme ennen kokemattomalla tavalla. Ennen kun äitini sai lopullisen diagnoosin, edelsi sitä epämääräinen jakso hämmennystä ja epätietoa. Pikkuhiljaa asian vakavuus alkoi paljastua. Alettiin jo puhua rintasyövästä, mutta tietoa taudin tilasta jouduttiin vielä odottelemaan pääsiäispyhien yli. Pääsiäinen oli sinä vuonna myöhään ja vietimme sen aurinkoisessa säässä mökillä haravoiden yhdessä sukulaisen kanssa. Vaikka huoli, pelko ja jännitys tulevasta vaivasikin mieltä, pyhäpäivistä jäi hyvä muisto. Ehkä se jo kertoi tulevasta– tuli mitä tuli, siitä selvitään tavalla tai toisella, yhdessä ja läheisten tuella. Tiedonnälkä ja halu saada selvyys epätietoisuuteen oli tietysti alussa kova ja jo ennen Naistenklinikan lääkärikäyntiä olin tehnyt ”oman diagnoosini” taudin levinneisyydestä. Tunteet velloivat eri vaihtoehtojen ja hämmennyksen välissä. En vain keksinyt enää muuta järkevää selitystä kivuille kuin että tauti on luustossa. En sitä uskaltanut sanoa kuitenkaan ääneen, vaan hiljaa toivoin olevani väärässä. Ehkä joku muu selitys vielä löytyisi. Pahimmalta tuntui tieto siitä, että levinnyttä rintasyöpää ei voida täysin parantaa. Miksi ei, mietin. Se tuntui epäreilulta. Moni tuttu kertoi selviytymistarinoita omasta lähipiiristä, tietysti kannustaen, mutta pystyin vain ajattelemaan sitä, että meidän tilanteemme on erilainen. Leikkauksella ja sytostaateilla ei tautia saada kokonaan pois. Tajusin myös, että rintasyöpä voi kroonistua. Sitäkään en aikaisemmin tiennyt. Ennen lopullista diagnoosia muistan hetken, jolloin istuin röntgenhuoneessa. Olin mukana äidille tehtävässä luuston kuvauksessa. Tuijotin hiljaa monitoria, kun sii-
12
Rinnakkain 4 | 2013
hen vähitellen muodostui kehon kuva. Osaisinpa tulkita mitä kuvassa näkyy, muistan ajatelleeni. Mutta vielä piti jaksaa odottaa. Kun lääkäri pitkän odotuksen jälkeen kertoi taudin levinneen luustoon, ei se yllättänyt. Toisaalta oli helpotus kuulla asia lopulta ääneen, enää ei tarvinnut arvailla eikä elää pelkojen kanssa. Odottelu päättyi ja nyt voitiin vihdoin tehdä asialle jotain. Toki tieto toi tullessaan myös huolen tulevasta ja tuhat uutta kysymystä, mitä nyt? Pienen musertuneen hetken jälkeen, heti lääkärihuoneen ulkopuolella halasimme ja päätimme, että tämä sairaus ei meitä nujerra, vaan nyt tehdään kaikki sen eteen, että tilanne saadaan hallintaan ja jatketaan elämässä eteenpäin. Toki alussa myös pohdin sitä, olisiko jotain ollut aikaisemmin tehtävissä. Olisiko minun pitänyt huomata jotain? Talvi oli ollut meille raskas jo ennen tätä tätini menehtymisen vuoksi ja ehkä varhaisemmat oireet jäivät sen hetken huolen ja murheen alle. Eihän mitään kuitenkaan voi ennalta tietää. Perheeseeni kuuluu äidin ja isän lisäksi isosiskoni, hänen miehensä sekä heidän kaksi ihanaa tytärtään. Ydinperheemme on vahva ja olemme myös siinä todella onnekkaita, että tukenamme on ollut koko ajan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Syöpää suvussa on ollut ja vastoinkäymisiä on kohdattu yhdessä aikaisemminkin. Alkuaika oli toki kaikille meille raskasta aikaa, mutta pahimpana koin alun epätietoisuuden ja odottelun. Heti kun sairautta päästiin hoitamaan, toi se helpotuksen ja ainakin hetkeksi pystyi hieman hellittämään huolesta. Äiti sai aluksi sädehoitoa, minkä johdosta selän kivut hävisivät lähes täysin ja tilanne koheni huomattavasti. Ensimmäiset hyvät uutiset lääkityksen aloittamisen jälkeen
tuntuivat mahtavilta ja asioiden mittasuhteet alkoivat hahmottua. Tauti todella voidaan saada hyvin hallintaan. Mielikin alkoi rauhoittua ja muu elämä palata pikkuhiljaa raiteilleen, pienin askelin. Alusta asti lääkärin ja hoitajien suhtautuminen on ollut todella kannustavaa, mikä myös on rauhoittanut mieltä, mutta sekin vasta todella konkretisoitui, kun lääkkeen vaikutukset alkoivat näkyä. Sitten vasta todella uskoin nuo kannustavat puheet. Alussa äiti pääsi mukaan tutkimukseen, jonka myötä hormonihoito aloitettiin ja lisänä oli ns. täsmälääke. Tutkimus kesti vajaan vuoden, mutta hormonihoidolla jatkettiin vähän eri muodoissaan aina marraskuuhun 2012 asti, kunnes oli aika kohdata seuraava iso haaste ja myös iso pelko, sytostaattihoidot. Muistan kun menin äidin mukaan ensimmäiseen sytostaattihoitoon sekavin tuntein pyrkien kuitenkin näyttämään rauhalliselta, vaikka sisällä tunteet velloivat. Ei meillä tässä hätää… Koko hoidon ajan tarkkailin äidin olemusta ja ilmeitä. Tuntuuko missään, kysyin. No ei tuntunut ja huokaisin helpotuksesta. Kaikenlaisia kauhukuvia oli mielessäni ja ajatukset vilistivät. Ensimmäiset sytostaattijaksot sujuivat kuitenkin hyvin. Minut yllätti se, että näiden hoitojen kanssa pystyy elämään niinkin normaalia elämää. Toki hoitojakso on rankka tuoden mukanaan erilaisia ikäviä sivuoireita ja jotenkin se tuo myös sairauden enemmän näkyville. Yksi tärkeä oppi on myös ollut, että jokaisella tauti on omanlaisensa, kuten myös reagointi hoitoihin. Sytostaattihoitojen aikana voi kuitenkin tulla kaikenlaisia yllätyksiä ja sekin saatiin kokea, kun äiti joutui sairaalaan eristykseen lähes kahdeksi viikoksi hengitystieinfektion vuoksi. Tavallinen flunssa olikin hetkessä vakava tila, kun elimistö ei itse puolusta itseään. Olemme siskoni kanssa pyrkineet olemaan mahdollisimman paljon mukana äidin kanssa lääkärikäynneillä ja hoitotilanteissa. Neljät korvat kuulevat aina kahta tarkemmin. Läsnä oleminen helpottaa omaa oloa ja tuntee, että voi tehdä konkreettisesti jotakin. Samalla myös itse oppii ja tulee paremmin tietoiseksi kaikesta tähän liittyvästä. Tämän halun ja uteliaisuuden myötä päädyin mukaan myös Rintasyöpäyhdistyksen järjestämään rintasyöpäkroonikoiden vertaistukiryhmään. Menin ensimmäisellä kerralla lähinnä äidin seuraksi mukaan katsomaan, minkälainen ryhmä on. Olin varautunut odottelemaan ulkopuolella, mutta meidät otettiinkin ilolla vastaan ja löysinkin itseni osana ryhmää keskustelemasta perheenjäsenen näkökulmasta. Oli mahtava huomata kuinka elämänvoima nousee niin vahvasti esiin ja vaikka puhutaan vakavista asioista, voidaan samalla myös nauraa ja viettää mukavaa aikaa yhdessä. Välillä itketään ja sitten taas nauretaan, kukin omalla tavallaan, miltä sillä hetkellä tuntuu. Vertaistuen eheyttävä voima on suuri ja sen olen kokenut myös perheenjäsenenä. On ollut hienoa päästä jakamaan ja kuulemaan muiden kokemuksia ja oppia niistä.
aina uudestaan ja uudestaan. Välillä notkahdetaan, mutta noustaan taas uudelleen taudin yläpuolelle. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos halutaan myös nauttia elämästä ja pyrkiä jatkamaan sitä mahdollisimman normaalisti muuttuneesta tilanteesta huolimatta, eikä anneta taudille liikaa valtaa. Tämä matka on kuin pitkä vuoristorata, jossa ala- ja ylämäet vuorottelevat, kuten elämässä muutenkin. Mutta huippuhetket tuntuvat varmasti nyt vielä paremmilta kuin ennen. Ja huippuja on varmasti enemmän ja pienetkin asiat nousevat isompaan arvoon. Vaikka nämä kuluneet vuodet ovat olleet todella rankkoja, ovat ne myös opettaneet paljon ja myös omaa elämää tarkastelee nyt hieman eri tavalla. Näihin vuosiin on toki sisältynyt myös paljon hienoja hetkiä ja hyviä muistoja. Nämä vuodet ovat opettaneet paljon elämänarvojen lisäksi myös rintasyövästä ja sen moninaisuudesta. Sanalla syöpä on paha kaiku ja se on aikaisemmin myös itselleni ollut ainoastaan pelottava asia, mutta nyt suhteeni siihen on osittain muuttunut. Ymmärrän paremmin, kuinka paljon toivoa ja mahdollisuuksia nykylääketiede tarjoaa ja kuinka paljon tuon sanan alle mahtuu. On hienoa asua Suomessa, jossa hoito on huippulaatua ja lääketiede tekee pieniä ihmeitä jatkuvasti. Yhä useammalla on mahdollisuus elää hyvää elämää taudin kanssa muiden kroonisten tautien tavoin ja yhä useampi myös paranee.
”Äitini on silmissäni terve aina kun hänellä on hyvä olla.” Olemme kulkeneet nyt jo pitkän matkan ja haastavasta alkutilanteesta huolimatta tällä hetkellä tilanne on paljon parempi kuin alussa uskalsin edes toivoa. Elämme päivä ja kuukausi kerrallaan. Aika ajoin sairaus voidaan jättää enemmän taka-alalle, toisinaan se taas saa enemmän tilaa ajatuksissa ja elämässä. Lääkärikin totesi, että tämä on välillä hermopeliä, pitää vain rauhassa malttaa ja katsoa, mitä tauti kertoo ja reagoida sitten kun on sen aika. Eräänlaista vuoropuhelua sairauden kanssa. Siihenkin hämmästyttävästi oppii: olemaan kylmähermoisempi ja suhtautumaan asioihin rauhallisen järkevästi. Ja kolme kuukautta oli ennen paljon lyhyempi aika kuin se on nyt lääkärikäyntien välillä. Turha spekulointi vie vain voimia ja saa aikaan pahan mielen. Eihän meidän kenenkään elämän osalta voi tietää, mitä tulevaisuus tuo. Vaikka tätä sairautta ei voida parantaa, sen kanssa todella voi ja pitää elää! Äitini on silmissäni terve aina kun hänellä on hyvä olla. Usko lääketieteeseen, toivo hyvästä tulevaisuudesta ja rakkaus elämää ja läheisiä kohtaan kantavat eteenpäin. sanna koli
Alusta asti olen ihaillut äitini tapaa suhtautua tähän tilanteeseen ja tapaan löytää esiin positiivisuus ja elämänilo Rinnakkain 4 | 2013
13
Mäntsälän Mädonnat starttasivat Donnat -siskorinkitoiminta on käynnistynyt jo kahdella paikkakunnalla ja lisää tapaamisia on tulossa. Yli kaksikymmentä naista eri puolilta Suomea on aloittamassa kotipaikkakunnallaan DONNAT tapaamisia. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Mäntsälässä ja ringin nimeksi tuli tietysti Mädonnat. Paikalla oli seitsemän naista ja lisäksi viisi on ilmoittanut tulevansa seuraavaan tapaamiseen, eli tarvetta siskoringille on. Toinen paikkakunta on Tampere, jossa vietetään pikkujoulut vetäjän kotona ja myös Jyväskylään puuhataan pikkujoulutapaamista. DONNAT ovat joukko aktiivisia yhdistyksen jäseniä, jotka järjestävät omatoimisia tapaamisia kahviloissa, kerhotiloissa tai kotonaan. Vapaamuotoisen tapaamisen aiheena voi olla melkein mikä tahansa; yhteinen kahvitteluhetki, eväsretki luontoon, puutarha- tai muu harrastustapaaminen, kokoontuminen uimahallissa… vain mielikuvitus on rajana. DONNAT-tapaamisten vetäjä sitoutuu järjestämään vähintään kaksi tapaamista, yhden syksyllä ja toisen keväällä. Tukena ovat Rintasyöpäyhdistyksen koulutetut vertaishenkilöt. Kun ja jos ringin jäsenmäärä kasvaa, tapaamiset voidaan jakaa pienempiinkin ryhmiin, esim. omat tapaamiset nuorille, alle 45-vuotiaana sairastuneille, levinnyttä rintasyöpää sairastaville tai harrastusten mukaan. Näitä tapaamisia ei kuitenkaan saa kutsua varsinaisiksi vertaistapaamisiksi, koska sellaisiin vaaditaan kaksi vertaiskoulutuksen saanutta vetäjää, joiden omasta diagnoosista on kulunut vähintään kaksi vuotta. Jos vetäjät halua vat ja täyttävät ehdot, he voivat kouluttautua yhdistyksen järjestämillä kursseilla varsinaisiksi vertaistukijoiksi. Seuraava viikonloppukurssi on tammikuussa Helsingissä. Yhdistys kiittää kaikkia aktiivisia DONNAT -siskoringin vetäjiä, teitä tarvitaan! Mussu Johansson
14
Rinnakkain 4 | 2013
Yleiseurooppalainen rintasyöpäkonferenssi Prahassa
O
lemme osa isoa Europa Donna -perhettä, teemme samaa tehtävää kukin tahollamme. Meidän tulee toimia Euroopan laajuisesti kaikilla vaikuttamisen tasoilla, jotta laadukas ja tasa-arvoinen hoito toteutuisi niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Tämänvuotisen Europa Donna -konferenssin teemana oli Laadukkaiden palveluiden ja hoitoonpääsyn varmistaminen. Konferenssi pidettiin Prahassa 19.–20.10.2013. Tilaisuuteen osallistuivat kaikki Europa Donnan 44 jäsenmaata yhteensä runsaan 180 henkilön voimin. Osallistuin konferenssiin Suomen edustajana. Konferenssia edeltävänä iltana pianisti Jitka Fowler Frankova kietoi meidät tunnelmaan Chopinin, Mozartin ja Smetanan sävelin. Erityisesti Smetanan ”On the Sea Shore” oli vaikuttava. Konsertin jälkeisellä illallisella keskustelu aaltoili vilkkaana geenitutkimuksen, pilvipalveluiden, yhdistystoiminnan haasteiden ja itse kunkin kuulumisten välillä. Intoutuipa Kyproksen lukuisa edustajajoukko näyttämään kansantanssiosaamistaan. Lauantaina konferenssin pääantia olivat esitykset rintasyövän hoidon ja tutkimuksen edistysaskelista eri puolilla Eurooppaa. Kuulimme syövän hoidosta ja hoitojen kehittymisestä usealta eri kannalta; seulonnoista, patologien havainnoista ja patologian kehittymisestä samoin kuin rintasyövän hoitoon erikoistuneiden yksiköiden toiminnasta. Pohdimme myös rintasyövästä selviytyneiden tarpeita ja miten niihin parhaiten kansallisella tasolla vastataan. Aiheesta alusti Iso-Britannian edustaja. Lauantain konferenssipäivä päättyi työpajoihin. Eri työpajoissa keskustelu oli vilkasta ja vaihdoimme myös kokemuksia eri työpajoihin osallistuneiden kesken. Lauantaipäivä päättyi illalliseen historiallisessa U Flekü -ravintolassa. Tällä kertaa tanssiosaamistaan näyttivät valkovenäläiset ystävämme paikallisen bändin ”Kalinkan” tahdittamana. Sunnuntain konferenssiosuus koostui vauhdikkaista ja mieltä lämmittävistä esityksistä Breast Health Day -päivän tapahtumista eri maissa ja Europa Donnan yleiskokouksesta, jossa valittiin uusi hallitus. Vuoden 2014 hallitus: Elizabeth Bergsten Nordström, puheenjohtaja (Ruotsi), Antonella Moreo (Italia), Gertrude Abela (Malta), Roswitha Britz (Espanja), Mojca Miklavčič (Slovenia), Evi Papadopoulos (Kypros), Ene Tomberg (Viro), Nicole Zernik (Ranska) ja uutena jäsenenä Olivia Pagani (Sveitsi).
Konferenssin jälkeen kiersimme isohkolla joukolla ihailemassa Prahan historiallisia rakennuksia ja kuulemassa vuoden 2002 tulvan jälkeisistä korjauksista asiantuntevan oppaan johdolla. Isäntämme Tsekin Europa Donna oli järjestänyt konferenssin loistavasti ja puitteet olivat upeat. Konferenssi kaikkinensa antoi kattavan kuvan rintasyöpähoitojen tilanteesta eri puolilla Eurooppaa. On täysin selvää, että työtämme tarvitaan ja meidän tulee kyetä vaikuttamaan päättäjiin rintasyövän hyvän ja laadukkaan hoidon puolesta kansallisella ja koko Euroopan tasolla. Heli Siponen
Rinnakkain 4 | 2013
15
äidin sairaus koskettaa myös lapsia. 11-vuotias Milla piirsi äidilleen Ullalle sarjakuvan, jonka sanoma on selkeä.
Enää
! ä ä p ö y s ei pelätä
FysioTuki Järvenpää
• apuvälineet • lymfaterapia • lääkinnälliset hoitosukat, -hihat ja -hanskat
Puh. 040 576 2010
16
Rinnakkain 4 | 2013
www.fysiotuki.fi
n i r a s t n i R u l u a l u l u pikkujo uu
Sävel: Soihdut samm
nyt puuttuu jompikumpi tissi jos jos nyt puuttuu aan juuttuu teipillä se kyllä nahk nahkaan juuttuu. Läp läp läp läp läpä läpä läp läp läp läp läp! onenmoista hoitoa on meillä m monenmoista kuiske kuuluu mites hoito luistaa hoito luistaa? Cef cef cef cef tipi tipi tip tip tip tip tip! n pintaan Pillerillä hiki saadaa saadaan pintaan euron hintaan ainoastaan kolmen euron hintaan. huhhuh huhhuh huha huha huhhuh huh huh huh!
eiltä hoituu vertaistuki kyllä m meiltä hoituu nauru raikuu seinät siinä kaikuu seinät kaikuu! hihhih hehheh, hehe hehe hihhih heh heh hih!
Joululaulun sanat sovitettiin vuonna 2011 syyskokouksen jälkeisissä pikkujouluissa yhdistyksen jäsenten voimin.
Rinnakkain 4 | 2013
17
HELSINKI | 2014 Kampin Palvelukeskus, huone FAMU Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki klo 17.00–19.00 KAIKILLE AVOIMET VERTAISILLAT ke 29.1. Vapaamuotoinen keskusteluilta ke 26.2. Vapaamuotoinen keskusteluilta ke 12.3. Paikalla fysioterapeutti
Eija Olkkonen
ke 9.4. Vapaamuotoinen keskusteluilta ke 21.5. Kevätretki
NUORTEN VERTAISILLAT ke 12.2. Avoin keskusteluilta
intasyöpäyhdistyksen toiminnan ydin on vertaistukitoimin nassa.
Tarvitsemme uusia vertaistuki henkilöitä vetämään vertais tukiryhmiä Helsingissä, Turussa ja Porissa sekä mahdollisesti myös muualla Suomessa.
ke 26.3. Avoin keskusteluilta ke 7.5. Avoin keskusteluilta
Seuraava vertaistukihenkilö koulutus järjestetään Helsingissä 25.–26.1.2014. Kouluttajana toimii sosiaalipsykologi Riikka Koivisto. Koulutus on yhdistyksen jäsenille maksuton.
UUSIUTUNUTTA/LEVINNYTTÄ RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN ILLAT to 16.1. Avoin keskusteluilta to 6.2. Paikalla psykoterapeutti
Suvi Pikkusaari
to 6.3
Paikalla psykoterapeutti
Suvi Pikkusaari
Koulutukseen voit osallistua, jos omasta sairastumisestasi on yli kaksi vuotta ja haluat jakaa omia
to 3.4. Paikalla psykoterapeutti
Suvi Pikkusaari
to 15.5. Avoin keskusteluilta
kokemuksiasi muiden rintasyöpään sairastuneiden kanssa. Edellytämme, että koulutuksen suoritettuasi sitoudut olemaan käytettävissä Rintasyöpäyhdistyksen vertaistuki-illoissa.
turku | 2014 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku | klo 17.30–20.00 Vapaamuotoiset keskusteluillat ke 29.1., 26.2., 26.3., 23.4. PORI | 2014 Paikka ilmoitetaan joulukuun aikana yhdistyksen sivuilla www.europadonna.fi Yhteyshenkilö Irma Anttila irma.anttila@suomi24.fi klo 17.00–19.00 Vapaamuotoiset keskusteluillat
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: toimisto@europadonna.fi Puh.040-1470757
torstaisin 16.1., 13.2., 13.3.,10.4., 8.5.
Liity jäseneksi! 18
Rinnakkain 4 | 2013
www.europadonna.fi/rs-yhdistys/liity-jaseneksi sähköpostitse toimisto@europadonna.fi puhelimitse numeroon 040 147 0757
Isovanhemmat ovat tärkeä osa elämäämme “Mummin syöpädiagnoosi pysäytti meidät kaikki. Hyvät hoidot ja tehokkaat syöpälääkkeet antoivat mummille ja vaarille aikaa jakaa arkemme yhdessä.” Novartis panostaa jatkuvasti syöpäsairauksiin liittyvään tutkimustyöhön ja pyrkii kehittämään entistä tehokkaampia syöpälääkkeitä ja hoitomuotoja potilaiden parhaaksi.
www.novartis.fi
FI1202025879 36
RINNAKKAIN