Booster

-110°C LAILLINEN DOPING

TRENDIKKÄÄT LAJIT

HOT YOGA ROLLER DERBY CROSSFIT

BRÄDI INTOHIMONA

TRIATHLON

RANKKAA RÄÄKKIÄ ITSARI iPHONELLA EROON DIEETISTÄ NAUTI HIIHDOSTA

URHEILU

JENKKIFUTIS

BOOSTER KEVÄT 2014

OOSTE

K LEHTIJOURNALISTIT TOMMI KUMÉN PAULI LOUKOLA TIIU NURKKA

URHEILUJOURNALISTIT HENRI INKI NIKO EKBLOM MISKA MIETTINEN MIKKO KOIKKALAINEN KRISTIAN KALMARI NIKO LEHMUSKANTA EEMELI KOSONEN

KUVAJOURNALISTIT niko karumaa inka timonen sonja HEINONEN josefiina vÄÄnÄnen ilona savitie veera visuri

GRAAFISET SUUNNITTELIJAT Venla Anttila Nico Havia Emmi hyyppä Jenny kauppinen kaisa koisti anni leppänen pilvi pirinen juhana pullinen milla ruuska aleksandra turunen sonja vanhanen

kannet venla anttila

KEVÄT 2014 004

crossfit

007

kolumni

eroon dieetistä

008

018

kylmähoito

-110 astetta kolmessa minuutissa

020

triathlon

roller derby

011

025

kolumni

“selfie” iphonella

012

fakta

tietoa flunssasta

013

amerikkalainen jalkapallo

vauhdikasta yhdessäoloa

kolumni

lajiesittelyssä hiihto

026

brädi

intohimoinen urheilija

030

hot yoga

muoti-ilmiö vai buumi?

Voimailun alkulähteillä teksti pauli loukola kuvat inka timonen taitto emmi hyyppä

Uusi trendilaji crossfit on levittäytynyt nyt tosissaan isojen ihmismassojen suosioon. CrossFit Herttoniemisalin valmentaja Antti Akonniemi sanoo, että alkeiskurssit ovat olleet täyteen varattuja jo useiden kuukausien ajan.

Crossfit-harjoittelun tarkoituksena on kehittää yhtäläisesti lihasvoimaa-, nopeus-, kestävyys- ja ketteryysominaisuuksia. Harjoitus tehdään usein kovalla intensiteetillä ja kuntoiluliikkeisiin tuskin kyllästyy, sillä Akonniemen karkean arvion mukaan niitä on noin 100.

Helmikuisena keskiviikko-aamuna Herttoniemessä on ”open gym” vuoro jolloin voi tehdä väliin jääneen treenin tai hioa tekniikkaa. Herttoniemen salilla, eli boxilla on mainiot olosuhteet lajin harrastamiseen, sillä isossa tilassa mahtuu liikkumaan samanaikaisesti yli 20 ristiinkuntoilijaa. Crossfitiä treenataan useimmiten ryhmässä, jota ohjaa kouluttautunut valmentaja.

Salilla on aika hiljaista, mutta Laura Kaipanen ohjeistaa kuntoilijoita aktiivisesti. ”Ylemmäs”, ”nopeammin alle”, hän kannustaa selkein ohjein, kun Sami Pesonen treenaa. Ilmapiiri bunkkerimaisessa salissa on erittäin tuttavallinen ja rento, kuten crossfit-ryhmissä yleensäkin. Töitä tehdään kovaa, mutta samalla nauttien.

oimailun

Mihin crossfitin suosio perustuu?

jälkeiseen fiilikseen jää koukkuun”, Akonniemi sanoo.

Lisäksi hän kertoo, että harjoittelu nollaa hyvin stressin, kun pitää keskittyä vain seuraavaan toistoon.

Laji, jossa viedään kehon rasituksensietokyky äärimmilleen, ei vaikuta helpolta ja turvalliselta valinnalta kuntoilijalle, mutta silti osallistujamäärät sen kuin lisääntyvät.

Stressiä lievittää varmasti myös crossfitin vahva yhteisöhenki. Herttoniemen boxin harjoittelijoilla on yhteenkuuluvuudentunne toistensa, kuin myös muiden Suomen crossfit-ryhmien välillä. Herttoniemen salilla on kotoisan oloinen tunnelma, kun valmentajat käyvät harjoittelijoiden kanssa pitkiä keskusteluita vapautuneesti olohuoneen näköiseksi rakennetussa tilassa.

Akonniemi vakuuttaa, että kuntoilumuoto sopii kaikille.

Suurimmat harrastajamäärät ovat 20-30-vuotiaissa.

Akonniemi on todistetusti pisimpään lajia Suomessa harrastanut liikkuja, sillä hän aloitti crossfit- harjoittelun jo vuonna 2003. Nykyisen suosion yhdeksi syyksi hän uskoo ihmisten kyllästymisen perinteiseen punttiharjoitteluun: ”Crossfit on vienyt kuntoilun juurilleen.”

Crossfit-harjoittelulla halutaan päästä irti rutiineista.

Harjoitukset vaihtelevat jatkuvasti: on rinnallevetoa, tempauksia, telinevoimistelua, köysikiipeilyä ja kahvakuulatreeniä. ”Aika raffia autotallimeininkiä”, Akonniemi kuvailee crossfit-olosuhteita.

Toinen syy suosioon on kovasta treenaamisesta syntyvä hyvänolontunne. Crossfit-harjoittelun raskain, mutta monien mielestä palkitsevin osa on MetCon eli metabolic conditining, jossa syke on aerobisissa lukemissa. MetCon on kuntopiirityyppinen, kovalla intensiteetillä tehtävä harjoitusmuoto, jossa harjoittelija haastetaan entistä kovempiin suorituksiin. ”MetConin

Keskittyminen ja luja tahto korostuvat Sami Pesosen harjoittelussa.

kilpailullinen laji Crossfit tukee monipuolisuutensa vuoksi muidenkin urheilulajien harjoittelua. Crossfitiä harjoittelumuotona käyttävät niin amerikkalaisen jalkapallon pelaajat kuin pitkän matkan juoksijatkin. Akonniemi kertoo, että monet uraansa lopettavat urheilijat jatkavat crossfitin parissa hyvän treenin ja kilpailullisuuden takia.

MetCon harjoittelussa on hyvä yrittää rikkoa vanhoja ennätyksiään, ja näin kilpailla itse itseään vastaan. Kilpailuviettiä kaipaavat voivat ottaa harjoittelukaveristaan mittaa treenin aikana.

Painomäärillä ei ole niinkään merkitystä vaan kukin tekee suorituksia omalle tasolleen sopivilla painoilla.

Luovuttaminen ei tule kuuloonkaan, kun harjoittelukaverit kirittävät jatkuvasti vieressä. b

workout of the day •Alkulämmittely: kymmenen minuuttia soutulaitteella

•Voima/taitoharjoitus: Maastavetoa, tempaus, kahvakuulaharjoitteita. Ensiksi harjoitellaan tekniikka kuntoon, sitten voimaharjoitus

•MetCon: 15 minuutin treeni, rinnalleveto 5x, kuntopallon heittely 8x, leukoja 10x.

Tehdään mahdollisimman monta kierrosta 15 minuutin aikana

orkout

KOLUMNI

EROON

D IEE T IST Ä

TEKSTI Pauli Loukola kuva ilona savitie TAITTO Milla Ruuska

5:2, karppaus, Pariisilainen dieetti, Lantio-reisidieetti, Välimeren dieetti.

Dieettivillitys on karannut käsistä.

Brittiläisen The Telegraphin tutkimuksen mukaan naiset kokeilevat elämänsä aikana keskimäärin 16 eri dieettiä, joista joka neljännes loppuu kuitenkin jo ensimmäisen viikon aikana.

Dieettien ajatellaan olevan nopea oikotie painonpudotukseen, mutta usein niiden noudattaminen kariutuu laiskuuteen tai liian tarkasti räätälöityyn ravitsemusmalliin.

Useissa dieeteissä luovutaan kokonaan jostakin ruokaaineksesta, kuten hiilareista karppauksessa. Jonkin ruoka-aineen sivuuttaminen voi johtaa väsymykseen tai sairauksiin, koska elimistö tarvitsee monipuolista ravintoa. Runsaasti liikkuvalle monipuolinen ruokavalio on erityisen tärkeää. Esimerkiksi 5:2-hittidieetissä paastotaan viikosta kaksi päivää 500 kalorin voimalla, joka ei riitä alkuunkaan aktiiviselle ihmiselle.

Dieettiin ryhtyminen johtaa yleisesti sen keskeytymiseen tai puolestaan stressaavaan elämäntapaan, jossa lasketaan jatkuvasti kaloreita.

Ihmiset keskittyvät liikaa pikadieetteihin, kun he tavoittelevat hyvinvointia ja ihannevartaloa.

Tavoitteet pitäisi suunnata painovaa’an lukeman sijaan hyvinvoivaan elämäntapaan. Yksinkertainen ja yleisesti hyväksi todettu painonpudotusmalli on ruokaympyrän mukaisesti syöminen sekä riittävä liikunta.

Suurin osa suomalaisista tuntee lautasmallin ja ruokaympyrän, sekä tietää, että ne ovat tutkimusten mukaan käytännöllisiä ohjeita. Useimmille myös mallien noudattaminen kohtalaisen liikunnan lisäksi riittäisi fyysiseen hyvinvointiin, sekä henkisen hyvinvoinnin paranemiseen. Liikunnalliselle ihmisellekin malli toimii

mainiosti vain lisäämällä vähän proteiinin saantia.

Niin sanotun normaalin ruokavalion noudattamisen tärkeimmät edut dieetteihin verrattuna ovat rentous ja säännöllisyys. Ruokavalikoima on laaja ja se sisältää kaikkia ravitsemusaineita. Ruokaympyrä sallii myös satunnaisen herkuttelun, toisin kuin useat dieetit.

Lisäksi ruokaa saa syödä ravitsevan kokoisia annoksia useita kertoja päivässä. Ei siis mitään rakettitiedettä.

Ei ruokadieettejä kannata kokonaan lytätä. Dieetit sopivat ihmisille, jotka ovat totisesti sitoutuneita noudattamaan ohjeita, sekä muuttamaan elämäntapansa dieetille sopivaksi. Mutta heidänkin kannattaisi miettiä, että onko elämäntapamuutos kaiken vaivan arvoista. Pienilläkin muutoksilla hyvinvointi paranee ja painokin laskee varmasti.

Välillä tuntuu siltä, että ihmiset ovat unohtaneet tavallisen ruoan merkityksen. Painon kertyessä vyötärölle monet uskovat median hehkuttaman ihmedieetin auttavan painonhallinnassa. Vain harvat pystyvät kuitenkaan radikaaliin ruokavalion muutokseen, ja muut jäävät surkuttelemaan omaa kohtaloansa. Helpompaa on tehdä pieniä viilauksia elämäntapaan. Aloittaa voi vaikka vähentämällä napostelua ja turhaa mässäilyä.

“Tavoitteet pitäisi suunnata painovaa’an lukeman sijaan hyvinvoivaan elämäntapaan.”

Triathlon

riathlon

-kisaa edeltävä aika on rankkaa rääkkiä teksti miska miettinen kuvat ilona savitie taitto sonja vanhanen

22-vuotias määrätietoinen Velja Engström suuntaa koulupäivänsä jälkeen päättäväisesti kohti Helsingin Töölön Kisahallia. Nuorukaisella on jälleen tarkoituksena polkea kuntopyörää sekä juosta matolla kaikkiaan noin viiden tunnin ajan. Töölöstä hän jatkaa vielä Kallion Urheilutalon uimahallille pulikoimaan. Kovakuntoinen nuorukainen tähtää jo talvella kohti puolen vuoden päässä Joroisissa järjestettäviä triathlonin täysmatkan, eli uimisen, pyöräilyn ja juoksun SM-kisoja.

“hiilihydraattien saannista on pidettävä huolta “ Engströmin talvi menee pitkälti kuivaharjoittelun parissa.

Tulevaa maratonia sekä 180 kilometrin pyörärupeamaa varten hän viettää useita tunteja Töölön Kisahallissa juoksumaton sekä kuntopyörän päällä. Triathlonia on paha harjoittaa Suomessa talviaikaan ulkona, joten nuorukaisen uimistreenit tapahtuvat Kallion Urheilutalon kloorivesissä. Triathlonissa uiminen on avauslaji ja täysmatkalla sillä onkin pituutta peräti 3,8 kilometriä.

Kun lumet sulavat ja kesä on ovella, harjoittelu muuttuu huomattavasti. Karjalohjalla syntynyt nuori mies juoksee sekä polkee pyörää maanteillä, oli sää sitten helteinen tai sateinen. Olosuhteet on otettava tarkasti huomioon, jotta keho pysyy suorituskunnossa.

- Esimerkiksi kuumalla ilmalla pyörän tankoon kiinnitetään kylmägeelipusseja, Engström täsmentää. Helsinkiläisellä on allaan jo yksi puolimatkan kilpailu, jonka tuoma kokemus auttaa treenamista täysmatkalle huomattavasti.

Triathlon-pyörä kirpaisee lompakossa eniten - Ilman kunnollista triathlon-pyörää harrastus olisi melko halpa, mutta esimerkiksi minun tapauksessa pyörä maksoi kaksi kolmasosaa koko hinnasta. Hankinnat eivät kuitenkaan jääneet siihen, sen jälkeen piti hommata vielä asianmukaiset aika-ajosarvet ja polkimet sekä aikamittari.

Ilman mieleisiä välineitä myös pyöräilyurakasta voi tulla turhan vastenmielinen, Engström valottaa.

Kilpailun alla myös ravitsemuksella on suuri rooli Kun kesän kohokohtaan, Joroisten täysmatkan SMkilpailuun on aikaa enää viikko, alkaa kovan treenaamisen lisäksi tarkka ruokavalion noudattaminen.

Ilman oikeanlaisia välineitä suorittaminen on tuskallista Ensimmäisen triathlon-kisan välineisiin Engström uhrasi rahaa kaikkiaan noin 3000 euroa. - Uimista sekä juoksemista varten urheilija tarvitsee oikeanlaiset asut, esimerkiksi vedessä uimapuku keventää urakkaa huomattavasti, nuorukainen tietää kertoa. Juoksua varten hän hommasi tasan tarkkaan mieleisensä kengät.

Kisoissa on matkanvarrella juoma- sekä suolapisteitä, joten sen vuoksi juoksupuvussa ei tarvitse olla taskuja.

- Tulen syömään seitsemän päivää ennen kisaa kolme kertaa päivässä pastaa, myös muun muassa hiilihydraattien saannista on pidettävä huolta, helsinkiläinen kertoo. Itse kisapäivänä Engström tankkaa itseään ainoastaan juomalla nesteitä sopivissa määrin.Puolimatkan kilpailussa pyöräilyn ja juoksun aikana hän luonnollisesti nautti vettä sekä piti suoloista huolta syömällä suolakurkkuja. Pyörän tankoon kiinnitetyt kylmägeelipussit olivat myös kovassa käytössä.

- Ennen suoritusta ja sen aikana on pakko huomioida se, ettei tankkaa itseään liikaa. Täysmatka tulee olemaan niin rankka taival, että yhdenkään treenin tai tiukkojen ruokailusäädösten suhteen ei voi löysäillä oikeasti edes puoli vuotta ennen urakkaa, Engström murjaisee naama peruslukemilla. b

KOLUMNI Itsari iPhonella Teksti Tommi Kumén kuva ilona savitie TAITTO JENNY KAUPPINEN

Sosiaalinen media on viime vuosina täyttynyt selfieistä, eli suomeksi ”omakuvista” tai vaikkapa ”itsareista”.

Edellä mainitut ja lukuisat muut suomenkieliset nimet eivät ole vakiintuneet, mutta puhutaan siis kännykän kameralla itse itsestä otetusta kuvasta.

Vaikka sävyni saattaa vaikuttaa negatiiviselta, en näe ilmiötä aivan itsensä paholaisen suolestaan repäisemänä.

Perinteisten huulet törössä otettujen kaverikuvien ja uusia bilevaatteita esittelevien omskujen seassa koko ajan näkyvämpää roolia ottavat nuorten naisten postaamat kuntosalilla otetut meitsiet.

Tiedättehän, toisessa kädessä iPhone, ja toisessa hauista korostavaan asentoon väännetyssä kädessä proteiinipirtelöä sisältävä juomapullo.

Fitness-tähdet ovat paljonkin esimerkiksi salarakkaita ja tosi-tv-tähtiä, noita aiempia turhan julkisuuden lempilapsia, tai dekadenssissa rypeviä popmuusikoita parempia roolimalleja nuorille aikuisille. Facebookiin vihdoin päätynyt äitikin lukee taatusti mieluummin tyttärensä tilapäivityksestä jalkapäivän aiheuttamasta euforiasta kuin kännäysreissujen aikaansaamasta morkkiksesta.

Tämä itsulien alalaji on osa isompaa ilmiötä, nuorten naisten fitness-buumia, joka taas on osa vielä laajempaa, kaikki ikäryhmät ja sukupuolet vallannutta kuntoilu- ja liikuntavillitystä. Liikkuminen ja itsestään huolehtiminen on nyt in, tai ainakin siis siellä kuntosalilla todistettavasti käyminen ja riittävä valkuaisaineiden saanti.

Itsekin olen huomannut tämän protsku- ja energiapatukoiden vallatessa heräteostoksiin varatut hyllytilat kauppojen kassojen välittömästä läheisyydestä.

Puolen tunnin juoksulenkin jälkeen tarvitsee ehdottomasti kanelipullan ja puun makuisen pötkylän rääkistä palautuakseen. Vitosdivarifutiskin sujuu paljon seksikkäämmin, kun puoliajalla tankkaa olympiarenkailla koristellusta pullosta äitelää ihmejuomaa.

Kuten pornon, anteeksi, aikuisviihteen ammattilaiset, kaikki fitnessiä työkseen tekevät ihmiset ovat ”tähtiä”.

Itsekin olen loppujen lopuksi iloinen omasta taipumuksestani lähteä mukaan ainakin joihinkin hullutuksiin. Fitnesskiimaa edeltäneen juoksubuumin aikoihin tuli panostettua treenivaatteisiin ja ostettua ”teknisiä” juoksupaitoja. Enää ei todellakaan huvita hikoilla puuvillainen märkä rätti yllä.

“Sporttiteollisuus on saanut aivan järkevätkin ihmiset pois tolaltaan.”

fakta Flunssapotilaan paras paikka on peti TEKSTI Tiiu Nurkka KUVITUS ALEKSANDRA TURUNEN TAITTO Anni Leppänen

Flunssa eli nuhakuume on useimmIlle tuttu ja joskus kovinkin ikävä vaiva. Tähän viruksen aiheuttamaan infektio-tautiin sairastuminen on yleistä kaikenikäisten keskuudessa.

Flunssan oireita voi lievittää ja paranemista nopeuttaa Asianmukaisesti toimimalla. Rasittavaa liikuntaa ei tulisi kuumeisena harrastaa lainkaan ja kevyempikin fyysinen työ kannattaa jättää pois. Infektio paranee lepäämällä ja siihen tulee suhtautua vakavasti.

Juomista ei saa kuumeessa unohtaa, silllä keho menettää nesteitä tavallista enemmän ruumiinlämmön ollessa normaalia korkeampi. Veden ohella lämpimät sekä sokeria sisältävät juomat voivat helpottaa flunssaista oloa. Pääasia on, että nesteytys on riittävä.

Omaa kroppaa kannattaa kuunnella tarkasti.

Lenkkipolulle tai kuntosalille säntäämistä kuumeen laskettua kannattaa välttää ainakin yhden kuumeettoman päivän verran. Näin säästyy ikäviltä ja jopa vaarallisilta jälkitaudeilta, joita ovat esimerkiksi sydänlihastulehdus tai keuhkokuume.

SUHTAUDU FLUNSSAAN VAKAVASTI. Kuumetta ja lihaskipua voi lievittää särkylääkkeillä.

Apteekista on saatavilla myös laaja valikoima erilaisia itsehoitolääkkeitä, joista jokainen voi valita itselleen sopivimman. Esimerkiksi nenäsumutteet, kurkkukipua lievittävät imeskelytabletit sekä tulehduskipulääkettä sisältävät juomajauheet helpottavat sairastuneen vointia ja nopeuttavat toipumista.

Flunssaan sairastumista ei voi varsinaisesti ennaltaehkäistä, mutta vastustuskyvystä huolehtiminen on tärkeää. Se onnistuu perusterveellä ihmisellä nukkumalla tarpeeksi, syömällä terveellisesti ja pitämällä huolta kunnostaan.

“mitä enemmän kypärät kolisee, sitä parempi!”

AMERIKKALAINE

-joukkuelaji isolla j:llä Fyysisyys. Taktisuus. Tiimityö.

Siinä sanat, joilla Helsinki Roostersin widereceiver anna-Jemina Seiles kuvailee amerikkalaista jalkapalloa.

Amerikkalainen jalkapallo, kansankielellä “jenkkifutis”, on nousussa Suomessa niin miehillä kuin naisillakin.

Harrastajamäärät kasvavat, ja divisioonia lisätään kausi kauden jälkeen.

Helsinki Roosters on yksi pääkaupunkiseudun joukkueista, joka pelaa amerikkalaisen jalkapallon SM-sarjaa.

Seuralta löytyy miesten, naisten ja junioreiden valmennusringit. Naisten joukkue pisti pystyyn vuoden alussa alkeiskurssin, jonne innokkaat ja uteliaat tytöt ja naiset pääsivät kokeilemaan lajia.

Alkeiskurssia mainostettiin Facebookissa sekä mm. julisteilla. Kurssilla oli yhteensä 25 osallistujaa ja se on ensimmäinen naisille järjestetty alkeiskurssi. Idea kurssin aloitukseen tuli joukkueen vanhemmilta pelaajilta, sillä pelaajatilanne vuoden alussa on usein heikko.

- Uusia pelaajia tarvitaan aina, jotta saadaan lisää materiaalia joukkueeseen. Viime kaudelta joukkue on pienentynyt jonkin verran, ja vanhempia pelaajia lähti jo ennen viime kauden alkua, vaihtoivat joukkuetta tai muuta, kertoo Seiles.

Joukkueen vaihdoksen taustalla syinä olivat valmennuksen epäselvät kuviot ja eteneminen. Vaihdon tehneillä pelaajilla oli erilainen kuva oman pelikautensa suunnasta. Seiles on erittäin positiivisesti yllättynyt alkeiskurssin tasosta ja uskoo ainakin muutaman kurssilaisen jatkavan joukkueeseen asti.

Urheilutausta näkyy, mikä helpottaa tämänkin lajin omaksumista. Seiles on varma, että uudet pelaajat ehtivät kevään aikana treenata itsensä kesäksi pelikuntoon.

- Itse aloitin treenaamisen syyskuussa ja olin seuraavana kesänä jo kentällä, joten varmasti tässäkin ajassa ehtii, Seiles vakuuttaa.

Omakustanne ammattiurheilua Jenkkifutis on Suomessa taas vahvassa nousussa.

90-luvulla sitä harrastettiin ja pelattiin paljon enemmän, mutta laji hiipui joksikin aikaa pois tietoisuudesta. Viime vuosien aikana laji on kuitenkin saanut enemmän nostetta.

EN JALkaPALLO

ä

teksti veera korjus kuvat veera visuri taitto JA KUVITUs nico havia

- Nyt tuntuu ja näyttää siltä, että porukka löytää lajin uudelleen.

Miehet pelaavat amerikkalaista jalkapalloa neljällä sarjatasolla, joiden lisäksi on vielä pääsarja Vaahteraliiga.

Naisilla sen sijaan löytyy SM-sarjan lisäksi vain yksi alempi sarjataso, 1-divisioona, joka tuli mukaan vasta kesällä 2013. Jenkkifutiksella ei kuitenkaan vielä elätä itseään Suomessa ammattitasolla. Varsinkaan naiset eivät lajista itselleen ammattia saa, ainakaan perinteisessä muodossa.

- Tämä on täyttä omakustanne ammattiurheilua, kuten tytöt joukkueessamme sanovat.

- Vielä sillä ei itseään elätä, mutta ehkä joku päivä, toteaa Seiles toiveikkaana.

- Mielestäni jenkkifutis oli jo pienenä ehkä siisteintä ikinä. Lohjalta kun kuitenkin olen, ei siellä miesten joukkuetta ollut ollut pitkään aikaan, puhumattakaan naisista.

Minulla ei ollut mahdollisuuksia lähteä Helsinkiin asti treenaamaan.

Varusteilla pelaaminen ja semikontakti on tullut naisille pelaamiseen mukaan paljon myöhemmin. Naisten joukkuetoiminta on lähtenyt kunnolla käyntiin vasta vuonna 2008. Tästä huolimatta Seilekseltä löytyy monipuolinen urheilutausta. Muun muassa jalkapallon, salibandyn, yleisurheilun ja ratsastuksen harrastajana naiselta löytyy valmiudet niin joukkueurheiluun kuin yksilösuorittamiseenkin.

- Erityisesti palloilulajeista on ollut jenkkifutikseen suunnaton apu, Seiles sanoo.

Monipuolinen tausta auttaa

Onnistuminen ja tietyn tavoitteen saavuttaminen ovat Seileksen pelaamisen lempihetkiä.

Seiles aloitti jenkkifutiksen syksyllä 2011. Laji on aina ollut lähellä sydäntä, sillä Seileksen setä on aikoinaan pelannut amerikkalaista jalkapalloa.

- Sitä on vaikea pukea sanoiksi. Pelkästään se, että saa pelissä hyvän kopin ja vastustajan yrityksistä huolimatta saat pidettyä pallon itselläsi, voi olla pelin kohokohta.

”Todella potentiaalista porukkaa löytyy. ”

“EN OLE JOUKKUEEN CHEERLEADER, VAAN IHAN OIKEA PELAAJA VARUSTEET PÄÄLLÄ KENTÄLLÄ JUOKSEMASSA PALLON PERÄSSÄ.”

“KUKAPA EI HALUAISI OSALLISTUA LAJIIN, JOSSA JOUKKUE ON JOUKKUe SANAN ÄÄRIMMÄISESSÄ MERKITYKSESSÄ.”

“Tärkeintä on, ettei luovuta”

Kokemusten kautta koukkuun

Amerikkalainen jalkapallo koetaan helposti miesten lajiksi. Ennakkoluulot ja stereotypiat voivat olla vahvoja, kuten myös Seileksen tapauksessa. Hymyilevää vaaleatukkaista hoikkaa naista ei varmasti ensimmäiseksi uskoisi pelaavan niinkin fyysistä kontaktia vaativaa lajia.

Erityisesti ensimmäisen vuoden aikana monella kyselijälle piti korjata, että en ole joukkueen cheerleader vaan ihan oikea pelaaja varusteet päällä kentällä juoksemassa pallon perässä.

Olin itse mukana alkeiskurssilla, enkä voi väittää ettei minua olisi aluksi hirvittänyt. Ainoa kokemukseni amerikkalaisesta jalkapallosta oli Super Bowlin katsominen telkkarista, joten konkreettinen ote lajiin puuttui täysin. Kun tuli ensimmäisten treenien aika, epäröin jo hieman. Olisiko minusta tähän? Kun kuitenkin voitin pelkoni ja astuin saliin ensimmäisiin harjoituksiin, olin myyty. Pelkkä pallon kiinniottaminen tuntui niin uudelta ja jännittävältä, etten olisi halunnut harjoitusten loppuvan ollenkaan.

Ennakkoajatuksia tulee vastaan, mutta nykyään ei ole enää niin suuresti pelkästään poikien ja tyttöjen lajeja.

Seiles kuitenkin myöntää, että lajissa on paljon miesten suosimia ja hallitsemia ominaisuuksia. Kovalla treenillä eivät naiset kuitenkaan ole paljoa perässä.

Amerikkalainen jalkapallo on hyvin monipuolinen laji.

Se mielletään väkivaltaiseksi pusertamiseksi, kun todellisuudessa pelin syvin idea on taktisuus. Pelkkä fyysisyys ei jenkkifutiksessa aina riitä.

- Tässä lajissa tarvitaan päätä. Tietysti myös urheilullisuudesta on hyötyä, koska sillä voi kompensoida niin monia osa-alueita. Todella monenlaiset ihmiset pystyvät pelaamaan ja olemaan mukana, kiteyttää Seiles.

Koska laji eroaa monella tapaa monesta muusta urheilulajista, on peräänantamattomuus yksi jenkkifutiksen tärkeimmistä henkisistä ominaisuuksista. Aina ei voi onnistua, mutta silti on jaksettava yrittää aina uudestaa.

- Pelin idea on loppujen lopuksi aika yksinkertainen. Ne jutut oppii, mutta eteen tulee kaikenlaista.Tärkeintä on ettei luovuta, sillä pääsee jo tosi pitkälle, Seiles sanoo.

Kokemukset, pelikaverit ja omat onnistumiset ovat suuri syy aloittaa jenkkifutis. Kuten muissakin joukkuelajeissa, pelaajista muodostuu ympärille perhe jonka kanssa jaetaan ilot ja surut.

- Tämä on ihan mahtava ja koukuttava laji. Olen itse saanut lajilta todella paljon, ja se on kaikki yhtä suurta, mahtavaa kokemusta. Ja hyvää treeniä, hyvän kunnon tästä ainakin saa, naurahtaa Seiles.

Kun viikonloppuna pääsimme treenaamaan välineiden kanssa, kasvoi innostukseni entisestään jos mahdollista. Yllättävän kevyet hartiasuojat päällä oli odotettua helpompi juosta, eikä kypärä epäilyjeni vastaisesti heilunutkaan päässäni. Astelin itsevarmana kentälle muiden kurssilaisten kanssa, ja kahden tunnin treeniaika tuntui vilahtavan ohi.

Kurssi piti sisällään viisi harjoituskertaa. Viimeisissä harjoituksissa melkein puolet kurssilaisista vakuuttivat jatkavansa lajia tulevaisuudessa, ja itse olen täysin samoilla linjoilla.

Amerikkalainen jalkapallo on laji, joka yllättää aina uudelleen. Laji, josta löytyy koko ajan uutta ihmeteltävää. Laji, jossa tarvitset fyysisten ominaisuuksien rinnalla vähintään yhtä paljon järkeä. Laji, joka koukuttaa niin, ettei siitä halua päästää irti. b

TEKSTI NIKO EKBLOM KUVITUS JA TAITTO PILVI PIRINEN

BOOSTER TESTAA:

SUKELLUS MAAILMAN KYLMIMPÄÄN BOOSTER MATKASI PORVOOSEEN HAIKON KARTANOON KOKEILEMAAN, MILTÄ HUIPPU-URHEILIJOIDENKIN SUOSIMA HUIPPUKYLMÄHOITO OIKEIN TUNTUU.

Kolmen minuutin sukellus -110 asteen huoneeseen saattaa monien mielestä kuulostaa pelottavalta. Sitä Huippukylmähoito ei kuitenkaan todellisuudessa ole.

Ennen kylmään astumista asiakas pukee päällensä sijanmukaisen varustuksen: Päähän pipo tai korvat suojaava panta, käsiin lapaset ja jalkaan villasukat ja huopikkaat.

Lisäksi tarvitaan vain uimapuku ja asiakas on valmis haasteeseen.

Huippukylmähoito koostuu kolmesta huoneesta. Kahdesta ensimmäisestä huoneesta (-30°C ja -60°C) siirrytään nopeasti itse huippukylmään eli -110 asteeseen, jossa asiakas hoidosta riippuen viihtyy 1-3 minuuttia.

Ensimmäisen minuutin jälkeen iholla tuntuu pientä kihelmöintiä. Seuraavien minuuttien aikana tulee jo oikeasti kylmä, mutta silti ei uskoisi, että lämpötila on oikeasti yli 100 astetta pakkasen puolella.

”KYSEESSÄ ON MAAILMAN PARAS LAILLINEN DOPING” Hoidon jälkeen kroppa palautuu nopeasti ja kylmän tunne katoaa alle viidessä minuutissa. Jäljellä jää raikas olo, jonka asiakas tuntee pitkään.

Kylmää ei tunne, koska keskushermosto ei tunnista alhaista lämpötilaa vaan sulkee pintaverenkierron, jolloin elimistö alkaa tuottamaan hapekasta verta. Samalla elimistö alkaa myös erittämään kipua ehkäiseviä ja mielihyvää tuottavia vasta-aineita ja antioksidantteja. ”Huippukylmähoidolla hoidetaan monia erilaisia sairauksia, kuten reumaa ja nivelvaivoja. Urheilijat käyttävät kylmää mm. nopeaan palautumiseen ja urheiluvammojen hoitoon”, kertoo huippukylmähoidon edelläkävijä Martti Gröhn.

Gröhnin yritys MJG Univers on erikoistunut huippukylmään ja tuonut sen myös Haikkooseen. ”Kyseessä on maailman paras laillinen doping”, Gröhn hehkuttaa. ”Hoidolla mahdollistetaan nopeampi ja pitkäaikaisempi palautuminen kuin esimerkiksi muilla perinteisillä palautusmenetelmillä”, hän jatkaa.

”URHEILIJAT KÄYTTÄVÄT KYLMÄÄ MM. NOPEAAN PALAUTUMISEEN JA URHEILUVAMMOJEN HOITOON”

Vuodesta 2003 Haikossa ollut Huippukylmähoito maksaa 33 euroa kerralta. Kerta riittää kokeiluun, mutta vammoja hoidettaessa tarvitaan yleensä useampi käynti.

Hoito on viime vuosina kasvattanut jatkuvasti suosiotaan ja sitä voi suositella niin kokeilunhaluisille kuin myös erilaisista vaivoista kärsiville. b

TÄTÄ ET TIENNYT KYLMÄHOIDOSTA: • HUIPPUKYLMÄÄ VOIDAAN ANTAA KAHDELLA TAVALLA: KOKO KEHOLLE KYLMÄTILASSA TAI PAIKALLISESTI KYLMÄINSTRUMENTILLA • KYLMÄHOITO ON TURVALLISTA (ASIAKAS TÄYTTÄÄ KAAVAKKEEN SAIRAUKSIEN VARALTA ENNEN HOITOA) • KYLMÄHOIDOLLA VOIDAAN HOITAA MYÖS IHO- JA UNIONGELMIA, SEKÄ STRESSIÄ • HOIDON ENSIKERTALAISET PALKITAAN HAIKOSSA STIPENDILLÄ

Sumu on olennainen osa hoitovaikutusta.

R

TEKSTI EEMELI KOSONEN KUVAT JOSEFIINA VÄÄNÄNEN TAITTO KAISA KOISTI

Roller derbyllä

vahva jalansija Suomessa

Roller derby on maailmanlaajuisesti kovassa nosteessa oLeva urheilulaji, mutta varsinkin Suomessa laji on ottanut hyvin tuulta alleen.

Suosion taustalta löytyy joukko innokkaita harrastajia, jotka ovat vieneet roller derbyä eteenpäin.

Roller derbyllä menee Suomessa vahvasti. Euroopan ensimmäinen kansallinen liiga näki päivänvalonsa viime vuonna juuri Suomessa ja lisäksi pari vuotta sitten maamme roller derby-maajoukkue osallistui ensimmäistä kertaa lajin MM-kisoihin sijoittuen hienosti viidenneksi.

“Avainasemassa on yhdessäolo ja HAUSKANPITO samanhenkisten ihmisten kanssa”

”Suomessa on ollut paljon innokkaita ja aktiivisia naisia viemässä lajia eteenpäin. Kaikki on pitänyt tehdä itse, koska mikään ei ole tullut valmiina. Pienin askelin mennään omalla tyylillä eteenpäin eikä pidä tyytyä vain tähän. Uskon, että lajilla on hieno tulevaisuus edessään”, arvioi Kallio Rolling Rainbow’n riveissä pelaava Noora Halme. ”Meille oli iso juttu esimerkiksi se, kun Hesari kirjoitti meistä ensimmäistä kertaa urheilusivuilleen viime vuonna. Aikaisemmin roller derbystä oli kirjoitettu vain kulttuurisivuilla”, täydentää Halmeen joukkuekaveri Iina Mykkälä Kasvavan harrastajamäärän myötä Suomeen avattiin vuonna 2010 ensimmäinen pelkästään roller derbyyn erikoistunut kauppa, Jam In The Box. Aluksi se toimi pelkästään netissä, mutta viime vuonna kauppa avasi liiketilat Helsingin Kallioon.

Vauhdikas kontaktilaji Roller derby sai alkunsa jo 1920-luvulla Yhdysvalloissa.

Laji oli tuolloin verrattavissa showpainiin, sillä ottelut suunniteltiin ja ne olivat pääosin näyteltyjä, mutta nykypäivän roller derby perustuu kuitenkin vahvasti urheilullisuuteen. Lajin alkuajoista on jäänteenä oikeastaan vain derbynimet, jotka ovat usein esimerkiksi hassutteluja jonkun julkkiksen nimestä. Roller derby on pääosin naisten laji, vaikkakin Suomessa on pari miesten joukkuetta ja tänä vuonna kisaillaan ensimmäistä kertaa miesten maailmanmestaruudestakin.

Roller derbyssä kentällä on samanaikaisesti kaksi joukkuetta, jotka luistelevat ovaalinmuotoista rataa ympäri.

Pisteitä saa, kun joukkueen pisteidentekijä eli jammeri, saa ohitettua vastustajajoukkueen pelaajia. Muut pelaajat ovat blokkaajia, jotka yrittävät estää vastustajajoukkueen jammerin menoa. Roller derby onkin siitä harvinainen laji, että varsinaista pelivälinettä ei ole ollenkaan.

Kontakti on varsin oleellinen osa lajia ja roller derby mielletään usein ainoastaan isojen ja fyysisten naisten harrastukseksi. Mielikuva on kuitenkin väärä, sillä Halmeen mukaan lajissa voi pärjätä aivan kuka vaan.

”Yksi lajin hienouksista onkin, kun tässä voi pärjätä kuka tahansa. Kaikenlaisia pelaajia tarvitaan: isoja, pieniä, hitaita ja nopeita. Roller derby on myös yllättävän taktinen laji, joten pelkällä koolla ja voimalla ei pärjää.”

Vaikka voitosta taistellaan aina ja kamppaillaan Suomen mestaruudesta, niin kilpailu ja voittaminen ei ole kaikki kaikessa. Avainasemassa on yhdessäolo ja hauskanpito samanhenkisten ihmisten kanssa. ”Tietysti voittaminen on aina kivaa, mutta jos pitäisi valita murskavoiton ja tiukan häviön väliltä, niin ottaisin mieluummin tiukan häviön. Pääasia on, että päästään vain pelaamaan ja siitä me ollaankin aina eniten innoissaan”, Halme kertoo hymyillen. b

”Roller derby on yllättävän taktinen laji”

KOLUMNI Hiihtäjä NAUTTII lajistaan vuodenajasta riippumatta TEKSTI Miska Miettinen kuva ilona savitie TAITTO JA KUVITUS Aleksandra Turunen Talven raitisilma vetää suomalaisia kuntoilijoita yhä enemmän suksimaan laduille. Hiihto on kasvattanut suosiotaan myös monen muun seikan takia, yksi suurimmista tekijöistä on se, että laji palvelee fyysisesti kuntoilijan jokaista raajaa. Nykyään hiihtäminen ei niinkää ole enää säiden armoilla hiihtoputkien sekä kesäisen rullahiihdon ansiosta.

Lajista löytyy myös sosiaalinen puoli, kun sitä harjoitetaan niin perheiden, kuin kavereidenkin kesken.

Monien eri kuntien liikuntajärjestöt ovat järjestäneet muun muassa hiihtosuunnistus- sekä laturetkiä.

Kyseisten tapahtumien suosio on ainakin maaseudulla ollut jatkuvassa kasvussa. Yksi suurimmista tekijöistä kuntoilun sekä mahdollisesti sosiaalisuuden lisäksi on se, että pelkät sukset ja sauvat riittävät lajin harrastamiseen myös näissä muokatuissa muodoissa.

Suksiminen etenkin järvien jäillä on kasvattanut suosiotaan viime talvien aikana. Ilman mäkiä ja rinteitä hiihtämistä pystyy harrastamaan myös kesäaikaan siis erilaisissa putkissa. Vuokattiin avattiin jo vuonna 1998 maailman ensimmäinen ympärivuotinen hiihtoputki.

Tämän suositun sotkamolaisen lomakohteen ansiosta hiihto on Suomessa jo perinteisesti kuntoilijoiden keskuudessa koko vuoden jatkuvaa.

Näiden lisäksi hiihdon suosiota tukee mahdollisuus harrastaa lajia kesällä. Toki rullahiihto on perinteiseen verrattuna aivan eri maailma, kun rullilla suksitaan pääasiassa autoteillä joko helteessä tai esimerkiksi vesisateen kourissa. Kesähiihto ja hiihtoputket kuitenkin antavat harrastajalleen sen mahdollisuuden, että omia kunto-ohjelmia voi suunnitella pitkälläkin tähtäimellä. Tämän ansiosta jokainen liikkuja saa nauttia koko kehoa rasittavan lajin suorituksista aina, kuin parhaaksi näkee vuodenajasta riippumatta.

”Liikkujat ovat yhdistäneet lajiin myös paljon muita kuntoilumuotoja.”

BRÄDI

I

TORJUU KIEKOT MUT EI FANEJA

Monet luulevat vielä tänä päivänäkin, että muusikoille urheilu on kirosana.

Lahtelaiselle Kari Härköselle eli rap-artisti Brädille urheilu on intohimo.

Intohimo, joka on seurannut häntä pienestä pojasta saakka.

TEKSTI HENRI INKI KUVAT JOSEFIINA VÄÄNÄNEN TAITTO JUHANA PULLINEN

Elettiin 80-lukua Lahdessa, kun kuusivuotias Kari Härkönen meni Lahden Reippaan futiskouluun. Mustaoranssien vanhemmissa ikäluokissa pelasivat tuolloin sellaiset tähdet kuin Jari Litmanen ja Joonas Kolkka.

“Pääsin läheltä seuraamaan jalkapallokenttien virtuooseja. Se teki suuren vaikutuksen muhun. ” Lahtelaisuuden yksi hienoja puolia on, että kaupungista löytyy kolme pääsarjaseuraa.

Härkösen isä on tunnettu yleisurheiluvalmentaja ja manageri Jukka Härkönen, joten urheilu on ollut aina perheessä läsnä.

“Yksi kaikkien aikojen parhaista pikajuoksijoista, Frankie Fredericks, treenasi kesät isän kanssa Suomessa. Frankie asui silloin meillä ja jaoin huoneeni hänen kanssaan - ne oli isoja juttuja pienelle pojalle.”

“Mun mielestä avain kaikkeen on pihapelit. Nuoret ihailevat pallotaitureita - puhutaan sitten Kuningas Litmasesta tai Roope Suoniosta. Ne taidot on opittu idoleiden temppuja treenatessa Urheiluruudun jälkeen takapihalla. Ohjattu valmennus näyttää esimerkin, mutta taidot jalostetaan verenmaku suussa pelatuissa pihapeleissä.”

Lahdessa lähiökiekko oli suuressa suosiossa 90-luvulla ja se vei myös Brädin mukanaan. Pian hän löysi itsensä maalin suulta torjumasta kiekkoja. Vielä tänäkin päivänä mies kaivaa räpylän kaapista ja menee tolppien väliin harrastesarjan peleihin.

Samoihin aikoihin jääkiekon kanssa Brädi ihastui koripalloon ja huomasi olevansa kolmen lajin syövereissä.

“Magic Johnsonin, Larry Birdin ja etenkin Michael Jordanin kaltaisten tähtien myötä kiinnostuin NBA:sta todella paljon. Menin vasta b-juniori-ikäisenä Namika Lahden organisoituun toimintaan mukaan. Pelasin kesät katukorista ja muut saivat vasta silloin houkuteltua mut mukaan.”

Täysi-ikäisyys lähestyi uhkaavasti, eikä hän osannut tehdä lajivalintaa tarpeeksi ajoissa.

“Ollaan Rähinän poikien kanssa kaikki aika liikunnallisia, joten se motivoi itseäkin treenaamaan päivittäin.” ”Ihme ettei isä saanut pojastaan yleisurheilijaa, vaan ajauduin joukkuelajien pariin. Moni luulee, että sooloräppärin arki on rinnastettavissa yksilöurheilijaan. Vaikka siinä julisteessa lukee Brädi, niin joukkueena tätä musiikkiakin tehdään.”

“Junnuvuodet loppuivat nopeasti. Pelasin koriksen kakkosdivaria pari kautta ennen kuin musiikkihommat tuli ja keikat alkoivat pyörimään. Olen kiitollinen, että sain pelata futista, lätkää ja korista. Kaikista lajeista tuli rakkaita ja ne ovat vieläkin harrastetasolla mukana jatkuvasti.”

Myöhemmällä iällä Brädi on saanut tutustua myös muihin isän manageritallin huippu-urheilijoihin, kuten pituushypyn olympiahopeamitalistiin Khotso Mokoenaan sekä korkeushypyn maailmanmestariin Donald Thomasiin.

Nykyään Brädi treenaa ahkerasti kuntosalilla. Se auttaa artistia jaksamaan keikkakiireiden keskellä. Aika on aina välillä tiukassa, mutta mies yrittää päästä kuntoilemaan päivittäin.

”Thomasin kanssa ollaan todella hyviä ystäviä. Molemmilla on yhteinen intohimo. Nimittäin Jordan-tennareiden keräily.”

Pihapelit, niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa, olivat osa nuorten arkea vielä viime vuosituhannella. Brädin naapurusto koostui samanikäisistä pojista, joten pihoilla pelattiin päivittäin.

“Kollegojen kanssa ollaan mietitty milloin terveyskärpänen puri muusikoihin. Nykyään rokkarit painaa maratoneja. Tosin itselläni liikunta on aina ollut lähellä sydäntä.

Ollaan Rähinän poikien kanssa kaikki aika liikunnallisia, joten se motivoi itseäkin treenaamaan päivittäin.”

“Brädin vaimo on personal trainer sekä Suomen ehdotonta kärkeä body fitneksessä.

Tämä näkyy myös perheen elämäntavoissa - niin ruokapöydässä kuin salilla.” ”Melko pian alkaa ahdistamaan jos kiireet estävät kuntoilun. Välillä väsyttää ja laiskottaa, mutta se fiilis minkä treenin jälkeen saa on mieletön. Onneksi mulla on superliikunnallinen vaimo, joka piiskaa ja motivoi.”

“Treenataan Miran kanssa paljon yhdessä ja katsotaan, että teen liikkeet oikein. Punttiohjelmakin meni uusiksi nuoruusvuosista. Tietysti pitää olla herkkupäiviäkin, mutta aika paljon katsotaan mitä suuhun laitetaan - onneksi vaimo on loistava kokki.”

Parhaillaan kolmatta studioalbumiaan työstävä lahtelainen myöntää, että aika on kortilla etenkin nauhoitusten aikaan. Artistin päivät kuluvat studiolla ja siinä lomassa vielä keikkaillaan – aikaa levolle ei jää paljoa. ”Ihminen tarvitsee unta, mutta on myös muunlaista lepoa. Joillekin se voi tarkoittaa olla tekemättä mitään.

Ihminen lepää silloin kun on mielekästä aktiviteettia – PlayStation päälle ja kaverit kylään.” ”Tietysti sitä toivoisi, että vuorokaudesta löytyisi tunteja vielä lisää. Tosin tykkään viettää aktiivista elämää ja olla monessa mukana. Levyn tekstejä väännetään joskus yötä myöten, joten unet jää välillä aika vähille.”

Brädin tulevan levyn ensimmäinen single, Hätähuuto, julkaistiin helmikuun 7. päivä. Albumin on määrä tulla ulos loppukeväästä. ”Ensimmäisellä singlellä mennään pimeän ajan yli ja toinen onkin sitten jo kesähitti”, Brädi lupaa.

Niin ja niitä priimakuntoisia Jordaneita löytyy Brädin vaatehuoneesta yli sata paria. b

Brädi toimii kuuluttajana Namika Lahden kotiotteluissa.

Kuntoilu

muoti-ilmiÜ vai todellinen teksti niko lehmuskanta kuvat sonja heinonen taitto emmi hyyppä

u:

todellinen buumi?

Kuntoilu on nykyään iso osa suomalaisten arkea, ainakin sellaisen kuvan media ja sosiaalinen media antavat. +4 astetta ja sateinen sää vai -2 ja aurinkoinen?

Kummalla kelillä itse lähtisit juoksulenkille? Vastaukset eivät varmasti yllätä ketään, mutta tälläisissä pienissä eroissa erottuu myös todellinen lenkkeilijä sekä ns. “muotilenkkeilijä”.

62-vuotias Paavo on lenkkeillyt vähintään kaksi kertaa viikossa jo 45. vuoden ajan. Hänellä on jalassaan noin kymmenisen vuotta vanhat tuulihousut ja lenkkarit.

“Tätä tekee tottumuksesta, sekä mieltymyksestä liikuuntaa kohtaan. Olen vähän niinkuin tapojeni vanki.”

Paavo kertoo.

Parikymppinen Nea lataa kuvan uusista Niken juoksukengistään ja aamupuurostaan Instagram-kuvanjakopalveluun lähes joka päivä. Kuvien lataamisen yhteydessä hän käyttää muunmuassa hashtageja: “Fitness”, “healthy”, “eatclean”, “traindirty” jne. Nean käydessä lenkillä tai salilla, hänen täytyy jokaikinen kerta ilmoittaa siitä sosiaalisessa mediassa jollain tavalla, luoden näin seuraajilleen illuusion että hän tekee sitä päivittäin.

Nea ja Paavo ovat hyviä esimerkkejä siitä, että toinen tekee asioita aidosta palosta liikuntaa kohtaan. Nea tekee sitä myös, mutta hiukan eri tavoin, muodin sekä median kaulapannassa. (Henkilöt ovat kuvitteellisia.)

Fyysisesti rankat, sekä hengelliset lajit ovat myös suuressa suosiossa Suomessa. Hot yoga on ollut pinnalla meillä vuodesta 2004. Buusteri lähteekin nyt testaamaan lajia. Tarkastellaan samalla löytyykö joogasalilta todellisia himourheilijoita, ja kuinka rankkaa hot yoga todellisuudessa on. Tiemme vie nyt Helsingin Kaisaniemeen ja siellä sijaitsevalle Yoga Nordic-salille.

B

Maanantai ja saavumme hyvissä ajoin kello 16 alkavalle bikram hot yoga-tunnille. Infontyöntekijä kertoo ja ohjeistaa innoissaan salin toiminnasta hymyssä suin.

Tulevan tunnin ohjaajaa Lauriinaa odottaessa kyselemme tuntien suosiosta ja hinnoista - Seuraavalle tunnille on tulossa 16 joogaajaa.

Toimittajamme Niko Ekblom käy vaihtamassa päällensä asianmukaisen varustuksen, shortsit ja t-paidan.

Tämän jälkeen Niko maksaa ohjatun tunnin kertamaksun 17€, sekä mattovuokran 2,5€. Kymmenen kerran kortin salille saa hintaan 135€ ja opiskelijat saman kortin hintaan 115€. Ohjaaja saapuu paikalle ja päästiin sopimaan tunnin jälkeinen haastattelu- sekä kuvaustuokio. Samalla ihmisiä alkaa tulla sisään ja tila käydä ahtaaksi, päästetään Niko hikoilemaan 90. minuutin ajaksi.

Yoga Nordic tarjoaa pariakymmentä eri hot yoga lajia, ja myös syventäviä kursseja. Nordic tarjoaa tutustumistarjouksena 35€ viikko maksavan paketin, jolla voi kokeilla kaikkia studion tunteja sekä ohjelmia. Näin jokaisen voi helposti löytää oman suosikkinsa.

Jokaiselta tunnille tulevalta kysyttiin, että onko tarpeeksi vettä mukana. +38 asteen joogaushuoneessa nestettä kuluu todella suuri määrä, siksi nesteytys on erittäin tärkeää ennen suoritusta, sekä suorituksen aikana.

Salin aulassa on paljon oheistuotteita erilaisista budhakoruista, tee-tuotteisiin, sekä urheilujuomiin. Ennen tuntia on myös mahdollisuus tilata valmiiksi smoothie, jonka voi nauttia heti tunnin jälkeen. Kyseessä on paljon hyvän olon- tuotteita, johtuen siitä että hot yogassa keskitytään paljon henkiseen ja mentaaliseen hyvinvointiin.

“En olisi uskonut hot yogan olevan niin rankkaa.”

“En olisi uskonut hot yogan olevan niin rankkaa. Itse treenin jälkeen olo oli erilainen verrattuna toisenlaiseen urheilusuoritukseen. Tunne oli vapautunut, joten puheet siitä, että yoga puhdistaa mielen ja kehon pitävät paikkansa.” Toimittajamme Niko vahvistaa juuri niitä puheita, joita luimme lajista jo etukäteen.

“En ole myös koskaan hikoillut yhtä paljon minkään muun urheilusuorituksen aikana kuin yoga-tunnilla.”

Niko kertoo 90. minuutin bikramin olevan ensikertalaiselle melko haastava, päästen kuitenkin alkukankeuden jälkeen hyvin mukaan.

“Olihan se aika armeijameininkiä.”

Lauriina saapuu haastatteluun suoraan tunnilta, niin kuin oli sovittu. Lauriina on valmistunut Bikram Choudhuryn johtaman Indian Yoga Collegen opettajakoulutuksesta keväällä 2011 Los Angelesissa. ”Olihan se aika armeijameininkiä,” Lauriina vastaa koulutuksen rankkuuteen liittyen. Bikram on yleiseksi lanseerattu ohjelma, eli globaalisti tunnin kulku ja sisältö on sama paikasta riippumatta. Lauriina vetää tuntinsa englanniksi, avustaen tarvittaessa suomeksi.

Jokaista yogasalille haluavaa miestä askarruttava kysymys on varmasti se, että uskaltautuuko raavas mies mennä naisten valtaamille tunneille? Tunnilla jossa toimittajamme kävi, oli 16. osallistujasta kaksi miehiä.

“Rankimmilla tunneilla noin kolmasosa voi parhaillaan olla miehiä,” Lauriina toteaa. Myös ohjaajien joukosta löytyy muutama mies. Miesohjaajat vetävät muunmuassa solar tunteja, sekä hot pilatesta.

Hot yoga nostaa jatkuvasti suosiotaan. Toimittajamme kommenteistakin päätellen laji tempaa helposti mukaansa. Viehättävä, rauhallinen, mutta samalla fyysisesti hyvin rankka hot yoga on jo vakinaistanut paikkansa suurten harrastuksien joukkossa. Myös Suomessa. b

Bikram Choudhury •Syntyi 10. helmikuuta 1946 Intiassa •Muutti Yhdysvaltoihin 24-vuotiaana •Aloitti yogan kolme-vuotiaana ja voitti jo nuorena useita eri palkintoja •Kehitti oman alalajin yogaan ja nimesi sen itsensä mukaan, Bikram yogaksi •Tänä päivänä Choudhury elää edelleen Yhdysvalloissa ja pyörittää yhdeksän viikon mittaista koulutusjaksoa - sama kurssi, jonka ohjaaja Lauriina kävi •Yoga guru on kirjoittanut kirjat: Bikram’s Beginning Yoga Class, sekä Bikram Yoga: The Guru Behind Hot Yoga Shows the Way to Radiant Health and Personal Fulfillment

Yoga Nordicin Hot Yoga -sali on +38-asteinen.

BOOSTER HEO 2013-2014 LE H T I J O U R N A L I ST I T URH E I LU J O U R N A L I ST I T K UVA J O U R N A L I S T I T G RA A FI S ET SU U N N I T T E L I J AT