Rapid

RAPID RAPI RAPI RAPI RA RAPI RA R R R R

FITNESSMUOTI ILMAJOOGA

+

1/2015 HELMIKUU 8,90€

THAINYRKKEILIJÄ

RIIKKA JÄRVENPÄÄ

1

TEKSTI Siiri Tura Loviisa Hautoniemi Julius Sorjonen Michael Pounds Noora Karppinen Anja Nystenz KUVAT Inkeri Virkki Milla Tallberg Uwa Iduozee Anja Nystenz Nina Halme arkisto TAITTO Annika Roitto Inka Heinonen Inkeri Pääkkö Jasmin Huttunen Kaius Järvensivu Maija Polet

2

RAPID 1/2015

Tässä numerossa

4

Kuntoutusprosessi –urheilijan kovin kamppailu

7

Kolumni: Liikkumisen ilo hukassa

8

Ehdottomuuden äärirajoilta parempaan elämään

Parhaat kuntosalit

12 14

16

17

18 20

Terveyspommitus valtaa median

Fitness fashion

Kolumni: Ylös, ulos ja opiskelemaan Lajiesittelyssä ilmajooga

Koko elämä pakettiautossa

KUNTOUTUSPROSESSI – urheilijan kovin kamppailu

4

Teksti Siiri Tura Kuvat Inkeri Virkki

Puoli vuotta sitten uransa nousukiidossa olevan thainyrkkeilijän Riikka Järvenpään elämä sai uuden suunnan, kun ortopedi kertoi hänelle musertavia uutisia.

E

lettiin heinäkuun loppua, jolloin Suomen thainyrkkeilymaajoukkue valmistautui syyskuussa oteltaviin EM-kisoihin. Riikan osalta EM-kisat, sekä useat muut tulevaisuudessa siintäneet arvokisat saivat kuitenkin jäädä aluksi vähäpätöiseltä tuntuneen polveen kohdistuneen iskun johdosta.

- Sain vieressäni sparraneelta parilta iskun polveni sivuun, jota luonnollisesti säikähdin. En kuitenkaan ajatellut, että polvelle olisi käynyt mitään sen suurempaa, kun lääkärikin epäili sen vain venähtäneen ja arveli vamman paranevan viikossa, Riikka sanoo.

Kun vamman todellinen vakavuus valkeni magneettikuvausten jälkeen, joutui Riikka suunnittelemaan koko loppuvuotensa uudelleen.

- Oli se aika romahduttava fiilis, kun magneettikuvauksen jälkeen lääkärini soitti minulle kertoakseen mikä polvessani oli oikeasti vialla. Diagnoosi oli eturistisiteen repeämä, joka oli leikattava, kertoo Riikka.

Elokuussa tehty leikkaus sujui hyvin, ja Riikka pääsikin aloittamaan jalkansa kuntoutuksen pienin venytyksin jo heti seuraavana päivänä. Ensimmäinen isompi askel kohti parantumista sekä kilpakehiä oli Riikalle kuitenkin vasta, kun hän sai lääkäriltä luovan juosta.

- Ennen lupaa juosta urheilu oli ainoastaan polven kuntoutusta ja punttisalilla rehkimistä, joten kun pääsin ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen liikkumaan nopeasti ja hengästymään, oli siisti fiilis.

5

“Arvostan terveyttä nyt aivan uudella tavalla” LÄHEISTEN TUKI TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Perheen ja läheisten tuki sekä kannustus ovat näytelleet tärkeää roolia Riikan kuntoutumisessa. Leikkausoperaation jälkeiset kolme viikkoa Riikka viettikin Tampereella vanhempiensa sekä siskonsa perheen luona. Koska varsinkin kuntoutusprosessin alkutaival oli naiselle raskas, kiittelee hän vuolaasti perheeltään ja ystäviltään saamaansa tukea.

Kuntoutusprosessin aikana Riikka on ehtinyt myös miettiä suhdettaan omaan kroppaansa sekä thainyrkkeilyyn.

-Tämä kaikki on opettanut minua arvostamaan terveyttä aivan uudella tavalla, mutta katsotaan kauanko arvostus kestää kun pääsen taas kuntoon.Tällaiset asiat kun tuntuvat unohtuvan kovaa treenatessa aika nopeasti meiltä ihmisiltä, Riikka naurahtaa.

- Uskon kuitenkin, että jatkossa osaan kuunnella omaa kroppaani paremmin, enkä lähde liian aikaisin treenaamaan, jos jokin paikka on oikeasti kipeä. Näin vältän vaivojen uusiutumisen ja pitkittymisen, hän pohtii.

KAIPUU KEHÄÄN AUTTAA JAKSAMAAN Thainyrkkeilyn kaipuu on vahvistanut Riikan uskoa siitä, että juuri tämä on hänen juttunsa.

- Olen saanut vain lisää intoa lajia kohtaan, enkä malta odottaa että pääsen takaisin treenisalille.

Ennen kuin kuntoutusprosessi on viety loppuun, joutuu Riikka kuitenkin t yytymään vaihtoehtoisiin harjoitusmuotoihin. Tä llä hetkellä hän treenaa punttisalilla yläkroppaa sekä vahvist a a jalkojansa, juoksee ja käy silloin t äl löin lyömässä säkkiä. Potkimaan hän ei vielä pysty.

Edustamallaan thainyrkkeilysalilla Combat Academy of Finlandilla Riikka on loukkaantumisensa jälkeen käynyt vain muutaman kerran, lähinnä tervehtimässä ystäviään. Omat harjoituksensa hän tekee mieluiten vielä jossakin muualla, sillä muiden l ajiharjoittelun katselu muistuttaa häntä jatkuvasti omasta tilastaan.

Vaikka Riikka kertookin haluavansa palata takaisin kehään mahdollisimman pian, ei hän ole halunnut asettaa paluulle tarkkaa aikataulua. Suunnitelmissa hänellä on hoitaa kuntoutus kunniakkaasti loppuun ja palata kehään sitten, kun kroppa ja mieli ovat siihen varmasti valmiita.

Tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvin kirkkaalta naisen silmissä, ja hän kertookin asettaneensa itselleen kovia tavoitteita jo vuodelle 2016.

- Näihin koviin tavoitteisiinhan päästään kovalla, mutta järkevällä treenillä ja hyvällä fiiliksellä, nainen vinkkaa.

6

LIIKKUMISEN

ILO HUKASSA

>>Jos oikeasti halutaan saada positiivisia tuloksia, on otettava harppaus eteenpäin>> LOVIISA HAUTONIEMI

P

uhutaan paljon siitä, miten nykynuoret harrastavat liian vähän liikuntaa. Pullamössö sukupolveksi sanottu nuoriso viettää aikansa älylaitteiden parissa. Yleisesti vähäisen liikunnan harrastamisen syyksi laitetaan juuri internet aikakausi, mutta on myös toinenkin syy.

Monet sanovat että koulun liikuntatunnit ovat liian kilpailuhenkisiä. Tunnit koetaan pakkopullaksi, vaikka liikunnan tulisi olla mukavaa ajanvietettä ja yhdessäoloa. Kun muistelen ala-ja yläasteen liikuntatunteja, myönnän että ne eivät aina olleet herkkua. Vapaa-ajalla kuitenkin pelasin ystävien kanssa kaikenlaista. Suurin ongelma liikuntatunneissa oli mielestäni se että “oli pakko tehdä”.

Silmiini satu taannoin Ylen sivuilla otsikko :Koulu tappoi monelta liikuntakipinän loppuiäksi: “En pysty ryhmäliikuntaan, alkaa ahdistaa ja itkettää”. Liikuntatunneilla mitataan ja testataan oppilaita, ja tulosten perusteella heidät laitetaan “paremmuusjärjestykseen”. Listan kärjessä olevat oppilaat saavat tukun kehuja ja häntäpää jätetään usein huomiotta. Urheilukilpailuihin valitaan aina luokan parhaat oppilaat edustamaan, vaikka halukkaita olisi muitakin. Usein tästä syystä oppilaille tulee tunne, että he eivät ole mitään, eikä heitä kelpuuteta mihinkään. Koulun kuuluisi kannustaa oppilaita siihen mistä he itse pitävät, eikä tyrmätä oppilaiden omaa innokkuutta.

Liikuntaa halutaan lisätä opetusohjelmaan ja sitä kautta nuoriso liikkeelle, mutta jos kerran tuloksena on liikuntakipinän tappaminen, ei liikunnan lisäämisestä ole hyötyä. Melkein päinvastoin, nuoret alkavat vihata liikuntaa entistä enemmän.

Jos oikeasti halutaan saada positiivisia tuloksia, on otettava harppaus eteenpäin.

Opetusneuvos Matti Pietilä valmistelee opetussuunnitelmauudistusta, joka muuttaisi ala- ja yläasteen liikuntatunnit hyvinvointioppiaineeksi. Pietilä haluaa saada oppilaat rakastumaan liikuntaan. Tavoitteena on, että uudistus tulisi voimaan elokuussa 2016.

7

“On järjettömintä perustella Fitnestä sillä että se on kilpaurheilua joten sen ei tarvitse olla terveellistä.”

8

Ehdottomuuden äärirajoilta parempaan elämään

Terveydenhoitajan kehotus teini-ikäisenä voi johtaa 15 vuoden helvettiin. Helvettiin missä sekä henkinen, että fyysinen hyvinvointi revitään riekaleiksi.

TEKSTI JULIUS SORJONEN KUVAT MILLA TALLBERG, TIIA WILLMAN TAITTO INKA HEINONEN

P

öydän toisella puolella istuvan, Fitme-Tiimiin kuuluvan Tiia Willmanin säteilevän hymyn ja aurinkoisen olemuksen takaa ei näy jälkeäkään hänen kokemistaan rankoista vuosista. Nyt vuoden ajan parempaa, terveellisempää ja onnellisempaa elämää elävä Tiia, muistaa kuitenkin synkän alun kuin eilisen päivän.

Hänen traaginen tarinansa sai alkunsa kun hän oli 13-vuotias. Terveydenhoitajalla käynnin jälkeen Willman aloitti ensimmäisen kerran laihduttamisen. Laihduttaminen ja ruokavalion muuttaminen ehdottoman tarkaksi oli hänen tapansa paeta pahaa oloa.

-Se oli niin systemaattista, joten jäin helposti koukkuun. Pahaa oloa ja epävarmuutta on helppo paeta suorittamiseen.

Suorittaminen toimii päihteenomaisesti, minulle asiaa ajoi pakonomainen liikunta ja painon tarkkailu, mutta toisaalta se olisi voinut olla vaikka päihteiden väärinkäyttö tai yli varojensa shoppailu.

Ajan saatossa treenaaminen muuttui vain kovemmaksi ja ruokavalion laajuus supistui entisestään. Vaikka henkinen hyvinvointi selkeästi kärsi tästä liiallisesta treenaamisen ja ruokavalion rummuttamisesta, Tiia taisteli eteenpäin väkisin.

-Halusin pudottaa painoa ja olla yhä paremmassa kunnossa. Välillä ei kiinnostanut yhtään treenata, mutta pakotin itseni siihen. Kaikki oli vain suorittamista.

T

iia, hänen kroppansa hyvinvointi sekä intohimo elämäänsä kohtaan kuihtui päivä päivältä.

Masentuneisuus ja jokapäiväinen kireä mielentila valtasi Tiian ja hänen elämänsä. Viimeinen askel ennen totaalista tiputusta tyhjyyteen, oli osallistuminen fitness- kisoihin. Kisojen jälkeen hänen ystävän-

“Ehkä ihmisten pitäisi tehdä asioita itselleen ,eikä vain mennä johonkin tiettyyn muottiin koska se on nyt pinnalla.” säkin huomasivat suuren negatiivisen muutoksen ja Tiia tarttui vihdoin härkää sarvista.

-Viimeisten vuosien aikana olen ottanut selvää asioista, koska oli pakko selvittää mitä mulle on tapahtumassa.

Nykyään hän treenaa vain omaksi ilokseen nautintoja hakien. Willman painottaa että treenaamisen pitää tuottaa nautintoa ja siksi sitä ei aina tarvitse tehdä verenmaku suussa.

9

-Nykyään treenaan vain silloin kun mulla on sellainen fiilis, eikä silloin kun se on vain pakonomaista.

Pyöräilen töihin, kävelen rappusia ja siivoan. Haen siis liikuntaa myös arkisten askareiden kautta, kunhan se on kivaa.

Itse fitness-urheilua hän ei tyrmää suoraan, mutta harrastuksen pariin syitä kysyttäessä Wilman pomppaa melkein pystyyn.

-On järjettömintä perustella Fitnestä sillä että se on kilpaurheilua joten sen ei tarvitse olla terveellistä. Fitness on mielenkiintoista ja haastavaa, mutta kaikille se ei todellakaan ole terve laji.

H

eti fitness-kisojen jälkeen Personal Trainer-tutkinnon suorittanut ja vuotta myöhemmin liikuntalääketiedettä vuoden opiskellut Tiia on nyt osa Fitme-Tiimiä. Tiimin tarkoitus on valaista ihmisiä oikeasti terveellisestä liikunnasta ja ruokavaliosta. Heillä on kolme teemaa; Ravinto, Lepo ja Liike. Luennoilla kannustetaan lempeämpään liikuntaan, joka toimi arkiaktiivisuusalueella. Eli ihan päivittäis askareisiin vaativassa liikunnassa. Sen lisäksi levon merkitystä korostetaan. Willman painottaa, että nimenomaan lepo ja stressinhallinta ovat avainasemassa ihmisen hakiessa parempaa hyvinvointia.

-Ruoansulatus ei toimi, jos stressi on kova.

Kun ruoka ei sula kunnolla, se rasittaa suolistoa ja voi johtaa mm. mielihyvähormoni serotoniinin tuotannon vähenemiseen ja aiheuttaa siten masennusta.

K

oko haastattelun ajan hän painottaa, että ihmisten tulisi tehdä itse ruokaa puhtaista raaka-aineista ja unohtaa kaiken valmiin. Hän lisää että

“On hirveää haaskausta hukata elämästään aikaa siihen että miettii miltä näyttää. Meidän tulisi vain keskittyä siihen mikä tekee meidät oikeasti onnelliseksi, eikä rääkätä itseämme paremman ulkonäön takia henkihieveriin” suoliston toimivuuden kannalta, ihmisen on tärkeää saada kuituja, mieluiten kasviksista ja marjoista, sen sijaan leivät ja muut teolliset viljatuotteet voi huoletta jättää kaupan hyllylle. Syödyn ruuan ja harjoitetun liikunnan tulisi tähdätä koko ajan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

-Silloin kun nuo menevät esteettisyys edellä, niin ollaan väärällä polulla. Ehkä ihmisten pitäisi tehdä asioita itselleen, eikä vaan mennä johonkin tiettyyn muottiin koska se on nyt pinnalla. Ihmisten pitäisi kuunnella,

arvostaa, sekä rakastaa itseään. Meidän elimistö kertoo mitä meidän pitäisi tehdä, meidän pitää vain kuunnella sitä.

N

oin 15 vuotta sitten terveydenhoitaja kehotti Tiiaa laihduttamaan. Tiia ei halua syyllistää terveydenhoitajaa mutta myöntää että tuo oli se tuuppaus joka työnsi hänet tuskaiselle tielle jonka hän sai vasta vuosi sitten päätökseen.

-On hirveää haaskausta hukata elämästään aikaa siihen, että miettii miltä näyttää. Kun meidän tulisi vain keskittyä siihen mikä tekee meidät oikeasti onnelliseksi, eikä rääkätä itseämme paremman ulkonäön takia henkihieveriin. Olen surullinen että hukkasin omasta elämästäni 15 vuotta siihen ja toivon ettei kukaan muu toista ikinä tätä samaa virhettä.

“IT’S NOT ABOUT BEING BEST IT’S ABOUT BEING

BETTER THAN YOU WERE YESTERDAY” 11

PARHAAT K

Vuosi on jälleen vaihtunut uudeksi. Uskomaton määrä on tehty uudenvuode tämiin. Kaupungin tarjoamia sekä yksityisiä.Vierailimme Töölön ja Kallion kau karista

KUNTOSALI

Kisahalli

€/KRT €/KK

3€

8,50€

24€

56€

KULKU YHT.

Hyvät bussi ja ratikka yhteydet

RUUHKA AJAT

16:00-18:00 mutta mukaan mahtuu

8 ja 9 ratikalla ove

17:00-18:30 treenaaminen kä nössä mahdoto

PLUSSAT

+ Lajien runsaus, voi pelata sulkapalloa, koripalloa, lentopalloa, pingistä. + Tilaa riittävästi. Jokaiselle kropan osalle oma “loossi”. + Vapaita painoja riittävästi

+ Ryhmäliikunta tunteja runsaas + Hyvä määrä cardio-laitteita + Uimahalli sisältyy hintaan

MIINUKSET

- Cardiolaitteita ei paljon - Paljon muuta koko ajan menossa mm. koripallo ja voimistelu harjoituksia. Keskittyminen voi häiriintyä helposti.

- Suihkutilat ovat heikot

- Hinta - Pieni tila - Vapaita painoja todella rajoitetu

Hinnaltaan edullinen, mutta aloittelijalle hankala paikka. Turhan iso ja paljon säpinää koko ajan menossa. Käyttäjiä on laidasta laitaan, joten aloittelija tai konkari ei tunne oloaan vieraaksi. Laitteita löytyy riittävästi.

Liian pieni tila. Laitteita on kas pienelle alueelle. Ryhmäliikunta riittävästi, joten jos ei halua m tosalille, ohjatut ryhmäliikuntatun vat loistavasti. Uinti mahdollisu

arvio arvosana 12

Helsingin Urhei

3/5

2,5/5

KUNTOSALIT

en lupauksia, suurin osa liittyy aina kuntoiluun. Helsingissä on kuntosalia riitupunginosissa neljällä kuntosalilla vertailemassa minne kannattaa lähteä kiloja amaan!

ilutalo

en eteen

0 äytänonata

sti

usti

sattu paljon a tunteja on mennä kunnnit korvaauus loistava.

Fitness 24/7

Töölö Gym

-

12€

19,90€

56€ kk

Metrolla parhaiten, Sörnäisten asema.

ratikat 4, 7 ja 10 Hesperian puiston varrella.

16:00-18:00 Auki ympäri kellon, voi mennä kuin haluaa.

-

+ Erillinen vapaapaino alue + Personal Training mahdollista + Aukioloaika, ( 24/7)

+ Ylivoimaisesti monipuolisin tarjonta laitteita + Parhaat cardiolaitteet sekä määrä vapaapainoja + Tilaa tehdä omia liikkeitä riittävästi + Ryhmäliikunta tunteja + Palvelu todella ystävällistä ja auttavaa

- Henkilökunta paikalla vain päiväsaikaan - Vain kuukausihinnalla - Ei ryhmäliikuntatunteja

- Hinta - Ryhmäliikunta ei kuulu kk maksuun

Loistava hinta. Aukiolo aivan loistava joten voi mennä kun haluaa. Apua ei hirveästi saa, henkilöstö ei aina paikalla. Palvelun taso jättää toivomisen varaa. Ei ollenkaan ryhmäliikunta tunteja. Tilat välillä sotkuiset, etenkin henkilökunnan ollessa pois. Mahdollisuus ostaa proteiinijuoma tai patukka automaatista.

Ylivoimaisesti paras kuntosali. 2 kerroksinen jossa cardiolaitteet yhdellä tasanteella, yläkroppa omalla alueellaan ja jalkalaitteet omalla alueellaan. Henkilöstö auttaa mielellään kunhan uskaltaa kysyä apua. Toimii aloittelijalle mainiosti. Hinta ainut negatiivinen, mutta jos haluaa panostaa kuntoiluun, Töölö Gym on paikka mihin mennä.

3,5/5

4,5/5 Michael Pounds

13

TERVEYSPOMMITUS valtaa median Fitness-elämäntavasta on tullut muotia ja arkipäivää. Mediassa hehkutetaan huippukuntoa ja hyvää oloa niin, ettei pakoon tunnu pääsevän vaikka haluaisikin.

TEKSTI NOORA KARPPINEN KUVITUS ANNIKA ROITTO

FIT FIT

Magazin e

14

Raitiovaunu numero kolme vie Kalliosta Helsingin keskustaan vajaassa vartissa. Matkalla voi pikaisesti tutustua stadin värikkäisiin katuihin.

Tienvarsimainoksessa bloggaajat poseeraavat hikisinä kuntosalilla. Ohirullaavan ratikan kyljessä on jättimäinen purkki tarjousrahkajuomaa. Proteiinirahkaa on nyt joka toisella pysäkillä. Terveys, hyvinvointi, fitness. Ne ovat kaikkialla ympärillämme. Ne ovat medioissakin: aikakauslehdissä, mainonnassa, televisiossa ja radiossa.

aikaa ja vaivannäköä. Ajatukset timmimmästä kehosta ja itsevarmemmasta minästä ovat niin vahvoja, että iskee houkutus hakea apua esimerkiksi proteiinilisistä.

Terveysviihde tarjoaa

Lehtihyllyjen suosituimmat Suomessa myydään yli kolmeakymmentä erilaista fitnessja terveyslehteä. Noin puolet ilmestyy suomeksi säännöllisesti.

Yksi Suomen johtavista mediataloista, Sanoma Media Finland, julkaisee neljää eri terveysaiheista lehteä. Niistä ainakin ET Terveys ja Me Naiset Sport- teemalehti ovat selvästi terveysinnostuksen poikimia uutuuksia. Sellaisia ovat myös mm. A-lehtien Apu-lehden ystäville lanseeraama Apu Terveys ja Aller median Fit Laihdu! –teemalehti.

Terveyslehtien laajaa suosiota selittää mm. kysyntä kaikissa ikäryhmissä nuorista vanhuksiin. Valtaosa lehtien lukijoista on naisia (esim. Fit-lehdellä 85 %), mutta mieslukijoitakin houkutellaan mukaan. Esimerkiksi selkeämmin kuntosalimaailmaan sijoittuvan ProBody:n lukijoista jo yli puolet on miehiä.

Ja jottei lukeminen kesken loppuisi, myös monet naistenlehdet kirjoittavat nykyään terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvä olo on kaikkien huulilla, joten terveyslehdet lehdet päätyvät paraatipaikoille kauppojen lehtihyllyihin. Ärsyttävää? Ehkä.Yllättävää? Ei lainkaan.

Proteiinibuumi –mainostajien rahasampo Fitness sopii hyvin myös mainostajille. Viehättävää ulkonäköä on hyödynnetty mainonnassa iät ja ajat. Nyt ihanteeksi on tullut treenattu ja sporttinen nais- ja lihaksikas mieskeho. Ne poikkeavat hieman aiemmista ihanteista kuten ylenpalttisesta hoikkuudesta, mutteivat liikaa. Suuret massat pääosin hyväksyvät ne haluttavina ja niinpä ne päätyvät kauppojen ikkunoihin ja katumainoksiin.

Kun ihmiset pontevasti ryhtyvät tavoittelemaan sporttista ulkomuotoa, heille on helppo myydä muutoksessa auttavia tuotteita. Hyvän ruokavalion perusta on kuitenkin puhtaissa ja ravitsevissa ruoissa, ei proteiinilisissä. Tämä ehkä tiedostetaan, mutta muutokset vaativat

osansa myös mainostajille: minne proteiinijuomamainokset paremmin sopisivat kuin laihdutusohjelmien mainoskatkoille?

Proteiinituotteissahan ei sinänsä ole mitään pahaa. Ainakin mainostajille ne ovat todellinen rahasampo.Vai kuka ei ole koskaan nähnyt proteeinirahkamainosta? Entä ken ei ole kuullut, kuinka salilla treenaa nyt loppukuun ilmaiseksi? Kuka ei ole törmännyt mainoskuvassa säteilevään Jutta Gustafsbergiin.

Terveysviihdettä kotisohville

AZIN

MAG E

Jutta ja puolen vuoden superdieetit –sarjassa asiantuntijat ohjaavat ylipainoisia uuden elämän alkuun. Ohjelma pyörii jo neljättä kautta, eli tilausta terveysviihteelle riittää.

Laihdutustarinat tarjoavat erilaista, inhimillisempää kosketuspintaa fitnessilmiöön. Lehdissä ja mainoksissa kohtaamme vahvoja ja treenattuja ihanteitamme, mutta laihduttajat antavat realistisen kuvan todellisuudesta.

Laihdutusohjelmiahan riittää: on suurinta pudottajaa ja pullukaksi muuttunutta rakasta. Kun kerran rakastamme tirkistelyä, on nerokasta yhdistää se trendikkääseen hyvinvointiteemaan.

Terveysviihde tarjoaa osansa myös mainostajille: minne proteiinijuomamainokset paremmin sopisivat kuin laihdutusohjelmien mainoskatkoille?

Ylipainoisten tavisten ohella alan ammattilaiset hiipivät ruutuihimme. Fitnesslajien harrastajia on viime aikoina nähty niin viidakossa kisailemassa, vieraina keskusteluohjelmissa kuin arkielämäänsä esittelemässä. Uusin tulokas on keväällä 2015 alkava Fitnesspäiväkirjat-tv-sarja. Siinä neljä treenaajanaista kuvaavat itse omaa arkeaan fitnessintoilijoiden iloksi.

Ainakaan vielä trendi ei osoita hiipumisen merkkejä.

Medioiden terveyspommitus tulee ympäröimään meitä jatkossakin. Siitä voi kuitenkin ottaa kaiken hyödyn irti.

Jokainen voi tehdä pienen parannuksen elintapoihinsa tai löytää uuden urheiluharrastuksen. Lehtien sivuilta löytyy hyviä vinkkejä, kunhan muistaa olla sopivasti kriittinen.

15

FITN EasSS n o i h F

“Etenkin Niken valmistamat lenkkareita muistuttavat vapaa-ajan tossut yleistyneet räjähdysmäisesti.”

F

itness vaikuttaa ympärillämme vellovaan maailmaan uskomattoman paljon. Sosiaalinen media täyttyy erilaisista lisäravinne-mainoksista, ihmisten sali- sekä treenipostailuista. Oikea media suitsuttaa fitness-kisoja, timmejä Hollywood-tähtiä ja televisio pursuaa erilaisia treenaamiseen ja laihduttamiseen liittyviä ohjelmia. Kaiken keskiössä on kuitenkin muoti.

Fitness buumii näkyy vaatteiden ja asusteiden muodossa ihan joka paikassa.

Fitness vaikuttaa ympärillämme vellovaan maailmaan uskomattoman paljon.

Sosiaalinen media täyttyy erilaisista lisäravinne-mainoksista, ihmisten sali- sekä treenipostailuista. Oikea media suitsuttaa fitness-kisoja, timmejä Hollywood-tähtiä ja televisio pursuaa erilaisia treenaamiseen ja laihduttamiseen liittyviä ohjelmia. Kaiken keskiössä on kuitenkin muoti. Fitness buumii näkyy vaatteiden ja asusteiden muodossa ihan joka paikassa.

Muoti kiertää ympyrää ja samat jutut tulevat olemaan in eri vuosikymmenillä.

Fitness on vähän rikkonut tätä, tuomalla ympärillämme vallitsevaan muotiin uusia vivahteita.

Vielä noin viisi vuotta sitten, lenkkareiden pitäminen muualla kuin urheilupaikoilla oli lähes junttimaista. Farkut ja lenkkarit miellettiin “maalaisjunttien” muodiksi. Tänä päivänä tuo on muuttunut radikaalisti. Kulki sitten Helsingin keskustan kauppakeskuksissa tai erilaisissa massatapahtumissa, näkyy ympärillä värikkäitä lenkkitossua niin naisten kuin miestenkin jalassa. Siinä missä valkoiset Conversen tossut ovat pysyneet pitkään katukuvassa, ovat nyt värikkäät etenkin Niken valmistamat lenkkareita muistuttavat vapaa-ajan 16 tossut yleistyneet räjähdysmäisesti. tossut ovat pysyneet pitkään

Se että esimerkiksi Michael Korsin laukun ja pinkkien Niken tossujen pitäminen yhtä aikaa on muodikasta, kertoo jotain fitnessin vaikutuksesta nykyajan muotiin.

Fitnessin aiheuttama buumi vaikuttaa varmasti moniin ihmisiin ja todennäköisesti myös sinuun, vaikka et sitä myöntäisikään. Onko kaappiisi ilmestynyt enemmissä määrin uusia treenivaatteita? Onko kenkätelineessäsi uusia juoksukenkiä, tai lenkkareita muistuttavia vapaa-ajan tossuja?

Onko kaappiin ilmestynyt lisäravinteita tai onko treenaamisesta tullut osa some-päivityksiäsi? Sinä tai joku läheisesi vastaa todennäköisesti moneen edellä olevaan kysymykseen myöntävästi.

Fitness on muuttanut maailmaa, ihmisiä ja muotia.

Halusit tai et.

Kirjoittaja: Julius Sorjonen

YLÖS, ULOS JA OPISKELEMAAN S

uomalaislapsista on tullut entistä passiivisempia. Pahimmassa tapauksessa liikkumattomuus on perinnöllistä ja siirtyy lapsille jo varhain. Koulu, jolla on mahdollisuus vaikuttaa lasten aktiivisuuteen, istuttaa heidät pulpettien ääreen. Jo ala-asteikäisille, joille liikkuminen ja leikkiminen on kaikista tärkeintä, istumista voi kertyä yhdeksästä kolmeen eli kuusi tuntia päivässä. Kaksi liikunnan viikkotuntia, joista toinen kuluu välineiden etsintään, ei ole lähimainkaan tarpeeksi.

TEKSTI: Noora Karppinen

M

uistot peruskoulun liikuntatunneilta tuntuvat olevan kahdenlaisia. Toiset olivat kapteeneja, laukoivat maaleja ja vartioivat ykköspesiä. Toiset välttelivät hiihtotunteja, kompastuivat hyppynaruun ja löivät ohi pallosta.

Jälkimmäiset kertovat toisinaan traumoista, jotka estävät liikunnan ilon nykyäänkin. Jokainen innostuksen menettänyt lapsi on liikaa. Jokainen joka saa edes pienen liikunnan kipinän, on askel kohti terveempää Suomea.

L

iikunnan opetussuunnitelma tarvitsee muutosta. Mitä pienempiä oppilaita, sitä enemmän oppimisen tulee perustua leikkeihin ja luonnolliseen liikkumiseen. Biologiaa voi oppia luontoretkellä, matikkaa joukkuepeleissä ja äidinkieltä vaikkapa teatterilavalla. Kun koulunkäynti ei naulitse ekaluokkalaisia pulpetteihin, lasten into liikkua säilyy pidempään ja kestää ehkä läpi elämän.

K

ouluihin tarvitaan myös lisää välitunteja ja liikuntatiloja. Miksi lukita salien ovet välitunneiksi ja pakottaa kymmenet innokkaat jalkaparit nojailemaan seiniin?

K

un alaluokilla liikuttaisiin paljon, fyysiset erot kaventuisivat. Liikuntatunneilla voisi keskittyä eri lajeihin, kun yhteinen pohja olisi valmiiksi rakennettu. Ylemmillä luokilla voisi osan tunneista pitää pienryhmissä taitojen tai kiinnostuksen mukaan. Lahjakkaimmat pääsisivät kehittymään esimerkiksi kilparyhmissä. Vähemmän motivoituneet saisivat valita mieluisimpia lajeja.

J

os ja kun haluamme jatkossakin Olympia ja MMmitaleita, meillä ei ole varaa menettää piileviä lahjakkuuksia, jotka jäävät ulos seuratoiminnasta rahapulan tai vanhemmilta perittyjen tapojen takia.

Tässä tarvitaan koulua, joka voi vaikuttaa jokaiseen pieneen opiskelijaansa. Kaikille tulee tarjota mahdollisuus urheiluun ja liikuntaan. Näin seulomme joukosta tulevaisuuden Koivut ja Virénit – ja mikä tärkeintä, kasvatamme terveitä suomalaisia.

17

TEKSTI JA KUVAT ANJA NYSTENZ TAITTO JASMIN HUTTUNEN

Lajiesittelyss채

18

nnata Aerial Yoga on rekisteröity laji, joka on kehitetty alkuperäisestä joogasta. Lajin toi ensimmäisenä Suomeen Vertical Club studio, joka sijaitsee Helsingin Kalasatamassa. Verticalissa noudatetaan Rebekah Leachin (USA) kehittämää Aerial Yoga-metodologiaa. Aerial Yoogassa käytetään tukena ilmajoogaan kehitettyä katosta riippuvaa silkkitrapetsia eli hammockia. Laji on maailmassa suhteellisen uusi ja sen ensimmäiset tunnit on pidetty New Yorkissa vasta vuonna 2006. Perinteinen joogan asanaharjoitus on keskeinen ja harjoitus sopii kenelle tahansa. Akrobatiataitoja ei välttämättä tarvita. Trapetsi riippuu suurin piirtein lantion korkeudella.

harjoittamista sekä loppukokeen. Suomessa ilmajooga ei ole vielä levinnyt kovin laajalle, joskin sen opettajakoulutusryhmiä on jo ollut Suomessakin.

Ilmajoogaa tarjoavissa studioissa yleensä tuntikokonaisuuksia on suunniteltu hieman erilaisiksi siten, että vasta-alkajille ja vähemmän harrastaneille on omat tuntinsa ja hieman edistyneemmille on suunniteltu enemmän haasteita ja vauhtia antavia liikkeitä. Verticalissa on lisäksi sovellus Aerial Dance, jossa on käytetty myös musikkiin sovitettua liikekoreografiaa.

a YOGA NORDICIN TURVALLISUUS- JA MUKAVUUSOHJEET:

- Pukeudu mieluiten ihonmyötäisiin pitkiin housuihin ja pitkähihaiseen paitaan - Poista ennen tuntia kaikki näkyvät korut, jotka eivät jää vaatteiden alle - Pitkät hiukset kannattaa laittaa ponnarille vain kumilenkillä. - Pinnit, nipsut ja nutturat pois - Puhdista kasvoilta meikki - Ethän tule suoraan hot-tunnilta hikisissä vaatteissa - Puhdista jalat - Jos sinulla on pitkät kynnet tai rakennekynnet, kysy ohjaajalta ohjeita otteisiin - Kuuntele aina ohjeet loppuun asti, älä lähde tekemään liikkeitä itsenäisesti, vaikka tietäisitkin miten liike toteutetaan Kuvissamme ilmajoogan asentoja esittelee toinen Vertical Clubin perustajista, Laura Pilvinen.

Silkkitrapetsi antaa mahdollisuuden leikkiä, kehitellä edelleen ja edistää perinteisiä jooga-asanoita. Kangasta käytetään tukena sekä lattialiikkeissä että liikkeissä, jotka tehdään lattiatason yläpuolella, ilmassa. Silkkikangas antaa mahdollisuuden käyttää painovoimaa hyväksi liikkeiden edistämisessä ja helpottaa asanoiden linjauksien oivaltamisessa.

Inversio- eli ylösalaisinliikkeet edistävät selkärangan täydellisempää rentoutumista. Ilmajooga kehittää tehokkaasti keskivartalon lihaksia ja kehonhallintaa ja parantaa venyvyyttä. Mikäli sinulla on sydänongelmia, konsultoi lääkäriäsi ennen ilmajoogan aloittamista.

Sertifioidut joogaopettajat voivat edelleen kouluttautua ja pätevöityä ilmajoogan ohjaajiksi. Michelle Dortignacin kehittämä aerialjoogan sertifikaatti sisältää yli 100 ilmajooga-asanaa ja niiden opettamisen

19

20

21

22