01
S I S Ä LT Ö 5 Pääkirjoitus
6 Ilmajooga
10 Terveyspommitus valtaa mediaa
Unnata Aerial Yoga on rekisteriöity laji, joka on kehitetty alkuperäisestä joogasta.
Miten jatkuvaan maitorahka-tuputukseen tulee suhtautua?
12 14
Setan Lotte Heikkinen ihmisoikeuksia edistämässä
Riikka Järvenpää
Miten thainyrkkeilijä selvitytyi loukkaantumisesta?
16 Minä liikun Oona Papinniemi
02
20 Ehdottumuuden äärirajoilla Miten FitMe:n Tiia Willman selviytyi syömishäiriöstä?
24
25 Alppihiihtäjä Nina Halme
29
Ylös, ulos ja opiskelemaan
28 Talkootyön merkitys suomalaisessa urheilussa
Kuntosaliarvostelu
30
Seagulls
Päävalmentaja Mikko Larkas kertoo mitä valmentaminen vaatii.
03
TOI MI TEKSTI
Feliks Heikkinen Reo Hurskainen Niko Huupponen Noora Karppinen Anja Nysten Michael Pounds Julius Sorjonen Siiri Tura Inkeri Virkki
K U VAT / K U V I T U S
Eliisa Alatalo Uwa Iduozee Juulia Jokinen Anja Nysten Milla Tallberg Inkeri Virkki
GRAAFINEN SUUNNITTELU Juulia Jokinen Laura Kinnunen Heidi Kärkkäinen Otso Reitala Hanna Tarna Fiia Åkerblom
04
I I
pääkirjoitus Liikunta ja ruoka, niiden vähyys, laatu, ja riittävyys ovat taas tapetilla. Muista proteiinin saannin tärkeys! Istuminen tappaa! Vilja on vahingollista. Vähemmästäkin tässä menee sekaisin ja ahdistuu. Suomalaisista noin puolet ovat ylipainoisia, mutta sitten fitness-buumi vie ihmisiä loppuunpalamisen partaalle. Missä on keskitie? Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kun ruokailu ja liikunta valtaavat mielen. Niinpä entisenä ortorektikkona juttu Tia Willmanin (s. 20) samankaltaisista kokemuksista toipumisesta ja toiminnasta FitMe-yrityksessä ovat rauhoittavia. Kyllä liikunta-addiktiostakin selviää takaisin liikuntainnon pariin. Huippu-urheilijat ovat toki oma lukunsa. Heidän on rehkittävä lajinsa parissa monta tuntia viikossa, mutta heille lepo ja kehonhuolto vasta tärkeää ovatkin. Sivuilla 25-27 voit tutustua maailmaa kiertävän alppihiihtäjä Nina Halmen arkeen tai lukea, kuinka thai-nyrkkeilijä Riikka Järvenpää taisteli tiensä loukkaantumisen jälkeen takaisin lajinsa pariin (s. 14 - 15). Niin kuin aikuisissa, on lapsissa ja nuorissakin eroja. On niitä, joita ei millään saa liikkumaan ja sitten on sellaisia kuin upea, HEO:ssa liikunta- ja terveystieteitä opiskeleva Oona Papinniemi, joka käy salilla viidesti viikossa (s. 16 - 19). Pitäisi oppia ottamaan rennommin, eikä aina vain rääkätä itseään. Itse lupasin uuden vuoden lupauksena lisätä enemmän lepoa ja kehonhuoltolajeja. Niinpä voisin vaikka mennä kokeilemaan Vertical Clubin ilmajoogaa (s. 6 - 9). Toivotan kaikille kiinnostavia hyvinvoinnin ja liikunnan lukuelämyksiä sekä inspiroivaa kevättä 2015!
Heidi Graafisen suunnittelun opiskelija, yksi Fiilis-lehden taittajista
05
ILMAJOOGA Te k s t i j a k u va t : A n j a N y s t e n
Unnata Aerial Yoga on rekisteröity laji, joka on kehitetty alkuperäisestä joogasta. Lajin toi ensimmäisenä Suomeen Ver tical Club -studio, joka sijaitsee Helsingin Kalasatamassa.
V
erticalissa noudatetaan Rebekah Leachin (USA) kehittämää Aerial Yoga -metodologiaa. Aerial Yoogassa käytetään tukena ilmajoogaan kehitettyä katosta riippuvaa silkkitrapetsia eli hammockia. Laji on maailmassa suhteellisen uusi ja sen ensimmäiset tunnit on pidetty New Yorkissa vasta vuonna 2006. Perinteinen joogan asanaharjoitus on keskeinen ja harjoitus sopii kenelle tahansa. Akrobatiataitoja ei välttämättä tarvita. Trapetsi riippuu suurin piirtein lantion korkeudella. Silkkitrapetsi antaa mahdollisuuden leikkiä, kehitellä edelleen ja edistää perinteisiä jooga-asanoita. Kangasta
06
käytetään tukena sekä lattialiikkeissä että liikkeissä, jotka tehdään lattiatason yläpuolella, ilmassa. Silkkikangas antaa mahdollisuuden käyttää painovoimaa hyväksi liikkeiden edistämisessä ja helpottaa asanoiden linjauksien oivaltamisessa. Inversio- eli ylösalaisinliikkeet edistävät selkärangan täydellisempää rentoutumista. Ilmajooga kehittää tehokkaasti keskivartalon lihaksia ja kehonhallintaa ja parantaa venyvyyttä. Mikäli sinulla on sydänongelmia, konsultoi lääkäriäsi ennen ilmajoogan aloittamista.
Michelle Dortignacin kehittämä aerialjoogan sertifikaatti sisältää yli 100 ilmajooga-asanaa.
Sertifioidut joogaopettajat voivat edelleen kouluttautua ja pätevöityä ilmajoogan ohjaajiksi. Michelle Dortignacin kehittämä aerialjoogan sertifikaatti sisältää yli 100 ilmajooga-asanaa ja niiden opettamisen harjoittamista sekä loppukokeen. Suomessa ilmajooga ei ole vielä levinnyt kovin laajalle, joskin sen opettajakoulutusryhmiä on jo ollut Suomessakin. Ilmajoogaa tarjoavissa studioissa yleensä tuntikokonaisuuk-
sia on suunniteltu hieman erilaisiksi siten, että vasta-alkajille ja vähemmän harrastaneille on omat tuntinsa ja hieman edistyneemmille on suunniteltu enemmän haasteita ja vauhtia antavia liikkeitä. Verticalissa on lisäksi sovellus Aerial Dance, jossa on käytetty myös musiikkiin sovitettua liikekoreografiaa.
07
07
”Ilmajooga kehittää tehokkaasti keskivartalon lihaksia ja kehonhallintaa sekä parantaa venyvyyttä.”
08
Laura Pilvinen, toinen Vertical Clubin perustajista esittelee perhonen-asanan ja istumameditaatiota.
Yoga Nordicin turvallisuus- ja mukavuusohjeet:
1 2 3 4 5 6 7 8
Pukeudu mieluiten ihonmyötäisiin pitkiin housuihin ja pitkähihaiseen paitaan. Poista kaikki näkyvät korut ennen tuntia, jotka eivät jää vaatteiden alle. Pitkät hiukset kannattaa laittaa ponnarille vain kumilenkillä; pinnit, nipsut ja nutturat pois. Puhdista kasvoilta meikki. Ethän tule suoraan hot-tunnilta hikisissä vaatteissa. Puhdista jalat. Jos sinulla on pitkät kynnet tai rakennekynnet, kysy ohjaajalta ohjeita otteisiin. Kuuntele aina ohjeet loppuun asti, älä lähde tekemään liikkeitä itsenäisesti, vaikka tietäisitkin miten liike toteutetaan.
09
Terveyspommitus valtaa mediaa Teksti: Noora Karppinen Kuvitus: Juulia Jokinen
Fitness-elämäntavasta on tullut muotia ja arkipäivää. Mediassa hehkutetaan huippukuntoa ja hyvää oloa niin, ettei pakoon tunnu pääsevän vaikka haluaisikin. Miten fitness sitten näkyy mediassa? Ja mitä trendistä pitäisi ajatella?
R
aitiovaunu numero kolme vie Kalliosta Helsingin keskustaan vajaassa vartissa. Matkalla voi pikaisesti tutustua stadin värikkäisiin katuihin. Tienvarsimainoksessa bloggaajat poseeraavat hikisinä kuntosalilla. Ohirullaavan ratikan kyljessä on jättimäinen purkki tarjousrahkajuomaa. Proteiinirahkaa nyt on joka toisella pysäkillä. Terveys, hyvinvointi, fitness. Ne ovat kaikkialla ympärillämme. Ne ovat medioissakin: aikakauslehdissä, mainonnassa, televisiossa ja radiossa.
Lehtihyllyjen suosituimmat Suomessa myydään yli kolmeakymmentä erilaista fitness- ja terveyslehteä. Noin puolet ilmestyvät suomeksi säännöllisesti. Yksi Suomen johtavista mediataloista, Sanoma Media Finland, julkaisee neljää eri terveysaiheista lehteä. Niistä ainakin ET Terveys ja Me Naiset Sport- teemalehti ovat selvästi terveysinnostuksen poikimia uutuuksia. Sellaisia ovat myös mm. Alehtien Apu-lehden ystäville lanseeraama Apu Terveys ja Aller median Fit Laihdu! –teemalehti.
10
Terveyslehtien laajaa suosiota selittää mm. kysyntä kaikissa ikäryhmissä nuorista vanhuksiin. Valtaosa lehtien lukijoista on naisia (esim. Fit-lehdellä 85 %), mutta mieslukijoitakin houkutellaan mukaan.
“Fitness sopii hyvin myös mainostajille.” Esimerkiksi selkeämmin kuntosalimaailmaan sijoittuvan ProBody:n lukijoista jo yli puolet on miehiä. Ja jottei lukeminen kesken loppuisi, myös monet naistenlehdet kirjoittavat nykyään terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvä olo on kaikkien huulilla, joten terveyslehdet lehdet päätyvät paraatipaikoille kauppojen lehtihyllyihin. Ärsyttävää? Ehkä. Yllättävää? Ei lainkaan.
Proteiinibuumimainostajien rahasampo Fitness sopii hyvin myös mainostajille. Viehättävää ulkonäköä on hyödynnetty mainonnassa iät ja ajat. Nyt ihanteeksi on tullut treenattu ja sporttinen nais- ja lihaksikas mieskeho. Ne poikkeavat hieman aiemmista ihanteista kuten ylenpalttisesta hoikkuudesta, mutteivat liikaa. Suuret massat pääosin hyväksyvät ne haluttavina ja niinpä ne päätyvät kauppojen ikkunoihin ja katumainoksiin.
Kun ihmiset pontevasti ryhtyvät tavoittelemaan sporttista ulkomuotoa, heille on helppo myydä muutoksessa auttavia tuotteita. Hyvän ruokavalion perusta on kuitenkin puhtaissa ja ravitsevissa ruoissa, ei proteiinilisissä. Tämä ehkä tiedostetaan, mutta muutokset vaativat aikaa ja vaivannäköä. Ajatukset timmimmästä kehosta ja itsevarmemmasta minästä ovat niin vahvoja, että iskee houkutus hakea apua esimerkiksi proteiinilisistä.
inhimillisempää kosketuspintaa fitnessilmiöön. Lehdissä ja mainoksissa kohtaamme vahvoja ja treenattuja ihanteitamme, mutta laihduttajat antavat realistisen kuvan todellisuudesta. Laihdutusohjelmiahan riittää: on suurinta pudottajaa ja pullukaksi muuttunutta rakasta. Kun kerran rakastamme tirkistelyä, on nerokasta yhdistää se trendikkääseen hyvinvointiteemaan. Terveysviihde tarjoaa osansa myös mainostajille: minne proteiinijuomamainokset paremmin sopisivat kuin terveysohjelmien mainoskatkoille?
Maltti kaikessa
Proteiinituotteissahan ei sinänsä ole mitään pahaa. Ainakin mainostajille ne ovat todellinen rahasampo. Vai kuka ei ole koskaan nähnyt proteeinirahkamainosta? Entä ken ei ole kuullut kuinka salilla treenaa nyt loppukuun ilmaiseksi? Kuka ei ole törmännyt mainoskuvassa säteilevään Jutta Gustafsbergiin?
Ylipainoisten tavisten ohella alan ammattilaiset hiipivät ruutuihimme. Fitnesslajien harrastajia on viimeaikoina nähty niin viidakossa kisailemassa, vieraina keskusteluohjelmissa kuin arkielämäänsä esittelemässä. Uusin tulokas on keväällä 2015 alkava Fitnesspäiväkirjat – tv-sarja. Siinä neljä treenaajanaista kuvaavat itse omaa arkeaan fitnessintoilijoiden iloksi.
Terveysviihdettä kotisohville Jutta ja puolen vuoden superdieetit –sarjassa asiantuntijat ohjaavat ylipainoisia uuden elämän alkuun. Ohjelma pyörii jo neljättä kautta, eli tilausta terveysviihteelle riittää. Laihdutustarinat tarjoavat erilaista,
Ainakaan vielä trendi ei osoita hiipumistaan. Medioiden terveyspommitus tulee ympäröimään meitä jatkossakin. Siitä voi kuitenkin ottaa kaiken hyödyn irti. Jokainen voi vaikka tehdä pienen parannuksen elintapoihinsa tai löytää uuden urheiluharrastuksen. Lehtien sivuilta löytyy hyviä vinkkejä, kunhan muistaa olla sopivasti kriittinen.
Lotte Heikkinen ihmisoikeuksia edistämässä Teksti: Feliks Heikkinen Kuvat: Eliisa Alatalo Seta eli seksuaalinen tasavertaisuus on valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1974. Setan tavoitteena on, että kaikki voisivat elää yhdenvertaisina riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Seta korostaa jokaisen oikeutta määritellä – tai olla määrittelemättä – itse itsensä, perheensä ja ihmissuhteensa.
Heikkinen puhumassa Hyvinvoiva sateenkaarinuoritutkimuksen julkistamistilaisuudessa.
12
L
otte Heikkinen työskentelee Setan nuorisokoordinaattorina. Kuinka oikein päädyit työhösi? “Olen aina ollut kiinnostunut ihmisoikeustyöstä ja järjestöissä on hyvät puitteet työskennellä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön saralla on Suomessa vielä paljon tehtävää. Työni on monipuolista, positiivi-sesti haastavaa ja sen puitteissa pääsee vaikuttamaan ja tapaamaan paljon uusia ihmisiä.”
Sinulla itselläsi on myös hieman urheilutaustaa, kerrohan siitä. “Olen aloittanut pelaamaan jalkapalloa kymmenenvuotiaana KTP:ssä. Sen jälkeen olen pelannut B-tyttöjen SM-sarjaa ja naisten ykköstä Loviisan Riennossa ja Yliopistosarjaa Englannissa. Viime aikoina loukkaantumisien ja useiden polvileikkausten jälkeen olen lähinnä pelannut Helsingin harrastesarjaa ja futsalia Merihaan Betonissa.“
Erilaisuus joukkueurheilussa Viime aikoina on urheilumaailmassa ollut esillä vahvasti eri seksuaaliset suuntautumiset. Pelaajat ovat saaneet rohkeutta tulla kaapista ulos. Myös kommentteja urheiluvaikuttajilta on kuultu, esimerkkinä Juhani Tammisen sanoma “Jääkiekossa ei ole homoja.” Tänä päivänä edelleen homo-sanaa esimerkiksi käytetään haukkumasanana, johtuen osaltaan siitä, että homous nähdään vääränlaisena ”miehuutena” ja hieman feminiinisenä, joka on varsinkin miesten joukkuelajeissa kuten jääkiekossa ja jalkapallossa vähemmän toivottua sukupuolen ilmaisua. Sukupuolivähemmistöjen kuten transihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista taas haittaa esimerkiksi tarkkaan sukupuolitetut pukuhuone- ja wc–tilat. Tärkeää olisi, että aivan koululiikunnasta lähtien purettaisiin sukupuolittuneita rakenteita ja normeja, jotta liikunnan ilo ja inklusiivisuus kantaisi yhdenvertaisesti kaikilla nuoruuteen ja aikuisuuteen. Joukkuelajeissa, jo harrastustasolla on valmentajilla suuri rooli hyväksyvän ja kannustavan
ilmapiirin luomisessa kaikille huolimatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai ilmaisusta tai muusta henkilön ominaisuudesta. Kriteereistä on säädetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaissa.
“Edelleen tänä päivänä homo-sanaa käytetään haukkumasanana” Siispä kaikille hyväksyvämpää ja kannustavampaa asennetta jo koululiikunnasta lähtien. Mitä sinulla on suunnitelmissa tulevaisuudessa omassa elämässäsi? – Tohtorin tutkinto ei ainakaan vielä ole ajankohtainen mutta eihän sitä koskaan tiedä mihin elämä kuljettaa. Toivon pääseväni joskus eläkkeelle ja elää hyvän elämän, Lotte sanoo.
Lotte Heikkinen
- Setan nuorisokoordinaattori
- Yhteiskuntatieteiden maisteri - Työskennellyt myös kehitys yhteistyön parissa ja luokanopettajana - Harrastuksiin kuuluu jalkapallo, teatteri ja oluet
Loten viisi teesiä elämään 1. Taide on tärkein 2. Normi- ja mediakriittisyyttä 3. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ilmastonmuutoksen torjunta 4. Politiikkaa ja yhteiskuntatie- toisuutta 5. Ota iisisti
Olen nyt täysin varma siitä, että tämä on
minun juttuni Teksti: Siiri Tura Kuvat: Inkeri Virkki
Puoli vuotta sitten uransa nousukiidossa olevan thainyrkkeilijän Riikka Järvenpään elämä sai uuden suunnan, kun ortopedi kertoi hänelle musertavia uutisia.
E
lettiin heinäkuun loppua, jolloin Suomen thainyrkkeilymaajoukkue valmistautui syyskuussa oteltaviin EM-kisoihin. Riikan osalta EM-kisat, sekä useat muut tulevaisuudessa siintäneet arvokisat saivat kuitenkin jäädä aluksi vähäpätöiseltä tuntuneen polveen kohdistuneen iskun johdosta.
Elokuussa tehty leikkaus sujui hyvin, ja Riikka pääsikin aloittamaan jalkansa kuntoutuksen pienin venytyksin jo heti seuraavana päivänä. Ensimmäinen isompi askel kohti parantumista ja kilpakehiä oli Riikalle kuitenkin vasta se, kun hän sai lääkäriltä luovan juosta.
”Sain vieressäni sparraneelta parilta iskun polveni sivuun, jota luonnollisesti säikähdin. En kuitenkaan ajatellut, että polvelle olisi käynyt mitään sen suurempaa, kun lääkärikin epäili sen vain venähtäneen ja arveli vamman paranevan viikossa.”
”Ennen lupaa juosta urheilu oli ainoastaan polven kuntoutusta ja punttisalilla rehkimistä, joten kun pääsin ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen liikkumaan nopeasti ja hengästymään, oli siisti fiilis.”
Kun vamman todellinen vakavuus valkeni magneettikuvausten jälkeen, joutui Riikka suunnittelemaan koko loppuvuotensa uudelleen. ”Kun magneettikuvauksen jälkeen sain lääkäriltä puhelun siitä, mikä polvessani oikeasti oli vialla, oli fiilis romahduttava. Diagnoosi oli eturistisiteen repeämä, joka oli leikattava.”
14
Perheen ja läheisten tuki sekä kannustus ovat näytelleet tärkeää roolia Riikan kuntoutumisessa. Leikkausoperaation jälkeiset kolme viikkoa Riikka viettikin Tampereella vanhempiensa sekä siskonsa perheen luona. Koska varsinkin kuntoutusprosessin alkutaival oli naiselle raskas, kiittelee hän vuolaasti perheeltään ja ystäviltään saamaansa tukea.
K
untoutusprosessin aikana Riik ka on ehtinyt myös miettiä suhdettaan omaan kroppaansa sekä thainyrkkeilyyn.
”Tämä kaikki on opettanut minua arvostamaan terveyttä aivan uudella tavalla, mutta katsotaan kauanko arvostus kestää kun pääsen taas kuntoon. Tällaiset asiat kun tuntuvat unohtuvan kovaa treenatessa aika nopeasti meiltä ihmisiltä”, Riikka naurahtaa. ”Uskon kuitenkin, että jatkossa osaan kuunnella omaa kroppaani paremmin, enkä lähde liian aikaisin treenaamaan, jos jokin paikka on oikeasti kipeä. Näin vältän vaivojen uusiutumisen ja pitkittymisen.” Thainyrkkeilyn kaipuu on vahvistanut Riikan uskoa siitä, että juuri tämä on hänen juttunsa. ”Olen saanut vain lisää intoa lajia kohtaan, enkä malta odottaa että pääsen takaisin treenisalille.” Ennen kuin kuntoutusprosessi on viety loppuun, joutuu Riikka kuitenkin tyytymään vaihtoehtoisiin harjoitusmuotoihin. Tällä hetkellä hän treenaa punttisalilla yläkroppaa sekä vahvistaa jalkojansa, juoksee ja käy silloin tällöin lyömässä säkkiä. Potkimaan hän ei vielä pysty.
Edustamallaan thainyrkkeilysalilla Combat Academy of Finlandilla Riikka on loukkaantumisensa jälkeen käynyt vain muutaman kerran, lähinnä tervehtimässä ystäviään. Omat harjoituksensa hän tekee mieluiten vielä jossakin muualla, sillä muiden lajiharjoittelun katselu muistuttaa häntä jatkuvasti omasta tilastaan.
“Olen saanut vain lisää intoa lajiin” Vaikka Riikka kertookin haluavansa palata takaisin kehään mahdollisimman pian, ei hän ole halunnut asettaa paluulle tarkkaa aikataulua. Suunnitelmissa hänellä on hoitaa kuntoutus kunniakkaasti loppuun ja palata kehään sitten, kun kroppa ja mieli ovat siihen varmasti valmiita. Tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvin kirkkaalta naisen silmissä, ja hän kertookin asettaneensa itselleen kovia tavoitteita jo vuodelle 2016. ”Näihin koviin tavoitteisiinhan päästään kovalla, mutta järkevällä treenillä ja hyvällä fiiliksellä”, hän vinkkaa.
min채 liikun Teksti: Julius Sorjonen Kuvat: Uwa Iduozee Malli: Oona Papinniemi
16
n
“Kaveri pakotti mut kuntosalille ja ryhtyi mun PT:ksi. Hurahdin niin, että opiskelen alaa ja pumppaan salilla viisi kertaa viikossa.”
“Treenaaminen merkitsee mulle tulevan elannon lisäksi henkisen ja fyysisen minän hallintaa.”
18
“Haluaisin muuttaa ihmisten terveystottumuksissa yleisen suhtautumisen liikuntaan ja ruokavalioon.�
20
EHDOTTOMUUDEN ÄÄRIRAJOILTA
PAREMPAAN ELÄMÄÄN Teksti: Julius Sorjonen
Kuvat: Milla Tallberg ja fitme.fi
Terveydenhoitajan kehotus teini-ikäisenä voi johtaa 15 vuoden helvettiin. Helvettiin, missä sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi revitään riekaleiksi.
P
öydän toisella puolella istuvan, Fitme-tiimiin kuuluvan Tiia Willmanin säteilevän hymyn ja aurinkoisen olemuksen takaa ei näy jälkeäkään hänen kokemistaan rankoista vuosista. Nyt vuoden ajan parempaa, terveellisempää ja onnellisempaa elämää elävä Tiia, muistaa kuitenkin synkän alun kuin eilisen päivän: hän oli 13-vuotias, kun terveydenhoitaja kehotti Tiiaa laihduttamaan. Tiia ei halua syyllistää terveydenhoitajaa mutta myöntää että tuo oli se tuuppaus joka työnsi hänet tuskaiselle tielle. Laihduttaminen ja ruo-
kavalion muuttaminen ehdottoman tarkaksi oli hänen tapansa paeta pahaa oloa. “Se oli niin systemaattista, joten jäin helposti koukkuun. Pahaa oloa ja epävarmuutta on helppo paeta suorittamiseen. Suorittaminen toimii päihteenomaisesti, minulle asiaa ajoi pakonomainen liikunta ja painon tarkkailu, mutta toisaalta se olisi voinut olla vaikka päihteiden väärinkäyttö tai yli varojensa shoppailu.” Ajan saatossa treenaaminen muuttui vain kovemmaksi ja ruokavalion laajuus supistui entisestään. Vaikka henkinen hyvinvointi selkeästi kärsi liiallisesta treenaamisen ja ruokavalion rummuttamisesta, Tiia taisteli eteenpäin väkisin. “Halusin pudottaa painoa ja olla yhä paremmassa kunnossa. Välillä ei kiinnostanut yhtään treenata, mutta pakotin itseni siihen. Kaikki oli vain suorittamista.”
“Nykyään treenaan vain silloin kun mulla on sellainen fiilis, eikä silloin kun se on vain pakonomaista. Pyöräilen töihin, kävelen rappusia ja siivoan. Haen siis liikuntaa myös arkisten askareiden kautta, kunhan se on kivaa.”
“On hirveää haaskausta hukata elämästään aikaa siihen, että miettii miltä näyttää. Meidän tulisi vain keskittyä siihen, mikä tekee meidät oikeasti onnelliseksi.”
Tiia, hänen kroppansa hyvinvointi sekä intohimo elämää kohtaan kuihtuivat päivä päivältä. Masennus ja jokapäiväinen kireä mielentila valtasivat Tiian ja hänen elämänsä. Viimeinen askel ennen totaalista tiputusta tyhjyyteen, oli osallistuminen fitness-kisoihin. Kisojen jälkeen hänen ystävänsäkin huomasivat suuren negatiivisen muutoksen ja Tiia tarttui vihdoin härkää sarvista.“Viimeisten vuosien aikana olen ottanut selvää asioista, koska oli pakko selvittää mitä mulle on tapahtumassa.” Nykyään Tiia treenaa vain omaksi ilokseen nautintoja hakien. Willman painottaa että treenaamisen pitää tuottaa nautintoa ja siksi sitä ei aina tarvitse tehdä verenmaku suussa.
22
Itse fitness-urheilua hän ei tyrmää suoraan, mutta harrastuksen pariin syitä kysyttäessä Wilman pomppaa melkein pystyyn. “On järjettömintä perustella fitnesstä sillä, että se on kilpaurheilua joten sen ei tarvitse olla terveellistä. Fitness on mielenkiintoista ja haastavaa, mutta kaikille se ei todellakaan ole terve laji.” Heti fitness-kisojen jälkeen Personal Trainer -tutkinnon suorittanut ja vuotta myöhemmin liikuntalääketiedettä vuoden opiskellut Tiia on nyt osa Fitme-tiimiä. Tiimin tarkoitus on valaista ihmisiä oikeasti terveellisestä liikunnasta ja ruokavaliosta. Heillä on kolme teemaa: ravinto, lepo ja liike. Luennoilla kannustetaan lempeämpään liikuntaan, joka toimi arkiaktiivisuusalueella. Sen lisäksi levon merkitystä korostetaan. Willman painottaa, että nimenomaan lepo ja stressinhallinta ovat avainasemassa
ihmisen hakiessa parempaa hyvinvointia. ”Ruoansulatus ei toimi, jos stressi on kova. Kun ruoka ei sula kunnolla, se rasittaa suolistoa ja voi johtaa mm. mielihyvähormoni serotoniinin tuotannon vähenemiseen ja aiheuttaa siten masennusta.” Koko haastattelun ajan Tiia painottaa, että ihmisten tulisi tehdä itse ruokaa puhtaista raaka-aineista. Hän lisää, että suoliston toimivuuden kannalta ihmisen on tärkeää saada kuituja, mieluiten kasviksista ja marjoista, sen sijaan leivät ja muut teolliset viljatuotteet voi huoletta jättää kaupan hyllylle. Syödyn ruuan ja harjoitetun liikunnan tulisi tähdätä koko ajan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. ”Silloin kun nuo me-
nevät esteettisyys edellä, niin ollaan väärällä polulla. Ehkä ihmisten pitäisi tehdä asioita itselleen , eikä vaan mennä johonkin tiettyyn muottiin koska se on nyt pinnalla. Ihmisten pitäisi kuunnella, arvostaa, sekä rakastaa itseään. Meidän elimistö kertoo mitä meidän pitäisi tehdä, meidän pitää vain kuunnella sitä.” ”On hirveää haaskausta hukata elämästään aikaa siihen, että miettii miltä näyttää. Kun meidän tulisi vain keskittyä siihen mikä tekee meidät oikeasti onnelliseksi eikä rääkätä itseämme paremman ulkonäön takia henkihieveriin. Olen surullinen että hukkasin omasta elämästäni 15 vuotta siihen ja toivon ettei kukaan muu toista ikinä tätä samaa virhettä.”
1. FitMe on hyvinvointiyritys, joka pyrkii ohjaamaan asiakkaita kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ravinnon, levon ja liikkeen kautta. Ei valmiita suoritettavia ohjelmia, ei kieltoja, vaan asiakkaita ohjataan kuuntelemaan itseään ja löytämään siten jokaiselle itselleen sopiva tapa liikkua ja syödä.
2. FitMe painottaa suoliston hyvinvointia ja puhdistamista kaiken terveyden perustana. Mm. päänsärky, närästys, ummetus, allergiat ja jopa mielialaongelmat ovat oireita suoliston huonosta kunnosta.
3. Suolistossa on suolinukkaa, jonka tehtävä on imeyttää
ravinnosta ravinteet verenkiertoon ja antaa “koti” hyville suoliston bakteereille. Jatkuva flunssa ja päänsärky saattavat olla oire hyvien bakteerien puutteesta tai siitä, että suolinukka on vaurioitunut, ja verenkiertoomme pääsee joko liian suuria ravintopartikkeleita tai jopa haitallisia mikrobeja ja bakteereja. Lisätietoja www.fitme.fi ja tiia@fitme.fi
Kolumni // Noora Karppinen
Ylös, ulos ja opiskelemaan
S
uomalaislapsista on tullut entistä passiivisempia. Pahimmassa tapauksessa liikkumattomuus on perinnöllistä ja siirtyy lapsille jo varhain. Koulu, jolla on mahdollisuus vaikuttaa lasten aktiivisuuteen, istuttaa heidät pulpettien ääreen. Jo ala-asteikäisille, joille liikkuminen ja leikkiminen on kaikista tärkeintä, istumista voi kertyä kuusi tuntia päivässä. Kaksi liikunnan viikkotuntia, joista toinen kuluu välineiden etsintään, ei ole lähimainkaan tarpeeksi. Muistot peruskoulun liikuntatunneilta tuntuvat olevan kahdenlaisia. Toiset olivat kapteeneja, laukoivat maaleja ja vartioivat ykköspesiä. Toiset välttelivät hiihtotunteja, kompastuivat hyppynaruun ja löivät ohi pallosta. Jälkimmäiset kertovat toisinaan traumoista, jotka estävät liikunnan ilon nykyäänkin. Jokainen innostuksen menettänyt lapsi on liikaa. Jokainen joka saa edes pienen liikunnan kipinän, on askel kohti terveempää Suomea. Liikunnan opetussuunnitelma tarvitsee muutosta. Mitä pienempiä oppilaita, sitä enemmän oppimisen tulee perustua leikkeihin ja luonnolliseen liikkumiseen. Biologiaa voi oppia luontoretkellä, matikkaa joukkuepeleissä ja äidinkieltä vaikkapa teatterilavalla. Kun koulunkäynti ei naulitse
24
ekaluokkalaisia pulpetteihin, lasten into liikkua säilyy pidempään ja kestää ehkä läpi elämän. Kouluihin tarvitaan myös lisää välitunteja ja liikuntatiloja. Miksi lukita salien ovet välitunneiksi ja pakottaa kymmenet innokkaat jalkaparit nojailemaan seiniin? Kun alaluokilla liikuttaisiin paljon, fyysiset erot kaventuisivat. Liikuntatunneilla voisi keskittyä eri lajeihin, kun yhteinen pohja olisi valmiiksi rakennettu. Ylemmillä luokilla voisi osan tunneista pitää pienryhmissä taitojen tai kiinnostuksen mukaan. Lahjakkaimmat pääsisivät kehittymään esimerkiksi kilparyhmissä. Vähemmän motivoituneet saisivat valita mieluisimpia lajeja. Jos ja kun haluamme jatkossakin Olympia ja MM-mitaleita, meillä ei ole varaa menettää piileviä lahjakkuuksia, jotka jäävät ulos seuratoiminnasta rahapulan tai vanhemmilta perittyjen tapojen takia. Tässä tarvitaan koulua, joka voi vaikuttaa jokaiseen pieneen opiskelijaansa. Kaikille tulee tarjota mahdollisuus urheiluun ja liikuntaan. Näin seulomme joukosta tulevaisuuden Koivut ja Virénit – ja mikä tärkeintä, kasvatamme terveitä suomalaisia.
KOKO ELÄMÄ PAKETTIAUTOSSA Teksti: Michael Pounds Kuvat: Nina Halmeen arkistot Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Sveitsi, Liechtenstein, Itävalta, Slovenia, Espanja. Siinä maat joissa alppihiihtäjä Nina Halme on jo tällä kaudella käynyt. Nina nauttii valisemastaan elämäntyylistä. “Onhan se aikamoista purkamista ja pakkaamista, mutta toisaalta se on mun elämää, josta nautin ja sitä olen tottunut tekemään. Päivät ovat hyvin aikataulutettuja eikä aikaa lomailulle jää.”
K
ouvolasta kotoisin oleva 25-vuotias Nina matkustaa 190 päivää kauden aikana. Tällä kaudella Puolan maajoukkueen mukana matkustanut alppinisti kertoo “koko elämänsä” olevan tällä hetkellä pakettiauton kontissa. “Tällä hetkellä mun kaikki varusteet ja periaatteessa talvella koko elämän kulkee pakettiautossa. 15 paria suksia, paljon vaatteita ja laskuvarusteita, suksenlaittopöytä ja tarvikkeet, radantekosekä kuvausvälineet.”
Juhliminen jää kesälle Epäterveelliset ruokailutavat eivä kuulu Ninan päivään, joten matkassa on paljon suomalaista ruokaa, kuten ruispaloja, puuroa sekä proteiini- ja vitamiinivalmisteita. Monella Ninan ikäisellä joka viikonloppuohjelmassa olevat alkoholi ja yökerhoilu jäävät väliin. Juhlat kauden aikana ovat illalliset muiden alppinistien kanssa, joiden kanssa Nina
26
matkustaa. Yhteiset päivälliset ovat henkisesti tärkeitä. Vaikka kyseessä on yksilölaji, joukkuehengen merkitystä ei voi vähätellä.
“Aikataulu on niin tiukka, joten aika ei tunnu missään vaiheessa matelevan.” Reissun päällä tulee tietysti paljon yksinäisiä iltoja. Päivällisen jälkeen Nina valmistautuu yksin huoneessaan seuraavan päivän treeneihin tai kisaan. Illat tulevat vietettyä Skypessä, jonka välityksellä tämäkin haastattelu tehtiin. Kotiin tulee soiteltua päivittäin. “Isä on mukana valmennuksessakin. Yhdessä katsomme laskuja läpi, mitä pitäisi korjata. Onneksi he saavat ajatukset myös välillä pois laskemisesta. Ikävä kotiin tietysti välillä tulee. Aikataulu on niin tiukka, joten aika ei tunnu missään vaiheessa matelevan.”
Veli Teemu Halme oli lokakuun lopusta jouluun asti mukana reissussa auttamassa suksien laitossa ja paljon muussakin. “Tosi ihanaa kun Teemu suostui lähtemään. Niin paljon ensinnäkin henkisesti auttaa, kun on oma veli mukana ja tukemassa päivittäin.” Opiskelut eivät myöskään täysin pääse unohtumaan. Aalto-yliopistossa kemiaa opiskeleva Nina pyrkii käymään mahdollisimman paljon kursseja tenttimällä ja jos vain mahdollista, myös kesäisin. “Mikäli vain mahdollista niin suoritan tenttejä, kun olen Suomessa käymässä. Koitan pysyä mukana koulussakin vaikka se vaikeaa on, mutta varmasti vielä valmistun.”
Kauden päätavoite Universiadeissa Alppihiihtokausi alkaa olla puolessa välissä, mutta päätavoite on kulman takana. Espanjassa pidettävät Universiadit alkavat helmikuun 4. päivä ja Nina matkustaa Granadaan jo päivää ennen. Kaikkiin neljään kisaan (Super-G), pujottelu, suurpujotelu sekä alppiyhdistetty. Osallistuminen on mielekästä ja myös tulostavoitteet ovat korkealla.
“Normaalisti kauden aikana reissataan melkein päivittäin. Nyt on kiva olla hetki paikallaan ja saada kunnolla keskityttyä laskuihin. Ilman mitalia ei lähdetä Granadasta!”
“Ilman mitalia ei lähdetä Granadasta!” Pahasta loukkaantumisesta paluu on hieman takaraivossa, mikä on hieman näkynyt alkukauden tuloksissa. Eturistisiteen meneminen poikki on yksi pahimpia loukkaantumisia, mitä u rheilija voi saada. Etenkin, kun paluu loukkaantumista edeltävään kuntoon onnistuu vain 55 % todennäköisyydellä. Suuren kiitoksen Nina antaa fyysiselle valmentajalleen Max Koskelle, jonka kanssa hän keskustelee päivittäin. “Minulla on ollut fyysisiä valmentajia, jotka soittelevat kerran kuussa ja kysyvät, miten menee. Maxin kanssa keskustellaan päivittäin ja saan arvokkaita ohjeita, miten pystyn pitämään kropastani huolta.” Isoin tavoite on tietysti laskut Maailmancupissa. Nina on määrätietoinen. “Tiedän pystyväni parhaimmillani laskemaan maailman huippujen kanssa. Matka on pitkä, mutta olen valmis tekemään työn.”
Kolumni // Reo Hurskainen
Talkootyön merkitys
suomalaisessa urheilussa Kotimaisissa urheilupiireissä talkootyöllä on nykypäivänäkin suuri merkitys.
K
otimaisiin urheilutapahtumiin kuuluu enemmän tai vähemmän lähes järjestäen erinäinen palkaton talkootyö. Tämä kuvastaa hyvin suomalaisille tyypillistä “rakkaudesta lajiin” mentaliteettiä, jossa ihmiset ovat valmiita uhraamaan kallista aikaansa auttaakseen kisajärjestäjiä. Pienemmissä lajeissa tällainen talkootyö on lähes välttämätöntä. Aina ei vain yksinkertaisesti lajiliitoilta tai muilta johtavilta tahoilta löydy riittävästi resursseja palkata osaavaa henkilökuntaa tiettyihin tehtäviin. Onkin hienoa, että ihmiset ovat valmiita sitoutumaan tälläiseen jotta nuorille sekä vähän vanhemmillekin voidaan tarjota mahdollisuus kilpailla lajinsa parissa. Suomi on pieni maa, joten pulaa huippuvalmentajista löytyy lähestulkoon lajiin katsomatta. Onneksi moni entinen huippu-urheilija jatkaa lajinsa parissa valmentajana vielä oman aktiiviuransa päätyttyä. On hienoa, että nämä ihmiset haluavat jatkaa antamistaan lajille sekä laajentaa ns. “perintöään” jakamalla tietotaitonsa tuleville urheilijalupauksille.
28
Kävin 23.1.2015 Helsingin Sanomatalossa järjestettävässä Cage- vapaaottelupromootion lehdistötilaisuudessa, joka oli ensimmäinen laatuaan. Paikalla oli mm. suomalaisen vapaaottelun ehkäpä kirkkain tähti ja yleisesti myös tunnetuin ottelija, Anton Kuivanen. Tilaisuudessa hän kertoi, että uransa alkuvaiheilla hän oli itse mukana talkootyöläisenä Cage:lla. Aamupäivällä pystytettiin kehä ja muut tarvittavat asiat, ja illalla hän itse kilpaili samassa tilassa. Nykyisin Cage on noussut Suomen johtavaksi promootioksi ja se tuottaakin vuosittain kotimaisia huippunimiä maailmalle. Tästä esimerkistä voidaan päätellä, että myös urheilijat itse ovat usein valmiita auttamaan. Into kilpailemaan on suuri, joten ollaan valmiita pistämään omaa aikaa likoon yhteisen asian puolesta. Näin sen pitää ollakkin. Raha kun ei kasva puussa, on välillä otettava ohjat omiin käsiin. Tällä tavalla pidämme suomalaisesta urheilukulttuurista huolta, sekä mahdollistamme hienoja hetkiä jatkossakin, niin järjestäjille kuin itse urheilijoillekin.
Töölön ja Kallion alueen
PARHAAT KUNTOSALIT Teksti: Michael Pounds
Kuvat: Inkeri Virkki
Fitness 24/7
Urheilutalo
+Riittävästi tilaa +Lajien runsaus -Heikot suihkutilat
+Erillinen vapaapainoalue +Aukioloaika, ( 24/7) -Vain kuukausihinnalla
Hinnaltaan edullinen, mutta aloittelijalle hankala paikka. Turhan iso ja paljon säpinää koko ajan menossa. Käyttäjiä on laidasta laitaan, joten aloittelija tai konkari ei tunne oloaan vieraaksi. Laitteita löytyy riittävästi.
Aukiolo aivan loistava joten voi mennä kun haluaa. Apua ei hirveästi saa, henkilöstö ei aina paikalla. Palvelun taso jättää toivomisen varaa. Ei ollenkaan ryhmäliikunta tunteja. Tilat välillä sotkuiset, etenkin henkilökunnan ollessa pois.
Kisahalli
Töölö GYM
+Ryhmäliikuntatunteja +Uimahalli sisältyy hintaan -Pienet tilat
+Monipuolinen laitetarjonta -Hinta -Ryhmäliikunta ei kuulu kk maksuun
Liian pieni tila. Laitteita on kasattu paljon pienelle alueelle. Ryhmäliikunta tunteja on riittävästi, joten jos ei halua mennä kuntosalille, ohjatut ryhmäliikuntatunnit korvaavat loistavasti. Uintimahdollisuus loistava.
Ylivoimaisesti paras kuntosali. 2 kerroksinen jossa cardiolaitteet yhdellä tasanteella, yläkroppa omalla alueellaan ja jalkalaitteet omalla alueellaan. Henkilöstö auttaa mielellään kunhan uskaltaa kysyä apua. Toimii aloittelijalle mainiosti. Hinta ainut negatiivinen, mutta jos haluaa panostaa kuntoiluun, Töölö Gym on paikka mihin mennä. Tilat ovat pukuhuoneita myöten aina siistit. 4,5/5
Nuorena koripallon valmennuksen huipulle Teksti: Niko Huuppone Kuvat: Seagulsien arkisto
Korisliigassa pelaavan Helsinki Seagullsin päävalmentaja Mikko Larkas on nuoresta iästään huolimatta noussut tunnetuksi valmentajaksi Suomen huipulle koripallossa.
30
S
arjassa kahdeksantena oleva Seagulls on ottanut tukevan aseman play-offpaikkaan. Helsingissä pelataankin suurella todennäköisyydellä puolivälieriä muutaman vuoden tauon jälkeen. 33-vuotias valmentaja on aikaisemmin valmentanut tyttöjen sekä poikien alle 18-vuotiaiden maajoukkueita sekä Tapiolan Honkaa a-tytöissä sekä naisten pääsarjassa. Hän oli päävalmentajana nostamassa poikamaajoukkuetta A-divisioonasta A-divisioona, mutta korostaa muun valmennuksen tärkeyttä. Korisliigassa hienon uran tehnyt ja edelleen KTP:ssä pelaava Jukka Matinen oli suurena apuna tässä hienossa saavutuksessa. Larkas viihtyi Espoossa hyvin. Hänen mukaansa aika oli erittäin opettavaista. “Naisten sarjoisssa ikärakenne on nuorempi ja aamuharjoittelu tehdään töiden ja koulujen ehdoilla. Miehet omistautuvat enemmän harjoitteluun, mikä on ymmärrettävää koska heistä suurin osa on ammattilaisia. Naisille pitää kuitenkin selittää tarkemmin miksi tiettyjä asioita tehdään”. Hongan A-tyttöjen kanssa voitettu smkulta oli ensimmäinen iso voitto ja siksi merkityksekäs valmentajalle. Voitosta ison tekee myös se ettei heillä pitänyt ennen kauden alkua mahdollisuutta mestaruuteen Espoossa vietetty aika oli kaikin puolin onnistunut, koska joka vuosi ainakin yksi naispelaaja nousi maajoukku-eeseen. Larkas voitti naisten kanssa käytännössä kaiken mahdollisen.
Kun Hongalla ei ollut tarjota Larkakselle jatkossa sopivaa roolia, hänelle avautui hieno mahdollisuus ryhtyä Helsingin uuden seuran Seagullsin päävalmentajaksi. Haaste oli taas astetta kovempi, koska joukkueen tavoite oli nousta korisliigaan. Nousutavoite täyttyi ja helsinkiläismiehelle lyötiin vuoden jatkopahvi käteen.
“Ei koskaan ole kiva potkia ketään pois, mutta kovia päätöksiä on vain tehtävä tässä ammatissa.” Larkas on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut jo paljon urallaan. Hän pitää omaa valmennusfilosiaansa tärkeänä asiana, koska joukkueella pitää olla aina suunta mihin kehittyä. Valmentamisen varjopuolet tulevat esiin silloin kun pitää esimerkiksi antaa potkut joillekin pelaajalle. “Ei koskaan ole kiva potkia ketään pois, mutta kovia päätöksiä on vain tehtävä tässä ammatissa”. Itsekriittisenä miehenä tunnettu valmentaja kuitenkin haluaa oppia koko ajan lisää. “Kaikki meistä tekevät virheitä ja niistä on pakko oppia ja viisastua.” Lokeissa hyvää työtä tekevällä valmentajalla on vielä pitkä ura edessään korisliigassa ja jos sama tekemisen meininki jatkuu hänellä on rahkeita valmentaa isommissakin liigoissa. Tällä hetkellä Helsinki on kuitenkin hänelle oikea paikka kehittyä ja kehittää omaa valmentamistaitoja.
fiilis.
Seuraavassa numerossa:
Miten saat kahvista kaiken irti? -Mct-öljyn salat Aloita kevään kaupunkiviljely ajoissa Energisimmät raakamyslit Lenkkipolulta catwalkille