HESY 1/2013 by HESY ry.

Eläinsuojelulakiin kaivataan perusteellisia parannuksia JÄSENLEHTI 1/2013 | MEDLEMSBLAD

Eettisille eläinkaupoille kehitettiin laatujärjestelmä

Jäsenlehti 1/2013 Medlemsblad

www.hesy.fi Päätoimittaja Chefredaktör Hannele Luukkainen Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Erja Veivo Taitto Art Director Sari Toivola Kansikuva Pärmbild Sarri Kukkonen Ilmoitusmyynti Annonsförsäljning Kirsti Rautasola, puh tel (09) 5420 0102 Ilmoitushinnat Annonspriser 1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 € Toimituksen osoite Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki

Puheenjohtaja Ördförande

Jäsenmaksu Medlemsavgift

Hannele Luukkainen

Jäsenmaksulomakkeita saa toimistosta

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar

Anmälningsblanketter fås fråm kontoret

Harry Linnarinne (varapuheenjohtaja | viceordförande) Kristiina Honkavaara Jake Lahti-Olsen Lena Lundell Merja Vilska (sihteeri | sekreterare) Jukka Marttila Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant

Redaktionens adress Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsblad, Samhällsvägen 11, 00680 Helsinki

Päivi Lahti-Olsen Paula Kyllästinen

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl

Tidningen utkommer två gänger om året på våren och på hösten. Painos Upplaga 3100 kpl | 3100 st. Painopaikka Tryckeri Miktor Oy

Kiitos

Avustustilit Donationskonto

NORDEA 200118-113063 IBAN:FI09 2001 1800 113063 Koiratalon avustustili Hundhusets donationskonto NORDEA 157230-410019 IBAN: FI86 1572 3000 410019 Eläinsuojelukeskuksen peruskorjaustili Konto för grundrenovering NORDEA 200118-133194 IBAN: FI60 2001 1800 133194

Aikuisjäsen Vuxenmedlem 25 € Nuorisojäsen (alle 18 v.) Juniormedlem (under 18 år) 15€ NORDEA 174530-130031 Eläinsuojelukeskus Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki Toimisto avoinna ma-pe klo 10-18 Puh. (09) 54200 100 (ma-pe 10-17) Faksi (09) 54200 142 Talous- ja jäsenasiat Puh. (09) 54200 100 (ma-pe 10-17) Eläintilat: ma-pe ja su klo 15-18 Kirpputori: ma-pe klo 15-18, la klo 12-15 su klo 12-18 Perintöpuoti, Mäkelänkatu 34: ma-pe klo 11-18 Djurskyddscentralen Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors Öppet må-fr kl. 10-18 Tel. (09) 54200 100 (må-fr kl. 10-17) Fax (09) 54200 142 Djuens förvaringslokalitet: må-fr och sö kl. 15-18 Lopptorget: må-fr kl. 15-18, lö kl. 12-15 sö klo 12-18 Arvboden, Backasgatan 34: må-fr kl. 11-18 lö stängt

Rahankeräysluvan numero 2020/2012/3760

yhteistyökumppaneillemme Seuraavat yritykset ja yhteisöt ovat tukeneet HESY:n toimintaa. Sponsorien ansiosta vähäiset rahamme ovat riittäneet paremmin!

Berner Genrewear Hill’s K-Citymarket, Tammela Kesko Korpela Paper Oy Malmin sairaala Musti ja Mirri, Porttipuisto OnChannel Finland Royal Canin Tuko Logistics Suuret kiitokset myös kaikille uusille ja vanhoille eläinkummeillemme!

Tässä lehdessä Pääkirjoitus | Aika syödä koira? 3 Ledaren | Dags att äta hunden? 4 Muistokirjoitus 5 Lipaskeräysliikkeet esittelyssä 6 Auta HESYä ilmaiseksi Sharewoodissa 7 Eläinsuojelulaki uudistuu 8 Claudian pentupäiväkirja, osa 3/3 10 Topelius-palkinto 11 Eettisille eläinkaupoille oma sertifikaatti 12

Kanitutkija etsii apua murtuma- ja hammaspotilaille 14 HESYn Tuotekuvasto 16 Nostetaan kissa pöydälle 18 Aktivointiharjoitukset virkistävät koiran mieltä 20 Koiratalon elämää 23 HESYn jäsenjärjestöt esittelyssä 25 Esittelyssä Suomen löytöeläinten kummit ry 27 Gut Aiderbichl antaa eläimille kodin loppuiäksi 29

Aika syödä

koira?

Pääkirjoitus

uutama vuosi sitten Robert ja Brenda Valen kirjoittivat kirjan Time to Eat the Dog. Teoksen mukaan saksanpaimenkoiran hiilijalanjälki olisi kaksi kertaa katumaasturin kokoinen. Olisiko siis aika luopua lemmikeistä jo pelkkänä ympäristötekona? Myönnän heti alkuun, että neljän kissan omistajana en suhtaudu asiaan kovin objektiivisesti eikä pöydässäni ole vastedeskään kissamuhennosta ekologisuuden nimissä. Ne, jotka vastustavat lemmikkien pitoa perustaen kantansa pelkästään ekologisiin syihin, unohtavat lemmikeistä koituvat terveydelliset hyödyt. Lemmikit ovat hyödyksi sekä tavallisissa kotioloissa että lasten ja nuorten terapioissa ja kuntoutuksessa, varsinkin hankalissa mielen ja ruumiin kehityshäiriöissä. Keski-ikäisille sekä vanhemmille ihmisille lemmikkien hyöty tulee esiin niiden sekä fyysistä että henkistä terveyttä edistävinä vaikutuksina. Eläimen suotuisasta vaikutuksesta sydän- ja verisuonisairauksiin on julkaistu useita tutkimuksia. Eläimen terveelliseen elämään aktivoivat vaikutukset ja terveyshyödyt riippuvat paljolti lajin ja rodun valinnasta. Koiran ulkoiluttaminen nostaa omistajansa kuntoa. Samalla se on tilaisuus luoda uusia sosiaalisia kontakteja. Kissan ulkoiluttaminen valjaissa ei kohota omistajansa kuntoa samaan tapaan (paitsi silloin, kun valjaissa oleva kissa näkee vapaana kulkevan kissan, jota TÄYTYY päästä jahtaamaan), mutta myös kissaa ulkoilutettaessa muodostuu usein uusia sosiaalisia kontakteja. Tutkimuksissa on todettu eläinten silittämisen laskevan stressihormoneja sekä tasoittavan sykettä ja verenpainetta. Eläimet eivät hyödytä pelkästään omistajiaan. Terapia- ja kaverikoiria sekä kissoja hyödynnetään myös pitkäaikaissairaiden ja vanhusten hoidossa. Yhteys syvästikin dementoituneeseen henkilöön saattaa löytyä eläimen kosketuksen kautta. Vaikka joku ei pitäisi mainitsemiani lemmikeistä saatavia hyötyjä tarpeeksi suurina verrattuna lemmikkien aiheuttamaan hiilijalanjälkeen, kannattaa myös väittämää lemmikistä ympäristökuormittajana arvioida kriittisesti. Vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa (5.6.2011), ettei lemmikkien hiilijalanjäljestä ole juuri tieteellistä näyttöä. Katajajuuren mukaan asiaa voi perustella siltä pohjalta, että ihmisen hiilijalanjälki määräytyy pitkälti kolmesta asiasta: asumisesta, liikenteestä ja syömisestä. Harva meistä on nähnyt kissaa Ferrarin ratissa tai koiraa tekemässä asuntokauppoja. Näin ollen liikenne ei koske eläimiä ollenkaan ja asuminen vain silloin, kun eläin tarvitsee erillistilat. Jäljellä jää vain ruoka. Syömisen seurauksiin vaikuttavat ruuan määrä ja laatu. Näin ollen lemmikin koko vastaa karkeasti sen tuottamaa hiilijalanjälkeä. Jos lemmikin aiheuttama hiilijalanjälki kuitenkin huolettaa, voi huonoa omaatuntoa kompensoida omilla arkisilla valinnoillaan. Tällaisia valintoja ovat esimerkiksi julkisen liikenteen suosiminen yksityisautoilun sijasta sekä ruokajätteen minimoiminen. Itse en lähde ensimmäisenä miettimään lemmikeistä aiheutuneita haittoja, koska mielestäni niistä saatavat edut ovat moninkertaiset haittoihin verrattuna. Kristiina Honkavaara, HESYn hallituksen jäsen

Ledaren

Dags att äta

hunden?

ör ett antal år sedan skrev Robert och Brenda Vale boken Time to Eat the Dog. Enligt boken skulle en schäfers koldioxidavtryck vara dubbelt så stort som en stadsjeeps. Skulle det alltså vara dags att avstå från keldjuren redan som en miljögärning? Jag medger genast att som ägare till fyra katter ställer jag mig inte helt objektiv till saken och det kommer inte i fortsättningen heller att finnas kattstuvning på mitt bord i ekologins namn. De som motsätter sig att man har sällskapsdjur enbart på grund av ekologiska orsaker glömmer hälsofördelarna som keldjur ger. Sällskapsdjuren gör nytta i såväl vanliga hemförhållanden som i terapi- och rehabilitering för barn och ungdomar, speciellt i svåra mentala och fysiska utvecklingsstörningar. För medelålders och äldre människor kommer keldjurens nyttoaspekt fram som både fysiskt och psykiskt hälsofrämjande. Det har t.ex. publicerats flera undersökningar om djurens välgörande inverkan på hjärt- och kärlsjukdomar. Hur mycket ett djur aktiverar till ett hälsosammare liv samt hälsofördelarna beror mycket på valet av art och ras. Motionerandet av en hund höjer ägarens kondition. Samtidigt ger det ett tillfälle att skapa nya sociala kontakter. Att motionera en katt i sele höjer inte ägarens kondition i samma skala (förutom då katten i sele råkar se en fritt strövande katt, som den helt enkelt MÅSTE få jaga), men även när man rastar en katt knyter man ofta nya sociala kontakter. Många undersökningar har bevisat att pajandet av djur sänker nivån av stresshormoner och balanserar pulsen och blodtrycket. Djuren ger nytta inte enbart åt sina ägare. Terapi- och kamrathundar och katter utnyttjas även i vården av kroniskt sjuka och inom äldreomsorgen. Kontakt till en svårt dementerad person kan uppnås via beröringen av ett djur. Fastän någon kanske anser att nyttan jag ovan nämnt som man får av sällskapsdjur inte är tillräckligt stor jämfört med koldioxidavtrycket de orsakar, lönar det sig också att kritiskt bedöma påståendet om hur keldjuren belastar miljön. Äldre forskaren Juha-Matti Katajajuuri från Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi (MTT) berättade i en intervju i Helsingin Sanomat (5.6.2011), att det inte just finns något vetenskapligt bevis på koldioxidavtryck från sällskapsdjur. Enligt Katajajuuri kan man argumentera saken utgående ifrån att människans koldioxidavtryck långt bestäms av tre faktorer: boendet, trafiken och av vad vi äter. Få av oss har sett en katt sitta vid ratten på en Ferrari eller en hund göra bostadsköp. Sålunda berör trafiken överhuvudtaget inte djur, utan enbart i fall då djuren kräver separata utrymmen. Kvar blir alltså endast födan. Mängden och kvaliteten inverkar på ätandets följder. Följaktligen motsvarar djurets storlek grovt koldioxidavtrycket det producerar. Ifall man ändå oroar sig över koldioxidavtrycket keldjuret producerar, kan man kompensera det dåliga samvetet med sina egna vardagliga val. Sådana här val är till exempel främjandet av kollektivtrafik istället för personbilar samt att minimera matavfall. Själv skulle jag inte börja fundera på skadorna som sällskapsdjur orsakar, för fördelarna som de ger är mångfaldiga jämfört med nackdelarna. Kristiina Honkavaara, HESYs styrelsemedlem

TEKSTI Erja Veivo

Muistokirjoitus

Kirsti Nyyssönen

1928-2012

irsti Nyyssönen oli syntynyt Orimattilassa ja vietti siellä lapsuutensa. Orimattila oli viime vuosisadan alkupuolella vielä pieni kyläyhteisö, josta Nyyssönen mieli suurempaan maailmaan ja muutti ensin Lahteen ja sitten Helsinkiin. Nyyssönen siirtyi kansakoulusta suoraan työelämään, mutta vietti suurimman osan elämästään kotiäitinä. Nyyssönen oli vapaa-ajallaan innokas taidemaalari. Kuvataide oli hänelle enemmän kuin harrastus, se oli perheen ohella elämän suola. Tuottelias taiteilijatar maalasi aiheita laidasta laitaan: naivistisissa ja värikkäissä teoksissa esiintyi kukka-asetelmia, luontomaisemia, omakuvia, kaupunkinäkymiä ja muistoja lapsuuden tapahtumista [Orivedellä]. Monipuolisen harrastajamaalaajan taidetta oli esillä gallerioiden ulkopuolella kirjastoissa ja vanhainkodeissa. Eläimet olivat Nyyssöselle hyvin tärkeitä ja rakkaita. Hän suri pitkään koiransa kuolemaa. Koira haudattiin HESYn hautausmaalle, ja Nyyssönen liittyi samalla yhdistyksen jäseneksi. Ikäväänsä Nyyssönen helpotti vierailemalla usein rakkaan koiransa hautapaikalla: hän muisteli lemmikkivainajaansa kukin ja kynttilöin, arkisin ja pyhinä. Se oli paikka, jossa hän pystyi aistimaan koiransa läsnäolon. HESYn pitkäaikaisena jäsenenä Nyyssönen halusi muistaa itselleen tärkeätä yhdistystä testamentilla. HESY ry esittää lämpimät kiitokset eläinten puolesta.

Heli Keiju

1996-2012 Mamman pikku söpöliini

Heli-Keiju s. 5.4.1996 Veikkola k. 17.12.2012 Helsinki Ikuisesti rakastaen, Leena

Hiljaa kuihdun, taivun tuuleen, huudan auttajaa. Hengen annan koskettaa.

Lipaskeräysliikkeet esittelyssä TEKSTI Erja Veivo

Monipuolisia koirapalveluja keskustan kivijalassa

elsingin Eirassa kivijalasta löytyvä All Fur Dogz -liike tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua kaikille koirille. Laaja tuotevalikoima koostuu koirien perustuotteista ja ainutlaatuisista luksustarvikkeista. Koirien valjaiden, remmien, petien, lelujen, vaatteiden sekä turkinhoitovalmisteiden ja -välineiden joukosta erottuu myös muutamia kissojen tuotteita. Erikoistuotteina tarjolla on muun muassa kolmen ruokakulhon matkasettejä maailmankansalaisille, spa-tuotteita ja silkkitippoja hemmottelijoille sekä ekologisia hamppu- ja kierrätyskangasleluja ympäristötietoisille. Liikkeessä myydään myös erilaisia uniikkiesineitä niin koiranomistajille kuin nelijalkaisille kaveruksillekin. Monipuolinen tarjonta jatkuu ruokaosastolla: juhlavat gourmet-ateriat, korvaruusuke-snacksit, peurannilkat ja erikoiskeksit hännänheiluttajien ja heidän onnellisten omistajiensa näkeminen kartuttavat jokapäiväisempää kuiva- ja pakasteruokavalikoimaa. on työssä palkitsevinta, kertoo All Fur Dogz -liikkeen myymäläAll Fur Dogz on koiratarvikekauppa, joka tarjoaa asiakkailleen päällikkö Riikka Lassila. tuoteryhmänsä parhaimpia valikoimia ja asiantuntemusta. Yritys on menestynyt. Ostoksille tullaan lähikortteleista ja Pisimmälle liikkeen erikoistuminen on viety yrityksen kauempaa. Asiakkaiden tyytyväisyydestä pitävät huolen asialleen tarjoamissa hoitopalveluissa. omistautuneet, eläinrakkaat Tiloissa toimivat eläinosteotyöntekijät. Eläinten oikea koh”Eläinsuojelu on lähellä kaikkien työnpaatti, -fysioterapeutti, - matelu on osa yrityksen brändiä, tekijöidemme sydäntä, ja me lahjoitamme nuaaliterapeutti ja trimmaaja. ja siitä viestii myös liikkeen Toimiipa liikkeen yhteydessä löytyvä HESYn lipas. aina mahdollisuuksiemme mukaan liikkeen tiskiltä koirien päiväkotikin, jossa – Eläinsuojelu on lähellä ylijäämä- ja mallikappaleita eläinsuojelu- kaikkien työntekijöidemme sykoirat saavat liikkua vapaasti isoissa ja kodinomaisissa däntä, ja me lahjoitamme aina yhdistyksille.” tiloissa lajikavereiden seurassa. mahdollisuuksiemme mukaan Koko toiminnan taustaliikkeen ylijäämä- ja mallikapajatuksena on koirien hyvinvoinnin tukeminen. paleita eläinsuojeluyhdistyksille. HESY on pääkaupunkiseudulla – Pyrkimyksemme on lisätä koiranomistajien tietoa lemvarmasti tunnetuin eläinsuojelutaho, johon ihmiset luottavat. mikin oikeasta hoidosta ja ravitsemuksesta sekä tarjota koirille He tietävät, että yhdistykselle lahjoitetut varat menevät oikeaan sopivia varusteita ja rentouttavia hemmotteluhetkiä. Tyytyväisten osoitteeseen. 

All Fur Dogz 6

Vuorimiehenkatu 20 00150 Helsinki Avoinna arkisin klo 10-18 ja la 11-15

www.allfurdogz.com/etusivu

Auta Hesyä ilmaiseksi Sharewoodissa

Sharewood on suomalainen hyväntekeväisyysmedia, jossa autat ja voitat.

harewood on sosiaalinen media, joka tekee hyväntekeväisyydestä helppoa, hauskaa ja ilmaista. Sharewoodin käyttäjät voivat ohjata vastuullisten yritysten rahaa hyväntekeväisyyteen ilmaiseksi ja voittaa itselleen upeita palkintoja. Käyttäjät saavat myös oman virtuaalisen Sharewoodin metsän, joka kasvaa hyvänteon myötä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry liittyi suomalaiseen hyväntekeväisyysmedia Sharewoodiin syyskuussa 2012. Sharewoodista löytyy paljon erilaisia tapoja tehdä hyvää. Vapaaehtoispörssi, Hyvät Uutiset ja Päivän Hyvät Työt parantavat maailmaa tehokkaasti ja tuovat hyvänteosta kiinnostuneita ihmisiä yhteen. – Sharewoodissa arvotaan lähes viikoittain hienoja Elämyspalkintoja, joiden arvosta lahjoitamme aina 10 prosenttia voittajan avustuskohteelle. Voittamalla autat, Sharewoodin toimituspäällikkö Jussi Karmala kertoo. Sharewood on käyttäjille ja järjestöille ilmainen. Kaikki jaettava avustusraha tulee Sharewoodissa mainostavilta yrityksiltä. Järjestöuutiset ovat Sharewoodissa hyvin suosittuja ja niitä kommentoidaan aktiivisesti. Rekisteröityminen Sharewoodiin on turvallista. Roskapostia ei tule, sillä Sharewood ei luovuta käyttäjien tietoja ulkopuolisille. Kaikki mainonta tulee Sharewoodin kautta. Mainoksia tulee lähinnä uutiskirjeen mukana noin kerran viikossa. Sharewoodissa on lähes 28 000 käyttäjää, jotka ovat keränneet jo 64 000 euroa valitsemilleen avustuskohteille maksamatta itse mitään. 

Liity Sharewoodiin osoitteessa www.sharewood.org

Eläinsuojelulaki

uudistuu TEKSTI Hannele Luukkainen | KUVA Sari Toivola

ääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa luvattiin toteuttaa eläinsuojelulain kokonaisuudistus ja eläinsuojeluasiamiehen viran perustaminen. Siksi maa- ja metsätalousministeriö asetti jo viime syyskuussa sekä ohjausryhmän että työryhmän lakiuudistushankkeen toteuttamiseksi. Työ-

ryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus eläinsuojelulain uudistamiseksi. Ohjausryhmä puolestaan linjaa työryhmän työskentelyä. Molempien ryhmien toimikausi kestää vuoden 2014 loppuun, ja niissä on jäseninä myös eläinsuojelujärjestöjen edustajia.

Tässä muutama poiminta eläinsuojelulain uudistamishankkeen asettamiskirjelmästä:

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen tavoitteena on:

•

Nykyinen eläinsuojelulaki ei täytä kaikilta osin perustuslain nykyisin lainsäädännölle asettamia vaatimuksia. Eläinsuojelulaki tuli voimaan ennen nykyisen perustuslain voimaantuloa. Laki on luonteeltaan puitelaki: yksityiskohtaisemmat eläintenpidossa noudatettavat vaatimukset on säädetty eläinsuojeluasetuksella ja lukuisilla valtioneuvoston ja ministeriön asetuksilla. Käytännössä tämä on tarkoittanut mm. sitä, että asetuksilla on vesitetty lakia. Tarkoituksena on nyt nostaa merkittävimmät säädökset lain tasolle.

•

Euroopan komission tiedonanto eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012–2015 julkaistiin 19.1.2012. Strategia ohjaa yhteisön eläinsuojelua koskevan lainsäädännön valmistelua, ja siinä esiin nousevilla linjauksilla on vastedes vaikutusta myös kansallisen lainsäädännön valmisteluun.

•

Tästähän kerroin jo HESYn lehdessä 2/12. Tiivistetysti voi sanoa, että EU:n parlamentin hyväksymä eläinten hyvinvointistrategia on aiempaa huomattavasti kattavampi ja sitä laajennettiin käsittämään myös lemmikkieläimet. Uudessa strategiassa on mukana myös vaatimus Euroopan laajuisesta lemmikkieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä, jota HESYkin on moneen otteeseen vaatinut.

•

Eläinten asema yhteiskunnassa on muuttunut voimassa olevan eläinsuojelulain säätämisen jälkeen. Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä, miten elintarvikkeita tuotetaan ja minkälaisissa oloissa tuotantoeläimet tiloilla elävät. Eläinten hyvinvoinnista on tullut osa elintarvikkeiden eettistä laatua. Myös seura- ja harrastuseläinten määrä on kasvanut ja näiden eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet aiempaa keskeisemmiksi.

•

Tämä näkemys lupaa hyvää eläinten kannalta, mikäli heitä todella ruvetaan kohtelemaan subjekteina nykyisten objektien sijasta.

• saattaa eläinsuojelulaki perustuslain vaatimusten mukaiseksi • selkeyttää eläinsuojelua koskevaa sääntelyä ja luoda rakenteeltaan ja kieliasultaan selkeä laintasoinen sääntely • varmistaa EU-lainsäädännön tehokas täytäntöönpano kansallisessa lainsäädännössä • uudistaa eläinsuojelulakia eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi • tehostaa eläinsuojeluvalvontaa.

HESY antoi omat näkemyksensä eläinsuojelulainsäädännön muutostarpeista jo helmikuussa 2012. Lausuntomme on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www. hesy.fi/info/lausunto%20elainsuojelulain%20kokonaisuudistus.htm Lakiuudistusta työstävien ryhmien työ on tässä vaiheessa vasta niin alkutekijöissään, että tuloksista ei vielä ole mitään kerrottavaa. HESY tietenkin seuraa hankkeen etenemistä tarkasti. Eläinsuojeluasiamiehen viran perustaminen – asia, jota HESY on määrätietoisesti ajanut jo usean vuoden ajan – on nyt varmistunut, kun sen rahoitus hyväksyttiin viime syksyn budjettineuvotteluissa. Virka tulee hakuun tämän kevään aikana. 

Claudian pentupäiväkirja, osa 3/3

Kohti aikuisuutta

HESYn jäsenlehdessä 2/2012 seurattiin Claudia Erälahden kasvattamien novascotiannoutajaeli tolleripentujen sopeutumista uusiin koteihin. Sarjan päätösjutussa jätämme jäähyväiset jo aikuisiksi kasvaneille nuorikoille. TEKSTI Claudia Erälahti | KUVA Hanna Juntunen

uoli vuotta on vierähtänyt, ja Hipulle, Kikille, Ahmille, Sisulle, Jockelle ja Nuutille on ehtinyt sattua yhtä ja toista. Hipun piti viime kesänä osallistua taipumuskokeeseen, mutta neidin juoksuaika alkoi muutama päivä ennen koetta. Pennusta on kasvanut siis nuori, sukukypsä neiti. Nyt Hipulla on hyvin aikaa valmistautua kevään seuraavaan kokeeseen. Ahmista on kehkeytynyt estradien valloittaja. Se osallistui syksyllä viralliseen näyttelyyn ja sai hienot lopputulokset. Poika valittiin rotunsa parhaaksi junioriksi eli ROP-junioriksi. Muillakin pentueen jäsenillä on mennyt hyvin. Virallisissa terveystutkimuksissa koirat saivat parhaat mahdolliset tulokset: lonkat, kyynärpäät ja silmät olivat kaikilla tutkimuksiin osallistuneilla kunnossa. Viime syksynä järjestin pentutreffit, johon kutsuin myös kouluttaja Hanna Juntusen. Hän on antanut pennuille nouto- ja tottelevaisuuskoulutusta. Oli sydäntä lämmittävää nähdä lähes koko pentue pitkästä aikaa. Ainoastaan Hippu ei päässyt paikalle. Keväällä pennut täyttävät puolitoista vuotta. Ne ovat jättämässä pentuajat lopullisesti taakseen ja siirtymässä hyvää vauhtia aikuisuuteen. On aika vähän irrottautua: koirat ja niiden omistajat pärjäävät jo omillaan. Onneksi kuitenkin saan koiranomistajilta säännöllisesti kuvia ja kuulumisia. Se on koskettavaa. Tuskin maltan odottaa sitä päivää, kun pääsen näkemään koirat kunnolla harrasPuoli vuotta on vierähtänyt, ja Hitamassa. En ole vielä hetkeäkään joutunut miettimään, miksi ryhdyin pulle, Kikille, Ahmille, Sisulle, Jockelle ja tähän pentuprojektiin yli vuosi sitten. Olen kasvattajana todella Nuutille on ehtinyt sattua yhtä ja toista. tyytyväinen pentueeseen ja iloinen siitä, että jokaiselle pennulle löytyi juuri sopiva perhe. 

Elina Lappalaisen tärkeä keskustelunavaus palkittiin Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry ojensi tämänkertaisen Eläinsuojelun Topelius -palkinnon tietokirjailija-taloustoimittaja Elina Lappalaiselle, joka on kirjoittanut tuotantoeläinten olosuhteista kertovan journalistisen tietokirjan ”Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä”.

ESYn palkintoraadin mielestä Lappalaisen kirjan suurin ansio on kyky käsitellä tuotantoeläinten elinolosuhteita ja kohtelua asiapitoisesti. Se herättää yhteiskunnallista keskustelua tuotantoeläinten kipeimmistä hyvinvointiongelmista ja alan eettisyyden problematiikasta juuri eläinsuojelulain uudistamisen kynnyksellä. – Lappalaisen kirja vie lukijan lähietäisyydellä maatiloille ja teurastamoihin ja auttaa näin ymmärtämään, mitä ruoaksi päätyvät eläimet ovat kokeneet ja miten eläin tuotteistetaan lautasella esimerkiksi sellaisilla sanoilla kuin kinkku tai pekoni. Lappalainen on rohkeasti, mutta kiihkottomasti tarttunut tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen, josta yleensä vaietaan, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen listaa raadin perusteluja. Lappalaiselle itselleen Eläinsuojelun Topelius -palkinto on suuri kunnianosoitus. – Olen lukenut koko Topeliuksen lastenkirjatuotannon ja olen ollut lapsesta asti suuri satusetä Topeliuksen fani. Tässä sydäntä lämmittävässä palkinnossa arvostan etenkin sitä, että se tulee eläinsuojeluyhdistykseltä. Topelius oli myös journalisti, ja toivon jatkavani hänen aloittamaansa perinnettä niin journalistina kuin myös satutätinä. Elina Lappalainen voitti kirjallaan myös Kanava-tietokirjapalkinnon sekä TietoFinlandian. Runsas julkinen tunnustus on osoitus siitä, että ihmiset kaipaavat puolueetonta ja asiapitoista tietoa tuotantoeläinten oloista. – Nykyisellään elintarviketeollisuuden läpinäkymättömyys ja ruokamainonta välittävät ruoantuotannosta etääntyneille kuluttajille harhaanjohtavaa kuvaa maataloudesta. Kuluttajien toiminnassa ensimmäinen askel olisi se, että ihmiset miettisivät ruoan alkuperää ja sitä, että se makkara on ollut tunteva eläinyksilö, jonka hyvinvoinnilla on arvo. 

TEKSTI Erja Veivo

Eläinsuojelun Topelius -palkinto Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös. Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat: 2011 Otso Riiali 2010 ei jaettu 2009 Etsijäkoiraliitto 2008 tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira 2007 ei jaettu 2006 Helsingin kaupunki 2005 dosentti Leena Vilkka 2004 toimittaja Mirja Pyykkö 2003 ei jaettu 2002 kirjailija Eeva Kilpi 2001 ohjaaja Aki Kaurismäki 2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset 1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka 1998 kirjailija Leena Krohn

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen ojensi Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Elina Lappalaiselle.

Seuraava Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan marraskuussa 2013. Voit ehdottaa palkinnonsaajaa perusteluineen HESYlle osoitteella: erja.veivo@hesy.fi

Eettisen eläinkaupan sertifikaattijärjestelmän on tarkoitus paitsi informoida kuluttajaa siitä, missä liikkeissä eläinten hyvinvointi otetaan hyvin huomioon, myös lisätä kuluttajien tietoisuutta lemmikkien oikeasta hoidosta.

E Entressen Faunattaren kauppiaat Anniina ja Teija Toivola olivat ensimmäisten sertifikaatin saaneiden joukossa.

TEKSTI JA KUVAT Joonas Gustafsson

ettisen eläinkaupan sertifikaattijärjestelmän tavoitteena on kehittää eläinkauppa-alaa ja eläinkaupoissa myytävien eläinten hyvinvointia sekä ylläpitää eläinliikkeiden henkilökunnan asiantuntemusta. Toinen sertifikaattiprojektin keskeinen tavoite on lisätä lemmikkieläinten omistajien tietämystä lemmikkiensä oikeasta hoidosta. Näihin tavoitteisiin pyritään laatusertifikaattijärjestelmän avulla. Eri eläinten asiantuntijat ovat laatineet eläinkaupoissa myytäville eläinlajeille hoito-ohjeet, joita sertifikaatin saanut eläinkauppa on sitoutunut noudattamaan. Sertifikaatin hoito- ja olosuhdevaatimukset ovat tiukempia kuin eläinsuojelulainsäädännön määrittämät minimivaatimukset. Yksiselitteisten ja täsmällisten ohjeiden avulla taataan, että eläin saa lajinmukaista ja hyvää hoitoa eläinkaupassa ollessaan. Sertifikaatti on laadittu laatuasiantuntijan johdolla, ja siitä pyritään myöhemmin saamaan virallinen ja standardoitu ISO-sertifikaatti. Koska eläin on kuitenkin eläinkaupassa vain lyhyen ajan verrattuna siihen, miten pitkään se elää uudessa kodissaan, kuuluvat sertifikaattijärjestelmään myös lemmikkien omistajille suunnatut hoito-ohjeet, joita sertifioiduissa eläinkaupoissa jaetaan eläinten ostajille tai ostamista harkitseville. Omistajalle suunnattu ohje on eläinkauppaohjetta laajempi ja vaatimuksiltaan tiukempi. – Eettisen eläinkaupan sertifikaattijärjestelmän on tarkoitus paitsi informoida kuluttajaa siitä, missä liikkeissä eläinten hyvinvointi otetaan hyvin huomioon, myös lisätä kuluttajien tietoisuutta lemmikkien oikeasta hoidosta, kertoo projektityöryhmän puheenjohtaja Paula Hirsjärvi. Näin ollen eläinten omistajille suunnatut ohjeet ja omistajien valistaminen eläinten hoito- ja olosuhdevaatimuksista ovat vähintään yhtä tärkeässä osassa kuin eläinkauppojen valvonta. Espoon keskuksessa sijaitseva Entressen Faunatar on yksi ensimmäisistä sertifikaatin saaneista liikkeistä. Entressen Faunatarta pitävät kauppiassisarukset Teija ja Anniina Toivola. – Olemme ylpeitä, että saimme sertifikaatin heti ensimmäisten joukossa. Lähdimme mukaan projektiin eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, sillä meille eläinkaupan pito on enemmän kuin kaupankäyntiä, kertoo Anniina ja jatkaa. – Eettisen eläinkaupan sertifiointijärjestelmään lähteminen ei meidän liikkeessämme varsinaisesti muuttanut eläinten hoitoon liittyviä käytäntöjä, koska olemme olleet eläintemme hyvinvoinnista erittäin tarkkoja alusta alkaen. Suurin käytännön muutos meille on ollut se, että nykyään jaamme asiakkaillemme sertifikaattiprojektin tuottamia eläinten hoito-ohjeita ketjun omien hoitoohjeiden lisäksi.

Eettisille eläinkaupoille

oma sertifikaatti Marraskuun 2012 puolivälissä espoolaisen kauppakeskuksen esiintymislavalle kokoontui joukko ihmisiä, jotka juhlistivat tärkeää hetkeä suomalaisen lemmikkieläinkaupan eläinten hyvinvoinnin saralla. Tuolloin nimittäin julkistettiin Eettisen eläinkaupan sertifikaattijärjestelmä ja myönnettiin sertifikaatit ensimmäisille kuudelle eläinkaupalle.

Kymmenen vuoden projekti Kaikki alkoi kymmenen vuotta sitten, kun joukko akvaario- ja nisäkäsharrastajia sekä yksi eläinkauppias kokoontuivat pohtimaan sitä, miten eläinten hyvinvointiin panostavat liikkeet saataisiin erottumaan edukseen eläinkauppojen suuresta massasta. Pohdinnan tuloksena syntyi ajatus vapaaehtoisen laatujärjestelmän luomisesta ja laatusertifikaatin myöntämisestä eettisesti toimiville eläinkaupoille. Hankkeeseen lähti mukaan Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto SEY, ja vuonna 2004 perustettiin virallisesti SEY:n hallinnoima Eettisen eläinkaupan projektityöryhmä. Projektiryhmään kuuluu eri eläinryhmien asiantuntijoita, eläinkaupan edustajia sekä eläinten yleisen hyvinvoinnin asiantuntijoita. Ryhmä on käyttänyt laajasti hyväkseen myös lukuisten ulkopuolisten asiantuntijoiden apua. Näillä eväillä vajaan kymmenen vuoden aikana, kymmenien vapaaehtoisten asiantuntijoiden yhteistyön tuloksena, on saatu koottua sekä kaupalle että eläimen ostajalle tarkoitetut ohjeet lukuisten eläinten hoitoon. Näiden lisäksi on koottu yleisohjeita mm. eri eläinryhmien sairauksista, akvaarion perustamisesta ja muista yleisistä aiheista.

Ensivaiheessa sertifioidut liikkeet: Keskustan Eläinkauppa, Helsinki 4Pets Tikkurila, Vantaa Faunatar Sello, Espoo Faunatar Entresse, Espoo Faunatar Keljo, Jyväskylä Faunatar Seinäjoki Jouppi, Seinäjoki Hankkeen julkistamisen jälkeen uusia hakemuksia on tullut kymmenkunta. Uusia liikkeitä sertifioidaan sitä mukaa kuin hakemuksia ehditään käsitellä. Lisätietoja Eettisen eläinkaupan sertifikaattiärjestelmästä: www.eesp.fi

Vapaaehtoista omavalvontaa

Eettisen eläinkaupan sertifikaatti on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen järjestelmä. Sertifikaattijärjestelmään liittyminen on eläinkaupoille vapaaehtoista. Sertifikaatti on viranomaisjärjestelmää tukeva omavalvontajärjestelmä, jonka avulla liike pystyy osoittamaan eettiset toimintatapansa. Sertifikaatin toivotaan muodostuvan myyntivaltiksi liikkeille ja tarjoavan kuluttajalle keinon erottaa ne eläinkaupat, joissa panostetaan erityisesti eläinten hyvinvointiin ja asiakkaiden valistamiseen. Sertifikaatin saaneen liikkeen asiakas voi luottaa siihen, että liikkeessä ei myydä luonnosta pyydystettyjä nisäkkäitä tai lintuja ja että muiden myytävien eläinten alkuperä on ilmoitettu. Myynnissä ei myöskään pidetä sellaisia eläimiä, joiden jalostetut tai luonnolliset ominaisuudet aiheuttavat eläimelle kärsimystä, tai lajeja, joille ei pystytä takaamaan hyviä olosuhteita lemmikkieläimenä. Kuluttaja tunnistaa eettisen eläinkaupan tarrasta, joka on kiinnitetty näkyvälle paikalle liikkeessä. Tarrassa esiintyvät kyyhky ja keltainen tähti sekä sertifioinnista kertova teksti. Todellinen eläinystävä tukee valinnoillaan eettistä eläinkauppaa ja sertifioitua liikettä: seuraa sinäkin siis jatkossa keltaista tähteä! 

Sertifioidun liikkeen tunnistaa sen ikkunaa koristavasta tarrasta.

TEKSTI Erja Veivo | KUVAT Markus Meyer

Kanitutkija etsii apua murtuma- ja hammaspotilaille

Suomessa parhaillaan tehtävä tutkimus kanien hammas- ja luusto-ongelmista on uraauurtava prosessi, jonka tuloksia odotetaan ulkomaita myöten.

aneilla on paljon hammassairauksia. Lisäksi vallalla on käsitys, että kaneilla on hauras luusto. Onko näiden kahden tekijän välillä yhteyttä? Tämän pohtiminen oli kimmokkeena eläinlääketieteen lisensiaatin Johanna Mäkitaipaleen väitöskirjatutkimukselle kanien luustoongelmista. – Kiinnostuin alun perin kanien luunmurtumista, sillä suuntaudun pieneläinten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hoitoon. Kanien murtumien hoitamista pidetään haasteellisena, sillä luu on herkästi halkeavaa. Kaneilla on myös paljon hammassairauksia. Kun sitten eräässä brittiläisessä tutkimuksessa oli havaittu, että hammassairauksista kärsivien kanien leukaluiden luuntiheys oli heikentynyt, syntyi ajatus siitä, voisiko luuntiheyden heikentyminen olla yleistä kanin muissakin luissa. Se selittäisi murtuma-alttiutta ja murtumien hoidon vaikeutta, Mäkitaipale taustoittaa. Kanien hampaat kasvavat jatkuvasti. Leukaluiden luuntiheyden aleneminen esimerkiksi leukaluun osteoporoosin vuoksi voi aiheuttaa häiriöitä hampaiden kasvussa. Tästä syystä hampaat alkavat kasvaa leuassa väärään asentoon, muodostuu hammaspiikkejä, purenta muuttuu epätasaiseksi, hampaat eivät kulu normaalisti ja lisäksi hampaiden kiinnityskudos voi tulehtua. – Pahimmassa tapauksessa suuhun voi muodostua hammasjuuripaiseita. Tätä kutsutaan PSADD-hammassairaudeksi, eteneväksi kanien hammassairaudeksi. PSADD-sairauden aiheuttajaa ei tiedetä: syyt voivat olla joko esimerkiksi ruokinnallisia, perussairauksista johtuvia tai perinnöllisiä. Juuri tätä yritämme nyt selvittää.

Kattava terveyskartoitus

Mäkitaipale kartuttaa aineistoa väitöskirjaansa Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Siellä aloitettiin viime syksynä kanien luustosairauksia kartoittava tutkimus, johon otetaan mukaan perusterveitä sekä murtumista tai hammasongelmista kärsiviä kaneja. Tavoitteena on saada tuloksia 200–300 lemmikkikanista. Kaneille tehdään terveystarkastus ja luuntiheysmittaus. Lisäksi niistä otetaan verinäytteet ja röntgenkuvat. Kaneille tehtävän luustotutkimuksen yhteydessä selvitetään myös lemmikkikanien perusterveydentilaa sekä kanien ruokintaa ja elinolosuhteita. Lopuksi perusterveiden ja luusto- tai hammassairauksista kärsivien kanien tuloksia verrataan keskenään.

Kanien hampaat kasvavat jatkuvasti, mikä on valtava haaste kaninomistajille. Heidän on koostettava lemmikeilleen ruokavalio, joka kuluttaa hampaita riittävän paljon.

Johanna Mäkitaipale tekee uraauurtavaa kanitutkimusta Kaneli-kani parinaan.

– Näin pyritään saamaan selville se, poikkeavatko perusterveiden kanien ja hammas- tai murtumapotilaiden tulokset toisistaan ja löytyykö kaneista, niiden ruokinnasta tai elinolosuhteista luustosairauksille altistavia tekijöitä. Tulosten pohjalta voidaan toivottavasti kartuttaa tietoa kanien terveysongelmista ja laatia hoito-ohjeita, jotta lemmikinomistajat ja eläinlääkärit osaisivat ottaa kanin tarpeet paremmin huomioon, Mäkitaipale selventää. Kanien luusto- ja hammaskartoitusprojektin yhteydessä toteutetaan myös kaksi muuta projektia, joissa tutkitaan kanien loisia. Toinen projekti käynnistyi syksyllä 2012 kanien papananäytteiden keräämisellä. Papanoista laaditaan suolistoloiskartoitus, jossa selvitetään, minkä verran ja mitä suolistoloisia kaneilla on. Keväällä 2013 alkavassa toisessa projektissa kaneille tehdään terveystarkastus, jonka yhteydessä niiltä otetaan verinäytteitä Encephalitozoon cuniculi -vasta-ainekartoitukseen. E. cuniculi on alkueläin, joka on yleisen käsityksen mukaan kaneilla melko tavallinen loinen. Se voi aiheuttaa esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaa, kaihia ja keskushermosto-oireita, kuten tasapaino-ongelmia, kehänkiertoa ja pään kääntymistä sivullepäin. – Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että yli puolella terveistä kaneista on verinäytteissä E. cuniculi -vasta-aineita. Alkueläin ei kuitenkaan aiheuta kaikille kaneille sairauden oireita, mutta elimistön puolustuskyvyn heikentyessä se voi aiheuttaa taudin. Nyt haluamme selvittää, kuinka monella Suomessa elävällä kanilla on veressään vasta-aineita, jotka ovat merkkejä kontaktista E. cuniculi -alkueläimeen.

Kani on harvinainen tutkimuskohde

Kanien luunmurtumat ja hammasvaivat ovat Johanna Mäkitaipaleen lempiaihe. Mäkitaipale on pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ja erikoistuu ortopediaan eli luu- ja tukielinsairauksiin. Väitöskirjan aihevalintaa selittänee silti enemmän hänen kotoaan löytyvä Tumla-kani, joka mullisti tutkijan elämän neljä vuotta sitten. – Olin ollut aina koiraihminen, mutta sattuman kautta muutuin yllättäen kaninomistajaksi. Kanin emäntänä jouduin perehtymään kanien terveyden- ja sairaudenhoitoon, jossa on vielä paljon kysymysmerkkejä. Mäkitaipale kertoo, että kani ei ole ollut tutkijoiden suosikkikohde. Kanitutkimusta tehdään vähän, ja siksi eläinlääketieteen laitoskin innostui hänen aiheestaan. – Kani ei ole väheksytty eläinlaji, mutta kanitutkimukselle on vaikeahkoa saada sponsoroijia. Se selittää tieteellisten kaniartikkeleiden vähäistä määrää, sillä rahalla on suuri merkitys tutkimuksessa. Kissat ja koirat muodostavat pieneläinlääkäriasemien suurimman potilasryhmän. On siis luonnollista, että ne ovat yleisempiä tutkimuskohteita kuin kanit ja että sponsorit tukevat juuri tutkimuksia, jotka setvivät kissa- ja koiraongelmia. Johanna Mäkitaipaleen väitöskirjatutkimuksen tuloksia saadaan vielä odottaa, sillä työ on vasta alkutaipaleella. Tutkimus on kuitenkin jo nyt herättänyt kansainvälistä kiinnostusta etenkin kanieläinlääkärien keskuudessa. Sen verran harvinaisia 200–300 kanin aineiston kattavat tutkimukset maailmalla ovat. Nyt kaikilla kaninomistajilla on mahdollisuus kantaa kortensa kekoon lemmikkiensä terveyden edistämiseksi. Mäkitaipaleen tutkimus kestää kesään asti, ja siihen etsitään erityisesti kaneja, joilla on todettu hammasongelma tai murtuma, mutta tutkimukseen ovat tervetulleita myös kaikki perusterveet kanit. 

Kuiduilla hammaskalusto kuntoon Kanin hampaat kasvavat nopeasti, noin 2–3 millimetriä viikossa. Kuukaudessa kasvutahti on 8–12 millimetrin luokkaa. Tämä on valtava haaste kaninomistajille, joiden on koostettava lemmikeilleen ruokavalio, joka kuluttaa hampaita riittävän paljon. Jos hampaat eivät kulu, kanille tulee hammaspiikkejä. Hammaspiikit ovat teräviä luupiikkejä, jotka voivat vahingoittaa kieltä ja poskia sekä aiheuttaa haavaumia ja usein tulehduksen. Hammaspiikki voi kehittyä todella nopeasti, jopa muutamassa viikossa. Hammaspiikit ovat kaneilla melko yleisiä, mutta ne voidaan hoitaa leikkauttamalla tai viilaamalla kanin poskihampaat nukutuksessa. Kurjempi vaiva on niin sanottu etenevä hammassairaus. Siinä kanin hampaiden virheasento aiheuttaa hammasjuuripaiseita ja tulehduksia. Sairautta ei voida parantaa, ja sen ainoa hoitokeino on kanin hampaiden säännöllinen huolto ja hammaspiikkien poistaminen. Yksittäisen hammaspiikin syy on yleensä se, että kani ei ole syönyt riittävästi heinää. Heinän kuidut kuluttavat tehokkaasti kanin hampaita, samoin oksat ja puunrungot. Kuitupitoisen ravinnon nakertaminen pitää kanin etuhampaatkin riittävän lyhyinä. Myös jatkuvat suolisto-ongelmat tai muut sairaudet voivat aiheuttaa hammasongelmia, jos kani vähentää niiden takia normaalia syömistä. Paras keino ennaltaehkäistä kanin hammasongelmien syntymistä on pitää kanin ruokavalio mahdollisimman luonnonmukaisena: heinän ja puunrunkojen sekä -oksien lisäksi kanille on tarjottava pieni määrä hyvälaatuisia pellettejä ja tuoreita kasviksia sekä vihanneksia, jotka voi kesällä osittain korvata luonnonkasveilla. (EV)

HESYN tuotekuvasto

Tilaa nettilomakkeella: www.hesy.fi/tuotteet.htm | sähköpostilla: hesy@hesy.fi

Tue HESYn toimintaa rahalahjalla – saat kummilahjan! Lahjoittamalla HESYlle 100 euroa saat valitsemasi kummilahjan veloituksetta kotiisi.

Kummijuliste ”oranssi kissa”

Kummilautanen “koira” 1. Kangaskassit, 5,50 € ”Dog Power” (luonnonvalk.) til.no. 263 ”Tassu” (luonnonvalk.) til.no. 265

Kummijuliste ”musta kissa”

2. Rintanappi 1 € Vaihtoehtoina mm. "Kissanaama" til.no. 601 "Cat Power" til.no. 602 "Eläin ei ole lelu" til.no.603 3. Pinssit 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erinomainen yllätyslahja ystävälle. ”Koira” til.no. 231 ”Kissa” til.no. 230 ”Kani” til.no. 232

4. Jääkaappimagneetti 6–7 € Valikoimassa erilaisia eläinhahmoja. Til.no. 602 5. Muistoadressi 5 € ”On maa, johonka kaikki polut katoaa, on rauhan maa (Saima Harmaja).” til.no. 500 6. Kewätkirja 5 € Kirjailija Sakari Topelius oli perustamassa Suomen ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä pikkulintujen suojelemiseksi. Tästä Maj Föreningen -nimisestä (Kevätyhdistys) yhdistyksestä tuli myöhemmin Hesy. Kewätkirja on vuonna 1894 päivänvalon nähnyt, Topeliuksen tekstiin ja R. Hertzbergin ihastuttaviin kuviin perustuva pikku kirjanen "Ensimmäinen kewätkirja Suomen kewätyhtiöille". 30 s. til.no. 900. 7. Eläinkortit 0,50 €/kpl til.no. 301 Kuvaajat: Henna Viinamäki ja Juha Välimäki 8. Eläinkorttinippu 4 €/10 kpl erilaisia kortteja. til no. 302 Kuvaajat: Henna Viinamäki ja Juha Välimäki

7 & 8.

HESYN tuotekuvasto

puhelimitse: (09) 54200 100 | Tai tule vierailemaan myymäläämme! 9.

9. Aikuisten T-paidat 13 € ”Kissarivi” (kaksipuolinen painatus) til.no. 110. Valikoimassa hajanaisia kokoja ja värejä. ”Cat Power” til.no. 113 Koot: S-XXL. Valikoimassa useita värivaihtoehtoja. ”Kissanaama” til.no. 118 Valikoimassa hajanaisia kokoja ja värejä. ”Tassut” til.no. 119 Valikoimassa hajanaisia kokoja ja värejä. Muista merkitä koko (S-XXL) ja väritoivomus tilaukseen! Kunkin paidan värivaihtoehtoihin voi tutustua sivuilla: www.hesy.fi/tuotteet.htm Tassut, Kissanaama, Cat Power ja Kaksi koiraa -painatuksissa saatavilla myös lasten kokoja (128 ja 140 cm) 10. Ladyfit-malliset T-paidat 13 €

Tassut-paita 10.

Kissarivi-paita 10.

”Cat Power” til.no. 140 Koot: XS-XL. Valikoimassa useita värivaihtoehtoja. ”Dog Power” til.no. 141 (kaksipuolinen painatus) Valikoimassa hajanaisia kokoja ja värejä. Muista merkitä koko (XS-XL) ja väritoivomus tilaukseen! 11. Cat Power -collegepaita 25 € Yksipuolinen painatus. Väri: musta. Koot: XSXL. til.no. 805. 12. Dog Power -paita 15 € Pitkähihainen, tyköistuva, ladyfit-mallinen Dog Power -paita. Kaksipuolinen painatus: selkäpuolella Kaksi koiraa -kuvio. ovat sininen ja musta. Paitoja saatavana seuraavasti: S: musta, M, L ja XL: sininen. til.no. 807

Cat Power -paita

13. Uutuus: ”Cat Power” -v-aukkoinen T-paita Koot: S-XL. Väri: musta. til.no. 142

Dog Power -paita

14. Kännykkäkoru 5 € Valikoimassa on erilaisia eläinhahmoja, mm. pupu, siili, pöllö, jääkarhu ja aasi. Til.no. 700. Tilaukset toimitetaan noin kahdessa viikossa. Toimitukseen lisätään postikulut. Minimitilaus 8 €. Yli 15 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,90 €. Tervetuloa tutustumaan myös eläinsuojelukeskuksen myymälään. Sieltä voit ostaa mm. eläinten kuljetuslaatikoita ja kiipeilypuita. MALLI Pinja Honkanen KUVAT Marko Hietala

12.

11.

12.

13.

14.

Nostetaan kissa pöydälle TEKSTI Anja Lampio | KUVA Sari Toivola

Nouseva trendiharrastus

kaupunkilaisillekin?

”

Totta mooses. Hirvieläinten ruokintapaikoilla tarjotaan tehokasvatettua viljaa ja omenoita. Entä kun hirvi popsii keinolannoitettuja taimikoita tai ruokailee viljapelloilla? Tai peura laiduntaa mansikkamailla?

Urheilu on sodan korvike. Siksi moni siitä pitääkin.” Näin todettiin eräässä brittiläisessä tv-sarjassa jokunen viikko sitten. Aivan sama pätee metsästykseen. Keinovalon käyttö metsästyksessä on laissa kielletty. Silti Helsingin kaupunki käyttää valoja kanimetsästyksessä poikkeusluvalla. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan mielestä yksi syy keinovalokieltoon on se, että valon käyttö tekisi metsästyksestä liian helppoa. Sokaistunut peura tai jänis tähtäimessä ei tuntuisi eränkäynniltä. Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri on väittänyt, että kanikannan rajoittaminen kuuluu kaikille, talvisodan hengessä. Eli kaniin suhtaudutaan vihollisena, jota vastaan soditaan ja taistellaan. Kun metsästyskausi on päättynyt ja kaupunkikaneillakin on poikimisrauha, silloin ”citykanien armeija kokoaa rivejään”. Kanien määrä on kylmien lumitalvien seurauksena luontaisesti vähentynyt, ja istutusten suojaus verkoilla on estänyt kanituhoja tehokkaasti. Metsästäjien mielestä on kuitenkin vain siirrytty asemasotavaiheeseen – jatkuvaa pyyntiä pitää harrastaa. Metro-lehdessä ilmestyi 19.12.2012 toimittaja Juho Typön kolumni Pois käsistä. Siinä hän kertoo, että pojilla on usein vähintään teini-ikään asti jonkinlainen asefetissi. Aseet pysykööt elokuvien, videopelien ja leikkien fantasiamaailmassa. Kaikenlaista kontrollia vastustavat fanaatikot voivat työntää väsyneet vasta-argumenttinsa (”autotkin tappavat, pitäisikö nekin kieltää”) jonnekin syvälle, toteaa Typpö. Satuin kuulemaan bussin radiosta keskustelun, jossa pohdittiin aseiden käytön rajoittamista. Eräs osallistujista sanoi, että kyllä hän kannattaa aseiden kieltämistä yksityishenkilöiltä, mutta kun metsästys on se eettisin ja luonnonmukaisin tapa hankkia lihaa… No niin. Aseharrastajien propagandakoneisto on näemmä onnistunut loistavasti markkinoidessaan riistaa ekologisena lähiruokana. Metsästäjien niskaan tuli kuitenkin kylmä suihku, kun riistalihaa ei saanutkaan mainostaa puhtaana luomutuotteena. Riista kun ei täytä luomulihalle asetettuja tiukkoja tuotantomääräyksiä.

Elintarviketurvallisuusvirasto ei luokittele riistaa epäluomuksi huvikseen, vaan tulkinnan takana ovat luomutuotantoa ja -sertifiointia säätelevät EU-direktiivit. ”Kukaan ei pysty valvomaan tai vahvistamaan, minkälaista ravintoa riistaeläin metsässä syö”, muistutti Eviran ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen Taloussanomissa. Totta mooses. Hirvieläinten ruokintapaikoilla tarjotaan tehokasvatettua viljaa ja omenoita. Entä kun hirvi popsii keinolannoitettuja taimikoita tai ruokailee viljapelloilla? Tai peura laiduntaa mansikkamailla? On Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoskin kantanut kortensa kekoon. Heidän julkaisemansa tiedotteen mukaan hirvi on ylivoimaisesti Suomen taloudellisesti tärkein saaliseläin. Vuonna 2011 hirvisaaliin arvo oli 52,5 miljoonaa euroa, kun koko riistasaaliin arvo oli noin 80 miljoonaa euroa. Hirvikaadoista tuli viime vuonna lihaa noin kymmenen miljoonaa kiloa. Vaikuttavia lukuja, mutta vilkaistaanpa Lihatiedotusyhdistys ry:n nettisivuja. Vuonna 2011 lihaa syötiin Suomessa 77,7 kiloa henkeä kohden. Tästä hirvieläinten osuus oli 1,9 kiloa ja muun riistan 0,3 kiloa. Siispä riistan osuus kokonaislihankulutuksesta on vallan mitätön, 2,8 prosenttia. Metsästys voitaisiin lopettaa aivan välittömästi, eikä sillä olisi juuri vaikutusta lihantuotantoon tai -kulutukseen. Toisaalta riistan osuutta ei voi merkittävästi kasvattaakaan: hirvi- ja peurakannan voimakasta harventamista Etelä-Suomessa on ehdotettu eläinonnettomuuksien määrän lisääntymisen vuoksi. Hirvieläimiä on jo nyt liikaa, eikä maastamme voi tehdä jättiläismäistä hirvitarhaa. Peuraonnettomuuksien yleistyminen kävi ilmi palotarkastaja Olli Ryhäsen marraskuussa 2011 valmistuneesta liikenneonnettomuusselvityksestä. Entäpä metsästyksen vaikutus ekosysteemeihin? Hufvudstadsbladetissa julkaistiin 15.5.2011 artikkeli Människan dödar mest i naturen, jossa todetaan seuraavaa: ”När det gäller älg, rådjur och björn står säkert människan för uppemot 90 procent av dödligheten.” – Göran Cederlund, svensk viltekolog

Ruotsalainen riistaekologi tässä toteaa, että hirvien, kauriiden ja karhujen kuolleisuudesta valtaosa eli peräti 90 % johtuu ihmisestä. Näin luonnonvalinta on poistettu pelistä, ja tästä voi olla tutkijoiden mukaan arvaamattomia seurauksia. Käsittääkseni sama pätee metsästykseen aivan yleisesti. Kaikkien eläinten perimässä tapahtuu koko ajan mutaatioita, ja suurin osa niistä on haitallisia. Pedot karsivat populaatioista heikoimmat yksilöt, joiden ei tulisi siirtää geenejään seuraaville sukupolville. Tähän metsästäjät eivät pysty: ehkäpä kaadetaankin juuri se komein uros? Myös metsästäjien harrastama talviruokinta auttaa ns. huonompien yksilöiden selviämistä lisääntymiskaudelle ja epäsuotuisten geenien runsastumista populaatioissa. Taloussanomat uutisoi 23.11.2012: ”Vuorikiipeilijä ja ammattiseikkailija Veikka Gustafsson on pelastanut konkurssiin kaatuneen metsästyslehti Riistan. Uusi omistaja ja kustantaja on Gustafssonin julkaisuyhtiö Outdoor Media. – Olen aloittanut metsästyksen uudelleen näin aikuisena, ja se on vahva nouseva trendi, Gustafsson sanoo. Myös yhä leviävä innostus luonnon- ja lähiruokaan tukee harrastusta.”

Uutinen kirvoitti lukijakunnasta suivaantuneita kommentteja. Tässä yksi: ”Kyyhkyn metsästys se vasta on ’metsästystä’. Ensin on koko kesän ruokittu kyyhkysiä viljan jyvillä pellon reunassa ja opetettu ne tulemaan isona parvena maalitauluksi. Kun elokuun lopulla metsästyskausi alkaa, niin ruokintapaikan vieressä 10 metrin päästä olevasta piilokojusta ammutaan ja lahdataan kyyhkyset pois maisemista. Siinä suuri valkoinen metsästäjä oikein virkistäytyy ja nauttii luonnossa olemisesta.” Eettistä lähiruokaa? 

Kirjoittajan kanssa voi jatkaa keskustelua aiheesta Hesyn Facebook-sivuilla: https://www.facebook.com/Hesyry

Aktivointiharjoitukset virkistävät

koiran mieltä

TEKSTI Katri Kokkonen | KUVAT Sarri Kukkonen

Aamulenkki, töiden jälkeen lenkille, ruoka, pari rapsutusta ja ehkä vielä pieni iltalenkki. Kuulostaako tutulta? Jos tämä tuntuu sinusta tylsältä, voit vain kuvitella, kuinka puuduttavaa se koirasi mielestä on.

iian moni ottaa koiran omaksi ilokseen, vahtimaan piha-aluetta tai lenkkiseuraksi. Luullaan, että koira on tyytyväinen, kun sen perustarpeet, kuten ruoka ja ulkoilutus, tyydytetään päivittäin. Näinhän kuuluu tehdäkin, mutta onko se onnellista elämää? Koiran elämästä voi tehdä paljon parempaa ja mielekkäämpääkin. Kuinka moni meistä ihmisistä olisi onnellinen, jos kaikki päivämme koostuisivat samojen reittien kulkemisesta, samojen paikkojen näkemisestä ja rutiininomaisten tehtävien tekemisestä? Meillä ihmisillä on sentään mahdollisuus lomailla ja vaihtaa maisemaa sekä täyttää vapaapäivämme mielekkäällä ja tavanomaisesta poikkeavalla tekemisellä. Kuinka usein sinä otat koirasi lomamatkalle mukaan tai vietät vapaapäiväsi koirasi kannalta mielekkäällä tavalla?

Kun menet aamulla töihin, koira jää odottamaan kotiinpaluutasi. Kuvittele, että itse istuisit koko päivän neljän seinän sisällä ilman televisiota, tietokonetta tai puhelinta. Miltä tuntuisi tuijottaa samoja seiniä ja lattiaa päivästä ja vuodesta toiseen ilman mitään viihdykettä? Asetu koiran näkökulmaan ja kuvittele, miten se kokee kodin sinun ollessasi töissä tai muualla. Entä miten kohtelet koiraasi töiden jälkeen? Rapsutat ehkä koiraa muutaman kerran jälleennäkemisestä hyvilläsi ja viet sen lenkille. Jos kuitenkin kiirehdit ulkoa takaisin kotiin ja harrastuksiin, koiran kontaktit muihin lajikavereihin jäävät lyhyiksi. Illalla on vuorossa vielä ruokailu. Sitten päivän rutiinit on tehty. Sinä vaihdat perheesi kanssa kuulumiset, avaat tietokoneen tai television, luet kirjaa tai teet kotitöitä. Mitä koirasi tekee sillä aikaa? Todennäköisesti nukkuu vakiopaikallaan ja tarkkailee sinua siinä toivossa, että ehtisit hetken leikkiä tai seurustella. Omasta mielestäsi olet ollut läsnä ja pitänyt seuraa koirallesi, koska olet ollut kotona. Mahtaako koirasi ajatella samalla tavalla?

Aktivointi itsetunnon tukena

Koiran ja ylipäätään lemmikkieläimen ottaminen edellyttää vastuunkantoa. Koira kyllä selviää, jos sen fyysiset perustarpeet tyydytetään päivittäin. Onnellinen ja elämisen arvoinen elämä edellyttää kuitenkin enemmän: hyvä olo koostuu rakkaudesta, virikkeistä, seurasta ja kouluttamisesta.

Eläinlääkärien tutkimuksissa on todettu, että emotionaalisesti tasapainoisilla ja tyytyväisillä koirilla on vähemmän psyykkisiä ja fyysisiä oireita. Onnellinen koira on siis terve koira. Koiran ongelmallisen käytöksen, kuten haukkumisen, liiallisen puolustamisen tai aggressiivisuuden, syynä on yleensä koiran ja omistajan välinen puutteellinen tiedonvaihto. Koiran ja omistajan kommunikointia voidaan parantaa säännöllisillä aktivointiharjoituksilla, joiden avulla koira oppii ymmärtämään, mitä sen halutaan tekevän ja mitä ei. Aktivointiharjoitukset tarjoavat koiralle tekemistä, rauhoittavat mieltä ja lisäävät koiran itseluottamusta. Aktivointiharjoitukset tarjoavat koiralle tekemistä etenkin omistajan ollessa töissä. Koiraa voi

Eläinlääkärien tutkimuksissa on todettu, että emotionaalisesti tasapainoisilla ja tyytyväisillä koirilla on vähemmän psyykkisiä ja fyysisiä oireita. opettaa keräämään itsekseen esimerkiksi lelunsa koriin tai pinoamaan lelurenkaita. Koira on onnellinen, jos sen aivoja stimuloidaan päivittäin sopivin harjoituksin, joita voivat olla esimerkiksi aktivointitehtävät, temppujen opettaminen, agility, etsintä tai jäljittäminen. Aktivointiharjoitukset kannattaa aloittaa siinä vaiheessa, kun koiran uni- ja valverytmi muuttuu. Pentuina koirat vielä keksivät kotona tekemistä omistajan ollessa poissa – joskus jopa liiaksikin – ja nukkuvat pitkiä aikoja. Iän myötä koiran vuorokausirytmi vaihtuu, ja se on hereillä ja toimeton pitkiäkin aikoja.

Namit helppoja palkintoja

Aktivointimahdollisuuksia on lukemattomia. Eri vaihtoehdoista saa parhaiten tietoa kirjallisuudesta: tarjolla on aktivointioppaita helpoista vaativampiinkin tehtäviin. Pääasia koiran aktivoimisessa on se, että oppiminen on vapaaehtoista, koira on motivoitunut ja molemmat osapuolet nauttivat harjoitteista. Jos koiran mielenkiinto alkaa herpaantua, on treeneistä pidettävä taukoa, sillä muuten koira alkaa kokea harjoitukset vastenmielisiksi ja menettää mielenkiintonsa. Koira on yleensä motivoitunein hieman nälkäisenä, jolloin sitä on helppo palkita nameilla. Itselläni on tapana piilottaa nameja asuntoni nurkkauksiin, maton tai sängyn alle sekä maitopurkkeihin ja kestäviin muovipulloihin, jotta koirallani olisi riittävästi tekemistä työpäiväni aikana. Erityisen hyviä kokemuksia minulla on pallosta, joka täytetään kuivaruoalla. Namipallon pyörittäminen antaa koiralle puuhaa kotitöideni ajaksi, ja se selvästi nauttii joutuessaan näkemään vaivaa murkinansa eteen. Yhtä toimivia namikätköjä ovat WC- ja talouspaperirullat tai lahjapaperit. Eläintarvikeliikkeissä myydään erilaisia aivoja stimuloivia motivointileluja herkkupiiloiksi. Koiraa voi aktivoida myös pyytämällä siltä tehtäviä herkkua vastaan. Oma koirani ainakin nostaa tassujaan, menee maahan ja antaa ylävitosen mielellään saadakseen namin.

Ajoitus ruokailujen väliin

Temppujen opettaminen kannattaa ajoittaa niin, että harjoituksia tehdään ennen koiran ruokailua tai muutama tunti sen jälkeen. Juuri syönyt koira ei yleensä jaksa opetella uusia temppuja. Namipalat kun eivät houkuttele kylläistä koiraa. Koiraa ei saa koskaan pitää nälässä sen takia, että sille opetetaan temppuja.

Riko arjen rutiinit

Koirat ovat sosiaalisia ja kaipaavat seuraa. Yksin kotona olevalla koiralla on tylsää. Suomessa koiria ei ole tapana ottaa mukaan työpaikoille, mutta työnantajalta kannattaa kysyä, olisiko tämä mahdollista. Koira ei koe oloaan niin yksinäiseksi, jos se voi olla omistajansa työpaikalla vaikka muutamankin päivän viikossa. Uuden lainmuutoksen myötä monet ravintolat saavat itse määrätä, avaavatko ne ovensa koiravieraille vai eivät. Koulutettu koira osaa olla kiltisti ravintolassa, jossa se saa samalla seuraa omistajastaan ja ehkä myös muutaman rapsutuksen kanssaruokailijoilta. Kaikki arjen rutiinit katkaiseva toiminta virkistää koiran mieltä. Ota koira siis mukaan, kun haet postin tai käyt tervehtimässä naapuriasi. Koira on muutenkin hyvä viedä ja totuttaa erilaisiin ympäristöihin. Lenkkipolkua kannattaa vaihdella, sillä uusilla reiteillä koira voi tutustua uusiin hajuihin. Myös harjoitusten ja aktivointitreenien paikkoja on hyvä muuttaa, jotta koiran mielenkiinto säilyy ja se tottuu mahdollisiin häiriötekijöihin. Lenkki ei saisi aina jäädä pelkäksi kävelyksi: koiran kanssa pitäisi myös leikkiä ja lenkkeilyvarusteisiin olisi tämän takia sisällytettävä

nameja ja koiran lempileluja. Kesäisin koiraa voi ilahduttaa uintiretkillä. Monilta koiran käytösongelmilta vältytään, kun koiran kanssa vietetään aikaa ja sen aivoja stimuloidaan. Samalla koiralle taataan onnellinen ja tasapainoinen elämä. Pelkkä omistajan läsnäolo ei tee koiraa tyytyväiseksi. Koiran elämänilon takeita ovat vierailut omistajan työpaikalla, aktivointileikit ja -lelut sekä poikkeamat rutiineista.  Lähteet: Nina Roegner & Alexandra Kamis: Koiran aktivointi, 2005. Helen Dennis & Liz Dalby: Onnellinen koira, 2009. Gerilyn J. Bielakiewicz: Pieni koiratemppukirja – hämmästytä ystäväsi, perheesi ja muut koirat, 2005.

Lelujen kerääminen Tämä leikki on hyvä virike koirallesi esimerkiksi silloin, kun lähdet kotoa pois. Koirasi voi kerätä leluja sillä aikaa. Ojenna koiralle lelu ja sano ”ota”. Kun lelu on koiran suussa, naksauta ja anna sen pitelemisestä makupala. Pistä lelukoppa jalkojesi väliin ja rohkaise koiraa tulemaan luoksesi. Naksauta, kun koiralla on lelu juuri kopan yläpuolella, ja anna makupala. Toista edellinen askel, mutta sano koiralle ”irti”, kun lelu on kopan yläpuolella. Aseta lelu lattialle ja sano koiralle ”ota”. Naksauta, kun koira irrottaa lelun, ja palkitse namilla. Toista yllä oleva siten, että lattialla on useampi lelu. Korvaa ”ota” uudella kehotuksella ”kerää lelut”. Lausu uusi komento juuri ennen aiemmin käyttämääsi. Häivytä entiset pikkuhiljaa. Temppujen ohjeet: Gerilyn J. Bielakiewiczin Pieni koiratemppukirja – Hämmästytä ystäväsi perheesi ja muut koirat.

Kokeile kotona! Temppujen harjoittelu aktivoi koiraa kotona. Alla esitetyt temput edellyttävät, että koira on ehdollistettu naksuttimeen. Naksautuksen voi korvata myös hyvä-sanalla tai muulla kehulla.

Renkaanheitto Tämä peli sopii hyvin vilkkaalle koiralle. Temppua tehdessä koira noukkii renkaita ja asettaa ne tappiin yksitellen. Renkaanheittopelejä saa tavarataloista tai lelukaupoista. Ojenna rengas koirallesi. Naksauta ja anna makupala, kun koira pitelee rengasta. Aseta tappi lähellesi ja anna koiran tuoda rengas tapin lähelle. Naksauta ja anna makupala, kun koira päästää renkaasta irti tapin luona. Voit auttaa koiraa taputtamalla tappia ja rohkaisemalla eläintä pudottamaan renkaan. Naksauta ja anna makupala, kun koira pyrkii tuomaan renkaan yhä lähemmäs ja lähemmäs tappia. Viivästytä naksautusta ja anna makupala vain yrityksestä asettaa rengas tappiin. Tämä leikki vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Opittuaan pelin koira saa tästä leikistä paljon viihdykettä.

TEKSTI Elisa Arvinen | KUVAT Pipsa Parkkinen

Koiratalon elämää HESYn koiratalon täyttää joukko omaa perhettä vailla olevia hännänheiluttajia, jotka kaipaavat hoitoa ja hellyyttä siinä missä kotikoiratkin. Kodittomien koirien hoitaminen on palkitsevaa vapaaehtoistyötä, josta moni koiraton on löytänyt itselleen uuden, rakkaan ajanvietteen. Uusia vapaaehtoisia kaivataan silti mukaan toimintaan.

elsingin eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin päätyy vuosittain kymmenkunta koiraa. Aluksi koiria pidettiin kotihoitopaikoissa, mutta vuodesta 2001 saakka koirat ovat asuttaneet omaa taloa, jossa on tilaa noin kahdeksalle karvakuonolle kerrallaan. Koiratalo on tavallinen omakotitalo rauhallisella asuinalueella, lähellä lenkkipolkuja ja luonnonrauhaa. Aidatulla takapihalla koirat pääsevät leikkimään ja peuhaamaan vapaana, joskin yksitellen, koska asukkaat tulevat harvoin keskenään toimeen.

Kotia etsivistä koirista pidetään hyvää huolta, vaikkei mikään voitakaan oman kodin turvaa ja omistajan läheisyyttä.

Kohti uutta kotia

Koiratalon asukkailla on erilaisia taustoja, eikä kaikkien löytökoirien menneisyydestä saada koskaan tietoa. Osa koirista tulee Viikin löytöeläintalolta, osa suoraan omistajalta ja loput muita polkuja. Eläinlääkäri tutkii, siruttaa ja tarvittaessa hoitaa kaikki

Koiratalon muutaman vapaaehtoisen ryhmä koostuu eri-ikäisistä naisista, joista osa on ollut toiminnassa mukana jo useita vuosia. koiratalon uudet asukkaat. Uuteen kotiin koira lasketaan vasta, kun mahdollinen hoitoaika on päättynyt ja potilas tervehtynyt. Kaikille koiratalon asukkaille etsitään uusi koti, ja sillä välin koirat saavat asustaa hyvässä hoidossa HESYn hoivissa. Kiltit ja hyväluonteiset koirat löytävät usein nopeasti uuden omistajan, kun taas isot ja osaavia käsiä tarvitsevat yksilöt saattavat joutua odottamaan uutta kotia hieman pidempään. Kodin löytyminen voi kestää neljästä viikosta jopa puoleentoista vuoteen. Useimmten uusi koti löytyy kuitenkin muutaman kuukauden sisällä.

Vapaaehtoistyöstä vastapainoa arkeen Anne Saario, 27, on löytänyt koiratalon vapaaehtoistyöstä uuden rakkaan harrastuksen. Hän menetti oman koiransa pari vuotta sitten, eikä nykyinen elämäntilanne ole antanut mahdollisuutta uuden koiran hankintaan. Kuultuaan HESYn koiratalosta puolitoista vuotta sitten Anne kiinnostui heti vapaaehtoistyöstä, koska kaipuu koirien pariin oli suuri. – Olin yhteydessä Anette Kareen, joka kutsui minut mukaan uusien hoitajien perehdytykseen. Perehdytyksessä tutustuimme koiratalon käytännön asioihin ja kuulimme lisää vapaaehtoisten työnkuvasta. Sitten sovimmekin jo tapaamisen koiratalon tutustumiseen ja tein siellä kolme hoitovuoroa yhdessä perehdyttäjän kanssa, Anne kertoo. Rutiinien tultua tutuiksi hän onkin tehnyt vuoroja itsenäisesti, koirien seurasta nauttien. – Kiireisen arjen vuoksi minulla on aikaa tehdä iltavuoroja vain noin kerran kahdessa viikossa, mutta ehdin silti aina kiintyä koiriin, Anne huokaa haikeana. Hän on silti suunnattoman onnellinen jokaisesta koiralle löytyneestä kodista ja hyvin päättyneestä tarinasta. – Vaihtuvuus on onneksi melko nopeaa, ja kodittomista tulee pian onnellisia perheenjäseniä, hän kertoo. Parasta koiratalon vapaaehtoistyössä on Annen mielestä se, että hän voi tarjota koirille ulkoilua, leikkejä ja hyväilyjä. – Vapaaehtoistyö on ollut minulle loistojuttu! Se on palkitsevaa ja hienoa työtä, josta tulee myös itselle hyvä mieli, Anne iloitsee. HESYlle tulevat koirat ovat usein sekarotuisia. Joskus niiden suloisuus on saanut Annelle hymyn huuleen. – Koirat ovat kilttejä ja persoonallisia, eikä niiden kanssa ole ollenkaan hankala toimia, hän kertoo tyytyväisenä. – Liikuntaa tässä saa myös runsaasti, koska jokaisen koiran kanssa tehdään aina parin kilometrin pituinen lenkki. Laskepa se kertaa kahdeksan, hän naurahtaa pilke silmäkulmassaan. Teksti: Elisa Arvinen

HESYn koirista kiinnostuneen kannattaa seurata yhdistyksen verkkosivuja, josta löytyy useimpien koirien esittely. Koirista laitetaan myös ilmoituksia Apulaan, Kodittomat.fi:hin sekä muille koirapalstoille kodin saamisen nopeuttamiseksi. Kun koti löytyy, uusi omistaja saa mukaansa nipun erilaisia esitteitä ja hoito-ohjeita, koiran oman pedin, lelut, hoitotarvikkeita sekä ruokaa. Näin kotiutuminen uuteen paikkaan sujuu sutjakkaasti.

Vapaaehtoisten avustuksella

Vapaaehtoiset hoitajat pyörittävät vakituisten työntekijöiden kanssa koirataloa kahdessa vuorossa. Aamuvuoro alkaa kahdeksalta ja päättyy koirien määrästä riippuen kahden ja neljän välillä. Aamuvuoron aikana koirat ulkoilutetaan, ”pilttuut” siivotaan huolella ja ruoka- ja juomakupit desinfioidaan. Lattiat ja vessat pestään aamuin illoin. Iltavuoro kestää noin kuudesta kymmeneen, ja myös silloin koirat saavat kunnon lenkit, ruokaa ja rapsutuksia. Koiratalon muutaman vapaaehtoisen ryhmä koostuu eri-ikäisistä naisista, joista osa on ollut toiminnassa mukana jo useita vuosia. Työ on fyysisesti raskasta, sillä siihen sisältyy paljon siivoamista ja lenkkeilyä. Jokaisella koiralla on yksilölliset hoito-ohjeet, jotka tulee muistaa huomioida. Hoitajilta vaaditaan siis myös tarkkuutta ja vastuullisuutta. Työvuorot ovat jokaisen itse päätettävissä, mutta sovitusta pidetään kiinni. Monet koiratalolla aamuvuoroa tekevät vapaaehtoiset ovat ilta- ja viikonlopputöissä, kun taas iltahoitovuorot sopivat hyvin päivätyössä käyville avustajille.

Mukaan toimintaan?

Koiratalon asioista on vastannut toiminnan alusta asti Anette Kare. Hän laskee kouluttaneensa jo noin 200–300 vapaaehtoista, mutta eri syistä johtuen vain murto-osa koulutetuista jää mukaan toimintaan. – Joukossa on vain muutamia aktiivisia, joista suurin osa on ollut mukana vuosikausia. Olisi hienoa saada vakituisten hoitajien määrää kasvatettua nykyisestä, jolloin työvuorojenkin suunnittelu olisi helpompaa, Anette toivoo. Hän muistuttaa, että koiratalon toimintaa voi tukea myös lahjoittamalla HESYlle koiranruokaa, luita, erilaisia tarvikkeita tai pyyhkeitä, joiden kulutus koiratalolla on suuri. 

Sinustako koiratalon vapaaehtoinen? • • • • • • • •

Haluat touhuta koirien kanssa Pidät lenkkeilystä Olet vähintään 18-vuotias Olet reipas ja vastuuntuntoinen Et pelkää tarttua mopin varteen Etsit uutta harrastusta Haluat auttaa ja saada hyvän mielen Omaat koirasilmää ja tulet toimeen haastavienkin koirien kanssa

HESYn jäsenjärjestöt esittelyssä

Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys

tekee tiivistä kuntayhteistyötä

TEKSTI Pirja Peltomäki | KUVAT Päijäthämeen eläinsuojelyhdistys ja Pirja Peltomäki

Jokimaan löytöeläintalo valmistui vuonna 2004. Uudisrakennus on suunniteltu eläinten säilytystä ja hoitoa varten

alkoinen kissa kyhjöttää loukkuhäkissä turkki haisevana, punkki silmän päällä ja jalat tutisten. Toisessa häkissä maukuu pieni ja musta kissanpentu. – Tässä nämä nyt ovat, pentua yritin saada kiinni usean päivän ajan. Eikö se olekin pieni, Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoinen työntekijä Pirjo Riihelä toteaa tuodessaan löytökissoja Jokimaan löytöeläintalolle. Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry:llä on kissojen, koirien ja muiden pienten lemmikkieläinten talteenottosopimus Lahden, Nastolan, Orimattilan, Heinolan, Sysmän ja Hollolan kanssa. Vuosittain otetaan talteen noin viisisataa kissaa. – Joka päivä tulee ja joka päivä lähtee kissoja, Salpauksessa eläinhoitajaksi opiskeleva Krista Inkinen kertoo. Eläintenhoitajat, opiskelijat, työharjoittelijat ja vapaaehtoiset pyörittävät Jokimaan eläintalon arkea. Tilojen siivous, ruoan jakaminen, koirien lenkitykset, leikittäminen ja eläintenhoito kuuluvat päiväohjelmaan. – Kaikki kissaloosit siivotaan ja eläimet ruokitaan. Viimeksi eilen veimme kaksi koiraa eläinlääkäriin. Täällä ei ole omaa eläinlääkäriä, vaan yhdistys käyttää sopimuseläinlääkäreitä, työharjoittelija Elisa Salo selittää.

Kaikista eläimistä kirjallinen luovutussopimus

Jokimaan löytöeläintalo valmistui Lahden raviradan viereen vuonna 2004. Toimintaan osallistuneet yksityishenkilöt ottivat henkilökohtaista lainaa uudisrakennusta varten. Kunnat eivät osallistuneet kustannuksiin. Tällä hetkellä löytöeläintalossa uutta kotia odottaa sata kissaa ja kolme koiraa. Koirapuolen häkeissä haukkuvat koirat toivovat huomiota ja hellyyttä.

"Isot koirat, kuten Roki ja Tahko, ovat odottaneet kotia usean kuukauden ajan. En ymmärrä, miten esimerkiksi Tahko ei ole löytänyt vielä uutta kotia, kun se on niin ihana"

Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry ∙ Yhdistys perustettiin vuonna 1990, jolloin sen nimi oli Kodittomat Kissat ry. ∙ Nykyinen jäsenmäärä on 650.

– Isot koirat, kuten Roki ja Tahko, ovat odottaneet kotia usean kuukauden ajan. En ymmärrä, miten esimerkiksi Tahko ei ole löytänyt vielä uutta kotia, kun se on niin ihana, Inkinen puhelee. Koirat luovutetaan kirjallisella luovutussopimuksella 21 vuotta täyttäneille aikuisille. Leikatusta nartusta ostaja maksaa 350 euroa, uroksesta 300 euroa ja pennusta 400 euroa. – Koiraa ei saa lopettaa, jos sillä todetaan sairaus, joka olisi hoidettavissa, eikä sitä saa myydä eteenpäin. Monet kissat päätyvät pareittain uusille omistajille, työharjoittelija Soile Ojala kertoo.

Kuntasopimukset tehdään vuosittain

∙ Yhdistyksellä on 4 vakituista ja 1 työllistämistuella palkattu työntekijä.

Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys toimii itsenäisesti. Sama käytäntö on Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä. Tiivis yhteistyö kuntien kanssa on perusedellytys. – Vaikka kuntia on tullut lisää, eivät eläinmäärät ole vuosien aikana merkittävästi kasvaneet, Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sirpa Rajala kertoo. Löytöeläimiä haetaan ja otetaan talteen kaikista sopimuskunnista. Kunta maksaa löytöeläimestä kuljetusmaksun ja päivämaksun viidentoista vuorokauden ajalta. – Päivämaksu vaihtelee kahdeksasta viiteentoista euroon päivässä. Välitön ensiapu, rokotus, madotus, tatuointi kissoille ja sirutus koirille sekä kissojen sterilointi tai kastrointi kuuluvat hintaan, Rajala sanoo. Eläinsuojeluyhdistys tekee yhteistyötä kuntien viranomaisten, eläinlääkäreiden ja poliisien kanssa. Yhdistys ottaa vastaan ilmoituksia eläinsuojelutapauksista, mutta työntekijät eivät voi mennä kotikäynneille ilman viranomaista. Uusi valvontaeläinlääkäri on juuri aloittanut Hollolassa. – On tärkeää, että kunta perustaa valvontaeläinlääkäreiden virkoja. Valvontaeläinlääkärille kuuluvat kaikki eläinsuojelutapaukset ja kaltoinkohtelut. Nykymaailmassa se on loppumaton sarka, Rajala toteaa.

∙ Lisätiedot: http://www.phesy.fi/

Sijaiskodeista ja vapaaehtoisista pula

∙ Kissojen, koirien ja muiden pienten lemmikkieläinten talteenottosopimus on Lahden, Nastolan, Orimattilan, Heinolan, Sysmän ja Hollolan kanssa. ∙ Koirien talteenotosta on sovittu Padasjoen kanssa; koirien sekä pieneläinten (ei kissojen) talteenotosta Asikkalan kanssa. ∙ Vuosittain otetaan talteen noin 500 kissaa, 250 koiraa ja 30 muuta pieneläintä. ∙ Vuonna 2004 valmistunut 555 m² löytöeläintalo sijaitsee Lahdessa Jokimaalla. Talossa on toimisto, 32-paikkainen vastaanottotila, 16-paikkainen sairasosasto sekä oleskelutilat noin 130 kissalle ja muille pieneläimille. Koirapaikkoja on 10.

Jokaisen löytöeläimen jatko- ja sijoituspaikka mietitään tarkkaan. Yhdistyksen työntekijät luovuttavat ja vievät eläimen uuteen kotiin henkilökohtaisesti. Samalla tulee tarkistettua, että ympäristö on kissalle tai koiralle turvallinen. – Meillä on sijaiskodeista ja vapaaehtoisista huutava pula. Suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Koirien määrä on kasvanut tänä vuonna ennätyksellisesti. Pari viikkoa sitten meillä oli kaksitoista koiraa, Rajala toteaa. Uusi ilmiö on vanhojen ja sairaiden koirien tuominen löytöeläintalolle. Omistajat eivät halua maksaa eläinlääkärikuluja tai lopetusmaksua. Raha menee ystävän edelle. – Olemme joutuneet lopettamaan vanhoja koiria. Sitä ei voi ymmärtää, että omistaja hylkää parhaan ystävänsä ja se joutuu viettämään viimeiset elinpäivänsä häkissä toisten koirien haukkuessa ympärillä, Rajala sanoo. 

TEKSTI JA KUVAT Virva Paavola, Suomen Löytöeläinten Kummit ry:n tiedottaja

Suomalaisten löytöeläintalojen tukijalka

Suomen Löytöeläinten Kummit ry

SLEK Seitsemän ihmistä saa ihmeitä aikaan, kun tahtoa riittää. SLEK on osoitus talkoohengen voimasta.

Yhdistys toivoo, että alueelle saataisiin säännöllinen hoito, jotta siellä olisi mukava poiketa. Turun seudulla aktiivisimmin toimiva SLEK on tarjonnut alueen päiväkodeille myös Koiraystävä- tapahtumia. Niiden aikana yhdistyksen edustaja on vieraillut koiransa kanssa päiväkodeissa ja kertonut lapsille, miten ulkona olevaa koiraa tulee lähestyä.

Tapahtumat varainhankinnan pääkeinoja

Suomen löytöeläintaloja SLEK auttaa pääasiallisesti tavara- ja rahalahjoituksin sekä tiedottamalla niiden kotia etsivistä eläimistä. Yhdistys kerää varoja järjestämällä Match Show -näyttelyitä. Kisojen pääareenana on vuosittain toiminut uomen Löytöeläinten Kummit Turun Kupittaan kaivokenttä. Mätsäreiry (SLEK) perustettiin vuonna den tuotolla yhdistys on tukenut muun 2007 toiminta-ajatuksenaan muassa Mellilän löytöeläinkotia, Turun eläinsuojelutyön edistäminen Suomessa. eläinhoitolaa sekä Someron löytöeläinYhdistys tukee löytöeläintalojen toiminkotia. SLEK pyrkii järjestämään jattaa, järjestää harrastusmahdollisuuksia kossakin näitä leikkimielisiä näyttelyitä lemmikkieläinten omistajille ja pyrkii autlöytöeläintalojen hyväksi. tamaan heitä lemmikkien pidossa välillä Yhdistys järjestää vuosittain eläineteen tulevissa erilaisissa ongelmallisissa aiheisen valokuvauskilpailun, jonka tilanteissa. parhaimmista kuvista on aina koottu seinäkalenteri. Kalenterin tuotto on Yhdistys aloitti toimintansa Suomen lahjoitettu eri löytöeläintaloille tai tuotolla on hankittu eläimille Rescuekoirien Kummit ry -nimisenä, mutta nimi vaihdettiin ruokaa ja erilaisia tarvikkeita. Joulun alla yhdistys on osallisparin vuoden kuluttua kuvaamaan paremmin yhdistyksen toitunut myyjäisiin hankkiakseen kodittomille eläimille raha- ja mintaa. Nykyinen nimi kattaa koirien lisäksi kissat ja muut seutavaralahjoituksia tulevaa vuotta varten. Akuuteissakin tilanteisraeläimet, jotka nekin kuuluvat yhdistyksen toiminnan piiriin. sa SLEK on rientänyt vähävaraisten löytöeläintalojen apuun ja Yhdistyksen suurimman työkentän muodostavat tällä hetkellä kattanut muun muassa niiden eläinlääkärikuluja. kissat, joita hylätään Suomessa enemmän kuin muita eläinlajeja. Tällä hetkellä SLEK:n pääasiallinen avustuskohde on SoSLEK toimii täysin vapaaehtoisuuden pohjalta. Toiminnassa on meron löytöeläinkoti, joka on toiminut pitkään yhden henkiaktiivisesti mukana noin seitsemän eläinrakasta henkilöä. lön vetämänä hyvin vähillä varoilla. Pienen, Pienillä resursseilla puurtavan esimerkiksi mätsäreistä kerätyn avustuksen SLEK:n toiminta on ollut alusta asti Suomen löytöeläintaloja lisäksi yhdistys pyrkii auttamaan Someron suhteellisen vilkasta. Eläinten omistajille on järjestetty aktiviteetteja jo SLEK auttaa pääasiallisesti löytöeläintalolle tuotujen kissojen ja koirien useita vuosia. Alkuvuosina yhdistys uuden kodin etsinnässä tekemällä ja jakamalla tavara- ja rahalahjoituksin niistä flyereita. Eläinten arkiolosuhteita SLEK organisoi viehejuoksu-treenejä Helsingissä ja Turussa. Treeneihin osallistui parantaa keräämällä löytöeläintalolle erilaisia sekä tiedottamalla niiden sekalainen joukko eri- ja monirotuisia lahjoituksia, kuten kissan- ja koiranruokaa, kotia etsivistä eläimistä. koiria, jokainen omalla tyylillään. kuppeja, peitteitä, tyynyjä, kiipeilytelineitä kisYhdistys on myös järjestänyt Turun soille, matolääkkeitä ja muita eläintarvikkeita. seudulla useampaan otteeseen veriVuonna 1996 perustetun, alun perin jäljestysharjoituksia, joissa koirille opetetaan liikenneonnettovanhaan navettaan rakennetun ja sieltä traktoritalliin siirtyneen muuksissa tai metsästyksessä haavoittuneiden eläinten etsintää. Someron löytöeläinkodin tilat alkoivat 2000-luvulla käydä Sekin on laji, joka sopii monenlaisille koirille rotuun ja alkupeahtaiksi. Löytökodin pitäjät alkoivat suunnitella lisätilojen rään katsomatta. rakentamista, ja vuonna 2011 avattiin kissala. Kissalan rakenSLEK on ottanut yhdeksi erityiskohteekseen Turun Vasanusprojektin seuraaminen oli suuri ilonaihe SLEK:n aktiiveille, ramäen pieneläinten hautausmaan, jossa yhdistys on järjestänyt joista moni osallistui omakohtaisestikin uudisrakennuksen, kaupungin avustuksella siivoustalkoita keväisin ja syksyisin. ”Kehräämön” avajaisiin. Monia hautausmaan hautoja hoidetaan hyvin vuodesta toiseen, Suomen Löytöeläinten Kummit ry tekee konkreettisen mutta alueella on myös vanhoja ja unohdettuja hautapaikkoja, avustustyön lisäksi tiedotustyötä. Yhdistys jakaa Älä jätä koiraa jotka kaipaisivat kunnostusta. kuumaan autoon ja Älä ota kesäkissaa -lentolehtisiä ja pyrkii Hautausmaa on ollut paikallaan vuosikymmeniä, ja se on näin valistamaan ihmisiä ja vaikuttamaan asenteisiin. Näistä monille turkulaisille lemmikinomistajille tärkeä käyntikohde. asioista ei voi tiedottaa liikaa. Suomen Löytöeläinten Kummit

SLEKn pääasiallinen avustuskohde on tällä hetkellä Someron löytöeläinkoti, jonka asukeista valtaosa on kissoja.

ry löytyy Facebookista sekä internetistä, ja toimittaapa yhdistys vuosittain myös lehteä, jota jaetaan jäsenille ja kaikille kiinnostuneille mätsäreiden, myyjäisten ja muiden tapahtumien yhteydessä. Mottomme on: Yhdessä voimme tehdä enemmän, pienikin apu on tarpeen. 

SLEK kerää varoja suomalaisille löytöeläintaloille järjestämällä Match show -näyttelyitä.

Lisätietoja:

http://www.slekry.com/

TEKSTI JA KUVAT Anne Virtanen

Gut Aiderbichl antaa eläimille kodin loppuiäksi

Piroschka-lehmä on peräisin unkarilaiselta maatilalta. Se kahlasi vatsaansa myöten omassa ulosteessaan, pää karsinan kattoa hipoen. Nyt uusi elämä maistuu eläintilan pihamaalla.

Itävallassa sijaitseva eläinsuoja tarjoaa asukeilleen tilavat, virikkeelliset ja pysyvät olot.

ut Aiderbichl -eläintila sijaitsee Itävallan Henndorf am Wallerseessa, noin 20 kilometriä Salzburgista itään. Tila on perustettu vuonna 2000 kodittomien eläinten turvapaikaksi. Tilan perustaja, saksalainen Michael Aufhauser käynnisti toiminnan 25 eläimen pelastamiseksi, mutta nyt tilalla asuu pysyvästi tuhat eläinyksilöä. Eläimistä yli puolet on hevosia. Muut asukkaat ovat lehmiä, sikoja, minipossuja, vuohia, aaseja, laamoja, lampaita, sorsia, ankkoja, kaneja ja muita maatiloilta tuttuja eläimiä. Kissat ja koirat asuvat erillisessä hoitolarakennuksessa. Joillakin eläinyksilöillä on erityistarpeita esimerkiksi vamman tai kroonisen sairauden vuoksi. Tilalla hoidetaan myös villieläimiä, joista osa pystytään palauttamaan luontoon. Vierailijat voivat tutustua Gut Aiderbichl -eläintilaan omatoimisesti tai osallistua opastetuille kiertokäynneille. Kaikilta vierailijoilta peritään pääsymaksu. Alueella on tilan toiminnasta

Tiger-hevonen pakotettiin jo kaksivuotiaasta alkaen metsätöihin vetämään raskaita tukkeja. Hevonen alkoi ontua, sillä sen jalat eivät kestäneet niin raskasta työtä. Hevonen pelastettiin teuraskuljetuksesta ja vietiin toipumaan eläintilalle.

Eläimistä yli puolet on hevosia. Muut asukkaat ovat lehmiä, sikoja, minipossuja, vuohia, aaseja, laamoja, lampaita, sorsia, ankkoja, kaneja ja muita maatiloilta tuttuja eläimiä. ja eläimistä kertovia kylttejä ja infotauluja, mutta ne ovat valitettavasti vain saksankielisiä. Toimintaan voi kuitenkin tutustua etukäteen internetissä, joten omatoimimatkailu tilalle onnistuu hyvin.

Eläimille avoin pihapiiri

Gut Aiderbichl -eläintilan pihapiiri on aidattu kekseliäästi. Suurimmat yksilöt, hevoset ja lehmät, ovat pääsääntöisesti aitauksissa, mutta monet asukit kuljeskelevat vapaina vierailijoiden joukossa. Aasit ja ponit marssivat määrätietoisina kulkueina maatilan pihalla. Possu röhkii jalkani juuressa. Rapsutukset saatuaan se jatkaa matkaa jo seuraavan vierailijan luo. Kilipukit harjoittelevat kiipeilytaitojaan pihassa seisovan miniveturin päällä. Ryhmä entisiä sirkushevosia paistattelee päivää aitauksessa ravintolan edessä. Hevosista kaksi on sokeita. Kolmas, näkökykynsä säilyttänyt, toimii ryhmän silminä ja johtaa laumaa. Tallit ja muut eläinten pitopaikat levittäytyvät pihapiirin ympärille. Nämä kauniit, paikallista perinteistä tyyliä edustavat rakennukset ovat avoinna yleisölle. Sisään astuvaa vierailijaa

odottaa iloinen yllätys. Täällä eläinten oloihin on selvästi panostettu. Hevosilla on tilavan sisäkarsinan lisäksi käytössään pieni ulkoaitaus. Possuilla on suorastaan ylelliset oltavat. Eräs ryhmä asustaa kolmitasoisessa ”terassiasunnossa”, jossa puhtaita pehkuja on lähes puolen metrin paksuudelta. Kanilaumalle on rakennettu koti kaksikerroksisesta sisähuoneesta, josta on vapaa uloskäynti ulkotarhoihin. Pupujussit vilistävät vihreällä nurmella silminnähden onnellisina. Eläinasukeilla on kerrassaan lokoisat oltavat, mutta vierailijoistakin pidetään hyvää huolta. Tutustumiskäynnin voi päättää Gut Aiderbichl -tilan omassa ravintolassa, jossa on 250 asiakaspaikkaa ja tarjolla runsas valikoima eri ruokavalioihin sopivia aterioita. Ravintolassa myydään tilan omalla etiketillä varustettua puna- ja valkoviiniä. Ravintolan yhteydessä sijaitsee valtava matkamuisto- ja lahjamyymälä. Rakennus muistuttaa kokonaisuudessaan koristeltua messuhallia. Jouluna ja pääsiäisenä tilalla järjestetään juhlapyhien kunniaksi markkinat ja rakennukset somistetaan tunnelmallisesti.

Järjestöllä on parisenkymmentä toimipistettä Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa yhdistyksellä on toimipisteenään uljas kartano, jossa asuu satoja kissoja. Kissat kulkevat vapaina kartanon pihamaalla neljä kilometriä pitkän ja kaksi metriä korkean aidan suojissa. Saksassa Münchenin lähistöllä sijaitsee Henndorfin kaltainen, maatilaeläinten asuttama tila. Järjestön keulahahmo, ensimmäisen eläintilan perustaja Michael Aufhauser kiinnostui itse kuin sattumalta eläinsuojelutyöstä. Hän oli matkalla Costa del Solissa, kun huomasi kulkukoiria etsivän partion huoneensa ikkunasta. Uteliaana hän lähti seuraamaan partiota ja päätyi todistamaan kammottavaa koirien ja kissojen lopetusoperaatiota. Järkyttyneenä näkemästään Aufhauser otti huostaansa loput kuolemaa odottavat eläimet ja ryhtyi etsimään niille koteja. Aktiiviseksi eläinsuojelijaksi ryhdyttyään hän on oppinut, että suojelemalla eläimiä suojelee myös ihmisiä. 

Toimipisteitä ympäri Keski-Eurooppaa

Gut Aiderbichl -järjestön ideologian mukaisesti kaikki tilalle tuodut eläimet saavat pysyvän kodin yhdistyksen eläinsuojista. Tätä hieman poikkeuksellista toimintamallia perustellaan sillä, että muiden järjestöjen hoivissa on niin paljon kotia etsiviä eläimiä, mutta uusia koteja on tarjolla liian vähän. Henndorf am Wallerseessa sijaitsevalla eläintilalla käy vuosittain 200 000 vierailijaa. Tilan toiminta rahoitetaan lähes kokonaisuudessaan sisäänpääsymaksuilla sekä ravintolasta ja myymälästä kertyvillä tuloilla. Gut Aiderbichl -järjestö saa lahjoituksia myös yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä.

Lisätietoja:

http://www.gut-aiderbichl.com

JOUKKOKIRJE SOPIMUS 100587 .BB04

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

Tulevia tapahtumia 24.3. klo 14–17 Mustan kissan jäljillä

6.9. ja 13.9. klo 16–24 Korkeasaaren Kissojen Yö

Virpomispäivän lastentapahtumassa on tarjolla paljon erilaista ohjelmaa. Tapa htumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI.

HESY esittelee toimintaansa ja myy yhdistyksen kannatustuotteita Korkeasaaren Kissojen Yössä.

18.–28.3. Pääsiäispuoti

4.10. Maailman eläinten päivä

Myynnissä kierrätettyjä pääsiäiskoristeita. Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI. Aukioloajat: ma-pe 10–18, su 15–18.

21.4. klo 14–17 Lemmikkien terveyspäivä

6.10. klo 14–17 Eläinsuojelulaki uudistuu

Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI.

27.–28.4. PetExpo

24.–27.10. Kirjamessut

HESY esittelee toimintaansa ja myy yhdistyksen kannatustuotteita PetExpo-lemmikkimessuilla. Messukeskus, Messuaukio 1.

HESY esittelee toimintaansa ja myy kirjoja, joulukortteja ja vuoden 2014 seinäkalentereita. Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1.

19.5. klo 14–17 Hyvän mielen päivä

22.–24.11. Lemmikki 2013

Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI.

HESY myy tuotteitaan ja esittelee toimintaansa lemmikkieläinmessuilla. Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1.

29.5. Itä-Pakila-päivä HESY osallistuu Itä-Pakila-päivään.

9.6. klo 14–17 Lemmikki ja lapset – ethän ota kesäeläintä

Seuraa tapahtumia myös HESYn nettivisuilta: www.hesy.fi

Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI.

HUOM! Muutokset tapahtumiin mahdollisia.

1.9. klo 14–17 Lemmikki karkuteillä Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.