HESY-lehti 1/2018

JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 1/2018

Irti ylikulutuksesta KASVISRUOAN AVULLA

KATSAUS HESYN jäsenjärjestöjen arkeen KESÄLOMA LÄHESTYY – mistä lemmikille hoitopaikka?

3 Pääkirjoitus Ledaren

Puheenjohtaja Ordförande Hannele Luukkainen

4 Uusia jäsenetuja

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Satu Kouvalainen Tiina Larsson varapuheenjohtaja viceordförande Sirpa Paakkola Kirsi Sharma

5 HESY-torille tekemään löytöjä Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Nina Immonen Minna Lahti

Eläinsuojelukeskus Yhdyskunnantie 11 00680 Helsinki puh. (09) 54200 100

Djurskyddscentralen Samhällsvägen 11 00680 Helsingfors tel. (09) 54200 100

10 Kasvisruoka pienentää hiilijalanjälkeä ja vähentää eläinten kärsimystä

HESY-tori Hämeentie 2 B 00530 Helsinki

HESY-torg Tavastvägen 2 B 00530 Helsingfors

14 Mistä eläimelle sopiva hoitopaikka?

Hallituslaisen kokouspäivä Haluatko jäsenmaksulomakkeesi sähköisesti?

Tarkista kunkin toimipisteen aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

JÄSENMAKSU

Liity jäseneksi täyttämällä Yhdistysavainsivulla oleva lomake, joka löytyy osoitteesta: hesy.yhdistysavain.fi Aikuisjäsen 25 € Nuorisojäsen 15 € alle 18 v.

MEDLEMSAVGIFT

Bli medlem genom att fylla i medlemsblanketten på webbsidan: hesy.yhdistysavain.fi Vuxenmedlem Juniormedlem 25 € 15 € under 18 år

6 Eläinsuojelun Topelius -palkinto europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiselle

8 Katumuusikko Juha Kurki soittaa eläinten hyväksi

9 Lähikaupat hylättyjen eläinten asialla

13 ICAWC kokosi seuraeläinjärjestöt Kyprokselle 17 Lipaskeräysliike: Kosmetiikkaliike kampanjoi eläinten puolesta

18 The Kitten Project ja Kitten Lady kertovat Amerikan kodittomien kissanpentujen ahdingosta

22 Ihmisen toimet verottavat malaijikarhukantaa

Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl IBAN: FI09 2001 1800 113063 Koiratalon avustustili Hundhusets donationskonto IBAN: FI86 1572 3000 410019

Voit tehdä lahjoituksen eläinsuojelutyöhön.

Merkitse viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586.

Eläinsuojelukeskuksen peruskorjaustili Konto för grundrenovering IBAN: FI60 2001 1800 133194

Kiitos yhteistyökumppaneillemme Evidensia Kamppi Genrewear Kesko K-market Itä-Pakila K-supermarket Jakomäki K-supermarket Mustapekka Musti ja Mirri PetenKoiratarvike Omaeläinklinikka Helsinki Tokmanni Tuko Logistics Yhteinen pöytä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Kerättyjä varoja käytetään löytöeläinten hoitokulujen kattamiseen. Kulut koostuvat eläinlääkärikuluista, lääke- ja laitekustannuksista sekä hiekka- ja ruokakuluista. Varoja käytetään myös valistus- ja kasvatustyöhön sekä tiedotusmateriaaleihin. Varoja kerätään lisäksi nykyisten eläintilojen ylläpito- ja korjauskustannuksiin. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2018–2021 kuluessa.

HANNELE LUUKKAINEN puheenjohtaja

Ahne, ahneempi, ihminen MUINAISINA AIKOINA ihmiset käyttivät oravannahkoja ja muiden eläinten turkiksia maksuvälineinä. Niinpä näitä rahanarvoisia eläimiä metsästettiin massoittain ja raakalaismaisesti. Sitten ihminen keksi lyödä metallista taalereita ja paperista seteleitä. Sen jälkeen eläimet eivät enää olleet maksuvälineen roolissa, mutta ne alistettiin välineiksi tehdä rahaa.

Eläimet ovat olleet ihmisten armoilla kaikissa maissa ja niitä on pyydystetty ja tapettu sääliä tuntematta, koska ihminen on ahne. Tässä rumbassa moni laji on kuollut sukupuuttoon. Kivikautisina aikoina tämän on voinut ymmärtää, koska ihmisillä ei ole ollut tietämystä siitä, että eläimet ovat kipua ja hätää tuntevia olentoja. Enää tämä selitys ei mene läpi!

Siitä huolimatta, että tiede on osoittanut eläinten tuntevan tuskaa olennaisesti samalla tavalla kuin ihminen, eläimet nähdään edelleenkin ruoan, vaatteiden ja kenkien raaka-aineena. Lisäksi eläimet alistetaan lääke-, kemian- ja sotateollisuuden koe-eläimiksi ja viihdyttämään ihmisiä niin sirkuksissa kuin härkätaisteluissa. Pentutehtailu kukoistaa, ja alati kasvava matkailu houkuttaa vangitsemaan eksoottisia eläimiä ja tarjoamaan niitä huumattuina selfieiden vetonauloiksi.

OLEMME TOTTUNEET AJATTELEMAAN, että eläinten

asiat ovat Suomessa hyvällä tolalla verrattuna Aasian kauhukabinetteihin. Yhtä epäkohtaa ei kuitenkaan voi puolustella toisella. Turkistarhaus on Suomen suuri häpeäpilkku. Ja jatkossa me suomalaiset joudumme häpeämään myös uutta eläinsuojelulakia, mikäli se tulee voimaan siinä muodossa, jossa se nyt on lausunnolla. Perustavaa laatua oleva puute on se, että lain määräykset on laadittu eläinten käyttötarkoituksen mukaan eikä eläinten lajityypillisten tarpeiden mukaan.

On aivan käsittämätöntä, että vuonna 2018 Suomi säätäisi lain, jossa eläimillä ei taata jatkuvaa vedensaantia eikä oikeutta liikkua! Kuvitelkaapa itsenne lehmän, porsaan tai ketun asemaan. Pelkkä ajatuskin siitä, että emme saisi vettä juodaksemme, kuristaa jo kurkkua. Samoin ahdistuisimme, jos emme pääsisi ulos tai liikkumaan. Miksi sitten olisimme valmiit kohtelemaan eläimiä näin julmasti? Emme voi sallia, että laki säädetään maidon-, lihan- ja munantuottajien sekä turkistarhaajien näkökulmasta. Kenelläkään ei voi olla oikeutta kohdella eläimiä huonosti saadakseen enemmän rahaa pankkitililleen.

NYT ON AIKA TOIMIA. Ottakaa yhteyttä kansanedustajiin ja vaatikaa muutoksia lakiesitykseen!

24 HESY:n jäsenjärjestöt esittelyssä 26 Lukunurkka

• Granta 8: Eläin • Kaikenkarvainen kansa –

Miten koirista tuli miljoonabisnes

27 Tyky-päivä antoi uutta virtaa työarkeen AVUSTUSTILIT DONATIONSKONTON

PÄÄKIRJOITUS

KRISTINA OINONEN

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

28 Nettisivusto helpotti vapaaehtoistyöntekijöiden löytymistä

30 Kiinnostaako vapaaehtoistyö?

32 HESYn tuotekuvasto

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 1/2018 PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Hannele Luukkainen TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Erja Veivo TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen KANSIKUVA | PÄRMBILD Merle Holmberg PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING AV LEDAREN Ann-Charlotte Fogde ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSJÄLNING Minna Lahti: minnalahti@hotmail.com ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 € TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsbland, Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 2500 kpl / 2500 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI W Production OÜ

LEDAREN

HANNELE LUUKKAINEN ordförande

Girig, girigare, människa UNDER FORNA TIDER använde människorna ekorr-

VI ÄR VANA VID ATT TÄNKA att djuren i Finland har

skinn och andra djurs pälsar som betalningsmedel.

Således jagades dessa värdefulla djur brutalt i stor skala. Därefter hittade människan på att göra mynt av metall och sedlar av papper. Efter det har djuren inte längre haft rollen som betalningsmedel, men istället underkastades de att fungera som medel att tjäna pengar på.

Djuren har levt på människans nåd i alla länder och de har fångats och dödats utan medlidande, för människan är girig. I denna rumba har många arter dött ut. Under stenålderstider kan man förstå detta, eftersom människor inte hade kunskap om att djuren är varelser som kan känna smärta och nöd. Nu går denna förklaring inte längre igenom!

Trots det faktum att vetenskapen har visat att djur känner smärta i huvudsak på samma sätt som människor, ses djur fortfarande som råmaterial för mat, kläder och skor. Dessutom utsätts djur som försöksdjur i läkemedels-, kemi- och krigsindustrin och för att underhålla människor i cirkusar och tjurfäktning. Valpfabrikerna blomstrar, och inom den alltjämt växande turismen är det frestande att fånga exotiska djur och erbjuda dem drogade som selfie-dragplåster.

det bra jämfört med asiatiska skräck-kabinett. Ett missförhållande kan ändå inte försvaras av ett annat.

Pälsdjursuppfödningen är Finlands stora skamfläck.

Och i framtiden kommer vi finländare också att få skämmas över den nya djurskyddslagen, ifall den träder i kraft i den form som den nu är på remissrunda.

En grundläggande brist är att lagens bestämmelser utarbetats enligt djurens användningssyfte och inte enligt djurens artspecifika behov.

Det är alldeles ofattbart att Finland år 2018 skulle stifta en lag som inte garanterar att djur har kontinuerlig vattenförsörjning eller rätt att röra sig! Föreställ er själva i en kos, gris eller en rävs position. Blotta tanken på att vi inte skulle få vatten att dricka, får det redan att strypas i halsen. På samma sätt skulle vi bli ångestfyllda om vi inte fick gå ut eller rör på oss. Varför skulle vi då vara redo att behandla djuren så här grymt? Vi kan inte tillåta att lagen stiftas ur mjölk, kött- och äggproducenternas synvinkel. Ingen kan ha rätt att behandla djur illa för att få mer pengar på sitt bankkonto.

NU ÄR DET DAGS ATT AGERA. Kontakta riksdagsledamöterna och be om ändringar i lagförslaget!

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

3

Uusia jäsenetuja – jäsentarra ja alennukset myyntituotteista TÄMÄN VUODEN JÄSENETUINA saat HE-

SYn jäsenlehden, kutsut jäseniltoihin sekä 10 prosentin alennuksen HESY-torin myyntituotteista ja Itä-Pakilan Eläinsuojelupuodissa myytävistä eläintarvikkeista.

HESY-torilla ja Eläinsuojelupuodissa alennuksen saa esittämällä jäsentarran, jonka voi noutaa HESYn Itä-Pakilan (Yhdyskunnantie 11) toimipisteestä jäsenmaksun maksettuaan. Valmistaudu todistamaan henkilöllisyytesi kuvallisella henkilöllisyysasiakirjalla. Aukioloajat: ma–pe klo 10–18 ja su klo 15–18. Jäsenetuja kehitetään parhaillaan ja niistä tiedotetaan HESYn kotisivuilla www.hesy.fi.

Ovatko eläinrakkaat ystäväsi jo HESYn jäseniä? Kerro ystävillesi HESYn eläinsuojelutyöstä ja kehota heitä liittymään jäseniksi osoitteessa https://hesy.yhdistysavain.fi. Pyydä heitä kirjoittamaan suosittelija-kenttään sinun nimesi. Kun kolme jäsentä maksaa jäsenmaksun sinun suosituksestasi, saat ilmaiseksi valintasi mukaisen HESY-t-paidan!

Jos sinulla on kysyttävää jäsenmaksusta tai jäsenyydestä, ota yhteyttä hesy@hesy.fi (p. 09 5420 0100).

Kiitos kun mahdollistat eläinsuojelutyön jatkumisen!

HALLITUSLAISEN KOKOUSPÄIVÄ 7.1.2018

A

Itä-Helsingissä sijaitsevaa kokouspaikkaa. Olen juuri tullut tallilta tyttäreni vuokra­ ponia hoitamasta. Kiireesti kävin myös kaupassa vanhoille vanhemmilleni. Tänään en olisi ehtinyt perehtyä HESYn hallituksen esityslistaan, joten tein sen aiemmin viikolla. Materiaalia kokoukseen oli taas kertynyt valtavasti, ja lueskelin sitä läpi toista tuntia.

Minut valittiin HESYn hallitukseen vuonna 2016 kolmeksi hallituskaudeksi. Lähdin mukaan hallitustyöhön tavoitteenani saada aikaa mahdollisimman paljon hyvää, sekä eläimille että ihmisille. Tiesin, että matka ei ole helppo, sillä moni asia oli sekaisin hallinnollisesti sekä ihan arkityön tasolla. Oli ilo huomata, että kaikki hallitukseen valitut olivat samalla asialla. Hallitus koostuu eri alojen ammattilaisista, positiivisista ja eläinrakkaista ihmisistä. Pitkä tie on kuljettu, ja näitä mietin joka kerta, kun ajan kokoukseen. Toiminnanjohtajan valinta yhdistykselle oli kuin lottovoitto. Se mahdollisti asioita, joista aiemmin oltiin vain haaveiltu.

Kokous etenee joustavasti. Puheenjohtaja pitää hyvän tahdin ja ryhdin, 4

JELEN KOHTI

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

ettei lähdetä liian kauas päätettävistä asioista. Toiminnanjohtaja pitää pöytäkirjaa ja näyttää esityslistaa koneeltaan.

Keskustelu sujuu nykyään rauhallisesti ja mielipiteitä vaihdetaan hyvässä hengessä. Emme aina ole samaa mieltä asioista, mutta päätökset saadaan aina tehtyä niin, että niihin on kunnon perusteet. Meille on koko ajan ollut tärkeää kirjoittaa pöytäkirjat niin selvästi, ettei myöhemmille hallituksille jää epäselväksi, miten päätökseen on tultu.

Käsittelemme joka kerta omaisuudenhoitajan raportin, toiminnanjohtajan selvityksiä arjen johtamiseen liittyvistä asioista, markkinointia ja tulevia tapahtumia Eläinsuojelukeskuksessa ja muissa paikoissa, joihin HESYn olisi hyvä osallistua. Käymme läpi HESYn eläinten asioita ja kuulemme talousraportin. Keskustelemme jokaisessa kokouksessa asioista, joilla on pitkäsuuntaisia vaikutuksia toimintaamme. Pyrimme olemaan järkeviä ja tekemään päätöksiä, jotka ovat kauaskantoisia ja hyödyllisiä yhdistyksellemme.

Kolme tuntia myöhemmin olemme tyytyväisiä kokouksen kulkuun ja päätöksiimme. Meistä jokainen haluaa täydellä sydämellä rakentaa HESYstä yhä toimivampaa yhdistystä ja yhä parem-

paa työpaikkaa työntekijöillemme. Hallituksessa on hyvä me-henki. Kuukauden päästä tapaamme jälleen. Siinä välissä toiminnanjohtaja pyörittää arkea ja ottaa yhteyttä tarvittaessa. Me teemme sovittuja asioita, kukin omalla vahvuusalueellaan. Työntekijät vastaavat, että meidän eläinten jokainen päivä on hyvä päivä, kirpputorilla tavara vaihtaa omistajaa, kuljetukset sujuvat, haudat pysyvät kunnossa ja niin tiedotteista kuin hallinnollisista asioista huolehditaan sujuvasti.

Suuri kiitos heille kaikille tärkeästä työstä! Kiitos jäsenistölle yhdistyksen tukemisesta! Kiitos vapaaehtoisille, joita ilman moni asia jäisi tekemättä!

Kiitos hallituskaverit, jatketaan samaan malliin.

Sirpa Paakkola Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen

HESY-TORILLE

tekemään löytöjä TEKSTI | Kirsi Ilves

H

siisti myymälämäinen kirpputori Hakaniemen hallia vastapäätä Arena-näyttämön talossa, Hämeentie 2:ssa. HESYn kirpputori muutti nykyiseen paikkaansa kesällä 2017, kun HESYn entiset myymälät Kirpputori Saunakatti ja Perintöpuoti yhdistyivät.

– Asiakkaat arvostavat enemmän tällaista myymälätyyppistä kirpputoria, mutta toki jotkut kaipaavat vanhoja aikoja. Ainoa huono puoli muutossa on se, että emme voi ottaa myyntiin huonekaluja, HESYn varainhankkija Aila Kettunen kertoo.

HESY-torin tavarat saadaan lahjoituksina.

– Meillä on joitakin säännöllisiä lahjoittajia, jotka ovat tukeneet meitä jo vuodesta 1998, mutta lahjoittajia voisi olla enemmänkin. Otamme vastaan kaikenlaista tavaraa, mutta asiakkaamme etsivät yleisimmin vaatteita, kenkiä, kirjoja ja Arabian astioita. Valikoimastamme löytyy vaatteita kaikenikäisille ja -kokoisille.

– Halvempien tavaroiden vaihtuvuus on suhteellisen nopeaa, ja saamme useita pahvilaatikollisia uutta tavaraa joka päivä. Eli täällä kannattaa käydä usein katsomassa, löytyykö jotain, Kettunen kannustaa.

HESY-torilla myynnissä olevat tavarat on hinnoiteltu niiden oikean arvon mukaan eikä alle 50 euron ostoksista saa alennusta. Jos asiakas tekee tätä kalliimpia ostoksia, asiasta voidaan neuvotella.

– Pyrimme palvelemaan asiakkaitamme mahdollisen hyvin, joten otamme vastaan myös toimeksiantoja.

HESY-torin tuotto menee eläinsuojelutyöhön.

ESY-TORI ON

– Lahjoittajat haluavat tukea erityisesti eläinsuojelutyötä. Ostajille tavara on tärkeämpää, mutta useimmiten he ilahtuvat, kun huomaavat, mihin kirpputorin tuotto käytetään. Pääosin myymme lahjoitettuja tavaroita, mutta täältä voi ostaa myös joitakin HESYn kannatustuotteita kuten postikortteja.

Kettunen uskoo perinteisen kirpputorin säilyttävän asemansa kaupan alan muutoksista huolimatta.

– Nettikirpputorit ovat yleistyneet, mutta useimmat kuitenkin haluavat itse nähdä tuotteen ja tutkia missä kunnossa tavara on, hän otaksuu.

HESY-torilla on omat Facebook-sivut, joista näkee myymälää koskevat päivitetyt uutiset, erikoislöydöt ja poikkeukset aukioloaikoihin. Lisäksi Torikissa Uuno kertoo elämästään ja antaa vinkkejä ja ohjeita sivustoilla. n

HESY-tori Hämeentie 2 B 00530 Helsinki Aukioloajat ma–ti 11–18 ke–to 11–19 pe 11–18 la 11–16 Tavaran lahjoittajia pyydetään soittamaan ennen HESY-torilla asiointiaan puhelinnumeroon 040 577 1297.

HESY-torin Facebook-sivut löytyvät sanahaulla: Facebook HESY myymälät

Haluatko jäsenmaksulomakkeesi sähköisesti?

H

ESY ON ALOITTANUT

jäsentensä sähköpostiosoitteiden keräämisen. Tarkoituksena on lähettää jäsenmaksulomakkeet jatkossa sähköpostitse niille jäsenille, jotka sitä toivovat. Käytämme jäsenrekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen sähköiseen laskutukseen Yhdistysavain.fi-palvelua. Jäsenmaksulomakkeiden toimittaminen sähköisessä muodossa on edullisempaa kuin paperisten lomakkeiden lähettäminen kirjepostina jäsenille. Näin säästyneet varat voidaan käyttää yhdistyksen ydintoimintaan eli hylättyjen lemmikkieläinten hoitoon.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeesi jatkossa sähköpostitse, lähetä viestiä HESYn yleiseen sähköpostisoitteeseen: hesy@hesy.fi.

Muista mainita viestissä etu- ja sukunimesi.

Jos haluat saada jäsenmaksulomakkeen jatkossakin paperisena ja kirjepostina, sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.

Jäsenasiasi hoidetaan samaan tapaan kuin aikaisemminkin.

Teethän myös osoitteenmuutoksen aina, kun asuinpaikkasi muuttuu. Näin varmistat, että jäsenlehtemme tavoittaa sinut.

Osoitteenmuutosilmoituksen voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen mari.aro@hesy.fi HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

5

ELÄINSUOJELUN TOPELIUS -PALKINTO Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös. Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat:

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen ojensi Eläinsuojelun Topelius -palkinnon europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiselle.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto

MEP SIRPA PIETIKÄISELLE EU-tason eläinsuojelutyöstä HESY myönsi viime vuonna Eläinsuojelun Topelius -palkinnon europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiselle, joka on työskennellyt vuosia parantaakseen eläinten asemaa EU-tasolla ja sitä kautta kunkin jäsenmaan kansallisessa lainsäädännössä.

S

on sitkeä tahtonainen, jonka kiintymys eläimiin syntyi jo lapsuudenkodissa. Pohjalaisen äidin ja karjalaisen isän liitosta syntynyt Pietikäinen koki jo varhain yhteenkuuluvuutta kaiken elollisen kanssa.

– Kotonamme oli aina koiria, joiden avulla opin tuntemaan empatiaa kaikkia eläimiä kohtaan. Kun tähän yhdistää sen, etten pysty seuraamaan asioita sivusta, oli luontevaa alkaa ajaa eläinten asiaa päätöksentekoelimissä, Pietikäinen taustoittaa.

Hämeenlinnassa varttunut Pietikäinen on totisesti ponnistanut pitkälIRPA PIETIKÄINEN

TEKSTI | Erja Veivo

6

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

le eläinten puolustajana. Hänet valittiin vuonna 2016 Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointia ajavan ryhmän puheenjohtajaksi. Tätä ennen hän toimi ryhmän varapuheenjohtajana. Vuonna 2015 Pietikäinen valittiin vielä parlamentin perinteisessä ”MEP Awards” -äänestyksessä vuoden mepiksi eläinten hyvinvointi -sarjassa.

Uutteran eläinten oikeuksien ajajan työlistalle ovat kuulunet niin tuotanto-, lemmikki-, koe-, sirkus- kuin luonnonvaraisetkin eläimet, joiden hyvinvoinnin parempi turvaaminen on ollut hänen keskeinen poliittinen tavoitteensa. Ensisijaisena poliittisena tavoitteena Pietikäisellä onkin ollut kaikkia eläinla-

2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998

vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen Eläinsuojelukeskus Tuulispää Wanhan Markin eläinten vanhainkoti toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen Otso Riiali ei jaettu Etsijäkoiraliitto tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira ei jaettu Helsingin kaupunki dosentti Leena Vilkka toimittaja Mirja Pyykkö ei jaettu kirjailija Eeva Kilpi ohjaaja Aki Kaurismäki pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset eläinlääkäri Pertti Hartikka kirjailija Leena Krohn

Pietikäinen on tehnyt merkittävää, pitkäjänteistä ja tuloksellista työtä päätöksenteon ytimessä suodakseen EU:n sadoille miljoonille eläimille paremman lainsuojan.

Seuraava Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan marraskuussa 2018. Voit ehdottaa palkinnonsaajaa perusteluineen HESYlle osoitteeseen hesy@hesy.fi

jeja koskevan hyvinvointilainsäädännön luominen EU-alueelle.

– Eläinten hyvinvointia koskevan puitelain olisi katettava kaikki eläinlajit, sillä tällä hetkellä EU-tasolla on olemassa vain lajikohtaista lainsäädäntöä. Esimerkiksi sikojen hyvinvoinnille on määritelty direktiivillä minimivaatimukset, kun taas lemmikit ovat täysin vailla EU-tasoista lain suojaa. Puitelain tulisi taata kaikille eläimille mahdollisimman korkea hyvinvoinnin taso ja tarjota keinot, joiden avulla eläinten kaltoinkohteluun voitaisiin puuttua, Pietikäinen summaa.

Asialistalla tunnistusmerkintärekisteri ja teuraseläinkuljetukset Euroopan laajuisen ja yhtenäisen lemmikkien tunnistusmerkintärekisterin perustaminen on ollut jo vuosia Pietikäisen asialistalla. Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintisäännöstö edesauttaisi kadonneen lemmikin löytämistä tilanteissa, joissa EU-maasta toiseen liikkunut eläin sattuisi pääsemään karkuun. Lisäksi sen avulla kyettäisiin

hillitsemään EU-alueella tapahtuvia eläinten salakuljetuksia ja pentutehtailua, mikäli kasvattaja olisi velvollinen rekisteröimään pennut ennen niiden myyntiä.

Nyt koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei olla sisällyttämässä edes Suomen uuteen kansalliseen eläinsuojelulakiin. Tämä on Pietikäiselle pettymys. Onhan koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 23 maassa.

– Suomi on nyt jäämässä Euroopan kehityksestä pahasti jälkeen, vaikka meillä olisi ollut ainutlaatuinen tilaisuus profiloitua edistyksellisenä eläinsuojelumaana saattamalla myös kissat tunnistusmerkintälainsäädännön piiriin.

Tuotantoeläinten osalta Pietikäinen on vaatinut parannuksia etenkin teuraseläinten olosuhteisiin. Hän on vaatinut eläinkuljetusten enimmäiskeston rajaamista EU:ssa kahdeksaan tuntiin, kritisoinut toistuvasti kuljetusolosuhteita ja peräänkuuluttanut teuraskuljetuksille parempaa valvontaa.

Sydämen asiana Suomen uhanalaiset eläimet Brysselin EU-kortteleissa vaikuttava Pietikäinen ei ole päätöksenteon ytimessä unohtanut Suomenkaan eläinsuojeluasioita.

– On ollut ilahduttava huomata, että Suomen uhanalaisten lajien puolustaminen on ollut Pietikäiselle sydämen asia. Hän on esittänyt Euroopan komissiolle lukuisia kysymyksiä susien ja saimaannorppien riittämättömästä suojelusta maassamme. Tämän seurauksena Suomi on saanut EU-komissiolta huomautuksen saimaannorppien suojelun laiminlyönnistä ja kehotuksen kitkeä susien laiton tappaminen, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen täsmentää.

Pietikäinen muistuttaakin, että jokainen suomalainen voi vaikuttaa eläinten asemaan niin kotimaassa kuin EUmaissa seuraamalla eläinsuojeluasioita aktiivisesti, ottamalla niiden tiimoilta yhteyttä puolueiden puheenjohtajiin sekä tietenkin äänestämällä eläinten hyvinvoinnin puolesta työtä tekeviä ehdokkaita. n HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

7

PANU AKRENIUS

Juha Kurki on musisoinut kadulla reilun vuoden ajan ja lahjoittanut saamansa varat eteenpäin HESYn eläinasukkaille.

Lähikaupat puolestaan päätyi Viikin talteenottopaikkaan takkuisena, kuivettuneena ja arkana. Oltuaan muutaman kuukauden uudessa kodissa kissa alkoi pyöristyä ja elämänilo palasi sen silmiin. Kippari arastelee vieläkin vieraita ihmisiä, mutta kotiväen se herättää aamuisin kellontarkasti kehräten ja puskien.

Kissojen adoptointi herätti ajatuksen eläinten hyväksi toimimisesta.

– Toiminnallani muistutan kanssaihmisiä siitä, että Viikin löytöeläintalon asukkaiden lisäksi myös HESYn tiloissa on monia kotia vailla olevia hylättyjä eläimiä. Koska löytöeläintalot suurimmilta osin toimivat vapaaehtoisvoimin, jokainen niille suunnattu lahjoitus on äärimmäisen tärkeä, Kurki tarkentaa.

Katumuusikko Juha Kurki SOITTAA ELÄINTEN HYVÄKSI TEKSTI | Alisa Kuukka

T

tihkusadetta hieman vasten kasvoja, ja jo kaukaa saattaa kuulla laulavan miehen, jota säestää rytmikäs soitto. Muutama utelias kuuntelija pysähtyy kohdalle ja heittää pari kolikkoa miehen vieressä olevaan keräyslippaaseen. Esitys päättyy, ja soitto saa kohteliaat aplodit.

Sen jälkeen osa kuuntelijoista jatkaa hiljalleen matkaansa, mutta pieni joukko jää seisoksimaan kauemmas – josko saisi kuulla vielä yhden kappaleen.

Soittaja on Juha Kurki. Lopetellessaan siltä päivältä soittoaan hän nostaa maasta keräyslippaan, jossa kolikot kilahtelevat. Rahat eivät kuitenkaan tule hänelle, vaan hän lahjoittaa ne eläinten hyväksi.

Reilu vuosi sitten idea katumusisoinnista otti tuulta alleen ja Juha Kurki päätti kokeilla, miten ajatus toimisi käytännössä. Katumuusikoksi ryhtyminen ei suoranaisesti sysännyt Kurkea epämu8

UULI PUSKEE

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

kavuusalueelle, sillä hänellä on musiikkitaustaa sekä kokemusta esiintymisestä ja säveltämisestä. Innostus harrastuksen ja hyväntekeväisyyden yhdistämisestä sai alkunsa yksinkertaisesta ajatuksesta. Kun Kurkea ei kiinnostanut rahasta soittaminen, hän päätti yhdistää soittamisen ja hyväntekeväisyyden. Nyt Kurki on musisoinut kadulla reilun vuoden ajan ja lahjoittanut saamansa varat eteenpäin HESYn eläinasukkaille.

– On mukavaa, kun voi tehdä jotain sellaista, mistä on hyötyä. Saan mielihyvää soittamisesta ja voin auttaa jotakuta keräysrahoilla, Kurki kertoo.

Musiikki muistuttaa hylätyistä eläimistä Taiteilijalta itseltään löytyy kaksi Viikin löytöeläintalosta haettua kissaa, joita perheen taloudessa kutsutaan Prinssiksi ja Kippariksi. Prinssi löytyi Pihlaja­ mäestä kadulta harhailemasta. Kippari

Keskustelun herättäjä Katumusisoinnissa on omat haasteensa. Päivittäin vaihtuvat kuuntelijat täytyy valloittaa puolelleen yhä uudelleen.

Koska soittaminen on vapaaehtoista, voi Kurki valita soittoaikansa itse. Hänen mielestään parhaimpia soittoaikoja ovat kesäiset viikonloppuaamut, kun aurinko alkaa aamupäivällä lämmittää ja valo nousee hiljakseen vasten betoniseinien pintaa.

– Viime kesä ei tosin ollut katumuusikoille otollisinta aikaa, sillä Suomen suvi oli kylmä. Toisaalta kolean kesän keskelle osuneet muutamat lämpöiset päivät tuntuivat sitten tuplaten paremmilta, Kurki sanoo.

Kurjen soittolistalla on monia vanhoja ja suurelle yleisölle tuttuja kappaleita, kuten esimerkiksi Shoking Bluen Venus ja Foo Fightersin The Pretender. Ne herättävät kuuntelijoissa paljon muistoja, ja Kurki onkin käynyt yleisönsä kanssa monia keskusteluja ikivihreistä hiteistä ja menneistä ajoista. Toivekappaleitakin katumuusikolle esitetään säännöllisesti, ja soittaja toteuttaa mielellään yleisönsä toiveita. Katumuusikon ohi lipuvat ihmiset kiinnittävät usein huomiota hänen keräys­astiaansa, jossa varojen kerrotaan menevän lahjoituksena HESYn eläimille.

– Keräyskohteen kommentointi on ollut yksinomaan positiivista ja kannustavaa. Hylättyjen lemmikkien auttaminen on herättänyt paljon keskustelua. n

HYLÄTTYJEN ELÄINTEN ASIALLA TEKSTI | Aino Volanen

H

saanut tukea Helsingissä sijaitsevilta lähikaupoilta, jotka ovat muun muassa lahjoittaneet kissanruokaa yhdistyksen hoidossa oleville mirreille ja vihanneksia kaneille.

HESY saa ruokalahjoituksia muun muassa Jakomäen K-supermarketilta ja Itä-Pakilan K-marketilta. K-supermarketin kauppiaan Tomi Utin mukaan he lahjoittavat ruokaa päivittäin myös muihin kohteisiin.

– Lahjoitimme nyt kerralla yli 8000 annosta kissanruokaa HESYlle, vaikka emme ole sopineet vakiintuneesta käytännöstä, Utti kertoo.

Lahjoituksia kertyy erilaisia määriä.

– Ruokaa lahjoitamme päivittäin.

Yleensä hyväntekeväisyyteen menee kaksi ostoskärryllistä kissanruokia.

Jos kissanruokaa ei lahjoitettaisi HESYlle, se jaettaisiin seurakunnan kautta eläinten ruokia tarvitseville.

– Roskiin emme ruokaa laita, kertoo Utti. – 19 vuotta olen ollut kauppiaana.

Ja samat 19 vuotta olen näin toiminut, Utti kertoo.

Jakomäen K-supermarket on antanut lahjoituksia samat 19 vuotta myös muille tahoille, joita ovat eri seurakunnat, Pienperheyhdistyksen perhekahvila Punahilkka, Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry ja paikalliset toimijat.

ESY ON JO PITKÄÄN

Jokainen lahjoitus pienentää kuluja Lahjoitusruoat tulevat aina tarpeeseen, ja harvoin sitä jää yli. Jos jää, HESY lahjoittaa ylimääräiset ruoat suomalaisille eläinsuojeluyhdistyksille sekä rescuejärjestöille, jotka vievät avustuskuormia ulkomailla toimiviin eläinsuojiin, kuten esimerkiksi Venäjän tai Espanjan löytökoira- ja kissatarhoille. HESY lahjoittaa näihin eläinsuojiin myös lahjoituksena

saamiaan eläintarvikkeita, kuten ruokakuppeja ja eläinten leluja, jos niitä on tullut paljon kerralla.

HESY on erittäin kiitollinen jokaisesta ruokalahjoituksesta. Yhdistyksen kautta kulkee vuodessa noin 500 hylättyä eläintä, joista 85–90 prosenttia on kissoja. Joka päivä siis kuluu runsain määrin kissan märkä- ja kuivaruokaa.

Ilman tukijoita toiminta olisi huomattavasti hankalampaa ja pienimuotoisempaa – ellei jopa mahdotonta.

Jokainen kissanruokalahjoitus pienentää eläinten ruokakuluja, jolloin säästyneet varat voidaan käyttää muihin eläimen hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin ja yhä useamman hylätyn eläimen auttamiseen.

– HESYlle tulleille eläimille pyritään aina tarjoamaan parhaat mahdolliset eväät uuden elämän taipaleelle. Jokainen hylätty eläin on sen ansainnut. Kaikki HESYn saamat lahjoitukset edesauttavat tätä toimintaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Myös HESYn kanit saavat tukea Eläinsuojelukeskuksen vieressä sijaitsevalta lähikaupalta. Itä-Pakilan K-market lahjoittaa säännöllisesti kasviksia hylättyjen kanien ruoaksi.

HESYn täytyy ostaa eläinten ruokia myös itse, sillä lahjoitusten ajankohtaa ei tiedetä etukäteen. Eläimille on kuitenkin pystyttävä tarjoamaan joka päivä ravitsevaa ruokaa, joten täydennysostoksilta ei voida välttyä. Lisäksi osa aikuisista kissoista tarvitsee erityisruokaa ja kissanpennut penturuokaa, joita on hankittava suoraan toimittajilta.

HESY ottaa mielellään vastaan lahjoituksia, kuten eläintarvikkeita ja avaamattomia eläinten ruokia, erilaisia siivousvälineitä ja -aineita sekä käyttöesineitä ja vaatteita. HESYn nettisivuilla kerrotaan tarkat ohjeet lahjoittamiselle ja vinkit hylättyjen eläinten auttamiseen. n

Itä-Pakilan K-market lahjoittaa HESYlle säännöllisesti kasviksia hylättyjen kanien ruoaksi.

Pupu popsii kiitollisena lahjoitusporkkanaa.

SARRI KUKKONEN

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

9

Kasvisruoka pienentää hiilijalanjälkeä ja vähentää eläinten kärsimystä

Onko tämä vegaanista?

TEKSTI | Sonja Saari

Vuoden 2017 viimeiset viisi kuukautta maapallo eli jälleen velaksi. Jos ylikulutusta ei pian saada vähennettyä, olemme korkojen maksupäivänä pahasti veloissa.

K

oli hyvin monelle täysin tavallinen arkipäivä. Joku oli töissä ja toinen lomaili laiturin nokassa nauttien kesäisestä Suomesta. Tuona päivänä olimme kuitenkin kuluttaneet maapallon vuoden aikana tuottamat uusiutuvat luonnonvarat loppuun, ja loppuvuoden virta saatiin vara-akusta. Toisin sanoen elimme loppuvuoden 2017 häikäilemättä velaksi, sillä jotta kyseisen vuoden kulutus saatiin katettua, tarvittiin luonnonvaroja noin yhden ja puolen maapallon verran.

Ylikulutuspäivä kertoo laskennallisesti sen päivän, josta eteenpäin elämme yli varojen. Global Footprint Network -tutkimuslaitos vertaa ihmisten vuosittaista kulutusta, hiilijalanjälkeä, maapallon vuosittain tuottamiin uusiutuviin luonnonvaroihin. Hiilijalanjäljellä mitataan kulutuksemme ilmastovaikutusta eli sitä, kuinka paljon syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Jokaiselle maalle voidaan laskea oma ylikulutuspäivä, ja jokainen voi myös laskea oman henkilökohtaisen ylikulutuspäivän.

Maapallon keskivertopäivään verrattuna suomalaisilla on vielä rutkasti parannettavaa, sillä Suomen ylikulutuspäi-

10

ESKIVIIKKO 2.8.2017

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

vä oli jo 3.4.2017 (Earth Overshoot Day, 2017). Jos koko maailma eläisi ja kuluttaisi kuten suomalaiset, tarvittaisiin yli kolme maapalloa tuottamaan tarvittavat uusiutuvat luonnonvarat. Viimeistään tässä kohtaa hälytyskellojen pitäisi soida, sillä niin kuin missä tahansa lainassa, velka on maksettava jossain vaiheessa takaisin.

Ylikulutus ajaa eläimet ja ympäristön ahtaalle WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää kertoo, että kolme suurinta ilmastovaikutusta suomalaisten yksityisessä kulutuksessa ovat asuminen, liikenne ja ruoka.

– Näistä kolmesta ruoan tuottamiin ilmastopäästöihin on helpointa vaikuttaa arjessa, sillä teemme ruokaan liittyviä päätöksiä useita kertoja päivässä, Valkeapää kertoo.

Yksi helppo vaikutusmahdollisuus ylikulutuksen vähentämiseksi onkin vähentää lihan syömistä ja suosia kasvisruokaa. Pelkästään Suomessa 2000-luvulla lihankulutus on lisääntynyt 20 prosenttia. Valkeapää kertoo, että tämä on jo kansanterveydellinen ongelma. Mitä enemmän lihaa tuotetaan, sitä enemmän tarvitaan peltoa niin karjan laiduntamista kuin tuotantoeläinten ruoaksi tarkoitetun rehun kasvattamista

varten. Monessa tapauksessa tällä peltoalalla voisi kasvattaa ruokaa suoraan ihmisille. Valkeapään mukaan esimerkiksi suomalaisen sian ja broilerin kasvatuksessa käytetään tyypillisesti Etelä-Amerikassa tuotettua soijaa, joka on myös erinomaista ihmisravintoa.

– Kuitenkin Suomeen tuotavasta soijasta 85 prosenttia käytetään eläinten rehuksi, hän toteaa.

Mitä enemmän kulutetaan lihaa, sitä enemmän tarvitaan tuotantoeläimiä, eikä tehotuotannossa oteta aina huomioon tuotantoeläinten oloja. Jokainen on varmasti nähnyt eri järjestöjen kautta tiedotettuja uutisia siitä, kuinka tuotantoeläimiä, kuten esimerkiksi kanoja, sikoja tai lehmiä, kohdellaan huonosti. Lintuja kasvatetaan halleissa, joissa ne elävät äärettömän ahtaasti. Nautoja pidetään sidottuina kiinni kaulasta läpi elämän lukuun ottamatta laidunkausia, jolloin ne pääsevät jaloittelemaan 60 päiväksi. Tästäkin määräyksestä voidaan myöntää vapautus, jos laiduntamisen järjestäminen on mahdotonta.

Siat puolestaan elävät virikkeettömissä ja ahtaissa tiloissa, joissa ne eivät pääse käyttäytymään lajilleen tyypillisesti. Pahimmillaan siat joutuvat elämään saastaisissa betonikoloissa, joissa ne eivät pääse edes kääntymään ympäri ja ruokaa on rajoitetusti. Edellä on mainittu vain muutamia esimerkkejä niistä lukuisista epäoikeudenmukaisuuden ja kaltoin kohtelun muodoista, joita eläimet kohtaavat. Tehotuotannon lisäännyttyä eläimiä kohdellaan herkästi vain tuotteina ajattelematta, että niillä voisi olla oikeuksia, tai sitä, että tutkitusti eläimetkin ovat tietoisia itsestään ja tuntevat kipua ja kärsimystä.

Selkärankaiset katoavat hälyttävää vauhtia Tuotantoeläinten määrän kasvaminen aiheuttaa suurta painetta myös luonnolle. Ihmisten aiheuttama ylikulutus kuormittaa ympäristöä, mikä horjuttaa luonnon monimuotoisuutta hälyttävää tahtia. Karjan laiduntamista varten raivataan metsistä ja muista luonnonympäristöistä peltoja, eläinten elinympäristöt häviävät ja ylikalastus pienentää kalakantoja.

Kasvisruoan suosiminen on helppo tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä ja vähentää eläinten kärsimystä.

Suomeen tuotavasta soijasta 85 prosenttia käytetään eläinten rehuksi, vaikka se sopisi erinomaisesti ihmisravinnoksi.

Mitä enemmän lihaa tuotetaan, sitä enemmän tarvitaan peltoa karjan laiduntamista ja rehun kasvattamista varten.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

11

– Kutistamme luonnon elintilaa ja luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksia kuluttamalla liikaa, Valkeapää tiivistää.

Erilaiset raportit ja tutkimukset kertovat biodiversiteetin hälyttävän huonosta tilasta. WWF:n vuodelta 2016 peräisin olevan Living Planet Report -raportin mukaan olemme menettäneet 58 prosenttia selkärankaisista eläimistämme vuoteen 1970 verrattuna ihmisen ylikulutuksen takia. Yli puolet selkärankaisista vain hieman alle 50 vuodessa.

Jos tahti jatkuu samana, vuoteen 2020 mennessä vastaava luku on 67 prosenttia. Eli jo kahden vuoden päästä! Voimme vain kuvitella, kuinka paljon synkempiä luvut ovat tulevaisuudessa.

– Tämä kehityskulku tulee jatkumaan kiihtyvällä tahdilla, jos emme muuta ratkaisevasti kulutustottumuksiamme, Valkeapää toteaa.

Tuhoamme koko ajan ympärillä olevaa luontoa – asian, joka mahdollistaa ylipäätään olemassaolomme maapallolla.

A-luokan lihansyöjästä vegaaniksi Nykyinen lihankulutus ei voi jatkua samanlaisena pitkään, sillä maapallon rajat tulevat pian vastaan. Lainaakaan ei saa pankista loputtomiin. Yksittäinen henkilö voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ja levittää tietoisuutta asiasta, sillä jokapäiväisellä jauhelihapaketilla tai tonnikalapurkilla on merkitystä niin ympäristön monimuotoisuuden kuin eläinten elinolojen kannalta. Lihan ja muun eläinperäisen ruoan korvaaminen kasvispohjaisilla vaihtoehdoilla on yksi tärkeimmistä päätöksistä, joita yksittäinen kuluttuja voi tehdä vähentääkseen karuja ympäristövaikutuksia. Muodostaahan ruoka noin 20 prosenttia yksityisen kulutuksen aiheuttamista hiili­ dioksidipäästöistä.

Muutama vuosikymmen taaksepäin vegaanit saatettiin mieltää kettutyttöhihhuleiksi, jotka naiivisti yrittävät pelastaa maailman. Onneksi asenteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä tutkimusluvut puhuvat puolestaan. Vielä on paljon tehtävää, mutta muutos on oikeansuuntainen. Valkeapään mukaan kasvissyönnin syitä ymmärretään nykyään paremmin ja edelläkävijät ovat jo raivanneet tietä ja ymmärrystä kasvisruokailulle. Siirtyminen kasvissyöntiin on myös helpompaa kuin aikaisemmin ja tietoa ja reseptejä on helposti saatavilla. Jopa tuttuni, joka ei koskaan syönyt kasviksia, kyseenalaisti lihan merkityksen ruokavaliossa ja havahtui lihan tehotuotannon aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin sekä eläinten oloihin. Hän päättikin muuttaa ruokatottumuksiaan ja ryhtyi vegaaniksi – ongelmitta.

– Siirryin omien sanojeni mukaan Aluokan lihansyöjästä täysin vegaaniksi, tuttuni muistelee.

– En enää löytänyt yhtään järkevää syytä sekaruokavaliolle, minkä vuoksi en pystynyt enää elämään omien arvojeni vastaisesti. Siirtyminen lihansyöjästä vegaaniksi on asenteesta ja viitseliäisyydestä kiinni, mutta loppupeleissä se on ihan helppoa, hän kertoo.

Ympäristön suojelu, eläinten oikeudet ja terveellisempi ruokavalio ovatkin arvoja, joita yhä useampi toteuttaa konkreettisesti omassa elämässään.

Aloittamalla pienestä – esimerkiksi kokeilemalla yhtä kasvisruokapäivää viikossa – voi saada jo paljon aikaan. Myös Valkeapää suosittelee kasvisvoittoista ruokaa ylikulutuksen vähentämiseksi.

– Jaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa suosikkireseptisi vegeherkkuruokaan.

Näin autat muitakin tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja jatkossa! n

LÄHTEET Earth Overshoot Day www.overshootday.org Global Footprint Network www.footprintnetwork.org Oikeutta eläimille oikeuttaelaimille.fi WWF www.wwf.fi 12

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

LÖYDÄ HESY SOSIAALISESTA MEDIASTA Tiesithän, että HESY on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

Seuraa somekanaviamme ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eläinsuojeluaiheista sekä yhdistyksen toiminnasta.

FFaacebooookk /Heessyyryry om m/H fafacceebbooookk.c

Twitter @Hesyr y

Instagram @hesyry

xxx

xxx

Stella perusti Argosin eläinsuojan vuonna 2007 ja hoitaa eläinsuojeluasioita nykyäänkin 24/7.

Argosin eläinsuojassa vain kissanpennut ja sairauksien tai vammojen takia onnettomuuksille altistuvat aikuiset kissat on eristetty aitauksin.

ICAWC kokosi seuraeläinjärjestöt Kyprokselle TEKSTI | Erja Veivo

O

SALLISTUIN LOKAKUUSSA

HESYn edustajana ICAWkonferenssiin (International Companion Animal Welfare Conference) eli kansainväliseen lemmikkieläinten hyvinvointia käsittelevään konferenssiin, joka pidettiin Kyproksen pääkaupungissa Nikosiassa. Kolmipäiväinen tapahtuma keräsi yhteen 232 osallistujaa 105 eri järjestöstä ja 37 maasta.

Konferenssin järjestää vuosittain brittiläinen eläinsuojelujärjestö Dogs Trust.

Kypros painii mittavien kulkukissoihin ja -koiriin liittyvien ongelmien kanssa. Alle miljoonan asukkaan saarivaltiossa on arviolta 200 000 kulkukoiraa ja peräti kaksi miljoonaa koditonta kissaa. Hylättyjen kissojen määrä ylittää siis ihmispopulaation! Kun kissamäärä on näin massiivinen, ainoa keino hillitä kissapopulaation kasvua lienee ”pyydystä, leikkauta ja vapauta” -menetelmä.

Koirien asema on Kyproksella hiukan parempi, kiitos vuonna 2002 säädetyn koiralain. Esimerkiksi koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on saarivaltiossa pakollista.

ICAW-konferenssi alkoi vierailulla Argosissa sijaitsevaan, vuonna 2007 perustettuun eläinsuojaan. Suojassa on omat osastot kissoille ja koirille. Koirat pidetään aidatuissa tiloissa. Kissoista vain pennut ja sairauksien tai vammojen – esimerkiksi sokeuden – takia onnettomuuksille altistuvat yksilöt on eristetty. Muiden kissojen annetaan kulkea vapaana eläinsuojan tontilla. Koska Kyproksella on lämmin ympäri vuoden,

eläintilat on suojattu vain kattorakennelmalla. Eläintenhoitajat tekevät Argosissa töitä suurella sydämellä, vaikka löytöeläinten vyöry on ympärivuotista ja venyttää resurssit äärirajoille. Kissojen ja koirien uudelleensijoittaminen ei myöskään ratkaise ongelman juurisyytä.

– Me uskomme, että avain muutokseen on lapsiin ja nuoriin kohdennettu asennekasvatus. Siksi lanseerasimme toissa vuonna hankkeen, jonka on tarkoitus tavoittaa 5000 koululaista yhden lukuvuoden aikana. Muutos lähtee nuorista, joille opetetaan vastuuntuntoista lemmikinpitoa, Argosin eläinsuojan vapaaehtoinen työntekijä Nicos Kountouris kuvaili.

Open Paw -ohjelma lievittää stressiä Eläinsuojavierailua seurasi varsinainen konferenssiohjelma. Esitelmien kirjo oli vaikuttava, ja aihepiirit olivat hyvin käytännönläheisiä. Luennoista mieleenpainuvimpia oli National Animal Welfare Trust -järjestön toiminnanjohtajan Clare Williamsin esittely Open Paw -ohjelmasta, jonka avulla pyritään vähentämään talteenottopaikoissa olevien kissojen ja koirien stressiä. Siinä muun muassa tarjoillaan kaikki ruoka eläimille interaktiivisista ruoka-annostelijoista.

Lisäksi ohjelmassa noudatetaan portaittaista koulutusta, jonka avulla koirat ja kissat tottuvat käsittelyyn, alkavat suhtautua ihmisiin rauhallisesti ja oppivat hyvät käytöstavat. Apuvälineenä käytetään syöttöputkea, jota pitkin koiria ja kissoja talteenottopaikoissa katso-

massa käyvät ihmiset voivat tarjota eläimille namipaloja.

Vähitellen arimmatkin eläimet uskaltautuvat esiin piiloistaan, kun huomaavat asiakkaiden tulevan eläintiloihin.

Tämän on todettu nopeuttavan vaikeasti uudelleensijoitettavien eläinten pääsyä uusiin koteihin, vähentävän koirien palautusmääriä ja kasvattavan vapaaehtoisreserviä.

Kontaktoitumista hyvässä hengessä Luennoilla käsiteltiin myös eettisesti ongelmallisia aiheita, joista eläinsuojelupiirit ovat erimielisiä. Tällaisia teemoja olivat muun muassa kissojen varhaissterilisaatio, tiineiden emokissojen strerilisointi ja rajanveto terveiden, mutta muilla tavoin haasteellisten eläinten eutanasiaa arvioitaessa. Konferenssin toisena iltana järjestetty juhlava gaalaillallinen tarjosi mahdollisuuden tutustua muihin vieraisiin luentoja epämuodollisemmissa tunnelmissa.

ICAW-konferensseja on järjestetty vuodesta 1996 lähtien. Tapahtuma tarjoaa erilaisille eläinasiajärjestöille ympäri maailman mahdollisuuden verkostoitua sekä jakaa kokemuksia ja tietoa.

Vuosien mittaan konferenssi on kasvanut niin isoksi, että sille on jo vaikea löytää riittävän suurta tapahtumapaikkaa. On ilahduttavaa, että seuraeläinten asia kiinnostaa järjestöjä ja saa monet asialle omistautuneet ihmiset kokoontumaan vuosi toisensa jälkeen tiedonvälityksen ja keskinäisen kannustuksen merkeissä. n HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

13

Siamilaiskissa Nemo Tiina Korhosen hyvässä hoidossa.

Mistä eläimelle

SOPIVA HOITOPAIKKA?

TEKSTI JA KUVAT | Anniina Keiskander

Kesä lähestyy, ja moni joutuu miettimään, mistä lemmikilleen saa hoitopaikan matkan tai mökkireissun ajaksi. Etenkin kissoille voi olla vaikeaa löytää sopivaa hoitajaa, sillä ympäristönvaihdos voi stressata niitä helposti.

Keräsimme vaihtoehtoja siihen, mistä lemmikille voi löytää loman tai vaikka pitkän työpäivän ajaksi hoitoapua.

14

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

Kissamummon kodinomaisessa hoivassa Pääkaupunkiseudun läheisyydessä on useitakin hoitoloita, joihin kissan tai koiran voi viedä täyshoitoon noin 25–36 euron vuorokausihintaan. Yksi uusimmista on viime syyskuussa Helsingin Pajamäkeen avattu Lemmikkihoitola Kissanpäivät, jonne voi viedä hoitoon kissojen lisäksi myös kaneja ja jyrsijöitä, jotka asutetaan Pupulan puolelle. Kissat asustavat puolestaan Kattilassa.

Kissanpäivien tuore yrittäjä Tiina Korhonen on yrittäjäperheen kasvatti, joka oli elätellyt unelmaa kissahoitolasta jo 20 vuotta. Omien kahden kissan kanssa vuonna 2008 koettu vakava auto-onnettomuus sai hänet näkemään elämän toisin, ja kokemus sysäsi Korhosen toteuttamaan omaa unelmaansa.

– Ajattelin, että nyt muutan elämääni niin, että teen jotain tärkeätä, hän kertoo.

Kissamummoksi itseään kutsuvalle Korhoselle kodinomaisen eläinhoitolan pito on todellinen kutsumusammatti.

Maalla kasvaneena hänellä itsellään on ollut eläimiä pupuista lintuihin, koiriin ja kissoihin.

– Täällä käsitellään kaikkia eläimiä yksilöinä. Ne saattavat käyttäytyä eri lailla täällä kuin kotona, siksi vietän niiden kanssa paljon aikaa. Makoilen niiden kanssa lattialla, kommunikoin ja kyselen, mikä boogie, Korhonen naurahtaa.

Kissanpäivien arkeen kuuluu se, että kaikilla asukkailla on oma oleskeluaikansa mummolan eli yleistilojen puolella. Tällöin Korhonen hellii kissoja, leikittää niitä tai on vain läsnä ja juttelee. Saman talouden kissat saavat olla mummolassa yhtä aikaa, mutta vieraat kissat eivät kohtaa koskaan toisiansa yhteistiloissa.

Korhonen voi käydä myös kotikäynnillä tutustumassa kissaan etukäteen, ja omistajat voivat käydä tutustumassa tiloihin. Aran kissan voi myös tuoda koeyöksi hoitolaan.

– Näin asiakkaat saavat itse katsoa, onko tämä semmoinen paikka, johon kissan voi tuoda, ja olenko minä sellainen ihminen, johon he voivat luottaa.

Luottamus täytyy olla.

Kissanpäivien seinien sisään mahtuu noin 20 kissaa. Kissoille on tarjolla yksiöitä ja kaksioita, joissa kaikissa on lymyilyä varten piilopaikkoja ja näkösuojia, jotta kissat pääsevät rauhaan toisten kissojen katseilta. Yksiöiden välissä ole-

vat kissanluukut voi myös avata tai sulkea, jolloin yksiöt voidaan yhdistää kaksioiksi esimerkiksi silloin, kun saman perheen kissat tulevat yhdessä hoitoon.

Yksilöllistä hoitoa tarpeen mukaisesti Lemmikkihoitola Kissanpäivien kriteerinä on, että hoitoon tulevan kissan täytyy olla rokotettu. Myös toipilaita kissoja voi tuoda hoitolaan, jos kissa on sellaisessa kunnossa, ettei se stressaannu liikaa.

– Hirveän sairasta kissaa ei kannata tuoda. Normaalit lääkekuurit ja niiden antamiset onnistuvat.

Traumaeläimistäkin Korhosella on kokemusta, sillä hänen omat kissansa ovat toipuneet traumaattisesta onnettomuudestaan. Sen lisäksi toinen hänen omista kissoistaan on otettu HESYltä. Alun perin villikissana syntynyt kissa on vuosienkin jälkeen varovainen luonteeltaan.

– Minulla on loputtomiin kärsivällisyyttä.

Hoitolan ruokavalikoimasta löytyy yleensä asukeille sopivia ruokia, kun ensin on käyty läpi kunkin lemmikin ruokamäärät ja -ajat. Jos kissa on nirso tai sairas, Korhonen suosittelee, että hoitolaan tuodaan sen omat ruoat. Hoitolaan vietävän eläimen mukaan kannattaa ylipäätään aina laittaa pieni määrä myös sen omaa ruokaa, sillä tutunlainen ateria helpottaa sopeutumista.

– On hyvä, että ruoka on aluksi tuttua, jos uusi ympäristö ja hoitaja stressaavat tai toiset kissat pelottavat.

Korhonen kehottaa yleisenä ohjenuorana tekemään varauksen hoitolaan heti, kun matkasuunnitelmat ovat tiedossa, sillä esimerkiksi sesonkien aikana hoitolat täyttyvät nopeasti.

– Moni miettii, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, jossa ei itse voikaan hoitaa kissaansa. Lemmikin voi tuoda hyvin hoitoon myös oman sairausloman tai kuntoutuksen ajaksi, hän muistuttaa.

Tummakorvainen siamilaiskissa Mindy viihtyy Lemmikkihoitola Kissanpäivässä.

Lemmikit kuin omassa kodissa Lemmikkihoitola Kissanpäivien sisustus on yrittäjän omaa käsialaa aina virkatuista yksityiskohdista Kattilan piiloihin ja Pupulan pikkusänkyihin. Kun näkee Korhosen leikittämässä ja paijaamassa rentoja hoitokissojaan ja kutsuvan niitä kullannupuikseen, näkee, että tässä hoitolassa todella hoidetaan lemmikkejä HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

15

LIPASKERÄYSLIIKE Toimittaja lievensi lemmikinkaipuutaan Care.comin kautta ja sai hoidokikseen Jaska-kissan.

Hoitajia nettipalvelun kautta kotiin www.care.com www.pawshake.fi Lemmikkihoitoloita pääkaupunkiseudun läheisyydessä V. I.P lemmikkihoitola, Porvoo: www.viplemmikkihoitola.fi Koiraparkki, Helsinki, Espoo: www.koiraparkki.com Eläinhoitola Roppi, Nummela: www.roppielainhoitola.fi Koiratalo Ystävä, Helsinki: www.koirataloystava.fi Kennel Juppsguard, Järvenpää: www.juppsguard.net Koirakylpylä OnnenKoira, Hyvinkää: www.koirakylpyla.fi

ELÄIMENHOITAJANA KOTIKÄYNNILLÄ

Lemmikkihotelli Kissanpäivien kissamummo Tiina Korhonen seurustelee Mindyn kanssa.

kuin ne olisivat omissa kodeissaan. Korhoselle onkin tärkeää kuunnella ja tarkkailla kissojen elekieltä, jotta hän pystyy vastaamaan niiden tarpeisiin.

– Välillä jopa se on hämmentävää, kuinka tutunnäköinen kissa voi olla, mutta ihan eriluonteinen. Tässä työssä oppii jatkuvasti lisää kaikkien eläinten käyttäytymisestä ja eri rotujen ominaisuuksista, mikä on todella mageeta.

Se on välillä suorastaan riemastuttavan hämmästyttävää. n Yhteystiedot Lemmikkihoitola Kissanpäivät, Helsinki www.lemmikkipaivat.fi 16

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

Jos eläimen vieminen hoitolaan ei tunnu luontevalta vaihtoehdolta tai eläimen hoidon tarve on säännöllisempää, voi eläinrakkaan hoitajan löytää nykyisin myös nettiportaalin kautta. Esimerkiksi care.com- ja pawshake.fi-sivustoilla rekisteröityneet käyttäjät voivat tarjota tai etsiä eläintenhoitoapua palkkaa vastaan.

Sivusto on tarkoitettu eläinrakkaille ihmisille, jotka mielellään sivutyönään hoitavat eläimiä. Kyseessä ei siis ole ammattilaisia eläintenhoitajia välittävä palvelu vaan portaali, joka mahdollistaa hoitajan löytämisen ja yhteydenpidon. Vastuu on kuitenkin sivuston käyttäjällä itsellään.

Sivustoilla kehotetaan ensin tapaamaan hoitaja lemmikin kera, jotta omistaja voi tehdä päätöksen siitä, sopiiko hoitaja omalle lemmikille.

Molemmilla sivustoilla on myös tarkat ohjeet toiminnan protokollasta, johon tutustumalla hoidosta sopimisen pitäisi sujua mahdollisimman hyvin.

Airbnb:n tapaan hoitajille voi antaa myös arvostelun, joka voi helpottaa seuraavaa lemmikinomistajaa tekemään päätöksensä.

Tämän jutun toimittaja kokeili itse lieventää lemmikinkaipuutaan care.comin kautta. Ensin oli kirjauduttava sivustolle. Prosessiin kuului henkilöllisyyden varmentaminen Facebookin profiilin kautta. Sen jälkeen omaan profiiliin lisättiin kokemus eläintenhoidosta, jota löytyi tässä tapauksessa yli kymmenen vuotta, painopisteenä erilaisten kissojen hoito. Tämän jälkeen pääsin selailemaan ilmoituksia, joissa haettiin

eläintenhoitajaa. Kun omiin aikatauluihin sopiva, muutaman päivän mittainen hoitokeikka löytyi, otin yhteyttä ilmoituksen tekijään vastaamalla hänen ilmoitukseensa henkilökohtaisessa viestiketjussa. Pian ilahtunut kissanomistaja vastasikin viestiini, ja sovimme tapaamisen seuraavaksi päiväksi.

Henkilökemiat kohtasivat niin omistajien kuin itse hoidettavan kehrääjän kanssa, ja sovimme tarkemmin yksityiskohdista, joihin liittyivät niin palkkaus kuin tarkemmat hoito-ohjeet.

Luottamuksen ilmapiirissä teimme sopimuksen suullisesti, mutta halutessaan sopimuksen voi vallan hyvin tehdä myös kirjallisena. Omistajien matkan ajaksi hoidettavaksi löytyi ihastuttava, jo hieman iäkkäämpi kissaherra Jaska, joka hyväksyi uuden hoitajansa nopeasti.

Ensimmäisen, neljän päivän hoitorupeaman aikana kävin hoitamassa Jaskaa pari kertaa päivässä omien menojeni lomassa. Kun omistajilla tuli pian toinen lyhyt matka, sovimme Jaskan hoitamisesta puhelimitse. Tällä kertaa myös yövyin Jaskan luona.

Se oli helpompi ratkaisu arkisen kulkemisen kannalta ja samalla vähensi kissan yksinoloa. Kun Jaska joka yö tuli tyytyväisenä kainalooni kehräämään, olimme mitä ilmeisimmin molemmat onnellisia tästä ratkaisusta. Palaute omistajilta oli myös sydäntä lämmittävää: kissaherra ei ollut mököttänyt lainkaan, kun omistajat palasivat matkaltaan. Se oli ollut tyytyväisenä vastassa kuin mitään normaalista poikkeavaa ei olisi tapahtunut.

Kosmetiikkaliike kampanjoi eläinten puolesta The Body Shop on maailmanlaajuisesti tunnettu kosmetiikka-alan yritys, jolla on Suomessakin useita liikkeitä. Helsingin Forumissa sijaitseva liike on ollut toiminnassa noin kolmenkymmenen vuoden ajan, ja kyseisestä liikkeestä löytyy myös HESYn rahankeräyslipas.

TEKSTI JA KUVA | Silvana Stubin

– lipas on ollut täällä niin kauan kuin muistan, kertoo myymäläpäällikkö Nina Lagergren.

Hän on työskennellyt The Body Shop Forumissa kolmen vuoden ajan. Aiemmin Lagergren on ollut töissä Jumbon The Body Shop -liikkeessä, jonne myös hankittiin HESYn keräyslipas hänen ehdotuksestaan.

Lippaaseen annetaan lahjoituksia ympäri vuoden, varsinkin joulun aikaan. Silloin asiakasvirta on suurempi, ja eläinten oikeudet käyvät monella mielessä. Eräs naispuolinen asiakas on käynyt tekemässä lahjoituksia jo vuosien ajan. Nainen on tullut hyvin tutuksi The Body Shop Forumin työntekijöille ja sai heiltä kerran joululahjankin.

– Hän ei ole maksava asiakas, eli hän ei osta mitään. Mutta hän tuo kolikoita lippaaseen melkein joka päivä, Lagergren kertoo.

Ihmisten hyvinvointi ja luonnon kunnioitus kuuluvat The Body Shopin tärkeimpiin tavoitteisiin. Se onkin maailman ensimmäinen kosmetiikkayritys, jonka tuotteita ei ole milloinkaan testattu eläimillä. Tuotteissa ei ole käytetty muita eläinperäisiä raaka-aineita kuin hunajaa ja mehiläisvahaa, ja yritys pyrkii tuottamaan mahdollisimman paljon täysin vegaanisia tuotteita. Tästä syystä The Body Shopilla ei ole liikettä Kiinassa, jossa eläinkokeet ovat pakollisia kosmetiikkatuotteiden valmistajille.

The Body Shop Forum Mannerheimintie 20 00100 Helsinki puh. 075 753 2421 AVOINNA

ma–pe 9–21 la 10–19 su 12–18

The Body Shop on järjestänyt useita kampanjoita luonnon ja eläinten hyvinvoinnin puolesta. Kampanjointi on tuottanut tulosta. Toissa joulunakin Suomen The Body Shop -liikkeiden lahjoitusten avulla sademetsään saatiin noin 30 000 neliön verran vihersiltaa, joka edistää uhanalaisten eläinlajien levittäytymistä.

Lisäksi yritys kampanjoi aktiivisesti eläinkokeita vastaan. The Body Shopin ja Cruelty Free International -järjestön laatima vetoomus eläinkokeiden kieltämisen puolesta on kerännyt jo yli kolme miljoonaa allekirjoitusta. Vetoomus onkin hyvin tarpeellinen, sillä eläinkokeet ovat yhä sallittuja suurimmassa osassa maailman maista.

Nina Lagergren pitää itsekin eläinten oikeuksia tärkeinä, ja hän kiittelee HESYä lemmikkieläinten olojen parantamisesta. Hänen mielestään valtion tulisi kuitenkin panostaa eläintensuojeluun vielä enemmän.

– Kun katsoo uutisia maatalouseläimistä, tulee sellainen olo, että asialle on kyllä tehtävä jotakin. n HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

17

t c e j o r P n e t t i K The y d a L n e t t i ja K ittomien d o k n a k i r e m A t a a v t o s o g n kert i d h a n e j u t n e p kissan

Amerikassa sijaiskoti on usein orpopennun ainoa toivo Kissanpennut ovat syötävän suloisia, leikkisiä ja kaikkien kavereita ja rakastamia. Mikä hätä niillä nyt olisi? Asia ei ole aivan näin. Yhdysvaltalaisissa löytöeläin­taloissa lopetetaan noin 1,4 miljoonaa kissaa vuosittain. Näistä suurin osa on alle kahdeksanviikkoisia, orvoksi jääneitä pentuja, joiden hoito vaatii niin paljon aikaa, varoja ja erityisosaamista, ettei niille anneta edes mahdollisuutta.

Onneksi asian vakavuuteen ollaan heräämässä ja entistä useampi pentu saa mahdollisuuden tarttua kiinni elämään yksityishenkilön hoivissa.

Tässä jutussa tutustumme The Kitten Project -hyväntekeväisyysprojektin perustajaan, suomalaissyntyiseen Anita Rincóniin ja Kitten Lady -toiminimen takana vaikuttavaan Hannah Shaw’hon, joka on omistanut elämänsä orvoksi jääneiden kissanpentujen pelastamiselle ja kannustaa muitakin auttamaan.

18

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

TIMISEEN

UOLEH NNUSTA H E P A T S O JEITA ORV ECTIN OH J O R P N E nlady.org ject.org THE KITT ekittenpro t olleet verkkosivut kitte th ta s e te it löydät oso hteenä ova -osuuden lä y d a L n te it K IASSA ESSA MED k.com/kittenxlady, IS L A IA S O lady boo YÖS S book: face om/kittenx e c c r. a SEURAA M F te , it y d tw la r: kittenx dy, Twitte Instagram: om/kittenla kittenlady.org/donate .c e b tu u o y YouTube: osoitteessa n voit tehdä e s k u it jo h a L TEKSTI | Sanna Salo

S

ELAILIN TAANNOIN Instagra-

mia ja törmäsin kuvaan suloisesta pienestä kissanpennusta, jolle jouduttiin synnynnäisen vian takia tekemään leikkauksessa uusi peräaukko. Kyseessä oli Kitten Ladyn eli Hannah Shaw’n ylläpitämä tili, jolla hän julkaisee kuvia hoidokeistaan ja kertoo, miten kuka tahansa meistä voi auttaa. Ja juuri tämä on idean ydin: viattomia eläimiä voidaan pelastaa eikä auttamisen tarvitse olla ylivoimaisen vaikeaa.

Pariviikkoisen perusterveen kissanpennun hoito vaatii viiden minuutin syöttö–pesu–pissa-­tuokion muutaman tunnin välein, ja tämän voi tehdä vaikka työpaikan toimiston nurkassa. Lopun ajan pieni pentu nukkuu pehmoisessa pedissään.

Kitten Ladyn Instagram-tilillä oli lokakuussa yli 500 000 seuraajaa ja hänen Fa-

cebook-sivuillaan yli 200 000 tykkääjää.

Monet Kitten Ladyä sosiaalisessa mediassa seuraavat kertovat innostuneensa hänen ohjeista ja tarjoutuneensa toimimaan sijaiskotina kissanpennuille, joille löytöeläintaloon jääminen olisi tarkoittanut kuolemantuomiota. Kotisivuilleen Kitten Lady on koonnut runsaasti materiaalia orpoutuneiden pentujen hoidosta: vinkkejä annetaan aina ruokinnasta vessassa käyntiin ja rauhoittelemiseen.

Eläinaktivistista kissanpentujen suojelijaksi Hannah Shaw oli ollut pitkään eläin­ aktivisti, kun hän päätyi kissanpentujen suojelijaksi puolivahingossa löytäessään orpoutuneen pennun puusta. Hänen oli otettava selvää siitä, mitä pienestä elämänalusta huolehtiminen vaatisi. Tekeminen opetti, ja Shaw’n tietämyksen karttuessa ja pelastettujen kissojen mää-

rän kasvaessa sana pentujen pelastajasta levisi. Pian hän alkoi saada yhteyden­ ottoja aina, kun jossain oli apua tarvitseva kissanpentu.

Viimeisten vuosien aikana Shaw on kasvattanut satoja pentuja ja etsinyt niille perheet, kun ne ovat tulleet luovutusikään. Monet hänen some-seuraajansa kauhistelevat, etteivät itse kykenisi luopumaan suloisista pennuista, mutta Shaw lyttää täysin tämän ajatusmallin. Luopuminen on riemujuhla. Se on merkki siitä, että hän on onnistunut työssään ja saanut kasvatettua kissan siihen pisteeseen, että se pärjää ilman hänen erityisosaamistaan. Jos Shaw pitäisi kaikki pelastamansa pennut itsellään, hän ei voisi kovinkaan pitkään jatkaa toimintaansa. Hannah Shaw vaikuttaa Yhdysvaltain itärannikolla mutta kiertää ympäri maata pitämässä työpajoja ja luentoja paikallisissa löytöeläinkeskuksissa.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

19

ADERON MOTHERSILL

New Yorkissa asuvalla suomalaisella kauneus- ja muotialan yrittäjällä Anita Rincónilla on The Kitten Project -niminen hanke, jonka päällimmäisenä tavoitteena on vähentää lopetettavien kissojen määrää löytöeläintaloilla.

painoa ta s a v ta is u n n e p o Orp älle m lä e e ik li e ll e s ti hek Shaw’n tavoin sattuman kautta orpojen kissanpentujen pariin eksyi New Yorkissa asuva suomalainen kauneusja muotialan yrittäjä Anita Rincón, jota saimme kunnian haastatella tähän juttuun.

Anita Rincón, kerro alkuun lyhyesti, kuka olet ja mitä teet?

Olen suomalaissyntyinen, New Yorkissa asuva kauneus- ja muotialan yrittäjä.

Oman neljän brändini pyörittämisen lisäksi valmennan naisyrittäjiä menestykseen.

Lukijat ovat ehkä nähneet minut Subilla esitetyssä TV-sarjassa Amerikan Anita.

Mikä sai sinut tekemään hyväntekeväisyyttä? Miksi juuri kissanpennut tarvitsevat erityistä huomiota?

Olen aina pitänyt eläimistä, mutta ajatus hyväntekeväisyystyöstä eläinten puolesta ei koskaan käynyt mielessäni – ennen kuin orvoksi jäänyt kissanpentu osui omalle kohdalleni. Romeo löytyi alle kuukauden ikäisenä pahvilaatikkoon hylättynä sisarustensa kanssa Bronxin kaduilta.

Toimme pikku Romeon mukanamme kotiin tietämättä kissoista tai niiden hoidosta oikein mitään. Turvauduimme internetiin, josta löytyikin paljon tietoa. Samalla minulle selvisivät karut faktat orpojen kis-

20

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

sanpentujen kohtalosta New Yorkissa ja muualla USA:ssa. Yhdysvalloissa lopetetaan joka vuosi 1,4 miljoonaa kissaa kaupunkien omistamissa julkisissa löytöeläintaloissa, joiden on lain mukaan otettava vastaan kaikki niihin tuodut eläimet.

Suuri osa lopetetuista kissoista on orvoiksi jääneitä kissanpentuja. Ne lopetetaan automaattisesti saapumisen jälkeen, koska löytöeläintaloilla ei ole resursseja tarjota pennuille niiden tarvitsemaa hoitoa.

Pääasiassa kaikki alle kahdeksanviikkoiset pennut joutuvat lopetettaviksi. Asia jäi vaivaamaan minua, ja adoptoin toisen pennun New Yorkin julkisesta löytöeläintalosta. Halusin saada aikaan vielä suuremman muutoksen ja lähdin vapaaehtoiseksi Little Wanderers -pelastusryhmään. Se on erikoistunut pelastamaan kissoja Bronxista ja muista New York Cityn rankimpiin alueisiin lukeutuvista kaupunginosista. Kuntoutetut kissat sijoitetaan uusiin koteihin.

Omien kokemusteni pohjalta syntyi The Kitten Project -niminen hanke, jonka välityksellä autetaan pelastusryhmiä, teh-

dään yhteistyötä eläinsuojeluyhdistysten kanssa ja opastetaan ihmisiä tekemään muutoksia yhteiskuntamme heikoimpien yksilöiden hyväksi. Päällimmäisenä tavoitteena on, että lopetettavien kissojen määrä löytöeläintaloilla vähenisi.

Mitä on tärkeintä muistaa, kun huolehtii orvosta kissanpennusta?

Nuoret kissanpennut ovat avuttomia, ja niiden kohtalo riippuu pitkälti sinusta!

Vaikka pennut ovat suloisia ja söpöjä, niiden hoitamisessa on suuri vastuu. Orvot kissanpennut ovat heikkoja. Vastasyntyneet pennut eivät edes pysty kontrolloimaan omaa ruumiinlämpöään, ja orpopentujen vastustuskyky on alhainen, jos niille ei ole tarjolla tarvittavaa äidinmaitoa.

Jos löydät yksin kuljeskelevan kissanpennun, älä ota sitä mukaan ennen kuin varmistat, että pennun emo ei ole lähettyvillä.

Jos pentu on likainen, laiha ja itkee, se on todennäköisesti jäänyt orvoksi. Jos emo on lähellä, pentu on usein terveen näköinen, puhdas ja jopa vähän pullukka. Älä syötä pennulle lehmänmaitoa; myös kissanpennuille on saatavilla äidinmaidonkorviketta. Pidä pentu lämpimässä ja rauhallisessa paikassa.

On tärkeää viedä kissanpentu mahdollisimman pian eläinlääkäriin. Kissanpennut tarvitsevat lyhyin aikavälein rokotteita yleisimpiä tauteja vastaan. Kissanpennuille annetaan esimerkiksi rabiesrokotus, joka uusitaan vuoden kuluttua. Tämän jälkeen kissalle annetaan tehosterokotus valmisteen mukaan joko yhden tai kolmen vuoden välein. Pentu kannattaa pitää erillään muista lemmikeistä ennen eläinlääkärikäyntiä.

Mitä hoitamillesi kissanpennuille tapahtuu, kun ne eivät enää tarvitse erityistä huolenpitoa?

paljon olet valmis antamaan aikaa kissanpennuille. Vastasyntyneitä kissanpentuja tulee syöttää pullolla muutaman tunnin välein vuorokauden ympäri. Sen sijaan vanhemmat kissanpennut osaavat usein syödä ilman apua ja tarvitsevat vähemmän hoitoa. Muista, että myös nuoret ja vanhemmat aikuiset kissat sekä seniorikissat tarvitsevat sijaisvanhempia. Joillekin nämä ikäkategoriat ovat sopivin vaihtoehto.

Mitä minä tavallisena tallaajana voin tehdä kissanpentujen hyväksi?

Eläinsuojeluyhdistykset tarvitsevat aina vapaaehtoisia! Suomessa ei onneksi ole samaa ongelmaa kuin Yhdysvalloissa, jossa alle kahdeksanviikkoisia kissanpentuja uhkaa joutuminen lopetetuiksi.

Monet kuitenkin antavat leikkaamattomien kissojensa liikkua ulkona. Paras tapa varmistaa, ettei maailmaan saateta lisää ei-toivottuja ja mahdollisesti orvoksi jääviä kissanpentuja, on leikkauttaa oma kissa.

Näetkö itsesi tekemässä tätä työtä vielä kymmenen vuoden päästä?

Varmasti! The Kitten Project tekee yhteistyötä monen suuren ja pienen yhdistyksen kanssa, kuten Best Friends Animal Societyn. Hyväntekeväisyys on palkitsevaa ja antaa myös tasapainoa omalle hektiselle arjelleni liike-elämässä.

Mitä haluaisit sanoa vielä lopuksi?

Minulle on ollut tärkeää näyttää, että kuka vain voi tehdä hyväntekeväisyyttä eläinten puolesta ja saada siten aikaan oikeita muutoksia. Itse olen kauneus- ja muotialalla ja teen päivittäin töitä tähtien ja muiden julkisuuden henkilöiden kanssa. Jokaisella meistä on mahdollisuus olla osa muutosta ja auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. n

Steriloinnin jälkeen pennut ovat valmiita adoptioon ja muuttamaan lopulliseen kotiinsa*.

Onko kissojen antaminen eteenpäin uuteen perheeseen vaikeaa?

Se on haikeaa, mutta on hyvä pitää mielessä, että se mahdollistaa muiden orpokissojen auttamisen. Vastaanottokeskuksiin tuodaan ”kitten seasonin” eli kissanpentusesongin aikaan maalis–lokakuussa jopa 200 kissaa päivässä. Sijaisvanhempana toimimisen idea on auttaa mahdollisimman monia kissanpentuja saavuttamaan pitkä ja onnellinen elämä.

Tämä ei olisi mahdollista ilman sijaiskoteja.

Kertoisitko muutamia ohjeita niille, jotka haluavat antaa kissanpennuille sijaiskodin?

Ota ensinnäkin yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseesi. Toiseksi mieti, kuinka

* Kissanpentujen varhaissterilisaatio on melko tyypillinen käytäntö Yhdysvaltojen löytöeläintaloissa ja eläinsuojeluyhdistyksissä, joissa operaatio suoritetaan ennen pennun uudelleensijoittamista, sillä suuri osa (esimerkiksi vuonna 2011 yli 40 %) eläimen adoptoijista jättää noudattamatta sterilisaatiosopimusta. Suomessa varhaissterilisaatio ei ole yleinen käytäntö, ja esimerkiksi HESYllä kissanpennut leikataan aikaisintaan puolen vuoden iässä. HESYllä kissanpennun tuleva leikkaus sisältyy luovutushintaan. Yhdistys myös valvoo, että luovutetut kissanpennut leikataan ajallaan.

HESYn tapahtumia 6.10. klo 12–15 HESYn avoimien ovien päivä Eläintilat ovat auki, ja yleisöä kierrätetään tasatunnein tiloissa. Paikalla on kahvio. Luvassa on myös paljon muuta mielen­kiintoista ohjelmaa kaikenikäisille.

Tapahtumapaikka Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

den eläinten ja kasvien elämää viidakossa voi tukea Suomessakin välttämällä palmuöljyä sisältäviä tuotteita.

IHMISEN TOIMET VEROTTAVAT

malaijikarhukantaa

Salametsästys ja elintilan kapeneminen uhkaavat Kaakkois-Aasiassa luonnonvaraisena elävää malaijikarhua.

Borneon saarella sijaitseva malaijikarhujen suojelukeskus kamppailee parantaakseen uhanalaisen eläimen selviytymismahdollisuuksia.

TEKSTI JA KUVAT | Tia Sallinen

M

karhulajeista pienikokoisin ja kasvaa vain 120–150 senttimetrin pituiseksi. Pikkuisten mesikämmenten erikoisimpana ulkoisena tunnusmerkkinä voidaan pitää kaulan alla kulkevaa vaaleankeltaista kuviota, josta tulee lajin englanninkielinen nimitys ”aurinkokarhu”. Lajin ruoka­listalle kuuluvat muun muassa hyönteiset ja hunaja, jota ne kaivavat pitkillä kynsillään ja kielellään puun koloihin tehdyistä mehiläispesistä. Lajia kutsutaankin myös hunajakarhuksi. Tämä pikkukontio on niin suloinen, että söpöys on koitunut lajille ongelmaksi.

Ihminen on malaijikarhun suurin vihollinen. Borneon sademetsissä lajia uhkaavat etenkin laiton villieläinkauppa sekä palmuöljyn tuotanto. Karhun sappea on perinteisesti käytetty kiinalaisessa lääketieteessä muun muassa syövän, kuumeen sekä diabeteksen hoidossa.

– Näihin sairauksiin on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Siksi eläinten 22

ALAIJIKARHU ON

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

käytölle kyseisten sairauksien hoidossa ei ole perusteita, sanoo Borneon malaijikarhujen suojelukeskuksen (The Bornean Sun Bear Conservation Centre BSBCC) perustaja Wong Siew Te. Malaijikarhujen pentuja myydään myös lemmikeiksi, vaikka ne voivat villieläiminä olla aikuisina vaikeasti hallittavia. Lisäksi sademetsien raivaaminen palmuviljelmien tieltä verottaa karhukantaa. Malaijikarhut tekevät pesänsä korkealle puustoon ja viettävät puolet ajastaan latvustossa – jopa neljänkymmenen metrin korkeudessa. Sademetsien hakkuu ja niiden tilalle perustettavat palmuöljyplantaasit kaventavat siis suoraan malaijikarhujen elintilaa.

Palmuöljyllekin olisi vaihtoehtoja, jotka eivät vaatisi nykyisenlaisia metsätuhoja. Sen korvaajaksi ollaan kehittämässä eräänlaista hiivaa, joka on tieteelliseltä nimeltään Metschnikowia pulcherrima.

Palmuöljyä käytetään kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa, elintarvikkeissa sekä polttoaineiden raaka-aineena. Malaijinkarhujen, orankien sekä lukuisten mui-

Ekoturismista vaihtoehto palmuöljyviljelmille Borneon malaijikarhujen suojelukeskus perustettiin vuonna 2008, jotta lajin suojelun tarve saisi lisänäkyvyyttä.

– Muitakin eläinlajeja suojellaan. Tätä taustaa vasten minusta tuntui, että malaijikarhun tilanteesta ei tiedetty tarpeeksi, sanoo Wong Siew Te. Hän käy päivittäin puhumassa suojelukeskuksessa vieraileville paikallisille ja turisteille. Miehen tavoitteena on muuttaa kanssaihmisten käsityksiä villieläimistä ja saada heidät arvostamaan Borneon herkkää luontoa.

– Haluan lisätä myös ekoturismia, joka antaa yhteisön jäsenille mahdollisuuden itsensä elättämiseen muillakin keinoilla kuin palmuöljyviljelmillä työskentelemällä.

Seuraavan viiden vuoden aikana malaijikarhuille on tarkoitus luoda lisääntymisohjelma. Lisäksi alueen asukkaita valistetaan salametsästyksen haitoista luonnon monimuotoisuudelle.

– Ihmisen täytyy oppia ymmärtämään, että me emme ole ainoita olentoja maapallolla emmekä pärjää täällä yksin. Maapallon ekosysteemit ovat herkkiä. Niitä on suojeltava. Se on meidän tehtävämme täällä.

Palautukset luontoon huolettavat Borneon malaijikarhujen suojelukeskuksessa oli vuoden 2017 helmikuussa 42 karhuyksilöä, joista yhden toivottiin pääsevän takaisin sademetsään. Luontoon palauttamisen edellytyksenä on, että karhun luontaiset kyvyt metsässä selviytymiseen ovat tarpeeksi hyvät eikä ihmisen avulle ole tarvetta. Vuonna 2016 luontoon palautettiin yksi malaijikarhu, samoin vuonna 2015.

Karhujen palauttamiseen liittyy huolia. Wong Siew Te pelkää, että ne pyydystetään jälleen ja myydään elävinä sappikarhuiksi tai esimerkiksi ravintolaan turistien houkuttimiksi. Ne voidaan myös tappaa, jotta niiden elimiä voidaan käyttää kiinalaisessa lääketieteessä.

Suojelukeskukseen päätyneet karhut ovat kokeneet kovia. Niitä on saatettu pitää pienissä häkeissä ja lyhyissä ketjuissa ihmisten kodeissa.

– Uusissa olosuhteissa pahoin traumatisoituneet karhut pyörivät aluk-

si ympyrää, sillä ne eivät ole tottuneet olemaan vapaana. Onneksi lajikumppanien seura, leikkiminen ja rauhallinen ympäristö edesauttavat malaijinkarhujen kuntoutumista ja lajinomaisten käyttäytymispiirteiden vähittäistä elpymistä.

Suojelukeskuksessa on kymmenen suurta metsäaitausta. Malaijikarhuja siirretään säännöllisin väliajoin aitauksesta toiseen, jotta ne eivät ehtisi kyllästyä.

Puitteet ovat muutenkin virikkeelliset.

Suojelukeskusta ympäröivä metsä on Borneon vanhimpia ja koostuu tuhansista eri puulajeista. Kosketuspintaa muihin metsänasukkeihin tarjoavat orangit, jotka käyvät apinamaiseen tapaansa välillä kiusaamassa kuntoutuvia mesikämmeniä. n

Borneon Sepilokissa sijaitsevaan malaijikarhujen suojelukeskukseen pääsee bussilla noin kuudessa tunnissa Kota Kinabalusta. Paikan aukioloajat löytyvät internetsivuilta www.bsbcc.org.my Suojelukeskuksen eläinten hoitoon tarvitaan jatkuvasti taloudellista tukea. Lahjoituksen voi tehdä verkkosivujen kautta. Keskukseen voi myös mennä vapaaehtoiseksi.

Pesula- ja vaihtomattopalvelua jo vuodesta 1989

Pesulapalvelut Valko- ja kirjopesu

Kaikki normaaliin valko- ja kirjopesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym.

Loimien pesu ja kyllästys

Tarjoamme laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut loimet, satulahuovat, kuljetussuojat ym.

Vuokrauspalvelut

Vuokratekstiilit

Kaikki tekstiilimme ovat korkealaatuisia kotimaisia tuotteita: pöytäliinat, lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

Vuokramatot

Vakiokoot: 85 × 150 cm, 85 × 300 cm, 115 × 175 cm, 115 × 240 cm, 150 × 240 cm Malaijikarhun söpöys on koitunut lajille ongelmaksi.

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat juhlaan kuin juhlaan.

Malaijikarhujen suojelukeskuksessa valistetaan paikallisia ja turisteja.

Soita!

(09) 805 1424 / 040 543 9855 / 0400 440 738 info@pesutimangi.fi, www.pesutimangi.fi Billskogintie 25 A, 02580 Siuntio HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

23

Kolme muuta jäsenjärjestöä esitellään lehdessä 2/2018

HESYN JÄSENJÄRJESTÖT ESITTELYSSÄ

1/2

Eläinsuojelukuulumisia maakunnista HESY on valtakunnallinen yhdistys, jolla on viisi jäsenyhdistystä. Nämä esitellään nyt yhdistyksen jäsenlehden lukijoille. Yhdistys auttaa jäsenjärjestöjään eläinten sijoittamisessa ja tukee niitä sekä taloudellisesti että tavaralahjoituksin. Maakunnissa toimivia eläinsuojeluyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot,

on harvemmin mutta joita syntyy joka kevät maatiloille. Tai sitten toiveet kissan piirteistä ovat muuten hyvin spesifejä.

– Milloin hakusessa on punainen, milloin pitkäkarvainen kissa. Ja kaikki haluavat kissan, joka juoksee suoraan syliin. Meidän kissoista suuri osa on niin säikkyjä, että ne päinvastoin hakeutuvat piiloon heti, kun paikalle ilmaantuu vieras.

Kissojen katastrofiyhdistyksen tavoitteet:

kissalle uusi koti ja kissanarvoinen elämä Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry on ollut viiksiniekkojen asialla jo vuodesta 1979.

TEKSTI | Eeva-Mari Virtanen

K

ja kaltoinkohdeltuja kissoja uudelleensijoittavan KKY:n toimitilat sijaitsevat Tampereen Raholassa. Yhdistyksen päätavoitteena on taata hylätyille eläimille kissanarvoinen elämä, ja sen toiminta keskittyy Pirkanmaalle.

– Kissoja tulee meille populaatioista, löytöeläinsuojista ja toisinaan kodinvaihtajina. Kodittomina vaeltavat yksittäiset kissat ohjaamme lakisääteisesti kunnallisiin löytöeläinsuojiin, kertoo KKY:n puheenjohtaja Aki Aario.

Uusien, vastuuntuntoisten kotien etsimisen ohella KKY leikkauttaa, rokotuttaa ja järjestää sirutuksia alueensa kissoille. Puheenjohtaja Aario kertoo KKY:n järjestävän leikkaus- ja sirutuskampanjoita sekä valistavan ihmisiä leikkautusten ja kissan terveydenhoidon tärkeydestä. KKY järjestää myös erilaisia 24

ODITTOMIA

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

koulutustilaisuuksia sekä tiedottaa kissojen hyvinvoinnin edistämisestä.

– Järjestämme erilaisia koulutustilaisuuksia jäsenistöllemme ja toimijoillemme. Pidämme valistus- ja tuotemyyntiständejä esimerkiksi eläintarvike­ liikkeissä ja kauppakeskuksissa.

Murheen aiheena maatiaiskissapopulaatiot Kissojen auttamiseen keskittyvän yhdistyksen kautta kulkee uuteen kotiin vuosittain noin 150–300 kissaa. Luku on mittava varsinkin, kun emoja ja pentuja pystytään ottamaan vapaaehtoisvoimin pyörivän yhdistyksen hoitoon vain rajallinen määrä.

Entä toiminta-alueella korostuvat erityispiirteet. Mitä ne mahtavat olla? − Maatiaiskissapopulaatiot ja niiden rajoittamaton lisääntyminen, Aario kertoo.

Tällaisia ongelmatapauksia ovat niin maaseudun kissapopulaatiot kuin kaupunkien monikissataloudetkin. Aario mainitsee esimerkiksi tilanteen, jossa yhdessä paikassa voi olla jo lähes satakunta kissaa, joista osa on huonokuntoisia.

Tällöin KKY pyrkii ratkomaan tilanteen yhdessä valvontaeläinlääkärin kanssa.

– Usein tällaiseen paikkaan joutuu te-

kemään useamman käynnin, jotta tilanne saadaan hallintaan.

Pirkanmaan alueen ikävin eläinsuojelullinen ongelma ovat juuri nämä kissapopulaatiot. Laumoissa kissat pääsevät lisääntymään rajoittamattomasti, ja kissoilla on paljon terveysongelmia ja sisäsiittoisuutta.

Ihmisten valistaminen onkin keskeinen osa KKY:n työtä. Kissan leikkauttamisen tärkeys on KKY:n tempausten ja kampanjoiden aiheena vuodesta toiseen. Yhdistyksen toiveena on myös saada lisää valvontaeläinlääkäreitä alueelle.

Nykyiset valvontaeläinlääkärit toimivat jo resurssiensa äärirajoilla.

Aario enteilee, etteivät KKY:n tehtävät vähene jatkossa. − Eläinsuojelutyön tarve ei tule tulevaisuudessa vähenemään, joten työsarkaa riittää.

Suojelutyön eteen voisi kuitenkin tehdä enemmän jo lainsäädännöllisin keinoin. − Kissojen mikrosirutus tulisi säätää pakolliseksi. Muut kuin siitoskissat tulisi leikkauttaa jo ennen ensimmäistä kiimaa, jotta vältyttäisiin vahinkopentueilta ja kissojen määrän hallitsemattomalta kasvulta. n

Pohjois-Karjalassa

ylitarjontaa kissoista TEKSTI | Erja Veivo

P

Leena ja Risto Niemelän luotsaama Kissojen alkukoti ja apu ry on toiminut Tuupovaaran Öllölässä vuodesta 1996 alkaen. Yhdistys auttaa hylättyjä kissoja Pohjois-Karjalan alueella.

– Meillä on sopimus lähialueen löytökissojen hoidosta, mutta saamme avunpyyntöjä koko Joensuun seutukunnan alueelta. Välillä meitä pyydetään myös organisoimaan ulkona olevien kissojen loukutuksia, Leena Niemelä sanoo.

Yhdistys sijoittaa vuosittain noin 30– 50 kissaa uusiin koteihin. RuuhkahuiARISKUNTA

put koetaan kesällä ja juuri ennen pakkaskausia, kun ihmiset alkavat huolestua ulkona oleskelevien kissojen selviytymismahdollisuuksista talven yli.

– Asukkaat heräävät ulkona olevien kissojen hätään liian myöhään. Jos alueelle on esimerkiksi syntynyt keväällä pentue, joka otetaan talteen vasta puolen vuoden kuluttua syksyllä, kissojen kesyttäminen on jo vaikeaa ja aikaa vievää. Aroille kissoille on myös hankala löytää uusia koteja, Niemelä huokaa.

Pohjois-Karjalassa on ylipäätään ylitarjontaa kissoista. Monet haluaisivat ottaa pennun, joita Niemelöiden hoidossa

Terveitä kissoja ei lopeteta Kissojen alkukoti ja apu tekee paljon neuvontatyötä. Puhelinsoittoja Niemelä saa esimerkiksi ihmisiltä, jotka ovat tuskastuneet kissansa tapaan merkata reviiriään virtsalla ja haluavat päästä eroon lemmikistään. Myös ulkona juoksentelevat kissat puhuttavat paikkakuntalaisia.

– Meillekin on tullut soittoja kissoista, joilla on omistajat, mutta joiden annetaan juosta vapaina pitkin pihoja ja talosta taloon. Se koettelee naapurisopua ja voi herättää kissavihaa. Kaikki ihmiset eivät ymmärrä sitä, että kissat on hyvä pitää sisällä.

Niemelää harmittaa myös se, että kissanpentuja luovutetaan uusiin koteihin alle 12-viikkoisina. Heillekin tuotiin alkuvuodesta emo neljän pennun kanssa. Yksi pennuista oli annettu tätä ennen pois, vaikka se olisi tarvinnut vielä emon hoivaa.

Kissojen alkukoti ja apu ry:n periaate on, että yhtään tervettä kissaa ei lopeteta. Varoja kissojen auttamiseen kerätään pihapiirissä toimivalla Laulavan Kollin kirpputorilla. Myös vapaaehtoisten apu on yhdistyksen toiminnalle elinehto. Talkooväkeä hälytetään apuun usein yhdistyksen Facebook-sivujen kautta. n HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

25

LUKUNURKKA

Tyky-päivä antoi

SYVÄLUOTAUS ELÄIMEN JA IHMISEN VUOROVAIKUTUKSEEN

Granta 8: Eläin.

Otava 2017. 256 s.

Kirjoittajina muun muassa Elisa Aaltola, Laura Gustafsson & Terike Haapoja, Pauliina Haasjoki, Antti Heikkinen, Leena Krohn, Marianna Kurtto, Reidar Palmgren ja Tiina Raevaara.

GRANTAN 8. AIKAKAUSKIRJA Eläin pureutuu ihmisen ja eläimen väliseen ristiriitaiseen ja moniulotteiseen suhteeseen. Se vie lukijan ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen syvyyksiin. Sekä kotimaiset että ulkomaiset kirjoittajat tarttuvat teemaan novellin, runon tai esseen kautta, kukin vahvalla omalla otteellaan. Tekstit vievät lukijan aina vähäeleisistä teemaa polveillen tunnelmoivista maailmoista intohimoisen aatteellisiin ja koukeroisen filosofisiin mietteisiin.

Eläin luo mustavalkoisuuden sijaan vivahteikkaan katsauksen siihen, miten ihmiset ja eläimet elävät samalla rinnakkain ja erillään. Onko ihmisen ja eläimen erottelu toisistaan keinotekoista? Entä voiko ihminen koskaan todella ymmärtää (muita) eläinlajeja? Kokoelma herättää nämä ja monta muuta kysymystä eikä tarjoa valmiiksi pureskeltuja vastauksia lukijalle.

Erityisesti kirjoitukset, jotka tavoittavat jotain sanoittamatonta eläimen ja ihmisen välisestä inhimillisyydestä, loistavat kokoelman tähtinä. Esimerkiksi kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaaran koskettava Keskusteluja vanhan koiran kanssa saa tuntemaan sen katkeransuloisen ja painavan tunnesiteen, joka syntyy rakkaan eläi-

men kanssa. Kirjailija Rebecca Giggsin Valaan saattajat tavoittelee puolestaan eräänlaista arvoituksellista etäisyyttä, jota itsellemme vieraisiin eläinlajeihin koemme, vaikka toisin haluaisimme.

Muutamissa kokoelman teksteissä eläin tuntuu jäävän passiivisen objektin asemaan tai eläintä käsitellään kaiken muun sivussa, mutta sekin tuntuu tarkoituksenmukaiselta – aina tiet eivät kohtaa, vaikka toisiaan sivuavatkin. Kokoelman hienoimmissa hetkissä herää ajatus siitä, että vaikka saatamme tarkastella eläimiä älymme suojista, niin samalla eläinten läsnäolo herättää meissä aina jonkinlaista haikeaa kaipuuta ja peilaavaa uteliaisuutta.

Tästä lukuelämyksestä riittää pureskeltavaa useammaksi toviksi – niin paradoksaalisten tunteiden kuin älyllisten oivallusten muodossa. Kuten filosofi Elisa Aaltolan kirjoittamassa Tappava, rakastava eläinkuva sanotaan: ”Eläinrakkaus on eläinten todellisuudelle avautumista kaikessa sen erilaisuudessa, hauraudessa, kyvykkyydessä ja myös vieraudessa. Rakkaus sikaa kohtaan on sian todellistumista.” n JOHANNA HAKANEN

SILMIÄ AVAAVA LUKUKOKEMUS KAIKENKARVAINEN KANSA on koiran-

omistajuuden maksullisia puolia käsittelevä artikkelikokoelma. Se vie lukijan syvälle niin rotujalostuksen, koiran sairastamisen kuin koiran harrastustenkin maailmaan.

Kokonaisuudessaan kirja on ajankohtainen teos. Se ottaa vahvasti kantaa eettisen ja vastuullisen koiranomistajuuden puolesta, ja siinä käsitellään myös koiranomistajuutta ympäröivää yhteiskuntaa.

Omistajien ja yhteiskunnan liittoa on haluttu korostaa niin eri harrastajien kuin ammattilaistenkin haastatteluilla. Haastateltavien kautta teoksessa päästään käsittelemään esimerkiksi eläinlääkäripalveluihin ja pentutehtaisiin liittyviä epäkohtia puolueettomalla ja moniäänisellä tavalla.

Lukuelämyksen värikylläisyys ja mieluisuus taas syntyvät kirjan graafisesta ulkoasusta ja havainnollistavista kuvista. Eniten huomiota kirjassa herättävät lukujen aluis-

26

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

sa esiintyvät osuvat sitaatit. Ne tiivistävät jokaisen luvun sanoman yksittäisiin lauseisiin. Niin kirjan otsikko kuin erillisten lukujenkin otsikot ovat iskeviä ja osittain provosoiviakin, mutta välillä niiden relevanssi itse käsiteltävään aiheeseen mietityttää. Ajoittain kirjassa ajaudutaan myös varsin kauas itse aiheesta – eli koirien miljoonabisneksestä – kun huomio kääntyy turhan syväluotaavaan yhteiskunta-analyysiin.

Juurikin kirjan tieteellisen otteen takia suosittelisin sitä ensi sijassa eläintenhoidon ammattilaisille, kuten esimerkiksi eläinlääkäreille, rodunjalostajille ja aihetta opiskeleville. Toisaalta kirja on arvokas lukukokemus myös rotukoirien omistajille tai rotukoiran hankintaa harkitseville, koska se sisältää arvokasta tietoa muun muassa pentukaupasta ja koiranäyttelyistä ja niiden takana porskuttavasta laajasta koneistosta. n JULIA HÄMÄLÄINEN

Päivi Kerola, Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen ja Anniina Vainio.

Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes.

WSOY 2017. 256 s.

uutta virtaa

työarkeen

TEKSTI | Erja Veivo KUVAT | Pirjo Onza ja Marika Stillman

H

ESYN HENKILÖSTÖ vietti 2.11.2017 tyky-päivää iloisissa merkeissä. Ensimmäisenä kohteena oli Tolkkisten kissatalo Porvoossa, jota ylläpitää Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys PSEY. Aamupäivä aloitettiin kissajoogalla, jota vetivät norja kissaleidi Madonna ja tumpelompi kissaherra Milo yhdessä joogaopettaja Teresa Ackalin kanssa. Tunnin venyttelyn jälkeen pahinkin koukkuselkä suortui, ja työntekijät pääsivät ihastelemaan PSEYn kodikkaita ja viehättävästi sisustettuja kissayksiöitä. Tolkkisissa jokainen kissa saa nimittäin asuintilakseen kokonaisen huoneen mööpeleineen!

Nautittuaan kupposen kuumaa porvoolaisten kahvileipäantimien kera oli vierailijoiden aika siirtyä pikkuostoksille Tolkkisten kissatalon kirpputorille Viirun vintille. Sieltä matka jatkui Haikkoon Hermanninsaareen HESYn puheenjohtajan Hannele Luukkaisen asunnolle, jossa työntekijät nauttivat maittavan kasvislounaan. Samoilla tiluksilla sijaitsevan Kissamuseon runsas esineistö herätti monissa suurta ihastusta.

Aterian laskeuduttua oli aika aloittaa ulkopelit. Niitä piisasikin monenlaiseen mittelöön. Oli vilttipalloa, muistivisailua ja monen moista viihdyttävää aktiviteettia. Eniten hilpeyttä herätti leikki, jossa ryhmien piti imitoida erilaisia vekottimia, kuten esimerkiksi sähkövatkainta tai puimuria. Päivä täytti tarkoituksensa. Iltapäivällä Helsingin-paluubussiin istahti virkistyneitä, tiimiytyneitä ja hyväntuulisia työntekijöitä. HESY esittää lämpimät kiitokset PSEYlle vieraanvaraisuudesta! n

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

27

Nettisivusto helpotti

VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN LÖYTYMISTÄ

Linda ja Pyry siivoamassa Matildan koppia.

V

IIME SYKSYNÄ HESYllä kävi paljon vapaaehtoistyöntekijöitä Hiiop100.fi-sivuston kautta.

Syyskuussa 2017 OP Ryhmän Pyry Bollmann ja Linda Kaataja viettivät vapaaehtoispäivänsä HESYn toimitiloissa siivoten kissojen koppeja ja ruokkimalla eläimiä.

– Olin jo pitkään katsonut sivustolta jotain eläimiin liittyvää vapaaehtoistyötä, ja kun HESY tuli sivustolle, ilmoittauduin heti, Kaataja kertoo.

Kissanomistajana myös Bollmann innostui eläinten hyväksi tehtävästä vapaaehtoistyöstä.

OPn ylläpitämä Hiiop100.fi-sivusto on tarkoitettu kaikille suomalaisille vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille ja sitä järjestäville. Sivuston tarkoituksena on madaltaa kynnystä osallistua vapaaehtoistyöhön.

– Me voimme tehdä yhden palkallisen vapaaehtoispäivän haluamassamme pai-

kassa. Työnantajan kannustus teki vapaaehtoistöihin lähtemisen todella helpoksi, Kaataja ja Bollmann vakuuttavat.

HESYssä vietetyn päivän aikana kaksikko sai myös kattavan tietoiskun kissojen elämästä ja Suomen löytökissaongelmasta.

– Olin iloisesti yllättynyt kissojen hyvistä oloista HESYllä. Mieltäni painoivat vielä karut kuvat ulkomaisista löytöeläintaloista. Sekin yllätti, miten nopeasti kissat löytävät uudet kodit, Bollmann sanoo.

Vapaaehtoispäivä oli kummallekin mukava poikkeama arkirutiineihin, mutta vakituinen vapaaehtoistyö on vielä mietinnän alla.

– Vapaaehtoistöiden tekeminen tulevaisuudessa on ihan mahdollista, mutta luultavasti muu elämä saattaa olla esteenä, Bollmann epäilee.

– Minulla on ollut jo pitkään haaveissa löytökoiran ottaminen. Heti kun elämäntilanteeni sen sallii, otan koiran, Katja uskoo.

VAUHTIA TIEDOTTAMISEEN TOKMANNIN MARKKINOINTITIIMI antoi

yrityksen vapaaehtoispäivänä ammattitaitonsa HESYn käyttöön. HESYn toimiston väki sai vinkkejä ja ohjeita siihen, miten viestiä ja kuvata paremmin.

– Halusin ehdottomasti tehdä tiimini kanssa yhdessä vapaaehtoistöitä. Vanhana HESY-aktiivina halusin erityisesti antaa tiimini osaamisen HESYn käyttöön, Tokmannin markkinoinnin tuotantopäällikkö ja Suomi 100 vapaaehtoistyö -ryhmän jäsen Satu Ruokonen kertoi.

– Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jokaisella tokmannilaisella oli viime vuonna mahdollisuus tehdä yksi palkallinen työpäivä vapaaehtoistöitä. Tokmannin kunnianhimoisena tavoitteena oli antaa 365 vapaaehtoispäivää 100-vuotiaalle Suomelle, Ruokonen sanoi.

Tokmannin markkinointitiimi neuvoi HESYn toimiston väkeä tiedottamisessa sekä siinä, miten Instagrammia ja Twitteriä kannattaa käyttää. Opetusta annettiin siihenkin, miten sosiaalisesta mediasta saadaan enemmän irti ja miten sitä kannattaisi hyödyntää.

Valokuvaaja Dino Azinur antoi vinkkejä kuvankäsittelyyn. Hän kertoi, miten kannattaa kuvata ja käsitellä kuvia sekä miten kissakuvista saadaan onnistuneempia, kanikuvista näyttävämpiä ja

miten aroista kissoista saataisiin parempia kuvia.

– Jo hyvin pienillä kustannuksilla on mahdollista parantaa kuvien laatua, Azinur vakuutti.

Visuaalisen sisällön suunnittelija Maarit Vaahteranoksa kuvasi vapaaehtoistyönään HESYlle videota, jota yhdistys voi käyttää sosiaalisen median kanavissa.

– Uskomattoman paljon teillä on täällä kissoja, järkyttynyt Vaahteranoksa ihmetteli.

Toisaalta koiranomistajana hän oli innoissaan HESYn toiminnasta ja suunnitteli jopa vapaaehtoistyötä HESYn koiratalolla.

– Asun HESYn koiratalon lähellä, joten sinne olisi lyhyt matka. Erityisesti olisi mukavaa, jos voisin tehdä jotain sellaista vapaaehtoistyötä, jossa voisin käyttää omaa osaamistani hyödyksi, hän arveli.

Osa Tokmannin tiimistä teki vapaaehtoispäivän aikana ja sen jälkeen vielä omalla vapaa-ajallaan HESYlle roll-upin messuedustukseen.

– Etsin aikoinani kissaa HESYstä, joten yhdistyksen toiminta on tuttua, graafinen suunnittelija Maija Skendaj kertoi.

Tähän yhtyi Piritta Salmelakin, joka hänkin on graafinen suunnittelija.

– Eläinystävinä koko tiimimme oli innostunut vapaaehtoispäivästä Eläinsuojelukeskuksessa.

Piritta ja Maija tutkimassa HESYn kuvapankkia.

FUJITSULAISET LAPSINEEN JÄRJESTELIVÄT HESYN HYLLYT

Militsa Luomajoki lapsineen laskivat t-paitoja.

VIIME SYYSLOMALLA iso joukko fujitsulaisia lapsineen tuli vapaaehtoistöihin HESYyn. Hyllyt järjestettiin ja lopuksi viihdytettiin kissoja.

– HESY valittiin kohteeksi, koska sinne me fujitsulaiset pystyimme menemään lapsinemme. Tämä sopi hyvin Fujitsun filosofiaan, jonka pyrkimyksenä on tasapainottaa työn ja vapaa-ajan eroa, Fujitsun ympäristövastaava Militsa Luomajoki kertoi.

– Fujitsulla suhtaudutaan vapaaehtoistöihin erittäin myönteisesti. Kullakin fujitsulaisella on mahdollisuus kerran vuodessa tehdä yksi palkallinen työpäivä vapaaehtoistöitä, Luomajoki jatkoi.

Vapaaehtoispäivän aluksi fujitsulaiset tutustuivat HESYn historiaan ja toimin-

taan. Tämän jälkeen ryhmä pääsi tutustumiskierrokselle eläinten tiloihin, ja lopulta porukka jalkautui töihin. Osa fujitsulaisista järjesteli varastoa, toiset inventoivat HESYn kannatustuotteita, kuten t-paitoja ja huppareita. Lopuksi kaikki osallistuivat HESYn ihmisystävätoimintaan, jossa vapaaehtoiset osallistuvat muun muassa arkojen kissojen sosiaalistamiseen.

– HESY oli minulle kiinnostava kohde, sillä olen kissanomistaja, senior controller Tuuli Lisitsin totesi.

– Halusin ehdottomasti tulla, koska olen aikoinani ottanut kissan täältä. Ninni kuoli vuoden 2016 keväällä, joten kissan muistoksi halusin tulla tänne töihin, manager Hannele Kiivuori kertoi.

TEE HESYLLE LAHJOITUS Lahjoittamalla haluamasi summan HESYlle osallistut tärkeään eläinsuojelutyöhön!

Lahjoitustilinumero NORDEA FI09 2001 1800 113063 Saaja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry Viesti Lahjoitus eläinten auttamiseen Viitenumero 100586

28

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

29

Kiinnostaako vapaaehtoistyö

löytöeläinten hyväksi?

TEKSTI | Mari Aro

Tule vapaaehtoiseksi HESYlle! Vapaaehtoiset ovat korvaamaton osa toimintaamme, ja tarjolla on monenlaisia tehtäviä. Jos haluat antaa työpanoksen eläinten hyväksi, lähetä sähköpostia osoitteeseen hesy@hesy.fi ja kerro millaisista tehtävistä olisit kiinnostunut!

Eläinsuojelukeskuksessa järjestetään uusien vapaaehtoisten perehdytysilta noin kerran kuukaudessa. Se on suunnattu erityisesti vapaaehtoisille eläintenhoitajille, mutta sopii kaikille HESYn vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Koiratalo järjestää omat perehdytysiltansa niin ikään Eläinsuojelukeskuksessa tarpeen mukaan. Perehdytysiltoihin kutsutaan sähköpostitse. Ilmoitamme vapaaehtoistarpeistamme sähköpostilistojen lisäksi Facebook-ryhmässä HESYn vapaaehtoistarve.

Vapaaehtoistöitä HESYllä

Tule mukaan toimintaan eläinten hyväksi!

• koirien ulkoilutus ja koiratilojen siivous • eläintilojen siivous Eläinsuojelukeskuksessa • ulkona olevien kissojen loukutus • arkojen kissojen sosiaalistaminen • löytöeläinten kuljetus talteenottopaikkoihin • tapahtumajärjestely • messuedustaminen • osallistuminen lipas- ja tonkkakeräyksiin • lehtijuttujen kirjoittaminen • blogijuttujen kirjoittaminen • valokuvaus • taittaminen • asiantuntijatehtävät

VAPAAEHTOISTEHTÄVIÄ HESYLLÄ Suosittelemme etenkin kaikille eläinten kanssa työskenteleville vapaaehtoisille vapaaajan tapaturmavakuutusta. HESYn vakuutus ei kata vapaaehtoisia.

Eläintilojen siivous Eläinsuojelukeskuksessa Eläinsuojelukeskuksen eläimet hoidetaan ja eläintilat siivotaan vuoden jokaisena päivänä. Tässä työssä vapaaehtoiset eläintenhoitajat ovat tärkeä apu. Työ on fyysisesti melko raskasta ja välillä vaarallistakin, joten edellytämme vapaaehtoisilta vähintään 18 vuoden ikää. Tarkistathan myös, että rokotteesi ovat ajan tasalla! Eläintilat siivotaan päivittäin noin klo 10–14.

Koirien ulkoilutus ja koiratilojen siivous Kaikki HESYn koirat hoidetaan koiratalossa tai sijaiskodeissa. Vapaaehtoisten tehtävänä on koirien ulkoiluttaminen ja eläintilojen siivoaminen. Koiratalon vapaaehtoisten tulee olla vähintään 18-vuotiaita.

Arkojen kissojen sosiaalistaminen Monet kissoistamme ovat arkoja ja suhtautuvat ihmisiin epäluuloisesti. Vapaaehtoiset HESYn #ihmisystävät ovat oiva apu kissojen sosiaalistamisessa. Ihmisystävien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja he voivat käydä seurustelemassa kissojemme kanssa eläintiloissa arkisin klo 15–18.

Ulkona olevien kissojen pyydystys Pyydystäminen tapahtuu yleensä iltaisin ja öisin ja loukku on tarkistettava usein. Pyydystys vaatii kärsivällisyyttä, mutta kissojen kiinnisaaminen on ensimmäinen edellytys niiden auttamiselle. Loukun ja kiinni saatujen kissojen kuljetukseen vaaditaan oma auto. Loukun saa tarvittaessa HESYltä.

Eläinten kuljetukset HESY kuljettaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet Viikin löytöeläintalolle ja Siuntion

30

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

muut löytöeläimet paisti koirat omiin hoiviinsa. Tarvitsemme usein apua eläinten kuljetuksissa. Vapaaehtoisella kuljettajalla on oltava oma auto. Kuljetuskopan saa tarvittaessa HESYltä.

Jouni Saarinen ja Teija Reini-Nieminen ovat laittautuneet pääsiäistapahtumaan.

Katukeräykset HESYn lipaskerääjät ovat monille tuttu näky Eläinten joulukeräyksestä, joka järjestetään joulukuussa. Keräykseen osallistujilta ei edellytetä mitään erityisiä taitoja: vapaaehtoinen sitoutuu ainoastaan olemaan paikalla vuoronsa ajan. Keräysvuoro kestää kaksi tuntia.

Tapahtumien yhteydessä pidetään kahviota, jossa tarvitaan vapaaehtoisia myyjiä.

Kynäniekkoja kaivataan kirjoittamaan juttuja jäsenlehteen ja blogikirjoituksia.

Tapahtumat Eläinsuojelukeskuksessa järjestetään säännöllisesti yleisötapahtumia. Tapahtumien yhteydessä pidetään kahviota, jonka tuotoilla tuetaan talon toimintaa. Tarvitsemme vapaaehtoisia esimerkiksi avuksi järjestelyihin, kahvion myyjiksi ja kahvileivän leipojiksi. Otamme mielellämme vastaan myös tapahtumaideoita ja ehdotuksia ohjelmanumeroiksi!

HESY osallistuu myös muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin (esimerkiksi messuille ja yleisöluennoille). Näissä tapahtumissa tarvitsemme vapaaehtoisia messuedustajiksi ja infopöydän pitäjiksi.

Virvon varvon… Hannele Luukkainen ja Teija ReiniNieminen näyttävissä pirteissä kostyymeissä.

Kirsi Niirasen taidonnäyte.

Voisitko antaa ammattitaitosi käyttöömme?

Onko lehtijuttujen kirjoittaminen, taittaminen, kääntäminen, valokuvaus tai markkinointi omaa aluettasi? Oletko oikeustieteen, biologian tai eläinlääketieteen alan ammattilainen tai opiskelija? Kaipaamme viestinnän alan osaajia esimerkiksi lehdentekoon ja toteuttamaan erilaisia kampanjoita. Juridista ja eläintieteellistä asiantuntemusta tarvitsemme mm. ongelmallisissa eläinsuojelullisissa kysymyksissä sekä lausuntojen laatimisessa.

HESY | JÄSENLEHTI 1/2018

31

JOUKKOKIRJE

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

SOPIMUS 100587 .BB04

HESYN TUOTEKUVASTO

AIKUISTEN T-PAIDAT KUVAT KRISTINA OINONEN

Uutuustuotteet HESYn t-paitamallisto on täydentynyt uusilla painatuksilla!

* T-paitoja 4 ja 5 on saatavana hajakokoina ja eri väreinä. Koot ja värivaihto­ehdot ovat nähtävissä osoitteessa hesy.fi/tue-toimintaamme/tuotteet

6

Postikortit 0,50 € / kpl

8

Postikorttinippu 4 € / 10 kpl

Rabbit Rescuer Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

9

Pinssi 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erinomainen yllätyslahja ystävälle.

Kissa, koira ja kani.

KUVAT MIKKO KÄÄRIÄ

7

Cat Power tai Koirat, 8 €

Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan.

Alle 20 euron tilauksiin lisätään 5 euron käsittelymaksu.

10

11

KUVAT SANNA VIHERVUORI

LASTEN T-PAIDAT

3

Dog Defender Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

Dog Power 13 € ladyfit-malli, kaksipuolinen painatus. Paitoja saatavana sekä pyöreällä että v-mallisella kaula-aukolla. *

Cat Power 13 € ladyfit-malli *

Cat Crusader.

Värivaihtoehdot pinkki ja musta.

2

4

5

T-paitoja 1–3 on saatavana classic- eli perusmallina.

Koot XS–XXL. Hinta 19 €.

1

KUVAT RIITTA SOURANDER

Voit tilata tuotteita HESYn verkkokaupasta osoitteesta holvi.com/shop/hesy tai puhelimitse soittamalla numeroon 09 54200 100 (ma–pe klo 10–17) tai poikkeamalla ostoksille myymäläämme (katso aukioloajat osoitteesta www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2).

Muistoadressi 5 € ”On maa, johonka kaikki polut katoaa, on rauhan maa (Saima Harmaja).”

Kewätkirja 5 € Kirjailija Sakari Topelius oli perustamassa ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä pikkulintujen suojelemiseksi. Tästä Maj Föreningen (Kevätyhdistys) -nimisestä yhdistyksestä tuli myöhemmin HESY. Kewätkirja on vuonna 1894 päivänvalon nähnyt, Topeliuksen tekstiin ja R. Hertzbergin ihastuttaviin kuviin perustuva pikku kirjanen Ensimmäinen kewätkirja Suomen kewätyhtiölle. 30 sivua.

Tervetuloa tutustumaan myös Eläinsuojelukeskuksen myymälään, os. Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki. Katso aukioloajat osoitteesta: www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2/