Imetysuutisia 1/2021

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

1 / 2021 Piritta Hagman:

Tandem- ja taaperoimetys oli luontevaa ja ihanaa Imettävä sinkkuvanhempi

"Imetystä ei tarvitse hävetä"

Sisällys Imetysuutisia 1 /2021 3 Pääkirjoitus 4

Äidin terveys ja imetys: Monet haasteet on mahdollista selättää

6

The Golden hour – lapsentahtinen ensi-imetys

7

Erilaisia alkuja

10

10 Kiinteiden ruokien aloitus 12 Imetys muuttaa muotoaan

lapsen kasvaessa 14 Haastattelussa Piritta Hagman 16 Imettävä sinkkuvanhempi saa nauttia

deittailusta ja omasta kehostaan 18 Eduskuntaan työryhmä imetystä ja

vauva-aikaa edistämään 20 Tutkitusti imetyksestä:

Imetys ja suun terveys

34 25 Podcast-vinkit 26 Kirjavinkit

22 Imetystutkijan toive:

Hyväksyntää ja näkyvyyttä

pitkäkestoiselle imetykselle

28 Imetystarinani

24 Kolumni

34 Taidetta rinnasta

30 Yhdistysuutiset

Minulla oli lenkkarit kaapissa, jotta saatoin juosta kotiin imettämään sopivien taukojen aikana."

Kansanedustaja Sofia Virta / s.18–19

Olen ylpeä siitä, että uskalsin pyytää apua monta kertaa."

Kia / Erilaisia alkuja s. 7–9

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Miina Korpi Toimitussihteeri Mari Aaltolaine Toimitus Mari Aaltolaine, Sanni Granholm, Anna Groundstroem, Jenna Jartti, Johanna Juntunen, Miina Korpi, Iiris Maalo, Jaana Meronen, Niina Mäkinen, Anniina Pöyri Taitto Riikka Käkelä-Rantalainen/Nettienkelit Yhteystiedot Karjalankatu 2 A, 00520 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys • itu@imetys.fi Ilmoitukset imetysuutisia@imetys.fi Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy, Somero • Painos 800 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia • facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuvassa Piritta Hagman ja Lila Kuvaaja Elina Manninen

Imetysuutisia 1/2021 2

JEMINA JUSSILA

Pääkirjoitus

Tämän lehden teemaksi valikoitui imetysmatka.

Teema­sivut kattavatkin imetyksen vaiheista useampia, aina odotusajan mietteistä ensi-imetykseen ja monenlaisiin alkuihin sekä matkan varrella eteen tuleviin ikäkausiin ja virstanpylväisiin. Toivottavasti löydät sivuilta samaistuttavia ja koskettavia tarinoita, ehkä uutta tietoakin.

opeteltava taito. Monet imetyksen haasteista kuuluvat asiaan, mutta ovat taltutettavissa. Oppilaan roolissa ovat aluksi niin vanhemmat kuin vauvatkin. Taitojen karttuessa imetyksestä tulee yhä vahvemmin vain yksi osa vauvan hoitoa ja perheen arkea. Jos imetys jatkuukin taaperovuosiin ja yli, kokemusasiantuntijuus alkaa olla jo vahvaa ja kaikki osapuolet melkoisia konkareita.

Tavallisesti matka alkaa valmistautumisella. Imetykseen valmistautuminen jää monesti synnytykseen valmistautumisen jalkoihin. Harmillisen moni vanhempi kokee, että imetystä ei käsitellä esimerkiksi neuvolassa tai perhevalmennuksissa kovinkaan kattavasti. Aiheeseen voi myös olla hankalaa perehtyä, jos kyseessä on aivan uusi asia perheessä. Imetys on niin vahvasti kehollista, että sitä on vaikeaa kuvitella etukäteen. Ehkä samaistumispinnan puute selittää osittain sitä, että tieto ei tartu ja vauvan synnyttyä kuuluu usein: “Miksi tätäkään ei kerrottu etukäteen?”

Matkavinkkejä kannattaa muuten ehdottomasti kysellä vertaisilta. Kukapa osaisi paremmin vinkata, kuin toinen joka on jo matkaa tehnyt. Eräs matkamuisto imetysajasta tuli vastikään mieleeni, kun yövyin lapsen kanssa hotellissa ja nautimme saunaosaston löylyistä.

Muistelin ensimmäisiä reissuja yksin lapsen saamisen jälkeen, ja sitä miten en aina hoksannut ottaa pumppua mukaan. Kerran taikka muutaman on tullut nimittäin otettua oma pyyhe mukaan ja lypsettyä imijää ikävöivät rinnat saunan lämmössä hellästi käsin. Pyyhkeelle, jottei hotellin sauna kärsinyt maitovaurioita!

Toivoisin jokaisen tulevan vanhemman reppuun tiedon lisäksi rohkeutta pyytää tukea, sekä lempeyttä antaa itselleen aikaa ja armoa. Niillä eväillä myös imetyksen opettelu on helpompaa. Ja kyllä, kyseessä on todellakin

Miina Korpi päätoimittaja

Imetysuutisia 1/2021 3

Äidin terveys ja imetys:

Monet haasteet on mahdollista selättää TEKSTI NIINA MÄKINEN JA ANNA GROUNDSTROEM

Äidin terveys voi heijastua imetykseen, mutta moni murhe olisi vältettävissä riittävällä imetys­ohjauksella ja jo odotusaikana tehtävällä imetyssuunnitelmalla.

Terveydelliset tai anatomiset syyt voivat joskus hankaloittaa imetyksen käynnistymistä tai estää maitomäärän lisääntymisen täysimetyksen tarpeisiin. Tällaisia terveyshaasteita on pienellä osalla naisista. Imetyksen kokonaan estävät sairaudet ja lääkitykset ovat myös harvinaisia. Vaikka taustalla olisi terveydellisiä tekijöitä, useimmat haasteet on mahdollista selättää.

Diabetes

Diabetes on lisääntyvä terveyshaaste synnyttäjillä. Raskausdiabetes tai 1tai 2-tyypin diabetes voivat aiheuttaa

PROSTOCK-STUDIO/ISTOCK

Imetysuutisia 1/2021 4

IMETYSMATKA: RASKAUSAIKA

haasteita imetyksen ensimmäisinä päivinä. Häiriöt äidin sokeriaineenvaihdunnassa lisäävät vastasyntyneen riskiä mataliin verensokeriarvoihin ja ne voivat myös viivästyttää maidonnousua.

Jatkuva ihokontakti on erityisen tärkeää diabeetikkojen vauvoille. Ihokontakti vakauttaa vauvan verensokeriarvoja ja auttaa häntä säästämään energiaa. Osa diabeetikkoäitien vauvoista tarvitsee alkuun hieman lisämaitoa kunnes äidin oma maitomäärä lisääntyy. Jos vauva saa lisämaitoa, rintojen lypsäminen auttaa lisäämään rintojen maitomäärää ja lisämaidosta voidaan perheen niin toivoessa luopua.

Imetys on hyvä ja tärkeä asia diabeetikkoäidin terveyden kannalta.

Se tasaa sokeriaineenvaihduntaa ja

rauhasen vajaatoiminnasta, lääkityksen tasapainon löytämisen jälkeen määrä voi lisääntyä merkittävästi lyhyessä ajassa, kunhan imetystä ja/tai lypsämistä jatketaan.

Istukkaa ja kalvoja kohdussa

Kohtuun jääneet istukan tai sikiökalvojen palaset voivat jatkaa raskaushormonien erittämistä synnytyksen jälkeen. Silloin maidonerityksen käynnistymiseen vaadittava hormonitasapainon muutos voi estyä tai häiriintyä. Maitomäärä ei lisäänny, vaikka imetys olisi sujuvaa ja vauvantahtista.

Kohtuun jääneet istukan tai sikiökalvojen palaset aiheuttavat usein myös poikkeavaa veristä vuotoa. Pit-

Imetyssuunnitelmaa voi tehdä osaavan imetysohjaajan kanssa neuvolassa tai imetyspolilla. vähentää 2-tyypin diabeteksen riskiä, jolle raskausdiabetes altistaa.

Polykystiset munasarjat

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli polykystiset munasarjat (PCOS) voi vaikuttaa maidoneritykseen. Osalla naisista se on niukkaa, osalla oireyhtymä ei vaikuta maitomäärään mitenkään ja osalla maidoneritys taas on runsasta. Oireyhtymästä huolimatta imetys voi saada loistavan alun, kun panostetaan ihokontaktiin, vauvantahtiseen imetykseen ja imetysohjaukseen. Näillä keinoilla vältetään myös muut mahdolliset imetyshaasteet.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Jos kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole hyvässä hoitotasapainossa, se voi aiheuttaa maitomäärän vähäisyyttä.

Kun äidin lääkitys on kunnossa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, ongelmia ei yleensä ole. Kun maitomäärän haasteet johtuvat kilpi-

kittynyt jälkivuoto ja imetyksen haasteet kannattaa ottaa aina puheeksi neuvolassa. Kohdun tilanne voidaan tarkistaa ultraamalla. Kun kohtu tyhjennetään kaapimalla, imetys pääsee kunnolla vauhtiin.

Vähäinen rintarauhaskudos

Tubulaarisissa eli hypoplastisissa rinnoissa maitoa tuottavaa rauhaskudosta on vähän. Ulospäin rintojen hypoplasia voi näkyä siten, että rinnat ovat hyvin etäällä toisistaan, huomattavan erikokoiset tai epäsymmetriset.

Rinnat voivat olla muodoltaan kapeat ja suipot ja nännipiha erityisen suuri rinnan kokoon nähden. Hypoplastisuuteen voi viitata myös, jos rinnoissa ei tapahdu muutoksia raskauden aikana: rintojen koko ei kasva tai verisuonitus erotu selvemmin.

Hypoplastisilla rinnoilla voi yleensä ainakin osittaisimettää, sillä pienikin määrä rintarauhaskudosta tuottaa maitoa. Imetysapulaite voi olla mainio apuväline imetyshetkiin, sillä sen avulla vauva saa maksimaalisen Imetysuutisia 1/2021 5

määrän omaa maitoa ja lisäksi tarvitsemansa lisämaidon.

Mikä voi estää imetyksen?

Imetyksen voi estää kokonaan tai tilapäisesti rinnan alueella olevat herpesrakkulat, aktiivinen tuberkuloosi, äidin huumeiden käyttö, sytostaattihoito ja muutamat muut lääkitykset.

Useimmiten imettävän äidin perussairauteen löytyy kuitenkin raskauden ja imetyksen kannalta sopiva vaihtoehto. Tätä voidaan kartoittaa jo odotusaikana äitiyspolilla.

Suomessa HIV on este imetykselle, koska tartuntariskin mahdollisuutta ei voida täysin poissulkea ja äidinmaidonkorvikeruokinta on länsimaiden oloissa turvallista. Matalamman hygieniatason maissa hyvässä hoitotasapainossa oleva HIV on lapselle pienempi riski kuin korvikeruokinta, ja tämän vuoksi imetys on niissä suositeltu tapa ruokkia vauvaa.

Tunnista haasteet, tee suunnitelmaa

Vaikka omalla kohdalla terveysasiat heijastuisivat imetykseen, kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Imetyksen käynnistymiseen tarvitaan yleensä ihan samantapaisia keinoja kaikissa tilanteissa. Kun terveydelliset tekijät tunnistetaan jo odotusaikana, vauvan syntymän jälkeiseen aikaan voi tehdä suunnitelmaa ja miettiä itselle sopivan imetystavoitteen, jonka kanssa vauva-arki on mukavaa ja mahdollisimman stressitöntä. Jos aiemmat imetyspettymykset painavat mieltä, niistäkin on tärkeää puhua ja keventää omaa oloa.

Imetyssuunnitelmaa voi tehdä osaavan imetysohjaajan kanssa neuvolassa tai imetyspolilla. Kun imetyksen mahdolliset haastekohdat tietää ennalta, niihin on helpompaa pyytää apua. Imetyksen tukiverkkoa voi koota jo odotusaikana, jotta epävarmuuden hetkellä tietää, minne voi ottaa yhteyttä. Neuvola, imetyspoli, yksityiset imetysasiantuntijat, imetystukiäidit ja imetyskokeneet ystävät ovat kullanarvoinen apu jokaiselle vanhemmalle.

IMETYSMATKA: ENSI-IMETYS

The Golden hour

– lapsentahtinen ensi-imetys TEKSTI ANNIINA PÖYRI

Ensi-imetys toteutuu Suomessa hyvin, mutta lapsentahtinen ensi-imetys on vielä monelle tuntematon käsite. Lapsentahtinen ensi-imetys on vaistonvarainen tapahtuma, joka etenee lapsen valmiuksien mukaan ja vauvan määräämässä tahdissa. Mikäli lapsi on terve, normaalipainoinen ja synnytys on säännöllinen alatiesynnytys, ei lapsentahtiseen ensi-imetykseen ole esteitä. Myös osassa sektiosynnytyksistä vauvalle ja äidille voidaan tarjota mahdollisuus vauvan tahtiin etenevään ensi-imetykseen.

Ensi-imetys

Imetys.fi-sivuilla ensi-imetystä kuvataan näin: Vauva pääsee heti synnyttyään äidin rinnan päälle lepäämään.

Syntymäitku laantuu nopeasti tuttua sydämen sykettä kuunnellessa, ihokontaktissa. Ensin liikkeet ovat hyvin hentoja: vauva availee suutaan, koskettelee äitiä käsillään ja katselee ihmetellen äidin kasvoja ja rintaa. Liikkeet muuttuvat määrätietoisemmiksi ja vauva ryö-

mii kohti nänniä. Rinnalle päästyään vauva verryttelee ennen ruokailua maiskuttellen suutaan ja nuollen rinnanpäätä. Silloin rinnanpää muovautuu imetykseen sopivaksi ja imetyshormonien määrä äidin elimistössä kohoaa huippulukemiin. Rinnan lipomista voi kestää jopa puoli tuntia, ennen kuin vauva todella oikeasti imee. Vauvan tahti tuntuu joskus vanhemmista turhauttavan hitaalta, vauva itse on kuitenkin kaikkea muuta kuin turhautunut: hän viihtyy puuhassaan erinomaisesti.

Ensi-imetyksen aikana aktiivinen ja lepovaihe vuorottelevat, lapsi nukahtaa kuitenkin viimeistään kahden tunnin kuluttua syntymästä. Nukahtaminen tapahtuu, vaikkei ensi-imetys onnistuisikaan. Tärkeimmät lapsentahtisen ensi-imetyksen onnistumista edistävät asiat ovat lapsen ja äidin hyvä vointi, henkilökunnalta saatu tuki sekä ympäristön kiireettömyys.

Mikäli vauvan tai synnyttäjän vointi eivät salli ensi-imetyksen toteutumista heti, voi sen järjestää myöhemmin

jäljittelemällä ensi-imetystilannetta ja mahdollistamalla vauvalle oman tahtinen ryömintä rinnalle. Tämä voi olla vanhemmalle ja vauvalle tärkeä kokemus.

Lapsentahtisen ensi-imetyksen moninaiset hyödyt ● Mahdollistaa äidin ja lapsen välisen seesteisen ensikontaktin, jonka avulla äidin on helpompi tulkita lapsen nälkäviestejä. ● Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta ja imetyksen onnistumista sekä parantaa äidin imetysluottamusta. ● Lapsen hakeutuessa itse rinnalle on imuote yleensä optimaalinen. ● Lisää äidin oksitosiinin tuotantoa. Oksitosiini vahvistaa äidin ja lapsen välistä kiintymystä sekä luottamusta toisiinsa. ● Lisää äidin tyytyväisyyttä ja onnistumisen tunnetta niin synnytyksen, imetyksen onnistumisen kuin lapsen suhteen. ● Tukee kehon palautumista synnytyksestä ja vähentää imetyksen apuvälineiden tarvetta. ● Ehkäisee lapsen liiallista painon laskua syntymän jälkeen sekä vähentää lapsen kivuntuntemusta ja itkuisuutta.

SHUTTERSTOCK

● Ihokontaktissa lapsen hengitys ja verenpaine tasaantuvat nopeammin, ruumiinlämpö pysyy tasaisena ja verensokeritaso pysyy ihanteellisena.

Imetysuutisia 1/2021 6

IMETYSMATKA: ALKUAJAT

ERiLAiSiA alkuja

Kysyimme kolmelta äidiltä muistoja imetyksen alkutaipaleesta. Kokemuksia värittivät raskausajan diabetes, vauvan kireä kielijänne sekä vauvan harvinainen suolistosairaus ja pitkä sairaalajakso.

TEKSTI SANNI GRANHOLM JA JENNA JARTTI

Raskausaikana päätin tehdä kaikkeni imetyksen onnistumisen eteen. Olin todella motivoitunut, koska halusin onnistua. Minulla oli ruokavaliohoitoinen raskausdiabetes ja synnytys käynnistettiin keskivaikean toksemian takia muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa.

Ensi-imetyksemme ei onnistunut. Vauva pääsi synnyttyään ihokontaktiin ja vaikutti hyvin väsyneeltä. Kun hän oli hetken levännyt, ensi-imetystä yritettiin, mutta hamuilusta huolimatta vauva ei saanut otetta rinnasta. Osastolla saimme avuksemme tarmokkaan kätilön ja rintakumin, mutta imetys ei silti ottanut onnistuakseen.

Vauvan verensokerit alkoivat laskea ensimmäisen elinpäivän aikana ja minut ohjattiin pumppaamaan, sillä vauva ei juurikaan imenyt. Pumppausohjaus oli hyvää, mutta siihen kuluva aika tuntui olevan pois vauvalta. Vauva alkoi saada lisämaitoa, jonka avulla verensokeri nousi. Neljän päivän ikäisenä kotiin pääsyn ehtona oli kolme hyvää verensokeriarvoa ja onnistuimme täyttämään ehdot.

Lapsivuodeajalle raskausdiabetes toi stressiä. Vauvan verensokerin mittaaminen oli pelottavaa – se oli suora mittari sille, kuinka hyvin olimme imetyksessä onnistuneet.

Kun pääsimme kotiin, maito nousi rintoihin ja kotimatkalla ostetut korvikkeet jäivät käyttämättöminä kaap-

piin. Imetys kuitenkin sattui niin paljon, että pelkäsin imetyskertoja etukäteen. Rinnanpäät menivät nopeasti rikki. Pyysin apua imetyskipuun neuvolasta useamman kerran ja vauvan ollessa kuuden viikon ikäinen pääsimme imetyspolille. Siellä huomattiin kireä kielijänne, joka leikattiin vielä samalla käynnillä. Tämä auttoi kipuun hieman, mutta ei poistanut sitä kokonaan.

Edelleen nyt vajaan kahden vuoden iässä imetyskipua esiintyy.

Minua motivoi se, kun näin kuinka tärkeää imetys vauvalle oli. Vauvan hyvä kasvu on myös motivoinut. Kiitän itseäni siitä, että jaksoin yrittää. Olen myös ylpeä siitä, että jaksoin ja uskalsin pyytää apua monta kertaa.

Imetysuutisia 1/2021 7

>

Ajattelin raskausaikana, että kokeilen stressittä, miten imetys lähtee sujumaan. Odotusaikana liityin Imetyksen tuen fb-ryhmään ja sieltä saamani tiedon pohjalta imetyksen onnistuminen alkoikin tuntua tärkeältä.

Ensi-imetys tapahtui synnytyssalissa, kun lapsi nostettiin rinnalle syntymän jälkeen. Olin niin väsynyt, etteivät muistikuvani tuosta hetkestä ole kovin selkeitä. Muistan kuitenkin, että se tuntui yllättävän luontevalta alusta asti. Sairaalassa vauva sai olla lapsentahtisesti rinnalla ja kaikki sujui hyvin.

Vaikka imetys lähti hyvin käyntiin, oli matkallamme muutamia haasteita. Alussa vauva kärsi vatsavaivoista, luultavasti osittain maidon suihkuamisesta johtuen. Ihan pienen vauvan kanssa takanojassa imettäminen tuntui hankalalta, mutta myöhemmin tästä tuli meille tuttu asento.

Refluksia epäilin ensimmäistä kertaa silloin, kun yöt alkoivat olla hyvin rikkonaisia muutaman kuukauden iästä lähtien. Vauva ei kuitenkaan öisin ollut koskaan itkuinen, joten unohdin epäilykseni. Lopul-

ta refluksi diagnosoitiin vuoden iässä ja se selittääkin monia vauva-ajan vaivoja.

Toinen asia, jota aavistelin jo vauvan syntymän jälkeen, oli kireys suun jänteissä. En selvittänyt asiaa täysimetyksen aikana, koska imetys sujui hyvin, eivätkä vauvan oireet täsmänneet selkeästi kireiden jänteiden oireisiin. Kun kiinteiden ruokien syömisen kanssa oli haasteita useamman kuukauden ajan, kävimme asiaan perehtyneellä lääkärillä ja lopulta vauvan posteriorisesti kireä kielijänne leikattiin. On vaikea arvioida, oliko leikkauksesta hyötyä, mutta ei siitä varmasti haittaakaan ole ollut.

Imetystä jatkamaan minut sai tieto siitä, miten tärkeää imetys lapselleni oli. Imetystaipaleemme kesti lopulta reilun kolmen vuoden ajan.

Imetysuutisia 1/2021 8

Raskausaikana ajattelin, että haluan imettää, mutta en voi siihen etukäteen paljoa vaikuttaa. Omalta äidiltäni kyselin hänen imetyskokemuksiaan. Imetys tuntui itselleni luonnolliselta ja tärkeältä.

Synnytys sujui ihanasti. Kun sain vauvan rinnalle, kätilö rohkaisi heti kokeilemaan imetystä. Vauva hamuili ja nappasi heti kiinni! Se oli wau-elämys! Imetys lähti hyvin käyntiin.

Kolmen päivän iässä vauva alkoi puklaamaan ja kakkaa ei tullut. Imetys kiellettiin kokonaan ja vauva siirrettiin Tays:iin.

Onneksi kätilöt opastivat minua pumppaamaan. Ensin tuli torjumisreaktio – haluan imettää, en pumpata. Kotona pumpun kanssa oleminen ilman vauvaa oli henkisesti vaikeaa. Pumppaaminen oli kuitenkin epätietoisuuden keskellä asia, johon pystyin vaikuttamaan.

Vauvalle sai alkaa antamaan milli kerrallaan maitoa. Annosta nostettiin 1–5 ml/vrk. 20 ml kohdalla sain alkaa imettää syöttöpunnituksien kanssa. Vauvalle tehtiin useampia leikkauksia suoliston alueelle ja takapakkia tuli ensimmäisten kuukausien aikana useasti. Imetyslupa myönnettiin ja peruttiin 4–5 kertaa.

Vauva sai suonensisäisesti ravintoa ja aloitimme aina alusta, 1 ml maitoannoksista pikkuhiljaa ylöspäin.

Pidin kiinni imetyksistä, koska se oli tärkeää molemmille, lievitti stressiä ja nosti maitomäärää. Taistelin imetyksen puolesta, vaikka vauvalla oli avanne ja nenämahaletku. Sain välillä imettää letkun kanssa, ja vaikka maidot valuivat letkun kautta heti ulos, ne olivat meille tärkeitä hetkiä.

Vauva kotiutui sairaalasta 9 kk iässä. Pumppaamisen lopetin 10 kk iässä, ja noin vuoden iässä vauvan kiinnostus rinnalla käymiseen loppui.

Minua motivoi se, että vauva halusi olla rinnalla. Kaiken ikävän keskellä imetys oli normaali vauva-aikaan kuuluva asia.

Olen kiitollinen pirunmoisesta kärsivällisyydestäni ja siitä, että jaksoin! Tiesin, mikä oli meille parasta. Kuuntelin sisäistä ääntäni ja luotin äidinvaistooni.

Imetysuutisia 1/2021 9

Milloin meillä syödään muuta kuin maitoa?

Kiinteiden ruokien aloitus

Ruokailutilanteissa vauva harjoittelee monia taitoja.

Syömiseen liittyvät toiminnot kehittävät monipuolisesti vauvan valmiuksia uusien taitojen opetteluun. Ajankohdan kiinteiden aloitukseen ratkaisevat syömisvalmiudet.

TEKSTI ANNIINA PÖYRI JA TOIMITUS TIETOA SYÖMISVALMIUKSISTA ANTOI PUHETERAPEUTTI REETTA BALDIN (ÄÄNNEKOULU)

Ruokavalion laajentaminen maidosta muuhun edellyttää vauvalta motorisia perustaitoja. Vauva on valmis ruokailemaan turvallisesti, kun hän osaa istua tuettuna syöttötuolissa tai sylissä, hallitsee pään liikkeitä, silmät ja kädet toimivat yhteistyössä ruokia tavoitellessa, vauva avaa suun syö-

tettäessä ja osaa tarttua erikokoisiin ruokapaloihin.

Täysiaikaisena ja terveenä syntyneen vauvan suolisto on valmis vastaanottamaan kiinteitä ruokia aikaisintaan 4 kuukauden iässä ja toisaalta, jos vauva kasvaa normaalipainoisena, ei kiinteille ruuille ole tar-

Imetysuutisia 1/2021 10

vetta ennen 6 kuukauden ikää. Jos yli 4 kuukauden ikäinen imetetty vauva kuitenkin tarvitsee kasvun tueksi lisäravintoa, kiinteät ruoat ovat imetyksen jatkuvuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin äidinmaidonkorvike.

Mikäli vauva on osittaisimetyksellä ja saa lisäksi äidinmaidonkorviketta,

IMETYSMATKA: KIINTEÄT RUUAT

voi kiinteiden aloituksen myötä vähitellen vähentää korvikkeen määrää ja nostaa kiinteiden määrää, samalla kun imetys jatkuu tuttuun tapaan.

Myös pelkästään äidinmaidonkorviketta saavalle vauvalle kiinteät aloitetaan 4–6 kuukauden ikäisenä, syömisvalmiudet huomioiden. Puolen vuoden iässä kuitenkin kaikki vauvat tarvitsevat äidinmaidon lisäksi kiinteitä ruokia tukemaan kasvua ja kehitystä.

taa ruokia käteensä ja tutkia niitä. On hyvä, että vauva otetaan jo pienestä pitäen mukaan perheen yhteisiin ruokailuhetkiin, jotta hän näkee ja haistaa erilaisia ruokia sekä näkee muiden ihmisten syövän niitä. Tämä voi auttaa lasta myöhemmin maistelemaan rohkeammin erilaisia ruokia, kun ne ovat jo jollain tavalla tulleet hänelle tutuiksi.

Hyvä syömisasento on turvallisuuden kannalta tärkeää

Kiinteää ruokaa tarvitaan myös suun alueen motoriikan kehittymiseen. Kun vauva saa pureskeltavaa ruokaa, hän aluksi mutustelee sitä suun etuosassa, mutta vähitellen kieli alkaa kuljettaa ruokapalaa myös poskia kohti ikenille tai poskihampaille. Näin kieli saa hyvää liikeharjoitusta useaan eri suuntaan, mikä on hyödyllistä syömistaitojen kehittymiselle, sekä puheen tuottamisen taidoille.

Lasta ei kannata syöttää takakenoisessa asennossa, kuten sitterissä istuen. Takakenoasennossa ruoka voi valahtaa helpommin henkitorveen ja sitä on vaikeampi yskiä sieltä pois.

Lapsen olisi hyvä olla pystyasennossa, vartalo hyvin tuettuna, esimerkiksi aikuisen sylissä. Kun hän pystyy jo istumaan omatoimisesti (vaikka hieman tyynyillä tuettuna) syöttötuolissa, olisi hyvä, että syöttötuolissa on alusta jonka päälle lapsi saa helposti laitettua jalat. Miksi näin? Kun jalat ovat tuettuna eivätkä heilu ilmassa, on vartalon hallinta ja samalla myös suun alueen motorinen hallinta parempaa.

Kun vauva aloittelee kiinteitä ruokia, on normaalia, että hän yökkäilee, sillä yökkäysrefleksi aktivoituu jo suun etuosasta. Häntä ei tarvitse taputtaa selkään, vaan voi rauhassa odottaa, että tilanne menee ohi. Kun vauva saa kiinteää ruokaa edelleen, suun alueen tuntoaisti siedättyy ja yökkäysrefleksi siirtyy suussa taaemmas. 10–12 kuukauden iässä yökkäysrefleksin aktivoituminen on siirtynyt suun etuosasta nielun alueelle.

Ruokaa tarvitaan suun alueen sensoriikan eli aistien kehittymiseen

Vauvan eri aistien – haju-, näkö- ja tietysti makuaistin – siedätyksen kannalta on hyvä, että vauva saa itse ot-

Ruokailu kehittää myös suun motoriikkaa

Tieto tuo turvaa harjoitteluun

Syömisvalmiuksiin tutustuminen ja aiheeseen perehtyminen ennen kiinteiden ruokien tarjoamisen aloittamista auttaa hyvään alkuun. Pieni lapsi vasta harjoittelee syömisen taitoja, joten yökkimiset, yskimiset sekä ruuan sylkeminen ulos suusta kuuluvat asiaan. Yökkääminen ja yskiminen ovat suojarefleksejä, eivätkä ne tarkoita sitä että lapsi olisi tukehtumassa.

Jos lapsi on tukehtumassa, hän on yleensä hiljaa ja kääntyy katsomaan aikuista, koska tarvitsee apua. Pientä lasta ei saakaan yksin jättää syömään.

Noin 1,5 ikävuoteen mennessä syömisen taidot ovat kehittyneet niin, että lapsi pystyy jo syömään koostumukseltaan kaikenlaista ruokaa. Jos puolitoistavuotias tai sitä vanhempi lapsi vielä sylkee ruokaa, yökkäilee tai yskii ruokaillessa usein, on hyvä ottaa asia neuvolassa puheeksi ja pyytää päästä asiantuntevan puheterapeutin arvioon.

Imetysuutisia 1/2021 11

Milloin kääntyä ammattilaisen puoleen?

Mikäli lapsi suosii vain tietynlaisia, esimerkiksi pehmeitä ruokia tai jos hänellä on vaikeuksia siirtyä syömään uudenlaisia koostumuksia voi hänellä olla vaikeuksia paitsi ruuan käsittelyssä myös aistitiedon säätelyssä.

Aistitiedon säätelyn pulmista voi kertoa myös lapsen voimakas reagointi ruoan tuoksuun tai ääniin ruokailuhetkissä tai se, ettei lapsi yhtään siedä sitä, että ruuat lautasella koskettavat toisiaan. Lapsi ei ehkä halua koskea eri tuntuisiin materiaaleihin (esim. muovailuvahaan, sormiväreihin tai karvaisiin esineisiin) tai häntä häiritsevät merkittävästi vaatteiden tuotelaput, saumat tai tietynlaiset vaatteet. Lapsi saattaa myös inhota hiusten harjaamista tai kynsien leikkaamista. Mikäli tällaiset seikat haittaavat arjen sujumista, on hyvä ottaa asia neuvolassa puheeksi ja pyytää päästä sellaisen toimintaterapeutin arvioon, joka on kouluttautunut sensorisen integraation häiriöihin (SI-terapeutti).

Jos lapsella on tukehtumisvaaratilanteita toistuvasti on hyvä hakeutua asiantuntevan puheterapeutin luo, joka voi tehdä arviota syömistaidoista.

Jos syöminen tuottaa lapselle selkeää kipua on hyvä hakeutua lastenlääkärille, joka voi ohjata edelleen selvittämään mahdollista refluksia, ummetusta tai allergioita.

IMETYSMATKA: PITKÄ IMETYS

Imetys muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa TEKSTI JOHANNA JUNTUNEN KUVA TIINA BOUCHT/BY TIINAB

Suomessa imetys mielletään usein vauvaikään kuuluvaksi.

Isomman lapsen imetystä saatetaan vierastaa, joskus jopa painostaa imetyksen lopettamiseen. Äidille taaperon tai leikkiikäisen imettäminen on hyvin erilaista kuin pikkuvauvan.

Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos suosittaa täys­ imetystä 6 kk:n ikään asti ja imetyksen jatkamista vähintään vuoden ikään tai pidempään perheen niin halutessa. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa imetyksen jatkamista vähintään 2 vuoden ikään.

Yleensä lasten luonnollinen vieroittuminen rinnalta ajoittuu 2–7 ikävuoteen. Tästä huolimatta imetys nähdään usein vain vauvaikään kuuluvana, ja sen lopettamista perustellaan useasta eri näkökulmasta.

Itsekin imetystukiäitinä toimiva Jaana Meronen järjesti 7-vuoImetysuutisia 1/2021 12

tiaalle esikoiselleen juhlat imetyksen loppumisen kunniaksi vuosi sitten. 3,5-vuotias kuopus käy edelleen rinnalla, mutta ei enää lapsentahtisesti.

– Pitkät imetykset ovat tavallaan kunnia-asia ja tuntuneet luonnollisilta, kun ympärillä on ollut muitakin pitkään imettäviä äitejä, Meronen kertoo.

Tuttavapiirin suhtautuminen taaperoimetykseen on vaihdellut. Oma äiti on ollut kannustava, vaikka aikoinaan hänen oma imetyksensä on kestänyt vain muutamia kuukausia.

Negatiivistakin suhtautumista on kuitenkin ollut.

– 4 ikävuoden jälkeen en ole oikeastaan perheen ulkopuolisten kanssa keskustellut imetyksestä, Meronen kertoo.

Pitkä imetys ei suinkaan ollut Meroselle itsestäänselvää. Esikoisen syntyessä tietoa imetyksestä oli saatavilla vähän ja kaikki oli uutta. Vauva oli 1,5 kk, kun Meronen sai sattumalta kontaktin imetystukiäitiin, joka kehotti tulemaan tukiryhmään.

– Hän itse imetti silloin 3-vuotiasta lasta ja olin siitä järkyttynyt. Sain kuitenkin hyviä vinkkejä ja hakeuduin imetystuen peruskurssille, kun oma esikoinen oli 4 kuukautta.

Vastasyntyneen vauvan imetys on elintärkeää ja imetyksessä korostuu lapsen ruokkiminen. Vauvan kasvaessa taaperoksi ja leikki-ikäiseksi myös imetys muuttuu.

Imetys voi tuoda lapsen lähemmäksi äitiä tai auttaa käsittelemään negatiivisia tunteita.

– Äidin vapaus määritellä omat rajansa lisääntyy lapsen kasvaessa. Isomman lapsen kanssa voi myös neuvotella, milloin lapsi käy rinnalla ja milloin ei, esimerkiksi raskausaikana säännöstelin imetystä jonkin verran, Meronen pohtii.

Taaperoimetykseen liittyy usein myös tandemimetys eli kahden lapsen imettäminen samanaikaisesti. Ensisijaisesti rinnalla käy vauva, sitten vasta isompi sisarus.

– Maidon noustessa isompi lapsi oli tehokas rintojen tyhjentäjä, eikä maito päässyt pakkautumaan, Meronen muistelee.

Minäkö taaperoimettäjä?

TEKSTI JOHANNA JUNTUNEN

En ole mieltänyt itseäni taaperoimettäjäksi, vaikka olen ollut imettäjä. Oman lapsen kohdalla usein unohtaa laskea viikkoja, kuukausia tai vuosia. Imetys jatkuu, koska se on äidille ja lapselle tärkeää, tai sitä ei koe tarpeelliseksi lopettaa. Yhtäkkiä huomaa imettävänsä 2-vuotiasta.

Olen imettänyt kahta lastani kolme vuotta. Esikoisen kanssa matka päättyi 1-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Menevä lapsi ei viihtynyt enää sylissä niin kauan, että olisi käynyt rinnalla. Esikoisen vauva-aikaan en itse ollut imetystukiäiti, enkä tiennyt imetyksestä paljoakaan. En nähnyt ympärillä imettäviä äitejä, saati niitä, jotka imettävät isompaa lasta. Sain esimerkiksi neuvolasta kannustusta jatkaa imetystä, koska se onnistui ilman suurempia haasteita. Neuvolassa ei koskaan tarjottu imetyksen lopettamista ratkaisuksi huonoihin yöuniin tai huonoon ruokahaluun, tästä olen ollut kiitollinen. Esikoinen alkoi nukkua täydet yöt kolmevuotiaana, ja on edelleen ajoittain nirso, vaikka täytti juuri kahdeksan.

Kuopuksen imetysmatka kesti hieman yli kaksi vuotta, vaikka en ollut varsinaisesti asettanut sille erityisiä tavoitteita. Toki olin perehtyneempi, ja tiesin imetyksestä enemmän. Aika ei vain missään vaiheessa tuntunut oikealta lopettamiselle, eikä lapsikaan tuntunut olevan siihen valmis.

Onneksi puoliso ja lasten isovanhemmat ovat suhtautuneet imetykseen ymmärtäväisesti, eikä painetta lopettamiseen ole tullut ulkopuolelta.

5-vuotias tyttäreni on syntynyt elokuussa ja kun hän täytti yksi, ajattelin imetyksen loppuvan syksyn aikana. Aloitin kuitenkin opinnot toisella paikkakunnalla, asuimme lasten kanssa viikot muualla ja lapset menivät päivähoitoon.

Imetyksen lopettaminen ei tuossa elämäntilanteessa ollut etusijalla. Pyrin turvaamaan säännöllistä päivärytmiä epäsäännöllisessä elämässä. Jos siihen kuuluisi imetys muutaman kerran päivässä, olkoon niin. Päiväkodissa asiaa ei otettu puheeksi, koska se ei näkynyt hoidossa millään tavalla.

Opintojen vuoksi aika kului nopeasti ja lapsen 2-vuotispäivä lähestyi. Siinä vaiheessa huomasin, ettei imetyksestä oikeastaan enää kyselty, eikä keskusteltu. Ehkä ulkopuoliset olettivat sen loppuneen, se ei näkynyt ulospäin. En itsekään ottanut sitä aktiivisesti puheeksi. Vähän syntymäpäivien jälkeen imetys meillä päättyi. Silloin molemmat olivat valmiita.

Jälkeenpäin olen ajatellut, että kaikki imetykset ovat erilaisia, kaikki ovat eri mittaisia. On hyvä muistaa, että imetys on aina äidin ja lapsen välinen asia. Se on myös vain äidin ja lapsen välinen asia. Tärkeää on tukea ja edistää kaikenlaista imetystä.

Kaikki johtuu imetyksestä

Kuten imetys yleensä, myös taaperoimetys voi olla kommentoinnin ja arvostelun kohde. Taaperon ja leikki-ikäisen imettämiseen liittyy paljon negatiivisia ennakkoasenteita ja vääriäkin luuloja. Meronen haluaisi oikaista niistä yleisimpiä.

– Monesti ajatellaan, että pitkä imetys on äidin vaikeutta päästää irti. Tämä on tuntunut pahalta, koska esikoinen on erityisherkkä ja muutenkin takertuva. Kuitenkaan verrattuna muihin herkkiin lapsiin, hän ei ole tavallista takertuvampi.

Usein myös huonosta nukkumisesta ja syömisestä syytetään imetyksen pitkää kestoa.

Unirytmi on kuitenkin yksilöllistä ja yöimetysten lopettaminen vaikuttaa lapsen nukku-

>

Imetysuutisia 1/2021 13

miseen melko vähän. Rintamaito ei myöskään korvaa kasvavan lapsen monipuolisia aterioita vaan se voi olla yhtenä osana ravitsemusta. Imetyskertoja päivässä saattaa olla myös vain muutamia, joten haasteet syömisessä liittyvät usein muihin tekijöihin.

– Usein äidillä voi olla ristiriitainen olo, koska ei voi varmasti perustella, etteikö asia olisi näin, Meronen harmittelee.

Painetta imetyksen lopettamiseen voi tulla myös esimerkiksi hammashoitolasta, etenkin, jos lapsella hampaat reikiintyvät helposti. Kuitenkin huolellisella hampaiden hoitamisella on imetystä suurempi merkitys suun tervey­delle.

Valitettavasti joskus tuodaan esille, että imetys olisi hyvä lopettaa lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen. Moni äiti kuulee vieläkin neuvoja, joiden mukaan imetetyn lapsen olisi vaikeampi jäädä päivähoitoon tai nukahtaa siellä päiväunille. Usein tällaiset lausahdukset kertovat imetystiedon puutteesta. Imetyksen jatkumiselle varhaiskasvatuksen alettua ei ole mitään estettä. Oikeammin, imetyksen jatkuminen kotihoidosta varhaiskasvatukseen siirryttäessä voi tuoda lapselle turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, mikä tukee ja auttaa siirtymävaiheessa. Isompien lasten kohdalla imetys ei välttämättä näy varhaiskasvatuksessa mitenkään. Imetyskerratkin voivat monesti ajoittua aamuun ja iltaan.

– Lapset osaavat yhdistää imetyksen omaan äitiin, eivätkä vaadi hoitajalta rintaa, perhepäivähoitajana toiminut Meronen kuvailee.

Neuvolan tulisi myös pyrkiä suojelemaan ja tukemaan imetystä ja nykyisin valmistuvat terveydenhoitajat saavat opintojen osana imetysohjaajakoulutuksen. Imetysasiat kuitenkin helposti sivuutetaan, etenkin isompien lasten kohdalla.

Asiaa ei välttämättä oteta edes puheeksi.

– Usein terveydenhoitajasta riippuu, miten rennosti asiasta voi jutella. Terveydenhoitajan imetysmyönteisyys on tärkeää, Meronen pohtii.

Imetyksen tuki pyrkii tekemään näkyväksi kaikenlaista imetystä, myös isompien lasten imetystä. Ensisijaisesti imetyksen lopettaminen ja jatkaminen ovat äidin ja lapsen päätettävissä.

Haastattelussa Piritta Hagman

"Taaperoimetys HAASTATTELU MIINA KORPI KUVAT ELINA MANNINEN

Kerro työstäsi äitien ja naisten fysioterapeuttina.

Millaisten asioiden kanssa työskentelet?

Teen työtä pääasiassa raskaana olevien ja synnytyksestä palautuvien äitien kanssa, mutta koko ajan enemmän myös nuorten tyttöjen ja urheilijoiden parissa. Lantionpohjan oireet, kuukautiskivut, keskivartalon kivut ja toisaalta coren voiman lisääminen, synnytykseen valmistautuminen ja siitä palautuminen ovat tyypillisiä aiheita, joita asiakkaideni kanssa työstetään.

Raskausajan huolet ovat kuitenkin erityisen lähellä sydäntäni. Oikeilla tekniikoilla voi helpottaa monia raskausajan oireita, kuten liitos- ja selkäkipuja, iskiasoireita, närästystä, virtsankarkailua, päänsärkyä ja migreeniä.

Imetysuutisia 1/2021 14

oli minulle luontevaa" Miten imetys ja sen aiheuttamat muutokset kehossa näkyvät vastaanotollasi?

Imetyksen aikana hoito-asentoja saatetaan valita sen mukaan kuinka arat rinnat ovat. Hoidettaessa kehoa tuetaan pehmeillä tyynyillä ja pyyhkeillä, jotta imettävän äidin olo on mahdollisimman mukava.

Rintojen aluetta hoidan aina, mutta luonnollisesti hellemmin ja kuunnellen erityisen huolellisesti asiakkaan oloa. Jännitteet ja kireät lihakset hartiaseudulla ja rintakehän alueella voivat vähentää maidontuotantoa ja edesauttaa rintatiehyeiden tukosten syntymistä, vaikuttaen myös imetysasentojen yksipuolistumiseen.

Rintojen ulkonäkö saattaa mietityttää asiakkaitani ja puhumme usein siitä, miten muutokset vaikuttavat rintojen sidekudokseen ja kuinka kauan palautuminen voi kestää.

Miten itse koit imetyksen ja minkälaiset muistot imetystaipaleilta on sinulle jäänyt?

Imetystaipaleeni haastavin osa oli esikoisen imetyksen ensimmäiset viisi kuukautta, kunnes vauvan kireä kielijänne löydettiin Suomessa neuvolalääkärin toimesta.

Jänteen katkaisun jälkeen maitoa alkoikin tulla huomattavasti paremmin, kun imuote stimuloi rintaa tehokkaammin.

Olen tandemimettänyt esikoisen ja kakkosen, sekä kakkosen sekä kolmosen ja niinä aikoina maitoa ei koskaan tullut liian vähän. Koin sen tosi helpoksi tavaksi antaa molemmille imetettäville lapsille huomiota ja ihokontaktia, sekä ravita heitä esim. matkustaessa ja vatsataudin aikaan.

Ainoa mihin kiinnittäisin huomiota nyt tällä viisaudella, on ruokavalioni. Minun olisi ehdottomasti pitänyt syödä vielä enemmän ja ravitsevampaa ruokaa ja lisäksi lisäravinteita. Itselleni ei varmasti jäänyt kyllä mitään ja se näkyi lopulta jaksamisessa.

Tandem- ja taaperoimetys oli minulle hyvin luontevaa ja ihanaa, ainoastaan silloinen anoppini kritisoi valintaani suoraan. Hänen kunniakseen on tosin sanottava, että hän myöhemmin pahoitteli asiaa. Uskon vahvasti, että imetys pitää tuoda näkyväksi ja imetin aluksi kyllä oikeastaan ihan missä vain. Lasten kasvaessa aloin suojelemaan heitä huomiolta, joten ainoastaan siitä syystä pidimme imetys­ hetken yleensä omassa kodissamme.

Miten rohkaisisit taaperoikäistä imettävää?

Entä mitä haluat sanoa äidille, joka arkailee imettää kodin ulkopuolella tai muiden nähden?

Julki-imetystä miettivälle äidille ehdottaisin aloittamaan tilanteista, joissa hän tuntee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Myös taaperoimetykseen kannustan kaikkia. Se on helppo ja ihana tapa pitää kehoyhteyttä yllä itsenäistyvään uhmaikäiseen taaperoon. Oli mikä tahansa murhe, tissi auttaa aina. Syli myöskin, mutta imettäessä läheisyystankkaus ei koskaan jää välistä. Sitten se pikkuinen ihminen juoksee vauhdilla taas sylistä oppimaan uutta!

Imetysuutisia 1/2021 15

Imettävä sinkkuvanhempi saa nauttia deittailusta ja omasta kehostaan

Yhden vanhemman perheitä on Suomessa yli 120 000.

Alle kymmenen prosenttia alle yksivuotiaista lapsista asuu yhden vanhemman kanssa. Monissa näistä perheistä imetetään. Millaisia tilanteita imettävä sinkkuvanhempi kohtaa tapaillessaan uusia kumppaneita?

TEKSTI MIINA KORPI

Sinkkuvanhempien imetyksestä ei juurikaan kirjoiteta lehdissä ja vertaistukeakin voi olla vaikeaa saada.

Kun arkea luotsaa yksin, kaipuu toisen aikuisen lähelle on luonnollinen tarve ja toisinaan hyvinkin voimakas.

Imetysajan deittailusta meille kertoi 29-vuotias Susanna. Hän esiintyy tässä jutussa nimimerkillä.

Susanna imettää 2,5-vuotiaita kaksosiaan. Hän on deittailun suhteen liikkeellä avoimin mielin: parisuhteeseen ei ole kiire. Susanna kokee olevansa ensisijaisesti nainen ja haluaa siksi myös tapailla.

– Koen, että nämä roolit ovat minulla tasapainoissa. Naiseus ja äitiys kulkevat käsi kädessä. Käytännössä yksinhuoltajana oleminen on välillä raskasta, ja silloin on on tarpeen saada omaa aikuista seuraa.

Osa miehistä syttyy imetyksestä

Lapsivapailla Susanna tapaa kavereita, käy treffeillä ja tanssimassa.

Susanna kertoo olleensa menevä nainen ja äidiksi tulo on yllättänyt myös kaveripiirissä.

Imetysuutisia 1/2021 16

– En ole muuttunut ihmisenä vaikka tulin äidiksi. Kun tapaan kumppaniehdokkaita, riippuu tilanteesta, kerronko heti lapsista. Suhtautuminen lapsiin ja imetykseen on ollut pääsääntöisesti positiivista. Moni hämmästyy, kun kuulee että olen äiti. Se, että lapset ovat kaksoset, aiheuttaa joskus ihmettelyä ja ihailua.

– Joillekin miehille äitiys on turn off. Monet tuntuvat kuitenkin tykkäävän siitä, että minulla on lapsia. Jos deittikumppanillakin on lapsia, asia tulee yleensä puheeksi ja silloin saatan helpommin mainita myös imetyksestä. Moni on arvostanut imetystä ja asia ennemmin hyväksytään kuin katsotaan pahalla. Etenkin nuoremmat miehet saattavat jopa syttyä äitiydestäni - ja imetyksestäkin! Se on ollut yllättävää.

Imetys ei ole este deittailulle

Susanna tapaa kumppaniehdokkaita Tinderissä ja hän käy myös baareissa tai klubeilla. Lasten ollessa pienempiä omaa aikaa oli hankalampaa saada. Vuoden ikäisistä lapsista oli erilaista olla erossa kuin nykyisin yli kaksivuotiaista, vaikka imetys jatkuukin.

– Imetys ei ole mikään este deittailulle. Isompi este on, jos ei saa lapsivapaata aikaa. Harva äiti haluaa sopia ensitreffejä kotiin, jossa on pienet lapset. Siinä on huomioitava myös turvallisuusnäkökulma, Susanna toteaa.

Yksi kommellus hänelle kuitenkin tulee mieleen imetykseen liittyen.

– Kerran minulle tuli tiehyttukos treffejä edeltävänä iltana. Ajelimme treffeillä töyssyisellä metsätiellä ja rinta oli kovin kivulias, jo tulehtumassa. Oloa helpottaakseni jouduin pyytämään, että pysähdymme lypsylle! Susanna naurahtaa.

– Siihen en ollut osannut etukäteen varautua. Autosta löytyi onneksi tyhjä energiajuomatölkki, johon sitten lypsin käsin. Vähän kiusallistahan se oli, mutta treffikumppani pääsi tilanteesta yli ja tapasimme vielä tämän

jälkeenkin. Nyt asia jo naurattaa itseänikin.

Imetys antaa rinnoille uuden merkityksen

Onko lapsiarjesta deittailumoodiin hyppääminen aina helppoa? Entä mitä sanoa kesken intiimin hetken, kun iloinen maitosuihku yllättää kumppanin, joka ei ehkä tiedä imetyksestä mitään? Aihetta meille avasi erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, joka tunnetaan myös seksuaalisuudesta kertovista tietokirjoistaan, tv-työstään sekä Puhu muru -somesisällöistään. Kihlström on kolmen lapsen äiti, joka on imettänyt elämästään kahdeksan vuotta. Hän on kokenut myös imettävän sinkkuäidin elämän esikoisensa aikana.

– Imetys antaa naisen rinnoille aina uuden merkityksen, mikä voi herättää naisessa monenlaisia tunteita. Näitä tunteita on hyvä pohtia ihan rauhassa

silti nauttia myös osana omaa seksuaalisuutta mahdollisen deittikumppanin kanssa, Kihlström muistuttaa.

Kihlström kannustaa ottamaan imetyksen puheeksi uuden deittikumppanin kanssa, kun seksi ja seksuaalisuus nousevat esille.

– Imetystä ei tarvitse peitellä tai hävetä, se on kaunis osa naisen elämää. Jos deittikumppani on siitä jotenkin hämmentynyt tai asia on hänelle uusi, siitäkin kannattaa puhua.

Mietityttääkö jokin tietty asia? Miten imetys vaikuttaa naisen rintoihin? Ovatko rinnat esimerkiksi aremmat kuin normaalisti?

Äidin keho ansaitsee kunnioitusta

Entäpä, jos maitohanat aukeavat odottamattomalla hetkellä?

– Maitosuihku voi hyvinkin yllättää intiimin hetken aikana. Jos se ei häiritse kumpaakaan, kyse ei lopul-

Imetystä ei tarvitse peitellä tai hävetä, se on kaunis osa naisen elämää. itsekseen. Samoin sitä, miten imetys vaikuttaa kuvaan omasta naiseudesta osana seksuaalisuutta. Sinkkuäiti pohtii asiaa usein myös siitä näkökulmasta, miten deittikumppani näkee rinnat ja muuttuneen kehon.

Ota imetys puheeksi kumppanin kanssa

Imetys tuo usein isojakin muutoksia imettävän kehonkuvaan. Raskaus- ja imetysaika muokkaavat kehoa muun muassa hormonien vaikutuksesta. Imettävän vanhemman arki on myös hyvin erilaista kuin ennen vauvaa. Etenkin imetyksen alkumetreillä ja tiheän imun kausina vauva voi olla paljonkin rinnalla.

– Tuoreesta äidistä voi tuntua, että vauva ”varastaa” rinnat. Rinnoista saa Imetysuutisia 1/2021 17

ta ole kuin lisäpyykistä. Imetyksestä kannattaa mainita deittikumppanille jo etukäteen, jos maitoa heruu helposti. Imetyksen alkumetreillä voi myös pitää liivejä päällä liivinsuojien kanssa, jos asia vaivaa. On tärkeää, että omaa kehoa ei tarvitse hävetä ja sitä kunnioitetaan tässäkin asiassa, toteaa Kihlström.

– Imetys on luonnollinen osa naisen elämää, ja parhaimmillaan se antaa rinnoille uusia merkityksiä positiivisessa mielessä seksuaalisuutta vain syventäen. Imetys ei ole este deittailulle ja omasta kehosta nauttimiselle. Mikäli deittikumppani ei hyväksy imetystä, toivon että mietit onko hän sinun arvoisesi, Kihlström lisää.

Eduskuntaan työryhmä imetystä ja vauva-aikaa edistämään TEKSTI MARI AALTOLAINE KUVAT SOFIA VIRRAN KOTIALBUMI JA SARA TASKINEN

Imetyksen tuki ry on ollut aloitteellisena osapuolena perustamassa eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmää, joka aloitti syksyllä 2020.

Suomessa ei ole aiemmin ollut verkostoa, joka yhdistäisi alan toimijat.

Työ edistämisryhmän perustamiseksi alkoi Imetysseminaarista 2019, jossa panelistivieraana oli mm. kansanedustaja Sofia Virta. Imetyksen tuki kävi keskustelua Virran kanssa työryhmästä, joka olisi vahvistamassa imetyksen asemaa kansallisessa päätöksenteossa. Virta oli kiinnostunut ja lähti ajamaan ryhmän perustamista eduskuntaan. Sittemmin työryhmä on laajentunut koskemaan ikäryhmää laajemminkin.

Ryhmän tavoitteena on yhdistää eri asiantuntijatahojen tietämys ja sitä kautta muodostaa kuva tämänhetkisestä vauvaperheiden palveluiden tilanteesta. Näin ryhmässä voidaan löytää tarpeelliset vaikuttamiskohteet.

Virta kertoo: – Korona-aika näytti räjähdysmäisesti, kuinka haavoittuvassa asemassa odottajat ja perheet ovat. Valitettavan paljon [eduskunnassa] vaaditaan muistuttelua, ettei tätä kohderyhmää saa unohtaa. On aikuisten vastuul-

la tuoda lasten ääni mukaan keskusteluun. Imetyksen ilmiönä ei tulisi jäädä vain kohderyhmän harteille, se koskettaa laajasti vanhempia ja lapsia.

Aihe on Virralle tärkeä myös henkilökohtaisesti. Hänellä on kotona haastattelun tekohetkellä 2-vuotissyntymäpäiviään viettävä taapero.

Virta näkee eduskunnalla olevan esimerkin paikka, mitä tulee perhemyönteisyyteen. Perhemyönteisyyden lisäämiseksi tehtävän työn myötä perheille toivottavasti tulisi tunne, että eduskunnassakin ihan oikeasti ymmärretään perheiden tilanteita, Virta sanoo.

Vauva ja kansan­ edustajan työ

Virta tuli valituksi eduskuntaan vauvansa ollessa kolmikuinen. Hän ei ollut uskonut pääsevänsä läpi ensikertalaisena ja oli suunnitellut rauhoittavansa arjen pitkään odotetun ja toivotun vauvan kanssa. LäpimeImetysuutisia 1/2021 18

Sofia Virta on huomannut, että perheiden huomioiminen päätöksenteossa vaatii eduskunnassa jatkuvaa muistuttelua.

no tulikin hänelle pienenä shokkina ja aiheutti tuoreessa äidissä ristiriitaisia tunteita: – Miten voin olla riittävästi äiti lapselleni? Virta kertoo poteneensa riittämättömyyden tunnetta sekä äitinä että kansanedustajana.

– Asemasta riippumatta kaikki vanhemmat kipuilevat samojen asioiden kanssa, Virta toteaa.

Ikävistä kommenteista sisuuntuneena Virta halusi näyttää, että työn ja vauvan yhdistäminen on mahdollista. Hän sai vinkkejä myös imetystukichatissä tukiäidiltä työn ja imetyksen yhdistämisestä.

Vauva oli paljon mukana töissä, lisäksi lähellä sijainnut työhuone tarjosi mahdollisuuden imetystaukoihin: – Minulla oli lenkkarit kaapissa, jotta saatoin juosta kotiin imettämään aina sopivien taukojen aikana, Virta kertoo hymyillen ja jatkaa: – Olen etuoikeutetussa asemassa. Imetys vaati järjestelyjä, mutta oli mahdollista. Kaikissa työpaikoissa näin ei olisi ollut. Imetystaukojen kirjaaminen lakiin olisi tärkeää.

Virta antaa kiitosta miehelleen, joka on kantanut vastuun lapsenhoidosta siinä missä äitikin.

Oma imetysmatka jatkuu

Virta imettää 2-vuotiastaan, ja kertoo imetyksen kulkeneen luontevasti mukana tähän asti, vaikka määrät ovat vähentyneet. Kommentit, joissa kyseenalaistetaan taaperoimetys, ovat satuttaneet.

– Imetys sattui aluksi todella paljon. Maito nousi heti hyvin, mutta kipua oli paljon. Mielikuva imetyksestä on kuitenkin kokonaisuutena positiivinen, Virta muistelee oman imetystaipaleensa alkua.

Virta on kiitollinen miehelleen häneltä saamastaan tuesta ja kertoo tästä kuoriutuneen ’ihana imetyskapinallinen’. Myös sairaalasta saa-

Asemasta riippumatta kaikki vanhemmat kipuilevat samojen asioiden kanssa.

Sofia Virta kokee olleensa etuoikeutetussa asemassa, koska on pystynyt itse yhdistämään vauvan imetyksen ja työn esimerkiksi pitämällä vauvaa paljon mukanaan töissään eduskunnassa. Hänestä olisi tärkeää kirjata lakiin oikeus imetys­ taukoihin.

maansa tukea Virta pitää erittäin tärkeänä. Hän muistaa lämmöllä, kuinka sairaalassa yhdessä lähdettiin etsimään syytä kivulle ja keinoja sen helpottamiseksi. Lisäksi Virta kertoo etsineensä tietoa imetyksestä etukäteen Itun nettisivuilta.

– Oli yllätys, kuinka paljon vauva viihtyi rinnalla. Vertasin itseäni toisiin ja olin väsynyt yöheräilyistä.

Kantoliinassa imettäminen helpotti meidän arkea, Virta kertoo.

Virta on imettänyt lastaan luontevasti eri paikoissa, mutta kertoo samaistuttavasti: – Kyllä minullakin on ollut tilanteita, joissa olen miettinyt voinko imettää.

Imetysuutisia 1/2021 19

Työn lomassa imettämisen hän kertoo välillä aiheuttaneen muissa osapuolissa hämmennystä. Virralle imetys on ennen kaikkea lapsen ruokkimista, vaikka se julkisessa keskustelussa on välillä haluttu nähdä hänen kannanottonaan.

Oman kokemuksen myötä imetys on avautunut ihan uudella tavalla Virralle. Ystävien realistisille kokemuksille hän antaa arvoa: – Ihanaa kun rinnalla on ollut ihmisiä, joiden kanssa on voinut puhua.

Asioista puhuminen lisää tietoa ja haasteetkaan eivät sitten tunnu niin henkilökohtaisilta.

TUTKITUSTI IMETYKSESTÄ

Imetys ja suun terveys Lapsen suuhun puhkeaa kaksikymmentä maitohammasta ensimmäisen kolmen vuoden aikana.

Imetys on turvallinen tapa ruokailla, kunhan muistaa huolehtia lapsen hampaiden pesusta aamuin illoin.

Imetyksestä on myös hyötyä lapsen purennalle ja leukojen oikeanlaiselle kasvulle.

TEKSTI SATU SUOMINEN JA HELENA STEDT

Maitohammasvaihe kestää lapsella noin puolivuotiaasta kuusivuotiaaksi. Kaikkien kahdenkymmenen maitohampaan pitäisi olla puhjennut, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Ensimmäisinä puhkeavat alaleuan etuhampaat ja seuraavaksi yläleukaan niiden vastaparit. Näitä seuraavat poskihampaat ja kulmahampaat.

Pienen hampaattoman lapsen suussa ei elä vielä kariesbakteeria. Tartunnan voi saada vasta ensimmäisen maitohampaan puhkeamisen jälkeen.

Jo vauvaikäisen pieniä hampaita tulisi hoitaa huolellisesti pesemällä ne aamuin illoin, sillä pysyvät hampaat saavat perustan maitohampaista.

Puhkeavien hampaiden kiille on

vielä keskeneräistä, ja siksi ne ovat erityisen alttiita kariekselle. Maitohampaissa reikiintyminen etenee huomattavasti nopeammin kuin pysyvissä hampaissa.

Miten maitohampaita hoidetaan?

Suun terveyden kannalta on tärkeää hoitaa pienenkin lapsen suuta oikealla tavalla. Hyvän suuhygienian vuoksi hampaiden pesuun totutellaan kahdesti päivässä heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua ja käyttämällä päivittäin fluorihammastahnaa. Alle kolmevuotiaan hampaiden harjauksessa käytetään pieni sipaisu fluorihammastahnaa kerran päiväsImetysuutisia 1/2021 20

sä, jossa fluoria on 1000–1100 ppm (parts per million). Toisella pesukerralla hampaat pestään pelkällä vedellä.

Imetys vähentää purentavirheitä

Lapsen ensimmäinen vuosi on tärkeä purennan kehityksen kannalta.

Imetys muokkaa leukojen ja purennan kehitystä oikeanlaiseksi. Tehokkaasti rintaa imevä vauva voimistaa imiessä suun alueen lihaksiaan. Suomessa tehty tutkimus on osoittanut, että lapsilla, joita on imetetty ensimmäiset elinkuukaudet tai pidempään, on vähemmän purentavirheitä maitohampaissa kuin niillä lapsilla, joi-

ta on imetetty vain vähän aikaa tai ei ollenkaan.

Yli yksivuotiaan imetetyn hampaiden hoito

Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana imetys ei ole riskitekijä maitohampaiden reikiintymiselle. On mahdollista, että imetettyjen lasten hampaiden reikiintymisriski on jopa pienempi kuin saman ikäisenä tuttipullolla ruokittujen. Imetyksen jatkuessa yli vuoden, puhjenneet poskihampaat altistuvat kariekselle, sillä niiden puhdistaminen on vaikeaa hampaiden ollessa eri tasossa edempänä olevien hampaiden kanssa. Äidinmaito sisältää runsaasti maitosokeria, jota kariesbakteerit käyttävät ravinnokseen. Yli yksivuotiaan lapsen hampaat kestävät 1–2 imetystä yössä, kun hyvästä suuhygieniasta pidetään huolta. Pidempään jatkuva tiheä yöimetys ei ole suositeltavaa suun terveyden näkökulmasta. Syljen eritys on heikointa öisin, joten se ei huuhtele hampaita samalla tavalla kuin päiväsaikaan.

pienenee, jos tartuntaa voidaan lykätä myöhäisemmäksi ja lapsen ruokailuja suunhoitorutiinit pitävät yllä hyvää suun terveyttä.

Heinonen, Timo 2007. Karieksen hallinta. Idies ky. 32.

Satu Suominen on suuhygienistiopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulun Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelmassa. Hän on kirjoittanut artikkelin opintojensa lopputyönä. Helena Stedt on THM ja lehtori Metropoliassa ja toiminut lopputyön ohjaavana opettajana.

Honkala, Sisko 2019. Hampaistot ja niiden kehittyminen. Terve suu. www.terveyskirjasto.fi/ terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00004

Lähteet Hausen, Hannu 2018. Jos maitohampaaseen tulee reikä, sen paikkaamisessa ei sovi viivytellä. Suomen hammaslääkärilehti. www. hammaslaakarilehti.fi/fi/tiede/jos-maitohampaaseen-tulee-reika-sen-paikkaamisessa-ei-sovi-viivytella Heimonen, Aura 2017. Imetys ja suun terveys.

Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. 40–42.

Äidinmaito yksistään ei aiheuta reikiä

Pelkkä äidinmaito ei aiheuta hampaiden reikiintymistä. Kariekseen on osallisena muitakin tekijöitä, kuten suuhygienian heikentyminen jos hampaita ei pestä säännöllisesti. Jos hampaat altistuvat sokeripitoisille juomille ja ruuille, se edesauttaa kariesbakteerien pesiytymistä suuhun ja lisääntymistä hampaiden pinnoilla.

Kariesbakteeri ei elä hampaattomassa suussa, joten lapsi voi saada tartunnan vasta, kun hän saa suuhunsa ensimmäiset maitohampaat. Kariesbakteeri tarttuu useimmiten syljen välityksellä. Siksi kenenkään ei pitäisi nuolla lapsen tuttia puhtaaksi tai maistaa ruokaa samalla lusikalla, jolla lapsi syö. Kariesbakteerin tartunnan riskiä voi mahdollisesti vähentää myös se, jos lapsen vanhemmat tai hoitaja käyttää ksylitolituotteita päivittäin. Lapsen kariesriski hampaissa Imetysuutisia 1/2021 21

Helenius-Hietala, Jaana 2019a. Karies. Terve suu. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk. koti?p_artikkeli=trv00100

Järvinen, Sirpa 2018. Miten imetys ja suun terveys tukevat toisiaan. hl.fi/documents/ 605877/3881737/MITEN+IMETYS+JA+ SUUN+TERVEYS+TUKEVAT+TOISIAAN+ 26.2.2018.pf/114c9914-edd5-45468724-898c33fb0366 Koskinen, Katja 2008. Imetysohjaus. Helsinki: Edita Karies: Käypä hoito -suositus 2014. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. www.kaypahoito.fi Sirviö, Kaarina 2019c. Lapsen kariesbakteeritartunnan ehkäisy. www.terveyskirjasto.fi/ terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00042

Imetystutkijan toive

Hyväksyntää ja näkyvyyttä pitkäkestoiselle imetykselle Jenny Säilävaara väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi tammikuun lopussa Jyväskylän yliopistossa.

Aiheena hänellä olivat pitkään imettäneet äidit.

TEKSTI NIINA MÄKINEN KUVA TOPI KILPI

Pitkäkestoisen imetyksen tutkiminen ei ollut Jenny Säilävaaralla alunperin suunnitelmissa. Vuonna 2012 kohauttanut Times -lehden kansi, jossa imetettiin leikki-ikäistä lasta, toimi lähtölaukauksena tutkimusaiheen valikoitumiselle. Jenny kertoo ärsyyntyvänsä naisiin kohdistuvasta rajoittamisesta.

– Mikä oikeus kenelläkään muulla on tulla sanomaan, että nyt toimit näin tai et toimi näin?

Myös omat imetyskokemukset vaikuttivat taustalla, mutta Jenny on halunnut tarkoituksella rajata omat kokemuksensa tutkijaroolin ulkopuolelle. Imetystutkijan tapaaminen kuitenkin kirvoittaa ihmisiltä helposti mielipiteitä ja kokemuksia esimerkiksi tiedekonferensseissa. Jenny nauraa, että tutkimuksen tekemisestä keskusteleminen on jäänyt vähemmälle, kun imetyksestä on riittänyt juttua.

– Kun mainitsen tutkivani pitkää imetystä, niin ihmiset yleensä ajattelevat, että isompaa lasta imetetään samalla tavalla kuin vauvaa. Ehkä se kertoo siitä, miten imetys meillä näkyy: vain pienen, lähes vastasyntyneen vauvan imetyksenä.

Jennyn tutkimus on ensimmäinen suomalainen pitkäkestoista imetystä

Imetyksestä koettiin ylpeyttä ja oman kehon toiminnallisuutta ihmeteltiin ihastellen. tarkastellut tutkimus. Äitien kirjoittamissa teksteissä taaperon ja isomman lapsen imetyksessä korostui kansainväliseen tutkimukseen verrattuna imetyksen arkisuus. Imetys oli osa elämää, eikä kovinkaan suunniteltua.

– Haluaisin varovaisesti väittää, että vastauksissa tulee läpi tietynlainen Imetysuutisia 1/2021 22

suomalaisen äidin käytännöllisyys. Äideillä ei myöskään ollut kiirettä palata raskautta edeltäneisiin mittoihin, mikä taas muualla tehdyissä tutkimuksissa usein nousee. Äideille taaperon ja isomman lapsen imetys oli luonnollista jatkumoa vauva-ajan imetykselle. Lähipiiris-

tä ja ulkopuolisilta saattoi sen sijaan tulla kommentteja siitä, mikä on sopivaa ja mikä liian pitkää imetystä.

– Esimerkiksi sukulainen saattoi sanoa, että nythän se täytti vuoden, niin nyt voi sitten lopettaa. Terveydenhuollossa taas ei oltu millään tavalla kiinnostuneita imetyksestä ensimmäisen vuoden jälkeen, ja jos siitä kertoi, kommentti saattoi olla, että pilaat lapsesi hampaat tai jotain vastaavaa.

Monet äidit olivat hankkineet paljon tietoa pitkäkestoisesta imetyksestä. Jenny kuvaa, että tutkittu tieto toimi äideillä suojana negatiivista kommentointia vastaan. Äitien kirjoituksissa imetyksellä oli monenlaista merkitystä. Osalle pitkäkestoinen imetys oli korjaava kokemus aiempien imetysongelmien tai lapsettomuuden jälkeen. Joillekuille imetys oli antanut uuden, myönteisen suhteen rintoihin. Imetyksestä myös koettiin ylpeyttä ja oman kehon toiminnallisuutta ihmeteltiin ihastellen.

– Toisaalta puhuessaan vartalostaan äidit käyttivät paljon huumoria, mikä voi olla myös tietynlaista itsensä suojaamista. Teksteistä nousi kuitenkin runsaasti lempeyden lisääntymistä omaa kehoa kohtaan.

Kirjoituksissa oli paljon myös onnen kuvauksia: kuinka esimerkiksi imetys päiväkotipäivän jälkeen oli yhteinen rauhoittumisen hetki. Imetykseen liittyvästä mielihyvästä äitien ei kuitenkaan ollut helppoa puhua ja heillä oli selvästi pelko siitä, että heidän kokemuksensa tulkitaan väärin seksuaaliseksi. Äidit kuitenkin liittivät imetykseen paljon emotionaalista ja myös ruumiillista mielihyvää. Mielihyvä liittyi konstailemattomasti esimerkiksi siihen, että imetys tarjosi mahdollisuuden hengähtää hetken ja istua alas.

– Tietysti mukana oli myös väsymistä siihen, että imettävän äidin täytyy olla koko ajan enemmän saatavilla. Mutta toisaalta, eihän isomman lapsen imetys ole kuitenkaan samal-

Onneksi olkoon!

Jenny Säilävaara väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 29.1.2021 Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimuksensa julkaistiin artikkeliväitöskirjana Pitkään imettäneet äidit – Tutkimus äitien fyysisestä, sosiaalisesta ja emotio­ naalisesta tilasta.

Väitöskirjaan sisältyvistä artikkeleista Imettämässä kaapissa?

Pitkään imettäneet äidit ja normatiiviset tilat valittiin Sukupuolentutkimus–Genusforskning -lehden Vuoden artikkeliksi vuonna 2016.

Tutkimuksen aineistona olivat kirjoituskutsulla kerätyt, äitien kirjoittamat kokemukset vauvavuoden jälkeen jatkuvasta imetyksestä sekä valtamedioiden pitkäkestoista tai julkista imetystä koskevat artikkelit. Väitöskirja on luettavissa maksutta netissä Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa. urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8503-5

la lailla sitovaa kuin vauvan kanssa.

Imetys voi hyvin olla tauolla vaikka viikonloppureissun ajan ja jatkua taas maanantaina.

Jenny kertoo äidistä, jonka lapsi oli vuoroviikoin isänsä luona ja imetystä oli vain joka toinen viikko.

– Äiti kertoi, että tunsi aina, että maito alkaa nousta, kun lapsi oli tulossa kotiin. Kyllä siinä on sellainen luonnon viisaus.

Tutkimusta varten kirjoittaminen oli ollut monelle tärkeää. Osa vastaajista suorastaan kiitteli mahdollisuudesta kertoa imetyksestään jollekulle turvallisesti, ilman pelkoa kritiikistä.

– Äideillä kyllä saattoi olla sisko, ystävä tai keskusteluryhmä, josta sai Imetysuutisia 1/2021 23

tukea mutta varmaan he kuitenkin kokivat, etteivät voi tavallisessa arjessaan pitkäkestoista imetystä niin paljon esiin tuoda, vaikka se heille itselleen oli tärkeä ja ihana asia. Tutkijana koin olevani etuoikeutettu, kun he kirjoittivat minulle ja sain voimaantua heidän tarinoistaan.

Osa tutkimukseen osallistuneista äideistä oli joutunut itsekin voittamaan pitkäkestoiseen imetykseen liittyviä ennakkoluulojaan oman imetysmatkansa varrella. Jenny on pohtinut sitä, kuinka erityyppiset lapsen ruokintaan liittyvät asiat saavat osakseen samankaltaista arvostelua. Englantilaisen Gill Thompsonin tutkimusartikkelin nimi, Shame if you do – shame if you don’t, kuvaa ilmiötä osuvasti.

– Jos annat maitoa pullosta julkisessa tilassa, sua saatetaan katsoa.

Jos imetät taaperoa julkisessa tilassa, sua saatetaan katsoa. Olisi kiinnostavaa tutkia näitä yhtäläisyyksiä. Äitien kuvaukset ympäristön negatiivisista asenteista aiheuttivat tutkijalle turhautumista ja surua. Jenny nostaa esiin huolensa pitkään imettävien äitien mahdollisuudesta tuoda esiin lapsiperhearkeen liittyviä tavallisiakaan väsymyksen ja kuormituksen kokemuksia.

– Aina jos sanot, että olen väsynyt ja imetän, sulle sanotaan, että lopeta imetys. Ymmärrän hyvin, että äidit eivät halua tuoda imetystä edes esiin, koska siihen liittyy niin vahvasti se, että imetys on oma valinta. Että ei saa valittaa, koska on itse valinnut.

Jenny on iloinen siitä, että hänen tutkimustyönsä on auttanut lisäämään keskustelua pitkäkestoiseen imetykseen liittyen.

– Mä koen itse kauhean tärkeäksi, että saisin tuoda esiin nimenomaan äitien kokemuksia. Toivon, että aiheen medianäkyvyys auttaisi siinä, että äidit eivät kokisi olevansa niin yksin.

Kolumni

Kuka saa puhua imetyksestä?

Viime aikoina mediassa on käyty ilahduttavan runsasta keskustelua imetyksestä. Hyvä niin! Imetys kuuluu kymmenillä tuhansilla perheillä jokapäiväiseen elämään, kuten muukin syöminen tai vaikka nukkuminen. Imetys ei kuulu keskustelussa kuten ei elämässäkään suljettujen ovien taakse, näkymättömiin.

Mikä imetyskeskustelussa on sitten vikana? Lyhyesti sanottuna, se puhuu patriarkaalisella äänellä imettävien perheiden ylitse. Se pohjautuu oletukseen siitä, että ulkopuolinen taho, vaikka sitten kommentoija tai terveydenhuollon ammattilainen, tietää mikä on parhaaksi perheelle ja millaista apua perhe tarvitsee juuri sillä hetkellä. Imetys nähdään keskustelussa usein perheiden ylimääräisenä rasitteena, vaatimuksena, jota terveydenhuollon ”imetyksestä innostuneet” kätilöt ja terveydenhoitajat, THL ja WHO ylläpitävät.

Tämä ei tietenkään ole vain suomalainen ilmiö, vaan taustalla on laajempi keskustelu. Maailmalla imetyksen suhde feminismiin on ollut aina hankala. Ovatko synnyttäminen, imetys ja lapsen hoivaaminen naisen etuoikeus ja ylpeä tehtävä vai rasite ja sorron ilmentymä? Mitä synnyttäneet äidit ja perheet kaipaavat? Yhdysvalloissa feministissävytteinen keskustelu kääntyy usein siihen, että imetys heikentää naisen jaksamista ja imetystä ”vaatimalla” suorastaan syyllistetään äitejä ja pakotetaan heidät oman hyvinvointinsa kustannuksella väsymyksen sakeaan sumuun.

Keskustelun toisellakin puolella näin saattaa välillä tapahtua. Sanalla laktivismi on maailmalla jo todella huono kaiku: se yhdistetään syyllistävään puheeseen, jossa imetys menee kaiken ylitse ja jossa mitätöidään äidin ja perheen hyvinvoinnin tärkeyttä imetyksen vuoksi. Suo-

mellakin on tästä valitettavan pitkät perinteet: imetyksen tärkeyden korostaminen ilman että perheille annetaan työkaluja onnistua siinä, kuten kunnollista imetysohjausta, on pahimmillaan syyllistävää ja häpeää tuottavaa.

Sekä imetyksen puolestapuhujat että siihen kriittisesti suhtautuvat lankeavat lopulta samaan syntiin: ajattelemaan, että he tietävät äitiä ja perhettä paremmin mikä auttaa perhettä jaksamaan. Kuka tietää parhaiten, mikä perhettä auttaa? Hassu kysymys, perhe itse tietenkin. Ammattilaiset ja vertaistuki tarjoavat vaihtoehtoja, toimivat keskustelukumppanina ja pohdinnan kaikupohjana.

Palatakseni otsikon kysymykseen: kuka saa puhua imetyksestä? Kaikki saavat, kunhan keskustelussa muistetaan nostaa imettävä perhe keskiöön ja puhua heille ja heistä, ei heidän ylitseen. Sanoa, että jokainen perhe voi valita itselleen parhaiten sopivat vaihtoehdot ja jättää omaan kokemukseen tai oletukseen perustuvat neuvot imetyksen jatkamisesta tai lopettamisesta antamatta. Imetysrauhaa, myös keskustelussa imetyksestä!

Riikka Ikonen

Ikonen työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella erikoistutkijana.

Esitetyt näkemykset ovat hänen omiaan.

Imetysuutisia 1/2021 24

Podcast-vin ki

t

Mama Mojo

Sydänääniä

Mama Mojo on podcast äitien seksuaalisuudesta. Jaksot pohjautuvat vieraiden omiin kokemuksiin ja ajatuksiin ja hostina toimii doula, seksologi, tuleva seksuaaliterapeutti Anna-Riitta Kässi.

“Mama Mojo on podcast äitien seksuaalisuudesta ja seksistä. Jaksojen vieraiden kanssa murretaan äitimyyttiä ja näytetään äitiyden moninaisuus – erilaiset ilot, haaveet ja haasteet seksuaalisuudessa. Ajatuksia herättäen, vertaistukea tarjoten, luvan antaen.”

Podcastia voi seurata Instagramissa @annariittakassi ja #mamamojopodcast. Kuunneltavissa Pod­beanissa, Spotifyssa sekä Applen podisovelluksella. Uusi jakso julkaistaan torstaisin.

Sydänääniä -podcastissa käsitellään synnytyskokemuksia. Sarjan hostina on doula Karoliina Kuvaja, joka toimii myös Vaara-kollektiivissa.

Podcast on saanut Koneen säätiön tukea.

“Jokaisessa jaksossa yksi synnyttänyt purkaa kokemuksiaan raskautumisesta, raskaudesta, synnytyksestä sekä lapsivuodeajasta.

Sarjassa katsotaan armollisesti ja lempeydellä kaiken muuttavaa kokemusta. Sarja voi toimia synnytykseen valmistautuvalle vertaistukena ja toisaalta jo synnyttäneelle purkavana kokemuksena.”

Sydänääniä -sarjan kuulumisia voi seurata Instagramissa @sydanaaniapodcast ja se on kuunneltavissa Pod­beanissa ja Spotifyssa. Uusi jakso julkaistaan tiistaisin.

Kehtaanko kysyä?

Kehtaanko kysyä -podcastsarja pyrkii vastaamaan äitien elämää ja kehomuutoksia koskettaviin kysymyksiin, jotka usein koetaan noloiksi ja hävettäviksi. Podcastissa Nordic Fit Maman Riina Laaksosen kanssa keskustelevat eri aihealueiden asiantuntijat sekä äidit. Aiheina ovat muun muassa erilainen vanhemmuus, rakkaus, seksi ja deittailu, suolistopulmat ja virtsankarkailu sekä imetys.

Podcastit ovat kuunneltavissa Spotifyssa joko suoraan tai osoitteen nordicfitmama.fi kautta.

Imetysuutisia 1/2021 25

Kirjavinkki Jaana Mero

nen

Kirsi Hiilamo & Heli Pruuki: Aina tytär, aina äiti – Aikuisen naisen suhde äitiin Kirjapaja, 2021 184 s.

“Äiti on aina äiti – jotain erilaista, jotain enemmän kuin kukaan muu.” Hiilamo ja Pruuki ovat psykoterapeutteina työskennellessään todenneet, että äidillä on paljon vaikutusta ja valtaa naisen elämässä. He haluavat kirjansa avulla auttaa aikuista naista tutkimaan suhdetta äitiinsä. Äitisuhteen tutkiminen auttaa selkeyttämään kummallekin tärkeää ihmissuhdetta ja hakemaan sopivaa etäisyyttä ja läheisyyttä.

Kirjassa käydään läpi äidin ja tyttären suhdetta sikiöajasta äidin kuoleman herättämiin tunteisiin saakka. Suhdetta äitiin voi käsitellä äidin kuoleman jälkeenkin. Vauva kaipaa hyväksyvää katsetta äidiltään ja luo näin kuvaa itsestään ihanana ja arvokkaana. Äidillä on vaativa tehtävä lukea vauvan tarpeita ja ideaalimaailmassa hän osaisi tarjota juuri sitä mitä lapsi kunakin hetkenä kaipaa. Jokainen äiti on kuitenkin vajavainen ja tekee virheitä. Kirja auttaa huomaamaan omassa lapsuudessa opittuja tapoja ja käsityksiä itsestä sekä ymmärtämään, miksi äiti on saattanut olla esimerkiksi kriittinen lastaan kohtaan.

Teos auttaa ymmärtämään, miksi oma äitisuhde saattaa tuntua vaikealta. Se esittelee lyhyesti erilaisia persoonallisuushäiriöitä ja niiden vaikutuksia läheiseen suhteeseen.

Joitakin teemoja käydään läpi elokuvista tuttujen teemojen ja esimerkkien avulla. Psykoterapeutit käyttävät havainnollistamiseen haastattelumateriaaleja, jotka avaavat tytärten kokemuksia. Äitisuhde vaikuttaa kaikkiin suhteisiin, erityisesti naisten välisiin suhteisiin. Sisarussuhteessa koettu kateus voi

vaikeuttaa ystävystymistä toisten naisten kanssa. Työpaikoilla äitisuhteen ongelmat voivat heijastua niin esihenkilöön kuin työtoveriin.

Raskaus ja äitiys nostaa pintaan tarvitsevuuden ja turvattomuuden haavoja. Synnytys muuttaa äidin saamaa huomiota, kun ympäristö kohdistaa katseensa vauvaan.

Kun lapsi kasvaa, hän herättää äidissä käsittelemättömien ja kiellettyjen aggressioiden alueita. Samalla uudelle äidille avautuu kuitenkin myös mahdollisuus kokea uudelleen lapsuuttaan ja rakentaa oman lapsensa lapsuutta paremmaksi.

Myötätunto ja mentalisointi ovat tärkeimpiä vanhemman taitoja. Jos niitä ei ole lapsuudessa oppinut, saattaa joutua tekemään paljon töitä pystyäkseen ilmaisemaan empatiaa. Myötätunto on tärkeä taito lapsellekin opetettavaksi ja siihen äidin malli on ensisijaisen tärkeä. Terapiassa voi harjoitella myötätuntoa niin itseä kuin muitakin kohtaan. Vanhemmuudessa mentalisaatio tarkoittaa kiinnostusta lapsen kokemuksista ja kykyä erottaa oma ja lapsen mieli. Mentalisaatio parantaa vuorovaikutusta kaikissa suhteissa ja tukee lapsen kehitystä.

Lukija pääsee kirjoittajien ehdottamien työkalujen avulla tutkimaan suhdettaan äitiin ja ymmärtää sitä paremmin. Lopussa on kahdeksan tyttären kirjeet äideilleen, joista voi hakea inspiraatiota kirjeeseen omalle äidilleen.

Imetysuutisia 1/2021 26

Lastenkirja

vinkki Iiris Maalo

Emili Osara: Miisan ja Samun seikkailut Basam Books, 2020 41 s.

Miisan ja Samun seikkailut -kirja käsittelee elämäntapojen merkitystä jaksamiseen, hyvinvointiin ja terveyteen. Kirja kannustaa lukijaa ja lasta havainnoimaan, keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä.

Tarina alkaa Miisan sairastelulla, jolloin hänen supervoimansa ovat heikot eikä niitä voi juuri käyttää. Samukin sairastuu, koska ei muistanut pestä käsiään tultuaan kotiin Miisan luota. Onneksi molemmat ymmärtävät levätä ja syödä terveellisesti, jolloin voimat palautuvat ja sankarit pääsevät takaisin arjen pelastustöihin. He auttavat verkkoon juuttunutta norppaa, kissanpennun alas puusta, koiran takaisin kotiin, seeprat ahdingosta Afrikassa sekä pientä leppäkerttua kiusaamistilanteessa. Kaikkien pelastustehtävien välissä Miisa ja Samu huolehtivat omien voimiensa keräämisestä, jotta ne eivät ehtyisi.

Kirjan tarinat etenevät rauhallisesti, kuvaillen terveellisiä elämäntapoja sekä niiden edellytyksiä ja vaikutuksia.

Paikoitellen itse seikkailut tapahtuvat nopeasti ja pääpaino onkin Miisan ja Samun voimien kerryttämisen kuvauksessa. Tarinan avulla kerrotaan ihanasti terveellisten elämäntapojen vaikutuksesta jaksamiseen ja olemiseen.

Kirjassa korostuvat myös muut tärkeät teemat kuten ystävyys, auttaminen, luonnonsuojelu ja jokaisen omat vahvuudet.

Kirjassa käytetään monipuolisesti käsitteitä: marjoista puhutaan tarkemmin mustikoina ja mustaviinimarjoina sekä avataan vitamiinien ja kivennäisaineiden merkitystä.

Näistä aiheista saa hyviä keskusteluja lapsen kanssa yhdessä kirjaa lukiessa.

Havainnointitaitojen tukemiseksi kuvituksista voi yhdessä lapsen kanssa etsiä pientä punaista mansikkaa.

Kirjan yksi vahvuus ehdottomasti on myös tunnetaitoja tukevat selkeät tarinat sekä niihin liittyvät kysymykset lukijalle. Tarinoita ja kysymyksiä on helppo pohtia yhdessä lapsen kanssa: Mikä on minun supervoimani? Entä unelmani?

Kirja sopii kaiken ikäisille, mutta erityisesti 2–4-vuotiaiden kanssa yhdessä luettavaksi. Myöhemmin omassa arjessa kirjan tarinoihin voi palata ja pohtia, miksi kannattaa pestä kädet, syödä parsakaalia tai nukkua riittävästi.

Kirja tukee lapsen tunnetaitojen kehittymisen lisäksi hänen itsestä huolehtimisen taitojaan kohti hyvinvoivaa elämäntapaa.

Imetysuutisia 1/2021 27

Imetystarinani TEKSTI ELINA KANNINEN

Olin 26-vuotias toimintaterapeuttiopiskelija, kun aloin odottaa esikoistani vuonna 2010. Odotusaika oli leppoisaa ja helppoa, oli hyvin aikaa perehtyä vauvoihin, kokemusta kun ei sellaisista vielä ollut. Törmäsin tilastoon, että täys­ imetettyjä lapsia Suomessa on vain alle prosentti, siis 1 %! Siis mitä ihmettä, eikös sitä suositella 6 kk?

Alkoi perehtyminen imettämiseen, teoriaan, kikkakonsteihin ja asentoihin. Sain tuttavaltani imetysoppaan saatteena: ”jos pärjäätte ilman tuttia ensimmäisen kuukauden niin kaikki menee hyvin!” ja tästä tuli ohjenuorani. Neuvolassa puhuttiin tuolloin imetyksestä vähän.

Kun kerroin tavoitteestani päästä 6 kk täysimetykseen, annettiin ymmärtää tavoitteen olevan utopistinen. Pyh, jos WHO suosittelee jotain, sen teen.

Teoriassa kaikki oli suunniteltu: vauva maailmaan, vaunulenkkejä ihanassa kesäsäässä, 6 kk täysimetystä, opiskelua luppoaikoina ja äidille omaa aikaa pumpatun maidon turvin. Tutit annettu pois, imetystä tukevat tuttipullot hankittu, mies perehdytetty, neuvola vakuutettu tavoitteen helppoudesta ja läheiset tinkimättömyydestäni asian suhteen. Lasketun päivän aattona

synnytys alkoi ja vuorokautta myöhemmin, täpärästi hätäsektio väistäen, pieni rääpäle oli siinä.

Synnyttäminen ei sitten ollutkaan ihan niin helppoa kuin opetusvideolla annettiin ymmärtää, mutta heti kun pääsin jaloilleni, aloin jo odottelemaan maidonnousua. Meni yö, meni toinen yö. Meni viikko ja heräsin kun rintojeni tilalla oli räjähtämispisteessä olevat ilmapallot. Se huvitti peilissä jonkin aikaa, kunnes näkyyn alkoi liittyä myös mustat rinkulat silmien alla ja käsittämättömästi sotkeutuneet hiukset. Tilannetta ei helpottanut kuumin kesä vuosikausiin. Vauvalle ei voinut pukea juurikaan vaatteita, itselläkin oli hiki pelkästä olemisesta. Neljä lasta tuosta noin vain imettänyt isoäiti vaati, että vauvalle pitää antaa vettä pullosta. Istuin 6. kerroksessa olleen asuntomme sohvalla, pelkissä pikkuhousuissa, vauva pelkissä vaipoissa sylissäni, ihanassa hikisessä symbioosissa, kun ikkunan taakse nousi nosturillinen työmiehiä korjauspuuhiin. Vilkuttelin ikkunaan ja mietin, miksi sälekaihtimiin ei ole keksitty kaukosäädintä. Neuvolassa vihjailtiin, että pitäisikö tavoitetta vielä miettiä, mutta pidin pääni väkisin. Nyt

Imetysuutisia 1/2021 28

mietin, että elämäni oli melkoinen farssi sen kaiken keskellä.

Opinnot olivat hyvällä mallilla, tein opinnäytetyötä sekä suoritin jonkun kurssinkin vauvan kanssa.

Tämä tuntui ihan helpolta, kun kotona oli mies, joka oli töissä vain iltaisin. Pumppasin maitoa varastoon ja pääsin kouluun ja tapaamaan ystäviä. Kun esikoinen oli noin 4kk ikäinen, jatkoin opintoja tiiviimmin ja koulupäivien jälkeen palasin vauvantuoksuiseen idylliin, jossa minua tarvittiin lähinnä maidontuotantoon. Iltaisin ja öisin, kun olin vauvan kanssa kahden, mietin, miten tästä selvitään.

Halusin kuitenkin saada opinnot loppuun mahdollisimman pian ja aloittaa töiden etsimisen.

Jälkeenpäin ajateltuna, en ymmärrä miten pystyin siihen kaikkeen. Lähtemään aamulla töihin, kun muut jäävät nukkumaan. Valvomaan illat odottaen, että vauva osoittaisi edes hiukan väsymyksen merkkejä. Mutta lapsi kasvoi pelkällä äidinmaidolla, joten koin onnistumisen iloa, vaikka väsynyt siitä kaikesta olinkin. Olin kuullut, että kaikki pienten lasten vanhemmat ovat! Imetyksestä luovuin osin haikeasti, mutta toisaalta helpottuneena 1 v 2 kk iässä.

Olenkin monta kertaa miettinyt, että olisinpa osannut pyytää apua.

Esikoinen oli 3-vuotias, kun aloin odottaa kuopustani. Raskauden loppuvaiheessa kävin monet keskustelut itseni kanssa tuntien kaikkea epätoivosta onneen, kun mietin, että kaikki alkaa alusta. Esikoinen oli oppinut omatoimiseksi ja oli ikäisekseen taitava pakkaus kaikin puolin, yötkin nukuttiin hyvin. Kaikki oli jotenkin muuttunut niin vapaaksi, eikä aika ollut vielä kullannut muistoja vauvavuoden uuvuttavuudesta.

Toisaalta oli ihanaa, koska edessä olisi oikea äitiysloma. Suunnittelin, että pystytän takapihalle aurinkotuolin ja nautin vauvan kanssa kesästä. Satoi koko kesän, aurinko näyttäytyi yhtenä viikonloppuna neljän kuukauden aikana.

Imetys oli saanut selvästi enemmän jalansijaa terveydenhuollossa ja neuvolassa arvostettiin esikoisen onnistunutta täys­ imetystä, tuettiin ja kannustettiin.

Ollakseen yhtä täsmällinen, pikkusiskokin syntyi laskettuna päivänään. Synnytys oli voimauttava ja neljässä vuodessa askelia kohti vauvamyönteistä sairaalaa oli otettu. Vauva nostettiin rinnalle, ihokontaktin merkitystä korostettiin ja imetyksen ensihetkiä tuettiin.

Ei mennyt kauaa, kun huomasin, että vauva oli aivan toista maata kuin siskonsa. Vauva saikin pian lempinimen ”terapiavauva”.

Asiaan saattoi tietenkin vaikuttaa se, että olin oikealla äitiyslomalla ja muutkin perheessä elivät normaalissa päivärytmissä. Aloin huomata, että imetys olikin aika helppoa ja vaivatonta. Ei kipua, raivareita, äheltämistä, asentorajoitteita, imetys sujui missä tahansa. Ainoa rajoite oli, että vauva oli totaalikieltäytyjä. Kokeiltiin kymmeniä tutteja ja tuttipulloja, hörpytystä, huijaamista, kaikkea. Mutta ei, vauva ei suostunut mihinkään temppuun. Pumppasin alussa maitoa varastoon ja pakastimesta löytyi vielä viime vuonna muutama hautautunut aarre. Täys­ imetys oli todella helppoa, kun mikään muu ei kelvannut.

Neuvolassa kasvua seurattiin esikoista rennommin, olihan edellinenkin ollut pikkuinen ja silti kasvanut lopulta omalla käyrällään varsin hyvin. Terapiavauva kasvoi ja samalla opetti. Opetti huomaamaan, miten temperamentti ja luonne voi näkyä vahvasti jo vauvana. Sittemmin myös moni esikoisen kanssa käyty epätoivoinen taistelu sai selityksensä.

Imetysuutisia 1/2021 29

Esikoinen on herkkä, yhtä herkkä kuin äitinsäkin. Kiinnostunut jokaisesta äänestä ja huomaa ympäristöstään ihan kaiken, haluamattaankin. Jos vauva olisi osannut puhua, olisiko hän kertonut, että vaatteet tuntuvat liikaa ja äidin syömät ruuat maistuvat maidossa tai valot ja äänet sattuu?

Olenkin monta kertaa miettinyt, että olisinpa osannut pyytää apua.

Kuvittelin, että vaikeudet kuuluvat asiaan ja pitää vain olla sitkeä.

Olisinpa ymmärtänyt, että kyse oli luonteesta ja ominaisuuksista, ihanista rikkauksista ja piirteistä, joita esikoinen kantaa tänäkin päivänä. Monesti olen yllättänyt itseni haaveilemasta imetyksestä. Voisinpa olla raskaana, imettää ja lojua loputtomiin vauva sylissäni.

Elää esikoisen vauva-ajan uudelleen ja kokeilla, olisiko kaikki helpompaa nyt. Todennäköisesti ei, mutta tietäisin, että kaikesta selviää, varsinkin jos osaa laskea rimaa ja puhua.

Onko sinulla oma imetystarina, jonka haluaisit jakaa lukijoidemme kanssa? Kirjoita noin 5000 merkin pituinen teksti ja lähetä se meillle. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä ja valita julkaistavat tarinat. Voit kirjoittaa halutessasi nimettömänä. Tarinat voi lähettää osoitteeseen imetysuutisia @imetys.fi

Yhdistys & Uutiset

Syyskokous valitsi yhdistykselle uuden puheenjohtajan Imetyksen tuki ry:n syyskokous valitsi yhdistyksen hallitukselle uuden puheenjohtajan marraskuussa 2020. Valituksi tullut Tuuli-Annika Kuusaari aloitti tehtävässä 1.1.2021.

Syyskokouksessa valittiin myös kolme varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen erovuoroisten tilalle. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi tulivat valituksi Anniina Heikkinen Sotkamosta, Sofia Kuntsi Espoosta ja Martta Lindström

Lahdesta. Jäsenistä Anniina on jo vaikuttanut hallituksessa yhden kauden.

Martta ja Sofia ovat uusia tulokkaita.

Hallituksen varajäseneksi valittiin Taru-Tuulia Marsalo Helsingistä.

Onnea ja lämpimästi tervetuloa hallitukseen kaikille uusille ja jo vähän kokeneemmillekin hallituslaisille!

Hallitusvaalin lisäksi kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousar-

vio. Hyväksytyn toimintasuunnitelman voit käydä lukemassa yhdistyksen nettisivuilta osoitteessa imetys.fi Muistattehan, että jäsenkokoukset ovat yhdistyksen jäsenen mahdollisuus ja paikka vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat niihin lämpimästi tervetulleita. Yhdessä saamme enemmän ja parempaa aikaan!

STEA myönsi Imetyksen tuki ry:lle vuotta 2020 vastaavan avustuksen STEA myönsi Imetyksen tuki ry:lle 289 450 euron suuruisen avustuksen vuodelle 2021. Avustussumma on sama kuin vuodelle 2020 myönnetty avustus.

Päätöksiä vuoden 2021 avustuksista edelsi alkusyksystä suuri huoli ja vilkas keskustelu, kun Valtiovarainministeriö esitti budjettiesityksessään sosiaalija terveysjärjestöjen rahoitukseen mittavaa leikkausta. Järjestöt mobilisoivat rahoituksensa tueksi voimakkaan vaikuttamiskampanjan, joka osaltaan vaikutti siihen, että rahoitusleikkaus saatiin peruttua ja puuttuva summa kompensoitua muualta.

Vaikka tarve nyt myönnettyä suuremmalle avustukselle on imetystuen kohdalla selkeästi olemassa, voimme olla tyytyväisiä siihen, että avustuksen taso pysyi ainakin vielä tulevan vuoden ennallaan. Tulevaisuudesta emme tiedä ja järjestöjen rahoitus näyttää edelleenkin ja pitkällä aikavälillä hyvin epävarmalta. Muiden järjestöjen mukana, myös Imetyksen tuen tulee vahvistaa omaa rahoituspohjaansa ja etsiä ennakkoluulottomasti uusia rahoituslähteitä ja kumppanuuksia toimintansa tueksi.

Imetysuutisia 1/2021 30

Yhdistys & Uutiset

Jäsenlupaus Jäsenet ovat Imetyksen tuki ry:lle arvokkaita ja tärkeitä, ja tätä silmällä pitäen yhdistys laati jäsenlupauksen. Lupaus kertoo, mitä voi odottaa, kun liittyy Imetyksen tuki ry:n jäseneksi.

ImetysAkatemia kouluttaa tukiäitejä ImetysAkatemia eli imetystukiäitien oma verkkokoulutusympäristö avautui joulukuussa 2020. Verkkokurssit korvaavat perinteiset Imetystuen jatkokurssit vuoden 2021 alusta alkaen. Kouluttajavetoisten verkkokurssien lisäksi ImetysAkatemiassa voi opiskella omatoimisesti eri imetysaiheista ja kartuttaa tukemisen taitoa. Myös tauolta palaaville vapaaehtoisille on oma koulutus.

ImetysAkatemian myötä jokaisella imetystukiäidillä on tasavertainen pääsy jatkokoulutukseen asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi lisäkoulutuksia voi valita aiempaa vapaammin oman kiinnostuksen ja osaamisen perusteella.

Imetyksen lohtukirja jäsenille tarjoushintaan

Lupaamme jäsenillemme puhua imetyksen ja imettävien perheiden puolesta, tukea perheitä imetyksessä ja vanhemmuudessa ja tarjota lämminhenkisen ja hyvin­vointia tukevan yhteisön, jonka sisällä voi vaikuttaa tärkeän asian edistämiseksi.

BUPU

Jäsenetu

15 €

Imetyksen tuen jäsenenä saat Imetyksen lohtukirjan tarjoushintaan 15 € (normaalihinta 20 €). Hinta sisältää postikulut.

Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka kuvaa imetystä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista. Kirja on syntynyt Imetyksen tuki ry:n, yhdentoista muun järjestön sekä lukuisten suomalaisten äitien yhteistyönä Esteetön imetys -hankkeessa.

Tee tilaus Imetyksen tuki ry:n järjestösihteerille sähköpostitse: jenni.viljalinna@imetys.fi Saat sähköpostitse laskun, jonka maksettuasi kirja lähetetään sinulle postitse mahdollisimman pian. Tarjous on voimassa niin kauan, kun kirjaa riittää.

WWW.BUPU.FI

IHANAT BUPU-KORUT! IMETYSUUTISTEN LUKIJOILLE ALENNUSKOODI BUPUN VERKKOKAUPPAAN KOODILLA IMETYS2021 SAAT OSTOKSISTASI 20 % ALENNUKSEN KESÄKUUN LOPPUUN SAAKKA

Imetyksen asiantuntija jo 35 vuotta

Tutustu Lansinoh-valikoimaan: www.lansinoh.fi

Hoitava ja parantava rintasidos

Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen?

Nursicare vähentää tutkitusti kipua* ilman lääkeaineita ja parantaa rikkoutuneet rinnanpäät hellästi SUOJAA • LIEVITTÄÄ KIPUA • PARANTAA

Lue lisää www.nursicare.fi Facebookissa nursicaresuomi

Verkkokauppa www.bit.ly/ostanursicare

Jälleenmyyjät www.bit.ly/nursicaremyyja

Maahantuoja Steripolar Oy | www.steripolar.fi | 09 417 606 00 *Beitz AJ, Newman A, Kahn AR, Ruggles T, Eikmejer L. A Polymeric Membrane Dressing With Antinociceptive Properties: Analysis With a Rodent Model of Stab Wound Secondary Hyperalgesia; The Journal of Pain, February, 2004;5(1):38-47

Taidetta rinnasta Koutaffa Ceramicsin (Meeri Koutaniemi ja Sami Yaffa) mallistoon kuuluvat keraamiset rinnat, jotka ovat valokuvaaja ja kuvataiteilija Koutaniemen luomuksia.

Taiteilija itse kertoo taidekeramiikkansa synnystä näin:

"

TEKSTI MEERI KOUTANIEMI KUVAT MEERI KOUTANIEMI, NORA SAYYAD, SUSANNA MIKANDER JA MIKKO OVASKA

Saimme idean keramiikkaamme lahjaksi saadusta keramiikkakurssista vuonna 2019 Munkaa Designin kanssa. Rakastuimme Samin kanssa molemmat keramiikkaan kertaheitolla!

Olemme opiskelleet ja harjoitelleet keramiikan tekoa käytännössä nyt yli 1,5 vuotta. Perustimme Koutaffa Ceramicsin Samin kanssa syksyllä 2020, kun pidimme ensimmäisen yhteisen taidenäyttelymme Helsingissä. Näyttely koostui niin maalauksista, valokuvista kuin taidekeramiikasta.

Keraamiset rinnat syntyivät savimöhkäleen edessä seisoessa työhuoneellani syksyllä 2020. Näyttelyn avajaisiin oli kuukausi ja koronan takia emme pystyneet hakemaan valmiita teoksiamme toisesta kodistamme Mallorcalta Suomeen. Tuijotin savea ja mietin, minkä muotoisen esineen olen aina halunnut tehdä. Vastaus oli välitön: rinnan. Rinta symboloi minulle ennen kaikkea luontoäidin voimaa ja kykyä imettää jokaista elollista maan päällä. Samalla rinta on meille kaikille yhteinen, me kasvamme sen maidosta. Rinta on feminiininen, arkinen ja ihmeellinen.

Sain rinnoille lämpimän vastaanoton niin näyttelyssä kuin sosiaalisen median kautta. Jokaiselle rinnan

muoto resonoi eri tavalla, symboloiden eri asioita. Sain palautetta, kuinka lasituksen värit ja muodot toivat jollekin mieleen taistelun rintasyövän kanssa, toinen halusi rinnan seinälleen muistoksi imetystaipaleestaan. Saamani palaute auttoi itseäni ymmärtämään, miten moniulotteinen teema rinta on, ja kuinka paljon muistoja prosessoimme siihen. Taidekeraamisena esineenä rinta seinällä on kuin pieni seinästä kasvava vuori. Omalla seinälläni rinnat herättävät inspiraatiota sekä luontoäidin että naisen valtavasta voimasta ja potentiaalista.

Rinnat eivät perustu ihmisen tai naisen rintaan, eikä niiden malleissa ole käytetty oikeaa rintaa. Rinnan muoto ei siis vastaa ihannerintaa muodoltaan tai kooltaan, eikä ota kantaa dokumentaarisesti rintaan vaan symboloi rinnan olemusta, voimaa ja leikkisyyttä. Rinta on monelle myös kipeä ja haastava aihe, niihin liittyy paljon traumoja, ne ovat yhteiskunnassamme vahvasti seksualisoitu, ja moni rintasyövän sairastanut on joutunut luopumaan omastaan. Rinta ei ole aiheena kenenkään yleistettävissä, vaan se on vapaa jokaisen yksilölliselle tulkinnalle ja tunteelle.»

Imetysuutisia 1/2021 34

Koutaffa Ceramicsin takana ovat aviopari Meeri Koutaniemi ja Sami Yaffa.

Keraamisista rinnoista saa lisätietoja tai niitä voi ostaa osoitteesta www.koutaffaceramics.com

Imetysuutisia 1/2021 35

Kuva: iStock / Stígur Már Karlsson /Heimsmyndir

Vinkkaa kaverille jäsenyydestä,

TUE IMETYSTÄ TUPLASTI! imetys.fi/jasenyys