Perhevapaauudistus tuo perheille joustavuutta

Perhevapaauudistus tuo perheille joustavuutta

Äidin ei esimerkiksi tarvitse olla kotona koko vanhempainvapaata, sillä hän voi jakaa vapaitaan halutessaan puolison tai jonkun muun kesken.

Pitkään valmisteilla ollut perhevapaauudistus saatiin voimaan viime vuoden elokuussa. Kelan perhe-etuuksien etuuspäällikkö Johanna Aholainen kertoo, että asiakkaat ovat ottaneet uuden mallin vastaan hyvin.

– Olemme saaneet positiivista palautetta. Varauduimme elokuun alussa kysymystulvaan, mutta suurempaa hämmennystä ei ole ollut.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perhevapaauudistuksen taustalla on halu saada aikaan perheiden sisäisen lastenhoitovastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Kotihoidon tukijärjestelmä sekä oikeus olla poissa töistä kolmeen ikävuoteen pysyvät ennallaan. Myös muut lastenhoidon tuet, kuten yksityisen hoido tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha säilyvät ennallaan.

Vanhempainpäivärahoja uudistettiin keskeisesti viimeksi vuonna 2013, jolloin isille lisättiin joustavuutta isyysrahan käyttöön. Isät saattoivat pitää isyysrahaa muutoksen jälkeen joustavasti aina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

– Tässä mittakaavassa mallia ei ole kuitenkaan aiemmin uudistettu, kertoo Aholainen.

Uusia termejä ja enemmän vapaita

Aiemmassa mallissa perhevapaat koostuivat äitiysrahasta, jota makset- tiin 105 arkipäivältä alkaen noin kuukautta ennen laskettua aikaa. Tämän jälkeen alkoi vanhempainrahakausi, joka vanhempien oli mahdollista jakaa. Sen kesto oli aiemmin 158 arkipäivää eli noin seitsemän kuukautta. Toiselle vanhemmalle maksettiin isyysrahaa 54 arkipäivältä. Tästä enintään 18 arkipäivää toinen vanhempi voi olla kotona samaan aikaan äidin kanssa.

– Tässä uudessa mallissa vanhempainraha-aika on pidempi. Päiviä voi myös säästää, mutta toki niiden käyttöön vaikuttaa myös työsopimuslaki ja työehtosopimukset, Aholainen arvioi.

Uusi perhevapaamalli koostuu raskausrahasta, jota synnyttävä vanhempi voi saada joustavasti 14–30 päivää ennen vanhempainvapaan alkamista. Vanhempainrahapäiviä on käytettävissä yhteensä 320 arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, vapaat jakautuvat ensisijaisesti tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää.

– Omista vapaistaan voi halutessaan siirtää 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle, mutta loput vapaat perhe menettää, jos niitä ei ole mahdollista pitää, Aholainen muistuttaa.

Hän korostaa vielä, että yksinhuoltaja saa käytettäväkseen molempien vanhempien päivärahapäivät.

Vanhaan malliin verrattuna joustavuutta perhevapaisiin tuo nykyään esimerkiksi se, että kaikkea vapaata ei tarvitse pitää kerralla. Vanhempain- rahaa voi käyttää esimerkiksi lyhyemmissä jaksoissa tai osalta viikkoa lapsen kahden vuoden ikään saakka. Työsuhteessa olevilla on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa lasta kohden.

Pohjois-Pohjanmaalla asuva Terhi Korsulainen sai nuorimman lapsensa viime vuoden lokakuussa. Myös hän puhuu joustavuuden puolesta.

– Jokainen perhe voi suunnitella perhevapaat käytettäväksi omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Äitien ei tarvitse olla kotona koko vapaata, vaan äidin vanhempainvapaita voidaan jakaa perheessä puolison tai jonkun muun kesken. Tätä mahdollisuutta ei ollut aikaisemmin. Äiti voi myös olla töissä osa-aikaisesti, enintään viisi tuntia päivässä, jolloin vanhempainvapaapäivästä kuluu vain puoli päivää, Korsulainen nostaa.

Hoitovastuun jakautuminen riippuu perheestä

Korsulainen tuo myös esille, että erilaisia perheitä pyritään huomioimaan uudistuksessa entistä paremmin. Vanhemmalla on mahdollisuus luovuttaa vanhempainrahapäiviään paitsi lapsen toiselle vanhempainrahaan oikeutetulle vanhemmalle myös sellaiselle vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja sekä puolisolleen, joka ei ole lapsen vanhempi.

– Eroperheessäkin voidaan jakaa vapaita molempien vanhempien kesken tai jopa uusille puolisoille.

Ennen perhevapauudistusta vain viidesosa isistä on käyttänyt kaikki käytettävissä olevat vapaat. Tämä käy ilmi hallituksen lakiesityksestä. Kaikista vanhempainpäivärahapäivistä naiset ovat käyttäneet lähes 90 prosenttia, ja myös kotihoidon tuen saajista naisia on yli 90 prosenttia. Työelämän ulkopuolellakin olevat isät jättävät usein perhevapaat käyttämättä.

Isyysrahan käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuosi vuodelta, ja etenkin yhtä aikaa äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden kanssa isyysrahaa käyttävien isien osuus on pysynyt suhteellisen tasaisena, reilussa 70 prosentissa isistä. Sen sijaan äitiysja vanhempainrahakauden jälkeen käytettyjen isyysrahapäivien osuus on noin nelinkertaistanut kymmenen viime vuoden aikana.

Tutkimusten ja kansainvälisen vertailun perusteella isälle osoitetut vanhempainvapaiden kiintiöt ovat tehokkain tapa lisätä isien osallistumista perhevapaiden käyttöön. Niin ikään kiintiöt ovat signaali työpaikoille siitä, että vanhempainvapaa kuuluu yhtä lailla isille, ja että myös isät voivat jäädä pitemmille perhevapaille.

– Asenteet työpaikoilla ovat muuttuneet, mutta isiä ei välttämättä kannusteta työpaikoilla jäämään pidemmille vapaille, Aholainen harmittelee.

Uudistuksen vaikutukset näkyvät viiveellä

Uudistunut malli on suhteellisen tuore, kun ensimmäiset sen aikana syntyneet lapset täyttivät helmikuussa puoli vuotta. Vielä on siis vaikea arvioida, miten perhevapaat lopulta jakautuvat. Ennusteita on toki tehty.

– Erityisesti yrittäjäperheissä vapaiden joustavampi jakaminen tulee lisäämään isien mahdollisuutta niiden pitämiseen, Aholainen ennustaa.

On myös arvioitu, että suuri osa vanhemmista ei tule käyttämään vanhempainrahoja nykyistä lyhyemmissä tai useammissa jaksoissa, vaan käyttää vanhempainvapaat nykyiseen tapaan yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti lapsen syntymän jälkeen. Näin ollen lapsen kotihoito on mahdollista perhe-etuuksien nojalla vuoden ikään asti.

Hallituksen esityksessä ennakoidaan, että päivärahapäivien aiempaa suurempi määrä voi johtaa siihen, että lapsen varhaiskasvatuksen aloitus siirtyy aiempaa myöhemmäksi myös niissä perheissä, joissa lapsi aloittaisi hoidossa heti vanhempainrahakauden jälkeen. Perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa riittää haasteita myös jatkossa, mutta perhevapaauudistus on askel perhelähtöisempään suuntaan.

Imetys mukautuu työhönpaluun jälkeiseen elämään

Kansainvälisen työjärjestö ILOn äitityssuojelusopimuksessa työssäkäyvälle imettävälle vanhemmalle taataan oikeus palkallisiin imetys- tai pumppaustaukoihin tai työajan lyhennykseen imetystä varten. Suomi ei ole ratifioinut ILOn sopimusta, eli meillä työnantajilla ei ole virallista velvoitetta helpottaa imetyksen jatkumista työhönpaluun jälkeen. Perhevapaauudistus tuo vapaiden jakamiseen joustoa ja sen myötä myös imetyksen mahdollistavat joustot työelämässä olisivat ajankohtaisia. Moni työnantaja suhtautuu kuitenkin imetykseen positiivisesti ja siitä kannattaa keskustella työhönpaluun yhteydessä.

Imetyskäytännöt työhönpaluun jälkeen riippuvat paljon kunkin perheen tilanteesta: millaista työ on ja minkä ikäinen vauva on. Isompi vauva voi pärjätä työpäivän ajan ilman maitoa, kunhan hän pääsee riittävän tiu- haan rinnalle muina aikoina. Kiinteitä ruokia syövä yli puolivuotias vauva tarvitsee noin 3–5 imetyskertaa vuorokaudessa saadakseen riittävästi maitoa. Täysimetyksenkin voi yhdistää töissäkäyntiin ja opiskeluun. Etätyössä imetystauot on usein melko helppoa järjestää työpäivän väleihin. Läsnätyössä vauvan tarvitsemaa maidon määrää voi varmistaa pumppaamalla. Jos työpaikalla on jääkaappi, pumpatun maidon voi säilyttää työ päivän ajan siellä.

– Imetys sopeutuu yleensä hyvin muuttuviin elämäntilanteisiin, myös perhevapaiden jakamiseen. Imetys suojaa lasta infektioilta ja vähentää näin usein vanhempienkin sairaus poissaoloja. Myös vauva ymmärtää, että vanhempien kanssa on erilaiset rutiinit. Imetyshetket työpäivän jäl keen ovat usein tärkeää läheisyyttä niin vanhemmalle kuin vauvalle, Ime tyksen tuki ry:n asiantuntija Anna Groundstroem toteaa.

Imetyksen tuki ja Mothers in Business julkaisevat tänä vuonna työnantajille suunnatun Imetysmyönteinen työpaikka -oppaan, josta löytyy käytännönläheistä tietoa imetyksen työelämään vaikuttavista eduista sekä imetyksen jatkumisen mahdollistamisesta perhevapaiden jälkeen.