Imetyksestä isovanhemmille

On tavallista, että eri sukupolvien edustajilla on erilaisia käsityksiä imetykseen ja vauvan ruokintaan liittyen. Joskus näkemyserot johtavat jopa mielen pahoittamiseen puolin tai toisin.

Isovanhempien merkitys uudelle perheelle ja imetykselle voi olla suuri, ja heillä on paljon kokemustietoa vauvan hoidosta. Imetykseen liittyvät suositukset ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella. On hienoa, jos koko vauvan lähipiirillä on ajantasainen tieto imetyksestä.

Tämän artikkelin lisäksi löydät laajemman Isovanhempien imetysoppaan imetys.fi -sivustolta.

Lue lisää: imetys.fi-sivustolla ja jaa linkki myös lähipiirille imetys.fi/ isovanhemmille

Isovanhemman rooli vauvavuoden aikana

Isovanhemmat ovat usein vauvaperheen tärkeimmät ja innokkaimmat tukijoukot, joiden osallistumisesta on paljon apua ja iloa. Isovanhempien tuella on merkitystä myös imetyksen jatkumiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että vauvan ollessa pieni, imetyksen sujumista tukee parhaiten apu, joka kohdistuu vauvan vanhemmista, isosisaruksista, lemmikeistä ja kodista huolehtimiseen.

Myös vastasyntyneen sylittelylle voi olla tarvetta, jotta tuore äiti ehtii esimerkiksi syömään tai suihkuun. Vauvan syöttäminen on kuitenkin hyvä jättää imettävän äidin tehtäväksi, jos perhe näin toivoo.

Ensimmäisinä viikkoina maitomäärä kasvaa vauvan tarpeita vastaavaksi ainoastaan siten, että vauva pääsee rinnalle niin usein kuin haluaa. Kun vauva kasvaa, myös muiden kuin vanhempien on helpompi ottaa isompaa roolia hoitamisessa. Kun imetyksen ja uniaikojen rytmit vakiintuvat hieman ja vauva alkaa saada myös kiinteitä ruokia 4–6 kuukauden iässä, vauvan voi jättää isovanhempien hoitoon helpommin.

Imetyssuositukset ennen ja nyt

Tämän päivän imetyssuositukset perustuvat tutkittuun tietoon imetyksen terveysvaikutuksista lapselle ja äidille. Tutkimustiedon vaikutus imetyssuosituksiin on alkanut vahvistua kuitenkin vasta 1980-luvulta lähtien. On tärkeää, että isovanhempi ei arvostele, ihmettele tai kauhistele, vaikka lapsenlapsen imetys olisi erilaista tai kestäisi pidempään kuin omien lasten vauva-aikana oli tapana. Vaikka tieto on lisääntynyt ja ohjeet muuttuneet, kaikki äidit ovat kautta vuosikymmenten tehneet parhaansa kulloinkin tarjolla olleen ohjauksen varassa.

Suomessa suositellaan täysimetystä noin puolen vuoden ikään asti. Täysimetys tarkoittaa sitä, että vauvalle annetaan vain rintamaitoa ja D-vitamiinilisää. Täysimetetty vauva ei tarvitse edes vettä. Kiinteiden ruokien tarjoaminen aloitetaan aikaisintaan neljän ja viimeistään kuuden kuukauden iässä vauvan yksilöllisten syömisvalmiuksien ja tarpeiden mukaan.

Syömisvalmiudet varmistavat turvallista kiinteiden ruokien syömistä. Vauvalla on valmiudet maistella kiinteitä ruokia, kun hän osaa istua tuettuna, hallitsee pään, silmien ja käsien koordinaatiota sekä osaa liikutella ruokaa suussaan työntämättä sitä kielellä ulos.

Aiempina vuosikymmeninä imetys lopetettiin tyypillisesti hyvissä ajoin ennen vuoden ikää. Esimerkiksi

1970-luvulla vain seitsemän prosenttia yli puolivuotiaista oli imetettyjä. Nykyään imetys näyttää aivan toisenlaiselta, sillä taaperoikäisten imetys on yleistynyt Suomessa nopeasti.

Monessa perheessä pidetään tärkeänä Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusta, joka suosittelee imetystä vähintään kahden vuoden ikään. WHO:n suosituksen mukainen imetys varmistaa imetyksen optimaalisen hyödyn lapselle ja vanhemmalle. Pitkäkestoinen imetys vähentää esimerkiksi äidin rintasyöpäriskiä, lapsen infektiosairastavuutta ja myöhempää ylipainoa.

Kellottamisesta vauvantahtiseen hoivaan

Imetys sujuu ja maito riittää, kun vauvaa imetetään vauvantahtisesti eli aina, kun vauva haluaa. Nykytiedon mukaan useimmille vauvoille riittää 8–12 imetyskertaa vuorokaudessa, tosin vastasyntyneet saattavat imeä paljon useamminkin. Lähes koko 1900-luvun ajan imetysneuvontaa leimasi ohje, että vauvaa imetetään säännöllisin neljän tunnin väliajoin ja yöllä pidempää taukoa pitäen. Näin imetyskertoja tuli yleensä vuorokauteen vain viisi. Myös imetyskertojen kestolle annettiin pitkään ylärajaksi 15–30 minuuttia. Imetyskertojen määrän ja keston rajoittaminen johtivat siihen, että maitomäärä jäi useimmilla liian vähäiseksi.

Monet entisten vuosikymmenten vanhemmat ovatkin kuvanneet, et- tä imetystä rajoittavien ohjeiden takia itkivät äidit ja vauvat. Ei olekaan ihme, että kiinteiden ruokien antaminen aloitettiin aina 1980-luvulle asti jopa vain muutaman viikon iässä. Nykyään tiedetään, että soseiden, vellien tai muiden kiinteiden ruokien aloittaminen ennen neljän kuukauden ikää lisää vauvan allergiariskiä. Jos alle nelikuinen, imetetty vauva tarvitsee riittävän kasvun turvaamiseen lisäruokaa, teollisia äidinmaidonkorvikkeita voidaan ottaa käyttöön neuvolan ohjeen mukaan.

Tiedon lisääntyessä on heitetty romukoppaan myös pelko siitä, että vauvantahtinen imetys, nopea reagoiminen vauvan itkuun tai vauvan pitäminen runsaasti sylissä tai kantovälineessä olisi haitallista lapselle tai johtaisi siihen, että vauva oppisi pompottamaan koko lähipiiriään. Päinvastoin; vauvan tarpeisiin vastaaminen vahvistaa hänen perusturvallisuuttaan ja kiintymyssuhdetta läheisiin. Lisäksi, vauvan sylittelyllä on hyvinvointivaikutuksia myös aikuisille. Kokeile vaikka!

Vinkkejä vauvaperheen auttamiseen

● Vie vauvaperheelle valmista ruokaa tai käy kaupassa

● Auta koti- tai pihatöissä

● Huomioi vauvan isompia sisaruksia ja keksi heille puuhaa

● Ulkoiluta tai hoida perheen lemmikkiä

● Auta hyvän imetysasennon etsimisessä tai huolehdi vettä imettävälle

● Lisää vanhempien luottamusta vauvan hoitoon – kehu vauvaa, kannusta vanhempia

Imetystietoa isovanhemmille pohjautuu TAMK:sta valmistuneiden kätilöiden Heidi Aholan ja Katariina Hirvelän Imetyksen tuki ry:lle 2021 tekemään opinnäytetyöhön.