Uusi raskaus voi vaikeuttaa vanhemman lapsen imetystä, mutta ei suinkaan estä sitä

Raskauden aikainen imetys on useimmissa tapauksissa täysin turvallista, joten imetystä ei ole tarvetta lopettaa ”varmuuden vuoksi”.

Joillekin imettäjistä tulee vastaan tilanne, että uusi raskaus alkaa vanhemman lapsen imetyksen jatkuessa vielä. Imetykseen liittyvä rintojen arkuus tai huonovointisuus voivatkin olla ensimmäisiä merkkejä uudesta raskaudesta.

Raskaana imettäminen voi tuntua haasteelliselta esimerkiksi raskauspahoinvoinnin takia, mutta normaalisti etenevä raskaus ei aiheuta itsessään esteitä imettämiselle. Imetysohjaaja-kätilö Minna Valkeapää (Certified Breastfeeding Specialist) vastaa yleisimpiin kysymyksiin raskaana imettämisestä sekä kahden eri ikäisen tandemimettämisestä.

Heruuko maitoa vähemmän raskausaikana?

– Kyllä, maidon heruminen tyypillisesti hidastuu ja myös maidon määrä vähenee toisen raskauskolmanneksen aikana, eli noin 4–5 kuukauden kohdalla, kun rinnat alkavat tuottaa kypsän maidon sijaan kolostrumia tulevalle vauvalle. Rinnalla käyvä lapsi saattaa protestoida muutosta, sillä kolostrum eroaa kypsästä maidosta niin määrässä kuin maussakin: raskaushormonien vaikutuksesta laktoosin määrä rintamaidossa pienenee, kun taas natriumin osuus kasvaa. Lapset ovat kuitenkin yksilöitä, ja siinä missä toinen jatkaa rinnalla käymistään mukisematta, saattaa toinen alkaa tässä kohtaa vierottua rinnasta.

Mikäli rinnalla käyvä lapsi on alle 1-vuotias, voi tällä luonnollisella raskauden aiheuttamalla rintamaidon vähenemisellä olla vaikutuksia lapsen riittävään ravinnonsaantiin – onhan maito tässä kohtaa vielä lapsen pääasiallinen ravinto. Lapsen painokehitystä onkin syytä seurailla neuvolassa ja tarjota hänelle imetyksen päälle tarpeen tullen lisäravintoa, eli joko kiinteitä ruokia ja/tai maitoa esimerkiksi pakastetun rintamaidon tai korvikkeen muodossa.

Vaikka lapsi kävisi kuitenkin rinnalla koko raskauden ajan tiheästi- kin, ei tämä ole tulevan vauvan maitomäärästä pois. Kolostrumia erittyy kyllä koko ajan lisää, ja sitä riittää vauvalle syntymänsä jälkeen oikein hyvin.

Elääkö imetyksestä raskausaikana sitkeästi jotain väärää tai vanhentunutta tietoa?

– Sitkeässä elää huoli siitä, että imetys aiheuttaisi keskenmenoja ja veisi pois ravintoaineita vatsassa kehittyvältä vauvalta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sikiö saa kyllä kaiken tarvitsemansa. Vanhemman on toki hyvä kiinnittää huomiota hyvään ja riittävään ravintoon raskausaikana, jotta oma vointi pysyy hyvänä.

Raskauden aikaisen imetyksen ei ole tutkimuksissa todettu lisäävän riskiä esimerkiksi ennenaikaisuudelle tai matalalle syntymäpainolle, mikäli vanhempi on terve ja raskaus sujuu muuten normaalisti. Riskiraskaustapauksissa imetyksen vaikutusta ei ole juurikaan tutkittu.

Miten maidontuotanto tasaantuu sopivaksi sekä vastasyntyneen että taaperon tarpeisiin tandemimettäessä?

– Se, saako vastasyntynyt kaiken tarvitsemansa maidon mikäli rinnalla käy myös isompi lapsi, on yleinen huoli. Synnytyksen jälkeen onkin tärkeää, että vastasyntynyt pääsee käymään rinnalla niin paljon kuin haluaa – vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa – ja ettei hänen rinnalla imemistään rajoiteta. Imetyksen turvamerkkejä on myös syytä seurata. Isomman lapsen rinnalla käyntiä ei kuitenkaan ole välttämättä tarvetta rajoittaa heti synnytyksen jälkeen, mikäli se ei ole pois vastasyntyneen ajasta rinnalla.

Jos isompi lapsi käy heti vauvan synnyttyä rinnalla usein, voi tämä näkyä maidon noustessa suurempana maitomääränä. Maitomäärä tasaantuu kuitenkin ensiviikkojen aikana vastaamaan molempien lasten tarpeita, sekä määrältään että laadultaan.

Imetysohjaaja-kätilö Minna Valkeapää muistuttaa, ettei isomman lapsen rinnalla käyntiä ole välttämättä tarvetta rajoittaa synnytyksen jälkeen, mikäli se ei ole pois vastasyntyneen ajasta rinnalla.

Aiheuttaako eri ikäisten lasten imettäminen yhtä aikaa puolieroja?

– Imettävä vanhempi voi toimia imetyskäytäntöjen suhteen parhaaksi kokemallaan tavalla ja etsiä itselleen mieluisimmat tavat toimia. Vauvaa ja isompaa lasta ei ole pakko imettää eri puolilta ja eri aikaan, jollei se nimenomaisesti ole paras toimintatapa omassa tilanteessa.

Mikäli vanhempi päätyy imettämään vauvaa ja isompaa lastaan eri rinnoista, huomaa hän todennäköisesti puolieroja rinnoissa maidontuotannon suhteen, mistä ei ole sinänsä mitään haittaa. Mikäli taas molemmat käyvät molemmilla rinnoilla, ei puolieroja tyypillisesti synny.

Imetyksen voi ensin rytmittää ruokailujen ja nukkumaan menojen yhteyteen, näin pysyy laskuissa, kuinka usein imettää. Kannattaa myös miettiä, onko taaperolla juuri meneillään muita muutoksia, kuten päiväkodin aloitus, tulossa olevia hampaita tai vahva eroahdistus. Tällöin ei kannata lisätä muutoksia lapsen elämässä.

Raskaana imettäminen tiivistetysti

● Imettäminen raskauden aikana on useimmissa tapauksissa täysin turvallista.

● Maitomäärä vähenee 2. raskauskolmanneksella, mutta kasvaa jälleen lopussa.

● Raskauspahoinvointi voi vaikeuttaa imetystä.

● Imetys raskauden aikana ei aiheuta keskenmenoja.

● Vanhempi lapsi voi vieroittua imetyksestä raskauden aikana maidon vähentyvän määrän ja muuttuvan laadun takia.

● Raskaushormonit muuttavat taaperolle sopivan maidon vauvallekin sopivaksi.

● Imetyksen voi joutua lopettamaan kivuliaiden ennenaikaisten supistusten tai raskauskomplikaatioden takia.

● Raskaana ja tandemimettäessä on huolehdittava omasta ravinnonsaannista.

● Isosisaruksen imetys voi jatkua tandemimetyksenä vauvan kanssa.