Imetysviikko

Suojele imetystä – paranna maailma

Imetysviikkoa vietetään Suomessa 28.9.–4.10.2020 teemalla Suojele imetystä – paranna maailma (Support Breastfeeding for Healthier Planet). Imetysviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta imetyksen merkityksestä ja kannustaa jokaista toimimaan imetyksen edistämiseksi.

TEKSTI NIINA MÄKINEN

Vuonna 2020 imetysviikon keskiössä ovat vauvojen ruokinnan vaikutukset ympäristölle ja ilmastolle.

Imetysviikon teema pureutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteista koostuvaan teema-alueeseen “Ympäristö ja ilmastonmuutos”. Myös maailmaa koetteleva COVID-19 -pandemia näkyy viikon viestinnässä. Teemaviikko muistuttaa, että imetys on hyvä esimerkki ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä, ja että imetyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen ovat merkittäviä tekoja maapallon ja ihmisten hyväksi. Samalla vaikutetaan myös ihmisten väliseen eriarvoisuuteen, joka on kestävän kehityksen esteenä.

Rintamaito on luonnollista, uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä, koska se on tuotettu, toimitettu ja kulutettu ilman päästöjä, pakkaamista ja jätettä.

Äidinmaidonkorvikkeista sen sijaan aiheutuu massiivinen hiilijalanjälki, joka lisää luonnonvarojen ehtymistä, ympäristön tuhoutumista sekä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä ja ilmastonmuutosta.

Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Maapallon terveys (planetary health) on määritelty sekä ihmiskunnan että luonnon terveydeksi. Ihmiskunta on riippuvainen planeetan hyvinvoinnista ja planeetan hyvinvointi taas on ihmisten käsissä. Maapallon terveyden turvaaminen on kiireellinen tehtävä. Asioita täytyy kuitenkin edistää vielä paljon, jotta kestävän kehityksen tavoitteet 2015–2030, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja WHO:n maailmankongressin imetykselle vuoteen

2025 mennessä asettamat tavoitteet saavutetaan.

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että maapalloa. Kestävän kehityksen mukainen toiminta täyttää nykyisen väestön tarpeet tinkimättä tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Kestävät tuotannon ja kuluttamisen mallit suojelevat luonnonvaroja sekä ympäristöä ja auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Imetys edesauttaa maapallon terveyttä useilla tavoilla: se on kestävää, ekologista ja terveyttä edistävää. Imetys edistää osaltaan kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Omilla teoillaan voi vaikuttaa

Ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen ovat aikamme vaativimpia ongelmia. Ihmisen toiminnasta

aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat nostaneet maapallon keskilämpötilaa yli asteella verrattuna esiteollistuneeseen aikaan. On merkillepantavaa, että kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, kun maailma on vastannut toiseen suureen haasteeseen – äkilliseen COVID-19 -pandemiaan. Ilmiöstä voidaan oppia paljon sellaista, jota voidaan hyödyntää ilmastonsuojelutyössä.

Ympäristötuhot, jotka johtuvat ilmansaasteista, veden ja ruoan tuotannosta, niukkojen luonnonvarojen ylikulutuksesta, liiallisesta jätemäärästä ja elinympäristöjen hävittämisestä, ovat ihmisen aikaansaannosta. Ruoan tuotanto ja kulutustottumukset ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen ja ympäristötuhojen aiheuttajina. COVID-19 -pandemia on osoittanut ihmisille, että jokaisen toiminnalla on vaikutusta ja että kriisitilanteessa tarvitaan

välittömästi koordinoitua yhteiskunnallista vastuunottoa. Jokainen voi tehdä valintoja myös pienentääkseen hiilijalanjälkeään ja ekologista jalanjälkeään – lähtien siitä, kuinka ruokimme vauvat.

Ratkaisut ovat jo olemassa - ne täytyy vain ottaa käyttöön

Imetys on yksi parhaista sijoituksista, joilla vähennetään lapsikuolleisuutta ja edistetään terveyttä sekä yksilöiden ja yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Kaikkialla maailmassa on kuitenkin vielä paljon tekemistä siinä, että imetys saa ansaitsemansa yhteiskunnallisen tuen. Tämänhetkinen tilanne, jossa imetysluvut paranevat hitaasti, äidinmaidonkorvikkeiden markkinat kasvavat ja maailmassa on jatkuvasti kriisejä, on todella huolestuttava. Imetyksen suojeluun, edistämiseen ja tukemiseen tähtäävät strategiat ovat hyvin tiedossa – ne täytyy vain ottaa käyttöön ja seurantaan.

Mitä imetysmyönteisen ympäristön luominen ja imetyskäytäntöjen kehittäminen sitten vaatii? Imetyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen ovat kaikki tärkeitä strategioita rakenteiden, puitteiden ja yksilön näkökulmasta. Koordinoidut toimenpiteet parhaan mahdollisen varhaisravitsemuksen turvaamiseksi ovat tarpeen paitsi normaaliaikana myös poikkeusoloissa, jotta kaikkien lasten ravitsemukselliset tarpeet tulevat täytetyiksi. Niin tärkeää ja haasteellista kuin COVID-19 -pandemiaan vastaaminen onkin, jatkuvaa työtä tarvitaan myös siinä, että pidetään esillä imetyksen merkitystä julkisen terveyden investointina, joka säästää ihmishenkiä sekä vähentää infektioita ja sairastavuutta väestössä laajamittaisesti. Imetys tarvitsee tuekseen vaikuttavaa puolesta puhumista, lisää vakuuttavaa tutkimusta ja kaikkien olennaisten toimijoiden sitouttamista mukaan työhön. Imetysohjaus on tutkitusti tehokasta ja sitä tulisi tarjota ensisijaisena tuen muotona kaikille perheille.

Kymmenen tekoa imetyksen edistämiseksi – jokaiselle jotakin

● Keksi luovia tapoja saada yleisö mukaan Imetysviikon #WBW2020 viettoon somessa.

● Lisää suuren yleisön ja päättäjien tietoisuutta imetyksen sekä ruokaturvan ja ympäristöasioiden yhteydestä.

● Anna resursseja imetyksen vertaistuelle, jotta perustason imetystuki on matalalla kynnyksellä jokaisen perheen saatavilla.

● Ole mukana imetystukiryhmän toiminnassa ja jaa kokemuksia muiden kanssa, niin teet samalla työtä imetyksen normalisoimiseksi.

● Vahvista perheiden tukea tavoilla, jotka kohdistuvat kaikkiin perheenjäseniin.

● Edistä imetyksen turvaamiselle tärkeitä taitoja, kuten käsinlypsytaidon osaamista, rintapumpun turvallista käyttöä, lypsetyn maidon oikeaa säilytystä ja käsittelyä, imetyksen tehostamismenetelmiä ja relaktaatiota.

● Tuo vahvasti esille kansanterveysnäkökulmaa, kun perustelet vauvamyönteisyysohjelman ja imetysohjauksen vahvistamisen tarpeellisuutta.

● Aja Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa kaikkiin vauvaperheitä hoitaviin terveydenhuollon yksiköihin, myös yksityisen terveydenhuollon puolella.

● Edistä kansainvälisen äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin ja siihen kuuluvien WHO:n maailmankongressien päivitysten käyttöönottoa ja valvontaa.

● Informoi terveydenhuollon toimijoita, yhteisöjä ja suurta yleisöä imetyksen tärkeydestä osana kansallisia ja yhteisöjen varautumissuunnitelmia.

Lue lisää nettisivuiltamme! imetys.fi/kansainvalinen-imetysviikko/ imetysviikko-2020

Lähde: World Alliance for Breastfeeding Action WABA 2020: #WBW2020 Action Folder.