Haastattelussa Suvi Riggs

Haastattelussa Suvi Riggs

Kotona synnyttänyt

TEKSTI MIINA KORPI KUVAT SUVI RIGGSIN INSTAGRAMISTA

Suvi Riggs (os. Koponen) on Yhdysvalloissa asuva suomalainen kolmen lapsen äiti. Vuonna 2005 Suvi osallistui Suomen ensimmäiseen Mallikoulu-sarjan tuotantokauteen ja voitti kisan. Sen jälkeen hän on tehnyt uraa huippumallina kansainvälisesti. Muotimaailman ja työuran ohella Suvi tunnetaan hyvin vauvamyönteisistä ja elämänmakuisista somejulkaisuista. Tyler ja Suvi Riggsin kaikki lapset ovat syntyneet suunnitellusti kotona. Juuri ennen haastatteluamme Suvi on synnyttänyt nuorimmaisensa.

Lämpimät onnittelut koko perheelle! Miten synnytys sujui? – Synnytys oli nopea ja rento, olimme kotona. Sain jopa laitettua vanhemmat lapset nukkumaan ja iltasadut luettua, ennen kuin supistukset ehtivät kovin kivuliaiksi.

Oliko COVID-19 -pandemiatilanteella vaikutusta valintoihinne tai synnytyksen kulkuun?

Odotusaika varmasti oli ainakin jollain tapaa erilainen, kuin aiemmin? – Kun Los Angelesin lockdown alkoi ja koulut sulkeutuivat, kesti noin kuukauden verran päästä uuteen rytmiin. Se tuntui aluksi hankalalta, varsinkin kun raskauden viimeinen kolmannes alkoi juuri samoihin aikoihin. Onneksi olin suunnitellut kotisynnytyksen jo alunperin, joten minun ei tarvinnut stressata sairaalaan menosta ja siitä, pääseekö mies sinne vai ei. Ilmeisesti joihinkin amerikkalaisiin sairaaloihin ei päässyt pandemian aikaan. Siltikin kaikkialla maailmassa oleva epävarmuus hankaloitti välillä oloani, kun raskaushormonit olivat myös valloillaan. Onneksi ne tunteet tasaantuivat myös paljon ensimmäisen poikkeustilassa vietetyn kuukauden aikana.

Yhdysvalloissa sairaaloissa synnytyksen hoitaa yleensä synnytyslääkäri. Riggsin perheen kaikki kolme lasta ovat syntyneet Yhdysvalloissa, mutta sairaalan sijaan kotona. Kotisynnytyksiin osallistuvat kätilöt.

Mikä on saanut teidät valitsemaan kotisynnytyksen? – Ensimmäisen raskauden aikana halusin vain pitää kaikki mahdollisuu­ det avoinna, joten kävin kätilön vastaanotolla ja myös naistenlääkärillä mahdollista sairaalasynnytystä varten. Muutaman kuukauden sisällä huomasimme suuren eron siinä, miltä tapaamiset tuntuivat toisiinsa verrattuna. Olimme aina paljon rennompia kun tapasimme kätilötiimin kanssa heidän tilassaan ja pystyimme kuukausien mittaan rakentamaan heidän kanssaan hyvän suhteen ja luottamuksen. Pidimme myös siitä, miten he puhuivat synnytyksestä. He eivät ikinä käyttäneet sanaa ”kipu” toisin kuin naistenlääkäri, joka periaatteessa sanoi, etten pysty kotisynnytykseen kivun takia. Katsoimme myös ”Business of being born” -dokkarin ja se varmisti halumme kotisynnytykseen.

Tuot esille myös imetystä. Mikä merkitys imetyksellä on sinulle itsellesi ja lapsen kannalta? – Ensimmäinen elinvuosi on todella tärkeää aikaa lapsen kehitykselle ja imetys on helppo ja halpa tapa osaltaan luoda lapselle paras mahdollinen alku. Äidinmaito on taianomaista ravintoa, joka auttaa pitämään vauvan terveenä ja auttaa häntä kasvamaan.

Lapset tarvitsevat pienenä läheisyyttä ja imetys auttaa myös osaltaan hyvän suhteen luomisessa lapsen ja äidin välille.

Sosiaalisessa mediassa Suvi on normalisoinut imetystä omalta osaltaan tuomalla sitä näkyväksi kaikessa arkisessa kauneudessaan. Hän on myös imettänyt läpi raskauden sekä tandemimettänyt eli esikoinen on käynyt rinnalla myös sisaruksen synnyttyä. Erään imetyskuvan yhteydessä hän on kertonut, miten upeaa on ollut seurata lasten keskinäisen suhteen kehittymistä heidän käydessä rinnalla vierekkäin.

Imetys ei ole ollut pelkästään auvoista, ja sen Suvi on kertonut myös somessa. Hän on kuitenkin halunnut realiteettien lisäksi tuoda esille imetyksen palkitsevuutta ja kannustanut äitejä jatkamaan haasteista huolimatta.

– Ensimmäisen lapsen kanssa imetys oli aluksi erittäin hankalaa ja kivuliasta, joskus se sattui niin paljon että itkin imettäessäni, mutta onneksi se tasaantui parin viikon sisään enkä luovuttanut. Toivoisin että useampi äiti olisi luovuttamatta alkuhankaluuksien takia, Suvi kertoo nyt ja jatkaa:

– Puhuin täällä yhdelle imetysasian tuntijalle ensimmäisen imetyksen alussa, mutta en onneksi tarvinnut sen enempää apua. Hän kertoi, että usein ensimmäisen lapsen kanssa imetys voi olla alkuun kivuliasta ja jos se ei parane ensimmäisen kuukauden aikana, hän tulisi kotikäynnille katsomaan miten sitä voisi parantaa.

Imetyksen tuen toiminta ei ole Suville tuttua, sillä muutto Suomesta ulkomaille tapahtui jo nuorena. Tuoreille äideille hän haluaa kuitenkin lähettää vertaistuen ja läheisten antaman tuen merkitystä korostavat sekä yhdistyksemme arvomaailmaan hyvin istuvat terveiset:

– Ensimmäisen lapsen kanssa ensimmäiset viikot ovat tunteiden vuoristorataa ja on normaalia, että kaikki tuntuu välillä siltä, että se on liikaa. Ei kannata pelätä sen myöntämistä läheisille ja kannattaa pyytää apua kun tuntuu että sitä tarvitsee! Kun hormonit tasaantuvat, tunteet helpottuvat. Nauti pienestä ihmeestä, jonka olet luonut!