Imetys kuuluu kaikille

Suomen sosiaali ja terveydenhuollon yhtenä kantavana ajatuksena ovat universaalit palvelut, joiden avulla voidaan kaventaa sosioekonomisia terveyseroja. Suomeksi tämä tarkoittaa, että erilaiset hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät palvelut ovat kaikkien saatavilla. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, pääsy terveydenhuoltoon ei riipu varallisuudesta, vakuutuksesta tai työpaikasta. Tämä tuo terveyden ja hyvinvoinnin kaikkien ulottuville, mikä parantaa erityisesti heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien hyvinvointia. Tätä sanotaan sosioekonomisten terveyserojen kaventumiseksi.

Imetys on aivan keskeinen osa kansanterveyttä. Imetystä edistämällä voidaan antaa mahdollisimman monelle vauvalle laadukas varhaisravitsemus, jolla on merkitystä vielä nuoruusiässä. Imettävän äidin osalta imetys vähentää esimerkiksi riskiä sairastua rintasyöpään. Tämän vuoksi imetyksen mahdollistaminen mahdollisimman monelle on tärkeä palikka sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen tähtäävässä työssä.

Vuonna 2012 julkaistussa Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010 tutkimuksessa huomiota sai syystäkin suuret sosioekonomiset erot. Vanhempien ikä ja koulutustausta olivat voimakkaasti yhteydessä imetykseen. Suomeksi sanottuna siis nuoret ja vähemmän koulutetut vanhemmat imettivät vauvojaan vähemmän kuin iäkkäämmät ja korkeasti koulutetut. Selvityksen mukaan Suomi ja sen terveydenhuolto ei siis ollut kovinkaan hyvin onnistunut terveyserojen kaventamisessa tältä osin.

Lasta odottava ja synnyttänyt perhe on Suomen ylpeydenaiheen, universaalin neuvolajärjestelmän piirissä. Yksityinen terveydenhuolto ja jopa vertaistuki saavuttaa eniten hyväosaisia, imetyksestä kiinnostuneita perheitä. Haasteena onkin niiden perheiden imetyksen tukeminen, joilla ei ole jaksamista, kiinnostusta tai tietotaitoa etsiä tukea ja apua imetykseen sen mahdollisissa ongelmatilanteissa. Tämän vuoksi neuvolan imetysohjauksen ja imetysosaamisen parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Neuvola tavoittaa käytännössä kaikki perheet. Jokaisella perheellä on oikeus odottaa neuvolasta hyvää, ajantasaista ja heidän tarpeisiin sopivaa imetysohjausta ja tukea.

Äskettäin julkaistun hoitosuosituksen mukaan hyvä, vaikuttava imetysohjaus on jatkuvaa, monella eri menetelmällä annettua ja se yhdistää ammattilaisen antaman imetysohjauksen ja vertaistuen. Kehitteillä oleva neuvoloiden vauva ja perhemyönteisyysohjelma tukee synnytyssairaaloiden vauvamyönteisyysohjelman tapaan näyttöön perustuvan imetysohjauksen käyttöönottoa neuvoloissa. Olemme hyvässä vauhdissa kehittämässä hoitoketjuja imetyksen osalta siten, että kaikki perheet saavat hyvää, ajantasaista imetysohjausta jokaisessa vaiheessa lapsen odotusta, synnytystä ja varhaisia vuosia.

Riikka Ikonen

Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori ja työskentelen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kansallisena imetyskoordinaattorina. Tässä kirjoituksessa esitän omia henkilökohtaisia näkemyksiäni, jotka eivät välttämättä liity työhöni.