Kolumni
Imetys kuuluu kaikille Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenä kantavana ajatuksena ovat universaalit palvelut, joiden avulla voi daan kaventaa sosioekonomisia terveyseroja. Suomeksi tä mä tarkoittaa, että erilaiset hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät palvelut ovat kaikkien saatavilla. Toisin kuin esi merkiksi Yhdysvalloissa, pääsy terveydenhuoltoon ei riipu varallisuudesta, vakuutuksesta tai työpaikasta. Tämä tuo terveyden ja hyvinvoinnin kaikkien ulottuville, mikä pa rantaa erityisesti heikommassa yhteiskunnallisessa ase massa olevien hyvinvointia. Tätä sanotaan sosioekonomis ten terveyserojen kaventumiseksi. Imetys on aivan keskeinen osa kansanterveyttä. Ime tystä edistämällä voidaan antaa mahdollisimman monelle vauvalle laadukas varhaisravitsemus, jolla on merkitystä vielä nuoruusiässä. Imettävän äidin osalta imetys vähen tää esimerkiksi riskiä sairastua rintasyöpään. Tämän vuok si imetyksen mahdollistaminen mahdollisimman monelle on tärkeä palikka sosioekonomisten terveyserojen kaven tamiseen tähtäävässä työssä. Vuonna 2012 julkaistussa Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010 -tutkimuksessa huomiota sai syystäkin suuret sosioekonomiset erot. Vanhempien ikä ja koulutus tausta olivat voimakkaasti yhteydessä imetykseen. Suo meksi sanottuna siis nuoret ja vähemmän koulutetut van hemmat imettivät vauvojaan vähemmän kuin iäkkäämmät ja korkeasti koulutetut. Selvityksen mukaan Suomi ja sen terveydenhuolto ei siis ollut kovinkaan hyvin onnistunut terveyserojen kaventamisessa tältä osin. Lasta odottava ja synnyttänyt perhe on Suomen ylpey denaiheen, universaalin neuvolajärjestelmän piirissä. Yk sityinen terveydenhuolto ja jopa vertaistuki saavuttaa eniten hyväosaisia, imetyksestä kiinnostuneita perheitä.
Haasteena onkin niiden perheiden imetyksen tukeminen, joilla ei ole jaksamista, kiinnostusta tai tietotaitoa etsiä tu kea ja apua imetykseen sen mahdollisissa ongelmatilan teissa. Tämän vuoksi neuvolan imetysohjauksen ja imetys osaamisen parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Neuvola tavoittaa käytännössä kaikki perheet. Jokaisella perheellä on oikeus odottaa neuvolasta hyvää, ajantasaista ja heidän tarpeisiin sopivaa imetysohjausta ja tukea. Äskettäin julkaistun hoitosuosituksen mukaan hyvä, vaikuttava imetysohjaus on jatkuvaa, monella eri mene telmällä annettua ja se yhdistää ammattilaisen antaman imetysohjauksen ja vertaistuen. Kehitteillä oleva neuvoloi den vauva- ja perhemyönteisyysohjelma tukee synnytys sairaaloiden vauvamyönteisyysohjelman tapaan näyttöön perustuvan imetysohjauksen käyttöönottoa neuvolois sa. Olemme hyvässä vauhdissa kehittämässä hoitoketjuja imetyksen osalta siten, että kaikki perheet saavat hyvää, ajantasaista imetysohjausta jokaisessa vaiheessa lapsen odotusta, synnytystä ja varhaisia vuosia.
Riikka Ikonen
Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori ja työskentelen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kansallisena imetyskoordinaattorina. Tässä kirjoituksessa esitän omia henkilökohtaisia näkemyksiäni, jotka eivät välttämättä liity työhöni.
Imetysuutisia 2/2020 15
