Naapuruusriitoihin apu sovittelutoimistosta

Taloyhtiöiden naapuruusriitoja voidaan sovitella sovittelutoimistoissa, mutta maksutonta palvelua ei moni tunne, isännöitsijätkään.

Taloyhtiöiden naapuruusriidat saattavat kasvaa niin suuriksi, että vaikuttavat koko talon ilmapiiriin ja pahimmillaan johtavat oikeusprosessiin. Mutta tietävätkö taloyhtiöt, että naapuruusriitoja voidaan sovitella erityisissä riita- ja rikosasioiden sovittelutoimistoissa?

Sovittelu on maksutonta, vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista. Sen pyrkimyksenä on auttaa ihmisiä voimaan paremmin lähiyhteisöissään sekä säästää yhteiskunnan varoja välttämällä kalliita oikeusprosesseja. ItäSuomessa toimivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymi-Saimaan sovittelutoimistot. - Mitä aikaisemmassa vaiheessa vuoropuhelua aletaan rakentaa riidan osapuolten kesken, sitä helpompi konflikti on ratkaista. Jos ollaan jo käräjille menossa, osapuolten kohtaamisesta tulee haasteellisempaa, tietää johtaja Reetta Ikonen Kymi-Saimaan sovittelutoimistosta. - Kun ihmiset saadaan puhumaan keskenään, he ymmärtävät

KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN

- Usein riittää, että osapuolet tulevat kuulluksi. Kun pelisäännöistä ja mahdollisesta korvauksesta päästään yhteisymmärrykseen, riitely loppuu, tietävät Mika Murtorinne (vas.) ja sovittelun ohjaaja Juha-Pekka Tams.

Sovittelupalvelut

• Sovittelupalveluiden järjestämisvastuu on toistaiseksi Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksella. • Palveluiden valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). • Sovittelupalvelua tuottavat kunnat, järjestöt ja yhdistykset. Tällä hetkellä Suomessa on 18 sovittelutoimistoa. • Sovittelulaki tuli voimaan vuonna 2006. Valtioneuvoston budjetissa on 7,1 miljoonan euron määräraha, josta sovittelupalveluiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset korvataan palveluntuottajille.

Taloyhtiökupla Kuuntele Kiinteistöliiton podcastia Spotifyssa!

toistensa tilanteen paremmin: Että toinen ei tahallaan kiusaa tai halua hankaloittaa naapurin elämää, vaan epäsopua aiheuttanut asia voi liittyä kuormittavaan elämäntilanteeseen tai terveyteen. - Jo se on kädenojennus, jos henkilö suostuu sovitteluun. Se on merkki siitä, että hän on kiinnostunut yhteyden rakentamisesta – onhan molemmilla yhteinen toive: saada asua rauhassa aiheuttamatta toiselle häiriötä.

Myös taloyhtiöt ovat erilaisia, joissakin häiriökynnys on matalampi kuin toisissa. Joskus kerrostaloon muuttavalla vie aikaa ymmärtää, että erilaisuutta on siedettävä.

”Kun vain tulen kuulluksi”

Naapuruusriitoja aiheuttavat esimerkiksi koiran haukunta, kissojen vapaana juoksentelu, rappukäytävässä meluaminen, askelten töminä yläkerrassa, lasten leikin äänet, äänekäs juhlinta yöaikaan, pianon pimputus, rajariidat, ruuan- ja tupakankäryjen kantautuminen naapuriin, grillaus, autopaikkariidat ja kiistat pesu- ja kuivaushuoneen käyttöajoista.

Sovittelualoitteen voi tehdä kuka tahansa sovittelu.fi -sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella tai tulostaa lomakkeen ja toimittaa sen oman alueensa sovittelutoimistoon.

Sovittelijoina toimivat tehtävään täsmäkoulutetut vapaaehtoiset. Sovittelijat eivät anna valmiita ratkaisuja, vaan kuuntelevat ja johdattelevat keskustelua. - Usein riittää, että osapuolet tulevat kuulluksi. Kun pelisäännöistä ja mahdollisesta korvauksesta päästään yhteisymmärrykseen, riitely loppuu, kertoo Pohjois-Savon sovittelutoimiston johtaja Mika Murtorinne.

Riidan osapuolille kirjallinen sopimus

Riidan osapuolet voivat tehdä kirjallisen sopimuksen, jossa sopivat menettelytavoista jatkossa. Myös osasopimuksia voidaan tehdä, jotka tarkistetaan tietyn ajan kuluttua. Sopia voidaan esimerkiksi yhteisten tilojen käytöstä, siitä ettei autoa tyhjäkäytetä toisen ikkunan alla, jopa tervehtimisestä kohdatessa. Seinää graffiteilla töhrinyt nuori voi sopia töhryjensä poispesemistä. Joskus voidaan selvitä reilulla anteeksipyynnöllä.

Pohjois-Karjalan sovittelutoimiston johtaja Leena Sopanen kertoo, että Joensuussa on järjestetty monikulttuurisia sovitteluja, joissa iso joukko taloyhtiössä asuvia perheitä on sopinut yhteisistä käyttäytymissäännöistä.

Sovittelutoimistoja ei tunneta taloyhtiöiden riita-asioiden sovittelijoina vielä riittävästi. - Teemme isännöitsijöiden kanssa yhteistyötä muissa riita- ja rikosasioissa, mutta voisiko sovittelukin olla yksi työkalu heidän työkalupakissaan, joka helpottaisi työtaakkaa, Murtorinne ehdottaa. Isännöitsijä voisi ehdottaa sovittelua ja antaa riitelijöille sovitteluesitteen. - Aina sovittelu ei onnistu ensimmäisellä kerralla, mutta kun osapuolet miettivät asioita tovin, saattaa sopu löytyä.

Vain pieni osa riitatapauksista jää ilman ratkaisua.

Sovittelutoimistojen yhteystiedot

POHJOIS-SAVO: Pohjois-Savon sovittelutoimisto

Puijonkatu 23 A, 3. krs (Sektori), 70100 KUOPIO sovittelu@kuopio.fi, p. 044 718 3307

Iisalmen aluetoimisto

Pohjolankatu 9, 74100 IISALMI

POHJOIS-KARJALA: Pohjois-Karjalan sovittelutoimisto

Siltakatu 14 B 15, 80100 JOENSUU p. 040 841 4415, p. 050 439 1678, p. 050 535 2655 pohjois-karjala@sovittelu.fi

ETELÄ-SAVO:

Mikkeli, Savonlinna, Varkaus, Pieksämäki

Kymi-Saimaan sovittelutoimisto

kymi-saimaa@sovittelu.fi, p. 040 596 5750 Puhelut ohjataan paikkakunnan mukaan sovittelun ohjaajalle.