Lepopankon saneeraus valmistui – maksoi 400 euroa neliölle

Kaikki ei aina käy kuin tanssi, mutta lopussa kiitos seisoo, sanoo lepopankon puheenjohtaja santtu Turunen jättiyhtiön saneerausurakan päätyttyä.

Kuopiolaisen jättiyhtiön, vuosina 1973—74 valmistuneen 128-asuntoisen Asunto Oy Lepopankon käyttövesi- ja viemärisaneerausremontti saatiin päätökseen tammikuun 2022 lopussa. Itä-Suomen Kiinteistöviesti on seurannut remonttia suunnitteluvaiheesta syksystä 2019 alkaen. Kolmen 9/10-kerroksisen talon saneeraus pysyi aikataulussa, joskin yllätyksiltäkään ei vältytty.

Vuosi sitten taloyhtiön ruoriin hypännyt uusi puheenjohtaja Santtu Turunen kertoo projektin olleen hänelle melkoinen oppikoulu. Ilman huippuisännöitsijää ei olisi tullut mitään, hän kiittelee. Isännöitsijä, rakennusinsinööri Jarkko Malinen aloitti yhtä aikaa uuden puheenjohtajan kanssa, ja on Lepopankon ensimmäinen ammattiisännöitsijä. Asukasisännöinnistä nähtiin järkeväksi luopua, kun iso saneeraus alkoi.

Taloyhtiö valitsi toteutustavaksi viemäreiden sukituksen ja käyttövesiputkien uusimisen, pyrkimyksenä oli suitsia kustannuksia. Alun hankesuunnitteluvaiheen toiveikkaan alhaisesta 230 euron neliökustannuksesta päädyttiin toteutusvaiheen 380 euroon. Saneerauksen valmistuttua lopullinen hinta lisätöineen asettuu noin 400 euroon neliölle. Lisätöitä tuli muun muassa viemärihormin rakennusteknisistä töistä, porrashuoneen pinta- ja eristystöistä ja niihin liittyvistä asbestipurkutöistä.

sukitus ei niin vaivaton kuin annetaan ymmärtää

Nyt Turunen tietää, että vaikka sukitusta mainostetaan asukkaille vaivattomana, ainakin isoissa yhtiöissä, kuten Lepopankolla, talot olisi kannattanut tyhjentää asukkaista. Monilta ongelmilta olisi säästytty.

Vaikka urakoitsija tiedotti kiitettävästi ja ”ihmisten kielellä”, tieto ei kaikille mennyt perille, vaikka se jaettiin asuntoon, asukkaille ja ilmoitustaululle. Esimerkiksi kun viemäriä ei saanut tiettynä aikana käyttää, aina joku kuitenkin käytti, eikä sukitus ehtinyt kovettua. Siitä aiheutui urakoitsijalle uusintasukituksia, joista taloyhtiö maksoi lisähintaa.

Putkivuotoja ilmeni sukituksen jälkeenkin. Sukitustyössä tekijän huolellisuus on avainasemassa, erityisesti Lepopankon kaltaisissa korkeissa taloissa, jossa alassyöksyvän veden paine kysyy putkilta kestokykyä. Eikä sukka saa jäädä putkeen ruttuun, koska silloin putki alkaa vuotaa. Viemärilinjat kuvataan työn valmistuttua, mutta jos kuvanlaatu on heikkotasoinen, on siitä vaikea päätellä, onnistuiko sukitus kaikissa mutkissa yhtä hyvin. Eräässä pistotarkastuksessa löytyi myös sukittamaton pätkä. Sinänsä Turunen pitää sukitusta hyvänä menetelmänä, erityisesti jos asukkaat eivät halua muuttaa pois remontin ajaksi, ja jos vanha putki ei ole sukitukseen liian hapertunut.

Paljonko lopullinen hintaero perinteisellä menetelmällä toteutettuun putkiremonttiin nähden olisi ollut, sitä Turunen ei tiedä. Taloyhtiö ei pyytänyt tarjousta perinteisestä toteutuksesta.

sukitusurakan takuuaikaa jatkettiin

Kaiken kaikkiaan Turunen on tyytyväinen lopputulokseen. Viemärit on sukitettu, käyttövesiputket ovat nyt uudet eivätkä kulje enää rakenteiden sisällä, ja sähköistys on välttämättömiltä osin uusittu.

Kokeneet, luottamusta herättävät urakoitsijat tekivät hyvää työtä, erityisesti pääurakoitsija Jokivärin ”lehmänhermoja” tarvittiin. Vastaanottotarkastuksessa huomatut pienet puutteet korjataan pian. Taloyhtiö vaati kuitenkin sukitusurakoitsijan kahden vuoden takuuajan pidentämistä kolmeen vuoteen sekä takuusumman kaksinkertaistamista, koska halusi varmistaa mahdollisten takuuaikana ilmaantuvien vikojen korjauksen.

Yllätyksenä taloyhtiölle tuli se, että vakuutusyhtiö sanoi vakuutukset irti viime vuoden lopussa, syynä sukittaminen. Vakuutusmeklari kilpailutti vakuutukset. Uusi vakuuttaja vakuutti myös sukitetut putket. Hintakin halpeni.

Projektipäällikön loppupäätelmät

KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Projektipäällikkö Kari Hiltusen mukaan taloyhtiö sai, mitä valmistelunsa ja päätöstensä mukaan suunnitteli ja tilasi. - Korjausvelka väheni ja yhtiö sai tietämystä kiinteistönpitoon tuleville vuosille. Paineellisten putkistojen vuotoriskit saatiin hallintaan, ja sukitusurakoitsijan kanssa neuvoteltiin taloyhtiötä tyydyttävä, urakkasopimuksesta poikkeava pidempi takuuaika ja kattavampi takuuajan vakuus, hän kertoo. Hiltunen kiittää työmaan keskellä asuneita, ymmärtäväisiä asukkaita, joilta tuli yllättävän vähän reklamaatioita häiriöistä. Vaikka tiedotus hoidettiin sovitun tiedotussuunnitelman mukaan, on inhimillistä, ettei se aina toimi, vaikka itse tiedote menisikin perille. Asukkaita kuullaan vielä keväällä palautetilaisuudessa. Erityiskiitoksen ansaitsee myös pääurakoitsijan työnjohto. - Jokainen hanke on aina ammatillinen korkeakoulu, oppijakso rakennusalan ammattilaisellekin, Hiltunen sanoo. Tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta on, että saa rakennettua luottamuksen tilaajan, projektinvetäjän ja tekijöiden välille.

Puheenjohtajan loppupäätelmät

KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN - Alusta asti pitää kysyä ammattilaisilta neuvoa, ja projektin läpivienti kannattaa antaa heille. - Hankesuunnitelman tekoon kannattaa käyttää aikaa ja varsinkin asiantuntemusta, miettiä kokonaisuus asukkaat huomioon ottaen. - Sukitusurakat ovat monimutkaisempia kuin tarinoissa kerrotaan. - Kannattaa jututtaa sukittaneita hallituksia ja isännöitsijöitä, eikä kuunnella vain sukitusyritystä. - Sukituksen onnistumiseen voi vaikuttaa alkuperäisen putken laatu.

Kaikki putket eivät kestä sukitusta. - Samassakin taloyhtiössä voi olla käytetty useampaa putkilaatua. - Remontti todennäköisesti tulee halvemmaksi, kun talossa ei asuta. - Remontteja ei kannata siirtää, hinta nousee aina, varsinkin kertaalleen kilpailutetun remontin.

Santtu Turunen tuli puheenjohtajaksi työn alkaessa, olematta mukana suunnittelussa. – Melkoinen oppikoulu tämä maallikolle oli, mutta mielenkiintoinen, hän sanoo ylimmän kerroksen kodissaan, josta aukeaa huikeat näkymät Puijonlaaksoon.