2 minute read
Jäsenpalvelut
Yhtiökokous oli tehnyt päätöksen huoneiston hallintaanottamisesta vastikerästien perusteella. Osakas A vaati hallintaanottopäätöksen julistamista pätemättömäksi ja vastasaatavaansa vahvistettavaksi. Lisäksi A vaati, että yhtiön tulee saattaa huoneiston korjaustyöt loppuun määräajassa tai hänelle tulee vahvistaa oikeus teettää työt yhtiön kustannuksella.
A:n vastasaatava perustui sijaisasumiskuluihin, jotka olivat väitetysti aiheutuneet siitä, ettei yhtiö ollut suorittanut sille kuuluvia toimenpiteitä huoneiston saattamiseksi asumiskelpoiseen kuntoon. Taustalla oli yhtiön ja osakkaan sopimus siitä, että yhtiö tekisi osakkaan pintaremontin yhteydessä korjaustöitä yhtiön kustannuksella. Korjaustyöt olivat keskeytyneet osakkaan vaatimuksesta, eikä osakas ollut tämän jälkeen pyrkinyt vaikuttamaan töiden loppuunsaattamiseen.
Hovioikeus katsoi, että yhtiöllä oli ollut perusteet ottaa huoneisto yhtiön hallintaan vastikkeenmaksulaiminlyöntien perusteella. Hovioikeuden mukaan A:lla ei ollut kuittauskelpoista vastasaatavaa yhtiöltä, koska A ei ollut näyttänyt remontin pitkittymisen johtuneen yhtiön vastuulla olevista syistä. A:n vaatiman määräajan asettamisen ja teettämisoikeuden vahvistamisen osalta hovioikeus totesi, että osakkaalla voi olla oikeus teettää yhtiölle kuuluvia korjaustöitä aikaisintaan silloin, kun huoneiston hallintaanotto on päättynyt ja huoneiston hallinta on palautunut takaisin osakkeenomistajalle. Hovioikeus velvoitti yhtiön tekemään yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat työt viimeistään siihen mennessä, kun huoneiston hallintaoikeus palautuu osakkaalle. Mikäli töitä ei suoritettaisi A:n hallintaoikeuden palautumiseen mennessä, olisi A:lla vasta tässä vaiheessa oikeus tehdä tai teettää kyseiset työt yhtiön kustannuksella.
Korkein oikeus 10.11.2022,
KKO 2022:61, Diaarinumero S 2021/524
Vuokranantaja B Oy vaati sen ja A:n välisen vuokrasopimuksen purkamista sekä A:n velvoittamista muuttamaan vuokraamastaan asuinhuoneistosta välittömästi häädön uhalla ja jättämään sen B Oy:n vapaaseen hallintaan. Taustalla oli A:lle toimitettu purkamisilmoitus, jossa vedottiin pitkään jatkuneeseen huoneiston huonoon hoitoon sekä terveyden ja järjestyksen säilyttämiseksi annettujen määräysten rikkomiseen. A oli säilyttänyt huoneistossa merkittävää määrää tavaraa, mikä aiheutti paloturvallisuusriskin. A ei ollut poistanut tavaroita eikä siivonnut huoneistoa kehotuksista huolimatta.
Korkein oikeus katsoi, että liiallinen tavaramäärä voi vaikeuttaa huoneiston puhtaanapitoa, estää vuotojen ja vahinkojen havaitsemista, lisätä palokuormaa ja siten muodostaa riskin talossa oleskeleville. Vaikkei konkreettista vahinkoa aiheutuisi, huoneiston huonoa hoitamista voi olla se, että huoneistossa säilytetään suurta tavaramäärää ja huoneiston puhtaanapito laiminlyödään. KKO katsoi osoitetuksi, että huoneistossa oli ollut niin paljon tavaraa, että A:n katsottiin hoitaneen huoneistoa huonosti. Korkein oikeus ei pitänyt A:n menettelyä vähäisenä, koska B Oy oli antanut A:lle neuvontaa sekä runsaasti aikaa tilanteen korjaamiseen. Merkitystä ei annettu sille, että A:lla oli asioiden hoitamista vaikeuttava aivovamma ja vuokrasuhde oli kestänyt pitkään. A:n ei katsottu myöskään viivytyksettä oikaisseen menettelyään. KKO katsoi, että B Oy:llä oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus huoneiston huonon hoitamisen vuoksi.
Helsingin hovioikeus 27.10.2022,
Asiassa arvioitiin, oliko vuokranantajayhtiöllä ollut oikeus purkaa A:n vuokrasopimus. Purkuasia oli laitettu vireille, kun vuokra oli ollut maksamatta kahden kuukauden ajalta. Tätä ennen A oli toistuvasti maksanut vuokran viivästyneenä yli vuoden ajan. A katsoi vuokranmaksun laiminlyönnin olleen vain vähäinen ja tilapäinen ja vaati vuokranantajayhtiön vaatimusten hylkäämistä ja sopimuksen palauttamista toistaiseksi voimassa olevaksi.
Hovioikeus katsoi maksulaiminlyöntien olleen toistuvia ja olennaisia. Merkitystä ei annettu sille, että maksulaiminlyönnit olivat ainakin osittain johtuneet A:n sairastumisesta. Merkitystä ei ollut myöskään sillä, että sopimus oli ollut pitkäkestoinen tai sillä, että vuokralainen oli maksanut vuokrarästit pois saatuaan purkamisilmoituksen tiedoksi. Vuokranantajayhtiöllä oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
