2 minute read
Tuomas Viljamaa: Taloyhtiön remontit ja kotitalousvähennys
Kotitalousvähennys pitää laajentaa myös taloyhtiöiden remontteihin
Energian hinnat laukkaavat ympäri Eurooppaa. Suurelta osin energiakriisi johtuu Venäjän brutaalista hyökkäyssodasta, mikä on luonnollisesti johtanut siihen, että Eurooppa katkaisee energiariippuvuuden Venäjään. Näin tietysti pitääkin tehdä. Samalla meidän pitää sietää energian hintojen nousu, koska vielä kestämättömämpää olisi jatkaa Venäjän sotimisen rahoittamista.
Euroopan aikaisemmat energiapolitiikan virheet on korjattava pikavauhtia. Puhtaita energiantuotantomuotoja tarvitaan lisää kaukolämpöyhtiöistä kiinteistötasolle. Energiajärjestelmä muuttuu väistämättä nykyisestä keskitetystä järjestelmästä jonkinlaiseksi hybridijärjestelmäksi.
Taloyhtiöiden johtaminen on hallituksen ja isännöinnin yhteistyötä sekä luottamuksen vahvistamista. Energiakriisi alleviivaa pitkän tähtäimen suunnittelun ja erityisesti hyvän isännöinnin merkitystä taloyhtiöille ja kiinteistöille. Isännöintiliiton vuosittain tekemässä Energiabarometrissa keskeisiä esteitä energiatehokkuustoimenpiteille ovat osakkaiden vastustus ja valtion energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys. Nuo esteet ovat luonnollisesti linkissä toisiinsa. Jos valtio ei anna selkeää signaalia tehdä asioita, se tuskin on osakkaillekaan selvää.
Taloyhtiöt jäävät monesti väliinputoajan rooliin valtion asuntopolitiikassa. Tämä korostuu vielä erityisesti taloyhtiöiden osakkaiden kohdalla. Valtion panokset menevät myös energiamurroksessa pääasiassa omakotiasumiseen ja isossa kuvassa vuokra-asumiseen. Se on vähintäänkin erikoista, koska noin puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä ja taloyhtiöitä on kaikkiaan Suomessa jo yli 90 000.
Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat pitkään esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan myös taloyhtiöiden remontteja. Asunto-osakeyhtiölaissa vahvasti elävä yhdenvertaisuusperiaate ei käytännössä toimi laajemmin asumisessa, kun omakotitaloasukkaat voivat hyödyntää kotitalousvähennystä remontteihin, mutta taloyhtiöosakkaat eivät. Tämä pitää korjata jo pelkästään yhdenvertaisuuden hengessä. Muutos myös helpottaisi merkittävästi taloyhtiöiden päätöksentekoa energiaremonteissa, kun taloyhtiön saaman tuen lisäksi osakas voisi vähentää omaa jäljelle jäävää maksuosuuttaan kotitalousvähennyksenä. Ruotsissa kotitalousvähennyksen taso on myös lähes tuplasti enemmän kuin Suomessa.
Monet taloyhtiöt ympäri Suomea taistelevat peruskorjausten rahoittamisen kanssa. Taloyhtiöiden rahoituksen saaminen korjausten tekemiseen on vaikeutunut huomattavasti sääntelyn kiristyessä ja vakuusarvojen laskemisen myötä. Tarvitaan uusia keinoja, jotta voimme pitää taloyhtiöt viihtyisinä ja turvallisina asuinpaikkoina. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin olisi välttämätöntä sekä korjausten rahoittamisen mahdollistamisen että vihreän siirtymän edistämisen kannalta.
Tuomas Viljamaa - Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja
