2 minute read
Laatikkoviljelyä taloyhtiön pihassa
Yrtit, vihannekset ja juurekset omalta pihalta
TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ
Joukko Käyräkadulla Jyväskylässä sijaitsevan Asunto Oy Mattilanpellon asukkaita innostui kesällä 2020 laatikkoviljelystä. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja viljelysuunnitelmia tehdään jo tulevalle kasvukaudelle.
Asunto Oy Mattilanpellon kolmessa vuonna 1954 valmistuneessa asuintalossa on yhteensä 72 asuntoa. Käyräkadulla sijaitsevien talojen takapihalla on 1950-luvun hengen mukaisesti suuri sisäpiha, mikä sai Hanna Korhosen pohtimaan pienimuotoisen laatikkoviljelyn mahdollisuutta. Hän ryhtyi keräämään yhteen ideasta kiinnostuneita asukkaita keväällä 2020. – Otin yhteyttä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan, jonka mielestä viljelyn aloittamiselle ei ollut esteitä. Tämän jälkeen aloin tiedustella taloyhtiön oman some-kanavan ja ilmoitustaulujen kautta halukkaita laatikkoviljelijöitä. Kymmenkunta taloutta halusi lähteä mukaan. Aloitusta helpotti se, että taloyhtiö maksoi istutuslaatikot ja mullat, Korhonen muistelee.
Kolmas viljelykausi on nyt alkamassa ja kokemukset ovat olleet hyviä. – Meillä on kahdeksan viljelylaatikkoa, joissa on viljelty yrttejä, kukkia, juureksia ja vihanneksia. Sen tosin olemme oppineet, että rusakotkin ovat kiinnostuneita sadostamme. Vain osa on asentanut jänisverkkoja, mutta tulevana kesänä on varmaan aika nikkaroida lisää verkkoja, Korhonen kertoo. – Itse olen ajatellut, että ensi kesänä istuttaisin kasveja, joiden sato painottuu syksyyn, sillä olemme kesäisin paljon poissa kotoa. Kenties lehtikaalia, kukkia ja yrttejä.
Korhonen vinkkaa, että viljelylaatikot kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle vesipistettä, koska kastelu on välttämätöntä. Alkukesän hallaöinä kasvit on hyvä peitellä suojaharsoilla, mikäli mielii saada satoa. – Viime kesä oli haasteellinen kuivuutensa vuoksi, ja sato jäi aika vaatimattomaksi, Korhonen sanoo.
Lähiruokaa ja yhteisöllisyyttä
Laatikonpuolikkaassa yrttejä kasvattanut Miikka Pyykkönen näkee, että pienimuotoiset lavaviljelmät tuovat paljon muutakin myönteistä kuin iloa onnistuneesta sadosta. – Laatikkoviljelyyn innosti yhteisöllisyyden idea: kun tehdään yhdessä, opitaan tuntemaan naapureita. Ja onhan tässä ”viljelyn” lomassa tutustunut moniin naapureihin. Keskustelua käydään usein viljelylaatikoiden äärellä – se on aika luontainen kokoontumispaikka keväällä ja kesällä, Pyykkönen sanoo.
Pyykkönen näkee, että taloyhtiön yhteisissä askareissa alkuinnostus on usein suuri, mutta voi vähitellen lopahtaa muutaman aktiivisen työmaaksi. – Olisi hyvä, että innostusta pidetään aloituksen jälkeen aktiivisesti yllä. Yhteisillä kevättalkoilla voisi joka vuosi kunnostaa viljelmät tulevalle kasvukaudelle ja näin sadostakin tulisi parempi. Näen myönteisenä myös sen, että viljelyn myötä perheen pienimmille välittyy maanläheisiä tietoja ja taitoja. – Meidän laatikossamme on kasvanut yrttejä, kuten tilliä, persiljaa ja basilikaa. Sipulia en vielä ole saanut menestymään, mutta tulevana kesänä ajatuksena on kokeilla ainakin valkosipulin kasvatusta, Pyykkönen kertoo.
