Taloyhtiön turvallisuus

Taloyhtiön väestönsuoja vaatii säännöllistä huoltoa ja suunnitelman käyttöönotosta

TEKSTI JA KUVAT: ISMO MYLLYLÄ

Ukrainan sota nosti esiin myös taloyhtiöiden turvallisuuden ja etenkin väestönsuojat. KeskiSuomen pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Henna Kettunen korostaa turvallisuusasioissa suunnitelmallisuuden ja ennalta varautumisen tärkeyttä.

Keski-Suomessa on yli 2 400 väestönsuojaa asuinrakennuksissa, työpaikoilla ja erilaisissa kokoontumistiloissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta sai monet taloyhtiöissäkin havahtumaan siihen, miten ja missä tilanteessa väestönsuojat otetaan käyttöön, millainen varustus niissä pitää olla ja kenen vastuulla on, että suojat ovat asianmukaisessa kunnossa? Entä jos asuu talossa, jossa ei ole väestönsuojaa? – Väestönsuojia koskevia yhteydenottoja tuli meillekin varsin paljon etenkin sodan alkuvaiheessa. Erityisesti haluttiin tietää, mihin pitää mennä, jos omassa talossa ei ole väestönsuojaa, mutta myös käyttöönotto- ja vastuuasiat kiinnostivat, kertoo johtava palotarkastaja Henna Kettunen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.

Käyttöönotto 72 tunnissa

Vastuu väestönsuojasta ja sen käyttöönotosta on kiinteistön omistajalla. Taloyhtiön väestönsuojasta vastaa siten taloyhtiö itse ja viime kädessä sen hallitus.

Vastuu konkretisoituu viimeistään silloin, kun viranomaisilta tulee määräys ottaa väestönsuoja käyttöön. Sen jälkeen aikaa käyttökuntoon saattamisessa on 72 tuntia. – Väestönsuojien keskeinen tarkoitushan on suojata ihmisiä kriisitilanteessa mahdollisilta asevaikutuksilta, paineaalloilta, säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta sekä rakennussortumilta ja niiden käyttö tähän tarkoitukseen vaatii valmisteluja. Ilman valmisteluja väestönsuoja tarjoaa suojaa ainoastaan rakenteidensa verran sirpaleita vastaan, muttei esimerkiksi kaasuja tai tulipalossa syntyviä savuja vastaan, Kettunen sanoo.

Käyttöönotossa suojasta poistetaan ylimääräiset tavarat ja rakenteet, varmistetaan suojan tiiveys, valmistellaan ilmanvaihtolaitteisto käyttökuntoon, asennetaan sulkuteltta, jos sulkuhuonetta ei ole, tarkistetaan, että kaikki työkalut ja varusteet, sähkö, valaistus ja viestiyhteydet ovat käytettävissä, sekä täytetään varavesisäiliöt. – Taloyhtiö on vastuussa siitä, että tämä kaikki tulee tehtyä mahdollisimman nopeasti ja enintään 72 tunnissa. Se, miten asia hoidetaan käytännössä, on taloyhtiön hallituksen päätettävissä. Olennaista on, että väestönsuoja saadaan käyttökuntoon säädetyssä ajassa, Kettunen linjaa.

Useimmissa taloyhtiöissä väestönsuojaa käytetään normaalioloissa huoneistokohtaisina varastoina ja iso osa käyttöönottoa on varastohäkkien purkamista ja tyhjentämistä. Lähtökohtaisesti asukkaat tyhjentävät varastot itse, mutta jos joku ei pysty tai halua tyhjentää omaa varastoaan, muiden on tehtävä se. Taloyhtiön on osoitettava paikka puretuille rakenteille ja niille tavaroille, joita ei voida siirtää asuntoihin. Kettunen tähdentää sen tärkeyttä, että uu

TIESITKÖ?

• Väestönsuoja tulee rakentaa, kun asuinrakennuksen kerrosala on yli 1 200 m2 . •

Taloyhtiöiden väestönsuojat on mitoitettu niiden omien asukkaiden tarpeisiin.

• Henkilöä kohti tilaa pitää olla 0,75 m2. (0,6 m2 ennen vuotta 2003 rakennetuissa suojissa)

• Väestönsuojassa on oltava tietty varustus.

• Väestönsuoja pitää pystyä ottamaan käyttöön 72 tunnissa.

• Keski-Suomessa on yli 2 400 väestönsuojaa asuinrakennuksissa tai työpaikoilla.

• Keski-Suomessa ei ole kaikille avoimia varsinaisia väestönsuojapaikkoja.

• Suomessa oli vuoden 2020 alussa 54 000 väestönsuojaa ja niissä yhteensä 4,4 miljoonaa suojapaikkaa.

lmanvaihtolaitteisto (vasemmalla) on keskeinen osa väestönsuojaa. Siinä olevilla suodattimilla voidaan puhdistaa ulkoa tuleva ilma ja sen avulla suojaan saadaan aikaan ylipaine, joka estää myrkyllisten aineiden tulon tilaan mahdollisista raoista. Väestösuojassa pitää olla myös käytettävissä määrätyt varusteet ja välineet, kuten juomasäiliöitä ja kuivakäymälöitä.

taloyhtiössä olisi osana pelastussuunnitelmaa konkreettinen suunnitelma väestönsuojatilan tyhjentämisestä ja käyttöönottamisesta sekä siitä, kuka johtaa toimintaa. –

Jos näitä ryhdytään miettimään siinä vaiheessa, kun viranomaisilta tulee määräys väestönsuojan käyttöönotosta, ollaan myöhässä, hän toteaa.

Väestönsuojan hoitaja olisi hyvä nimetä

Väestönsuojaa koskevissa ohjeistuksissa todetaan, että nimetyn väestönsuojan hoitajan pitäisi johtaa käyttökuntoon saattamista. Taloyhtiön ei ole kuitenkaan pakko nimetä tällaista henkilöä, joten usein sitä ei ole tehty tai vastuuhenkilöksi on nimetty huoltoyhtiö tai sen työntekijä. Kettusen mukaan taloyhtiössä asuvan väestönsuojan hoitajan nimeäminen olisi kuitenkin hyödyllistä, vaikka tietääkin, ettei vapaaehtoisia ole välttämättä helppo löytää.

– Tällaista henkilöä tarvitaan poikkeusoloissa koordinoimaan ja johtamaan suojan purkamista ja käyttöönottoa sekä normaaliaikana pitämään huolta siitä, että väestönsuoja tulee huollettua ja tarkistettua asianmukaisesti.

Mikäli nimettyä väestönsuojan hoitajaa ei ole, tulee muiden kiinteistössä olevien aloittaa purkamis-, tyhjentämis- ja varustamistoimenpiteet.

Säännöllisiä tarkistuksia ja huoltamista tarvitaan

Väestönsuojan ja sen laitteiden säännöllinen tarkistaminen ja huoltaminen on Kettusen mukaan avainasemassa, jotta väestönsuoja täyttäå tehtävänsä eli suojaa asukkaita kriisitilanteessa. – Pelastuslaki edellyttää laitteiden pitämistä jatkuvasti toimintakuntoisina. Vähintään kymmenen vuoden välein tulee tehdä laaja tarkistus, jossa väestönsuojalle tehdään tiiveyskoe. Tästä tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on esitettävä pyydettäessä pelastusviranomaiselle.

– Lisäksi laitteita on huollettava ja koekäytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti ja pidettävä huolta siitä, että kaikki varusteet ovat olemassa ja niiden päiväykset voimassa. Käytännössä tällainen huoltotarkastus tulee tehdä vuosittain, Kettunen sanoo. – Useassa tapauksessa vuosittaiset huollot tekee kiinteistöhuolto, mutta tekijä voi olla yhtä hyvin nimetty väestönsuojan hoitaja. Väestönsuojan hoitajan ja/ tai hallituksen edustajan kannattaa joka tapauksessa osallistua vuosihuollon lisäksi myös kymmenen vuoden välein suoritettavan tarkastuksen suorittamiseen.

Tietty varustus vaaditaan

Jotta väestönsuoja täyttäisi tehtävänsä, siellä tulee olla tietty varustus ja välineistö. Olennainen asia on ilmanvaihto ja -suodatus, jonka lisäksi käytössä pitää olla sulkuhuone tai -teltta, kuivakäymälä, kytkentä sähköverkkoon, viestilaitteet, vesipiste joko väestönsuojassa tai sen välittömässä läheisyydessä sekä riittävä muu varustus. – Nämä muut varusteet ovat suojan varustesarja, työkalusarja ja turvallisuushenkilöstön materiaali. Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEKin verkkosivuilta löytyy näistä listaus, jota käytetään yleisesti, Kettunen sanoo.

Joditabletit ovat osa turvallisuushenkilöstön materiaalia. Säteilyturvakeskus STUK suosittelee taloyhtiöitä hankkimaan niitä väestönsuojiin. Joditablettien kohdalla on syytä muistaa se, että niiden tehokkuus riippuu oikeasta ajoituksesta ja siksi niitä pitää ottaa vain viranomaisen kehotuksesta.

Käyttöönoton yhteydessä väestönsuojaan pitää varata myös vettä vähintään 40 litraa/neliömetri tai 15 litraa/neliömetri, jos suojaan tulee vesijohto. Jokainen voi tuoda omaan käyttöön elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten, juomaa, ruokailuvälineet, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet sekä vuodevaatteet. Suojaan ei saa tuoda lemmikkejä, alkoholia tai lämpöä tuottavia laitteita eikä suojassa saa tupakoida.

– Varautumisessa kannattaa ottaa huomioon, että väestönsuojat on tarkoitettu lyhytaikaiseen suojautumiseen, Kettunen muistuttaa.

Entä jos taloyhtiössä ei ole väestönsuojaa?

Monia huolestuttanut asia on ollut se, mihinsuojaudutaan, jos omassa taloyhtiössäei ole väestönsuojaa. Suojahan edellytetäänvasta yli 1 200 neliömetrin asuinkiinteistöiltä,eli käytännössä niitä ei oleomakoti- ja rivitaloissa tai pienissä kerrostaloissa.Keski-Suomessa ei ole toisaaltayleisiä väestönsuojia.

Henna Kettunen toteaa, että tilanteessa,jossa väestönsuojiin turvaudutaan, viranomaisethuolehtivat väestön suojaamiseentarvittavista toimenpiteistä.

– Poikkeusoloissa pelastusviranomaisetvoivat mahdollisuuksien mukaan osoittaasuojapaikkoja alueen väestönsuojista, josrakennuksessa normaalisti työskentelevättai muuten olevat eivät tarvitse niitä.Tarvittaessa voidaan turvautua myös tilapäisiinsuojiin tai sisälle suojautumiseen.

– Sekin on syytä muistaa, että väestönsuojaanturvautuminen ei ole uhkatilanteessaainoa vaihtoehto. Asukkaat voidaanmyös evakuoida pois vaara-alueelta viranomaismääräyksellä,hän kertoo.

TURVALLISUUSTIETOA VERKOSTA

Taloyhtiön turvallisuuteen, pelastussuunnitelmiin ja väestönsuojiin liittyvistä asioista on tietoa tarjolla verkossa useissa paikoissa.

• Kiinteistöliiton Turvallisuus taloyhtiössä -sivustolta löytyy tietoa pelastussuunnitelmasta, väestönsuojasta ja kotivarasta sekä vastauksia kysymyksiin taloyhtiön näkökulmasta: kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/turvallisuus/

• Keski-Suomen Pelastuslaitoksen Turvallinen taloyhtiö -sivulla on tietoa pelastussuunnitelmasta ja paloturvallisuudesta. Väestönsuojelusta ja väestönsuojista löytyy tietoa toimintaohjeista: www.keskisuomenpelastuslaitos.fi

• Hyvä tietolähde on Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK, jonka verkkosivut (www.spek.fi) tarjoavat laajasti turvallisuuteen liittyvää tietoa ja materiaalia. Sivuilta löytyy esimerkiksi ohjeita pelastussuunnitelmaa varten, Pelastussuunnitteluopas, pelastussuunnitelman mallipohja, väestönsuojan tyhjentämissuunnitelma, materiaaliluettelo sekä ohjeet väestönsuojan omatoimiseen tarkastukseen ja vuosihuoltoon.

• Useat yritykset tarjoavat verkkosivuillaan palveluja esimerkiksi pelastussuunnitelmien laatimiseen ja väestönsuojien tarkistamiseen ja huoltoon.

Pelastussuunnitelma on taloyhtiön asukkaita varten

Taloyhtiön turvallisuuden kulmakivi on pelastussuunnitelma, joka täytyy tehdä kaikkiin yli kahden asunnon asuinkiinteistöihin. Sen tekeminen on asuinkiinteistön omistajan eli taloyhtiössä hallituksen vastuulla. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

• vaarojen ja riskien arvioinnista ja niiden johtopäätelmät,

• rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä,

• asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi,

• mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa.

Laatijaa ei ole määrätty

Itse suunnitelman muodosta ja laatimisesta määräykset eivät ole tarkkoja. Myöskään tekijää ei ole määritelty. Se voi olla taloyhtiön hallitus, isännöitsijä tai joku ulkopuolinen taho.

Pelastussuunnitelman laatimiseen löytyy ohjeita ja neuvoja esimerkiksi Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEKin verkkosivuilta. Sivuilta löytyy myös pohja suunnitelman laatimista varten. Johtava palotarkastaja Henna Kettunen Keski-Suomen pelastuslaitokselta muistuttaa kuitenkin, ettei pelastussuunnitelmaa kannata tehdä liian kaavamaisesti.

– Aika usein eteen tulee pelastussuunnitelmia, jossa riskien arviointi on tehty suoraan mallilomakkeen pohjalta. Tekemiseen pitää keskittyä ja lähtökohtana tulee käyttää omaa taloyhtiötä ja sitä koskevia riskejä ja niihin varautumista. Kannattaa pitää

Johtava palotarkastaja Henna Kettunen arvioi taloyhtiöiden pelastussuunnitelmien ja väestönsuojien olevan kohtuullisessa kunnossa.

mielessä se, ettei pelastussuunnitelmaa tehdä viranomaisia, vaan taloyhtiötä itseään ja sen asukkaita varten.

Suunnitelma pidettävä ajan tasalla

Vuosien mittaan taloyhtiössä ja sen ympärillä tapahtuu muutoksia ja pelastussuunnitelma pitäisi pitää näiden muutosten osalta ajan tasalla. Mitään tarkkoja määräyksiä suunnitelman päivitystiheydestä ei lainsäädännöstä ole, mutta sen edellytetään olevan ajan tasalla.

– Pelastussuunnitelma tulee päivittää aina muutosten yhteydessä, mutta kannattaa ottaa tavaksi tarkistaa se vähintään kerran vuodessa ja varmistaa, onko muutostarpeita ilmennyt, Kettunen ehdottaa.

Ajan tasalla olevan pelastussuunnitelman pitää olla myös taloyhtiön asukkaiden saatavilla. Kettusen mukaan tapaa tähän ei ole määritelty, vaan taloyhtiössä voidaan päättää siitä omista lähtökohdista.

– Yleistyvä käytäntö on, että ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma löytyy verkosta. Usein se on nähtävissä myös yhteisissä tiloissa tai ilmoitustaululla. Jollakin tavalla sen saatavuus on mahdollistettava myös niille, jotka eivät osaa tai pääse katsomaan sitä sähköisesti. Myös siitä pitäisi informoida, jos pelastussuunnitelma muuttuu.