Tuholaistorjunta voi maksaa tuhansia euroja

Iljettäviä, haitallisia vai molempia?

Monimuotoinen luonto tulee toisinaan liian lähelle. Taloyhtiössä jokaisen asukkaan on hyvä pitää silmät ja korvat auki, jotta tuhohyönteiset ja jyrsijät eivät pääse leviämään. Tuholaiset voivat aiheuttaa terveyshaittoja ihmiselle ja vahinkoja kiinteistön rakenteisiin.

n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: ANTICIMEX, SHUTTERSTOCK

Rotta eli isorotta on kaupunkialueilla yksi tavallisimmista tuhoeläimistä ja työllistää eniten myös tuholaistorjuntaan erikoistuneita yrityksiä. Isorotan esiintymistä Jyväskylän kaupungin alueella selvittänyt Pauli Linna havaitsi ympäristöteknologian opinnäytetyönsä kyselytutkimuksessa, että rottahavaintojen lukumäärät ovat vuosittain suunnilleen kolminkertaistuneet vuodesta 2018 heinäkuun 2020 loppuun asti.

Rottien määrää kaupungeissa on vaikea arvioida, mutta on esitetty, että pelkästään Helsingissä olisi satoja tuhansia rottia. – Viime vuonna meillä oli Keski-Suomessa yli 800 jyrsijöihin liittyvää torjuntakäyntiä, joista rottien osuus oli noin kaksi kolmasosaa. Jyrsijöiden osuus kaikista torjuntakäynneistä oli ylivoimaisesti suurin, kertoo Anticimex Oy:n myyntipäällikkö Timo Kääriäinen.

Rotta viihtyy siellä missä ihminenkin, koska yhdyskuntajätteestä jää aina syötävää siimahännälle.

– Kun koronapandemian aikana ihmiset jäivät etätöihin, jätepisteet täyttyivät tavallista nopeammin. Auki jääneet kannet tarjosivat rotille pääsyn katetun pöydän ääreen. Tosin ne voivat myös jyrsiä tiensä jäteastioihin, Kääriäinen huomauttaa.

Kääriäisen mukaan läheskään kaikki ihmiset eivät oivalla, mitkä tekijät voivat ylläpitää ja vahvistaa rottakantaa. – Lintujen ruokinnassa on holtittomuutta. Lintuja ei saa ruokkia maahan ja ruokintapisteen tulee olla noin kahden metrin korkeudella metalliputken nokassa.

Taloyhtiöissä jokaisen asukkaan olisi hyvä tunnistaa tuholaisten jäljet. Pihan kevätsiivouksen yhteydessä on hyvä katsella, onko rakennuksen ulkopuolella merkkejä rottien liikkeistä. Jos talon seinusta on kraatterimainen, se voi olla merkki rottien kaivuutöistä. Myös jyrsityt reiät rakenteissa kielivät siitä, että rottia tai muita jyrsijöitä on liikkeellä. – Rottakantaa rajoitetaan pääasiassa loukuilla. Torjunta-aineiden ongelmana on, että jyrsijä saattaa kuolla kiinteistön rakenteisiin. Uutena keinona ovat erilaiset älyloukut, joissa voidaan hyödyntää lämpö- ja liiketunnistimia, kameroita ja langatonta tiedonsiirtoa. Suomessa Anticimex pyydysti viime vuonna Smart-loukuilla noin 140 000 jyrsijää.

Rottien lisäksi metsämyyrät ja -hiiret pyrkivät syksyisin rakennusten lämpöön. Jyrsijät voivat aiheuttaa tuhoja jyrsimällä rakenteita. Lisäksi ne voivat levittää salmonellaa ja myyräkuumetta.

Lutikat kulkevat tavaroiden mukana

Erilaiset tuhohyönteiset ovat kautta aikojen olleet vitsaus ihmisasumuksissa. Tällä hetkellä sisätiloissa eniten torjuntatoimenpiteitä aiheuttaa lutikka eli seinälude. – Vuonna 2006 lutikoiden torjuntamäärä oli vuodessa sama kuin nykyisin kahdessa viikossa. Lutikoiden yleistyminen on seurausta siitä, että ihmiset liikkuvat yhä enemmän. Noin 95 prosenttia lutikois-

ta ”matkustaa” paikasta toiseen ihmisten ja tavaroiden mukana, Kääriäinen sanoo.

Lutikkaongelman voi saada myös hankkimalla huonekaluja kirpputoreilta tai sosiaalisen median roskalava-ryhmistä. – Suosittelemme tarkastamaan lutikoiden varalta kotiin tulevat huonekalut, niin uudet kuin käytetyt, Kääriäinen vinkkaa.

Lutikoiden suhteen taloyhtiöissä pitää Kääriäisen mukaan olla nollatoleranssi. Jos yksikin asukas havaitsee lutikan, on asiasta ilmoitettava välittömästi isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. – Lutikat leviävät asunnosta toiseen putkien ja johtojen läpivientien kautta. Eräässä kiinteistössä lutikat olivat ehtineet levitä seitsemään asuntoon ja niiden hävittäminen maksoi taloyhtiölle noin 10 000 euroa.

Paperitoukka vai sokeritoukka?

Sokeritoukat ovat kerrostalojen asukkaille tuttu vitsaus ja niistä on vaikea päästä eroon. Keskikokoisessa asuinkerrostalossa torjunta maksaa noin 2 000 euroa, mutta takeita lopputuloksesta ei voi antaa.

Paperitoukka muistuttaa sokeritoukkaa, mutta on hieman suurempi. Paperitoukan tunnistaa parhaiten siitä, että sen takapäässä on kolme pitkää sukasta. Muun muassa pahvilaatikoiden ontoissa käytävissä paikasta toiseen matkustavat paperitoukat ovat yleistyneet verkkokaupan myötä. Se selviytyy myös kuivissa olosuhteissa toisin kuin sokeritoukka, joka on kosteiden ja lämpimien olosuhteiden asukki.

Kääriäisen mukaan myös torakoita hävitetään säännöllisesti, mutta tilastojen kärkipäässä nämä keittiöissä, vessoissa ja kylpyhuoneissa viihtyvät hyönteiset eivät ole viime aikoina olleet. Russakka eli saksantorakka on Suomen yleisin torakkalaji.

Vyöturkiskuoriainen on haasteellinen torjuttava ammattilaisillekin, sillä se viihtyy pimeissä koloissa ja leviää vähitellen koko kiinteistöön putkistoja, hormeja ja porraskäytäviä pitkin. Niitä voi kulkeutua kiinteistöön myös kirpputoreilta. – Riittävä ennakkoselvitys asukaskyselyn kautta on hyvä tapa aloittaa torjunnan suunnittelu. Haittoja aiheuttaa nimenomaan vyöturkiskuoriaisen toukka, joka tuhoaa tekstiilejä, Kääriäinen kertoo.

Tavallisia riesoja lämpimään vuodenaikaan ovat pesiään rakentelevat muurahaiset ja ampiaiset.

Siivekkäät kiusaavat varsinkin pesimäaikana

Linnut voivat aiheuttaa monenlaista päänvaivaa kaupunkiympäristössä. Ulkona lokki, naakka, varis ja pulu eli kesykyyhky voivat sotkea kattoja ja seiniä ulosteillaan, repiä erilaisia materiaaleja, levittää loishyönteisiä ja käyttäytyä pesimäaikaan ihmisiä kohtaan aggressiivisesti. – Puluongelmasta kärsivien on muistettava, että lintu on rauhoitettu 10.3.–31.7. eli tuolloin emme pääse tekemään mitään torjuntatoimenpiteitä, Kääriäinen huomauttaa. uu

Paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata) on hieman suurempi kuin sokeritoukka ja sen takapään sukaset ovat pidempiä. Se voi elää jopa 8-vuotiaaksi ja kasvaa lähes kaksi senttimetriä pitkäksi.

Lutikat imevät verta nukkuvan ihmisen iholta. Verta imettyään se on pitkulainen ja väriltään punaruskea. Ne piiloutuvat erityisesti sänkyyn, patjoihin ja vuodevaatteisiin. Oikealla lutikan munia.

Torjunnan tarve tulee terveydensuojelulaista

Anticimexin myyntipäällikkö Timo Kääriäinen on huomannut, että tuholaisten esiintyminen on toisinaan arka asia taloyhtiössä. Asukkaiden pitäisi ilmoittaa välittömästi kaikista hyönteisiin ja jyrsijöihin liittyvistä havainnoista taloyhtiön hallituksen edustajalle tai isännöitsijälle, jotta torjunta voidaan aloittaa eivätkä otukset pääse leviämään. –Ensin täytyy tunnistaa, mistä lajista on kyse. Kaikkia hyönteisiä ei tarvitse torjua. Osa hyönteisistä kuuluu luontoon ja suurin osa on vaarattomia. Joskus sisällä oleva hyönteinen on vain lentänyt ikkunasta sisään. Mutta toistuvat ja runsaat esiintymät kertovat ongelmasta, Kääriäinen huomauttaa.

Ennaltaehkäisyä ja torjuntaa

Tuhoeläimet aiheuttavat nimensä mukaisesti tuhoa. Sokeritoukan tyyppiset vieraat ovat lähinnä iljettäviä, mutta monet hyönteiset voivat levittää tauteja ja pilata elintarvikkeita. Jyrsijät voivat aiheuttaa jopa tulipaloja ja sähkökatkoksia, kun ne iskevät hampaansa sähköjohtoihin. –Terveydensuojelulain 26 pykälässä sanotaan selvästi, että asunnossa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.

Tuhoeläintorjunnan kaksi keskeistä kulmakiveä ovat ennaltaehkäisy ja torjunta. Ennaltaehkäisyllä pyritään vähentämään tuholaisille suotuisia olosuhteita ja tekemään rakenteellisia muutoksia. Tähän voi jokainen asukas osallistua. –Tuholaisten käyttäytyminen keskittyy ravinnonhankintaan ja lisääntymiseen. Näiden tarpeiden ymmärtäminen antaa eväitä ennaltaehkäisyyn. Asunnon yleinen puhtaus, lattiakaivojen pitäminen siistinä, kuiva-aineiden säilyttäminen kannellisissa muovirasioissa ja läpivientien tiivistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla tuholaisille suotuisia olosuhteita voi vähentää.

Kääriäisen mukaan hyönteisten hävittämiseen käytettävät torjunta-aineet ovat nykyisin varsin vaivattomia käyttää. Ammattilaisen tekemän käsittelyn jälkeen suosituksena on, että asunnossa ei oleskeltaisi pariin tuntiin.

Jos tuholaisongelma on vain yhdessä asunnossa, vastuu tuholaisten hävittämisestä on asukkaalla. Jos tuholainen on levinnyt kiinteistössä laajemmalle, taloyhtiö ottaa ohjat käsiinsä. –Kunnat eivät kanna vastuuta torjunnasta yksittäisissä taloyhtiöissä. Tosin terveystarkastaja voi terveydensuojelulain mukaan kehottaa tai jopa velvoittaa taloyhtiötä torjuntatoimenpiteisiin, jos siihen on aihetta, Kääriäinen huomauttaa. –Kun yhden taloyhtiön tontilla on merkkejä rotista, pitäisi selvittää tilanne lähinaapureissa. Lopputulos on parempi, jos pystytään hävittämään kerralla suurempi populaatio.

Esimerkiksi Vaasassa kaupunki on torjunut rottia julkisin varoin keskusta-alueella. Torjuntaa tehtiin myös viemäreissä. –On tiedossa, että Jyväskylänkin viemäreissä asustelee rottia. Sen vuoksi ruokajätteitä ei pitäisi kaataa viemäriin. Niiden oikea osoite on kannellinen biojäteastia.

YLEISIMMÄT TUHOLAISET

• Jyrsijät (rotta, metsähiiri, metsämyyrä, kotihiiri) • Lutikka eli seinälude • Torakka • Mauriainen (sokerimuurahainen) • Sokeritoukka ja paperitoukka • Ampiainen • Tekstiilituholaiset (kuoriaiset, perhoset) • Elintarviketuholaiset (kuoriaiset, perhoset) • Linnut (pulut, lokit)