Helppoja hyötykasveja taloyhtiöiden yhteisille alueille

Näillä onnistut! Helpot hyötykasvit taloyhtiöiden yhteisille alueille

TEKSTIT: KATI KIVELÄ

KUVAT: VIHERLANDIA OY

KIRSIKAT (Prunus domestica) ovat helppohoitoisia hedelmäpuita, jotka tuottavat satoa jo melko nuorina ja ovat kauniita läpi kasvukauden. Touko–kesäkuun valkoinen kukkaloisto on upeaa katseltavaa, mutta paras osio on vastassa vasta kesän lopulla, kun sato kypsyy. Uudemmat matalakasvuiset lajikkeet, kuten esimerkiksi ’Schedraja’, ’Novella’, ’Tamaris’ ja ’Carmine Jewel’ ovat helppoja hoidettavia ja sopivat kokonsa puolesta myös rajallisempaan tilaan. PENSASMUSTIKKA (Vaccinium angustifolium) on helppohoitoinen ja yleensä hyvin menestyvä marjakasvi, joka viihtyy tuoreessa, ravinteikkaassa multamaassa aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Sitä voidaan käyttää myös korkeana maanpeite-/massakasvina, jolloin tiiviisti istutettu kasvusto peittää maanpinnan tehokkaasti ja estää esimerkiksi rikkakasvien leviämisen. Jos pensaasta kuitenkin halutaan suurin mahdollinen sato, kannattaa istutusväliä jättää vähintään metri, tällöin valo pääsee tasaisesti joka puolelle pensasta ja herkulliset marjat kypsyvät tasaisesti. Tiesitkös muuten, että jalostustyön johdosta lajikevalikoima on kasvanut entisestään, ja kaikki mustikat eivät ole enää sinisiä?

MAKEASINIKUUSAMAT (Lonicera caerulea var. kamtschatica) eli hunajamarjat ovat nousseet viime vuosina suureen suosioon, ja ne ovatkin erittäin käyttökelpoisia monenlaisilla kasvupaikoilla. Ne sietävät kuumuutta ja kuivuutta, mutta myös ajoittaista kosteutta ja pientä katvettakin. Perinteisen yksittäisistutuksen lisäksi ne toimivat vaikkapa tonttien raja-aidanteina. Makeasinikuusama vihertyy todella varhain ja kevyesti mustikkaan vivahtavat marjat kypsyvät jo hyvissä ajoin heinäkuussa yhtä aikaa mansikoiden kanssa. Kokeile ja ylläty iloisesti! PÄÄRYNÄT (Pyrus communis) ovat mainettaan huomattavasti kestävämpiä ja nykyään ne ovat syrjäyttäneet suosiossa esimerkiksi perinteiset luumupuut. Päärynä on omenapuuhun verrattuna jopa helpompi hoitaa, sillä sen leikkaus- ja lannoitustarve on huomattavasti vähäisempi. Päärynät ovat kauniita läpi kasvukauden ja tuovat sen ansiosta taloyhtiöidenkin pihaan näyttävyyttä kesän alusta myöhäiseen syksyyn. Etenkin runsaana ryöppyävä valkoinen kukinto ja loistokkaat ruskavärit ovat todellinen ilo silmälle!

PERHEHERUKKA (Ribes) on herukkamaailman vastaisku suosituille perheomenapuille. Tämä puutarhureiden käsityönä kasvattama taimi pitää nimittäin sisällään kolmea eri herukkalajiketta; mustaa, punaista ja vihreää. Se on näppärä napostelupensas pienempäänkin pihaan ja antaa mahdollisuuden kompromissiin silloin, kun ei osata päättää, mitä herukkaa pihassa kasvatettaisiin. Hoidoltaan perheherukka ei poikkea mitenkään perinteisemmistä ”yhden lajikkeen herukoista”, ja muutaman vuoden kasvatuksen jälkeen siitä harvennetaan vuosittain vanhimmat oksat pois. Jo yhden hyvin hoidetun pensaan antama satomäärä voi olla yllättävän suuri, joten tämä satoihme kannattaa ehdottomasti pitää mielessä, kun pihaan suunnitellaan hyötytarhaa. VIINIKÖYNNÖS (Vitis) ei ole enää vain etelän asukkien tai himoharrastajien herkkua, sillä lajikevalikoimasta löytyy helposti rypäleitä tuottavia, talven kestäviä lajikkeita, jotka pärjäävät hyvinkin vaatimattomalla hoidolla. Parhain esimerkki lienee jo pari vuosikymmentä markkinoilla ollut ”Zilga”, joka selviää puutarhoissa ilman talvisuojausta ja tuottaa muutamien vuosien kasvatuksen jälkeen parhaimmillaan usemman ämpärillisen herkullisia pikkurypäleitä. Jos yhteiseltä piha-alueelta ei löydy varsinaista pergolaa tai köynnökselle sopivaa seinämää, voi köynnöksen istuttaa vaikka grillikatoksen tai huvimajan nurkalle kiipeilemään. Parhaaseen mahdolliseen satoon päästään kuitenkin, jos se pääsee kasvamaan auringon hellimälle seinustalle tai aitaa vasten.

Taloyhtiöiden piha-alueet ovat koko kohteen käyntikortteja, ja niillä luodaan usein se kaikista mieleenpainuvin ensivaikutelma, niin hyvässä kuin pahassa. Jo pieni panostus kannattaa, ja viihtyisän yleisilmeen lisäksi etenkin ajatuksella valitut hyötykasvit tuottavat kohteen asukkaille iloa ja satoa vuodesta toiseen.

Puutarhuri Kati Kivelä, Viherlandia

MARJATUOMIPIHLAJAT (Amelanchier alnifolia) eli mustikkapuut ovat etenkin rungollisina versioina ihastuttavia, varhain toukokuussa kukkivia pikkupuita, jotka tuottavat makoisan sadon pieniä, sinisiä marjoja. Hellittelynimestään huolimatta marjat eivät ole maultaan aivan yksi yhteen mustikan kanssa, mutta hyviä ne ovat joka tapauksessa. Marjatuomipihlajapuut viihtyvät monenlaisilla kasvupaikoilla ja ne sietävät hyvin myös ajoittaista kuivuutta. Tämä kaunis puu on sievä myös syksyllä; sen ruska-asu on nimittäin ihanan värikäs! PILARIOMENAPUUT (Malus domestica) ovat vekkuleita pikkupuita, jotka nimensä mukaisesti kasvavat kapean pilarimaisesti ja kypsyttävät omenat tiiviisiin ryppäisiin rungon lähettyville. Nämä hieman harvinaisemmat hedelmätarhan tulokkaat eivät ehkä anna sitä maksimaalisinta satoa, mutta toimivat hienosti silloin, kun tilaa on vähän ja esimerkiksi perennapenkkiin kaivataan ryhdikästä, korkeaa keskuskasvia. Pilariomenapuita voi siis käyttää huoletta erilaisten kasviryhmien osana, mutta ei pidä unohtaa talvikauden jyrsijäsuojauksia.