Asiantuntijalta: Lakimuutos parantaa esteettömyyttä

Lakimuutos parantaa esteettömyyttä

Tapio Haltia, Kiinteistöliiton neuvontalakimies

Muutos laajentaa osakkaan oikeutta muutostöihin yhtiön tiloissa, jolloin muutostyön rahoittamiseen voidaan käyttää myös osakkaan saamaa yhteiskunnan tukea.

Asunto-osakeyhtiölakia muutettiin vastikään pyrkimyksenä parantaa osakkaan mahdollisuuksia esteettömyyttä parantaviin muutostöihin taloyhtiön tiloissa. Muutokset tulivat voimaan 8.3.2023.

Vanhempien asunto-osakeyhtiöiden rakennusten yleisistä tiloista suuri osa ei täytä nykyisiä esteettömyysvaatimuksia. Samalla kuitenkin väestö ikääntyy ja liikkumisrajoitteisten asukkaiden määrä kasvaa. Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on esteettömyyden parantaminen silloin, kun taloyhtiössä ei ole riittävää kannatusta tai mahdollisuuksia parannuksen toteuttamiseen yhtiön hankkeena.

Aiemmin yhtiö on voinut harkita osakkaan yhtiön tiloihin kohdistuvaa muutostyötä vapaasti. Muutoksen myötä yhtiön harkintavalta kapenee ja osakas saa lähtökohtaisen oikeuden toteuttaa muutostyö kustannuksellaan lain edellytysten toteutuessa. Osakkaan muutostyöoikeus ei kuitenkaan ole rajaton. Osakkaan tulee jättää yhtiölle kirjallinen ilmoitus muutostyöstä hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä, jotta yhtiölle jää kohtuullinen aika ilmoituksen käsittelyyn. Yhtiö tai toinen osakas voi asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle.

Yhtiö tai toinen osakas voi myös kieltää muutostyön, jos sen toteuttaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon osakkaalle muutostyöstä koituva hyöty ja toisaalta yhtiölle tai toiselle osakkaalle koituva haitta. Kieltäminen on mahdollista, mikäli haitta ylittää hyödyn, ja perusteena voi olla esimerkiksi pelastusturvallisuusvaatimukset tai rakennuksen arkkitehtoniset arvot.

Osakkaan muutostyöhön yhtiön tiloissa pätee muutoinkin pitkälti samat säännöt kuin osakehuoneistossa suoritettavaan muutostyöhön: osakas vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista sekä kunnossapidosta ja yhtiöllä on oikeus valvoa työn suorittamista. Jotta kunnossapitovastuu muutostyöstä olisi selvää myös uudelle osakkaalle, on tärkeää viedä tieto muutostyöstä yhtiön kunnossapito- ja muutostyörekisteriin. Samalla tiedon muutostyöstä ja sen kunnossapitovastuusta tulee välittyä myös isännöitsijäntodistukseen.

Laissa tai sen esitöissä ei ole rajattu sitä, kenen tarpeisiin esteettömyyden parantaminen liittyy. Muutostyö voi koskea myös esimerkiksi liikehuoneistoa, jossa tarkoituksena on parantaa sen saavutettavuutta työntekijöiden tai asiakkaiden osalta. Käytännössä muutostyö voi olla esimerkiksi kulkuluiska, ovenavauslaite, käsijohde tai tuolihissi. Selkeänä lähtökohtana on, että osakkaan muutostyön toteutuksesta, sen kunnossapidosta ja uudistamisesta sekä myös mahdollisesta ennallistamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa muutostyön toteuttaneen huoneiston kulloinenkin osakas. Jos kuitenkin muutostyöstä hyötyvät talon asukkaat laajemminkin, voidaan yhtiössä harkita kunnossapidosta tai uudistuksesta koituvien kustannusten kattamista yhtiön varoista.