www.kirkkojakaupunki.fi
Numero 23
Keskiviikkona 23. kesäkuuta 2010
HANS VON SCHANTZ
Romanikerjäläisten auttaminen jakaa mielipiteitä » 4–5 Suomen heimot kohtaavat Stadissa » 14–15
Metsän sylissä Maiju Tuomiselle ja Vivalle puut ovat ystäviä» 10–11
Vapaaehtoisella on varaa valita » Pääkirjoitus sivu 2
Jukka Poika ei palele kesällä » 12–13
2
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
”
Lainasanat Slummissa ei ole viulua ennen nähtykään. Olemme voineet avata lapsille ihan uuden maailman, antaa taidon, elämyksiä, itsetuntoa ja iloa.”
Numero 23
Musiikinopettaja, lähetystyöntekijä Susanna Kettunen kertoo työstään Thaimaassa sivulla 7.
23.6.2010
Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13 Postiosoite: PL 279, 00181 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Menovinkit voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi
KIMMO VON LÜDERS / KUVAARIO
Pääkirjoitus
Ihan vapaaehtoisesti Rukous Lapset vain yrittävät selvitä siitä, mikä tulee vastaan. Keinot ovat joskus vähissä ja eväät elämään heikot. Jumala, varjele heidät laiminlyönneiltä, sokeudelta ja välinpitämättömyydeltä. Kukaan lapsi ei ole paha. Hän on meidän kuvamme. Siunaa hänet iloon elämästä.
apaaehtoisen haluavat kaikki. Kirkko, kansalaisjärjestöt, festivaalit, urheiluseurat, hoitolaitokset, kehitysyhteistyöhankkeet. Vapaaehtoisella on paljon ystäviä ja varaa valita, sillä tehtävää on paljon ja tarpeet suuret. Vapaaehtoistyö on määritelmän mukaan työtä, josta ei makseta. Tästä näkökulmasta monet työharjoittelupaikatkin ovat nykyisin vapaaehtoistyötä. Varsinainen vapaaehtoistyö on usein tekijälleen enemmänkin harrastus. Suomalaiset tekevät eniten vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa. Pelastuspalvelukin on suosittua.
V
Kirkossa vapaaehtoistyöhön liitetään vahvasti auttaminen. Esimerkiksi kehitysmaaliikkeessä auttamisen idea voi herättää allergiaoireita, koska auttamiseen nähdään sisältyvän valtasuhde. Mieluummin haetaan kumppanuutta, vaikuttavuutta, maailman muuttamista yhdessä. Kuitenkin Palvelevan puhelimen päivystäjä tai lähimmäispalvelun vapaaehtoinen tekee arvokasta auttamistyötä. Vapaaehtoistyön käsitettä ei kannata käyttää liian laveasti. Kirkkokuorolainen harrastaa kuorolaulua eikä niinkään
tee vapaaehtoistyötä. Rippileirien isosiakaan on vaikea mieltää vapaaehtoistyöntekijöiksi. Hehän ovat seurakuntanuoria, jotka ovat mukana toiminnassa. Ihan kaikkea yhteistä tekemistä ei voi kutsua vapaaehtoistyöksi. Kirkon muodostavat jäsenet, ja on hyvä, jos jäsenet ovat mukana eri tavoin ja tekevät omia juttujaan yhteiseksi hyväksi. Mitä vapaaehtoistyö sitten antaa tekijälleen? En usko, että vapaaehtoistyötä jaksaa kauan tehdä saadakseen ”hyvän omantunnon”. Hyvä mieli on paljon enemmän. Se merkitsee mukavia kokemuksia, uusia tuttavuuksia, mielekästä tekemistä, vastapainoa työlle, uuden oppimista, auttamisen iloa, yhteishenkeä. Tänäkin suvena suomalaiset tekevät ihan lystikseen valtavasti talkootöitä monenlaisilla kesäjuhlilla ja urheilutapahtumissa. Niin Jukolan viestin, Kiuruveden herättäjäjuhlien kuin Ilosaarirockin järjestäjät tarvitsevat joukkoonsa vapaaehtoisia. Ja aina heitä on löytynyt. Hyvä homma!
Eira Serkkola, toimituspäällikkö, vs. eira.serkkola@kotimaa.fi
Eilen
Tänään
Iankaikkisesti
Ehdit vielä elää kylliksi, vaikka pidät vanhemmistasi huolen heidän vanhuudenpäivinään.
Minua oikein suututtavat ne ihmiset, jotka valittavat, että heidän isäänsä ei ole ulkoilutettu pitkään aikaan. Silloin tekisi mieli kysyä, että missä helvetissä olet sitten ollut.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Ateenalainen näytelmäkirjailija Menandros (n. 342–293 eKr.)
HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen Suomen Kuvalehdessä 11.6.
Toinen Mooseksen kirja, luku 20
3
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Koonnut: Eira Serkkola Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi
Säväyttävää. Heinäkuussa vihittävät Timo Kilpi ja Sanna Mattila ovat harkinneet pitkään ja hartaasti häidensä musiikkivalintoja.
Ruususen juhlamarssin tahdissa alttarille Häämarssia valitsevien vihkiparien ykköstoiveet eivät ole vuosien myötä juuri muuttuneet. Vanhat kestosuosikit pitävät yhä pintansa. Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuva Jukka Granström
anna Mattilan ja Timo Kilven yhteinen tie tiivistyy heinäkuun lopussa Viikin kirkossa kajahtavaan häämarssiin. Perinteitä kunnioitetaan; parin saattelevat alttarille Prinsessa Ruususen juhlamarssin tahdit. – Kesäyön unelmalla tullaan pois. Kuuntelimme muitakin, mutta nämä säväyttävät ja nostavat kylmiä väreitä, Sanna Mattila sanoo. Timo Kilpi on samaa mieltä. – Niissä on tunne mukana. Jos ei muuten ala itkettää, niin viimeistään musiikin kajahtaessa. Viikin kirkon käytävä ei ole pit-
S
kä, joten sitä on askellettava maltillisesti. – Ehkä kävely pitää aloittaa jo kaukaa ulko-ovelta, Kilpi naurahtaa. Pari toivoo kirkkotilaisuudesta seesteisen rauhallista, mutta myös rentoa ja lyhyttä, koska noin sadan kutsuvieraan joukossa on paljon lapsia. Omien lasten, kolmivuotiaan Rian ja alle vuoden ikäisen Roin, roolia on mietitty. – Ria voisi marssia edellä, mutta Roi ei osaa vielä kävellä, Sanna pohtii. Häämusiikin valinta on ollut vihkiparille pitkä prosessi. Viime vuoden häämessujen esitteistä löytyi apua musiikkivalintoihin. – Tosi vaikeaa tämä on ollut. Häävalssiakin on mietitty kauan. Virressä pitää olla ainakin tuttu
sävel, jota ihmiset osaavat laulaa, Sanna Mattila aprikoi. Keväällä pariskuntaa lykästi, sillä heidän omassa vihkikirkossaan järjestettiin häitä suunnitteleville Tahdonilta. – Oli hyvä kuulla häämusiikkia oikeassa ympäristössä, myös erikoisempia vaihtoehtoja. Papilta ja kanttorilta sai kysyä, jos jokin askarrutti, pariskunta muistelee. Kevyemmän musiikin he haluavat jättää hääjuhlaan. – Joku Bon Jovin kappale olisi hyvä, mutta ei kirkossa, Timo linjaa. Viikkiläisen vihkiparin valinnat osoittautuvat ykköstoiveiksi myös Tuomiokirkkoseurakunnan suosituissa vihkikirkoissa. Vanhassakirkossa häitä soitetaan noin 150 kertaa vuodessa. – Vihkipareilla on kiinnostusta lähteä hakemaan myös muuta musiikkia, mutta usein he päätyvät perinteiseen, Vanhankirkon urkuri Pekka Suikkanen kommentoi. Toiveiden kärjessä ovat pysytelleet samat klassikot.
– Kuulan häämarssi on alun perin sävelletty sisääntulomusiikiksi. Melartinin marssi on vähän reippaampi ja toimii hyvin Kuulan parina. Molemmat ovat kotimaisia ja ehkä siksikin suosittuja, Suikkanen arvioi. Kuulan häämarssi on kärkitoiveista ainoa, joka on alkujaan ehtaa kirkkomusiikkia. – Kesäyön unelma ja Prinsessa Ruusunen ovat näyttämömusiikkia, mutta ne ovat saaneet kirkollisen leiman, kirkkomuusikko valaisee. Prinsessa Dianan häiden jäl-
Vanhankirkon häämarssien Top Five ■ Erkki Melartin: Prinsessa Ruususen juhlamarssi ■ Felix Mendelssohn: Häämarssi (Kesäyön unelma) ■ Toivo Kuula: Häämarssi ■ Edward Elgar: Pomp and Circumstance ■ Johann Pachelbel: Kaanon
keen alettiin aloitusmusiikiksi toivoa Englannin kuninkaallisten suosimaa Elgarin Pomp and Circumstancea. Viime aikoina on noussut esiin myös Pachelbelin Kaanon. Jousille sävelletty orkesteriteos toimii hyvin uruilla. Suikkanen on avoin vihkiparien ehdotuksille ja auttaa mielellään musiikin valinnassa. Kappaleen on kuitenkin sovittava pyhään toimitukseen. Urkurin mukaan tilanteen tyylikkyys säilyy parhaiten, kun paikan ja sisällön suhteen ollaan samoilla linjoilla. – Joskus parit toivovat sellaista musiikkia, joka ei vain millään ole adoptoitavissa uruille. Nauhurimusiikkia emme Tuomiokirkkoseurakunnassa käytä. Kesäisenä päivänä samat marssit saattavat kajahtaa kirkossa useaan otteeseen. Urkurin ammattitaitoa on tehdä jokaisesta tilanteesta hääparille ainutkertainen. – Vanhat suosikit soitetaan niin kuin viimeistä kertaa. Täällä voit kuunnella häämarsseja: http://haat.helsinginseurakunnat.fi/haat.html
4
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Koonnut: Eira Serkkola Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi
Kolumni Sirkka-Liisa Kivelä
Väkisin siirretyt vanhukset anhusten pakkomuutot ovat yhteiskuntamme todellisuutta. Kunnat kilpailuttavat ympärivuorokautista palveluasumista ja ostavat palvelut tuottajilta, jotka myyvät halvimmalla. Osa kunnista vaihtaa tuottajia hintojen perusteella muutaman vuoden välein, mikä johtaa vanhusten pakkomuuttoihin. Pakkomuuttoja perustellaan myös palvelurakenneuudistuksilla. Ympärivuorokautisessa hoidossa asuvat vanhukset testataan, ja johtopäätöksiä ”oikeista” hoitopaikoista tehdään tuntematta testien rajoituksia. Vuokrasopimukset irtisanotaan, kun vanhusten kuntoa pidetään liian hyvänä palveluihin nähden. Edessä on pakkomuutto tavallisiin vuokrataloihin. Kuntien yhdistyminenkin on johtanut pakkomuuttoihin. Liittyneestä kunnasta löytyy halpa hoitopaikka, jonne vanhuksia siirretään.
V
Palveluasunnoistaan irtisanotut vanhukset kertoivat itkien, että eivät halua muuttaa kerrostaloasuntoihin.
”
Koin pakkomuuttouhan inhimillisen hädän, kun kävin toukokuussa Järvenpäässä kansalaisaktivistien ja vanhusten pyynnöstä. Kunnan asukkaat olivat vihaisia. Palveluasunnoistaan irtisanonut vanhukset puristautuivat minuun ja kertoivat itkien, että eivät halua muuttaa kerrostaloasuntoihin. Yksinasuminen ja yhteisöllisyyden puute pelottivat. Pakkomuutto ei heikennä vain psyykkistä hyvinvointia. Se lisää vanhusten masennustilojen, kaatumisten, murtumien, fyysisen kunnon romahtamisen ja kuoleman vaaraa. Muistisairaiden sekavuudet, niihin määrätyt lääkkeet, kaatumiset ja liikuntakyvyn menettämiset ovat yleisiä seurauksia. Terveyspalveluiden ja hoitavien käsien lisätarve tuo kunnille kustannuksia, mitä ei oteta huomioon taloudellisissa arvioinneissa ja pakkomuuttopäätöksiä tehtäessä. Vanhusten pitkä muuttoon valmistautuminen, heidän omat päätöksensä asiasta ja lähimmäisten tuki ehkäisevät muuttojen kielteisiä vaikutuksia. Muuttoihin pakottamiset eivät kerro sosiaalisesta Suomesta. Sivistynyt yhteiskunta kantaa vastuun heikoimmistaan. Me työikäiset emme olleet vanhemmillemme pelkkä taloudellinen taakka. He huolehtivat meistä. Miksi emme anna heille arvoa ihmisinä? Kirjoittaja on professori ja ylilääkäri.
Tilasto
Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.
2%
papeista on käynyt uransa aikana rippikeskustelun, jossa hyväksikäyttäjä on kertonut papille teostaan. Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyyn vastasi 1 388 työelämässä olevaa pappia. Kaksi prosenttia tästä joukosta tarkoittaa noin 28 pappia. Yleisimmin seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertoo ripissä uhri. Yksityisessä ripissä on hyväksikäytöstä kerrottu kuudelle prosentille papeista, kertojana tekijä, uhri tai kolmas henkilö.
Romanien autta etsitään sopivia Parinsadan Suomeen tulleen romanin auttamisesta on tullut arka kysymys. Inhimillisin perustein apua tarvitaan, mutta sen pelätään kasvattavan itse ongelmaa. Teksti Jaakko KaartinenKoutaniemi Kuva Jukka Granström
elsinkiläinen kansanedustaja Juha Hakola (kok) jätti 26.5. lakialoitteen järjestyslain muuttamisesta niin, että kerjääminen tulisi sakolla rangaistavaksi. 52 edustajan allekirjoittaman aloitteen käsittely alkaa ensi syksynä. Aloitteen mukaan kerjäämisen kriminalisointi parantaisi kaupunkiviihtyvyyttä ja turvallisuutta,
H
koska kerjäläisiä ei enää houkuttaisi hakeutua Suomeen. Tämän kesän aikana Helsingin kaduilla kerjääviä ja alkeellisissa oloissa leiriytyviä romaneja järjestyslain muutokset eivät ehdi koskea. Miten heitä tulisi auttaa? Hakolan mielestä paras apu on, ettei ketään rohkaista jatkamaan kerjäämistä. – Rahaa ei tule antaa. Jos joku haluaa antaa, auttakoon Romaniassa ja Bulgariassa toimivien järjestöjen kautta – mikäli uskoo sillä jotain vaikutusta olevan, Hakola sanoo. – Perustuslaki tietysti takaa, että jokaista hengenvaaraan joutunutta ihmistä pitää auttaa. Mutta
mitään tiloja ja palveluja kerjäläisille ei tule Helsinkiin perustaa. Romanien avuntarve on kuitenkin jo saanut liikkeelle sekä epävirallista että virallista tukea. Vapaa liikkuvuus -verkosto välittää Suomeen tulleille romaneille epävirallista tukea ja apua Kyläsaaressa sijaitsevan Sosiaalikeskus Sataman kautta. Sataman leirissä on noin 80 romania. Verkosto on vastikään myös rekisteröinyt Oikeutta ilman rajoja -yhdistyksen, jonka kautta Helsingissä oleilevien romanien auttamiseen voidaan kohdistaa virallisia lahjoituksia. Sosiaalikeskus Sataman kokoamat romanit eivät halunneet keskustella toimittajan kanssa. He ovat uupuneet poliisin ja median jatkuvaan kuvaamiseen ja kyselyihin. – He sanovat, etteivät ymmärrä, montako kertaa on kerrottava sama: He ovat köyhiä ja tarvitsevat toimeentuloa kuten kaikki muutkin. Romaniassa on rasismia, ei
5
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Leivän tienuussa. Bulgariasta tullut Aleksandra kerjäsi Kaivokadulla. Kaupungin viranomaisten näkökulmasta kerjääminen itsessään ei ole suurin ongelma vaan mahdolliset lieveilmiöt, kuten pikkurikollisuus.
– Apua annetaan lähes päivittäin. Annetaan neuvontaa, saatetaan sairastuneita lääkäriin, järjestetään synnytyksiä, hoidetaan kuolemantapauksia ja niin edelleen, kertoo diakoniajohtaja Jarmo Kökkö. Diakonissalaitos suunnittelee jatkavansa toimintaa ja on käynnistänyt neuvottelut yhteistyöstä Helsingin seurakuntayhtymän, kirkkohallituksen ja Helsingin kaupungin kanssa mahdollisesta matalan kynnyksen auttamispisteen perustamisesta. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee hanketta elokuussa. Jarmo Kökkö toteaa, että palvelujen mitoittaminen on hankalaa: Romaneja pitää auttaa, mutta sellaisia palvelulupauksia ei voida antaa, joita ei kyetä pitämään. Apu ei myöskään saisi ylläpitää ihmisarvon polkemista – esimerkiksi kerjäämään pakottamista.
”
Auttaminen on vaikea kysymys. Pitäisikö järjestää asuntoja?"
miseen keinoja työtä eikä asuntoja, Vapaa liikkuvuus -verkostoa edustava Katja Tuominen kertoo. Tuominen sanoo, että kaikki apu, jonka romanit saavat, tulee todelliseen tarpeeseen, myös kolikot. – Kaikkein parhaiten tänne tulleita romaneja autettaisiin takaamalla pysyvän oleskelun mahdollisuudet ja peruspalvelut: asunto, lasten koulutus, pääsy terveydenhuollon ja työmarkkinoiden piiriin. Nämä romanit ovat tulleet tänne etsimään mahdollisuutta elättää itsensä. Kerjääminen on vain sivuilmiö. – Kaikki näihin ihmisiin kohdistetut viralliset toimenpiteet on kuitenkin keskitetty kannustamaan heitä pois. Toimenpiteitä, joilla tuettaisiin ja autettaisiin tässä ja nyt, ei ole. Helsingin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä myöntää, että kaupungin toimimattomuus tässä asiassa on valittu taktiikka. Sillä nostetaan romanikerjä-
läisten maahantulon kynnystä. – Näin siksi, että kerjäläisongelma ei ole ratkaistavissa Helsingin ja Suomen voimin. Se pitää ratkoa yhdessä Euroopan tasolla, Räihä sanoo. Räihä toteaa toisaalta, että jokaiselle, myös turististatuksella täällä oleville, tulee taata viimesijainen toimeentulo. Toimeentulotuki on kuitenkin haettava etuus, ja kahden vuoden aikana vain yksi tänne tullut romani on hakenut sitä. Muutamat turvapaikkaa hakeneet ovat päässeet sitä kautta tukijärjestelmän piiriin. – Kaikkiaan auttaminen on vaikea kysymys. Pitäisikö järjestää asuntoja? Aiheuttaisiko se tulijoiden lisääntymistä? Kaupungin virallisesti järjestämä matalan profiilin hätäapu toteutetaan tällä hetkellä Helsingin Diakonissalaitoksen Rom po drom -hankkeen kautta. Kaksi kenttätyöntekijää kiertää tapaamassa romaneja.
Jaakko Elenius on kuollut Kotimaa-lehden entinen päätoimittaja, professori Jaakko Elenius kuoli 14.6. Helsingissä. Hänet tunnettiin kirkollisena vaikuttajana, syvällisenä teologina ja journalistina. Kirkko ja kaupunki julkaisi Jaakko Eleniuksen viimeiseksi jääneen haastattelun kesäkuun 9. päivänä. Tässä haastattelussa Elenius kertoi syöpäsairaudestaan, kivuista ja kuoleman kohtaamisesta. Jaakko Elenius oli Kotimaa-lehden päätoimittaja vuosina 1996– 2005. Hän oli herätysliikejohtaja,
joka kuului heränneisiin eli körtteihin. Hän toimi Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajana vuosina 1983–91 ja puheenjohtajana vuosina 1995–2002. Elenius teki myös pitkän uran Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, jossa hän oli teologisen etiikan assistentti vuosina 1969–82. Vaasassa ilmestyvän Pohjalaisen päätoimittajana hän oli vuosina 1991–1996. Hän oli syntynyt vuonna 1939 Ylihärmässä.
Helsingin seurakunnilta jatkotukea Kirkon mediasäätiölle Helsingin seurakuntayhtymä jatkaa Kirkon mediasäätiön tukemista vuosina 2011–2013 vuosittain 70 000 eurolla. Päätöksen asiasta teki seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto 10.6. Hyväksyessään esityksen kirkkovaltuusto edellytti, että vuoden 2011 talousarviota valmisteltaessa selvitetään mahdollisuudet Kirkon mediasäätiön tuen nostamiseen. Asiasta käytiin valtuustossa vilkas keskustelu, joka johti edellä mainitun ponsiesityksen hyväksymiseen. Kirkon mediasäätiön tarkoituksena on tukea kirkon arvojen mukaisen sisällön tuottamista ja välittämistä koko maan tavoittavassa mediassa. Säätiö perustettiin
vuonna 2005, ja Helsingin seurakuntayhtymä on yksi sen perustajajäsenistä. Säätiön toimintaa rahoittavat pääosin seurakunnat ja seurakuntayhtymät. Toimintansa aikana säätiö on tukenut liki yhdeksääkymmentä ohjelmahanketta 1,5 miljoonalla eurolla. Muun muassa Klaus Härön elokuva Postia pappi Jaakobille ja Dome Karukosken Kielletty hedelmä ovat saaneet tukea Kirkon mediasäätiöltä. Helsingin seurakuntayhtymän edustaja säätiön valtuuskunnassa vuosina 2011–2013 on yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, toimittaja Sirkku Nyström, ja varahenkilöksi valittiin viestintäpäällikkö Pälvi Ahoinpelto.
Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 7.7. Hyvää juhannusta!
– Kristilliset arvot joka tapauksessa velvoittavat kunnioittamaan jokaisen ihmisarvoa. Köyhyys on tämän ongelman ydin, eikä tänne tulleita köyhiä ihmisiä voida jättää kadulle. Useat kansalaisyhteiskunnan toimijat toivovat romanikerjäläisten asian käsittelyyn lisää inhimillisyyttä. Valtakunnalliset romanijärjestöt jättivät maanantaina jyrkän kannanottonsa kerjäämisen kriminalisoivaan lakialoitteeseen: sitä moititaan syrjiväksi. Myös kirkkohallitus valmistelee kannanottoa asiaan. Euroopan romanien ihmisoikeuksien puolesta parhaillaan kampanjoivan Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo, että Suomenkin kerjäläiskeskustelussa kohtaavat ikävällä tavalla hyvinvointivaltion kaventaminen ja muukalaisvihamielisyys. – Romaniväestön köyhyyden ja syrjinnän ongelmat pitää ratkaista Euroopan tasolla, mutta Suomessakin tulee miettiä, miten nykyisestä poissulkevasta asenteesta päästäisiin eteenpäin, Johansson sanoo. – Jokaisen velvollisuutena on ainakin ottaa selville, mikä yhteiskunnallinen todellisuus kerjäämisen taustalla on, tarkistaa asenteensa oikean tiedon mukaisiksi ja ohjata keskustelua siltä pohjalta. Kaduillemme tulleet romanit ovat ihmisiä, eivät roskaa.
Jätä perinnöksi elävä maapallo Välitä luonnon rikas perintö edelleen lapsillemme ja tuleville sukupolville. Tekemällä testamentin WWF:lle tuet tulevina vuosina luonnonsuojelutyötä, jolla turvataan elävän planeettamme tulevaisuus. Anna luonnolle lahja, joka versoo uutta elämää. Lisätietoa: WWF Suomi Puh. (09) 774 0100, tukija@wwf.fi www.wwf.fi/testamentti
6
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Dikoni on katulapsen pelastus
Luottamusta. Viipurilaisen Dikonin johtaja Anton Kazak ja 16-vuotias Vlad käyvät toisinaan keskusteluja miesten kesken.
uhannet suomalaiset pyörähtävät tänäkin kesänä Viipurissa. Katulasten määrä on siellä vähentynyt radikaalisti Dikoni-projektin ansiosta. On ruoka-aika, ja miltei parikymmenpäinen lapsilauma ryhtyy spontaaniin Isä meidän -rukoukseen venäjäksi. Monet pienet kädet menevät ristiin, yksi katsoo keittokulhoa ja toisen katse harhailee kohti korkeuksia. Nuorin on noin viisivuotias ja vanhin kohta täysiikäinen. Lusikat uppoavat keittoon hanakasti eikä nirsoilusta ole tietoakaan. Kukaan ei venkoile ruokapöydässä. Ovatko lapset aina näin tahdikkaita? – Kyllä ovat. Kukaan ei pakota heitä lausumaan rukousta aterian alussa, sanoo Dikonin toiminnasta vastaava johtaja Anton Kazak hyvällä suomen kielellä. Kielitaitoa on tarvittukin, sillä toimintaa on ylläpitänyt Lahden Diakonialaitos, Dila, joka vuokrasi 1997 tilat vanhasta kenkätehtaasta. Alkujaan Dila perusti projektin, jonka tarkoituksena oli saada lapset pois kadulta ja tarjota heille inhimilliset olot. Katulapset ristivät
Vlad on 16-vuotias poika, jolla ei ole isää ja jonka äiti on pahasti alkoholisoitunut. Koti on niin kaukana, ettei sieltä ole mahdollista käydä koulua päivittäin. Kun Vladilta kysyy, mikä on parasta Dikonissa, hän vastaa, että kaikki. Mikä häntä huolettaa? – Kun Dikonissa ei saa tulevaisuudessa olla yötä. Vladilla on avoin ja ystävällinen katse. Rankasta lapsuudestaan huolimatta hänellä on haaveita. Hän aikoo opiskella mekaanikoksi ja erikoistua helikoptereihin, koulukin on katsottu valmiiksi. Onneksi opinahjo on ilmainen, muuta haaveammatti jäisi vain haaveeksi. Pojan saa vakavaksi kysymällä, millaista on elämäsi kymmenen vuoden päästä. –Toivon tavallista perhe-elämää, että minulla on vaimo ja lapsia. Dikoni on luotsannut toimintansa aikana Vladin kaltaisia lapsia ja nuoria paremman elämän pariin noin 1 300. Dikonin kasvatin menestystarina on päästä normaaliin elämänmenoon kiinni.
T
huoltokodin Dikoniksi. Se tulee sanoista diakonia ja ikoni. Dikonin toiminnan rahoitus perustuu hyväntekeväisyyteen. – Toiminnan alussa työntekijät jalkautuivat kaduille etsimään huono-osaisia lapsia. Kodin kurjuuden syynä on usein alkoholi, tietää toiminnanjohtaja Kazak. – Nykyisin Dikoni on niin tunnettu, että tänne osataan jo hakeutua.
ANNE LAMPINEN
Kazak kertoo, että Dikonissa lapset saavat ruokaa ja vaatteet, ja he voivat peseytyä, harrastaa liikuntaa, askarrella, tehdä puutöitä ja opetella elämää turvallisten aikuisten kanssa. Tällä hetkellä Dikonissa työskentelee toistakymmentä henkeä. – Alkuvuosina meillä oli myös suomalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Heidän kanssaan oli paljon asenneongelmia, joten katsottiin parhaaksi, että henkilökunta on täysin venäläistä. Nyt täällä on loistavat työntekijät, sanoo eläkkeelle jäänyt markkinointisihteeri Arja Käyhty. Hän on ollut alusta asti mukana projektin vetäjän roolissa. Julia Kiimova, sosiaalikasvattaja, tiivistää työn luonteen vieraalle osuvasti:
– Dikonissa ei saisi työskennellä, vaan elää. Tähän asti lapset ovat myös asuneet Dikonin tiloissa, jotkut pitkiäkin aikoja. Toiminta on HELSINGIN RAUHANYHDISTYS
Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www.helsinginrauhanyhdistys.fi
SEUROJA: Ke 23.6. klo 19 Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi
25. juhlavuosi 3.6.-7.9.2010 3.6.–26.8.2010 torstaisin klo 21 Tapiolan kirkko To 1.7. klo 21 Tapiolan kirkko O, sole mio Petrus Schroderus, tenori Pekka Asikainen, piano Pete Vuorio, urut Wagner, Tshaikovski, Liszt, Madetoja To 8.7. klo 21 Tapiolan kirkko Kaanaanmaa Aholansaari Sinfonietta Jukka Perko, saksofoni Jyri Nissilä, johtaja Virsisovituksia Taiteilijatapaamiset klo 20 ennen konsertteja Tapiolan kirkolla Liput 18–21 € (+ Lippupisteen palvelumaksu alk. 1,50 €) Lippupiste, www.lippu.fi ja ovelta tuntia ennen
www.urkuyofestival.fi
muuttumassa vain päivätoiminnaksi. Vetovastuu Dikonista on siirtymässä Inkerin kirkolle ja Dila vetäytyy pikkuhiljaa toiminnasta.
Anne Lampinen
Kotimaan matkaklubi
Haikon Kartano ja Edelfelt -näyttely 8.-9.7. ja 5.-6.8. Lähde Helsingin NMKY:n ja Kotimaan Matkaklubin kanssa tutustumaan ihastuttavaan kesäiseen Haikon Kartanoon ja Edelfeltin näyttelyyn. Käymme myös lyhyellä kävelykierroksella Vanhassa Porvoossa. Lähtö to 8.7./5.8. klo 9.00 HNMKY, Vuorikatu 17, Paluu pe 9.7./6.8. klo 13.00 HNMKY, Vuorikatu 17 Hinta 165 € / hlö Hinta sisältää: matkat, majoituksen jaetussa kahden hengen standardhuoneessa Kylpylähotellissa, aamiaisbuffetin, allasosaston vapaan käytön, lounaan ja juhlaillallisen Kartanoravintolassa sekä historiikin ja Albert Edelfeltin esittelyn, opastetun kävelykierroksen Vanhassa Porvoossa (käynti mm. kirkossa), aamiaisen Hotel Arthurissa torstaiaamuna ennen matkalle lähtöä sekä matkanjohtajapalvelut. Lisämaksusta: • majoitus kahden hengen superior-huoneessa + 21 €/hlö, majoitus yhden hengen huoneessa + 42 € • yksilöhoidot kylpyläosastolla (hoitovaraukset 3-4 viikkoa ennen Haikon Kartanon hoitovaraamosta) Ilmoittautumiset ja tiedustelut: NMKY-matkojen toimistoon puh. 09-1734 4231 tai www.hnmky.fi.
7
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Yhteinen sävel. Suomalainen ja thaimaalainen viulisti, Susanna Kettunen ja Ton Atvilai, ovat monet kerrat ylistäen soittaneet yhdessä.
Lähetystyötä viululla Thaimaassa kova ääni on valttia, myös kristillisissä tilaisuuksissa. Mitä enemmän ääntä, sitä parempi. Sanuk, sanuk – hauskaa! Teksti Katri Simonen Kuva Solveig Johannessen
M
usiikkipedagogi-lähetystyöntekijä Susanna Kettusella oli korvatulpat päässä, kun hän pienten viuluoppilaidensa kanssa meni esiintymään kansan pariin Bangkokissa, Thaimaassa. Huhtikuussa Kettunen, 39, palasi neljän vuoden työrupeaman jälkeen Thaimaasta. Hänestä on ihanaa olla taas Suomessa. Ilma on raikasta, ja oman hengityksensäkin äänen voi kuulla. Kettunen on viulisti. Hän opetti Bangkokissa musiikkiaineita ja englantia Thaimaan luterilaisen kirkon teologisessa seminaarissa sekä viulunsoittoa ja kamarimusiikkia Immanuelin seurakunnassa, joka sijaitsee Khlong Toeyn slummin reunassa. Pikkuruisessa seurakunnassa on hämmästyttävän rikas musiikkielämä. Esimerkiksi viuluryhmässä on 50 nuorta soittajaa. Jotkut ovat tulleet slummin keskellä sijaitsevasta luterilaisesta Ylistyksen päiväkodista, monet naapuruston perheistä. – Siellä ei ole viulua ennen nähtykään. Olemme voineet avata lapsille ihan uuden maailman, antaa taidon, elämyksiä, itsetuntoa, iloa ja terveen sosiaalisen ympäristön, Kettunen kertoo.
Liikkeelle lähdetään Suzuki-menetelmällä. Vivaldi on säveltäjistä suosituin. Konsertteja järjestetään omassa kirkossa ja sen ulkopuolella. Vanhemmat eivät niihin juurikaan tule – sellainen kulttuuri on heille vierasta. Myös thai-musiikkia soitetaan. Kettusen mukaan viulu sopii aika hyvin sikäläiseen soundiin. Hän on itsekin opetellut soittamaan thai-soittimia. Immanuelin kirkon naapurit ovat 99-prosenttisesti kansanbuddhalaisia. Uskon kysymyksistä he puhuvat avoimesti ja vapaasti. – Heillä on mahdollisuus ottaa vastaan armon sanoma, lähetystyöntekijä Kettunen sanoo. Missään nimessä hän ei kuitenkaan ajattele, että heidän, lähettien, tehtävänä olisi käännyttäminen. Se on Pyhän Hengen asiaa se. – Ennen kaikkea tunnen olevani itse etuoikeutettu. Saan kulkea kappaleen matkaa seurakunnan nuorten ja työntekijöiden kanssa. He ovat opettaneet minulle kohtaamisen merkityksen. Kettunen on oppinut hyvin thai-kielen, ja jo ennen sitä hän pääsi soittamalla yhteyteen toisten kanssa. Mutta thaimaalaisten kauniin hymyn taakse hän ei ole päässyt. Yhteiskunta on hyvin monisyinen ja hierarkkinen, ja hymy kätkee paljon. Ulkomaalainen etenee helposti mihin vain, slummiin tai eliittiin, mutta hän pysyy aina ulkomaalaisena, farangina. Neljän vuoden suurin ilonaihe on ollut opettaa ja avata viulumusiikin aarteita 18-vuotiaalle lahjakkaalle Ton Atvilaille. Juuri ennen Kettusen Suomeen paluuta poika hyväksyttiin maineikkaan Mahidolin yliopiston musiikkiosastolle. Hän on myös kääntynyt kristinuskoon ja hänestä on kasvanut seurakunnan nuorten opettaja. Pikatiesiltojen alla slummin melussa ja ahtaudessa kasvaneelle pojalle on avautunut aivan uusi elämä.
– Ihminen päättää, Jumala säätää. Elämäni on mennyt monenlaisia polkuja, olen kiertänyt maailman ääriä. Sen olen huomannut, että omat ajatukset pyörivät lähiasioissa, Jumalan aatokset ulottuvat laajalle ja johdattavat tuleviin vaiheisiin jo hyvissä ajoin, Susanna Kettunen mietiskelee nyt. Hän on syntynyt Pielisjärvellä ja elänyt nuoruutensa Pohjois-Karjalassa. Isä on pappi, ja kesät Susanna pyöri mukana körtti- ja lähetysjuhlilla. Kun hän täytti seitsemän vuotta, äiti lähetti hänet Kiihtelysvaarasta viulutunneille Joensuuhun. Pian tyttö innostui viuluun itsekin. Susanna Kettunen opiskeli sitten viulunsoiton opettajaksi Kuopiossa. Hän jatkoi opintojaan arvostetussa Guildhallin musiikkikorkeakoulussa Lontoossa ja jäi metropoliin töihin, yhdeksäksi vuodeksi. Hän opetti viulunsoittoa, johti kamari- ja sinfoniaorkesteria sekä toimi musiikinopettajana yksityisessä tyttökoulussa. – Opetusohjelmaan kuului maailmanmusiikkiprojekteja. Opin itsekin balilaista gamelan-musiikkia ja afrikkalaista rummutusta. Koulunsa Romanian-matkalla hän piti viikon musiikkikurssin romanilapsille. Lasten kohtalo kosketti syvästi ja mieleen nousi silloin ajatus: Voisiko hän joskus työskennellä pidempäänkin vähempiosaisten nuorten parissa? Keväällä 2006 Susanna Kettunen kävi lähetyskurssin. Häneltä kysyttiin, olisiko hän valmis lähtemään Thaimaahan. – Avoinna ollut musiikinopettajan työpaikka valitsi minut, hän toteaa. Kettunen tekee lähetystyötä viulun ja äänen kanssa. Silti hän kiteyttää oman lähetystyönsä merkityksen katseeseen ja ihmisten väliseen kohtaamiseen. Eräässä ystäväkirjeessään työnsä tukijoille hän kertoo haluavansa välittää läsnäolollaan ja katseellaan oppilailleen sitä armoa ja iloa, mitä tuntee itse joka päivä saavansa. Se kuuluu sitten musiikissakin, kovaäänisistä raikuvan ”sanukin” yli tai ali.
8
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Koonnut: Ulla Lötjönen Sähköposti: ulla.lotjonen@kotimaa.fi JUKKA GRANSTRÖM
Roskapuheita Pasi Rauhala perusti Facebookiin omaperäisen kierrätysliikkeen. Teksti Salla Korpela Kuvat Jani Laukkanen
Kaupungin kasvo: Timo Pakkanen
Joulu ainainen Hietalahdenkadulla on parkissa punainen Honda Jazz. Sen kyljessä lukee englanniksi ”Joulupukki on tullut kaupunkiin”. Australialainen pariskunta havaitsee auton ja kääntyy katsomaan pienen toimiston näyteikkunaa, jossa lukee: Santa Claus Forever. Turistien leuat loksahtavat auki, kun Timo Pakkanen astuu toimistostaan kadulle. Tuuhea harmaa parta ja vilkkusilmät saavat aussit ihastumaan: ”Oletko sinä joulupukki?” he kysyvät. Pakkanen nyökkää, myöntää ja viittoo punanuttuun, joka roikkuu henkarissa odottamassa seuraavaa keikkaa. – Vastaavanlaisia kohtaamisia sattuu usein, hän myhäilee myöhemmin pienessä joulupukin konttorissaan Hietalahdessa. Turisteja piipahtaa avoimesta ovesta sisään, ja kaikki kulmakunnan pikkulapset tunnistavat harmaapartaisen herran joulupukiksi, vaikka tämä kulkisi siviilivaatteet päällä. Timo Pakkanen viettää tänä vuonna joulupukkielämän 50-vuotistaiteilijajuhlaa. Ensimmäiset keikkansa hän teki 17-vuotiaana naapurustossa. Maine kiiri, ja nuori mies vieraili eräänä huimana jouluaattona neljässäkymmenessä kodissa. Työpäivä alkoi puoliltapäivin ja päättyi puoliltaöin. Mikä sai hänet antautumaan joulu-ukon töihin? – Äitini Kaija Pakkanen oli lastenkirjailija. Elin satujen ja tarinoiden maailmassa koko lapsuuteni ajan, vastaa Pakkanen. Hän toimi aikuistuttuaan liikeelämän palveluksessa. Päälle nelikymppisenä hän ryhtyi yksityisyrittäjäksi, ympärivuotiseksi joulupukiksi, eikä malta vieläkään heittää punanuttua ja partaa nurkkaan, vaikka moni ikätoveri on jo eläkkeellä. – Teen tätä työtä sydämellä. Lasten ilo on parasta ja se, että voi tehdä niin monta ihmistä onnelliseksi. Pakkasella on vaikka kuinka monta tarinaa kerrottavana, mutta poimitaanpa esiin tämä: keski-
ikäinen nainen kävelee ostoskeskuksen käytävällä ja hoksaa joulupukin täysissä tamineissa. Nainen riemastuu, rientää Pakkasen luo, puhkeaa puhumaan ja melkein kyyneliin. – Minulla on tänään syntymäpäivä. Tämä on paras joululahja ikinä, että saan tavata teidät, hyvä joulupukki! Tämä kohtaaminen tapahtui Japanissa. Kokovuotinen joulupukki reissaa pitkin maailmaa, mutta Helsingin päättäjät eivät Pakkasen mukaan ymmärrä joulupukin arvoa. – Joulupukkisäätiön kanssa ehdotimme viime kesänä, että Pohjoisespan ja Helenankadun kulmaan avattaisiin Joulupukin kammari. Meidät tyrmättiin kertomalla, että siinä on pian hotelli. Nyt ikkunat on laudoitettu ja hotellihanke on pahasti jäissä. Tänä kesänä joulupukki Pakkasen voi bongata esimerkiksi Temppeliaukion kirkon nurkilta tai Espalta. Hän on liikkeellä ja tapaa turisteja eri puolilta maailmaa. – Joulupukin pitää olla sanavalmis, ja yleissivistyksen tulee olla hyvä. Pitää tuntea eri kulttuureja ja niiden käyttäytymissääntöjä, hän kertoo. Juhannuksen joulu-ukko kuitenkin viettää vapaalla. Illukansaari Saimaalla kutsuu Pakkasia luonnon helmaan. Asun Kalevankadulla Hietalahdessa omassa ullakkohuoneistossa vaimon ja Whiskeynimisen pohjalaiskissan kanssa. Seutu on kerrassaan oivallinen paikka stadilaiselle.
P.S.
En ole koskaan kiroillut joulupukkina enkä harrasta kiroilua muutenkaan. Kyllä sanomansa saa muutenkin perille. Nautin kesästä Stadissa. Suomalaiset ovat avoimia, ja turistit tekevät kaupungista kansainvälisen. Ulla Lötjönen
Lavadyykkaaja. Otso Kaijaluoto penkoi viime viikolla roskalavaa Mellunmäessä. Muun muassa kameralaukku on lavasaalis.
tereot, nojatuoli, kukkaruukkuja, käyttämättömiä vaatteita, Arabian kahvikuppipari 1950luvulta – roskalavalta voi löytää ihan mitä tahansa. Kun taloyhtiöt ja yritykset haluavat vanhasta tavarasta eroon, ne tilaavat yleensä pihaan roskalavan. Sitten päästetään siivousvimma valloilleen; lavalle kun on niin helppo heittää kaikki, mitä ei jaksa enää katsella. Parin päivän päästä tulee kuorma-auto ja vie kaiken kerralla pois silmistä. Muuten hyvä, mutta roskalavoille päätyy usein täysin ehjää ja käyttökelpoista tavaraa, josta voisi olla jollekin paljon iloa ja hyötyä.
S
Kulmilla: Tervasaari
Hyvän tavaran haaskaaminen vaivasi kuvataiteilija Pasi Rauhalan mieltä muutama vuosi sitten. Hän oli itse tottunut tutkimaan kaupungilta löytämiään roskalavoja ja hakemaan niistä vaikka mitä käyttökelpoista sekä kotiinsa että taideteostensa materiaaleiksi. Lavoille jäi hänen jälkeensä paljon hyötyesineitä. Miten saisi sanan kiertämään, mietti Rauhala. Apukeinoksi tuli sosiaalinen media, Facebook. – Kun perustin ryhmän, kutsuin mukaan omat kierrätysintoiset kaverini. Muutamassa viikossa ryhmä paisui tuhanteen, ja vastaavia ryhmiä on perustettu myös muihin kaupunkeihin, kertoo kuvataiteilija. Roskalavat HKI -ryhmässä on nykyisin kolmisentuhatta jäsentä. Sivujen seinällä voi ilmoittaa uusista roskalavoista, kertoa missä ne sijaitsevat ja millaista tavaraa lavalta löytyy. Siellä voi julkaista myös kuvia tavaroista. Kun roskalavan löytää, kannattaa toimia nopeasti. Lavat viedään pois jo muutaman päivän sisällä, ja sade voi turmella taivasalla lojuvat tavarat. – Parhaita ovat roskalavat, joille tyhjennetään kuolinpesiä. Sellaisilta voi löytää vaikka mitä aarteita, jopa antiikkiesineitä, Rauhala toteaa. Tätä juttua tehtäessä Facebookiin tuli ilmoitus Mellunmäessä olevasta roskalavasta, johon myymälä tyhjensi muun muassa kassakoneita, lehtitelineitä ja lamppuja. Sitä lähti penkomaan roskalava-aktivisti Otso Kaijaluoto. Tällä kertaa hän ei löytänyt mitään kiinnostavaa, mutta esimerkiksi hänen olallaan keikkuva kameralaukku on peräisin roskalavalta. – Löysin myös äskettäin ison ja lähes ehjän ryijymaton lavalta, jonne Teatteri Jurkka tyhjensi varastojaan. Kunhan matto palaa pesulasta, siitä tulee hieno ja arvokas tekstiili kotiini, Kaijaluoto ihastelee. Vaikka Facebookin kautta on saatu vipinää roskalavoille, kierrätysjärjestelmissä olisi Pasi Rauhalan mielestä vielä paljon kehittämisen varaa.
9
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Aarteita rahatta. – Roskalavat kannattaisi kuljettaa kaatopaikalle kierrätyskeskuksen kautta, sanoo kuvataiteilija Pasi Rauhala, joka on sisustanut työhuoneensa kierrätystavaralla. Nojatuolissa istuva nukke on peräisin Teatterimuseosta. Sekin löytyi roskalavalta.
– Ensinnäkin roskalavoilla pitäisi olla väliseinä, jotta käyttökelpoisten tavaroiden päälle ei kipattaisi multaa, puutarharoskaa ja muuta likaista. Roskalavafirmoille pitäisi myös säätää ilmoitusvelvollisuus, ja netissä toimivaan tietojärjestelmään voisi liittää automaattisen karttapalvelun sekä kuvia lavoista, Rauhala ideoi. Hänen mielestään roskalavat voisi kuljettaa kaatopaikalle kierrätyskeskuksen kautta, missä tottuneet kierrätysammattilaiset poimisivat lavoilta hyvät tavarat ja ryhmittelisivät ne isoihin halleihin kenen tahansa haettaviksi. – Nykyisin kierrätyskeskuksiin huolittavat tavarat ovat aivan virheettömiä ja aika kalliita. Kuluneemmillekin tavaroille olisi ottajia, mutta niiden kierrättämiselle ei ole järkevää keinoa. Roskalavoja penkovia citykierrättäjiä on toisinaan tultu hätistelemään pois. Jotkut kokevat, että tavarat ovat yhä heidän omaisuuttaan, vaikka ovat niistä jo luopuneet. – Tällaisista tilanteista selvitään yleensä rauhallisesti keskustelemalla. Aika FB-ryhmä kertoo, hyvin ihmiset nyymmärtämillaista tavaraa kyään vät, että tavaran kierrättäminen roskalavoilta on hyödyllistä ja löytyy.” järkevää, vaikka eivät itse viitsisi viedä käyttökelpoista tavaraa kierrätykseen, kertoo Pasi Rauhala. Asenteet ovat muuttuneet. Takavuosina roskalavojen penkomista pidettiin köyhien ja syrjäytyneiden puuhana ja sitä kenties vähän hävettiinkin. Nykyisin roskalavojen sissit ovat varallisuudesta riippumatta trendin aallonharjalla ja uskaltavat näyttää naamansa naamakirjassakin. Rauhalalle erityisiä aarteita ovat sellaiset esineet, joilla on joskus ollut henkilökohtainen merkitys omistajilleen. – Löysin kerran c-kasetin, jolla joku päiväkodin työntekijä tai perhepäivähoitaja keskusteli lasten kanssa elämän suurista kysymyksistä. Se on hieno. Pidän myös vanhoista valokuva-albumeista. Niihin liittyviä tarinoita voi vain arvailla.
”
Pasi Rauhala esittelee kierrätystaidetta. Video näkyy osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi
Viikon fakta ESKO JÄMSÄ
Mattolautalla menneisyyteen Mattolaiturilla ei aina pestä mattoja – ei ainakaan tänä pilvipoutaisena päivänä, kun askel vie Tervasaareen. Täältä löytyy yksi Helsingin merellisistä pesulautoista. ”Suojele vesiämme fosfaattisaasteelta. Käytä vain saippuapohjaisia pesuaineita, mäntysuopaa tai astianpesuaineita”, luen opastaulusta. Lokkiparvi kaartelee puulautan yllä. Lintujen hiljainen mielenosoitus on selvä merkki siitä, että tunkeudun heidän reviirilleen, jos astun rannasta matonpesupaikalle. Ne lepattelevat kuitenkin Katajanokalle päin. Mattolautta keinahtelee alla, ja mereltä pyyhältävä puuskatuuli liehuttaa hiuksia. Kun sulkee silmät, alkaa korva poimia ympäröivää äänimaailmaa. Lokit kiljahtelevat, laine loiskahtaa tasaisen rytmikkäästi laituria
vasten ja Pohjoisrannan autoliikenne humisee – yllättävän vaimeana kuitenkin. Kruununhaan edustalla sijaitseva puistoalue on näemmä pieni ulkoiluparatiisi. Iltalenkkeilijät sekä lasten ja koirien ulkoiluttajat saapuvat siltaa pitkin saareen. Pieni joukko kesänviettäjiä syö nurmella retkieväitä. Tervasaaren menneisyydestä muistuttaa saaren ainoa rakennus: punamullalla maalattu vanha aitta, jossa toimii nykyisin ravintola. Vuosisatoja sitten täällä varastoitiin Suomen kallisarvoisinta vientituotetta. Terva ei enää tuoksu saarella, vaan meri ja raikas ilma. Tässä mattolautalla. Ulla Lötjönen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi.
1990
eli kymmenen vuotta sitten olivat pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt samalla tasolla kuin viime vuonna. Taloudellisen taantuman myötä raskaan liikenteen päästöt laskivat merkittävästi. Myös sähköntuotanto oli päästöiltään tavallista vähäisempää. Tämä käy ilmi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän tekemästä laskennasta, joka sisältää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten päästöt. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä arviolta noin puolet on peräisin rakennusten lämmityksestä, vajaa neljännes kulutussähköstä ja neljännes liikenteestä.
10
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Metsän kauneus. Maiju Tuominen ja Viva vaeltavat päivittäin Upinniemen maisemissa. Välillä suunnan määrää Viva, välillä Tuominen.
Ihan metsässä Maiju Tuominen hakeutuu joka päivä metsään, jossa hän voi vain keskittyä olemaan läsnä. Siinä hän muistuttaa kovasti Henry David Thoreauta. Tekstit Tommi Sarlin Kuva Hans von Schantz
M
aiju Tuominen, 65, tarttuu Viva-koiraa kaulapannasta ja napsauttaa talutushihnan irti. – No niin, Viva, mihis mennään, hän kysyy koiralta, joka vilkaisee olkansa yli emäntäänsä ja lähtee lönkyttelemään polkua nenä maassa. Viva kuljeskelee nuuskien aamukasteisia ruohoja Kirkkonummen Upinniemessä, johon Tuominen muutti pari vuotta sitten. Suljetulle varuskunta-alueelle Tuominen pääsi asumaan, kun ystävä vinkkasi vapautuneesta vuokraasunnosta venäläisten rakentamassa kivitalossa. Tuominen ihastui niemen hiljaisuuteen ja turvallisuuteen: portista ei pääse sisään kuin kulkuluvalla. – En koskaan laita auton ovia lukkoon, Tuominen sanoo. Viva suuntaa polkua ylös kalliolle, josta avautuu näkymä Upinniemenselälle. Metsästä pölähtää paikalle welshin gorgi, joka haastaa Vivan leikkiin. Tuominen ottaa Vivaa kaulapannasta. Koirien haukku ja hyörintä hiljenee sen verran, että gorgi kuulee isäntänsä kutsun ja lähtee pinkomaan äänen suuntaan. Tuominen ihastelee näkymää ja sanoo toivovansa, että saisi elää täällä lopun elämäänsä. – Kuljen metsässä kuunnellen ja katsellen. Marja-aikaan poimin mukaani kipollisen marjoja. On sama, millainen sää on tai mikä vuodenaika. Täällä on aina ihanaa, Tuominen sanoo.
Vuonna 1845 filosofi Henry David Thoreau (1817–1862) päätti muuttaa vuodeksi metsään.
Hän sai ystävältään Ralph Waldo Emersonilta (1803–1882) luvan rakentaa tämän palstalle mökin Walden-järven rantaan lähelle Concordin kylää Massachusettsissa. Thoreaun tarkoituksena oli kirjoittaa kokeilustaan romaani. Se ilmestyikin vuonna 1854 nimellä Walden – Elämää metsässä. Romaani tuli merkitsemään monelle amerikkalaiselle vähän samaa kuin Seitsemän veljestä suomalaisille. Thoreau oli aina viihtynyt luonnossa. Hän piti tärkeimpänä virkanaan ”lumimyrskyjen ja rankkasateiden” tarkastamista ja etsi luonnossa sen alkuperäistä villiyttä, jota hän arvosti kulttuuria enemmän. Hän tunsi elävänsä täysillä vasta, kun oli tekemisissä elämän reunaehtojen ”Rakastan sitä, kanssa. Thoreaulle ”eläettä elämässäni män välttämättömyydet” olivat ykon väljyyttä.” sinkertaisia: suoHenry David Thoreau jaa, lämpöä ja ravintoa. Useimmat elämän ylellisyydet olivat hänen mukaansa turhia tai haitallisia. Näin oli varsinkin, jos ihminen haaskasi aikansa vain maatilansa tai varallisuutensa hoitamiseen. Thoreau jakoi kärkkäästi neuvojaan muille, vaikka hänen romanttiset haaveensa eivät aina olleet toteutettavissa. Hän ihannoi omavaraistaloutta ja saattoi neuvoa esimerkiksi torpparia elättämään perheensä mustikoita poimimalla.
”
Näköalakalliolta Tuominen lähtee alas pieneen notkelmaan, jossa polku kiemurtaa kohti
rantaa. Avarassa metsässä kasvaa mäntyjä ja joukossa on myös keloja. Saavumme veden rajaan asti ulottuvalle kalliotasanteelle. Näillä rannoilla Tuominen ja Viva kulkevat kahdesti päivässä. – Luonnossa kulkeminen virkistää ja herkistää aisteja. Imen sisääni tätä kauneutta, Tuominen sanoo. Tuominen harrastaa maalausta ja katselee kulkiessaan luonnon värejä, valoja ja varjoja. Luonnosta ammennetut vaikutelmat jalostuvat hänen töissään abstrakteiksi aiheiksi. Jo lapsesta asti metsä on merkinnyt Tuomiselle turvapaikkaa, jossa ei ole mitään pelättävää. Yksinäisen lapsen retket suuntautuivat Helsingin ja Muurlan kesäpaikan metsiin, joissa hän oppi arvostamaan metsiköitä. – Metsä on rikkauden paikka, joka herättää minussa kiitollisuuden ja nöyryyden tunteita, Tuominen miettii. Tuominen nousee mustikanvarpujen peittämää rinnettä ylös mäelle, josta merenlahti pilkottaa kuusien ja mäntyjen latvusten lomasta. Kuusesta kuuluu sirkutus, kun lintuäiti tuo poikasilleen syötävää. Viva asettuu makaamaan kalliolle ja kuuntelee pää pystyssä metsän ääniä.
Metsään meneminen merkitsi Thoreaulle ennen muuta matkaa omaan itseen. Se merkitsi poikamaista seikkailua ja omien ajatusten luotaamista. Aidon filosofin tavoin hän tavoitteli hyvää elämää. Thoreau kirjoitti, että hän oli ”joka säällä ja kaikkina vuodenaikoina” halunnut kiihkeästi käyttää kulloisenkin hetken hyväksi. Hän kir-
11
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Ote Waldenista, sivut 126–127:
joitti, että oli halunnut seistä kahden ikuisuuden, menneisyyden ja tulevaisuuden, yhtymäkohdassa, joka muodostaa nykyhetken. Hän tahtoi ehättää itsensä auringon edelle ja monina aamuina kaupunkilaiset näkivät hänen jo palaavan luontoretkiltään, kun he vasta lähtivät päivän töihin. Thoreau kirjoitti, että hänestä ei varsinaisesti ole ollut apua auringolle sen nousussa, mutta sillä on suuri merkitys, että hän on saanut olla siinä hetkessä läsnä. Thoreaun mukaan itse Jumalakin on kohdattavissa vain nykyhetkessä eikä koskaan tule olemaan sen jumalisempi kuin nyt on. Thoreau pyrki yksinkertaisuuteen, mutta hänen omassa elämässään se vaati tasapainoilua hanttihommien, kirjoittamisen ja luonnossa kulkemisen kesken. Traagisesti yhdellä luontoretkellään Thoreau vilustui, sai tuberkuloosin ja kuoli vain 44-vuotiaana. Zeniläisittäin Maiju Tuominen ajattelee, ettei toimintaa pidä ajatella lopputuloksen kannalta vaan on keskityttävä olemiseen. Elämä merkitsee hänelle ennen muuta matkalla oloa. Tämä periaate konkretisoituu, kun Tuominen jää heinäkuussa eläkkeelle toimistonhoitajan tehtävistä. – Olen hetkessä eläjä. On turha suunnitella elämää pitkälle eteenpäin, koska koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu, hän sanoo. Tuominen arvelee viettävänsä enemmän aikaa Vivan kanssa metsälenkeille ja osallistuvansa aikaisempaa enemmän vapaaehtoistoimintaan. Vaikka Tuominen on koti-ihminen, hän ei kuitenkaan ole innostunut esimerkiksi
laittamaan kesämökkiä. – Ehkä voisin hoitaa jonkin tuttavan mökkiä vähän aikaa, Metsä on mutta muuten se ei ole minua varten. Mirikkauden nulle on riittänyt, etpaikka, joka tä olen päässyt joskus merelle veneellä. herättää Tuominen lähtee kiitollisuutta.” kävelemään läpi paMaiju Tuominen jua kasvavan ryteikön. Polun pohjalla on mutaa ja vesilätäköitä. Viva jää mustikkapuskien taakse kuulostelemaan, olisiko lähistöllä metsähiiriä ja -myyriä. – Viva, tule, lähdetään kotiin, Tuominen kutsuu.
”
Jos Tuominen ja Thoreau voisivat tavata, he tulisivat varmasti juttuun. Tuominen istuttaisi Thoreaun puutarhatuolille ikkunansa alle ja tarjoaisi ikkunan kautta luomukasviksista ja kalasta tehtyä ruokaa. Liharuokaa he eivät söisi, koska he molemmat pitävät lihaa ihmiselle tarpeettomana. Jälkiruoaksi he joisivat kahvit ja keskustelisivat siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. He ehkä panisivat merkille palokärjen, joka lehahtaisi ohitse ja tutkisivat, kuinka Tuomisen pelakuut ja orvokit menestyvät. Illalla he lähtisivät katselemaan auringonlaskua ja olisivat siitä haltioissaan. Juttuun on haastateltu Waldenin kääntänyttä Antti Immosta.
Ensimmäisenä kesänä en lukenut kirjoja vaan viljelin papuja. Ei sentään: teinhän usein jotakin parempaakin. Ajoittain en raaskinut uhrata nykyhetken tuoreutta tekemällä työtä sen enempää aivoillani kuin käsillänikään. Rakastan sitä, että elämässäni on väljyyttä. Joskus kesäaamuisin, kun olin tapani mukaan uimassa, istuskelin auringossa mökkini ovensuussa päivännoususta puolillepäivin haaveksien mäntyjen, hikkorien ja sumakkien keskellä rikkumattomassa yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa, lintujen laulaessa ympärilläni tai pujahdellessa ääneti talon lävitse, ja muistin ajan kulun vasta kun aurinko alkoi paistaa lännenpuoleiseen ikkunaan tai kuulin jonkun matkalaisen rattaiden äänen etäiseltä maantieltä. Kasvoin noiden rupeamien aikana kuin maissi öisin, ja ne olivat parempaa ajanvietettä kuin mikään käsillä tehty työ. Niihin kulutettu aika ei ollut pois elämästäni vaan ylitti reilusti tavallisen työsuoritukseni. Tajusin, mitä itämaalaiset tarkoittivat mietiskelyllä ja töistä luopumisella. Enimmäkseen en ollut huolissani ajan kulusta. Päivä kului kuin vain valaistakseen jotakin työtäni: vasta äsken oli ollut aamu, ja katso, nyt olikin jo ilta, enkä ol-
lut saanut mitään muistamisen arvoista tehdyksi. Vaikken äitynytkään lintujen tavoin laulamaan, hymyilin kuitenkin hyvälle onnelleni yhtenään itsekseni. Kuuntelin varpusta, joka liverteli oven vierustalla kasvavan hikkorin oksalla, ja ehkä sekin puolestaan kuuli minun naurahtelevan ja hyräilevän hiljaa omassa pesässäni. Päiväni eivät olleet viikonpäiviä, eivätkä ne edustaneet mitään pakanallisia jumalolentoja, saati että olisivat jaksottaneet tunteina ja häiriintyneet kellon tikityksestä. Elin nimittäin kuin puri-intiaanit, joilla on kuulemma ”eilistä, tätä päivää ja huomista varten vain yksi sana, ja he ilmaisevat niiden eroa viittilöimällä taakseen tarkoittaessaan eilistä, eteensä tarkoittaessaan huomista, ja yläpuolelleen tarkoittaessaan tätä päivää”. Tällaiset päiväni olivat epäilemättä kotikaupunkini asukkaiden mielestä pelkkää laiskottelua, mutta jos kerran kukat ja linnut koettelivat minua omilla mittapuillaan, en liene ollut niiden vaa’alla punnittuna keveäksi havaittu. On totta, että ihmisen on löydettävä tapahtumat sisältään. Luonnon päivä on hyvin rauhallinen, ja se tuskin moittii ihmistä hänen saamattomuudestaan. Suomennos Antti Immonen Henry David Thoreaun kirja Walden – Elämää metsässä uusi suomennos ilmestyi tänä vuonna Kirjapajan julkaisemana. Kirjapaja kuuluu Kotimaa-yhtiöihin, joka kustantaa myös Kirkko ja kaupunkia.
12
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Koonnut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kotimaa.fi
Sakastissa nauretaan Asuntoilmoitus Kirkko ja kaupungissa 1960-luvun alussa: ”Tarjolla alivuokralaiselle huone. Uskovainen emäntä, naimaton.”
Nurkan takana karhu? KIRJA Raija Tervomaa on kir-
Satu Itkonen Raija Tervomaa: Mesikämmen muurahaispesällä ja muita patsastarinoita. Edico Oy 2010. 88 s., 22,50 e.
Jukka Poika ei usko, että maineesta tai kunniasta on hänelle iloa. Tekstit Juhani Huttunen Kuva Sirpa Päivinen
esä on ollut tähän asti melko kylmä, vaikka toukokuussa olikin poikkeuksellinen hellejakso. Torniosta lähtöisin oleva Jukka Poika on tottunut kylmään, joten hän ilmaantuu haastatteluun teepaitasillaan. Lämpötilat ovat Suomi-reggaessa ajankohtainen teema, sillä Jukka Pojan uuden levyn nimi on Kylmästä lämpimään. Se on järjestyksessä Jukan kuudes soololevy. Ilmestyttyään se kipusi heti iTunesin ladatuimmaksi, eikä varmasti syyttä. Suosion ei silti pidä antaa hämätä. – On hyvä, että sen, minkä tekee, tekee hyvin. En kuitenkaan ole varma, onko työstä saatu kunnia minkään arvoinen juttu. Kunnia voi olla haitaksi omalle meditaatiolle.
K
Puhumme pitkän tovin meditaatiosta, koska kyse on syvästä olemassaolokysymyksestä. – Kaikissa tuntemissani itämaisissa meditaatioperinteissä on oikeastaan sama ydinajatus siitä, että mielen pitää tyhjentyä, jotta se voi täyttyä, Jukka Poika sanoo. – Ihmisen kehossa on usein jämähtäneitä energioita, jotka estä-
vät ihmistä elämästä ja olemasta aidosti ja luonnollisesti. Usein nämä energiat ovat tunteita, mutta ne voivat olla myös ihan oikeita myrkkyjä, joita elimistöön jää huonon ruokavalion takia. Asia on tuttu myös kristillisestä mystiikanteologiasta, jossa mielen tyhjentyminen on avainasemassa. Modernista psykologiasta tiedämme, että käsittelemättömät traumat ja tunteet kahlitsevat, jolloin ihminen voi hakea turvallisuutta ja huojennusta viinasta, ruoasta tai vaikka ahdaskatseisesta uskonnollisuudesta. – Meditaatio auttaa minua myös musiikin tekemisessä. Esimerkiksi esiintymisiin tulee paljon enemmän energiaa, kun omaan itseen keskittyminen ei ole esteenä. Rentoutunut mieli on energisempi. Jotta ymmärtäisimme Jukka Pojan musiikillisia taustoja, on syytä mennä hänen keikalleen. Vanhankaupungin kosken rannalla sijaitseva ravintola Helsinge sopii mainiosti. Ravintolan terassi on tupaten täynnä, sillä jokaperjantainen reggaeklubi Kuningassoundi on noussut suureen suosioon. Kyseessä on niin sanottu soundi-keikka. Soundi eli sound system tarkoittaa sitä, että rytmi tulee tietokoneelta tai levysoittimesta.
Parasta Jukkaa LEVY Vanhassa bluesissa on paljon lyriikoita, joissa blueslaulaja antaa tyttöystävälleen napakanlaisen palautteen, että sinä se olet kiittämätön ämmä. Letkeässä reggaessakin muun muassa Ken Boothe jo 1960-luvulla jatkoi tätä perinnettä. Nyt meillä on Jukka Poika, joka laulaa, ettei kaipaa ”enää sun ikiroutaa”, koska se on ”liian viileetä elämää”. Toisessa kappaleessa ”se ei satu enää, mä olen kivusta vapaa, sinusta vapaa, voin päästää sut menemään”. Aika tylyä, mutta tehokasta. Vastapainona levyllä on kuivahkoa huumoria, joka kestää useammankin kuuntelukerran. Tommi Tikkasen tuotanto sekä Toni Puskalan ja Kari Hulkkosen rytmisektio kappaleessa Mielihyvää kuroo jonkin verran umpeen ruotsalaisten Kapten Rödin ja JeepStarrin etumatkaa. On se Ruotsi silti vielä meitä edellä.
Isonenän tarina kosketti TEATTERI Suomenlinnan kesäteatterin linnoitus jos mikä sopii 1600-luvulle sijoittuvan rakkausdraaman Cyrano de Bergeracin esityspaikaksi. Tukena on Markus Tsokkisen yksinkertainen ja kekseliäs lavastus, joka siirtää katsojan välittömästi vuosisatojen taakse. Ranskalaisen Edmond Rostandin kirjoittaman näytelmän sankarin Cyrano de Bergeracin tarina on tuttu monista näyttämö- ja elokuvaversioista. Runoja rustaava sotilas kuvittelee olevansa tuomittu yksinäisyyteen kaikkien pilkkaaman ison ja ruman nenän vuoksi. Cyrano on rakastunut ihailtuun kaunottareen, Roxaneen, mutta koska mies ei usko naisen välittä-
TANJA AHOLA
joittanut oppaan Helsingin eläinveistoksista. Hän esittelee liki 40 veistosta eri puolilta kantakaupunkia. Mukana on pääasiassa Suomen luonnosta löytyviä mutta myös myyttisiä eläimiä, pikkuriikkisestä hiirestä Kansallisarkiston portailla Havis Amandan merileijoniin. Osa veistoksista on keskellä vilkkaita tapahtumapaikkoja, kuten Linnanmäen huvipuistossa. Kirja tarjoaa perustiedot veistoksista ja taiteilijoista, mutta varsinaisesti siinä kerrotaan eläinlajeista eri näkökulmista. Tekstissä on otteita romaaneista ja runoista, tietoa eläinten lajiominaisuuksista sekä esimerkkejä eläinten esittämisestä kansanperinteessä, elokuvissa ja muussa populaarikulttuurissa. Itse taideteoksiin, niiden muotokieleen ja suhteeseen ympäristöönsä olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota. On sääli, että huolellisesti tehty kirja ei ole saanut yhtä paneutuvaa ulkoasua. Kuvat ovat teknisesti harrastelijamaisia ja kuvakulmat ja rajaukset toisinaan outoja. Tassunjäljet ja muurahaiskuvio tietokulmissa osoittavat, että taitossa on ajateltu lapsilukijaa. Kirja toiminee parhaiten kätevänä oppaana kaupunkitilassa. Lapsen kanssa kiertäessä voi olla varma, että kirjan antamat vinkit toimivat hyvänä keskustelunavauksena teoksia katsoessa.
Reggaeenergioita
Ulkomuotonsa vanki. Carl-Kristian Rundman (vas.) näyttelee nenäänsä häpeävää sotilasta, joka uhrautuu Roxanen ja Christianin (Armi Toivanen ja Lauri Tilkanen) rakkauden puolesta.
13
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Virtaa. Jukka Pojan keikkakalenteri on täyteen ahdettu, mutta energiaa piisaa, kunhan mieli ehtii tyhjentyä niin, että se saa taas täyttyä.
Jukka Poika tarttuu mikkiin ja kajauttaa ilmoille edesmenneen Joseph Hillin kappaleen See Dem A Come. Kertosäkeen jälkeen hän vaihtaakin omaan suomenkieliseen lauluunsa. Ja sama ilmiö toistuu: Pian kovaäänisistä paukahtaa 1980-luvun alkupuolelta tuttu, nyttemmin uudelleen levytetty jamaikalainen rytmipohja Police in Helicopter, mutta laulaja esittääkin päälle aivan oman kappaleensa. Ilmiötä kutsutaan versioinniksi. – Se tarkoittaa sitä, että hyväksi havaittua rytmipohjaa voidaan käyttää uusien laulujen säestyksenä. Siksi reggae kuulostaa usein niin samalta. Reggaekielessä rytmi eli riddim tarkoittaa bassolinjaa ja sen ympärille rakennettua instrumentaatiota. Usein näissä rytmeissä on sellainen intervalli, että laulujen melodioita voi sovittaa yllättävän moneen rytmipohjaan, jos vain laulajan oma ääniala antaa periksi. Oman musiikkinsa pohjustukseksi Jukka Pojalla on nykyään tapana esittää myös kulloisenkin rytmin alkuperäistä kappaletta. – Soundikeikkojen jälkeen jotkut ovat tulleet kyselemään, mikäs olikaan se kappale, jossa lauloin perheenisästä, Jukka Poika kertoo. Kyseessä on Everton Blenderin kappale Family Man, jonka Blender esittää Tempo-nimiseen rytmiin vuodelta 1985. – Kun esitän omia kappaleitani jamaikalaisiin rytmeihin, saan tavallaan promotoitua jamaikalaista musiikkia suomalaisille kuuntelijoilleni.
vän hänestä, hän päättää auttaa nuorta kadettia Christian de Neuvillettea. Cyrano ryhtyy kirjoittamaan kadetin puolesta rakkauskirjeitä Roxanelle.
Rujolla tekonenällä varustettu Rundman on uskottava.”
saan. Ulkonäköhän on ollut aikojen alusta lähtien tärkeä meriitti kumppanin etsimisessä, mutta sitä on voinut kompensoida muilla kyvyillä, kuten hyvällä supliikilla. Erityisen vaikeaa rakkauden markkinoilla menestyminen on ollut, jos ulkomuodossa on jotain poikkeavaa. Ei edes Cyranon kaltaisella rohkealla sotilaalla näytä olevan tarpeeksi hyvää itsetuntoa ison nenän aiheuttaman kompleksin ylittämiseen.
Ryhmäteatterin Pertti Sveholm on onnistunut ohjaamaan esityksen, joka saa katsojan pysymään hereillä huikeaan loppukohtaukseen asti. Aiheen traagisuudesta huolimatta mukana on hilpeää komiikkaa ja ajan muodolliseen käytökseen liittyvää teatraalisuutta. Silti Cyranon kohtalo koskettaa. 1800-luvun lopulla kirjoitetun näytelmän teema sopii hyvin tähän aikaan, jolloin ulkonäön ja nuoruuden palvonta on huipus-
Carl-Kristian Rundman on nappivalinta Cyranon rooliin. Rujolla tekonenällä varustettu Rundman on uskottava sekä lausuessaan nokkelia ja kaunosieluisia runosäkeitä että käyttäessään miekkaa voittamattoman sotasankarin lailla. Nämä piirteet tekevät hänestä vastustajien silmissä ärsyttävän. Cyrano de Bergeracin muutkin näyttelijävalinnat osuvat kohdalleen. Armi Toivanen ja Lauri Tilkanen ovat suloisia epätoivoisina rakastavaisina Roxanena ja Christi-
”
anina. Turkka Mastomäki sopii Cyranon sydänystävän Le Bret’n rooliin, samoin kuin Valtteri Simonen pahantahtoiseksi ja kostonhimoiseksi kreivi de Guicheksi. Koomisia elementtejä näytelmään tuovat erityisesti Wanda Dubielin iloluontoinen leipuri Ragueneau ja Janne Hyytiäisen eri roolihahmot, kuten kömpelö näyttelijä Montfleury. Monissa pikkurooleissa muun muassa sotamiehinä nähdään teatterikoululaisia. Näytelmän näyttävistä puvuista vastaa Riitta Anttonen-Palo. Tärkeä osuus on myös Riikka Virtasen maskeerauksella, mikä näkyy konkreettisimmin Cyranon taidolla valmistetussa tekonenässä. Jussi Kärkkäisen säveltämä musiikki puolestaan korostaa sopivasti kohtausten eri sävyjä, ilon ja surun vaihtelevia tunnelmia. Marjo Kytöharju Edmond Rostand: Cyrano de Bergerac. Ohjaus: Pertti Sveholm. Ensi-ilta Suomenlinnan kesäteatterissa 16.6.
Persoonallinen kolmikko. Mma Ramotswen (edessä) ja Mma Makutsin Naisten etsivätoimisto toimii samassa talossa J.L.B. Matekonin autokorjaamon kanssa.
Harvinaista herkkupalaa heinäkuussa
TELEVISIO Botswanan ensimmäisestä naisetsivästä kertova Mma Ramotswe -dekkarisarja on saanut ihastuneen lukijakunnan ympäri maailmaa, myös Suomessa. Nyt laatusarjoistaan tunnetut HBO ja BBC ovat yhdessä tuottaneet kirjojen pohjalta ensin elokuvan ja sitten seitsemänosaisen televisiosarjan, joka alkaa pyöriä Suomessa heinäkuussa. Pikantti yksityiskohta on se, että kirjailija itse on valkoinen mies, Zimbabwessa syntynyt lakitieteen professori Alexander McCall Smith. Naisten etsivätoimisto Nro 1. ratkaisee enimmäkseen ihmissuhdeongelmia ja huijauksia. Precious Ramotswe on maanläheinen, terävä ja hyväsydäminen nainen, joka kunnioittaa Botswanan vanhoja tapoja ja jolla on myös ”perinteinen ruumiinrakenne”. Juttujen ratkaisemisessa auttaa osaltaan myös herra J.L.B. Matekoni, Botswanan paras automekaanikko, joka pitää korjaamoa samassa kiinteistössä.
Näennäisen simppeleihin tarinoihin kätkeytyy hykerryttäviä huomioita elämänmenosta Botswanassa ja ihmisten elämästä yleensä. Miten nämä myönteisen energian helmet toimivat televisiossa? Elokuvan mittaisen avausjakson perusteella voin sanoa, että mainiosti. Suuri plussa on se, että sarja on kuvattu Botswanassa. Kuvat tulvi-
vat paikallista elämää ja tapakulttuuria: paljain jaloin jalkapalloa pelaavia lapsia, täpötäysiä pikkubusseja, päivänvarjoina käytettyjä sateenvarjoja, myyntipöytiä katujen varsilla, Gaboronen vilinää, kuivaa ja köyhää syrjäseutua. Näyttelijä, laulaja Jill Scott on loistava löytö pääosaan. Herkästi näyttelevä Lucian Msamati on oivallinen J.L.B. Matekoni, josta tulee ajan mittaan Mma Ramotswen aviomies. Anika Noni Rose tekee ensi alkuun etsivätoimiston sihteeristä, Mma Makutsista, karikatyyrin, mutta ehkäpä hän rentoutuu sarjan mittaan. Tarina alkaa toimiston perustamisesta. Huikentelevainen aviomies ja kaksi petosepäilyä ovat ensimmäiset tapaukset. Mma Ramotswe sortuu käyttämään epäilyttäviä tiedonhankintakeinoja. Hän joutuu myös tekemisiin noituuden kanssa, jota esiintyy Botswanassa vieläkin. Afrikassa kuvattu sarja on todellinen harvinaisuus suomalaisella televisiokanavalla. Myös Botswana ottaa kaiken irti Naisten etsivätoimistosta. Kirjan tapahtuma- ja kuvauspaikoille, kuten Mokolodin luonnonsuojelualueelle, tehdään opastettuja retkiä aivan kuin Da Vinci koodin Pariisiin ja Anna-kirjojen Prinssi Edvardin saarelle. Eira Serkkola Naisten etsivätoimisto Nro 1. TV1 la 3.7. klo 18.45.
14
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Selviydy heimoryteikössä! Stadilainen joutuu tekemisiin outojen heimojen kanssa: karjalainen pälättää, savolainen viäntää, pohjalainen rehentelee, hämäläinen meinaa. Lue yksinkertaiset käyttöohjeet tullaksesi toimeen eri heimojen kanssa. Koonnut Ulla Lötjönen Kuvitus Janne Kuisma
Heimo: Stadilainen (lat. homo sapiens urbanus stadiensis) Levinneisyys: Helsinki, siirtokuntia Vantaalla, Espoossa ja pitkin radanvartta pohjoiseen. Levittäytyy elämänasenteena ja nuorisokielenä koko maahan. Etnostadilaisuus on tulevaisuuden ilmiö. Mieliheimo: Ketä vaan, ei kande olla ennakkoluulonen. Motto: Haist ite. tadilaisuuteen liittyy ehkä kaikist heimoist eniten typerii ennakkoluuloja. Ett jengi Stadissa olis joteski yrmyy, ylpeetä ja et ne dissais niit ketä tulee tågella landelta. Homma on just päinvastoin. Oikee stadilainen on iisi ja asiallinen, sil ei oo mitään tarvetta moppaa heinähatuil lattiaa. Fakta on, et melkeen kaikki stadilaiset on jossain vaihees tullu jostain muualta. Kaikkein pahimpia Stadin maineen pilaajia on just ne, ketä on vast äsken muuttanu tänne ja luule olevansa niin stadilaista. Tän ku muistaa, nii pärjää. Mut et miks me stadilaiset istutaan dösässä tai spårassa hiljaa, eikä aleta iskee läppää naapurin kaa? No hei, tääl on jengii ku böndel hyttysii, et jos kaikkien kans alkais kaveraa tai moikkaa ei ehtis mitään muut duunaa. Stadis on pakko oppii oleen suvaitsevainen. Jos ei opi, on lirissä. Stadissa pidetään ekaks coolisti distanssii, mutta osataan kyllä kertoo turistille et mis on
S
Lintsi tai Stokka. Me osataan smailaa ku tilanne vaatii ja kuunnella ku tarvitaan. Stadilainen tykkää ku on hyvä pössis. Siis niiku ihan jees fiilis ja lungii äksönii. Stadilaisen kanssa on älden helppo tulla toimeen, mut jos alkaa kyttää et mikäs hesalainen kovis sä luulet olevas, niin totta hitossa meikäläinenki hikeentyy. Ai nii, sit on vielä tää uskomaton vääntö siitä, että onks Helsinki Stadi vai Hesa. Basic vois sanoo et Stadi on stadilaisille Stadi. Muualta tulleet puhuu Hesasta. Mut seki on ihan ookoo. Olli Seppälä Stadilainen vuodesta 1957 alkaen
Heimo: Karjalainen (lat. homo sapiens felix careliensis) Levinneisyys: Etelä- ja Pohjois-Karjala. Geenistön laajamittainen leviäminen muuhun Suomeen alkoi 70 vuotta sitten. Kaappikarjalainen ei puhu murretta, mutta heimopiirteet ovat selkeät. Mieliheimo: etelä-pohjalaiset ”hyö ko ovat nii suorii”. Motto: Kaik lutviutuup! uuleha sie, ko myö karjalaiset näät ollaa sellasii, joil suu käyp yle aikaa – ja toiseksee käsj. Myö ollaa kouvvii haastamaa. Konttorilkii hyö saap kuullaksee kaik pienetkii asjat. ”Nyt mie lähen
K
käymää vessas ja sen peräst soitan äitillei, ko hää o olt vähä kipiän. Ooha mie haastant siint?” Karjalaine on avokonttori kauhu. Iha hyvä ois, jos hää sais siel oma kammari. Jos sie määt karjalaise keral lomal, vaik nyt kesämökil, laita hänet halkoi hakkaamaa tai marjakerruusee. Hää o näät hyvi höyli mänemää. Vaik ei ois muit mail halmeil, kyl hää viihyttää itse itsiää. Metäs raikaa, ko hää siel laulaa. Saattap sielt kuuluu nyyhkettäkkii. Elä sie siit oo moinaakaa. Hänel vaa tul mummojaa ikävä, ja sitä hää nyyhkii – minkä nyyhkii. Tiijäthä sie tään, jot karjalaiset tunnetaa vieraanvaraisuuvest. Ja sillviisii se on! ”Istuha sie alas kiiremmäks aikaa. Haastetaa, pannaa kahvi tulel” hää pajattaa jo, ko sie astut tuppaa. Elä ihmees kieltäyvy! Hää muute murehtuu. ”Ota sie rieskaa ja vehnästä. Mie just leivoin! No haastaha, mitä teil kuuluu? Mite äitiis jaksaa ja issäis? Millo työ pääsettä lomal?” Hää kyssyy ja kyssyy. Ei siu huoli jokahissee utsimisee vastata. Hää näät kyssyy, jot siul ois lysti olla. Samal hää kantaa leipomuksii pöytää. Muista kehhuu, ja hää o hyvillää. Ellet sie kerkiä, hää kyl isse ehättää: ”Ai, mite tul mutrakka, ai-jai, mite hyvä!” Sie katsot, kummastelet ja hää siihe: ”Ite ko kehhuu, saap tuoreeltaa!” Ulla Lötjönen etelä-karjalaine rajapinnast
Heimo: Savolaenen (lat. Homo sapiens svottaapiolla savolaxiensis) Levinneisyys: Savolaismafian levinneisyydestä ei ole tarkkaa ”dattoo”, mutta ovat vallanneet keskeisiä paikkoja Helsingissä. Mieliheimo: Savolaeset Motto: Mitenkäs se talitintti laulaa Savossa? No, titipä hyvinnii tyy!
eillä tiällä Savossa on semmonen tyyli, että jos sattaa, niin sattaa, ja jos ei saja, niij ei saja. Vuan mittee sitä ossois sannoo ite savolaesista taekka savolaesuuvvesta, jos puhutaan semmosella iteaalitasolla, että mi-
M
kä se oekkeen on se savolaesuuvven varsinaenen itea. Immeisiähä sitä myökiin ollaanj, ei kaet siihen muuta toena sannoo. Meillä on tiällä hirvveen hyvä flou. Ee se ou sen monimutkasempata, vaekka kieroiks työ peevelit aena moetitta. Vähä isommat muksut kuuntelloo kaikenlaesta äcid haussista lähtien, ja myö vanahemmat sitte tulla jollotellaam perästä päen, ja sillä laella se on muutennii meijän elämässä. Piispannii meillä on semmone lupsakka, minnoon aena ihhaillu, mite kansa’omane seo, ku televisiossannii se käönnistää moottorjsahan nii hirvveen luontevasti. No sitte tulloo etteen se homokysymys. Savolaesten kanssa se on hiinä ja hiinä, pittäeskö tuoho ottoo kantoo, vae eekö tuota pitäs. Työ
15
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Heimot sopuun. – Stadissa pidetään ekaks coolisti distanssii, mutta osataan kyllä kertoo turistille et mis on Lintsi tai Stokka, kertoo stadilainen muille heimoille.
Heimo: Eteläpohjalainen (lat. homo sapiens ostrobotniensis) Levinneisyys: Etelä-Pohjanmaalta on lähdetty lähes tulkoon kaikkialle maapallolla. Kantaisä on Jaakko Ilkka. Mieliheimo: Karjalaisten kanssa on lyöty hynttyitä yhteen ja priimaa on tahtonut tulla. Motto: Moon komia. otkut sanoovatten, njotta sellaasia ylimielisiä rehentelijöötä ja mölähyttelijöötä olisimma me eteläpohojalaaset, mutta ne ei tunnista leikkimielisen suoraa tapaa sanua asiat niinku ne on. Uusilla hankinnoolla rehentely ei oo mitenkää pahantahtoosta vaan kuuluu normaalihin trossaamisehen, ku kerrotahan naapurille uuren riisselimersun ominaasuuksista tai puimurin paripyörien huhurittomasta koosta. Huumorintajuttomuus on yks väärinymmärryksen piikkihin pantavia asioota pohojalaasista puhuttaes. Ei me eteläpohojalaaset mitää kaskuja kerrota muistin plakkarista, vaan me muriaasemma sitte ku on hyvä tilanne. Joskus sanaalu voi olla aika roisiaki, mutta harvoon siitä kukaa nokkihinsa ottaa ja rupiaa priuteeraamahan. Sitte toki on eri asia, jos ruvetahan oikeen rikuneeraamahan. Pöhönääset ja pölöhöt saa kuitenki yleensä olla rauhas. Se on selevä, njotta vierahan ei tartte koskaa Pohojammaalla apua saamatta lähtiä etiäpäin. Matkalaanen on hyvä ja reheristi pyytää, oli kuinka maharotoon probleema tahansa. Kulttuurinnäläkääsille tämä lakeuren maa tarioaa kans kaikkea mahorillista. Kun vaikka kattoo Kyrönjokivarres lakeuren huriasta historiasta kertovan oopperapläjäyksen ja menöö sen päälle syömähän klimppisopan (tuo lihatäytteenen pastatyyny keksittihin maakunnas ainaki parisataa vuotta ennen italialaasia) paikallisehen kestikartanohon, saa kunnon tuntuman pohojalaasehen meininkihin.
J
aena uteletto tätännii asiata, niin meillä tiällä Savossa on räknätty niin, että saman Isän muksuja myö ollaan kaekki. Avvaen tähännii hommaan on junity niinku enklanniksi kuuluvat sanonnee. Silleesti se Puavaljkii kirjottaa kirjeessään ehvessolaesillesa. Eikö ou aekamoene paratoksi! Puavalia lukiessa vastuu on aena kuulijalla! Nykysi meillä on tiällä hirvvee uuveaekaesta kaikki, ku tulj tuo irkkupuari ja sitte se kiinalaene, vuan sekkii sitte lopetti. Lommii aekaa myö vissiin tullaan käömään siellä statissa (piäkaapunnissa), nuorimmaenen ku kulukoo tuunissa raetsikalla, ku se assuu siinä ympyrätalon kulumalla. Juhani Huttunen Savosta
Heimo: Hämäläinen (haeme sapiens meinaawaa) Levinneisyys: Kaikki on levinny Mieliheimo: Muut paitti turkulaiset ja vähä helsinkiläisetki Motto: Uralii vaa että nuppi tutisee! mmää tierä. Esitteleen ny itteensä. Varmaa iha hyvä. Meinaavvaa, että tämmötten ihmiste joka paikkaa, viaraille ihmisille. Toi vois tehdä sen mialuummi kummää. Mutta toi meni jo sanoon pihalle, että kyä meirämmieski. Se nääs riippuu vähä siitäki, et-
E
tä onko eres mitää Hämettä. Joku viialalaine varmana o aika erilaine ku tamberelaine. Tai mää tierä. Tuli ny vaa miälee. Ei kehtaa laittaa tähä mitää iha huanoo, niin kuvittele nyssitte vaikka että tuut etelän suunnasta Tambereelle. Siinä heti melkei on entine Ekamarketti, minkä A ja O välissä l ja k o Ekan toka. Paat mennen sen kohralta kakskutosee ja alat selviytyyn. Josse on täynnä väkee, ja kaikki seisoo kiinni toisissaa semmosessa jonossa ja roikkuu käsillää samasta tangosta, nii varmana joku hianompi rouva sanoo, että te ootte kyllä tiällä. Sano sille, että mää kiitän luojaani, että ollaan kaikki viälä tiällä. Toinen uhka taas o joku Ilveksen miäs, jos oot itte Tappara. Ku se sanoo, että minkä seura
merkki toi tossa taki rinnassa o, nii sano Ilvekse. Muute lennät turpa rullalla rotvallii. Ja vanhuste ja vammaste penkille et sitte mee ja et rupee syämää mitään mustaamängärää. Mitään tapoja enää kellää! Emmätiä. Mitä tulee noin kulttuurii, mulla on ainaki se, että mää en ymmärrä siitä mitää. Vaikka ku mun lämäri lähtee tai iha kiakollisessa pelissä ronkatessa, mää miätin, että jossaki Väpi ompi Linnamme. Eli siis joku tosissaantiätää. Ja Viiralaten runosuani pulppuaa. Tai mää tiärä ny sitte. Sokos on Suame suuri, Tamberetalo on Suame suuri, syrän on Suome suuri. Ku tuamiokirko kello lyä, se on komeaa kuminaa, mää sanosi. Petri Järveläinen hämäläinen 1970–1984
Marjo Kytöharju yhyreksännes, suoraan alenevas poloves Jaakkoo Ilikan sukua
Seurakunnissa tapahtuu 24.6.—7.7.
16 Alppila ■ Virasto: Suonionkatu 7, p. 2340
3100, alppila.srk@evl.fi, ma, ti, to, pe klo 9–15, ke 12–18. Huom! 25.6. kiinni. Päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 12–18 p. 2340 3102 Kirkko remontissa loppuvuoteen. Messut Alppiharjun srk-kodilla, Kustaankatu 3, p. 2340 3120 (vahtim.) Diakoniapäivystyksen puh.aika ke klo 13–14 p. 2340 3122. Vast.otto sovittuna aikana os. Neljäs linja 18
Alppiharjun srk-koti La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen Su 27.6. klo 10 Messu, Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen. Kirkkokahvit To 1.7. klo 13–18 ”Elämää kansien välissä” – Päiväkirjan kirjoittamisen kurssi. Luovia kirjoitus- ja taideharjoitteita, joihin ei tarvita erityistaitoja. Riittää kun olet avoin ja utelias. Ota mukaan vihko, kynä ja eväät. Maksuton. Ohj. Nina Klemmt ja Milla Liikala. Ilm. 25.6. mennessä Ninalle, p. 09–2340 3123 Su 4.7. klo 10 Messu, Miika Toivio, Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen. Kirkkokahvit. Klo 14 Unkarinkielinen hartaushetki ja kahvit Ma 5.7. klo 13–15 Ihanko totta?! Matka maailman ympäri alakouluikäisille leikin, laulun ja askartelun keinoin. Lisätiedot ja ilm. Milla Liikala p. 09–2340 3128 Ti 6.7. klo 16–17.30 Kesäkahvila, Pauliina Lindfors
Muuta Kesän kuvakeskiviikot 23.6., 30.6., 7.7. ja 14.7. klo 12–16 Myötämäessä Siltasaarenkatu 28. Voit maalata kesäpäivän ratoksi ja omaksi iloksesi peitevärein mielen maisemia. Paikan päältä löydät materiaalit sekä Milla Liikalan ja Raija Laajasen. Lisät. p. 09–2340 3646 Rovastikunnallinen miestenleiri 24.– 27.8. Mäntyniemessä Kirkkonummella. Ilkka Sariola, Miika Toivio ja Pekka Tähtinen. H. 45 e. Ilm. 10.8. mennessä Paavalin srk:n virastoon p. 09–2340 5400
Hakavuori Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktén tie 14, vahtimestarit p.
2340 3220. Virasto: avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 3200, hakavuori.srk@evl.fi. Diakonian päivystys ti klo 10–12, p. 2340 3200. To 24.6. klo 13 Torstaikerho. Mukana Veikko Karhumaa aiheenaan ”Toivontunnustus – rukouksia ja runoja kirkkovuoden mittaan”. La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän mes-
su. Seppo Lappalainen, Veikko Karhumaa ja Ari Häyrinen. Su 27.6. klo 10 Messu. Veikko Karhumaa, Seppo Lappalainen ja Ari Häyrinen. Klo 18 Kesäillan musiikki. Romeo Ciuffa, nokkahuilut ja Andrea Buccarella, urut. (Italia). Vapaa pääsy ja ohjelma. To 1.7. klo 13 Torstaikerho. Mukana Marja Mäkilä aiheenaan ” Matkaoppaana rukous: Gerald. W. Hughes”. Su 4.7. klo 10 Messu. Marja Mäkilä, Seppo Lappalainen ja Ari Häyrinen. Ke 7.7. klo 9.30–11.30 Kesäperhekerho. Joka keskiviikko kirkon pihalla, sateen sattuessa sisätiloissa.
Lassilan seurakuntakoti ■ Leiviskätie 4, p. 2340 3220
Ma 28.6. klo 13 Tapaamistupa.
Herttoniemi Juhannusjuhla pe 25.6. Sammatin leirikeskuksessa ennakkoon ilmoittautuneille. Lähtö klo 15 Herttoniemen kirkolta, Myllypuron kirkolta klo 15.15. Paluu n. klo 21 Helsinkiin. Retken hinta 10 e, sisältäen kuljetukset, keittoaterian ja kahvitarjoilun. Kesäristeily Kivisaareen ke 25.8. Vesibussiristeily (n. 3 tuntia. Ms Maria II) Kivisaareen. Iltapala ja musiikkia. Eva Kasvio, laulu. Hannu Jylö, haitari. Lähtö Herttoniemenrannan laiturista klo 18. (Bussi 81:n pysäkki Reginankuja) Paluu n. klo 21. Risteilyn hinta 30 e (sis. risteilyn ja iltapalan). Ilmoittautuminen 2.8.– 19.8. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3300.
Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 (vahtimestari). Virasto avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Ke 23.6. klo 14 Kesäkerho. Aino Immeli. La 26.6. klo 10 Juhannuksen jumalanpalvelus Herttoniemen kirkon pihalla. (säävaraus). Juha-Matti Tikkanen. Kirsi Lemponen. Kahvihetki seurakuntasalissa. Su 27.6. klo 10 Messu. Aino Immeli. Kirsi Lemponen. Kahvihetki. Ti 29.6. klo 20 ”Bachin kauneimmat kitaralla”. Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa uuden levynsä ohjelman. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e. Ke 30.6. klo 19 Kesäilta kirkolla. Kirsi Lemponen. Su 4.7. klo 10 Messu. Aino Immeli. Kirsi Lemponen. Kahvihetki. Ke 7.7. klo 14 Kesäkerho. Jussi Kärmeranta. Diakoniapäivystys ja leivänjako ti klo 14–16.
Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (vahtimestari). Ke 23.6. klo 19 Kesäilta kirkolla. Karoli-
Taivaan tähden
na Puuska. Veijo Vatka. Su 4.7. klo 10 Messu. Terho Pursiainen La 26.6. klo 12 Juhannuspäivän jumaja Sabine Nieminen. Messun jälkeen lanpalvelus. Juha-Matti Tikkanen. Kirsi pappi tavattavissa henkilökohtaista Lemponen. keskustelua varten. Su 27.6. klo 12 Messu. Aino Immeli. Kirsi Ke 7.7. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Lemponen. Kahvihetki. Laura Taimisto, laulu. Jukka Nykänen, Ke 30.6. klo 14 Kesäkerho. Aino Immeli. piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 4 euroa. Su 4.7. klo 12 Messu. Aino Immeli. Kirsi Klo 20 Iltamessu. Terho Pursiainen ja Lemponen. Kahvihetki. Hanna Varis. Ke 7.7. klo 19 Kesäilta kirkolla. Aino Kesäretki Vivamon raamattukylään Immeli. ti 27.7.10. Tule kokemaan vaellusnäytelDiakoniapäivystys to klo 9–10. Seniomät Nooan arkki ja Josef. Lähtö klo risumpit Senioritalossa pe klo 10.15 Huopalahden kirkolta, klo 13, Yläkiventie 7, kahvitarjoi10.30 Hakavuoren kirkolta. lu. Diakoniakirppis NeuPaluumatkalle lähdetään lapadontie 7 (Myllynsiiklo 17. Hinta 30 euroa ja Seuraven pääty) ke–la klo 15 euroa/3–12 v. sis. kunnat 10–14. Tied. Karolina matkat, näytelmät, verkossa: www. Puuska p. 2340 3331. lounaan ja kahvit. RetKirppis kesätauolla kellä uintimahdollihelsinginseurajuhannuksesta heinäsuus. Ilm. 14.7. menneskunnat.fi kuun loppuun. Elintarsä p. 2340 3200. Järj. vikkeiden jako ma, ke, Hakavuoren ja Huopalahpe Liikuntamyllyn päädyssä. den seurakunnat. Paikalla oltava viimeistään klo 9.30. Ei juhannusaattona pe 25.6. Hartaus perjantaisin. Tied. Sinikka Backman ■ Virasto, Neljäs linja 18, avoinna p.2340 3333. ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. Herttoniemenrannan 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Päivyskappeli tävä pappi: viraston aukioloaikoina, ■ Laivalahdenkaari 5, p. 2340 3340 p. 2340 3602. Diakoniatoimisto (vahtimestari). avoinna ti ja to klo 11–13, tapaamisiin Ke 30.6. klo 18 Kesäraamattupiiri. Kavarataan aika ensisijaisesti puhelinrolina Puuska. päivystysaikana klo 10–11, p. 2340 To 1.7. klo 14 Laulun siivin – yhteislau3618 tai viraston aukioloaikoina, p. lutilaisuus. Kahvitarjoilu (alk. klo 2340 3600. 13.30). Kallion kirkko Diakoniapäivystys ke klo 14–15. To 24.6. klo 13 Urkumusiikkihetki, Dag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy ja ohjelma. La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän jumaHuopalahden kirkko lanpalvelus, Varjoranta, Männistö, Gri■ Vespertie 12, p. 2340 3520 (vahtipentrog. mestari). Virasto: avoinna ma–pe klo Su 27.6. klo 10 Messu, Sariola, Hurme10–14, ke myös 16–18, p. 2340 3500, rinta, Gripentrog. Klo 13 Kiinankielinen huopalahti.srk@evl.fi. sanajumalanpalvelus, Wang–HedKe 23.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. ström. Markus Pelli, sello. Joanna Broman, piaMa 28.6. klo 19 Helsingin urkukesän no. Vapaa pääsy. Ohjelma 4 euroa. Klo konsertti, Sirkka-Liisa Jussila-Gripent20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen rog. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. ja Olli Mönttinen. Ke 30.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri. Torstaisin klo 10–11.30 Perheitten keTo 1.7. klo 13 Urkumusiikkihetki, Iina– säkerho kirkon pihalla. (säävaraus). Karita Hakalahti. Vapaa pääsy ja ohjelma. La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän messu. Klo 18 Viikkomessu, Partti, Varjoranta, Sami Lahtinen ja Hanna Varis. Gripentrog. Pappi on tavattavissa klo 17 Su 27.6. klo 10 Messu. Miira Muromaalk. sielunhoidollista keskustelua varten. Nikunen ja Hanna Varis. Messun jälkeen Pe 2.7. klo 18 Sateenkaarimessu. pappi tavattavissa henkilökohtaista Su 4.7.klo 10 Messu, Hurmerinta, Partti, keskustelua varten. Ilvonen, avustaja Kari Kurka. Tiistaisin klo 12–14 Kesäkahvila kirkon Ma 5.7. klo 19 Helsingin urkukesän kuistilla. konsertti, Santeri Siimes. Vapaa pääsy, Keskiviikkoisin klo 9 Aamurukouspiiri ohjelma 5 e. kirkossa. Ke 7.7. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri. Ke 30.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Seurakuntakoti Minna Laitila. urut ja piano. Tuula Tikka■ Siltasaarenkatu 28 p. 2340 3643 la, sello. Vapaa pääsy. Ohjelma 4 euroa. Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7 ja la Klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja (arkilauantai) klo 9. Hanna Varis.
Kallio
Huopalahti
Kohtaamispaikka Myötämäki ■ Siltasaarenkatu 28, p. 2340 3646. Toiminnasta lisää tietoa www.myotamaki.fi Suljettu 5.–30.7.
Pengerpuisto, Torkkelinmäki Ti 29.6. klo 18 Puistoseurat, vieraita Pelastusarmeijasta, Eeva-Liisa Hurmerinta, juontajana Maija Eerola. Sateella Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink. 11. Ti 6.7. klo 16.30–18 kesäkahvila Kustaankadulla, Alppilassa.
Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, fax 2340 3801, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus (kesä–elokuussa vain kirkolla): ke klo 10–12, p. 2340 3843. La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Aili Raitavuo, Sirkku Rintamäki. Sunnuntaisin klo 10 Messu ja kirkkokahvit, 27.6. Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki, 4.7. Nina Rajamäki, Sirkku Rintamäki. Keskiviikkoisin klo 19 Viikkomessu, 23.6. Virpi Koskinen, Kari Härkönen, 30.6. Sini Mikkola, Sirkku Rintamäki, 7.7. Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki. Torstaisin klo 18–19.30 Kesäilta kirkolla, kerhohuoneessa ja terassilla, 24.6. ”Se on jussia nyt”, juhannustapoja ja lauluja, makkaranpaistoa, Riitta Järvinen, Kari Härkönen, 1.7. ”Katsokaa taivaan lintuja”, Aili Raitavuo, Sirkku Rintamäki. To 8.7. klo 18 kirkossa Kesäillan musiikki, You’ll never walk alone – Kauneimpia musikaali- ja gospelsävelmiä, Laura Virtala (ent. Taimisto) laulu ja Jukka Nykänen, piano. Vapaa pääsy. Klo 19–20 kahvijatkot seurakuntasalissa nuorisokuorolaisten toiminnan tukemiseksi. Tervetuloa!
Muuta Krito-ryhmä ”Lupa tuntea” kymmenenä torstaina (23.9.–2.12.) klo 18–20 Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9). Ohjaajina Tiina Railo ja Aili Raitavuo. Materiaalina Paula Tähtisen ja Mirja Sinkkosen kirja Lupa tuntea. Ryhmään voi ilmoittautua 5.7.–5.8. ja 6.–17.9. Tiina Railolle, p. (09) 2340 3853. Kaikki ryhmään tulevat haastatellaan henkilökohtaisesti.
Kulosaari ■ Virasto: Kulosaarentie 42, avoinna ma, ke, pe klo 10–13, , p. 2340 4100, kulosaari.srk@evl.fi. Diakoniatoi-
Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta BARBRO WICKSTRÖM / RODEO
Armahtakaa! Kuuntelen radiosta kirjallisuusohjelmaa. Keskustelijat analysoivat rakkaudesta kertovan teoksen henkilöiden persoonallisuutta, valintoja, motiiveja ja tekojen seurauksia. Ytimeen asettuvat ihmissuhteet ja seksuaalisuus laajemmin. Pian ei enää puhuta kirjan ihmisistä, vaan Ihmisestä. Kuka saa määrittää toisen olemuksen? Millaisia rajoja on oikeus asettaa? Mitä merkitsevät suvaitsevaisuus tai anteeksianto? Puhe kääntyy ajassa muuttuviin käsityksiin. Joku muistelee hirvittävyyksiä, joilla normeista poikkeavia ennen rangaistiin; lievimmillään nöyryytystä, pahimmillaan sanoinkuvaamatonta väkivaltaa ja julmuutta. Karkea vallankäyttö ulottui kaikille elämänalueille, ei yksin seksuaalisuuteen, vaan yhteiskunnalliseen ajatteluun, uskontoon ja elämäntapaan.
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Olisipa se jäänyt historiaan! Mutta tänäänkin ihmisiä painostetaan ja sorretaan rodun, uskonnon tai sukupuolen takia. Tällä hetkelläkin heitä pidetään vankeudessa, kidutetaan ja teloitetaan vakaumuksen tai valtiollisen toiminnan vuoksi. Juhannusta vietetään rohkean julistajan, Johannes Kastajan muistoksi. Hänet vangittiin, tuomittiin ja mestattiin poliittisista ja uskonnollisista syistä, mutta myös henkilökohtaisten intohimojen ja manipulaation uhrina. Riipaiseva paradoksi on, että hänen rikoksensa oli Kristuksen julistaminen; hänen, jonka keskeinen sanoma oli: ”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.” Marjaana Kanerva
5. sunnuntai helluntaista Armahtakaa!
Johannes ja juhannus. Vakaumus vie vankilaan.
Liturginen väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 13: 2–6, Joona 3: 1–5, 10–4: 11, Sak. 8: 16–17, Room. 14: 7–12, Luuk. 6: 36–42
misto: Kulosaarentie 40, päivystys ti klo 10–12, p. 2340 4118.
Kirkko ■ Kulosaarentie 40 (Kyösti Kallion-
tie 1 a) To 24.6. klo 19 Arki-illan ehtoollinen, Rautiainen, Lumio Juhannuspäivä la 26.6. klo 10 sanajumalanpalvelus, Markku Rautiainen, Pekka Lumio Su 27.6. klo 10 messu, Kersti Rantasalo, Pekka Lumio Su 4.7. klo 10 messu, Rautiainen, Lumio
Leposaaren kappeli
Seurakunnissa tapahtuu 24.6.—7.7.
Ma 5.7. klo 13–14.30 Kesäkahvila, kirkossa, kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa srk-salissa. Mette Tanner ja haitari. Mukana myös kesäkanttori Silja Veteläinen, Helena Haataja ja Jari Hirvonen. Ke 7.7. klo 19 Seurat, srk-sali, kirkkoherra Martti Häkkänen, lehtori Arto Virkkunen, pastori Leena Väyrynen-Si ja teol. yo Ville Malm.
Muuta Lounaspalvelu ma–to klo 12–13, B-porras. Lounaan hinta 4 e, jälkiruoka 1 e. Huom. to 1.7. ei lounaspalvelua. (Lounaspalvelu kiinni 1.7.–12.8.)
■ Leposaarentie
To 8.7. klo 18 Virsi-ilta, Rautiainen, Lumio
Käpylä Käpylän kirkko
Malmi
Pihlajamäen kirkko
■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–
■ Liusketie 1, p. 2340 4427
pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 2340 4402.
Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 2340 4480 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pihlajamäen ostoskeskuksen pysäkiltä klo 9.25 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.. Messu su 27.6. klo 10, Markku Arola, Marja Kyllönen. Messu su 4.7. klo 10, Jukka Holopainen, Laura Ainasoja, Timo Olli. Ostarin Onni ti 29.6. ja 6.7. klo 9–11. Kesäpiiri ke 30.6. klo 13, Jukka Holopainen.
■ Metsolantie 14. Virasto: avoinna
Jakomäen kirkko
ma, ti, to, pe klo 9–13, ke klo 11–17, p. 2340 4200, fax. 2340 4201, kapyla. srk@evl.fi. Diakoniatoimisto avoinna ti ja pe klo 9–11, p. 2340 4218. Murto. La 26.6. klo 11 Juhannuspäivän messu. Albekoglu, Leskinen. Su 27.6. klo 11 Messu. Raija Tuomisto, Albekoglu, Leskinen. Ti 29.6. 18.30 Kesäkahvila. Liikunnan merkitys hyvinvoinnin lähteenä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Jukka Järvinen, Albekoglu, Leskinen. Su 4.7. klo 11 Messu. Tikka, Mäkeläinen, Tuomas Heikkilä. Ti 6.7. klo 18.30 Kesäkahvila. Terveisiä Nepalista. Vieraina nimikkolähetit RiittaLeena ja Markku Voutilainen. Linssikeittoa ja kahvit. Albekoglu, Tuomas Heikkilä.
■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4488 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kirkkobussi Malmille lähtee Jakomäen kirkolta klo 9.15. Paluukuljetus klo 12.15. Viikkomessu su 27.6. klo 18, Aino Poutanen, Marja Kyllönen. Viikkomessu su 4.7. klo 18, Torsti Paijola, Ulla Pesonen. Kesäkahvila to 24.6. klo 13, Anna Ryhänen. Kalteentie 3, srk-koti. Kesäkahvila to 1.7. klo 13, Niina Vättö, Kalteentie 3, srk.koti.
Voudintien kerhohuone ■ Voudintie 4 B
Diakoniavastaanotto kesäkuu–elokuussa vain Käpylän kirkolla.
Muuta Pe 25.6. Juhannusaaton retki Porvoon Hommanäsin kartanoon ennakkoilmoittautuneille. Lähtö klo 15 Käpylän posti, klo 15.10 Juhana Herttuan tie 15. Paluu Käpylään n. klo 23.
Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki
ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 23.6. klo 13–14 Sauvakävelyä, lähtö St Jacobin edestä. Kävelyn jälkeen mahdollisuus osallistua Johannes församlingin hartauteen ja kahvilaan. Klo 19 Viikkomessu, Helena Haataja, Aino Valojärvi. La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän messu, Reima Niemelä, Pirjo Työrinoja, Marjukka Andersson. Su 27.6. klo 10 Messu, Pirjo Työrinoja, Helena Haataja, Marjukka Andersson. Ma 28.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila, hartaus kirkossa, kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa srk-salissa. Siionin virsiä laulattaa Aino Valojärvi. Mukana myös Pirjo Työrinoja ja Sini Havas. Ke 30.6. klo 13–14 Sauvakävelyä, lähtö St Jacobin edestä. Kävelyn jälkeen mahdollisuus osallistua Johannes församlingin hartauteen ja kahvilaan. Klo 19 Viikkomessu, Pirjo Työrinoja, Aino Valojärvi. To 1.7. klo 17–21 Nuorten kesäkrypta, ohjelmaa osallistujien mukaan, isäntä Ville Malm. Su 4.7. klo 10 Messu ja Punkaharjun rippikoululaisten konfirmaatio, Katri Uutela, Reima Niemelä, Aino Valojärvi.
19, Markku Arola, Kaisu Rauhamaa. Seurat ke 30.6. klo 19, Martta Paijola, Jukka Holopainen, Timo Olli. Kahvit klo 18.30. Iltamusiikki ke 30.6. klo 20, Peter Hilli, urut. Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 1.7. klo 19, Markku Arola, Ulla Pesonen. Seurat ke 7.7. klo 19, Esko M Laine, Helena Pietinen, Timo Olli. Kahvit klo 18.30. Iltamusiikki ke 7.7. klo 20, Inka Kinnunen, laulu, Silja Veteläinen, urut. Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 8.7. klo 19, Martta Paijola, Terhi Aho.
Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 2340 4481 Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 10, Janne Keränen, Pirkko Poisuo, Ulla Pesonen. Messun jälkeen ”Juhannus on meillä herttainen” yhteislauluhetki. Mukana Ulla Pesonen ja Kaisu Rauhamaa. Kirkkokahvit. Yhteiskuljetus Malmin srk.n muilta kirkoilta. Kirkkobussit juhannuspäivän yhteiseen messuun Malmin kirkolle kahta reittiä: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – 9.20 Pihlajiston seurakuntakodin pysäkki – 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – 9.25 Tapuli, Ajurinaukio – 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko. Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä. Paluukuljetus klo 12.15 samoja reittejä. Messu su 27.6. klo 10, Raili Lehtinen, Johanna Yläranta-Suha, Kaisu Rauhamaan. Konfirmaatiomessu (Malmin srk-talon päivärippikoulu) su 4.7. klo 10. Konfirmaatiomessu (Savonlinna 2) su 4.7. klo 14. Seurat ke 23.6. klo 19, Jarno Raninen, Raili Lehtinen, Ulla Pesonen. Kahvit klo 18.30. Iltamusiikki ke 23.6. klo 20, Merja Wirkkala, laulu, Kaisu Rauhamaa, urut. Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 24.6. klo
Usko pois. Tilaa: www.kotimaa-yhtiöt/ tilaukset
Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 2340 4480 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pihlajiston seurakuntakodin pysäkiltä klo 9.20 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15..
Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4485 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Puistolassa kirkon pysäkiltä, Alepa klo 9.20 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15. Messu su 27.6. klo 10, Aino Poutanen, Ulla Pesonen. Messu su 4.7. klo 10, Markku Arola, Ulla Pesonen.
17
.HV͋ʖȸʑɚ
DʂNɈԮɰʙʅʘʦUVʣɔ 29.7.-1.8.2010 Lohjan Vivamossa
Kurssilla tehdään mm. muovipusseista kasseja ja pussukoita sulattamalla ja ompelemalla, tuftataan matto muovipusseista, värjätään kankaita, tehdään betonitöitä ja paperinarulamppuja sekä metallilangasta lintuja ja hyönteisiä. Ohjaajana: Riitta Larne. Tiedustelut 040 770 7960. Täysihoito: 209-227 € (eläkeläiset -20%; mahdollisuus hakea avustusta). Kurssimaksu: 50 €/ ilman täysihoitoa 60 € Ilmoittaudu 21.7. menn.: 0207 681 760, vivamo@sana.fi
Vivamo-opisto
Yhteistyössä Kirkkopalvelujen Opintokeskus
*Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+14,9 snt/min
Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa. Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122
www.debora.fi
Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4482 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pukinmäessä Eskolantien pysäkiltä klo 9.35 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.
KESÄLOMA MEREN ÄÄRELLÄ
Siltamäen seurakuntakoti
Perhepaketti 1 vrk......................alk. 92,-/huone
■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4484 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Siltamäen ostoskeskukselta Riimusauvantien pysäkiltä klo 9.35 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15. Viikkomessu to 24.6. klo 13, Markku Arola, Ulla Pesonen. Kesäpiiri to 1.7. klo 13, Pirkko Poisuo. Viikkomessu to 8.7. klo 13, Martta Paijola, Terhi Aho.
Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423
Sisältää mm. majoituksen 2 aikuiselle +1 lapselle.
Golfpaketti 1 vrk ............................alk. 90,- /hlö Sisältää mm. yhden green feen Auragolfin kentälle.
Kesäteatteripaketti 1 vrk ................alk. 80,- /hlö Sisältää mm. lipun West Side Story -musikaaliin.
Katso lisätiedot paketeista ja tee varaus www.ruissalospa.fi | p. 02 44 55 100
www.vivamo-opisto.fi
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Seurakunnissa tapahtuu 24.6.—7.7.
18 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4483 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapanilassa Tapanilan torin pysäkiltä klo 9.45 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15. Viikkomessu ke 23.6. klo 12, Jarno Raninen, Ulla Pesonen. Hartaus ke 30.6. klo 12, Marketta Kela– Laine. Viikkomessu ke 7.7. klo 12, Martta Paijola, Timo Olli.
Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426
Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4486 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapulissa Ajurinaukion pysäkiltä klo 9.25 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.
Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429
Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 9–10 p. 2340 4489 Juhannuspäivän messu Malmin kirkossa la 26.6. klo 10. Kirkkobussi Malmille lähtee Viikin kirkolta klo 9.15. Paluukuljetus klo 12.15. Messu su 27.6. klo 10, Petri Jukanen, Erika Holappa. Messu su 4.7. klo 10, Anita Olli, Outi Aro-Heinilä. Kesämusiikki to 1.7. klo 13, Peter Hilli, urut.
Aikuiset Oopperamatka Tallinnaan 30.–31.10. Meno ja paluu laivalla. Hinta 139e (yhden hengen huone 169e) sisältää: matkat, ruokailut, ooppera La Bohéme, hotelliyöpymisen aamiaisella. Sunnuntaina mahdollisuus messuun. Ilm. kirkkoherranvirastoon puh. 2340 4400.
Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421
Kahvila ke klo 17–20. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi
Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-
tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 2340 4702. Diakoniatoimisto: vastaanotto kesäaikana ti klo 10–11 ja pe klo 9–10, puh.päiv. pe klo 10–11 p. 2340 4718. La 26.6. klo 11 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Matikainen (l+s), Vuorio (k). Klo 13 Juhannuspäivän jumalanpalvelus Karunan kirkossa, Wennerström (l+s), Vuorio (k) Su 27.6. klo 11 Messu, Matikainen (l), Sakari Turunen (s), Vuorio (k) Ke 23.6. klo 18 Nuorten kesäklubi, 19 Avoin rukouspiiri To 24.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila Ke 30.6. klo 18 Nuorten kesäklubi, 19 Avoin rukouspiiri To 1.7. klo 13–14.30 Kesäkahvila Su 4.7. klo 11 Messu, Wennerström (l+s), Vuorio (k) Ke 7.7. klo 18 Nuorten kesäklubi, 19 Avoin rukouspiiri To 8.7. klo 13–14.30 Kesäkahvila
Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank.5, p. 2340 4782
Ke 23.6. klo 15–16.30 Kesäkahvila Ke 30.6. klo 15–16.30 Kesäkahvila. Viimeinen kerta.
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Ruskeasuon seurakuntakoti
soivat vanhat koululaulut. Heikki K. Järvinen, Elina Tofferi. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu Su 4.7. klo 12 Messu. Kirsi Oksanen, Ulla Kosonen, Katja Rantanen Ke 14.7. klo 13 Tapahtui kerran rippikoulussa. Rippikoulumuistoja vuosien varrelta. Pastori Leena Väyrynen–Si ja diakoni Iris Remes. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu
■ Nousiaistent. 6 (p. 2340 4700 krh-
virasto) Ma 5.7. klo 18–20 Yhdessäolon ilta. Ks. muuta ilm.
Muuta ilmoitettavaa Ma 5.7. klo 18 Tervetuloa Ruskeasuon yhdessäolon iltaan. Kahvia, laulua ja leppoisaa jutustelua. Paikalla ainakin Tarja Kuha, Sirkku Kuusanmäki ja Vappu Porthan. Ke 7.7. klo 18 Karunan kirkossa Eine Kleine Nachtmusik -sarjassa Panu Luosto, sello.
Uurnalehto ■ Pirkkolantie 12
Ti klo 18 Kesähartaus. 29.6. Veli Pelkonen, 6.7. Heikki K. Järvinen
Paavali
Tulossa Seurakunnan retki Meilahden lomakodille Sammattiin 1.7. klo 9–18. Luvassa lounas, saunomista ja muuta ohjelmaa. Lähtö Meilahden kirkolta klo 9. Sammatista lähdetään takaisin n. 17.30. Hinta 20 euroa. Ilm. 25.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 2340 4700. Lisätietoja diakonissa Heleena Hilvolta, p. 2340 4742. Seurakunnan taidematka Taidekeskus Retrettiin Punkaharjulla 7.8. Retretin kesän päänäyttelyssä Helene Schjerfbeck ja taiteilijasisaret. Esillä on laaja kokoelma 1800–luvun alun suomalaisten naistaiteilijoiden teoksia. Lähtö klo 8.00, Vuorikatu 17. Paluu samaan paikkaan n. 21.30. Menomatkalla Punkaharjulle ajetaan reittiä Lappeenranta–Imatra–Parikkala, paluu Vuorikadulle Savonlinnan ja Mikkelin kautta. Hinta 75 euroa, sis. matkat, sisäänpääsymaksut, opastuksen, lounaan, matkanjohtajapalvelut sekä aamiaisen Hotelli Arthurissa. Ilm. virastoon 4.8. mennessä.
Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo
Gospelia. Laura Virtala laulaa Jukka Nykäsen pianosäestyksellä Kannelmäen kirkossa torstaina 8.7. kello 18. Otsikolla You’ll Never Walk Alone järjestetyn konsertin jälkeen seurakuntasalissa on tarjolla kahvijatkot nuorisokuorolaisten hyväksi.
ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. Diakoniapäivystykset 1.6–31.8. varaa aika puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 p. 2340 4818 tai paikanpäällä ti klo 10– 10.30 Mikaelinkirkolla.
tervetullut hiljentymään ja rukoilemaan. Maanantaisin klo 16–18 kirkossa on paikalla henkilöitä, jotka pyydettäessä rukoilevat puolestasi. Sanajumalanpalvelus la 26.6. klo 11 Sinikka Peltohaka (sa,lit), Susanna Pajukangas (k) Messu su 27.6. klo 11 Markus Raspohja (sa,lit),Susanna Pajukangas (k) Messu su 4.7. klo 11 Leo Glad (sa,lit), Susanna Pajukangas (k)
Mikaelinkirkko
Seurakuntatalo
Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna
■ Laajalahdentie 10 To 24.6. klo 13 Mikaelinkirkon kesäkahSanan äärellä ti 29.6 klo 11–12. vila. Kesäkahvilan juhannusjuhla ja kirpLa 26.6. klo 11 Juhannuspäivän Sanapis ke 23.6. klo 14–16. Mukavaa ohjeljumalanpalvelus Anne Granström, maa ja makkaranpaistoa! Myyntipaikan Eva–Lisa Lindström, Kirsi Honkanen– (á 5e) voi varata virastosta. Punkari Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 14–16. Su 27.6. klo 11 LuomakunHeinäkuussa ei kirppistä. nan sunnuntain messu, Muuta Harri Nurmi, Anne SeuraBack to 50’s, opastettu Granström, Maija ja kunnat kiertoajelu Helsingissä Arto Virkkunen, Kirsi entisöidyllä raitiovauHonkanen-Punkari. verkossa: www. nulla vuodelta 1955. To 1.7. klo 13 Mikahelsinginseura- Lähtö keskiviikkona elinkirkon kesäkah30.6. Munkkiniemen 4:n vila. kunnat.fi päätepysäkiltä klo 18 ja paSu 4.7. klo 11 Messu, luu klo 19.30. Retken hinta Anne Granström, Harri 5e. Mukana Leo Glad. Ilm. p 09 Nurmi, Anniina Voutilainen, 2340 5100. Riikka Huuskonen, Kirsi HonkanenPunkari. Klo 15 Venäjänkielinen messu.
Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 26.6. klo 11, Reetta Mäkinen, Korpela. Messu su 27.6. klo 11, Huomo, Korpela. Keskiviikon kesäkahvit 30.6. klo 13, Hartikainen, Korpela. Messu su 4.7. klo 11, Pekkarinen, Korpela, kitaristi Paul-Erik Söderqvist. Karunan kirkon jumalanpalvelus su 4.7. klo 13, Pekkarinen, Korpela. Kesäkirkkokahvit su 11.7. ja 8.8. messun jälkeen. Kesäillan konsertti su 11.7. klo 18, Julia Tamminen, urut.
■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820
Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821
Ke 30.7. ja 7.7. klo 18–20 Nuorten avoimet ovet.
Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-
na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17,p. 09–2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09– 2340 5102. Diakoniapäivystys: ti, to klo 10–12 p. 09–2340 5118.
Munkkiniemen kirkko ■ Tiilipolku 6
Kirkko avoinna ma–pe klo 8–15. Olet
Munkkivuori
Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3, p. 2340 5215. Kirkko
avoinna tarvittaessa. Virasto avoinna ma, ti, to, pe klo 10–13, ke 13–17, p. 2340 5200. Poikkeus ajalla 1.–30.7. virasto avoinna vain ti, ke ja to, ma ja pe suljettu. Diakoniapäivystys to 10– 12 p. 2340 5218. Muina aikoina ajanvarauksella. Rippi ja ehtoollinen to klo 19.30. 24.6. Hartikainen, Korpela. 1.7. Hartikainen, Korpela. 8.7. Pekkarinen. Kävelylle yhdessä diakoniatyöntekijän johdolla srk-talolta kesällä tunnin rauhalliselle kävelylle torstaisin klo 13 (säävaraus).
Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto
p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ti,to,pe klo 9–14, ke 12.30–15, ma kiinni. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakonia p. 2340 5318, taloudell. asiat ti klo 9–11 ja pe 9–10 p. 2340 5383. Pe 25.6. klo 18 Juhannusjuhla, Taas linnut laulujansa. Juhlapuhe suvelle ja naiselle. Lintujen inspiroimia runoja, yhteislauluja ja soitinmusiikkia. Yhdessäoloa ja iltahartaus. Heikki K. Järvinen, Iris Remes, Katja Rantanen, Tiittu Paju, huilu. Vapaa pääsy, tarjoilua La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän jumalanpalvelus. Heikki K. Järvinen, Kirsi Oksanen, Katja Rantanen Su 27.6. klo 10 Messu, Heikki K. Järvinen, Kirsi Oksanen, Elina Tofferi Su 4.7. klo 10 Konfirmaatiomessu (Elis 2). Veli Pelkonen, Heikki K. Järvinen, Mirja Kietäväinen, Katja Rantanen, Chorus Sine Nominen kvartetti Ke 7.7. klo 13 Kesäkahvila, Taas lauhat tuulet soittaa urkuja hongiston. Kesävirsiä ja urku- ja cembalomusiikkia. Heikki K. Järvinen, Anna-Maria Lehtoaho. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu
Maunulan kirkko www.verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340
Su 27.6. klo 12 Messu. Heikki K. Järvinen, Kirsi Oksanen, Elina Tofferi Ke 30.6. klo 13 Tein minä pillin pajupuusta. Musiikillisessa kesäkahvilassa
11–15.Virasto: avoinna arkisin klo 10– 14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: Viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniatoimisto: päivystys to klo10–12, p. 2340 5418. Vahtimestari: p. 2340 5445. Ke 23.6. klo 18 Kesäillan ehtoollinen, Arja Kortelainen, Seppo Välimäki. La 26.6. klo 10 Messu, Tuula Paasivirta, Seppo Välimäki. Su 27.6. klo 10 Messu, Janne Kuusitunturi, Seppo Välimäki. Ke 30.6. klo 18 Kesäillan ehtoollinen, Tuula Paasivirta, Seppo Välimäki. Su 4.7. klo 10 Messu, Jorma Parviainen, Arja Kortelainen, Seppo Välimäki. Ke 7.7. klo 18 Kesäillan ehtoollinen, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki. Su 11.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Lohirannan rippileiri, Terhi Ketola, Juha Valkeapää, Tiia Karjalainen, Tuomas Kurttila, Seppo Välimäki.
Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6
Ke 30.6. klo 16.00 Paavalin Musiikkiyhdistys Graduale ry:n vuosikokous.
Toukolan kirkko ja seurakuntakoti ■ Koreankatu 2
Ei toimintaa.
Muuta Pe 25.6. klo 17–22.30 Juhannusaaton retki Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Lipunnosto, kahvi, saunomismahdollisuus, kesäistä ohjelmaa, kesäruokaa, kokko sään salliessa. Mukana Jorma Parviainen, Annaelina Tähtinen. Hinta 20 e /aik. 7e / 7–16 v. alle 7-v. 0 e. llmoittautuminen virastoon viim. 24.6. puh. 09 2340 5400. Lähtö tilausbussilla klo 17 Paavalinkirkolta. Ke 30.6. klo 9–17 Virkistyspäivä Mäntyniemen kesäkodilla Kirkkonummella. Lähtö klo 9 Paavalinkirkolta. Ilm. ma 28.6. mennessä virastoon. Mukana Birgitta Piirilä, Pekka Tähtinen ja Arja Kortelainen. Hinta 15 e. To 1.7. klo 18 Lauluilta Vallilan siirtolapuutarhalla os. Kumpulankatu, tullaan Hämeentien suunnasta. Mukana Arja Kortelainen, Seppo Välimäki ja Birgitta Piirilä. Rovastikunnallinen miestenleiri 24.– 27.8. Mäntyniemessä Kirkkonummella. Hinta 45, ilm. 10.8. mennenssä Paavalin seurakunnan virastoon, p. 2340 5400. Mukana Miika Toivio, Ilkka Sariola ja Pekka Tähtinen.
Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-
suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniatoimisto: avoinna ti 10–12, p. 2340 5552, paitsi viikoilla 24–28, p. 2340 5553.
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Seurakunnissa tapahtuu 24.6.—7.7.
La 26.6. klo 11 Jumalanpalvelus. Leo Norja, Sini Honkanen. Su 27.6. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Sini Honkanen. Su 4.7. klo 11 Messu. Annele Martin, Leo Norja, Rauno Myllylä ja Aatos Pennanen, saksofoni. Ti 6.7. klo 13 Eino Leinon päivän matinea. Musiikista ja runoista vastaa Rauno Myllylä. Vapaa pääsy. Ke 7.7. klo 19 Kesäillan musiikki. Aarne Pelkonen, baritoni ja Kiril Kozlovsky, piano. Vapaa pääsy. Eläkeikäisten kesäkerho keskiviikkoisin klo 13 kokoushuoneessa.
■ Reposalmentie 13, p. 2340 5708 Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14 Laajasalon diakoniatyön vastaanotto kesällä torstaisin klo 9–10. p. 09 2340 5768. La 26.6. klo 12 Juhannusmessu, Pakarinen ja Kujansuu Su 27.6. klo 12 Messu, Mattila ja Kujansuu Su 4.7. klo 12 Messu, Vasiljev ja Filppula ke 7.7. klo 13 Kesäpiiri, Mero-Hiltunen
Tulossa
Laajaranta
Perinteinen perheleiri Siuntion Korpirauhassa pe 20.8.–su 22.8. 2010. Hinnat: aikuiset 68e / henkilö, 5–17-v. 34 e / henkilö. Liinavaatteet 6e / henkilö. Ilmoittautumiset 17.5.–9.8. virastoon, puh. (09) 2340 5500. Tiedustelut Tanja Berg, puh. (09) 2340 5554.
■ Humalniementie 15, p. 09 2340 5770 Pe 25.6. klo 18 Perinteinen juhannusjuhla. Lipunnosto klo 18. Ohjelmaa, yhdessäoloa ja makkaranpaistoa. Saunat lämpimänä. Rantanuotio (ei kokkoa). Juhannusmusiikkia. Mukana kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen ja kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Su 4.7. klo 18 Kesäilta Laajarannassa. Musiikkipitoiset sunnuntai-illat alkavat. Isäntänä Petteri Mannermaa. Vierailijana taiteilija Mazhar Albekoglu. Mukana Harri Ruskeepää. Hartaushetki klo 18. Lastenhoito järjestetty klo 18–19.30.
Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:
avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi To 24.6. klo 13 Kesäkahvila. Marika Palm ja Rebekka Nikula (k). Pe 25.6. klo 18–19.30 Juhannusjuhla. Klo 18 lipunnosto ja lippulaulu, 18.15 yhdessäoloa ja pientä purtavaa, kesäistä musiikkia ja iltahartaus. Mukana Jukka Vanne, Maija Orsila ja Rebekka Nikula. La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän messu. Maija Orsila (s), Jukka Vanne (l), Rebekka Nikula (k). Su 27.6. klo 10 Messu. Marika Palm (s+l), Maija Orsila (av), Rebekka Nikula (k). To 1.7. klo 13 Kesäkahvila. Ensio Klemi ja Rebekka Nikula (k). Su 4.7. klo 10 Messu. Martti Pitkänen (s+l), Ensio Klemi (av), Rebekka Nikula (k).
Pajamäen seurakuntakoti ■ Pajamäentie 14
Su 4.7. klo 14 Ehtoollinen. Martti Pitkänen ja Rebekka Nikula (k).
Muuta Rukouspiiri jää kesätauolle 23.6. keskiviikon jälkeen. Kirkkoherranvirasto on 24.6. avoinna klo 13 saakka, 25.6. suljettu. Sinkkuilta 2.7. on peruuntunut. Seuraava tapaaminen 6.8. klo 19.
Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi
Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700, fax.
2340 5701. Toimisto avoinna ja pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 10– 14 sekä ke 12–18, roihuvuori.srk@evl. fi. Juhannusaattona toimisto suljettu. Diakoniatyön päivystykset: diakoniatoimistossa kesällä ti klo 9–10 p. 2340 5758. Päihdetyön ajan saat kesäkuussa soittamalla p. 2340 5778. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio. Ke 23.6. klo 18 Iltamessu, kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 17.30 alkaen. Iltamessun jälkeen mahdollisuus keskustella papin kanssa. La 26.6. klo 10 Juhannusmessu, Pakarinen ja Kujansuu Su 27.6. klo 10 Messu, Mattila ja Kujansuu Ke 30.6. klo 13 Kesäpiiri, Ruskeepää klo 18 Iltamessu, kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 17.30 alkaen. Iltamessun jälkeen mahdollisuus keskustella papin kanssa. Su 4.7. klo 10 Messu, Vasiljev ja Filppula
Ti 6.7. klo 18 Rukous- ja ylistysilta kappelissa, Mykrä
Laajasalon kirkko
Taivallahti & Töölö ■ Runeberginkatu 39 A, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Taivallahti p. 2340 5900, taivallahti.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 5902. Töölö p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Töölön toimisto avoinna ti klo 10– 12, puhelinpäivystys ja ajanvaraus ti klo 10–12, p. 2340 6330.
Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 5920 Kesämusiikkia arkisin klo 10 Su 27.6. klo 10 Messu, Eeva Tikka (s), Riikka Wikström (l), Mikko Helenius (k) Su 4.7. klo 10 Messu, Soili Maisila (l/s), Matti Vaakanainen (k) Su 4.7. klo 19 Los Angeles Children’s Choir -konsertti. Vapaa pääsy. Ti 6.7. klo 19 Käsikellokonsertti. Liput 7 euroa ovelta.
Seurakuntasali ■ Temppelikatu 16 Ke 23.6. klo 13 Kesäpiiri, Risto Lappalainen Ke 30.6. klo 13 Kesäpiiri, Otto Alanen Ke 7.7. klo 13 Kesäpiiri, Risto Lappalainen
Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39 Ma 28.6. klo 19 Raamattupiiri, Anna– Maija Niemelä Ma 5.7. klo 19 Raamattupiiri, Anna– Maija Niemelä
Töölön kirkko ■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6320
Ke 23.6. klo 18 Ehtoollishetki, Riikka Wikström, Eeva Tikka, Mikko Helenius. Pappi tavattavissa La 26.6. klo 10 Juhannuspäivän messu, Arja Launis (l/s), Leena Tiitu (k), sään salliessa kirkon pihalla. Kahvihetki Huom! Su 27.6. Messu Temppeliaukion kirkossa klo 10 Ma 28.6. klo 13 Rukouspiiri Ti 29.6. klo 14 Kesäpiiri, Riikka Wikström Ke 30.6. klo 18 Ehtoollishetki, Arja Launis, Otto Alanen, Katri Vesanen. Pappi tavattavissa Su 4.7. klo 10 Messu Arja Launis (s), Eero Eskola (l), Katri Vesanen (k). Kahvihetki Ti 6.7. klo 14 Kesäpiiri, Mikko Saari Ke 7.7. klo 18 Ehtoollishetki, Otto Alanen, Markus Lehtimäki
19
Soutustadion ■ Merikannontie 4 Ei soutustadionin virsilauluiltaa su 25.6. Su 4.7. klo 18 Virsilauluilta, Soili Maisila Juhannusretki Vivamoon Lohjalle juhannusaattona 25.6. Lähtö Töölön kirkolta klo 14.00, paluu noin klo 22.30. Retkellä mukana Arja Launis. Matkan hinta 30 euroa. Muutama hajapaikka vielä jäljellä! Ilmoittautua ja maksaa voi vielä keskiviikkona ja torstaina kirkkoherranvirastoon, p. 2340 6300. Kesäretki Mustasaareen ke 30.6. Taivallahden seurakunnan diakoniatyö järjestää kokopäiväretken Mustasaareen. Lähtö Taivallahden rannasta klo 10. Ohjelmassa mm. lounas, näytelmän ”Bremenistä itään – soittoniekkojen uudet seikkailut” ensi-ilta klo 13 sekä hartaus. Ilmoittautuminen p. 2340 5935 Raija Suikkonen, tänään keskiviikkona klo 12–14.
Muuta Pe 25.6. klo 18 Suvivirsihartaus Hietaniemen uuden kappelin pihalla. Puhe Jari Leinonen, trumpetti Miika Penttala. Kirkkoherranviraston uusi osoite on Runeberginkatu 39 A.
Tuomiokirkko ■ Virasto: Meritullintori 3, 2. krs (PL
168, 00121 Hki), avoinna ma, ti, to klo 9–16, ke klo 12–17 (23.6. lähtien), pe klo 9–14, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi
Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten arkisin klo 15–17 rippihuoneessa. To 24.6. klo 12 Viikkomessu. Amnell (s,l). Torstain omakust. kesäkahvit. Krypta. Klo 18 Nuorten aikuisten lautapeli-ilta. Kappeli. Pe 25.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappeli. Klo 12 Urkuvartti. Pete Vuorio. La 26.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus. Heltelä (s,l). Su 27.6. klo 10 Messu. Heltelä (s,l). Kirkkokahvit, saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Matti Hannula. Ma 28.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappeli. Klo 12 Päivärukous. Ti 29.6. klo 12 Päivärukous. Ke 30.6. klo 12 Urkuvartti. Mikko Niinikoski. To 1.7. klo 12 Viikkomessu. Antturi (s,l). Torstain omakust. kesäkahvit. Krypta. Klo 18 Kesän avointen ovien koulutusilta. Ruokonen, Antturi. Klo 18 Nuorten aikuisten lautapeli-ilta. Kappeli. Pe 2.7. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappeli. Klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. La 3.7. klo 18 Iltakirkko. Antturi (s,l). Su 4.7. klo 10 Messu. Antturi (s,l). Kirkkokahvit, saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Marjukka Andersson. Ma 5.7. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappeli. Klo 12 Päivärukous. Ti 6.7. klo 12 Päivärukous. Ke 7.7. klo 12 Urkuvartti. Matti Vaakanainen.
Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 6122,
avoinna ma–pe klo 12–15 Su 30.6. klo 10 Messu. Silvo (s,l), Eerola (k,u). Kirkkokahvit. Krypta. Su 4.7. klo 10 Messu. Ikonen (s,l), Eerola (k,u).
Mikael Agricolan kirkko www.agricolaliike.fi ■ Tehtaank. 23, p. 2340 6123
To 24.6. klo 13 Kesäpiiri. Akvaario. Su 27.6. klo 12 Perinteinen messu (vanha kaava). Amnell (s,l), Helenius (k,u). Kirkkokahvit. Café Agricola. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Pekka Valkeapää (s), Ikonen l). Mus. Inna Vintturi ja ork. www.tuomasmessu.fi
NYT NAPPAA!
irrtv.fi Parempaa hoitoa ESPERI CARE
Onko läheisesi turvassa lomasi ajan? Meiltä saat avun ympäri vuorokauden. Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi
Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille. Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.¿
Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille. Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.¿
“Syö itsesi iloiseksi!”
Goji-mar jat
Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!
Sana “goji” tarkoittaa suomennettuna iloista.
Kiinalainen sanonta kuuluukin: “Hän, joka syö goji-marjoja aamulla, pomppii ilosta koko päivän”.
Huipputerveelliset gojimarjat sisältävät 21 eri mineraalia, mm. rautaa, kalsiumia, mangaania, magnesiumia, natriumia, seleeniä ja sinkkiä. Himalajan rinteillä kasvavissa gojimarjoissa on myös runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita.
Tuoreeks,
Tervetuloa!
K&K Tällä kupongilla 23.-30.6.2010
Raw Food Company:
Goji-marjat
7,-
200 g
/pss (8,95)
terveeks.
KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465
ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18
Seurakunnissa tapahtuu 24.6.—7.7.
20 Ti 29.6. klo 18 Kristillisen mietiskelyn ryhmä. Kappeli, D-porras. Ke 30.6. klo 18.30 Tuomasyhteisön iltarukous. Kappeli. Klo 20 Kesämessu. Laajasalo (s,l), Lehto (r), mus.: Helenius, Jippu. To 1.7. klo 13 Kesäpiiri. Akvaario. Su 4.7. klo 12 Perinteinen messu (vanha kaava). Amnell (s,l), Elo Jaanivald (k,u). Kirkkokahvit. Café Agricola. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Matti Peiponen (s), Hanna-Leena Nuutinen, juonto. Mus.: Jutta Salminen ja ork. Ti 6.7. klo 18 Kristillisen mietiskelyn ryhmä. Kappeli, D-porras. Ke 7.7. klo 18.30 Tuomasyhteisön iltarukous. Kappeli. Klo 20 Kesämessu. Laajasalo (s,l), Lehto (r), mus.: Helenius, Jippu.
Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125
Ti 29.6. klo 14–16 Diakoniakahvit. Ke 30.6. klo 18 Kesäillankerho. 1. Makkabilaiskirja. Ikonen, Pulkamo. Ti 6.7. klo 14–16 Diakoniakahvit. Ke 7.7. klo 18 Kesäillankerho. 2. Makkabilaiskirja. Antturi, Pulkamo.
Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,
avoinna ti–su klo 12–16 To 1.7. klo 15 Urkukesän konsertti. Laura Vire, sopraano, Maija Parko, piano. www.urkukesa.fi Su 4.7. klo 14 Messu. Ikonen (s,l), Eerola (k,u).
Vanha kirkko ■ Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoin-
na ma–pe klo 12–15 La 26.6. klo 10 Juhannuksen sanajumalanpalvelus. Heltelä (s,l). Su 27.6. klo 10 Messu. Kiuru (s,l), Pulkamo (k,u). Kirkkokahvit kirkon eteistiloissa, sään salliessa ulkona. Ti 29.6. klo 12 Päivämusiikki. Ke 30.6. klo 8 Aamumessu. Kiuru (s,l), Pulkamo (k,u). Klo 20 Urkukesän konsertti. Minna Nappari, sopraano, Riikka Viljakainen, urut. Su 4.7. klo 10 Messu. Silvo (s,l), Pulkamo (k,u). Kirkkokahvit kirkon eteistiloissa, sään salliessa ulkona. Ti 6.7. klo 12 Päivämusiikki. Käsikelloyhtye The Southminster Ringers. Ke 7.7. klo 8 Aamumessu. Silvo (s,l), Pulkamo (k,u).
Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A
To 24.6. ja 1.7. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.
Muuta Helsingin Urkukesä Monipuolista klassista musiikkia. Ilmaiskonsertteja kolmena iltana viikossa koko kesän. www.urkukesa.fi Kahvia ja taidetta Tuomiokirkon kryptassa Kesäkahvila Café Krypta ja näyttely avoinna joka päivä klo 11–17 (suljettu 25.–27.6.). Kesäkuussa Olli Joen näyttely ”Taiteilijanelämää”, 29.6.–11.7. Kaija Mustakallion retrospektiivinen näyttely ”Elämäni virta”. Vapaa pääsy. Taizé-rukoushetki Mustasaaren kappelissa To klo 18.30. Lautta Taivallahdesta klo 18. Tied.: Johanna Rajamäki, johanna.rajamaki@helsinki.fi ja Varkki, hannu. varkki@evl.fi, p. 2340 6171. Hautausmaakierros Eino Leinon päivänä, tiistaina 6.7. Lähtö kello 12 Hietaniemen Vanhan kappelin luota (vastapäätä Marian sairaalaa). Noin kaksi tuntia kestävä kierros kulkee reittiä Vanha hautausmaa, Taiteilijakukkula, Uusi hautausmaa. Oppaana past. Seppo S. Kosonen. Perheleiri Lohirannassa Pe–su 13.–15.8. Rentoa yhdessäoloa ja tutustumista. Maksu aikuiset 60 e, lapset 40 e (alle 5-v. ilmaiseksi). Hinta sis. bussikuljetuksen, majoituksen, ruoat ja
ohjelmatarvikkeet. Perheille omat huoneet. Lähtö Johanneksenkirkolta klo 17, paluu n. klo 14.30. Ilm. 20.6. mennessä www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko – etusivun palkki: Ilmoittaudu. Tied. nana.honkasalo@evl.fi, p. 2340 6222. Nuorten aikuisten talkooleiri Mustasaaressa la 2.– su 3.10. Taizé-rukoushetkiä, talkootöitä, keskustelua, hiljaisuutta, saunomista, yhdessäoloa. Hinta 30 e. Tied. Varkki, p. 2340 6171, hannu.varkki@evl.fi ja Juha Malmisalo, p. 2340 2515, juha.malmisalo@evl.fi. Ilm. www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko – etusivun palkki: ilmoittaudu.
Vartiokylä
ton esteiden tutkinnan. Jos, hääpäivämäärä ei ole vielä tiedossa, vihkimisten yö voi olla teidän juttunne. Ennakkotiedot tapahtumista: vartiokyla.kirkkohelsinki.net.
Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma–pe klo 9–13, ke lisäksi 17.30– 18.30, p. (09) 2340 6500, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. (09) 2340 6502.
Vuosaaren kirkko
■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe 10–14 p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6450 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6451. HUOM! Kirkkoherranvirasto on 24.6. avoinna 10–13 ja suljettuna 25.6. Diakoniapäivystystä ei ole 24.6.
■ Satamasaarentie 7 Ke 23.6. klo 12.30–14 Kesäkahvila. Mukavaa, vapaamuistoista yhdessäoloa ja klo 13 on ohjelmallinen tuokio. Kahvimaksu on 1 euro. La 26.6. klo 11 Juhannuksen sanajumalanpalvelus. Liturgia ja saarna Marketta Pylväskangas, kanttori Riitta Hirvonen ja Anja Hinkkanen, harmonikka. Su 27.6. klo 11 Messu. Liturgia ja saarna Pirkko Seitsonen, Hanna Piira avustaa ja Matteuksenkirkko kanttorina Riitta Hirvonen. ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Ke 30.6. klo 12.30–14 Kesäkahvila. ke 23.6. klo 13 Varttuneen väen Su 4.7. klo 11 Apostolien päivän kesäkerho. Kirkkoherra messu. Liturgia ja saarna Jukka Pakarinen. Tommi Vanhanen, Pirkko la 26.6. klo 10 JuhanSeitsonen avustaa ja Seuranuspäivän sanajumakanttorina Hannu kunnat lanpalvelus. Kontio Honkkila. verkossa: www. ja Vera Tollander. Ke 7.7. klo 12.30–14 su 27.6. klo 10 Messu. Kesäkahvila. helsinginseuraKoskimäki, Saimi KauKatukappeli kunnat.fi tonen ja Vera Tollander. ■ Kauppakeskus Coke 30.6. klo 13 Varttulumbus, Vuotie 45, p. 2340 neen väen kesäkerho. Pas6575. tori Kirsi Koskimäki. Kappelin kesäaika ma 7.6.–la 28.8. Kesäsu 4.7. klo 10 Messu. Koskimäki, Saimi aikana auki ma–pe klo 12–16 ja la klo 12– Kautonen ja Sirén. ti 6.7. klo 20 Metrolla musiikkiin -kon- 14. To 24.6. klo 17 Virkisty virrellä Riitta sertti ”Kaikuja Venetsiasta”, Sanna Vuolteenaho, sopraano ja Markku Mäki- Hirvosen kanssa. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki ja Riitta Hirvonen. nen, urut. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e. To 1.7. klo 18 Iltakirkko. Tommi Vanhake 7.7. klo 13 Varttuneen väen kesänen ja Hannu Honkkila. kerho. Kappalainen Timo Ryhänen.
Tulossa syksyllä 2010
Muuta
Nuorten aikuisten retki Särkänniemeen su 22.8. Lähtö Vartiokylän kirkolta klo 10. Omavastuu 20e. Ilmoittautumiset seurakuntasihteeri Ida Heikkiselle p. 09 2340 6412 / ida.heikkinen@evl.fi. Yhteisöjen päivä su 5.9.2010 Vartiokylän kirkolla alkaen klo 13. Päivä päättyy yhteisöjen messuun klo 16. Kutsumme kaikki Vartiokylän seurakunnan alueella toimivat seurat, yhdistykset ja yritykset mukaan tapahtumaan! Päivän aikana teillä on mahdollisuus esitellä toimintaanne. Osallistuminen on ilmaista. Tervetuloa mukaan tapahtumaan! Lisätietoa päivästä luvassa elokuun alussa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut pastori Kirsi Koskimäeltä 09 2340 6433/kirsi. koskimaki@evl.fi Puotilan kappelissa Tahdon-ilta ke 8.9. klo 18 ja Kybällä naimisiin! – vihkimisten yö 10.10. alkaen klo 24. Oletteko suunnittelemassa häitä? Tietoa vihkimiseen liittyvistä käytänteistä ja musiikista saatte Tahdon-illassa. Illan aikana (klo 17 alkaen) voitte tehdä myös aviolii-
Saunat Merihiekassa Ramsinniementie 32 Tilaussauna lämpiää 9.6.–26.8. keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16.05–20, 4 vuoroa, 55 min. Tilataan vuoro kerrallaan virastosta. Hinta 5 e/tunti. Ei saunaa 24.6. Yleiset saunavuorot ovat perjantaisin 11.6.–27.8. Miehet klo 16.05–18. Naiset klo 18.05–20. Hinta 2 e/henkilö. Ei saunaa 25.6. Juhannusjuhla Merihiekassa pe 25.6. Kahvio aukeaa klo 18, lipunnosto 18.30. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Kokko n. 19.30. Maksullinen linja-autokuljetus (meno–paluu), Lähtöpaikat ja -ajat: klo 17.30 Vuosaaren pohjoinen ostari, klo 17.45 kirkko ja toinen linja–auto klo 17.30 Columbus – Mosaiikkitori, klo 17.45 Meri-Rastila – metroasema. Paluuliikenne n. klo 20.15 alkaen Parkkipaikkoja on hyvin rajoitetusti, joten kannattaa tulla pyörällä, kävellen tai linja-autokuljetuksella.
Isä Ruben
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Seurasaari Karunan museokirkko La 26.6. klo 13 Juhannuspäivän jumalanpalvelus. Wennerström, Vuorio. Ke 30.6. klo 18 Eine kleine Nachtmusik. Mikko Helenius, baritoni, ja Lauri Manninen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Su 4.7. klo 13 Sanajumalanpalvelus. Pekkarinen, Korpela. Ke 7.7. klo 18 Eine kleine Nachtmusik. Panu Luosto, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.
Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09–23400
Kuurojentyö Työntekijä lomalla 28.6.–23.7.
Mielenterveystyö Retki Mustasaareen to 8.7., tapaaminen klo 11.50 Taivallahden venelaiturilla, retken hinta 5 e sisältää matkat, tarjoilut ja teatteriesityksen, paluu 16.40 lautalla, ilm. ja tied. Marja Aho, puh. 2340 2541, Ruskaretki Posiolle (ti–ma) 7.–13.9., retki tehdään tilauslinja–autolla. Hinta on 300 e ja siihen sisältyvät kaikki kulut. Tavoitteena on mm. liikkua paljon luonnossa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Marja Aholle, puh. (09) 2340 2541.
Näkövammaistyö Kesäkävely ma 28.6. Vuosaaressa, kokoontuminen klo 18 Vuosaaren metroaseman lähellä, Sokeritorilla, Kahvikuja 3, mahdollisuus eripituisiin lenkkeihin Vuosaaren rantoja pitkin, ma 5.7. kävellään Kivinokassa, taksilla tulevat kokoontuvat Kivinokan parkkipaikalla klo 18, metrolla tulevat kokoontuvat Herttoniemen metroasemalla klo 17.30, paluu Kivinokan parkkipaikalta klo 20, pitkään vapaaehtoisena toimineen Eila Lehtosen syntymäpäiväkahvit to 1.7. klo 15.30–18.30 Hgin pitäjän kirkonkylän pappilassa, Kirkkotie 45, bussi 611 Hgistä, bussi 55 Tikkurilasta ja Myyrmäestä, Retki Uunisaareen ti 6.7., kokoontuminen klo 13 Uunisaaren laiturilla Neitsytpolun päässä, paluu samaan paikkaan klo 16, varaudu vene- ja kahvilamaksuihin, Uunisaaressa on hyvät uinti– ja lenkkeilymahdollisuudet, Bremenin soittoniekat -esitys Mustasaaressa to 8.7. klo 15–16, lipun hinta 4 e, lautta Taivallahdesta klo 14, lauttamaksu 4 e, paluulautta klo 17.40.
Yhteiskunnallinen työ Pienyrittäjien illat ke 30.6. ja ke 7.7. Mustasaaressa, lähtö klo 18 Taivallahden venelaiturista, Eteläisen Hesperiankadun päästä, ohjelmassa ’Yrittäjän selviytyminen taantumassa’, keskustelua, iltapala ja kirkkohetki, mahdollisuus myös kirkkovenesoutuun, paluu klo 21 lautalla, lauttamaksu 4 e, ilm. ysk.kasvatus@evl.fi, lisätietoja projektisihteeri Juha Hietanen, puh. 09–2340 2602.
Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, puh. 09–2340 2572
Pullakirkko su 27.6. klo 10, Pirjo Suomi,
Kimmo Rautio ja Harri Syrjänen, su 4.7. Markku Siltala ja Johanna Eränen, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu 1 euro, ke klo 12–13.
Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ, yhteyshenkilö past. Kaarlo Yrttiaho, puh. 2340 3380, Kiinankielinen työ, toiminnasta vastaa pastori Nancy Wang-Hedström, puh. 2340 3650, päiväjumalanpalvelus ja pyhäkoulu Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2, sunnuntaisin klo 13, Venäjänkielinen työ, tiedustelut venäjänkielisestä työstä Olga Russkih p. 2340 2528, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, Naisten klubi Yhdessä torstaisin klo 17 Bulevardi 16 B, puh. joht. Irina Björklund, puh. 050 339 5782, Vironkielinen työ, tiedustelut p. 2340 3121 tai tuuli.raamat@evl.fi.
Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, puh. 09–2340 2590 Mustasaari on auki ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to 9–21. Saari on suljettu maanantaisin. Lounas on tarjolla päivittäin klo 12–14. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan aina puolta tuntia ennen saaren sulkemisaikaa. Hartaudet ovat päivittäin klo 14 ja sunnuntaisin messut samaan aikaan. Taize-rukousillat torstaisin klo 18.30. Juhannusjuhlat pe 25.6. klo 14–21.30. Lautat Taivallahden rannasta klo 14–18 puolen tunnin välein, liikenne on kaksisuuntaista. Klo 18 lautta on viimeinen, jolla pääsee Mustasaareen. Paluulautat puolen tunnin välein klo 19 alkaen. Viimeinen lautta Mustasaaresta lähtee klo 21.30., lauttamaksu 4 e. Juhannuskattaus klo 14.30–16.30 (hinta 9 e), jonka jälkeen siirrytään makkara- ja kanttiinimyyntiin. Pihaleikkejä lapsille klo 19 asti, hartaudet kappelissa klo 16 ja 17. Juhannuskokko klo 18.15. Juhannuspäivänä 26.6. saari on auki klo13–18. Lautat lähtevät tasatunnein Taivallahdesta klo 13, 14, 15 ja 16. Lautat Mustasaaresta 13.40, 14.40, 15.40, 16.40 ja 18.00. Su 27.6. saari on suljettu. Bremenistä itään – soittoniekkojen uudet seikkailut – esitykset ke 30.6., to 1.7., la 3.7., su 4.7., ti 6.7., ke 7.7., to 8.7., la 10.7. ja su 11.7. klo 13, su 4.7. ja to 8.7. ja su 11.7. myös klo 15, lipun hinta 4 e, esityksen kesto noin 1 tunti, lisätietoja toiminnasta www.mustasaarentoimintakeskus.fi
Palveleva puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 01019 0071. Puhelun hinta on pvm/mpm.
International Ev. Church Pastor Timo Keskitalo 10am Worship Service & Sunday School in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English, Temppeliaukio Church, Lutherink. 3. Coffee Fellowship after both services.
International Christian Center (ICC) ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) Bible Study Fellowship Wed 7pm International Christian Café / Movie Nights Fridays 7pm Bookshop open Mon–Fri 10:00–18:00 hrs Details about other activities and courses available from the church office and website: Tel: (09) 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!
21
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Kirkossa kotisohvalla RADIO JA TELEVISIO Kesällä voi käväistä kotisohvalla Kolmen vartin kirkossa, jota esitetään elokuun loppuun asti YLE TV 1:llä sunnuntaisin kello 10. Seuraavan kerran ohjelma on ruudussa poikkeuksellisesti lauantaina 26.6. kello 10. Juhannuspäivän ohjelman aiheena on Juhannus & Johannes Kastaja, ja siinä esiintyvät laulaja Jippu, huilisti Junnu Aaltonen ja lauluyhtye Vartti. Puotilan kappelissa viime kesänä kuvatun ohjelman isäntänä on pastori Harri Palmu. Tämän kesän neljä uutta ohjelmaa kuvattiin Pyhän Birgitan kappelissa Lohjalla. Lisätietoa saa osoitteesta www.yle.fi/kolmenvartinkirkko. Perinteinen Pisara-hartausohjelma jatkaa TV 1:ssä sunnuntaisin
kello 11.05 uusilla hartauksilla kesäkuun loppuun saakka. Heinä- ja elokuussa palataan uusintojen myötä vanhempiin jaksoihin. Jumalanpalveluksia voi kuunnella radiosta normaaliin aikaan kesäsunnuntaisin kello 10. Juhannuspäivänä 26.6. kuullaan jumalanpalvelus YLE Radio 1:ssä Nivalan kirkosta. Samaan aikaan sunnuntaina 27.6. tulee Ilmajoen musiikkijuhlien juhlajumalanpalvelus Ilkanrannasta, jossa saarnaa kenttäpiispa Hannu Niskanen. Sunnuntaina 4.7. kuultavan jumalanpalveluksen saarnaajana toimii arkkipiispa emeritus Jukka Paarma. Kyseessä on Karjalaisten Laulujuhlien jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta. Radio 1:n heinäkuun teemana
HERÄNNÄISSEURAT
on tänä vuonna Karjala, ja se kuuluu muun muassa hartauksissa. Karjalainen heinäkuu alkaa 4.,5. ja 6.7. Stella Polaris -improvisaatioryhmän suorilla kuunnelmalähetyksillä, joissa otetaan vastaan kuuntelijoiden soittoja. Lisää tietoa hartauksista, jumalanpalveluksista sekä heinäkuun teemasta saa osoitteesta yleisradio1. fi/uskonto. Osa kesän radio- ja tv-ohjelmista on kuunneltavissa ja katseltavissa osoitteessa areena.yle.fi. Osoitteeseen evl.fi/kappeli on kerätty kiinnostavia linkkejä, jotka ohjaavat eteenpäin esimerkiksi verkko- ja virtuaalikirkkoon. Kappeli-sivustolla voi myös katsella Pysäkki-hartauksia, pyörittää rukousrulettia sekä ladata rukouksia itselle mp3-tiedostoina. (KT)
Ke-to 30.6.-1.7. Siioninvirsiseuramatka Enonkoskelle Camilla ja Veli-Matti Hynnisen mökille. Lähtö klo 8. Hinta 165 euroa. Lisätietoja: (09) 7514 4511. Ilmoittautuminen: 010 289 8112 tai leena.siukola@ lomalinja.fi Su 4.7. klo 16 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Tähtitorninmäellä, sateen sattuessa Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. Klo 16 Herättäjäjuhlien lähtöveisuut Lindkullan pihalla, Karstunraitti 4, Lohja. Ke 7.7. klo 18 Herättäjäjuhlien lähtöveisuut Paavolan srk-kodilla, Aittatie 1, Hyvinkää. Klo 19 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1. Martti Häkkänen, Ville Malm, Arto Virkkunen, Leena Väyrynen-Si. Pe-su 9.-11.7. Herättäjäjuhlat Kiuruvedellä. www.kiuruvedenherattajajuhlat.fi
Luterilainen messu
Pyhän Sydämen kappelissa Kalliossa (Kirstinkatu 1) sunnuntaisin ja juhlapyhinä klo 11. Lapsille pyhäkoulu. Tervetuloa!
www.sley.fi/helsinki
Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432
palvelee kesä-elokuun aikana tiistaisin ja perjantaisin klo 19.00-22.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua. Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.
Ev. lut. Kansanlähetys
Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, p. (09) 877 0060. Suljettuna 24.-27.6. ja 5.-25.7., muulloin avoinna ma-pe klo 10-16. Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 toimistolla.
KATRI SAARELA
LUE www.hekl.fi
OLE ARKIENKELI. LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN. WWW.YHTEISVASTUU.FI
KOTIMAA-KAUPPA Kirjapajan ja Lasten Keskuksen kirjat, Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Sacrumin äänitteet ja tarvikkeet.
Hietalahdenranta 13, Helsinki AVOINNA ark. 9-17 www.kotimaakauppa.fi
Parempaa hoitoa ESPERI CARE
Tule hoivakoti Tilkkaan Tarjoamme kevythoivaa, tehostettua- ja dementiahoivaa sekä kuntoutusta. Tilkassa voit asua niin pitkä- kuin lyhytaikaisestikin. Suvimietteitä. Kaisa Raittila (vas.), Seppo Simola, Outi Ikonen, Juhani Huttunen ja Markku Heikkinen ovat äänessä Toivontuottajien tämänkesäisessä radio-ohjelmassa.
Ajatuksia kesäaamussa RADIO Toivontuottajien ohjelma-
sarja Ajatus kesäaamussa lähetetään jo viidentenä perättäisenä kesänä Radio Suomen Ylen aikaisessa. Pariminuuttista ohjelmaa voi kuunnella 28.6.–30.7. arkisin noin kello 8.20. Ajatuksiaan kesäaamuissa jaka-
vat Kaisa Raittila, Juhani Huttunen, Seppo Simola, Markku Heikkinen sekä Toivontuottajien Riitta Kalliorinne ja Jan Ahonen. Toivontuottajien tekstit lukee Outi Ikonen, muut kirjoittajat lukevat tekstinsä itse. Aamulähetyk-
sen lisäksi ohjelmat ovat myöhemmin kuultavissa Ylen aikaisen nettisivuilla ja Toivontuottajien fanisivuilla Facebookissa. Lisätietoja saa osoitteesta Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteisen radiotoimituksen sivuilta osoitteesta www.toivontuottajat.fi.
Uskonnolliset johtajat vetoavat köyhien ja ympäristön puolesta Maailman johtavien teollisuusmaiden eli G8-maiden uskonnolliset johtajat ovat kokoontuneet Kanadan Winnipegiin 20.–23. kesäkuuta. Arkkipiispa Kari Mäkinen osallistuu kokoukseen. Uskonnolliset johtajat vetoavat G8- ja G20-maiden poliittisiin päättäjiin köyhien, ympäristön ja rauhan puolesta. Paikalle on saapunut kristittyjen, juutalaisten, hindujen, sikhien, buddhalaisten, muslimien sekä šintolaisten johtajia. Mäkinen edustaa kokouksessa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa. Tämä on hänen ensimmäinen virallinen ulkomainen tehtävänsä arkkipiispana. – Kysymykset köyhyydestä, ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä eivät ole toisistaan erillisiä,
vaan kuuluvat yhteen, arkkipiispa Mäkinen korostaa. G8-maiden uskonnollisten johtajien tapaaminen täydentää maiden poliittisten johtajien kokousta. Uskonnolliset johtajat ovat kokoontuneet yhteen vuodesta 2006. Tällä kertaa mukana on noin 100 uskonnollista johtohahmoa. Ranska, Saksa, Italia, Kanada, Englanti, Japani, Yhdysvallat ja Venäjä kuuluvat G8-maihin. Osallistujia kokoukseen saapuu myös muista maista. G8- ja G20-maiden johtajat tapaavat Kanadassa juhannusviikonloppuna 25.-27. kesäkuuta. Uskontojen johtajien antamassa julkilausumassa peräänkuulutetaan, että poliittiset johtajat huomioisivat maailman heikoimmissa
asemissa olevien ihmisten välittömät tarpeet sekä tekisivät rakenteellisia muutoksia köyhien ja rikkaiden välisen kuilun kaventamiseksi. Vetoomuksessa muistutetaan kestävän kehityksen edistämisestä ympäristöasioissa. Ilmaston lämpeneminen olisi pidettävä alle kahdessa celsiusasteessa verrattuna esiteolliseen aikaan, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset köyhiin maihin tulisi minimoida. Uskonnolliset johtajat vetoavat lisäksi rauhan edistämisen puolesta. Vetoomus herättelee poliittisia johtajia edistämään G8-maiden vuonna 2000 hyväksymiä päämääriä, joihin kuuluu muun muassa köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. (KT)
Kysy lisää 010 4088 136 www.esperi.fi
22
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Kun arjesta tulee uhka Rikoksessa pelottavinta ja kiehtovinta on rajan yli astuva ihmismieli. Toiseksi kiehtovinta on kaikki se, mikä rikoksesta seuraa. Teksti Marja Kuparinen Kuva Karin Smeds / G orilla
KIRJA Kouvolan tämänvuotisten
dekkaripäivien teema Murhattu mieli jatkuu saumatta norjalaisen Karin Fossumin tiiviissä kirjassa Varoitus. Fossum kuvaa tarkasti lapsuudestaan asti laiminlyödyn ja yksinäisen Johnny Beskowin mielenmaisemaa. Yksinkertaisia lauseita, uhkaa joka tiivistyy, tekoja, joiden jälkeen harva on entisellään. ”Hän tunsi vallantunteen nousevan päähänsä, vallantunne kohisi suonissa ja teki hänestä vahvan ja voimakkaan ja suuren, vaikka hän tarkasti ottaen tosiaankin oli kovin heiveröinen.” Pahinta eivät ole pojan kepposina alkaneet teot. Niiden tarkoituksen voi jopa osittain ymmärtää: Nähkää minut! Pahinta on oman käden oikeus, joka nousee muissa. Kun itse tietää totuuden ja tekijän, voikin jo suunnitella omaa rangaistusretkikuntaa. Fossum säästää kuitenkin kirjan loppuun miettimään panevan yllätyksen. Kirja puhuu väkevästi lasten
huolenpidon ja arvostuksen puolesta. Usein sanotaan, että yksikin turvallinen aikuinen riittää. Johnny Beskowia se ei pelastanut.
Karin Fossum: Varoitus. Suomentanut Tarja Teva. Johnny Kniga 2010. 287 s., 24,90 e.
KIRJA Ingrid itki nyt suureen ää-
neen. ”Ole kiltti… etkö mitenkään… mitenkään voisi antaa anteeksi?” ”En”, Rose vastasi lyhyesti ja tajusi samassa, että se oli totta. Rose on erakoitunut keski-ikäinen nainen, avioerossa jätetty. Ingrid on tullut kutsumaan häntä heidän yhteisen aviomiehensä kuolinvuoteelle. Se on teko, joka luhistaa Rosen. Ruotsalaisen Inger Frimanssonin psykologinen trilleri Rotanpyytäjä luotaa komeasti ihmismielen syviä kerroksia. Rose on rutiinien mestari. Niiden varassa hän elää, ja niiden avulla hän on rakentanut uuden hauraan elämänsä. Mutta kun Ingrid ilmestyy, turvallisuus ja mielen hallinta on mennyttä. Frimansson on taitava kuvaamaan vihaa, syyllisyyttä, hätäännystä, yksinäisyyttä ja pelkoa. Rikoksen jälkeen hänen rikollisensa eivät ole koskaan entisellään. Mielen mustien pohjavirtojen lisäksi hän tutkii nuorten julmuutta ja ymmärtämättömyyttä. Kaikki paha ei tässä maailmassa ole lueteltu rikoslaissa. Ehjä ja vaikuttava kirja. Inger Frimansson: Rotanpyytäjä. Suomentanut Anu Koivunen. Like 2010. 403 s., 29 e.
KIRJA Intialaisen diplomaatin Vi-
kas Swarupin dekkari Syyllisten seurue sisältää monta tarinaa. Riemukkaan runsaan kirjan ydinjuoni
syntyy sisäministerin hulttiopojan murhasta ja kuuden teosta epäillyn ihmisten elämäntarinoista. Jokaisella oli syynsä olla paikalla, kun poika juhli voittoaan oikeudesta ja laillisuudesta. Epäiltyjen tarinoissa kuohuu Intian moninaisuus: rikkaus ja köyhyys, avuttomuus ja valta, villit päiväunelmat ja poliittiset pyrkimykset, vanhat uskonnot ja illuusioton kyynisyys. Swarup tuntee aiheensa. Lisäksi hän osaa tehdä tarinoistaan vauhdikkaita ja hauskoja.
Tätä se elämä on. Koskaan ei tiedä, mitä nurkan takana odottaa.”
” Vikas Swarup
Muuan komisario tiivistää kuulusteltavalleen: ”Tämä meidän maamme on outo ja suurenmoinen. Täällä voi tavata maailman parhaimpia ihmisiä ja maailman pahimpia. Voi saada osakseen verratonta ystävällisyyttä ja kokea uskomatonta julmuutta. Jotta selviäisit täällä, sinun on muutettava ajattelutapaasi.” Juuri sitä Swarupin köyhät tavikset ja upporikkaat julkkikset yrittävät. Tuloksena on uskomaton sotku. Esimerkiksi Bollywood-tähti kouluttaa keittäjästään itselleen julkisuuteen kelpaavan kaksoisolennon, joka alkaakin elää hänenä. Jo yksin siitä saisi huikean elokuvan. Kuinka mahtaa käydä, kun koko kirja tulevaisuudessa päätyy valkokankaalle? Uskonnolliset juonteet ovat läsnä. Muuan ministeri sanoo pitävänsä kristityistä, sillä ”he ovat
Hauras turvallisuus. Rikos särkee luottamuksen elämän ennustettavuuteen.
niin herttaista ja kuuliaista väkeä”. Vikas Swarup: Syyllisten seurue. Suomentanut Eva Siikarla. WSOY 2010. 442 s., 25,60 e.
KIRJA ”Äiti tutki yhtä hänen ri-
koksistaan, ja jos häntä onnistaisi, äiti joutuisi mukaan toiseenkin tutkintaan. Hänen oli vain saatava äiti myöntämään epäonnistumisensa, ja sitten hän voisi lopettaa”,
kaavailee Carl Whittley Nigel McCreryn rikosromaanissa Kuoleman apupoika. Nuori mies on jäänyt hoitamaan sairasta isäänsä, kun äiti lähti rakentamaan uraansa rikosprofiloijana. Carlin epärealistinen idea on tehdä niin täydellisiä rikoksia, ettei kukaan saa häntä kiinni. Kun äitikin epäonnistuu profiloijana, hän palaa kotiin, ja perhe on taas ehjä.
Hiljaisuuden Helsinki on asennekysymys ympäristökeskus taannoin kysyi asukkaiden kokemuksia Helsingin hiljaisista alueista, sellaisiksi nimettiin Keskuspuiston alue Laaksosta Haltialaan, Seurasaari, Viikin Vanhankaupungin seutu sekä Vuosaaren metsät ja rannat. Hiljaisuuden Helsinki -kirjassa otetaan hiukan toinen näkökulma. Kyse on sisäisestä hiljaisuudesta ja hitaudesta, siitä että ihminen ottaa itselleen aikaa kulkea, sallii eksymisen ja mieleen nousevat muistot. Kaisa Raittila kulkee kirjassa etupäässä oman historiansa Helsingissä. Hänen ajatuksiin houkuttavat katunsa ovat suurimmaksi osaksi ihan keskustassa, Kruununhaassa ja Katajanokalla, siellä mistä Raittila helsinkiläistymisensä aloitti. Historiallisimpia kadunkulmia tapaavat olla ne, joihin liittyy hyvästejä ja suudelmia. Valokuvaaja Esko Jämsän taitava kamera onnistuu siivoamaan
ESKO JÄMSÄ
KIRJA Kun Helsingin kaupungin
kaupungista ihmiset näkymättömiin. Vain muutamassa kuvassa näkyy ihmisiä – selin toki. On hämmästyttävää, miten kamera löytääkin keskeltä kaupunkia kiehtovan ”tyhjiä” maisemia ja yksityiskohtia. Kamera on oppinut sen, minkä helsinkiläisetkin. Säilyttääkseen oman reviirinsä pitää eliminoida tarpeeton, keskittyä ja sulkea korvat. Raittilan teksti muistuttaa siitä, ettei reviirin tarvitse olla suuri. Palaamalla aina samaan paikkaan oppii, ettei mitään voi elää kahta kertaa. Kaupunki elää silti meissä kerroksina. Kulkiessa on hyvä pohtia, mitä vielä haluaa, ja mikä estää sitä toteutumasta. Ja kun syksyn tuuli kohmettaa sormet, sopii ehkä miettiä Raittilan tavoin, kuka on minulle lämmittelypaikka? Kenelle minä? Marja Kuparinen Kaisa Raittila – Esko Jämsä: Hiljaisuuden Helsinki. Kirjapaja 2010. 80 s., 34,90 e.
23
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Rakennusala UUSI ILME KEITTIÖÖN - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.
REMONTOITKO ASUNTOASI!
Meiltä saat kaikki huoneistoremontit 20 v kokemuksella takuutyönä • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä P. 0400-819483/ metroremontti@pp.inet.fi
Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.
p. 050 569 0477 Kaikki huoneistoremontit, remontti-, suunnittelu- ja arviointityöt. Rehellinen. Työlle takuu. Puh. 0400 812 682, Joheke ky
Kaikenkokoiset remonttikohteet, pienet sekä suuret, esim. kylpyhuone-, keittiö- ja saunaremontit. Laatoitus-, laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapetti- ja kirvesmiestyöt ym. Tehdään tietysti edullisesti ja 26 v. kokemuksella. Hyvä työn jälki on a ja o. Tarvikeale ja kuljetus. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys. Soitelkaa puh. 0400-819 757. Saneeraus Pe-Ry tmi Kodin remontit ja uudisrakennukset, suuret ja pienet, alusta loppuun. Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla. Huomioikaa kotivähennys. TipTop Rakennus Oy P. 045 634 7858 e-mail: esa.kokkonen@kolumbus.fi Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.
Talojen ja kesämökkien ulkomaalaukset ja saneeraukset. Kattotyöt! Huoneistosaneeraukset ulottuen märkätiloihin. Luotett. ammattitaid. ja aikailematta. Kotital. väh. Tekno-Kate Oy p. 040 56 56 754
KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ. X.X.L WEAR OY. p. (09) 454 8100. Luotett. ja osaava naissähköurakoitsija. Myös pienet sähkötyöt. Kotitalousväh.kelpoinen. Soita 0400 949553! PIENTALOJEN ULKOMAALAUKSET. Ilmainen arviointi. p. 050 401 0477. Kaikki kodin ja kiinteistön remontit edullisesti. Kysy tarjous p. 044 0165273. www.helsinginrakennusjaasennus.fi Kylpyhuoneremontit. Sisäremontit, maalaukset. Hyödynnä verovähennys. Puh. 0400 582035. SISÄ- JA ULKOMAALAUKSET. TAPETOINTITYÖT. Myös pienemmätkin työt. P. 045 235 1717. Huoneistoremontit ja sisämaalaukset. Ilmainen arviointi. p. 050 401 0477. Kirvesmies ja rakennusmestari tekee rakennustyöt alusta loppuun. p. 041 727 5738.
Virkoja avoinna Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa haettavana
TOIMISTOSIHTEERIN VIRKA Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO CLEVE & CLEVE OY
Kirjassa etsitty rikollinen sairastaa perinnöllistä tautia, johon liittyy mielenterveydellisiä ongelmia. Mitä se merkitsee pahuuden anatomian kannalta? Kuka lopulta on syyllinen? Rikoskomisariona työskennellyt McCrery tunnetaan suositun televisiosarjan Hiljaisen todistajan käsikirjoittajana. Hänen luomansa rikoskomisario Mark Lapslie kärsii sairaudesta hänkin: synestesia saa
hänet kokemaan kuulemansa äänet makuaistimuksina. Uran kannalta siitä on sekä haittaa että hyötyä. Kuoleman apupojassa laki tavoittaa pojan, mutta ei hänen äitiään. Liian paljon liian varhain yhdistyneenä etäiseen kylmyyteen on paha perintö aikuisuuteen. Nigel McCrery: Kuoleman apupoika. Suomentanut Jaakko Kankaanpää. Gummerus 2010. 394 s., 33.90 e.
Helsingin kasvot vuonna 1968 KIRJA Hyvä kuva herättää muis-
toja. Ei haittaa, vaikka vanhoissa valokuvissa näyttäytyisi itselle vieras kaupunki, jos esiin piirtyy muuta elettyä. Claire Ahon (s. 1925) mustavalkokuvat 1960-luvun lopun Helsingistä ja helsinkiläisistä synnyttävät ihmeellisen humauksen: kuin siirtyisi suoraan lapsuuteen. Itsepalvelumyymälöitä ei ollut olemassakaan. Palvelutiskien takana häärivillä naismyyjillä oli päässään valkoiset somat hilkat ja miesmyyjillä kummat kotsat. Juuri tuommoiselta näytti valkoinen vanttera vaaka! Sen viisari heilahteli ja etsi vakautta, kun myyjä tömäytti kalanvonkaleen vaa´an punnittavaksi. Valokuvaaja Aho sai vuonna 1968 kutsun osallistua valokuvanäyttelyyn, joka esittelee neljää pohjoismaista pääkaupunkia. Hänellä oli pari viikkoa aikaa kuvata ja koota viidenkymmenen otoksen sarja. Nyt näyttely on ensi kertaa nähtävillä Helsingissä, ja kuvat on koottu kirjaksi.
Hyvä kuva herättää tunnetiloja. Ei haittaa, vaikka vanhoissa valokuvissa olisi vieraita ihmisiä, sillä ihmiskasvojen ilmeet ovat universaaleja. Ahon kuvissa aikuiset puuhaavat touhukkaina toimessa, lapset kirmaavat leikeissään, mutta nuoret ihmiset ovat eri maata. Heidän kuviinsa on vangittu haaveellisuutta, käsi kädessä kuljeskelua ja jonkin uuden odotusta. Kjell Westö kuvailee kirjan esittelytekstissä Helsinkiä vuonna 1968. Vaikka vuosiluku on saanut jälkikäteen nimityksen hullu vuosi, ei Ahon kuvissa näy merkkiäkään uuden ajan myllerryksistä. Erään nuorukaisen kutreilla on sentään kiharainen Beatleskampaus. Ulla Lötjönen Claire Aho – Kjell Westö: Helsinki 1968. Wsoy 2010. 106 s., 31 e. Claire Aho – Helsinki 1968. Näyttely on avoinna 5.9. asti Virka Galleriassa, Sofiankatu 1, ma–pe klo 9–19 ja la–su klo 11–17. Vapaa pääsy.
Asianajaja, varatuomari • Eeva Cleve-Riski Asianajaja • Taina Vilén Ludviginkatu 3-5 A 41, puh. 62271522, 0400 536586 Testamentti- ja perintöasiat vuosien kokemuksella.
Asianajotoimisto Tyynilä Oy Testamentit (norm. 150-250 €) Perukirjat (norm. 600-1.000 €)
Jaot ja muut lakiasianne luotettavasti. P. 6120 710, Mikonkatu 6 C 21, Hki www.tyynila.fi KAIKKI PERHEENNE LAKIASIAT Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Itäkeskuksen kauppakeskus puh. (09) 343 2636, 0400 275 229 www.marittaheiskanen.fi Testamentit ja perukirjat, myös kotikäynteinä. Myös ilta-aikoja.
Espoon hiippakunnan tuomikapituli hakee toimistosihteeriä palvelutiimiin. Hakijalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulu- tai muuta tutkintoa tai riittävää kokemusta viran tehtävistä, suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa, hyvää yhteistyökykyä ja vankkoja ATK- taitoja. Toimenkuvaan kuuluu monipuolisten viraston toimistotehtävien lisäksi hiippakunnalliseen koulutukseen ja toimintaan liittyvät sihteerityöt sekä kotisivujen pääkäyttäjän tehtävät. Kirkollisen toiminnan tuntemus katsotaan eduksi. Toimistosihteerin virka kuuluu vaativuusryhmään 501. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakijan on esitettävä hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista. Haastattelut 9.-10.8.2010. Virka täytetään sopimuksen mukaan. Lisätiedustelut viikoilla 26 ja 30, hallintosihteeri Päivi Härkönen puh. 09-8050 8832, paivi.h.harkonen@evl.fi. Hakemukset työtodistuksineen 2.8.2010 klo 15 mennessä osoitteeseen: Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, Kirkkokatu 10, PL 203, 02771 Espoo tai sähköpostilla espoo.tuomiokapituli@evl.fi.
Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486. Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim. Testamentit, perintö- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p. 010 616 8920, Korkeavuorenk.19 A, Hki www.silvennoinen.fi Asianajotoimisto Matti Kauppi Oy Urho Kekkosen katu 8 B p. 0207 798870. Asianajotoimisto Norros Oy Runeberginkatu 37 A. P. 4770680. Perhe- ja perintöasiat.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan
V kappalaisen virka Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli julistaa haettavaksi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan V kappalaisen viran. Hakuaika päättyy perjantaina 30.7.2010 kello 15. Viran kelpoisuusehdot ja hakuohjeet: www.helsinginhiippakunta.evl.¿.
Koulutusta
Sielunhoitajakoulutus 2010-2011 Sielunhoidon peruskoulutus vapaaehtoisille
Seuraava Kirkko&kaupunki ilmestyy 7.7. ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Kouluttajina mm. TT, prof. Paavo Kettunen, pastori Marja Mäkilä, psykologi Marja-Leena Käyhty, diakonissa, retriitinohjaaja Eija Vuorela, psykoterapeutti Päivi Tukia ja TM, aikuiskasvatussihteeri Sami Seppänen Lähijaksot 25.-26.9., 20.-21.11., 15.-16.1., 18.-20.3., 21.-22.5. Hinta 340 € (syksyllä maksetaan 140 €, keväällä 200 €). Hinta sisälsältää opetuksen, ruokailut ja kahvit, koulutusmateriaalin, retriittiviikonlopun täysihoidon ja todistuksen. Majoitusmahdollisuus. Koulutukseen tarvitaan papin tai diakoniatyöntekijän suositus.
www.laajasalonopisto.¿ Laajasalon kristillinen opisto Kuukiventie 6, 00840 Helsinki, (09) 621 9000
24
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
neniälittereK Ystävällisesti
K
aikissa puheissaan niin ystävällinen ja kunnioittava erään Uusi tie -nimisen herätyskristillisen aviisin herra päätoimittaja kirjoitti pääkirjoituksessaan, että kristityn täytyy kaikessa toimia ystävällisesti ja kunnioittavasti. Niinpä hän ystävällisesti ilmoitti, että nyt uskovaisten täytyy boikotoida harhaoppisia piispoja. Kaikella kunnioituksella hän myös mainitsi eksyttäjät ja väärät profeetat nimeltä. Enää emme saa radiosta kuunnella muun muassa arkkipiispan saarnoja, koska silloin joutuisimme helvettiin. Uusi tie -lehden linja on, että ”erossa pysyminen koskee tietenkin vain hengellistä, kristillistä elämää ja toimintaa, ei normaalia yhteiskunnallista elämää”. Kaikella ystävyydellä kunnioitettu herra päätoimittaja, tällähän tämä ratkesi. Me täällä aidan toisella puolella yritämme elää kristillisyyttämme todeksi juuri arjessa. Homma hoituu sillä, että te ystävällisesti pidätte kristillisyytenne siellä arjen ulkopuolella.
Hammashoitoa
Hammaslääkärikeskus Eurohammas puh. 726 2266 Uushammas puh. 726 2266 Hämeentie 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua. Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa Kaunis hymy valloittaa... • Hampaanvärinen paikkaus.......... alk. • Kivuton hampaan poisto............. alk. • Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus.......... • Hampaanvalkaisu........................ alk. yksilöllisellä menetelmällä
24h 54 € 54 € 54 € 99 €
Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metrot vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.
HÄMEENTIEN
HAMMASKESKUS Vilhonvuorenkatu 3 (katutaso)
010 666 7820
T A K U U T Y Ö
12 h proteesi valmis (kysy lisää) Proteesit kuin omat hampaat (parhailla materiaaleilla). TÄSSÄ KUUSSA: ILMAINEN TARKASTUS
YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI alk. YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI alk. YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIPOHJAUS alk.
OSAPROTEESIN POHJAUS alk. Odottaessa pohjaus ja korjaukset. Tarj.hinnoista ei tule alennusta
Omavastuu
49,-
(95,-/käynti)
ma-pe klo 8-19
Proteesien pohjaukset ja korjaukset odottaessa!
KELAn suorakorvaus
www.stardent.fi
www.kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Helsingin seurakuntayhtymä www.helsinginseurakunnat.fi
tumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi tai faksilla numeroon 2340 2233.
Osoitteenmuutokset Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Muut osoiteasiat puhelimitse numeroon 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi
Ilmoitusten vastaanotto Ilmoitussihteeri Liisa Puro, p. 020 754 2255 faksi: 020 754 2343 Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.
Päätoimittaja Seppo Simola, p. 2340 2231 Kolmas linja 22, 00530 Hki sähköposti: seppo.simola@evl.fi Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 Hietalahdenranta 13, 4. kerros, 00180 Helsinki Toimituksen postiosoite: Kirkko ja kaupunki PL 279, 00181 Helsinki sähköposti: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, vv. Eira Serkkola, vs., p. 020 754 2242 Toimitussihteeri Tommi Sarlin, p. 020 754 2268 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 754 2209 Milla-Maria Isopoussu, vs., p. 020 754 2262 Marjo Kytöharju, p. 020 754 2229 Ulla Lötjönen, vs., p. 020 754 2243 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 754 2248 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapah-
Ilmoitusmarkkinointi Myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Myyntipäälliköt Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Ilmoitushinnat Mv 2,30 € / pmm, toistoalennus -20%. Neliväri 2,60 € / pmm. Hintoihin lisätään ALV 22%. Painos 205.900 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka Lehtipaino Keski-Uusimaa ISSN 0356-3421
TÖÖLÖN
HAMMASKESKUS Mannerheimintie 62 (katutaso)
010 666 7820 ma-pe klo 8-18 KELAn suorakorvaus
Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto
Osallistu kilpailuumme!
66. vuosikerta
490 € 129 €
OSAPROTEESI alk.
Puhdistushoito • hammaskiven poisto • fluorikäsittely
370 € 590 € 75 €
www.hammassalonki.¿ agricolankatu 4, 00530 helsinki
hammaslääkärit & suuhygienisti: ajanvaraus 2727200 hammaskiven poisto 45 min. 88 €, oma osuus 50 €
Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää
puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.
010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580
(0,0821 `/puh + 0,119 `/min)
Sinikka Laikkola
Satuhammas Oy
Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Puhelinajanvaraus (09) 321 4480
PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko
EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180
HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Proteesien ilmainen tarkistus.
Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa
KOTIKÄYNNIT (09) 753 11 56
VETERAANI- JA ELÄKELÄISEDUT
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta
Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151
Helsingin PERHEOIKEUSKESKUS
Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm
www.ilmainenneuvo.¿
Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)
612 9890
Palvelemme tai sopimuksen mukaan
Erikoishammasteknikko Yrjö Hasanen. Lönnrotinkatu 17 B p. 693 1830, 040 515 9364.
Luotettavaa ja henkilökohtaista palvelua perhe- ja perintöoikeuden alueelta. Parisuhdeoikeus, perhevarallisuusoikeus, testamentit, perunkirjoitukset ja jäämistöoikeus, lasten huoltoelatus- ja tapaamisoikeusasiat asiantuntevasti ja nopeasti. Itälahdenkatu 23 B, 0207 851 531 Oikeustieteen kandidaatti Jukka Fahlgren, 040 715 1195
Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060
Hautaustoimisto
ARMAS BORG & Co Oy
arkisin 9 - 16
Lakiasioita
ILMAINEN NEUVO OY:n
www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi
Katriina Heikkinen Oy Lakiasiaintoimisto p. (09) 604 744 Pietarinkatu 13 perukirjat, testamentit ym. lakiasiat Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693
24 h 0400 977 000 HELSINGIN HAUTAUSTOIMISTO • Pihlajamäentie 32 Malmin hautausmaan pääportilla. puh. 09 387 7659 24 h • Kolmas linja 16 Kolmannen linjan ja Suonionkadun kulmassa. puh. 09 7530 004 24 h www.helsinginhautaustoimisto.fi
Kauneudenhoitoa Eläkel. perman.pak. 55€ väripak. 55€ • naisten leikkaus 18 € • miesten leikkaus 16 € Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356 Arvoisat asiakkaat! Eläk. alenn. perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 € Norm. vel. perm. l+k (55 €) nyt 46 €. Tied. 639818
25
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Palveluja tarjotaan
Siivouspalveluja
Hetipalvelut Ž - 15 kpl Huoltoautoa - Pesukoneen kytkennät - Hanan vaihdot - Viemärin avaukset - Suunnitteluapua - Ilm. arviointi isommille tÜille - KaukolämpÜtyÜt - Linjasaneeraukset - 24 h päivystys
TÜÜlÜn Putkiliike Oy v. 1952
020 7411820 yhteys@lvis.fi
Tip Top Palvelut www.tiptopsiivous.Âż
Huomaa runsas palveluvalikoimamme: - kaikki kodin siivouspalvelut, ikkunanpesut - viiden tähden mattohuolto, pesulapalvelut - korjausompelu - hoiva- ja asiointipalvelut - sairaan lapsen hoito, henkilÜkohtainen avustaminen - kampaamo- ja parturipalvelut kotiin Luutnantintie 5 B 00410 Helsinki siivouspalvelu@kolumbus.¿ www.kotikuntoon.com
MYYN HUONEISTOSI - 2,5 % palkkio, sis. alv - 37 vuoden tyĂśkokemus Soita ark/vkl 0400 506079 lkv (A)
- Kodin kaikki siivoukset - Ikkunapesut / myÜs vaikeat - Kotimaista laatutyÜvoimaa - PihatyÜt / LumityÜt UUTTA: - Ilmaiset arviointikäynnit - Veteraanialennus heti -20% - Siivouspassilla joka 5 kerta veloituks. - Hinta 30₏/h+alv./hlÜ sis.matkat,aineet,väl. 0440 691 994 / Timo Vanari
Anneli Vainioranta ky etuovi.com/vainioranta
KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua
Ostetaan
SUOMEN KUKKASRAHASTO RY Merisotilaantori 1 A, 00160 HELSINKI Suomen Kukkasrahasto ry:n vanhusten asumispalvelukoti Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä tarjoaa 42:lle helsinkiläiselle asukkaalle viihtyisän ja edullisen kodin myĂśs tilapäiseen asumiseen. YksiĂś 1319,00 euroa/kk, sisältää asumisen, ruuan, siivouksen ym. huolenpidon. Tiedustelut puh. 09 627 640. Suomen Kukkasrahasto ry www.suomenkukkasrahasto.ďŹ
Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, tyÜkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.
Kodin siivouspalvelut sekä ikkunanpesut
Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.
IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.
POSTIMERKKEJĂ„, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. p. 792 851. Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 KIRJOJA. Käteismaksu. P. 041 518 8024. Noudetaan. Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myĂśs rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.ďŹ , 0600 04004.
Hoivaa ja hyvinvointia
ÄÄNILEVYJÄ, KIRJOJA, ASTIOITA, KAIKENLAISTA KODINTAVARAA. Myytpä mitä tahansa niin kannattaa tarjota. 040 777 2222.
Kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon
Myydään hautakiviä Kauneimmat hautakivet * Kaikki alan tyÜt edullisesti *
Puhelin: 0800 966 46 Internet: www.sellina.fi
VAPAITA ASUKASPAIKKOJA!
TEHOSĂ„HKĂ–
SOITA (09) 3780 2200 KANERVAKOTI
SähkÜasennusliike Paloheinässä. Kaikki sähkÜtyÜt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com Rakennusmies tarjoaa ammattitaitoista ja luotettavaa palvelua. Tarvitsetpa sitten taulun seinälle tai muuta pientä kodin remonttityÜtä. Puh. 050 5500298. MATTOJEN KÄSINPESUA 7 ₏/m . Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10 ₏ Helsingin alueella. Matti Koiviston pesula p. 0500 871148. PS. Olin ennen Hakaniemen torilla. 2
Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.ďŹ p. 044 336 7633
VERHOOMO TONTTI p. (09) 387 9917. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074
MyĂśs lomapaikka mahd.
Ankkurisaarentie 4-6 02160 Espoo www.kanervakoti.ďŹ Tyylikäs ja valoisa JUHLATILA ja/tai edustussauna ydinkeskustassa perhejuhlaan, kokoukseen, koulutustilaisuuteen max 25 henkeä. kts. tarkemmin www.glendora.palvelee.ďŹ GLENDORA@HOTMAIL.FI MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ripeästi ja edullisesti. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym. p. 045 131 2131. www.kuljetusvarma.com Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728. KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 â‚Ź / tunti 050 926 6203
Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.ďŹ kotital.väh. (-60%)
SUOMEN HAUTAKIVI Viipurinkatu 1 A, 00510 Helsinki
puh. 738 827
Kodinapu helmi p. 040 720 9420
IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762
('8//,6(67,
HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,50â‚Ź/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515
Seuraava Kirkko&kaupunki ilmestyy 7.7. ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Vuokrata halutaan 7VPLSBUB IBMVUBBO JMNPJUVTUFO WBTUBBOPUUP KB IJOOBU q JMNPJUVT NBLTFUBBO UJMJMMF /PSEFB 1PIKPMB QBOLLJ 4BNQP 1BOLLJ q JMNPJUVTUFLTUJO KB LVJUJO WPJ MĂ„IFUUĂ„Ă„ TĂ„ILĂ”QPTUJMMB JMNPJUVTNZZZOUJ!LPUJNBB ç GBLTBUB OVNFSPPO UBJ QPTUJUUBB PTPJUUFFTFFO ,JSLLP LBVQVOLJ JMNPJUVLTFU 1- )FMTJOLJ WJJNFJTUĂ„Ă„O FEFMMJTFO WJJLPO LFTLJWJJLLPOB q LJSKPJUB WJJUUFFLTJ ,JSLLP LBVQVOLJ JMNPJUVT *MNPJUVTIJOOBU SJWJĂ„ NJOJNJ IJOUB E Ä? SJWJĂ„ IJOUB E Ä? SJWJĂ„ IJOUB E )JOOBU TJT BMW :IEFMMF SJWJMMF LFTLJN NFSLLJĂ„ -JTĂ„UJFUPKB Q JMNPJUVTNZZOUJ!LPUJNBB ç
alk. 25â‚Ź/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.ďŹ Ikkunanpesua Raitis, reilu ammattimies. P. 050 338 4754/Erkki Kraft Oma siivooja 50,40 eur/kk, tilaa heti! P. 040 740 1180 www.seniorineuvola.ďŹ
Terveydenhoitoa JALKOJENHOITOA Lauttasaaressa, myÜs kotikäynteinä. Human Touch, Heidi Mehtonen, Gyldenintie 10 C 25 puh. 040 748 9476
VALTAVA KYSYNTĂ„ VUOKRA-ASUNNOISTA! Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään! P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.ďŹ
ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS
Fysioterapeutti Nina Aarnio 3x30 min. hieronta 65 â‚Ź. Kaisaniemenkatu 1 B A, 2 krs p. 040 569 3515
-luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk
HOIVASĂ„TEET OY tarjoaa perushoitoa ja kotihoitoa, (myĂśs ruotsiksi). P. 050 571 0702, 0400 887 430
puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.
Ostetaan huoneistoja
S ZZZ SHLNLYL Âż 3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN
0400-979 001
Ikkunanpesut ja kotisiivoukset
www.suomenhautakivi.Âż
+$87$.,9(7
Puh. 09-4369 6335
ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. (09) 474 360 (myÜs iltaisin).
HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki
Vuokralle tarjotaan loma-asuntoja Hankasalmella n. 300 km Helsingistä golfradan ym. palveluiden läh. hyvätas. RANTAMĂ&#x2013;KKI. p. 040 593 6180
ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY Vak. tyĂśssäkäyvä nainen etsii pit.aik. kotia 1-2 h aluel. Punav.-Eira-Ullanl. Helsinki. Varma vuokra. Yst. vast. 040 778 3184. Juuri valmistunut diplomi-insinÜÜri etsii yksiĂśtä tai kaksiota Helsingistä. En tupakoi, ei lemmikkejä. Yst.vast. 040-771 0099 Mikko Laamanen Nuori nainen haluaa vuokrata 1H+K HKI 1.8 alk. p. 050 369 132 Pieni perhe etsii lapsiystävällistä 3-4 h asuntoa Helsingistä. Yhteys Juho Pentikäinen 040 342 4339 Luotettava,siisti sosionomi etsii asuntoa pääkaupunkiseudulta, etenkin puutaloista. Minna/040 560 6412
Vuokralle tarjotaan Vuokraan huoneen parvekkeella MILANOSSA lähellä keskustaa väh. 6kk. â&#x201A;Ź 500/kk + sähkĂśkulut. Leena Volpe +39 348 2896467
26
Menovihjeet
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi
Viikon vinkki
Kevyen musiikin ilta. Diplomikitaristi Janne Lehtinen esittää tiistaina 29.6. kello 20 Herttoniemen kirkon Metrolla Musiikkiin -sarjan konsertissa Bachin Kauneimmat Kitaralla J.S. Bachin tansseja, preludeja ja koraaleja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.
Radio & TV YLE radio1 87,9 MHz Juhannuspäivä 26.6. klo 10 jumalanpalvelus Nivalasta. Virret: 536: 1–3, 134: 1, 4, 571: 1–3, 572: 1–2, 332b. Su 27.6. klo 10 Ilmajoen musiikkijuhlien juhlajumalanpalvelus. Virret: 332, 571: 1–4, 574, 462. Klo 11 Horisontti, klo 18 Helluntaiherätyksen kesäjuhlat Keuruulta. Su 4.7. klo 10 Karjalaisten Laulujuhlien jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta. Arkkipiispa emeritus Jukka Paarma saarnaa, klo 18 Suviseurat Liperistä. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 24.6. Teologian tohtori Pirkko Lehtiö. Pastori Pauliina Kuokka. Pe 25.6. Kirkkoherra Seppo Ruotsala. Kirkkoherra Mika Lehtola. Ma 28.6 Pastori Johanna Liukkonen. Päivän raamatuntekstit. Ti 29.6. Sairaalapastori Teemu Paarlahti. Lähetyssihteeri Anneli Lohikko (Baptistikirkko). Ke 30.6. Diakoni Tiina László. Sairaalapastori Hanna Hella-Aro. To 1.7. Kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen. Varhaisnuorisotyönohjaaja Päivi Ilves. Pe 2.7. Tiedotussihteeri Heli Karhumäki. Kirkkoherra Mika Lehtola. La 3.7. Seurakunnanjohtaja Pauli Hyppönen (Baptistikirkko). Kanttori Eero Annala. Ma 5.7. Pastori Mauri Tervonen. Päivän raamatuntekstit. Ti 6.7. Arkkipiispa Leo (Ortodoksinen kirkko). Diplomi-insinööri Juhani Laaksonen (Pelastusarmeija). Ke 7.7. Diakoni Tiina László. Kappalainen Eija Nivala.
Rondo FM 92,9 MHz To 24.6. ja 1.7. klo 18 Kirkko soikoon. Toim. Tomi Vekki. Uusinnat su 27.6. ja 4.7. klo 11.
TV1 La 26.6. klo 10 Kolmen vartin kirkko. Pappi: Harri Palmu. Musiikki: Jippu, Junnu Aaltonen sekä lauluyhtye Vartti johtajana Pekka Nyman. Uusinta kesältä 2009.
Juurevuutta. Tiekirkoissa kesälomamatkailija voi tehdä pienen retken menneiden sukupolvien elämään. Kuvassa Petäjäveden kirkko.
Taukopaikka tapu Keskiaikainen kivikirkko voi olla kesälomareissun viilein pysähdyspaikka. Teksti Anu Heikkinen Kuva Hannu Eskonen / Kuvaliiteri
un kitinä auton takapenkillä yltyy kesken helteisen matkan, on korkea aika kurvata lähimmän taukokeitaan pihaan. Tilanteet hyvin ennakoiva lomalainen pakkaa omat eväät peräkonttiin ja valitsee hälisevän huoltoaseman sijasta astetta levollisemman pysähdyspaikan. Kesäisessä liikenteessä tutuksi tullut Tiekirkko-opaste viitoittaa reitin levähdyspaikkaan, jossa on tarjolla rauhallinen tunnelma, viileää varjoa ja hienoa arkkitehtuuria sekä useimmiten vihreää nurmea takapenkkiläisten vipellettäväksi. Hyvällä tuurilla pääsee nauttimaan myös musiikista tai viih-
K
tyisän kesäkahvilan herkuista. – Tiekirkko on erilainen taukopaikka, joka tarjoaa mahdollisuuden hetken hiljentymiseen matkalla, kertoo viestintäjohtaja Krista Susi Kirkkopalveluista. Tiekirkot ovat hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä sijaitsevia kirkkoja, jotka pitävät ovensa avoinna kesäaikaan matkailijoiden, ohikulkijoiden ja paikkakuntalaisten iloksi. Mukana on sekä evankelisluterilaisia että ortodoksisia kirkkoja. Tänä kesänä eri puolilla Suomea on avoinna ennätykselliset 284 Tiekirkkoa. Tiekirkoissa toivotetaan tänä kesänä enkeleitten suojelusta, jota voi välittää läheisille myös virtuaalisesti Tiekirkkojen verkkosivujen kautta. Kirkossa vieraileva voi ottaa mukaansa enkelikortin, joka muistuttaa varjeluksesta tien päällä.
– Vaikka Tiekirkosta ei hakisi hengellisyyttä, kirkon ilmapiiri voi vaivihkaa koskettaa kävijää, Susi sanoo. Useimmiten Tiekirkkoihin pysähdytään nähtävyysarvon tai arkkitehtuurin houkuttelemana. Kirkkopalvelujen viime kesänä tekemän kyselytutkimuksen mukaan Tiekirkoissa puhuttelivat eniten tunnelma, kuvataide sekä kirkon ympäristö. Ulkomailla matkustaessa käydään usein tutustumassa paikallisiin kirkkoihin. Meillä kirkot ovat Suden mukaan nähtävyyksinä vajaakäytössä. – Monesti kuulee valiteltavan, että Suomessa kirkot pidetään lukossa. Tiekirkoissa on kesällä takuuvarmasti avoimet ovet. Kirkot ovat paitsi tärkeä osa suomalaista kulttuurihistoriaa, myös monen pienen paikkakunnan ainoita nähtävyyksiä. Tiekirkossa voi avautua mielenkiintoinen ikkuna paikallishistoriaan. Usein paikalla on myös opas, joka kertoo mielellään tarkemmin kirkosta ja paikkakunnasta. – Kirkot ovat pullollaan kiin-
nostavia yksityiskohtia. Esimerkiksi rannikkoseudun kirkkojen votiivilaivoihin saattaa liittyä jännittäviä tarinoita, Susi sanoo. Tämän kesän uutuutena Kirkkopalvelut avasi verkkosivuston www.taivaallinentaukopaikka.fi. Sivustolla voi ehdottaa omaa suosikkikohdettaan taukopaikaksi. Oman reitin varrella sijaitsevia taukopaikkoja voi selata Akaasta Äänekoskeen yltävästä paikkakuntaluettelosta tai tarkastella kartalta. Tiekirkkojen lisäksi sivustolle kerätään tietoa muista mukavista pysähdyspaikoista, kuten kahviloista, ravintoloista, majapaikoista, uimarannoista ja kesänähtävyyksistä. Yhteistä Taivaallisille taukopaikoille on se, että niissä on jotakin erityistä ja aitoa. – Haluamme uudella palvelullamme tarjota kesäisessä Suomessa liikkuville entistä kokonaisvaltaisempaa tietoa lomareitin varrelta, Susi kertoo. Tiekirkkojen aukioloajat vaihtelevat, joten tiedot on hyvä tarkistaa ennen matkaa osoitteesta www.
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
Mittumaaria juhlimaan
Bremenin soittoniekat Mustasaaressa
Juhannusta juhlistetaan perinteisin menoin eri puolilla Helsinkiä perjantaina 25.6. ■ Vuosaaren seurakunnan juhannusjuhla Merihiekan seurakuntakeskuksessa, Ramsinniementie 32, kello 18 alkaen. Merihiekkaan on maksullinen linja-autokuljetus. Lähdöt ovat kello 17.30 Pohjois-Vuosaaren ostoskeskukselta, Mustalahdentie 4, ja kello 17.45 Vuosaaren kirkolta, Satamasaarentie 7. Toinen linja-auto lähtee kello 17.30 kauppakeskus Columbuksen Mosaiikkitorilta ja kello 17.45 Meri-Rastilasta metroasemalta. Paluu on noin kello 20.15 alkaen. ■ Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, vietetään juhannusjuhlaa kello 18 alkaen. ■ Roihuvuoren seurakunnan juhannusjuhlaa Laajarannassa, Humalniementie 15, vietetään kello 18. Sauna on lämpimänä ja nuotio sytytetään, ei kokkoa. ■ Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, vietetään juhannusjuhlaa kello 18–19.30. ■ Mustasaaren juhannusjuhlia vietetään kello 14–21.30. Tarjolla on 9 euron hintainen juhannuskattaus kello 14.30– 16.30, jonka jälkeen on makkara- ja kanttiinimyyntiä. Hartaudet pidetään kappelissa kello 16 ja 17. Juhannuskokko syttyy kello 18.15. Lapsille on pihaleikkejä kello 19 asti. Lautat liikennöivät Taivallahdesta Mustasaareen ja takaisin kello 14–18 puolen tunnin välein. Viimeinen lautta Mustasaareen lähtee kello 18, ja viimeinen paluulautta kello 21.30. Lisätietoja: www.mustasaarentoimintakeskus.fi tai p. (09) 2340 2590. ■ Seurasaaressa vietetään juhannusjuhlaa kello 18–01. Pääkokko sytytetään kello 22. Ilta jatkuu yöttömän yön tansseilla kello 22.15–01. Juhannuksen juhlintaa jatketaan juhannuspäivänä lauantaina 26.6. alkaen kello 14.30 Antin aukiolla.
Bremenistä itään – soittoniekkojen uudet seikkailut on Pukinmäen taidetalon ja Mustasaaren toimintakeskuksen kesäteatteriesitys, jossa kohtaavat Bremenin soittoniekat ja suomalaisten kansansatujen sankarit. Esitykset ovat keskiviikkona 30.6., torstaina 1.7., lauantaina 3.7., tiistaina 6.7., keskiviikkona 7.7. ja lauantaina 10.7. kello 13 sekä sunnuntaina 4.7., torstaina 8.7. ja sunnuntaina 11.7. kello 13 ja 15. Esitys kestää väliaikoineen noin tunnin ja se sopii yli 3-vuotiaille. Liput 4 euroa, käteismaksu. Varaukset ja tiedustelut p. (09) 2340 2590 tai mustasaari@evl.fi. Varatut liput on lunastettava puoli tuntia ennen esityksen alkua.
Ajelulle fiftariratikalla
lissa
Lisätietoa tiekirkoista: www.taivaallinentaukopaikka.fi www.tiekirkot.fi
Munkkiniemen seurakunta järjestää Back to the 50’s opastetun kiertoajelun Helsingissä entisöidyllä raitiovaunulla vuodelta 1955. Lähtö keskiviikkona 30.6. raitiovaunu 4:n Munkkiniemen päätepysäkiltä kello 18 ja paluu on noin 19.30. Kiertoajelun aikana on kahvitarjoilu. Oppaana toimii pastori Ilmari Syrjälä. Munkkiniemen seurakunnasta on mukana kirkkoherra Leo Glad. Retken hinta on 5 euroa. Ilmoittautumiset p. (09) 2340 5100.
Alppilassa taiteillaan
Musiikkia kirkoissa Urkumusiikkia klo 13 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Virkisty virrellä klo 17 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus. Riitta Hirvonen.
Helsingin Urkukesän konsertti klo 15 Suomenlinnan kirkossa. Matinea. Laura Vire, sopraano, Maija Parko, piano. Ohjelma 5 e. Lauluilta klo 18 Vallilan siirtolapuutarhalla. Arja Kortelainen, Seppo Välimäki ja Birgitta Piirilä.
Perjantai 25.6.
Perjantai 2.7.
Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Pete Vuorio, urut. Suvivirsihartaus klo 18 Hietaniemen uuden kappelin pihalla. Jari Leinonen, puhe, Miika Penttala, trumpetti. Taas linnut laulujansa klo 18 Oulunkylän kirkossa. Musiikillinen juhannusjuhla. Tiittu Paju, huilu. Tarjoilua.
Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Santeri Siimes, urut.
Torstai 24.6.
Pride-viikolla keskustellaan Pride-viikolla järjestetään tiistaina 29.6. keskustelutilaisuus Koittaako kevät vai uhkaako takatalvi? Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa kirkon ristipaineista muutoksen ja perinteen, moniäänisyyden ja ainoan oikean opin välissä. Keskustelutilaisuus pidetään kello 19–21.30 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Keskustelun alustavat dosentti Kari Latvus, pastori Eeva Järvinen ja pastori, TT Juha Malmisalo. Tilaisuuden järjestää kristillinen ja elämänkatsomuksellinen ryhmä Malkus.
Suvihuvi: Karunan kirkko
Kesäkonsertti klo 18 Hakavuoren kirkossa. Romeo Ciuffa, nokkahuilut ja Andrea Buccarella, urut. Helsingin Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Matti Hannula, urut. Ohjelma 5 e.
Maanantai 28.6.
Maanantai 5.7.
Helsingin Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Ohjelma 5 e.
Helsingin Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Santeri Siimes, urut. Ohjelma 5 e.
Tiistai 29.6.
Tiistai 6.7.
Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Urkumusiikkia. Musiikkia vierailijoille klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa. Singing Angels. Nuorisokuoro Ohiosta, Yhdysvalloista. Metrolla musiikkiin -konsertti klo 20 Herttoniemen kirkossa. Diplomikitaristi Janne Lehtinen. Ohjelma 5 e.
Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Käsikelloyhtye The Southminster Ringers. Eino Leinon päivän matinea klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Musiikkia ja runoja, Rauno Myllylä. Käsikellokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. The Southminster Ringers (USA), Käsikellokuoro Dolce (Kuopio). Liput 7 e tuntia ennen ovelta. Metrolla musiikkiin -konsertti klo 20 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Kaikuja Venetsiasta. Sanna Vuolteenaho, sopraano, Markku Mäkinen, urut. Ohjelma 5 e.
Keskiviikko 30.6. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Mikko Niinikoski, urut. Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkossa. Tein minä pillin pajupuusta. Vanhoja koululauluja. Laulattamassa kanttori Elina Tofferi ja kirkkoherra Heikki K. Järvinen. Kahvitarjoilu. Musiikkia vierailijoille klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa. Køge Skoleorkester, johtaa Arne Svendsen. Nadja Briting, huilu, Jørn Emborg, saxofoni, Stefan Weinschenck, rummut. J.S. Bach, G.F. Händel, A. Lloyd Webber. Eine Kleine Nachtmusik klo 18 Karunan museokirkossa, Seurasaaressa. Mikko Helenius, baritoni, Lauri Manninen, kitara. Mm. Ralph Vaughan-Williamsin lauluja. Ohjelma 5 e. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Minna Laitila, urut ja piano. Tuula Tikkala, sello. Ohjelma 4 e. Iltamusiikki klo 20 Malmin kirkossa. Peter Hilli, urut. Helsingin Urkukesän konsertti klo 20 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Minna Nappari, sopraano, Riikka Viljakainen, urut. Ohjelma 5 e.
Torstai 1.7.
Vanhalla kaavalla. Seurasaaren Karunan museokirkossa vietetään vuoden 1913 kirkkokäsikirjan mukaisia päiväjumalanpalveluksia. Ensimmäisen jumalanpalvelus on lauantaina 26.6. kello 13 ja sen jälkeen 4.7. lähtien joka sunnuntai.
Sunnuntai 4.7. Soutustadionin virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4. Soili Maisila. Kuorokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Los Angeles Children’s Chorus, Candomino-kuoro, Espoo. Johtaa Anne Tomlinson. Klassista musiikkia ja amerikkalaista hengellistä musiikkia. Helsingin Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Marjukka Andersson, urut. Ohjelma 5 e.
Sunnuntai 27.6.
■ Päiväkirjan kirjoittamisen kurssi Elämää kansien välissä pidetään torstaina 1.7. kello 13–18 Alppiharjun seurakuntakodissa, Kustaankatu 3. Kurssilla tehdään luovia kirjoitus- ja taideharjoituksia. Mukaan tarvitaan vihko, kynä ja eväät. Kurssi on maksuton. Ohjaajina toimivat Nina Klemmt ja Milla Liikala. Ilmoittautuminen 25.6. mennessä nina. klemmt@evl.fi tai p. (09) 2340 3123. ■ Ihanko totta?! on matka maailman ympäri alakouluikäisille leikin, laulun ja askartelun keinoin maanantaina 5.7. kello 13–15 Alppiharjun seurakuntakodissa, Kustaankatu 3. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Milla Liikala p. (09) 2340 3128. ■ Kuvakeskiviikkoina maalataan kesäpäivän ratoksi ja omaksi iloksi. Kuvakeskiviikot järjestetään 23.6., 30.6., 7.7. ja 14.7. kello 12–16 Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28. Materiaalit saadaan paikan päällä. Ohjaajina Milla Liikala ja Raija Laajanen. Lisätietoja p. (09) 2340 3646.
SIRPA PÄIVINEN
tiekirkot.fi. Yleisimmin kirkot ovat avoinna päivittäin kello 11–16 elokuun lopulle saakka. Verkkosivuilta löytyvät myös kirkkojen osoitteet ja ajo-ohjeet. Lomamatkan varrelle sijoittuvia Tiekirkkoja voi etsiä alueittain interaktiivisesta kartasta tai paikkakuntahaulla. Uutuutena on koottu ehdotuksia Tiekirkko-reiteiksi kesäisessä Suomessa. Kirkkojen bongaamisesta tosissaan innostunut voi valita esimerkiksi tutustumisen Alvar Aallon kirkkoihin tai fillarikierroksen. Toki Tiekirkoista voi koota myös ihan oman reitin, jossa voi yhdistellä omia mielenkiinnon kohteita, kuten vaikkapa erikoisia lasimaalauksia tai puuarkkitehtuuria. – Yksi omista kestosuosikeistani on Petäjäveden upea puukirkko. Siinä yhdistyvät puun perisuomalaisuus ja kotoisa tunnelma, Susi vinkkaa.
27
Menovihjeet
Urkumusiikkia klo 13 Kallion kirkossa. Iina-Karita Hakalahti. Lounasmusiikkia klo 13 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Kira Lankinen. Kesämusiikki klo 13 Viikin kirkossa. Peter Hilli, urut. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Kirsi Lemponen. Kahvit klo 13.30.
Keskiviikko 7.7. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Matti Vaakanainen, urut. Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Oulunkylän kirkossa. Taas lauhat tuulet soittaa urkuja hongiston. Urku- ja cembalomusiikkia sekä kesävirsiä. Kanttorina Anna-Maria Lehtoaho, juontaa kirkkoherra Heikki K. Järvinen. Kahvitarjoilu. Eine Kleine Nachtmusik klo 18 Karunan museokirkossa, Seurasaaressa. Panu Luosto, sello. Ohjelma 5 e. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Laura Virtala, laulu, Jukka Nykänen, piano. Kauneimpia musikaali- ja gospelsävelmiä. Ohjelma 4 e. Kesäillan musiikki klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Aarne Pelkonen, baritoni, Kiril Kozlovsky, piano. Helsingin Urkukesän konsertti klo 20 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Gottfried Zykan, urut, Pertti Eerola, urut. Ohjelma 5 e. Iltamusiikki klo 20 Malmin kirkossa. Inka Kinnunen, laulu, Silja Veteläinen, urut. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja koko kesän musiikit: www.kirkkojakaupunki.fi. Kesän musiikkikalentereita saatavilla kirkoista.
28
Mielipide Mielipidepalstan osoite: Kirkko ja kaupunki, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus: Mielipide Sähköposti: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi.
Kirkko&kaupunki 23. kesäkuuta 2010 Numero 23
On kyse arvovalinnoista. Koska yhdessä näemme hiljaisuuden arvon ja hyvää tekevän vaikutuksen, haluamme kehittää toimintaamme siihen suuntaan, ettei retriittiin osallistuminen olisi kenellekään rahakysymys. Tässä toivossa: Aino-Kaarina Mäkisalo sekä Juha Malmisalo, Helsingin seurakuntayhtymä Tarja Korpela, Vantaan seurakuntayhtymä Pirjo Kantala, Tuomasyhteisö ry. Pekka Y. Hiltunen, Tuomasmessun hiljaisuuden tiimi Tapio Koivu, Helsingin Diakonissalaitos/Heponiemi Jaana Räntilä, Helsingin hiippakunta
Lapset kärsivät epäluotettavasta isästä
Ville Ranta
Vihreillä on selvä kirkkopolitiikka
retriittien järjestäjät ovat osaltaan pohtineet. Ongelma on todellinen. Hiljaisuuden retriittejä järjestävät pääLaajassa Vihreän liiton kirkkopolitiikkaa käasiassa seurakunnat, yksityiset yhdistykset, sittelevässä jutussaan (K&k 16.6) Salla Korpela yhteisöt ja hiljaisuuden talot. Retriitit ovat (vihr.) pyrkii selittämään puoluekokouksen osa monien seurakuntien tukemaa peruskantaa kirkon ja valtion suhteisiin parhain toimintaa. Seurakunnan jäsenille hinnat päin. Samassa jutussa haastateltu puolueen ovat myös usein alemmat kuin muille. On varapuheenjohtaja Mari Puoskari haluaa hän- silti huomattava, että seurakunnan tuloilla kin loiventaa ja häivyttää puolueen tavoitteita. ei kateta retriitin kuluja. Yhteisöjen ja hiljaiOn kuitenkin syytä muistaa, että ohjelsuuden talojen taas on tultava toimeen tumaansa puolue sisällyttää keskeiset tavoitloillaan – ei ole mahdollisuutta subventiteensa, joita sen edustajien ja jäsenten odooon, vaikka tahtoa olisikin. tetaan kaikin voimin edistävän. Kirkon ja Hiljaisuuden retriitti – kuten myös henvaltion suhteiden järjestämisestä vihreillä gellinen ohjaus – on osa laajempaa hiljaisuuonkin ohjelmassaan selkeä kanta: ”Kirden viljelyä. Hiljaisuus, rukous ja toikon varojen kerääminen yhteisöveminta toisen ihmisen hyväksi ovat ron avulla tulee lopettaa ja kirhiljaisuuden viljelyn peruseleJatka kon lakisääteiset tehtävät tulee menttejä. Viikonvaihteen retkeskustelua siirtää valtion ja kuntien hoiriitissä voi saada hetkeksi dettavaksi.” verkossa www. etäisyyttä arkeen ja tilaisuuNäin selkeää ja rehellistä den kuulostella omaa sisinkirkkojakantaa ei ole syytä pitää salastään ja suhdettaan Jumalaan. kaupunki.fi sa vaan kertoa se reilusti kanViikonloppujen lisäksi on salaisille. tarjolla erilaisia hiljaisuuden päiJari Haukka viä sekä kaupunki- ja kotiretriittejä, jotka ovat joko ilmaisia tai huomattavasToimitus täsmentää: Salla Korpela ei ole ti halvempia kuin viikonlopun retriitit. kuulunut mihinkään vihreään järjestöön yli Uskomme, että hintaongelma on ratkaiskymmeneen vuoteen. tavissa seurakuntien, yhteisöjen ja hiljaisuuden talojen yhteistyöllä. Seurakunnat voivat erityisissä elämäntilanteissa tukea jäsentenHiljaisuuden hintaa sä osallistumista esimerkiksi tarjoamalla on arvioitava mahdollisuuden vapaapaikkaan. Myös Nimimerkki ”Luonto on minun kirkkoni” opiskelijat ja työyhteisöt voidaan huomioikirjoitti pientuloisten mahdollisuuksista da hinnoittelussa. Talkoo- ja vapaaehtoisosallistua hiljaisuuden retriitteihin (K&k työn vaikutus retriitin hintaan on samoin 9.6.). Kiitos tästä näkökulmasta, jota myös tutkittava.
Kiitos parhaasta ilmaislehdestä, joka kotiin kannetaan; lehti on naurattanut, itkettänyt ja suututtanut! Viime viikolla Sara Tikkanen kirjoitti osuvasti (K&k 16.6.) nykytrendistä lasten ja ”etävanhemman” välisessä suhteessa. Olen itse kokenut avoeron sen kaikissa mustissa väreissään. ”Lähivanhemmuuttani” on kestänyt lähes kymmenen vuotta, koska lasteni isä ei kyennytkään huolehtimaan perheestään; vastuu lapsista jäi minulle. Taistelua tapaamisten toteutumisesta on kestänyt koko erossaolomme ajan, eikä syynä suinkaan ole halukkuuteni tuhota isä-lapsisuhde, päinvastoin! Taistomme on johtunut isän epäluotettavuudesta, epäasiallisesta käytöksestä minua kohtaan sekä alkoholin käytöstä. Olen yrittänyt keskustella, opastaa terapiaan, kertoa lasten kuulumisista kauniiseen ja lopulta vihaiseen sävyyn. Mikään ei ole auttanut. Lapset tapaavat isäänsä vain, koska hänen vanhempansa hoitavat haun ja tuonnin sekä sopivat ajat. Pahinta tässä on ollut seurata ihanien lastemme surua ja tuskaa, jota rikkinäinen perhetilanne on aiheuttanut. Itseäni on lisäksi kuormittanut henkisesti juuri näiden ex-appivanhempien käytös minua kohtaan; he puolustavat poikaansa ihan joka tilanteessa, ja heidän mielestään minä olen aiheuttanut eron ja kaiken muunkin. Toivon sydämellisesti kaikille samassa tilanteessa oleville voimia lähivanhemmuuteen ja uskon, että oikeus lopulta voittaa muodossa tai toisessa. Rakastava, mutta väsynyt äiti
Eronneiden kiusanteko osuu lapsiin Sara Tikkanen moitti Ville Rannan piirrosta lasten huoltajuuskiistoista kliseiseksi (K&k 16.6.) Kuitenkin kirjoittaja itse sortuu toinen toistaan kliseisempiin tosielämän esimerkkeihin. Jos miesten asema huoltajuuskiistoissa tai naisten väkivaltaisuus onkin noussut viime aikoina esille, niin tarkoittaako se, ettei näistä aiheista saisi puhua tai piirtää trendikkyytensä takia? Jääkin melko valjuksi toiveeksi, että myös väärinkohdeltujen isien asioiden esille tuominen johtaisi oikeudenmukaisempiin käytäntöihin viranomaisten luona. Lasten tarpeistahan tässä on ensisijaisesti kyse. Lapsella on oikeus sekä isään että äitiin eron jälkeenkin. Joidenkin viranomaisten sekä oikeuslaitoksen haperot mutu-käytännöt valitettavasti antavat mahdollisuuden käyttää lapsia kiusaamisen välineenä. On varma, että kiusaajien joukossa on sekä isiä että äitejä. Harva vanhempi suostuu myöntämään, että entiseen kumppaniin suunnattu kiusanteko lopulta osuu omiin lapsiin. Vanhempien riitaisat välit eron jälkeen traumatisoivat parhaillaan runsaan lapsijoukon elämää Suomessa. Minkä teette yhdelle näistä pienimmistä
Kerjäläisiä on ollut aina Olen skeptinen kerjäläisongelman poistumisen suhteen. Maailman sivu on ollut kerjäläisiä, jos ei muita niin onnenkerjäläisiä, ja niitä löytyy joka yhteiskuntaluokasta. Itse elän niin kädestä suuhun, että juuri ja juuri selviän. Vielä porras alaspäin, niin
olisin kerjäläinen. Leipäjonoissa ja Pelastusarmeijassa en ole käynyt vuosiin, osittain siksi, että polvet eivät kestä jonottamista. Lisäksi avustan esimerkiksi Mission possiblea sen verran, ettei minun tarvitse nähdä unissani kärsiviä silmiä, kuten Surullisen mummelin (K&k 9.6.). Kärsimys voi olla lähempänä kuin luuletkaan. Auta, jos voit!
Korttisysteemi kuuluu pula-aikaan Surullinen mummeli, ei Romaniassa kai ole elintarvikepulaa. Kyllä minäkin vähän muistan sota-ajasta. Jos toisessa kädessä oli elintarvikekortti, toisessa pikku nyrkissä piti olla raha! Marita Lehtonen
Vie vieraasi Suomenlinnaan … niin voit päästä naimisiin! Olin muuttanut työn perässä Helsinkiin, mutta silloinen poikaystäväni asui vielä Tampereella. Hän ei olisi millään halunnut muuttaa Tampereelta Helsinkiin. Odotti varmasti, että itse taipuisin muuttoasiassa. Poikaystävä oli toki vieraillut luonani Helsingissä, mutta todennut joka vierailun jälkeen, ettei Helsinki ole hänen paikkansa. Kun poikaystävä taas tuli viikonloppuvierailulle Helsinkiin, vein hänet sillä kertaa Suomenlinnaan. Oli kaunis kesäpäivä, istuimme kallioilla ja katselimme laivojen kulkua ohitsemme. Kun mies palasi Tampereelle ja soittelimme vielä toisillemme sunnuntai-iltana, niin hän tokaisi minulle puhelimessa: ”Kuule, me muutamme yhdessä Suomenlinnaan, ja menemme naimisiin.” Ei siinä voinut muuta kuin vastata yllättävästi Helsinkiin mieltyneen kosijan ehdotukseen myöntävästi. Olemme nyt olleet onnellisesti naimisissa yli seitsemän vuotta. Vaikka Suomenlinnaan emme ole vielä muuttaneet, niin miehestäni on tullut melkein stadilaisempi kuin stadilaiset itse. Maria, 37
Moni olisi voinut auttaa kiusattua Nimimerkki ”Kiva-koulu” kirjoitti (K&k 16.6.), miten oli seurannut tutun ekaluokkalaisen kiusaamista koko kuluneen kevätlukukauden. Siinä hän perää opettajan ja vanhempien vastuuta, mutta mikä on hänen oma roolinsa kiusaamisen jatkumisen suhteen? Miksi hän ei itse puuttunut asiaan, jos kerran näki tilanteen omin silmin? Miksei kukaan muu lapsen tuntenut tehnyt asialle mitään, jos kerran näki mitä tapahtui? Miksi kirjoittaja ja muut lapsen tunteneet läheiset antoivat kiusaamisen jatkua? Tehkää muille se, mitä haluaisitte muiden teille tekevän, vai miten se nyt menikään… Tiina Uimonen äiti
Televisio vaikeni Israel-marssista Kiitos Helsingin Sanomille upean Israelmarssin uutisoinnista 10.6. Samaa kiitosta en todellakaan voi antaa tv-kanaville. Torstaina 9.6. marssi 2 000 ihmistä sinivalkoisia Israelin ja Suomen lippuja liehuttaen sinisen taivaan alla laulaen rauhanlauluja, osoittaen tukea Israelille ja tuoden iloa kaupunkiin. Julisteet kertoivat meidän marssijoiden toivovan, että Israel saisi saman oikeuden puolustaa omia kansalaisiaan ja olemassaoloaan kuin muut valtiot. TV1:n, TV2:n ja MTV 3:n lähetykset vaikenivat ja näin kieltäytyivät näyttämästä tätä vaikuttavaa, sovinnollista kuvaa koko Suomen kansalle. Kysyn: kuka päättää, mikä tapahtuma ylittää uutiskynnyksen? Osanottajamäärällä ei näytä olevan yhteyttä tapahtuman julkistamiseen. Marja Mäkelä