K&k 2013 nro 2 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Erikoiskoulut houkuttelevat oppilaita » 8–9

Numero 2

Keskiviikkona 16. tammikuuta 2013

ESKO JÄMSÄ

Jaan Tammsalu: Virolaisia vaivaa henkinen ja hengellinen tyhjyys » 4–5

Rukouksen mieli Rukous on huolten jakamista ja Jumalalle avautumista » 12–13

Pelkän olemisen sietämätön vetovoima » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

”

Lainasanat

Missä on se NHL-jääkiekkoilija, joka ajaa sähköautolla näyttääkseen hyvää esimerkkiä? Tai missi, joka rak rakentaa passiivitalon?” Ympäristöasiantuntija Kati Berninger kaipaa trendinluojia sivulla 8. Ymp

Numero 2

16.1.2013 3

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

TEIJO KURKINEN / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Oleskeluyhteisö altakunnan ykköspuheessa tasavallan presidentti heitti kansakunnan sanavarastoon uudissanan oleskeluyhteiskunta. Sillä on kielteinen kaiku ja se kai kuvaa jotenkin sitä, että jotkut pyrkivät loisimaan toisten kustannuksella. Kirkko voisi vastavetona heittää peliin myönteisesti sävytetyn termin oleskeluyhteisö kuvaamaan itseään. Se voisi olla yhteisö, jossa ihmiseltä ei vaadita juuri mitään, oleskelu riittää. Kirkon kynnys on suomalaisille yleensä ylen korkea. Osittain se johtunee siitä, että ihmisillä on tunne suurista vaatimuksista, imuksista, jotka kirkon ovesta astumiseen n liitetään. Tuntuu kuin täytyisi täyttää ää joku pyhyyden mitta ennen kuin on kelpoinen käymään kirkossa. Osittain ttain voi olla arkuutta siksi, ettei halua lua leimautua kuuluvaksi joukkoon, joka tärisee omasta hurskaudestaan. n.

Rukous Ei ole pääsyä siitä, mikä on. Jos yritän väistää ja paeta, totuus odottaa kaukanakin. Olet rohkaissut katsomaan, tunnustelemaan ja tutkimaan. Onko tämä elämä sitä, jossa on hyvä hengittää? Onko tämä elämä sitä, joka avartuu ja syvenee? Onko tässä elämässä tilaa rauhalle ja hyvälle? Anna sinä minulle voimia hyväksyä todellisuus ja ryhtyä sitten muutoksiin.

Kirkossa ehkä korostuu stuu turhan paljon myös jonkinnkinmoinen puuhapuoli. Kieli on paljastavaa. Ihmisiää yritetään ”aktivoida mukaan aan seurakunnan toimintaan”. an”. On jos jonkinlaista toiminmintapiiriä ja työmuotoa. Missä hiljaisuus ja rauha? Siellä, ellä, missä Jumala on. ”Tulkaa kaa mi-

Eilen

Tänään

Ei huoli ole elon tarkoitus! Myös puutteen korvaa – hengen vapaus.

Äkkiä hänestä tuntuu, että on tärkeitä asioita, joita ei kannata sanoa. Esimerkiksi sitä ettei hän luotolaisten rakkaat kasvot nähdessään toivo heille ensimmäiseksi herätyksen loputonta itsetutkistelua. Hänen mielessään on ennemmin kristityn ihmisen vapaus.

Persialainen runoilija ja matemaatikko Omar Khaijam (1048–1131)

Ulla-Lena Lundberg: Jää. Teos & Schildts & Söderströms 2012.

nun tyköni, niin minä annan teille levon.” Pelkkä oleskelu eli viipyily, kuten piispamme sanoo, on tarpeeksi. Pahinta on, jos tulee vaikutelma, että touhukkuus tai toimeliaisuus on ääneen lausumaton, mutta rivien väliin kirjoitettu kristityn mittari. Tämä ei tarkoita, ettei seurakuntalaisten omalla vastuunkannolla ja vapaaehtoistyöllä olisi korkea arvo. Mikään vaatimus täysiveriseen yhteisön osallisuuteen se ei kuitenkaan saa olla. Meillä alkaa olla väkeviä esimerkkejä pelkän olemisen sietämättömästä vetovoimasta. Tuoreista paras on ehkä Kampin kappeli. Neljännesmiljoona ihmis ihmistä ja viisi hiirtä eivät voi olla väärässä. Lauttasa Lauttasaaren seurakunnan ja Kirkon Ulkomaanavu Ulkomaanavun lanseeraama Kirkkokahvila on toinen es esimerkki. Tämän uuden tuotemerkin ja toim toiminta- vai pitäisikö sanoa oleskelutavan soisi rrantautuvan muihinkin seurakuntiin. seurakuntiin Yhteisistä Yhteisis olohuoneista puhutaan nykyään p paljon. Kirkolla on paljon tällaiseen tarkoitukseen sopivia tiloja. Ky Kynnyksiä voisi höylätä matalamma talammaksi Kirkkokahvilan tapainen yht yhteinen tuotemerkki, jonka alle on llupa tulla mistä syystä tahansa ttai ilman mitään syytä. Voi syntyä aaito oleskeluyhteisö. Seppo Sim Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi seppo.simo

Iankaikkisesti Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. Ensimmäinen korinttolaiskirje 3: 17

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Viihtyisät tilat. Mimi Kaskinen (vas.) ja Karolina Ginman (oik.) ovat tyytyväisiä, että Kirkkokahvilan miljööseen on panostettu. He käyvät lapsineen lähes päivittäin syömässä Kaarina Aution valmistaman lounaan. Aikuisen lounaan hinta kahveineen on 6,5 euroa. Pikkulapset syövät puoleen hintaan, ja alle 3-vuotias saa ruuan aikuisen lounaan yhteydessä ilmaiseksi. Jälkiruoka maksaa 1,5 euroa.

Kirkkokahvilan tuotto menee ulkomaanapuun Lauttasaaren seurakunta ja Kirkon Ulkomaanapu kehittivät uuden Kirkkokahvilakonseptin. Teksti Noora Melaanvuo Kuva Jani Laukkanen

auttasaaren kirkolle avattiin syyskuussa Kirkkokahvila, joka on auki joka arkipäivä aamukymmenestä iltakuuteen. Tuotto ohjataan kulujen jälkeen Kirkon Ulkomaanavulle. Kaikille avoin tila madaltaa ihmisten kynnystä pistäytyä kirkolla.

– Enää ei tarvitse olla erityistä syytä tulla kirkolle. Eri-ikäiset kohtaavat täällä toisiaan, sanoo kirkkoherra Juha Rintamäki, jonka aloitteesta kahvila-ajatus sai alkunsa. Rintamäki oli nähnyt Lontoon Merimieskirkolla työskennellessään, kuinka hyvin matalan kynnyksen paikat voivat toimia. Kirkon Ulkomaanavussa ilahduttiin, kun Lauttasaaren seurakunta ehdotti yhteistyötä. – Parhaat ideat tulevat seurakunnista. Tässä saadaan nostettua esille kansainvälistä työtä, jota seurakunnat tekevät Ulkomaanavun kautta. Samalla kahvilasta on iloa seurakunnan arkipäivässä, sanoo yhteyspäällikkö Asta Turtiainen. Kirkkokahvilassa saattaa käydä päivässä parisataa ihmistä. Eniten väkeä tulee lounasaikaan kello 12–14 välillä. Emäntä Kaarina Autio on pyörittänyt lounaspalvelua Lauttasaaren seu-

rakunnassa jo 1990-luvulta alkaen. Nyt lounas on osana kahvilan toimintaa. – Seurakunnan työntekijänä pyrin kohtaamaan kävijät niin, että he tulevat toistekin. Teen työtä sydämelläni, Autio sanoo. Lounas on etenkin lapsiperheiden suosiossa. Mimi Kaskisen Adele-tytär alkaa kysellä ”Kaarinan ruokien” perään, jos väliin jää muutama kahvilapäivä. Kaskinen itse kokee henkireikänä, että pääsee kohtaamaan muita perheitä. Hän on tutustunut esimerkiksi Karolina Ginmanin kanssa, joka käy syömässä poikiensa kanssa. Ginman kertoo, että kirkolla vietetyt lounashetket auttoivat kotiutumaan Lauttasaareen ulkomaan vuosien jälkeen. Kahvilassa hänellä on tervetullut olo. – Meidät otetaan lämpimästi vastaan. Lapset saavat kivan kokemuksen kirkosta, Ginman sanoo. Eräässä toisessa pöydässä istuu sattumalta näyttelijä-laulaja Ma-

ria Ylipää. Hän on piipahtanut kahvilaan ensimmäistä kertaa. – Olen tiedostanut paikan olemassaolon. Tulen varmasti uudestaan ja otan tyttäreni mukaan, Ylipää sanoo. Myös Mikael Agricolan kirkolla syksystä 2010 toiminut Café Agricola ohjaa tuotostaan rahaa Kirkon Ulkomaanavulle. Lauttasaaren kahvilassa on kokonaan uutta sen visuaalinen ilme. Kahvilan oven löytää vihersävyisten ikkunateippausten ja kylttien avulla. Sisätiloissa on esillä tietoa ajankohtaisista avustushankkeista. Ajatuksena on, että muutkin seurakunnat voivat halutessaan perustaa oman Kirkkokahvilan ja tilata sinne samannäköiset materiaalit. Lauttasaaren lisäksi myös Keski-Porin seurakunta on jo ehtinyt hankkia kyltit ja julisteet. Kahvilakonseptin varsinaisen lanseerauksen Kirkon Ulkomaanapu

aloittaa tänä vuonna. Seurakuntien ei välttämättä tarvitse perustaa säännöllisesti auki olevaa kahvilaa. Logoa on mahdollista hyödyntää vaikkapa tilapäisissä kahviloissa tapahtumien yhteydessä. Diakoni Heidi Tirkkonen on huomannut, että kahviossa työntekijät voivat luontevasti kohdata seurakuntalaisia. Aiemmin Tirkkonen tunsi lähinnä oman työalansa asiakkaita, mutta nyt hän juttelee niin teinien kuin isoäitien kanssa. Toisinaan syntyy syvällistäkin keskustelua spontaanisti. Lounaalle tullut Hannes Pasanen kertoo ajautuneensa keskustelemaan erään pastorin kanssa siitä, mitä kirkon pitää tehdä pystyäkseen kohtaamaan ihmisiä paremmin. – Pastori osoitti elemaailmallaan, että hän on mielenkiintoinen ihminen kohdattavaksi. Kävimme hienon keskustelun, Pasanen sanoo.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Mikko Malkavaara

Ilman kohua ntian äskettäisen joukkoraiskaustapauksen raakuus kuohuttaa syystä. Minua kuohuttaa myös intialaisen kulttuurin käsittämätön naisvihamielisyys sekä täydellinen välinpitämättömyys dalitnaisiin kohdistuvasta väkivallasta. Intiassa on 92 naista sataa miestä kohden. Luku on päinvastainen kuin maailmassa keskimäärin. Naisvihamielisyys on suurinta maan pohjoisosissa, joissa sataa miestä kohden on selvästi alle 90 naista. Tyttösikiöitä abortoidaan ja tyttövauvoja tapetaan. Myös nuorten aviovaimojen onnettomuudet ovat kohtuuttoman yleisiä. Kastittomat eli dalit-naiset ovat omassa kategoriassaan. Intian ihmisoikeuskomission mukaan kolme dalit-naista raiskataan joka päivä. Saastaisina pidettyihin daliteihin kohdistuneita rikoksia ei yleensä ilmoiteta eikä niitä selvitetä. Poliisit, asianajajat

Intian ihmisoikeuskomission mukaan kolme dalit-naista raiskataan joka päivä.”

”

ja tuomarit kuuluvat ylempiin kasteihin ja ovat usein haluttomia tutkimaan daliteihin kohdistuneita rikoksia. Vain harvat tapaukset päätyvät tuomioon saakka. Naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on alistamista ja hyväksikäyttöä, mutta epäinhimillisyys toimii myös yhteiskunnallisena mekanismina. Raiskaamista käytetään kokonaisten dalit-yhteisöjen nöyryyttämisen välineenä, jotta nämä eivät vaatisi oikeuksiaan. Kastittomuuden seuralainen on prostituutio. Suuri osa Intian ja Nepalin prostituutioon pakotetuista ihmiskaupan uhreista on daliteja. Äärimmäisen köyhillä perheillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin myydä lapsensa. Prostituutio on joillekin dalit-yhteisöille leimaava yhteinen ammatti. Euroopan parlamentti antoi joulukuussa 2012 päätöslauselman, jossa se tuomitsi daliteihin kohdistuvan väkivallan ja vaati Intian hallitukselta toimia kastikysymyksessä. Mielipiteenilmaus nousi uutisista, dalit-naisten joukkoraiskauksista Haryanan osavaltiossa sekä 1 500 dalit-perheen kodin tuhoamisesta Tamil Nadun osavaltiossa. Kansainvälinen tiedotus Intian ihmisoikeustilanteesta on riittämätöntä. Erityisen huonosti raportoidaan kastin roolista. Koska se kuuluu intialaiseen todellisuuteen, sen vaikutus olisi selvitettävä aina. mikko.malkavaara@diak.fi Kirjoittaja on kirkollisyhteiskunnallinen moniottelija, tutkija ja opettaja.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Viron kirkko nousua nuor Viro on yksi Euroopan maallistuneimpia yhteiskuntia. Teksti ja kuva Vesa Keinonen

2,3 milj. M

Vatikaanin uusien tilastojen mukaan paavi Benedictus XVI:n kohtasi viime vuonna arviolta 2,3 miljoonaa ihmistä Vatikaanissa ja paavin kesäasunnon kaupungissa Castel Gandolfossa järjestetyissä tapahtumissa.

aan luterilaisilla seurakunnilla on kova työ palauttaa maanmiestensä mieliin, mistä kristinuskossa on kyse. Toivoa kuitenkin on. Nuoria tulee toimintaan mukaan. Jopa uusi kirkko on nousemassa Tallinnaan.

Virossa toimeentulosta huolehtiminen ja elintason kohentaminen ovat ajaneet hengellisten ja henkisten arvojen ohi. Maan vuosisatoja vanha luterilainen perinne on haastettu monin tavoin. Taustalla vaikuttaa vuosikymmenien neuvostomiehitys. Sen aikana monet virolaiset menettivät kosketuksen kristinuskoon. Maan itsenäistyminen uudelleen vuonna 1991 tapahtuikin viime tipassa. Useimmiten isoäitien jälkeläisilleen välittämä kristinusko on säilynyt hengissä. Kristinuskosta kiinnostuneille pitää Virossa tavallisesti alkaa kertoa siitä alkeista lähtien. Maan kouluista vain alle prosentti järjestää uskonnonopetusta. Lapsista kastetaan vähemmän kuin kymmenesosa. Kristityistäkin

moni tuo lapsensa kasteelle vasta kouluiässä tai jättää kokonaan kastamatta. Rippikouluja järjestetään jonkin verran. Vuonna 2011 Virossa konﬁrmoitiin noin 1 500 ihmistä, joista suurin osa aikuisia. Viron luterilainen kirkko ponnistelee eteenpäin, vaikka sen resurssit ovat pienet. Nuoria vastuunkantajia on kuitenkin astumassa esiin, ja uudenlaiset hengelliset tapahtumat vetävät väkeä. Tuoreita toimintamalleja tuo etenkin Tallinnan ydinkeskustan Jaanin seurakunta. Sen kirkkoherra Jaan Tammsalu on yksi maan tunnetuimpia pappeja. Hänet valittiin vuonna 2011 Viron vuoden papiksi. Jaanin seurakunta isännöi muun muassa Tuo-

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Kristuspäivä. Tallinnan Kristuspäivä oli rohkaiseva kokemus koko maan kristityille. Järjestelyissä saatiin virka-apua myös Viron puolustusvoimilta. Varusmiehet kantoivat muun muassa kuntien lippuja.

Merkittävä tapahtuma Viron kirkolle oli heinäkuussa järjestetty kansainvälinen Heartbeat Tallinn -tapahtuma. Sen järjesti evankeliointiin keskittynyt ja yhteiskristillinen Agape Viro yhteistyössä Agape Europen, Viron eri kirkkokuntien ja monen yhteistyökumppanin kanssa. Osallistujia oli yli 10 000 noin kolmestakymmenestä maasta. Vastuunkantajiksi oli nostettu virolaisia nuoria. Heartbeatin aikana kristinuskoa tuotiin näkyvästi esiin Tallinnan kaduilla ja myös mediassa. Ote oli korostetun nykyaikainen. Esimerkiksi ydinkeskustan Vapauden aukiolla kristityt nuoret järjestivät konsertteja ja esittivät katutanssia. Viikon kansainväliset osallistujat jalkautuivat näkyvästi myös sairaaloihin ja vankiloihin.

”

Tuomasmessusta on tullut suosittu Tallinnassa.”

hakee ista masmessua, joka on tullut Tallinnassakin suosituksi. – Trendi Virossa on se, että ihmisillä ei ole aikaa syventyä oikeastaan mihinkään. Tämä koskee kristinuskon lisäksi muitakin henkisiä asioita, esimerkiksi kirjojen lukemista. Elämäntyyli on maassamme nyt todella nopea, Tammsalu kuvaa. Luterilaisen kirkon resurssit Virossa ovat pienet. Verotusoikeuttakaan ei ole. – Todella harva seurakunta maalla pystyy edes lämmittämään kirkkojaan. Talvisin siellä hytistään paksut vaatteet päällä, Tammsalu kertoo. Kaikista vaikeuksista huolimatta Tallinnaan on suunnitteilla jopa aivan uusi kirkko. Se tulee suomalaistenkin hyvin tuntemaan Mustamäen kaupun-

ginosaan. Siellä kaksi vuotta toiminut luterilainen seurakunta on saanut kokoontua tähän asti kaupungin virastotalolla. Tallinnan kaupunki on lahjoittanut seurakunnalle tontin kirkon rakentamiseksi. Kirkon rahoitusta kerätään muun muassa gospelkonserteilla. Työn alla on kirkon suunnittelukilpailu, mutta lahjoittajia kaivataan edelleen. – Kotiryhmästä alkaneella Mustamäen luterilaisella seurakunnalla on diakoninen näky, ja se tekee vahvaa rukoustyötä Taizén hengessä. Se antaa hyvän esimerkin jäsenkadosta kärsiville virolaisseurakunnille. Uusia kristittyjä kastetaan, kertoo Tallinnan Tuomasmessua aloittamassa ollut Pia Ruotsala Suomen Lähetysseurasta.

Kristittyjen juhlaviikko huipentui lauantain Kristuspäivään Tallinnan Lillekülan jalkapallostadionilla. Upeassa kesäsäässä paikalle tuli noin 5 000 ihmistä. Kristuspäivä oli sveitsiläisen ja suomalaisen esikuvansa mukaan monipuolinen kokonaisuus, jossa vaihtelivat hengelliset puheenvuorot, rukousjaksot sekä tasokkaat musiikkiesitykset. Erityisesti yhteislaulujen aikana virolaiset näyttivät olevansa edelleen vahvaa laulajakansaa. Ekumeenisessa mielessä Heartbeat-tapahtuma oli Viron kirkolle merkittävä. Sitä oli valmistelemassa laaja joukko erilaisia kristillisiä toimijoita. Varsinkin Kristuspäivän aikana ekumeenisuus korostui. Stadionilla puhuivat ja rukoilivat monien kirkkokuntien sekä kristillisten järjestöjen edustajat. Heartbeat Tallinn -tapahtuman ja Kristuspäivän syvemmät vaikutukset jäävät myöhemmin nähtäväksi. Jaan Tammsalu on mittavista haasteista huolimatta optimistinen. – Virolaiset voivat vielä huomata, että heidän henkisessä elämässään vallitsee tyhjyys. Ja jos jossakin on tyhjiö, se on aina mahdollista myös täyttää, Jaanin seurakunnan kirkkoherra uskoo.

Kirkkovaltuusto sai poistaa tukensa lähetysjärjestöiltä Helsingin hallinto-oikeus päätti joulukuussa, että Helsingin seurakuntayhtymän yhteisellä kirkkovaltuustolla oli oikeus lopettaa rahallinen tuki lähetysjärjestöiltä, joiden suhtautuminen naispappeuteen tai seksuaalivähemmistöihin poikkeaa Helsingin kirkon linjasta. Tasa-arvo ja perusihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat Helsingin kirkolle tärkeitä arvoja. Kirkkovaltuusto päätti marraskuussa 2011, että sen avustukset Sanansaattajille, Suomen Evankelisluterilaiselle Kansanlähetykselle ja Evankelis-luterilaiselle Lähetysyhdistys Kylväjälle lakkaavat

asteittain vuoteen 2014 mennessä. Rahat on siirretty Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle. Päätöksestä valitettiin Sanansaattajien osalta. Hallinto-oikeuden mukaan kirkkovaltuuston enemmistö on kuitenkin voinut perustellusti katsoa, että Sanansaattajat suhtautuvat varauksellisesti seksuaalivähemmistöihin. Yhteinen kirkkovaltuusto poisti samoin perustein tukensa Suomen Luterilaiselta evankeliumiyhdistykseltä sekä Svenska Lutherska Evangeliförening i Finland -järjestöltä jo vuonna 2007.

Presidentti rohkaisee yhteisöllisyyteen Presidentti Sauli Niinistö on allekirjoittanut rukouspäivän julistuksen, joka luetaan kaikissa seurakunnissa 18.1. tai sitä lähimpänä sunnuntaina. Julistus avaa vuosittain 18.–25. tammikuuta vietettävän ekumeenisen rukousviikon. Rukouspäiväjulistus rohkaisee vahvistamaan oikeudenmukaisuutta ja yhteisöllisyyttä omassa lähiympäristössä. Esimerkiksi kadotettu vanhemmuus, koulukiusaaminen, rasismi, päihderiippuvuus tai kyvyttömyys pärjätä arjessa voivat olla seurauksia ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemuksista. ”Liian monta kertaa se on purkautunut silmittömänä väkivaltana ja peruuttamattomina veritekoina. Nuorten syrjäytyminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on polttava ja velvoittava haaste meille kaikille”, julistuksessa sanotaan.

Julistus kehottaa vahvistamaan kaikkien perusoikeuksia, kuten tasa-arvoa, oikeutta liikkua ja tavoitella turvallista ja hyvää elämää. Rukouspäiväjulistus jatkaa vuosittaista tapaa, jota valtionpäät ovat noudattaneet vuodesta 1621. Siitä alkaen rukouspäiviä on vietetty säännöllisesti. Nykyisin rukouspäiviä on vuoden aikana kaksi: ekumeenisella rukousviikolla 18.1. ja ekumeenisella vastuuviikolla 24.10. Rukouspäiväjulistuksen valmistelu siirtyi vuonna 2003 valtiolta kirkoille uuden perustuslain ja uskonnonvapauslain tultua voimaan. Vuoden 2004 julistus oli ensimmäinen Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) valmistelema, ja sen allekirjoittaminen jäi tasavallan presidentin henkilökohtaisesti ratkaistavaksi. Presidentti Niinistö jatkaa edeltäjänsä tapaan perinnettä allekirjoittamalla julistuksen.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Kuka päättää lähetysrahoista? Seurakuntien ei pidä leimata lähetysjärjestöjä harhaoppisiksi, kun päätetään tuesta, sanoo piispa Jari Jolkkonen. Teksti Tommi Sarlin

elsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston päätökset evätä tuki naispappien tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksia polkevilta lähetysjärjestöiltä on poikinut samansuuntaisia päätöksiä ainakin Vantaalla ja Espoossa. Muualla maassa on nähty myös vastareaktioita, joissa seurakunnat ovat tukeneet boikotoituja järjestöjä. Ennen joulua Kuopion seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto

eväsi avustuksen Suomen Luterilaiselta Evankeliumiyhdistykseltä. Tukikeskusteluun osallistunut piispa Jari Jolkkonen sanoo Kirkko ja kodissa, että seurakunnat saavat päättää, mitä lähetysjärjestöä ne tukevat. Päätökset on kuitenkin perusteltava hyväksyttävästi. – Jos lähetysjärjestö on kirkolliskokouksen hyväksymä ja sitoutuu kirkon lähetysstrategiaan, seurakuntien luottamuselinten tehtävänä ei ole jakaa järjestö opillisesti oikeisiin tai vääriin, Jolkkonen sanoi Kirkko ja kodin haastattelussa.

Leikkauksia ajavat ovat Jolkkosen mukaan itse tehneet asiasta opillisen esittäessään, että lähetysjärjestöistä viisi edustaa ”syrjivää oppia”. Kirkkolain mukaan opillinen rajanveto kuuluu kirkolliskokoukselle. – Oppia koskeva keskustelu kuuluu kaikille. Tilanne muuttuu kuitenkin sekavaksi, jos jokainen seurakunta alkaa asettaa ylimääräisiä oppikriteerejä tai kiistellä, mitkä järjestöt ovat harhaoppisia. Kirkkolain mukaan kirkolliskokous päättää kirkon opin tulkinnasta ja yhteistyön perusteista toisten kirkkojen kanssa. Tätä periaatetta haluan kunnioittaa. Kysymys opin muuttumattomuudesta ja muuttuvuudesta on noussut viime vuosina eri tavoin esiin. Naispappeuspäätöksestä 1986 papin viran ajateltiin kuu-

luvan opin muuttumattomaan osaan ja viranhaltijan sukupuoli opin muuttuvaiseen osaan. Sekä opissa että etiikassa katsottiin olevan muuttuvia ja muuttumattomia osia. Kun marraskuussa 2010 kirkolliskokous salli seksuaalivähemmistöihin kuuluvien puolesta rukoilemisen, asiaa katsottiin koskettavan myös kirkon oppia. Koska kirkolliskokous ei kuitenkaan muuttanut oppia, asiasta päätettiin yksinkertaisella enemmistöllä. Helsingin seurakuntien kirkkovaltuusto on käyttänyt omaa harkintaa, kun se on jakanut lähetysrahoja. Älä alistu -kampanjan yhteydessä käydyssä tukikeskustelussa yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen totesi 18.4 2011 Kirkko ja kaupungissa, että seksuaalisten vähemmistöjen kohtelu on eettinen ky-

Hengelliset tilaisuudet HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 16.1. klo 19 Seurat Su 20.1. klo 16 ja 18 Seurat Ma 21.1. klo 19 Seurat Hakavuoren kirkossa

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

/HVWDGLRODLQHQ

886+(5b<6 Fredrikinkatu 61 B Seurat 20.1 klo 14 Ei ole toista evankeliumia Gal. 1:1-24 Kaisa ja Erkki Halme Kuvia Burundista

HERÄNNÄISSEURAT

Kylpyhuoneremontit vastuullisesti ”avaimet käteen” –periaatteella lähes 20 –vuoden kokemuksella!

OFFSEASON –KAMPANJA: Kampanja etuna lattialämmitys veloituksetta kylpyhuoneremontin yhteydessä!

Su 20.1. klo 10 Kirkkopyhä Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaankatu 22, Vantaa. Saarnaa Eveliina Ojala. Kirkkokahvit ja seurat. klo 18 Järvenpäässä, Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3. klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5.

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 Kevätkauden messut alkavat Lähetyskirkossa. Su 20.1. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Pyydä tarjous ja hyödynnä kampanja etu!

ESIRUKOUSILTA

WWW.BLOSIUS.FI Petri Takkula • Projektipäällikkö • Puh. 041 440 2311 • petri.takkula@blosius.ﬁ

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 22.1. klo 19 Ulla-Christina Sjöman, Söderström. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.ﬁ tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 5.2. Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

symys, ei opillinen. Kirkko ja kodissa kirkolliskokousedustaja Johanna Korhonen ja Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Sari RomanLagerspetz kirjoittavat, että ”kristinopin ja kristillisen etiikan omakohtainen pohdinta on kristityn oikeus ja velvollisuus. Luottamushenkilöillä on siihen päätöksiä tehdessään erityinen velvollisuus.” Heidän mukaansa ”syrjiviä oppeja levittävä lähetystyö on pahimmillaan hengenvaarallista”, eikä suomalaisten tule sitä rahoittaa. Kirjoittajien mielestä lähetysbudjeteista päättämistä ei pitäisi leimata ”opilliseksi kysymykseksi.” He epäilevät, että näin päätösvalta halutaan tarkoituksella siirtää seurakunnilta kirkolliskokoukselle ja piispainkokoukselle.

Digitaalikolehti tuottaa Ruotsalaisessa Romelandan seurakunnassa on kerätty muutaman kuukauden ajan kolehti digitaalisesti. Kokeilu on ollut menestys: kirkkokansa on lahjoittanut rahaa selvästi aiempaa enemmän, kun on saanut käyttöönsä taulutietokoneen, kortinlukijan ja seurakunnalle räätälöidyn sovelluksen. Uusi keräystapa on lisännyt esimerkiksi ystävyysseurakunnalle lahjoitettuja varoja noin 40 000 kruunua eli yli 4 600 euroa. Kolehti kerätään niin, että kirkossa kävijät voivat suorittaa maksun tietokoneella kirkon eteistilassa. Kolehdin voi antaa siihen varattuna aikana tai jumalanpalveluksen jälkeen. Pankki perii lahjoituksista 2,75 prosentin rahansiirtomaksun. Järjestelmää kehutaan tietoturvalliseksi. Seurakunta ei saa tietää lahjoittajien henkilöllisyyttä. Asiasta kertoi Suomessa uutispalvelu Kotimaa24.

Bongaa kirkko -opas julki Kirkon turistityö on tänäkin vuonna mukana Helsingin messukeskuksessa 17.–20.1.2013 järjestettävillä matkamessuilla. Kirkon osastolla 7F11 voi levähtää kahvikupin äärellä ja tutustua samalla turistien ja ulkosuomalaisten parissa tehtävään suomenkieliseen kirkolliseen työhön. Bongaa kirkko -taskuopas julkistetaan messuilla. Taskuoppaasta on hyötyä kaikille, jotka käyvät kirkossa turistina tai seurakuntalaisena. Sen avulla voi perehtyä kirkkojen monimuotoiseen symboliikkaan niin ulkomailla kuin kotimaassa. Messuosaston työntekijöiden kanssa voi keskustella kirkkokokemuksesta. Heiltä saa neuvoja esimerkiksi kirkollisen vihkimisen järjestämisestä ulkomailla ja vinkkejä suomenkieliseen messuun osallistumisesta ulkomailla. Vuonna 2013 Matkamessujen teema on Matkalla on kasvot – Social Journey.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Kahdesti päivässä on muistettava harjata hampaat. Kahdesti vuodessa Salla Salmenkivi matkaa Mongoliaan edistämään hammasterveyttä. Kuvauspaikkana on Helsingin kaupungin liikkuva suunhoitoyksikkö Liisi.

Tehtävä Mongoliassa Kun Salla Salmenkivi näki lehti-ilmoituksen, hän tiesi heti, että siinä se oli. Hänen tehtävänsä. Teksti Outi Reinola Kuva Jani Laukkanen

aanko esitellä: Mongolian lääketieteellisen yliopiston kunniaprofessori Salla Salmenkivi. Tittelin haltija naurahtaa. – Ei nyt siitä aloiteta. Aloitetaan tärkeimmästä eli johdatuksesta! Hyvä on. Sitä varten on palattava hetkeksi vuoteen 1995, jolloin erikoistumisopintonsa juuri loppuun saanut hammaslääkäri Salmenkivi mietti ammattiuransa jatkoa. Hän oli 32-vuotias kahden lapsen äiti, jota odotti opetus- ja tutkimustyö Yhdysvalloissa. Perhe oli valmiina matkaan. Mutta jokin hiersi. – En saanut rauhaa sydämeeni. Jouduin pyytämään lisää miettimisaikaa USA:n päästä. Sitten postiluukusta kopsahti lehti, jonka sivuilla etsittin suun terveydenhuollon projektin vetäjää Mongoliaan. Salmenkivi tiesi heti, että siinä se oli: hänen tehtävänsä. Suomesta projektia rahoitti Ulkoministeriön kehitysyhteistyön osasto, ja toimeenpaneva elin oli FIDA. – Aivan kuin minut olisi siihen valmistettu. Ammatillisesti se oli täydellinen jatkumo sille, mitä olin tehnyt; olinhan erikoistunut kliiniseen hammashoitoon ja sisälläni asui pieni opettaja. Myös aikataulut sopivat yhteen täydellisesti. – Mutta kaksi viikkoa kävin keskusteluja Jumalan kanssa. Vaikka luotin siihen, että Jumala pitäisi lapsistanikin huolen,

jouduin luopumaan joistakin henkilökohtaisista haaveistani. – Mieheni Mika, joka on kasvanut lähetystyössä Thaimaassa, kannusti matkaan ja mutisi ainoastaan, että olisi se voinut olla lämpimämpikin paikka, Salmenkivi muistelee. Alkeelliset olot Mongoliassa vaativat totuttelemista. Puolet pääkaupungin Ulan Batorin väestöstä asui jurtissa, paimentolaisten teltoissa, ja lämmitti asumustaan kaikella, mitä löytyi: autonrenkailla, kivihiilellä, jätepuulla. Sakeaa savua oli kaikkialla. Sulkeutuneet sosialismin vuodet näkyivät paimentolaiskansan asenteissa ja taidoissa, sillä länsimaisesta kehityksestä oli olemassa vasta aavistus. – Vaikka Mongolia on viisi kertaa Suomea suurempi maa, siellä oli tuolloin vain tuhat kilometriä päällystettyä tietä. Ilmassa lentävä Gobin aavikon hiekkapöly ja kivihiilen katku aiheuttivat sen, että kotona oli joka päivä luututtava. Töitä riitti. Salla Salmenkivi perusti yliopistoon jatkokoulutusyksikön. Mitään ei ollut valmiina: ei rakennusta, ei toimitiloja, ei henkilökuntaa eikä nykyaikaista tietotaitoa hammashuollosta. – Vasta projektin lopussa ymmärsin, että paikallisen kulttuurin vuoksi ei olisi tullut kuuloonkaan, että olisin kouluttanut itseäni vanhempia ihmisiä! Nuorissa oli se hyvä puoli, että he eivät olleet vielä ehtineet oppimaan väärille tavoille. – Länsimäisestä hammashoidosta ei tiedetty juuri mitään. Ientulehdusta saatettiin hoitaa valohoidolla, juurikanavia täyttää sementillä. Paikalle tultiin toisinaan puolelta päivin, vaikka aamulla piti aloittaa. Myös korruptio kukoisti. Perhe asui Ulan Batorissa viisi vuotta. Tuona aikana Salla Salmenkivi ehti jatkokouluttaa uuden polven hammaslääkäreitä ja vakiinnuttaa klinikan aseman. Hänen miehensä, datanomi ja merkonomi Mika Salmenkivi, oli korvaamaton apu laitteiden asennuksessa, huollossa ja projektin hallinnossa. Lapset kävivät kansainvälistä koulua ja viihtyivät. Mutta miten turvata työn jatkuvuus? Salmenkivi päätti,

että jotain on keksittävä, vaikka rahoitus loppuikin. Yhdessä paikallisten kanssa Ulan Batoriin perustettiin yksityinen DEGFIM-hammasklinikka, jonka kautta yhteydenpito oppilaisiin jatkui. – He kutsuivat itseään ”Sallan lapsiksi”, joten en kai minä voinut lapsiani hylätä! – Kaikki olivat tottuneet siihen, että kun ulkomaalaiset projekti-ihmiset lähtevät, toiminta loppuu ja rahat päästään jakamaan. Ihme oli suuri, kun tässä ei käynytkään niin. Paikallisten pyynnöstä Salmenkivi jatkoi klinikan konsulttina ja opettajana Suomesta käsin. Yhteydenpito sujui Skypen ja sähköpostin avulla. Edelleen hän käy Mongoliassa kahdesti vuodessa. Konsultointimatkoja on vuoden 2001 jälkeen kertynyt 24 reissua. Vuonna 2008 Salmenkivi siirtyi klinikan toimitusjohtajaksi. – Siellä tarvitaan eniten apua hallinnollisissa tehtävissä. Yrittäminen ja yrityksen pyörittäminen on yhä vierasta, samoin talousajattelu. Juuri kielsin tiukasti sähköpostilla klinikkaa maksamasta yhdenkään työntekijän asunnon käsirahaa. Me emme ole pankki vaan työpaikka. Työ ulkomailla ei kerryttänyt Salmenkiville varallisuutta vaan söi sitä. – Me jouduimme käyttämään apuna omia säästöjä, koska vuokran jälkeen palkastani jäi käteen neljän ihmisen elämiseen vain 1 000 dollaria kuussa. Salla Salmenkivi näkee hammaslääkärin työnsä kiitoksen aiheena. Oma vastaanotto mahdollistaa myös sen, että hän voi matkustaa säännöllisesti Mongoliaan. Parin kolmen viikon tulonmenetys ei haittaa. – Mitä se merkitsee sen rinnalla, että saan tehdä tarpeellista työtä, ja perheemme tulee toimeen. Länsimaissa materialismi sokaisee ihmiset ja estää heitä joskus tekemästä mielekkäitä valintoja. – Tuntuu hyvältä, kun olen saanut tehdä jotain, millä on vaikutusta monen ihmisen elämään.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Soittajan peruskoulu Porolahden peruskoulun musiikkiluokalla voi opiskella esimerkiksi viulunsoittoa koulupäivän lomassa.

Kaupungin kasvo: Kati Berninger

Hiilineutraalius saisi tulla muotiin – Missä on se NHL-jääkiekkoilija, joka ajaa sähköautolla näyttääkseen hyvää esimerkkiä? Tai missi, joka rakentaa passiivitalon? Ympäristöasiantuntija Kati Berninger kaipaa julkisuuden henkilöiltä roolimalleja ilmaston lämpenemisen hillitsemistyössä. Paljon arkisia, hyvin toimivia esimerkkejä Berninger on kyllä löytänyt syksyllä ilmestyneeseen kirjaansa Hiilineutraali Suomi. Miten luodaan ilmastoystävällinen yhteiskunta. Hankala sana hiilineutraali tarkoittaa, että ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja tuotetaan vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan. – Energiantuotanto, rakentaminen, liikkuminen ja ruoka ovat tärkeimmät asiat, joissa tarvitaan uudenlaista trendiä, Berninger näkee. Uusiutuvan energian käyttöönoton tieltä pitäisi raivata esteitä. Esimerkiksi tuulivoimahankkeita on vireillä paljon, mutta lupa- ja YVA-menettelyt kestävät vuosia. – Sen sijaan Tanska tuottaa jo 24 prosenttia sähköstään tuulivoimalla. Ihmiset perustavat tuulivoimaosuuskuntia ja saavat siitä tuloja. Tai tuulivoimarakentajat maksavat paikallisyhteisölle, Berninger kertoo. Koska öljyn käyttöä on vähennettävä, henkilöautoiluakin olisi syytä vähentää. – Selvähän se, että monissa töissä auton käyttö on välttämätöntä ja haja-asutusalueilla myös. Mutta moni meistä voisi lisätä arkiliikkumisessa joukkoliikenteen käyttöä ja pyöräillä ja kävellä enemmän. Kati Berningerillä on ajokortti, ja perheellä on autokin. – Useimmiten se kyllä seisoo paikoillaan. Mutta sienimetsään sillä pääsee hyvin, hän naurahtaa. Taloudellinen ajotapa voi tuoda 10–15 prosentin säästön bensankulutukseen. EU-määräysten ansiosta Suomessakin on pakko myydä biopolttoaineita. Kaksi vuotta käytössä olleet E10- ja E5-polttoaineet vähentävät osaltaan tieliikenteen päästöjä.

Myös liikkumista voidaan vähentää. Berninger suosittelee lämpimästi työelämään videokonferensseja. Kun hän itse osallistuu esimerkiksi asiantuntijatyöryhmän kokouksiin maa- ja metsätalousministeriössä, siellä on aina videoyhteys muutaman ihmisen kanssa, jotka eivät matkusta paikan päälle. – Moni suomalainen virkamies lentää viikoittain Brysseliin. Varmasti osa kokouksista voitaisiin hoitaa etänä, Berninger ehdottaa. Rakentamisessa huomio kiinnittyy nyt talojen energiatehokkuuteen. Uusista pientaloista yli puolet on jo matalaenergiataloja. Vanhoista rakennuksista pystytään saneeraamaan passiivitaloja, jotka tarvitsevat niukasti energiaa lämmitykseen ja valaistukseen. Sen sijaan nollaenergiatalot, joka tuottavat energiaa yhtä paljon kuin kuluttavat, ovat vielä harvinaisia. Ruokavalinnat herättävät aina intohimoja. Kati Berninger ottaa yhden esimerkin: vuonna 1993 suomalaiset söivät lihaa 62 kiloa henkeä kohden, mutta vuonna 2008 jo 75 kiloa. – Kehitys on hurja. Näin suuri lihankulutus ei ole terveellistä ihmiselle eikä ilmastolle, sanoo ympäristöasiantuntija, joka kokkaa silloin tällöin myös liharuokia. Miksi sitten pitäisi nähdä kaikki tämä muutoksen vaiva? – Jotta olisi mahdollista rajoittaa ilmastonmuutos ihmiselle siedettävälle tasolle. Nyt juuri on mahdollista toimia, Berninger kannustaa. Asun kerrostalossa Helsingissä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Meillä on viljelypalsta ihan kodin vieressä.

P.S.

Nautin hiihtämisestä. Haastan kaikki vaihtamaan sähkönsä ekosähköön. Tilaajien määrä kertoo, että ”vihreälle” sähkölle on kysyntää. Eira Serkkola www.facebook.com/hiilineutraalisuomi

Teksti Noora Wikman Kuva Esko Jämsä

tä-Helsingin Musiikkikoulun, IHMUn käytävillä vilisee nuoria muusikonalkuja. IHMU-koulussa järjestetään Porolahden peruskoulun musiikkipainotteinen opetus, joka muista musiikkiluokista poiketen aloitetaan jo ensimmäisellä

luokalla. Kaikki koulun oppilaat soittavat jotakin soitinta, ja soittotunnit on järjestetty musiikkiopiston opettajien kanssa osaksi koulupäivää. – Meillä olisi vielä välitunti, mutta nämä tulevat aina vähän ajoissa tänne, toteaa soitonopettaja Tarja Nyberg 4.-luokkalaisten kontrabassotunnin tohinassa. Kontrabasistin alut harjoittelevat joululoman jälkeen uutta kappaletta. Muutaman harjoituskerran jälkeen Nyberg kysyy, kuinka moni tuntee jo osaavansa harjoitellun osuuden. – Teoriassa osaan, mutta käytännössä en, julistaa Markus Ihanus, 10. Markus kertoo valinneensa soittimekseen kontrabasson, koska ei tykkää viulusta ja sello on liian pieni. – Basso on hyvä soitin. Siinä ei ole liikaa kieliä, mutta ei myöskään liian vähän. Ja se on pehmeämpi kuin viulu. Porolahden peruskoulun musiikkiluokalle pääsee, vaikkei vielä osaisi soittaa mitään. Oma soitin valitaan yhdessä opettajien kanssa. – Yhdellä luokalla on aina viisi eri soitinryhmää. Ensi syksynä alkavalla luokalla ne ovat viulu, kontrabasso, huilu, klarinetti ja kitara. Jokaiseen ryhmään tulee noin viisi lasta, eli luokalla on 25 oppilasta, selittää vs. apulaisrehtori Heidi Viksten.

– Meillä on ajatus, että musiikki on yksi oppiaine muiden joukossa. Jos oppilas päättää, että musiikki on hänen juttunsa, me haluamme tarjota mahdollisuuden siihen samalla lailla kuin muidenkin aineiden kohdalla. Muilla musiikkiluokilla opetus alkaa vasta kolmannella luokalla, eivätkä oppilaat koulun puitteissa harjoittele yksittäisiä soittimia. – Isoin ero tavalliseen musiikkiluokkaan on se, että soitinryhmällä on kolme kertaa viikossa pienryhmätunti soitonopettajan kanssa, Viksten jatkaa. – Sen lisäksi heillä on kaksi tuntia viikossa normaalia musiikinopetusta, niin kuin tavallisellakin musiikkiluokalla. Siitä, että soittotunnit on otettu osaksi koulupäivää, on etua niin oppilaille kuin opettajillekin. Yhdessä soittaminen lisää motivaatiota ja iloa ja antaa potkua kotiharjoitteluun. – Ei tämä poista kotityötä, mutta kun asioita on ensin yhdessä pohjustettu, niihin on helpompi tarttua kotona. Lisäksi meillä on ajatus, että soittoläksyt ovat yhdet läksyt muiden joukossa, Heidi Viksten sanoo. Ryhmässä tapahtuva opetus ei korvaa yksityistunteja, mutta ne antavat tukea ja lisämotivaatiota soittamiseen. Ryhmätunnit ovat hyvä kokemus myös opettajille, sillä useampi viikkotunti antaa mahdollisuuden tarkempaan paneutumiseen. Lapset myös oppivat toisiltaan paljon. – On tosi kiva nähdä oppilaita useamman kerran viikossa. Se mahdollistaa sen, että ei ole kiirettä vaan voi ihan rauhassa opetella asioita, opettaja Tarja Nyberg kertoo. Oppilaaksi IHMU-kouluun voi tulla mistä tahansa kaupunginosasta ja Helsingin ulkopuoleltakin. Musiikkiluokan oppilaat valitaan

Kulmilla: Meilahden sairaala

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

”Rati-riti-ralla.” Jenna Mikkanen näyttää taitojaan kanteleen soitossa. Musiikinopettaja Lotte Lehikoinen pitää neljännen luokan tuntia.

soveltuvuuskokeen kautta, mutta lapsen ei tarvitse osata vielä soittaa mitään. – Soveltuvuustesteissä katsotaan, että lapsella olisi edellytykset musiikin opiskeluun. Että se soittaminen ja musiikin tekeminen olisi luontevaa. Jos nähdään, että se olisi lapselle työlästä, niin tämä koulu ei palkitse lasta, Viksten sanoo. Musiikkipainotteinen koulunkäynti vaatii lapselta ja perheeltä jokapäiväistä työskentelyä soittoläksyjen parissa. – Sitten tulevat tietysti soitinhankinnat ja kun päästään musiikin maailmaan sisälle, niin tulee konsertteja ja muuta sellaista. Siitä syntyy sellainen uusi, oma maailma perheeseen. Samalla tavalla kuin vaikkapa liikunnan harrastuksestakin, Viksten sanoo. Kaikki opiskelu IHMU-koulussa on ilmaista, vanhemmille tulee maksettavaksi ainoastaan musiikkiopiston lukukausimaksu. IHMU-koulu onkin ainoa koulu Suomessa – ja itse asiassa koko Euroopassa, jossa saa vastaavan musiikkikoulutuksen ilmaiseksi. Toisin kuin voisi luulla, kaikista oppilaista ei tule ammattimuusikkoja, vaikka heillä peruskoulun päättyessä onkin valtava tekninen osaaminen. Kymmenvuotiaalla kontrabasisti Markus Ihanuksella tosin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös musiikki. – Musta tulee musiikinsoittaja tai opettaja, nuori mies pohtii.

Painotettu opetus ■ Painotetun opetuksen voi peruskoulussa aloittaa joko 1., 3. tai 7. luokalla. ■ Ensimmäisellä luokalla painotettu tarjonta sisältää ainoastaan kieliä (englanti, saksa, espanja ja mandariinikiina) sekä Porolahden peruskoulussa musiikkia. ■ Kolmannelta tai seitsemänneltä luokalta alkavassa painotetussa opetuksessa valikoima laajenee kielistä, liikunnasta, kuvataiteesta ja tietotekniikasta aina tanssiin, matematiikkaan, mediakasvatukseen ja moneen muuhun. ■ Kaikkiaan Helsingissä 21 koulua tarjoaa jonkinlaista painotettua opetusta. ■ Kolmannelta luokalta alkavaa musiikkipainotteista opetusta tarjoavat Laajasalon peruskoulu sekä seuraavat ala-asteen koulut: Kaisaniemi, Oulunkylä, Pakila, Suutarila, Vallila ja Vuosaari.

Viikon fakta ANU HEIKKINEN

Valoja tornissa Alkuillan pimeydessä autot suihkivat lenkkeilijän ohi pitkin Paciuksenkatua. Meilahden sairaala-alueen kohdalla katse kohoaa väkisinkin ylös petollisen liukkaasta jalkakäytävästä. Edessä kohoaa rakennustelineiden ympäröimä Meilahden tornisairaala, jonka hupun alta tuikkivat sadat pyöreät valopisteet. Vuonna 1965 avatun sairaalan peruskorjaus käynnistyi toissa syksynä ja jatkuu ensi vuoden kesäkuuhun saakka. Jättimäinen työmaa on energiatehokkaan työmaavalaistuksen edelläkävijä. Bonuksena rakennus muuttuu pimeällä näyttäväksi valoteokseksi. Perinteisten hehkulamppujen, halogeenien ja loisteputkien sijaan 15-kerroksisen ja 54 metriä korkean sairaalan rakennustelineitä valaisee noin 450 led-lamppua. Led-järjes-

telmä laskee valaisun energia- ja huoltokustannukset viidennekseen. Iltakymmenen ja aamukuuden välillä ei työskennellä, ja valot sammutetaan. Remontista huolimatta sairaalassa toimivat edelleen muun muassa leikkaus- ja anestesiaosasto sekä teho-osastot. Vuodeosastoja on siirretty väliaikaisesti viereiseen siipirakennukseen ja muihin sairaaloihin. Korjaustöiden jälkeen Jaakko Paatelan ja Reino Koivulan suunnittelema Meilahden valkoinen maamerkki avautuu ulkoisesti tutussa, mutta sisältä täysin uudistetussa asussa. Anu Heikkinen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

168 660 Vuonna 2011 Helsingissä kävi töissä 168 660 ulkopaikkakuntalaista. Heistä valtaosa, 98 500 henkilöä, asui Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa. Kehysalueelta kulki Helsinkiin töihin yli 39 000 ihmistä ja muualta maasta lähes 31 000. Helsingistä matkusti muualle töihin 70 569 ihmistä; pääkaupunkiseudun muihin kuntiin 55 000 ihmistä, kehyskuntiin 6 500 ja kauemmas 9 100 ihmistä. Kaupungin rajan ylitti työmatkallaan lähes 238 600 henkeä päivittäin.

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 34/2012

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Asiaviihdettä natseista KIRJA Toisessa maailmansodassa Argentiina muodostui keskeiseksi natsien tukijaksi ja tukikohdaksi. Kun kolmas valtakunta tuhoutui, Argentiinassa vuonna 1943 sotilasvallankaappauksen tehnyt Juan Perón tarjosi natsitiedemiehille ja -insinööreille turvapaikan voidakseen hyödyntää heidän taitojaan teollisuudessa ja armeijan tutkimuksissa. Argentiinan salainen poliisi johti Euroopassa ”rottalinjaksi” sanottua verkostoa, joka auttoi natseja pakenemaan sotarikostuomioistuinta. Perón oli liittoutunut katolisen kirkon kanssa, ja monet luostarit ja rukoushuoneet Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa toimivat salaisen poliisin turvakoteina, joista natseja salakuljetettiin tekaistujen henkilöllisyyksien avulla Etelä-Amerikkaan. Vatikaanin sekaantuminen natsien pakoon oli osa katolisen kirkon taistelua kommunismia vastaan. Yksi pakenijoista oli SS-Obersturmbannführer Adolf Eichmann, juutalaisten kansanmurhan operatiivinen johtaja. Hän pääsi Punaisen ristin passilla Argentiinaan. Amerikkalaisen toimittajan Neal Bascombin (s. 1971) jo vuonna 2009 ilmestynyt mutta vasta nyt suomennettu Tähtäimessä Eichmann – Pahamaineisen natsirikollisen metsästys kertoo dokumenttidekkarin tyyliin tarinan siitä, miten Israelin tiedustelupalvelun agentit saivat siepattua Eichmannin kesäkuussa 1960. Bascomb käyttää aika tavalla värikynää kuvaillessaan, milloin Eichmannin ”kädet vapisivat” tai miten hän sytytti tupakan. Teos on silti tärkeissä kohdissaan dokumentoitu tarkasti, ja sen lähteenä ovat holokaustista selvinneiden todistukset sekä Eichmannin oi-

Sakastissa nauretaan

keudenkäynnin materiaali. Niin sanotuksi asiaviihteeksi teksti on sujuvaa. Siinä missä Hannah Arendtin kuuluisa Banality of Evil jättää vaikutelman tasapainoisesta ja psykiatrien mielestä terveestä Eichmannista, Bascombin teos synnyttää kuvan häikäilemättömästä psykopaatista. KIRJA Saksalla on keskiajan Hansa-kauppiaista asti ollut merkittävä vaikutus Suomeen. 1800-luvulta alkaen sotaisa saksalainen kasvatusihanne löi leimansa suomalaisiin, ja vuoden 1918 kuningashankkeessakin radikaali oikeisto halusi Suomen hallitsijaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin. Saksa näkyy myös maamme arkkitehtuurissa, ja kansallisﬁlosoﬁksi kutsuttu J. V. Snellman oli hegeliläinen. Aihepiirin moniulotteisuutta ajatellen on pettymys, että tietokirjassaan Suomi ja Hitlerin Saksa 1933–1939 historioitsija Osmo Hyytiä tyytyy isoilta osin vain lehdistökatsaukseen. Sanomalehtien reaktioista kulloisessakin tapaukseen ei oikein välity 1930-lukulainen henki, jossa tärkeä osa oli oikeistolla. Suomi ei ollut immuuni eurooppalaisen natsismin ja fasismin vaikutuksille. Peruslinjan eli valtion pyrkimyksen puolueettomuuteen 1930-luvun lopussa Hyytiä kuitenkin välittää lukijalle, ja asian harrastajalle kirja varmaan on mukava lisä hyllyssä. Juhani Huttunen Neil Bascomb: Tähtäimessä Eichmann. Pahamaineisen natsirikollisen metsästys. Suom. Ari Ahola. Gummerus 2012. 433 s., 28 e. Osmo Hyytiä: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933–1939. Minerva 2012. 303 s., 29,90 e.

Selkeän palautteen sai vaalisaarnan pitäjä, joka saarnaa lopetetellessaan lausui: – Minulla olisi vielä paljon sanottavaa, mutta eihän tässä nyt voi pitemmälti jatkaa... – Puhu nyt vain suusi puhtaaksi, et sinä toista kertaa tässä kirkossa puhukaan, kuului ääni kirkonpenkistä.

Miksi Anna pettää? 1870-luvulla ilmestynyt Leo Tolstoin kertomus Anna Kareninan ja kreivi Aleksei Vronskin lemmestä on ikikiehtova. Edelleen on arvoitus, miksi Anna luopuu aivan kaikesta rakkautensa tähden. Teksti Marja Kuparinen

oe Wrightin ohjaama elokuva Anna Karenina (2012) nostaa jälleen kiehtovalla tavalla esiin aviollisen uskollisuuden, rakastumisen, intohimon, omantunnontuskien ja anteeksiannon elementit. Katsojasta ja hänen kokemuksistaan riippuu, miten hän Annan ratkaisuihin suhtautuu. Anna elää taloudellisesti turvatuissa oloissa vähän kuivakkaan ja hallitun virkamiehen Aleksei Kareninin vaimona ja heidän 8-vuotiaan poikansa äitinä. Anna matkustaa ﬁlmin alussa Moskovaan tyynnyttelemään veljensä Stepan Oblonskin uskottomuudesta seurannutta aviokriisiä. Matkalla hän tapaa kreivi Aleksei Vronskin, ja parin katseet uppoavat kohtalokkaasti toisiinsa. Kotona Pietarissa tilanne alkaa pian kiristyä huipentuakseen tanssiaisiin, joissa Vronski hylkää häneen ihastuneen Kittyn ja

tanssittaa Annan antautumisen rajoille. Samoissa tanssiaisissa Tolstoin alter egoksi mainittu maatilanomistaja Konstantin Levin saa Kittyltä rukkaset ja vetäytyy loukkantuneena ja surevana maaseudulle. Tarina seuraa erityisesti näitä kahta parisuhdetta. Pian Anna on aviomiehensä asettaman valinnan edessä: Anteeksianto on mahdollinen, jos Anna luopuu tunteittensa kohteesta ja täyttää aviolliset velvollisuutensa. Muussa tapauksessa Anna saa lähteä ja joutuu menettämään poikansa. Anna valitsee rakkauden, eikä siitä hyvää seuraa. Pietarin ja Moskovan tapahtumat on sijoitettu ikään kuin vanhaan teatteriin, jossa yläluokka esittää osansa niin kuin tapana on ja säätyläisille sopii. Lisäksi Wright panee tarinan henkilöt välillä tyyliteltyyn pyörivään liikkeeseen toistensa ympärille. Liikkeen pyörre huipentuu tanssiaisissa, joiden jälkeen Annalla ei ole enää paluuta entiseen. Oikeat ja pienoisjunat jyskyttävät elokuvan lumisessa maise-

Kohtaokas sivusilmäys. Anna Karenina (K

massa ja jo alusta lähtien saadaan vaikuttavaa näyttöä junan pyörien kyvystä ratkaista ihmiselämän solmuja. Levinin (Domhnall Gleeson) kotona sen sijaan aukeavat arot ja pellot, vilja tuleentuu ja sumu leviää aamuisin aukeille. Realistiset kuvat korostavat oikeaa, aitoa elämää. Tälle miehelle rakkaus on enemmän sielunkumppanuutta kuin leiskuvaa intohimoa. Hän on mutkaton, uskollinen ja rehti. Levinin ajatusten on katsottu heijastelevan Leo Tolstoin omia käsityksiä: aitous ei löydy kau-

Melkein mahdoton KIRJA Tieto, jonka mukaan Stieg Larssonin Millennium-trilogia tehdään myös sarjakuvaksi, tuntui ensin mahdottomalta. Miten sarjakuva voisi välittää pientäkään osaa kirjojen paikoin verkkaisesta mutta jännittävästä juonesta, pitkistä keskusteluista, ihmisten ajatuksista puheiden vaiettua, ihmissuhteista ja kaikesta tiedosta, jota Larsson juonen kehittelyn lomaan solmi? Entä miten kävisi kirjan keskuksen, monisärmäisen nuoren naisen Lisbeth Salanderin? Taipuisiko hän sarjakuvamuotoon vai tulisiko hänestä eloton nukke? Mielessä vilahtivat myös epäilevät ajatukset erinomaisen kirjasarjan ryöstöviljelystä. Kun

yksi on rakentanut hyvän juonen, muiden on helpompi sitä hyödyntää. Sarjakuvasovituksen on tehnyt Denise Mina, skotlantilainen dekkaristi ja näytelmäkirjailija. Hän on tietoisesti feministi niin kuin Larssonkin. Niin romaanissa kuin sarjakuvassakin saadaan monia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun miehet vihaavat naisia ja ne, joilla valtaa on, käyttävät sitä omaksi edukseen. Ensimmäinen osa sarjakuvaa vie paikoin lähes samoihin näkymiin kuin Niels Arden Oplevin ohjaama elokuva Miehet jotka vihaavat naisia. Varsinkin Henrik Vangerin kotitalo ja sen sisustus on kuin suoraan elokuvasta. Muiden tekemä karsinta on kätevää.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

K eira Knightley) on käynyt Moskovassa sovittelemassa huikentelevaisen veljensä aviokriisiä. Matkalla hän tapaa kreivi Vronskin ja menettää mielenrauhansa.

pungista vaan työstä ja yksinkertaisesta elämästä maalla. Onko Anna sitten huikentelevainen ja halujensa vietävissä ilman, että hän osaa varautua seurauksiin? Wrightin Anna on ainakin vilpittömän yllättynyt, kun skandaali puhkeaa Pietarin oopperassa. Eräs katsoja tiivistää tilanteen hyvin: Ei se ollut niin pahaa, että Anna petti vaan se, ettei hän noudattanut sääntöjä. Ja säännöt ovat naisille ja miehille hyvin erilaisia. Kaunis Anna – niin kuin muut-

kin tarinan naiset – elää maailmassa, jossa miehet laativat lait ja valvovat niiden noudattamista. Matthew Macfadyen riehakas Oblonski ei katso voivansa naisiin menevälle luonnolleen mitään. Dolly-vaimo (Kelly Macdonald) suostuu miehensä krooniseen uskottomuuteen, Kitty (Alicia Vikander) sortuu suruun, kun hänet jätetään julkisesti houkuttelevamman mahdollisuuden vuoksi. Annalla (Keira Knightley) itselläänkään ei ole muuta mahdollisuutta kuin suostuminen sovinnaisuuteen ja itsensä kieltäminen

tai vapauteen murtautuminen ja sosiaalinen itsemurha. On tiettyä uljautta tavassa, jolla Anna etsii elämäänsä tilaa olla ja hengittää. Loppua kohti sääli häntä kohtaan vain kasvaa. Emmekö me omissa ratkaisuissamme tee samaa kuin Anna 1870-luvulla: yritämme löytää elintilaa tälle ainutkertaiselle elämällemme, joka on niin pian ohi? Elokuvan tyylittely tuo sen lähemmäs nykyaikaa. Teatterimiljöö toimii ja avaa mielenkiintoisia siirtoja kohtauksesta

toiseen. Ratkaisu on taloudellinen eikä katsojan tarvitse tyytyä pelkkään epookkiin. Keira Knightley on vakuuttava ja herkkähermoinen Anna, jonka iho ja mieli kaipaavat pohjattomasti kosketusta. Aaron TaylorJohnson on Vronskina kovin söpö pikkuviiksineen, sänkykamarisilmineen ja vaaleine kiharoineen, mutta itse en löytänyt hänestä suuren rakastajan vetovoimaa. Tai ehkä en vain usko intohimoon, joka leiskahtaa sekunnissa tuntemattomaan ihmiseen. Jude Law Annan aviomiehenä

on jäykkä, mutta aina ehdottoman korrekti. Alun jyrkkyydestä huolimatta hänessä on myös ymmärrystä, sillä hän sallii jopa rakastajan saapumisen Annan sairasvuoteen äärelle. Anna Kareninan tarina ei ole mikään muinaisjäänne, vaikka naisen asema ja yhteiskunnan arvot ovat suuresti muuttuneet. Wrightin Anna on etsinnässään ja rohkeudessaan kovin moderni hahmo. Hänelle tekisi mieli sanoa: ”Elämä jatkuu, vaikka Vronski tekeekin jo lähtöä. Kyllä sinä selviät yksinkin.”

yritys Sarjakuva-versiota lukee ensi kerralla hämmentyneenä, sillä kirjat ja elokuvat ovat luoneet omaan päähän niiden henkilöistä selvän tulkinnan. Asianajaja Nils Bjurmanin hahmo on kuvissa tehostetun niljakas. Piirtäjät panevat ison vaihteen päälle myös kuvatessaan Lisbethin kärsimyksiä Bjurmanin makuuhuoneessa. Sama silmille ryntäävä ote on käytössä, kun Lisbeth kostaa kokemansa. Muuten Leonardo Manco ja Andrea Mutti vaihtelevat kiitettävästi kuviensa latausta ja tyyliä. Ja mikä parasta, kirjasta löytyy myös mukavasti hengittäviä sivuja, joilla ei puhuta sanaakaan. Stieg Larsson kuvaa Lisbeth Salanderia nuorena naisena, joka ihmissuhdevaikeuksistaan

huolimatta ei koskaan ollut uhri eikä varsinkaan hakenut apua viranomaisilta. He olivat aiheuttaneet hänelle jo ihan tarpeeksi pettymyksiä. Tätä neuvokkuutta myös Denise Mina tavoittelee. Sarjakuvalta on ehkä kohtuutonta vaatia samaa kuin kirjalta. Lisbethin kohdalla hänen hahmonsa typistäminen ulkoiseksi toiminnaksi tuntuu harmilliselta, kun hänen viehätyksensä kirjassa on niin paljon ajatuksissa ja tunteiden kehityksessä. Marja Kuparinen Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia. Sarjakuvasovitus – osa 1. Teksti Denise Mina, suomentanut Ville Viitanen. Piirrokset Leonardo Manco ja Andrea Mutti. WSOY 2012.

Holhoojan otteessa. Asianajaja Nils Bjurman himoitsee avuttoman oloista holhokkiaan, mutta kokee yllätyksen toisensa jälkeen.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Sinä itse olet rukous Rukous ei ole sitä mitä sanot tai teet, vaan sitä mitä olet. Siksi on mahdollista rukoilla lakkaamatta. Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuva Esko Jämsä

avallinen ihminen ei ehdi työnsä, harrastustensa ja ihmissuhteidensa keskellä koko ajan tavoitella taivaita. Silti kristillisen elämän ihanteena on puhuttu lakkaamattomasta rukouksesta. Eikö sellainen kuulu luostareihin? Perustelut ja estelyt eivät tehonneet ainakaan apostoli Paavaliin, joka kehottaa Raamatussa rukoilemaan lakkaamatta. Tämä lausahdus on eri aikoina synnyttänyt rukousliikkeitä ja poikinut rukousryhmiä, joiden hyvä tarkoitus on saattanut muuttua vaatimukseksi. Rukouksesta tulee silloin uskonnollinen suoritus, johon sydän ei ehdi mukaan tai rukousmylly, joka jauhaa sanoja automaattisesti ulos. Aito rukous lähtee tarpeesta ja mahdollisuudesta pitää yhteyttä Jumalaan, joka näkee minut joka hetki. Kuva rukoilijasta hiljaisessa huoneessa pää painuneena on ehkä perinteisen harras, mutta monen todellisuudelle vieras. Rukous ei ole ensisijaisesti sitä, että panen käteni ristiin ja esitän asiani jäsentyneesti Jumalalle. Rukouksen näkyvän puolen takana on Jumalan Henki, joka on yhtä lähellä kuin ilma, jota hengitän. Vaikka kaikki mahdollisuudet hiljentymiseen vietäisiin pois, vaikka kirkot suljettaisiin ja ympäröivä elämä olisi yhtä sekasortoa, se ei estäisi rukousta, jossa jättäydytään Jumalan varaan. Mutta miten se tapahtuu? Me tarvitsemme hiljaisuutta, jossa lakkaamme keskustelemasta muiden kanssa ja lopetamme tilanteiden hallinnoimisen. Ilman sitä kadotamme oman keskuksemme ja Jumalan äänen. Päivittäisen siunauksen pyytämisen tai hiljentymisen lisäksi jää silti yhä jäljelle kysymys lakkaamattomasta ru-

Sydämen rukous. Miten arkielämässä voi tavoittaa Jumalan todellisuuden ja elää sen keskellä? Kysymys on luottamuksesta ja oivalluksesta:

”

Ihmisen sisimmässä on salainen rukous, josta hän ei itsekään tiedä.”

kouksesta. Miten arkielämän keskellä voi päästä tasolle, jossa Jumalan todellisuus on kaiken keskellä koko ajan mukana?

Samaan kysymykseen etsi vastausta parisataa vuotta sitten köyhä venäläinen kulkija. Hänen vaiheistaan kertovaan kirjaan Vaeltajan kertomukset viitataan usein, kun puhutaan rukouksesta. Kertomuksen vaeltaja lähtee etsimään selitystä jumalanpalveluksessa kuulemiinsa sanoihin ”rukoilkaa lakkaamatta”. Hän kuulee puheita ja luentoja rukouksen hedelmistä ja valmistautumisesta rukoukseen löytämättä kuitenkaan vastausta polttavimpaan kysymykseensä. Lopulta vaeltaja tapaa erakkovanhuksen, joka antaa hänelle tyydyttävän selityksen. Lakkaamaton rukous tarkoit-

taa ihmisen sydämessä taukoamatta toimivaa rukousta, jonka tavallisin sanallinen muoto kuuluu: ”Herra Jeesus Kristus, armahda minua.” Lakkaamaton rukous on mahdollinen, koska se ei ole sidottu ulkoisiin olosuhteisiin vaan sydämeen. Tätä lyhyttä rukousta ja tarvetta jatkuvaan rukoukseen pohditaan Vaeltajan kertomuksissa monin tavoin. ”Ihmisen sisimmässä on salainen rukous, josta hän ei itsekään tiedä. Se vain panee rukoilemaan, kunkin kykynsä ja taitonsa mukaan.” Kirjassa viitataan myös Filokaliaan, pyhien ortodoksiisien teksteihin, jotka antavat ohjeita hengelliseen elämään. ”On opittava kutsumaan avuksi Jumalan nimeä useammin kuin hengitämme, koko ajan, joka paikassa ja kaikissa toimissa”, neuvoo tuo hengellisten kirjoitusten kokoelma. Monille rukous-sana edustaa hurskautta, aamu- tai iltarukousta, raamatunlauseita tai jumalanpalveluksia. Jotain, joka on irrallaan arkisen elämän rytmistä. Kaikilla näillä tavoilla voi toki rukoilla, mutta sydämen ruko-

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Mitä rukous hyödyttää? Jumalalta voi pyytää mitä tahansa: lottovoittoa, rohkeutta, syövän paranemista tai kärsivällisyyttä. Tärkeintä on, että rukoillessaan ihminen on rehellinen. Teksti Juhani Huttunen

uta raha-asioissa ja anna sopua ja rakkautta.” ”Pyydän esirukousta pienen tyttäreni johdosta, jolla on 40,5 astetta kuumetta. Tätä ennen kolme korvatulehdusta ollut.” ”Ota pois halu juoda alkoholia – kokonaan.” ”Anna voimaa olla rehellinen ja reilu.” Helsingin seurakuntien uudella esirukouskanavalla itkumuuri.fi kuka tahansa voi kirjoittaa anonyyminä esirukouspyynnön. Haluttaessa rukous välitetään kirjoittajan osoittamaan seurakuntaan, jolloin rukous voidaan lukea esimerkiksi messussa tai muussa tilaisuudessa ääneen. Rukouksen voi myös julkaista Itkumuuri.fi-sivulla. – Sivusto avattiin viime vuoden elokuussa, mutta sitä ennen vastaava esirukouspalvelu oli Helsingin seurakuntien uskotoivorakkaus.fi-sivulla, kertoo Helsingin seurakuntien verkkopappi Markus Kartano. – Tähän mennessä Itkumuuriin on tullut noin 1 170 rukouspyyntöä. Näistä netissä julkaistavaksi on pyydetty reilut 500 rukousta. Esirukouspyyntöjä voi edelleen jättää perinteiseen tapaan kirkkojen eteisissä oleviin rukouspyyntölaatikoihin. – Netin kautta rukouspyynnön voi kuitenkin lähettää mistä tahansa. Sivusto toimii myös älypuhelimissa, Kartano sanoo.

minä itse olen sanaton rukous, jonka Jumala tuntee.

”

Olen itse se rukous, jonka Jumala tuntee.”

us on enemmänkin ikään kuin siirtymistä Jumalan huoneeseen ja asumista siellä kokoaikaisesti.

Rukous nousee usein avuttomuudesta ja hädästä, mutta vielä enemmän se on sydämen laatu tai mielentila. Lakkaamaton rukous ei ole vain erityisen hurskaiden etuoikeus, vaan se on kaikessa yksinkertaisuudessaan jokaisen ulottuvilla. Kyse ei ole siitä, kuinka kauan tai usein ihmisen pitäisi rukoilla. Monesti rukousta verrataan hengitykseen, joka on niin itsestään selvää, ettei siihen tule edes kiinnittäneeksi huomiota. Yhtä luonnollisesti tarvitsemme rukousta, jotta Jumalan tahto voisi tapahtua elämässämme eikä asioiden paljous hautaisi meitä alleen. Rukoussanoilla lienee eniten merkitystä meille itsel-

lemme. Hätääntyneenä huudan, ahdistuneena huokailen, epätietoisena sopertelen ja hyvänä päivänä kiitän. Kaikkien erilaisten rukousten ilmentymien lisäksi voin etsiä sellaista mielentilaa, jossa olen itse se rukous, jonka Jumala tuntee. Tässä todellisuudessa koko elämäni ja ajatteluni on kuin rukousta Jumalan läsnäolossa. Kotien rukouskirja sanoo sen näin: ”Minä lepään heikkoudessani ja ahdistuksessani / ja ajelehdin pimeässä. / Minun pitäisi varmaan rukoilla, / mutta minussa ei ole ainoatakaan sanaa. / Ja mitä minä rukoilisin, / mitä minun pitäisi rukoilla, / mitä minä uskaltaisin rukoilla. / Mutta ethän sinä, Jumala, tarvitse sanoja. / Minä itse olen sanaton rukous. / Jumala, älä jätä silmistäsi minua, / pimeässä ajelehtivaa rukousta.” Virikkeenä käytetty seuraavia kirjoja: Filokalia, 1. osa. Valamon ystävät ry 1981. Henry J. M. Nouwen: Ainoa tarpeellinen. Gummerus 2002. Vaeltajan kertomukset. Otava 1977. O. Hallesby: Rukouksen maailmasta. WSOY 1970.

Rukoilemisen mielekkyys voi herättää epäilyä. Tehoaako rukous? Joku voi myös arkailla oman rukouksensa tasokkuuden kanssa. Isossa katekismuksessaan Martti Lutherkin sivaltelee mehukkaasti: ”On kyllä eittämätön totuus, etteivät ne pälpätykset ja hoilaamiset, joita tähän mennessä on kirkoissa ja muualla rukouksina esitetty, ole mitään rukouksia olleet.” Luther sohi keskiajan katolilaisia pappeja. Mutta mikä on hyvää ja laadukasta rukoilua? Kirkon jumalanpalveluselämästä ja spiritualiteetista vastaava työalasihteeri, pastori Terhi Paananen ei arvottaisi rukouksia hyviin ja huonoihin. – Ihminen voi rukoilla myös kömpelösti. Hän voi pyytää, että lapsi pääsee kokeista läpi. Eikä se ole arvottomampi kuin rukous, jossa meditoidaan ilman sanoja. Ihmiset rukoilevat eri tavoin. Itse asiassa Jumalalta voi pyytää ihan mitä tahansa – myös sellaista, mistä varmasti tietää, ettei se toteudu. – Mutta samalla avaat ovet sellaiselle, mistä et tiedä, mitä siitä seuraa, Paananen sanoo. Tärkeintä Paanasen mielestä onkin, että rukous on rehellinen. Ihminen kertoo rukoillessaan enemmän itsestään kuin Jumalasta. – Rukous ei ole loitsu, jossa taiot jonkin asian tapahtumaan. Paanasen mukaan Jumala ei edes tarvitse rukouksiamme: kaikkitietävä Jumalahan tuntee ihmisen tarpeet ennen kuin tämä edes ymmärtää pyytää mitään. – Sitä vastoin me ihmiset itse tarvitsemme rukousta, jotta tulemme tietoisiksi tarpeistamme. Jo pelkällä tietoiseksi tulemisella on parantava vaikutus, Paananen sanoo. Tästä on helppo päästä esirukouksen merkitykseen: kun yksilö omassa rukouksessaan tulee tietoiseksi omista tarpeista, esirukouksessa tullaan tietoiseksi toisten tarpeista. – Esirukous on sitä, että antaa toisen ihmisen hädän koskettaa ja tulla iholle. Siihen liittyy paljon rakkautta sitä kohtaan, jonka puolesta rukoilee.

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220. To 17.1. klo 11.45–12.45. Hakasenioritlauluryhmä jatkaa harjoituksiaan. Klo 13 Torstaikerho. Diakoninen vanhustyö, diakonissa Heli Salo. Su 20.1. klo 12 Messu. Sami Lahtinen, teol.opisk. Kari Kaipainen ja Olli Mönttinen. Klo 12 Pyhäkoulu lapsille messun aikana. Ke 23.1. klo 18 Raamattupiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 16.1. klo 18.30 Kirkkomusiikin juuret ja kukinnot. Kirkollinen konserttimusiikki. Kirkkoherra, TT Hannu Vapaavuori. Klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen. To 17.1. klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä. Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee. Seppo Lappalainen ja Sofia Tolonen. Pe 18.1. klo 9.30 Lasten kirkkohetki. Lapset ovat tärkeitä. Miira Muroma-Nikunen, Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen. Su 20.1.klo 10 Messu. Sami Lahtinen, teol.opisk. Kari Kaipainen ja Olli Mönttinen. Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee. Anne-Maria Ranta-aho, Hanna Autio sekä Joonas Vapaavuori ja Elsa Sihvola, sello. Ti 22.1. klo 13 Lähetyspiiri. Laura Leipakka, Suomen Pipliaseura. Ke 23.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Joka päivä Herra siunaa. Marja Heimala-Pelkonen, Helsingin Raamattukoulu. Klo 18.30 Keskiviikon keskustelut. ”Syyllisyys, synti ja häpeä”. Vieraana professori Paavo Kettunen. Klo 20 Iltamessu. Teol.opisk. Kari Kaipainen, saarna ja Miira Muroma-Nikunen, liturgia sekä Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1.

Pe 18.1. klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä. Su 20.1. klo 12 Messu. Miira MuromaNikunen ja Hanna Autio. Ma 21.1. klo 13 Tapaamistupa. Klo 19 Miesten keskustelupiiri. Ti 22.1. klo 9 Sauvakävely ja aamupuuro.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki

Ma 21.1. klo 12 Ajankohtaisia asioita.

Seurakunnissa tapahtuu 17.1.— 23.1. Ti 22.1. klo 12 Topeliuksen Välskärin kertomuksia, Mikko Paloniemi.

Su 20.1. klo 10 Messu, Tikkanen, Jari Koivistoinen, kahvihetki.

Tulossa

Kulosaaren seurakuntatalo

Vertaistukiryhmä sinulle, jonka omaishoitajuus on päättynyt omaishoidettavasi jouduttua laitoshoitoon. Ryhmä kokoontuu 14.2., 14.3., 11.4. ja 23.5. klo 13–15 Lassilan seurakuntakodissa. Ohjaajina: diakoni Sanna Laiho ja sosiaaliohjaaja Katja Heinänen. Ilm. ja tied. Katja Heinänen p. 09 3102 4213. Tönön hiihtoloman päiväleiri 18.– 22.2. päivittäin klo 9–16.30. Hinta 30e. Ilmoittautuminen 21.1.–10.2. osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga, tytöt ja pojat. Lisätietoja Milla Mansukoski p. 050 380 2307 tai milla.mansukoski@evl.fi. Haagan ja Pitäjänmäen seurakuntien diakoniatalvileiri 4–8.3. Lahden Siikaniemessä. Leirin hinta 130 e sis. kuljetuksen, majoituksen ja täysihoidon 2 hh. Tied. ja ilmoittautumiset 15.2. mennessä Sanna Laiho (Haagan srk), p. 09 2340 3228 tai Seija Widberg (Pitäjänmäen srk), p. 09 2340 5648.

Herttoniemi

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio) To 17.1. klo 9.30–12 Perhekerhon ja klo 13–14.30 Torstaikahvilan kevätkausi alkaa.

Ma 21.1. klo 12 Päiväkansa 60+, iloinen porukka ikäihmisille. Ti 22.1. klo 10 ja 10.30 Muskarit ja perhekerho klo 12 asti. Klo 11.30–15 Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e. Jumppa klo 10–11 ja kuntosali klo 9–15, maksuttomia. Klo 18. Kangaspuukerho. Kaikki kangaspuilla kutojat ja siitä kiinnostuneet, tervetuloa. Tied. Päivi 2340 3616.

Myllypuron kirkko

Ravintola Tornitupa

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

■ Haapaniemenk. 7–9

tio) Su 20.1. klo 12 Lähetyspyhän jumalanpalvelus, Leena Piirainen (Venezuela, SLS), Tikkanen, Lemponen, kahvihetki. To 17.1. klo 10 Perhekerhon kevätkausi alkaa. Klo 10.15 Lastenkirkko, Huima. Pe 18.1. klo 16 Kodittomien yö. Ruokailu, iltahartaus, mahdollisuus yöpymiseen ja saunomiseen. Tied. Karolina Puuska 09 2340 3331 Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333

Ke 23.1. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Kallio

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. AvoinVirasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta Päivystävä pappi viraston aukioloaikatso www.facebook.com/lapyska koina, p. 2340 3602. tai www.mestat.fi/mestat Diakonian ajanvaraus ma, ti, to Ajanvaraus diakonin vastaanklo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 otolle Kulosaari p. 09 2340 3618. Tapaamiset ma, ti, 4118, Herttoniemenranta Seurato klo 10–12, ke klo 14– p. 09 2340 3341, Myllykunnat 16. puro ti ja to klo 9–10 puhelimitse p. 09 verkossa: www. Kallion kirkko 2340 3337 tai kirkolla. helsinginseura- ■ Itäinen papink. 2, Diakoniapäivystys p. 2340 3620. AvoinHerttoniemen kirkolla kunnat.fi na ma–pe klo 12–17, la– ke klo 14–16. Perhediasu klo 10–18. koni 09 2340 3381 To 17.1. klo 18 Keskiaikainen Viikkotoiminta jatkuu norhiljainen rukouslaulumessu. maalisti, ilmoitetaan kerran kuuPartti. Esilauluryhmä Anima mea, joht. kaudessa Hilkka-Liisa Vuori. Klo 17.30 alk. rukousHerttoniemen kirkko laulumietiskely. Partti. ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 Pe 18.1. klo 12 Kristittyjen ykseyden (suntio) rukoushetki. Männistö, Raamat. Su 20.1. klo 10 Messu, Rautiainen, JerkSu 20.1. klo 10 Messu. Lindfors, Mänku, Lemponen, kahvihetki. nistö, van Santen, Oksanen, avustaja Pe 18.1. klo 10 Perhekerhon kevätRiikka Uoti. Kirkkokahvit. kausi alkaa. Ke 23.1. klo 13 Eläkeläisten piiri poikkeuksellisesti Vihreässä salissa, 2 krs. Herttoniemenrannan Klo 17.15 Choral Evensong. Evening kappeli prayer & coffee fellowship in english. ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 Alppilan kirkko (suntio) ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna Su 20.1. klo 18 Tuomasmessu, Gospel ma–pe klo 9–15. Clock -yhtye, Kira-Mia Tuisku, Tikkanen. Su 20.1. klo 11 Vironkielinen messu. To 17.1. klo 9–11 Vauvaperhekerho Raamat, Rannak. Kirkkokahvit. Klo 13 Kulosaaren kirkko Kiinankielinen jumalanpalvelus. ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sunHuang, Wu. Klo 16 Messu. Hakkari-Ohtio) mero, Siljander, Oksanen. Kirkkokahvit.

Taivaan tähden

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28

Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9. Ti 22.1. klo 15 Lähetys- ja Jerusalem-piiri ja klo 17 Rukouspiiri, Leena Järvenpää.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A

To 17.1. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Musiikkileikkikoulut alk. 28.1. Osassa ryhmistä tilaa. Tied. ja ilm. p. 050 380 3252, tytti.friberg@evl.fi.

Kristillinen Työväen yhdistys ■ Torkkelink. 11

Ke 23.1. klo 18 alk. viikoittain Raamattupiiri, Kari Kurka.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2

Ti 22.1. klo 8.30 Aamumessu. Esa Siljamäki, Tommi Varis.

Kallion kirkossa. Pyhät tanssit ovat rukousta ja meditaatiota liikkeessä. Ne ovat kirkon varhaista perinnettä ja sopivat kaikille iästä ja kunnosta riippumatta. Tanssitaitoa ei tarvita. Kynttilänpäivän pyhät tanssit la 2.2. klo 12–16 Alppilan kirkon kappelissa. Hinta 25 e sis. kahvia, teetä ja hedelmiä. Ilm. 23.1. mennessä. Ohj. past., tanssinopettaja, ohj. Sanna Bäckvall. Mukana past. Päivi Hakkari-Ohmero. www. backvall.se/sv/koko.html. Pyhät tanssit -ryhmä to klo 7.2.–21.3. klo 17.30–18.30 Alppilan kirkon kappelissa. Viikoittain kokoontuvassa ryhmässä tanssit ja melodiat tulevat tutuiksi. H. 25 e. Ilm. 30.1. mennessä. Ohj. tanssinohjaaja, teol. yo Tiina Sara-aho. Kuka minä olen – työssäni ja yksityisesti? Työnohjauksellinen ryhmä taide- ja hahmoterapian menetelmin joka toinen keskiviikko 30.1., 6.2., 20.2., 6.3., 20.3. ja 3.4. klo 14–17 Kallion kirkossa. Tavoitteena työssä jaksaminen ja uusien voimavarojen löytäminen. Sopii auttamis- ja vuorovaikutusammateissa toimiville. Huom. ennakkoilmoituksista hieman poikkeavat kokoontumisajat. H. 230 e sis. kaikki taidetarvikkeet. Ohj. psyko-, taide-, pari- ja seksuaaliterap. Ann-Marie Breitenstein. Scrab and Chat -leikekirjakurssit I ) la 2.2. klo 11–17 ja su 3.2. klo 12–16. II ) to 21.3., 4.4. ja 18.4. klo 18–21. Teemme leikekirjaa elämästämme leikaten, liimaten, kirjoittaen ja piirtäen. II kurssi sopii jatkokurssiksi. Maksuton. Ennakkoilm. Ohj. diakoni, kirj. ohj. Nina Klemmt. Torstaisin mukana Kirsi Virtanen.

Muuta toimintaa

Kannelmäki

To 24.1. klo 18 miesten saunailta yhtymän saunassa, 3. linja 22. Tied. Eero Minkkinen, p. 044 296 3701.

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus

Kurssit ja ryhmät ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta. Omakuva – minäkuva – valokuva viikonloppukurssi pe 25.1. klo 17.30– 20.30, la ja su 26.–27.1. klo 12–17 Kallion kirkossa. Kenen silmillä katson itseäni? Valokuvatyöpajassa tehdään henkilökuvia niin itsestä kuin toisestakin, tutkitaan omakuvia ja kirjoitetaan niistä. Tarvitset oman digikameran. Ohj. valokuvaaja Leena Louhivaara. H. 110 e. www.louhivaara.fi Elämän puu on vahva alkukuva. Maalaten, kirjoittaen ja liikkuen tutkimme omaa käsitystä itsestämme ja elämänvoimastamme. Taiteellisia taitoja et tarvitse. Ohj. taide-, pari- seksuaali- ja psykoterapeutti Ann-Marie Breitenstein. Mukana past., taideterap. Terhi Varjoranta. H. 195 e. sis. tarv. To 31.1., 7.2., 21.2., 7.3., 21.3. ja 4.4. klo 17.30–20.30

■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843. Ke 16.1. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä. To 17.1. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Myllylä. Kahvitarjoilu. Su 20.1. klo 10 Messu. Eläkkeelle jäävä pastori Riitta Järvinen saarnaa. Rintamäki, Härkönen, musiikkiryhmä. Lähtöjuhla kirkkokahveilla. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Klo 18 Virrestä voimaa. Veisuu yhdistää! Outi Tuppurainen, ortodoksinen kirkkolaulu, Anne Myllylä, urut ja piano, Aili Raitavuo, juonto. Ti 22.1. klo 9 Aamupysäkki. Korhonen, Valkiainen, Rintamäki. Ehtoollinen kappelissa, aamiainen (1 e) seurakuntasalissa. Klo 15–19 Työtupa. Käsitöitä ja askartelua kurssihuoneessa Ulla Hyttisen

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. ANDRENKO/PIXMAC

Kuplia Vauva söi. Kun se oli kylläinen, se käänsi tummat, suuret silmänsä äidin kasvoja kohti ja äiti aloitti sadun. Pienokaiseni, kalleimpani, tämän tarinan kertoi minulle ihminen, äiti sanoi. Ihmiset ovat kuin saippuakuplia taivaalla. Ne leijailevat ilmavirtojen mukana ja tanssivat tanssejaan. Toisinaan ne tiivistyvät pilviksi ja toisinaan hajoavat tähdiksi auringon valoon. Sanat, sydämestä tulevat, rakentavat sillan niiden välille. Joskus tapahtuu ihme. Kaksi kuplaa kohtaa ja niiden seinät sulautuvat yhteen ja tuulissa leijailee kahden erillisen sijaan sateenkaaren väreissä kimaltava kaksoiskupla. Mutta lapseni, sanoi äiti ja vauva katseli tarkkaavaisena äidin kasvoja. Eivät sanat aina tule sydämestä. Usein niissä on rosoja ja kulmia, sydänveren sijaan sameaa laskimoverta. Aivan liian usein kuplat kimpoavat kosketuksesta

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

vauhdilla eri suuntiin. Rosot ja kulmat koituvat kuplien kohtaloksi ja ne tuhoutuvat lopullisesti. Vauvan vatsa oli täynnä maitoa, ja äidin sydämen lyönnit tuudittivat sen uneen. Se ei enää kuullut, kun äiti jatkoi. Olen kuullut toisenkin tarinan. Se on kertomus ihmisistä, joita tuulet eivät heittele. Siinä ihmisiä yhdistää multa varpaiden välissä ja iho, joka koskettaa ihoa. Siinä tarinassa liittyminen ei ole ihme vaan se, että oikeat ja väärät sanat virtaavat erottelematta ihmisten välillä ja toinen nostaa toisen yli haavoittavien rosojen. Äiti kantoi nukkuvan vauvan sänkyyn ja kuiskasi sen korvaan: kalleimpani, siitä haluan sinulle kertoa, ihmisyyden armosta haluan puhua. Kaisa Kariranta

2. sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

Katso ihmistä. Ihminen on kuin saippuakupla.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 105: 2–5, 39–42, 2. Kun. 4: 1–7 tai Jes. 12: 1–6, Room. 12: 6–16, Joh. 2: 1–11

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

johdolla. Ke 23.1. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakonian ajanvarausvastaanotto ke klo 10–12, p. 2340 3842, p. 2340 3853.

Muuta Perhekerhot ma klo 9.30–11.30 Jennyssä, ke klo 9.30–11.30 kirkolla Nurkassa, to klo 9.30–11 Maununnevan seurakuntakodilla. Ilon Pisaroita -ryhmä ”Omin avuin alakuloa vastaan” Jennyssä joka toinen ma klo 13–15 (28.1.–8.4.). Ohj. diakonit Heidi Metsälä ja Minna Valkiainen. Ryhmään osallistuvat haastatellaan. Ilm. 23.1. menn. Heidille, p. 2340 3842 tai Minnalle, p. 2340 3853. Tyttöjen ja poikien kerhotoiminta on käynnistynyt. Kokkailua, sählyä, tanssia, askartelua. Lisätietoja mestat. fi/mestat/kannelmaki, sekä Kaijalta, p. 2340 3854 tai Pekalta, p. 2340 3851. Tyttöjen ja poikien talvileiri Lohirannassa 15.–17.2. Hinta 35 e, sisaralennus myönnetään. Leirille voivat osallistua ala–asteikäiset. Ohjelmassa ulkoilua, yhteistä iltaohjelmaa, leikkiä, askartelua, raamattuhetkiä, leirikavereita. Ilm. alkaa ke 23.1. klo 18 netissä ilmoittautumislinkistä: mestat.fi/mestat/kannelmaki

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 16.1. klo 19 Viikkomessu, Reima Niemelä, Marjukka Andersson. To 17.1. klo 9.30–12 Aamuklubi pienten lasten perheille, B-porras. Klo 13 Torstaipiiri senioreille, srk-sali. Aiheena Sananlaskujen kirja, oma raamattu mukaan, Reima Niemelä. Klo 17.30–19.30 Perhekahvila, B-porras. Klo 18–21 Nuorten krypta. La 19.1. klo 14–17 Noora Valtosen taidenäyttelyn avajaiset, Kirkkokahvila. Su 20.1. klo 11 Messu, Saarnaa teologian yo Sanna Sorsa, liturgi Juha Rintamäki, avustava diakoni Taina Viherkari, kanttori Aino Valojärvi, luottamushenkilö Maija Haavisto-Hyvärinen, kirkkoväärtti Matti Holopainen ja suntio Marjut Kattelus. Klo 11 Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa. Ti 22.1. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Raamatturinkeli nuorille aikuisille, Kirkkokahvila. Ke 23.1. klo 18 Kristittyjen ykseyden rukousviikon ilta yhdessä Johannes– församlingin kanssa, mukana Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Teo Merras, kirkkoherra Juha Rintamäki, kappalainen Päivikki Ahonen ja Kanttori Marjukka Andersson. Ilta päättyy hartauteen kirkossa.

Muuta Kirkkokahvila, B-porras, auki arkisin ma–pe klo 10–18, lounas klo 12–14. Pappi tavattavissa joka to klo 13–15. Kirkkokahvilan aulassa Noora Valtosen taidenäyttely 19.1–9.2. Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 sekä ti klo 14–16, D-porras.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11

Seurakunnissa tapahtuu 17.1.— 23.1.

p. 09 2340 4481 Messu su 20.1. klo 10, Anita Olli, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen. Pyhäkoulu su 20.1. klo 10. Soppakirkko to 17.1. klo 13. Maksuttoman aterian alussa on hartaushetki. Kirjallisuuspiiri to 17.1. klo 18.30. ”Olemassa toisillemme” – Lassi Nummen runouden teemojen äärellä dosentti Esko M. Laine. Päivän rukoushetki pe 18.1. klo 12. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä; Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen. Malmin rastit la 19.1. klo 10–14. Malmilaisten toimijoiden yhteisessä tapahtumassa yksi rastipiste on Malmin kirkolla. Tarjolla kuumaa mehua, live-musiikkia ja Marttojen villasukkakoulu ”Kantapään kautta”. Raamattuluentosarja ti 22.1. klo 18. ”Kun verho vedetään syrjään – Johanneksen ilmestys”. Pastorit Ilkka Rytilahti ja Anita Olli. Takaniityn päiväkerhossa on paikkoja vapaana 3–5-vuotiaille. Lisätietoja Satu Siirtola 09 2340 4582

Jakomäen kirkko

380 3728, kati.karppinen@evl.fi Hiljaisuuden retriitti Snoanin retriittitalossa Hangossa 12.–14.4. Hinta 90/120e . Ilm. Merja Saviniemi p. 09 2340 4532, merja.saviniemi@evl.fi Parisuhdeillat torstaisin klo 18–20 (lastenhoito järjestetty): 28.2. Parisuhteen palikat – sitoutuminen parisuhteessa, 21.3. Tunteeton, tunteet on. Alustajina Katriina ja Petri Lehti. 11.4. Rakentava riitely. Siltamäen lasten päiväkerhoryhmä muuttuu yksipäiväiseksi, kokoontuen maanantaisin klo 9–11.30, 21.1. alkaen. Vapaita paikkoja voi tiedustella Jaana Kuntulta p. 09 2340 4573.

■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Vauvakirkko su 20.1. klo 15, Esa Järvinen, Merja Wirkkala ja muskariohjaaja Marja Kyllönen. Perhekerhon kevätkausi alkaa ti 22.1. klo 9.30. Lauluja, leikkejä ja vapaata yhtdessäoloa.

■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 20.1. klo 12, Katianna Ruuskanen, Markku Arola, Terhi Aho. Kirkkokahvit. Soppakirkko ke 23.1. klo 13.

■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Päiväpiiri to 17.1.klo 13. Puurotarjoilua ma 21.1. klo 11.30.

■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 20.1. klo 10, Raili Lehtinen, Timo Olli, kirkkokahvit. Konsertti su 20.1. klo 16, Heikki Sivonen, tenori, huilu, Joanna Broman, piano. Ohjelmassa Beethonven–Wolf– Enescu–Mahler–Merikanto.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Olohuone to 17.1. klo 13–15.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 20.1. klo 10, Esko M. Laine, Laura-Elina Koivisto, Hanna Varis. Messun jälkeen Lähetyskahvila. Messun aikana Raamattukerho lukutaitoisille lapsille. Miesten piiri pe 17.1.klo 18. Ilm. Marko Iivarinen, p. 045 674 1374. Vauvamuskari pe klo 10, (11.1.–22.3.), hinta 25 e. Tied. ja ilm. Ulla Pesonen p. 050 380 3622.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 20.1. klo 12, Katri Uutela, Heikki Poutanen. Kahvihetki. Messukoulu su 20.1. klo 10.30. Jouluaika – auringon juhlasta Jumalan ilmestymiseen. Virsitiistai ti 22.1. klo 18, ”Vuodelle nyt aljetulle siunaukses, Herra, suo”. Tutustumme uuden vuoden virsiin. Kahvitarjoilu.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 20.1. klo 12, Anita Olli, Pirkko Poisuo, Hanna Varis. Lähetyskahvila. Soppakirkko 23.1. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria. Äiti–tytär-retki Tampereelle la 23.2. Teatteri, ruokailu ja matkat 25e/henkilö. Tied. ja ilm. Kati Karppiselle p. 050

Kalasataman kohteeseen to 17.1. klo 16.00-17.30 Ilmoittautuminen: www.validia.fi/kalasatama

Tapanilan kirkko

Tapulin seurakuntakoti

Pihlajamäen kirkko

Tervetuloa tutustumaan

Kalasataman uudelle asuinalueelle Helsingin Sörnäistenniemeen valmistuu helmikuussa 2013 laadukas talo palveluineen. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n Validia-palvelut tarjoavat Kalasatamassa

• 22 turvallisen asumisen asuntoa • ryhmäkotiasumista ikäihmiselle

• monipuolisia palveluita ympäri vuorokauden

Lisätietoja: p. 044 765 0664 Ota yhteyttä, niin varataan juuri sinulle sopiva koti palveluineen!

www.validia.fi/ kalasatama

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Lähetysmessu su 20.1. klo 10, Pertti Simola,saarna, Outi Lantto, liturgi, Anni Punkka, avustaa. Safarikuoro, johtajana Tommi Niskala, kanttorina Marjasisko Varha. Messu aloittaa seurakunnan 60v-juhlaviikot. Radioinnin takia seurakuntalaisia pyydetään tulemaan kirkkoon klo 9.50 mennessä. Hiljainen viikko -messu to 17.1. klo 17.30. ”Musiikkimatka maailmalle” – Safarikuoron konsertti su 20.1. klo 16. Lauluja erityisesti Malmin seurakunnan tukemilta työalueilta Aasiasta ja Afrikasta. Kuoroa johtaa Tommi Niskala.

Aikuiset Ystävyysseurakuntamatka Venäjälle Tyröön 17.–19.5. Lähtö on pe 17.5. klo 7 Malmin kirkolta Vaalimaan kautta Novgorodiin. Ensimmäinen yö Novgorodissa ja toinen yö hotelli Moskovassa Pietarissa. Sunnuntaina messu ja lounas Tyrön kirkolla. Paluu Vaalimaan kautta Helsinkiin noin klo 22. Majoitus kahden hengen huoneissa. Matkan hinta on 260e. Ilm. kirkkoherranvirastoon puh. 09 2340 4400.

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

KUULUTUS OULUNKYLÄN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRANVAALISTA SEKÄ ENNAKKOÄÄNESTYKSESTÄ VAALEISSA Oulunkylän seurakunnan kirkkoherranvirkaa koskevan vaaliehdotuksen saatua lainvoiman on Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli 14.11.2012 tekemällään päätöksellä määrännyt vaalisijoille seuraavat papit ja päättänyt heidän vaalinäyteajankohtansa. Oulunkylän seurakunnan kirkkoherran viran vaalisijoille asetetut on määrätty toimittamaan vaalinäytteenä päiväjumalanpalvelus klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, seuraavasti: 1. vaalisijalle asetettu Viron luterilaisen kirkon Suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan vs. kirkkoherra, rovasti MARKKU PÄIVIÖ 1. sunnuntaina loppiaisesta 13.1.2013; 2. vaalisijalle asetettu Tuusulan seurakunnan seurakuntapastori, pastori ANN-MAARIT JOENPERÄ 2. sunnuntaina loppiaisesta 20.1.2013; 3. vaalisijalle asetettu Oulunkylän seurakunnan kappalainen, pastori ULLA KOSONEN 3. sunnuntaina loppiaisesta 27.1.2013. Kirkkoherran vaali toimitetaan Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, sunnuntaina 10.2. messun jälkeen klo 11.30–20 ja Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, maanantaina 11.2. klo 12–20. Ennakkoäänestys toimitetaan Oulunkylän seurakunnan kirkkoherranvirastossa, Teinintie 10, 4.–8.2. klo 9–18 sekä Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, tiistaina 5.2. klo 16–20, K-supermarket Mustapekassa, Mäkitorpantie 1, keskiviikkona 6.2. klo 16–20 ja Ogelin kauppakeskuksessa, Kylänvanhimmantie 29, torstaina 7.2. klo 16–20. Äänestäjä on velvollinen todistamaan henkilöllisyytensä luotettavalla tavalla. Vaalin tulos julistetaan Oulunkylän kirkossa maanantaina 11.2.2013 noin kello 21.30. Vaalipaneeli järjestetään torstaina 31.1. klo 18 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Ennakkoäänestys kotona Äänioikeutettu, jolla kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää kotonaan 4.–7.2. klo 9 ja klo 20 välillä ja 8.2. klo 9 ja klo 16 välillä. Hänen tai hänen valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle viimeistään pe 1.2.2013 ennen klo 16 kirjallisesti tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon, Teinintie 10, 00640 Helsinki, p. 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.ﬁ. Äänioikeutettu on kirkkoherran vaalissa jokainen tämän seurakunnan kirjoihin 2.12.2012 läsnäolevaksi merkitty jäsen, joka on viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 10.2.2013 täyttänyt 18 vuotta ja jonka nimi on merkitty seurakunnan lainvoimaiseen vaaliluetteloon. Helsingissä 4.1.2013 OULUNKYLÄN SEURAKUNNAN VAALILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Anne Lindell Sihteeri Leena Väyrynen-Si

■ Puistolantie 1 Seurat su 20.1. klo 14.

Meilahti

Tapahtumat

Meilahden kirkko

YSTÄVÄPIIRI ELÄKELÄISILLE

■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

Koetko itsesi yksinäiseksi, kaipaatko ystäviä ja yhdessä tekemistä? Ystäväpiiri-ryhmät aloittavat helmikuussa Kinaporin palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, Sörnäisissä ja Syystien palvelukeskuksessa, Takaniitynkuja 3, Malmilla. Ota yhteyttä Tammikuun aikana numeroon 09-310 24527 (Kinapori ) tai 09-310 73983 (Syystie).

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, LänsiPasila 09 2340 4741.

16 Su 20.1. klo 11 Messu, Wennerström (l), Helsingin Gideoneiden toiminnanjohtaja Jukka Krogerus (s), Vuorio (k). Gideonien kirkkopyhä. Ke16.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri. To 17.1. klo 13 Torstaipiiri Pe 18.1. klo 9.45 Perhekerho Ke 23.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri. To 24.1. klo 13 Torstaipiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780. Su 20.1. klo 11 Pyhäkoulu. To 17.1. klo 18 Uskon akatemia – keskusteluilta uskon keskeisistä asioista, Wennerström. Pe 18.1. klo 17 Skidipirtti, 19.30 Asfaltti repeää – nuorten yökahvila. Ma 21.1. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, 18 Vanhemmuuden palikat – ilta perheille, aihe: seksuaalisuus – riidat Ti 22.1. klo 8 Rukousaamiainen. To 24.1. klo 18 Vanhojen virsien lauluilta.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700

Ke 16.1. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 raamattupiiri. To 17.1. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas Ke 23.1. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka tule rupattelemaan ja tekemään kynttiläkoriste, 18 arki-illan ehtoollinen. To 24.1. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas.

Ruskeasuon seurakuntakoti ■ Nousiaistentie 6. (p. virasto

2340 4700) Ma 21.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri

Muuta Pe 25.1. klo 10.00–10.30 Muksukirkko Meilahden kirkossa perheen pienimmille ja heidän vanhemmilleen. Mahdollisuus ehtoolliseen. Vain miehille la 26.1.2013 kello 11–13 Miesten gospel-aamupäivä Meilahden kirkossa. Tule tutustumaan gospelin rytmiin ja sykkeeseen sekä kokeilemaan gospel-laulua. Vetäjinä Gospel Helsinki -kuoron johtaja Nina Tilli, Joonatan Rautio, piano ja Sami Koskela, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, lisätiedot Nina Tilli 09 2340 4730, nina.tilli@evl.fi.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: katso aluejaot ja uudet vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle tai ilmoituksemme lopusta. Huom! Kirkkoherranvirasto on suljettu ke 23.1. työyhteisön kokouksen vuoksi.

Mikaelinkirkko

Seurakunnissa tapahtuu 17.1.— 23.1. Ti 22.1. klo 18 Mongolia-ilta Tule kuulemaan tarinoita ja lähetystyön näkymiä uudesta lähetyskohteestamme Mongoliasta. Mukana maaliskuussa Mongoliaan lähtevä nimikkolähettimme Niko Ijäs, Mongolian-kävijät Lauri ja Pirjo Taipale sekä Sari Viljakainen.

kosto. Klo 17.15 Sunnuntaiseikkailu (alakouluikäisten pyhäkoulu) alakerrassa. Ma 21.1. klo 15 Rukouksen äärellä päätykamarissa, Löflund, Fontell. tulossa: Lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi messun jälkeen su 3.2.

Mellunmäen seurakuntakeskus

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo

■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821 Pe 18.1. klo 16.30 Juna, tyttöjen ja poikien oma olohuone. Ti 22.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, avoinna ma–pe klo 9–15 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa rukoilevat puolestasi, klo 18 Ylistys- ja raamattupiiri. To klo 14 Eläkeläisten kahvihetki. Pe klo 11 Sanan äärellä. Ti klo 13.30–16 Olohuone. Ke klo 18 Nuorten ilta Vintillä. Su 20.1. klo 13 Messu, Rinne, Glad, Rämö.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822 To 17.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823 Pe 18.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 2340 4826

To 17.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Diakoniatyön uudet päivystysajat keväällä 2013

■ Papinpöydänkuja 2 To 17.1. klo 10.15 Raamattupiiri. Su 20.1. klo 10 Messu, Leikko.

Muuta

Vapaaehtoisten koulutus MunkkiniePuhelinpäivystys on ti ja to klo 13–14. men palvelukeskuksessa 26.1. klo 10– Tapaamisajan voi käydä varaamassa 13. Aiheena ”Lähellä loppuun asti – vamyös srk:n toimipisteissä ti klo 12.30– paaehtoinen vanhuksen tukena elä13. Aluejako: Itä-Kontula ja Kontulan män loppuvaiheessa”. Ilm. 18.1. menn. ostoskeskuksen alue, Eija Hoikkala p. p. 09 2340 5138. 09 2340 4840; Kontulankaaren ymUusi Alfa-kurssi alkaa. Tule tutustupäristö, Jaana Makkonen p. 09 maan uusiin ystäviin ja pohti2340 4844; Vesala, Tuuli maan elämän perusasioita Valaranta p. 09 2340 hyvässä seurassa. Voit Seura4846; Kurkimäki ja kutsua mukaan myös kunnat Kivikko, Hanna Säviystäviäsi, jotka etsivät lammi p. 09 2340 verkossa: www. yhteyttä Jumalaan tai 4842; Mellunmäki, ovat kiinnostuneita helsinginseura- ottamaan selville, misFallpakka, Laakavuori, Östersundom, tä kristinuskossa on kykunnat.fi Outi Juntunen p. 09 se. Kokoontumiset 2340 4843. Pyhäpäivinä Munkkivuoren seurakunei päivystyksiä. tatalolla ti 5.2–22.4. klo 18.30– 20.30. Mukaan voi tulla 26.2. Muuta saakka. Kurssia ei ole 19.2. & 2.4. AlfaRaamattupiiri Mikaelinkirkolla joka viikonloppu 23–24.3. Bergvikissä Salon toinen torstai ei kokoonnu kevään ailähellä, Alfa-juhla 22.4. Ruoholahden kana. kappelilla – kaikille avoin. Tiedustelut ja Käsityökerho kerää villalankoja ilmoittautumiset: Kari Latva-Käyrä, sukkien neulomista varten. Lahjoisähköposti kari@verkosto.net, puh. 05 tuslangat voi tuoda Mikaelinkirkon au593 4855. Järjestäjät: Munkkiniemen lassa olevaan koriin. Tied. Arja Heikkiseurakunta ja Kotiryhmäverkosto ry nen p. 09 2340 4847.

Lasten kerhot

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ke 16.1. klo 13 Keskiviikkokahvit, Rinne. 23.1. Peltohaka. Ma klo 13 Merimieskirkkopiiri To 17.1. klo 13 Torstaitupa Päätykamarissa. Su 20.1. klo 11 Messu, Rinne, Glad, Rämö. Kirkkokahvilla Kotiryhmäverkosto kertoo Munkkivuoressa aloitettavasta Alfa-kurssista. Su 20.1. klo 17 Messu, Kotiryhmäver-

■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(vahtimestarit) To 17.1 klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Mukana Kaisa Valve. Pe 18.1 klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Nuorten ilta. Afrikkalainen gospelmessu Su 20.1. klo 11 Messu Marjaana Suurnäkki, Eva-Lisa Lindström, Tuuli Valaranta, Ilmari Karimies, Mari Lamminen, Suvi Lehtonen-Gräsbeck, laulu. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 15 Venäjänkielinen messu. Ma 21.1 klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho.

Lehtisaaren kappeli

Isä Ruben

Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhon vetäjältä. Munkkivuoressa: Päiväkerho ma ja to klo 9–11.30; Naperokerho ti klo 9.30– 11.30; Avoin päiväkerho ke klo 9.30– 11.30. Tied. Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134. Munkkiniemessä: Päiväkerho ke ja to klo 9–11.30; Avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30; Ensilapsikerho ke klo 15–16.30. Jos esikoisesi on alle vuoden ikäinen (tai odotat ensimmäistäsi), niin tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Tied. Leena Eronen p. 09 2340 5103. Lehtisaaressa: Avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30. (22.1. ei ole) Avoimiin kerhoihin ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383. To 17.1. klo 18 Rukousryhmä. Maija Kiviranta. Su 20.1. klo 10 Pyhäkoulu. Klo 10 Messu. Kirkkoherranvaalin vaalinäyte II, Ann-Maarit Joenperä. Pelkonen, Yläranta-Suha, Hämäläinen. Kirkkokahvit ja kyselytilaisuus. Ma 21.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Raamattupiiri. Ti 22.1. klo 18 Suomalainen kirkkoraamattu. Aihe Uudet käännösihanteet ja uusi raamatunkäännöskomitea. Järvinen. Ke 23.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto. To 17.1. klo 18.30 Etiopia-piiri. Su 20.1. klo 11 Messu. Väyrynen-Si, Tuomas Heikkilä. Ma 21.1. klo 17 Akin klubi. Ke 23.1. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 To 17.1. klo 15 Lähimmäispalveluryhmä. Su 20.1. klo 12 Messu. Savik, YlärantaSuha, Hämäläinen Ke 23.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 18.30 Maunulan kirkon musiikkiryhmä, harjoitukset. To 24.1. klo 9.30 alk. Lasten musiikkiryhmät.

Veräjälaakson koulu ■ Otto Brandtin tie 13 Ti 22.1. klo 10 Perhekerho.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone To 17.1. klo 10 Perhekerho.

Voudintie 4 B kerhohuone

paikat alkaen Galilean keväästä historialliseen Jerusalemiin. Hinta ph. 1 395 e ja retket n. 300 e, mukana myös paikallinen opas. Tied. ja ilm. pikaisesti, heikki.k.jarvinen@evl.fi, p. 050 380 4085. Matkanjärj. Toiviomatkat, 09 565 7170.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti ja to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot. paavali@evl.fi. www.facebook.com/ Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme. Ke 16.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Petri Flinck, Juho Punkeri. To 17.1. klo 9 Rukouspiiri kappelissa. To 17.1. klo 10 Hetkinen – keskustelupiiri tulevan sunnuntain raamatunteksteistä. To 17.1. klo 14.30 Lähetysrukouspiiri Lappalaisten, Venäjän ja Viron työn puolesta kappelissa Su 20.1. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Arja Kortelainen, Seppo Välimäki. Klo 10 Kirkkopyhäkoulu päiväkerhotilassa. Ma 21.1. klo 10–11.30 Lorupussi-perhekerho. Maksuton kerho kotona oleville lapsille ja aikuisille. Klo 13–14.30 Uusi Sylivauvat-ryhmä ensimmäisen lapsen saaneille. Klo 13 Yhteys keskenämme -piirissä Jorma Parviainen. Aiheena Loppiainen. Yhteyshenkilö Marika Porras p. 040 528 7397 Ti 22.1 klo 13–14.30 Aulakahvila Ke 23.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Jorma Parviainen, Juho Punkeri

Seurakuntakoti Keula ■ Floranaukio 1 Lupa tuntea -sielunhoidollinen tukiryhmä kokoontuu 8 kertaa torstaisin klo 18. Ryhmässä toimintatapoina on keskustelu, kirjoittamine n ja hiljentyminen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.1. mennessä Anna Kalske 09 2340 5416.

Itä-Pasilan seurakuntakoti

Su 20.1. klo 17 Liiketerapiaryhmä.

■ Opastinsilta 6 Ke 16.1. klo 9–11 Itä-Pasilan perhekerho. Kokoontuu joka toinen viikko (parittomat viikot) Keskiviikkoisin klo 13 Päiväpiiri, keskustelua kahvikupin äärellä seuraavan sunnuntain Raamatun teksteistä. Su 20.1. klo 13.30–14.30 Itä-Pasilan pyhäkoulu

Nuorten Kakkonen

Muuta

■ Pohjolankatu 2 D

Ilmoittautumiset juniorityön kevätkauden kokkikerhoihin, tanssikerhoon, hiihtolomaviikon retkelle fazerilaan ja hiihtoloman leirille on nyt käynnissä paavalinjuniorit.tk Nikkaristit auttavat ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä pienissä kodin korjaustöissä ja tehtävissä, joista he eivät itse selviä. Tehtäväpyynnöt ja tiedustelut diakoni Pekka Tähtinen 09 2340 5442. Tulossa Anteeksi antamisen kipu ja ilo – kirjallisuusterapeuttinen tapahtuma la 9.2. klo 10–16 Paavalinkirkolla, Paasivirta.

To 17.1. klo 10 Perhekerho. Ma 21.1. klo 17.30 Kehitysvammakerho. Ke 23.1. klo 12 Avoimet ovet. Keittoa ja kahvia. Tied. Kajos p. 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Seuris ■ Maunulantie 21

Torstaisin alk. 17.1. klo 17 Matalan majan ilta.

Kutomakerho ■ Teinintie 8 2. krs

Ke 23.1. klo 15 Hartaus.

Matka Israeliin 7.–14.4. Kohteena Jeesuksen elämän keskeiset

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Ke 16.1. klo 14 Nepal-piiri. Vieraamme

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Seija Valtonen kertoo työstä Nepalissa. Su 20.1. klo 11 Keskiaikainen Pyhän Henrikin messu. Leo Norja, Marita Toivonen, Samuli Korkalainen saarnaa. Gregoriaanisesta musiikista vastaa Lauluyhtye Schola Sancti Henrici ja kanttori Jussi Hirvonen. Pyhäkoulu vain Hyvän Paimenen kirkon Lastenkappelissa. Ti 22.1. klo 18 Pakilan Martat. Ke 23.1. klo 17.30 Lähetysystävien tapaaminen. Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat kansainvälisestä työstä kiinnostuneet.

sääntöisesti kahden viikon välein. Ryhmän perusajatuksena on keskustella ennalta luetuista raamatunteksteistä ja rohkaista jäseniään erilaisissa elämäntilanteissa. Mukanaolo edellyttää uusilta jäseniltä ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Lauri Kopponen, p. 045 678 1357, lauri. kopponena(at)gmail.com Su 20.1. klo 10 Messu, Pitkänen, Vaulas ja Kujansuu. Klo 10 Pyhäkoulu Ti 22.1. klo 13 Lähetyspiiri jatkuen joka toinen viikko. Mukana Kirsti Kosonen.

Pitäjänmäki

■ Reposalmentie 13, p. 09 2340

Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Su 20.1. klo 10 Messu. Jukka Vanne (s), Martti Pitkänen (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit. Ti 22.1. klo 16 Lapsikuoro Lupiinit 8–12 vuotiaille. Klo 18.30 Nuorten ilta

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäentie 14

Pe 18.1. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e Ke 23.1. klo 13 Lähetyspiiri. Martti Pitkänen

Konalan srk-talo ■ Kyntäjäntie 4

To 17.1. klo 13 Päiväpiiri Su 20.1. klo 14 Ehtoollishartaus. Jukka Vanne, Kylli Ahola.

Muuta Ilmoittautuminen kevään esikoisvauvaryhmään pe 25.1. klo 10–13 Anna-Maria Sulva, p. 09 2340 5653. Ryhmä on tarkoitettu äideille ja heidän alle 8 kk-ikäisille esikoisvauvoilleen. Tapaamme ti 26.2. alkaen klo 13.30–15 Pitäjänmäen kirkolla. Mukaan mahtuu 8–10 äitiä lapsensa kanssa Talvileiri Lahden Siikaniemessä 4–8.3. H. 130e sis. kuljetuksen, majoituksen+täysihoidon 2h huoneessa. Tied. ja ilm. 15.2. mennessä Seija Widberg, p. 09 2340 5648. Järj. yhdessä Haagan srk:n kanssa Hiljainen rukous keskiviikkoisin klo 18 Pitäjänmäen kirkolla. Marika Palm Kamarikuoro keskiviikkoisin klo 18 Pitäjänmäen kirkolla. Laulamme vaihtelevaa ja monipuolista ohjelmistoa klassisen kirkkomusiikin helmistä uusimpiin hengellisiin lauluihin. Tervetuloa uudet laulajat. Tied. Kylli Ahola, p. 09 2340 5617 Tarvitsetko tilapäistä apua lastenhoidossa? Ota yhteyttä lastenohj. Sari Lippojoki, p. 09 2340 5643, soittoaika maanantaisin klo 13–16 Rukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan srk-talo, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srkkoti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700. roi-

huvuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12. Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Maanantaisin klo 10–11 Puurokahvila. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa. Ke 16.1. klo 18 Iltamessu To 17.1. klo 18–19.30 Evästä elämään – raamatturyhmä aloittaa jatkuen pää-

Seurakunnissa tapahtuu 17.1.— 23.1.

Laajasalon kirkko 5757 Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14, esillä Hilkka Hyvärisen Helmiä sukelletaan -näyttely. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki. Variksen laulukoulu kts. nettisivut: laulukoulu.ihmo.fi To 17.1. klo 18 Naistenpiiri alkaa jatkuen joka toinen viikko. Tied. Virpi Kujansuu p. 09 2340 5753. Pe 18.1. klo 18.30 Perheiden raamattupiiri alkaa jatkuen parittomilla viikoilla. Tied. Ilkka Vähäaho p. 0500 464 132 Su 20.1. klo 12 Messu, Kaskinen, Vilkkilä, Helaseppä, Laaksonen, Nurminen, Niva-Vilkko ja Chorus Marinus. Uudet työntekijät siunataan tehtäviinsä. Klo 12 Pyhäkoulu. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, Laaksonen, Pentti Puukka ja Ylistyskuoro, esirukouspalvelua.

Muuta To 17.1. klo 9.30–11 Perhekerho alkaa leikkipuisto Rudolfissa. Tied. Jaani Vilkkilä p. 09 2340 5766.

Tuomiokirkko

Club. Klo 17–19 Koululaisten Olkkari. Su 20.1. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo. Kirkkokahvit. Ma 21.1. klo 9.30 Perhekerho. Ti 22.1. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvila. Ke 23.1. klo 10–14 Avoimet ovet.

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126, avoinna ke–su klo 12–16 To 17.1. klo 9.30 Perhekerho. Krypta. Ti 22.1. klo 16–18 Koululaisten Olkkari. Krypta. Ke 23.1. klo 14–16 Keskiviikkokahvit. Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 17.1. klo 17–19 House of Prayer. Kahvikärry, esirukousta. Klo 19 Raamattuluento. Hesekielin kirja. Eero Junkkaala. Pe 18.1. klo 12 Kristittyjen ykseyden rukousviikon avaus. Su 20.1. klo 10 Messu. Outi Huczkowski, Antturi, Suikkanen, Pulkamo. Kirkkokahvit, messujatkot. Ti 22.1. klo 12 Päivämusiikki. Suikkanen, urut. Ke 23.1. klo 8 Aamumessu. Silvo, Suikkanen. ■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– 15, pe klo 9–12 Ekumeenisen rukousviikon ikoninäyttely avoinna 22.–25.1. Annankulman aukioloaikoina. To 17.1. klo 12 Äiti Teresa -käsityöpiiri. Pe 18.1. klo 9–l0 Aamupuuro. Ti 22.1. klo 13 Keskustelua Sanan äärellä. Klo 15 Puhu suomea. Ke 23.1. klo 18 Ikoninäyttelyn ikonien siunaaminen ja rukoushetki.

Bulevardin kerhohuone

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta Ma 21.1. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17, rippihuone To 17.1. klo 12 Viikkomessu. Viljanen– Pihkala. Pe 18.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. La 19.1. klo 18 Iltakirkko. Oikarinen, Lehtoaho. Su 20.1. klo 10 Messu. Varkki, Koski, Anna-Maria Lehtoaho, Miikka Lehtoaho, Helsingin filharmoninen kuoro, joht. Dani Juris. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 18 Kristittyjen ykseyden rukousviikon rukoushetki. Mika Yrjölä, saarna, Tuomas Mäkipää, liturgia, piispa Irja Askola, päätössanat ja siunaus. Suora radiointi. Ma 21.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 22.11. klo 12 Päivärukous. Ke 23.1. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Lehtoaho. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta: Rukous ja Katekismus. Tuomiorovasti Poutiainen. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 12–15 La 19.1. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Ingerö. Su 20.1. klo 10 Messu. Äikää, Ingerö.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

To 17.1. klo 10 International Family

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

Suomenlinnan kirkko

■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

Helsingin tuomiokirkko

Haluttuja kaksioita vapautuu

Upeaa rivitaloasumista. Nauti elämän mukavuuksista kotona. Vapaita pienkaksioita AS 5, 2H+K 36 m2 AS 15, 2H+K 36 m2

690 €/kk 780 €/kk

SOVI Y S E ITTEL

Peruspalvelumaksu 95 €/hlö/kk Hoitajan viikkovastaanotto, fysioterapeutin jumpparyhmä, yhteisiä hetkiä, talosauna 2 kert./vko. Lisämaksusta mm. jalkahoitaja kotiin.

Lisätietoja 010 292 2000, www.emerituskoti.fi Osoite: Birkanpolku 3, Vantaa

HELSINGIN AIKUISOPISTO

Va l t ava va l i ko i m a k u r s s e j a !

helao.fi Töölöntullinkatu 8, 00250 Helsinki

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.agricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 To 17.1. klo 10–12 Lasten torstai, perhekahvila. Café Agricola. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell. Su 20.1. klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell. Klo 18 Tuomasmessu. Miikka Ruokanen, Marketta Antola, Inna Vintturi ja orkesteri, mus.vieras lauluyhtye Swing High. Ti 22.1. klo 12–13 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Ke 23.1. klo 13 Seniorifoorum: Senioreissa on virtaa; lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Vappu Taipale. Klo 20 Agricolamessu. Teemu, Lepa & bändi.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 To 17.1. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Ma 21.1. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 17.1. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18 Su 20.1. klo 14 Lähetyskirkon nuorten aikuisten messu.

Muuta Tule mukaan tekemään Suomen suurinta teatteriesitystä! Via Crucis -pääsiäistapahtuma hakee vapaaehtoisiksi kaikenikäisiä miehiä ja naisia mukaan toteuttamaan suurtapahtumaa 29. maaliskuuta Helsingin ydinkeskus-

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu 9VORLHZ[P \\[[H S\VKLU Hengellistä antia pienryhmiin

Vanhasta uutta – ryhmänohjaajakoulutus 12.–13.2.2013 Vivamossa, Lohjalla Koulutuksessa käsitellään ikääntyneille tärkeitä kysymyksiä kuten toivo, turvattomuus, katkeruus, armo ja kiitollisuus Raamatun valossa. Liikunta- ja aivovoimisteluvinkkejä. Sisältää 10 kerhokerran aineiston. Kouluttajat: pastori, FM Eija Kemppi, koulutusjohtaja/KRS Virpi Nyman, BD-ohjaaja Irma Obele-Luomaa, fysioterapeutti Vuokko Rossi, julistustyöntekijä/KRS, TM Anna-Liisa Valtavaara, seniorityön koordinaattori/KRS, TM Kristiina Nordman Kohderyhmä: diakoniatyöntekijät, vanhustyöntekijät, vapaaehtoiset Kurssimaksu: 110 € (sis. aineiston) Täysihoito: 91,50–101,50 € (Eläkekortilla -10 % täysihoidosta) Ilmoittautuminen: 4.2. mennessä puh. 0207 681 760 Tiedustelut: evko@sana.ﬁ tai puh. 0207 681 633

Mitä jälkiä sota on jättänyt lapsen mieleen ja sieluun? Miten niitä voi käsitellä nyt aikuisena?

Lapsuus sodan varjoissa 15.–17.2.2013 Vivamossa, Lohjalla Suomen viime sotia tutkitaan yhä enemmän kotirintaman ja lasten näkökulmasta. Viikonlopun aikana annetaan tilaa omille ja läheisten sota-ajan lapsuuden muistoille. Teemaa lähestytään muistelukerronnan ja toiminnallisten menetelmien avulla. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Kouluttajana: KM, psykodraamaohjaaja Eeva Riutamaa Kurssimaksu: 50 € Täysihoito: 144–164 € (Eläkekortilla -10 % täysihoidosta. Mahdollisuus hakea avustusta). Ilmoittautuminen: 8.2. mennessä puh. 0207 681 760 Tapahtumat yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa

Vivamo-opisto

0207 681 760 vivamo@sana.ﬁ, www.vivamo-opisto.ﬁ

www.kansanraamattuseura.fi 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo-opisto.fi

Seurakunnissa tapahtuu 17.1.— 23.1.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2 RIITTA BRELIH

tassa. Kiinnostaisiko sinua yksinkertainen avustajan rooli? Aikaisempaa näyttelijän kokemusta ei vaadita. Riittää, että olet reipas persoona ja tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tarvitsemme vapaaehtoisia myös tapahtuman tuotantoon: puvustukseen, rakennukseen, roudaukseen, kahvitukseen, yleisiin tuotantotehtäviin – oman kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ensisijaisesti sähköpostitse Leena Erähalme: viacrucis@ evl.fi tai p. 040 732 0942. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä. Kotiraamattu- ja rukouspiiri su 20.1. klo 18 Suomenlinna Susisaari B 42 c 10. Ohj. Leena Piirainen, p. 044 343 3379.

■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2353 Uusien vapaaehtoisten Saapas-koulutus alkaa ke 6.2. klo 18 Snellussa. Kurssi kestää kevään sisältäen myös kurssiviikonlopun 2.–3.3. Kurssiin kuuluu koulutusta ihmissuhdetaidoista, ensiavusta, kriisityöstä ja hoitoverkostoista, turvallisuudesta sekä osallistumista käytännön toimintaan. Koulutus on ilmainen, alaikäraja 18 vuotta, ilmoittautuneet haastatellaan, lisätiedot ja ilm. hkettusaari@evl.fi tai p. 09 2340 2355 tai www.uskotoivorakkaus.fi/vapaaehtoispankki.

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Kampin kappeli

Rakkautta taiteeseen. Agricolan kirkolla kokoontuvassa Agricola-klubissa esitetään dokumenttielokuva Rakkaudesta huvilaan la 26.1. klo 18. Filmi kertoo Laajasalossa sijaitsevan Aino Acktén huvilan toistaiseksi viimeisestä taiteellisesta kukoistuksesta kesällä 2010 ennen laajan homeongelman paljastumista. Taiteellinen johtaja Suvi Olavinen tutustuttaa katsojat huvilan elämään ja monipuoliseen taidetarjontaan. Dokumentin ovat ohjanneet Saara Marttinen ja Niina Brandt. Tehtaankatu 23, käynti sisäpihan puolelta. Vapaa pääsy.

Pe 18.1. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 19 Kuka maksaa innovaation? -näytelmä. Vapaa pääsy. Su 20.1. klo 10 Messu. Eero Eskola, Otto Alanen, Leena Tiitu, Tapio Tiitu. Seeli Toivio, sello. Ma 21.1. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 13 Maanantaipiiri. Ti 22.1. klo 11 Jumppakerho eläkeläisille (takkahuone). Klo 17 Kitarakurssi (takkahuone). Klo 18 Raamatun punainen lanka -luentosarja alkaa. Eero Junkkaala. Kurssimaksu 10e. Ke 23.1. klo 18 Ehtoollishetki. Otto Alanen, Jari Leinonen, Tuomas Karjalainen. Klo 18.30 Rukousjatkot.

Ke 16.1. klo 12.45 Matteuksen päivälaulajat. klo 14 Populuskerho. Su 20.1. klo 10 Messu. Vidgrén, Pakarinen, Vesanen, Eeva Palje ja Antero Öhberg. Ti 22.1. klo 12–13 Soppakirkko. Maksuttoman aterian aluksi yhteinen hartaus. Ke 23.1. klo 12.45 Matteuksen päivälaulajat. Klo 14 Populuskerho.

Seurakuntakoti

Vartiokylän kirkko

■ Runeberginkatu 39

■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422 To 17.1. klo 9.30 Perhekerho aloittaa kevätkautensa. Tervetuloa mukaan!

To 17.1. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 18.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri, Seija Eerola. Ma 21.1. klo 19 Raamattupiiri. Ti 22.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13 Lähetyspiiri. Loppiaisen pyhiä, Eeva Tikka. Ke 23.1. klo 16.30 Miestenpiiri.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

To 17.1. klo 18 Huolinukkekurssi. Neljänä to-iltana. Sinikka Rämänen. Lisätiedot ja ilm. Arja Launis, 040 828 1810. Pe 18.1. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café. Ma 21.1. klo 17.30 Posliinipiiri. Tuula Setälä, 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 23.1. klo 18 Nuortenilta. Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

Tulevaa toimintaa Sählykerhossa 2.–5. lk tytöille ja pojille tilaa uusille pelaajille! Pelit ti klo 16–17 Taivallahden peruskoululla 10.1. alkaen. Lisätiedot ja ilm. kira-mia.tuisku@evl.fi. Kevään juhlaleivontaa -kurssi 3.–6. lk tytöille ja pojille viitenä tiistaina seurakuntakodilla alkaen 29.1. Kysy mahdollisia vapaita paikkoja kira-mia.tuisku@ evl.fi. Ryhmässä 5–8 lasta. Ohjaajana kotitalousopettaja Sanna Taajaranta. Materiaalimaksu 10e/lapsi.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina

■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 20.1. Henna-Pirita Jallow ja Jukka Ahokas, Päivätupa ma, ti to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke, pe (1 e) klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Erityisnuorisotyönkeskus Snellu

Töölö ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Erityisdiakonia

9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

(ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Matteuksenkirkko

■ Satamasaarentie 7 Ke 16.1. klo 17 Vuosaari-kuoro. To 17.1. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas Hinta 1 euro. Klo 18 Avoin keskusteluja raamattupiiri. Su 20.1. klo 11 Messu. Liturgia Tommi Vanhanen, saarna Tiina Ahonen, Pia Nordlund avustaa ja kanttorina Iida Antola. Pyhäkoulu messun aikana. Ma 21.1. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Klo 18 Johanneksen evankeliumi -raamattupiiri. Ti 22.1. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Ke 23.1. klo 17 Vuosaari-kuoro.

■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 17.1. klo 12–16 Olohuone. Mahdollisuus pelata lautapelejä. Klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Kakkonen.

Vuosaaren kirkko

Katukappeli

Seurakunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.fi

■ Kauppakeskus Co-

lumbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 17.1. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Lauri Holma ja Iida Antola. Ti 22.1. klo 13 Rukouspiiri.

ri Johanna Joronen, kanttori Teija Tuukkanen, Iiris Joronen, klarinetti ja Ilkka Joronen, piano. Ke 23.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pastori p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@evl.fi.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Avoin olohuone VIVA, viittomakielinen kohtaamispaikka kaikenikäisille kuuroille to 17.1. klo 11–12.30 (huom. aika muuttunut) Annankatu 14 D, Perhekerho pe 25.1. klo 9.30–12 lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Näkövammaistyö

Muuta

■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571

Alakouluikäisten talvileiri 1.–3.2.2013 Lohirannassa Lohjalla. Ilmoittautuminen seurakunnan internetsivuilla 17.1. mennessä. Lisätietoja Johannes Joenpellolta.

Ke 16.1. klo 13 Laulupiiri. Anja Hinkkanen. Pe 18.1. klo 12–13.45 Cafe Outolintu. Ma 21.11. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko-raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 22.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärelle naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 16 Lähimmäispiiri. Ke 23.1. klo 9.30 Lasten lauluaamu.

■ p. 09 2340 2549 Lähetysaskartelupiiri pe 18.1. klo 18–20.15, Kolmas linja 22. Vieraana pappi Sinikka Tuori, Raamattupiiri ma 21.1. klo 18–19.45, Kolmas linja 22. Vetäjänä Sinikka Tuori. Tervetuloa myös uudet kävijät!, Malmin piiri ma 21.1. klo 14–16 Malmin kirkolla, Kunnantie 1. Ohjaajana Hilkka Välitalo (p. 040 562 3595), Juttupuhelinpäivystäjien palaveri ke 23.1. klo 16 (Kolmas linja 22). Jos olet kiinnostunut tulemaan vapaaehtoiseksi juttupuhelinpäivystäjäksi, ota yhteyttä työntekijään p. 09 2340 2549.

Myrskylintu

Oppilaitostyö

■ Solvikinkatu 11 Ke 16.1. klo 18 Miesten keskustelupiiri. Ti 22.1. klo 10 Perhekerho. Ke 23.1. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Piirin yhteydessä on lähetyspuoti ja -kahvila.

Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10– 11, DIAK ma 11–13, Haaga-Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11, Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Tulossa uutta Herrasmiesten lauluklubi torstai-iltaisin 7.2. alkaen Matteuksenkirkossa. Miesten monipuolinen workshop laulun parissa. Vetäjänä Mikko Helenius. Lisätietoja Katri Vesaselta.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3

Albatross

Hard Gospel Cafe ■ Kahvikuja 3, 1. krs 1.–6.-luokkalaisten Junnukahvila maanantaisin klo 17–19.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3 Ke 16.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 17.1. klo 10 Perhekerho. Su 20.1. klo 17 Merirasti-messu. Pasto-

■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18, Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Taustamusiikkia tiistaisin klo 18–20 ja torstaisin klo 7–9, Iltahartaus perjantaisin klo 18, Ekumeenisella rukousviikolla on Kampin kappelissa joka arkipäivä klo 16 ekumeeninen rukoushetki, 21.1. katolinen kirkko ja vapaakirkko, 22.1. adventtikirkko ja metodistikirkko, 23.1. ortodoksikirkko ja baptistit, 24.1. helluntaikirkko ja pelastusarmeija sekä 25.1. Tuomasyhteisö, perjantaina 25.1. ei järjestetä kappelin omaa iltahartautta klo 18.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8 yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Tungosta kirkkoon. Odell Clark Place Harlemissa täyttyy kirkkoon jonottavista turisteista, jotka haluavat päästä kokemaan aidon ja alkuperäisen gospelmessun. Kuva on toukokuulta 2012.

Harlemissa jonotetaan kirkkoihin Harlemin gospelmessut ovat yhä suositumpia turistien keskuudessa. Teksti ja kuva Iida Ylinen

irkon lehtereillä viereeni sattuu 92-vuotias Winifred Howard. Hän ottaa kädestäni kiinni ja supattaa korvaani, miten ehtoollisen jakaminen hoidetaan täpötäydessä kirkossa. Olemme Abyssinian Baptist Churchissa Harlemissa. Howard on ollut juuri tämän seurakunnan jäsen vuodesta 1934. Hänen isänsä oli aikoinaan mukana kirkon rakentamiskomiteassa. Juuri tämän seurakunnan jumalanpalvelus on myös yhä useamman New Yorkissa käyvän turistin vierailukohteena. Seurakunnan kuoro on maailmankuulu. Yritin päästä ensimmäisen kerran Abyssinian Baptist Churchin jumalanpalvelukseen eräänä toukokuisena sunnuntaina, mutta olin auttamatta myöhässä. Paikalla olisi pitänyt olla pari tuntia ennen messua. Lopulta menin viereiseen kirkkoon, tosin sinnekin sain jonottaa. Nyt olen paikan päällä toistaa kertaa ja tälläkään kerralla en voi olla varma, mahdunko sisälle. Saatoin jälleen tulla liian myöhään. Aikani kuluksi kyselen muilta jonottajilta, mikä gospelmessussa oikein kiinnostaa. – Hyvä tunnelma, tanssi, rukous, usko. Odotan uteliaisuudella mustien hyviä kappaleita, sanoo tyttärensä kanssa lomamatkalla oleva alankomaalainen Kitty de Boer.

New Yorkissa asuvalle ranskalaiselle Marie Vivierille gospelmessut ovat tuttuja vain elokuvista. – Odotan paljon energiaa, kertoo Vivier, joka jonottaa kirkkoon vanhempiensa kanssa. Jonon jatkeeksi rientävät ystävykset Anne Palin ja Päivi Kukkonen, joita kiinnostaa ”koko paketti” eli alkuperäinen ja aito gospel alkuperäisessä ja aidossa ympäristössä eli Harlemissa. Jono ei tunnu liikkuvan. Kuumuus alkaa muuttua ahdistavaksi. Moni turisti on ottanut mukaansa sateenvarjon suojaksi paahtavalta auringolta. Mies kulkee jonon viertä uudestaan ja uudestaan ja kauppaa juotavaa. – Jääkylmää vettä suoraan pohjoisnavalta, hän vitsailee. Järjestysmiehet, jotka kantavat hihamerkkiä Eliittiryhmä – Abyssinian Baptist Church, tiedottavat möreällä äänellä, että jonon häntäpäillä seisovat eivät enää mahdu kirkkoon. – Menkää johonkin toiseen kirkkoon! Keksikää jotakin muuta tekemistä Harlemissa! God bless you! Kulman takaa toiveikkaina saapuvat turistit huokaisevat syvään nähdessään jonon koko pituuden. He lausuvat Herransa nimeä turhaan sadatellessaan jonon pituutta ja naurahtelevat epäuskoisina. Jotkut huitaisevat kädellään koko performanssille ja lähtevät pois. Jonon ohi kulkevat paikallisetkin pudistelevat päätään. – Te ette kyllä enää mahdu sisälle. Tuolla on toinen kirkko, he viittovat avuksi. Omatkin mahdollisuuteni päästä sisälle alkavat näyttää kehnoilta. Pressikortin näyttäminen on yhtä tyhjän kanssa. Tunnelma jonossa alkaa olla likimain yhtä iloinen kuin papin saarna pitkäperjantaina. Alan hermostua ja minua ohjeistetaan vetämään syvään henkeä.

Tuntemattomana pysyttelevän kirkon työntekijän mukaan gospelmessut ovat vetäneet turisteja aina – tällä hän tarkoittaa pariakymmentä viime vuotta. Hän ei näe ilmiössä muuta haittapuolta kuin sen, että joskus turistit vievät liikaa paikkoja paikallisilta. – Nyt asia on järjestetty niin, että turistit ohjataan sunnuntaisin kello 11 messuun. Suurin osa paikallisista seurakuntalaisista käy aikaisemmassa jumalanpalveluksessa aamuyhdeksältä. Lopulta seisoskelu palkitaan. Katselen sisältäpäin pyöreää, vuonna 1922 rakennettua kirkkoa, joka sulkee seurakunnan ympyrän muotoiseen yhteyteen. Abyssinian Baptist Church toimi ennen tätä rakennusta neljässä kohteessa eri puolilla New York Cityä. Kirkon nimessä esiintyvä Abyssinian eli Abessinia on historiallinen nimitys Etiopialle. Seurakunnan perustivat vuonna 1808 afroamerikkalaiset ja etiopialaiset kauppiaat, jotka eivät olleet tervetulleita mille tahansa istumapaikoille rotusorron aikaisissa kirkoissa New Yorkissa. Heidän missionaan oli perustaa kirkko, jonne kaikki ovat tervetulleita. Reilun tunnin jonottamisen aikana sain pikkiriikkisen makua siitä, miltä on tuntunut, kun kirkkoon ei olekaan voinut astella tuosta vain ja mihin penkkiin tahansa. Tunnistan ensimmäisen tutun gospelin This little light of mine, alan päästä tunnelmaan. Pastori Calvin O. Butts saarnaa jokapäiväisen hengenravinnon tärkeydestä. Hän ei vilkaise saarnansa aikana kertaakaan papereihin, sillä niitä ei ole. Jumalanpalveluksessa vaikutuksen tekee tapa sanoa jokaiselle vierustoverille kädestä pitäen God bless you. Yhdessä vaiheessa messua kaikki ottavat toisiaan kädestä kiinni ja kirkkoon muodostuu valtavia piirejä. Kanttori päättää messun Amazing Graceen.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

neniälittereK Masa-hiiri

aikkia kristittyjä sekä myös muiden vakaumusten edustajia yhteen kokoava Kampin kappeli on alkaneena vuonna herättänyt laajan ekumeenisen innostuksen. Ehtoollisyhteyttä etenkin roomalaiskatolisen kirkon suuntaan on haettu empiirisluontoisen käytännöllisen teologian saralla. Avainasemassa tässä uudessa teologisessa tutkimuksessa on Kappelin tuorein asukki, Masa-hiiri, joka on hyvin nopeassa tahdissa saavuttanut arvostetun aseman niin kappelin työntekijöiden kuin lehdistönkin keskuudessa. Ehtoollisteologiaa päästään jo ensi viikolla ratkomaan tutkimalla käytännössä keskiajan skolastiikan ehtoollisaineita koskevaa ongelmaa, saastuttaako ehtoollisviinimaljaan pudonnut hiiri viinin vai pelastaako viini hiiren. Masa-hiiren myötä myös kappelin kynnys on vierailijoiden kannalta madaltunut entisestään. Kirkon Hengellinen elämä verkossa -hankkeesta tuttuun tapaan nyt myös Kampin kappelissa saa yhteyden pappiin helposti hiirtä klikkaamalla.

Ostetaan

Kokouksia

Ilmoitus Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina tammikuun 24. päivänä 2013 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 16.1.2013 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän kirjaamossa, osoite Kolmas linja 22. Kokouksen esityslistat ja päätösluettelot ovat luettavissa Internet-osoitteessa luottamus.helsinginseurakunnat.ﬁ / kvsto. Esityslistat julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja päätösluettelot noin viikko kokouksen jälkeen. Helsingissä tammikuun 7. päivänä 2013 Puheenjohtaja

Palvelukseen halutaan

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv. Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Kuolinpesien, vinttien, autotallien, kellareiden ja varastojen yms. tavarat ostetaan käteisellä Haluttaessa myös loppusiivous

Hannu, 040 839 2159 hkoivisto@hotmail.com OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marﬁc.ﬁ p. 040 502 4546 KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 09-4546572 www.menec.ﬁ

Agricolaliike hakee uutta

Toiminnanjohtajaa

71. vuosikerta

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä. Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759.

Agricolaliike on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan, Helsingin seurakuntayhtymän, Tuomasmessun ja HelsinkiMission yhteinen hanke Agricolan kirkon uudistamiseksi. Toiminnanjohtaja on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori. Hakuaika päättyy ke 6.2.2013 klo 16. Lisätietoja tehtävästä ja hakuohjeet: ZZZ KHOVLQJLQVHXUDNXQQDW ¿ WXRPLRNLUNNR

Rakennusala Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt. Kotitalousvähennys. Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.ﬁ Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739 Kirvesmiestyöt, hirsirakentaminen + vesieristetyöt sertiﬁkaatilla 33v. kokemus p. 0400 602 374

Tapetoinnit, sisämaalaukset ja kylpyhuone remontit ilmainen arvio P.050 4010477 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ﬁnrak21@luukku.com. Soita hinta-arvio 040 189 5682. Kph,keittiö,lattia,maalaus. Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO Jabell.fi p.0400 689742

Päivähoitoa halutaan

KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin. Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin). P. 040 812 3285 *ONNI* (25v.kok.) Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225. KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Siivouspalveluja

Etsimme koiriin tottunutta kotona olevaa henkilöä, joka voisi joskus ottaa hoitoon kiltin ja pienen Yorkshireterrierimme mielellään Itä-Helsingissä. 0400 401 450/ Vuoristo

Maarian Kotipalvelu Oy tarjoaa luotettavaa ja ammattitaitoista kotiapua. Siivoukset, ikkunoidenpesut, asiointipalvelut ja kaupassa käynnit. SOITA JA KYSY TARJOUSTAMME! 044 289 8800 www.maariankotipalvelu.com

Kauneudenhoitoa

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

KOTISIIVOUSTA Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356 Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel. perm.l+k (55€) nyt 46€ Tied. 639 818

Kirpputoreja OSTETAAN KUOLINPESÄT JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45% Siivous- ja kotipalveluita Sinulle! Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455082 tai www.varmuudella.com IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Ikkunanpesua, siivous- ja kotipalveluita (mm. vaatteiden ja verhojen ompelua, korjausta). Puhdasta energiaa arkeen. OY Evinco, p. 041 729 8162 Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marﬁc.ﬁ p. 040 700 1925. Kotisiivousta/ikkunapesua/käsilumitöitä kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23€/h www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Hammashoitoa

Vuokrata halutaan

PROTEESITYÖT

Hoivaa ja Huolenpitoa

NOPEASTI JA KIVUTTOMASTI

Soita ja varaa maksuton tarkastusaika – Teemme myös kotikäyntejä

010 271 5100

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

VIIME VUODEN HINNOILLA!

Tanskalainen tutkimusapul. Aalto-yliopist. etsii huon. tai asunt.Helsingistä. Olen 30v. rauhal. ja siisti. Allergioiden vuoksi suosin luonnollisia rakennusmateriaaleja. Vuokra maks. 750€/ kk. 050-3202616/micael@knapek.org

Keskustan Erikoishammasteknikot Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki

kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

0800 966 46 • www.sellina.fi

ISÄNNÖINTIKESKUS OY

TAMMIKUUN AIKANA ALOITETUT TYÖT VIELÄ

Erikoishammasteknikko Ossi Vallemaa

Hoivapalveluja

Terveydenhoitoa

Savuton, lemmikitön, siisti ja luotettava opettajaopiskelijapariskunta etsii kaksiota läheltä Helsingin keskustaa 1.4. alkaen. p. 040 7741 846/Jussi Vanh.konstaap. etsii tyttärelle asuntoa Hgi:n keskustasta 1.2. alk min. 20 m2, max. 650€. Siisti, luotettava, savuton vuokralainen. Toive pesukoneliitäntä. 040 701 0764/Lari

Palveluja tarjotaan

Yliopisto-opintojaan päättävä luotettava nuoripari etsii asuntoa Helsingistä. Annika 040 867 7367 Työssäkäyvä pian valmistuva opettaja etsii koht.hint. kotia (min.25m²) pk-seudulta. Outi/040 745 1374 Kolme luotettavaa ja reipasta nuorta naista hakevat 3-4h+k Helsingin kantakaupungista. P. 040 763 2619

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen

MYYN HUONEISTOSI

- 2,5 % palkkio, sis alv - 40 vuoden työkokemus Soita ark/vkl 0400 506 079 lkv(A) Anneli Vainioranta ky etuovi.com / jokakoti.ﬁ

kaihdintohtori Kotimaisia kaihdintuotteita. Korjaamme sekä mittaamme uutta. Iltaisin ja lauantaisin.

040-411 4370

TEHOSÄHKÖ Sähköasennusliike. Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

HUONEISTOREMONTIT Kaikki kodin remontti- ja korjaustyöt. Maalaus, tapetointi, lattiat, keittiöt, kylpyhuoneet yms. Rehelliset suomalaiset ammattimiehet. Puh. 050 329 5391

MUUTOT JA KULJETUKSET Contralex. OTK, LLM Ruuskanen auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä sopimusten ja asiakirjojen teossa suomeksi ja englanniksi. Myös EU-oikeuden ja T&K-rahoituksen tuntemusta. Vastaanotto Munkkiniem. sop. mukaan. (0415386997/rruuskanen@gmail.com) MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä. Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 Parturi-kampaaja, jalkahoito. Kotikäyntejä pääkaupunkiseudulla. Soita Elisabeth: 040 595 6843. Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728. 2 miestä, pakettiauto. HUONEKALUJEN KASAUKSET. puh. 044 911 8930 Pienetkin sähkötyöt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELUT teemme kaikkia kotitöitä, kasaamme kalusteita, tapetoimme, remontoimme, pienet muutot pakettiautolla, käsilumityöt. Tuntiveloitus 33€+alv. Minimi laskutus 2 t. Puh. 0400 811 941 Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyöt. P.046 899 6885 www.pollanen.info

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203

Raitis ja luotettava nuori perhe etsii edullista vuokra-asuntoa väh. 55m² pk-seudulta. 040-911 7328 Kaksi työssä/ark.opisk. etsii asuntoa kantakaupungista. Ei lemmik/tupakointia. Emmi 040 595 9653. Työssäkäyvä, yksinelävä, oululainen nainen hakee kohtuuhintaista ja hyväkuntoista vuokra-asuntoa kantakaupungista, yksiö tai pieni kaksio. P. 040 845 5195

Ei enää hiostavia ja hiertäviä kertakäyttötuotteita!

MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

DĞĚŝ^Ğƚ ƚƵŽƩĞĞƚ

– Varmuusalusasut · kestävät yli 200 pesukertaa! – Vuode-ja irtosuojat · ympäristöystävälliset – Uimahousut · ŵƵŬĂǀĂƚ ũĂ ŚƵŽŵĂĂŵĂƩŽŵĂƚ www.divisa.fL LQfo@divisa.fi www.divisa.fL LQfo@divisa.fi

Työssäk. ekonomipari etsii vuokrakaksiota Töölöstä maalisk alkaen kettunen.anu@gmail.com. 040 827 7906 Juristimies haluaa vuokrata 40m2 wanhan jugendkodin etelä-Helsingistä. Snellman 040-5902083 Työssäkäyvä mies hakee vuokrayksiötä kantakaupungista 1.2/1.3. Siisti asukas,varma vuokra. 044 031 3700 19-v. ahkera kulttuurialan opiskelija etsii asuntoa Helsingin kantakaupungin alueelta. Kaksio tai iso yksiö, vuokra max 600€. Ovathan pienet lemmikkieläimet sallittuja. Kirsi 040 756 0236.

0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL 0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL

Lääkinnälliset tuki ja -hoitosukat

LIFE

FOR

LEGS

Sigvaris polvisukat 1 Ccl alk. 59.2 Ccl alk. 69.-

MEDI SHOP Avoinna: ma 12-18, ti-pe 10-18, la 11-15.

Topeliuksenkatu 3 A, (bussipysäkkien kohdalla) puh. 040 764 3788, verkkokauppa: www.medishop.ﬁ

Lakiasioita Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ﬁ

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.ﬁ, www.kavasto.ﬁ

Testamentit, perintö- ym.lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ﬁ

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ﬁ

Itäkeskuksessa, osaketalossa. Yksiö 31m2. Vuokra 660,-/kk. + vesimaksu 18,-/hlö. Puhelin: 050-535 0213

Koulutusta Sukella uuteen harrastukseen! Suomalainen sukelluskoulu järjestää maanantai-iltaisin ohjattuja snorkkelisukellusharjoituksia sekä lapsille että aikuisille SYK:n hallissa Haagassa, os. Isonnevantie 8. Lisätiedot ja ilmott. www.suomalainensukelluskoulu.ﬁ

lääkesumuttimet C801 t erittäin hiljainen, pieni ja kevyt t vähän puhdistettavia osia 109.myös muita malleja

Asianajajia

Vuokralle tarjotaan

MEDI SHOP Avoinna: ma 12-18, ti-pe 10-18, la 11-15.

Topeliuksenkatu 3 A, (bussipysäkkien kohdalla) puh. 040 764 3788, verkkokauppa: www.medishop.ﬁ

Perinteistä kuppausta Kotiharjun Saunalla. Hieronnat ja jalkahoidot myös kotikäyntinä. P. 044 374 1323 Kalevalainen jäsenkorjaaja 65€/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Ilmoitukset 0400 249 961

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi HELI SORJONEN

Viikon vinkki

Via Crucista tekemään Kaikenikäisiä miehiä ja naisia etsitään toteuttamaan Via Crucis -pääsiäistapahtumaa Helsingin ydinkeskustassa. Tarjolla on esimerkiksi pieniä rooleja avustajina. Aikaisempaa näyttelijän kokemusta ei vaadita. Vapaaehtoisia tarvitaan myös tapahtuman tuotantoon, puvustukseen, rakennukseen, roudaukseen, kahvitukseen ja yleisiin tuotantotehtäviin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ensisijaisesti sähköpostitse: Leena Erähalme, viacrucis@evl.ﬁ tai p. 040 732 0942. Via Crucis -pääsiäistapahtuma pe 29.3. Helsingin keskustassa.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 20.1. klo 10 Lähetystyön juhlamessu Viikin kirkosta. Kirkkoherra Pertti Simola saarnaa. Virret: 340, 128: 2–4, 345, 428, 474. Klo 11 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Ekumeeninen rukousviikon kirkkovaellus Helsingin tuomiokirkosta. Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölä saarnaa. Virsi 449. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 17.1. Dosentti Kari Latvus. Kirkkoherra Matti Hirvilammi. Pe 18.1. Viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen. Yläkoulun opettaja Annamari Jukko. La 19.1. Pääsihteeri Heikki Huttunen (Ortodoksinen kirkko). Pastori Hanne von Weissenberg. Ma 21.1. Tutkija Aura Nortomaa ja pastori Hannu Varkki. Ville Talola lukee 1. Mooseksen kirjaa. Ti 22.1. Tiedottaja Virpi Hyvärinen. Uskonnonopettaja Maija Latvala (Baptistikirkko). Ke 23.1. Pastori Satu Kantola. Teologian tohtori Teemu Kakkuri. To 24.1. Toimittaja Johanna Korhonen. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 20.1. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 19.1. klo 11.05 Pisara. Uusinta ma 21.1. klo 14.55. Su 20.1. klo 10 messu Hyvinkään kirkossa. Isoskoulutuksen pyhä. Liturgi Saija Lottonen, haastattelusaarna Petra Pohjanraito ja nuoret. Uusinta ti 22.1. klo 11.10.

Yhteiskunnan paineissa. Laura Tolvanen ja Teo Mattila etsivät Kuka maksaa innovaation? -näytelmässä syytä ihmisten pahoinvointiin.

Mikä meitä masen Temppeliaukion kirkossa nähdään ensi perjantaina nuorten tekijöiden puhutteleva teatteriesitys. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Jalmari Eskelinen

eatteri Ab Totuuden Torvi Oy:n näytelmä Kuka maksaa innovaation? kertoo itsemurhan tehneestä nuoresta miehestä, joka palaa hakemaan syyllisiä kuolemaansa. – Näytelmässä on 15 itsenäistä kohtausta, joista jokainen antaa uuden näkökulman siihen, miksi

nuoret ja aikuiset sairastuvat masennukseen, selittää näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Taneli Maljanen. Ohjaajan mielestä kammottava innovaatio-sana kuvaa osuvasti tehokkuutta korostavaa kilpailuyhteiskuntaa, joka aiheuttaa paineita ja pahoinvointia kansalaisille. – Jotain on yhteiskunnassa vialla. Jo koulussa kisataan siitä, kenellä on täysin kalenteri. On järjetöntä, että parikymppiset saavat burn outeja ja kolmikymppiset jäävät sairauseläkkeelle. – Näen itse masentuneita nuoria ympärillä jatkuvasti, siltä ei voi välttyä. Ja vuosittain 3–5 prosenttia 15–19-vuotiaista nuorista yrittää tehdä itsemurhan. Taustalla on tutkittua tietoa. Maljasen mukaan peräti 20–25 prosenttia suomalaisista sairastuu elämänsä aikana masennukseen ja yli 900 000 suomalaista syö muun muassa masennus-, ahdistus- ja unilääkkeitä pysyäkseen työkunnossa. Viimeistä vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän

taiteen linjalla opiskeleva Taneli Maljanen kirjoitti näytelmää puolitoista vuotta opiskelunsa ohessa. – Ajatuksena oli kirjoittaa nuorten roolimalleista ja ulkonäköpaineista, mutta ajauduin tekemään näytelmää nuorten masennuksesta ja itsemurhista. – Aihe oli pyörinyt päässäni jo vuosia, ja halusin ryhtyä selvittämään asiaa. Näytelmän työstäminen oli palkitsevaa, koska tykkään tehdä tutkivaa teatteria. Puolet ajasta menikin tilastojen ja yhteiskunnallisten valtarakenteiden tutkimiseen. Näytelmä esitettiin ensimmäisen kerran Q-teatterin vierailunäyttämöllä kaksi vuotta sitten. Uusintakierrosta varten yksi kohtaus on kirjoitettu uudestaan, tilastoja on päivitetty ja yksi näyttelijä on vaihtunut. Teatteriryhmä perustettiin nimenomaan tämän näytelmän esittämistä varten. Mukana on enimmäkseen teatterialan opiskelijoita ja vastavalmistuneita. Ryhmän juuret juontuvat kuitenkin vuoteen 2006, jolloin Mal-

janen teki näytelmän pääosaa näyttelevän Teo Mattilan kanssa ensimmäisen yhteisen teatteriproduktion. Teatteriryhmän nimi Teatteri Ab Totuuden Torvi Oy tihkuu itseironiaa. Samoin julistautuminen ”kapeakatseiseksi ja poliittisesti konservatiiviseksi teatteriksi, joka keskittyy taiteellisen kunnianhimon sijasta sisäiseen byrokratiaan”. – Tarkoituksena on tehdä teatteria yhteiskunnallisista ongelmista. Tuntuu siltä, että teattereissa on alkanut viime vuosina olla ajankohtaisempia ja kantaaottavampia näytelmiä. Ehkä se tietää yhteiskunnallisen teatterin uutta nousemista. – Toisaalta aina on ollut myös niin, että pinnan alla ja kellareissa porisee, Taneli Maljanen toteaa. Teatteri Ab Totuuden Torvi Oy haluaa tehdä esityksensä köyhän teatterin keinoin. Aluksi budjetti oli 35 euroa. – Indonesialainen ystäväni totesi, että köyhyys lisää luovuutta,

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Cantores Minoresin pääsykokeet Cantores Minores -poikakuoron pääsykokeet 7–11-vuotiaille musikaalisille pojille järjestetään maanantaina 21.1. ja tiistaina 22.1. kello 18–19.30 Meritullin seurakuntatalossa, Meritullintori 3, 5. krs. Kokeessa pitää musikaalisuustestin lisäksi esittää omavalintainen laulu. CM-koulutusryhmien ohjelmaan sisältyy laulukoulutus ja musiikin perusteiden tasosuoritus 1. Opetus CMmusiikkiopistossa alkaa keskiviikkona 30.1. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: p. 09 687 7720 maanantaista torstaihin kello 9–16 sekä paasykoe@cantoresminores. net ja www.cantoresminores.fi

Tutkittua tietoa kristinuskosta Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa järjestetään Tutkittua tietoa kristinuskosta -luentosarja. Teologian tohtori Ville Jalovaara luennoi kristinuskosta Opistotalon Viipurinsalissa, Helsinginkatu 26, perjantaisin kello 14–15.30. Luentojen aiheina ovat 18.1. Varhaiskirkosta Rooman valtionkirkoksi – kristinuskon ensimmäiset vuosisadat, 25.1. 530 vuotta Martti Lutherin syntymästä – mitä tiedämme tänään reformaatiosta? ja 1.2. Kirkko, Kekkonen ja politiikka – Suomen luterilainen kirkko ja kylmä sota. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Rukousviikon tapahtumat

taa? kun on pakko keksiä ratkaisuja siitä vähästä mitä on. Maljasesta on hienoa, että näytelmän toiseksi esityspaikaksi on tänä vuonna saatu Temppeliaukion kirkko. – Ajattelen ohjaamista paljolti tilallisesti. Minusta tila on yksi näyttelijöistä, se on läsnä niin vahvasti. – Kirkon upeat kiviseinät ja kuparikatto vaativat valaistukselta hieman enemmän panostusta. Tosin tässä tapauksessa se tarkoittaa lähinnä kynttilänvaloa ja muita helppoja valaistustapoja. Temppeliaukion kirkon esityksen jälkeen Kuka maksaa innovaation? on nähtävissä Kansallisteatterin Lavaklubilla.

(angl.), puheen pitää Mika Yrjölä Saalem-seurakunnasta. Tilaisuus radioidaan suorana YLE Radio 1:ssä. ■ Maanantaista keskiviikkoon 21.–23.1. kello 16 vietetään Ekumeenisia rukoushetkiä Kampin kappelissa. ■ Maanantaina 21.1. kello 18 on Luottamuksen rukoushetki Tuomiokirkon kryptassa Taizé-laulujen kera. ■ Tiistaina 22.1. kello 18.30 on rukousilta Vapaakirkossa, Annankatu 1. Kello 19 vietetään ekumeenista nuorteniltaa ortodoksisen seurakunnan NUPIssa Unioninkatu 39 A:n sisäpihalla. ■ Keskiviikkona 23.1. kello 18 järjestetään ikonien siunaaminen Annankulmassa, Annankatu 14 D. Kello 19 on kaksikielinen iltahartaus Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Mukana ovat isä Teo Merras (ort.), kirkkoherra Juha Rintamäki (evl) ja kappalainen Päivikki Ahonen (ev.-lut.). ■ Tiistaista perjantaihin 22.–25.1. on Annankulmassa esillä ikoninäyttely, joka on avoinna tiistaina ja torstaina kello 11–15, keskiviikkona kello 11–18 ja perjantaina kello 9–12.

Kohtaamista ja raamattutietoa Raamattuluennot jatkuvat Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, torstai-iltaisin kello 19. Kevätkaudella teologian tohtori, pappi Eero Junkkaala luennoi Hesekielin kirjasta ja kappalainen Arto Antturi 2. Mooseksen kirjasta. Molemmat luennoitsijat avaavat kirjojen historiaa ja ajankohtaisia näkymiä. Ennen luentoa kello 17–19 kirkossa on kahvikärry, juttuseuraa ja esirukouspalvelua. Junkkaalan luento on 17.1., Antturin 24.1. ja 31.1. Vanhakirkko on avoinna torstaisin kello 12–21, muina arkipäivinä kello 12–15.

Raamattua löyhäpipoisesti Raamattua opiskellaan löyhäpipoisesti sunnuntaisin kello 17–18 Helsingin NNKY:n toimitilassa, Mechelininkatu 15 A 8, summeri alaovella. Sunnuntaina 20.1. aiheena on Jeesus Vanhalla puolella, 27.1. Miesten kertomaa neljässä evankeliumeissa – armosta me olemme pelastetut, 3.2. Jeesuksen ihmeellinen elämänkaari ennen ja jälkeen syntymän, 10.2. Jeesuksen opetuslapset, sekalainen joukko, 3.3. Ilmestyskirjan ihmeellinen maailma, 10.3. Ilmestyskirjan ihmeellinen maailma – kuoleman jälkeinen elämä ja 17.3. Jeesuksen kärsimys Vanhassa testamentissa. Raamatun maailmaan johdattelee Liisa Siikanen.

Menokasvo: Leena Louhivaara hivaara

Musiikkia kirkoissa Torstai 17.1. Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa. Laulattamassa Anne Myllylä.

Lauantai 19.1. Live-musiikkia klo 10–14 Malmin kirkolla. Osa Malmin rastit -tapahtumaa, jonka yksi rastipiste on Malmin kirkolla. Tarjolla kuumaa mehua, live-musiikkia ja Marttojen villasukkakoulu Kantapään kautta. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Katariina Kopsa, urut. J.S. Bach: Toccata dmolli, BWV 538, sekä Fuuga d-molli, BWV 538. Sweelinck: Mein junges Leben hat ein Endt, SwWV 324.

Sunnuntai 20.1. Pyhän Henrikin messu klo 11 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Keskiaikainen messu. Mukana Leo Norja, Marita Toivonen ja Samuli Korkalainen. Gregoriaanisesta musiikista vastaa Lauluyhtye Schola Sancti Henrici ja kanttori Jussi Hirvonen. Pyhäkoulu kirkon Lastenkappelissa. Konsertti klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Heikki Sivonen, tenori ja huilu, Joanna Broman, piano. Ohjelmassa Beethoven, Wolf, Enescu, Mahler ja Merikanto. Musiikkimatka maailmalle klo 16 Viikin kirkossa. Safarikuoron konsertti, johtaa Tommi Niskala. Lauluja erityisesti Malmin seurakunnan tukemilta työalueilta Aasiasta ja Afrikasta.

Sielunhoitoa tukiryhmässä Sielunhoidollinen tukiryhmä Lupa tuntea kokoontuu seurakuntakoti Keulassa, Floranaukio 1, kahdeksana torstaina kello 18. Ensimmäinen tapaaminen on tammikuun lopulla. Ryhmän toimintatapoina ovat keskustelu, kirjoittaminen ja hiljentyminen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.1. mennessä: Anna Kalske, p. 09 2340 5416

Millainen on elämänpuusi? Elämän puu on vahva alkukuva. Minkälainen o on sinun elämänpuusi? Miten elämä on sinua muokannut? Kurssilla tutkitaan maalaamalla, kirjoittamalla ja liikkum liikkumalla omaa käsitystä itsestä ja elämänvo elämänvoimasta. Ohjaajana on taide-, pari-, seksuaaliseks ja psykoterapeutti Ann-Mar Ann-Marie Breitenstein. Mukana kurssi on myös pastori, taidekurssilla te terapeutti Terhi Varjoranta. K Kurssin hinta on 195 euroa. K Kokoontumiset ovat torstaisin 31.1. 31.1., 7.2., 21.2., 7.3., 21.3. ja 4.4. kello 17.30 17.30–20.30 Kallion kirkossa, Itäinen p papinkatu 2. Ilmoittautumiset: kallio. kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Mitä on cityvihreä uskon uskonto?

KO JÄ

Omakuva – minäkuva -valokuvakurssi ssi järjestetään htikuussa. Kallion kirkossa tammikuussa ja huhtikuussa. uvaaja Leena Millainen kurssi on kyseessä, valokuvaaja Louhivaara? okuvia, joita – Kurssilla otetaan itsestä ja toisista valokuvia, a on erityisen tutkitaan ja joista kirjoitetaan. Omakuva emisen kautta tärkeä, koska luovan ja inspiroivan tekemisen voi päästä lähemmäksi minuuttaan. Kenelle kurssi on tarkoitettu? vaansa eri nä– Jokaiselle, joka haluaa tutkia minäkuvaansa aa eikä verrata kökulmista. Kurssilla ei tarvitse suorittaa le. Riittää, että itseään toisiin, kaikki tehdään vain itselle. mukana on toimiva digikamera. a? Miten paljon ohjaat tällaisia kursseja? odesta 1985 – Olen työskennellyt valokuvaajana vuodesta iseen olen lähtien, mutta omakuvakurssien pitämiseen alkanut panostaa täysillä parina viime vuotena. n takaa löyLähtökohtana minulla on se, mitä kuvan sen hyväksi. tyy ja mitä kuvan avulla voi tehdä ihmisen ksi työnOpiskelen parhaillaan ratkaisukeskeiseksi inä apuna ohjaajaksi ja tulen käyttämään myös siinä valokuvaa. Marjo Kytöharju Valokuvakurssi I pe 25.1. klo 17.30–20.30 0–20.30 ja la–su 26.1. ja 27.1. klo 12–17, kurssi II pe e 26.4. klo 17.30–20.30 ja la–su 27.4. ja 28.4. klo 12–17. Hinta 110 euroa. Ilmoittautumiset: umiset: 0 3611 kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340

Teatteri Ab Totuuden Torvi Ab:n näytelmä Kuka maksaa innovaation? Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, pe 18.1. klo 19. Vapaa pääsy. Lisäksi 22.–26.1. esitykset Kansallisteatterin Lavaklubilla, Läntinen Teatterikuja 1. Liput 15 ja 10 euroa Kansallisteatterin lippumyymälästä, p. 010 7331 331. Lisätiedot: www.lavaklubi.fi ja teatterin omat Facebook-sivut.

Ekumeenista rukousviikkoa vietetään 18.–25.1. monessa paikassa. ■ Perjantaina 18.1. kello 12 vietetään rukousviikon avajaisia ja luetaan rukouspäiväjulistus Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Samassa paikassa on kello 18 Usko ja evankeliumi -julistustilaisuus, jonka järjestää Helsingin yhteiskristillinen evankelioimistoimikunta HYKE. ■ Sunnuntaina 20.1. kuljetaan ekumeenisella rukousvaelluksella kello 15.30 alkaen Fredrikintorilta Annankadun ja Erottajan kautta kello 16.30 Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon. Kello 17.30 saavutaan Tuomiokirkon kryptaan, Kirkkokatu 18, jossa on Suomen Ekumeenisen Neuvoston Nuorisojaoston vastaanotto. Kello 18 vietetään ekumeeninen jumalanpalvelus Tuomiokirkossa anglikaaniseen tapaan toimitettuna Evensong-palveluksena. Liturgina toimii Tuomas Mäkipää

Menovihjeet

Cityvihreä uskonnosta keskusCityvihreästä tellaan Tie Tieteiden Talon kahvilassa, Kirkkokat Kirkkokatu 6, torstaina 17.1. kello 19–21. Paikalla o ovat Vihreän liiton vaikuttajat Kirsi Ojansuu-Kaunisto Ojan ja Jukka Relander. V Vihreän liiton ajama uskontopolitiikka on herättänyt kansalaisten keskuudessa ristiriitaisia tuntemuksia. keskuude Toisaalta puolueen piirissä halutaan positiivista uskonnonvapautta, ajaa posit jossa usko uskonnon merkitys ihmisten elämässä tunnustetaan tun ja kaikille uskonnoille halu halutaan antaa yhdenvertainen asema su suhteessa valtioon. Toisaalta

Virrestä voimaa klo 18 Kannelmäen kirkossa. Outi Tuppurainen, ortodoksinen kirkkolaulu, Anne Myllylä, urut ja piano, Aili Raitavuo, juonto.

Tiistai 22.1. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Pekka Suikkanen, urut. Virsitiistai klo 18 Pukinmäen seurakuntakodissa. ”Vuodelle nyt aljetulle siunaukses, Herra, suo.” Tutustutaan uuden vuoden virsiin.

Keskiviikko 23.1. Lasten lauluaamu klo 9.30 Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3, 2. krs. Kanttori laulattaa lapsia. Improvisaatioita klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Anna-Maria Lehtoaho. Choral Evensong klo 17.15 Kallion kirkossa. Englanninkielinen laulettu iltarukoushetki anglikaanisen perinteen mukaan. Tilaisuuden jälkeen kahvia ja teetä. Evening prayer & coffee fellowship in english.

Torstai 24.1. Lauluilta klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa. Lauletaan vanhoja virsiä.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

moni kirkon piirissä on kokenut, että Vihreän liiton piirissä vaikuttaa myös vahva kirkkovastaisuus ja kristillisen perinteen suoranainen väheksyminen. Mikä siis on Vihreän liiton näkemys kirkosta ja uskonnoista ylipäätänsä – voivatko ne olla yhteiskuntaa myönteisesti rakentavia voimia vai pitääkö ne sulkea mahdollisimman pitkälle julkisen keskustelun ulkopuolella yksityiselämän piiriin?

Hiljaisuuden retriittiin Hiljaisuuden kuvat -retriittiä vietetään perjantaista sunnuntaihin 8.–10.2. Heponiemessä, Karjalohjalla. Maalaaminen, kirjoittaminen ja liikkuminen voivat olla tapoja rukoilla, olla läsnä omalle itselle ja Jumalalle. Retriitissä maalaamiseen käytetään öljypastelliliituja ja helppoja peitevärejä. Retriitin ohjaajina toimivat taideterapeutti, pastori Terhi Varjoranta ja diakonisosionomi Sirpa Zotow. Retriitin hinta on 160 euroa. Ilmoittautumiset: kallio. srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Malmilla vietetään juhlaviikkoja Malmin seurakunta viettää 60-vuotisjuhliaan 20.1.–3.2. Juhlaviikot alkavat Viikin kirkossa pidettävällä Lähetysmessulla sunnuntaina 20.1. kello 10. Samana päivänä kirkossa on kello 16 Safarikuoron konsertti Musiikkimatka maailmalle, jossa kuullaan lauluja Malmin seurakunnan tukemilta alueilta Aasiasta ja Afrikasta. Juhla jatkuu Malmin kirkossa perjantaina 25.1. kello 12, jolloin voi tutustua seurakunnan diakoniatyöhön. Tilaisuudessa esiintyy muusikko Markus Bäckman ja tarjolla on kakkukahvit. Kirkon aulassa on esillä Hannu Ala-Hakkolan valokuvanäyttely Koillisen kirkot 20.–27.1. Koko ohjelma löytyy osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/malmi.

Kirkko&kaupunki 16. tammikuuta 2013 Numero 2

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

voista huolimatta kokonaan Pyhän Hengen mukaiseen elämään. Lausuessamme yhteen ääneen uskontunnustuksen lähestymme Jumalaa sekä yksilöinä että yhtenä Kristuksen ruumiina, vastaamme ”tahdon” iankaikkiselle liitolle, jota Hän rakkaudessaan ihmisille tarjoaa ja vahvistamme toisiamme yhteydessä toisiimme sekä rohkeudessa seistä maailman paineen edessä uskomme takana. Parannus lahjaksi saamamme elämän sisältöön olisi se, että kävisimme käsiksi rakennelmiin, jotka ovat päässeet sydämissämme nousemaan Herramme ja meidän itsemme välille. Joosef Lakopoulos Helsinki

Joulun aikoihin minua puhutteli erityisen paljon Nikean uskontunnustuksen todistus Jeesuksesta. Siinä todetaan, että Jeesus on ” valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi”. Vuosisatojen aikana teologit ovat valottaneet meille sanankuulijoille Jeesuksen jumalallista puolta. Tiedämme, että suuri Jumala on salattu, ja hänen suuruutensa voi joskus käydä yli ihmisen ymmärryksen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Jeesuksen katseleminen biologisena ihmisenä. Mielestäni ihmiseksi syntymiseen vaaditaan sekä mies että nainen. Esimerkiksi kaksi naista eivät voi saada keskenään lasta. Mitä pahaa siinä olisi, että Jeesuksella olisi ollut myös biologinen isä? Ehkä joku luonteeltaan salaperäisyyteen taipuvainen, oppinut mies. Myös tähän kysymykseen rakas Raamattumme, varsinkin Uusi testamentti, tarjoaa esimerkiksi salapoliisin taipumuksia omaavalle henkilölle kiintoisaa tutkimusaineistoa. Ritva Jokinen

Tulen tekemisen taidetta

Ville Ranta

Uskontunnustus jakaa mielipiteitä

koisimme kuvitelmaan, että ruumiin ylösnouseminen kuuluisi maailman tosiseikkoihin. Sielu ruumiin sijasta kuulostaa paremmalta, mutta tiedämmekö, mikä sielu tosimielessä on? Realistinen näkemys elämän tarkoituksesta on juuri tämä elämä, jossa elämme. Miten se toteutuu, riippuu paljon myös meistä itsestämme.

Teologian tohtori Raine Haikarainen kysyy, pitäisikö ”liian epätodellisten” kohtien karsiminen uskontunnustuksesta aloittaa heti ensimmäisestä lauseesta eli siitä, kuka maailman on luonut. Sanoisin, että kun Harry Blässar halutaan muuttaa tai typistää sanamuotoja, harvoin silloin poistetaan itse päälaupääkonsuli se. Jos niin oleellinen asia poistettaisiin usHelsinki konnon perusteista, niin mitä silloin koko Harry Blässar (K&k 12.12.) haluaisi käydä käuskonnosta jäisi jäljelle? Miksi silloin enää siksi kirkon oppirakennelmiin ja keskittyä olisi aihetta ylipäätään uskomiselle, että käyttäytymisohjeisiin. Kristinusko on kuion tietty mahti, jonka vaikutusvalta maatenkin enemmän kuin elämistä annettujen ilmassa on suuri, vaikka emme oikein tieneuvojen mukaisesti. Sen lupaus on elävä dä, miten ja missä määrin se käytännössä suhde Jumalaan yhteydessä, jonka Jeetoteutuu? suksen Kristuksen sovitustyö on Tapahtumien vertauskuvat ja tehnyt mahdolliseksi. symbolit ovat kyllä hyvä keino Jatka ”Sikisi Pyhästä Hengestä, selitysten antamiseksi, mutkeskustelua syntyi neitsyt Mariasta”, viitta niihinkin pätevät loogisen verkossa www. taa siihen, että Poika ei saaajattelun taustat. Yhtä vähän nut alkuansa kohdussa niin kuin maailman synnyn uskokirkkojakuin tavalliset ihmiset. Hän taan tapahtuneen vain itseskaupunki.fi on aina ollut ja Hän on aina tään ja sattumoisin, tuntuu oleva Jumalan Sana, kolmiyhmahdottomalta esimerkiksi sateisen Jumalan toinen persoona. nonta ruumiin ylösnousemus. MiSiinä on rauha, että Hän maksoi käli sillä tarkoitetaan Raamatun kertohengellänsä velan, mikä meidän tahtomme musta Jeesuksen näyttäytymisestä kuolevapautta sitoo. Siinä on hyvä tahto, kun Pymansa jälkeen opetuslapsilleen, tämäkään hä Henki tekee ihmisestä Kristuksen seuei vakuuta. Sen sijaan sanonta, että jollain raajan herättäen tässä halun palvella Jumaoli ollut suojelusenkelinsä apunaan, kun laa. Ruumiin ylösnouseminen on lupaus, joselvisi uhkaavasta vaarasta, voidaan mieltää ka antaa perusteen rakastaa Jumalaa pelkäähyvänä vertauksena sille, että asianomainen mättä kuolemaa. Omistaessaan toivon astua oli ollut ”korkeammassa käressä”, vaikka taivaselämään täydellisenä omana itsenään, enkeleihin ei usko. voi sielu, jolla käsitetään sekä hengen että Mielestäni suunnistaminen tulevaisuuruumiin olemus, antautua maallisista vaiteen ei millään lailla helpotu sillä, että us-

Kulmilla-jutussa (K&k 9.1.) kerrottiin, kuinka Merisatamassa tuli syttyy taideteoksen yläpuolelle. Samoin se syttyi Egyptin Aleksandriassa Pharoksen eli Faroksen majakassa, joka oli yksi antiikin ajan seitsemästä ihmeestä. Kun maan tasalta avataan syöttöputki ”liekille”, niin se kiipeää putken sisällä ja tekee tulisoihdun päästessään avoilmaan. Jos piipun juurelta lisätään palavaa kaasua ylimääräisen happimäärän avustamana, niin liekki nousee ja jää palamaan niin sanotun majakan katolle. Sama ilmiö näkyi vanhan ajan pronssipatsaiden kuorien sulatuksessa sotatarvikkeiden valmistukseen. Tulen siirto piipun juurelta ylös toimii myös vuonna 2013 taidemuistomerkin tarvitsemana teknillisenä apuna. Kalevi Salminen Egyptologisen seuran ainaisjäsen

Puhe voi olla suunnan muuttaja Presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe oli merkittävä. Kerrankin uskallettiin kertoa asiat niin, ettei kuulijalle ja lukijalle jäänyt mitään epäselväksi. Puhe satutti hyvin voimakkaasti. Voiko kukaan tämän jälkeen olla ahne, itsekäs tai välinpitämätön? Presidentti toi esille ne asiat, jotka ovat olleet luomassa eriarvoisuutta ja kansan jakautumista menestyviin ja epäonnistuneisiin. Olemme olleet tietoisia näistä epäkohdista, vaan ei ole meistä ollut muutoksen tekijöitä. Onko nytkään? Mitä pitää tapahtua ennen kuin ryhdymme toimimaan? Jospa ymmärtäisimme todeksi Sananlaskujen kirjasta Massalaisen Agurin sanat, jotka hän puhui Jumalalle: ”Kahta minä sinulta pyydän – niin kauan

kuin elän, älä niitä kiellä: pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: ’Mikä on Herra?’ Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan.” Kylli Tikkanen Helsinki

Messuun kannattaa mennä Eräänä sunnuntaina houkuttelin hyvää ystävää mukaani kirkkoon. ”Miksi lähtisin”, hän kysyi. Saat syntisi anteeksi. ”Ei ole tullut tehdyksi.” Olisiko tässä maallistumiskehityksen ydin? Syntiä ei tehdä tai tunnisteta tehdyksi. Taivaaseen pääsyä ei mietitä. Kirkon oppia perisynnistä eivät kaikki tiedä. Ja vaikka tietäisivätkin, ihmisen taipumus synnintekoon ei tunnu omaan vastuualueeseen kuuluvalta asialta. Ei koeta vastuuta teosta, jota ei ole tehnyt eikä muutenkaan aiheuttanut. Adamin omenansyöntirike oli kohtalokas hänelle ja Eevalle. Sen voi hyväksyä mutta ei siitä johtuvaa syyllisyyttä tuhansien vuosien päähän. Kun tähän lisätään, että Jeesus on etukäteen sovittanut syntimme, kun uskomme häneen, on helppo ymmärtää, ettei syntien anteeksi saaminen edellytä osallistumista messuun. Kynnys kirkosta eroamiseen madaltuu koko ajan siitä huolimatta, että evankelisluterilainen kirkko haluaa olla koko kansan kirkko hyväksymällä naispappeuden ja rakentamalla ymmärrystä sille, että samaa sukupuolta olevat parit ovat ihmisinä samanarvoisia kuin muutkin. Kirkon viesti ei kuitenkaan mene perille. Raamatun kertomukset ja ihmisen nykytodellisuus ovat kaukana toisistaan. Mitä enemmän kirkko saa kasvonsa niiltä, jotka kertovat Raamatun jokaisen sanan olevan Jumalan ilmoitusta, sitä enemmän uskosta tulee yksityisasia. Monet ajattelevat, että kirkko tarvitsee uskoa mutta usko ei tarvitse kirkkoa. Ehkä se yhden sukupolven toimisi niinkin, tuskin pidempään. Kirkossakäyntiä ei pysty perustelemaan syntien anteeksi saamisella. Kannattaa silti mennä. Messussa on mahdollisuus hiljentymiseen. Kirkkomusiikki, rukoukset, pieni pala Vanhaa testamenttia, pieni pala Uutta testamenttia ja samaa teemaa käsittelevä saarna, jossa selitetään Raamatun kertomusten merkitystä, sekä ehtoollinen, ovat rituaali, jossa voi kuulla omaa elämää varten viisaita sanoja, viestin, joka puhuttelee. Siinä Jumala ilmoittaa. Kari T. Ahonen

Loistavasti hoidetut hautausmaat Omaan jouluaattoperinteeseeni kuuluu käynti kahdeksalla haudalla Hietaniemessä ja Malmilla. Kymmenen sentin lumisateen vuoksi nyt päättyneenä jouluna oli tosi haastava keli, kuten parina aiempanakin. Seurakuntien hautausmaaporukka saa ympäri vuoden monenlaista palautetta, joka lienee pääasiassa hyvinkin valittavaa ja kunkin valittajan oman läheisen haudan näkökulmasta lähetettyä. Jouluaattona nuo mainitsemani hautausmaat olivat lähes kaupungin parhaiten hoidettuja. Oli helppo liikkua; helpompi kuin keskustan pääkaduilla, omasta taloyhtiöstäni puhumattakaan. Henkilökunta oli taas kerran varannut valikoiman lapioita, joilla pystyi luomaan oman haudan lumesta. Monilta sivupoluiltakin oli lumet aurattu. Koko hautaustoimi ansaitsee mojovat kiitokset meiltä kaikilta, joille loistavasti hoidetut hautausmaat ovat tärkeä ja puhutteleva muistelu- ja hiljentymispaikka. Maksan tästäkin syystä iloiten vuosien ajan kirkollisveroni. Iloa ja voimia tärkeään ja vaativaan työhönne. Risto Alaja