K&k 2013 nro 20

www.kirkkojakaupunki.fi

Nina Ta Tapio laulaa lau Stadin Sta suvivi suvivirttä » 27

Numero 20

Keskiviikkona 29. toukokuuta 2013

ESKO JÄMSÄ

Uskontorauhaa

Maailma kävi kylässä Kaisaniemessä » 12

Lähetysjuhlat tulossa Helsinkiin » 13–16

Sanoma kuuluu kaikille kansoille » Pääkirjoitus sivu 2

Mistä kiusaukset tulevat? » 7 Viisi vinkkiä rasismiin puuttumiseen » 8–9

2

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

”

Numero 20

Lainasanat

Itse ajattelen avainta vanhana kristillisenä symbolina. Abloyavain puolestaan viittaa itähelsinkiläiseen lähiöympäristöön, jossa jokaisella lapsella oli aikoinaan avain kaulassa.”

29.5.2013 3

Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen kuvataiteilija Hannu Väisäsen kohutusta alttaritaulusta sivuilla 10–11.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE/KUVAARIO

Pääkirjoitus

Menkää ja tehkää irkko ja kaupungissa on viime aikoina käsitelty tavallista enemmän lähetystyöhön ja kirkon ulkomaiseen apuun liittyviä aiheita. On avattu ikkunoita muun muassa Tansaniaan, Haitiin ja Etiopiaan. Tällä kaikella on haluttu valottaa yhtä keskeistä kirkon toiminnan ja kutsumuksen aluetta. Samalla on tähdätty runsaan viikon päästä Helsingissä järjestettäviin Lähetysjuhliin.

Lähetystyötä tekevien järjestöjen ympärillä on viime vuosina käyty myös näyttävää kirkkopoliittista painia. Tässä ensimmäisen jja selkeimmän vyörytyksen on tehnyt Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto keskittämällä lähetysmäärärahat yleiskirkollisille rkollisille järjestöille.

K

Rukous Maasta minä olen.

Maahan minä palaan.

Tuoksuva multa käsissäni vetää mielen vakavaksi: tällä tasolla me kaikki olemme totisesti yhtä.

Sinä elämän antaja, siunaa meitä tänään ja tulevina päivinä.

Pysy kanssamme myös, kun lähtemisen aika tulee.

Suuria intohimoja herätättäneiden kirkkopoliittisten n painiliikkeiden ohella Hel-singissä on tehty muitakin n merkittäviä lähetystyöhön n liittyviä linjauksia. On läh-detty tukemaan isoja ja näyttäviä monivuotisia projekteja. Tästä ovat esimerkkeinä etiopialaisen Dessien seurakunnan kirk-kohanke ja Suvivirsi-kampanjalla panjalla ryyditetty Haitin koulujen rakentaminen. On haluttu tehdää näkyvämmäksi ja näyttävämmäksi äksi se,

mitä helsinkiläisten antamilla euroilla saadaan aikaan.

Tätä linjaa kannattaisi viedä pidemmälle.

Esimerkiksi siten, että seurakunnat valitsisivat yhden selkeän kumppanuuden, jota sitten pitkäjänteisesti kehittäisivät. Yhtymän budjettivaroja voitaisiin suunnata näille hankkeille.

Vuorovaikutus kaukana elävien ihmisten ja kirkkojen kanssa tulisi todellisemmaksi ja rikastuttaisi molempia.

Lähetystyö ei ole mitään menneen maailman vähän nuhjuisen oloista puuhastelua. Se on yhä kirkon tärkeä tehtävä tässä maailmassa. Se tulisi nostaa osaksi koko seurakunnan elämää sen sijaan, että se on väljähtynyt ”työala”, joka on nakitettu siitä innostuneiden in askartelupiiriksi.

Jotkut väittävät väittä lähetystyön olevan jonkinlaista kulttuuri-imperialismia. kulttu Se on höpöpuh höpöpuhetta. Kristillinen sanoma armoll mollisesta Jumalasta, lähimmäisen rakastamisen tarpeesta ja kaikkien ka ihmisten yhtäläisestä ar arvosta on tarpeen ja tekee hyvä vää kaikille ihmisille, kansoille ja kulttuureille. Sitä sanomaa h helsinkiläisetkin on kutsuttu to toteuttamaan ja levittämään.

M Menkää ja tehkää.

Seppo Simola, päätoimittaja Sepp seppo seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Meillä on uskontoa täsmälleen sen verran, että se riittää toistemme vihaamiseen, mutta ei tarpeeksi toistemme rakastamiseen asti.

Jos kirkon jäsenten erilaisuus kiellettäisiin, se merkitsisi Paavalin mukaan sitä, että kirkko lakkaisi olemasta kirkko. Vahvasti ja väkevästi hän sanoo: ”Jos kaikki olisi yhtä ja samaa jäsentä, olisiko silloin mitään ruumista?”

Jos koko ruumis olisi pelkkää silmää, olisiko silloin kuuloa? Tai jos se olisi pelkkää korvaa, olisiko silloin hajuaistia? Jumala on kuitenkin asettanut ruumiiseen kaikki eri jäsenet niin kuin on nähnyt hyväksi.

Emerituspiispa Eero Huovinen Kotimaa-lehdessä 23.5.

1. kirje korinttolaisille 12: 17–18

Irlantilainen kirjailija ja runoilija Jonathan Swift (1967–1745)

Iankaikkisesti

3

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Opiskelijoiden voimin. Suviradion tuottaja Justus Laitinen (vas.) ja musiikkipäällikkö Olli Aimola lupaavat, että nuoret radionkuuntelijat saavat leppoisan kesätunnelman. Radion juttusarjoissa pääsevät vanhemmatkin jyvälle siitä, mitä teinit nykyään ajattelevat.

Suviradio virittyy kohta soimaan Netissä kuuluva radio on suunnattu erityisesti riparilaisille.

Teksti Outi Ikonen Kuva Katri Saarela

S

uviradio virittyy soimaan toukokuun lopussa.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimituksen Toivontuottajien verkossa soiva kanava toteutetaan yhteistyössä Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulun tv- ja radiotyön opiskelijoiden kanssa. Nuorista koostuva viisihenkinen toimitus kattaa kaikki Metropolian vuosikurssit.

Musiikkipäällikkö Olli Aimola tarjoilee intohimolla kootun

kesämusiikkikattauksen.

– Kaikki musiikki voi olla hyvää. En tunnista itsessäni rokkipoliisia, joka valittaa, että Britney Spears ei voi olla hyvä, koska hän ei tee itse biisejään. Musiikkipäällikön pitää olla ennakkoluuloton musiikin suhteen, Aimola kertoo.

Viime kesänä ensi kertaa soineen Suviradion soittolistalla oli 400 kappaletta. Aimola on lisännyt joukkoon toisen mokoman.

Listalta löytyy menevää musiikkia niin tätä kesää fiilisteleville kuin niille, jotka haluavat nostalgisoida vanhoilla klassikoilla.

– Kello 8–16 kanavan valtaa uudempi, etupäässä suomalainen musiikki. Otetta on hieman nuorennettu viime kesästä, koska kohderyhmämme ovat riparilaiset. Joka tunti soi kaksi riparibiisiä sekä kaksi klassikkokappaletta. Iltaa kohden musiikkityyli seesteytyy vanhempaan Finnhits-tyylilajiin. Iltayhdeksästä eteenpäin soivat legendaariset ke-

säkappaleet Kari Tapioineen ja Katri-Helenoineen.

Nuorta verta edustavat muun muassa Egotrippi, Bruno Mars, Pariisin kevät sekä Samae Koskinen.

Musiikin lomassa kuullaan ohjelmia, joiden tähtinä ovat niin uudet kuin vanhatkin rippikoululaiset. Sarjasisältöjä hallinnoi tuottaja Justus Laitinen. Hänen mukaansa nuorten ääntä ei mediassa juurikaan kuulla ainakaan keskitetysti.

– Parhaimmillaan ohjelmamme voivat antaa kaikenikäisille kuuntelijoille välähdyksiä nuorten ajattelumaailmasta ja siitä, mikä heitä kiinnostaa.

Myös toimitetussa sisällössä on pidetty mielessä, että Suviradion kohdeyleisö ovat nuoret ja erityisesti rippikouluikäiset. Juttusarjoissa on esimerkiksi koottu joukko nuoria jonkin teeman ääreen keskustelemaan.

Minäpä tiedän -työnimellä

kulkeva sarja on Hanna-Mari Kuivalaisen käsialaa.

– Ideana on, että nuori voi esittää vaikka kuinka älyvapaan kysymyksen tahansa. Minä etsin asiantuntijan, joka osaa vastata tyhjentävästi kulloinkin askarruttavaan aiheeseen.

– Välttämättä vastaaja ei ole juuri se, mikä ensimmäisenä tulee mieleen, sillä etsimme myös eri näkökulmia. Teemme juttuja niin, että vastaus kysymykseen todella saadaan, Kuivalainen sanoo.

Radion puhesisältö on rytmitetty aamupäivälle ja iltapäivälle pidempiin ryppäisiin. Nuorten lisäksi myös aikuiset saavat äänensä kuuluviin. Päivän epistolassa papit pääsevät selittämään osin hyvinkin vanhahtavia termejä. Toisessa sarjassa julkkikset, muun muassa ikinuori Aira Samulin, muistelevat omia kesiään.

– Nostamme parhaat jutut

kunkin välineen ehdoilla muokattuina ja sopivalla kärjellä varustettuna myös seurakunnallisille sivustoille kuten Fleimiin, Uskotoivorakkaus.fi:hin sekä Verkonpaino-Facebook-yhteisöön, valottaa Toivontuottajien tuottaja Jan Ahonen.

Suviradio aloittaa soittonsa verkossa perjantaina 31. toukokuuta kello 17. Samaan aikaan Narinkkatorilla vietetään Kampin kappelin 1-vuotisjuhlia ja lauletaan Stadin suvivirsi -yhteislaulutapahtumassa. Suviradio soi elokuun 4. päivään asti osoitteessa www.suviradio.fi.

Netissä kuuluvan Suviradion saa soimaan myös älypuhelimissa TuneIn Radio -mobiilisovelluksella. Se ilmestyy hieman ennen lähetyskauden alkua TuneInpalveluun.

Suviradion tekijät kertovat oman rippikoulumuistonsa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.

4

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Anna Veijalainen

Riparisota eillä on käyty kuluneen vuoden verran kovaa tahtojen taistelua. Edessä on siintänyt koko ajan kasvava musta pilvi. Lähestyvä kesä. Riparikesä.

Teini-ikäinen poikani on harannut henkisesti vastaan saman verran kuin ottaisi voimille roikkua sormien ja varpaiden kynsillä ovensuussa estämässä jotakin menemästä siitä läpi. Meillä on keskusteltu ja väitelty, itketty ja huudettu ja lopulta vetäydytty poteroihin. On yritetty lahjontaa, kiristystä, uhkailua ja kaupankäyntiä. Ripari vielä kuulemma äärimmäisen pakon edessä menisi mutta konfirmaatioon teini ei suostu.

Olen yrittänyt houkutella poikaa ottamaan riparin vastaan mahdollisuutena. Jos ei muuten, niin edes kummin tehtävien vuoksi. Ja kirkkohäiden. Onko siihen ihan niin vakavasti edes pakko suhtautua? Sinne vaan, kaikki muutkin menevät. Tapakristittyjähän tässä on Suomi pullollaan.

Mutta ei. Lapselle asia on ollut, voi kai näin kuitenkin sanoa, pyhä.

M

”

Protuleiri on varattu ja maksettu. Olen hävinnyt tämän erän.”

Keskeiseksi kysymykseksi nousi, kuka saa päättää? Onko neljätoistavuotias itse valmis ja kypsä ratkaisuun? Tietääkö hän miten tulee asioista ajattelemaan? Itse en ainakaan tiennyt. Olisin jättänyt riparin käymättä, ellei minua olisi lahjottu matkalla Amerikkaan. Uskonasiat tulivat lähelle vasta reilusti myöhemmin. Leirillä aika kului lähinnä meikkiä parannellessa ja tukkalakkaa suihkuttaessa.

Riparisotamme alkoi kevään mittaan tarkoittaa, että annanko tässä pojan tehdä päätöksen erota kirkosta? Sellaiseen ei mielestäni maailman mustavalkoisena hahmottava teiniikäinen ole valmis. En olisi halunnut myöskään antaa lapselle sitä viestiä, että tahtonsa saa läpi kun yksinkertaisesti haraa vastaan tarpeeksi kauan. Ja kuitenkin tässä on niin käymässä.

Isä on väsytystaktiikalla käännytetty. Protuleiri on varattu ja maksettu. Olen hävinnyt tämän erän.

Auktoriteettiani ei ole murrettu, mutta on se kolhuilla. Kirkkoon poika kuitenkin edelleen kuuluu.

Yksi potero on siis pitänyt.

Onneksi taivaanisä ei välitä rakenteista. Uskon, että suojeluksessa ollaan näinkin. anna@kokoteatteri.fi Kirjoittaja on teatterinjohtaja ja perheenäiti.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

77

Suomesta maailmalle levinneen Jippii-lapsikuorotoiminnan lauluja on käännetty 77 eri kielelle. Jippiimissio ry on helsinkiläinen lapsi- ja nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka piirissä on yli 100 lapsikuoroa.

Rippikoulun o tunnustaa väh Kirkko korostaa jokaisen tasaarvoa rippikoulun seksuaalikasvatuksessa.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Megan Q Daniels/First Light

H

elsingin rippikoulujen leirijaksot alkoivat sunnuntaina. Kevään aikana kirkossa esillä ollut keskustelu seksuaalisten vähemmistöjen asemasta pulpahtaa pinnalle myös rippikouluopetuksessa.

– Olen yli 20 vuotta pitänyt rippikoulua, ja aina niissä on ollut vähemmistöihin kuuluvia.

Jotkut ovat hyvin rohkeasti ja avoimesti kertoneet suuntautumisestaan, kertoo Kallion seurakunnan pappi Jaana Partti.

Rippikoulun opetussuunnitelmaan sisältyy erityinen seksuaalikasvatuksellinen oppikokonaisuus, mutta aihepiiri voi nousta esiin myös muun opetuksen yhteydessä.

– Usein kysymykset seksuaalisesta suuntautumisesta tulevat esiin Raamattua tai luomista koskevilla oppitunneilla.

– Varsinkin, jos nämä teemat ovat julkisuudessa esillä, nuoret kysyvät spontaanisti, mitä kirkko opettaa tai mitä minä itse ajattelen, Partti kertoo.

Kulttuurinen muutos näkyy

siinä, että nykyään rippikouluikäiset ovat Partin kokemuksen perusteella suvaitsevaisempia kuin ennen.

– Nykynuoret ovat tottuneita siihen, että ihmiset ovat seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisia.

– Huomaan silti, että pojat monesti pelkäävät homoseksuaalisuutta, kun taas tytöille asia ei ole niin vaikea. Hankaluus käsitellä seksuaalisuuden eri muotoja ilmenee joskus kyllä kielenkäytössä homotteluna.

Murrosikä alkaa eri ihmisillä eri aikaan. Eroaako seksuaalisten vähemmistöjen kehitys heteroista?

– Kehitysvaiheet eivät eroa seksuaalisten suuntautumisten perusteella; lapsi on lapsi, sanoo

5

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

ESKO JÄMSÄ

Turvallisuus. Seksuaaliterapeutti Tiina Vilponen korostaa kasvurauhaa. – Pelko hylätyksi tulemisesta ja tuomiosta voi aiheuttaa tuhoavia häpeän ja syyllisyyden tunteita, hän sanoo.

Rippikoulun käy vuosittain liki 52 000 nuorta, mikä on yli 80 prosenttia ikäluokasta. Kirkkohallituksen kasvatuksen työalasihteerin Jarmo Kokkosen mukaan nuorisotyön ammattilaiset käsittelevät seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta Jumalan luomana lahjana.

– Moninaisuus kertoo Jumalan luomistyön rikkaudesta. Työntekijöiden enemmistö sanoo, että jokainen homo on Jumalan luoma, Kokkonen sanoo.

– Piispat ovat Rakkauden lahja -perhekirjassaan hyvin sanoittaneet sen, kuinka tavallinen arki riittää. Arkeen kuuluu se, että osa ihmisistä on heteroita, osa ei.

Moninaisuus kertoo Jumalan luomistyön rikkaudesta.

Kokkosen mukaan rippikoulu-

”

Huomaan silti, että pojat monesti pelkäävät homoseksuaalisuutta, kun taas tytöille asia ei ole niin vaikea.”

Pastori Jaana Partti

petus emmistöt seksuaaliterapeutti Tiina Vilponen Sexpo-säätiöstä.

– Seksuaalinen suuntautuminen ei myöskään ole lapsen kehitystä määräävä tekijä. Ei ole yhtä selitystä sille, miten seksuaalinen suuntautuminen muodostuu.

Yleensä selitysteoriat lähestyvät asiaa muun muassa geenien, hormonien, psykologian ja kulttuurin kautta.

Vilposen mukaan pienet lapset eivät erottele ihastumisen kohdettaan sukupuolen perusteella.

– Lapsi voi hyvinkin ihastua ihmiseen, jolla on sama sukupuoli kuin hänellä itsellä ilman, että se vielä määrittää lapsen seksuaalista suuntautumista.

– Vasta vähitellen romanttiset tunteet kiinnittyvät selkeämmin seksuaalisen suuntautumisen mukaiseen sukupuoleen, Vilpo-

nen sanoo.

Rippikouluikäisten seksuaalikasvatuksen yhtenä haasteena on vielä se, että Vilposen mukaan jotkut tiedostavat hyvin varhain seksuaalisen suuntautumisensa, mutta toisilla etsintä jatkuu vielä aikuisiässä.

– Seksuaalisuus myös elää ja muuttaa muotoaan elämän eri vaiheissa.

Vilposen mukaan seksuaalikasvatuksen on lähdettävä tosiasiasta, että seksuaalinen suuntautuminen ei ole yksilön oma valinta.

– On tärkeää, että jokainen saa kasvaa ja kehittyä rauhassa, rakastettuna ja turvallisesti omaan tahtiin. Pelko hylätyksi tulemisesta ja tuomiosta voi aiheuttaa tuhoavia häpeän ja syyllisyyden tunteita.

opetuksen lähtökohtana on jokaisen nuoren oma elämä.

– Kristillinen usko tuo tähän elämään toivoa ja luottamusta.

Elämään kuuluu seksuaalisuuden monimuotoisuus, joka on tunnustettava ja avattava.

Jaana Partin mukaan seksuaalikasvatus nousee luomisen teologista.

– Jumala on luonut ihmisen seksuaaliseksi, mikä on valtavan hieno asia. Tämän aivan saman luotuna olemisen vuoksi rippikoulussa puhutaan samalla myös ympäristöasioista, Partti sanoo.

– Hengellisyyshän läpäisee koko olemisemme.

Silti seksuaali- tai ympäristökasvatus itsessään on kuitenkin vaikea mieltää osaksi hengellistä elämää. Mikä tavallisen arjen asioista tekee uskonnollisia?

– On selvä, että nämä eivät ole pelastuskysymyksiä. Seksuaalisuus on etiikkaa koskeva asia. Uskonnon kannalta ei ole olemassa mitään erillistä ”luterilaista seksiä”. Emme me pelastu seksuaalisen suuntautumisen vaan Kristuksen tähden, Partti sanoo.

– Rippikoulussa puhutaan siitä, mitä sitoutuminen ja rakkaus merkitsevät. Ja nimenomaan rakkauden vuoksi seksuaalisuudessakin on uskonnollinen ulottuvuus. Jumala itsehän on rakkaus.

Katumessu Sörnäisissä. Jari Lyijynen sai ehtoollisen Ilkka Sariolan (vas.) ja Kai Sadinmaan jakamana.

Katumessu kiinnosti Sörnäisten metroaseman vieressä vietettiin perjantaina ehtoollismessu. Pastorit Kai Sadinmaa ja Ilkka Sariola olivat suunnitelleet vievänsä jumalanpalveluksia kadun kansan luokse tavoittaakseen myös heitä, jotka eivät muuten tule kirkkoon.

Ensimmäiseksi toteutuspaikaksi valikoitui Vaasanaukio. Mukana oli taiteilija Goa Zweygbergkin tekemä liikuteltava alttari.

– Eräs kollega kertoi bonganneensa Amerikassa anglikaanipapin, joka kuljetti alttaria asunnottomien parissa. Nappasin idean ja houkuttelin Kallion seurakunnasta Ilkka Sariolan mukaan, kertoi Vantaalla työskentelevä Sadinmaa.

Keksintö ei ole uusi, sillä tiettävästi fransiskaaniveljet saivat jo keskiajalla paavilta luvan käyttää liikkuvaa alttaria.

Mustiin kaftaaniasuihin pukeutuneet Sadinmaa ja Sariola kuljettivat alttarin Kallion kirkolta nokkakärryissä. Matka Helsinginkatua pitkin oli samalla yhdenlainen performanssi. Vastaantulijat ja terassilla istujat loivat perään katseita, mutta vain harva kommentoi ääneen.

Sörnäisissä asuva Jari Lyijynen osui Vaasanaukiolle samoihin aikoihin pappien kanssa. Häntä kiinnosti tietää, mistä on kyse.

– Tämä on kliffaa. Ihan jees juttu, Lyijynen totesi kuultuaan messusta. Ehtoollisvälineet saivat miehen muistelemaan, että edellisen

kerran hän oli nauttinut ehtoollista isänsä sairaalassa olon aikana.

Liikenteen melun säestyksellä pidetty tilaisuus sisälsi normaalit messun osat. Kaupassa kävijät ja liikennevälineillä Kurviin tulleet kiinnittivät huomiota aukion tapahtumiin.

– Onko joku kuollut, kuului joku pohdiskelevan metroaseman ovilla. Toisessa porukassa ihmeteltiin, olivatko papit oikeita.

Osa messukansasta saapui aukiolle myös varta vasten. Tilaisuudesta etukäteen kuullut Anja Lyytikäinen matkasi takavuosien asuinkulmilleen mielenkiinnosta.

– On upeaa, että kirkko tulee tällä tavalla lähelle ihmistä, Lyytikäinen sanoi.

Pyhän kunnioittaminen ulkojumalanpalvelukessa toteutu, vaikka aukiolla oli päihtyneitäkin.

Sadinmaan mielestä kirkon pitää tehdä jalkautuvaa työtä. Hänen tavoitteensa on saada Liikkuva kappeli -toiminnasta pysyvää lämpiminä vuodenaikoina. Seuraava katumessu pidetään jo tällä viikolla Myyrmäessä.

Mittavia järjestelyjä ei tarvittu.

Kallion ja Vantaankosken kirkkoherroilta pyydettiin ehtoollisenjakoluvat ja poliisille ilmoitettiin etukäteen. Puinen alttarikaan ei tullut kalliiksi.

– Tähän ei tarvita miljoonia maksavaa kappelia, Sadinmaa naurahti.

Noora Melaanvuo

Liki 300 tiekirkkoa Kesäksi 2013 teiden varsille avautuu 279 Tiekirkkoa. Kiintoisiin kirkkoihin voi pysähtyä taivaallisille tauoille aina koulujen alkuun asti. Tiekirkot esitellään taivaallinentaukopaikka.fi -sivustolla, josta löytyvät Tiekirkot aukioloaikoineen ja kuvauksineen. Sivustolta voi tarkistaa kirkkojen tarkan si-

jainnin ja ajo-ohjeet. Kirkkoihin johdattavat tutut Tiekirkko-liikennemerkit.

Tänä kesänä Windows Marketplacesta on ladattavissa Tiekirkot-mobiilisovellus, jolla voi suunnitella reitin, navigoida perille ja tallentaa matkalla omia paikkoja kartalle.

Väkeä riitti Kirkkopäivillä Aurinkoinen sää suosi toissaviikolla järjestettyjä Kirkkopäiviä, joiden kävijämäärä ylitti tavoitteen. Kuopiossa järjestettyjen Kirkkopäivien tarkistettu tilaisuuskävijämäärä neljältä päivältä torstaista sunnuntaihin on 31 420 ihmistä. Näin 30 000 tilaisuuskävijän tavoite toteutui.

Monista tilaisuuksista jäi väkeä

ulkopuolelle, koska tilat olivat jo täynnä.

Erityisen suosion saivat Piispanpuiston Riemu-festarit, joilla kannustettiin lapsiperheitä tavalliseen yhdessä tekemiseen. Lauantai-iltana rap-artisti Ruudolf veti torin täyteen. Hiljaisuuden puolestapuhuja Henry Morgan oli myös odotettu vieras.

6

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Laulu pukee kaipauksen sanoiksi Ilkka Vainio uskoo, että yläkerran johtokunta pitää meitä silmällä.

Teksti Outi Ikonen Kuva Katri Saarela

K

uopion kirkkopäivillä toissaviikolla Ilkka ”Ile” Vainio luki oman rukouksensa yhdessä nunna Kristodulin ja europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan kanssa. Tuotantopäällikkö Vainio on rukoillut pikkulapsesta saakka. Iltarukouksessa hän lähettää terveiset myös taivaaseen jo edesmenneelle Juhaisälleen ja isovanhemmilleen.

– Uskon, että ylhäällä on ”johtokunta”, joka pitää meitä silmällä. Ihminen olisi todella köyhä, jos ei uskoisi mihinkään, Vainio sanoo.

Kuopion tuomiokirkossa järjestettiin myös Matkakumppaniilta, jossa kuultiin Vainion hengellisiä sanoituksia. Musiikin lomassa Vainio kertoi tarinoita elämästään ja muun muassa Kari Tapiosta.

– Meillä oli hieno elämän retki.

Teimme parikymmentä albumia yhdessä. Olimme syvästi ystäviä.

Vainio jatkaa yhteistyötä Kari Tapion poikien kanssa. Jani Jalkanen orkestereineen esiintyi myös Matkakumppani-illassa.

– Olemme ylpeitä isistämme.

Teemme kuitenkin omaa työtämme, emmekä jää kyykkyyn heidän varjoonsa, Vainio toteaa.

Kuopion tuomiokirkossa kuultiin pastori Mikko Salmen laulamana muun muassa Jätkän kynttilä -laulu. Kappale syntyi yhdessä yössä Oulun Ilon kautta -festivaalia varten.

– Oulussa olivat papit vastassa ja kysyivät, että millainen virsi? Vastasin, etten tiedä, koska se tehdään täällä, Vainio muistelee.

Hotellissa oli täyttä ja löytyi vain yksi vapaa huone – ”siivouskomeron kokoinen kajuutta”.

– Tein siellä tekstiä, ja Mikko tuli paikalle kitaran kanssa. Kun Jätkän kynttilä oli valmis ja sitä ryhdyttiin täräyttämään ilmoille, valot alkoivat vilkkua rytmissä.

Sama valojen välke toistui Kuopion tuomiokirkossa, eli tämä on maaginen laulu, joka ottaa sähkölaitoksenkin mukaan, Vainio naurahtaa.

”

Ihminen olisi todella köyhä, ellei uskoisi mihinkään.”

Ilkka Vainio

Musiikkimies. Sanoittaja ja tuottaja Ilkka Vainio, 53, on työskennellyt koko ikänsä musiikin parissa.

Jätkän kynttilä sanoittaa suomalaisen miehen elämää. Vainio kertoo siitä löytyvän yhtymäkohtia omiin ajatuksiinsa uskosta ja rukouksesta.

– Olen sellainen suomalainen perusjätkä, joista moni uskoo Jumalaan. Jätkän kynttilässä on myös semmoista itselleni tuttua kulkuriajatusta. En minäkään ole ollut sermien takana päivystämässä, vaan enemmän kenttämies. Samoin on lauluja esittänyt Mikko Salmi.

Kuopiossa Salmi tulkitsi, ja kirkko oli ääriään myöten täynnä.

Väenpaljous on tuttu ilmiö muualtakin Suomesta keikkakiertueen varrelta.

– Kun lauluni esitettiin ensimmäistä kertaa Mäntsälän kirkossa, paikalla oli sellaista väkeä, jotka eivät olleet käyneet kirkossa lainkaan. Yleisöä tuli jopa lähipubista.

Pappien Ilkka Vainio toivoisi olevan ”enemmän sisäänheittäjiä kuin peruskarkottimia, jotka ah-

distelevat kirkosta ulos”. Hän lainaa Juha Vainion sanoja: ”Miksi kirkko on kiinni yöllä, on apteekki auki vaan, eikö papitkin vuorotyöllä voisi hoidella hommiaan”.

– Kirkko ja Jumala antavat meille parasta lääkettä, eivät pillerit. Kirkon ovet voisivat olla enemmän auki, jotta saisi lohdutusta. Ihmiset haluaisivat käydä enemmän kirkoissa, jos niitä olisi helpompi lähestyä.

Vainio toteaa olevansa nöyrän ylpeä siitä, että hänen laulujaan

halutaan kuulla. Monessa häen kappaleessaan on omanlaisensa viesti, rukouskin, jos sen vain sieltä haluaa löytää.

– Muusikkopiireissäkin rukoillaan, mutta vähän salaa.

Mutta uskoa voi niin monella eri tavalla. Rukouksessakin on jokaisella oma juttunsa. Erilaisille tavoille pitäisi antaa mahdollisuus.

Mitä rukous merkitsee Ilkka Vainiolle? Katso video www.kirkkojakaupunki.fi.

Raamatun tarinat valmentavat työyhteisöjä Pyhäkouluissa käytetty Godly Play -uskontokasvatusmenetelmä toimii myös yritysten sparraajana.

Teksti Anne Lampinen

M

itä aikuiset edellä, sitä lapset perässä -sanonta näyttää toimivan myös päinvastoin. Salon seurakunta on valjastanut lapsityössä käytetyn uskontokasvatusme-

netelmän Godly Playn aikuisversion Deep Talkin työyhteisöjen kehittämiseen. Tähän mennessä mukana on ollut kymmenkunta yritystä mukaan lukien Nokian Salon tehtaat, joka hyödynsi menetelmää vaikeassa irtisanomistilanteessa.

Salo on Suomen ensimmäinen Deep Talkia kokeileva seurakunta. Työyhteisöille ja yrityksille suunnattua työmuotoa on kehittänyt lapsityönohjaaja ja työnohjaaja Tuula Valkonen.

Ryhmätyöskentelyn on alkujaan kehittänyt amerikkalainen teologian tohtori Jerome Berrymann. Deep Talkin toimivuus perustuu Raamatun tarinoiden parantavaan voimaan.

– Kyse on työntekijälle ja työyhteisöille suunnatusta hengellisen minuuden ja voimaantumisen kielestä, jossa opitaan kuun-

telemalla ihmisen sisintä, Valkonen toteaa.

Sisimmän tutkailu tapahtuu ohjaajan lukemaa tarinaa kuunnellen. Kuuntelija vastaa hänelle tarinan pohjalta tehtyihin kysymyksiin. Ohjaaja voi esimerkiksi kysyä: mitä sinun kaivostasi löytyy? Tarina taipuu kuhunkin tilanteeseen sopivaksi vastaajan mukaan. Vääriä vastauksia ei ole.

Kaivosta voi löytyä vaikkapa suvaitsevaisuutta tai ylityökieltoja.

Menetelmä on varsin tehokas.

Yritykset ovat olleet tyytyväisiä.

– Tarinalla on uskomaton voima. Deep Talk on oman sisäisen kielen löytämistä, oman pyhimmän etsimistä. Jokaisella työyhteisöllä on oma sisäinen kielensä, joka muodostuu käsitteistä.

Kun ihminen tutustuu omaan sisäiseen kieleensä, siitä seuraa sisäinen rauha. Silloin unohtuvat markkinatalouden paineet.

Ajatus siitä, ettei koskaan ole riittävän hyvä, väistyy, Valkonen sanoo.

Harjoitusten avulla ihminen alkaa kokea oman työyhteisönsä riittävän hyväksi. Riittämättömyyden tunteen muuttuminen riittäväksi vapauttaa energiaa, jonka voi käyttää vaikkapa tehokkaampaan työskentelyyn.

Deep Talkia ovat päässeet kokeilemaan muun muassa kuusi salolaista päiväkodin johtajaa, heidän mukanaan Pirjo Alm. – Godly Play oli minulle entuudestaan tuttu. Uskomatonta, että aikuisversio sai työyhteisömme keskustelemaan avoimesti vaikeista asioista, Alm sanoo.

Johtajat kokoontuivat perjantaisin yhteensä viitisen kertaa.

– Olisi voinut kuvitella, että takki olisi ollut tyhjä kokoontumisen jälkeen. Tapaamiset olivat

kuitenkin erittäin voimaannuttavia. Oli ilo lähteä sen jälkeen viikonlopunviettoon, hän lisää.

Ryhmä työsti omat tarinat työyhteisön kehittämiseksi ja sai siitä uutta puhtia ja rohkeutta työhönsä.

Alm muistuttaa, että menetelmä ei ole sinänsä uskonnollinen ja sopii kaikenlaisten työyhteisöjen kehittämiseen.

Deep Talk pähkinänkuoressa ■ Montessori-pedagogiikkaan perustuvan Godly Play -menetelmän aikuisversio.

■ Deep Talk on suunnattu työyhteisön tarpeisiin.

■ Menetelmä perustuu positiiviseen ajatteluun ja prosessiin: ajatus, teko ja muutos.

7

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Mammonan maku. Kiusauksista puhuttaessa eteen piirtyvät helposti ihmiselämän tyypillisimmät lankeemuksen alueet: raha, viina, vallanhimo ja seksi. Silti tämä setti raapaisee vasta pintaa.

Älä saata meitä kiusaukseen Mikä on Jumalan rooli kiusauksissa? Uuden testamentin mukaan hän ei ole niiden aiheuttaja.

Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuva Esko Jämsä

J

eesuksen seuraajilleen opettama Isä Meidän -rukous ohjaa ajattelemaan, että Jumala voi tarkoituksellisesti heittää ihmisen vaikeuksiin ja kiusauksiin. ”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta” viittaa siihen, että elämä on jatkuvaa kamppailua hyvän ja pahan välillä.

Tässä kohtaa on parasta välttää liikaa viisastelua, sillä pahan ja kärsimyksen ongelmaa ei kukaan ole pystynyt ratkaisemaan. Oppineinkaan teologi ei osaa tyhjentävästi selittää, miksi Jumala on sallinut pahan syntyä ja miksi hän sitä sietää. Päinvastoin, kuten kristinopin tiivis paketti Katekismus sanoo, kristittykin voi kokea pahan vallan karvaasti omassa elämässään.

Mutta mikä on Jumalan rooli kiusauksissa? Uuden testamentin mukaan hän ei ole niiden aiheuttaja. ”Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee”, kirjoittaa apostoli Jaakob. (Jaakobin kirje 1: 13–14) Toisaalta Raamatussa on kohtia, joissa Jumala koettelee ihmisten uskoa sallimalla heille tapahtua ikäviä. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee kertomus Jobista. Siinä hurskas ja hyvä mies saa osakseen epäinhimillisiä vaike-

uksia toinen toisensa perään, mutta ei lausu pahaa sanaa Jumalaa vastaan. ”Kun otamme Jumalan kädestä hyvän, totta kai meidän on otettava myös paha”.

Jobin uskon taistelu käydään siinä, miten hänen jumalasuhteensa kestää elämän vaikeuksissa. Kun hän lopulta antaa kunnian Jumalalle kärsimyksenkin keskellä, Jumala muuttaa hänen kohtalonsa.

Ehkä kertomus opettaa, ettei uskon todellinen perusta ole Jumalan siunauksissa ja hyvissä olosuhteissa, vaan siinä, että Jumala ilmestyy ihmiselle ja on läsnä hänen elämänsä vaiheissa.

Kiusauksista puhuttaessa eteen piirtyvät helposti ihmiselämän tyypillisimmät paheet ja lankeemuksen alueet: raha, viina, vallanhimo ja seksi.

Näiden lukemattomissa variaatioissa voi edetä aina pidemmälle ja saada aikaan paljon pahaa. Silti tämä setti ei riitä selittämään kiusauksen koko olemusta, vaan raapaisee vasta pintaa.

Martti Lutherin Isä Meidän -rukouksen selityksen mukaan olisi helpompaa ja ymmärrettävämpää puhua ahdistuksista kuin kiusauksista. Ahdistus on tavallaan synonyymi kiusaukselle. ”Meitä ympäröivät ahdistukset edestä ja takaa, emmekä voi niitä itse poistaa, mutta oi meidän Isämme, auta meitä, ettemme sorru niihin, toisin sanoen, ettemme suostuisi niihin ja siten voitettuina kukistuisi”, rukoilee Luther.

Elämä on usein ahdistavaa eikä kiusauksilta voi välttyä, mutta Lutherin opetuksissa rukous on tie eteenpäin, etteivät ne kokonaan voita ihmistä. Tähän Raamattukin kehottaa. ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko”. (Matteus 26: 41) Katekismus puhuu Jumalan vastustajasta, joka on aina valmiina vetämään ihmistä pahaan. ”Perkele ja oma itsekäs minämme taivuttavat meitä etsimään turvaa muualta kuin Jumalasta.”

Rukousta tarvitaan, että Jumala itse taistelisi puoles-

tamme ja antaisi voimaa vastustaa pahaa. Jumalan valta on pahan valtaa suurempi.

Pohjimmaltaan kiusaus on houkutusta luopua uskomasta Jumalan hyvyyteen. Välinpitämättömyys, viha, kateus ja omahyväisyys vetävät ihmistä pois Jumalan hyvän tahdon tieltä. Kiusaukseen joutuminen ei ole vain yksittäisten huonojen tekojen toteuttamista, vaan Jumalan hyvyyden ja rakkauden tallaamista. Lopulta se johtaa ristiriitaan ja epäilyksiin Jumalan sanaa ja lupauksia kohtaan.

Jeesus opetti, että Jumala on rakkaus. Hänen tapansa toimia on aina rakastavaa ja ihmiselle parhaaksi. Tämä on elämän koettelemuksissa joskus vaikea sisäistää. On suuri kiusaus ajatella, ettei Jumala voi olla pelkästään hyvä tai rakkaudellinen – miksi hän muuten sallisi kaiken maailmassa olevan pahan ja olisi hiljaa silloin, kun ihminen häntä kipeimmin tarvitsee ja huutaa.

Toisinaan on tyydyttävä samaan johtopäätökseen kuin Job: Kaikissa tilanteissa Jumalan toimintaa ei vain kerta kaikkiaan käsitä.

Usko ja toivo elävät kuitenkin ahdistusten ja kiusausten rinnalla. Vanha hyvä sana ”kilvoittelu” tarkoittaa Jumalan armoon ja hyvyyteen turvautumista taisteluiden keskellä. ”Päästä meidät pahasta” on todellinen ja tarpeellinen rukous, joka kattaa kaiken käsittämättömän. Pieniä rakkauden voittoja nähdään siellä täällä. Jumala ei ole poissa.

Kiusauksista vapaa elämä ei liene mahdollista. Silti niitä vastaan voi taistella eikä niiden keskelläkään tarvitse joutua epätoivoon. Porsaanreikä on olemassa, ja se löytyy Jumalan sanasta: ”Teitä on kohdannut vain inhimillinen kiusaus. Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne. Salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.” (1. Kor 10: 13) Jutun teossa apuna: Martti Luther, Valitut teokset, osa 1. WSOY 1983.

Juha Marin, Kun kukaan ei uskonut. Aikamedia 2010.

Katekismus. Raamattu.

8

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Kaupungin kasvo: Iiro Kinturi

Huonoin haukkuminen ikinä Zhiar Abdullah vastaa rasismiin huumorilla. Suomen Pakolaisavun seminaarissa kehiteltiin muitakin keinoja.

Tekstit Pihla Tiihonen Kuva Sirpa Päivinen

Kaupungin rakentaja Vastalakitettujen stressatessa jatko-opintopääsykokeista Iiro Kinturi valmistuu talonrakentajaksi. Näin tulee todeksi lapsuudenunelma, joka syntyi suvun hirsimökillä, kun sukulaismiehet sitä yhdessä leppoisasti joka kesä remontoivat.

Helsingissä rakennetaan nyt koko ajan, ja työpaikkoja olisi Kinturille tarjolla useitakin.

– Työharjoittelussa luodaan työsuhteita. Jos haluaa jatkaa töitä heti koulun jälkeen, se onnistuu, Suutarilassa asuva Kinturi selittää.

Talonrakentajan tutkinto tarjoaa hänen mielestään loistavat työllistymismahdollisuudet kelle tahansa, joka tulee toimeen toisten kanssa ja viihtyy fyysisissä töissä.

– Vaikka urakoitsijat käyttävätkin halvempaa ulkomaalaista työvoimaa paljon, rakennusfirmat tarvitsevat koko ajan koulutettuja suomalaisia, jotka osaavat tehdä mitä tahansa hommia.

Noin puolet talonrakentajan opinnoista suoritetaan nykyään työharjoitteluna. Iiro Kinturikin ehti kouluajalla ahkeroida kolmella rakennustyömaalla ja olla mukana pystyttämässä muun muassa uutta senioritaloa Malmille.

– Ensin työharjoittelu oli siivoamista ja roudaamista, mutta kun sai kokemusta, pääsi tekemään melkein kaikkea. Tein esimerkiksi kaikenlaisia viimeisiä korjauksia senioritaloon, johon osa asukkaista oli jo muuttanut.

– Työntekijät olivat työmailla aina tosi mukavia. Vastaavilla mestareilla oli joskus huono päivä, ja silloin heistä kannatti pysyä kaukana, Kinturi muistelee.

Ammattikoulujen tunnettu ongelma on, että suuri osa oppilaista lopettaa sen kesken. Työharjoittelupainotteisuudella on pyritty motivoimaan tekemällä oppivia pysymään opinnoissa kiinni. Iiro Kinturi pelkää kuitenkin, että kun koulussa ei käydä pitkiin aikoihin eivätkä nuoret pääse näkemään toisiaan, moni heittää hanskat

työmaalle. Kaverit ovat vielä niin tärkeitä.

Koulunpenkillä viihtymistä voi toisaalta osaltaan häiritä sekin, että työmaalla asiat tehdäänkin usein ihan eri tavalla kuin koulussa.

– Ei koulutus turhaa ole, kyllä siellä oppii perusteet. Mutta opetusta pitäisi nykyaikaistaa etenkin teknologian osalta.

Nykyaikaistumisen kokivat ammattikoulutuksessa myös Kinturin idylliset lapsuuden haaveet.

– Omalla mökillä sai nähdä oman kätensä jäljen joka päivä eikä tullut sanomista, jos meni pieleen. Huomasin, että nämä ovat minulle tärkeitä asioita, joista en pääse nauttimaan, kun rakennan jollekin toiselle.

Siksipä Iiro Kinturi on sanonut rakennusfirmojen työtarjouksille toistaiseksi ei. Valmistujaiskahvikestien jälkeen hän ottaa vastaan työpaikan perheyrityksessä, kahvilaketjussa. Hän miettii rauhassa, mitä haluaa tehdä.

– Rakennusalan koulutuksesta ei ole haittaa millään alalla. Äskettäin rakensin väliseinän yhteen perheeni kahviloista.

En ole koskaan halunnut sellaiseen työhön, jossa pitäisi istua kahdeksan tuntia tietokoneen ääressä. Tykkään liikkua, tehdä käsilläni ja olla ulkohommissa, vaikka talvipakkasella se voi kyllä olla vähemmän mukavaa.

P.S.

Toivon, etten enää joudu istumaan koulun penkille. En jaksaisi.

Haluaisin vain tehdä töitä.

Ihmettelen, miksei talonrakentajakoulutukseen sisältynyt yrittäjyysasioita. En muista myöskään, että kosteusvaurioitten torjunnasta rakennusvaiheessa olisi puhuttu mitään.

Natalia Kisnanen Tänä vuonna ammattiin valmistuu lähes 70 000 toisen asteen opiskelijaa.

O

letko tullut kumiveneellä? Oletko tullut kumiveneellä? Oletko tullut kumiveneellä?

Majid Allahyari Ihmisoikeusliitosta matkii vanhaa miestä, joka seurasi häntä ympäri markettia.

Zhiar Abdullah nauraa.

– Tuo oli huonoin haukkuminen, jonka olen kuullut ikinä! Rasismiin voi vastata vaikka niin. Se hiljentää yleensä.

Miehet miettivät 16. toukokuuta pidetyssaä Suomen Pakolaisavun seminaarissa tapoja puuttua rasistiseen häirintään. Abdullah voi-

si nokitella ennakkoluuloisten kanssa useamminkin.

– Se olisi hauskaa.

– Siis haluaisit, että joku tulisi kysymään miksi olet Suomessa? Sinulla pitäisi olla liivi, jossa lukisi, että tule keskustelemaan kanssani maahanmuutosta, puuskahtaa luokanopettaja Warda Ahmed. Häntä on tönitty ja solvattu sen verran, että nainen on alkanut vältellä suojattomia ratikoita ja metroa.

– Pitää skannata aina ensin kysyjä, sen ikä ja vaatetus, ja vastata sen mukaan, kuittaa Abdullah.

Nimellään koristettuun huppariin pukeutunut mies on kaksikymmentävuotias Facebook-tähti. Irakista 15 vuotta sitten muuttanut Abdullah jakaa vitsejä maahanmuuttajista sivustolla Troll pakolaiset. Itähelsinkiläisten ka-

Näin sivustakatsoja voi puuttua rasismiin ■ Tue uhria. Mene rasismin uhrin ja huutelijan väliin. Viereen siirtyminen ja ystävällinen katse näyttävät tukesi sanoittakin. Voit myös kertoa, ettet ajattele kuten huutelija. Jos small talk tuntuu luontevalta ja puhutte samaa kieltä, voit myös alkaa jutella rasismin uhrin kanssa, jolloin huutelija jää yksin.

■ Rauhoita häirikköä. Ala keskustella asiallisen kohteliaasti rasistisia huutelevan ihmisen kanssa, vaikka tämä olisi humalassa. Vuorovaikutus siirtyy sinun ja huutelijan väliin, ja rasismin kohde saa olla rauhassa. Ilmaise ystävällisesti, ettet ajattele maahanmuuttajista samalla tavalla, ja ala sitten puhua vaikka jääkiekosta. Bussipysäkillä ei tarvitse yrittää käännyttää ketään.

■ Faktat esiin. Jos joku valittaa mamujen vievän työpaikat suomalaisilta, voit kertoa, että

monet työt eivät enää oikein kelpaa kantasuomalaisille. Onpa hyvä, että bussit silti kulkevat, kaupasta saa kotimaisia mustikoita ja vanhuksille vaihdetaan välillä vaipat vanhainkodissa.

■ Vetoa kokemuksiisi. Niitä eivät muut voi kiistää. Oletko tavannut ystävällisen tummaihoisen bussikuskin ta pätevän venäläistaustaisen lääkärin, josta voisit kertoa sopivassa tilanteessa?

■ Väännä vitsi. Toimii erityisesti, ellet näytä itse kantasuomalaiselta. Kärjistä rasistista kommenttia naurettavuuteen asti: ”Sosiaalitoimisto maksaa varmaan sinun puhelinlaskusi.” ”Joo, ja ostin tämän kännykän palkkarahoillasi. On toiminut hyvin, kiitos!”

Huumorilla saa sivustakatsojia mukaan naureskelemaan. Älä kuitenkaan ala kiusata kiusaajaa.

Kulmilla: Eugen Schaumanin puisto

9

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Vinkit jakoon. Maahanmuuttajille vitsailevan Facebook-ryhmän perustanut Zhiar Abdullah ei suutu, vaikka rasistit haukkuisivat.

verien keskinäistä piikittelyä varten perustettu sivusto on kerännyt noin puolessa vuodessa yli 25 000 tykkääjää. Se on enemmän kuin Abdullahin kotikaupunginosassa Jakomäessä ja viereisessä Puistolassa asuu yhteensä ihmisiä.

– Voitko luottaa siihen, että saat muilta tukea rasistiseen toimintaan puuttumisessa?

Abdullah ei luota.

Kerran hän kysyi toimittajan pyynnöstä bussilliselta ihmisiä, olisivatko he valmiita toimimaan, jos joku sanoisi Seminaariväkeä pyydetään otjotain rasistista. Kukaan ei iltamaan kantaa väitteeseen ”Suomi puuttuvansa rasisMene rasismin moittanut on rasistinen maa”. Oikealle kääntymiin. minen tarkoittaa ”joo”, vasemmalle uhrin ja Mutta nyt Abdullahin pitää ”ei”. jatkaa Koskelan sairaalaan ja huutelijan Zhiar Abdullah seisoo pitkään töihinsä lähihoitajana. paikallaan ja kääntyy sitten vasem- väliin.”

– Kuinkahan moni semimalle, kohti toiseen suuntaan katsonaarissa olleista ihmisistä via vierustovereita. toimisi oikeasti rasistisessa – Oletko puuttunut rasistiseen toimintaan? tilanteessa? Ryhmä vaikuttaa ihmisiin palAbdullah on. jon.

”

Ennätysmäärä rasistisia pahoinpitelyjä Poliisin tietoon tuli vuonna 2011 vajaa 800 epäilyä rasistisesta rikoksesta, mikä on noin 50 enemmän kuin vuonna 2010. Rasistisia pahoinpitelyitä ja syrjintärikoksia ei ole ollut kertaakaan yhtä paljon sen jälkeen, kun rasistisia rikoksia alettiin seurata vuonna 2003.

Rasistisen rikoksen tyyppiesimerkissä kantaväestöön kuuluva nuori mies pahoinpiteli itselleen vierasta nuorta somalimiestä yöllä tai illalla julkisella paikalla. Toiseksi eniten rikosil-

moituksia tehtiin omaisuusrikoksista, kuten ulkomaalaisomistuksessa olevan ravintolan seinän sotkemisesta rasistisilla kirjoituksilla. Kolmanneksi yleisintä oli solvauksia seurannut tappelu.

Somalit, turkkilaiset, irakilaiset ja iranilaiset joutuivat määräänsä nähden usein muukalaisvihan kohteiksi.

Poliisin rikosilmoituksissa valtaosa rikosten kohteista oli nuorukaisia. Pahoinpideltyjen ja haukuttujen naisten ikäjakauma oli tasaisempi.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Sekä metsä että puutarha Satakieli täräyttää sarjan suoraan tajuntaan. Se riittäisi jo lumoutumiseen, mutta alkukesäinen viherkeidas vyöryttää joka rintamalla paratiisillista voittomarssiaan. Kukkaa pukkaavat lehtoimikkä, kevätesikko ja oravanmarja. Toisaalla helottavat kielo, kotkansiipi, koiranheisi, varjolilja sekä alppiruusu.

Tuskin arvasi Eugen Schauman Browningiaan ladatessaan, että hänen nimeään kantaisi myöhemmin puisto Kulosaaressa.

Määrätietoisia aktivisteja omassa pehmeässä päämäärässään olivat myös ne paikalliset, jotka muokkasivat puiston laitaman rähjäiseksi koetusta pöpelikkönurkasta metsäpuutarhan.

Helsingin ensimmäinen asukasponnistuksella ja lahjoitusvaroin syntynyt julkinen puisto avattiin kuusi vuotta sitten.

Nyt istutuskasvustojen rajat ovat hälvenneet luontoon – ja niin on tarkoituskin. Idea villistä puutarhasta hioutui 1800-luvun lopun Englannissa. Mahdollisimman vähään hoidontarpeeseen tähtäävässä tarhassa suositaan kasveja, joille ilmasto ja muut kasvuolot ovat optimaaliset. Kun luontoa vastaan ei taistella vaan se otetaan liittolaiseksi, jää puutarhurille aikaa istuksia ja hyräillä.

Kulosaaren metsäpuutarhaa luonnehditaan ”fennobalttiseksi”. Hankkeen tiimoilta on vaalittu suhteita Suomenlahden taa ja saatu virolaistarhureilta tammi, keltavuokkoja ja pähkinäpensaita.

Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

17 000 Yksinasuvien määrä kasvoi 17 000:lla vuonna 2012, kertoo Tilastokeskus.

Kahden henkilön asuntokuntien määrä kasvoi 9 000:lla ja vastaavasti vähintään kolmen hengen talouksien määrä väheni. Vuosina 2011–2012 valmistuneista vakinaisesti asutuista kerrostaloasunnoista 89 prosentissa asui viime vuoden lopulla yksi tai kaksi henkilöä. Uusista rivitaloasunnoista 70 prosentissa asui yhden tai kahden henkilön asuntokunta.

Helsingissä yhden hengen talouksia oli vuoden 2011 lopulla 150 265 eli lähes 49 prosenttia ja kahden hengen talouksia 94 030.

10

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Tuplasti onnellinen MUSIIKKI Kun levyn nimi on 2Happy, ovat odotukset korkealla. Ja kyllä, Mikko Pettisen säveltämät soul- ja funkbiisit soljuvat suorastaan häpeämättömän iloisella ja irtonaisella otteella. Hän itse laulaa levyllä sekä soittaa trumpettia ja kosketinsoittimia.

Kalliolaisessa kahvilassa Pettinen kertoo, että musiikin iloisuus tulee häneltä luonnostaan. Muusikon luonteesta kertoo hyvin se, että 2Happy on itse asiassa rap-artisti Axl Smithin hänelle aikoinaan antama lempinimi.

– Suomessa tehdään paljon mollivoittoista musiikkia, jossa on melankolisia tarinoita. Halusin tehdä jotain täysin vastakkaista.

2Happy on UMO Jazz Orchestrassa 15 vuotta trumpettia soittaneen Pettisen ensimmäinen soololevy. Hän aloitti jo 11-vuotiaana soittamisen Imatran ja Lappeenrannan suunnalla erilaisissa big band -kokoonpanoissa, jolloin soul ja funk tulivat tutuiksi. Musisointiin on liittynyt kiinteästi myös laulaminen.

– Mielessä oli pitkään, että haluaisin joskus tehdä levyn, jossa voi myös laulaa. Tämä tuli puheeksi yhteiskeikalla Club for Fiven laulusolistin Eeppi Ursinin kanssa. Hän teki sitten minulle useita tekstejä sävellettäväksi, ja vähitellen aloin tehdä itsekin sanoituksia.

Uudella levyllä on gospelvaikutteita, mikä ei ole ihme, sillä Pettinen on tehnyt torvisovituksia monille gospelbändeille.

– Suomalainen gospel on kehittynyt jatkuvasti. Olen ollut mukana esimerkiksi Soul Connectionin ja amerikkalaista soulfunkgospelia esittävän Higher Ground -kuoron keikoilla. Myös levylläni on kuorosta kolme taustalaulajaa.

Levyn Happy people -bändin soittajat ovat Pettisen ystäviä ja kollegoita, suomalaisen jazzin ja soulin ykkösnimiä, mikä näkyy osaltaan levyn rennossa ja onnellisessa meiningissä. Levyllä vierailevat Eeppi Ursin ja rap-artisti Redrama esiintyvät myös levynjulkaisukeikalla Kokon jazzklubilla.

Sibelius-Akatemiasta valmistunut Mikko Pettinen vierastaa lokerointia ja haluaa tehdä musiikkia mahdollisimman monipuolisesti erilaisten porukoiden kanssa. UMO:ssa olevan päätyönsä ohella hän on mukana muutamassa muussa bändissä. Esimerkiksi kesällä hän kiertää ympäri maata afrikkalaisia rytmejä, funkia, soulia ja hip hoppia esittävässä Helsinki-Cotonou Ensemblessa.

Puistolassa asuvan Pettisen hengellinen vakaumus näkyy siinä, että hän on järjestänyt Kirsi-vaimonsa kanssa Puistolan kirkon Pop-messuja. Pettinen teki myös nelisen vuotta sitten Kuninkaan lapset -levyn, jolla kuullaan hänen uusiksi sovittamiaan hengellisiä lastenlauluja.

Marjo Kytöharju Mikko Pettisen levynjulkistuskonsertti to 30.5. klo 21 Koko Jazz Clubilla, Hämeentie 3. Liput 15 ja 10 euroa.

Vauhti päällä! Mikko Pettinen laulaa ja soittaa trumpettia ja kosketinsoittimia ensimmäisellä soololevyllään.

Kuumottava Ab Hannu Väisäsen Mikaelinkirkkoon maalaama alttaritaulu Abloy-avaimineen herättää yhä kiinnostusta.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Esko Jämsä

K

un Kontulassa sijaitsevaa Mikaelinkirkkoa alettiin rakentaa 1980-luvun loppupuolella, oli kirkkoherra Martti Häkkänen tullut hiljattain papiksi Mikaelin seurakuntaan. Nuoresta papista oli jännit-

Wagnerin musiikki voi OOPPERA Richard Wagnerin 200-vuotissyntymäpäivää vietetään Kansallisoopperassa tavalla, joka tekisi säveltäjänkin onnelliseksi. Tristanin ja Isolden traaginen rakkaustarina alkaa väreillä jännitteisenä jo alkusoitosta. Se kasvattaa koko illan juovuttavaa intensiteettiä ja päättyy viisi tuntia myöhemmin Isolden kuolemaan, haltioitumisen tilaan, joka rajan tuolla puolen yhdistää rakastavaiset.

Tylsimmillään Wagnerin oopperat ovat, kun ne marssittavat lavalle germaanisesta jumalhämärästä sankareita ja sankarittaria,

jotka Heikki Turusen Simpauttajan tavoin huutelevat hojo, hojo ja sohivat toisiaan kypärät tanassa.

Mutta kun kyse on ihmisestä, hänen kehittymisestään ja kypsymisestään, kuten Parsifalissa, tai hurmioituneesta rakkaudesta, kuten Tristanissa, koskettaa Wagner 2000-luvun ihmisiä. Ja syvältä!

Tristan ja Isolde eivät voi saada toisiaan päivänvalossa. Kirkkaus ja valo edustavat järkeä, harkintaa ja sitä moraalista selkärankaa, joka pitää rakastavaiset erossa toisistaan. Yön synkkyydessä intohimot heräävät ja realiteetit häviä-

vät. Yö symboloi myös kuoleman pimeyttä, tilaa, jossa rakkaus saa täyttymyksensä. Koska rakastavaiset eivät kykene luopumaan toisistaan, on kuolema ainoa mahdollisuus. Elisabeth Lintonin ohjaus ja Jesper Kongshaugin valaistus pyrkivät tuomaan esiin näitä kontrasteja. Koska lavastus on niukka ja visualisointi kaunista – mutta ei hätkähdyttävää – mielenkiinto suuntautuu musiikkiin.

Rohkeine riitasointuineen se viitoittaa tietä 1900- luvun modernismille. Tutkija puhuvat Tristansoinnusta, joka ennusti tulevaa.

Katsojille ja kuuntelijoille riittää

11

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Moderni alttaritaulu. Kirkkoherra Martti Häkkäsen mielestä Mikaelinkirkossa nähtävä Hannu Väisäsen Helluntain ihme -teos oli aikaansa edellä.

ressä pitkäänkin. Tuntuu siltä, että nyt sen sanoma puhuttelee ja menee perille paremmin.

loy-avain tävää seurata, miten uusi rakennus valmistui ja sai vaikuttavan alttaritaulunsa.

Taiteilija Hannu Väisäsen moderni alttaritaulu ja varsinkin siihen maalattu suuri Abloyavain herätti keskustelua seurakuntaneuvostossa jo suunnitteluvaiheessa. Helluntain ihme -triptyykin valmistuttua osa seurakuntalaisista vierasti nimen-

omaan sen arkisuutta. Jotkut eivät esimerkiksi halunneet tämän vuoksi mennä kirkossa vihille.

– Itse ajattelen avainta vanhana kristillisenä symbolina.

Abloy-avain puolestaan viittaa itähelsinkiläiseen lähiöympäristöön, jossa jokaisella lapsella oli aikoinaan avain kaulassa. Kun kristillinen symboli koskettaa ihmistä ja hänen todellisuuttaan,

liittää se yhteen kaksi todellisuutta ja saa uuden tulkinnan ja sisällön, sanoo Martti Häkkänen.

Nykyään taideteos ei juuri enää kuumenna tunteita, mutta Väisäsen kerrottua uusimmassa Taivaanvartijat-romaanissaan alttaritaulun syntyprosessista teosta on käynyt katsomassa ihmisiä ympäri Suomea.

– Osa viihtyy alttaritaulun ää-

Martti Häkkänen on lukenut Hannu Väisäsen Taivaanvartijat ja pitää sitä hyvin kirjoitettuna ja mukaansatempaavana.

– Taiteilija on osannut välittää hienosti omat tunnetilansa ja ihmisiin liittyvät tuntemuksensa.

Kotikirkkonsa alttaritaulun läpikotaisin tunteva Häkkänen pitää sitä taiteilijan näkemyksenä kristinuskosta. Se alkaa avautua helpommin, kun tajuaa kuvien merkitykset.

– Väisäsen teos oli aikaansa edellä, visuaalisesti jotain uutta.

Se koostuu kristinuskon fragmenteista, joihin liittyvät ajatuksia herättävät kuvat ja symbolit.

Häkkänen selittää alttaritauluun kirjoitettuja lauseita. Vasemmalla puolella Abloy-avaimen kohdalla lukevat tutut sanat ”alussa oli sana”. Sen alla on viisi ruusua, kärsimyshaavaa, jotka kertovat Kristuksen ja koko ihmiskunnan kärsimyksestä. Alimmaisena näkyvä pesuvati kuvaa, miten Jeesus pesi pitkän matkan tehneiden opetuslasten jalat eli ”toinen toistenne jalat pesisitte”.

– Teokseen sisältyy toivo, Jumalan anteeksiantamus ja armo, ja se johtaa teoksen keskellä olevan tyhjän haudan luokse. Sitä kuvaa teksti ”nousi kolmantena päivänä”. Kristillinen usko sai alkunsa tyhjän haudan äärellä, Jeesuksen ylösnousemuksessa, Häkkänen analysoi.

– Oikean ylänurkan sanat ”veisatkaa Herralle uusi virsi” viittaavat siihen, miten koko maailmankaikkeus on Jumalan luoma.

Alhaalla Jumalan sanansaattaja, enkeli, ilmoittaa ”minä tuon teille suuren ilon”.

Lennokas taiteilijakuvaus KIRJA Hannu Väisäsen Taivaanvartijat on hänen omaelämäkerrallisen romaanisarjansa neljäs osa. Kirja kertoo ajasta, jolloin Väisänen oli valmistunut juuri Kuvataideakatemiasta ja haki paikkaansa taidemaailmassa.

Ensimmäisen ison työtarjouksensa romaanin Antero saa vanhan kotikaupunkinsa Oulun seurakunnasta. Häntä pyydetään maalamaan alttaritaulu rakenteilla olevaan kirkkoon. Taiteilija innostuu työstä, mutta joutuu modernia suuntausta edustavan taiteensa takia kahnaukseen vanhoillisen seurakuntaväen kanssa. Elämän seppele -teokselle annetaan silti lopuksi vihreää valoa.

Samanlainen kuvio toistuu Helsingin Kontulassa, jossa Antero voittaa kilpailun rakenteilla olevan Mikaelinkirkon alttaritaulusta. Seurakuntaneuvosto kummastelee teoksen abstraktia tyyliä mutta taipuu hänen laulettuaan tapaamisessa monisäkeistöisen Siionin virren.

Välillä nuori Antero viettää aikaa Tukholmassa, josta hän on saanut suojelijakseen vanhemman taiteenystävän, Gretan. Omalaatuinen nainen johdattaa hänet pohtimaan elämää ja kuolemaa ja taiteen tekemistä.

Kirjailija kuvaa ristiriitojen täyttämää alkutaivaltaan herkullisesti. Lukija voi nähdä silmissään kirkkoherrat, asessorit, talousjohtajat ja seurakuntaneuvoston jäsenet.

Myös taiteilijan oma tunteiden myllerrys taiteen luomisen keskellä on saanut hienon kirjallisen muodon. Pahimmassa ahdistuksessaan mies lähtee tuulettamaan päätään Linnanmäen vuoristorataan ja saa siitä uutta voimaa.

Romaanin teksti on moniilmeistä ja lennokasta: Väisänen hallitsee kuvataiteen ohella myös sanallisen ilmaisun.

Marjo Kytöharju Hannu Väisänen: Taivaanvartijat.

Otava 2013. 27,95 e, 284 s.

viedä tajun kuitenkin se hukuttava musiikin vuo, jossa Wagner meitä kylvettää.

Orkesteri rakentaa loppumattoman pitkiä fraaseja, eikä perinteisen oopperan aarioista ole tietoakaan. Musiikki saa avaruudelliset suhteet, jotka ovat viedä tajun, kuten toisen näytöksen rakkauden yössä.

Illan pääosassa oli Pinchas Steinbergin johtama orkesteri. Harvoin muistan kuulleeni Kansallisoopperassa näin syvää, lämmintä ja nyansoitua soittoa.

Samaan tasoon ylsi kansainvälinen solistikaarti, joka voisi laulaa

missä tahansa maailman oopperatalossa. Ja mikä parasta: se osasi välttää koko ajan täysillä paahtamisen ja näytti, miten kamarimusiikillista Wagner voi olla.

Robert Dean Smith Tristanina ei ollut lavakarismaltaan ihmeellinen, mutta kaunis ja sävykäs ääni kesti suurenmoisesti roolin lähes epäinhimilliset haasteet. Marion Ammanin Isoldeen pätevät samat määreet. Lilli Paasikivi emännästään huolehtivana Brangänena teki upean roolin. Toivottavasti tuleva oopperanjohtaja ei hautaudu toimistoonsa, vaan vierailisi säännöllisesti lavalla. Tommi

Hakalan maskuliininen baritoni ilahdutti Kurwenalina, mutta miessolisteista omaa luokkaansa oli veteraanibassomme Matti Salminen.

Kun viisituntisen esityksen hiirenhiljaa istunut puhkesi lopussa huutomyrskyyn, se kertoo enemmästä kuin tyytyväisyydestä esitykseen. Se luo uskoa, että vielä pikakulttuurinkin aikana ihmiset haluavat hiljentyä ja tulla kosketetuiksi.

Risto Nordell Richard Wagner: Tristan ja Isolde.

Ensi-ilta Suomen Kansallisoopperassa 17.5.

Intohimon pyörteissä. Robert Dean Smith ja Marion Amman loistivat Tristanina ja Isoldena Kansallisoopperan esityksessä.

12

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Uskontojen kylässä. Luterilainen Isto Peltomäki, muslimi Sumeije Nouri ja bahai’i-uskontoa tunnustava Josefiina Kalliokoski kertoivat omasta uskostaan Maailma kylässä -festivaalilla viime lauantaina.

Tutustu vieraaseen Kapeakatseisuus kopsahti nurin viikonloppuna Kaisaniemen puistossa. Maailma kylässä -festivaalin Uskontojen kylässä sai heitellä ekumenian esteitä kanveesiin.

Teksti Natalia Kisnanen Kuva Esko Jämsä

K

ylässä pääsi tutustumaan eri uskontojen pyhiin teksteihin ja rukouksiin, uskontojen välistä dialogia edistäviin toimijoihin sekä uskoviin nuoriin.

Jos rohkeus ei riittänyt nykäisemään sanavalmista muslimineitoa huivinnurkasta, yleiskatsauksen sai kuuntelemalla uskovia nuoria festarilavalla.

– Jos kerron olevani evankelisluterilainen kristitty, minut leimataan heti jotenkin tyhmäksi. Siksi omasta uskosta on hirveän vaikea puhua. Yhteiskuntamme pakottaa pitämään sen nimenomaan henkilökohtaisena asiana, pohti Isto Peltomäki.

Irakilaistaustainen Sumeije Nouri kärsii, kun suomalaiset tuomitsevat islamin yksittäisten lauseitten perusteella. Haukutaan esimerkiksi islamilaista perintölakia, jossa mies perii enemmän kuin nainen, mainitsematta, että miehellä on samassa laissa velvollisuus elättää sukulaisensa, kun taas nainen saa käyttää perintönsä mihin itse haluaa.

Uskonnon avoin tunnustaminen on kuitenkin huivipäiselle Nourille helppoa: – Minun on oikeastaan helpompi olla muslimi täällä länsimaalaisessa yhteiskunnassa, missä näen koko ajan islamilaisen elämäntavan vaihtoehdot ja niiden tulokset.

Bahai’i -uskontoa edustanut Josefiina Kalliokoski ei myöskään halua piilottaa vakaumustaan.

– On haaste, ettei uskontoni näy päältäpäin, vaan minun pitää itse tuoda se esiin, hän sanoi.

Kukin nuorista oli saanut uskostaan mielenrauhaa ja suunnan elämälleen. Maailmassa on pelottavan helppo kompastua mahdollisuuksiin ilman vapaaehtoisesti omaksuttuja raja-aitoja.

– Islam on kokonaisvaltainen elämäntapa. Jumala muistuttaa siitä, mikä on ensisijaisesti tärkeää väliaikaisessa elämässä ja pitää minut nöyränä ja maanläheisenä, Sumeije Nouri luonnehti.

– Perusluterilaisuuteni ei ole kovin näkyvää tai ulospäin vahvaa. Siitä huolimatta se määrittää, kuka olen ja mihin uskon, Isto Pelkomäki sanoi.

Uskontojen kylän koordinaattori Arto Nuutinen oli tyytyväinen kävijämäärään ja kiitollinen Helsingin seurakuntayhtymälle, jonka tuella kylä saatiin pystyyn. Hän painotti, ettei moniuskonnollinen kylätiimi ollut festareilla vain uskontorauhan takia, vaan siksikin, että yhteistyö on itsessään hauskaa.

– Monikulttuurisuus tulee liian usein esille negatiivisuuden kautta. Uskonnoissa on eroja, mutta se ei estä kivaa yhdessäoloa.

Kulttuuri- ja uskontofoorumi Focuksen Riitta Latviokin uskoi, että rauhallista rinnakkaiseloa edistetään parhaiten auttamalla yksilöitä kohtaamaan toisensa.

– Oman identiteetin ikkunoita voi raottaa ja ojentautua dialogiin niin pitkälle kuin itse haluaa. Ei uskontodialogi ole käännyttämistä, kukin saa pysyä vahvana uskossaan.

Eri uskontojen kannattajien ja uskonnottomien tutustuminen on Latviosta tärkeää myös henkilökohtaisella tasolla: – Kun tutustuu toiseen, oppii myös itsestään, joutuu vakavasti miettimään omaa vakaumustaan. Silloin selkenee, mihin minä uskon.

Globbarit haastoivat kansanedustajia Kepan vapaaehtoistyöverkosto Globbarit haastoi perjantaina kansanedustajia vuoropuheluun globaalin köyhyyden teemoista. Painavaa asiaa -tapahtumassa Eduskuntatalolla kansanedustajilta pyydettiin lupauksia muun muassa siitä, että Suomi osallistuisi talkoisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Myös Suomen yritystoiminnan eettisyyttä tulisi Globbareiden mukaan parantaa.

Helsingin vaalipiirin teltalla Globbareiden jututtama Juha Väätäinen (ps.) lupasi vaikuttaa siihen, että Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.

Silvia Modig (vas.) lupasi edesauttaa sitä, että Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veropaon suitsimiseksi.

– Kansanedustajat ovat olleet kiinnostuneet ja vastailleet rehellisesti, edustajia haastatellut Jaana Santanen kertoi.

Helsingin kansanedustajista 21 oli lupautunut Globbareiden tenttiin. Kaikkiaan noin 90 kansanedustajaa oli mukana tapahtumassa.

Globbarit seuraavat kansanedustajien toimia vaalikauden aikana ja antavat heille tunnustusta lupausten eteen tehdystä työstä. Edustajaseuranta.fi-sivulta käy ilmi, että Christina Gestrin (r.) johtaa pistepörssiä.

Tommi Sarlin

www.lahetysjuhlat.fi

Henkensä kaupalla. Naiset pakenevat St. Finbarrin katoliseen kirkkoon tehtyä pommi-iskua maaliskuussa 2012 Nigeriassa, Josin kaupungissa. Itsemurhaisku tappoi kolme ihmistä. Kristityt nuoret kostivat iskun myöhemmin. Viime vuonna ääri-islamistinen Boko Haram –liike tappoi ainakin 700 kristittyä Nigeriassa.

Konflikteista rauhaan Konflikteihin ja sotiin tuntuu ikävän usein kietoutuvan uskonto.

Aiheuttavatko uskonnot sotia, ja miten eri uskontojen edustajat voivat rakentaa rauhaa?

Teksti Eira Serkkola Kuva Lehtikuva / Reuters

P

rofessori Tuomo Melasuo Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta sanoo vanhojen uskonnollisten oppi- ja uskomusjärjestelmien olevan niin väljiä, että niiden puolesta mikä tahansa on mahdollista.

– Kristinuskossa se näkyy niin pasifismissa kuin ristiretkissä.

Mutta tämä pätee kaikkiin uskontoihin, myös idän yleensä rauhanomaisina pidettyihin suuriin uskontoihin.

Jopa rauhanomaiseksi mielletystä buddhalaisuudesta löytyy kielteinen esimerkki Myanmarista. Viime aikoina valtaväestöä edustavat buddhalaiset ovat käyttäytyneet erittäin väkivaltaisesti maan pientä muslimivähemmistöä kohtaan.

Toisaalta uskonnollisten piirien rauhanponnisteluista on maailmalla monta hyvää esimerkkiä.

Omalta alaltaan Melasuo mainitsee kveekarit, joilla on ollut keskeinen merkitys pohjoisamerikkalaisen rauhantutkimuksen synnyssä.

Monet helsinkiläisetkin tuntevat katolisen maallikkoliikkeen Comunita di Sant’Egidion Roomasta. Tällä liikkeellä on Melasuon mukaan ollut merkittävä rooli niin Mosambikin kuin Guatemalan rauhanprosesseissa.

– Islamilaisella puolella huomatkaamme OIC:n (Organisation of Islamic Conference) rooli Filippiineillä. OIC edisti merkittävästi rauhanprosessia valtaosin katolisen Filippiinien valtion ja maan islamilaisten eteläosien radikaalien itsenäisyysliikkeiden välillä.

Entä kuinka usein uskonto on itse konfliktin syy?

– Hyvin harvoin. Yleensä konfliktit syntyvät ja sodat syttyvät erilaisista yhteiskunnallisista

syistä. Silloin tällöin uskontoa käytetään poliittisena aseena näissä konflikteissa. Erityisesti erilaisilla ääriliikkeillä on taipumusta perustella konfliktia ja omia, usein populistisia linjavalintojaan uskonnolla.

– Sen sijaan järjestäytyneet vastuulliset uskontokunnat lietsovat hyvin harvoin riitaa nykymaailmassa, Melasuo toteaa.

Teologian maisteri Jari Portaankorva valmistelee uskontotieteen väitöskirjaansa Sierra Leonen rauhanprosessista. Portaankorva tutkii muslimien ja kristittyjen yhteistoimintaa ja aloitteita neuvotteluiden käynnistämiseksi hallituksen ja kapinallisten kesken. Alkuvuodesta hän haastatteli Sierra Leonessa kristittyjen ja muslimien tuolloisia johtajia.

– Sierra Leonessa ei ollut uskontojen välillä konfliktia, ei tänä päivänä eikä sodan aikana.

Vuosina 1991–2002 käydyn sodan syyt olivat poliittisia ja taloudellisia: timantit, köyhyys ja valta, Portaankorva korostaa.

– Esimerkiksi naapurimaassa Nigeriassa on hyvin tulehtunut tilanne, kun molempien uskontojen fundamentalistiset ryhmät ovat lähteneet väkivallan tielle.

Lähetystyössä on 2000-luvulla alettu painottaa entistä enemmän sovinnon ja oikeudenmu-

kaisen rauhan rakentamista, kertoo vaikuttamistyön päällikkö Kristiina Rintakoski Suomen Lähetysseurasta.

Tästäkin löytyy tuore esimerkki Myanmarista, jossa on yli 130 etnistä ryhmää. Aseellinen konflikti suurimpien ryhmien ja hallituksen välillä on jatkunut yli 60 vuotta. Maan kristityt kuuluvat vähemmistöryhmiin.

– Olemme mukana viime elokuussa käynnistyneessä rauhan ja sovinnon hankkeessa, joka tukee etnisten ryhmien osallisuutta Myanmarin rauhanprosessissa.

Ulkoasiainministeriön tukema hanke vahvistaa etnisten ryhmien yhteistyötä ja osaamista, jotta he voivat yhdessä neuvotella oikeudenmukaisen rauhan.

Lähetysseura on toiminut pitkään useilla konfliktialueilla, esimerkiksi Kolumbiassa ja Nepalissa. Kolumbiassa suojellaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisoikeuksia. Nepalissa taas sisällissota on päättynyt ja nyt pyritään rakentamaan sovintoa ja vahvistamaan luottamusta muun muassa kouluttamalla yhteisötason sovittelijoita.

www.lahetysjuhlat.fi

Jumala, minä tässä aluaisin vaihtaa kanssasi pari sanaa siitä ”menkää ja tehkää” -kuviosta. Juuri nyt rukoilen erityisesti kahden ihmisen puolesta.

Ensimmäinen olen minä itse. Ota ja lähetä minut. Lähetä avaamaan majatalojen ovia viimeisillään raskaana oleville, väsyneille ja köyhille teiniäideille reissussa rähjääntyneine miehineen. Heille, jotka aiotaan majoittaa talliin. Lähetä kyseenalaistamaan rauha, joka onkin näennäisen tasapainon tila vailla oikeudenmukaisuutta. Lähetä minut kääntämään pudotuspelejämme ylösalaisin, huutamaan palestiinalaiskristittyjen kanssa puoleesi: ”Allah”. Käytä myös keskinkertaisuuttani – sen tehtävää minun on aina ollut vaikea ymmärtää.

H

Jumala, lähetä jalanjäljillesi. Sulje korvani, kun joku väittää, että rakkaus on idealismia. Rakkaus on verta ja lihaa! Lähetä rakkaudeksi, jos minusta suinkin siihen on. Lähetä maailmaan kuiskaamaan: älä pelkää. Kunnioittamaan eläinlajien kirjoa. Vaatimaan taloudellista tasa-arvoa. Lähetä puolustamaan kaikkea, mikä julistaa elämää. Tukemaan heikointa silloinkin, kun se vaatii itseni kieltämistä, jopa häpeää.

Jumala, pistä minut tiukoille. Lähetä hänen luokseen, jota en voi sietää, ja hänen luokseen, joka ei pidä minusta. Lähetä valmistelemaan juhla-ateria, jolle kaikki on kutsuttu.

Rohkaise silloin, kun minun täytyy uskaltaa harjoittaa kansalaistottelemattomuutta kotinurkillani, heitellä rahanvaihtajien pöytiä, liata käteni. Anna minulle minun jokapäiväinen lähetyskenttäni: Kallio, Töölö, Oulunkylä, mökkikuntani Uukuniemi.

Pysäytä minut, kun kuvittelen, että se mihin uskon, on aidompaa ja parempaa kuin toisen ihmisen pyhä. Lähetä barrikadeille uskonnonvapauden puolesta – silloinkin, kun usko ei ole sama kuin omani. Älä anna minun hetkeäkään luulla, että voin viedä Sinua mihinkään. Sinä olet kaikkialla ennen minua.

Sitten olisi vielä se toinen pyyntö. Rukoilen hänen puolestaan, jonka lähetyskenttää minä olen, jonka lähetät luokseni. Auta tuota lähetystyöntekijää sietämään kriittisyyttäni ja huonoja päiviäni. Anna hänelle kärsivällisyyttä kanssani.

Jumala, lähetä ihminen, joka ei maalaa Sinusta ainuttakaan vihamielistä, pikkumaista kuvaa.

Mutta älä lähetä häntäkään, jonka Jumala hymyilee lakkaamatta. Myös ankaruutesi on tarpeen tässä riuhtovien vääryyksien maailmassa. Jumala, lähetä joku, joka auttaa rakastamaan ja pelkäämään Sinua. Lähetä hänet, joka uskaltaa myöntää elämässä koetun tappion. En tarvitse apua kulissien kannatteluun.

Jumala, lähetä minut joka päivä. Mutta lähetä minullekin joku, joka päivä. Auta meitä – ihan pikkuruisin askelin – siirtämään lähetystyö sanana historiaan, jotta lähetyksestä voisi tulla totta jokaiselle meistä.

Siunaa näitä kahta ihmistä, minua ja toista. Nyt ja iankaikkisesti.

Aamen.

Pitkä tie. Pastori Bekure Daba sai lapsena suvun vihat päälleen, koska tahtoi mennä kouluun. Aikuisena kristittynä hän joutui monta kertaa vankilaan kommunistihallinnon aikana.

Häätanssi-elokuva kirkolla MOHAMED EL ABOUDI

P

Marjaana Toiviainen Kirjoittaja on opiskellut Savonlinnassa, Tansaniassa ja Kanadassa, jossa hän on asunut alkuperäiskansojen parissa reservaattiympäristössä.

HANNA NIKULA

aperittomia eli vailla henkilöllisyystodistusta eläviä ihmisiä on maailmassa miljoonia. Alppilan kirkolla esitetään lauantaina 8.6. ohjaaja Mohamed El Aboudin tuorein dokumenttielokuva Häätanssi. Se kertoo naisesta, jota ei ole olemassa. Marokkolainen Hind raiskattiin teini-ikäisenä, mistä syystä oma yhteisö kielsi häneltä virallisen henkilöllisyyden.

Ilman henkilöllisyystodistusta hän joutuu elättämään itsensä prostituoituna ja perinteisenä häätanssijana. Nyt Hind yrittää saada takaisin elämänsä, lapsensa ja oikeuden elää tasa-arvoisena ihmisenä tällä vuosisadalla.

Elokuva on palkittu Locarnon elokuvafestivaaleilla 2012 ja Tampereen elokuvajuhlilla 2013.

Kello 13.30 alkaa paneelikeskustelu Voiko taide ilmentää totuutta? Silloin puhutaan naisen asemasta ja paperittomuudesta.

Häätanssija. 22-vuotias marokkolainen Hind joutui raiskauksen vuoksi yhteiskunnan laidalle.

Mukana ovat ohjaaja Mohamed El Aboudi, monissa kehitysmaissa kuvannut elokuvaaja Marita Hällfors, dokumenttielokuvan etiikasta juuri väitellyt Timo Korhonen sekä lähetystyöntekijänä

palestiinalaisalueella työskennellyt Karita Laisi. Puhetta johtaa Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi Katja Tuominen.

Elokuva ja keskustelu la 8.6. klo 12 Alppilan kirkolla

Leikisti lentämään

Taistellen kouluun ja papiksi Bekure Daba myöntää, että naiset voisivat itsekin olla pontevampia.

– He pyytävät puheenvuoroa turhan harvoin.

Joskus ulkomaalainen lähetystyöntekijä voi olla vauhdittamassa muutoksia.

– Pyysimme kerran ruotsalaisia kysymään kokouksessa, miksei stipendiehdokkaiden listassa ollut yhtään naista. Kysymys johti siihen, että stipendejä ei jaettu, ennen kuin naisia saatiin listalle.

Teksti ja kuva Sari Lehtelä

Bekure Daba syntyi noin 54 vuotta sitten (tarkkaa ikäänsä hän ei tiedä) Länsi-Etiopiassa Wollegan maaseudulla ison ortodoksiperheen nuorimmaksi.

Tytöt eivät siihen aikaan päässeet kouluun sillä seudulla, mutta isoveli taisteli Bekuren puolesta. Tyttö pääsi kouluun, mutta sai palkakseen koko suvun vihan. Isä ajoi hänet pois kotoa, ja Bekure asui kouluaikansa isoveljen luona.

T

eologian tohtori Bekure Daba oli ensimmäinen nainen, joka vihittiin Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon papiksi vuonna 2000. Pian hänet valittiin piispaksi eli synodin presidentiksi neljäksi vuodeksi. Mekane Yesus -kirkko on suuressa maassa ainoa naispappeuden salliva kirkko.

– Paperilla asiat ovat hyvin. Jo vuonna 1993 kirkossa päätettiin, että naisia pitää valita johtoon, mutta niin ei juurikaan tapahdu, Bekure Daba sanoo.

Hänen pari vuotta sitten valmistuneen väitöskirjansa aiheena on naisten vaikeneminen Mekane Yesus -kirkossa.

Miksi nainen sitten vaikenee?

Bekure Daba nauraa.

– Tästä on keskusteltu kirkossa paljon. Yhdessä on päätetty, että syrjintää ei hyväksytä.

Mutta miehet valitsevat johtajiksi kavereitaan, toisia miehiä. Tämä on maan kulttuuria. Naisia ehdotetaan harvoin johtotehtäviin.

Harvat naiset ovat ehtineet pätevöityäkään johtotehtäviin. Bekure Daban mukaan naisten syrjäytyminen alkaa jo opiskelustipendejä jaettaessa. Naiset eivät saa oman kirkkonsa stipendejä, vaan he ovat ulkomaisten kirkkojen tuen varassa. Kuitenkin jo vuonna 1993 päätettiin, että kolmannes kirkon stipendeistä pitää antaa naisille.

”

Miehet valitsevat johtajiksi kavereitaan, toisia miehiä.

Tämä on maan kulttuuria.”

– En luovuttanut, vaikka en oikeastaan ymmärtänyt, mitä tapahtui.

Lukioaikana Bekure Daba liittyi Mekane Yesus -kirkkoon ja hänet konfirmoitiin. Hän pärjäsi koulussa hyvin ja pääsi opiskelemaan teologiaa kirkon seminaariin Addis Abebaan.

– Opiskelu vahvisti uskoani valtavasti. Tajusin vasta siellä, mitä usko merkitsee.

Kun kurssikaverit, kaikki miehiä, vihittiin papiksi vuonna 1980, Bekure Dabasta tuntui pahalta. Hänen kotiseutunsa synodin silloinen pääsihteeri Megersa Guta lohdutti häntä: vika ei ole sinussa vaan kirkossa. Myöhemmin Bekure tajusi, että pääsihteeri oli harvinainen poikkeus kirkossa. Myös Läntisen synodin ilmapiiri poikkesi muista synodeista.

Bekure Daba pääsi tähän synodiin naistyöhön. Hän tapasi naisia kodeissa ja rukoili heidän kanssaan. Häntä puhuteltiin aina pastoriksi.

1980-luvulla Etiopiassa elettiin Mengistun kommunistivallan aikaa. Monilla alueilla kristittyjä vainottiin ja Bekurekin oli monta kertaa vankilassa. Kaikki kirkot Wollegassa olivat pitkään suljettuina.

Keskustelu naispappeudesta alkoi kirkossa vuonna 1980. Naispappeus hyväksyttiin vuonna 1997, ja Bekure Daba vihittiin virkaan vuonna 2000.

– Silloin järjestettiin iso juhla, johon kutsuttiin vieraita ulkomailtakin.

Mekane Yesus -kirkon papeista on nyt naisia 32, miehiä 2 600. Lähes kaikki naispapit ovat Läntisen synodin alueelta. Vain vihityt papit voivat päästä kirkon johtotehtäviin. Bekure Daba valittiin Läntisestä synodista jakautuneen Gimbi Jorgon synodin piispaksi eli presidentiksi vuosiksi 2002–2005.

Presidenttinä hän pääsi osallistumaan kirkon ja synodien johtajien kokouksiin ainoana naisena. Häntä kunnioitettiin ja hänen työtään arvostettiin, vaikka hän oli usein eri mieltä kuin muut. Mutta kerran johto kokoontui ilman, että häntä kutsuttiin paikalle.

Miehet tiesivät, että Bekure oli eri mieltä siitä, kuka pitäisi valita kirkon johtoon, ja kokoontuivat keskenään.

Bekure Daba onnistui mielestään hyvin presidentin toimessaan.

– Sain paljon kiitosta työstäni. Uskalsin valita naisen ison kehitysprojektin johtoon.

Se osoittautui hyväksi valinnaksi, projektista saatiin loistoraportit.

Puoli vuotta sitten Bekure Daba aloitti uudessa tehtävässä kirkon naistyön osaston evankelioimistyön päällikkönä. Hänen miehensä Tesso Jaleta kutsuttiin opettamaan kirkon seminaariin. Molemmat olivat juuri väitelleet tohtoreiksi Isossa-Britanniassa.

– Olen iloinen, että minut kutsuttiin tähän tehtävään, vaikka työlle onkin annettu hyvin pieni budjetti.

HEIKK I LÖFLU ND

Etiopian ensimmäinen naispappi Bekure Daba on päässyt kirkossaan korkeammalle kuin yksikään nainen.

Messukeskuksessa on runsaasti ohjelmaa lapsiperheille, tytöille ja pojille – ilman sisäänpääsymaksua. Lapset pääsevät niin pomppulinnaan kuin MAF-Suomen Flying for life -lentosimulaattoriin. Askartelupajassa valmistetaan hauska soitin, Etelä-Amerikasta kotoisin oleva sadekeppi.

Perjantaina klo 18 Jukka Salminen esittää etiopialaisesta paimenpojasta, Jaredista kertovan Gibu gibu! -musiikkinäytelmänsä.

Tämä on Gibu gibun! sadas esityskerta, silti jokainen esitys on ainutlaatuinen.

– Esitykseni perustuvat vuorovaikutukseen. Aistin, miten yleisö ottaa minut vastaan ja rakennan tilannetta sen mukaan. Teksteissä on monia kerroksia, jotta kaikki ei avautuisi kerralla, aikuisellekaan, Salminen kertoo.

Gibu gibu! Jukka Salminen esittää sadannen kerran musiikkinäytelmänsä lapsille.

Ruudolf räppää lauantaina Nuorten tapahtuma teemalla Sulle on lähetys alkaa Mikael Agricolan kirkon sisäpihalla lauantaina kello 13, kun legendaarisen God’s Gas -bensiksen meiningillä tarjoillaan juhlakansalle musiikkia, ruokakojua ja letkeää hengausta.

Kirkossa alkaa tapahtua kello 14. Luvassa on todella kova kattaus musiikkia, lavalla Idän Ihmeet, Kaemo, Ruudolf, Great Wide North ja juontaja Joona Kortesmäki. Mukana on vieraita Thaimaasta ja Suomesta, vakavaa asiaa ihmiskaupasta ja tämän päivän lähetystyöstä – eli siitä, mitä kristityt voivat tehdä ihmiskaupan vähentämiseksi.

Onko lähetystyöllä tulevaisuutta?

Vauhtia keskusteluun. Nigerialainen muusikko Olanrewaju Iwalehin kyydittää lähetystyökeskustelua tanssiryhmän kanssa ja esiintyy myös Lähetysjuhlien musiikkivideolla.

Huang ja Samuel Luak, suomenkiinalainen ja suomensudanilainen, kertovat omat tarinansa Suomesta.

Suomalaista lähetystyötä ei voi syyttää imperialistisesta menneisyydestä, mutta onko se ymmärretty väärin nykyhelsinkiläisessä seurakunnassa?

Keskustelemassa ovat pastorit Paulos Huang ja Samuel Luak, lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen, lääkäri Hilkka Kiviluoto, Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola, Kirkko & kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola sekä nuoret lähetystyöntekijät Anni ja Tuomas Merilahti. Tilaisuuden juontaa toimittaja Totti Toivonen.

Nordikselta Nepaliin – Kiinasta Kallioon la 8.6. klo 13–14.30 Messukeskuksessa

Nuorten lähetysjuhla Mikael Agricolan kirkolla, Tehtaankatu 23, lauantaina 8.6.

Sulle on lähetys. Ruudolf vierailee nuorten lähetysjuhlassa.

SIRPA PÄIVINEN

KATRI SAARELA

M

uuttaako maahanmuuttajien osallistuminen seurakuntaelämään lähetystyön merkitystä? Tätä pohditaan Lähetysjuhlilla lauantaina kello 13 Nordikselta Nepaliin – Kiinasta Kallioon -tilaisuudessa.

Lähetystyö, yksi kristillisen kirkon perustehtävistä, on muuttunut aikojen saatossa maailmanlaajan kirkon arkityöksi. Eikä lähetystyötä tehdä enää vain ulkomailla. Suomea vilkastuttanut maahanmuutto on tuonut monikulttuurisuuden osaksi seurakunnan elämää.

Onko suomalainen kansankirkko muuttunut kansojen kirkoksi maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten osallistuessa kirkon toimintaan? Vieraskielistä työtä on ollut Helsingissä jo parikymmentä vuotta. Unelma monikulttuurisesta ja vieraanvaraisesta kirkosta elää. Pastorit Paulos

Helsingin Messukeskus, Amfi-sali, pe–su 7.–9.6.

Perjantai 7.6.

Tuomasmessu klo 18–20 Avaran hengellisyyden luterilainen avajaismessu, jossa yhdistyvät moderni spiritualiteetti, vanhan kirkon perinne sekä mukaansatempaavat tuomaslaulut. Saarnaa piispa Björn Vikström, liturgeina Olli Valtonen ja Pirjo Kantala, juontajana Satu Kantola ja esirukousjohtajana Kaisa Raittila. Musiikista vastaavat Inna Vintturi, Päivi Mattila sekä Tuomasbändi ja Tuomaskuoro solistinaan Jaakko Löytty.

GospelMissio klo 21– 22.30 Higher Ground Movement on musiikillinen yhteisö, joka konsertoi 1–2 kertaa vuodessa. Gospelmusiikin räjähtävä live-esitys syntyy laulajien, soittajien ja tanssijoiden yhteistyönä. Mukana konsertissa ovat Hanna-Maria Heleniuksen johtama Higher Ground Vocals, HG Band sekä solisteja, Gospel Helsinki ja Papas no Mamas!

Cumina! klo 15–15.45 Laulua, tanssia, ilonpitoa. Suomen Lähetysseuran nuorten musiikkiryhmä energisoi salin Antti Vuoren johtamana.

Elämä alkaa sovinnosta klo 16.30–18 Onko oikeudenmukainen rauha mahdollinen? Miten sovinto ja kestävä rauha luodaan vihollisten välille? Mikä on kirkon ja kristittyjen rooli? Rauhasta ja sovinnosta keskustelemassa kansainväliset ja suomalaiset asiantuntijat ulkomaantyönjohtaja Rolf Steffansson, kansainvälisen rikosoikeuden tutkija Stiina Löytömäki, emerituspiispa Juha Pihkala, rauhantyön erityisasiantuntija Hannes Siebert, ihmisoikeus-erityisasiantuntija Katri LeinoNzau sekä Hielke Wolters Kirkkojen maailmanneuvostosta. Juontajana toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

Maailmojen messu ”Pelko ja Rakkaus” klo 19–20.30 Monikulttuurisessa messussa kohtaavat erilaiset ihmiset sekä musiikin, sanan ja rukouksen maailmat.

Taiteen myöhäislähetys klo 21.30–23 Tarinoita lähetystyöstä musiikin, teatterin ja tanssin keinoin. Mikä saa kristityn taiteilijan tekemään lähetystyötä?

Kertojina Jakaranda, Teatteri Kumbe ja tanssiryhmä Xaris Finland.

Kaikkin näihin tilaisuuksiin on vapaa pääsy

Lauantai 8.6.

Evankeliumijuna klo 10–11.15 Lapsikuorolaisten junamatka etenee Hanna Remeksen johdolla. Mukana Säde Bartling, HouseBand ja Jukka Salminen, ”konduktöörinä” Jukka Holopainen. Tämä juna kulkee!

Sana Sanasta klo 12–12.30 ”Teille on LÄHETYS”. Kirkkojen Maailmanneuvoston apulaispääsihteeri Hielke Wolters.

Nordikselta Nepaliin – Kiinasta Kallioon klo 13–14.30 Onko lähetystyöllä tulevaisuutta? Unelma monikulttuurisesta ja vieraanvaraisesta kirkosta. Katso esiintyjät edelliseltä sivulta.

Sunnuntai 9.6.

Sana Sanasta klo 9–10 Priority – lähetys ensin. Eero Junkkaala Sanan pauloissa.

Messu keskuksessa klo 12–14 Globaalin kirkon juhla keskellä Helsinkiä. Yhteinen messu, pappisvihkimys ja lähetystyöhön siunaaminen. Mukana piispa Irja Askola ja toiminnanjohtaja Seppo Rissanen sekä seurakunnat, lähetysseuralaisia ja juhlien ulkomaisia vieraita. Helsingin Poliisisoittokunta ja Helsingin kanttorien kuoro.

Cumina-yhtye ja lapsikuoro Valonlähde. Messu radioidaan (YLE Radio 1).

HIGHER GROUND MOVEMENT

Suora lähetys Pasilasta

Etsijöille, epäilijöille ja epäselville Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, pe–la 7.–8.6.

Keskusteluja, työpajoja, meditaatiota, mystiikkaa, konsertteja, joogaa, elokuvia, näytelmiä… www.alppilafoorumi.fi

Perjantai 7.6.

Radikaali vieraanvaraisuusilta Tervetuloa etsimään keinoja rasismin vastustamiseen itsessä ja toisissa.

Luottamuksen rukoushetki klo 14.30–15 Taizé-lauluja, rukousta, hiljaisuutta.

Lottovoitto lunastettu? klo 15–16.45 Paneelikeskustelu arjen rasismista ja muukalaispelon syistä. Keskustelijoina toimittaja Wali Hashi, kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj, monikulttuurisuustyöntekijä Anu Mylläri, kahden monikulttuurisen lapsen äiti Maarit Samateh ja kasvatussihteeri Anneli Hukari, jolla on kokemusta Jordaniasta, Omanista ja Israelista.

Radikaali vieraanvaraisuus klo 16.45–18 Työpajassa pohditaan, miten kristinusko tukee suvaitsevaisuutta. Miten lähetystyö ja uskontodialogi suhteutuvat toisiinsa monikulttuurisessa Suomessa? Entä miten puutumme islam-fobiaan? Ohjaaja Antti Sevanto ja Teatteri Kumbe osallistuvat ja osallistavat tarinateatterin keinoin.

Luottamuksen rukoushetket klo 18 ja 22.30 (á 30 min.)

Salvadorilainen kansanmessu klo 19–20.30 El Salvadorin sisällissodan keskellä syntynyt messu muistuttaa oikeudenmukaisuudesta iloisin ja rytmikkäin sävelin. Saarna Kai Sadinmaa, liturgina Henri Järvinen.

Matti Johannes Koivu konserttilavalla klo 21–22. ”Laulan halusta olla ja elää, siitä, miten pienet, tavalliset asiat ovat loppujen lopuksi hyvin suuria.”

Higher Ground Vocals. Hanna-Maria Helenius johtaa kuoroa GospelMissiokonsertissa Messukeskuksessa perjantaina klo 21.

Lauantai 8.6.

Ihmisen arvo ■ Seurakuntasalissa: Aiheellista ja kantaaottavaa huippuohjelmaa. Mielipiteitä, näkökulmia ja mahdollisuuksia parantaa maailmaa.

Palmu ja omenapuu klo 10–11.30 Näytelmä kulttuurien kohtaamisesta.

Sakari Löytty ja Antti Sevanto. Keskustelua.

Häätanssi, dokumenttielokuva (80 min) klo 12–13.15 (katso edellinen aukeama) Voiko taide ilmentää totuutta? klo 13.30–14.30 Keskustellaan naisen asemasta ja paperittomuudesta. Mukana ohjaaja Mohamed El Aboudi, kuvaaja Marita Hällfors, dokumenttielokuvan etiikasta väitellyt Timo Korhonen sekä lähetystyöntekijänä palestiinalaisalueella työskennellyt Karita Laisi. Keskustelua johtaa Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta.

Dalit, syntynyt poljettavaksi klo 15–16.30 Ihmisarvoa vaille jääneet Etelä-Aasian dalitit ovat nousseet vaatimaan oikeuksiaan. Heidän tuekseen tarvitaan maail-

manlaaja solidaarisuusliike. Dosentti Mikko Malkavaara, kirjailija Kaisa Raittila ja lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen.

Ihmiskauppa ja ihmisoikeudet -draama klo 19–20.30 Osallistavaa draamaa ihmisoikeuksiin liittyen ja keskustelua.

Henki ja elämä ■ Kappelissa: Työpajoja eri aiheista kaikille kiinnostuneille tasatunnein kello 11–17: meditaatiota, oikeudenmukaisuutta, leffaterapiaa. Katso ohjelma www.alppilafoorumi.fi.

■ Liikuntasalissa: mahdollisuus kokeilla kristillistä joogaa ja mindfulnessia klo 10–15.30.

■ Kirkkosalissa: Luottamuksen rukoushetket klo 9, 11, 17 ja 23 (á 30 min.)

Kaunis iltapäiväkonsertti klo 17.30–18.30 Ulla-Sisko Jauhiainen ja Eeva Jauhiainen, kantele Muodonmuutos-gospelkonsertti klo 21–22.30: NSV-revisited featuring Jaakko Löytty & rap-artisti Daikini. Nykyaikaan päivitettyjä Nuoren Seurakunnan Veisuja.

■ Paljon ohjelmaa lapsille Messukeskuksessa! Katso www.lahetysjuhlat.fi ■ Nuorten lähetysjuhla Mikael Agricolan kirkolla la 8.6. klo 13.

Mm. Ruudolf, Kaemo, Idän Ihmeet ja Great Wide North.

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os.

Tolarintie 1.

Hakavuoren kirkko

nen, Vesa Lintula, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 (suntio) To 30.5. klo 14 Laulun siivin tilaisuus, Lankinen, Tikkanen, kahvitarj. alk. klo 13.30

na kesällä ma–pe klo 10–14.

Su 2.6. klo 16 Messu. Laajasalo, Hakkari-Ohmero, Julia Tamminen. Kirkkokahvit.

Ma 3.6. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille seurakuntasalissa.

Ti 4.6. klo 15–17 Kesäkahvila. Kirkon edessä, sateella sisällä. Tule kahvittelemaan ja tapaamaan työntekijöitä!

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa

■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

Kulosaaren kirkko

3220.

To 30.5. klo 13 Torstaikerho. Kevätjuhla.

Su 2.6. klo 12 Messu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

Ke 5.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia.

Trio-konsertti: Maaria Vannemaa, laulu ja viulu. Kari Vannemaa, buzuki ja huilu. Victoria Vatanskaja, piano. Vapaa pääsy.

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio) Su 2.6. klo 10 Messu, Jerkku, Koivistoinen

Su 2.6. klo 11 Unkarinkielinen messu.

Halaz. Klo 13 Kiinankielinen messu.

Huang.

Myllypuron kirkko

■ Siltasaarenk. 28

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 29.5. klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

To 30.5. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho kirkon pihalla (säävaraus).

Su 2.6. klo 10 Messu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

Ti 4.6. klo 12 Kesäkahvila kesätiistaisin klo 12–14. Anne-Maria Ranta-aho.

Ke 5.6. klo 20 Iltamessu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

Muuta Rhododendron-maalauskurssi Pohjois-Haagassa ti 11.6. klo 10–14. Kaiken kurssimateriaalin saat kurssipaikalta. Ilmoittautuminen henkilökohtaisesti kurssin vetäjälle taiteilija Nelly Jurvéliukselle ma 10.6. klo 10–11, p. 09 458 7541. Vastaajaan ei voi jättää viestejä. Kurssi on ilmainen.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta p 09 2340 3341, Myllypuro ma ja to klo 10–11 puhelimitse p 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni 09 2340 3381

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

(suntio) Su 2.6. klo 10 Messu, Rautiainen, Lemponen, kahvihetki Ti 4.6. klo 19 Metrolla musiikkiin konsertti, ”Elämän tarinoita veden äärellä”, Naiskuoro Elegia, joht. Airi Lahti-

17

Seurakunnissa tapahtuu 30.5.— 5.6.

tio) Su 2.6. klo 12 Messu Tikkanen, Lemponen, kahvihetki Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333

Seurakuntakoti

Kurssit

■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta.

La 15.6. klo 10–17 Hoitava ääni -kurssi Muuta Mustasaaressa, Helsingissä. TutustumLähetysjuhlat 9.6. Messukeskukme äänen maailmaan rentouttavien sessa, maksuton bussikuljetus Myllyhiljaisten äänien sekä virkistävien voipuron ostoskeskuksen pysäkiltä maäänien avulla. Jokaisen ääni on klo 10.10 ja Kulosaaren kirhyväksytty, emme suorita kon parkkipaikalta Kyösti mitään. Voimme levätä ja SeuraKallion tie 1 klo 10.20. Pakellua äänen virrassa. luukuljetus lähtee Ilm. viim. 30.5. Myökunnat messukeskuksesta hemminkin voi kyselverkossa: www. lä vapaita paikkoja. klo 15. Ilmoittautuminen virastoon. helsinginseura- Hinta 55 e sis. laivamatkan, lounaan ja kunnat.fi kahvin. Ohj. äänipedagogi Pia Skibdahl.

■ Virasto: Neljäs linja 18, Muuta avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, toimintaa ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kalDiakonialeiri eläkeikäisille yhdessä lio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viPaavalin srk:n kanssa 12.–16.8. Siuntiosraston aukioloaikoina, p. 09 2340 sa Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule 3602. Diakonian ajanvaraus ma, ti, nauttimaan värikkäästä luonnosta ja to klo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 iloisesta yhdessäolosta Siuntion luon3618. Tapaamiset ajanvarauksella nonkauniissa maisemissa. H. 120 e. Ilm. ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

28.6. mennessä, p. 2340 3600. Tied.

Kallion kirkko diakonissa Riitta Riihelä, p. 2340 3638.

■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

To 30.5. klo 18 Viikkomessu. MännisKannelmäen kirkko tö, Hakkari-Ohmero, Gripentrog, Julia ja seurakuntakeskus Tamminen. Avust. Peter Sörensen, Tii■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna na Rankinen, Anna Edelmann. Pappi ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kantavattavissa henkilökohtaista keskusnelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustitelua ja rippiä varten klo 17 alk. laukset, p. 2340 5000. Päivystävä Su 2.6. klo 10 Messu. Laajasalo, Hurpastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian merinta, Lindfors, Julia Tamminen. ajanvaraus: ke 5.6. klo 10–12, p. 2340 Ma 3.6. klo 19 Urkukesän konsertti.

3842.

Otto Krämer, Saksa. Vapaa pääsy, ohKe 29.5. klo 19 Viikkomessu. Pirilä, jelma 5 e.

Myllylä.

Ke 5.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri.

Su 2.6. klo 10 Messu. Koskinen, MyllyKappelisalissa. lä. Kirkkokahvit.

Alppilan kirkko Ke 5.6. klo 19 Viikkomessu. Rajamäki, ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. AvoinMyllylä.

Kallio

Taivaan tähden

Kannelmäki

Soppaa, Sanaa ja seuraa pe 31.5. klo 12–14 Malminkartanon aukiolla. Raitavuo, Metsälä, Kojo-Gregoriadis.

Kun kaipaat tukea ja haluat keskustella luottamuksellisesti, voit ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijään puhelimitse tai sähköpostitse. Ajanvarauspäivystykset kesä–elokuussa ke klo 10–12 vain kirkon diakoniatoimistossa. Heidi Metsälä, p. 2340 3842, Ulla-Maija Tuura, p. 2340 3843, Tiina Railo, p. 2340 3853 ja Tuula Kojo–Gregoriadis, p.

2340 3841.

mintapainotteisella telttaleirillä on paljon tekemistä, yhdessäoloa, hiljentymistä ja elämyksiä. Mukaan odotetaan yli sataa nuorta. Leirin hinta 40 e. Lisät. ja ilmoitt. Teijo Junnola p. 09 2340 4305.

Diakonian retkipäivä Mustasaareen ke 5.6. Lähtö Taivallahden laiturilta (Et. Hesperiank. 98) klo 10, ole paikalla jo 9.45. Ohjelmassa yhdessäoloa ja ruokailu, retken hinta 10 e. Mukana Marko Heusala ja Taina Viherkari. Tied. ja ilmoitt. 29.5. mennessä Tainalle p. 09 2340 4323.

Lauttasaari

Malmi

Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus

■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 2340 4402.

■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 29.5. klo 9–12 Päiväkerhojen kevätjuhla. Klo 19 Viikkomessu, Juha Rintamäki, Aino Valojärvi.

To 30.5. klo 10 Pienten lasten kirkkohetki, Annette Markkunen. Klo 18 Lauttasaaren musiikkiopiston kevätkonsertti, vapaa pääsy.

Su 2.6. klo 11 Messu, Marko Heusala, Varpu Koivunen, Aino Valojärvi, Reino Järvinen, Kylli Tikkanen, Aila Kyllönen Ke 5.6. klo 19 Seurat, mukana Marko Heusala, srk-sali.

Muuta Kirkkokahvila on auki arkisin ma–pe klo 10–18, lounas klo 12–14.

Quo vadis, Petteri Kerkon taidenäyttely on auki 20.6. asti Kirkkokahvilan aulassa arkisin ma–pe klo 10–18 sekä pyhäpäivisin kirkkokahvien aikana.

Vihkipäivä kirkon tornissa la 15.6.

Vihkimisiä vietetään puolen tunnin välein klo 15 lähtien niin kauan kuin halukkaita riittää. Varaa vihkiaika ma 3.6. kello 14 mennessä virastosta.

Kesäkerho alakouluikäisille 3.–20.6. arkisin klo 9–17 kirkolla. Kerhomaksu yhdeltä viikolta 80 e, kahdelta viikolta 120 e ja kolmelta viikolta 160 e. Kertamaksu 20 e/päivä, hintoihin sis. lounas ja välipala.

Varhaisnuorten retki Lohjalle Vivamoon to 6.6. Ohjelmassa mm. näytelmät Kuningas Salomo ja Kalastajat.

Retken hinta 25 e sis. lounaan ja välipalan.

Varhaisnuorten retki Loviisaan, Svartholman linnoitus ja Merenkulkumuseo to 13.6. Retken hinta 35 e sis. lounaan ja välipalan.

Varhaisnuorten retki Väskiin Naantaliin ke 19.6. Retken hinta 35 e.

Kesäleiri 8–13-vuotiaille 25.–28.6.

Hangossa Bengtsårin leirisaaressa. Toi-

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 2340 4481 Kansainvälinen messu su 2.6. klo 10, Timo Ahoinpelto, Anita Olli, Heikki Poutanen.

Seurat ke 5.6. klo 18, Anita Olli, Elina Tofferi.

Iltamusiikki ke 5.6. klo 19, Naiskuoro Pihlaja, joht. Marjasisko Varha.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4488 Viikkomessu su 2.6. klo 18. Timo Ahoinpelto, Terhi Aho.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 2340 4427 Diakonia: 1.6.–30.8. puh.ajanvaraus ma, ke, to klo 10–11 p. 2340 4481 Messu su 2.6. klo 10, Heidi Tikka, Timo Olli.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4480 Kesäpiiri ke 5.6. klo 13, Helena Pietinen.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4485 Messu su 2.6. klo 10, Esko M. Laine, Ulla Pesonen.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4482 Viikkomessu su 2.6. klo 18, Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

PLAINPICTURE/KUVAARIO

Raivo Raivo asuu takaraivossa. Siitä sen nimikin tulee. Niskassakin se kulkee, kuuma virta vihaa. Päätä särkee tunne, joka ei pääse pois. Silmistä vihan näkisi, jos nainen joskus katsoisi silmiin. Ei katso, ei koskaan suoraan kohti.

Yliopiston edessä parveilee heleäkasvoisia opiskelijoita, naisen ikätovereita. Miehet puvuissa, pahviset lattekupit kädessä ohittavat naisen ja katsovat lävitse.

Kadulla mies mesoaa Jeesuksesta ja jakaa lappusia. Naisen korot kopisevat terävästi asfalttiin ja kapea selkä jäykistyy entisestään. Hän tietää ne puheet. Niissä käsketään rakastamaan, antamaan anteeksi ja kääntämään toinenkin poski.

Nämä ihmiset eivät tiedä elämästä mitään, hän ajattelee.

Hän on kääntänyt poskia, otsia, leukoja, neniä, korvia, kunnes on mustelmia täynnä. Nielaissut vastalauseet, kun päivän tulot on viety häneltä ja hänen perheeltään, mutta anteeksi hän ei ole antanut.

Muuta

Nainen soittaa ovikelloa ja pääsee sisään. Hän menee suihkuun ja saa lämpimän ruuan. Ilmeettömänä hän tuijottaa pöydän puuviiluja, kun vanha nainen hoitaa hänen vammansa. ”No?” vanha nainen sanoo kysyvästi ja ottaa nuoremman käsistä kiinni. Tutkiva katse ei väistä, eikä käsien lämpö värähdäkään, kun nuori nainen aloittaa.

Viha valuu pois hänen äänestään ja sen myötä tulee tärisevä, holtiton itku. Hehkulamppu tekee keltaisen teltan naisten ylle. Vasta kun nykivät nyyhkytykset vaimenevat, vanha nainen irrottaa otteensa ja nuorempi nousee ja menee ulos ovesta omaan elämäänsä.

Kaisa Kariranta

2. sunnuntai helluntaista Katoavat ja katoamattomat aarteet

Kyyneleet. Itku purkaa vihaa.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 49: 6–10, 16–21, Saarn. 5: 9–14 tai Dan. 5: 1–9, 13–17, 25–30, 1. Joh. 4: 16–21, Luuk. 16: 19–31

18 Portin kesäjuhla ke 5.6. klo 14–18.

Maksuton kahvitarjoilu, makkaraa myynnissä hintaan 1 e, kirpputori avoinna. Kesäinen lauluhetki ja hartaus klo 16, Katri Uutela ja Kaisu Rauhamaa

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4484

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4483 Viikkomessu ke 5.6. klo 12, Jukka Suonoja, Timo Olli.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4486

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 2340 4489 Messu su 2.6. klo 10, Esa Järvinen, Marjasisko Varha.

Hiljainen viikko -messu to 30.5. klo 17.30.

Muuta Malmin seurakunnan diakoniatyön ajanvarausvastaanotot kesä–elokuussa 2013 Diakoniatyöntekijältä voi varata henkilökohtaisen keskusteluajan puhelimitse. Ajan voi varata myös tulemalla puhelinaikana oman asuinalueensa (postinumeron mukaan) diakoniatoimistoon. Työntekijän ollessa lomalla ajanvaraus siirtyy Malmin diakoniatoimistoon, osoite: Kunnantie 1, 00700 Helsinki, jossa on ajanvaraus ma, ke ja to klo 10 –11, p. 09 2340 4481.

Malmin diakoniatyön toimipisteet alueittain: Jakomäki, Jakomäenpolku 7, 00770 Hki ajanvaraus ke klo 10–11, p. 09 2340 4488 Malmi ja Pihlajamäki, Kunnantie 1, 00700/00780/00710 Hki ajanvaraus ma klo 10 – 11, ke klo 10–11, to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Pihlajisto, Tiirismaantie 4, 00710 Hki ajanvaraus ke klo 10–11, p. 09 2340 4480 Puistola, Tenavatie 4, 00760 Hki ajanvaraus ke klo 10–11, p. 09 2340 4485 Pukinmäki, Säterinportti 3, 00720 Hki ajanvaraus ke klo 10–11, p. 09 2340 4482 Siltamäki, Jousimiehentie 5, 00740 Hki ajanvaraus ke klo 10–11, p. 09 2340 4484 Tapanila, Veljestentie 6, 00730 Hki ajanvaraus ke klo 10–11, p. 09 2340 4483 Tapuli, Maatullinkuja 4, 00750 Hki ajanvaraus ke klo 10–11, p. 09 2340 4486 Viikki, Agronominkatu 5, 00790 Hki ajanvaraus ma klo 10–11, p. 09 2340 4489 Tukipiste Solmu, Sirpa Sirainen p. 050 400 1050. Johtava diakoniatyöntekijä, Virpi Kylmälahti p. 09 2340 4418

Juhannusjuhlat Kellokoskella ja Lohirannassa Malmin seurakunta järjestää pe 21.6. kaksi juhannusjuhlaa – Kellokosken juhlatatalossa ja Lohirannan leirikeskuksessa. Kummankin juhlan hinta on aikuisilta 15 e (sis. bussikuljetuksen ja tarjoilut), alle 15-vuotiaat lapset maksutta. Mukaan voi tulla myös omalla autolla, tarjoilusta veloitetaan 8 e. Ilmoittautuminen juhliin 14.6. mennessä Malmin kirkkoherranvirastoon puh. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15. Kellokoskelle lähtö busseilla klo 14 ja paluu noin klo 20.30. Lohirantaan lähtö busseilla klo 16 ja paluu noin klo 23 jälkeen. Bussit ottavat juhlaväen kyytiin vain alla olevien reittien paikoista, ei muilta pysäkeiltä matkan varrella. Bussimatka-

Seurakunnissa tapahtuu 30.5.— 5.6. laisten on hyvä varata tasaraha.

To 30.5. Kohtaamisen ilta: ”Miten JuKellokosken juhannusjuhla mala puhuu meille”, Sakari Turunen.

Ohjelmassa: ruokailu (broilerikiusaus, Ke 5.6. klo 15–16.30 Kesäkahvila, kakkukahvit, kasvisruokailijoille kasvishuom.aika! laatikko), yhteislaulua, kesäisiä runoja, To 6.6. klo 17– 20 Kristillinen picnic psalmi-/taidekävely, makkaran paistoa, Viiripuiston lammen rannalla, mukaan iltahartaus. omat eväät ja picnicpeitto, pientä ohBussi 1:n reitti ja aikataulu: klo 14 Viijelmaa lapsille, hartaus. kin kirkko – 14.05 Pihlajiston srk-koti – Ruskeasuon 14.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien seurakuntakoti puoli) – 14.25 Jakomäen kirkko – 14.30 ■ Nousiaistentie 6. (p. virasto 2340 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 4700) 14.35 Tapulinaukio – Kellokoski, jossa Ti 4.6. klo 14 – 18 Ruskeasuon seuran. klo 15.20 kuntakodin irtaimiston kirpputori.

Bussi 2:n reitti ja aikataulu: klo 14 Pukinmäen srk-koti – 14.05 Malmin kirkko Muuta – 14.15 Tapanilan tori – 14.25 Siltamäen To 30.5. klo 19 Gospelkonsertti Meiostarin parkki – Kellokoski, jossa n. klo lahden kirkossa. Gospelchor Unter15.20. haching Saksasta ja Gospel Helsinki Paluukuljetus lähtee Kellokoskelta klo Meilahdesta johtajinaan Barbara Klose 19.30 samoja reittejä käänteisessä järja Nina Tilli. Vapaa pääsy, ohj. 10e. jestyksessä.

Lohirannan juhannusjuhla Ohjelmassa: ruokailu (kinkkukiusaus ja lohikeitto), saunomista (oma pyyhe ja ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna uimapuku mukaan), ulkopelejä, puuma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 09 hapisteitä, rintanapin tekoa, laulutuo2340 4800, helsinginmikael.srk@ kio- ja leikkejä, hiljaisuuden huone, evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe makkaran paistoa, ilta päättyy yhteiklo 10–14 ja ke 15–17 p. 09 2340 seen juhlaan.

4802. Huom! Viraston keskiviikon Bussi 1:n reitti ja aikataulu: klo 16 Viiaukioloaika muuttuu 1.6. alkaen klo kin kirkko – 16.05 Pihlajiston srk-koti – 9–14, ei päivystävää pappia.

16.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien Diakoniatyö: Kesän päivystykset (ajalpuoli) – klo 16.25 Jakomäen kirkko – la 1.6.–31.8.) ajanvarauksella puhelimit16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) se ti ja to klo 13–14 p. 09 2340 4818. Li– 16.35 Tapulinaukio – Lohiranta, jossa säksi ti klo 12.30–13.00 voi käydä varaan. klo 17.30 massa ajan diakoniatyöntekijälle MikaBussi 2:n reitti ja aikataulu: klo 16 Puelinkirkolla. kinmäen srk-koti – 16.05 Malmin kirkko – 16.15 Tapanilan tori – 16.25 Siltamäen Mikaelinkirkko ostarin parkki – Lohiranta, jossa n. klo ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 17.30. (suntiot) Paluukuljetus lähtee LohiranTo 30.5. klo 13 Kauneimnasta klo 22 samoja reittejä mat koululaulut. Mukäänteisessä järjestyksesSeurakana Martti Häkkäsä. kunnat nen ja Kirsi HonkaNuoret verkossa: www. nen-Punkari, Suvi■ Pekanraitti 16 C, p. helsinginseura- virsi ja kahvitarjoilu.

2340 4421 Pe 31.5. klo 10 Rukokunnat.fi Kahvila ke klo 17–20 uspiiri. Klo 19 NuorVirsivartti ke klo 18 ten ilta. Klo 20 NuorNuorten viikkotoiminta ja ten yökahvila Alba. tapahtumat www.talolla.fi Su 2.6. klo 11 Messu, Anne Granström, Mia Iiskola, Sari ViljakaiEsikoislestadiolaisten nen, Tuuli Valaranta, Mari Lamminen, rukoushuone Margit Tuokko, laulu. Messun jälkeen ■ Puistolantie 1 lähetystilaisuus. Tervetuloa viettäSeurat su 2.6. klo 14. mään Keskisen perheen lähtöjuhlaa.

Nimikkolähettimme Liliann ja Hannu Keskinen lähtevät uudelle työkaudelle loppukesästä. Tällä kertaa kohteena Pietari ja siellä työ Virolaisen väestön Meilahden kirkko parissa. Lähetyslounas. Klo 15 Venä■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahjänkielinen messu. tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke Mellunmäen klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. seurakuntakeskus srk@evl.fi.

■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821 Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 To 30.5. klo 13 Rukouspiiri.

Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, Muuta Länsi-Pasila 09 2340 4741.

Laulamme virsiä Kontulan moniSu 2.6. klo 11 messu, Wennerström puolisessa palvelukeskuksessa (ent. (l+s), Vuorio (k).

Kontulan vanhustenkeskus, Kontukuja Ke 29.5. klo klo 18 Nuorten aikuisten 5) ma 3.6. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille picnic Seurasaaressa, lähtö kirkolta avoin. klo 17.30, kävellen, 19 avoin rukousIlmainen bussikuljetus lähetysjuhlipiiri. en päätösmessuun MessukeskukTo 30.5. klo 13 Torstaipiiri, kevätjuhla, seen 9.6. klo 10 Mikaelinkirkolta. Messu 19 konsertti, kts.muuta. alkaa klo 12. Paluu n. klo 16. EnnakkoilKe 5.6. klo 19 Avoin rukouspiiri, 18–21 moittautuminen seurakuntatoimistoon nuorten ilta.

5.6. mennessä p. 09 2340 4800.

To 6.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila kirkon patiolla tai srk-salissa.

Mikael

Meilahti

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

Munkkiniemi

2340 4780.

To 30.5. klo 18 Siionin virsi-seurat, Veli-Martti Hynninen, Hannu Pöntinen ja Johan Wennerström.

To 6.6. klo 18 Yhteislaulua ja lettuja, 2e.

■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoinna kesä–elokuussa ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 14–17, pe suljettu, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

■ Tilkank. 5, p. 2340 4700

■ Raumantie 3

Ke 29.5. klo 16 Kahvila.

Su 2.6. klo 11 Messu, Rinne, Frilander,

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Imeläinen. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, avoinna ma–pe klo 10–15 Ti 4.6. klo 13–15 Lähetyksen pihajuhla ja kirpputori. Tarjoilun tuotto omalle lähetyskannatukselle. Kirpputoripaikkoja vuokrataan virastosta, 5 e.

Su 2.6. klo 13 Messu, Rinne, Frilander, Imeläinen.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto: p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 13–16, huom. 1.6.–31.8. ma kiinni. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383.

Su 2.6. klo 10 Messu. Savik, Heininen, Pesonen-Kareinen.

Ti 4.6 klo 17.30 Parisuhdeilta pienten lasten vanhemmille.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p.

2340 4218.

Su 2.6. klo 11 Messu Albekoglu, Leskinen.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 To 30.5. klo 18 Piano-oppilaiden kevätkonsertti. Musiikkikoulu Viisas Heinäsirkka, Eija Minkkinen. Vapaa pääsy.

Su 2.6. klo 12 Messu. Väyrynen-Si, Kosonen, Pesonen-Kareinen. Saarnassa ja kirkkokahveilla on mukana Bekure Daba Etiopiasta.

Ke 5.6. klo 13 Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Kesäkahvila, lauluja musikaaleista ja elokuvista. Raivo Savik, viulu, kanttori Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut, Juha Kareinen, laulu. Elisa Hapuli. Yhteislauluja, kahvitarjoilu.

Vapaa pääsy.

Maunulan uurnalehto ■ Pirkkolantie 22

Ti 4.6. klo 18 Kesähartaus. VäyrynenSi.

Ilmoittaudu retkelle Perheretki Puuhamaahan ma 3.6.

Lähtö klo 9: Kullervonk. 18 (ent. posti) – Oulunkylän kirkko – Maunulan kirkko.

Paluu n. klo 18.30. Retken hinta (ranneke) 23 e jokaiselta, alle 3-vuotias maksutta. Lapset vain huoltajien kanssa.

Alueella hyvät grillauspaikat ja ravintoloita. Uintimahdollisuus! Ilm. Kajokselle 31.5. mennessä, p. 09 2340 4227.

Juhannusaaton retki pe 21.6. Tiilikanojalle Tuusulaan. Lähtö klo 15: Kullervonk. 18 (ent. posti) – Juhana Herttuantie – Oulunkylän kirkko – Maunulan kirkko. Paluu n. klo 22.30. Ilm. 17.6. mennessä virastoon p. 2340 5300.

Tied. Kajos p. 2340 4227.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti ja to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook. com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Su 2.6. klo 10 Messu. Lähetysjuhlien vapaaehtoisten siunaaminen. Jorma Parviainen liturgia, Juha Valkeapää, saarna, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Ti klo 13–14.30 Pihakahvila. Ti 4.6. klo 20 ”Dem König aller zeiten” -konsertti. Webern kammerchor (Austria), johtaa Johannes Hiemetsberger.

Bruckner, Heiller, Brahms, Ligeti. Järj.

Sibelius-Akatemia yhteistyössä Paavalin seurakunnan kanssa. Vapaa pääsy.

Seurakuntakoti Keula ■ Flooranaukio 1 Pe 31.5. klo 9–10.30 Keulan aamu, avoin kohtaamispaikka, jossa voi lukea lehden, kahvitella ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa.

Muuta Pe 7.6. Pyhäkoululaisten retki lähetysjuhlille. Tapaamme Pasilan asemalla 17.30 ja menemme yhdessä osallistumaan Jukka Salmisen musiikkikertomukseen ”Gibu, gibu”, joka alkaa 18 Messukeskuksessa. Ilmoittautumiset paavali.srk@evl.fi tai 2340 5400. Lisätietoja antaa Elina Koivisto p. 2340 5452 tai elina.koivisto@evl.fi Tulossa 7.–9.6. Lähetysjuhlat Messukeskuksessa, ohjelma www.lahetysjuhlat.fi Naisten saunaretki Mäntyniemeen Kirkkonummelle torstaina 13.6. Lähtö klo 17 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 22.

Yhdessäoloa, saunomismahdollisuus, ilta-ateria ja iltahartaus. Mukana Birgitta Huhtaluhta ja Arja Kortelainen. Hinta 10 e maksetaan käteisellä. Ilm. viim. pe 7.6. virastoon.

Diakonialeiri (Eläkeläisten leiri) Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 12.–16.8. Tule nauttimaan luonnosta ja yhdessäolosta Siuntion luonnonkauniissa maisemissa. Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille ja se järjestetään yhdessä Kallion srk:n kanssa. Leirin hinta 120e.

Ilmoittautumiset 28.6. mennessä Kallion khranvirastoon 09 2340 3600. Lisätietoja Kirsti Hietalahdelta p. 2340 5451.

La 15.6. klo 9– Retki Hyvinkäälle Medialähetysjärjestö Sanansaattajien 40v. juhlille. Tarkempi ohjelma löytyy www.sansa.fi-sivulta. Kuljetus Hyvinkäälle 15 e. Lähtö ja paluu n. klo 18 Paavalinkirkko. Tiedustelut P. Flinck p.

2340 5425 ja ilmoittautumiset ennakkoon paavali.srk@evl.fi tai virastoon p.

2340 5400.

Pe 21.6. Juhannusaaton retki Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Bussi lähtee Paavalinkirkolta klo 16.30, paluu n. klo 22.15. Ohjelmassa mm. lipunnosto, yhteislauluja, saunomismahdollisuus, makkaranpaistoa, kokon poltto. Mukana Arja Kortelainen, Petri Flinck ja Seppo Välimäki. Retken hinta 20 e/aik. bussilla tulevilta. Omalla autolla tulevilta hinta 10 e/aik. Lapset 0–16 v. ilmaiseksi aikuisten mukana. Ilmoittautuminen virastoon viim. ma 17.6. Huom.!

Ruokailun takia ilmoittautuminen myös omalla autolla tulevilta.

Tule mukaan kasvun ihmeeseen!

Paavalinkirkon pihalla kasvaa siemenistä kylvettyjä yrttejä ja kukkia. Tule mukaan kastelemaan ja hoitamaan niitä. Ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon ja sovi oma vastuuviikkosi.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, paitsi ke 8.5. klo 9–13 ja to 9.5. suljettu, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10– 14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Ke 29.5. klo 19 Nuorten messu. Veikko Kurki ja Jouni Pirttijärvi. Tervetuloa nuorten omaan jumalanpalvelukseen.

Su 2.6. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Leo Norja ja Jussi Hirvonen.

Tulossa Pe 7.6. klo 19 Botswanalainen ilta. Yhteinen illanvietto. Lauluja Botswanasta.

Mukana Cathedral Male Voices -kuoro

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

19

Seurakunnissa tapahtuu 30.5.— 5.6.

Gaboronesta sekä Jakaranda-musiikkiryhmä. Kahvitarjoilu.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Diakoniapäivytys tiistaisin klo 10–12 elokuun loppuun saakka.

Su 2.6. klo 10 Messu. Haka Kekäläinen (s), Leena Julin (a), Kylli Ahola (k). Klo 11.30 Suvisunnuntain suloisia säveliä. Yhteislaulua. Lauluyhtye Ventus Kylli Aholan johdolla. Leena Julin, piano. Anna-Kaisa Honkanen, juonto. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

Ti 4.6.–20.8. klo 18–20.30 Nuorten kesäilta Ke 5.6. klo 13 Kesäkahvila. Tervetuloa nauttimaan kesäpäivästä musiikin, kahvin, leivonnaisen ja ystävien kanssa. Marika Palm, Kylli Ahola. Klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous.

Miellyttävää varmuutta virtsankarkailuun Hiostamattomat 100% puuvillatuotteet NAISTEN TUOTTEET 1 kpl 43,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 120 ₏ MediSet varmuusalusasu naisille kiinteä varmuusosa, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 34/36 38/40 42/44 46/48 50/52 54/56

â– Tulisuontie 2, p.09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12.

DiakoniatyÜn vastaanotto kesällä ti klo 9–10, p. 09 2340 5758. Ma klo 10–11 Puurokahvila.

Ke 29.5. klo 18 Iltamessu Su 2.6. klo 10 Messu, Laaksonen ja Filppula. Huom. su 9.6. ei messua, kuljetus Lähetysjuhlien messuun.

Ti 4.6. klo 12–14 Roihutupakahvion kesäkauden avajaiset. Tule kuulemaan ja kyselemään jalkojenhoitoon liittyvistä asioista. Vieraana jalkahoitaja Riitta Kiljunen. Tarjoilusta vastaavat Roihuvuoren Martat. Tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta Eritreaan tyttÜjen koulunkäynnin tukemiseen.

Laajasalon kirkko â– Reposalmentie 13, p. 09 2340

5757 Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Aulakahvio avoinna arkisin klo 10–14, esillä 3.6. alkaen Martti Vainikan Digitaalisen taiteen näyttely.

DiakoniatyÜn vastaanotto kesällä ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki.

Su 2.6. klo 12 Messu, Laaksonen ja Filppula. Huom. 9.6. ei messua, kuljetus Lähetysjuhlien messuun.

Muuta Kesäpiiri seurakunnan eri toimipisteissä keskiviikkoisin klo 13. Aloitus ke 5.6. klo 13 Tammisalon kirkossa, mukana Juvonen.

Ilmainen bussikuljetus Valtakunnallisille Lähetysjuhlille su 9.6: klo 10 Laajasalon kirkolta, klo 10.15 Tammisalon kirkolta ja klo 10.30 Roihuvuoren kirkolta. Paluu Messukeskuksesta klo 16. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä Minnamari Helaseppä p. 09 2340 5776 tai srk-toimisto p. 09 2340 5700.

Pietari–TyrÜ–Viro-seurakuntamatka 23–26.8. matkanjohtajina pastori Kari Laaksonen ja diakoni Eea Korhonen. Tutustumme Pietarin nähtävyyksiin (2 yÜtä Pietarissa), vierailemme ystävyysseurakunnassa TyrÜssä sekä käymme Martti Rautasen lapsuudenkodissa. Rakveressa majoitumme kylpylähotelli Aqva Hotel&Spa:ssa. Paluu Helsinkiin Superstar-laivalla klo 21.30.

Matkan hinta: 2hh/ 370 e sis. 3 hotelli-

MediSet hygienia-asu naisille kevyt, tyylikäs, pitsisomisteinen asu lievään karkailuun, imukyky n. 80 ml, materiaali 93% puuvillaa ja 7% elastania, pestävä tuote, koot: 38/40 42/44 46/48 50/52

MIESTEN TUOTTEET

â– Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset

Roihuvuoren kirkko

TUOTENO. 15560

TUOTENO. 24020

Roihuvuori p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715.

Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14– 17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi.

Nuoriso- ja varhaisnuorisotyĂśn toiminta: www.laajaranta.fi.

1 kpl 26,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 73 ₏

1 kpl 56,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 155 ₏

1 kpl 47,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 130 ₏

TUOTENO. 28130

TUOTENO. 28100

MediSet varmuusalusasu miehille kiinteä varmuusosa, sepalus, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 46/48 48/50 50/52 52/54 54/56 56/58 58/60 60/62

MediSet varmuusalusasu miehille, pitkälahkeinen talvimalli kiinteä varmuusosa, sepalus, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 46/48 48/50 50/52 52/54 54/56 56/58 58/60

VUODESUOJAT / MITTATAULUKKO Vuodesuojat TUOTENO. 42200 koko (pit. x lev.) 75 x 90 cm 2 imukyky normaali (1,7 ltr/m )

1 kpl 41,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 115,70 ₏

TUOTENO. 42120 koko (pit. x lev.) 70 x 90 cm imukyky suuri (2,1 ltr/m2)

1 kpl 49,70 ₏ 3 kpl säästÜedulla 139,10 ₏

MediSet vuodesuojat TUOTENO. 42120 Puuvillapäällysteisiä, hiostamattomia ns. poikkilakanoita pitkäaikaiseen käyttÜÜn, joissa molemmilla sivuilla n. 30 cm siivekkeet. Suuri imukyky, kestää nostamisen. Erittäin laadukas tuote.

TUOTENO. 42200 Edullinen, kestävä ja pestävä suoja, ns. poikkilakana jossa molemmilla sivuilla n. 50 cm leveät siivekkeet petauspatjan alle käännettäväksi (leveät siivekkeet tuovat lisäjoustoa petauspatjan koon mukaan). Kestää keittämisen. Materiaali: 75 % Polyester, 17% Polyurethan, 8% Polyole¿n

Puhelintilaukset; Maahantuoja: Divisa Oy Oy 0400-223446 Divisa puh: 0400-223 446www.divisa.ďŹ Verkkokauppa;

koko 6 0 / ;/ ;/ ;/ ;/ ;/

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

vyÜtärÜ

lantio

vyÜtärÜ / lantio

koko 6 0 / ;/ ;/ ;/ ;/ ;/

Huom!

KAMPANJATARJOUS KOSKEEpostikulut VAIN PUHELINTILAUKSIA Toimituskulut lisätään lähetykseen; 1kpl kirjeitse, 2,55 2kpl kirjeitse, postikulutyhteydessä) 5,10 (muista mainita Kirkko&kaupunki etu puhelun Postipaketti, 3kpl ja suuremmat tilaukset 9,30 Toimituskulut 9,30 euroa lisätään tilauksiin.

Yli 150 tilaukset ilman postikuluja Yli 150 euron tilauksen ilman postituskuluja.

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

Ke 29.5. klo 19 Seurat La 1.6. klo 18 Seurat Su 2.6. klo 16 ja 18 Seurat

B

B

Hengelliset tilaisuudet

SEUROJA

A

HERĂ„NNĂ„ISSEURAT LĂ„HETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 To 30.5. klo 8.30 kevään viimeinen yksinkertainen messu www.lahetyskirkonmessu.ďŹ

Su 2.6. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. klo 15 Kotiseurat Malmivaaroilla, Palosaarentie 199, Loviisa.

Ke 5.6. klo 19 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1.

palvelee ma-pe klo 19.00-22.00.

Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua.

EsirukouspyyntÜjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys

MUISTA LĂ„HEISTĂ„SI Osanotto- ja kiitos ilmoitukset ilmoitusmyynti 0400 - 249 961 Kirkko&kaupunki

20 yötä aamiaisineen, lounaan Tyrössä, viisumin, viisumin rekisteröintimaksun hotellissa, bussikuljetuksen, matkaoppaan palvelut, laivamatkan Tallinna– Helsinki kansipaikoin. 1 hh/ lisämaksu Pietarissa 56 e kahdelta yöltä ja Rakveressä 40 e. Ilmoittautuminen: 5.7. mennessä: ritva.pykalaniemi@kolumbus.fi, puh. 050 5468 804. Kts. lisätiedot ja tarvittavat matkustusasiakirja srk:n Internet–sivulta. Tiedustelut: Kari Laaksonen, kari.laaksonen@evl.fi tai p. 050 556 2526.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p.

23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17, rippihuone.

To 30.5. klo 12 Viikkomessu. Joona Salminen. Klo 18 Suvimessun esilauluryhmän harjoitus. Koski. Krypta.

Pe 31.5. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti. Lehtoaho. Klo 19 Juhlakonsertti. Unterhaching Gospelchoir. joht. Barbara Klose.

La 1.6. klo 18 Iltakirkko. Varkki, Lehtoaho.

Su 2.6. klo 10 Luomakunnan sunnuntain messu. Varkki, Kuusniemi, Murto.

Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta.

Klo 20 Urkukesän avajaiskonsertti.

Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen, Markus Malmgren, urut.

Ma 3.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Ti 4.6. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Koulutusilta Tuomiokirkon uusille kesäpäivystäjille. Ks. kohdasta Muuta.

Ke 5.6. klo 12 Urkuvartti. Klo 14 Prayer during the day and short presentation of the Cathedral. Mäkipää. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

avoinna ma–pe klo 12–15 Su 2.6. klo 10 Messu. Äikää, Iida Antola.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

To 30.5. klo 10 International Family Club.

Ti 4.6. klo 14–16 Diakonian kesäkahvila.

Ke 5.6. klo 18 Kesäillankerho. Vanhan testamentin henkilöt: Eeva. Storhammar.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126

Su 2.6. Suvimessu. Oikarinen, Jan Wallgren, Koski. Esilaulu- ja soitinryhmä, joht. Jukka Jokitalo, Murto, urut.

Kirkkokahvit.

Vanha kirkko ja Annankulma

Seurakunnissa tapahtuu 30.5.— 5.6.

To 30.5. klo 12 Käsityöpiiri. Klo 13 Kevätjuhla. Musiikkia: Trio Satunnainen, ym. ohjelmaa.

Pe 1.6. klo 9–10 Aamupuuro.

Bulevardin seurakuntasali ■ Bulevardi 16 B. 2. krs

Pe 31.5. klo 19 Kansan Raamattuseuran opiskelijat.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 Ke 29.5. klo 19 Juhlakonsertti. Unterhaching Gospelchoir. joht. Barbara Klose.

To 30.5. klo 13 Torstaipiiri. Amnell.

Su 2.6. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Wikström, Suikkanen. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Pentti Smeds, Marketta Antola.

Auroora Kiiski ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi.

Ti 4.6. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

■ Runeberginkatu 39 Ma 3.6. klo 17 Raamattupiiri.

Pe 31.5. klo 18 Kuninkaan ilta. Jussi Mäkelä, puhe ja Vuorilaulu, ylistys. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä.

Lapsille oma pyhäkoulu.

Su 2.6. klo 11 Messu. Liturgia Arto Huhdanmäki, saarna Airi Heikkinen, kanttorina Riitta Hirvonen.

Ma 3.6. Klo 18 Roomalaiskirje-raamattupiiri.

Kerhokeskus

Katukappeli

■ Tykistönkatu 8 Pe 31.5. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ke 29.5. klo 18 Lectio Divina. Raamattua rukoushiljaisuudessa. Ryhmään tullaan paikalle ajoissa, sillä ovi suljetaan työskentelyn alettua. Ohjaajana on pastori Tiina Ahonen.

To 30.5. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Samuel Paananen ja Teija Tuukkanen.

Seurakuntakoti

Muut tapahtumat Su 2.6. klo 18 Virsilauluilta, Soutustadion.

Tulevaa toimintaa Kesäpiiri aloittaa ke 12.6. klo 13, Temppeliaukion kirkon srk-sali.

Juhannusretki pe 21.6. Vivamoon klo 14–23. Bussiretken hinta 30 e.

Vartiokylä

■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 ■ Ritarikatu 3 A 6400, fax 2340 6401, vartiokyla.

To 30.5. klo 8.30 Ekumeeninen rusrk@evl.fi. koushetki.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaaMuuta misaika varataan puhelimitse Cathedral Shop Tapulin: tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja Matkamuistoja, kahvia, torstaina klo 9–11 p. 2340 Seurajäätelöä. Avoinna ma– 6450. kunnat pe 10–17, la 9–17, su klo verkossa: www. Matteuksen12–18. kirkko Kahvia ja taidetta helsinginseura- ■ Turunlinnantie 3, Café Kryptassa. kunnat.fi p. 2340 6420 Avoinna ma–la 11–17, su Su 2.6. klo 10 Messu. Vid12–17. Olli Joen näyttely grén, Pakarinen ja VesaKuvia elämän poluilta nen.

21.6. asti. Vapaa pääsy.

Ke 5.6. klo 12 Lounasmusiikkia. VeHelsingin Urkukesä. Monipuolista sanen. klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi.

Puotilan kappeli Ekumeeniset Luottamuksen ru■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 koushetki klo 18.30 Mustasaaren kapTo 30.5. klo 12–16 Olohuone, kauden pelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstepäättäjäiset, keväistä ohjelmaa. Klo jä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden 18 Kappelimessu. Alava ja Kakkonen. laiturista klo 18.

Tuomiokirkon uusien kesäpäivysKatso koko viikkotoiminta täjien koulutusillat ti 4.6., ke 3.7. ja www.helsinginseurakunnat.fi / Vartioma 5.8. klo 18 Tuomiokirkossa. Vain yhkylä teen koulutusiltaan pitää osallistua. Samalla voit varata myös päivystysvuoroja. Päivystysaika ma–pe klo 18–24, la klo 19–24 ja su klo 21–24. Lisätietoja: Silvo, p. 2340 6170.

Vuosaaren Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus kirkkoherranvirasto puhelimitse tai käymällä paikan päällä ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinke 12–12.30. Lisätietoja p. 23406100 tai na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi netistä. päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna 2340 6500. Päivystävä pappi 09 ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaap. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päiri.srk@evl.fi. vystävä pappi, p. 2340 6302. DiaDiakoniatyön keskitetty ajanvakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 raus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vasp. 09 2340 6518 / paikan päällä Albattaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 rossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 6318. (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Studium Catholicum

Vuosaari

Töölö

Temppeliaukion kirkko

Vuosaaren kirkko

■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

■ Satamasaarentie 7

■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 30.5. klo 17–19 Rukouksen huone.

Kahvia, esirukousta. Klo 19 Raamattuluento.

Su 2.6. klo 10 Messu. Antturi, Kiuru, Suikkanen, Pulkamo. Kirkkokahvit, messujatkot Vanhassa kirkossa.

Ti 4.6. klo 12 Päivämusiikki.

Ke 5.6. klo 8 Aamumessu. Antturi, Suikkanen. Klo 19 Urkukesän konsertti. Barokkiyhtye Galantina & Timo Kiiskinen, urut.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– 15, pe klo 9–12

Su 2.6. klo 10 Messu. Auvo Naukkarinen, Soili Maisila, Leena Tiitu, Tapio Tiitu.

Ke 5.6. klo 18 Ehtoollishetki. Markus Lehtimäki, Eero Eskola.

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Tulossa Su 9.6. klo 12 Lähetysjuhlien juhlamessu Messukeskuksessa Pappisvihkimys ja lähetystyöhän siunaaminen. Askola, Rissanen ym. Bussikuljetus Vuosaaren kirkolta klo 10. Ilmoittautuminen bussikuljetukseen pe 31.5. klo 13 mennessä virastoon, p. 09 2340 6500 tai vuosaari.srk@evl.fi. Kuljetus on maksuton. Lisätietoja p. 09 2340 6506, Ahonen.

Merihiekassa eläkeikäisten rantapäivät 26.–27.6.

Vietämme pari kesäistä rantapäivää Merihiekassa seurakuntayhteyttä vaalien, laulaen, kuunnellen sanaa ja nauttien hyvästä ruoasta, uimisesta ja saunasta. Lähtö bussilla klo 8.50 Pohjoiselta ostarilta, klo 9 kirkolta ja klo 9.10 Mosaiikkitorilta. Päivien hinta yht. 14 e.

Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 18.6 virastoon.

Suvivirsi soikoon -tapahtuma ke 29.5. klo 18 Vuotalon edessä. Sakarat laulupelimannit yhtyeineen ja Anja Hinkkanen.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p.

09 2340 2546 tai heli.ojalehto@evl.fi Retki Lähetysseuran vuosijuhlaan la 8.6. Messukeskukseen Pasilaan, tapaaminen klo 9.45 pääoven edessä, ohjelmassa musiikkia, ruokailu ja kahvit, varaa aikaa klo 14.30 asti tai 17.30 asti, retki on maksuton, tied. ja ilm. viim. 3.6. p. 09 2340 2538.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Perhekerho pe 31.5. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs.

Mielenterveystyö Elämänkatsomusryhmä ke 29.5. klo 17–18.30 Seurakuntien talossa, mukana diakonissa Marja Aho ja sairaalapastori Antti Savola HYKSin Psykiatriakeskuksesta.

Näkövammaistyö Suomen Lähetysseuran Kesäjuhlia vietetään Hgin Messukeskuksessa 7.– 9.6. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Taksit voivat ajaa sisäänkäynnin eteen. Jos tarvitset opasta, ota yhteys Marja Leenaa Kallioon, p. 09 2340 2549, Kesäkävelyt alkavat ti 11.6. Silloin lenkkeillään noin puolitoista tuntia Töölönlahden rannoilla. Tapaaminen on klo 13 Sampopankin kulmalla Hakaniemessä, Siltasaarenkatu 16. Oppaat ovat paikalla 15 min. ennen lähtöä. Kävelyllä on aina mukana 2 opasta, jotka huolehtivat lenkkeilijöistä.

Nuorisotyö Isien ja poikien telttaleiri ’Kettu’ 8.– 11.8. Siuntion Korpirauhassa, monipuolinen leiriohjelma, majoittuminen omissa teltoissa, osallistumismaksu isältä 25e/vrk., pojalta 15e/vrk., ilm. viim. 28.6. p. 09 2340 2502 tai ysk.kasvatus@evl. fi, lisätietoja Ilmari Syrjälältä, p. 09 2340 2529 tai ilmari.syrjala@evl.fi.

Oppilaitostyö Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10– 11, DIAK ma 11–13, Haaga–Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11, Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Yhteiskunnallinen työ Pienyrittäjien lomaleiri 12.–17.8.2013 Rautalammilla, tied. Raija Korhonen, p. 09 2340 2507, Ihmisen arvo -foorumi la 8.6. alkaen klo 10 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, ’Palmu ja Omenapuu’, näytelmä kulttuurien kohtaamisesta klo 10, Sakari Löytty ja Antti Suvanto, keskustelua, ’Häätanssi’-dokumentti klo 12, ohjaaja Mohamed El Aboudi, ’Voiko taide ilmentää totuutta?’, keskustelu naisen asemasta ja paperittomuudesta klo 13.30, pj. Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta, mukana myös Karita Laisi Suomen Lähetysseurasta, Mohamed El Aboudi, elokuvaaja Marita Hällström, Tait. tri Timo Korhonen, ’Dalit, syntynyt poljettavaksi’, klo 15 lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen, TT Mikko Malkavaara, toimittaja Kaisa Raittila ja Dalit Solidarity Network, ’Ihmiskauppa ja ihmisoikeudet’ –draama klo 19, ym. tervetuloa.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko (Eht.) su 2.6. klo 10 Pekka Laine-Mäkinen ja Laura Vihreäpuu, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke (1 e) klo 12.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18., Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Iltahartaus perjantaisin klo 18, Ekumeeninen Iltahartaus ke 29.5. klo 18, toimittaa Baptistikirkko.

Kansainvälinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja facebook.com/migrantchurch.fi Tapahtumia: Kansainvälinen työ on esillä Uskontojenkylässä. Haitin lapsien hyväksi Suvivirsi laulutilaisuus pe 31.5. Narinkkatorilla klo 17 ja 19., mukana ovat mm. UMO ja Kirkon Ulkomaanapu. Tervetuloa laulamaan ja tekemään hyvää! Kesän kohokohta on Lä-

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

hetysjuhlat: Teille on lähetys! Hgin Messukeskuksessa 7–9.6., vapaa pääsy. Vapaaehtoisia tarvitaan eri tehtäviin, seuraa ilmoittelua ja kts. www.suurellasydamella.fi . Arabiankielinen työ; messuja eri puolilla pääkaupunkiseutua mm. Herttoniemen rannan kappelissa, tietoja toiminnasta ja papin palveluista: pastori Ramez Ansara p. 09 2340 3380 tai ramez.ansara@evl.fi myös www.migrantchurch.fi ja facebook. Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas, messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651. Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p.

21

Seurakunnissa tapahtuu 30.5.— 5.6.

09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839. Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, p. toimistoon 09 2340 2590, Saari on avoinna yleisölle 4.6.–18.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to 9–21, maanantaisin saari on suljettu. Lautta Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min. vaille tasatunnein, maksu 4 e, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi, Lastenleirien vuoksi 4.–7.6. ja 11.–14.6. klo 9, 10 ja 11 lautat ovat ruuhkaisia. Paluulautta 15.40 ajetaan 10 min myöhemmin. Lastenleirien aikana ti–pe lounasaika on 12.30–14, la–su klo 12–14. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min. ennen saaren sulkeutumista. Hartaus on päivittäin klo 14, sunnuntaisin messu klo 14. Luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30, lisätietoja mustasaarentoimintakeskus.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

ESKO JÄMSÄ

7b<6,//b 7(2/2*,6((1 2SLVNHOH WHRORJLDD +(2VVD NHVNHOOl +HOVLQNLl

/8.89827((1 6,6b/7<9b7 ,Wl 6XRPHQ \OLRSLVWRQ RSHWXVVXXQQLWHOPDQ PXNDLVHW 7HRORJLDQ SHUXVRSLQQRW RS <OLRSLVWROOLQHQ 5DDPDWXQ NUHLNND RS 9DOPHQQXVNXUVVL WHRORJLVHHQ WLHGHNXQWDDQ +DUWDXNVLD MD MXPDODQSDOYHOXNVLD 7\|KDUMRLWWHOX Urkukesä alkaa. Markus Malmgren soittaa festivaalin avajaiskonsertissa Tuomiokirkossa ensi sunnuntaina.

0DKGROOLVXXV DVXQWRODSDLNNDDQ .DOOLRVVD (OlNHOlLVLOOH DOHQQXV OXNXNDXVLPDNVXVWD

Urkukesässä tarjolla tasokkaita konsertteja

E

nsi viikolla alkava Helsingin Urkukesä on pääasiassa urku- ja muuhun klassiseen musiikkiin keskittyvä Suomen laajin musiikkifestivaali yli 40 konsertillaan. Ohjelmisto kattaa viisi vuosisataa alkaen varhaisesta urkumusiikista nykypäivän elokuvasäveliin. Kesän uutuutena ovat Suomenlinnan iltakonsertit heinäkuussa.

Kesäkuun alusta elokuun loppuun kestävä Urkukesä tarjoaa sekä koti- että ulkomaisten taiteilijoiden konsertteja kolmena iltana viikossa. Tuomiokirkossa pidettävässä avajaiskonsertissa sunnuntaina 2.6. kello 20 esiintyvät poikakuoro Cantores Minores Hannu Norjasen johdolla sekä urkuri Markus Malmgren.

Kallion kirkon maanantaisarjan aloittaa 3.6. saksalainen urkuri Otto M. Krämer improvisointikonsertillaan. Kallion kaikki konsertit alkavat kello 19.

Keskiviikkoiltaisin kello 19 musisoidaan kesä-heinäkuussa vuoroin Vanhassakirkossa ja Johanneksenkirkossa ja elokuussa Tuomiokirkon kryptassa. Heinäkuussa torstaisin kuullaan solisteja, urkureita ja pianisteja Suomenlinnan kirkon konserteissa kello 19.

Koko kesän on lisäksi mahdollista nauttia päivämusiikista lounasajan ratoksi tiistaisin Vanhassakirkossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin Tuomiokirkossa sekä torstaisin Kallion kirkossa. Musiikkihetki näissä kirkoissa alkaa kello 12.

Mikael Agricolan kirkon kesäkonsertit Taiteiden yönä 22.8. kuvataan urkuparvella ja heijastetaan samanaikaisesti kirkon etuosassa sijaitsevalle valkokankaalle.

Näin myös konserttivieraat pääsevät poikkeuksellisesti näkemään yleensä pillistöjen välissä katseilta piilossa olevan urkurin työskentelyä. Ohjelmassa on elokuvasäveliä

panhuilulla ja uruilla kello 19 sekä mykkäelokuva Greedin esitys urkujen säestyksellä kello 21. Café Agricola on avoinna koko illan.

Kaikkiin kesän konsertteihin on vapaa pääsy. Tämän mahdollistaa Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin tuki tapahtumalle. Iltakonserttien ohjelma maksaa viisi euroa. 30 euroa maksavalla ohjelmapassilla saa käsiohjelman kaikkiin Urkukesän konsertteihin.

Nyt kahdettatoista kertaa järjestettävä Helsingin Urkukesä jatkaa pitkää kesäkonserttien perinnettä. Festivaalin järjestäjät, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Kallion seurakunta ja Johannes församling ovat ylpeitä kirkkojensa kansainvälistä tasoa olevasta urkukannasta. Urkukesän monipuolinen ohjelmisto ja kiinnostavat taiteilijat houkuttelevat festivaalille vuosittain yli 10 000 kävijää. Lisätietoja: www. urkukesa.fi

: : : +(2 ), .LUVWLQNDWX +HOVLQNL

TULKAA VED VE EDEN ÄÄRE EE EN Sanan an Suviipäivät 14.-116.6..2013 Vivamo, Loh 14 Lo ohja Ohjelmassa mukana mm. piispa Tapio Luoma, Heli Karhumäki, Jorma Kalajoki, Leena Lehtinen, Mikko Matikainen, Anu ja Jukka Mattsson, Vivamon tädit, Ulla Saunaluoma, Kalle Virta, Anna-Mari Kaskinen, Ulla Halttunen, Maija ja Hannu Nyman, Jussi ja Minna Pyysalo, Maikku Saarinen, Kaiken keskellä Jumala -konsertti sekä Kalastajat-näytelmä.

Lapsille oma Lastenkylä.

.DWVR NRNR RKMHOPD ZZZ VXYLSDLYDW ˉ Kansan Raamattuseura

22

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

KIRJA Elämä voi olla ihmeellinen seikkailu, vaikka ei lähtisi lähikulmia kauemmaksi. ”Liputonna ei voi lentää, mutta lähikauppaan pääsee kevein kukkaroin ja vähin vipein.” Tällaisen hilpeän viestin sisältää Katri Tapolan ja Virpi Talvitien yhteistyönä tekemä Mahdottomuuksien rajoissa -kuvakirja.

Tapola ihmettelee teksteissään pieniä asioita, joista voi tulla välillä yllättävän suuria. Hän iskee tarinaa kodittomista kynistä, pyykkipojan puolikkaasta ja tarrapapiljotista, joita löytyy taskunpohjalta.

Ruuhkavuosia elävä kertojanainen etsii vimmatusti itseään muun muassa manikyyristä ja pedikyyristä. Matkalla hän tapaa myös kaikenmaailman jouto- ja jarrumiehiä. Talvitien taitavat piirrokset täydentävät omaperäistä huumoria tihkuvia tekstejä.

Mahdottomuuksien rajoissa ei ole kovin helposti omaksutta-

RAISA KYLLIKKI RANTA

Naisen iholla va kirja, tekstit ja kuvat peilaavat maailmaa niin nurinkurisesti.

Tapola kirjoittaakin alussa, että lukijan ei tarvitse ensimmäisellä kerralla ymmärtää mitään. Ja jos useampikaan lukukerta ei auta, ei se haittaa mitään, sillä ”mikä pakko ihmisen on aina kaikkea ymmärtää”.

Kuvakirjan teksteistä ja kuvituksista osa aukeaa lukijalle helpommin, osa vaikeammin. Kaiken kaikkiaan Tapolan ja Talvitien kirja kertoo naisen ja koko perheen välillä raskaastakin arjesta viiltävän riemukkaasti. He ovat löytäneet kirjallisessa ja kuvallisessa ilmaisussa aivan oman tyylinsä.

KIRJA Kesän tullen alkaa katukuvassa näkyä yhä enemmän paljasta pintaa – ja tatuointeja. Tatuointikulttuuri on kukoistanut Suomessa jo pitkään, eivätkä kuvien kantajat ole useinkaan minkään alakulttuurin edustajia vaan aivan tavallisia mattimeikäläisiä.

Jos haluaa tutustua syvemmin tähän kulttuuriin, on Naisen iholla – 32 tarinaa tatuoinneista hyvä opaskirja. Kirja lähti toimittaja Jenni Belitz-Henrikssonin ideasta. Hän oli nähnyt yli 70-vuotiaalla tyylikkäästi pukeutuneella naisella tatuoinnin, mikä oli saanut hänet miettimään, millaisia tarinoita tatuointeihin sisältyy.

Belitz-Henriksson etsi eri-ikäisiä naisia kertomaan tatuoinneistaan ja myös esittelemään niitä valokuvissa. Laura Ojan ja Raisa Kyllikki Rannan otoksissa näkyy

”

Ihoa on kuvioitu läheisten nimillä ja kasvoilla, elämänasenteeseen ja elämän käännekohtiin liittyvillä symboleilla ja pelkästään esteettisistä syistä.”

Ihon koristelua. Natalia Tolmatsovalle tatuoinnit ovat yksi taidemuoto muiden joukossa.

persoonallisia naisia mitä erilaisimpine kuvineen.

Naisten kertomuksista selviää, että ihoa on kuvioitu muun muassa läheisten nimillä ja kasvoilla, elämänasenteeseen ja elämän käännekohtiin liittyvillä symboleilla ja pelkästään esteettisistä syistä. Monet heistä ovat halunneet tatuointeja eri puolille kehoaan, mutta on niitäkin, jotka ovat tyytyneet pariin kuvaan. Onpa joukossa yksi, jolla on yksi ainoa

vuosia sitten otettu tatuointi olkapäässä.

Kiinnostavaa on, miten osa kirjan naisista ei tunne tarvetta peitellä tatuointejaan missään tilanteessa, osa taas ei voi tai halua näyttää niitä esimerkiksi työpaikallaan tai lasten päivähoitopaikassa. Tatuointien koetaan siis yhä jonkin verran leimaavan, vaikka kaukana ollaankin ajoista, jolloin niitä näki vain merimiehillä ja vankilakundeilla.

Naiset eroavat toisistaan myös siinä, että toiset kertovat tatuoinneistaan auliisti, varsinkin jos kysyjä vaikuttaa aidosti kiinnostuneelta. Toiset taas eivät mielellään kerro niistä ulkopuolisille ihmisille.

Belitz-Henrikssonin, Ojan ja Rannan kirja on onnistunut kokonaisuus. Tekstit tukevat kirjan visuaalista ilmettä ja kertovat kiinnostavista ja omaa tietään kulkevista naisista.

Marjo Kytöharju Katri Tapola ja Virpi Talvitie: Mahdottomuuksien rajoissa.

Teos 2013. 149 s., 27 e.

Jenni Belitz-Henriksson, Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta: Naisen iholla, 34 tarinaa tatuoinneista.

Tammi 2013. 160 s., 22,50 e.

Keinoja stressin purkuun

KIRJA Katujen zenissä Markus Uku Laitinen pohtii zenbuddhalaisuutta oman elämänkokemuksensa valossa. Hän kertoo rämpineensä päihderiippuvuuden ja masennuksen suossa ja elävänsä nyt selvin päin onnellista perheenisän elämää. Laitinen on saanut zenbuddhalaisen vihkimyksen, josta hän on kuitenkin luopunut.

Katujen zenissä hän riisuu turhaa mystiikkaa aiheen ympäriltä ja palauttaa korkealentoisia filosofioita maan pinnalle.

Laitisen zen on positiivisen asenteen kyllästämää henkistä kapinaa omien sisäisten rajoitusten murtamiseksi. ”Katujen zen tarkoittaa pyrkimystä ottaa oma elämä haltuun. Katujen zen tarkoittaa asennetta, jolla voi muuttaa tulevaisuuden”, Laitinen kirjoittaa.

Laitinen korostaa, että zenin tien kulkeminen on elämistä tässä ja nyt riippumatta siitä, sattuuko olemaan luostarissa asuva zenmunkki tai katua tallaava työtön.

Jokainen voi tehdä oman henkisen vallankumouksensa ja ylittää omat esteensä. Liian moni luovuttaa, kun tie tuntuu nousevan pystyyn. Laitisen mukaan liian moni pelkää ja menettää toivonsa. Kun toivo on mennyt, myös taistelu paremman elämän puolesta on tauonnut.

Markus Uku Laitinen antaa hyvää kuluttajavalistusta niille, jotka lähtevät etsimään omaa guruaan. Hän kehottaa suhtautumaan kriittisesti niihin, jotka lupaavat kaiken muuttuvan hyväksi. Hän kehottaa myös varovaisuuteen niiden opettajien suhteen, jotka ker-

tovat juuri heidän omaavan jotain uutta tai salattua tietoa.

Istumamietiskelyä, zazenia, Laitinen sen sijaan suosittelee lämpimästi. Näin ehkä siksi, että mietiskely on erittäin käytännönläheistä toimintaa, jossa tarkoitus on vain olla läsnä.

Uutteran harjoittamisen tuloksena saattaa Laitisen mukaan koittaa se päivä, jolloin päässä oleva ruuhka helpottaa. Jatkuva takertuminen ajatuksiin, tunteisiin ja haluihin voi hellittää.

KIRJA Mia Jokiniva on hyvinvointivalmentaja ja joogaopettaja, joka on perehtynyt stressinhallintaan. Hän toimii kouluttajana hyvinvointikeskus Villa Mandalassa Loviisassa. Hengähdyshetkissä Jokiniva tiivistää tutkimustietoa stressistä ja tietoa siitä, miten stressistä voi vapautua. Kirjan kieli on tarkkaa, sillä Jokiniva on toiminut aikaisemmin muun muassa Voi hyvin -lehden toimituspäällikkönä.

Kirjan tavoitteena on saada lukija kohtaamaan stressiin liittyvät asiat tietoisesti. Tietoisuus tarkoittaa läsnäoloa ja havainnoin-

tia juuri käsillä olevassa hetkessä.

Silloin kulloinenkin tilanne kohdataan liittämättä siihen tunteita, automaattisia korvaavia toimintoja tai päätelmiä.

Jokinivan mukaan stressiä voi vähentää jo 15 minuutin päivittäisellä harjoittelulla. Jokiniva esittelee muun muassa rentoutus-, hengitys- ja keskittymistekniikoita.

Keinovalikoimaan kuuluvat myös hyvä ravinto, jooga ja elämänhallintaan liittyvät harjoitukset.

Kirjassa on myös neliviikkoinen stressinhallintaohjelma, jolla voi helpottaa omaa tilannettaan.

Mia Jokiniva käy stressin kimppuun sekä kehon että mielen harjoitusten kautta. Kehon asennot, ajatukset, tunteet ja tavat, joilla hermosto on tottunut reagoimaan, ovat kaikki vuorovaikutuksessa keskenään. Jokinivan mukaan keho on otollinen yhteistyökumppani, koska sillä on selkeät rajat ja sen voi pysäyttää.

Mieltä sen sijaan on hankalampi käsitellä.

Ihmisen mieli ja aivot ovat kuitenkin muovautuvia ja sopeutuvia. Maailmalta kuuluu tutkimustietoa, joka kertoo mielen pystyvän muokkaamaan aivojen toimintaa. Aivot muokkaantuvat koko ihmisen elämän ajan, jolloin myös ihmisen persoona voi muuttua ja kehittyä.

Tommi Sarlin Markus Uku Laitinen: Katujen zen.

Like 2013. 217 s, 29,95 e .

Mia Jokiniva: Hengähdyshetkiä.

Opas stressittömään elämään.

Gummerus 2013. 128 s., 29,95 e.

23

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Kiitollinen. Priyanga sai elämälleen uuden suunnan ammattikoulun ja työharjoittelun myötä. – Olen todella kiitollinen tästä mahdollisuudesta, ilman kirkon ammattikoulua tulevaisuuteni olisi ollut synkkä.

Uusi suunta ammattikoulutuksella Opintonsa kesken jättäneiden intialaisten Priyangan ja Nithyan tulevaisuus näytti synkältä.

Kirkko tuli kuitenkin avuksi.

Tulen itsekin vähävaraisesta perheestä ja haluan auttaa köyhiä.

Priyanga kertoo elämänsä suurimman ongelman olevan se, että hänen hindu-isänsä ei täysin hyväksy tyttärensä ja vaimonsa kristillistä vakaumusta.

– Hindujen ja kristittyjen avioliitot ovat Tamil Nadun osavaltiossa yleisiä, jossain päin Intiaa ne olisivat ihan mahdottomia. Monesti kahden uskonnon perheissä on kuitenkin ristiriitoja. Arki olisi helpompaa, jos koko perhe olisi kristittyjä.

Teksti ja kuva Päivi Arvonen ja Alfred Huber

P

riyangan ja Nithyan tulevaisuus näyttää nyt valoisalta. Kirkon ylläpitämän ammattikoulun ja työharjoittelun kautta kummallakin on ammatti, joka parantaa itsetuntoa ja tuo elämälle sisältöä.

– Jätin koulun kesken 15-vuotiaana ja olin kolme vuotta kotona. Olihan se aika tylsää, mutta ilman koulutusta en voinut oikeastaan tehdä mitään. Tulevaisuus ei näyttänyt houkuttelevalta, kertoo Chennain kaupungissa asuva 18-vuotias Priyanga.

Sanavalmis nuori nainen tuntuu pursuavan energiaa ja elämäniloa. Ammattikoulutus ja työpaikka ovat antaneet lisää itsevarmuutta.

– Naapurissamme asuva opettajana työskentelevä nainen yritti patistaa minua takaisin opiskelemaan. Häneltä kuulin myös kirkon ylläpitämästä ammattikoulusta, jota innostuin kokeilemaan.

Priyanga on suorittanut ammattikoulussa terveysavustajan tutkinnon, jonka myös Chennain avoin yliopisto hyväksyy. Kuuden kuukauden työharjoittelujakson jälkeen hän voisi hakea työtä mistä tahansa sairaalasta.

– Viihdyn täällä Je Nesam -sairaalassa, jossa suoritin harjoitteluni. Arvostan sairaalan hyväntekeväisyystyötä.

Multilahjakkaan insinööri-arkkitehti-kirurgi D. Bootpathyn ylläpitämä Je Nesam -sairaala ei käännytä oveltaan Chennain köyhimpiä. Hoitoa ja lääkkeitä saa tarvittaessa jopa ilmaiseksi.

– Kaikkeen vaikuttava kastijärjestelmä estää ihmisoikeuksien toteutumisen. Haluan auttaa yhteiskuntamme heikompiosaisia. Rahoitan sairaalan toiminnan rakennusalan yritysteni tuotolla, D. Boopathy kertoo.

Hän ei usko kastijärjestelmän koskaan häviävän Intiasta.

– Vain Jumala kykenisi poistamaan kastit.

Perustamastaan sairaalasta D. Boopathy on kuitenkin luonut kastivapaan alueen, jossa kaikkien ihmisarvoa kunnioitetaan taustasta riippumatta. Sairaala toimii työharjoittelupaikkana kymmenille nuorille, joille on tarjolla myös kohtuullisesti palkattua työtä.

– Vaikka opetamme terveydenhoitoa ja lääketiedettä, tärkein oppi on kuitenkin ihmisyys. Hyväkään koulutus ei auta, elleivät ihmisyyden perustaidot kuten moraali ja kyky empatiaan ole kunnossa.

D. Boopathy kritisoi rajusti hindulaisuutta ja etenkin ylintä pappiskastia eli bramiineja.

– Intian väestöstä vain noin kolme prosenttia on bramiineja, mutta 95 prosenttia kaikesta maan vauraudesta ja vallasta on heidän käsissään.

Sairaalan apteekissa 21-vuotias Nithya kertoo asiakkaana olevalle pienen vauvan äidille hygienian tärkeydestä. Asiakaspalvelutilanteesta huokuu lämmin tunnelma. Nuori äiti kiittää vuolaasti saamistaan ohjeista ja poistuu kaupungin vilinään hymy huulillaan ja vauva tiukasti sylissään. Nithya ryhtyy tekemään lääketilausta tietokoneella.

– Olen oppinut paljon muutakin kuin farmaseutin ammatin ja lääketietoutta. Osaan käyttää tietokonetta. Työhöni kuuluu myös ultraäänitutkimusten tekeminen. Ennen kaikkea olen oppinut, että olipa tekemäsi työ mitä tahansa, se pitää tehdä hyvin.

Nithya on työskennellyt Je Nesam -sairaalassa jo viisi vuotta. Työura alkoi ammattikoulun kautta.

– Kotonamme vieraillut pastori kertoi kirkon ammattikoulusta. Onneksi pääsin sinne, vaikka opintoni olivat jääneet kesken.

Nithyan työstä tuli kaksi vuotta sitten isän kuoltua entistäkin tärkeämpää.

– Äitini työskentelee kotiapulaisena. Hänen palkkansa ei riittäisi kolmelapsisen perheen elättämiseen. Lähes koko palkkani menee äidilleni ja sisaruksilleni.

Nithya tekee vuorotyötä. Hänellä on vain kaksi vapaapäivää kuukaudessa. Palkkaansa (5 500 rupiaa eli noin 75 euroa) hän pitää kohtuullisena, mutta sekään ei riitä perheen tarpeisiin.

– Teen osa-aikatöitä toisessa apteekissa. Minulla ei ole vapaa-aikaa ja aina en nuku riittävästi. Onneksi pääsen sentään ainakin kahdesti kuussa vapaapäivinä kirkkoon.

Ammattikoulutusta vähävaraisten perheiden ja yksihuoltajaäitien nuorille tarjoavaa ammattioppilaitosta ylläpitää helluntailiikkeeseen kuuluva New Life Assembly of God -kirkko. Toimintaa koordinoidaan osana Fida Internationalin tukemaa Uusi alku -yhteisökehitysohjelmaa, jonka päärahoitus tulee Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyön määrärahoista.

24

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

neniälittereK

N

ykyaikainen viestintä koostuu paitsi perinteisestä mediasta, myös uusista sähköisen median sovellutuksista sekä aivan erityisistä ohjelmaformaateista.

Evankelisluterilaisen kirkon viestinnän huippuosaajien uusimman innovaation piti olla hyvin omaperäinen tosi-tv-formaatti: Kulta, sinusta on tullut viidesläinen.

Tässä uutuusohjelmassa kymmenen rohkeaa pariskuntaa ottaisi haasteen vastaan. Parisuhteen onni on koetuksella, kun puolisoiden ajatusmaailma menee kokonaan uusiksi ja omasta kumppanista tulee maailmankuvaa ja -katsomusta avartava kotiopettaja.

Näillä näkymin hanke ei kuitenkaan toteudu, sillä kirkossa on todettu, ettei mikään kiinnosta, ellei mukana ole riittävästi seksiin liittyvää ahdistusta.

Niinpä tilalle tarjotaan formaattia: Kulta, sinusta on tullut homo. Siinä kymmenen rohkeaa pariskuntaa ottaa vastaan haasteen, jossa homoksi muuttunut puoliso eheytyy takaisin heteroksi. Oma kumppani on personal trainer.

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

Luotettava, siisti, savuton, akateeminen ja hyvässä vakityössä oleva mies haluaa vuokrata kaksion tai kolmion esim. Alppilasta tai Kalliosta.

P. 050 387 3188.

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Formaatti

71. vuosikerta

Vuokrata halutaan

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Huolettaako omaisesi hoiva?

Viihtyisää turvallista palveluasumista pääkaupunkiseudulla TILKKA Perinteikäs hoivapalvelukeskus Huopalahdessa,

Lasta odottava akateeminen aviopari haluaa vuokrata julkisivuremontin takia kaksion n. 1.8.-31.12. kantakaupungin alueelta. p. 040 342 4393/Aleksi 5-henkinen työtä ja urheilua harrastava perhe etsii kohtuu hintaista asuntoa Helsingistä 040 706 7770 Juha

Mannerheimintie 164, Helsinki VANHALINNA Uusi hoivakoti Itäkeskuksessa, Brahelinnantie 1, Helsinki VILLA KARI Tyylikäs kevyen tuen palvelukoti Meilahdessa, Mäntytie 8, Helsinki JÄNISMÄKI Virikkeellinen hoivakoti Kauniaisten kupeessa, Kappalaisenkuja 3, Espoo

Sovi näyttö!

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

010 4088 197 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

Hoidamme isännöinnin huolella ja kirjanpidon tarkasti isännöimme seuraavanlaisia kohteita: - asunto-osakeyhtiöt - kiinteistöosakeyhtiöt - palvelutalot - veteraanitalot - senioritalot

Terveydenhoitoa periaatteemme: 2 vrk:n periaate, pöytäkirja valmis 4 vrk:n periaate, kokouksesta saadut tehtävät toimitettu 1 kk:n periaate, maksumuistutus lähetetty 2 kk:n periaate, kirjanpito valmiina

Lapinrinne 2, 00180 Helsinki Toimisto avoinna arkisin kello 9.00 - 16.00 Puh. (09) 6129 6162, fax (09) 6129 6129 kari.kahkonen@isarvR ¿

HIERONTA parantaa oloa. Koul.hier.

Anni Viklund, p. 044 357 2260 Varaa KOTIKÄYNTI, Munkin seutu.

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myös kotikäynteinä.

Vuokralle tarjotaan Kaksio 55 m2, Koirasaarentiellä Laajasalossa pitkäaikaiselle asukkaalle. Lasitettu parveke avautuu etelään. Asunto on vapaa 1.6. 2013. Vuokra on 650€/ kk. Ei välittäjille. Vastaukset:Eero Raatikainen, Marjaniementie 21, 00930 Helsinki tai: eeror200@gmail.com

Rakennusala

Lakiasioita

0\VNHWWl .DWRLOOH Puh. 050-518 3378 www.myske.fi K AT T O R E M O N T I T K AT O N M U U T O S T Y Ö T U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N KO T I S I I V O U K S E T R A K E N N U S P E LT I T Y Ö T K E I T T I Ö R E M O N T I T

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi Kylpyhuone- ja muut remontit edullisesti ISBEST OY 040-547 3348

Talojen kaikki ulkomaalaukset ja verhoilut. Ilmainen arvio ja verovähennys.

Puh. 050-431 0175.

VESIKOURUT

Vaivattomasti huoneistoremontit, sähkötyöt. Arabian valo ja Vasara Oy Soita ja kysy lisää p. 040 577 2971

s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

Siltala

www.0502205.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. finrak21@luukku.com.

KOTI KEVÄTKUNTOON 040 189 5682.

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717 K p h , k e it t i ö , l a t ti a , m a a l a u s .

Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b e l l . f i p. 0 4 0 0 6 8 9 7 4 2

Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.fi, www.kavasto.fi Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.fi Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen.

Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.fi

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel.perm. l+k (55€) nyt 46€ Tied. 09 639 818

Kadonnut Oletteko opiskellut HELSINGIN KESKUKSEN YHTEISKOULUSSA? Etsin kaikenl. tietoa k.o. koulusta. Yhteydenotot: atuomiko@gmail.com tai p. 050 330 1020 / Antti Tuomikoski

25

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Palveluja tarjotaan

Ostetaan

Hammashoitoa

OSTETAAN KUOLINPESIĂ&#x201E; loppusiivouksineen. toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyĂśkalut ym. myĂśs uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Korjaamme vanhan, mittaamme uutta. Kotimaisia kaihdintuotteita. Arkisin ja lauantaisin, myĂśs iltaisin.

Uusille sälekaihtimille ja rullakaihtimille 2 v. takuu.

KAIHDINTOHTORI 040 - 411 4370

PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYĂ&#x2013;T. Puh. 044 911 8930 Mattojen käsinpesua 10â&#x201A;Ź/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10â&#x201A;Ź/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen Hakaniemessä.

Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyĂśt.

P.046 899 6885 www.pollanen.info Pienetkin sähkÜtyÜt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Uskonnollinen yhteisĂś, siunaus vai taakka? Keskusteluapua uskonnollisiin yhteisĂśihin liittyvissä asioissa. Varaa aika puh. 040 324 6907 tai osoitteesta www.rauhanpiippu.ďŹ Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyÜt. TakuutyÜnä.

Suomalaiset tyÜntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. MyÜs kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 Parturi-kampaaja terveydenhuollon ammattilainen: jalkojenhoito, kotikäyntejä. Elisabeth: 040 595 6843.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203 MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym.

MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Apua kodin ja pihan hoitoon, www.pihajakotiapu.ďŹ Ota yhteyttä 040 657 8770 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.ďŹ pihatyĂśt, remontit, muutot, jne

Siivouspalveluja IKKUNANPESUA, koti- ja toimisto siivousta. Puhdasta energiaa arkeen! www.evinco.ďŹ , p. 0400 104074

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ďŹ 040 762 5615

Ikkunanpesua asunnoissa Taidolla ja tyylillä Puh. 050 338 4754/Erkki Kraft

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

09 4369 6335 0500 467 808 Kotipalvelut ja ikkunanpesut Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi!

P. 045 345 5076/www.varmuudella.com Ikkunanpesua ammattitaidolla.

GranstrĂśm-YhtiĂśt 050 544 7000

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttÜlasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, tyÜkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESĂ&#x201E;T, MUUTTOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;MĂ&#x201E;T. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn.

MENEC 09-4546572 www.menec.ďŹ Kuolinpesät, irtaimistot, kirjat, astiat, äänilevyt ym. vanhat tavarat.

Käteisellä, noudetaan.

Huutokauppapojat. P. 040 777 2222 K-pesät, muut, loppusiiv. sop. muk. vintistä kellariin. *ONNI* P. 040 377 5159 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä.

Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759.

Asianajajia Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatĂśitä kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23â&#x201A;Ź/h www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari

Ilmoitus Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina kesäkuun 13. päivänä 2013 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 5.6.2013 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän kirjaamossa, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslista ja pĂśytäkirja ovat luettavissa Internet-osoitteessa luottamus.helsinginseurakunnat.ďŹ /kvsto.

Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pÜytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä toukokuun 20. päivänä 2013

HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583

Kokouksia

Puheenjohtaja

Ostan 30v kokemuksella taulut, valaisimet, maljakot, huonekalut, astiat, koti-irtaimet.

Kuolinpesät, jäämistÜt tyhjennyksineen.

Puh. 050 573 3206

vähenn. 45%

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

-

Ostamme muutto- ja kuolinpesät.

Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myÜs siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com

ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis Lauttasaarentie 28-30, 2 krs.

00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sähkĂśposti: elvi.varis@evt.ďŹ testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnĂśnjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Silvennoinen Kari Ky Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista.

P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ďŹ

katutaso, esteetÜn sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilĂślliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myĂśs odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Myydään hautakiviä

Satuhammas Oy

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW

Puhelinajanvaraus

6820(1 +$87$.,9,

.DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

(09) 321 4480

9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

SXK

Hoivapalveluja

Hoivaa ja siivousta kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

0800 966 46 s www.sellina.fi Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486 Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.ďŹ â&#x20AC;˘ perunkirjoitustoimisto.ďŹ Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | TÜÜlĂś 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PĂ&#x201E;IVYSTYS ď&#x2DC;şď&#x2DC;ź H: 050 347 1555 (0,0835 â&#x201A;Ź/puhelu + 0,1209 â&#x201A;Ź/min)

26

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Mustasaareen!

Mustasaari on avoinna yleisölle 4.6.–18.8. tiistaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 9–18 sekä keskiviikkona ja torstaina kello 9–21. Maanantaisin saari on suljettu. Lautta Taivallahdesta lähtee tasatunnein. Maksu on 4 euroa, alle 10-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Kanttiini avataan kello 10.30. Hartaus on päivittäin kello 14, messu sunnuntaisin kello 14 ja Luottamuksen rukoushetket torstaisin kello 18.30. Lisätiedot: mustasaarentoimintakeskus.fi

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 2.6. klo 10 ulkoilmamessu Turun tuomiokirkkotorilta. Saarnaajina piispa Kaarlo Kalliala ja kappalainen Leena Kairavuo.

Virret lauletaan vuoroin suomeksi (Vk) ja vuoroin ruotsiksi (Pb): Vk 571:1–2 ja Pb 535:1; Vk 135:1 ja Pb 153:2–3; Vk 134:1 ja 3, Pb 298:2 ja 4; Pb 493:1, 3–5 ja Vk 492:1–3; Vk 462; Vk 484 ja Pb 322; Pb 535:3 ja Vk 571:4. Klo 11 ortodoksinen liturgia Lintulan luostarista Heinävedeltä.

Klo 18 Horisontti.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 30.5. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. Pastori Riitta Kuparinen.

Pe 31.5. Kirkkoherra Olli Kortelainen. Pastori Leena Heinonen.

La 1.6. Tietopalvelusihteeri Liisa Nenonen (Metodistikirkko). Rovasti Marja Kosonen.

Ma 3.6. Hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

Ti 4.6. Pastori Jaana Hallamaa.

Toiminnanjohtaja Heimo Hokkanen (Baptistikirkko).

Ke 5.6. Kirkkoherra Olavi Virtanen. Hiippakuntasihteeri Tuulia Matilainen.

To 5.6. Dosentti Kari Latvus. Kirkkoherra Matti Hirvilammi.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 2.6. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

Suviradio www.suviradio.fi Pe 31.5. klo 17 Suviradio aloittaa lähetyksensä.

TV1 La 1.6. klo 11.05 Pisara. Uusinta ma 3.6. klo 14.55.

Su 2.6. klo 10 jumalanpalvelus: Koululaisten suvivirsikirkko. Uusinta ti 4.6. klo 11.05.

Roska pihtiin. Puistokummi Sirkku Parviainen on huolehtinut Vanhan kirkkopuiston siisteydestä erityisesti kirkon tapahtumailtoina.

Kirkkopuisto siis Vanhassakirkossa ja sen edustalla on kesätorstaisin ohjelmaa ja kahvikärry. Kuvioon liittyvät myös puistokummit.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Jani Laukkanen

K

auniilla ilmalla Vanha kirkkopuisto eli Ruttopuisto täyttyy kesästä nauttivista kaupunkilaisista. Myös roskaa, eväspapereita, kaljatölkkejä ja tupakantumppeja riittää, vaikka puistossa on useita roska-asioita ja kaupunki pyrkii huolehtimaan puiston kunnosta päivittäin.

Torstai-iltaisin ja muulloinkin saattaa nähdä, miten neonkeltaiseen huomioliiviin pukeutunut nainen poimii puistossa pihdeillä roskia. Hän on Sirkku Parviainen, yksi Vanhankirkon puistokummeista.

Parviainen ryhtyi puistokum-

miksi vuosi sitten. Vanhankirkon kappalainen Arto Antturi kutsui kirkolle porukkaa tilaisuuteen, jossa rakennusviraston vapaaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen kertoi kaupungin puistokummitoiminnasta.

– Meitä on nyt 3–5 puistokummia, jotka poimimme roskapihdeillä roskia ja siistimme muutenkin puistoa. Tätä voi tehdä oman aikataulunsa mukaan, mutta viime vuonna olin usein täällä kirkon torstai-iltojen yhteydessä, koska osallistuin vapaaehtoisena myös niiden järjestämiseen, Parviainen kertoo.

Puistokummius on tuntunut Sirkku Parviaisesta luontevalta.

Hän rakastaa puistoja ja erityisesti juuri Vanhaa kirkkopuistoa, jonka historia ja puusto tuntuvat kiehtovilta.

– Roskien keräämiseen yhdistyy myös tietynlainen yhteisöllisyys, sillä olen monesti jutellut puistossa aikaansa viettävien ihmisten kanssa ja kutsunut heitä kirkkoonkin. Suurin osa porukasta on nuorisoa, ja olen kokenut itseni tavallaan nuorten äitihahmoksi.

Parviainen pohtii, että hänessä on vähän maailmanparantajan vikaa, ja sitä voi toteuttaa vaikka tällaisella kevyellä tavalla. Samalla hänestä on jotenkin terapeuttista, kun kerää roskia puiden alla lintujen laulaessa.

Riitta Partanen tiedottaa puistokummeille tarvittaessa asioista. Kummit puolestaan merkitsevät vapaaehtoistuntinsa puistokalenteriin kaupungin tilastointia varten.

– Kaupunki järjestää kerran vuodessa puistokummeille kiitostilaisuuden. Viime vuonna meidät kutsuttiin Viulunsoittaja katolla -teatteriesitykseen. Siellä pääsi tapaamaan kaupungin eri alueiden kummeja, Parviainen selvittää.

– On kiva olla mukana jossakin uudessa, ja suosittelen puisto-

kummiksi ryhtymistä muillekin.

Tätä voi tehdä niinkin, että kokoaa pienen porukan, joka lähtee tiettyyn aikaan keräämään roskia.

Helsingissä on nykyään jo 471 vapaaehtoista puistokummia.

Kummiksi haluava voi ilmoittautua rakennusviraston asiakaspalveluun, Pohjoinen Makasiinikatu 9. Sieltä kummi saa roskapihdit, huomioliivin, kalenterin ja vakuutuskortin. Lisäksi hän saa oman alueellisen puistokummiohjaajansa yhteystiedot. Lisätietoja toiminnasta löytyy osoitteesta www.hyvakasvaa.fi.

Vanhassakirkossa ja sen puistossa alettiin kolme vuotta sitten järjestää kesätorstaisin Rukouksen huonetta.

– Tärkeänä tekijänä oli laajentaa kesäiltoina kirkon aukioloaikaa. Kirkko on avoinna torstaisin puolestapäivästä puoli yhdeksään illalla, kertoo Arto Antturi.

Kirkon torstai-ilta on osittain ohjelmallinen. Se alkaa rukoushetkellä ja myöhemmin illalla kuullaan elävää musiikkia. Lisäksi iltaan liittyvät esirukouspalvelu ja kahvikärry, josta saa kahvia,

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

JANI LAUKKANEN

Urkukesässä yli 40 konserttia Helsingin Urkukesä on pääasiassa urku- ja muuhun klassiseen musiikkiin keskittyvä festivaali, joka tarjoaa sekä koti- että ulkomaisten taiteilijoiden konsertteja kolmena iltana viikossa koko kesän ajan. Uutuutena ovat Suomenlinnan kirkon iltakonsertit heinäkuussa. Tuomiokirkossa pidettävässä avajaiskonsertissa sunnuntaina 2.6. kello 20 esiintyvät poikakuoro Cantores Minores sekä urkuri Markus Malmgren. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy, iltakonserttien ohjelma maksaa viisi euroa. Lisätietoa: www.urkukesa.fi

Metrolla musiikkiin Metrolla musiikkiin – tarinoita musiikissa -sarjan konsertit soivat kesätiistaisin kello 19 Itä-Helsingin kirkoissa. Avajaiskonsertissa 4.6. Herttoniemen kirkossa kuullaan elämäntarinoita veden äärellä Naiskuoro Elegian esittämänä. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy, käsiohjelma maksaa viisi euroa. Lisätietoa: www.metrollamusiikkiin.fi

Soutustadionilla lauletaan virsiä Soutustadionilla pääsee laulamaan virsiä meren äärellä kesäsunnuntaisin kello 18. Virsilauluillat alkavat 2.6. ja jatkuvat 25.8. saakka. Ainoa poikkeus on sunnuntai 23.6., jolloin iltaa ei pidetä.

Laulattajina ovat Töölön seurakunnan työntekijät.

Klubi-illassa tanssiesitys

tiksi

Töölön kirjastossa on 3.–28.6. esillä valokuvanäyttely Maili, Kaili, Saili ja Anttari – valokuvia Nepalin lapsista. Kuvat ottanut Kirsti Kirjavainen on työskennellyt yli 30 vuotta Nepalissa Töölön seurakunnan nimikkolähettinä. Kirjavainen on päässyt seuraamaan, miten asenteiden muutos on vähentänyt

Vanhan testamentin henkilöistä Kesäillan kerhossa kuullaan Vanhan testamentin henkilöistä keskiviikkoisin kello 18 Ruoholahden kappelilla, Selkämerenkuja 1. Tuomiokirkkoseurakunnan papit johdattelevat tutustumaan heihin paremmin. Pastori Riina Storhammar kertoo 5.6. Eevasta ja pastori Tiina Silvo 12.6. Noomista. Kerho jatkuu joka keskiviikko 28. elokuuta asti. Ilta alkaa kanttorin laulattamalla yhteislaululla.

Kesäretriittiin rauhoittumaan Tuomasyhteisön kesäretriitti 7.–9.6. kutsuu kaikkia huolestuneita rauhoittumaan teemalla Meidän käy hyvin.

Luonnon vihreys ja Heponiemen kaunis ympäristö yhdistettyinä hiljaisuuteen tarjoavat alkukesän levähdyshetken. Retriitin ohjaavat Olli Valtonen ja Jarmo Rautiainen, musiikista vastaa Inna Vintturi. Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa toimisto@tuomasmessu.fi tai numerossa 050 3311 634. Lisätietoa: www.tuomasmessu.fi

Henki päällä?

Kulttuurikeskus Sofiassa pidetään lauantaina 8.6. kello 11.30–18 uskonnollis-filosofinen symposiumi Henki päällä? Symposiumissa keskustellaan maailman uskontojen haasteista, ortodoksisen kirkon olemuksesta ja identiteetistä sekä suomalaisesta uskosta. Alustajina ovat filosofian tohtori Tapio Tamminen, filosofian tohtori Tarja Kallio-Tamminen, metropoliitta Ambrosius ja filosofian lisensiaatti Eero Ojanen. Kello 17 alkavan paneelikeskustelun vetää Juha Olavinen.

Mukaan voi ilmoittautua numerossa 09 684 0010 tai osoitteessa info@ kriittinenkorkeakoulu.fi. Symposiumin järjestävät Kulttuurikeskus Sofia ja Filosofiklubi. Osallistumismaksu 20 euroa sisältää lounaan ja kahvin ja se maksetaan paikan päällä. Kulttuurikeskus sijaitsee osoitteessa Kallvikinniementie 35.

Menokasvo: Nina Tapio Stadin suvivirsi -tilaisuudet järjestetään Narinkkatorilla atorilla perjantaina 31.5. kello 17 ja 19. Mitä tilaisuuksissa tapahtuu, esilaulajana toimiva Nina Tapio? ellä – Narinkkatorilla lauletaan UMO-orkesterin säestyksellä yhteislauluna tuttuja kappaleita, kuten Tilkkutäkki ja Taas a on aika auringon. Suvivirsi esitetään jossain vaiheessa sä instrumentaaliversiona ja lopuksi se lauletaan yhdessä stadin slangilla. Toisena esilaulajana tilaisuuksissa on Mikael Konttinen.

Mitä mieltä olet Suvivirrestä? y – Olen aina laulanut mielelläni Suvivirttä. Siihen liittyy muistoja koulun loppumisesta, odotukseen siitä, ä, millainen todistus ja kesä on tulossa. En ymmärrä sitä, a. että jotkut haluaisivat poistaa Suvivirren kevätjuhlista. osMinusta se ei sisällä sellaista uskonnollista paatosta, josta voisi loukkaantua.

Mitä muuta sinulla on työn alla?

– Olen esiintynyt koko toukokuun Finnhitz-show´ssa Tampeiinnyn reella. Kesä kuluu muuten perheen parissa, mutta esiinnyn aajasta kuudesta naislaulajasta ja kahdesta konemusiikin osaajasta ä. Syksyllä koostuvan AiA-yhtyeen kanssa Tampereen Sävelessä. lähden mukaan Jari Sillanpään Liekeissä-kiertueelle.

Marjo jo Kytöharju

Musiikkia kirkoissa Torstai 30.5.

Kauneimmat koululaulut klo 13 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

Lauletaan lapsuuden ja kouluajan kauneimpia ja ihanimpia koululauluja. Laulattamassa Martti Häkkänen ja Kirsi Honkanen-Punkari. Lopuksi Suvivirsi.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa.Veijo Lankinen, Juha-Matti Tikkanen.

Kevätkonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Lauttasaaren musiikkiopisto.

Siioninvirsiseurat klo 18 LänsiPasilan kappelissa. Veli-Martti Hynninen, Hannu Pöntinen ja Johan Wennerström.

Kevätkonsertti klo 18 Maunulan kirkossa. Musiikkikoulu Viisas Heinäsirkan piano-oppilaat, Eija Minkkinen.

Gospelkonsertti klo 19 Meilahden kirkossa. Müncheniläinen kuoro Gospelchor Unterhaching, johtaa Barbara Klose, ja Gospel Helsinki -kuoro, johtaa Nina Tilli. Ohjelma 10 e.

Perjantai 31.5.

Stadin suvivirsi klo 17 ja 19 Narinkkatorilla. Suvivirsi ja keväisiä yhteislauluja. UMO-orkesterin laulusolisteina Nina Tapio ja Mikael Konttinen, juontaa Kristiina Komulainen.

Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.

Musiikkia vierailijoille klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano.

Urkukonsertti klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa. Tapio Tiitu, urut.

Gospelkonsertti klo 19 Tuomiokirkossa. Müncheniläinen kuoro Unterhaching Gospelchor, johtaa Barbara Klose, Norbert Groh, piano.

Sunnuntai 2.6.

Suvisunnuntain säveliä klo 11.30 Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa. Yhteislaulua, juontaa Anna-Kaisa Honkanen. Lauluyhtye Ventus Kylli Aholan johdolla. Leena Julin, piano.

Suvimessu klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Säveltänyt Suvi-Päivi Koski ja sovittanut Säde Bartling. Nina Ziessler, huilu, Auroora Kiiski, viulu, Kati Sannelvuo, piano, Ilkka Koski, basso, Seppo Murto, urut. Esilauluryhmä.

Musiikkia johtaa Jukka Jokitalo.

Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Yhteislaulua ja hartaus, mukana kanttori Leena Tiitu ja pastori Soili Maisila.

Urkukesän avajaiset klo 20 Tuomiokirkoss miokirkossa. Poikakuoro Cantores Minores, johtaa jo Hannu Norjanen, Markus Ma Malmgren, urut. Avaus, Ermo Äikää. O Ohjelma 5 e.

Maanantai 3.6.

Ma

JÄMS Ä

Open House Vanhassakirkossa to 6.6. klo 17.30–21. Pekka Simojoki ja EXIT-yhtye klo 20.

Valokuvia Nepalin lapsista

lapsiavioliittoja, parantanut terveydenhoitoa ja kehittänyt maataloustyötä, ja miten elämä kylissä on muuttunut parempaan muun muassa vesijohtojen yleistymisen kautta. Hiljalleen myös syrjäkylien tytöt sekä vammaiset ovat päässeet lukutaitoluokkiin, jatkaneet kouluun ja opiskelleet ammatin. Näyttelyn avajaisissa maanantaina 3.6. kello 13–15 Kirjavainen kertoo kuvista ja Nepalissa tehtävästä Suomen Lähetysseuran työstä.

E S KO

mehua ja kolmioleipiä.

Antturin mukaan illat ovat vetäneet mukavasti kaikenikäistä väkeä. Hänestä tämäntyyppistä voisi olla Helsingin kirkoissa kesäaikana enemmänkin.

– Illoissa on ollut innostavaa yhdessä tekemisen meininkiä.

Toimintaan voi osallistua eri tavoin ja löytää siten oman paikkansa seurakunnasta. Yhtä hyvin voi toisaalta tulla vain olemaan ja kuuntelemaan.

Tilaisuuksissa on mukana aina joku Tuomiokirkkoseurakunnan papeista, mutta toimintaa pyörittämään tarvitaan iso vapaaehtoistiimi. Siihen kuuluu nyt kaikkiaan 120 vapaaehtoista.

Kahvikärryä ja esirukouspalvelua tarvitaan hoitamaan kerralla parikymmentä ihmistä.

Kesätorstaitoimintaan haetaan mukaan lisää kokeneita vapaaehtoisia. Sen vuoksi Vanhassakirkossa järjestetään torstaina 30.5. kello 19 toimintaa esittelevä Startti-ilta.

Tanssiryhmä Xaris Finland esiintyy Tasaamon Klubi-illassa maanantaina 3.6. kello 18.30 Suomen Lähetysseuran kulttuuritilassa osoitteessa Höyläämötie 18 A, 5. kerros. Illan aikana myös keskustellaan ja nautitaan tarjoilusta.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kolehti kerätään Suomen Lähetysseuran Tasaus -keräykselle. Koska paikkoja on rajoitetusti, kannattaa varmistaa omansa ilmoittautumalla osoitteeseen musiikkitoimisto@suomenlahetysseura.fi.

27

Menovihjeet

Mu Musiikkia vierailijoille klo 10– 10–14 Temppeliaukion kirkoss Säde Erkkilä, piano. kossa.

Virs Virsilaulutilaisuus klo 13.30 Ko Kontulan palvelukeskukses sessa, Kontukuja 5. Kaikille av avoin.

Ta Tanssiesitys klo 18.30 Suom Lähetysseuran kultmen tu tuuritilassa, Höyläämötie 18 A, 5. krs. Xaris Finland.

Pa Paikkoja rajoitetusti, ilmoitta tautumiset: musiikkitoimisto to@suomenlahetysseura. fi Tasaamon klubi-ilta. Kofi. l lehti Tasaus-keräykselle.

U Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Improvisointikonsertti: Otto M. Krämer, Saksa, urut.

Ohjelma 5 e.

Ilta Rivieralla klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Isäntänä Olavi Paavolainen. Pertti Sveholm esittää Paavolaisen tekstejä, Lotta Emanuelsson, piano, Anna Kortelainen, säestävät sanat ja taikalyhtykuvat. Aino Acktén kamarifestivaali.

Liput 15 e.

Tiistai 4.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa.

J.S. Bachin konserttoja klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Marko Hilpo, piano, Teemu Tuovinen ja Helmi Kuusi, viulu, Barbora Hilpo, alttoviulu, Iida Laine, sello. Aino Acktén kamarifestivaali.

Liput 13 e.

Metrolla musiikkiin klo 19 Herttoniemen kirkossa. Elämäntarinoita veden äärellä. Naiskuoro Elegia, johtaa Airi Lahtinen, Vesa Lintula, piano.

Mm. Rajala, Kähärä, Sariola, Turkka, Räikkönen. Ohjelma 5 e.

Dem König aller Zeiten klo 20 Paavalinkirkossa. Itävaltalainen kamarikuoro Webern kammerchor, johtaa Johannes Hiemetsberger. Bruckner, Heiller, Brahms, Ligeti. Järj. SibeliusAkatemia ja Paavalin seurakunta.

Keskiviikko 5.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Säde Erkkilä, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Lounasmusiikkia klo 12 Matteuksenkirkossa. Katri Vesanen, urut.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkolla. Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Lauluja musikaaleista ja elokuvista. Juha Kareinen, laulu, Raivo Savik, viulu, kanttori Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut. Mukana diakonissa Elisa Hapuli. Yhteislaulua.

Musiikkia vierailijoille klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Elegia-kuoro Pietarista.

Kesäinen lauluhetki klo 16 Pukinmäen seurakuntakodissa. Laulattajina Katri Uutela ja Kaisu Rauhamaa.

Pyhä ja maallinen kaipaus klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Kamarikuoro Addictio, johtaa Elisa Huovinen. Mm. Bruckner, Monteverdi, Schnittke, Rautavaara. Liput 15 / 10 e.

Kesäillan musiikkia klo 18.30 Hakavuoren kirkossa. Maaria Vannemaa, laulu ja viulu, Kari Vannemaa, buzuki ja huilu, Victoria Vatanskaja, piano.

Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa.

Naiskuoro Pihlaja, johtaa Marjasisko Varha.

J.S. Bachin konserttoja klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Marko Hilpo, piano, Teemu Tuovinen ja Helmi Kuusi, viulu, Barbora Hilpo, alttoviulu, Iida Laine, sello. Aino Acktén kamarifestivaali.

Liput 13 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Barokkiyhtye Galantina, Timo Kiiskinen, urut. Ohjelma 5 e.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista.

Lisätietoja ja koko kesän musiikit löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Painettuja kesän musiikkikalentereita saa muun muassa kirkoista ja kaupungin matkailutoimistosta.

28

Kirkko&kaupunki 29. toukokuuta 2013 Numero 20

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Raymond Ibrahim kertoo tuoreessa kirjassaan Crucified Again, että joka viides minuutti jossain päin maailmaa tapetaan kristitty uskonsa tähden. Open Doors -järjestö pitää vuosittaista tilastoa pahimmista vainoajista.

Sen mukaan suuri enemmistö kristittyjä vainoavista maista on muslimimaita. Kirkkoja poltetaan, pappeja uhkaillaan sekä tapetaan ja kristittyjä vainotaan alueilla, jotka ovat olleet heidän hallussaan kauan ennen muslimivalloittajia.

Länsimaiden alkuun ylistämä arabikevät on muuttunut kuumaksi ainakin kristityille. Eiköhän olisi aika meidänkin kirkkomme johdossa havahtua Kristuksen seuraajien kärsimyksiin, sillä apostoli Paavalin mukaan Kristuksen ruumis on yksi. Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet (1. Kor.12:26).

Seppo S.Kosonen Pastori

Taivaaseen pääseminen on helppoa!

Useat kirjoittajat (K&k 15.5. ja 22.5.) epäilevät, että taivaaseen ei juuri ole monellakaan asiaa, kun olemme kaikki niin syntisiä. Kirjoittajilta jää huomaamatta kristinuskomme perusasia: Jeesus kuoli syntiemme tähden!

Niinpä jokainen, joka katuu syntejään ja pyytää niitä anteeksi, saa Jeesukselta armon ja pääsee taivaaseen. Joka ei syntejään tunnusta ja kadu eikä anteeksi pyydä, ei pääse siihen taivaaseen, jossa Jeesus on Herra.

Niin helpoksi on Jumala taivaaseen pääsyn tehnyt. Tai vaikeaksi.

Erkki O Auranen pastori

Nuorten alkoholinkäyttö pysäytettävä

Ville Ranta nen parisuhteessa vai irtosuhteissa?

Toivon, että jokin arvovaltainen konservatiivinen vaikuttaja vastaisi tähän kysymykseen, joko mielipidepalstalla tai haasKeskiviikona 22.5. radioitu aamuhartaus sai tattelussa. Konservatiiveja moititaan usein kuuntelemaan hiljentyneen mielen surullimustavalkoisesta ajattelusta. Nyt on käsillä seksi, jopa vihaiseksi. Hartauden jälkeinen kysymys, johon se soveltuukin oikein hyvin. perinteinen kuulutus ”aamuhartauden piti Pari vai irto? se ja se” tuntui valheelliselta. Hartaudesta ei Koska julkisessa keskustelussa on tuolöytynyt merkkiäkään, vaikka sen pitäjä oli mittu nimenomaan parisuhde, olen saanut kuitenkin kirkkoherra. käsityksen, että sen sijasta suositellaan irtoMiten tulisi tänä aikana määritellä käsuhteita. Enemmistö heteroista ja homoissite aamuhartaus ja vaikuttaa niiden luonta kuitenkin kokee, että irtosuhteet on emoteeseen? Onko hartaus pienoisesitelmä tionaalisesti kuluttava ja kärsimystä vai hiljentyminen pyhän Jumalan aiheuttava elämäntapa. Tämänkö edessä? Tuoko hartauden pitäjä kirouksen Jumala langettaa hoJatka esille itseään vai Jumalan huomojen päälle, ja konservatiikeskustelua lenpitoa ja hyvyyttä? Mitä kuuvien tehtävänä on panna ranlija odottaa hartaudelta? Eikö verkossa www. gaistus täytäntöön? sitä, että hän saisi vahvistusta Itse haluan toimia kirkirkkojaJumalan läsnäolosta ja vaikukossa, joka kaikin tavoin tukaupunki.fi tuksesta alkanutta päivää ajakee pysyvässä parisuhteessa tellen? elämistä, jos pari niin haluaa. ItArto Virkkunen se olen kokenut seurakuntani perlehtori, eläkkeellä heleirit tärkeäksi oman parisuhteeni kannalta. Tervetuloa myös homoparit tällaiKonservatiivit suosivat siin toimintamuotoihin mukaan.

Radion aamuhartauksista

irtosuhteita?

Keskustelussa kirkon suhteesta homoihin huomio on ollut juridisissa järjestelyssä: voidaanko vihkiä, saako siunata, saako syrjiä työntekijänä? Pitää puhua myös homojen seksielämästä.

Jos Jumalan tahto heteroille on pysyvä parisuhde, niin mikä on Jumalan tahto niille homoille, jotka eivät elä selibaatissa?

Kumpi näistä kahdesta paremmin vastaa Jumalan tahtoa: seksuaalisuuden toteuttami-

Pekka Sormunen kirkoilliskokousedustaja 1996–2000

Kristittyjen vainot ovat tätä päivää Kirkko ja kaupunki (22.5.) toi näyttävästi esiin kristittyjen vainot Pakistanissa. Vaikka me Suomessa emme sitä tajuakaan, on maailmanlaajuinen kirkko tänä päivänä entistä enemmän marttyyrikirkko.

Taustaltaan egyptiläinen koptikristitty

Marjo Hentusen artikkeli sikiöaikana nautitun alkoholin lapselle aiheuttamista vaurioista oli tärkeä (K&k 22.5). Alkoholi vaikuttaa syntymän jälkeen edelleen lasten ja nuorten aivoissa eri tavalla kuin aikuisella.

Nuoruusiässä aivot ovat erityisen herkkiä vaurioitumaan alkoholista.Toistuva alkoholinkäyttö häiritsee aivojen kehittymistä ja aiheuttaa niiden rakenteissa rappeutumista. Humalahakuinen juominen vaurioittaa laaja-alaisesti aivojen valkoisen aineen radastoja.

Muisti- ja oppimiskyky voivat heikentyä pysyvästi, toteaa nuorisopsykiatrian dosentti Jani Penttilä tuoreessa Suomen lääkärilehdessä (19/2013). Alaikäisenä aloitettu alkoholinkäyttö häiritsee aivojen kypsymisprosessia. Tämä lisää impulsiivisuutta ja altistaa alkoholiriippuvuudelle.

Alle 15 vuoden iässä alkoholia kokeilleella onkin moninkertainen riski riippuvuuden kehittymiseen verrattuna täysi-ikäisenä alkoholia kokeilleisiin. Nuorilla aivojen palkitsemisjärjestelmä on hyvin aktiivinen.

Oman toiminnan kontrollijärjestelmät sen sijaan kypsyvät vasta myöhemmin.

Mitä tehdä? Mainonta vaikuttaa tutkitusti eniten nuorten alkoholinkäyttöön. Ei ole viisasta antaa lasten maistella alkoholijuomia kotona. Alkoholia ei myöskään pitäisi myydä alle 20-vuotiaille. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää nuorten ymmärtämättömyydessään itse itselleen aiheuttamia pysyviä aivovaurioita.

Pekka Reinikainen lääketieteen lisensiaatti

Puhevamma eristi pienen lapsen Veljieni isä puhui heille vierasta kieltä. Olin eristetty, en ymmärtänyt miksi. Äitini riitelykieli oli toinen, jota en ymmärtänyt, koskiko se ehkä minua.

Oma isäni puhuu kumppaninsa kanssa vierasta kieltä. Olen eristetty, ulkopuolella enkä ymmärrä. Isä puhuu kanssani oman äitini kieltä, jota olen oppinut, mutta en

osaa sitäkään tuottaa aina ymmärrettävästi. Olin viisivuotias, ja huusin, ymmärtääkö kukaan, miltä tuntuu.

Tuulinen

Avioliitto ei kuulu homoille Pasi Eskelinen (K&k 2.5.) kysyy, mikä homojen avioliitossa on sairasta. Ei mikään, koska sellaista liittoa ei voi olla.

Olen ollut aviovaimo yli 50 vuotta, ja nyt olen leski. Avioliitto on aviovaimon ja aviomiehen välinen liitto. Minulla on harrastusteni kautta tullut läheisiksi ystäviksi muutama homomies. Ja että minä pidän heistä paljon – ja pidän myös heidän elinkumppaneistaan!

Ymmärtäisivät vain rekisteröidä liittonsa, mikäli ovat löytäneet sen oikean. Että ymmärtäisivät näin turvata puolison perintäoikeuden. Tämä liitto on liitto. Keksikää sille jokin nimi, niin että siitä olisi helpompi puhua. Hyväksyttyhän sellainen liitto jo on – eikä siinä ole mitään sairasta.

Mutta se ei ole avioliitto. Älkää koskeko avioliittolakiin! Älkää viekö meiltä sitä mahdollisuutta, että meilläkin edelleen on jotain ihan omaa.

Muuten, mitäs vikaa on avoliitossa? Sitähän kokeilevat nykyään myös kuninkaalliset. Tuntuu teeskennellyltä oikeassa olemiselta uhota kuin vääryyttä kärsien muka sen vuoksi, että laki ei salli avioliittoa homoille.

Mikäs hippa siinä on.

Ja sitten – se, mitä Paavali sanoi homoista, oli Paavalin puhetta. Ei Jumalan! Pysytään totuudessa.

Avioliitto – siunattu

Koulupukuja Haitiin Kirkko ja kaupungin artikkeli Koulu toimii suojana koko kylälle (K&k 22.5.) kertoi St.Pierren koulusta Haitissa. Kirjoituksesta käy ilmi, että perheet ovat suuria lapsiperheitä. Lapset käyvät koulua vuorovuosin, koska vanhemmilla ei ole varaa ostaa kaikille lapsille koulupukua.

Suomalaisittain ajatellen tämä koulupukuasia on korjattavissa. Tarvitaan aivoriihi, joka ratkaisee käytännöllisiä kysymyksiä kuten, mistä kankaita, koneet, työtilat ja ompelijat.

Esimerkiksi Suomesta työttömien yhdistyksistä saattaisi löytyä ompelutaitoisia naisia, jotka voisivat ommella koulupukuja. Ne voisi sitten lahjoitettaa Haitin lapsille.

Lisäksi kankaita voisi jonkin tahon kautta toimittaa suoraan Haitiin naisten ommeltaviksi itse.

Hyvinvointi on maailmassa kaikkien etu

Edellisen johdosta: Ajatus on mahtava, mutta käytännön toteutuksessa on mutkia. Varsinkin rahtikustannusten vuoksi todennäköisesti ainoa taloudellisesti järkevä tapa olisi lähettää rahaa, jolla paikan päällä voitaisiin ostaa kangasta ja teettää puvut. Kenellä sitten on halua ryhtyä Haitissa organisoimaan tätä, on toinen juttu. Idea on kuitenkin matkalla Haitiin!

Maija Sankari Kirkon ulkomaanapu

Olen kateellinen niille, joita lapset muistavat Nyt taidan kirjoittaa omia mietteitäni, olen jo vanha, melkein yhdeksänkymppinen mummo. Minuun on iskenyt kateus, ei niinkään aineellisten asioiden vaan henkisen puolen. Siitä olen kateellinen, kun ei minua muisteta niin kuin muita mummoja ja äitejä.

Olen äiti ja mummo. Haluaisin, että minullekin soitettaisiin tai käytäisiin katsomassa. Esimerkiksi pyhät ovat yksinäisiä.

En tiedä, onko niin kiire, ettei viittä minuuttia ole aikaa. Ei se niin kallista olisi. Minulle kehutaan, kuinka lapset soittavat joka päivä ja kysyvät vointia. En kait niin paha ole ollut?

Muuan mummo