K&k 2013 nro 22 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Steve McCurryn tehoavat valokuvat » 10–11

Numero 22

Keskiviikkona 12. kesäkuuta 2013

SIRPA PÄIVINEN

Rukous ei ole ahdistavaa suorittamista » 12–13 Senioripysäkillä nujerretaan yksinäisyyttä » 22–23

Hyvää Helsinkipäivää! Mari Puoskari johtaa kaupunginvaltuustoa » 8–9

Sopeutumiseen voi mennä sukupolven aika » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki rkko&kaupunki 12. 12 2. kesäkuuta ke essä esä säkuu ku ku uu uta t 2013 2 3 Numero 22 201

”

Lainasanat

On aivan älyttömän makeaa nähdä syyskuussa hevoset tässä hienossa ympäristössä. Uskon, että opin tapahtumassa paljon uutta nurmikon korjaamisesta.”

Numero 22

Olympiastadionin kenttäpäällikkö Jani Kurvinen huolehtii kuuluisasta nurmikosta, sivu 8.

12.6.2013

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE/KUVAARIO

Pääkirjoitus

Postia piispa Irjalle laus Härö voisi tehdä jatkoosan mainiolle elokuvalleen Postia pappi Jaakobille. Sekä piispa Irjan sähköinen että perinteinen postilaatikko on viime päivinä kolahtanut tiuhaan. Ensin hän sai viranhoidostaan vyöryn sekä kannustavaa että korjaavaa palautetta. Kun piispan saama vihaposti ylsi otsikoihin, nousi sosiaalisessa mediassa liike, joka kehotti lähettämään hänelle kannustuskortteja. Tämä on niin tätä päivää. Ihmiset ottavat kiihkeästi kantaa puolesta ja vastaan. Pietä syntyy känimuotoisia kansanliikkeitä ainalluksella. denkäänteessä tai napinpainalluksella. ustelu ja osallisAktiivinen kansalaiskeskustelu kyään kaikkien tuminen ovat hyvästä. Nykyään iteensä, se ei ole on helppo ilmaista mielipiteensä, vain eliitin ja lehtimiesten etuoiuheen keus. Niin sanotun vihapuheen kyleistyminen näissä yhteyksissä on kuitenkin kurjaa.

Rukous Uskontoja ja jumalia riittää, sillä ihmisen kaipaus on suuri. Hän tarttuu hädässä rukoukseen ja toivoo merkitystä elämäänsä. Sinä ihmisiä rakastava Jumala, sinä näet meidät kaikki. Sinä tunnet salatun sisimpämme, tiedät täysin pohjia myöten, mistä meidät kaikki on tehty. Anna meille ymmärrystä, myötätuntoa ja avaruutta, ettemme vähättelisi kenenkään eri tavalla uskovan toivoa.

Tällä kertaa mielipiteen ilmaisu ja kiivailu liittyy, yllätys yllätys, seksuaalivähemmistöjen kohteluun kirkossa. Siis ei-u jo kö tätä aihetta ole jauhettu ulisi väsyksiin asti niin, ettei luulisi yvän? Ei kenenkään siitä enää kiihtyvän? ilmeisesti ole, eikä se taidaa loppua, nnassa ennen kuin sekä yhteiskunnassa stöjen oiettä kirkossa on vähemmistöjen

keudet saatettu samalle tasolle muiden kanssa. Eikä taida loppua vielä sittenkään. Ainakaan mikäli muistelemme sitä, mitä tapahtui naisten saatua oikeuden olla pappeja. Siitä on jo yli kaksikymmentä vuotta, mutta sitkeimmät jaksavat jankata asiasta vieläkin. Vanhoista tottumuksista ja moraalisista koodeista luopumiseen ja uusiin sopeutumiseen menee helposti sukupolven aika. Meidän sukupolvemme kohdalle on osunut keskustelu, kiistely ja taistelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Kirkko ja kaupunki kirjoitti jjo 1990-luvun puolivälissä selkeästi, että hom homoavioliitot on hyväksyttävä mei e llä. Tällä linjalla on jämäkästi pymyös meillä. sytty, mutta kielt kieltämättä pitkällä marssilla välillä tuppaa tturnausväsymys ur iskemään. Ennemmin ta tai myöhemmin myös samaa suku sukupuolta olevien rekisteröityjä par parisuhteita aletaan kutsua avioli avioliitoiksi. Haloo kirkon johto, halo haloo piispat. Turha tätä tutka kainta vastaan on taistella. K Kun se koetaan tärkeäksi ta tasa-arvokysymykseksi, ni niin miksi ei? Ei se vähennä yhd yhdenkään heteroavioliiton arvo arvoa eikä vie keneltäkään pois yhtää yhtään mitään. Siis taas kerran: homoav homoavioliitot on hyväksyttävä myös Suo Suomessa. Seppo Simola Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi seppo.simola@e

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Hevosella pääsee perille, mutta pääsee aasillakin.

Tuli tässä mieleeni, että kristitty on kuin helsinkiläinen ja Jumala kuin Tohmajärvi. Jos helsinkiläiselle sanoo, että pidetään palaveri Tohmajärvellä, niin se kauhistelee, että mitenkäs sinne mennään. Tohmajärveläiselle ei ole pulma piipahtaa Helsingissä palaverissa.

Näkeehän Jumala kaikki tieni ja laskee jokaisen askeleni.

Kiinalainen sananlasku

Eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Matti Perälä Askel-lehdessä 6 / 2013

Job 31: 4

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Toimittanut: Juhani Huttunen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Bändi. Malmin seurakunnan nuorisomuusikko Lissu Elenius on opastanut Juho Savolaa (vas.) ja Petri Seppää bändimusiikin pariin. Pojista nuorten messussa on hauskempaa olla, kun voi soittaa itse.

Musiikki soi laidasta laitaan Seurakuntien palkkaamat nuorisomuusikot vaalivat epäkaupallista otetta musiikkiin. Teksti Laura Koskelainen Kuva Sirpa Päivinen

almin seurakuntatalolla, tuttavallisemmin Talolla, nuorisomuusikko Lissu Elenius ja bändilaiset Petri Seppä, Juho Savola ja Erika Tiainen harjoittelevat illan nuorten messua varten. Swing Low otetaan uudelleen hieman hitaammin. Illan messussa kappaleet menevät oikein sujuvasti. – Olemme jo aika hyvin hitsautuneet yhteen, Tiainen kertoo. Seppä ja Savola pitävät siitä, että messuissa voi myös soittaa ja säestää laulua.

Helsingin seurakunnissa työskentelee ainakin kaksi nuorisomuusikkoa, Lissu Elenius Malmilla ja Benjamin Rogers Mikaelin seurakunnassa. Vuosaaressa Jukka Moilasen vastuulla on musiikkityö. Hän tukee paikallisia gospelyhtyeitä ja etsii niille mahdollisuuksia myös keikkailuun. Vuosaaressa on vuodesta 1999 alkaen järjestetty rovastikunnallinen Itägospeltapahtuma. Heidän työnsä myötä nuorten leirien, yökahviloiden ja jumalanpalvelusten musiikki on monipuolistunut. – Nuorisomuusikon työ on mukavaa ja rentoa. Tämä on enemmän ohjaamista kuin opettamista, Elenius pohtii. Hän aloitti nuorisomuusikkona keväällä 2011. Hän etsii nuorille tilaa ja väy-

liä osallistua monenlaiseen seurakunnan toimintaan musiikin kautta. Eleniuksen kitarapajoissa nuoret oppivat säestämään yhteislauluja ja yhdessä kanttorien ja rippikoulupapin kanssa hän kehittää rippikoulun musiikkiopetusta. Mikaelin seurakunnassa on nuorten musiikkityön kehittämisprojekti, jossa myös Benjamin Rogers työskentelee. Nuorten bändi soittaa kerran kuussa Thank God It’s Friday -jumalanpalveluksessa. Rogers vetää myös nuorten bändikerhoa ja kahta varhaisnuorten ryhmää, jotka esiintyivät huhtikuun lopussa seurakunnan varhaisnuorten kerhojen päätösjuhlassa Mellunkylässä. Ryhmien jäsenet ovat tutustuneet eri bändisoittimiin. Yhdessä soittamisesta tulee onnistumisen kokemuksia. Sen näkee, kun kevätjuhlassa soittanut Rockmaﬁa-yhtye on saanut ensimmäisen keikkansa soitettua. Bändisoitto on sekä Eleniuk-

sen että Rogersin mielestä mitä parhainta yhdessä tekemistä. – Haluan opettaa nuoria myös kuuntelemaan toisiaan. Jos toista ei kuule, soittaa itse liian kovaa, Rogers sanoo. Musiikki on iso osa jumalanpalveluselämää ja yksi uskonnon kielistä. – Musiikki avaa ihmistä, kun joutuu kohtaamaan oman ujoutensa soittimen tai mikrofonin kanssa. Musiikki myös rohkaisee, Rogers perustelee. Sekä Rogers että Elenius haaveilevat nuorten kasvavasta vastuusta musiikkiasioissa ja äänieristetyistä bänditiloista, jossa ryhmät voisivat vapaasti harjoitella. Kitaralla säestetty nuorisomusiikki tuli seurakuntiin 1960-luvun lopulla. Tästä yksi esimerkki on Nuoren seurakunnan veisukirja, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1970. Laulut levisivät varsinkin seurakunnan nuorisotyöhön. Kitaravoittoisen nuorisomusiikin rinnalle on tullut ensiksi

Metallimessu ja Pop-messu ja alkukeväästä järjestettiin Agricolan kirkossa ensimmäinen Dance-messu. Tänä vuonna Itägospelissa oli HipHop-messu, joten erilaisesta musiikista pitävät nuoret voivat kuunnella messuissa sellaista musiikkia, joista he pitävät. Olisiko kirkollisesta nuorisomusiikista levymyyntilistojen kärkipaikoille? Kaiku Entertainment -yhtiön toimitusjohtajan Pekka Ruuskan mukaan hengellinen nuorisomusiikki ei ole tarkoitettu kaupallistettavaksi. Sen sijaan hänestä on hienoa, että musiikkia tehdään yhdessä, yhteislaulun voimin. – Musiikilla voi olla tärkeä tehtävä Pyhän kokemisessa. Kaupallisuus pysyköön poissa niistä hetkistä. Tähteysmeininki sopii huonosti hengelliseen musiikkiin, hän sanoo. Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluista kootut Tilkkutäkki-levyt pärjäsivät hänen mielestään siksi, että ne perustuivat nostalgiaan ja hyviin sovituksiin.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Toimittanut: Juhani Huttunen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Mikko Malkavaara

Menneen ihanuus hteiskuntapolitiikkaa ohjaa Suomessa kolme ydintotuutta: vapaa markkinakilpailu, kestävä kehitys ja ihmisoikeudet. Näiden kolmen asema on niin vahva, että niiden vastustamisella ei pitkälle pötkitä. Mitkään yhteiskunnalliset ydintotuudet eivät ole osoittautuneet ikuisiksi. Ne kestävät aikansa, kunnes niiden sijaan tulee uutta. Populismin kannatus pohjautuu siihen, että nykyisillä ydintotuuksilla Suomea ohjataan eri suuntaan kuin osa kansasta toivoo. Populistit eivät kuitenkaan esitä uutta, vaan vetoavat peruutuspeilin näkymiin. He tarjoilevat menneisyysromantiikkaa. Markkinakilpailua on vastustettu maahanmuuttokritiikillä ja Euroopan Unionin arvostelulla. Monet muutkin kuin populistit kritisoivat tuloerojen kasvua ja talouselämän ylisuuria kannustimia. Kaikki eivät usko myöskään suurten

Populistit eivät kuitenkaan esitä uutta, vaan vetoavat peruutuspeilin näkymiin. He tarjoilevat menneisyysromantiikkaa.”

”

hallinnollisten organisaatioiden ja palvelukokonaisuuksien erinomaisuuteen. Kestävää kehitystä vastustetaan maaseudun elinvoimaisuuden puolustamisella ja vaatimuksilla pitää koko maa asuttuna sekä kaupunkirakenteiden tiivistämisen arvostelulla. Myös kuntauudistuksen vastustaminen pohjautuu osittain tähän. Ja niitäkin on, jotka eivät usko ihmisen rooliin ilmastonmuutoksessa. Ihmisoikeuksiin perustuvaa yhteiskunnan kehittämistä vastustetaan arvostelemalla monikulttuuristumista tai pyrkimällä estämään tasa-arvoista avioliittolakia. Uskovaisten piirien verkkokeskustelut homoseksuaalisuudesta kuumenivat käsittämättömäksi vihapuheeksi Helsingissä viime viikonloppuna pidettyjen lähetysjuhlien alla. Kaikki tuntuvat tietävän, että ennen pitkää laki turvaa Suomessakin homoseksuaaleille avioliiton ja muut tasa-arvoisen elämän oikeudet, ja että eduskunnan päätösten jälkeen kirkossa tehdään vastaavat ratkaisut. Juuri siksi vastustus on niin raivoisaa. Homovastaisia konservatiivisia näkemyksiä esitetään muuallakin kuin uskovaisten keskuudessa. Jälkimmäisten vihan paatos on auttanut minua tajuamaan eri aikakausien ja sukupolvien uskon nimissä tekemiä syntejä. Uuden pelosta se johtuu. mikko.malkavaara@diak.fi Kirjoittaja on kirkollis-yhteiskunnallinen moniottelija, tutkija ja opettaja.

Meditaatiota maailman hy Lähetysjuhlilla tavoiteltiin sisäistä ja yhteiskunnallista rauhaa. Teksti Tuija Pyhäranta Kuva Sirpa Päivinen

K 1247 Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Helsingin seurakuntatyhtymän henkilöstömäärä viime vuoden lopussa oli 1 247. Heistä 838 työskenteli seurakunnissa ja 409 seurakuntayhtymän työyksiköissä. Henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta. Koko kirkossa suurimman työntekijäryhmän muodostivat hautausmaatyöntekijät, joita oli 4 404. Seurakuntapappeja ja lehtoreita Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa oli viime vuonna yhteensä 2 200.

ymmenkunta ihmistä istuu Alppilan kirkon liikuntasalissa värikkäiden mattojen päällä. Kädet osoittavat vuoroin sivuille, nousevat ylös kohti taivasta, pysähtyvät matkalla alas rinnan eteen ja laskeutuvat lepoon. – Jumala luojani, Jeesus pelastajani, Pyhä henki sisälläni, sinua rakastan. Sanat ja liikkeet toistuvat ohjaaja Rita Saaren johdolla. Tavoitteena on pyhittää aluillaan

oleva joogaharjoitus. – Rukous on puhetta Jumalalle, hiljaisuus on Jumalan kuuntelemista. Kuunnellaan, mitä Jumala vastaa rukouksiimme, Saari opastaa lauantaisen aamupäivän joogeja, jotka ovat saapuneet kirkolle Lähetysjuhlien yhteydessä järjestettävään Alppila-foorumiin. Joensuusta juhlille tullut Anna Jauhiainen on joogannut hieman ennenkin, mutta kristillinen jooga on uusi tuttavuus. – En ole ennen ajatellut yhdistää joogaan mitään hengellistä. Jauhiainen osallistui siskonsa Ulla-Sisko Jauhiaisen kanssa myös pastori Henri Järvisen ohjaamaan mindfulness-mietiskelyyn. Joogaamassa ensikertalaisia

oli vain muutama, mutta mindfulness on kaikille osallistujille entuudestaan vieras. Järvinen kertoo, että kömpelösti suuhun asettuva mindfulness voidaan suomentaa tietoisuustaidoiksi tai tietoisen läsnäolon taidoiksi. Tavoitteena on oppia olemaan tietoisesti läsnä ja tarkkailemaan itseä ja ympäristöä. – Samalla pyritään ei-arvioivaan läsnäoloon. Erilaiset ajatukset ja tapahtumat ympärillä huomioidaan, mutta niihin ei jäädä kiinni. Pyrkimyksenä on tulla tietoiseksi omista tunteistaan niin, ettei ajaudu niiden valtaan. Tekniikan juuret ovat buddhalaisuudessa, mutta nykyversio on Järvisen mukaan länsimaistunut ja psykologisoitu mielenharjoitusmenetelmä. Niinpä kristillisen maailmankuvan ja mindfulness-harjoittelun välillä ei ole ristiriitaa.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Kristillistä joogaa. Rita Saari ohjaa Lähetysjuhlien yhteydessä järjestetyn Alppila-foorumin joogatyöpajan osallistujat alaspäin katsovaan koiraan.

lisissa tilanteissa kirkko jakautuu kahtia muun yhteiskunnan mukana, kertoi Etelä-Amerikkaa tutkinut Vuola. – Latinalaisessa Amerikassa on esimerkkejä siitä, kuinka kirkon ylin johto asettui puolustamaan ihmisoikeuksia ja kritisoimaan demokratian puutetta, mutta toisaalla piispa siunasi sotilashallituksen tekoja. Kaiken kaikkiaan keskustelijat toivoivat rauhantyöhön itsekriittisyyttä. – On oltava tarkkana, ettei ole itse osa ongelmaa, Leino-Nzau kiteytti.

”

Kristillisen meditaation, niin kuin kristillisen rukouksenkin idea on, että se ei saa jäädä vain ihmisen itsensä asiaksi vaan sen pitäisi tuottaa hyvää myös muille.”

väksi – Mindfulnessin yhteys buddhalaisuuteen on vähän kuin akupunktion yhteys taolaisuuteen. Mietiskelyn voi Järvisen mukaan ymmärtää myös kristillisenä harjoituksena. – Voidaan ajatella, että kun harjoituksessa opetellaan olemaan läsnä, ollaan läsnä Jumalan kanssa. Mutta voi tätä pitää myös täysin maallisena oman itsen ja tietoisuuden kehittämismuotona. Myöhemmin päivällä Lähetysjuhlien päätapahtumassa Messukeskuksessa suunnaattiin katse itsestä ulkomaailmaan, kun paneelikeskustelussa pohdittiin uskontojen roolia rauhantyössä. Keskusteluun osallistuivat emerituspiispa Juha Pihkala, tutkija Elina Vuola, Lähetysseuran ulkomaantyönjohtaja Rolf Steffansson ja ihmisoikeuksien erityisasiantuntija Katri Leino-

Nzau. Lisäksi muun muassa presidentti Martti Ahtisaari osallistui tilaisuuteen videotervehdyksen välityksellä. Keskustelijat huomauttivat, että vaikka kirkoilla ja muilla uskonnollisilla yhteisöillä voi olla tärkeä rooli sovinnon saavuttamisessa, joskus uskonnot ovat osa konfliktia tai pahimmillaan jopa sen syy. Leino-Nzau toivoi, että keskustelussa erotettaisiin ihmiset ja uskonnot. Ihmiset tekevät konflikteihin johtavia valintoja, eivät uskonnot. Myös Steffanssonin mukaan konfliktien syyt ovat yleensä muualla, mutta niissä saatetaan käyttää uskonnollista kuvastoa ja sanastoa. Pihkala huomautti, että joskus uskontojen piirissä esiintyy konfliktihakuisuutta. – Olisin tässä suhteellisen nöyrä. Usein vaikeissa yhteiskunnal-

Aloite alkion puolesta kerännyt 500 000 nimeä EU-kansalaisaloite Yksi meistä on kerännyt yli puoli miljoonaa allekirjoitusta seitsemässä EU-maassa. Aloitteessa vaaditaan suojelemaan ihmisalkiota tutkimuksessa, kehitysyhteistyössä ja kansanterveydessä. Mikäli allekirjoittajia on marraskuun alkuun mennessä miljoona, Euroopan parlamentti järjestää kuulemistilaisuuden, johon aloitteentekijät osallistu-

vat. Tämän lisäksi ehtona on, että allekirjoittajia on riittävä määrä seitsemästä eri EU-maasta. Nyt allekirjoittajia on Itävallassa, Italiassa, Puolassa, Slovakiassa, Espanjassa, Unkarissa ja Alankomaissa. Jos miljoonan allekirjoittajan raja menee rikki, EU-komissio voi tehdä säädösehdotuksen, joka menee Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.

Kirkon kesätöitä tuhansille nuorille Seurakunnat työllistävät noin 4 000 nuorta tänä kesänä. Lähes kaikki seurakunnat palkkaavat koululaisia ja opiskelijoita muun muassa puisto- ja puutarhatöihin hautausmaille sekä muille seurakuntien puutarha-alueille. Lisäksi kesätyöntekijöitä on kirkon oppaina, kortinmyyjinä sekä leireillä. Seurakunnat työllistävät ke-

säkuukausiksi myös teologian ja diakonia-alan opiskelijoita. Kaikkien kesätyöntekijöiden palkkaus perustuu kirkon työehtosopimuksiin. Alle 17-vuotiaiden kohdalla on voitu käyttää ”Tutustu työelämään ja tienaa” -ohjelman palkkausta. Kirkon työmarkkinalaitos teki seurakunnille kyselyn nuorten työllistämisestä toukokuussa.

Isä Heikki Huttusesta vuoden kansalainen Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) pääsihteeri isä Heikki Huttuselle myönnettiin vuoden Euroopan kansalaispalkinto. Vuosittain yksi tai kaksi kansalaista tai yhteisöä saa tunnustuksen esimerkillisestä toiminnasta yhteisymmärryksen rakentamiseksi. Huttunen tekee yhteistyötä Uskonnonvapaus- ja maahanmuuttoasioissa eurooppalaisten kumppanien kanssa, kuten Churches’ Commission for Migrants

in Europe ja kirkolliset tahot Italiassa, Saksassa, Kreikassa, Moldovassa, Romaniassa ja Pohjoismaissa. Europarlamentaarikko Sari Essayah (KD/EPP) oli esittänyt Huttusta palkinnon saajaksi vedoten hänen ansioihinsa SEN:n pääsihteerinä ja muissa kansainvälisissä projekteissa. Palkinto annettiin samalla tunnustuksena Suomen Ekumeenisen Neuvoston työlle. Palkinnon sai myös Kuoreveden nuorisoseura Nysä ry.

Itsekriittisen asenteen lisäksi keskustelijat kehottivat aloittamaan rauhan rakentamisen läheltä, itsestä ja omasta yhteisöstä. Leino-Nzau kannusti aloittamaan vaikkapa hymyilemällä kassajonossa maahanmuuttajalle. – Rauha lähtee yhteisestä ihmisyydestä, jonka Jumala on meille antanut. On tärkeää tunnistaa ihmisyys toisessa, että sillä toisella on samat kaipaukset, toiveet ja elämään liittyvät kysymykset kuin minulla, Pihkala sanoi. Kristillinen mindfulness aloittaa rauhan etsimisen yksilöstä itsestään, mutta siihenkin liittyy Henri Järvisen mukaan yhteiskunnallinen elementti. Tavoitteena on, että tietoisuuttaan harjoittanut ihminen pystyisi paremmin palvelemaan muita. – Kristillisen meditaation, niin kuin kristillisen rukouksenkin idea on, että se ei saa jäädä vain ihmisen itsensä asiaksi vaan sen pitäisi tuottaa hyvää myös muille. Sitä voisi sanoa, että kristillinen mindfulness on heartfulnessia. Oman mielen harjoittaminen muuttuu sydämen toiminnaksi. – Voi olla parempi ihminen vain niin, että tuntee itsensä paremmin.

TIISTAINA 18.6. KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKOSSA Mikä olisikaan parempi tapa vaihtaa kesävaihteelle kuin konsertti ja yhteislauluja Papas no Mamasin seurassa? Menossa mukana myös Inna Vintturi, huilu ja Tuomas Karjalainen, urut sekä Olli Valtonen ja Sari Vapaavuori.

VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA! helsinkimissio.ﬁ

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Askola siunasi lähettejä – Olen iloinen siitä, että parhaat hakijat rekrytoitiin lähetystyöhön. Kirkko on antanut tällä päätöksellään viestin siitä, että lähetystyöhön ja papeiksi hyväksytään myös rekisteröidyssä parisuhteessa olevat, Askola sanoo.

Lähetysjuhlien päätöspäivän messusta poistettiin kolme häiriköijää. Teksti Petra Raivonen Kuva Katri Saarela

ähetysjuhlien päätösmessuun saapui suuri joukko seurakuntalaisia todistamaan kuuden papin vihkimistä virkaansa sekä lähetystyöntekijöiden siunaamista tehtäviinsä. Tilaisuudesta teki historiallisen se, että Messukeskuksen pappisvihkimys oli ensimmäinen kerta Helsingin hiippakunnassa, kun pappeja vihittiin muualla kuin kirkkorakennuksessa. Lähetysjuhlien päätösmessusta tuli mediatapahtuma, kun tieto parisuhteensa rekisteröineen miesparin siunaamisesta lähetystyöhön levisi kristillisen median kautta. Lähetystyöntekijät ja uudet papit tehtäviinsä siunannut piis-

Neljä sataa. Piispa Irja Askola on saanut poikkeuksellisen paljon sähköpostia viime päivinä. Lähetysjuhlien päätösmessussa hän puhui suvaitsevaisuudesta.

pa Irja Askola sai vihapuhetta sisältäneitä viestejä ennen Lähetysjuhlia. Askola kommentoi uhkailuja päätösmessun jälkeisessä tiedotustilaisuudessa: – Olen saanut 170 paperikirjettä sekä noin 400 sähköpostiviestiä, jotka ovat liittyneet rekisteröityneen parin siunamiseen

lähetystyöhön. Viestit voidaan jaotella kolmeen osaan. Osa viesteistä on ollut positiivisia ja helpottuneita, osa hämmentyneitä ja osa kriittisiä tai jopa vihamielisiä, Askola kertoo. Suomen Lähetysseura on evankelisluterilaisen kirkon virallise-

na lähetysjärjestönä ilmoittanut noudattavansa kirkon linjauksia. Kirkon linja on se, että myös parisuhteensa rekisteröinyt voi olla kirkon työntekijä, eikä Lähetysseuralla ole tästä poikkeavia linjauksia. Askola itse kommentoi olevansa tyytyväinen lähetystyöntekijöiden valintaan:

Lähetysjuhlat sujuivat kokonaisuudessa hyvin ja rauhallisesti. Päätösmessusta jouduttiin poistamaan kaksi huutelijaa sekä yksi plakaatilla mieltään osoittanut mies. Messukeskuksen ulkopuolelle oli sunnuntaina kerääntynyt muutama mielenosoittaja ”Älkää eksykö” -banderollin kanssa. Askola itse koki messun onnistuneeksi: – Olen kiitollinen, ettei tullut mitään pahempia häiriöitä. Messussa oli aivan ihana tunnelma, ihmiset olivat iloisia ja mukana. Olen helpottunut ja iloinen, hän sanoo. Messussa ihmiset taputtivat spontaanisti, kun pappien vihkiminen ja lähetystyöntekijöiden siunaaminen oli toimitettu. Lähetystyöhön siunattu miespari lähtee työhön Kaakkois-Aasiaan Mekongin alueelle, jossa he työskentelevät ihmiskaupan uhrien, pääasiassa naisten, auttamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.

Islamistisaarnaaja pidätettiin kristinuskon halventamisesta Fundamentalistisaarnaaja Ahmed Abdullahin saama syyte on ensimmäinen laatuaan Egyptissä. Teksti Päivi Arvonen Kuva Alfred Huber

gyptin kristittyjä järkytti Abu Islam -nimellä tunnettu saarnaaja, kun tämä poltti ja repi viime syksynä Raamatun TV-kameroiden edessä. Tapaus sattui Yhdysvaltain suurlähetystön luona muslimeja loukanneen Youtube-videon vuoksi järjestetyssä mielenosoituksessa. Abu Islam eli Ahmed Abdullah pidätettiin helmikuussa syytettynä kristinuskon halventamisesta. Abdullah syyllisti mielenosoituksissa seksuaalista häirintää kokeneet naiset ”paholaisen puolesta taistelijoiksi” ja prostituoiduiksi. Seksuaaliseen häirintään syyl-

listyneiden miesten Abdullah väittää olleen kristittyjä, koska seksuaalinen häirintä kirkoissa on yleistä. Abdullah vapautettiin myöhemmin takuita vastaan ja syytteen oikeuskäsittely on edelleen kesken. – Merkityksellisintä on, että kyseessä oli ensimmäinen kerta Egyptissä, kun kristinuskon loukkaamisesta asetettiin juridiseen vastuuseen. Kaikki aiemmat tapaukset ovat koskeneet islamin loukkaamista, sanoo juristi Azziza El-Taweel. Uutinen tuo toivoa kristittyjen ihmisoikeuksien paremmasta toteutumisesta islamistien hallitsemassa Egyptissä. Kristittyjen huoli asemastaan ja oikeuksistaan on kasvanut kahden vuoden takaisesta vallankumouksesta lähtien. Hyvä uutinen Egyptin kristityille on myös Egyptin kirkkojen neuvoston perustaminen. Neuvosto kokoontui ensimmäisen kerran helmikuussa koptikirkon johtajan, paavi Tawadros II:n johdolla. Neuvostossa ovat edustettuina ortodoksisen kirkon lisäksi Egyptin katolinen, evankelinen, episkopaalinen ja kreikkalais-ortodoksinen kirkko. – Neuvostolla ei ole poliittista

Toivoa löytyy. Kairolainen mielenosoittaja julisti kristittyjen ja muslimien yhteyttä Egyptin vallankumouksen vuosipäivänä 25. tammikuuta 2013.

roolia. Sen tarkoituksena on yhdistää ja vahvistaa Egyptin kristittyjä sekä käydä vuoropuhelua islamin kanssa, sanoo koptikirkon juristi Naguib Gabriel. Gabriel kuvailee neuvostoa kansalliseksi ja täysin itsenäiseksi vastineeksi Kirkkojen maailmanneuvostolle. Neuvoston

jäsenet päättivät neuvoston johtajuuden määräaikaisuudesta. Ensimmäiseksi kolmivuotiskaudeksi neuvoston johtajaksi valittiin paavi Tawadros II. Paavi Tawadros II vihittiin virkaansa Egyptin koptikirkon johtajana viime marraskuussa. Hän on toistaiseksi esiintynyt vähän

julkisuudessa. Egyptin kristittyjen muuttoaalto ulkomaille on voimistunut vallankumouksesta lähtien. Koptikirkon piispojen arvion mukaan ulkomaille ovat muuttaneet jo melkein kaikki ne kristityt, joille se on taloudellisesti mahdollista.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Auttajan muistoksi. Prahan Pyhän Vituksen katedraali on paljon kuvattu monumentti, tässä eteläsivulta nähtynä. Pyhä Vitus on yksi katolisen kirkon neljästätoista auttajasta, noin vuonna 290 Sisiliassa syntynyt pyhimys, joka aluksi auttoi erityisesti tanssitautisia ja vuoteenkastelijoita, myöhemmin tanssijoita ja näyttelijöitä.

Kirkko pilasi mahdollisuutensa Prahassa kirkot kaikuvat tyhjyyttään. Tšekissä kirkosta erottiin vilkkaasti kommunismista vapautumisen jälkeen. Teksti Taru Nyström Kuva Rex Features / Lehtikuva

rahassa, kultaisen kaupungin sydämessä sijaitsevan Pyhän Henrikin kirkon goottilainen laiva tuntuu liian avaralta kouralliselle seurakuntalaisia, jotka ovat saapuneet kuulemaan sunnuntaimessua. Se on kuin väljäksi jäänyt vaate yllättäen laihtuneen kantajan yllä. Barokkipylväiden kulta hohtaa turhaan poissaolevalle yleisölle. Alttarin kirjoitus, Isä, anna heille anteeksi, tuntuu olevan tähdätty siitä tietämättömälle enemmistölle. Pyhän Henrikin kirkon sunnuntaimessua kuulemaan tulleet seurakuntalaiset ovat melkein kaikki vanhempaa väkeä, yli viisikymppisiä. Paikalla on vain kolme nuorta ihmistä. Pappi valaa rohkeutta kuulijoihin. Hän kertoo onnellisesta kerjäläisestä, joka löysi Jumalan. – Tehkää niin kuin tämä mies. Hyväksykää kohtalonne, älkää tunteko alemmuutta, etsikää Jumalaa tämän päivän todellisuudesta. Tšekin tasavalta elää uutta aikakautta sen jälkeen, kun yksi ateistisimmista diktatuureista kaatui vajaa sukupolvi sitten. Puoli vuosisataa stalinismia ei kuitenkaan kyennyt siihen, minkä kaksikymmentä demokratian vuotta ovat saaneet aikaan. Pieni, hyvinvoiva ja teollistunut kulttuurivaltio

on kääntänyt selkänsä uskonnolle. Euroopan maista Tšekin tasavallassa on vähiten kristittyjä. Monet ovat sitä mieltä, että syy on puoli vuosisataa kestäneen kommunistikauden. Toisten mielestä on otettava huomioon myös muut historialliset tekijät. Vastaus ei välttämättä ole yksinkertainen. Kansakunnan muistiin on jäänyt itävaltalainen katolilaisuus, jonka habsburgilainen miehittäjä toi maahan pakkotoimin. Tuolloin teloitettiin monia hussilaisia teologeja. Kansan rakastamat goottilaiset kirkot puettiin uuteen, hienostelevaan barokkityylisen asuun. Vuoden 1918 itsenäisyys tartutti kirkkoon demokratian ja vapauden aatteet. Keskustelu naispappeudesta ja selibaatin poistamisesta sai aikaan sen, että viidennes katolilaisista erosi kirkosta. Tšekin aatehistoria on aina ollut eripuraista ja monesti varsin dramaattista. Nuori Jan Palach kuoli liekkeihin 1969 samoin kuin Jan Hus (1369–1415) muutamaa vuosisataa aikaisemmin. Toinen oli poliittinen polttoitsemurha, toinen inkvisition tuomio. Musta pörssi, korruptio, salainen poliisi ja ilmiannot, jotka kukoistivat Breznevin ajan ”sielujen autiomaassa”, kuuluvat tämän päivän rikkaassa ja modernissa Tšekissä menneisyyteen. Menneisyyteen kuuluvat myös täydet kirkot. Karl Marx olisi luonnehtinut Prahaa vakaaksi porvarilliseksi demokratiaksi. Hyvinvoivassa kulttuurivaltiossa kirkon suosion lasku jatkuu. Nykyisin katolisia on 10 prosenttia, muita uskontokuntia vielä vähemmän. Ateistien, agnostikkojen ja välinpitämättömien osuus on melkein 80 prosenttia. Kommunismin kauden jälkeisessä demokratiassa eletään ilman uskontoa ja ilman Jumalaa omasta tahdosta, ei enää ylhäältä tulevien määräysten takia. Kommunismin kauden aikana kristittyjen määrä aleni puoleen (94 prosentista 44 prosenttiin) romahtaakseen

kahden demokratian vuosikymmenen aikana vielä kaksi kolmasosaa (44 prosentista 14 prosenttiin). Sosiologi Zdenek Nesporin mukaan diktatuurin romahdettua ihmiset janosivat uusia konkreettisempia ideologioita. He panivat toivonsa kirkkoon. Tuolloin katolinen kirkko kuitenkin taisteli saadakseen takaisin takavarikoidun omaisuutensa ja puolusti yksinomaan konservatiivisia arvoja. – Heti kommunismin kauden päätyttyä kirkko ikävä kyllä toimi juuri niin kuin kommunistinen propaganda oli sen kuvaillut: sitä kiinnostivat enemmän sen oma talous kuin ihmisten sielut, Nespor sanoo. Uskonnottomuus näkyy kaikesta ateistisessa, kukoistavassa kulutusyhteiskunnassa. Moraali on kuitenkin korkea, eikä kyse ole vain rahvaanomaisesta materialismista. Erityisesti nuoret etsivät eettistä ja rakentavaa ohjausta muualta. Esimerkiksi astrologia ja buddhalaisuus kiinnostavat heitä. Kaarlensillan itäpuolella olevassa Kristus Vapahtajan katedraalissa isä Tomas Halik pitää messua. Yllättäen kirkko on täynnä. Paikalla on paljon nuoria lapsiperheitä ja opiskelijoita. Messun päätyttyä isä Halik siirtyy kirkon kryptaan. – Olemme tietoisia siitä, että olemme poikkeus. Elämme ateistisessa yhteisössä. Pyrin luomaan yhteisiä kulttuuritapahtumia ja ottamaan huomioon kaikki nuoret riippumatta siitä, ovatko he uskovaisia vai eivät. Emme voi suhtautua ateisteihin poikkeuksina, heitä on siihen Tšekinmaassa liian paljon. Kommunismin kaudella isä Halik oli vainottu pappi. Hän oppi todella elämään laumansa jäsenenä. – Jumalan vaikeneminen on tulkittava osaksi tämänhetkistä todellisuutta. Se ei merkitse, että Jumala olisi kääntänyt selkänsä maallistuneelle yhteiskunnalle. Papin tehtävä on lähestyä niitä, jotka ovat etääntyneet kaikkein kauimmas. Sielunpaimenen on osattava puhua avoimesti ja asiallisesti erityisesti nuorille.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Kaupungin kasvo: Jani Kurvinen

Nurmikon herra Kenttäpäällikkö Jani Kurvinen hoitaa työkseen Helsingin 75-vuotiaan Olympiastadionin nurmikkoa ja järjestää tapahtumia. Työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Juuri siksi Kurvinen on pysynyt alun perin kesätyöpaikaksi tarkoitetussa työssään jo yli kymmenen vuotta. Nurmikon hoitaminen on perushommaa. Eri stadioneiden nurmikoiden kuviot vaihtelevat. Ruudut ja raidat ovat selkeässä suosiossa, ja näillä muodoilla on myös tarkoituksensa. – Linjat auttavat linjatuomareita huomaamaan esimerkiksi paitsiot. Katsojien on helpompi seurata pelaajien ja pallon liikkumista suurella kentällä. Pelaajat niitä tuskin katselevat, itsekin jalkapalloa I-divisioonassa pelannut Kurvinen naurahtaa. Kuvioiden tekeminen on mielenkiintoista. Suunnittelu alkaa yleensä reilua viikkoa ennen peliä. Kentän laidalla on eri etäisyyksien päästä toisistaan pieniä vihreitä natsoja. Näiden mukaan vedetään linjanarut, joiden pohjalta maalauskoneella tehdään ajolinjat. Lopulta tehdään ajokartta, jonka mukaan nurmikko ajetaan. – Kun nurmi kääntyy eri suuntiin, auringon valo taittuu eri kohdista eri tavoin. Tällöin nurmikko luo illuusion siitä, että se olisi monivärinen. Myös lannoittamalla voidaan vaikuttaa nurmikon väriin, mutta sillä säädellään koko nurmikon perusväriä, sen vaaleutta ja tummuutta, Kurvinen kertoo. Nurmikon tila on aiheuttanut paljon päänvaivaa viime vuosina. On jännitetty sen kestämistä ja pohdittu koko nurmikon uusimista. Pieniä paloja on kunnostettu silloin tällöin, mutta koko nurmikon uusiminen maksaa paljon. Ei siis ihme, että kenttäpäällikön sydämeen sattuu joka kerta, kun moukari osuu nurmikkoon. Syyskuussa hevoset valtaavat Stadionin ensi kertaa sitten vuo-

den 1952 olympialaisten. Nurmikolle tämä tietää jonkinasteisia tuhoja. – Toisaalta on aivan älyttömän makeaa nähdä hevoset tässä hienossa ympäristössä. Uskon, että opin tässä tapahtumassa paljon uutta myös nurmikon suojaamisesta ja korjaamisesta. Vuoden 2014 Talviklassikon jälkeen koko nurmikko sitten uudistetaan. Kenttäpäällikkönä Jani Kurvinen tekee paljon yhteistyötä eri tapahtumajärjestäjien kanssa. Yhteistyötahoja riittää urheilun pukumiehistä boheemeihin konserttijärjestäjiin. Yhdessä pohditaan rekkojen ajoreittejä sekä kentän suojaamista lavarakenteilta ja katsomoilta. Stadionin juoksuradan päällyste uusittiin vuonna 2010. Remontin jälkeen oli massiivinen U2:sen keikka ja heti perään samalla viikolla starttasi Suomi–Ruotsimaaottelu. Hieno tapahtumaviikko oli yksi Kurvisen työuran haasteellisimpia. – Kävimme Saksassa tutustumassa uusimpiin oppeihin kentän suojauksesta ja sovelsimme niitä täällä. Valtava lava, tonneittain tavaraa ja rekat kentällä hirvittivät. Lopputarkastuksessa löysimme vain yhden pienen sormenpään kokoisen mutterista jääneen jäljen. Helpotus oli suuri. Asun vaimoni, kolmen lapseni ja kahden koiran kanssa täällä Stadionilla. Tässä rauhallisessa paikassa asuminen on ihan huippusiistiä, eikä työmatkakaan ole pitkä.

P.S.

Vaadin muilta täsmällisyyttä ja huolellisuutta. Toimin myös itse näiden periaatteiden mukaisesti. Nautin kesällä aurinkoisesta lomasta. Lasteni lempihommaa on juoksentelu Stadikan nurmikolla, kun sitä kastellaan. Tämä viilentää mukavasti. Susanna Sokka

Arjen asioiden päättäjä Helsinki-päivänä 12.6. kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari emännöi valtuuskuntaa ja rentoutuu puistokonsertissa.

kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen. – Vihreille oli tärkeää, että pystyttiin sopimaan Helsingin hiilidioksidipäästöjen pienennystavoitteesta. Ennen tavoite oli 20 prosentin leikkaus vuoden 1990 tasosta, nyt sitä tiukennettiin 30 prosenttiin, Puoskari sanoo. – Kaupungin ympäristökeskus selvittää nyt keinoja päästä tähän. Liikenne ja rakentaminen ovat keskeisiä aloja. Koska vain kaksi prosenttia Helsingin rakennuskannasta uusiutuu vuosittain, on tärkeää valita energiaa säästäviä ratkaisuja korjausrakentamisessa.

Teksti Eira Serkkola Kuva Sirpa Päivinen

Helsingin väkiluku kasvaa tuhansilla ihmisillä vuosittain, ja pienistä, kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula. Kaupunki sekä kaavoittaa tontteja asuntotuotantoon että rakennuttaa asuntoja itse. – Helsinki on kaavoittanut ja rakennuttanut vuokra-asuntoja suhteessa enemmän kuin Espoo ja Vantaa. Mutta yksityinen ja julkinen tuotanto ei ole lähtenyt liikkeelle tavoitteiden mukaan. Puoskari harmittelee ja tähyilee asiassa myös valtioon päin. Kovanrahan asuntojen tuotantotavoite toteutui viime vuonna. – Meidän pitää vain kaavoittaa houkutte-

aupunginvaltuuston kokouksissa puheenjohtajan nuijaa on kopautellut tammikuusta asti kolmannen kauden valtuutettu, 33-vuotias diplomiinsinööri Mari Puoskari (vihr). Puheenjohtaja on valittu valtuuston toiseksi suurimman puolueen ryhmästä. Suurin puolue kokoomus sai vallanjaossa kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan. Valtuuston puheenjohtajalla on pestissään töitä vähintään päiväksi viikossa. Mari Puoskari työskenteleekin maanantaipäivät Kaupungintalolla. – Suomessa kunnilla on tiettävästi maailman laajin vastuu palveluntuotannosta. Helsingissä kirjo ulottuu korvaushoidoista virkistysaluereitteihin. Silti asioista päättävät harrastelijapoliitikot, sillä me kunnallispoliitikot teemme työksemme jotain muuta, sanoo Puoskari. Hän työskentelee CGI:n eli entisen Logican kestävän kehityksen johtajana neljä päivää viikossa. Maaliskuussa seitsemän puolueen kaupunginhallitusryhmät sopivat kaupungin strategiasta eli ”hallitusohjelmasta” lähivuosille. Mari Puoskarilla oli eväänä neuvottelukokemusta vähän isommastakin riihestä, nimittäin Säätytalon hallitusneuvotteluista

Mitä mieltä metropolista? – Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten olisi yhdistyttävä yhdeksi metropoliksi. Jos halutaan ratkaista sosiaalisia ongelmia, pääkaupunkiseudun pitäisi olla yhtä kaupunkia. Silloin sitä voitaisiin kehittää kokonaisuutena eikä ihmisillä tulisi tarvetta kuntashoppailuun, näkee Puoskari. – Mutta jos merkittäviä kuntaliitoksia ei synny, tarvitaan vahva metropolihallinto: omat vaalit, aitoa päätöksentekovaltaa ja oma verotusoikeus. Nykytilanne on ehdottomasti huonoin vaihtoehto.

Kulmilla: Kustaankartanon lampi

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Valtuuston salissa. – Puheenjohtajana haluan pitää liberaalia tunnelmaa. Tämä on keskustelun paikka, enkä turhaan katko puheenvuoroja, sanoo puheenjohtaja Mari Puoskari. Kokoukset kestävät usein 3,5 tuntia.

levia tontteja tarjolle rakennuttajille. Nyt on saatava Hernesaari, Kuninkaantammi, Jätkäsaari II ja Kalasatama vauhdilla eteenpäin. Mutta kuinka paljon Helsinkiin voi ahtautua väkeä? Listitäänkö viheralueita, jotta päästään rakentamaan lisää? – Luontoarvoja ei voi kompromissata, Puoskari linjaa. – Esimerkiksi Östersundomissa pitää olla varovaisempi ja suosia matalaa, tiivistä rakentamista. Kivinokka ja Vartiosaari pitää säilyttää virkistyskäytössä, kun taas Keski-Pasilaan tornitalot sopivat hyvin. Kaavoittajan kansioista löytyy kuitenkin suunnitelmia vielä 100 000 ihmisen asuttamiseksi pääkaupunkiin. Asuntorakentamiseen niveltyy alueellisen eriarvoistumisen ehkäisy. Puoskarin puolueelle syrjäytymisen ehkäisy oli tärkeä tavoite strategiatyössä.

– Kouluissa on saatu hyviä tuloksia positiivisen diskriminaation määrärahalla: pienelläkin rahalla on vaikuttavuutta. Esimerkiksi opettajia ja kouluavustajia on voitu palkata enemmän tiettyjen alueiden kouluihin ongelmien ehkäisemiseksi. Nyt tukea laajennetaan alueiden neuvoloihin niin, että ensimmäistä lastaan odottaville perheille lisätään kotikäynti. Puoskari myöntää, että eriytymiskehitys on Helsingissä ollut kiistatonta. Mutta hän uskoo, ettei se ole betonoitua. Taipumus karttaa lähikouluja sosiaalisista syistä on vielä muutettavissa. – Näytetään vanhemmille, että joka puolella Helsinkiä voi olla hyviä kouluja!

”

Luontoarvoja ei voi kompromissata.”

Ensi viikon kokouksen jälkeen valtuusto jää kesätauolle. Syksyllä puheenjohtajan arki muuttuu, koska perheen 3-vuotias esikoinen saa pikkusisaruksen elo-syyskuun vaihteessa.

– Viimeksi pidin vuoden äitiysloman töistä, mutta kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuin jo vauvan ollessa kolmiviikkoinen. Mari Puoskari on Helsingin valtuuston historian nuorin puheenjohtaja. Tuskinpa kukaan aiempi puheenjohtaja on käynyt kokoustauoilla imettämässä vauvaa, mutta niin hän aikoo syksyllä tehdä. – Kyllä ratkaisuja löytyy, koska lapsen isä osallistuu aktiivisesti lastenhoitoon ja meillä on hyvä tukiverkko, Puoskari hymyilee ja mainitsee, että viime kaudella vihreiden valtuustoryhmän 21 jäsentä saivat yhteensä 15 lasta. – Minusta on ihanaa, että voin tehdä näin innostavia hommia ja että voi olla samaan aikaan lapsia. On päätöksenteon kannalta hyvä, että nykyisin valtuustossa on eri-ikäisiä, eri ammattitaustaisia ja eri elämänvaihetta eläviä ihmisiä.

Viikon fakta ESKO JÄMSÄ

Keidasmainen sotatanner Alussa oli kaksi tyhjää kuoppaa. Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän armeija kaivoi Oulunkylän metsikköön suuria tykinlaukaisualustoja osaksi Patolan tykkipatteria. Tykkejä ei kuitenkaan koskaan käytetty, ja tyhjilleen jääneet kuopat täyttyivät hiljalleen vedestä. Sodasta muistuttamaan jääneille ploteille keksittiin pian parempaa käyttöä. Toinen toimi 1930-luvulla matonpesupaikkana, toinen uimapaikkana. Uimaplotin reunalla oli suuria kivenlohkareita, joilta saattoi ponnistaa veteen, mutta huimapäitä varten rakennettiin talkoovoimin lisäksi kymmenmetrinen, kaksikerroksinen hyppytorni ponnahduslautoineen.

Vähitellen uimarit ja matonpesijät katosivat, ja lammikot rehevöityivät. Toinen ploteista täytettiin, mutta toinen jätettiin ennalleen. Nykyään lampi elävöittää Kustaankartanon vanhainkodin pihaa. Lammikon ympäristö on suosittu ajanviettopaikka, eikä ihme. Suuret koivut varjostavat hellepäivänäkin, ja lammen reunoille sijoitetut penkit ja keinu kutsuvat viipymään. Siinä levätessään voi kuunnella linnunlaulua sekä suihkulähteen hiljaista liplatusta. Ihmisille plotti ei enää sovi uimapaikaksi, mutta reunalta voi seurata, kuinka sorsapari nauttii kesäpäivästä. Tuija Pyhäranta Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

53 000 Kampin Narinkkatorin laidalla sijaitseva Pyöräkeskus täyttää tänään vuoden. Keskuksen hittituote on ollut Helsingin pyöräilykartta, jota jaettiin viime kesänä 53 000 kappaletta. Pyöräkeskus vuokraa pyöriä, lainaa työkaluja omatoimiseen pyöränhuoltoon, neuvoo ja auttaa pyörän pikahuollossa. Keskuksen edustalla on kameroin valvottu pyörien pysäköintialue. Pyöräkeskus toimii Helsingin kaupungin ja yksityisten yrittäjien yhteistyönä. Helsingin tavoite on nostaa pyöräilyn osuus 15 prosenttiin kaikista matkoista.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Liput liehuen kohti Jerusalemia Uskonto ja valta viihtyvät yhdessä. Eikä siitä aina hyvää seuraa.

Mikä jää jäljelle, kun kuolema, Eitoivottu, on ihan nurkan takana? Kansalaiset kysyvät ja Kopti vastaa. Asetelma on kuin suoraan Kahlil Gibranin tunnetusta Profeetta-kirjasta. Jerusalemin asukkaat kysyvät kauneudesta, rohkeudesta, rakkaudesta, tappiosta ja sen kestämisestä, häviämisestä, menestyksestä ja muutoksesta. Vastaukset ovat tuttua Coelhoa, tässä vain paljaampana kuin ﬁktiivisissä romaaneissa. On tietysti vähän pehmeää puhua häviäjistä ja todeta, että ”voi niitä joita ei ole koskaan voitettu, sillä heistä ei tule koskaan voittajia tässä elämässä.” Tai: ”Se, joka ei tunne itseään, alkaa pelätä tyhjyyttä.” Mutta kun kokemus on itselle ajankohtainen, voi oivaltaa esimerkiksi itsetuntemuksen puutteen seuraukset. Huikean suosittu (145 miljoonaa myytyä kirjaa) Coelho ärsyttää monia. Mutta arvot, joista hän sitkeästi puhuu, ovat kutsuvia. Haastattelussa Coelho sanoo, että ainoa säilyttämisen arvoinen arvo on lopulta rohkeus. Koska olemme menettäneet sen, olemme joustamattomia emmekä uskalla mitään. Accran kirjoitukset puolustaa rinnakkain elämistä ilman arvojen tyrkyttämistä.

Teksti Marja Kuparinen

KIRJA Ensimmäisellä ristiretkellä (1095–1099) kristityt lähtivät paavi Urbanus II:n yllyttäminä Pyhälle maalle vapauttamaan Jeesuksen hautaa. Hanke onnistui, ja Jerusalem siirtyi kristittyjen hallintaan. Virolainen historioitsija ja diplomaatti Tiit Aleksejev keräsi kymmenen vuoden ajan materiaalia ristiretkeläisten vaiheista. Vuonna 2010 hän sai Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon kirjastaan Pyhiinvaellus. Se ei ole ihme, sillä romaani on taitava kooste ristiretkeläisarmeijan vastoinkäymisistä liki mahdottomissa oloissa keskellä vihollisten hyökkäyksiä, nälkää ja uupumusta. Mutta ei vain sitä, sillä Pyhiinvaellus on myös matka tarinan kertojan mielessä. Tilaa on myös mystisille näyille ja palvovalle rakkaudelle. Tarinan kertoja nuori ranskalainen Dieter on kirjan alkaessa vielä kokematon poika, mutta kasvaa koettelemuksissa ja oppii vaiteliaaksi. Löyhäsuille käy helposti huonosti, sillä pettureita on kaikkialla. Koko ristiretki tuntuu uskomattomalta hankkeelta: lähteä nyt jalan tai ratsain kohti Balkania ja Turkin vuoria ja luottaa, että hengen pitimiksi matkan varrelta löytyy apua tai ryöstettävää. Retken osapuolien intressit osoittautuvat vähintäänkin sekaviksi. Paavi toivoo kristittyjen yhtenäisyyttä, Bysantin keisari valtansa laajentamista itään. Myös eri kansallisuuksista koostuva armeija on hajanainen. Uskonnolliset asenteet ovat paljon kertovia: ”Miksi pakanat eivät halunneet käyttäytyä kuin normaalit ihmiset? Miksi he eivät halunneet saada osaansa meidän Herramme virkistävästä viinistä, todellisesta armosta? Miten ihmeessä he eivät käsittäneet, että lunastuksen ulkopuolella maailma on autio ja tyhjä, ja että ihminen joka ei usko, kohtaa tuon autiuden joka askeleellaan, pimeässä ja valossa.” Kun muunuskoiset nähdään pimeyden lyöminä, heitä vastaan taisteleminen on tietysti helpompaa. Tarinan Dieter näkee ristiretkeläiset erilaisina kuin kirkonmiehet, erakot ja muut maailmasta luopuneet: ”Me emme paenneet maailmaa. Vaan kuljimme suoraan sen läpi.” Kirjan ensimmäisessä osassa ristiretkeläiset pääsevät Antiokian porteille. Kaupunki antautui 2.6.1098. KIRJA Paulo Coelhon Accran kirjoitukset jatkaa ajallisesti siitä,

”

Miksi pakanat eivät halunneet käyttäytyä kuin normaalit ihmiset?” Pyhiinvaellus

mihin Pyhiinvaelluksen retkeläiset toivovat pian pääsevänsä, sillä Coelho sijoittaa tarinansa viimeiseen iltaan Jerusalemissa ennen ristiretkeläisten tuloa. Kaupungin asukkaat kokoontuvat torille kuulemaan vanhan Koptin viisasta puhetta. He ovat aikaisemmin tottuneet elämään yhdessä, mutta nyt vanha maailma arvoineen on katoamassa.

KIRJA Grigori Rasputin oli Venäjän viimeisen tsaarin perheessä suuri vaikuttaja: oppimaton talonpoika, uskonnollinen opettaja, jonka apua pyysi jopa tsaaritar tavallisesta kansasta puhumattakaan. Kaikkien luonnolle moinen neuvonantaja ei sopinut; Rasputin murhattiin joulukuussa 1916. Juha-Pekka Koskisen romaanissa Ystäväni Rasputin katsellaan Rasputinia orvon Vasili-pojan silmin. Rasputin poimii hänet matkaansa pyhiinvaellukselle ja pitää pojasta huolta, ja paljastaa vähitellen pojalle elämänsä salaisuuksia. Vasilin kasvaessa alkaa myös erikoislaatuinen opetus niin synnistä, nöyryydestä kuin armostakin. Koskinen tekee taitavasti Rasputinin hahmon, jonka vaikutusvaltaan pystyy uskomaan. Rasputinin lievästi sanoen erikoiset metodit syntisen lihan karaisemiseksi tuntuvat nekin mahdollisilta. Kyllä tällaiseen palavasilmäiseen mieheen turvautuvia aina löytyy. Kirjan kieli on slaavilaisen rehevää lukuisine hellittelyineen, päähenkilöt ovat eläviä ja kirjan kuvaama aikakausi mitä kiinnostavin. Lukuilohan siitä syntyy.

Yli kolmekymmentä vuotta Steve McCurry on kolunnut maapalloa ristiin rastiin, erityisesti Aasiassa. Teksti Satu Itkonen Kuva Steve McCurry

ksi ja sama valokuva ihmisestä voi yhtaikaa toimia kahdella tavalla. Yhtäältä se voi korostaa kulttuurien eroja ja ihmisten erityisyyttä ja toisaalta toimia siltana kuvan katsojan ja kuvassa esiintyvän henkilön välillä, ajan ja paikan suuristakin eroista huolimatta. Ihmisyyden eleettömässä esilletuomisessa on mielestäni iso osa yhdysvaltalaisen valokuvaaja Steve McCurryn (s. 1950) valokuvien tenhoa. Yli kolmekymmentä vuotta McCurry on kolunnut maapalloa ristiin rastiin, erityisen aktiivisesti Aasiassa. Hän on kuvannut konﬂiktialueilla kuten Persianlahdella reportaaseja suurimmille kuvatoimistoille ja mediayhtiöille sekä kohdannut inhimillistä kärsimystä myös kotimaassaan kaksoistornien tuhoa ikuistaessaan. Mutta ehkä sitäkin enemmän McCurry on kuvannut elämän arvokkaaksi tekeviä asioita: toivoa, sinnikkyyttä, onnea ja välittämistä. Ihminen on hänen kuviensa keskeinen aihe. Hänen läpimurtonsa valokuvaajana tapahtui 1979, kun hän pääsi salaa kuvaamaan Afganistanin konﬂiktitilanteeseen. Nykyään McCurry on moneen kertaan palkittu valokuvaaja ja

Tarin yhä täydessä työn touhussa. Viime kesänä hän kuvasi suomensukuisten vepsäläisten elämää autioituvissa kylissä Venäjällä. Nämä kuvat ovat nyt ensi kertaa näyttelyssä. Nyt Helsinkiin rakennettu näyttely painottaa Steve McCurryn tuotannon seesteisempää puolta. Useat kuvista ovat häkellyttävän kauniita sommitelmallisesti sekä väreiltään. Niitä taus-

Tiit Aleksejev: Pyhiinvaellus. Suomentanut Hannu Oittinen. Sammakko 2013. 22,20 e. Paulo Coelho: Accran kirjoitukset. Suomentanut Sanna Pernu. Bazar 2013. 21,10 e. Juha-Pekka Koskinen: Ystäväni Rasputin. WSOY 2013. 355 s., 22,40 e.

Tiukka mesenaatti. Sara Hildén kustansi miehensä Erik Enrothin elämisen, mutta piti tarkasti kaikki kaikki maalaukset.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Matalassa vedessä. Weligamassa, Sri Lankan etelärannikolla, kalastajat työskentelevät perinteisellä tavalla, joka ei häiritse kaloja. Kuva vuodelta 1995.

ankertojan matkassa toitetaan kuitenkin harmittavan vähän – katsojalle kerrotaan lyhyesti vain kuvausaika ja -paikka ja kuvan aihe. Kun jokainen yksittäinen kuva on jo itsessään tarina, jää vain kuviteltavaksi, miten paljon kiehtovia tilanteita joka ainoan kuvan ottamiseen on liittynyt. Kymmenistä tuhansista mahdollisista kuvista näemme reilut sata otosta ihmiselämää yli kahdestakymmenestä kiinnostavasta kohdemaasta tai -paikasta.

Kuvat on ryhmitelty teemoittain: arki, työ, henkilökuvat ja uskonto. Monsuunisateiden aiheuttamien tulvien keskellä kahlaavasta räätälistä katse hyppää uskomatonta vartalon- ja mielenhallintaa vaativiin munkkien harjoituksiin, vepsäläismummon arjesta intialaisen gurun kasvoihin. Kuvaaja käyttää valtaa jo kuvatessaan, ja media valitsee kuhunkin yhteyteen tulevat mediakuvat

laajasta tarjonnasta. Nuo julkaistut kuvat muovaamat mielikuvaamme maailmasta: mitä ei näe, sitä on vaikeampi edes kuvitella. Valokuvilla voi pönkittää ennakkoluuloja tai antaa mahdollisuus suvaitsevaisuudelle. McCurry ei halua kuitenkaan mystiﬁoida valokuvaajan työtä. Hän pitää hyvänä valokuvana sellaista, jota ei voi unohtaa ja joka porautuu katsojan mieleen. Hänen mukaansa valokuvat kan-

tavat muistoja ja pitävät kiinni ohimenevistä hetkistä. McCurry on harmissaan maapallomme kulttuurisen monimuotoisuuden ja omaleimaisuuden häviämisestä. Ihmisten vaatetus, ympäristöt ja tavat samankaltaistuvat kovaa vauhtia kaukaisimmissakin maailmankolkissa. Puhuttelevista kuvista päätellen Steve McCurry saa ihmiset rentoutumaan ja olemaan eleet-

tömästi omana itsenään kameran ääressä, vaikka hänellä ei olisi kuvattavien kanssa yhteistä kieltäkään. Inhimillisesti samanarvoisiksi nousevat niin itsetietoiset lasten katseet, tutkimattomat vanhat miehet tai burkhan takana olevat afgaaninaiset. Kun ihminen katsoo suojaamattomana, rehellisenä kameraan, tuntuu ainakin minusta katsojana kuin olisin saanut lahjan – luvan todella katsoa toista ihmistä. Vieraita kulttuureita kuvaavat tilanteet tai uskonnonharjoittajien seremoniat jäävät ilman taustatietoja koristeellisiksi välähdyksiksi. Niistä voi toki nauttia myös sellaisenaan. Seepra ei pääse raidoistaan, sanotaan. McCurryn kuulusin valokuva on National Geographic -lehdessä 1985 julkaistu kuva 12-vuotiaasta, pakolaisleirillä kuvatusta vihreäsilmäisestä afgaanitytöstä Sharbat Gulasta. Näyttelyssä tuon kuvan parina on 17 vuotta myöhemmin otettu kuva samasta henkilöstä. Naisen jäljittämisestä tähän toiseen kuvaan kertova jännittävä tv-dokumentti on nähty Suomessakin, ja se pyörii näyttelyn yhteydessä tauotta. Steve McCurryn valokuvia Helsingin Taidehallissa, Nervanderinkatu 3. Avoinna 4.8 saakka ti, to ja pe 11–18, ke 11–20, la ja su 11–17. Liput 10 / 7 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Steve McCurryn kuvia voi selailla teemoittain hänen verkkosivuillaan www.stevemccurry.com/galleries.

Raudanluja tahto vei menestykseen ELOKUVA Kuka olisi arvannut, että köyhän lempääläläisen torpparin perheeseen syntyy tytär, josta kehkeytyy – ilman suurta koulutusta – merkittävä modernin taiteen rahoittaja ja hankkija sekä viisi vaatetusliikettä omistanut taitava ja kova liikenainen? Pia Andellin käsikirjoittama ja ohjaama Mesenaatti-dokumentti on kiehtova kokonaisuus Sara Hildénin (1905–1993) poikkeuksellisesta elämänkaaresta, salaperäisestä ja kiinnostavasta ihmisestä. Se ei selitä puhki Hildénin toiminnan perimmäisiä syitä eikä hänen yksityisten pettymysten syvyyttä, mikä on hyvä. Aineksia ﬁk-

tiiviseen elokuvaan tarinassa olisi paljon; Andell pysyy faktoissa ja Hildénin tunteneiden ihmisten arvioissa. Vanha Tampere hengittää kauniisti mukana. Elokuva alkaa oikeudenkäynnistä, jossa Sara Hildén päättää purkaa kirjeessään hovioikeudelle avioliittonsa koko kuvan. Riidan aiheena olivat hänen entisen puolisonsa taidemaalari Erik Enrothin (1917–1975) maalaukset, jotka olivat erossa jääneet vaimolle. Tämä ei sallinut miehensä nähdä niitä enää, vielä vähemmän lainata niitä näyttelyyn. Oikeudenkäynti oli Suomessa ensimmäinen, jossa pohdittiin

laajasti tekijänoikeuksia. Sen pohjalle luotiin nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö. Sara Hildén maksoi hurmaavan Enrothin ja hänen aviottoman lapsensa elatuksen, välineet maalaukseen, matkat ulkomaille, hankki hänelle ateljeet ja autot, mutta piti vastineeksi kaikki maalaukset. Niiden taakse taiteilija omakätisesti kirjoitti omistajan nimen. Salamyyntiä ei sallittu. Avioliittoon sisältyi myös farssimaisia piirteitä, joita elokuva ei peittele: Enroth joi, kun sille päälle sattui, ja paljon. Väliin vaimo lukitsi hänet kotiin tai vei vaatteet, jotta mies keskittyisi maalaami-

seen. Silloin riitti niitäkin ystäviä, jotka kiirehtivät juottamaan miestä pillillä postiluukun kautta. Enrothin taide liitti parin yhteen, mutta eron jälkeen Sara Hildénistä tuli muunkin modernin taiteen kerääjä. Koska vaatetusliikkeet tuottivat hyvin, saattoi Hildén sijoittaa sitä asiantuntijoiden suositusten perusteella uusiin hankintoihin: Henry Moorea, Picassoa, Legériä, Giacomettia, Francis Baconia. – Silloin oli vielä mahdollista tamperelaisen liikenaisen, muotiliikkeiden omistajan omaisuudella, ostaa sellaisia teoksia. Se ei enää tänä päivänä ole mahdollis-

ta, sanoo Riitta Valorinta, Sara Hildénin taidemuseon johtaja. Yhden Enrothin jälkeen Sara Hildén huolsi noin viittätoista nuorta taiteilijaa. ”Saran pojat” saattoivat aina tiukassa paikassa luottaa lainan mahdollisuuteen. Kun Sara Hildénin taidemuseo kohosi Särkänniemen kupeeseen, menetti Ateneum Sara Hildénin sinne ”ainaistalletuksena” sijoittamat taideteokset. Kiinnostava elokuva naisen rakkaudesta sekä mieheen että taiteeseen. Marja Kuparinen Mesenaatti, ohjaus Pia Andell. Elokuvateattereissa 14.6.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

– Riittämättömyyden tunne on tämän päivän polttavin hengellinen kysymys, hengellisenä ohjaajana vuosien ajan toiminut Raili Heikinheimo sanoo. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Mauri Rautkari / Plainpicture / Kuvaario

erra, minua revitään joka suuntaan. Pitäisi olla kunnon kansalainen, työntekijä, isä, puoliso, ystävä, kansalainen. Jokainen odottaa minulta jotain: panostani, neuvoani, aikaani. He imevät minut kuiviin. Herra, nyt tahtoisin vain olla sinun levossasi. Suunnilleen tuolta kenties kuulostaa jokin niistä huokauksista, jotka nousevat juuri nyt Helsingin taivaalle. Harva jakaa henkilökohtaisia rukouksiaan edes parhaiden ystävien kanssa. Siksi tuntuu vaikealta uskoa, että yli puolet suomalaisista rukoilee vähintään kerran vuodessa. Runsas viidennes kertoo rukoilevansa päivittäin. Jos he käyttävät työmatkojaan rukoilemiseen, ruuhkaisessa paikallisjunassa on aika monta rukoilijaa. Rukouksen rinnalla elää myös muita hiljentymisen muotoja. Noin 14 prosenttia suomalaisista meditoi vähintään kerran vuodessa ja muutama prosentti joko päivittäin tai viikoittain. Joogaa, taijia tai muita henkisen kasvun menetelmiä harrastetaan suunnilleen yhtä ahkerasti kuin meditointia. Espoon Olarissa asuva Raili Heikinheimo on toiminut hengellisenä ohjaajana 15 vuoden ajan. Hänen ohjattavanaan on ollut sekä kirkon työntekijöitä että tavallisia seurakuntalaisia. Heikinheimo ohjaa myös retriittejä, ja ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli pitkään pappina Espoonlahden seurakunnassa. Lukuisissa hengellisissä keskusteluissa Heikinheimolle on muodostunut käsitys siitä, minkälaisia hengellisiä kysymyksiä tämän päivän suomalaiset pohtivat. – Tämän ajan kipeä kysymys liittyy jaksamiseen, Heikinheimo sanoo epäröimättä. – Monissa käymissäni keskusteluissa teemaksi on noussut tunne omasta riittämättömyydestä sekä elämän puurtaminen, suorittaminen ja ilon hukkaaminen. Tämä tuntuu olevan nyt perustunnelma koko Pohjois- ja KeskiEuroopassa. Heikinheimon mukaan suomalaisille on tyypillistä asettaa itselleen vaatimuksia myös rukouselämässä ja ahdistua, kun rukous uupuu niiden alla. Ihminen kaipaa hiljaisuutta tai rukousta, mutta syyllistyy, kun ei onnistukaan järjestämään itselleen aikaa. Rukouksen hiljaiseen kutsuun sisältyy aavistus siitä, että kysymys ei ole lisäsuorituksesta muutenkin ylikuormittuneessa elämässä. Rukous on jotakin muuta, mutta tuosta ”muusta” on vaikea saada otetta. Mitä rukous on? Mitä pitää tehdä, jos rukoileminen epäonnistuu?

Jumala, riitän Raili Heikinheimo nostaa esiin kaksi asiaa, jotka ovat tulleet hänen omassa rukouksessaan tärkeiksi. Ensimmäinen niistä on tietoisuus. – Rukous ei riipu tietynlaisista sanoista tai muodoista, vaan kyse on siitä, että ihminen tiedostaa olevansa rakastettuna ja luotuna ihmisenä Jumalan edessä, Heikinheimo sanoo. Toiseksi, rukous on vastavuoroista yhteyttä Jumalaan. Rukoileva yrittää kuunnella, eikä vain puhua Jumalalle. – Itse yritän kuunnella Raamatun sanan kautta. En odota ilmestystä, joka olisi tarkoitettu vain ja ainoastaan minulle. Heikinheimon rukoukseen on liittynyt nuoresta lähtien kirjoja, jotka ovat tarjonneet viisaamman ja kokeneemman rukoilijan ohjausta. Ensimmäinen tällainen oli John Baillien kirja Rukoile kiittäen. Heikinheimo sai kirjan rippilahjaksi, ja sen itsetutkisteluun ohjaavat rukoukset olivat pitkään hänen päivittäisenä seuranaan. – Tuo kirja oli minulle arvaamattoman tärkeä, mutta nyt se ei vedä enää puoleensa samalla tavalla, hän sanoo. 1980-luvun alussa Raili Heikinheimo teki löydön, joka vaikutti hänen koko elämäänsä. Hän osallistui ekumeenisen neuvoston naisjaoston järjestämään Marianpäivän ret-

”

Rukous on yksinkertaisimmillaan tietoisuutta siitä, että olen nyt Jumalan edessä.”

riittiin katolisen hiippakunnan toimintakeskuksessa Stella Mariksessa Hiidenveden rannalla. Retriitissä ei etsitty sanoja, vaan läsnäoloa Jumalan edessä. Jo ensikosketus hiljaisuuden liikkeeseen toi rukoukseen uudenlaista avaruutta ja vapautta. – Tiesin teoriassa, että Jumala on kaikkitietävä, mutta en ollut tehnyt tiedostani käytännön johtopäätöksiä. Siihen saakka olin yrittänyt selittää Jumalalle rukouksessa omia ja toisten asioita. Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Inga-Brita Castrén piti retriitissä virikepuheen Mariasta, joka vastasi Jeesuksen syntymästä kertoneelle enkelille ”tapahtukoon minulle sanasi mukaan”. Castrén lisäsi, että Jumalan tahto ihmistä kohtaan on aina hyvä. Heikinheimo mietti sanoja intensiivisesti 20 minuutin ajan.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Vapaaksi suorituksesta. Suomalaisille on tyypillistä asettaa itselleen vaatimuksia myös rukouselämässä ja ahdistua, kun rukous uupuu niiden alla. Suorituksen sijaan pitäisi muistaa, että ihminen on Luojansa edessä aina rakastettu. Levollisuus antaa tilaa myös kuuntelemiselle.

Vuorovaikutus Raamatun ja oman elämäntilanteen välillä oli yllättävä ja häkellyttävä kokemus. – Hämmästyin suunnattomasti sitä, miten lähelle oman elämäni kysymyksiä mietiskely vei. Olipa raamatunkohta melkein mikä tahansa, se kosketti jotakin hyvin ajankohtaista asiaa. Mikään inhimillinen ei ole tälle rukoustavalle vierasta. Hiljaisen ja kuuntelevan rukoustavan löytäminen johti vähitellen elämänmuutokseen. Heikinheimo päätti siirtyä osa-aikatyöhön, koska koki, että kokopäivätyö ei jättänyt riittävästi tilaa papin tehtävien vaatimalle valmistautumiselle ja latautumiselle. Puolipäiväisen papin työn rinnalle tuli retriittien ohjaamisen lisäksi hengellisen ohjaajan ja työnohjaajan tehtäviä. – Koin papin tehtävät läheisiksi, mutta minulle ei sovi elämä, jossa pitää koko ajan rientää paikasta toiseen. Nykyisen työelämän kauhea ongelma on se, että elämä tulee liian tiiviiksi. Ilmavuus häviää, Heikinheimo sanoo.

”

kö minä? Aikaisemmin hän oli kamppaillut voidakseen sanoa Jumalalle ”sinun tahtosi eikä minun”. Sanoihin liittyi tunne, että omassa tahdossa on automaattisesti jotakin väärää. Hiljaisuudessa erilliset tahdot alkoivatkin lähestyä toisiaan. – Se oli todella vapauttavaa. Näinkin yksinkertainen asia merkitsee jotakin vasta silloin, kun se tulee elämyksellisesti todeksi. Kolmas retriitin antama opetus oli vieläkin käytännöllisempi. Heikinheimo oli jo pitkään kaivannut hiljaista rukousta, mutta perheenäidille koko viikonlopun kestävä retriitti tuntui mahdottomalta ajatukselta. – Kun palasin kotiin, perheeni oli hädin tuskin huomannut, että olin poissa, Heikinheimo sanoo. Seuraavaan tärkeään löytöön johti Versaillesista saatu kirje. Heikinheimo oli kouluttautunut hiljaisuuden retriittien ohjaajaksi ja ohjasi jo niitä säännöllisesti, kun Reuillyn protestanttisen sisaryhteisön sisar Helvi Pulla kutsui hänet kahdeksan päivää kestävään ignatiaaniseen retriittiin. – Hyvin Helvi minut tunsi. Se oli todella minua varten, Heikinheimo sanoo. Ignatiaanisessa retriitissä ohjaaja valitsee osallistujalle raamatuntekstit päivän kutakin neljää yksin vietettävää

rukoushetkeä eli meditaatiota varten. Tekstin äärellä mietiskellään ja rukoillaan noin 40 minuutin ajan, ja sen jälkeen rukoilija kirjoittaa muistiin, mitä rukoushetkessä on tapahtunut. Hän tapaa ohjaajansa päivittäin ja jakaa omaa matkaansa tämän kanssa niin paljon kuin itse haluaa. Raamattumeditaatiossa hiljaisuus ei ole persoonatonta. Ignatiaaninen rukoilija pyrkii menemään mielessään tekstin tapahtumapaikalle ja eläytymään siihen ”kaikilla aisteillaan”. Toisin kuin esimerkiksi bibliodraamassa, hän menee tekstiin omana itsenään, eikä samastu Raamatun henkilöihin. Uusi näkökulma Raamattuun haastoi Raili Heikinheimon saaman teologisen koulutuksen. Hänelle oli 1960-luvulla opetettu, että teologin tulisi pyrkiä myös saarnoissaan objektiivisuuteen, ja oman kokemuksen peilaamista tekstiin tulisi välttää. Ignatiaaninen meditaatio ei kuitenkaan vaadi luopumaan raamatuntutkimuksen antamasta tiedosta, eikä Uuden testamentin eksegetiikkaa pääaineena lukenut Heikinheimo olisi sellaiseen suostunutkaan. – Tässä ei kysytä, onko Raamatun teksti kirjaimellisesti tai historiallisesti totta, vaan mitä Jumala puhuu minulle sen kautta.

Asia merkitsee jotakin vasta silloin, kun se tulee elämyksellisesti todeksi.”

Siinä se taas on: riittämättömyyden kokemus. Yhä kasvavat työelämän vaatimukset pieksävät ihmistä sääliä tuntematta. Siitä kokemuksesta kurottaa taivaalle myös hiljainen rukous. Minkälaisia neuvoja hengellinen ohjaaja antaa rukoilijalle, jonka jaksaminen on katkolla? – Se ihmeellinen asia tässä on, että minun ei oikeastaan tarvitse antaa ohjeita. Kun ihminen malttaa pysähtyä Raamatun sanan äärelle, se alkaa puhutella ja vapauttaa häntä. Aloite on Jumalalla ja ihminen vastaa siihen, mitä kuulee hänen puhuvan, Heikinheimo sanoo. Heikinheimo palaa siihen, mitä rukous kaikkein yksinkertaisimmillaan ja paljaimmillaan on: tietoisuutta siitä, että ”nyt olen tässä Jumalan edessä”. Siihen riittää pieni, ohikiitävä hetki. Pysähtyminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Hiljaisuuden retriitti on yksi tapa, mutta myös tavallisesta päivästä voi yrittää löytää rauhallisen, hiljaisuuteen sopivan hetken. Sellaisen voi tarjota esimerkiksi aamu, ilta tai kävelylenkki ulkona. – Sellaiseen hetkeen voisi sopia jokin lyhyt rukoushuokaus, Heikinheimo ehdottaa. Kristikunnan yhteisiä rukoushuokauksia ovat esimerkiksi Jeesuksen nimi ja huokaus ”Herra armahda”. Niitä voi toistaa mantran tavoin ääneen tai mielessään. Hengityksen rytmissä voi rukoilla myös ns. Jeesuksen sydämen rukousta: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika – armahda minua syntistä.” ”Kun tällaista lyhyttä rukousta toistaa toistamasta päästyään, se tekee vähitellen tilaa itsessä. Mieleen nousee omia asioita, ja niille alkaa tapahtua jotakin”, Heikinheimo sanoo. ”Herra, sinä tiedät mikä minulle on parasta. Käyköön niin tai näin, kunhan tahtosi tapahtuu. Anna mitä tahdot, niin paljon kuin tahdot ja silloin kun tahdot.” Alkurukous kirjasta Taivas varjele. Joka äijän rukouskirja. LK-kirjat 2012. Loppurukous Tuomas Kempiläinen (suom. Anna-Maija Raittila) kirjasta Rukousten kirja. Arkeen ja juhlaan (toim. Pirjo Kantala, Pekka Y. Hiltunen, Jaana Räntilä, Olli Valtonen.) Kirjapaja 2012.

Seurakunnissa tapahtuu 13.6.— 19.6.

Haaga

Herttoniemenrannan kappeli

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 To 13.6. klo 14 Laulun siivin, kahvitarjoilu klo 13.30 alkaen

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Vastaanotot sopimuksen mukaan. Varaa aika to klo 10–12 virastosta.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220. To 13.6. klo 13 Torstaikerho. Miika Kolari Su 16.6. klo 12 Messu. Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen Ke 19.6. klo 18.30 Kesävirsiä ja sellomusiikkia. Yhteislaulua. Olli Mönttinen, piano ja Ilmo Saaristo, sello.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 12.6. klo 18.30 Kuorokonsertti. Nordsjö sångkör, joht. John Emanuelsson. Vapaa pääsy. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. To 13.6. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho kirkon pihalla (säävaraus). Su 16.6. klo 10 Messu. Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen Ti 18.6. klo 12 Kesäkahvila. Mari Järvinen Ke 19.6. klo 20 Iltamessu Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen Vielä vapaita paikkoja! Retki Malmgårdin aateliskartanoon Pernajaan. La 10.8. klo 9.30–15.00 Hinta 57 e sis. edestakaiset matkat Huopalahden kirkolta, opastetun kartano- ja panimokierroksen, lounaan sekä lasillisen kartanon oman panimon olutta tai siideriä. Ilm. virastoon 26.7. mennessä. Tiedustelut: Mari Järvinen p. 2340 3213, mari.h.jarvinen@evl.fi.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta p 09 2340 3341, Myllypuro to klo 10–11 puhelimitse p 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni 09 2340 3381

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

Ke 12.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, hartaus, yhteislaulua, kahvitarjoilu, Tikkanen Su 16.6. klo 10 Konfirmaatiomessu, Sammatti 1, Keinänen, Jerkku, Nuojua, Simoila, Lankinen. Klo 14 Konfirmaatiomessu, Valkeala 1, Olkkola, Jerkku, Mäki-Arvela, Simoila, Lankinen

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 Su 16.6. klo 10 Messu, Vuorela, Tikkanen, Koivistoinen, kahvihetki

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 Su 16.6. klo 12 Messu, Vuorela, Tikkanen, Koivistoinen, kahvihetki Ke 19.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, hartaus, kahvitarjoilu, Simoila Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333.

Muuta Juhannusretki Sammatin leirikeskukseen pe 21.6. Ohjelmassa musiikkia, yhteislaulua, juhannuskokko, keittoruoka ja kahvi. Retken hinta 20 e, sis. kuljetuksen ja ateriat. Bussikuljetus Kulosaari, Kyösti Kalliontie 1 klo 15, Herttoniemenrannan kappeli klo 15.10 ja Herttoniemen kirkko klo 15.15. Sekä Myllypuron kirkko klo 15. Ilmoittautuminen virastoon pe 14.6. mennessä.

Kallio

Su 16.6. klo 16 Kansanlaulukirkko. Sariola, Laajasalo, Oksanen, Rannak. Lukija Pertti Mantere. Ma 17.6. klo 11–13 Kesäpäiväkansan jutteluaula. Ala-aulassa. Tule tapaa muita ja vaihtamaan kuulumisia. Ti 18.6. klo 12–15 Skräppäystä. Tule tekemään leikekirjaa, kortteja, yms. mukavassa seurassa. Klo 15–17 Kesäkahvila. Kirkon edessä, sateella sisällä. Tule kahvittelemaan ja tapaamaan työntekijöitä!

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Su 16.6. klo 11 Vironkielinen messu. Raamat, Rannak. Klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9.

Kurssit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta. Elämäni värit kursseilla etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Käytämme nestemäisiä akvarellivärejä, taiteellisia taitoja ei tarvita. Päiväkurssi ti, ke, to 2.–4.7. klo 12–17 h. 89 e.

Muuta toimintaa ■ Virasto: Neljäs linSeura– Kallion seurakunta järjestää ja 18, avoinna ma, ti, Siionin virsi -seuramatto, pe klo 9–14, ke kunnat kan Enonkoskelle Veliklo 12–17, p. 09 verkossa: www. Matti Hynnisen Rovasti2340 3600, kallio.srk@evl.fi. helsinginseura- laan 26.–28.6. H. alk. 185 e, majoituksesta riippuen. Päivystävä pappi kunnat.fi Tied. ja ilm. p. 2340 3611 tai viraston aukiolokallio.srk@evl.fi. Ilm. viim. aikoina, p. 09 2340 20.6. 3602. Diakonian ajanIlmoittautuminen syksyn musiikkivaraus ti, to klo 9–10, ke leikkikouluun on alkanut. Ryhmät koklo 13–14, p. 2340 3618. Tapaakoontuvat maanantaisin Lintulahdesmiset ajanvarauksella ti, to klo 10– sa, Käenkuja 3 A a, katutaso. Lisätied. ja 12, ke klo 14–16. ilm. tytti.friberg@evl.fi tai 050 380 Kallion kirkko 3252. Klo 9.10–9.55 3–5-vuotiaat (ilman ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. vanhempia), klo 10.00–10.45 sisarusAvoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo ryhmä, klo 10.45–11.30 2011–2012 synty10–18. neet, klo 11.30–12.15 2013 syntyneet, klo To 13.6. klo 12 Urkukonsertti. Dag-Ul12.15–13.00 2013 syntyneet. rik Almqvist. Klo 18 Keskiaikainen hilDiakonialeiri eläkeikäisille yhdessä jainen rukouslaulumessu. Lindfors, Paavalin srk:n kanssa 12.–16.8. SiuntiosHurmerinta. Anima mea, joht. Hilkka– sa Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule Liisa Vuori. Pappi tavattavissa henkilönauttimaan värikkäästä luonnosta ja kohtaista keskustelua ja rippiä varten iloisesta yhdessäolosta Siuntion luonklo 17 alk. nonkauniissa maisemissa. H. 120 e. Ilm. Su 16.6. klo 10 Messu. Partti, Hurmerin28.6. mennessä, p. 2340 3600. Tied. ta, Laajasalo, Oksanen. Avust. Markku diakonissa Riitta Riihelä, p. 2340 3638. Sarkki. Ma 17.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Pilvi Listo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kannelmäki

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna kesällä ma–pe klo 10–14.

Taivaan tähden

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke 19.6. klo 10–12, p. 2340 3842. Ke 12.6. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Härkönen. La 15.6. klo 11 Päivärippikoulun konfirmaatio. Koskinen, Härkönen. Su 16.6. klo 10 Messu. Raitavuo, Härkönen. Ei kirkkokahveja. Klo 13 Pöyhölän rippikoulun konfirmaatio. Pirilä, Härkönen. Ke 19.6. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä.

Muuta Perheiden kesäilta to 13.6. klo 18 Maununnevan seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, hiljentymistä, makkaranpaistoa. Tervetuloa kaikenikäiset! Rintamäki, Visa.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 12.6. klo 19 Viikkomessu, Marko Heusala, Marjukka Andersson. To 13.6. klo 18–21 Nuorten kesäkahvila, Kirkkokahvilassa. Joinakin kertoina saatetaan käydä jossain muuallakin. Su 16.6. klo 11 Konfirmaatiomessu, Annette Markkunen, Varpu Koivunen, Marjukka Andersson ja popbändi, Annukka Sorjonen, Arto Saario, Anna Paajanen, Marjut Kattelus. Ma 17.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila, aloitetaan kirkossa, pianisti Janne Oksanen ja kantt. Marjukka Andersson. Kahvit Kirkkokahvilassa. Mukana diakoni Taina Viherkari ja Aaria Family: talousja oikeustietoa ikääntyville. Ke 19.6. klo 13–14 Kimppakävely, lähtö yhdessä diakonin kanssa kirkolta, ison kiven juurelta. Sateella ei kävellä. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, parannusta saarnaa pastori Erkki O Auranen, ehtoollisen toimittaa Juha Rintamäki ja musiikista vastaa Aino Valojärvi. Illan aikana mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen.

Muuta Kirkkokahvila on auki 20.6. asti ma– pe klo 10–18, lounas klo 12–14. Kesällä 24.6.–31.7. auki ma ja ke klo 10–18, lounasta tarjolla 19.8. alkaen. Quo vadis, Petteri Kerkon taidenäyttely 20.6. asti Kirkkokahvilan aulassa. Kesäleiri 8–13-vuotiaille 25.–28.6. Hangossa Bengtsårin leirisaaressa. Toi-

mintapainotteisella telttaleirillä on paljon tekemistä, yhdessäoloa, hiljentymistä ja elämyksiä. Mukaan odotetaan yli sataa nuorta. Leirin hinta 40 e. Lisät. ja ilmoitt. Teijo Junnola p. 09 2340 4305.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Konfirmaatiomessu (Rautavaara 1) su 16.6. klo 10. Konfirmaatiomessu (Talon päivärippikoulu) su 16.6. klo 14. Kesäseurat ke 19.6. klo 18, Anita Olli, Timo Olli. Iltamusiikki ke 19.6. klo 19, Merja Wirkkala, laulu, Tuomas Heikkilä, urut, Terhi Aho, sello. Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 13.6. klo 19, Sofia Tuomenvirta, Tuomas Heikkilä.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Viikkomessu su 16.6. klo 18, Sofia Tuomenvirta, Elina Tofferi. Grilli-ilta to 13.6. klo 18, Elise Hartonen, Terhi Aho. Makkaran grillausta, laulua, kahvitarjoilu ja iltahartaus.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 2340 4427 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Konfirmaatiomessu (Porkkala 1) su 16.6. klo 10

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Kesäpiiri ke 19.6. klo 13, Sari Hakuri, Timo Olli.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 16.6. klo 10, Sofia Tuomenvirta, Tuomas Heikkilä.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Iltamessu su 16.6. klo 18, Seija Knuuti-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. PLAINPICTURE/KUVAARIO

Ei pelkoa Lupiini tuoksui makealta maljakossa pöydällä. Avoimista ikkunoista kuului moottoritien tasainen humina. Sisällä oli hämärää, mutta ulkona ei. Millaista on rakastaa koko sydämen täydeltä, pelotta. Hän ajatteli rakasta perhettään, työtä jonka tekemisestä hän nautti ja ihmisiä elämässään hän ajatteli. Ei pelko ole säikähtämistä, jonka äkillinen uhka aiheuttaa. Se on näivettävää, kuristavaa ja se vie ilon kaikesta tärkeästä. Se on tunne, että kulman takana odottaa maailmanloppu. Jos ei juoksujalkaa kiirehdi ottamassa putoavia taivaanpalasia kiinni, se tulee ja se on hänen hitauttaan. Koskaan en ole ollut niin kaukana Jumalasta kuin pelätessäni, nainen mietti. En silloin, kun Jumala on kuljettanut aivan toisiin suuntiin kuin toivoin. En silloin, kun en voinut uskoa koko Jumalaan. Silloin oli kaipaus ja kaipauksen myötä silta. Silloin raja toisen maailman ja sydämen välillä oli ohut.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Aamulla, työmatkalla, nainen katsoi radanvarren koiranputkipeltoja, salaisia sireenisopukoita ja lupiinin sineä. Olen eksynyt pelkooni, hän ajatteli. En osaa rakastaa pystypäin seisovia lupiineja koska niiden aika on kohta ohi. En pysty pysähtymään lasteni luo, koska on juostava ruokkimaan, nukuttamaan. Rakkaan työni teen kuristava tunne kurkussa. Jos elämässäni ei olisi näitä ihmisiä, jotka sanoin ja teoin kertovat, että minä selviän, pelkäisin enemmän. Nainen käveli työpaikalleen ja aurinko paistoi kivikadut hehkuvan kuumiksi ja ihmiset nauraviksi. Jos muistaisin millä rakkaudella Paimen etsii jokaista eksynyttä lammastaan, ei minun tarvitsisi pelätä ollenkaan. Kaisa Kariranta

Neljäs sunnuntai helluntaista Kadonnut ja jälleen löytynyt Pystypäin. Vaikka pian niiden aika on ohi.

Väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Teksti: Ps. 32: 1–2, 5–8, Jes. 57: 15–19 (20–21), 1. Piet. 5: 5–11, Luuk. 15: 1–10

Kirkko&kaupunki 12. kesĂ¤kuuta 2013 Numero 22

la-Loukonen, Timo Olli. KesĂ¤hartaus Portissa ke 19.6. klo 15, Markus Kopperoinen.

SiltamĂ¤en seurakuntakoti â&#x2013; Jousimiehentie 5, p. 2340 4424

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 09 2340 4484 KesĂ¤hartaus to 13.6. klo 13, Merja Saviniemi.

Tapanilan kirkko â&#x2013; Veljestentie 6, p. 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 09 2340 4483 Viikkomessu ke 19.6. klo 12, Esa JĂ¤rvinen, Elina Tofferi.

Tapulin seurakuntakoti â&#x2013; Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 09 2340 4486 KesĂ¤piiri to 13.6. klo 13, Sofia Tuomenvirta, Tuomas HeikkilĂ¤.

Viikin kirkko â&#x2013; Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 09 2340 4489 Konfirmaatiomessu (Kellokoski 1) su 16.6. klo 10. Grilli-ilta Hoiva Viikin terassilla ke 19.6. klo 18 (Viikin kirkon ja Hoiva Viikin vĂ¤lissĂ¤), Petri Jukanen, Marjasisko Varha. Makkaran grillausta, laulua, yhdessĂ¤oloa ja iltahartaus.

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Diakonia LahjoitusleivĂ¤n jako perjantaisin klo 9 Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481 ja keskiviikoisin klo 11 JakomĂ¤en kirkolla, JakomĂ¤enpolku 7 . Ajanvaraus diakoniatyĂśntekijĂ¤lle kesĂ¤aikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. MikĂ¤li ei ole puhelinta kĂ¤ytettĂ¤vissĂ¤, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Juhannusjuhlat Kellokoskella ja Lohirannassa Malmin seurakunta jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ pe 21.6. kaksi juhannusjuhlaa â&#x20AC;&#x201C; Kellokosken juhlatatalossa ja Lohirannan leirikeskuksessa. Kummankin juhlan hinta on aikuisilta 15 e (sis. bussikuljetuksen ja tarjoilut), alle 15-vuotiaat lapset maksutta. Mukaan voi tulla myĂśs omalla autolla, tarjoilusta veloitetaan 8 e. Ilmoittautuminen juhliin 14.6. mennessĂ¤ Malmin kirkkoherranvirastoon puh. 09 2340 4400 maâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;15. Kellokoskelle lĂ¤htĂś busseilla klo 14 ja paluu noin klo 20.30. Lohirantaan lĂ¤htĂś busseilla klo 16 ja paluu noin klo 23 jĂ¤lkeen. Bussit ottavat juhlavĂ¤en kyytiin vain alla olevien reittien paikoista, ei muilta pysĂ¤keiltĂ¤ matkan varrella. Bussimatkalaisten on hyvĂ¤ varata tasaraha.

Kellokosken juhannusjuhla Ohjelmassa: ruokailu (broilerikiusaus, kakkukahvit, kasvisruokailijoille kasvislaatikko), yhteislaulua, kesĂ¤isiĂ¤ runoja, psalmi-/taidekĂ¤vely, makkaran paistoa, iltahartaus. Bussi 1:n reitti ja aikataulu: klo 14 Viikin kirkko â&#x20AC;&#x201C; 14.05 Pihlajiston srk-koti â&#x20AC;&#x201C; 14.10 PihlajamĂ¤en kirkko (Liusketien puoli) â&#x20AC;&#x201C; 14.25 JakomĂ¤en kirkko â&#x20AC;&#x201C; 14.30 Puistolan kirkko (Alepan pysĂ¤kki) â&#x20AC;&#x201C; 14.35 Tapulinaukio â&#x20AC;&#x201C; Kellokoski, jossa n. klo 15.20 Bussi 2:n reitti ja aikataulu: klo 14 PukinmĂ¤en srk-koti â&#x20AC;&#x201C; 14.05 Malmin kirkko â&#x20AC;&#x201C; 14.15 Tapanilan tori â&#x20AC;&#x201C; 14.25 SiltamĂ¤en ostarin parkki â&#x20AC;&#x201C; Kellokoski, jossa n. klo 15.20. Paluukuljetus lĂ¤htee Kellokoskelta klo 19.30 samoja reittejĂ¤ kĂ¤Ă¤nteisessĂ¤ jĂ¤rjestyksessĂ¤.

Seurakunnissa tapahtuu 13.6.â&#x20AC;&#x201D; 19.6.

Lohirannan juhannusjuhla Ohjelmassa: ruokailu (kinkkukiusaus ja lohikeitto), savu- ja rantasaunat (oma pyyhe ja uimapuku mukaan), ulkopelejĂ¤, puuhapisteitĂ¤, rintanapin tekoa, laulutuokio- ja leikkejĂ¤, hiljaisuuden huone, makkaran paistoa, ilta pĂ¤Ă¤ttyy yhteiseen juhlaan. Bussi 1:n reitti ja aikataulu: klo 16 Viikin kirkko â&#x20AC;&#x201C; 16.05 Pihlajiston srk-koti â&#x20AC;&#x201C; 16.10 PihlajamĂ¤en kirkko (Liusketien puoli) â&#x20AC;&#x201C; klo 16.25 JakomĂ¤en kirkko â&#x20AC;&#x201C; 16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysĂ¤kki) â&#x20AC;&#x201C; 16.35 Tapulinaukio â&#x20AC;&#x201C; Lohiranta, jossa n. klo 17.30 Bussi 2:n reitti ja aikataulu: klo 16 PukinmĂ¤en srk-koti â&#x20AC;&#x201C; 16.05 Malmin kirkko â&#x20AC;&#x201C; 16.15 Tapanilan tori â&#x20AC;&#x201C; 16.25 SiltamĂ¤en ostarin parkki â&#x20AC;&#x201C; Lohiranta, jossa n. klo 17.30. Paluukuljetus lĂ¤htee Lohirannasta klo 22 samoja reittejĂ¤ kĂ¤Ă¤nteisessĂ¤ jĂ¤rjestyksessĂ¤.

Muuta ilmoitettavaa Matka Sloveniaan 25.â&#x20AC;&#x201C;30.9. Hintaan 1340 e sisĂ¤ltyy: lennot, tĂ¤ysihoito, retket. Tarkemmat tiedot Antti Ylinen p. 09 2340 4450. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. EsitteitĂ¤ matkasta voi pyytĂ¤Ă¤ kirkkoherranvirastosta.

Nuoret â&#x2013; Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421 Kahvila ke klo 17â&#x20AC;&#x201C;20. Veisuvartti ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

(suntiot) To 13.6. klo 13 KesĂ¤kahvila, Kirsi Honkanen-Punkari, Arja Heikkinen: â&#x20AC;?Laulut soikoon! -tule laulamaan yhdessĂ¤!â&#x20AC;? La 15.6. klo 11 Honkalinna 1. leiririppikoulun konfirmaatiomessu, Sini IkĂ¤valko, Emilia PerkiĂś, Ami Lainela (saarna), Heli MĂ¤kinen, Mari Lamminen, lauluryhmĂ¤ Melisma, johtaa Kirsi Honkanen-Punkari. Su 16.6. klo 11 KesĂ¤n cityriparin konfirmaatiomessu, Jenni Kahenvirta, Venla VĂ¤nskĂ¤, Noora Hynynen, Miio Taarna, Ben Rogers, Mari Lamminen. Klo 15 VenĂ¤jĂ¤nkielinen messu.

â&#x2013; Kappelintie 65 p. 2340 4827 Su 16.6. klo 18 Messu, Marjaana SuurnĂ¤kki, Mari Lamminen. Ke 19.6. klo 18 Suvi-illan yhteislaulutilaisuus Ă&#x2013;stersundomin kirkon kirkkopuistossa. Laulamme yhdessĂ¤ kesĂ¤isiĂ¤ hengellisiĂ¤ lauluja ja virsiĂ¤. Laulattamassa Mari Lamminen ja Anneli Koivisto-VĂ¤isĂ¤nen. Mehutarjoilu. Sateella sisĂ¤llĂ¤.

Munkkiniemi â&#x2013; Kirkkoherranvirasto: Laajalahdentie 10, avoinna kesĂ¤â&#x20AC;&#x201C;elokuussa ma, ti, to klo 10â&#x20AC;&#x201C;13, ke klo 14â&#x20AC;&#x201C;17, pe suljettu, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi: p. 2340 5102. DiakoniapĂ¤ivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 5118.

Meilahti

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo

â&#x2013; Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.) Virasto: avoinna klo 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke klo 14â&#x20AC;&#x201C;18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus kesĂ¤kuu ti klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 09 2340 4742. Su 16.6. klo 11 Rippikoululeirin konfirmaatiomessu, Kokkonen (l), Hietalahti (s), Vuorio (k). Ke 12.6. klo 18 nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri. To 13.6. klo 13â&#x20AC;&#x201C;14.30 KesĂ¤kahvila kirkon patiolla tai srk-salissa. Pe 14.6. klo 19 Konsertti, kts.muuta. Ke 19.6. klo 18 nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri. To 20.6. klo 13 KesĂ¤kahvila

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus â&#x2013; Tilkank. 5, p. 2340 4700 Ke 12.6. klo 15â&#x20AC;&#x201C;16.30 KesĂ¤kahvila Ke 19.6. klo 15 KesĂ¤kahvila.

Muuta Pe 14.6. klo 19 Konsertti Meilahden kirkossa, tuttuja ja rakkaita aarioita, lauluja ja sĂ¤vellyksiĂ¤ mm. Puccini, Mozart, Merikanto, Vivaldi. Tuire Visuri, sopraano, John Danke, piano, Liisa Ruoho, huilu.

â&#x2013; Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;15 Su 16.6. klo 13 Messu, Rinne, Frilander, ImelĂ¤inen. Ti klo 13â&#x20AC;&#x201C;15 KesĂ¤kahvila ja kirpputori. MyyntipĂśytĂ¤ 5 e diakoniatyĂśn hyvĂ¤ksi. (lunastus puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.) Ilm. Maija Ă&#x2026;kerille p. 09 2340 5158.

OulunkylĂ¤ OulunkylĂ¤n kirkko â&#x2013; Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto:

p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ti, to, pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;14 ja ke 13â&#x20AC;&#x201C;16. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi p. 2340 5302. DiakoniapĂ¤ivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 5383. Su 16.6. klo 10 Konfirmaatiomessu. Toiviainen, Heininen, MĂ¤kiĂś. El. I. Pe 21.6. klo 18 â&#x20AC;?On juhla ja juhannusiltaâ&#x20AC;?. KeskikesĂ¤n lauluja ja ohjelmaa, tarjoilua ja yhdessĂ¤oloa. KaikenikĂ¤iset tervetuloa! Huom. Juhannusaaton retkelle Tuusulaan ilm. 17.6. mennessĂ¤ p. 2340 5300. KĂ¤teismaksu 30 e kerĂ¤tĂ¤Ă¤n matkalla. Tied. Kajos, p. 09 2340 4227.

â&#x2013; Virasto: EmĂ¤nnĂ¤npolku 1, avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;pe 9â&#x20AC;&#x201C;14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi: ma, ti, to, pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;14 p. 09 2340 4802. DiakoniatyĂś: KesĂ¤n pĂ¤ivystykset (ajalla 1.6.â&#x20AC;&#x201C;31.8.) ajanvarauksella puhelimitse ti ja to klo 13â&#x20AC;&#x201C;14 p. 09 2340 4818. LisĂ¤ksi ti klo 12.30â&#x20AC;&#x201C;13.00 voi kĂ¤ydĂ¤ varaamassa ajan diakoniatyĂśntekijĂ¤lle Mikaelinkirkolla.

Mikaelinkirkko â&#x2013; EmĂ¤nnĂ¤npolku 1, p. 2340 4820

ÄŽ ÄŽ

,KPLVOlKHLVWl KRLWRD NRWRQD

Musiikkilinja

â&#x20AC;&#x201D;

Musiikkilinja on sinulle, joka tahdot kehittyĂ¤ muusikkona tai musiikin harrastajana ja kasvaa kristittynĂ¤. Opiskella voit lukukauden tai -vuoden. Lukkarissa intensiivistĂ¤ opiskelua. KehittymistĂ¤ oman instrumentin parissa ammattitaitoisten opettajien johdolla. Tuhdisti musiikin teoriaa. Yhtyesoittoa ja laulua. Keikkoja ja konsertteja. Rautaista raamattu opetusta. Luovuuden iloa ja rentoa meininkiĂ¤ unohtamatta! HAE NYT!

www.sro.fi/musalinja Helsingintie 10, 02700 Kauniainen p. 09 5123 910, info@sro.fi

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Huolettaako omaisesi hoiva? ViihtyisĂ¤Ă¤ turvallista palveluasumista pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla TILKKA PerinteikĂ¤s hoivapalvelukeskus Huopalahdessa,

Mannerheimintie 164, Helsinki VANHALINNA Uusi hoivakoti ItĂ¤keskuksessa, Brahelinnantie 1, Helsinki VILLA KARI TyylikĂ¤s kevyen tuen palvelukoti Meilahdessa, MĂ¤ntytie 8, Helsinki JĂ&#x201E;NISMĂ&#x201E;KI Virikkeellinen hoivakoti Kauniaisten kupeessa, Kappalaisenkuja 3, Espoo

Sovi nĂ¤yttĂś! 010 4088 197 | myynti@esperi.ďŹ | esperi.ďŹ

Siioninvirsiseuramatka Enonkoskelle rovasti Veli-Matti Hynnisen Rovastilaan 26.-28.6.2013.

OulunkylĂ¤n vanha kirkko â&#x2013; Siltavoudintie 12

Mikael

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

â&#x2013; Puistolantie 1 Seurat su 16.6. klo 14.

Meilahden kirkko

Vain soitto ja lĂ¤Ă¤kĂ¤ri tulee kotiisi 020 7419970

Ă&#x2013;stersundomin kirkko

â&#x2013; Raumantie 3 Ke 12.6. klo 13â&#x20AC;&#x201C;15 KesĂ¤kahvila, Ă&#x2026;ker. Su 16.6. klo 11 Messu, Rinne, Frilander, ImelĂ¤inen. Klo 17 Messu, KotiryhmĂ¤verkosto.

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

<Kd/> < Z/ ŕśˇ <Kd/^ /Z > ŕśˇ ^ E/KZ/W >s >hd

To 13.6. klo 19 Kitaramusiikin helmiĂ¤. Klassisen kitaran suosikkikappaleita, diplomikitaristi Janne Lehtinen. Vapaa pĂ¤Ă¤sy. Ohjelma 5 e, CD 15 e.

KĂ¤pylĂ¤n kirkko â&#x2013; Metsolantie 14, p. 2340 4222 Diakoniatoimisto auki pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;11, p. 2340 4218. Su 16.6. klo 11 Messu. Pelkonen, Leskinen. Ti 18.6. klo 18 Kahvi ja 18.30 Globaalit juhlat! Monikulttuurinen kohtaaminen. KansainvĂ¤linen Maailma -naiskuoro. Toiviainen, Pesonen-Kareinen, Kajos.

LĂ¤htĂś HelsingistĂ¤ Kiasman edestĂ¤ ke 26.6.klo 8.30 ja paluu samaan paikkaan 28.6. klo 19.00 mennessĂ¤. Matkaohjelmaan sisĂ¤ltyy ruokailut Mikkelin KenkĂ¤verossa ja Tertin kartanossa. PerillĂ¤ on ohjelmassa Siioninvirsiseurat, 10 km:n vaellus PyhillĂ¤ poluilla Veli-Matti Hynnisen johdolla tai vaihtoehtona pieni vaellus Enonkosken luostariyhteisĂśn maisemissa Seija Kosusen johdolla. Tutustumme myĂśs Savonlinnan torielĂ¤mĂ¤Ă¤n, Olavinlinnaan ja Riihisaareen sekĂ¤ vierailemme Enonkosken luterilaisessa luostariyhteisĂśssĂ¤. Matkan jĂ¤rjestĂ¤jĂ¤nĂ¤ toimii Kallion seurakunta ja matkanjohtajana logoterapeutti LTI Seija Kosunen. Matkan hinta: alkaen 185 â&#x201A;Ź per hlĂś majoituksesta riippuen. Majoitukset joko leiri- ja kurssikeskus Hirvaslahdessa mies- tai naispaikalla tai kesĂ¤hotelli Tottissa. Ilmoittautumiset: kallio.srk@evl.ďŹ . LisĂ¤tietoja ja puhelinilmoittautumiset: Kirsi Matilainen, (09) 2340 3611. Ilmoittaudu viimeistĂ¤Ă¤n 20.6. mennessĂ¤. Matka toteutuu, jos mukaan lĂ¤htee vĂ¤h. 17 hlĂśĂ¤. LisĂ¤tietoja saat myĂśs: seija.kosunen@saunalahti. ďŹ tai 040 539 2998.

Seurakunnissa tapahtuu 13.6.— 19.6.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22 ESKO JÄMSÄ

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

Su 16.6. klo 12 Messu. Järvinen, Mäkiö. Ke 19.6. klo 13 Sinä olet minun valkea taivaani. Kasken, Järnefeltin ja Merikannon lauluja. Heli Närhi, sopraano ja Kari-Kyösti Silvennoinen, baritoni, Maija Pesonen-Kareinen, piano. Pelkonen, Hapuli. Yhteislauluja, kahvitarjoilu.

Maunulan uurnalehto ■ Pirkkolantie 22

Ti 18.6. klo 18 Kesähartaus. Pelkonen.

Perheille Ti 18.6. klo 10–13 Perheiden kesäpiknik Pikkukoskella. Tuo yhteiseen nyyttäripöytään pientä purtavaa. Seurakunnalta kahvi/mehu, astiat ja jotain suolaista. Huom. säävaraus! Tied. Lahdensalo 050 365 3987.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–14. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: torstaisin klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme. Ke 12.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. Petri Flinck, Seppo Välimäki Su 16.6. klo 10 Messu. Mäntsy I konfirmaatio. Tuuli Aitolehti, Jorma Parviainen, Petros Paukkunen. Ti klo 13–14.30 Pihakahvila

Muuta La 15.6. klo 9 Retki Hyvinkäälle. Medialähetysjärjestö Sanansaattajien 40 v. juhlat. Lähtö Paavalinkirkolta, paluu n. klo 18 takaisin, kuljetus 15 e. Ohjelma www.sansa.fi-sivulta, ilmoittautuminen paavali.srk@evl.fi tai virastoon p. 2340 5400. Lisätied. Petri Flinck, p. 2340 5425. Ti 18.6. klo 13 Pihakahvilaan järjestetään kuljetus liikuntaesteisille. Kuljetukseen ilm. virastoon 13.6. mennessä. Pe 21.6. Juhannusaaton retki Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Bussi lähtee Paavalinkirkolta klo 16.30, paluu n. klo 22.15. Ohjelmassa mm. lipunnosto, yhteislauluja, saunomismahdollisuus, makkaranpaistoa, kokon poltto. Mukana Arja Kortelainen, Petri Flinck ja Seppo Välimäki. Hinta 20 e/aik. bussilla tulevilta. Omalla autolla tulevilta hinta 10 e/aik. Lapset 0–16 v. ilmaiseksi aikuisten mukana. Ilm. virastoon viim. ma 17.6. Huom.! myös omalla autolla tulevilta (ruokailijoiden kokonaismäärä).

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Ke 12.6. klo 19.30 Nuortenilta. To 13.6. Ei Eläkeikäisten kerhoa retken takia. Jos haluat vielä retkelle mukaan, ota yhteys Jarna Leinoon 09 2340 5529. Su 16.6. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Jarna Leino ja Ari Häyrinen. Klo 18 Kesäillan konsertti. Ari Häyrinen, cembalo, urut ja piano. Säveltäjinä mm. J. S. Bach, W. A. Mozart, J. Brahms, F. Schubert ja S. Rahmaninov. Vapaa pääsy ja ohjelma. Ke 19.6. klo 19.30 Nuortenilta

Kesäparatiisiin. Mustasaaren toimintakeskus Seurasaaren lounaispuolella on jälleen avoinna kesäpäivän viettäjille tiistaista sunnuntaihin. Lautta lähtee Eteläisen Hesperiankadun päästä. Lisätiedot: www.helsinginseurakunnat.fi/mustasaari

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Diakoniapäivytys tiistaisin klo 10–12 elokuun loppuun saakka. Su 16.6. klo 10 Messu. Leena Julin (s), Martti Pitkänen (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit. Ti 18.6. klo 18 Nuorten kesäilta. Ke 19.6. klo 13 Kesäkahvila. Martti Pitkänen, Kylli Ahola. Klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous.

Muuta Alfa-kurssi alkaa syksyllä – tule mukaan avustajaksi tai kurssilaiseksi. Kurssilla käsitellään kristinuskon peruskysymyksiä. Kurssi Pitäjänmäen kirkolla tiistaisin 17.9.–26.11. klo 18.30– 20.30. Ohjelma koostuu 11 iltajaksosta ja viikonlopusta 26.–27.10. jossakin kurssikeskuksessa. Avustajia kaivataan keskusteluryhmiin, rukous/keittiötiimiin, laulujen säestäjäksi ja esilaulajaksi. Yhteinen koulutus la 7.9. Ruoholahden kappelilla. Tied. ja ilm. Liisa Lehtonen, p. 050 581 5790, liisa.m.lehtonen@ gmail.com tai Jukka Lehtonen, p. 050 548 0594, lehtonen.jukka@yahoo.com

Isä Ruben

Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715. Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10– 13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30, to 13.6. klo 9–12 ja pe klo 9–12. Diakoniatyön vastaanotto ti klo 9–10, p. 09 2340 5758. Ma klo 10–11 Puurokahvila. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio Ke 12.6. klo 18 Iltamessu Su 16.6. klo 10 Messu, Helaseppä ja Niva-Vilkko Ti 18.6. klo 10 Kävelyporukka sauvoilla tai ilman starttaa Roihuvuoren kirkon pihasta.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340

5757 Pappi tavattavissa ti 18.6. klo 10–13. Aulakahvio avoinna arkisin klo 10–14, esillä Martti Vainikan Digitaalisen taiteen näyttely. Diakoniatyön vas-

taanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Su 16.6. klo 12 Messu, Helaseppä ja Niva-Vilkko Ke 19.6. klo 13 Kesäpiiri, Moilanen Tulossa: Juhannusjuhlat pe 21.6. klo 18 alkaen Laajarannassa, Humalniementie 15.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su 9–24 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 13.6. klo 12 Viikkomessu. Joona Salminen, Lehtoaho. Klo 12.30 Kesäkahvit. Krypta. Pe 14.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti. Lehtoaho. La 15.6. klo 18 Iltakirkko. Koski, Lehtoaho, kuoro: Vellamo, joht. Johanna Kallio. Su 16.6. klo 10 Messu. Koski, Silvo, Lehtoaho, Ene Salumäe. Kirkkokahvit ja

saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Attila Vadász, urut. Ma 17.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Ti 18.6. klo 12 Päivärukous. Ke 19.6. klo 12 Urkuvartti. Klo 14 Prayer during the day and a short presentation of the Cathedral. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 12–15 Su 16.6. Messu. Storhammar, Ingerö.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 Ti 18.6. klo 14–16 Diakonian kesäkahvila. Lähettiperheemme Heleniuksen kuulumisia lähetyskentältä. Mukana myös kans. työn siht. Natasha Vaalgamaa. Ke 19.6. klo 18 Kesäillan kerho. Vanhan Testamentin henkilöt: Noomi. Silvo, Suikkanen.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126 Avoinna ti–su 12–16

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–21 To 13.6. klo 17.30–20.30 Rukouksen huone. Avoimet ovet. Kahvia, esirukousta, livemusaa: Pyhimykset Big Band. Su 16.6. klo 10 Messu. Kiuru, Vettenniemi, Suikkanen. Kirkkokahvit, messujatkot kirkossa. Ti 18.6. klo 12 Päivämusiikki. Ke 19.6. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Suikkanen. Klo 19 Urkukesän konsertti. Juhani Romppanen, urut. ■ Annankulma, Annankatu 14 D, Avoin olohuone avoinna ti–to 11–15, pe 9–12 To 13.6. klo 12 Käsityöpiiri. Pe 14.6. klo 9–10 Aamupuuro.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe 10–17, lounas ti–pe 11–14. Kesälomalla viikosta 25 lähtien. To 13.6. klo 13 Torstaipiiri. Amnell. Su 16.6. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu. Storhammar, Ingerö. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Henrik Wikström. Inna Vintturi ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi. Ti 18.6. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 13.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Cathedral Shop Tapulista matkamuistoja, kahvia, jäätelöä. Avoinna ma– pe 10–17, la 9–17, su 12–18. Kahvia ja taidetta Café Kryptassa. Avoinna ma–la 11–17, su 12–17. Olli Joen näyttely Tarinoita maailmalta 20.6. asti. Vapaa pääsy. Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi. Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki to klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden laiturista klo 18. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Su 16.6. klo 10 Konfirmaatiomessu. Otto Alanen, Markus Lehtimäki, Tilda Tiljander, Tuomas Karjalainen. Ti 18.6. klo 18 Papas no Mamas -kuoron konsertti yhteistyössä HelsinkiMission kanssa. Vapaa pääsy. Ke 19.6. klo 13 Kesäpiiri. Klo 18 Ehtool-

Seurakunnissa tapahtuu 13.6.— 19.6.

lishetki. Eero Eskola, Tuomas Karjalainen.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39 Ma 17.6. klo 19 Raamattupiiri.

Muuta toimintaa Su 16.6. klo 18 Virsilauluilta, Soutustadion. Markus Lehtimäki.

Tulevaa toimintaa Juhannusretki pe 21.6. Vivamoon klo 14–23. Lähtö Töölön kirkko, Välskärinkadun puolelta. Retken hinta 30 e. Ilm. ja maksu käteisellä 14.6. mennessä khran virasto, puh. 2340 6312.

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko

■ Satamasaarentie 7 Ke 12.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Avoimen kohtaamispaikan avajaiset. Tänään kanttori Riitta Hirvonen. Kahvimaksu 1 euro. Pe 14.6. klo 18 Kuninkaan ilta. Heikki ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinHilvo, puhe ja Lauri Holma, ylistys. Sana: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 naa, rukousta, todistusta ja ylistystä. 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. Su 16.6. klo 11 Messu. Kivisaari 1 rippisrk@evl.fi. Päivystävä pappi tavatkoululeiriläisten konfirmaatio. Liturtavissa viraston aukioloaikoina, ja gia ja saarna Lauri Holma, kanttorina ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Teija Tuukkanen. Diakonin tapaamisaika varataan Ma 17.6. klo 18 Roomalaiskirje-raapuhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 mattupiiri. ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450. Ke 19.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Avoimen kohtaamispaiMatteuksenkirkko kassa tänään aiheena juhan■ Turunlinnantie 3, p. nusperinteet Anja HinkSeura– 2340 6420 kasen kertomana. Tule Ke 12.6. klo 13 Arkitapaamaan tuttuja ja kunnat messu. Stickler, Tuutuntemattomia. Vaverkossa: www. nela, Laine ja Varis. paamuotoista, mukahelsinginseura- vaa yhdessäoloa, ohSu 16.6. klo 10 Messu. Pakarinen, Stickler ja jelmallinen tuokio. kunnat.fi Vesanen. Kahvimaksu 1 euro. Ti 18.6. 12–14 KesäkahKatukappeli vit. Tule tapaamaan uusia ja ■ Kauppakeskus Columbus, vanhoja kasvoja ja vaihtamaan Vuotie 45, p. 2340 6575. kesäkuulumisia kahvikupin ääressä! To 13.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo Ke 19.6. klo 12 Lounasmusiikki. An18 Iltakirkko. Tiina Ahonen ja Riitta ders Forsman, urut. Hirvonen.

Vartiokylä

Puotilan kappeli

■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

Merirasti-kappeli

To 13.6. Kappelimessu. Vidgrén ja Kakkonen.

■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

050 541 2119 Ti 18.6. klo 19 Metrolla musiikkiin, Valoon – Into the light. Lauluyhtye Yön kuningattaret ja Jazztrio. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11 12.–14.6. klo 9.30–11.30 Perheiden kesäkerho. Mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, laulua, kädentaitoja, leikkiä. Omat eväät mukaan. Mukana kanssasi Salme Vesterinen ja Päivi Lindberg.

Merihiekka

Nuorisotyö

■ Ramsinniementie 32

Isien ja poikien telttaleiri ’Kettu’ 8.– 11.8. Siuntion Korpirauhassa, monipuolinen leiriohjelma, majoittuminen omissa teltoissa, osallistumismaksu isältä 25e/vrk., pojalta 15e/vrk., ilm. viim. 28.6. p. 09 2340 2502 tai ysk.kasvatus@evl. fi, lisätietoja Ilmari Syrjälältä, p. 09 2340 2529 tai ilmari.syrjala@evl.fi.

17.–19.6. klo 10–15 Perheiden rantapäivät. Ohjelmassa kädentöitä, leikkejä, kisailua, luontopolku, lettujen ja tikkupullien paistoa. Saunomismahdollisuus. Voi grillata omia eväitä. Talo tarjoaa kahvit, mehut sekä kahvileivät iltapäivällä. Voi tulla niinä päivinä, kun sopii.

Tulossa Merihiekassa eläkeikäisten rantapäivät 26.–27.6. Vietämme pari kesäistä rantapäivää Merihiekassa seurakuntayhteyttä vaalien, laulaen, kuunnellen sanaa ja nauttien hyvästä ruoasta, uimisesta ja saunasta. Lähtö bussilla klo 8.50 Pohjoiselta ostarilta, klo 9 kirkolta ja klo 9.10 Mosaiikkitorilta. Päivien hinta yht. 14 e. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 18.6 virastoon. La 29.6. klo 15 Kala-Pekan patikka. Messuvaellus Vuosaaren kirkosta Merirasti-kappelin kautta Aurinkolahteen. Vaelluksen päätteeksi nyyttikestit rannalla, sateen sattuessa Myrskylinnussa. Su 30.6. klo 17 Kesälaulut Merirastikappelissa. Yhteislaulua, hartaushetki ja iltatee.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö

Yhteiskunnallinen työ Mustasaari-ilta: Mustasaaren toimintakeskuksessa 19.6. klo 17–21 Ohjelma: 17/18.00 lähtökuljetus 21.00 paluukuljetus, mantereella 21.20. Lähtö Mustasaaren laivalaiturista, osoite Taivalsaari 1 (Eteläisen Hesperiankadun pää, mestaritallia vastapäätä). Perillä lyhyt tutustuminen saareen, verkostoitumista, teemakeskustelu sekä iltapala. Mahdollisuus kirkkovenesoutuun. Ilmoittautuminen sekä lisätietoja (ruoka–ainerajoitteet) viimeistään päivää ennen: Helsingin seurakuntayhtymän pienyrittäjähanke: Juha Hietanen 09 2340 2602 juha.hietanen@evl.fi Helsinkiläisten pienyrittäjien lomaleiri 12.8.–17.8.2013 (ma–pe) Sisä-Savossa Rautalammin Törmälän loma- ja kurssikeskuksessa. Lopullisen ohjelman teemme yhdessä paikan päällä osallistujien toiveiden ja tarpeiden ja ilmojen mukaan. Osallistumismaksu, joka sisältää täysihoidon ja asumisen lakanoineen: 170 e. Paikan päälle mennään kimppakyydein tai junalla, omin kustannuksin. Ilmoittautumiset ja yhteydenotot: Raija Korhonen yhteiskunnallisen työn pappi/ Pienyrittäjien tukihanke raija.korhonen@evl.fi; 09 2340 2507

■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto

Erityisdiakonia

p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ evl.fi

■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 16.6. klo 10 Jukka Rakemaa ja Sari Blå-Romppanen, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke (1 e) klo 12.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050

301 9619, paivi.korhonen@evl.fi.

Näkövammaistyö Kesäkävely ti 18.6. Seurasaaressa, kokoontuminen klo 13 Seurasaaren sillan päässä, Seurasaarentie 15, bussi 24, esim. Sokoksen edestä, Mannerheimintie 9, noin klo 12.10., maasto on tasaista, mahdollisuus kiertää saari ympäri, noin 3,5 km tai tehdä pienempiä lenkkejä. Seurasaaressa on kahvila-ravintola ja kioski. Bussi takaisin lähtee esim. klo 14.45. Oppaat ovat paikalla 15 min. ennen lähtöä. Kävelyllä on aina mukana 2 opasta, jotka huolehtivat lenkkeilijöistä.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18. Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Iltahartaus perjantaisin klo 18, Skiditsyrkka eli lasten kirkkohetki stadin slangilla Helsinki-päivänä ke 12.6. klo 13, mukana lauluntekijä Tuija Rantalainen ja Vahtikoira Veikko.

Kansainvälinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja face-

Onnittelut

MEDISET mukavuutta Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, Helsinki

70v

VARMA JA HUOLETON

17.6.2013 Mahd. muistamiset Thai-Kummit ry, FI98 4055 1020 0756 22 Viesti Eeva-Liisa 70

Yli 400.000 suomalaista virtsankarkailuvaivoista. VARMA JA kärsii HUOLETON MediSet -varmuus alushousut tuovat apua tähän vaivaan

– eikäkärsii mitään näy! Yli 400.000 suomalaista virtsankarkailuvaivoista. MediSetKESTOTUOTTEET, -varmuus alushousut tuovat tähän vaivaan kestävät yli apua 200 pesukertaa – eikä mitään näy! LUONNONMATERIAALI, 100% puuvillaa

•

(valkoiset tuotteet) KESTOTUOTTEET, kestävät yli 200 pesukertaa LUONNONMATERIAALI, puuvillaa TILAA ILMAINEN ESITE 100% TUOTTEISTAMME

•

(valkoiset tuotteet)

puh. 0400 223 446

MUISTA LÄHEISIÄSI MERKKIPÄIVÄNÄ P. 0400 249 961

Kirkko&kaupunki lehden lukijoille 10% alennus uusista tilauksista! (muista mainita edusta puhelun yhteydessä)

verkkokauppa: www.divisa.ﬁ, asiakaspalvelu: 0400 223 446 / info@divisa.ﬁ

TILAA ILMAINEN ESITE TUOTTEISTAMME puh 0400 223 446

Seurakunnissa tapahtuu 13.6.— 19.6.

Raamatullinen pohjavirta. Aino Kallasta kiehtoi vanhan kirkkoraamatun tyyli siinä määrin, että kirjailija alkoi rakentaa omaa kirjallista ilmaisuaan tietoisesti sen varaan. Raamatunkertomukset vaikuttivat tyylin lisäksi myös monien tarioiden sisältöön.

book.com/migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messuja eri puolilla pääkaupunkiseutua mm. Herttoniemen rannan kappelissa, tietoja toiminnasta ja papin palveluista: pastori Ramez Ansara p. 09 2340 3380 tai ramez. ansara@evl.fi myös www.migrantchurch.fi ja facebook. Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas, messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651. Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839. Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Aino Kallas ajatteli löytäneensä uuden ilmaisutavan, mutta tuli löytäneeksi paljon muutakin – osin itse tätä huomaamattaan. Syntyi tarina työorjuuden olojen uuvuttamista talonpojista, jotka alkavat etsiä luvattua maata (Lasnamäen valkea laiva, 1913). Syntyi kertomus Reigin papista, joka samastaa itsensä hurskaaseen Jobiin vielä silloinkin, kun on tosiasiallisesti osallinen kolmen ihmisen kuolemaan. Sitten syntyivät sota-aikana kirjoitetut runot lapsensa menettäneistä äideistä, joilla ei ole omaa itkumuuria surun purkamisen paikaksi, toisin kuin Israelin tyttärillä. Aino Kallas oli muun muassa virsirunoilijana tunnetun Julius Krohnin tytär, ja saanut kristillisiä hyveitä korostavan kasvatuksen. Hänen sisarensa Aune Krohn kunnostautui hengellisen kirjallisuuden kääntäjänä. Kallas ei jakanut heidän kristillistä vakaumustaan, mutta käsitteli teoksissaan toistuvasti uskonnollisia kysymyksiä. Usein kuvattavana on yhteentörmäys. Pakkokristillistetyt virolaiset alkavat viedä salaa uhreja syrjäytetyille jumalilleen, koska Kristus ei autakaan. Syvän kristillisen kääntymyksen kokenut poikkeaa yhteisöstään siinä missä ihmissudeksi tuomittukin.

Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, p. toimistoon

09 2340 2590 Saari on avoinna yleisölle 4.6.–18.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to 9–21, maanantaisin saari on suljettu. Lautta Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min. vaille tasatunnein, maksu 4 e, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi, Lastenleirien vuoksi 12.–14.6. klo 9, 10 ja 11 lautat ovat ruuhkaisia. Paluulautta 15.40 ajetaan 10 min myöhemmin. Lastenleirien aikana ti–pe lounasaika on 12.30–14, la– su klo 12–14. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min. ennen saaren sulkeutumista. Hartaus on päivittäin klo 14, sunnuntaisin messu klo 14. Luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30. Juhannusaattona 21.6. saari on auki klo 14.15–22. Lautat Taivallahdesta klo 14–18 puolentunnin välein. Paluulautat klo 15–22 puolentunnin välein. Hartaudet klo 16.30 ja 17.30, lapsille pihaleikkejä klo 15–17, juhannuskokko klo 19. Kanttiini auki klo 14.15–21.30, juhannusbuffet klo 15–17. Juhannuspäivänä 22.6. saari on auki klo 13.15–18. Lautat klo 13.15. alkaen lauantain aikataulun mukaan. Sanajumalanpalvelus klo 14. Sunnuntaina 23.6. saari on suljettu. Koko perheen näytelmä yli 3-vuotiaille ’Hyväuskoinen ketunpoika’ esitetään to 27.6., ti 2.7. ja la 6.7. klo 13, sekä ke 3.7. ja su 7.7. klo 13 ja 15, kesto n. 40 min., lipun hinta 5 e, vain käteisellä, Viidakkoseikkailu-sirkusesitys kaiken ikäisille la 29.6. ja 5.7. klo 13 sekä su 30.6. ja to 4.7. klo 13 ja 15, kesto n. 45 min, liput 5 e, vain käteisellä, varaukset p. 09 2340 2590, lisätietoja kaikesta toiminnasta www.mustasaarentoimintakeskus.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Tavoitteena täydellinen kauneus Aino Kallas ja Raamattu kuuluivat yhteen. Suomalais-virolainen kirjailija löysi pääosan aiheistaan Viron historiasta ja kansanperinteestä, mutta viittaa tuotannossaan toistuvasti Raamatun mytologiaan. Teksti Silja Vuorikuru Kuva Lehtikuvan arkisto

uonna 1908 kirjailija Aino Kallas (o.s. Krohn, 1878–1956) täytti 30 vuotta. Sittemmin hän piti tätä vuotta ”suurena vedenjakajavuotenaan”, joka määritti vahvasti hänen kirjailijatyönsä suuntia. Samana vuonna Kallas luki ensi kertaa läpi koko Raamatun. Vanhan kirkkoraamatun tyyli kiehtoi kirjailijaa siinä määrin, että hän alkoi rakentaa omaa kirjallista ilmaisuaan tietoisesti sen va-

raan. Hän ei ollut kokenut hengellistä herätystä, vaan tarttui isoon kirjaan toisin tunnoin. ”Toivon, ettei toki ole pyhyyden rienaksi katsottava, jos joku on yltynyt tutkimaan näitä pyhiä rivejä niinkin maanpäällisen asian kuin tyylin täydellisen kauneuden kannalta”, hän kirjoitti. Kun Kallas 1920-luvulla laati historiallisia proosaballadejaan Barbara von Tisenhusen, Reigin pappi ja Sudenmorsian, hän luki aamuisin katkelmia Raamatusta tartuttaakseen haluamansa tyylin omaan tekstiinsä. Hänen omaleimainen vanhahtava, ”arkaisoiva” tyylinsä on sulauma vanhan kirkkoraamatun (1776), hengellisen proosan ja historiallisten kronikoiden kieliä.

Kirjailijan tuotannon pääosa sijoittuu Viroon, mutta raamatullinen mytologia kulkee pohjavirtana virolaisten kertomusten alla. Aino Kallas kirjoitti itse asiassa vain yhden teoksen, joka sijoittuu suoraan Raamatun maailmaan ja kuvaa raamatullisia henkilöhahmoja. Tämä teos oli näytelmä Bathseba (1910), joka nimensä mukaisesti kertoo uudelleen Vanhan testamentin kolmiodraaman kauniin Bathseban, sotamies Urian ja kuningas Daavidin välillä. Tällaisia Raamatun kertomusten muunnoksia julkaistiin tuohon aikaan paljon – Suomessa aiemmin ja enemmän kuin Virossa. Kuten monet muutkin ajan kirjailijat, myös Kallas kirjoitti raamatunkertomusta toisin. Hänen Bathsebansa ei synnytä uutta hallitsijaa Daavidin kuningassukuun, vaan tekee itsemurhan oman tahdon ja velvollisuudentunnon ristipaineessa. Bathsebaa pidettiin omana aikanaan epäonnistuneena, eikä sitä julkaistu. Kirjoittamisajasta kului yli sata vuotta, ennen kuin näytelmä julkaistiin painettuna. Suurena vedenjakajavuonnaan 1908 Aino Kallas pohdiskeli: ”Tahdon kuvata yleisinhimillisiä probleemoja, mutta virolaisin henkilöin”. Raamatullinen mytologia tarjosi kirjailijalle sen yleisinhimillisen, joka oli esitettävissä myös virolaisessa ympäristössä. Kristuksen ja neitsyt Marian tarina siirtyi 1300-luvun Liivinmaalle, Jobin tarina 1600-luvun Hiidenmaalle ja erämaavaelluskertomus 1800-luvun Tallinnaan. Tyylin täydellistä kauneutta tavoitellut kirjailija kertoi lumoavalla kielellä Viron historiasta, myös ja erityisesti vaietusta ja vaiennettujen näkökulmasta. Samaan suuntaan kulkee nykykirjailijoista ennen kaikkea Soﬁ Oksanen. Aino Kallaksen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 135 vuotta. Kirjoittaja on helsinkiläistynyt kirjallisuudentutkija. Hänen väitöskirjansa Kauneudentemppelin ovella. Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti tarkastettiin Helsingin yliopistossa 2012. Kallaksen Bathseba-näytelmä julkaistiin ensimmäistä kertaa väitöskirjan liitteenä.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Savikirkko. Köyhän Pandharwanin kylän kirkko on rakennettu seipäistä ja savesta. Jokainen sadekausi merkitsee korjauksia niin kirkolle kuin kylän asukkaidenkin kodeille.

Kristittynä Intiassa Intian kristityillä on periaatteessa perustuslain takaama uskonnon harjoittamisen vapaus. Teksti ja kuvat Päivi Arvonen ja Alfred Huber

ristittyjen arki ei aina ole aina ongelmatonta Intiassa. Uskonasiat aiheuttavat ristiriitoja etenkin maalaiskylissä. – Minua vastaan on hyökätty väkivaltaisesti ja minusta on tehty perättömiä ilmiantoja viranomaisille. Nyt olen tunnettu hahmo niissä maalaiskylissä, joissa työskentelen ja saan tehdä työtäni rauhassa, kertoo kehityshankejohtaja P. Samraj. Intian eteläkärjestä, Kanyakumarin kaupungista, Tamil Nadun osavaltiosta kotoisin oleva P. Samraj koki 16-vuotiaana uskonnollisen herätyksen. Hinduksi syntyneestä miehestä tuli kristitty ja helluntaiseurakunnan jäsen. Muu perhe seurasi myöhemmin perässä. Isän tie hindusta kristityksi kesti kaksi vuosikymmentä. Kristittyjen elämä Tamil Nadun osavaltiossa on P. Samraj:n mukaan suhteellisen helppoa, kuten kaikissa niissä osavaltioissa, joissa kristittyjä on joko enemmistö tai ainakin merkittävä vähemmistö. Virallisten tilastojen mukaan Intian väestöstä noin kolme prosenttia on kristittyjä. – Valtion määrittelemä luku ei kerro koko totuutta. Väestötutkimuksissa kysytään vain perheen pään uskontoa, jonka mukaan koko perhe luokitellaan. Etenkin eteläisissä osavaltioissa on hindujen ja kristittyjen välisiä liittoja. Kristittyjen omien tilastojen mukaan kristittyjä on 15–20 prosenttia Intian väestöstä, P. Samraj väittää. Uskonnon vaihtaminen on intialaisille perustuslain mukaan mahdollista. Monien kristittyjen näkemyksen mukaan kristinuskon suosio kasvaa nykyään etenkin kaupunkilaisten ja myös koulutetun ja varakkaampien yhteiskuntaluokkien edustajien keskuudessa.

– Muslimin kääntyminen kristityksi on ongelmallista, koska yleensä yhteisö uhkaa tappaa kääntyneen. Moni intialainen muslimi onkin vain sydämessään kristitty. Kristityksi kääntyvät hindut saattavat joutua yhteisönsä painostamiksi, P. Samraj kertoo. Maalaiskylissä kristityksi kääntynyttä hindua voidaan painostaa vaikkapa estämällä häntä hakemasta vettä kylän kaivolta. Kristityistä saatetaan tehdä perusteettomia ilmiantoja, mikä lisää sosiaalista epäsopua. – Joskus on parempi vaihtaa paikkakuntaa, joskus konﬂiktitilanne johtaa lopulta koko kylän kääntymiseen, P. Samraj sanoo. P. Samraj asuu Mumbaissa ja johtaa Fida Internationalin kehitysyhteistyöhankkeita Maharasthran maalaiskylissä. Yksi kylistä on kolmensadan asukkaan Rohpat, joka sijaitsee lähellä Yavatmalin kaupunkia. Rohpatissa kristityt ja hindut elävät rauhallisesti naapureina. – Kerran hindupappi hakkasi minut, mutta siitä on jo 20 vuotta aikaa. Nyt kristittyjen ja hindujen välit ovat hyvät, kertoo hindusta kristityksi 22 vuotta sitten kääntynyt Ramaji Rampure.

Hindusta kristityksi. Kristinuskoon kääntynyt Paiku Atram toimii kylässä saarnaajana. Kristittyjä perheitä on kolmetoista.

Rampure vakuuttui ja vaikuttui kristinuskon Jumalan ylivertaisuudesta hindujumaliin nähden tyttärensä paranemisen myötä. – Hindupapit eivät kyenneet auttamaan vakavasti sairasta tytärtäni, mutta kun kristitty lähetyssaarnaaja rukoili hänen puolestaan, hän parani. Se oli ihme. Paranemisihmeen koki myös Paiku Atram kaksikymmentä vuotta sitten. Käännyttyään hindusta kristityksi Atram opiskeli Yavatmalin kaupungin Raamattukoulussa. Nykyään hän toimii saarnaajana noin kolmensadan asukkaan Pandharwani-nimisessä kylässä. – Kylässämme on 13 kristittyä perhettä, muut ovat hinduja ja heimouskontojen kannattajia. Tulemme hyvin toimeen keskenämme. Suurin toiveeni olisi saada kylään uusi kirkko ja lisää kristittyjä, Atram kertoo. Valtaosa Intian kristityistä elää rauhallisesti rinnakkain muiden uskontojen edustajien kanssa. Viime vuosien pahimmat väkivaltaisuuden kristittyjä kohtaan on koettu Orissan osavaltiossa. – Tuntuu, että rauhallisempaan suuntaan ollaan menossa. Fidan hankealueilla on ollut pääosin täysin rauhallista, sanoo Fida Internationalin hankekoordinaattorina kuusi vuotta Intiassa työskennellyt Jukka Tasanen. Kristittyjen asema ja tilanne vaihtelevat suuresti eri osavaltioiden välillä. Kristittyjen asema on sidoksissa myös poliittisten puolueiden valta-asetelmiin ja niitä muuttaviin vaaleihin. – Vähemmistöjen edustajat yleisesti voivat olla heikommassa asemassa suhteessa valtauskonnon edustajiin. Myös muslimit kokevat vaikeuksia, Tasanen muistuttaa. Tasanen yhtyy näkemykseen siitä, että kristinuskon suosio Intiassa kasvaa. – Kylissä ja kaupunkien slummeissa uskoon tulleet ovat yleensä alempaa luokkaa, mutta kaupungeissa ja kasvukeskuksissa kristityiksi kääntyy yhä enemmän keski- ja yläluokan intialaisia. Tasanen pitää kristittynä elämistä Intiassa helpompana kuin Suomessa. – Uskontoa yleisesti kunnioitetaan Intiassa. Ihmisiä on helppo lähestyä uskonnon kautta. Aina voi ylpeänä kertoa olevansa kristitty.

Kirkko&kaupunki 12. kesĂ¤kuuta 2013 Numero 22

neniĂ¤littereK

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu Rohkeasti uutta luoden Tule Vivamoon, LohjanjĂ¤rven rannalle, viettĂ¤mĂ¤Ă¤n kesĂ¤isiĂ¤ pĂ¤iviĂ¤ tĂ¤ysihoidosta nauttien!

ValopĂ¤itĂ¤

aukana pohjoisessa elĂ¤Ă¤ tuomiorovasti, joka tuntuu olevan yhtĂ¤ pihalla kuin Pekan ja PĂ¤tkĂ¤n talonmies Pikkarainen. HĂ¤n kertoo, ettĂ¤ hĂ¤nen nĂ¤ppĂ¤imistĂśltĂ¤Ă¤n lĂ¤htee ruudulle yllĂ¤ttĂ¤viĂ¤ viestejĂ¤. Yhden viestin mukaan kirkon ihmiset tĂ¤Ă¤llĂ¤ etelĂ¤ssĂ¤ ovat valopĂ¤itĂ¤, jotka juoksevat yleisen mielipiteen mukaan piittaamatta Raamatusta tai kirkon perinteestĂ¤. NĂ¤itĂ¤ valopĂ¤itĂ¤ on kuulemma erityisesti niin sanotussa EtelĂ¤n metiassa. MitĂ¤hĂ¤n kirkollisia medioita hĂ¤n oikein mahtaa tarkoittaa? Joskus tulee miettineeksi, mitĂ¤ nĂ¤issĂ¤ pikkaraisissa pĂ¤issĂ¤ oikein liikkuu. Me etelĂ¤n valopĂ¤Ă¤t voimme mielestĂ¤mme itse aika paljon vaikuttaa siihen, mitĂ¤ nĂ¤ppĂ¤imistĂśltĂ¤mme maailmalle lĂ¤htee. MeillĂ¤ on myĂśs ihan aidosti Raamattuun ja Jeesuksen opetuksiin perustuva kĂ¤sitys siitĂ¤, mikĂ¤ on oikein ja mikĂ¤ vĂ¤Ă¤rin. Jeesus oli aika jyrkkĂ¤ fariseuksille, mutta laupias portoille, publikaaneille ja spitaalisille. Keille Jeesus tĂ¤nĂ¤Ă¤n mahtaisi olla jyrkkĂ¤ ja kelle laupias?

Ă&#x2013;ljyvĂ¤rimaalauskurssi 12.â&#x20AC;&#x201C;15.8.2013 Teoriaa ja kĂ¤ytĂ¤ntĂśĂ¤, mm. vĂ¤rioppia ja sommittelua. Sopii myĂśs vastaalkajille. Opetus: taidemaalari, kuvataideopettaja Oleg Tchoumak.

Hengelliset tilaisuudet HELSINGIN RAUHANYHDISTYS MyrskylĂ¤ntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

SEUROJA Ke 12.6. klo 19 Seurat La 15.6. klo 18 Seurat Su 16.6. klo 16 ja 18 Seurat

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

OmaelĂ¤mĂ¤kertakurssi HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

19.â&#x20AC;&#x201C;22.8.2013 ElĂ¤mĂ¤nkaaren lĂ¤pikĂ¤ymistĂ¤ lapsuudesta nykyhetkeen. Teoriaa, kirjoittamista. Ei edellytĂ¤ aiempaa kirjoittamiskokemusta. Opetus: FM, kirjailija Saara Karppinen Hinnat per kurssi: Kurssimaksu 70 â&#x201A;Ź ja TĂ¤ysihoito koko ajalta 216â&#x20AC;&#x201C;246 â&#x201A;Ź (ElĂ¤kekortilla -10 % tĂ¤ysihoidosta) Ilmoittautuminen ĂśljyvĂ¤rikurssille 5.8. mennessĂ¤ ja omaelĂ¤mĂ¤kertakurssille 9.8. mennessĂ¤ 0207 681 760 tai vivamo@sana.ďŹ

YhteistyĂśssĂ¤ Agricola-opintokeskuksen kanssa

Vivamo-opisto

0207 681 760 vivamo@sana.ďŹ , www.vivamo-opisto.ďŹ

www.kansanraamattuseura.ďŹ

Palveluja tarjotaan

To 13.6. klo 18 Puolimatkan kappelissa, Aholankatu 20 HyvinkĂ¤Ă¤. Pe 14.6. klo 18 Kotiseurat Pirkko ja Paavo Kilven torpalla, Juhalantie 3, Loppi.

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-pe klo 19.00-22.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistĂ¤ apua. EsirukouspyyntĂśjĂ¤ vastaanotetaan.

Ev. lut. KansanlĂ¤hetys

Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS

71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sĂ¤hkĂśpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jĂ¤senten osoitteenmuutokset pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sĂ¤hkĂśposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PĂ¤Ă¤toimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sĂ¤hkĂśposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo KytĂśharju, p. 020 770 3662 Tuija PyhĂ¤ranta, p. 020 770 3619 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sĂ¤hkĂśposti: sirpa.patronen@evl.fi

-luottotiedot, takuut, sopimukset ja nĂ¤ytĂśt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen LehtiyhtymĂ¤/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipĂ¤Ă¤llikkĂś: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillĂ¤ viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myĂśs verkossa nĂ¤kĂśislehdessĂ¤. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviĂ¤ 23 e â&#x20AC;&#x201C; hintoihin lisĂ¤tĂ¤Ă¤n +24 % alv. Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jĂ¤sentalouksiin HelsingissĂ¤. Vastuu virheistĂ¤ Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyvĂ¤ksyttyĂ¤ ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistĂ¤ julkaista mĂ¤Ă¤rĂ¤ttynĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestĂ¤ rajoittuu ilmoituksesta maksetun mĂ¤Ă¤rĂ¤n palauttamiseen. Huomautukset on tehtĂ¤vĂ¤ 8 (kahdeksan) pĂ¤ivĂ¤n kuluessa. ReprotyĂś Esko JĂ¤msĂ¤

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl. Siisti ja savuton 24v teologian pappislinjan opiskelija etsii edullista yksiĂśtĂ¤ HelsingistĂ¤! 044 990 0050/Jenni

Korjaamme vanhan, mittaamme uutta. Kotimaisia kaihdintuotteita. Arkisin ja lauantaisin, myĂśs iltaisin. Uusille sĂ¤lekaihtimille ja rullakaihtimille 2 v. takuu.

30v. nainen etsii yksiĂśtĂ¤ Hki kesk. 1.7/1.8 alk. Ei lemmikk, en tupak, luottotiedot kunnossa. Ilona 050 306 8023

KAIHDINTOHTORI 040 - 411 4370

Kotiavustaja kodinhoitoon, vaatehuolto, siivous, asiointi. MyĂśs pienimuotoista juhlapalvelua. P. 044 990 4579 Kaikki kodin remontit isot sekĂ¤ pienet, ulko- ja sisĂ¤tyĂśt. TakuutyĂśnĂ¤. Suomalaiset tyĂśntekijĂ¤t. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. MyĂśs kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 Verhoilut, entisĂśinnit ja puukorjaukset. Verhoilu & EntisĂśinti Puhti P. 044 524 1122 Parturi-kampaaja terveydenhuollon ammattilainen: jalkojenhoito, kotikĂ¤yntejĂ¤. Elisabeth: 040 595 6843.

Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394 PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYĂ&#x2013;T. Puh. 044 911 8930 Mattojen kĂ¤sinpesua 10â&#x201A;Ź/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10â&#x201A;Ź/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen HakaniemessĂ¤.

Naispuolinen teologian opisk. hakee vuokra-as. (max. 500â&#x201A;Ź/kk) H:gistĂ¤. Mukana 2 pientĂ¤ koiraa. P: 040 509 4833 / Ida

Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyĂśt. P.046 899 6885 www.pollanen.info

TyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤, akateeminen, savuton 26-v. nainen etsii n.30mÂ˛ hyvĂ¤kunt. as. 1.8. alk. LĂ¤nsi-Hki/itĂ¤-Espoo, max 700â&#x201A;Ź/kk. Petra/0445150087

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203

MUUTOT JA KULJETUKSET

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Uskonnollinen yhteisĂś, siunaus vai taakka? Keskusteluapua uskonnollisiin yhteisĂśihin liittyvissĂ¤ asioissa. Varaa aika puh. 040 324 6907 tai osoitteesta www.rauhanpiippu.ďŹ

Apua kodin ja pihan hoitoon, www.pihajakotiapu.ďŹ Ota yhteyttĂ¤ 040 657 8770 MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym. MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy

Pienetkin sĂ¤hkĂśtyĂśt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

ISSN 0356-3421

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.ďŹ pihatyĂśt, remontit, muutot, jne

1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤ .DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

Kaksi syksyllĂ¤ tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤n siirtyvĂ¤Ă¤ opisk. etsii asuntoa EtelĂ¤-Hgi:stĂ¤ 1.8. alk. Luottotiedot ok. P. 040 747 2484 Etsin edullista yksiĂśtĂ¤ Kumpula/KĂ¤pylĂ¤/Vallila/tms â&#x20AC;&#x201C;alueelta. jemattil@gmail.com / 040 729 1482 Usk., luotettava, savuton opettaja etsii kotia. Mieluiten OulunkylĂ¤ + KĂ¤pylĂ¤ ymp. Varma vuokra, max. 700â&#x201A;Ź. Anna-Maria 050 379 7842 Halutaan vuokrata yksiĂś pk-seudulta reippaalle, opiskelevalle maahanmuuttajataustaiselle tytĂślle. Savuton, ei lemmikkielĂ¤imiĂ¤. Yhteydenotot klo 14-20 vĂ¤lisenĂ¤ aikana arkisin EHJĂ&#x201E; ry Nora Witans, p. 045 132 9320 27 v siisti ja mukava nainen etsii edullista asuntoa Helsingin keskustasta (mieluiten Hakaniemi/Kallio). Olen VTM ja minulla on tyĂśpaikka. juuli.bister@helsinki.ďŹ

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Hammashoitoa

Lakiasioita

Rakennusala

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ﬁ

0\VNHWWl .DWRLOOH Puh. 050-518 3378 www.myske.fi K AT T O R E M O N T I T K AT O N M U U T O S T Y Ö T U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N KO T I S I I V O U K S E T R A K E N N U S P E LT I T Y Ö T K E I T T I Ö R E M O N T I T

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.fi, www.kavasto.fi Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112. Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.fi

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan kalustettu toimistohuone, johon kuuluu kokous- ja neuvottelutilan käyttöoikeus. Vapaa! P. 050 584 6561 tai astra.herrala@gmail.com

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515. Kalevalainen jäsenkorjaaja 65€/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329 Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myös kotikäynteinä. JALKOJENHOITOA EERIKINKADULLA, MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ RIITTA 040 772 1027

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ﬁ 040 762 5615

vähenn. 45%

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090. Ikkunanpesua asunnoissa Taidolla ja tyylillä Puh. 050 338 4754/Erkki Kraft

Siltala

www.0502205.ﬁ Kotien ja kiinteistöjen remontit edullisesti puh 044 016 5273, www.helsinginrakennusjaasennus.ﬁ

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Kuolinpesät, irtaimistot, kirjat, astiat, äänilevyt ym. vanhat tavarat. Käteisellä, noudetaan. Huutokauppapojat. P. 040 777 2222

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä. Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759. OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marﬁc.ﬁ p. 040 502 4546

Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23€/h www.kotikuntoon.com

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

0440 - 691 994 T.Vanari

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

09 4369 6335 0500 467 808 Ikkunanpesua ammattitaidolla. Granström-Yhtiöt 050 544 7000 IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ﬁ p.045 888 2583

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Lauttasaarentie 28-30, 2 krs. 00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sähköposti: elvi.varis@evt.ﬁ testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnönjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Ilmoitukset 0400 249 961

Henkilökohtaista 60-v. yksin asuva nainen etsii uskovaista naispuolista ystävää kulttuurija matkaseuraksi. Eeva 044 011 4460

K-pesät, muut, loppusiiv. sop. muk. vintistä kellariin. *ONNI* P. 040 377 5159 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis

Silvennoinen Kari Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ﬁ

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Ulos aidat ja kestopuuterassit. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ﬁnrak21@luukku.com. P. 040 189 5682.

IKKUNANPESUA, koti- ja toimisto siivousta. Puhdasta energiaa arkeen! www.evinco.ﬁ, p. 0400 104074

Vaivattomasti huoneistoremontit, sähkötyöt. Arabian valo ja Vasara Oy Soita ja kysy lisää p. 040 577 2971

Ostetaan

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Kph,keittiö,lattia,maalaus. Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO Jabell.fi p.0400 689742

Asianajajia

Hoivapalveluja

Hoivaa ja siivousta kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

0800 966 46 s www.sellina.fi Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Ostamme muutto- ja kuolinpesät. Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225. KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.ﬁ • perunkirjoitustoimisto.ﬁ Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS  H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Viikon vinkki

Tuomasmessut jatkuvat Tuomasmessuja vietetään sunnuntai-iltaisin läpi kesän. Saarnaajiksi kesämessuihin ovat lupautuneet esimerkiksi Aarne Kiviniemi, Tapio Koivu, Riitta Laakio, Hans Tuominen ja Tapani Ruokanen. Musiikista vastaavat muun muassa Aurora Kiiski, Ville Myllykoski ja Mikko Helenius. Kesällä messu on koettavissa vain paikan päällä, koska se ei kuulu radiosta eikä näy netti-TV:stä kuten talviaikaan. Ensi sunnuntaina saarnaajana ja liturgina toimii pastori Henrik Wikström. Messun kokoaa Outi Reinola. Musiikista vastaavat Inna Vintturi ja orkesteri. Kesäinen Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, su 16.6. klo 19

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 16.6. klo 10 Medialähetyspäivien jumalanpalvelus Hyvinkään Martintalosta. Piispa Tapio Luoma saarnaa. Virret: 130, 312: 1–3, 270, 228a ja 429. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Tampereelta. Klo 18 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät To 13.6. Toimittaja Johanna Korhonen. Kirkkoherra Matti Hirvilammi. Pe 14.6. Pastori Anu Morikawa. Uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen. La 15.6. Kirkkoherra Iivo Suvanto (Ortodoksinen kirkko). Kirkkoherra Toivo Loikkanen. Ma 17.6. Pastori Markus Asunta. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia. Ti 18.6. Hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen. Lähetyssihteeri Aino Nenola (Ortodoksinen kirkko). Ke 19.6. Pastori Mari Leppänen. Kirkkoherra Jouni Sirviö. To 20.6. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

Suviradio www.suviradio.fi Suviradiossa kuuluu kesä 31.5.–4.8.

TV1 La 15.6. klo 11.05 Pisara. Rauhan Aseman asemapäällikkö Mikko Salmi. ”Saako pappi epäillä?” Uusinta ma 17.6. klo 14.55.

Hauska tutustua! Ritva Ylönen sai Senioripysäkiltä uusia näkökulmia elämäänsä. Pysäkkiläiset tapailevat yhä, vaikka ohjattu ryhmätoiminta on päättynyt.

Vanhana uskaltaa p Senioripysäkillä saa muiden kokemuksista perspektiiviä omaan elämään. Siinä sivussa voi tulla uusia ystäviäkin. Teksti Eila Jaakola Kuva Jani Laukkanen

ota ja mummot yhdistivät Ritva Ylösen, 67, keskusteluryhmää, HelsinkiMission Senioripysäkkiä. Se keräsi porukan 60–80-vuotiaita. Ylösen mukaan iso ikähaitari ei haitannut keskusteluja, vaan rikastutti niitä. – Suurin osa osallistujista tuli hakemaan apua yksinäisyyteen. Vaikka minulla on laaja sukulaisja ystäväverkosto, oli antoisaa jakaa ajatuksia nimenomaan tässä ryhmässä. Sota oli vaikuttanut kaikkien Senioripysäkille tulleiden lapsuuteen. Mieleen oli jäänyt myös

omien mummojen merkitys tuossa tilanteessa. Moni mietti, millainen hänestä olisi tullut, jos mummoa ei olisi ollut. Mummo oli ollut tuki ja turva, joka pystyi korvaamaan puuttuvan isän ja äidin. – Keskustelujen avulla opin suhteuttamaan omia kokemuksiani, kun tajusin, että muillekin on sattunut samantapaisia asioita. Sain muiden kertomasta ja havainnoista eväitä oman tilanteeni käsittelyyn. Ritva Ylönen on itsekin mummo, joka pitää kovasti huolta pienestä lapsenlapsestaan. Hänestä tuntui hyvältä tajuta, miten tärkeä mummo voi olla. Eläkkeellä on aikaa miettiä menneitä ja pohtia lapsuuden ja perhesuhteiden merkitystä.

– On terapeuttista, kun ikävät asiat pystyy tiedostamaan. Silloin niistä voi vapautua, Ylönen mainitsee. Senioripysäkki ei ole kuitenkaan vain menneiden muistelua, vaan myös nykypäivän peilaus on tärkeää. – Ikäihmisten suurimpia uhkakuvia ovat yksinäisyys, avuttomuus ja yksin kotiin jääminen. Muilta sai eväitä pelkojen poistamiseen ja käytännön toimiin, Ylönen kertoo ryhmän annista. – Luulen, että moni rohkaistui ryhmässä sanomaan oman mielipiteensä ja sai ehkä siten rohkeutta pitää puoliaan myös lähipiirissä. Kokemus Senioripysäkistä innostaa Ritva Ylöstä lähtemään jatkossa myös muuhun ryhmätoimintaan. Vaikka Senioripysäkki oli Ylöselle antoisa kokemus, niin kehitettävääkin löytyi. Ylösen mielestä Senioripysäkin teemoja voisi monipuolistaa niin, että hänelle tärkeistä perusarvoista kuten rehellisyydestä ja työn merkityksestä puhuttaisiin enemmän. Sa-

moin negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja surua, voisi käsitellä laajemminkin, koska niistä vaietaan helposti tavallisissa arkikeskusteluissa. − Sen huomasin, että kuolema on hirmu vaikea aihe. Siitä ei osattu keskustella. Ylösen ryhmä on jatkanut vapaamuotoisia kokoontumisia ohjattujen kertojen jälkeen. Siellä syntyneet suhteet jäivät elämään pidempäänkin. Herttoniemen seurakunta aloitti viime vuonna ensimmäisen Senioripysäkkinsä Myllypurossa. Sen saama suosio osoitti, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta. Helsingin seurakunnissa käynnistyy syksyn mittaan useita uusia Senioripysäkki-ryhmiä. Ohjaajina on tehtävään koulutettuja diakoniatyöntekijöitä. Senioripysäkki on HelsinkiMission luoma terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille, jotka kokevat alakuloa tai lievää masennusta ja haluavat löytää uusia ystäviä.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Hoitavaa ääntä Mustasaaressa Mustasaaressa tutustutaan lauantaina 15.6. kello 10–17 äänen kiehtoviin ulottuvuuksiin. Koe, miten äänen avulla voidaan hoitaa, rentouttaa ja virkistää ilman suorituspaineita. Tapahtuman ohjaa äänipedagogi Pia Skibdahl. Osallistumismaksu 55 euroa sisältää laivamatkan, lounaan ja kahvin. Mukaan voit ilmoittautua osoitteessa kallio.srk@ evl.fi tai puhelimitse 09 2340 3611.

Globaalit juhlat Käpylässä Käpylän kirkon, kesäkahvilassa, Metsolantie 14, pidetään tiistaina 18.6. kello 18.30–19.30 globaalit juhlat. Ohjelma alkaa jo kello 18 kahvitarjoilulla ja jatkuu kansainvälisen Maailma-naiskuoron esityksellä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Hiljaista rukousta Hallituskadulla Hiljaisesta rukouksesta kiinnostuneet voivat osallistua kristilliseen meditaatioon keskiviikkoisin kello 18.30–19.30 Tuomiokirkon kappelin alasalissa, Hallituskatu 7.

Luottamuksen rukoushetkiä Mustasaaressa Ekumeenista Luottamuksen rukoushetkeä vietetään torstaisin 15.8. saakka kello 18.30 Mustasaaren kappelissa. Rukoushetkessä lauletaan harmonisia Taizé-lauluja sekä kuunnellaan raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Valo läikkyy lattialla, lintujen äänet kuuluvat kirkkaina, ja aaltojen rytmin voi melkein aavistaa. Lautta Mustasaareen lähtee Taivallahden laiturista kello 18.

Siioninvirsiseuramatka Enonkoskelle Kallion seurakunta järjestää retken Enonkoskelle, rovasti Veli-Matti Hynnisen Rovastilaan 26.–28.6. Matkan hinta on noin 185 euroa henkilöltä majoituksesta riippuen. Retkelle voi ilmoittautua osoitteessa kallio.srk@evl.fi tai numerossa 09 2340 3611. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 20.6.

uhua

Vuosaaren seurakunta viettää eläkeläisten rantapäiviä 26.–27.6. kesäkodissaan Merihiekassa, Ramsinniementie 32. Ohjelmassa on luvassa esimerkiksi.

laulua, uintia, saunomista ja seurakuntayhteyden vaalimista. Rantapäiville lähdetään bussilla kello 8.50. Retken hinta on 14 euroa. Ilmoittautumiset viimeistään 18.6. mennessä kirkkoherranvirastoon numeroon 09 2340 6500.

Musiikkia kirkoissa

Perheen kanssa rannalle ■ Seurakunnan kesäkodissa Merihiekassa, Ramsinniementie 32, päästään nauttimaan perheiden rantapäivistä 17.–19.6. kello 10–15. Rantapäivillä leikitään, tehdään kädentöitä, kisaillaan sekä paistetaan lettuja ja tikkupullia. Talo tarjoaa kahvit, mehut sekä kahvileivät iltapäivällä, mutta myös omia grillieväitä saa tuoda. Mukaan voi tulla niinä päivinä, kun sopii.

Juhannusaaton rientoja ■ Malmin seurakunnan juhannusjuhlia vietetään Kellokoskella ja Lohirannassa perjantaina 21.6. Juhlien osallistumismaksu on aikuisilta 15 euroa sisältäen bussikuljetuksen ja tarjoilun, alle 15-vuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi. Kellokoskelle lähdetään kello 14 ja paluu on noin 20.30. Lohirantaan lähdetään kello 16 ja paluu on kello 23 jälkeen. Ilmoittautumiset juhlaan 14.6. mennessä numeroon 09 2340 4400. ■ Paavalin seurakunta järjestää perjantaina 21.6. juhannusaaton retken Mäntyniemeen. Ohjelmassa on muun muassa makkaranpaistoa, yhteislaulua ja kokon poltto. Retki maksaa aikuisilta 20 euroa, lapset pääsevät ilmaiseksi aikuisen mukana. Omalla autolla kulkeville retki maksaaa 10 euroa. Ilmoittautumiset 17.6. mennessä numeroon 09 2340 5400. ■ Oulunkylän seurakunnasta lähdetään juhannusaaton retkelle Tiilikanojan leirikeskukseen, Tuusulaan. Retkelle lähdetään kello 15. Ilmoittautumiset juhlaan 17.6. mennessä kirkkoherranvirastoon numeroon 09 2340 5300. ■ Herttoniemen seurakunnan juhannusaaton retki taas suuntautuu Sammatin leirikeskukseen. Ohjelmassa sisältää muun muassa yhteislaulua, ruokailua ja kokon polton. Retken hinta on 20 euroa. Ilmoittautumiset 14.6. mennessä numeroon 09 2340 3300. ■ Vivamon juhannusretken toteuttaa Töölön seurakunta. Luvassa on mm. juhannussauna, ruokailu ja juhannuskokko. Juhliin lähdetään perjantaina 21.6. kello 14 Töölön kirkolta ja paluu on kello 23 tienoilla. Retki maksaa 30 eutautumiset perjantaihin 14.6. roa. Ilmoittautumiset ä numeroon 09 2340 6300. mennessä

Tiistai 18.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Päivämusiikkia klo 12 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Laulut soikoon! klo 13 kesäkahvilassa Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Laulattamassa Kirsi HonkanenPunkari ja Arja Heikkinen. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattajana Veijo Lankinen. Laulua ja grillausta klo 18 Jakomäen kirkolla. Makkaran grillausta, laulua, kahvit ja hartaus. Mukana Elise Hartonen ja Terhi Aho. Kitaramusiikin helmiä klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Diplomikitaristi Janne Lehtinen. Villa-Lobos, Moreno-Torroba, Lauro. Ohjelma 5 e. CD 15 e. Livemusiikkia n. klo 19 Vanhassakirkossa. Pyhimykset Big Band. Osa Rukouksen huone -avointen ovien tapahtumaa klo 17.30–20.30. Urkuyö ja Aaria klo 22 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Valon yö. Musiikkitalon Kuoro, Olli Pyylampi, urut. Bruckner, Kuula, Tšaikovski, Victoria, Länsiö. Liput 13–22 e Lippupisteestä ja ovelta.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Laula kanssamme klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Konsertti ja yhteislaulua. Papas no Mamas -lauluyhtye, Inna Vintturi, huilu, Tuomas Karjalainen, urut. Mukana Olli Valtonen ja Sari Vapaavuori. Osa HelsinkiMission 130-vuotisjuhlavuotta. Globaalit juhlat! klo 18.30 kesäkahvilassa Käpylän kirkolla. Tutustutaan kesän juhlaperinteisiin ja lauluihin meiltä ja maailmalta. Kansainvälinen Maailma-naiskuoro, pastori Marjaana Toiviainen, kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja diakoni Kirsti Kajos. Kahvit klo 18 alkaen. Säkenöivää improvisaatiota klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla, sisäpiha. Welho Trio: Mikko-Ville Luolajan-Mikkola, viulu, Veli Kujala, harmonikka, Teppo Hauta-aho, kontrabasso. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 10 e ovelta. Varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Valoon – Into the light klo 19 Merirasti-kappelissa. Metrolla musiikkiin -konsertti. Lauluyhtye Yön kuningattaret ja jazztrio. Ohjelma 5 e.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Anna-Maria Lehtoaho. Konsertti klo 19 Meilahden kirkossa. Tuire Visuri, sopraano, Liisa Ruoho, huilu, Giuseppe Ficara, kitara, John Danke, piano. Gluck, Vivaldi, Giuliani, Händel, Mozart, Puccini, Poulenc, Hahn, Merikanto, Bach, Bernstein, Loewe.

Lauantai 15.6. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Markku Heikinheimo, urut. Couperin, Franck.

Sunnuntai 16.6. Kesäillan konsertti klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Ari Häyrinen, Häy cembalo, piano ja urut. Mm Mm. J.S. Bach, Mozart, Brahms, Schuber Schubert, Rahmaninov. Virsilau Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Merik Mukana kanttori Tuomas Karjalainen ja pastori Markus Leh Lehtimäki. Urkuke Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirk miokirkossa. Attila Vadász, Unkari, urut. O Ohjelma 5 e.

Menokasvo: Leo Norja Big Band Pyhimykset ja naiskvartetti Yön kuninngattaret musisoivat Vanhassa kirkkopuistossa torstaina 13.6. klo 19. Keitä olette, kirkkoherra ja pasunisti Leo Norja? – Pyhimyksissä soittaa Helsingin seurakuntien nykyisiä ja entisiä työntekijöitä kirkkoherrasta diakoniin sekä muutama seurakuntalainen. Meitä on kaksi trumpetistia, saksofonistia ja pasunistia sekä huilisti, kitaristi, pianisti, rumpali ja kontrabasisti. Yön kuningattarissa laulaa neljä kanttoria. Miten Pyhimykset sai alkunsa? – Orkesterin kokosi vuonna 2002 Martti Pitkänen, kun tyky-toiminnan 10-vuotisjuhliin piti saada bändi. Aluksi ajatuksena oli soittaa vain yksi keikka, mutta esiintymisestä jäi hyvä kokemus, ja niinpä päätimme jatkaa. Mukana on muutama a, musiikin ammattilainen, mutta myös paljon sellaisia, joilta soittoharrastus oli jäänyt nuoruuteen. Itse en ollut aa ikinä ennen ensimmäistä keikkaamme soittanut pasuunaa julkisesti. Minkälaista musiikkia soitatte? – Pääasiassa soitamme negrospirituaaleja ja virsiä. Kirkkopuistossa soitamme lisäksi muutaman big bandille sovitetun kesäisen yhteislaulun sekä Suvivirren. Tuija Pyhäranta

Torstai 13.6.

Perjantai 14.6.

Maanantai 17.6. Ma

ESKO JÄMSÄ

Suljettu kahdeksan hengen ryhmä kokoontuu viikoittain 15 kertaa, ja kullekin puolentoista tunnin kerralle on oma teemansa. Osallistujat valitaan haastattelujen perusteella. Näin varmistetaan tulijan soveltuvuus ryhmän työskentelyyn. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Myllypuron kirkon ryhmä toimii 26.8.–2.12. maanantaisin klo 13–14.30. Ilmoittautumiset diakonissa Ulla Mäenpäälle, p. 050 306 7548. Haagan seurakunnan ryhmä starttaa 24.9. Yhteydenotot diakoni Sanna Laiholle, p. 09 2340 3228. Laajasalon kirkon ryhmä käynnistyy 7.10. ja kokoontuu maanantaisin klo 13–14.30. Kokoontumisia on syksyn aikana 11 kertaa ja loput neljä kertaa keväällä. Ilmoittautumiset diakoni Kristiina Selinille, p. 09 2340 5738. Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla lokakuun lopulla alkavaan ryhmään voi ilmoittautua diakoni Outi Hämeenkorvalle, p. 09 2340 6414.

Eläkeläisten rantapäivät Merihiekassa

Menovihjeet

Musii Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temp Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkil piano. Erkkilä, Mu Musiikkia klo 13 kesäkahvilassa Lauttasaaren kirkolla. Pianisti Janne Oksanen ja kanttori Marjukka Andersson. Venäläi romansseja klo 19 Venäläisiä Agricola Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla, sisäpiha. Jutta Holmberg, sopraan Kiril Kozlovsky, piano. sopraano, Tša Mm. Tšaikovski, Rahmaninov. Aino Acktén k kamarifestivaali. Liput 15 e V ovelta. Varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Urkukes konsertti klo 19 Kallion Urkukesän kirkossa Pilvi Listo, urut ja cembalo. kirkossa. Ohjelma 5 e.

Keskiviikko 19.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Lounasmusiikkia klo 12 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Anders Forsman, urut. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkolla. Heli Närhi, sopraano, Kari-Kyösti Silvennoinen, baritoni, Maija Pesonen-Kareinen, piano. Mukana pastori Veli Pelkonen ja diakonissa Elisa Hapuli. Kasken, Järnefeltin ja Merikannon lauluja. Myös yhteislaulua ja kahvit. Laulua ja grillausta klo 18 Hoiva Viikin terassilla Viikin kirkon lähellä. Makkaran grillausta, laulua, hartaus. Mukana Petri Jukanen ja Marjasisko Varha. Veisuvartti nuorille klo 18 Malmin seurakunnan nuorisotilassa, Pekanraitti 16 C. Suvi-illan yhteislaulua klo 18 Östersundomin kirkon kirkkopuistossa. Mari Lamminen ja Anneli KoivistoVäisänen laulattavat kesäisiä hengellisiä lauluja ja virsiä. Mehutarjoilu. Sateella kirkossa. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Hakavuoren kirkossa. Kesävirsiä ja sellomusiikkia. Yhteislaulua, Olli Mönttinen, piano, Ilmo Saaristo, sello. Kirkastettu yö klo 19 Agricolaklubissa Mikael Agricolan kirkolla, sisäpiha. Runon ja musiikin liitto. Suvi Olavinen, lausunta. Trio La Rue: Susanna Arminen, viulu, Markus Pelli, sello, Virva Garam, piano. Schönberg, Sibelius, Nieminen. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e ovelta. Varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa. Merja Wirkkala, laulu, Terhi Aho, sello, Tuomas Heikkilä, urut. Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Juhani Romppanen, urut. Ohjelma 5 e. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja koko kesän musiikit löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko&kaupunki 12. kesäkuuta 2013 Numero 22

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

relle vain enemmän pohdittavaa omasta itsestään ja maailmasta. Jokaisesta leirikokemuksesta on myös hyötyä nuoren sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Prometheus-leirien tavoitteena on tukea nuorta tämän oman elämänkatsomuksen valinnassa. Se katsomus voi olla yhtä hyvin uskonnollinen tai uskonnoton. Leirillä elämää ja maailmaa käsitellään laajasti alkaen ihmisten erilaisuudesta ja ihmissuhteista ympäristöön, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Kysymykset uskosta ja uskonnoista ovat vain pieni osa leirin sisältöä. Sen sijaan, että leirit nähdään toistensa kilpailijoina, toivoisin ennemminkin seurakuntien ja Protun välille yhteistyötä ja vuoropuhelua. Kokemusten vaihtaminen esimerkiksi leirien järjestelyistä ja leiriohjaajien koulutussisällöistä voisi olla hyvinkin hedelmällistä. Aatu Komsi Prometheus-leirin tuki ry:n (Protu) puheenjohtaja, Helsinki

mutta ainoa lapsenlapsi ei juuri käy, mitä nyt jouluna hakee lahjansa. Poika on niin sanottu erolapsi. Kun muut mummot ylistävät lastensa ja varsinkin lastenlasten vierailuja ja kertovat niistä, yritän iloita, vaikka joskus ne ovat mielestäni hieman ylimitoitettuja kertomuksia. Varmasti kaikilla on myös omat huolet. Ja kateudesta pääsin eroon, kun aloin muistella lasteni lapsuutta ja nuoruutta ja kaikkia iloisia asioita, joita olen saanut kokea heidän kanssaan. Ja kaikillahan ei ole edes lapsia. Suomen punainen risti ja HelsinkiMissio tietääkseni välittävät vanhuksille ystäviä, jopa nuoriakin. Ehkä Muuan mummon kannattaisi ottaa yhteyttä, jotta saisi uuden ystävän vaikka jo kesäksi. Ystävä Mummolle

Avioliitto kuuluu kaikille

Nimimerkit Avioliitto – siunattu (K&k 29.5.) sekä Asian puolesta (K&k 5.6.) kirjoittivat avioliiton säilyttämisestä heteroille suljettuna. He vetosivat muun muassa siiKirkko ja kaupunki (5.6. ) otsikoi räväkästi: hen, että heteroilla tulisi olla ”jotain omaa”. ”Homokielteinen Inkerin kirkko jäi rahatta”. Jos kysymys on heteroiden omistusoikeLyhyt juttu antoi asiasta yksipuolisen kuvan. udesta, avioliittoa on turha kutsua pyhäkToisin kuin otsikko antoi ymmärtää, ei Inkesi. Kukaan, joka pitää jotakin asiaa pyhänä, rin kirkon näkemys seksuaalivähemmistöisei luonnollisestikaan pyri juridisin tai muin tä ollut esitykseni pääasiallinen peruste. maallisin keinoin omistamaan sitä. Ei pyhyyEsitykseni perustui osaltaan uutisessa dellä voi käydä kauppaa. Tällaisista perustemainittuihin seikkoihin, mutta myös luista voi vetää vain sen johtopäätöksen, itse hankkeeseen. En näe periaatettä pyhyys on menettänyt merkiteellista velvoitetta tukea Inketyksensä joillekin. Jatka rin kirkkoa, joka esimerkiksi Järjetöntä omistaminen on keskustelua on aktiivisesti eri näkökannalsiinäkin mielessä, että avioliitla virkateologiassa kuin oma verkossa www. toja luulisi riittävän kaikille kirkkomme. Mielestäni tuen halukkaille. kirkkojahakijoita tulee käsitellä kesNiin pitkään, kun mahkaupunki.fi kenään tasapuolisin periaatdollisuus avioliittoon rajautein. Täten yhteisen kirkkovaltuu synnynnäisen ominaisuutuuston lähetyksen ja kansainväliden perusteella, kysymys ei mitensen diakonian harkinnanvaraisia avuskään päin perustellen ole muusta kuin tuksia koskevat periaatelinjaukset ovat huosyrjinnästä. Lisäksi kysymys on pyhyyden mioitavia myös päätettäessä suoraan toisille alistamisesta niille, jotka näkevät itsensä kirkoille kohdistettavista avustuksista. omistajina ja väärinkäyttävät enemmistön On muistettava, että seurakuntayhtyvaltaansa. Saila Lepistö mä on jo osallistunut kyseisen kirkkohankkeen tukemiseen vuosi sitten. Nyt kyseessä oli lisätukea koskeva hakemus. Periaatteessa Autuaita ovat kannatan kyseisen tuen kohdistamista enrauhantekijät nemmin itse työhön kuin rakennushankkeiAlfons Valtonen kirjoitti (K&k 5.6.) islamisden useampivuotiseen tukemiseen. ta rauhan uskontona ottaen esimerkiksi viiEsitykseni perusteena oli erityisesti linnin. En voi ymmärtää, miten viini liittyy jakkuus ja päätettävästä hankkeesta nouskeskusteluun. Viiniä viljellään myös Tunisiseet syyt. Periaatteellisilla perusteilla selitin, assa, vaikka harras muslimi ei sitä juokaan. miksen näe Inkerin kirkkoa erityisasemasToisaalta on monia mitään uskontoa sa olevana kumppanina verrattuna muihin tunnustamattomia henkilöitä, jotka suhtaumahdollisiin tuen pyytäjiin. YKN teki päätuvat henkilökohtaisista syistä kielteisesti töksensä monitahoisempien perusteluiden viiniin. Muslimien keskuudessa mielipiteet pohjalta kuin Kirkko ja kaupungin jutusta jakautuvat yhtä lailla kuin kristityillä. Osalle käy ilmi. Joni Penkari alkoholi on ehdoton ei, osalle maallistuneisYKN:n jäsen ta (muun muassa muslimitaustaisista ystävistäni) se on keino rentoutua. Alfons Valtosta ja kaikkia muita kristitYksinäisyyteen on tyjä, joita rauha kiinnostaa, haluan kannustarjolla lievitystä taa ottamaan vainoista selvää. Niitä on toki Nimimerkki Muuan mummo kirjoitti mietmuuallakin kuin islaminuskoisissa maissa teitään siitä, kun lapset ja lapsenlapset eivät enkä siis ole leimaamassa islamia. Stefanusmuista, soita tai käy katsomassa (K&k 29.5.). järjestön kautta saa arvokasta tietoa kristitUskon, että olet ollut hyvä äiti kuitenkin. tyjen kiihtyneistä vainoista esimerkiksi IraTuntuu käsittämättömältä, ettei iäkäsnissa. Liittykää kaikki kristityt mukaan rutä, melkein 90-vuotiasta äitiä ja mummoa kousrintamaan, jotta kristityt saisivat näissä muisteta. Onko nykyaika sellaista, ettei välimaissa kokea samanlaista vapauttaa toteuttetä vanhoista ihmisistä? Omalla kohdallani taa omaa uskontoaan kuin muslimit meillä. Suvi Punkkinen kaksi lastani kyllä muistavat ja soittelevat,

Kazanin kirkkohankkeesta

Ville Ranta

Munkkiniemi tarvitsee nyt viisautta Kiitos Munkkiniemen seurakunnalle siitä, että se on mahdollistanut seurakuntasalissaan monia kokoontumisia eri aihepiirien puitteissa. Yksi tällainen on ollut jo vuodesta 2009 kerran kuussa järjestetty tiistain iltapäivä kahvittelun ja keiton kera, minkä vapaaehtoiset valmistavat seurakunnan kustantamista aineksista. Ilmapiiri on iloinen, kun tutuksi tulleet, useat yksinäisiäkin, tapaavat toisiaan. Osallistujia on yleensä 60– 70. Lisäksi paikalla on aina diakoni tai pastori, joiden puoleen on helppo kääntyä, jos jokin askarruttaa mieltä. Myös ruokailu on monille tärkeä osa tätä tilaisuutta. Onko paljon tämän parempaa tapaa noudattaa Raamatun kehotuksia? Varmaan voi ollakin, mutta nämä tiistait ovat vuosien saatossa tulleet, nyt jo siis useille kymmenille meistä, tärkeiksi käynneiksi ja kohtaamisiksi. Nyt kuulemma joudutaan tästä kiinteistöstä luopumaan taloudellisista syistä. Tois-

ta vastaavaa tilaa ei ilmeisesti ole tarjolla. Aikaa on vuoden loppuun saakka. Päätöksen tekijät, harkintaa ja suunnittelua tarvitaan teiltä tässä tilanteessa enemmän. Pyytäkää viisautta päätöksiinne. Anne Ilona

Protu ja ripari mahtuvat samaan kesään Kolumnisti Anna Veijalainen oli huolissaan auktoriteetistaan (K&k 29.5.), kun hänen poikansa ei lähtenyt rippileirille vaan valitsi Prometheus-leirin. Toivottavasti Veijalainen ei ollut tosissaan kirjoittaessaan, ettei 14-vuotias olisi riittävän kypsä arvioimaan itse, mille aikuistumisleirille haluaa. Eikö aikuistumisleirin pitäisi juuri opettaa nuorta ajattelemaan itse? Voihan rippi- tai protuleirin käydä halutessaan myöhemminkin. Rippileiri ja protuleiri eivät sulje toisiaan pois. Vuosittain neljännes 900 protuleiriläisestämme käy myös rippileirin. Usean aikuistumisleirin käyminen tuonee nuo-

Kirkkojakaupunki.fi:stä poimittua Helsingin seurakuntien päätös jättää Inkerin kirkko ilman avustusta herätti Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla vastustusta.

kun voi näin ylevillä verukkeilla ruokkia itsekkyyttään ja kieltäytyä auttamasta heikommassa asemassa olevia.” Soili Haverinen

”Voi, mikä häpeä! Aineellisesti rikkaat seurakunnat yrittävät kyykyttää köyhää Inkerin kirkkoa. Taitavat tipahtaa listalta tuolla perusteella lähes kaikki muutkin maailman köyhät yhteistyökirkot. On se kätevää,

”Luulisi, ettei tänä päivänä enää sorruttaisi kulttuuri-imperialismiin ja poliittisen agendan ajamiseen kristillisen työn varjolla, mutta näköjään mitään ei ole historia opettanut. Kapeat ovat näköalat pääkau-

punkiseudun kirkkovaltuustoissa.” Sonja Falk

”Kirkosta on tulossa kokoomusvihreän pääkaupunkiseudun keskinäistä leivänmurtamista. Viesti on aika selvä. Ehtoollispöytä ei ole jokaiselle.” Miikka-Markus Leskinen

”Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto toi-

mii samoilla näkemyksillä erilaisuutta vastaan kuin tuo kyseinen avustusta hakenut kirkko. On vaikea nähdä rikkaa toisen silmässä, kun omassa silmässä on hirsi.” Martinus Markoff

”Tulee pelottavasti mieleen natsismin ajan Saksan virallinen luterilainen kirkko.” Jaana Ropponen