K&k 2013 nro 23

www.kirkkojakaupunki.fi

Kenneth Koskinen aloittaa Kampin kappelissa » 3

Numero 23

Keskiviikkona 19. kesäkuuta 2013

ESKO JÄMSÄ

Leppoisaa juhannusta!

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 3. 7.

Jumalan kutsu on rajaton » Pääkirjoitus sivu 2

Kiberan slummi ei ole toivoton paikka » 13–15 Mahtuuko Jumala ihmisen sanoihin? » 22–23

2

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

”

Numero 23

Lainasanat

Vaikka Jumala on suuri ja kunnioitettava, hänelle saa puhua kuin toiselle ihmiselle. Ei hän odota e erikoiskieltä tai erikoisia ilmaisuja. Jumalalle p puhutaan samalla tavalla kuin ihmisille.”

19.6.2013 3

Kirsti Saarinen pohtii rukousta sivulla 7.

Ki

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

Pääkirjoitus

Elämisen juhlaa änä keväänä televisiossa on nähty Viimeiset sanani -sarjaan kuuluvia ohjelmia. Niissä kuolemaansa lähestyvät ihmiset tekivät videotestamentin läheisilleen. He kertoivat, miltä elämä näyttää silloin, kun aikaa on enää vähän. Sarjan viimeinen jakso nähdään keskiviikkona.

Ajatus siitä, että rajan läheisyydessä elämä tiivistyy oleelliseen, on tuttu. Historiassa on tartuttu niin ristille naulitun Jeesus Nasaretilaisen kuin pyövelin kirveeniskua odottavan rikollisenkin viimeisiin sanoihin puhumattakaan omien rakkaiden viimeisistä huokauksista. Ihmisen ei enää silloin uskota puhuvan joutavia.

TV-sarja liikutti: monet puhuivat läheisyyden merkityksestä, elämisen rohkeudesta, väistämättömään suostumisesta ja jakamisen tärkeydestä.

Loppujen lopuksi suurimmat totuudet taitavat olla hyvin yksinkertaisia.

T

Rukous Kiirehdin liikaa enkä taas huomannut, että elämä on: yksinkertaisena, vakaana ja arkisena.

Se, mitä nyt vaikerran, on saavuttamatonta niin monelle ihmiselle.

Anna minulle anteeksi.

Anna anteeksi hosumiseni, pinnallisuuteni ja liika tahtominen.

Siunaa tavallinen päivä.

Entä käymämme kirkollinen keskustelu? Piinallisen usein tuntuu, että sotkeudumme yhä uudelleen lillukanvarsiin sen sijaan, että puhuisimme tärkeimmästä.

Meillä on sitkeä tapa keskittyä rakentamaan rajoja ja korottamaan kynnyksiä, valitsemaan ihmisiä omiin joukkoihimme ja jättämään toisia ulkopuolelle. Annamme

elämisen oikeuksia tasa-arvoisemmin kaltaisillemme ja katsomme toisten tulevan toimeen vähemmällä.

Ja kaiken ulos sulkemisen ja tuomitsemisen uskallamme tehdä Jumalan nimissä.

Mitä meistä pusertuisi esiin, jos tietäisimme, että nyt on viimeinen hetki puhua?

Minä sanoisin sen näin: Elämä on suuri arvoitus ja suuri juhla, johon meidät on kutsuttu. Jumalan hyvä henki kannattelee meitä elämämme jokaisena päivänä, mitä ikinä vastaan tuleekin.

Hänen edessään olemme ytimiä myöten läpinäkyviä. Hän tuntee meidät täydellisesti.

Siitä huolimatta hänen rakkautensa ja anteeksiantonsa ympäröi meidät ja houkuttelee meitä elämään mahdollisimman täydesti.

Mutta hän ei rakasta vain meitä, vaan tasavertaisesti jokaista muutakin lastaan. Me kaikki erilaiset ihmiset olemme Jumalan ihmisiä, eikä hänen antamaansa elämänjuhlaan ole yhtään kynnystä eikä minkäänlaista rajaa.

Sen vuoksi meidän tehtävämme on sanoa jokaiselle: olet tervetullut. Saat tulla sellaisena kuin olet, koko elämäsi kanssa.

Yhdessä me kasvamme ihmisinä. Me tarvitsemme toisiamme säilyttääksemme inhimillisyytemme, lisätäksemme ymmärrystämme ja sydämen avaruutta.

Marja Kuparinen, toimituspäällikkö marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Päivä joutilaana, päivä onnea.

Kun ihminen on väsynyt, hän lepää.

Mutta kun ihminen on yliväsynyt, hänen pitää ensin rauhoittua ylikierroksistaan, jotta hän voi aloittaa lepäämisen. Minä en ole rauhoittunut. Sätkin öisin kuin epileptikko nähdessäni painajaisia viikkoja sitten vanhentuneista kriiseistä.

Pidä lepopäivä mielessäsi ja pyhitä se, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.

Kiinalainen sananlasku

Teatterikorkeakoulun opiskelija Ruusu Haarla kesäkuun Voima-lehdessä.

Mooseksen kirja Vanhassa Testamentissa

3

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Toimittanut: Juhani Huttunen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Maski pois. Elokuussa Kampin kappelin toiminnanjohtajana aloittava Kenneth Koskinen pitää tärkeänä, ettei pappi pakene papin roolin taakse. – Silloin myös asiakas uskaltaa olla oma itsensä, eikä ole tarvetta tulla joksikin muuksi, hän sanoo.

Katu-uskottava kappeli Kampin kappelin uuden toiminnanjohtajan Kenneth Koskisen mielestä kappelin toimintamuoto on pidettävä ennallaan.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

arinkkatori arkisena torstaina: teini-ikäiset rokkarit rämpyttävät kitaraa, ja feissarit pysäyttelevät Espoon busseihin kiirehtiviä toimistotyöntekijöitä.

Lasipalatsin suunnalta soljuva ihmisvana ohittaa kuuluisan kappelin. Sen ulko-ovella parrakas turisti sanoo henkilökunnalle näkemiin.

Sisällä kirkkotilassa on kymmenkunta vierasta hiiskumattoman hiljaa. Kukaan ei katso ketään silmin, jokainen ”menee itseensä”. Jotkut viipyvät minuutin, toiset pitkänkin tovin.

N

Kun pastori Tarja Jalli siirtyi kappelin toiminnanjohtajan paikalta muihin tehtäviin, yhteinen kirkkovaltuusto valitsi seuraajaksi pastori Kenneth Koskisen.

Aiemmin Helsingin nuorten miesten kristillisen yhdistyksen (HNMKY) ja Kalliolan nuorten nuorisotyönjohtajien sijaisena työskennellyt Koskinen on vakuuttunut kappelin tärkeydestä.

– Se on moderni ja ajanmukainen. Uskon, että jokainen ihminen on pohjimmiltaan hengellinen, Koskinen sanoo.

– Kaikki ihmiset joutuvat kohtaamaan eksistentiaalisia kysymyksiä. Ja minusta kirkolla on eväitä vastata.

Koskisen mielestä on kirkon kannalta ainutlaatuista, että sosiaalinen huolenpito on saman ka-

ton alla hengellisten kysymysten kanssa.

– Konkreettinen kriisi voi laukaista syviä olemassaolokysymyksiä, joten hengellistä ja maallista ei edes voi kovin mustavalkoisesti erottaa, Koskinen sanoo.

– Tärkeää on, että päällimmäisen huolen saa sanottua ääneen joutumatta käyttämään suunnattomasti energiaa oikean paikan löytämiseen.

– Asiakkaalla voi olla pohjavire, että hän haluaa puhua papin kanssa, mutta voikin käydä ilmi, että ratkaisu löytyy sosiaalityöntekijän kanssa tai päinvastoin.

Uusi toiminnanjohtaja joutuu heti myös haasteisiin. Kun kappeli reilu vuosi sitten avattiin, ei tiedetty, millaiseksi sen arki muodostuu. Vuodenvaihteen jälkeen otsikoihin nostettiin kappelin sympaattiset hiiret, mutta ei juuri sitä, että kappelin työtilat osoittautuivat surkeiksi.

– Kävijämäärä, nyt jo yli 350 000, yllätti suunnittelijat, kertoo Jarno Raninen seurakun-

tayhtymästä.

– Suunnittelussa ei huomioitu, että kappelissa on yhteensä peräti toistakymmentä työntekijää, joiden taukotila on ollut aivan riittämätön.

Kappelissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa, pappi, toiminnanjohtaja, diakoni, kirkon nuorisotyönohjaaja, kaksi suntiota sekä vahtimestareita.

– Kappelin sisäänkäynnin läheisyydessä olevan niin sanotun lasikuution piti olla keskusteluja tapaamistila, mutta siitä tuli taukotila, jossa työntekijät syövät eväänsä ja hoitavat sähköpostinsa. Sopeutuminen pieniin tiloihin on ollut vaativaa.

Parannus on kuitenkin jo tulossa, ja ensi syksynä kappelin takaosassa oleva varastotila sisustetaan ja eristetään.

Viime viikon Kenneth Koskinen vietti koulutuksessa Orøn saarella Tanskassa. Paikassa sijaitsee Gestalt Institute of Scandinavian koulutuskeskus. Koski-

nen on kolmannen vuosikurssin hahmoterapeuttiopiskelija. Nelivuotinen koulutus on vaativa mutta Koskisen mielestä myös korvaamaton.

– Gestalt- eli hahmoterapiassa ihminen kohdataan sellaisena kuin hän on tässä hetkessä. Terapeutin on uskallettava kohdata toinen ihminen pelkäämättä niitä reaktioita, joita kohtaaminen herättää omassa itsessä, Koskinen sanoo.

– Silloin myös asiakas uskaltaa olla oma itsensä, eikä ole tarvetta tulla joksikin muuksi.

Pappina Koskinen huomasi vaaran, että hän etääntyy itsestään papin rooliin, jolloin paljon mahdollisuuksia jää näkemättä.

Koskinen pitää kuitenkin tärkeänä, ettei Kampin kappelia mielletä yhdenlaiseksi ”sossun luukuksi”.

– Katu-uskottavuus on tärkeä.

Kappelin pitää olla sellainen, että siihen voi poiketa pukumies Danske Bankista ihan siinä missä kuka tahansa ihminen, joka haluaa tulla kohdatuksi.

4

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Toimittanut: Juhani Huttunen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni: Riku Siivonen

Osa-aikaseminologi aatanan Paavola”, isäni tapaa tuiskaista muutaman naukun jälkeen. Hän viittaa Tampereen entiseen kaupunginjohtaja Pekka Paavolaan, jonka aikana 1960-70-luvuilla Tampereen keskustaa gryndattiin: isän lapsuudenmaisema, hienot puutalokorttelit jyrättiin betonikuutioiden tieltä. Vastustajilla oli keinot vähissä. Liito-oraviakin oli vielä liikaa.

Viime viikolla espoolaismies vastusti asuinalueelleen suunniteltua kehitysvammaisten asuntolaa. Ensin osa ihmisistä närkästyi hänen arvomaailmastaan ja alkoi vaatia valitusoikeuden rajoittamista. Miten voi olla mahdollista, että joku voi hidastaa vuosia tärkeän asian toteutumista? Pahinta oli, että hän käytti hidastamiseen hyvien ihmisten keinoa, liito-oravaa.

S

”

Kun kaikki on jähmeää, myöskään virheitä ei pystytä tekemään niin nopeasti.”

Tähän tarttui osa poliitikoista, jotka näkivät tilaisuutensa. Hekin haluaisivat kitkeä ”turhat kaavavalitukset” pois.

Näin hyvät ja tärkeät rakennushankkeet etenisivät sutjakkaasti. Nimittäin toisaalla liito-oravien ystävät hidastavat monen muunkin tärkeän asian toteutumista: vaikkapa moottoriteiden, tehtaiden ja asuinalueiden.

Järjestelmäämme on todella luotu sietämättömiä palasia, jotka antavat yksilöille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin asioihin jopa vaalien välillä. Nyt osa kansalaisista ja päättäjistä haluaisi järjestelmän valitsevan, mitkä valitukset se tutkisi – mitkä niistä ovat riittävän laadukkaita. Kummallisella tavalla jopa yksilönvapauden puolustajat ovat vaatineet hallinnolle enemmän pakkovaltaa.

Puolustan yksilön oikeuksia – ja samalla suomalaista hidasta byrokratiaa. Kun kaikki on jähmeää, myöskään virheitä ei pystytä tekemään niin nopeasti. Ei kyllä sitten aina edistystäkään. Sen kääntöpuolen olen valmis kestämään.

Valitusoikeus on erotettava itselle mieluisasta yhteiskunnallisesta päämäärästä. Jos jonkun mielestä autistien asuntolasta ei pitäisi olla oikeutta valittaa, tulee hän samalla olleeksi sitä mieltä, että ei saa vaikkapa kaivoksestakaan. Itse olen päättänyt, että kaikilla ihmisillä on oikeus olla osa-aikaisia liitooravaseminologeja.

Tästä päätöksestä ei voi valittaa. Ei edes Paavola. Saatana. riku.siivonen@avajaopen.fi Kirjoittaja on urkukeräilijä ja viestintäyrittäjä.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

4 000 Viime viikonloppuna Vivamossa pidetyillä Kansan Raamattuseuran Sanan suvipäivillä oli noin 4 000 kävijää. Vuosittain kirkollisille kesäjuhlille osallistuu noin 140 000 vierasta. Suurin kävijämäärä on vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa, joiden 80 000 vierasta on samaa luokkaa kuin Tanskassa pidettävien Roskilden rockfestivaalien osallistujamäärä.

Seurakuntayht tiloja Jätkäsaar Jos alueelle kaavailtu ”täyden palvelun” seurakuntakeskus toteutuu, Tuomiokirkkoseurakunta voi luopua Ruoholahden kappelista.

Teksti Salla Korpela Kuva Esko Jämsä

J

ätkäsaareen entiselle satama-alueelle on rakenteilla uusi suuri kaupunginosa. Tällä hetkellä maisemaa hallitsevat kymmenien työmaiden torninosturit.

Sadan hehtaarin alueelle on tulossa kodit noin 20 000 asukkaalle ja noin 6 000 työpaikkaa,

hotelleja, ravintoloita, kauppoja, toimistoja ja kaikkea, mitä kaupunkiin kuuluu. Sinne kuuluu luonnollisesti myös seurakunnan toimipiste.

Alueelle haviteltiin aikoinaan omaa kappelia, mutta haaveesta on taloudellisista syistä luovuttu.

Tämän hetken tavoitteena on seurakuntakodin konseptilla toimiva tila, samaan tyyliin kuin viereisessä Ruoholahdessa.

Jätkäsaarelaiset ovat Tuomio-

kirkkoseurakunnan jäseniä. Kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen toteaa, että seurakunnan toimintojen kannalta toimivinta olisi, että Ruoholahden kappelista luovuttaisiin ja Jätkäsaareen tehtäisiin yhteinen, koko Ruoholahti–Jätkäsaari -aluetta palveleva seurakuntakeskus.

– Tarvitsemme tilan, joka palvelee lasten kerhoja, varhaisnuorisotyötä ja aikuistoimintaa, ja jossa on sakraalitila sekä diakoniavastaanotto. Yksi yhtenäinen tila helpottaisi töiden järjestelyä, Poutiainen sanoo.

Suunnitelmia kehitetään Tuomiokirkkoseurakunnan ja kiinteistötoimiston yhteistyöllä.

Ykkösvaihtoehto tilojen hankkimiseksi Jätkäsaaresta on,

5

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Kaukonäköisesti. Jätkäsaaren laajuus on noin sata hehtaaria. Sen rakennussuunnitelma ulottuu aina vuoteen 2025 asti. Kirkko Helsingissä suunnittelee rakentavansa varaamalleen tontille vuokratalon, jonka kivijalasta varattaisiin tilat seurakuntatalolle.

Niiden ylläpidosta syntyy varsin merkittäviä kustannuksia.

Toisaalta seurakunnilla on toimitiloja ja asuntoja, joiden omistamisen mielekkyyttä arvioidaan helpommin taloudellisin perustein.

Huomattava osa asunnoista on vuokrattu seurakuntien työntekijöille työsuhdeasunnoiksi. Kohtuuhintaisen työsuhdeasunnon tarjoaminen on hyvän työnantajan kädenojennus työntekijöille tilanteessa, jossa palkat ovat vaatimattomat ja asuminen kallista.

Vuokraisäntänä toimiminen ei ole seurakuntien ydintoimintaa, mutta markkinahinnalla vuokrattavat asunnot ovat vakaa sijoituskohde, jonka tuotolla rahoitetaan kirkon toimintaa. Yhtymä on samalla osaltaan helpottamassa pääkaupungin kroonista vuokra-asuntopulaa.

Kiristyvän talouden oloissa kiinteistöinvestoinnit herättävät keskustelua. Vähenevät rahat halutaan käyttää seinien ja lattioiden asemesta palkkoihin ja palveluihin. Seurakuntayhtymä

”

Yhtymä on samalla osaltaan helpottamassa pääkaupungin kroonista vuokraasuntopulaa.”

ymä etsii resta että seurakunta rakennuttaa kaupungilta varatulle tontille asuinkerrostalon ja sen kivijalkaan tulisi tilat seurakunnalle.

Kerrostalon asunnot annettaisiin vuokralle markkinahintaan ja näin saatavilla varoilla rahoitettaisiin seurakuntatilan kustannuksia.

– Tässä haetaan yhtymän kannalta kokonaistaloudellista ja matalariskistä ratkaisua, toteaa kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.

– Kerrostalon kivijalkaan tulevassa tilassa ei ole sellaisia kirkollisia tunnusmerkkejä, etteikö sitä voisi tarpeen vaatiessa käyttää muihinkin tarkoituksiin.

Helsingin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa päätettiin viime viikolla varata 150 000 euroa arkkitehtuurikilpailun

järjestämiseen yhdessä naapuritalon rakennuttajan kanssa. Tämä ei vielä merkitse sitoutumista rakennushankkeeseen, mutta on kuitenkin vahva askel siihen suuntaan.

Arkkitehtuurikilpailu ratkeaa vuoden lopussa. Suunnitelmat on tarkoitus saattaa rakennuslupavaiheeseen ensi vuonna, jolloin valtuuston on myös tehtävä lopullinen rakennuttamispäätös.

Rakentaminen on aloitettava viimeistään 2015.

Seurakuntien melko mittava kiinteistöomaisuus muodostuu yhtäältä kirkoista ja muista sakraali- ja kulttuurihistoriallisista tiloista, joiden arvo ja merkitys mitataan muilla kuin taloudellisilla kriteereillä.

on päättänyt vähentää kiinteistöomaisuutta 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Toisaalta uusiin kaupunginosiin tarvitaan seurakunnan tiloja. Niitä varten on varattu mahdollisuus kiinteistökannan lisäämiseen 3 prosentilla. Nykyisen suunnitelman mukaan Keski-Pasilan ja Kalasataman seurakuntatilat hankitaan vuokraamalla kun taas Jätkäsaaren lisäksi Kruunuvuorenrannassa tähdätään tilojen omistamiseen.

Luottamushenkilöiden piirissä on keskusteltu hankkeen riskeistä, hinnasta ja tuotosta.

– Riskien on oltava tarkasti tiedossa ja hankkeen täytyy olla kannattava, jotta investointi voidaan tehdä, toteaa yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila.

Hänen mukaan on hyvä, että kirkko on läsnä myös uusilla asuinalueilla, joten Jätkäsaaren hanke on kannatettava.

– Toivoisin kuitenkin seurakunnallisen kulttuurin kehittyvän myös sellaiseen suuntaan, että ihmiset avaisivat kotiensa ovet ja ottaisivat vastuuta toisistaan omissa ympäristöissään, Raittila visioi.

Oma ääni. – Jos musiikkikoulutuksesta tulee ulkoisten kliseiden ymppäämistä perustavaa laatua olevan oman soinnin tilalle, musiikki ei mene perille, Seppo Murto sanoo.

Seppo Murto on Vuoden Kanttori 2013 Tuomiokirkkoseurakunnan kanttori, diplomiurkuri Seppo Murto on nimetty Vuoden kanttoriksi 2013. Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus perusteli valintaansa muun muassa näin: ”Kuoron- ja orkesterinjohtajana hän on verkostoitunut vahvasti maamme musiikkielämään myös kirkon piirin ulkopuolella. Kysyttynä kouluttajana Murto vie suomalaista kirkkomusiikkiosaamista ulkomaille saakka.”

Murto itse sanoo saavansa innoituksen työhönsä ihmisistä, joita hän kohtaa.

– Tapaan viikoittain kymmeniä kuorolaisia. Palaute on välitöntä, ja sitä tulee kirkkokansalta muutenkin. Joskus toki jokainen leipääntyy rutiineihin, hän sanoo.

Ihmisten kohtaamisessa itse musiikilla on tärkeä rooli, sillä musiikki on silta sydämestä toiseen.

– Jos musiikki tulee sydämestä, se menee perille. Kun kuulen hyvin tehtyä aidosti toteutettuna, se ilahduttaa tavattomasti. Tyylillä ei ole merkitystä, kunhan se on tehty

hyvin ja uskollisesti, Seppo Murto sanoo.

Hänen mielestään on tärkeää kunnioittaa jokaisen laulajan luontaista perusääntä.

– Perusääni on semmoinen, joka erottaa parhaat laulajat. Silloin ääntä ei ole liikaa muokattu ulkoapäin, vaan pohjalla on yksilön aito luontainen ääni.

– Jos musiikkikoulutuksesta tulee ulkoisten kliseiden ymppäämistä perustavaa laatua olevan oman soinnin tilalle, musiikki ei mene perille.

– Tämä koskee samalla tavalla oopperalaulua kuin Idols-esiintyjiäkin, Murto sanoo.

Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorina vuodesta 1985 toiminut Murto johtaa Tuomiokirkon kamarikuoroa Viva voxia, kamarikuoro Murtosointua sekä Dominante-kuoroa.

Vuoden kanttori -tunnustuksen yhdeydessä Murrolle luovutettiin tunnustuksena ansioistaan Urkurakentamo Veikko Virtasen lahjoittama Principal-urkupilli sekä liiton ja Nordea-pankin rahalahja.

Uusia päälliköitä seurakuntayhtymään Helsingin seurakuntayhtymän viestintäpäälliköksi on valittu yhteiskuntatieteen maisteri Kimmo Holappa (s. 1971). Tällä hetkellä Holappa työskentelee Sanoma Yritysjulkaisujen palveluksessa toimituksen esimiehenä. Hän on osallistunut Sanoman digitaalisen viestinnän kehittämiseen.

Seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö on vajaan kymmenen hengen suuruisen viestintätoimiston esimies. Viestintäpäällikön vastuualueina ovat muun muassa verkkoviestintäpalvelut, sisäinen viestintä, tiedotustoiminta ja yhteisöilme sekä markkinointiviestinnän suunnitteluun osallistuminen.

Nykyinen viestintäpäällikkö Pälvi Ahoinpelto siirtyy Kirkko ja kaupungin toimituspäälliköksi

Marja Kuparisen jäädessä eläkkeelle.

Uudeksi yhteisen seurakuntatyön diakonian päälliöksi on valittu diakonissa, terveydenhoitaja, pastori Kirsi Rantala (s. 1965).

Diakonian päällikön tehtävään kuuluu yhteisen seurakuntatyön diakoniatyön organisointi sekä muun muassa diakoniatyön talous- ja henkilöstöhallinnon asioiden valmistelu.

Lisäksi diakonian päällikkö vastaa yhteistoiminnasta kirkollisten, kunnallisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Nykyisin Rantala työskentelee Salon seurakunnan diakonian työalajohtajana ja perheasiain neuvottelukeskuksen vs. johtajana.

Kaikki virkoihin valitut aloittavat 1.9.

6

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Mikäs tuolla vilahti?

Oppaat nimeävät kaupunkipihan linnut, tienvarren kukat ja mökkijärven ötökät.

Teksti Pihla Tiihonen Kuva Hannu Hautala/Plainpicture/ Kuvaario

KIRJA Vesikirppu ja sudenkorento esittelee lätäköissä ja lammikoissa vilisevää elämää. Kirjaa mainostetaan oppaana näiden pikkuotusten tutkimiseen. Piirroskuvat ovat havainnollisia, ja suppeaan tekstiin on poimittu kiinnostavia erityispiirteitä ötököistä.

Sudenkorento on hyönteismaailman goljatti, isoimpien siipiväli on yli kymmenen senttiä. Teos kertoo, että jotkut sudenkorennot jaksavat ylittää jopa Itämeren.

Korento voi myös lentää pystysuoraan ja taaksepäin sekä heittäytyä sivulle.

Hyönteismaailmasta ei löydy toista vastaavaa lentäjää, joten ampiaisilla, perhosilla ja kärpäsillä ei ole paljon mahdollisuuksia, kun perään ampaisee 35–40 kilometriä tunnissa kiitävä sudenkorento. Sudenkorentoa itseään on lähes mahdoton yllättää, koska se näkee noin 30 000 osasilmällään yhtä aikaa joka suuntaan.

Kirjassa kerrotaan, että sudenkorennon kehitys munasta aikuiseksi voi kestää lajista riippuen viisikin vuotta. Aikuisena lyhytikäisin eli päiväkorento elää muutamasta tunnista pariin viikkoon. Nopean elämänsä aikana urokset valtaavat itselleen rantatontin, jonka puolesta taistelevat ankarasti.

Teoksen toinen nimieläin on korkeintaan parimillinen vesikirppu, jolla on omalaatuisia erityiskykyjä. Monet lajit pystyvät lisääntymään partenogeneettisesti

KIRJA Peippo ja pulmunen on koko perheelle suunnattu lajiopas.

Tiiviiseen pakettiin sisältyvät niukat perustiedot 284 lintulajin tuntomerkeistä, elintavoista, elinympäristöstä, esiintymisestä ja muutosta. Lajikuvaukset kattavat täällä pesivät ja Suomen läpi muuttavat linnut. Mukana on myös satunnaisia vieraita.

Kirjassa parasta ovat Jens Overgaard Christensenin piirroskuvat, joissa selkeästi piirretyt linnut tekevät muutakin kuin sei-

KIRJA Suomen luonto on nimensä mukaisesti yleisopas, johon on poimittu yli 800 eläintä, kasvia ja sientä. Lasse J. Laine kertoo esipuheessaan ottaneensa mukaan yleiset lajit sekä joitakin harvinaisuuksia. Tavoitteena on innostaa taviksia luontoon.

Teksti on yhtä aikaa tiivistä, selkeää ja elävää, ja lajiesittelyiden lomaan on nostettu kiinnostavia yksityiskohtia. Laine kertoo esimerkiksi, että karhusiilikkään koiras ja naaras ovat niin erinäköiset, että Carl von Linné luuli perhosia nimetessään niitä eri lajeiksi.

Kirja on jaettu kuuteen osaan.

Taajamat, metsät, niityt, vesistöt, suot ja tunturimaat saavat omat esittelynsä, mikä on kätevä lähtökohta lajin etsimisessä. Tosin yleisimpien lajien kohdalla jaottelu ei toimi, koska niitä tapaa lähes kaikkialla.

”

Sudenkorento jaksaa lentää Itämeren yli.”

sovat asennossa. Punanokkainen meriharakka esimerkiksi nokkii poikasensa kanssa simpukkaa ja Suomen runsaslukuisimman pesijän, pajulinnun, taustalla mönkii karvaisia toukkia.

Kirjaa selaamalla kaltaiseni aloittelijan on helppo selvittää, että rannalla tepasteleva harmaaselkäinen lokki on kalalokki (koska sillä on tummat silmät erotuksena suuremmasta ja hurjemman näköisestä keltasilmäisestä harmaalokista), ja että valkoposkihanhella on nimestään huolimatta valkoista koko naamassa, kanadanhanhella pelkässä poskessa.

Samalle sivulle on koottu toisiaan muistuttavia lintuja, mikä helpottaa lajien erottamista. Oikea lintu on etsittävä selailemalla, koska hakemistosta on hyötyä vain, jos tietää hakemansa linnun nimen. Jaottelu vaikka elinym-

tessa. Haahkanaaras hautoo kuukauden paikallaan syömättä, kun taas pienten varpuslintujen poikaset kuoriutuvat keskimäärin parin viikon haudonnan jälkeen.

Kirjosieppokoiraalla voi olla useita naaraita eri pöntöissä, joista se saattaa palvella vain yhtä. Lintujen maailmasta löytyy loputtomasti ihmeteltävää.

Linnulle oma koti KIRJA Pihan linnut ja pöntöt -kirjassa toimittaja Juha Laaksonen keskittyy kololintuihin ja niiden pesimäpönttöihin. Kirjasta löytyvät ohjeet tavallisimpien linnunpönttöjen rakentamiseen. Vinkit pönttöjen rakentamiseen antaa kotkalainen 1 500 linnunpöntön ”toimitusjohtaja ja huoltopäällikkö” Urpo Koponen. Laaksonen haluaa kannustaa koko perheen rakentamaan pönttöjä ja tarkkailemaan lintujen touhuja.

Kirjassa esitellään tavallisimmat pöntöissä asuvat lajit sekä muutamia harvinaisempia lajeja. Lintujen pesimäbiologiasta ja pönttöjen puhdistuksesta ja huollosta saadaan oleellista tietoa. Käy muun muassa ilmi, että ilman pöntöttämistä ainakin telkillä ja pöllöillä ei rannoilla

päristön mukaan voisi helpottaa etsijän työtä.

Peipossa ja pulmusessa käytetään runsaasti lyhennelmiä, eikä joka lauseessa ole verbiä.

Esimerkiksi peipon esiintymisestä kerrotaan: ”Pohjoismaissa 16–27 milj. paria (0)”. En sanoisi tekstiä erittäin helppotajuiseksi tai lapsille sopivaksi, kuten WSOY mainostaa.

eli neitseellisesti. Pieneliöt osaavat myös muuttaa muotoaan: kesällä päässä on terävä kypärämäinen suojus, talvella pyöreä.

Luonnonvesissä vesikirput keijuvat vapaasti. Vesikirppuja voi nähdä myös eläinkaupoissa, joissa niitä myydään ruoaksi akvaariokaloille.

Tommi Sarlin Juha Laaksonen: Pihan linnut ja pöntöt. Paasilinna 2013, 223 s., 29,95 e.

ja metsissä olisi riittävästi pesäpaikkoja. Myöskään taajamien pikkulinnuille ei olisi tarpeeksi pesäpaikkoja ilman innokkaita pöntönrakentajia.

Kirja vastaa moniin mielenkiintoisiin kysymyksiin, jotka heräävät lintujen pesintää seura-

Johdatusta kalastamiseen KIRJA Kesällä moni suomalainen tarttuu onkivapaan tai virveliin. Vielä on niitäkin, jotka laskevat mökkirantaan verkot. Matti Kettunen on suunnannut Mökkikalastajan käsikirjan juuri näitä kalastajia varten.

Kirja antaa perustietoja siitä, kuinka hyviä kalansaaliita on mahdollista saada niin pyydyskuin uistinkalastuksella. Pilkintä ja onginta kuuluvat Kettusen esittelemiin kalastustapoihin.

Kirjassa on myös opastusta per-

Lopun hakemistoon olisi voinut lisätä helppoja hakusanoja kuten tatti, apila ja sudenkorento.

Nyt etsivä löytää, jos osaa hakea vaikkapa kuusenpunikkitattia (osasto metsä ja sienet), punaapilaa (niityt ja kasvit) ja ruskoukonkorentoa (vesistöt ja selkärangattomat).

Tyylikkäin valokuva ei useinkaan ole selkein havaintokuva.

Esimerkiksi monet talvet parveketta kaunistanut kanerva näyttää vieraalta suurennetussa lähikuvassa.

Lisäksi kirja on niin iso, että se on parhaimmillaan kotona luettuna, ei repussa retkellä.

Bente Vita Pedersen, Jakob Sunesen ja Lars-Henrik Olsen: Vesikirppu ja Sudenkorento. Makean veden eläimiä. WSOY 2013, 231 s., 16.20 e.

Benny Gensbol, Jens Overgaard Christensen, Suomen oloihin sovittanut Pertti Koskimies: Peippo ja pulmunen.

Suomen ja Pohjolan lintuja.

WSOY 2013, 272 s., 14.60 e.

Lasse J. Laine: Suomen luonto.

Tunnistusopas. Otava 2013, 447 s., 31 e.

hokalastukseen sekä muutamaan harvinaisempaan kalastustyyliin kuten tuulastukseen, kolkkakalastukseen ja kuoreiden lippoamiseen.

Mukaan on mahdutettu myös lyhyet luonnehdinnat maamme tavallisimmista saaliskaloista, saaliin käsittelystä ja helposti valmistettavista kalaruoista.

Matti Kettunen on kirjoittanut useita kalastusaiheisia kirjoja.

Asiantuntemus näkyy myös tässä teoksessa. Käsikirja-nimitys tosin on hieman liioiteltu, sillä pikemminkin kysymys on lyhyistä johdatuksista muutamiin kalastusteemoihin. Hieman myös ihmetyttää kirjan alkupään jäsentely.

Siinä siirrytään vapaonginnasta pitkäsiimaan, joka lienee nykyisellään aika harvinainen ja pitkälle edistyneiden harrastus.

Tommi Sarlin Matti Kettunen: Mökkikalastajan käsikirja. Karisto 2013, 180 s., 29,95 e.

7

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Et ole yksin. Kirsti Saarisen kokemuksen mukaan Jumalalla on pyytävälle ihmiselle kolme vastausta: kyllä, ei tai odota. Vastauksista riippumatta Jumalan läheisyys antaa turvan elämään. Taustalla Kari Juvan patsas Töölön kirjaston edessä.

Arjen rukoilija Rukous ei kysy aikaa eikä paikkaa. Eikä se ole rajattu vain rukouksen ihmisten käyttöön.

Teksti Sirkku Nyström Kuva Esko Jämsä

J

umala on kuulunut Kirsti Saarisen elämään lapsesta asti. Isoäiti vei sotalasta kirkkoon ja luki iltarukouksen.

– Kun omaa isää ei ollut, opin turvaamaan Jumalaan.

Rukous on yhteydenpitoa Jumalaan. Rukouksesta on kirjoitettu tuhansia kirjoja ja rukouksia on säilynyt aivan kristikunnan alkuvuosisadoilta. Rukousten muoto on vaihdellut, mutta aina rukous on kohdistettu Jumalalle, ihmisen Luojalle.

Kun suomalaiset rukoilevat, he tekevät sen yhdessä kirkonpenkissä tai sitten ääneti itsekseen. Toisen puolesta ääneen rukoileminen on todella korkean kynnyksen takana.

Töölön seurakunnassa oli 1970-luvulla raamattu- ja rukouspiiri, jota veti kappalainen Liisa Marttinen. Hän lopetti yleensä illan vapaaseen rukoukseen ja Herran siunaukseen. Kerran hän pyysi Kirsti Saarista rukoilemaan ääneen. Tämä säikähti perusteellisesti, mutta siitä alkoi rukoilijan elämä.

Samalla tavalla, kuin elämä muokkaa ihmistä, se muokkaa häntä myös rukoilijana. Saarinen muistelee, miten hän lapsena kävi lähes kauppaa Jumalan kanssa. Pitkään rukoukset olivat kuin luetteloita: Siunaathan sitä ja sitä.

Vähitellen rukouksesta on tullut viipymistä Jumalan lähellä ja toisten ihmisten viemistä Jumalan eteen. Rukous on myös puhumista Jumalalle.

Jumala ei silti ole kaveri, vaan syvästi kunnioitettava ja pyhä.

– Isä Jumala on se taho, se joku, jonka puoleen voi aina kääntyä. Ihmisetkin ovat tärkeitä, mutta tiukan paikan tullen Jumala on ainoa, joka pystyy auttamaan, Kirsti Saarinen kuvaa suhdettaan Jumalaan.

Rukous on sekä syvää luottamusta että arkuutta suuren Jumalan edessä.

– Aina rukoillessa on pakko miettiä, olenko Jumalalle kelvollinen. Luotan siihen, että voin mennä Jumalan eteen Jeesuksen sovitustyön varassa. Muuten ihminen ei kestä Jumalan läheisyyttä. Pyhä Henki ohjaa rukousta, että se on Jumalan tahdon mukainen.

Saarinen kertoo, ettei hän uskalla ryhtyä rukoilemaan kenenkään puolesta ennen kuin on itse ensin rukoillut.

Tärkeintä on pyytää, että rukoilisi niin kuin Jumala tahtoo.

Miten tavallinen ihminen uskaltaa rukoilla pyhää Jumalaa?

– Vaikka Jumala on suuri ja kunnioitettava, hänelle saa puhua kuin toiselle ihmiselle. Ei hän odota erikoiskieltä tai erikoisia ilmaisuja. Jumalalle puhutaan samalla tavalla kuin ihmisille. Sillä kielellä, minkä hän on meille antanut.

Jumalaa ei voi määrätä, häneltä voi vain pyytää, Kirsti Saarinen sanoo. Jumala vastaa ihmisen rukoukseen joko kyllä, ei tai odota. Ihminen voi pyytää jotain asiaa vuosikausia ja sitten huomata, että se olisi ollut päin mäntyä.

Rukoileminen on toisaalta raskasta, toisaalta vapauttavaa. Kerrankin saman päivän aikana seitsemän ihmistä kertoi Kirsti Saariselle huolensa ja pyysi esirukousta. Rukoilija tajusi, että nyt eivät omat voimat riitä.

– Soitin rukoilevalle ystävälle, puhuin ja rukoilin hänen kanssaan ja ahdistus katosi.

Rukoilija joutuu usein myös sielunhoitajaksi. Rajanveto näiden kahden välillä vaatii herkkyyttä. Kirsti Saarinen sanoo pitäytyvänsä vain kuuntelemiseen ja rukoukseen.

Jos ihmisen huolet ovat raskaita, hän neuvoo hakemaan apua muualta.

Työvuosina ison viraston henkilöstöosastolla kaaos saattoi olla sitä luokkaa, ettei siitä ollut selvitä. Silloin hän soitti kesken työpäivän lyhyen puhelun rukoilevalle ystävälle, ja kaaos alkoi purkautua saman tien.

Työhön kuului muuan muassa ihmisten sairauslomien käsittely. Joukossa oli myös vakavasti sairastuneita ja he erottuivat selvästi muista.

– Saatoin kysyä, mikä sinulla on. Jos toinen halusi, hän kertoi tilanteensa ja kysyin vielä, voinko rukoilla puolestasi illalla kotona. Moni rauhoittui jo keskustelun aikana, eikä kukaan kieltäytynyt esirukouksesta.

1970-luvulla Kirsti Saarisen kotona oli kesäapulaisena rouva, jonka lapsi oli sairas. Kirsti keskusteli äidin kanssa ja kysyi, saako viedä asian Ulla-Christina Sjömanin rukousiltaan. Keskustelun kuuli toinen kesäapulainen, joka 20 vuotta myöhemmin soitti Kirsti Saariselle ja pyysi apua omalle lapselleen.

– Pitäisi uskaltaa useamminkin sanoa ihmisille, että voin rukoilla puolestasi.

Kirsti Saarinen elämässä rukous- ja raamattupiirit ovat olleet tärkeitä voiman lähteitä. Yhteistä niille on, että muutaman kerran mittaisiksi suunnitellut ryhmät ovat kestäneet kolmesta 26:een vuoteen.

– Tässä elämä -kampanjan yhteydessä suostuin piirin vetäjäksi. Meillä oli niin kiinnostavat keskustelut, että ihmiset eivät halunneet lopettaa. Alun perin ihmissuhdeasioita pohtinut ryhmä vaihtui vähitellen raamattu- ja rukousryhmäksi.

– Luulen, että ihmiset tulivat ryhmään erityisesti rukouksen takia. Ensin käytiin läpi lähisunnuntain saarnatekstiä, siitä keskusteltiin ja lopussa kysyin, oliko jollakulla sellaista asiaa, jonka puolesta hän haluasi meidän rukoilevan.

Rukoilemaan opitaan rukoilemalla. Kirsti Saarinen kertoo käyneensä lyhytkursseja, joissa opiskeltiin muun muassa Raamattua ja sielunhoitoa. Kurssien avulla hän oppi ymmärtämään sekä muita että itseään, mikä on rukoustyössä myös tärkeää.

8

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Viaporin yö ja aamu Suomenlinnassa ei saa telttailla eikä tehdä avotulia. Yöpymishaaveen voi toteuttaa läpi vuoden toimivassa hostellissa.

Kaupungin kasvo: Otso Kivekäs

Teksti ja kuvat Eino Leino

Katupyöräilijä toivoo asennemuutosta – En minä ole harrastaja. Minä vaan kuljen pyörällä, nauraa Otso Kivekäs, kun pyydän häntä kertomaan pyöräilyharrastuksestaan.

Työmatkapyöräily on ohjelmistoarkkitehtina työskentelevälle Kivekkäälle luonnollinen osa arkea.

Syykin on yksinkertainen. Pyöräileminen on paitsi kätevä myös mukava tapa liikkua.

– Aamulla on parempi olo, jos on pyöräillyt töihin.

Helsingin pyöräilykulttuurissa olisi kuitenkin parantamisen varaa. Sitä vaivaa Kivekkään mukaan lainsuojattomuus. Osa pyöräilijöistä ajaa lähes täysin säännöistä piittaamatta, ja toisaalta pyörätiet on suunniteltu niin huonosti, että sääntöjen mukaan ajaminen on hankalaa.

– Nämä kulkevat käsi kädessä.

On hyödytöntä yrittää parantaa ajokulttuuria, ellei samalla paranneta kaupunkisuunnittelua.

Monet ajattelevat, etteivät pyöräilijät kuulu kadulle, vaikka laki sanoo toisin. Kivekkäällä on pinttyneistä asenteista omakohtaista kokemusta. Alkukesällä hän pyöräili Mäkelänkatua Vallilasta pohjoiseen, kun takana pitkään pysytellyt kuski ajoi lopulta rinnalle ja kysyi, miksei Kivekäs aja pyörätiellä.

– Vastasin, että ei tässä ole pyörätietä eikä jalkakäytävällä saa ajaa. Kuski jatkoi, että niin, mutta tuolla jossain.

– Tarvitsisimme pyörätiet isoille teille, Hämeentielle, Mäkelänkadulle, Tukholmankadulle, Paciuksenkadulle ja Mannerheimintielle niiltä osin, kun ne vielä puuttuvat.

Hitaammilla kaduilla pyöräilijät voivat ajaa ajoradalla.

Vapaa-ajallaan Kivekäs ohjaa Helsingin pyöräilijöiden katuajokursseja. Tavoitteena on rohkaista pyöräilijöitä jalkakäytävältä kadulle ja näyttää esimerkkiä.

Mitään erikoistaitoja ei ajoradalla ajamiseen kuitenkaan Kivekkään mukaan tarvita. Riittää, että tun-

tee liikennesäännöt.

Tärkeintä on ottaa rohkeasti oma tila ja ajaa autojen kanssa samassa linjassa. Hitaudesta ei tarvitse huolehtia, sillä teillä ei ole miniminopeutta. Kivekäs huomauttaa, että pyöräilijän voi ohittaa siinä missä toisen autonkin – naapurikaistan kautta.

– Ajoradalla ajaminen on helpompaa ja turvallisempaa kuin jalkakäytävällä ajaminen.

Tilastollisesti riski kolaroida autojen kanssa on pienin, jos ajaa ajoradalla, ja kaikkein suurin, jos ajaa jalkakäytävällä, Kivekäs perustelee.

Kaikilta tielläliikkujilta Kivekäs toivoisi joustavuuden ja toisten huomioonottamisen kulttuuria.

Niin pyöräilijät, kävelijät kuin autoilijatkin ajattelevat hänen mukaansa liikaa sitä, kenellä on oikeus ja liian vähän sitä, mikä tekisi liikenteestä sujuvaa.

Helsingissä on pyöräilijän näkökulmasta myös paljon hyvää. Töölönlahden ranta, Baana ja lähiöiden pyörätiet saavat kiitosta. Silti samanlaista pyöräilykaupunkia kuin vaikkapa Kööpenhamina Helsingistä tulee tuskin koskaan.

– Jossain kohtaa tulee vastaan ilmasto ja se, että Helsinki on Kööpenhaminaa mäkisempi.

– Toisaalta Oulussa pyöräillään enemmän kuin Helsingissä, mutta Oulussa ei taatusti ole yhtään parempi ilmasto.

P.S.

Asun 20-luvun kivitalossa Vallilassa.

Nautin veneilystä kesäisellä Suomenlahdella.

Ihmettelen, miksi ihmiset ajavat jalkakäytävällä, kun kadulla olisi parempi ajaa.

Tuija Pyhäranta Katuajokurssit elokuussa maanantaisin klo 17.30. Tapaaminen Narinkkatorin pyöräkeskuksella.

Hoitokunnan johtaja. Leirikoulut sopivat arkkitehti Maire Mattisen mielestä mainiosti saaren vanhaan koulutaloon.

K

ustaanmiekan valleilla suudelmia vaihtanut japanilaispariskunta kysyy, pääsisikö lautalla vielä kaupunkiin. Kerron seuraavan lautan lähtevän kello 23, ja viimeinen lautta lähtee aamukahdelta.

Kuninkaanportista laskeutuu ravintola Walhallassa iltaa viettänyt ryhmä odottamaan venekyytiä. Heiltä on jäänyt näkemättä Kustaanmiekan eteläpuolella uinut yli kahdenkymmenen joutsenen laivue.

Aurinko valuu Mikael Agricolan kirkon taakse. Susisaaren linnanpihalla, Ehrensvärdin haudalla, Viapori muuttuu himmeiden

Kulmilla: Harakan saari

valojen autioksi kyläksi. Vasta Suomenlinnan hoitokunnan rakennuksen aukiolla Isossa Mustasaaressa näkyy koiraa ulkoiluttava nainen.

Tähän rauhaan olen etsiytynyt kokeakseni Viaporin illan, yön ja varhaisen aamun. Telttailu Unescon maailmanperintökohteessa on kielletty, joten saarten ainoa yöpymispaikka on hostelli. Sieltä olen varannut kahden hengen huoneen.

Olen kiitollinen sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin työn vaalimisesta. 1700-luvun lopun linnoitukset voivat restaurointiurakoiden jäljiltä hyvin. Myöhemmin nousseista, sotilaiden käytössä olleista rakennuksista useat ovat yli 800 ihmisen vuokra-asuntoina. Omistusasuntoja on vain muutama.

Jos Suomenlinna esittäytyy auringonlaskussa romanttisena, historiasta löytyy karumpi menneisyys: Suomen sodan nöyryytys keväällä 1808, kansalaissodan yli 8 000 ihmisen vankileirit kesällä 1918 sekä talvi- ja jatkosotien siviilien evakuoinnit. Mennyt ei ole kaukana, ei edes Ehrensvärdin rakennusurakoiden aika, joka merkitsi Helsingin kansainvälistymistä ja kaupungin kasvua myös mantereella.

Kirkontornin majakkavalon silmäniskut näkyvät kauas merelle ja kaupunkiin kertoen Helsingin merellisen vartijan voimasta. Venäjän vallan aikana kirkko koristautui sipulitornein, jotka purettiin myöhemmin. Nyt kirkko seisoo mäellään arkisempana.

Kierrän vaimon kanssa Rantakasarmin, jonka ravintolassa olemme illalla nauttineet maukkaan aterian. Helsingin siluetti piirtyy vasten hämärtyvää taivasta. Hostelliin saavuttuamme alakerran ryhmähuoneista kuuluu leirikoululaisten hiljainen puhe. Meriilmasto on heidät uuvuttanut. Yläkerran rauhassa uni tulee pyytämättä.

9

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Uljas pääportti. Suomenlinnan Rantakasarmissa on muun muassa äänitysstudio, työhuoneita, ravintola ja Helsingin Taiteilijaseuran galleria.

Aamukuuden jälkeen kierrämme saaria pari tuntia. Liikkeellä on pari pullojen ja tölkkien kerääjää, kulkuväylien siivooja ja muutama kaupunkiin töihin kiiruhtava. Varhaisin lautta manterelle lähtee kuudelta, samaan aikaan kuin ensimmäinen lautta Kauppatorilta Suomenlinnaan.

Saari herää viimeistään silloin, kun hostellin tuntumaan äskettäin noussut uusi kauppa aukeaa aamukahdeksalta. Pian lauttarannasta purkautuvat kevään viimeiset luokkaretkeläiset.

Aamiaisella Lohjan Harjun koulun opettajat Hanna Vidgren ja Johanna Lehtinen kertovat tutustuttaneensa yhdeksäsluokkalaiset Suomenlinnan museoihin ja järjestäneensä historiallisia tehtäviä ja rasteja. Lounaat ja päivälliset on nautittu likeisessä ravintola Yläkerhossa.

”

– Kenties vaikuttavinta oli Merisotakoululla saamamme arvostava vastaanotto. Käynnistä olimme sopineet ennalta, Vidgren kertoo.

Kirkontornin majakkavalon silmäniskut näkyvät kauas merelle ja kaupunkiin.”

Vieraskirja kertoo hostellin kansainvälisyydestä. Varsinkin eurooppalaisturisteja näkyy majoittuneen paljon. Yläkerrassa on asunut muun muassa pariskunta Saksan Heidelbergistä.

Talo oli 1900-luvun alussa venäläinen koulu, kansalaissodan aikana komendantin kanslia, 1920-luvun alusta taas vuoteen 1959 kansakoulu, sitten sotilaskoti ja toimiupseerikerho.

Hostellina rakennus aloitti 2002.

Suomenlinnan hoitokunnan johtajan, arkkitehti Maire Mattisen mukaan vuokrasopimus hostellin tiloista on solmittu määritteel-

lä ”toistaiseksi”.

– Suomen nuorisokeskukset ry:n ja Suomenlinnan hostellin toiminta tukee erinomaisesti maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemistä. Sitä edistää hostellin pääasiallinen asiakaskunta, nuoriso ja koululaiset, joille annetaan tietoa maailmanperintökohteen historiasta ja luonnosta. Leirikoulut jatkavat luontevasti vanhan koulurakennuksen historiaa lasten opinahjona, Mattinen sanoo.

Mattisen mukaan vakituiset asukkaat ovat tottuneet turistivirtoihin. Yksityispihojen rauhaa pyydetään kunnioittamaan monikielisin kyltein. Joskus uteliaimmat tosin ylittävät yksityisyyden rajat. Se on hinta, jonka asukkaat maksavat ainutlaatuisesta miljööstä maailmanperintökohteessa.

Viikon fakta MARGIT JENSEN

Biologiaa lapsille Seitsemän minuutin lauttamatkan päässä Kaivopuiston rannasta on kuuma silokallio, jolla kyykkii puolensataa lasta ja melkein yhtä monta aikuista. Yksi tutkii luupilla levää, toinen pakenevaa hyönteistä.

Menossa on Lasten saariseikkailu. Oppaat ovat kertoneet, että olemme meriharakan kotisaarella, ja tämä haluaisi esitellä meille ystäviään. Ensin ne pitää kuitenkin etsiä.

Vihje kuului näin: ”Tämä ystävä on vähän limainen, voit tuntea sen vedessä alla jalkojen.”

Sitten löytyi laatikko, jossa ovat kuvat Risto Rakkolevästä, Saku Suolilevästä ja Anna Ahdinparrasta. Ja nyt siis tutkitaan niitä leviä.

Helsingin ympäristökeskuksen maksuttomat retket on tarkoitettu aikuisten seurassa kulkeville yli 4-vuotiaille. Itämereen ja saaris-

ton luontoon tutustuttavaan saariseikkailuun pääsee vielä viitenä kesäsunnuntaina. Seuraava pidetään 30. kesäkuuta kello 12.30–15.

Harakan saarella järjestetään luontoretkiä myös aikuisille. Kesäohjelma löytyy hel.fisivustosta hakusanalla Harakan luontokeskus.

Saareen saa mennä myös omin päin. Yhteysvene kulkee kesäpäivisin Kahvila Ursulan laiturilta Harakan saareen vähintään tunnin välein.

Saariseikkailuun osallistuvat lapset opettelevat vielä ennen paluutaan erottamaan Itämeren maun Atlantin valtamerestä ja järvivedestä.

Vaikka oikeasti lasten mukeissa on kraanavettä ja suolaa.

Pihla Tiihonen

58 099 Viikin jätevedenpuhdistamon prosessissa syntyy lietettä, joka mädätetään ja kuivatetaan puhdistamolla. Viime vuonna lietettä vietiin Sipoon Metsäpirtin kompostointialueelle noin 58 099 tonnia eli 94 prosenttia tuotannosta. Pieni osa vietiin Vapo Oyj:lle kompostoitavaksi. Puhdistamolla syntyy lietteen mädätyksessä biokaasua, joka hyödynnetään laitoksen sähköenergian tuotannossa ja prosessin lämmityksessä.

Ympäristölautakunta käsitteli jätevedenpuhdistamon toimintaraporttia viime viikolla.

10

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

On aika erota ja aika palata Khaled Hosseini ja Elif Safak pohtivat uusissa kirjoissaan perheen hajoamista.

Neljä valokuvataiteilijaa kertoo suhteestaan puihin ja puiden innoittamaan varhaisempaan taiteeseen.

Teksti Marja Kuparinen

KIRJA Khaled Hosseinin romaanit Leijapoika ja Tuhat loistavaa aurinkoa nostivat tämän Kaliforniassa asuvan afganistanilaiskirjailijan ja lääkärin maailmanmaineeseen. Uusin kirja Ja vuoret kaikuivat jatkaa samaa linjaa, vaikka romaanin muoto onkin toinen.

Entistä on Hosseinin syvä humaanisuus. Hän näkee ihmisen hukkuvan elämän ankariin tosiasioihin, perheet hajoavat ja siteet katkeavat, mutta katkennutkin yhteys on olemassa ja tekee kipeää.

Romaanissa matkataan köyhään afganistanilaiskylään.

Abdullahin ja Parin isä vie toisiinsa kiintyneet lapset Kabuliin, mutta vain toinen heistä palaa kylään takaisin. Lapsesta saadut rahat mahdollistavat muiden hengissä säilymisen. Kirja selventää myös lasten äidin historiaa. Kirjailijan tutkivan katseen alle pääsevät myös monet muut ihmiset, joiden elämät kutoutuvat vuosien varrella vähitellen yhteen.

Kirjan mosaiikkimainen rakenne ei kuitenkaan ole vaikealukuinen. Jokainen tarina on ehjä.

Ne palaset, joissa ihmisten sisin paljastuu ja vastuullinen suhde lähellä oleviin tulee esiin, jäävät mieleen ja liikuttavat. ”Kabul on tuhat tragediaa neliömaililla” -lause tuntuu olevan totista totta.

Ihailen Hosseinin tapaa katsoa maailmaa. Hänen ihmisensä eivät ole virheettömiä. Raskaita asioita tapahtuu, mutta silti kaiken ylle kaartuu lempeä myötätunto ja ymmärrys.

Eniten taitaa merkitä omien juuriensa tunnistaminen. Se ja yhdistyminen menneeseen voi tapahtua vielä sukupolvienkin yli.

KIRJA Elif Safakin Kunnia kertoo myös hajalle joutuneista ihmisistä. Turkkilainen kurdiperhe on päätynyt Lontooseen, eikä elämä osoittaudu helpoksi.

Kirjan alussa sisar tapaa vankilasta vapautuvan veljensä, joka surmasi kunnian tähden heidän äitinsä. Safak lähtee sitten kehittelemään rinnakkain auki äidin ja hänen kaksoissisarensa elämää Turkissa ja Englannissa. Ihmiset ovat heikkoja, avioliitot hajoavat, etäinen rakkaus ei saa täyttymystään, lapset viehättyvät uudesta kulttuurista ja etsivät siinä paikkaansa. Synnynnnäisiin eroihin näyttää olevan helpompi suhtautua kuin muutoksiin tutuissa ihmisissä.

Elämmekö metsästä vai puista?

Teksti Otso Kantokorpi Kuvat Kristoffer Albrecht ja Ritva Kovalainen

O

len matkustellut paljon Virossa, ja olen aina vähän kateellinen, koska virolaiset tuntuvat rakastavan puitaan paljon enemmän kuin me – vaikka olemmekin eläneet metsistämme. Virolaiset tuntuvat elävän nimenomaan puistaan, saavan niistä loputtomasti henkistä voimaa. Jokaisessa kylässä on myyttinen puu, jolla on nimensä ja tarinansa.

Sinebrychoffin taidemuseon tuore puuaiheinen näyttely Puut ovat runoja herätti matkamuistojen lisäksi lapsuudenmuistoja. Lap-

Puut ovat aina olleet maisemataiteen keskeisiä elementtejä kaikissa kulttuureissa – oli sitten kyse suomalaisesta kansallishenkeä ruokkineesta erämaatunnelmasta, kuuman erämaan keitaasta kertovista palmuista tai vaikkapa japanilaisesta kirsikankukinnan aiheuttamasta uskonnollissävyisestä juhlinnasta.

Valokuvalla on tunnetusti kyky herättää nostalgiaa, vaikka tätä ulottuvuutta onkin nykytaiteessa pidetty kyseenalaisena. Näiden neljän taiteilijan kuvat herättävät kuitenkin väistämättä jo tietyn nostalgisen perusvireen.

Oli nimittäin aika, jolloin valokuvan ei tarvinnut etsiä lisäefektejä tai yrittää epätoivoisesti kieltää välinesidonnaisuuttaan ja jolloin kuitenkin osattiin olla tarkkoja ja runollisia yhtä aikaa. Nämä neljä kuvaajaa ovat sellaisia – enkä ymmärrä, miksi he olisivat jotenkin vanhanaikaisia.

”

Juuri silloin siihen asti tuntemani tavallinen elämä murtui ja me kaikki aloimme luisua toiseen todellisuuteen, missä tapahtui liian paljon liian nopeasti.”

Kunnia

siporukallamme oli ”Jättiläisenä” tunnettu oma koivu, jonka alaoksilla meillä oli tapana viettää iltoja.

Näyttelyn nimi viittaa Kahlil Gibranin sanoihin ”puut ovat runoja jotka maa kirjoittaa taivaalle”.

Kristoffer Albrechtin, Taneli Eskolan, Ritva Kovalaisen ja Pentti Sammallahden tuotannossa puut ovat aina olleet hyvin esillä.

Tekijät ovat käyneet läpi vanhaa tuotantoaan ja ryhtyneet tutkimaan puuaiheista kuvataidetta muun muassa Ateneumin taidemuseon kokoelmista. Rinnalle on tuotu vanhoja mestareita Suomesta – Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Vilho Lampi – ja ulkomailta aina Rembrandtia myöten.

Rikkautta. Taiteen kaikki muodot löytyvät puista. Ritva Kovalainen: Purunpää, 2011.

Tarkkaa ja runollista on myös näyttelyn ripustus. Teemat on viritetty hienosti, ja esimerkiksi avainhuoneessa, jossa kukin kuvaaja

Erityisen viehättävä on yksinhuoltajaksi jääneen Pembe-äidin orastava ystävyys ja rakkaus helläsydämiseen Eliakseen. Vanhan ajan hienovaraisessa seurustelussa ja molemminpuolisessa kunnioituksessa on viehätystä ja arvokkuutta.

Myös Safakilla riittää myötätuntoa ja ymmärrystä sille, miten vaikeaa on elää uuden kulttuurin keskellä. Yleissävy on kuitenkin synkempi kuin Hosseinilla, eikä suurta yhdistymisen juhlaa pääse syntymään. Koprakin perhe hajoaa kuin akanat tuuleen. Elämä vain on ja vie mukanaan.

Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat.

Suomentanut Katariina Kaila.

Otava 2013. 411 s., 29,95 e.

Elif Safak: Kunnia.

Suomentanut Maria Erämaja.

Gummerus 2013. 524 s., 29,95 e.

Ulkopuolella. James (vas.) ja Tyler ovat liittyneet monien kotoaan paenneiden tai poispotkittujen homonuorten joukkoon. Heidän kotinaan on dokumentissa Golden Gate -puisto San Franciscossa.

11

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Kohtaamispaikka. Puu mahdollistaa ratkaisevan hetken, jolloin lintu ja vanha mies kohtaavat. Kristoffer Albrecht: Kukes, Albania, 2012.

on laittanut esille valitsemansa lempiteoksen ja yhden oman kuvansa, tajuaa välittömästi, etteivät suuret tarinat ainakaan kuvataiteessa ole kuolleet.

Taneli Eskola katsoo Akseli Gallénin maalausta ja toteaa: ”Männyt ovat sekä dynaamisia sommitteluelementtejä että kulkijan tienviittoja, tilan tunnun havainnollistajia. Ne sitovat yhteen maiseman lumen, rännän ja jään aistivoimaisen säätilan ja atmosfäärin.” Juuri tätä Eskola itse on omalla työllään jatkanut.

Valokuvan ja maalauksen yhteinen nimittäjä juontuu todennäköisesti paljon mielekkäämmin tilan poetiikasta kuin teknisistä

ulottuvuuksista. Valokuva ei ole ”maalauksellinen”, niin kuin nykyään on muotia sanoa. Itse asiassa ennen valokuvauksen keksimistä vedostettua grafiikanlehteä voi yhtä hyvin lähestyä valokuvauksesta tutulla terminologialla.

Näin Pentti Sammallahti Rembrandtista: ”Lukemattomista muutamalla viivalla aikaansaaduista yksityiskohdista valokuvaajalle kiehtovin on mäen harjalla kulkeva hevonen vankkureineen, joka hetkellisesti on jäänyt osittain puun peittämäksi – aivan kuin valokuvan sattumaa.”

Tai näin Ritva Kovalainen Amélie Lundahlista: ”Valokuvaajana tunnistan tuon ku-

”

Valokuva ei ole maalauksellinen, niin kuin nykyään on muotia sanoa.”

van taustalla olevan näkemisen hetken, sen raskaan kauneuden laadun, joka syntyy rajauksen tiiviydestä, rytmistä, sävyjen sekä mustan ja valkean yhteydestä. Eikä se lakkaa väreilemästä katsomisen kestosta huolimatta.”

Tämän pakahduttavan kauniin näyttelyn kuvat väreilevät muistoissa vielä pitkään.

Puut ovat runoja. Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40. Avoinna 21.1.2014 saakka.

Avoinna ti, pe klo 10–18, ke, to klo 10–20, la, su klo 11–17.

Maanantaisin suljettu. Liput 10/8 e tai 7/6 e.

Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmaisilta joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 17–20.

Ulosheitetyt elämää etsimässä ELOKUVA Helsingissä 24.–30.6. vietettävän Pride-viikon kunniaksi elokuvateatteriin saapuu kesäistä juhlamieltä tummempia tuntoja välittävä Susanna Helken dokumentti American Vagabond. Filmi kertoo kahden toisiinsa kiintyneen nuoren miehen tarinan maailman homomyönteisimmässä San Franciscon kaupungissa.

Jos elokuva olisi fiktio, veikkaanpa, että siihen olisi rakennettu onnellinen loppu tyyliin tosi rakkaus voittaa ennakkoluulot ja työttömyys ja irrallisuus laukeavat työpaikan turvallisuuteen.

Tosi elämässä ei aina käy niin.

Luvatun maan kangastus haihtuu ilmaan.

Dokumentin kertoja James Temple on pikkukaupungin kasvatti, vanhemmat – erityisesti isä – ovat ankaran uskovaisia. Isälle oli suuri järkytys, kun pojasta ei tullutkaan hänelle metsästyskaveria vaan tämä rakastui toiseen poikaan. James sai sananmukaisesti Raamatusta päähänsä ja joutui lukkojen taakse, sillä homopoika oli isälle mahdoton ja pelottava ajatus.

Kun James matkaa Tyler Johnsonin kanssa bussilla kohti San Franciscoa, molemmat ovat hädin tuskin 18-vuotiaita. Mo-

niko suomalainen perhe katsoo, että sen jälkikasvu pärjäisi perheensä hylkäämänä suurkaupungissa, työttömänä ja asunnottomana?

Helke seuraa poikia Golden Gate -puistoon, jossa he yöpyvät pensaiden alla makuupussissa, kunnes sekin suoja varastetaan. Päätyminen asunnottomien ja narkkareiden joukkoon ei ollut Jamesin ja Tylerin suunnitelmissa.

Puolentoista tunnin mittainen dokumentti riipaisee, sillä pojat ovat nuoria ja kokemattomia sekä niin lojaaleja toisilleen. Päivästä toiseen pyristellään avustusten

varassa, työtä ei löydy ja unelmat liukenevat syksyn sateisiin. Kunnes on edessä nöyrä paluu kotiseudulle lepäämään väliaikaisesti Jamesin isoäidin hoiviin.

Helke ei tarjoa helpottavaa loppua, sillä James päätyy hiukan sekavien tapahtumien jälkeen vankilaan syistä, jotka meikäläisittäin vaikuttavat omituisilta.

Eikä siitäkään mieli ilahdu, kun poika vakuuttaa vankilasta käsin suostuvansa isän metsästyskaveriksi. Yhden sortin eheytystä sekin.

En voi olla ajattelematta, miten erilainen Jamesin ja Tylerin tulevaisuus olisi ollut, jos perhe olisi

tukenut Jamesia niin kuin muitakin sen ikäisiä tuetaan ja avannut sydämensä myös lapsen rakastetulle.

Monet nuoret jakavat yhä poikien kokemuksen perheen torjunnasta – myös Suomessa. Onneksi tieto ja ymmärrys ovat myös kasvaneet, vanhempien turha syyllisyys lientynyt ja homoseksuaalisuus nähdään vain muunnelmana elämän monimuotoisuudesta.

Ajatuksia herättävä ja katsomisen arvoinen dokumentti.

Marja Kuparinen American Vagabond. Käsikirjoitus ja ohjaus Susanna Helke.

Elokuvateattereissa 26.6.

12

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Istanbulin monta maailmaa Paakkinen kritisoi Istanbulin uutiskuvien yksipuolisuutta; kuviin halutaan muslimihuivinen nainen.

– Ulkomailla ei todennäköisesti edes tiedetä, että arviolta kolmasosa eli noin 13 miljoonaa turkkilaista naista ei käytä huivia lainkaan. Istanbulissa huivittomien naisten osuus on suhteessa suurempi kuin muualla Turkissa. Minun tuttavapiiriini kuuluu vain pari huivia käyttävää naista, vaikka 99 prosenttia turkkilaisista on muslimeja.

Esikoiskirjailija Reeta Paakkinen kuvailee kotikaupunkiaan mystiseksi, dynaamiseksi, yhteisölliseksi, kansainväliseksi, hektisen uuvuttavaksi mutta myös inspiroivaksi.

Teksti ja kuva Päivi Arvonen

I

stanbuliin vuonna 1998 muuttanut Reeta Paakkinen halusi kirjoittaa kirjan toisesta kotimaastaan, koska ei tunnista länsimaisen median kuvaa siitä Turkista, jonka kansalainen hän on ollut vuodesta 2006 lähtien.

Otavan huhtikuussa julkaisema Kotona Istanbulissa on tietokirja, joka perustuu Paakkisen omiin kokemuksiin ja havaintoihin turkkilaisesta ja istanbulilaisesta arjesta. Hän työskentelee tällä hetkellä vapaana toimittajana sekä Turkissa että Suomessa.

– Voi miten ihana autopaita, sanoo Istanbulin Leventin kaupunginosan tiistaimarkkinoilla lastenvaatekauppiaan myyntipöytää penkova Paakkinen.

Hän ostaa ison pinon edullisia lastenvaatteita pojalleen sekä tuliaisiksi ystävien lapsille Suomeen. Istanbulilaisrouvia kuhisevilta markkinoilta löytyy myös kilokaupalla edullisia hedelmiä ja vihanneksia.

Korttelitorilla. Reeta Paakkinen viihtyy Istanbulin hektisessä tunnelmassa.

Peiliseinäisten pilvenpiirtäjien silhuetti hallitsee näkymää Reeta Paakkisen kerrostalokodin parvekkeelta. Keskiluokkainen lähiö on rauhallinen ja vehreä. Kesäkuun alussa Istanbulin keskustasta alkaneet mielenosoitukset ovat näkyneet ja kuuluneet myös Paakkisen kodin lähellä.

– Sadat ihmiset ovat marssineet kadulla tai osoittaneet tukeaan mielenosoittajille kalisuttelemalla iltaisin kattilankansia tai toitottamalla auton äänitorvia.

Protestien laajuus ja isojen kansanjoukkojen osallistuminen mielenosoituksiin eri puolilla Turkkia yllättivät Paakkisen.

– Tyytymättömyys siihen, että

kaikki kansalaiset yritetään puskea samanlaiseen elämänmalliin, on itänyt jo pitkään. Istanbulissa ja Turkissa on hyvin monenlaisia eri tapoja elää.

Hän korostaa, että konflikti on Turkin sisäinen asia, joka ratkaistaan seuraavien vuosien presidentin- ja parlamenttivaaleilla.

Monimuotoisuus Istanbulissa ja Turkissa on yksi Reeta Paakkisen kirjan kantavia teemoja.

– Maailman tulkitseminen suomalaisista lainalaisuuksista ja arvoista käsin vääristää kuvaa todellisuudesta. Kirjani pyrkii lääkitsemään Turkin arkielämään liittyvää tiedon puutetta.

Marion muuttaa Robinin TEATTERI Suomenlinnan kesäteatterissa nähdään tänä kesänä, kuinka kaunis Marion (Maija Koivisto) on valmis riskeeraamaan jopa henkensä rakastamansa Robin Hoodin tähden.

David Farrin näytelmään pohjautuvassa Robin Hoodin sydämessä Robin ei puolustakaan heikkoja, vaan ryövää itselleen sen, mikä rikkailta irtoaa. Hän kokoaa ympärilleen Sherwoodin metsän vapauteen erilaisia syrjittyjä ihmisiä. Vaikeuksia maassa riittää, sillä prinssi Juhana (Konsta Mäkelä) ryövää kansaa estoitta.

Asetelma antaa lukuisia mahdollisuuksia heitellä nuolia nykyaikaan päin. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Juha Kukkonen osaa homman. Yleisöä nauratti esimerkiksi, kun se tunnisti ”tekotaiteellisten postmodernististen taidekokeilujen” osoitteen. Osansa saa pian myös Robin (Chike Ohanwe) itse: torjuessaan naiset iloisten veikkojen ulkopuolelle ja vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta hän ei veikkojen mielestä toimi yhtään

Juhanaa paremmin.

Demokratia ja feminismi tekevät siis tuloaan myös Sherwoodiin. Robin Hoodin sydän puhuu vahvasti suvaitsevuuden ja naisten oikeuksien puolesta.

Marion on viisas nainen: hän näkee Robinissa yksinäisen miehen, joka on turvautunut ryöstelyyn vaihtoehtojen puutteessa.

Ohanwe on erinomainen Robin: fyysisesti notkea ja ilmeikäs. Hänessä on auktoriteettia ja herkkyyttä. On helppo uskoa, ettei Marionille ole olemassa ketään muuta.

Koska kyseessä on aikuisten satu, nainen riittää elämän muuttavaksi voimaksi. Miehen oikeudentunto kasvaa, sydän pehmenee ja avautuu rakkaudelle. Marionin ja Robinin yöllisessä keskustelussa on herkkyyttä ja surua. Kun vaikeat asiat tunnustetaan, vapaus toimia toisin lisääntyy.

Sadun tavoin näytelmän pahat – erityisesti prinssi Juhana – ovat täysin pahoja. Miekankalsketta ja

uhkia riittää. Marionin rohkeus ja hyvyys taas ovat ylivertaisia. Niina Pasasen puvut ovat muuten kympin arvoisia.

Kaikilla näyttelijöillä on mikrofonit. Miksi silti pitää huutaa niin paljon? Aloin jo ahdistua itsetietoista Pikku Johnia esittävän mainion Vesa Virrin äänenkäytöstä. Mahtaako hänen kurkkunsa kestää moista koko kesän? Samaa paatosta oli monen muunkin kohdalla. Onneksi esitys hiukan rauhoittuu toisessa näytöksessä.

Kuuluvuudessa oli harmillisesti muutenkin ongelmia. Puhe kuului, mutta laulujen sanat puuroutuivat välillä pahasti. Näytelmän suositus yli 7-vuotiaille on aiheellinen.

Marja Kuparinen Robin Hoodin sydän. Ohjaus Juha Kukkonen. Ensi-ilta Suomenlinnan kesäteatterissa 12.6.

Vailla pelkoa. Robin (Chike Ohanwe) sivaltaa miekallaan taidolla ja osuu myös.

”

Maailman tulkitseminen suomalaisista lainalaisuuksista ja arvoista käsin vääristää kuvaa todellisuudesta.”

Kristittyjen vähemmistöjen laaja kirjo näkyy Istanbulin kaupunkikuvassa etenkin kirkkojen runsautena.

– Edellisen kotini parvekkeelle kuului sunnuntaisin kirkonkellojen sointi, eivät moskeijan rukouskutsut, Reeta Paakkinen kertoo.

Ortodoksisuus on Paakkiselle läheistä äidin suvun puolelta. Ainakin pääsiäisenä hän vierailee jossakin Istanbulin lukuisista ortodoksikirkoista.

– Kukaan ei ole koskaan kohdellut minua huonosti siksi, että olen kristitty. Uskonto on Turkissa myös henkilöllisyystodistukseen merkitty tieto, Paakkinen sanoo.

Euroopan ja Aasian mantereiden alueelle levittäytyvä noin 16 miljoonan asukkaan Istanbul on Paakkisen mielestä ennen kaikkea eurooppalainen kaupunki.

– Istanbulista löytyy myös Lähi-idän elementtejä. Eurooppalaisella puolella on paljon vanhaa historiaa. Aasialainen puoli on nykyään hyvin moderni ja siksi enemmän eurooppalainen kuin Istanbulin Euroopan mantereen puoli, Paakkinen analysoi.

Reeta Paakkinen: Kotona Istanbulissa.

Tositarinoita Turkista.

Otava 2013, 288 s., 27 e.

13

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Tuttu näky. Daniel Mogere (kesk.) tunnetaan Kiberan kujilla. Kuulumisten kertojia riittää, sillä Ihmiset ovat oppineet, että Dan auttaa aina, kun voi.

Meidän Dan Daniel Mogere on tuttu näky Kiberan slummin kujilla. Ihmiset ovat oppineet, että Dan auttaa aina, kun voi.

Teksti Aija Salovaara Kuva Mikko Kuparinen

A

frikan toiseksi suurimmassa slummissa, Kiberassa, aurinko on juuri noussut. Asukkaat heräilevät uuteen päivään ja moni varmasti pohtii, mistä löytää jotakin suuhun pantavaa.

Naiset tyhjentävät asumusten nurkilla pissa-astioita. Slummissa kukaan ei mene öisin vessaan. Ulkona liikkuminen on pimeällä vaarallista, yleisiä vessoja on yksi noin sataa asukasta kohden ja sitä paitsi niiden käyttämisestä pitää maksaa.

Kiberalainen Daniel Mogere, 30, kulkee mutaisilla ja kuoppaisilla kaduilla tottuneesti. Tämän tästä hän pysähtyy tervehtimään ja vaihtamaan kuulumisia jonkun kanssa. Kaikilla on huolia ja tarpeita, joista he haluavat kertoa Danille.

Dan on tuttu näky näillä kulmilla ja ihmiset ovat oppineet, että Dan auttaa aina, kun voi. Hänen puhelimensa soi jatkuvasti, ja hän on aina matkalla tapaamiseen tai kuljettamassa lääkkeitä tai ruokaa jonnekin.

Useimmiten hän on myöhässä. Työtä on liikaa ja resursseja liian vähän.

Daniel Mogere kasvoi maaseudulla Länsi-Keniassa.

Kahdeksanlapsinen perhe hankki elantonsa viljelemällä maata. Dan on perheen vanhin poika ja 16-vuotiaana hän jäi pois koulusta auttamaan kotitöissä. Kun perheen isä sairastui syöpään, päävastuu perheen elättämisestä siirtyi Danille.

Parikymppisenä Daniel lähti Nairobiin etsimään töitä.

Se oli hänelle ensimmäinen kerta erossa perheestä ja ensimmäinen kerta kotikylän ulkopuolella.

Niin kuin tuhannet Kenian pääkaupunkiin töiden perässä muuttavat, Dan päätyi asumaan Kiberaan. Pääkaupungin slummin likaisuus yllätti maalaispojan. Ja se, että ihan kaikesta piti maksaa.

– Kotikylässä vesi haettiin joesta, Kiberassa vesi ostettiin säiliöautosta. Kun minulla ei ollut rahaa käydä wc:ssä, tein tarpeeni muovipussiin, Dan muistelee.

Töitä ei löytynyt . Se ei ole mikään ihme, sillä arviolta puolet Kiberan asukkaista on työttömiä. Dan kuuli tutultaan YK:n järjestämästä, nuorisolle suunnatusta kurssista, jolla opetettiin elämäntaitoja ja slummissa selviytymistä.

Kurssilla Dan oppi, että rahaa voi ansaita keräämällä jätettä kadulta.

Kurssille pääseminen oli onnenpotku, eikä vähiten siksi, että oppilaille tarjottiin kurssipäivinä ilmainen lounas. Dan selviytyi ensimmäiset kuukaudet Kiberassa myymällä kadulta löytämiään muovipulloja jätekeskukseen. Säkillisestä muovia maksetaan muutama kymmensenttinen, mutta Dan oli tottunut elämään säästeliäästi.

– Kaikesta huolimatta ymmärsin slummissa, kuinka onnekas olen. Monilla ei ollut maailmassa ketään, ei läheisiä eikä perhettä. Moni kärsi erilaisista sairauksista tai huumeongelmista. Minulla taas on rakastava perhe kotona Länsi-Keniassa.

Dan oli jo pienenä oppinut, että omastaan pitää jakaa muille. Kotitilalla pellolta löytyi useimmiten syötävää ja se jaettiin niiden kanssa, joilla ei ollut mitään. Kun Dan osti Kiberassa vettä, hän vei siitä osan sairastelevalle naapurilleen.

Sitten Dan tutustui Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijöihin, jotka palkkasivat hänet tulkiksi ja koordinaattoriksi hiv:n vastaiseen hankkeeseen.

Yli miljoona kenialaista elää hiv-tartunnan kanssa, mikä tarkoittaa liki seitsemää prosenttia väestöstä.

– Sairastuneisiin suhtaudutaan valtavan ennakkoluuloisesti, mikä johtaa siihen, että tartunnasta puhumista ja hiv-testejä vältellään. Erityisesti miehet suhtautuvat testeihin vastahakoisesti, Dan selittää.

Projektissa Danin tehtävänä oli kulkea ovelta ovelle kertomassa hiv-testin merkityksestä. Osa suostui testattaviksi ja ne, jotka todettiin hiv-positiivisiksi, pääsivät mukaan järjestön lääkitys- ja ruoka-apuohjelmaan.

Danin vastuulla oli Kiberan asuinalueista kolme. Järjestön projekti oli suunniteltu kaksivuotiseksi ja sen päättyessä Danilla oli 400 omaa asiakasta. He olivat oppineet luottamaan Daniin ja siihen, että apua oli säännöllisesti saatavilla.

Lääkärijärjestö lähti Kiberasta vuonna 2006 ja samalla loppui myös ruoka-apu.

– Hiv-lääkitys on Keniassa nykyään ilmaista, mutta jotta voi ottaa lääkkeitä, pitää syödä. Monilla ei ollut mitään suuhun pantavaa, Dan muistelee.

Hän alkoi etsiä muita tahoja, joilta kerätä varoja potilaille. Kuluneiden vuosien aikana Dan on luonut laajan kontaktiverkoston ja löytänyt lahjottajia, joiden tuella hän avustaa hiv-positiivisia asiakkaitaan. Usein avustukset ovat tosin satunnaisia.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla

14

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Päivä kerrallaan Kun Lääkärit ilman rajoja -järjestö lähti Kiberan slummista, Daniel Mogere ei voinut jättää sairaita ja orpoja yksin.

Teksti Aija Salovaara Kuvat Mikko Kuparinen

N

yt Daniel Mogeren alkuperäisistä potilaista on jäljellä noin puolet. Osa on kuollut, osa muuttanut muualle. Dan vierailee potilaiden luona viikoittain. Hiv-potilaille tarjottiin myös keskusteluapua ja terapiaa, silloin kun Lääkärit ilman rajoja -järjestön hanke vielä toimi Kiberassa.

Kun terapiaryhmät lakkautettiin, osa naispotilaista alkoi kokoontua tekemään yhdessä käsitöitä. Niitä myymällä he saavat kerättyä jonkin verran rahaa perheilleen.

Dan saa silloin tällöin ulkomaalaisten kontaktiensa kautta myytyä suuria määriä käsitöitä Eurooppaan. Niillä rahoilla naisten perheet elävät monta kuukautta.

Kiberan kujilla kulkeminen vaatii tarkkaavaisuutta.

Likavesi, jätteet ja ulosteet tekevät tiestä liukkaan, katulamppuja ei ole ja öisin on säkkipimeää.

– Illalla tästä kulkeminen on arpapeliä, Dan naurahtaa ja hyppää ojan yli seuraavalle, peltikattotalojen reunustamalle, hämärälle kujalle.

Dan heilauttaa kangasverhon oviaukolta syrjään, tervehtii tuttavallisesti ja istuu sohvalle Mary Auma Onyonzin, 40, viereen.

Mary on yksinhuoltajaäiti, joka sai tietää olevansa hivpositiivinen viisi vuotta sitten, kun Dan ilmestyi hänen ovelleen ja kannusti häntä tekemään testin. Silloin Mary vielä elätti lapsensa pesemällä naapuruston pyykkejä, mutta hiv-diagnoosi karkotti asiakkaat.

Nyt Mary tekee kuuden naisen ryhmässä koruja ja ompelee kangaskoreja. Myyntivoitoilla hän ruokkii niukasti lapsensa ja maksaa heidän koulumaksunsa. Kun Dan saa lahjoituksia, hän tuo Marylle ruokaa. Tänään Danilla ei tosin ole muuta annettavaa kuin aikaa ja myötätuntoa.

Mary Auma Onyonzin on synnyttänyt seitsemän lasta, joista ensimmäinen kuoli synnytyksessä. Hänen kodissaan, kahdeksan neliön huoneessa, asuu 13 ihmistä: Maryn lapset ja veli sekä muutama ottolapsi, jotka jäivät kuolleelta naapurilta Maryn huostaan.

Marylla todettiin hiljattain kohtusyöpä, ja Danin avustuksella hän on saanut jonkin verran hoitoa.

– Yritän nyt etsiä sponsoria, joka maksaisi Maryn jatkohoidot, Dan kertoo.

Naisten käsityöpajalla Daniel Mogere käy vaihtamassa kuulumiset. Vankkarakenteinen, huivipäinen nainen, Felisters Odero, 51, istuu tuolilla ja pujottelee helmiä siimalankaan.

– Felisters on yksi harvoista projektin naisista, joka syö hyvin ja ottaa lääkkeensä säännöllisesti, Dan kertoo.

Koska Felisters on niin hyvässä kunnossa, hän auttaa Dania ruoka-avustusten kuljettamisessa. Hän myös seuraa muiden potilaiden vointia ja raportoi Danille, kun jonkun tila heikkenee.

Felistersillä on kuusi lasta, joita hän elätti myymällä paistettua kalaa. Kun hiv-positiivisuus ilmeni, asiakkaat alkoivat karttaa Felistersiä ja kaupankäynti kävi mahdottomaksi.

– Periaatteessa syrjintää pyritään valvomaan Keniassa lain turvin, eikä esimerkiksi työntekijää saisi hiv-positiivisuuden vuoksi irtisanoa. Käytännössä sitä ei pystytä valvomaan, Dan selittää.

Felisters kertoo, että hän haluaisi ostaa palan maata kaupungin ulkopuolelta ja päästä pois slummista. Hän valittaa, että käsitöitä on vaikea saada kaupaksi ja rahat ovat loppumaisillaan. Slummissa harvalla on varaa ostaa käsitöitä ja Nairobin keskiluokkaisille ja turisteille suunnatuissa basaareissa kojun vuokraaminen maksaa liikaa.

Pienen kävelymatkan päässä työpajalta sijaitsee hivpositiivisen yksinhuoltajaäidin, Benta Agolan, 40, perustama ala-aste.

– Hiv-positiiviset suljetaan yhteisön ulkopuolelle. Sairaus aiheuttaa häpeää ja usein perheet lakkaavat lähettämästä lapsiaan kouluun, Daniel Mogere kertoo.

Bentan koulun oppilaat tulevat hiv-positiivisista perheistä ja osa lapsista on viruksen kantajia. Koulussa on yksi luokkahuone, joka on jaettu sermillä kahteen osaan.

Toisella puolella opiskelevat 3–5-vuotiaat, toisella isommat lapset. Vanhimmat ovat kymmenvuotiaita. Lapset lukevat seinänlautojen väleistä heikosti vilkkuvan päivänvalon kajossa, sillä sähkövaloa ei ole.

– Kun tapasin Danin, olin tosi heikossa kunnossa. Hän sai minut vakuuttuneeksi siitä, että pystyn huolehtimaan lapsistani ja nousemaan vielä jaloilleni. Se, että joku välitti, antoi toivoa, Benta muistelee.

Ennen sairastumistaan Benta Agola oli työskennellyt opettajana. Päästyään lääke- ja ruokaprojektiin hän alkoi voida paremmin ja pystyi palaamaan töihin.

– Halusin auttaa muita, kun minuakin oli autettu.

Benta halusi tarjota hiv-positiivisten perheiden lapsille turvallisen ympäristön, jossa heidät hyväksytään. Nyt alaaste, jota Benta kutsuu Pikku enkeleiden kouluksi, on ollut toiminnassa muutaman vuoden.

Koulussa lapsille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan lounas ja hiv-positiivisten lääkityksestä huolehditaan. Osa oppilaista pystyy maksamaan koulumaksuja, mutta rahat ovat täälläkin vähissä. Joskus ulkomaalaiset vieraat tuovat ruokapaketteja tai joku yksittäinen lahjoittaja antaa rahaa.

Kun ensimmäinen Daniel Mogeren potilaista menehtyi, lapset jäivät omilleen ja Dan alkoi etsiä heille sijoituspaikkaa. Maalta, puolen tunnin ajomatkan päässä Nairobista, lapsille löytyi uusi koti Tunzan orpokodista. Dan on sittemmin vienyt Tunzaan lisää lapsia ja käy silloin tällöin heitä tapaamassa.

– Pahinta on se, kun perheet eivät välitä. Kun vanhemmat kuolevat aidsiin, sukulaiset eivät halua ottaa heidän lapsiaan hoidettavakseen, Dan kertoo.

Matka Tunzan kodille taittuu bussilla, viimeiset pari kilometriä peltoja pitkin kävellen. Dan kuljettaa muka-

Varo askeleitasi. Kiberan kujilla kulkeminen vaatii tarkkaavaisuutta. Lik

Pikku enkeleiden koulu. Hiv-positiivinen yksinhuoltajaäiti Benta Agola perusti lapsille pienen koulun, jossa heitä ei syrjitä.

Osa ala-asteen oppilaista kantaa itsekin virusta.

naan yskänlääkettä ja terveyssiteitä. Pikkupojat juoksevat portille vastaan ja muutama teini-ikäinen tyttö kurkkii rakennuksen ovelta ujosti. He ottavat terveyssiteet vastaan hermostuneesti kikattaen.

Orpokotia ylläpitää 56-vuotias Diminah Khasiala, “Mama Tunza”. Diminah työskenteli 1990-luvulla siivooja-

15

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

kavesi, jätteet ja ulosteet tekevät tiestä liukkaan, katulamppuja ei ole ja öisin on säkkipimeää.

ja opettajina. Tiedon jakamisella on valtava merkitys.

Hiv-positiivisten, lastenkodin ja vapaaehtoisten koordinoimisen lisäksi Dan toimii tyttöjen sukupuolielinten silpomista ehkäisevässä tiedotushankkeessa. Jos avustuksia on tullut hyvin, Dan kokkaa kotonaan suuret määrät ugalia ja vie sitä kodittomille.

Kenian valtavat tuloerot ja korruptio turhauttavat Dania.

– On käsittämätöntä, että maassa, jossa puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, kansanedustajat tienaavat kuukaudessa tuhansia dollareita.

– Sosiaalinen omatunto on nyky-Keniassa tuntematon käsite. Kolonialismin peruina ajatellaan, että alista tai sinut alistetaan.

Mama Tunza on ylpeä lapsistaan. Isommista ottolapsista muutama opiskelee jo yliopistossa.”

”

na. Hän löysi kerran roskia ulos viedessään jätteiden seasta hylätyn vauvan. Mama Tunza teki lapsesta ilmoituksen viranomaisille, jotka ehdottivat, että hän itse ottaisi vauvan hoiviinsa.

Nyt Mama Tunzan kodissa on 120 lasta. Alkuun lapset asuivat hänen kodissaan Kiberassa, myöhemmin lapsimäärän kasvaessa hankittiin ulkomaalaisten lahjoitusten avulla pieni maatila kaupungin ulkopuolelta.

Lastenkodissa on kaksi suurta salia, joista toisessa nukkuvat pojat, toisessa tytöt. Ulkokatoksessa työskentelee kokki, joka keittää avotulella valtavassa kattilassa papuja ja ugalia, maissijauhosta tehtyä paksua puuroa. Sillä saa vatsan täyteen halvalla.

Mama Tunza on ylpeä lapsistaan. Isommista ottolapsista muutama opiskelee jopa yliopistossa.

Mama Tunzan hoivissa. Kolmikuinen tyttävauva Baby Miller saapui Mama Tunzan orpokotiin suoraan sairaalasta, jonne äiti hylkäsi hänet heti synytyksen jälkeen.

Opiskelu kiinnostaa myös Daniel Mogerea. Ei siksi, että se takaisi hänelle paremmat uramahdollisuudet tai toimeentulon. Hän haluaa vaikuttaa kotimaansa hyvinvointiin. Opinnot ulkomailla olisivat paras vaihtoehto.

– Meillä on mahdollisuus tulla omavaraiseksi ja löytää ratkaisuja ongelmiimme, mutta tarvitsemme lisää tietotaitoa, Dan pohtii.

Pari vuotta sitten Dan perustikin järjestön, joka etsii ulkomaalaisia vapaaehtoisia ja heille työpaikkoja Keniassa. Danin kontaktien kautta Nairobissa on työskennellyt muun muassa ruotsalaisia lääketieteen opiskelijoita. Ulkomaalaiset tuovat mukanaan paljon kaivattua tietoa.

– Tarvitsemme vapaaehtoisia toimimaan kouluttajina

Myös tavalliselle kolmekymppisen miehen elämälle jää välillä aikaa. Silloin Daniel Mogere tapaa ystäviään ja lähtee silloin tällöin tanssimaan Nairobin yöelämään. Hän haluaisi mennä naimisiin ja perustaa perheen. Sitä ennen hän haluaa kuitenkin käydä yliopiston ja perustaa turvakodin katulapsille.

– Tiedän, ettei maailmaa muuteta päivässä. On hetkiä, jolloin haluaisin heittää hanskat tiskiin. On äärimmäisen turhauttavaa, kun tuntuu, etten ponnisteluista huolimatta saa kaikkea hoidetuksi, eikä mikään riitä. Vaikeinta on silloin, kun joku kuolee siksi, ettei ole rahaa ostaa lääkkeitä, Dan kertoo.

Paahteinen, pitkä päivä Kiberassa on taittunut illaksi ja Dan alkaa tehdä lähtöä kohti kotia. Sitä ennen hänen täytyy vielä koukata läheisen lääkäriaseman kautta. Dan on saanut lahjoituksena mikroskoopin ja sitä tarvitaan asemalla. Puhelin pirisee ja hän on taas myöhässä.

16 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Varaa työntekijän tapaamisaika to klo 10–12, p. 2340 3200. Muuna aikana voit jättää soittopyynnön virastoon.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340 3220.

Ke 19.6. klo 18.30 Kesävirsiä ja sellomusiikkia. Yhteislaulua. Olli Mönttinen, piano ja Ilmo Saaristo, sello. Vapaa pääsy.

To 20.6. klo 13 Eläkeläisten torstaikerho. Sami Lahtinen.

La 22.6. klo 12 Juhannuspäivän messu ja kirkkokahvit. Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen.

Su 23.6. klo 12 Messu. Mari Järvinen ja Olli Mönttinen.

To 27.6. klo 13 Eläkeläisten torstaikerho. Seppo Lappalainen.

Su 30.6. klo 12 Messu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

Ke 3.7. klo 18.30 Konsertti. Lukas Stasevskij, sello ja Maija Weitz, piano.

Vapaa pääsy.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 19.6. klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen.

To 20.6. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho kirkon pihalla (säävaraus).

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän messu ja kirkkokahvit. Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen.

Su 23.6. klo 10 Messu. Mari Järvinen ja Olli Mönttinen.

Ti 25.6. klo 12 Kesäkahvila. Diakoni Sofia Tolonen.

Ke 26.6. klo 18.30 Sibeliuksen helmiä, koko perheen konsertti. Jussi Makkonen, sello ja Nazig Azezian, piano. Vapaa pääsy.

Ke 26.6. klo 20 Iltamessu. Mari Järvinen ja Olli Mönttinen.

To 27.6. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho kirkon pihalla (säävaraus).

Su 30.6. klo 10 Messu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

Ti 2.7. klo 12 Kesäkahvila. Kanttori Hanna Autio.

Ti 2.7. klo 13 Virsilauluhetki – yhteislaulutilaisuus. Hanna Autio.

Ke 3.7. klo 20 Iltamessu. Hannu Vapaavuori ja Hanna Autio.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat

Seurakunnissa tapahtuu 20.6.— 3.7.

Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta p 09 2340 3341, Myllypuro to klo 10–11 puhelimitse p 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16.

Perhediakoni 09 2340 3381

Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 13– 14, p. 2340 3618. Tapaamiset ajanvarauksella ti, to klo 10–12, ke klo 14– 16.

Herttoniemen kirkko

■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Kallion kirkko

■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

To 20.6. klo 12 Päivämusiikki. Sirkka– Liisa Jussila-Gripentrog. Vapaa pääsy ja ohjelma. Klo 18 EI VIIKKOMESSUA. Seuraava viikkomessu to 27.6.

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Hurmerinta, Lindfors, Gripentrog.

Su 23.6. klo 10 Messu. Luomakunnan sunnuntai, Lindfors, Hurmerinta, Gripentrog.

Ma 24.6. klo 19 Urkukonsertti. Esa Toivola.

Ke 26.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri.

Muistelua, diakonissa Riitta Riihelä.

Herttoniemenrannan To 27.6. klo 12 Urkukonsertti. Dag-Ulkappeli rik Almqvist, Anna Maria Böckerman.

■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 Klo 18 Viikkomessu. Hurmerinta, To 27.6. klo 14 Laulun siivin, Lankinen, Lindfors, Gripentrog. Pappi tavattavisTikkanen, kahvitarj. alk. klo sa henkilökohtaista keskustelua 13.30. ja rippiä varten klo 17 alk.

Pe 28.6. klo 18 SateenSeura– Kulosaaren kaarimessu. Saarna kunnat kirkko Juha Luodeslampi, ■ Kulosaarentie 40, verkossa: www. Jaakko Hyttinen, Sa2340 4115 Kimmo Puunehelsinginseura- riola, La 22.6. klo 10 Jumanä, Sateenkaarikuoro kunnat.fi lanpalvelus, Vuorela, joht. Perta Lampinen.

Koivistoinen.

Avust. Veronica Saarela, Su 23.6. Ei messua.

Sari Järä, Ullamaija YletyiSu 30.6. klo 10 Messu, Tikkanen. nen, Lankinen, kahvihetki.

Su 30.6. klo 10 Messu. Apostolien päivä. Sariola, Lindfors, Gripentrog, OkKulosaaren sanen, lauluyhtye Glimt. seurakuntatalo Ma 1.7. klo 19 Urkukonsertti. Markku ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 Mäkinen.

To 20.6. klo 13 Kesäkahvila, Jerkku.

Ke 3.7. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri.

Laualen iloa saamme. Kanttori Vivika Myllypuron kirkko Oksanen ja diakoni Kati Helin.

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 To 4.7. klo 12 Urkukonsertti. Anna-MaKe 19.6. klo 19 Kesäilta kirkolla. Hartaria Lehtoaho. Klo 18 Viikkomessu. us, yhteislaulua, kahvitarjoilu, Simoila.

Männistö, Sariola, Gripentrog. Pappi taLa 22.6. klo 12 Juhannuspäivän mesvattavissa henkilökohtaista keskustesu, Tikkanen, Koivistoinen. lua ja rippiä varten klo 17 alk.

Su 23.6. klo 12 Messu, Tikkanen, LankiAlppilan kirkko nen. Kahvihetki.

■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. AvoinSu 30.6. klo 12 Messu, Jerkku, Lankina kesällä ma–to klo 10–14. nen. Kahvihetki.

Su 23.6. klo 16 Messu. Luomakunnan Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntasunnuntai. Lindfors, Hurmerinta, Grimyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo pentrog. Kirkkokahvit.

9.30, Backman p. 2340 3333.

Ma 24.6. klo 11–13 Kesäpäiväkansan Su 30.6. klo 16 Kivinokan kinkerit – jutteluaula. Ala-aulassa. Tule tapaayhteislaulutilaisuus Kivinokan kiosmaan muita ja vaihtamaan kuulumisia. killa, Jerkku, Lankinen.

Ti 25.6. klo 12–15 Skräppäystä. Tule tekemään leikekirjaa, kortteja, yms. mukavassa seurassa. Klo 15–17 Kesäkah■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna vila. Kirkon edessä, sateella sisällä. Tuma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. le kahvittelemaan ja tapaamaan työn09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. tekijöitä!

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän jumalanpalvelus. Kirkon pihalla (säävaraus). Tikkanen, Lankinen. Kahvihetki.

Su 23.6. klo 10 Messu. Tikkanen, Lankinen. Kahvihetki.

Ke 26.6. klo 19 Kesäilta kirkolla. Hartaus, yhteislaulua, kahvitarjoilu. Vuorela.

Su 30.6. klo 10 Messu. Vuorela, Sointula. Kahvihetki.

Ti 2.7. klo 19 Metrolla musiikkiin -konsertti. ”Elämälle kiitos”, Janne Maarala, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e.

Kallio

Taivaan tähden

Su 30.6. klo 16 Messu. Apostolien päivä. Sariola, Lindfors, Oksanen, lauluyhtye Glimt.

Ti 2.7. klo 12–15 Skräppäystä. klo 15–17 Kesäkahvila.

Lázló Haris -näyttely srk-salissa 4.8. saakka. Valokuvataiteilija László Haris on tehnyt ensimmäisestä unkarinkielisestä raamatusta valokuvateoksia, joita esitetään näyttelyssä.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Su 23.6. ja 30.6. klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9.

To 27.6. klo 15–18 Perhe, avioliitto – mitä ne oikein ovat -liittoseminaari.

Tietokirjailija Kaari Utrio, perheen historia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Professori Risto Saarinen, teologinen näkökulma perhe- ja avioliittokäsityksiin.

Kurssit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta.

Elämäni värit kursseilla Harakan saarella etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla.

Käytämme nestemäisiä akvarellivärejä, taiteellisia taitoja ei tarvita. Päiväkurssit klo 12–17 ti, ke, to 2.–4.7. h. 89 e.

La, su 6.–7.7. h. 71 e. Ti, ke, to 9.–11.7. h.

89 e. La, su 13.–14.7. 71 e. Ti, ke, to 16.– 18.7. h 89 e.

Bibliodraamaretriitti 22.–24.11. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Hiljaisuuden ympäröimää bibliodraamaa jossa seurana ovat Raamatun tekstit, liike, rentoutuminen, kirjoittaminen ja sinä itse draamaan eläytyvänä ja sitä elävänä. Nauti ajasta itsesi kanssa ja luonnon keskellä. H. 160 e, retriittin tulo järjestetään itse. Ohj. bibliodraamaohjaaja Sinikka Leppihalme ja diakoni Nina Klemmt.

Muuta toimintaa Kallion seurakunta järjestää Siionin virsi -seuramatkan Enonkoskelle Veli-Matti Hynnisen Rovastilaan 26.–28.6.

H. alk. 185 e, majoituksesta riippuen.

Tied. ja ilm. p. 2340 3611 tai kallio.srk@ evl.fi. Ilm. viim. 20.6.

Ilmoittautuminen syksyn musiikkileikkikouluun on alkanut. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin Seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Lisätied. ja ilm. tytti.friberg@evl.fi tai 050 380 3252. Klo 9.10–9.55 3–5-vuotiaat (ilman vanhempia), klo 10.00–10.45 sisarusryhmä, klo 10.45–11.30 2011–2012 syntyneet, klo 11.30–12.15 2013 syntyneet, klo 12.15–13.00 2013 syntyneet.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke 26.6. p. 2340 3843 ja ke 3.7. p. 2340 3841 klo 10–12.

Ke 19.6. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä.

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Pirilä, Myllylä. Rolf Storsjö, harmonikka.

Su 23.6. klo 10 Messu. Rajamäki, Myllylä. Kirkkokahvit.

Ke 26.6. klo 19 Viikkomessu. Pirilä, Myllylä.

Su 30.6. klo 10 Messu. Rajamäki, Myllylä. Kirkkokahvit.

Ke 3.7. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä.

To 4.7. klo 18 Sarastus. Konsertissa improvisoituja äänimaisemia ja lauluja eri mantereilta negrospirituaaleista suomalaisiin sävelmiin. Kristiina Olanto, laulu, Jorma Tapio, saksofoni, huilu, bassoklarinetti, Hannu Taittonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kahvijatkot nuorisokuoro Kannelkellojen toiminnan tukemiseksi.

Muuta Kesäilta to 20.6. klo 18 Maununnevan seurakuntakodilla. Juhannusohjelmaa, makkaranpaistoa, kahvit. Metsälä, Myllylä, Raitavuo, Rajamäki.

Kesäillan vaellus Kaarelan huipulle to 27.6. Lähtö kirkolta klo 18, patikointia n. 6 km. Omat eväät mukaan. Kojo– Gregoriadis, Raitavuo, Rajamäki.

Soppaa, Sanaa ja seuraa pe 28.6. klo 12–14 Malminkartanon aukiolla. Metsälä, Raitavuo, Rajamäki.

Sinkkutoimintaa 30–100-vuotiaille.

Ke 3.7. klo 16 puistokävely Meilahden arboretumin ruusutarhassa. Kokoontuminen pysäköintialueella Johannesbergintiellä.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 19.6. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Gospel-kuoro johdattaa ylistyslauluihin, kanttorina Aino Valojärvi. Pastori Erkki O Auranen julistaa vapauttavaa evankeliumia ja rukoilee Pyhän Hengen armolahjojen vahvistumista seura-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

PLAINPICTURE / KUVAARIO

Kaikki kasvaa Uutena kesänä minä kitken kaikkialle levinnyttä juolaheinää. Lapioin savista maata ja kerään vaaleita juurenpätkiä pölyltä tuoksuvasta multakasasta.

Maa muistaa, rikkaruohot toteavat. Minä yritän selittää niille, etten ollut kunnossa edellisenä kesänä. Voikukat, mintut, saviheinät ja juolavehnät saivat kukkia, siementää, heilimöidä ja jakaantua.

Painan pistolapion savesta tiukkaan maahan, eivätkä rikat jatka keskustelua. Kaivan lapiollisen kerrallaan, kuusi metriä pitkää penkkiä, kahteen kertaan. Kun minullakaan ei ole enää mitään sanottavaa, oikaisen selkäni ja katson arvioiden käännettyä maata. Se on ruskeaa, vähän kuivaa.

Sarasta ei tule hyvä. Vaikka kuinka kitken, juuria jää maahan ja jokainen rikkaruohosta jäänyt juurenpätkä itää seitsemän uutta.

Istutan kaivamaani vakoon perunat. Ne kasvavat jotain.

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Aina kasvavat, viime kesänäkin kasvoivat, vaikka kävin kasvimaalla istutuksen jälkeen vain kahdesti.

Maalle on aivan sama, kasvaako se rikkaa vai hyötykasveja, multa tokaisee yhtäkkiä pistolapioni kärjessä. Pysähdyn.

Kastemato kiiruhtaa turvaan maan sisään. Muurahainen kulkee valkea muna selässään pois lapion reitiltä. Multa jatkaa harvakseltaan: Kaikki vain kasvaa, kukkii ja heilimöi.

Pellon yllä kujertaa kiuru, ohi surisee painava ampiainen ja rikkaämpäri ropisee, kun kaadan juuret kompostikasaan. En oikein ymmärrä, mitä kuulin.

Mene ja kerro se kaikille, käskevät kiuru, ampiainen, rikkaruohot, kastemato, muurahainen ja multa. Minä epäröin, mutta ne toistavat: Kerro kaikille!

Maa ei erottele. Kaikki kasvaa.

Kaisa Kariranta

Juhannuspäivä Tien raivaaja Ei kitsastelua. Suurta yritystä elämään.

Väri: valkoinen Valo: neljä kynttilää Teksti: Ps. 92: 26, Jes. 40: 18, Ap.t. 13: 23–26, Luuk. 1: 57–66

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

kunnassamme. Rukoustiimi rukoilee henkilÜkohtaisesti sinun kanssasi alttarilla sekä esirukouspyyntÜjen puolesta.

Voit lähettää rukouspyyntÜjä etukäteen www.itkumuuri.fi. Ilta päättyy khra Juha Rintamäen toimittamaan ehtoolliseen.

To 20.6. klo 18–21 Nuorten kesäkahvila, paikkana Kirkkokahvila. Joinakin kertoina saatetaan käydä jossain muuallakin.

La 22.6. klo 11 Messu, Ada Poteri, Reima Niemelä, Aino Valojärvi, Helena Rantanen, Aila KyllÜnen.

Su 23.6. klo 11 Messu, Heikki Hietanen, Reima Niemelä, Aino Valojärvi, Reino Järvinen, Kylli Tikkanen, Aila KyllÜnen.

Ma 24.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila, aloitus kirkossa mistä siirrytään sisäpihalle tai Kirkkokahvilaan. Mukana kesäteologi Heikki Hietanen, Aino Valojärvi, Heidi Tirkkonen. Aiheena kaupunkiviljely.

Ke 26.6. klo 13–14 Kimppakävely, lähtÜ yhdessä diakonin kanssa kirkolta, ison kiven juurelta. Sateella ei kävellä.

Klo 19 Viikkomessu, Reima Niemelä, Aino Valojärvi.

To 27.6. klo 18–21 Nuorten kesäkahvila.

Su 30.6. klo 11 Messu, Pirjo TyÜrinoja, Aino Valojärvi, Aila Heinonen, Irja Eklund, Reino Järvinen, Aila KyllÜnen.

Ma 1.7. Kesäkahvila, rovasti Helena Haataja, Aino Valojärvi, Sini Havas. Aiheena lähetystyÜ.

Ke 3.7. klo 13–14 Kimppakävely, lähtÜ ison kiven juurelta. Sateella ei kävellä.

Klo 19 Seurat, mukana kesäteol. Ada Poteri.

To 4.7. klo 18–21 Nuorten kesäkahvila.

Muuta Kirkkokahvila, B-porras, on auki 24.6.–31.7. ma ja ke klo 10–18, ei lounasta.

Malmi ■Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 2340 4402.

Malmin kirkko ■Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: puh. ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 2340 4481 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10, Katri Uutela, Anita Olli, Timo Olli, Tuomas Heikkilä.

Kirkkobussit juhannuspäivän messuun 22.6. Malmin kirkolle kahta reittiä: Bussi 1, lähtÜ klo 9.15 Viikin kirkko – 9.20 Pihlajiston seurakuntakodin pysäkki – 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko.

Bussi 2, lähtÜ klo 9.15 Jakomäen kirkko – 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko.

Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä.

Paluukuljetus klo 12.15 samoja reittejä.

Messu su 23.6. klo 10, Markus Kopperoinen, Laura-Elina Koivisto, Elina Tofferi.

Konfirmaatiomessu (Partaharju 1) su 30.6. klo 10.

Iltamusiikki ke 19.6. klo 19, Merja Wirkkala, laulu; Tuomas Heikkilä, urut; Terhi Aho, sello.

Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 20.6. klo 19, Anita Olli, Timo Olli.

Seurat ke 26.6. klo 18, Pirkko Poisuo, Marjasisko Varha.

Iltamusiikki ke 26.6. klo 19, Merja Wirkkala, laulu; Tuula Sainio, lausunta; Elina Tofferi, piano.

Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 27.6. klo 19, Esko M. Laine, Tuomas Heikkilä.

Seurat ke 3.7. klo 18, Joona Mikkola,

17

Seurakunnissa tapahtuu 20.6.— 3.7.

Marjasisko Varha.

Iltamusiikki ke 3.7. klo 19, Timo Olli, urut.

Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 4.7. klo 19, Anita Olli, Timo Olli.

Jakomäen kirkko ■Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4488 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkobussi Malmille lähtee Jakomäen kirkolta klo 9.15. Paluukuljetus klo 12.15.

Viikkomessu su 23.6. klo 18, Markus Kopperoinen, Merja Wirkkala.

Kesäkonsertti ke 26.6. klo 18, Noora Karhuluoma, Terhi Aho. Kesäkahvila to 27.6. klo 13, Elina Perttilä.

Viikkomessu su 30.6. klo 18, Paula Närhi, Timo Olli.

Kesäkahvila to 4.7. klo 13, Markku Arola.

Pihlajamäen kirkko ■Liusketie 1, p. 2340 4427 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4481 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pihlajamäen ostoskeskuksen pysäkiltä klo 9.25 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.

Messu su 23.6. klo 10, Sari Hakuri, Timo Olli.

Messu su 30.6. klo 10, Paula Närhi, Harri Kaituri.

Kesäpiiri ke 3.7. klo 13, Paula Närhi.

Pihlajiston seurakuntakoti ■Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4480 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pihlajiston seurakuntakodin pysäkiltä klo 9.20 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.

Puistolan kirkko â– Tenavatie 4, p. 2340 4425

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4485 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Puistolassa kirkon pysäkiltä, (Alepa) klo 9.20 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.

Messu su 23.6. klo 10, Pirjo Kettu, Tuomas Heikkilä.

Konfirmaatiomessu (Rautavaara 2) su 30.6. klo 10.

Konfirmaatiomessu (Kellokoski 2) su 30.6. klo 14.

Pukinmäen seurakuntakoti ■Säterinportti 3, p. 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4482 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pukinmäessä Eskolantien pysäkiltä klo 9.35 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.

Portin hartaus ke 26.6. klo 15, Leila Koskelin.

Portin hartaus ke 3.7. klo 15, Raili Lehtinen.

Siltamäen seurakuntakoti ■Jousimiehentie 5, p. 2340 4424 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4484 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille

kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Siltamäen ostoskeskukselta Riimusauvantien pysäkiltä klo 9.35 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.

Viikkomessu to 20.6. klo 13, Anita Olli, Terhi Aho. Hartaus to 27.6. klo 13, Merja Saviniemi.

Viikkomessu to 4.7. klo 13, Martta Paijola, Timo Olli.

Tapanilan kirkko â– Veljestentie 6, p. 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4483 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapanilassa Tapanilan torin pysäkiltä klo 9.45 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.

Hartaus ke 26.6. klo 12, Marketta Kela– Laine.

Viikkomessu 3.7. klo 12, Martta Paijola, Marjasisko Varha.

SUOMEN KUKKASRAHASTO RY Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla Suomen Kukkasrahasto ry:n luotsaama seniorikoti Katajanokalla tarjoaa Merisotilaantori 1:ssä viihtyisän, kohtuuhintaisen ja kodinomaisen asumisvaihtoehdon.

Lisätietoja toiminastamme antaa palvelukodin johtaja Carola Sandberg puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.ďŹ .

Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.ďŹ

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

SENIORIPYSĂ„KKIÂŽ

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Tapulin seurakuntakoti â– Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4486 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapulissa Tapulinaukion pysäkiltä klo 9.25 (aika, jota ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä). Paluukuljetus klo 12.15.

Viikin kirkko â– Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 2340 4489 Juhannuspäivän messu 22.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkobussi Malmille lähtee Viikin kirkolta klo 9.15. Paluukuljetus klo 12.15.

Messu su 23.6. klo 10, Jukka Suonoja, Marjasisko Varha.

Konfirmaatiomessu (Lohiranta 1) su 30.6. klo 10.

Kesämusiikki to 20.6. klo 13, Timo Olli.

<Kd/> < Z/ භ <Kd/^ /Z > ^ E/KZ/W >s >hd

Diakonia Lahjoitusleivän jako kesäâ&#x20AC;&#x201C;elokuussa perjantaisin klo 9 Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481.

Ajanvaraus diakoniatyÜntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Nuoret â&#x2013; Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421

Kahvila ke klo 17â&#x20AC;&#x201C;20 Virsivartti ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

<Ĺ˝Ć&#x161;Ĺ?Ĺ&#x161;Ĺ˝Ĺ?Ç&#x20AC;Ä&#x201A; ĹŠÄ&#x201A; Ć&#x161;ĆľĆ&#x152;Ç&#x20AC;Ä&#x201A;Ć&#x2030;ĆľĹ&#x161;Ä&#x17E;ĹŻĹ?Ĺś, Ç&#x20AC;Ä&#x2021;ĹŻĹ?Ć&#x161;Ć&#x161;Ä&#x2021;Ç&#x20AC;Ä&#x2021;Ä&#x2021; Ĺ&#x161;ƾŽůÄ&#x17E;ĹśĆ&#x2030;Ĺ?Ć&#x161;Ĺ˝Ä&#x201A; 020 7419970

WDUSHLGHQ PXNDDQ 7XUYDSXKHOLQ HGXOOLVHVWL DON ½ NXXNDXGHVVD LOPDLQHQ DVHQQXV NHVlQ DMDQ QRUP ½

Esikoislestadiolaisten rukoushuone â&#x2013; Puistolantie 1

Seurat su 30.6. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko â&#x2013; Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke klo 14â&#x20AC;&#x201C;18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus kesäkuu ti klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 09 2340 4742, heinäkuu p. 09 2340 4740.

La 22.6. klo 13 Juhannuspäivän perinteinen jumalanpalvelus Karunan museokirkossa Seurasaaressa, NiemistÜ (l+s), Vuorio (k). Huom! Jumalanpalvelus radioidaan, seurakuntaa pyydetään tulemaan ajoissa paikalle.

Su 23.6. klo 11 Messu, Hietalahti (l+s), Vuorio (k).

Su 30.6. klo 11 Messu, NiemistĂś (l+s),

ÄŽ

ÄŽ

,KPLVOlKHLVWl KRLWRD NRWRQD

18 Kopsa (k).

Ke 19.6. klo 18 nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri.

To 20.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila kirkon patiolla tai srk-salissa.

Ke 26.6. klo 18 nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri.

To 27.6. klo 13 Kesäkahvila kirkon patiolla tai srk-salissa.

Ke 3.7. klo 18 nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700

Ke 19.6. klo 15–16.30 Kesäkahvila.

Ke 26.6. klo 15 Kesäkahvila.

Muuta To 4.7. Retki Serenaan 7–14-vuotiaille, hinta 35e sis. matkat, lounas, välipala ja sisäänpääsy. Ilm. 28.6. mennessä anu.aalto@evl.fi.

27.7.–2.8. Kesäleiri 7–14-vuotiaille Meilahden lomakodilla Sammatissa.

Hinta 120e. Ilm. 12.7. mennessä anu.aalto@evl.fi.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma–pe 9–14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14 p. 09 2340 4802.

Diakoniatyö: Kesän päivystykset (ajalla 1.6.–31.8.) ajanvarauksella puhelimitse ti ja to klo 13–14 p. 09 2340 4818. Lisäksi ti klo 12.30–13 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Mikaelinkirkolla.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 (suntiot) To 20.6. klo 13 Kesäkahvila, Hanna Sävilammi, ”Share&Care–Jaa&Välitä” La 22.6. klo 11 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Eva-Lisa Lindström, Marjaana Suurnäkki, Mari Lamminen.

Su 23.6. klo 11 Luomakunnan sunnuntain messu, Marjaana Suurnäkki, Eva– Lisa Lindström, Jaana Makkonen, Riitta Ervonmaa, Mari Lamminen.

To 27.6. klo 13 Kesäkahvila, Jenni Kahenvirta, ”Mä taimi olen sun tarhassas… Tervetuloa istuttamaan yrttejä ja kuulemaan lapsi- ja perhetyöstä” La 29.6. klo 11 Lapin vaellusrippikoulun konfirmaatiomessu, Tuomas Pitkänen, Pauli Syrjö, Anna Suntio, Pauli Saarikoski, Osmo Honkanen.

Su 30.6. klo 11 Puolan leiririppikoulun konfirmaatiomessu, Aimo Lankinen, Juha Kasari, Iina Heinonen, Tiia Luostarinen, Osmo Honkanen.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 2340 4827 Ke 19.6. klo 18 Suvi-illan yhteislaulutilaisuus Östersundomin kirkon kirkkopuistossa. Laulamme yhdessä kesäisiä hengellisiä lauluja ja virsiä.

Laulattamassa Mari Lamminen ja Anneli Koivisto-Väisänen. Mehutarjoilu.

Sateella kirkossa.

Munkkiniemi ■ Kirkkoherranvirasto: Laajalahdentie 10, avoinna kesä–elokuussa ma, ti, to klo 10–13, ke klo 14–17, pe suljettu, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p.

2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 2340 5118.

Seurakunnissa tapahtuu 20.6.— 3.7.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, avoinna ma–pe klo 10–15 Juhannuspäivänä la 22.6. klo 13 Jumalanpalvelus, Rinne, Rämö.

Su 23.6. klo 13 Messu, Hartikainen, Rämö.

To 27.6. klo 18–19.30 Avointen sydänten ilta. Olet tervetullut kertomaan siitä, mikä sinulle on tärkeää ja mikä koskettaa. Illan anti koostuu niistä ajatuksista, puheista, lauluista, runoista ja muusta, mitä seurakuntalaiset haluavat jakaa toisilleen.

Su 30.6. klo 13 Messu, Peltohaka, Rämö.

Ti klo 13–15 Kesäkahvila ja kirpputori. Myyntipöytä 5 e diakoniatyön hyväksi. Ilm. Åker p. 09 2340 5158.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Viras-

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

ma Teronen, piano. Kinnunen, Yläranta-Suha, Lahdensalo.

Pakila

Maunulan uurnalehto

Hyvän Paimenen kirkko

■ Pirkkolantie 22

Kesähartaus ti klo 18, 25.6. Yläranta– Suha, 2.7. Kosonen.

Eläkeikäisten päiväretki ke 14.8. Sammatin Elämännokkaan.

Lähtö: klo 9 Kullervonkatu 18 (ent. posti), 9.05 Juhana Herttuantie 15, klo 9.10 Oulunkylän kko, 9.20 Maunulan kko.

Sauna, uintia ja yhdessäoloa ruokailun ja kahvin lomassa. Paluu klo 18. Hinta à 35 e, kerätään bussissa. Ilm. 8.8. mennessä p. 09 2340 5300. Tied. 16.7. alk.

Murto p. 09 2340 4218.

Perheleiri 23.–25.8. Siuntiossa. Hinta 50 e aik./25 e lapsi yli 3 v. Ilm. netissä 24.6.–1.8. sivulla www.ilmo.helsinginseurakuntayhtyma.fi–Oulunkylä–Perheleiri. Tied. Terhi Lahdensalo 050 365 3987 tai Kirsti Kajos 09 2340 4227, etunimi.sukunimi@ evl.fi.

to: p. 2340 5300, oulunkyla.srk@ evl.fi, auki ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383.

Seura– Pe 21.6. klo 18 ”On juhkunnat Paavalinkirkko la ja juhannusilta”.

Keskikesän lauluja ja verkossa: www. ■ Sammatintie 5, ma–to klo ohjelmaa. Ulla Kosohelsinginseura- avoinna 11–14. Virasto: avoinnen ja kanttorit Maija kunnat.fi na ma–ti ja to–pe klo Pesonen-Kareinen ja 10–14, ke klo 12–17, p.

Evi Kant. Tarjoilua ja yh2340 5400, paavali. dessäoloa. srk@evl.fi.

La 22.6. klo 10 JuhannusPäivystävä pappi: viraston aukipäivän messu. Väyrynen-Si, Peoloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavassonen-Kareinen. taanotot: torstaisin klo 10–12 vain ajanSu 23.6. klo 10 Messu. Heininen, Mävarauksella, varaa aika virastosta p. kiö.

2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 Ke 26.6. klo 13 Kalevalan kankahilla.

5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.faKesäkahvilassa Kalevalaa laulaen ja cebook.com/Paavalinseurakunta. Tyklausuen. Leena Lund, lausunta, Järvenkää sivusta, saat tietoa toiminnastampään kamarikuoro. Kinnunen, Heinime. nen, Kajos.

Tiistaisin klo 13–14.30 Pihakahvila Su 30.6. klo 10 Konfirmaatiomessu.

Ke 19.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen.

Väyrynen-Si, Yläranta-Suha, Mod, PeJorma Parviainen, Seppo Välimäki. sonen-Kareinen. (El. II).

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän sanaKäpylän kirkko jumalanpalvelus. Elina Koivisto ja ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 Seppo Välimäki.

Diakoniatoimisto kiinni 21.6.–12.7. PäiSu 23.6. klo 10 Messu. Petri Flinck, Tuuvystys p. 09 2340 5318. li Aitolehti ja Petros Paukkunen.

Su 23.6. klo 11 Messu. Kosonen, PesoKe 26.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. nen-Kareinen.

Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki.

Ti 25.6. Klo 18 Kahvi ja 18.30 KesäkahSu 30.6. klo 10 Messu. Arja Kortelaivila, Kynnykset alentukohot. Kalenen, Petri Flinck ja Seppo Välimäki. vala-aiheisia lauluja ja runoja. KinnuKe 3.7. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. nen, Lahdensalo, Leena Lund, lausunPetri Flinck ja Seppo Välimäki. ta.

Muuta Su 30.6. klo 11 Messu. Pauli Tuohioja, Lauluilta Vallilan siirtolapuutarhan saarna. Heininen, Kinnunen. MetsäpirKerhotalolla to 27.6. klo 18. Kesäisiä tin pitäjäjuhlan juhlajumalanpalvelus. lauluja laulattavat Arja Kortelainen ja Ti 2.7. klo 18 Kahvi ja 18.30 KesäkahviSeppo Välimäki. la, ”Mansikka on punanen marja”.

Ke 3.7. Virkistyspäivä MäntynieLauluja kesästä. Kinnunen, Pesonen– messä Kirkkonummella. Lähtö klo 9 Kareinen, Kajos.

Paavalinkirkolta, paluu n. klo 16.45.

Maunulan kirkko Saunomismahdollisuus. Hinta 15 e sis.

■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 matkat ja ruoat. Mukana Tuija Samila Su 23.6. klo 12 Messu. Heininen, Mäkiö. ja Juha Valkeapää. Ilm. virastoon viim.

Su 30.6. klo 12 Messu. Pelkonen, Pesoke 26.6. nen-Kareinen.

Miestenleiri 20.–23.8. MäntynieKe 3.7. klo 13 Orvokki, lehdokki, messä. Mukana Ilkka Sariola ja Pekka vuokko ja moni muu. Kesäkahvilassa Tähtinen. Hinta 45 e. Ilm. virastoon kukka-aiheisia lauluja ja musiikkia. Em10.8. menn.

Paavali

■ Palosuontie. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, paitsi juhannusaattona 21.6. suljettu p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10– 14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

To 20.6. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

Kahvia ja yhdessäoloa. Mukana Jarna Leino.

La 22.6. klo 11 Juhannuspäivän jumalanpalvelus. Leo Norja ja Jussi Hirvonen.

Su 23.6. klo 11 Messu. Leo Norja ja Jussi Hirvonen.

To 27.6. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

Kahvia ja yhdessäoloa. Mukana Milla Liikala.

Su 30.6. klo 11 Messu. Leo Norja ja Jussi Hirvonen.

To 4.7. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

Kahvia ja yhdessäoloa. Mukana Jarna Leino.

Tulossa Pe 16.–su 18.8. Perheleiri Korpirauhassa. Täysihoito koko viikonlopulta on aikuiselta 68 e, 5–17-vuotiaat 34 e ja alle 5-vuotiaat maksutta. Lakana- ja pyyhesetti 6 e henkilö. Hintaan sisältyy majoitus, ruokailu, sauna sekä leirimateriaalit. Matkat Korpirauhaan omilla autoilla tai kimppakyydeillä. Ilmoittautuminen 3.8. mennessä virastoon, p.

2340 5500. Lisätietoja antavat Sanna Niemi p. 2340 5565 ja Ilona Lahtomaa p. 2340 5563.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Diakoniapäivytys tiistaisin klo 10–12 elokuun loppuun saakka.

Pe 21.6. klo 18 Juhannusjuhla. Lipunnosto klo 18, kesäistä musiikkia, yhdessäoloa, pientä purtavaa, iltahartaus.

Jukka Vanne, Leena Julin, Leena Talvio.

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän messu. Jukka Vanne (s), Leena Julin (a), Leena Talvio (k). Kirkkokahvit.

Su 23.6. klo 10 Messu. Leena Julin (s), Jukka Vanne (a), Leena Talvio (k). Kirkkokahvit.

Ti 25.6. ja 2.7. klo 18 Nuorten kesäilta.

Ke 26.6. klo 13 Kesäkahvila. Kristina Sandberg, Leena Talvio ja ke 3.7. Leena Julin, Leena Talvio.

Su 30.6. klo 10 Messu. Martti Pitkänen (s), Jukka Vanne (a), Leena Talvio (k).

Kirkkokahvit.

Muuta Su 30.6. klo 13 Perinnejumalanpalvelus Karunan museokirkossa Seurasaaressa. Martti Pitkänen (s), Leena Talvio (k).

Ke 3.7. klo 16 Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille. Puistokävely Meilahden arboretumin ruusutarhassa.

Kokoontuminen pysäköintialueeella

Johannesbergintiellä. Maksuton, ohjattu kävely, jonka jälkeen kahville. Tied.

Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638.

Projektiluontoisesti toimiva Lauluyhtye Ventus alk. to 5.9. klo 18 Pitäjänmäen kirkolla. Nuotinlukutaito tarpeen.

Sovi koelaulusta Kylli Aholan kanssa.

Työikäisille suunnattu Kamarikuoro alk. 4.9. klo 18 Pitäjänmäen kirkolla.

Nuotinlukutaito ei välttämätön. Ilm. Kylli Aholalle, p. 09 2340 5617

Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p.

09 2340 5702. Muut tilavaraukset p.

09 2340 5715. Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10– 13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12.

Diakoniatyön vastaanotto ti klo 9–10, p. 09 2340 5758. Tiistaisin klo 12– 14 Roihutupakahvio Ke 19.6. klo 18 Iltamessu La 22.6. klo 10 Juhannusmessu, Pitkänen ja Kujansuu.

Su 23.6. Roihuvuoren kirkossa ei messua.

Ke 26.6. klo 18 Iltamessu Su 30.6. klo 10 Messu, Ek ja Filppula.

Ke 3.7. klo 13 Kesäpiiri, Filppula

Tammisalon kirkko ■ Väylänrinne 1, p. 09 2340 5790

Ke 26.6. klo 13 Kesäpiiri, Pitkänen

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340

5757 Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Aulakahvio avoinna arkisin klo 10–14, kesäkuussa esillä Martti Vainikan Digitaalisen taiteen näyttely.

Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768.

La 22.6. Laajasalon kirkossa ei messua.

Su 23.6. klo 12 Messu, Vilkkilä ja Kujansuu.

Su 30.6. klo 12 Messu, Ek ja Filppula.

Laajaranta ■ Humalniementie 15, p. 09 2340

5715 Pe 21.6. Perinteinen Juhannusjuhla.

Lipunnosto klo 18 ja hartaus. Ohjelmaa, makkaranpaistoa ja rentoa yhdessäoloa. Mukana Timo Pekka Kaskinen.

Musisoimassa Tomi Kujansuu. Sauna lämpimänä. Rantanuotio (ei kokkoa).

Su 30.6. klo 18 Laajarannan kesäillat alkavat! Sunnuntai-illoissa ohjelmaa, mukavaa yhdessäoloa ja makkaranpaistoa. Kahvitarjoilu. Mukana Vilkkilä.

Muuta Laajasalon kirkolle voi tuoda hyväkuntoisia vaateita ystävyysseurakunta Tyröön vietäväksi. Kirkko avoinna arkisin klo 10–14 (15.–26.7. suljettu.).

Otamme vastaan myös vanhoja matkalaukkuja ja kasseja.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

Isä Ruben

00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

Helsingin tuomiokirkko

■ Raumantie 3

■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

Ke klo 13–15 Kesäkahvila.

Juhannuspäivänä la 22.6. klo 11 Jumalanpalvelus, Rinne, Rämö.

Su 23.6. klo 11 Messu, Hartikainen, Rämö.

Su 30.6. klo 11 Messu, Peltohaka, Rämö.

na ma–su 9–24 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone.

To 20.6. klo 12 Viikkomessu. Silvo, Ene Salumäe. Klo 12.30 Kesäkahvit.

Krypta.

Pe 21.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti.

Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog.

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Koski, Murto.

Su 23.6. klo 10 Messu. Silvo, Ikonen, Ene Salumäe. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Ville Urponen, urut.

Ma 24.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Ti 25.6. klo 12 Päivärukous.

Ke 26.6. klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. Klo 14 Prayer During the Day and a short presentation of the Cathedral. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

To 27.6. klo 12 Viikkomessu. Ikonen, Ene Salumäe. Klo 12.30 Kesäkahvit.

Krypta.

Pe 28.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti.

Lehtoaho.

La 29.6. klo 18 Iltakirkko. Ikonen, Ene Salumäe.

Su 30.6. klo 10 Messu. Ikonen, Koski, Salumäe. Kirkkokahvit, saarnajatkot.

Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti.

Bernhard Marx (Saksa), urut.

Ma 1.7. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Ti 2.7. klo 12 Päivärukous.

Ke 3.7. klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. Klo 14 Prayer During the Day and a short resentation of the Cathedral. Klo 18 Koulutusilta Tuomiokirkon uusille kesäpäivystäjille. Ks. kohdasta Muuta. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

To 4.7. klo 12 Viikkomessu. Ikonen, Salumäe. Klo 12.30 Kesäkahvit. Krypta.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 23407730, avoinna ma–pe klo 12–15 Su 23.6. klo 10 Messu. Vettenniemi, Ingerö.

Ke 26.6. klo 19 Urkukesän konsertti.

Ernst Wally (AT), urut.

Su 30.6. klo 10 Messu. Stohammar, Ingerö.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 Ti 25.6. ja 2.7. klo 14–16 Diakonian kesäkahvila.

Ke klo 18 Kesäillan kerho. Vanhan Testamentin henkilöt: 19.6. Bileam. Kiuru. 26.6. Samuel. Antturi. 3.7. Jaakob.

Vettenniemi.

Suomenlinnan kirkko

19

Seurakunnissa tapahtuu 20.6.— 3.7.

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

usta, klo 19 Livemusaa Jukka Leppilampi.

■ Annankulma, Annankatu 14 D, Avoin olohuone kesälomalla 21.6. lähtien To 20.6. Avataan klo 11. Klo 12 Käsityöpiiri. Klo 14.30 Siirrymme kävellen Vanhaan kirkkoon, missä kesähartaus ja kauden päätös. Antturi.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.agricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123.

Café Agricola kesälomalla.

To 20.6. klo 13 Torstaipiiri. Amnell.

Su 23.6. klo 10 Anglican Eucharist.

Klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell, Ingerö. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Yrjö Ikonen. Elsa Sihvola ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi.

Ti 25.6. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

To 27.6. klo 13 Torstaipiiri. Amnell.

Su 30.6. klo 10 Anglican Eucharist.

Klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell, Ingerö. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Seppo S. Kosonen. Mikko Helenius ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi ja saksaksi.

Ti 2.7. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

To 4.7. klo 13 Torstaipiiri.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 20.6., 27.6. ja 4.7. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Tuomiokirkon uusien kesäpäivystäjien koulutusillat ke 3.7. ja ma 5.8. klo 18 Tuomiokirkossa. Vain yhteen koulutusiltaan pitää osallistua. Samalla voit varata myös päivystysvuoroja. Päivystysaika ma–pe klo 18–24, la klo 19–24 ja su klo 21–24. Lisätietoja: Koski, p. 2340 6165.

Cathedral Shop Tapulista matkamuistoja, kahvia, jäätelöä. Avoinna ma– pe 10–17, la 9–17, su 12–18.

Kahvia ja taidetta Café Kryptassa.

Avoinna ma–la 11–17, su 12–17. Suljettu juhannusviikonloppuna. Olli Joki: Tarinoita maailmalta 20.6. asti. Tarja Kettunen, Katariina Mansikkaniemi ja Nina Wallenstjerna-Heiskanen: Näkyvästä näkymättömään 24.6.–14.7. Vapaa pääsy.

Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa.

www.urkukesa.fi.

Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki to klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden laiturista klo 18.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Ke 19.6. klo 12 Lounasmusiikkia. Klo 13 Kesäkerho.

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus kirkon pihalla. Istumapaikat. Säävaraus. Vidgrén, Varis.

Su 23.6. klo 10. Messu. Stickler, Eeva Palje, Varis.

Ti 25.6. 12–14 Kesäkahvit. Tule tapaamaan uusia ja vanhoja kasvoja ja vaihtamaan kesäkuulumisia kahvikupin ääressä! Klo 19 Metrolla Musiikkiin -konsertti ”Tieni musiikin maailmaan”.

Westerlundin perhekvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ke 26.6. klo 13 Kesäkerho.

Su 30.6. klo 10 Messu. Vidgrén, Alava, Varis.

Ti 2.7. klo 12–14 Kesäkahvit.

Ke 3.7. klo 13 Kesäkerho.

Hietaniemen hautausmaa, uuden kappelin piha

Puotilan kappeli

Pe 21.6 klo 18 Juhannusaaton hartaus. Eeva Tikka, Miikka Penttala

To 20.6. klo 18 Metsämessu. Kappelin pihamaalla. Säävaraus. Vidgrén ja Varis.

To 27.6. klo 18 Kappelimessu. Alava, Varis.

To 4.7. klo 18 Kappelimessu. Helavuo, Varis.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän messu. Arja Launis, Eva-Maria Liljeström, Tuomas Karjalainen Su 23.6. klo 10 Messu. Markus Lehtimäki, Tuomas Karjalainen Ke 26.6. klo 18 Ehtoollishetki. Arja Launis, Tuomas Karjalainen.

Su 30.6. klo 10 Messu. Eeva Tikka, Arja Launis, Tuomas Karjalainen Ke 3.7. klo 13 Kesäpiiri, Eeva Tikka. Klo 18 Ehtoollishetki, Eeva Tikka, Tuomas Karjalainen.

■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

Katso koko viikkotoiminta www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto

Seurakuntakoti

■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

■ Runeberginkatu 39

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500.

Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Ma 24.6. klo 19 Raamattupiiri.

Ma 1.7. klo 19 Raamattupiiri

Muuta toimintaa Su 30.6. klo 18 Virsilauluilta, Soutustadion.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 19.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Avoimen kohtaamispaikan ohjelmallisessa tuokiossa juhannusperin-

teet Anja Hinkkasen kertomana. Tule tapaamaan tuttuja ja tuntemattomia.

Vapaamuotoista, mukavaa yhdessäoloa. Kahvimaksu 1 euro.

La 22.6. klo 11 Juhannuksen perinnejumalanpalvelus. Vanhan messukaavan mukaan. Liturgia ja saarna Marketta Antola, Lauri Holma, kanttorina Riitta Hirvonen ja Anja Hinkkanen, harmonikka.

Su 23.6. klo 11 Messu. Liturgia ja saarna Tiina Ahonen, Lauri Holma avustaa ja kanttorina Riitta Hirvonen.

Ke 26.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Tänään mukana Seppo Autti.

Kahvimaksu 1 euro.

La 29.6. klo 15 Kala-Pekan patikka.

Messuvaelluksen ensimmäinen etappi, josta matka Merirasti–kappelin kautta Aurinkolahteen. Vaelluksen päätteeksi nyyttikestit rannalla, sateen sattuessa Myrskylinnussa. Tiina Ahonen ja Marketta Antola.

Su 30.6. klo 11 Messu. Liturgia ja saarna Lauri Holma, Tommi Vanhanen avustaa ja kanttorina Riitta Hirvonen.

Ke 3.7. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Lili-Martta ja Ville avaavat heinäkuun kesäkahvilan. Kahvimaksu 1 euro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

To 20.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 17 Virkisty kesävirsillä kanttori Riitta Hirvosen kanssa. Klo 18 Iltakirkko. Tiina Ahonen ja Riitta Hirvonen.

To 27.6. klo 17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Marketta Antola ja Riitta Hirvonen.

Merirastikappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 La 29.6. noin klo 16 Kala-Pekan patikan toinen etappi. Nautimme ehtoollisen. Matka jatkuu Aurinkolahteen.

Su 30.6. klo 17 Kesälaulut Merirastikappelissa. Yhteislaulua, hartaus ja iltateetarjoilu. Pastori Tiina Ahonen ja Anja Hinkkanen.

Merihiekka ■ Ramsinniementie 32 Pe 21.6. klo 18 Juhannusjuhla. Kulku jalkaisin tai bussilla, pysäköintiin ei tilaa.

Linja 1 klo 17.15 Mosaiikkitorilta Leikosaarentietä pitkin, klo 17.25 Rastilan metro-asemalta

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126 Avoinna ti–su 12–16

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–21 To 20.6. klo 17.30–20.30 Rukouksen huone. Avoimet ovet. Kahvia, esirukousta, klo 19 Livemusaa Mirkku Ridanpää.

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Vettenniemi, Suikkanen.

Su 23.6. klo 10 Messu. Antturi, Kiuru, Suikkanen. Kirkkokahvit, messujatkot kirkossa.

Ti 25.6. klo 12 Päivämusiikki. Suikkanen, urut.

Ke 26.6. klo 8 Aamumessu. Antturi, Suikkanen.

To 27.6. klo 17.30–20.30 Rukouksen huone. Avoimet ovet. Kahvia, esirukousta, klo 19 Livemusaa Mikko Helenius.

Su 30.6. klo 10 Messu. Kosonen, Vettenniemi, Suikkanen. Kirkkokahvit, messujatkot kirkossa.

Ti 2.7. klo 12 Päivämusiikki. Santeri Siimes, urut.

Ke 3.7. klo 8 Aamumessu. Kosonen, Suikkanen. Klo 19 Urkukesän konsertti. Nicholas Söderlund, bassobaritoni, & Kari Vuola, urut.

To 4.7. klo 17.30–20.30 Rukouksen huone. Avoimet ovet. Kahvia, esiruko-

MEDISET mukavuutta VARMA JA HUOLETON

Yli 400.000 suomalaista virtsankarkailuvaivoista.

VARMA JA kärsii HUOLETON MediSet -varmuus alushousut tuovat apua tähän vaivaan

– eikäkärsii mitään näy!

Yli 400.000 suomalaista virtsankarkailuvaivoista.

MediSetKESTOTUOTTEET, -varmuus alushousut tuovat tähän vaivaan kestävät yli apua 200 pesukertaa – eikä mitään näy!

LUONNONMATERIAALI, 100% puuvillaa

(valkoiset tuotteet) KESTOTUOTTEET, kestävät yli 200 pesukertaa LUONNONMATERIAALI, puuvillaa TILAA ILMAINEN ESITE 100% TUOTTEISTAMME

(valkoiset tuotteet)

puh. 0400 223 446

Kirkko&kaupunki lehden lukijoille 10% alennus uusista tilauksista! (muista mainita edusta puhelun yhteydessä)

verkkokauppa: www.divisa.fi, asiakaspalvelu: 0400 223 446 / info@divisa.fi

TILAA ILMAINEN ESITE TUOTTEISTAMME puh 0400 223 446

20 Linja 2 klo 17.15 Pohjoinen ostari, klo 17.25 Vuosaaren kirkko. Paluu n. klo 20.30.

Meno-paluu bussin hinta 3 euroa aikuiset ja 1,5 euroa lapset. Rahastus bussissa.

Klo 18.00 Lipunnosto ja lippulaulu. Buffetti myynti alkaa heti kuudelta Klo 18.30 Muu ohjelma katoksen äärellä: musiikkia, yhteislaulua, hartauspuhe, ulkopelejä ja lapsille ongintaa, yms. Klo 19.30 kokon sytytys rannassa (säävaraus)

Seurasaari Karunan museokirkko La 22.6. klo 13 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Hilkka Niemistö, Pete Vuorio. Radioinnin vuoksi paikalle pyydetään saapumaan ajoissa.

Ke 26.6. klo 18 Kesäinen musiikkihetki. Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes. Vapaa pääsy.

Su 30.6. klo 13 Perinnejumalanpalvelus. Martti Pitkänen, Leena Talvio.

Ke 3.7. klo 18 Kesäinen musiikkihetki. Jukka Ahokas, laulu, Kaarina Ahokas, piano. Vapaa pääsy.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ evl.fi

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi.

Seurakunnissa tapahtuu 20.6.— 3.7.

Mielenterveystyö Retki Mustasaareen ke 3.7., lähtö klo 12 lautalla, paluu klo 17, ohjelmassa ruokailu, hartaushetki, teatteriesitys klo 15 ja kahvit, retken hinta 12 e, ilm. p.

09 2340 2538.

Näkövammaistyö

kurssikeskuksessa. Ohjelmassa ryhmäkeskusteluja, pienvaelluksia, kirkkovenesoutua, saunailtoja, järviuintia ja kirkkohetkiä. Lopullisen ohjelman teemme yhdessä paikan päällä osallistujien toiveiden ja tarpeiden ja ilmojen mukaan. Osallistumismaksu, joka sisältää täysihoidon ja asumisen lakanoineen: 170 e. Paikan päälle mennään kimppakyydein tai junalla, omin kustannuksin. Lähin asema on Suonenjoella ja sieltä järjestetään tulijalle maksuton kimppakyyti Törmälään (30 km). Ilmoittautumiset ja yhteydenotot: Raija Korhonen yhteiskunnallisen työn pappi/Pienyrittäjien tukihanke raija.korhonen@evl.fi; 09 2340 2507

Pihlajasaaren retki ti 25.6. klo 13– 17.00. Kokoonnumme Ruoholahden metroasemalla os. Itämerenkatu 14, klo 12.40 ja kävelemme satamaan, mistä laiva lähtee tasatunnein. Paluu Pihlajasaaresta klo 15.40 tai klo 16.40 lautalla.

Varaudu vene- ja kahvilamaksuihin.

Pihlajasaaressa hyvät uinti- ja lenkkeilymahdollisuudet. Kahvilasta voi ostaa lettuja, makkaraa,ym. Ti 2.7. KoErityisdiakonia koonnumme Uunisaaren ■ Hämeentie 73, p. 09 laiturilla, KompassitorilSeura– 2340 2572 la, os. Ehrenströmintie 1, Pullakirkko su 23.6.

Neitsytpolun päässä kunnat klo 10 Kimmo Kajos, klo 13. Tapaamispaikverkossa: www.

Päivätupa ma ja to kaan pääsee raitiohelsinginseura- klo 9–12, Raamattuvaunuilla 3B ja 3T, piiri ti klo 18, Diakobusseilla 18 ja 24. Venekunnat.fi niaruokailu ke (1 e) kuljetus 15 min vaille ja klo 12.

15 min yli tasatunnein.

Varaudu venekuljetus- ja Kampin kappeli kahvilamaksuihin. Saaressa hy■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, vät uinti- ja lenkkeilymahdollisuudet. kampinkappeli@evl.fi Palaamme Uunisaaren laiturille noin Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viiklo 16. konloppuisin klo 10–18., Aamuhartaus Nuorisotyö maanantaisin klo 8, Iltahartaus perIsien ja poikien telttaleiri ’Kettu’ 8.– jantaisin klo 18.

11.8. Siuntion Korpirauhassa, monipuoKampin kappeli avoinna juhannusaatlinen leiriohjelma, majoittuminen omistona 21.6. klo 7.00–16.00. Juhannuspäisa teltoissa, osallistumismaksu isältä vänä 22.6. avaamme vasta klo 12.00.

25e/vrk., pojalta 15e/vrk., ilm. viim. 28.6.

Juhannusaattona ei järjestetä iltahartap. 09 2340 2502 tai ysk.kasvatus@evl. utta. fi, lisätietoja Ilmari Syrjälältä, p. 09 Kansainvälinen työ 2340 2529 tai ilmari.syrjala@evl.fi.

■ www.migrantchurch.fi ja faceYhteiskunnallinen työ book.com/migrantchurch.fi Helsinkiläisten pienyrittäjien lomaArabiankielinen työ; messuja eri puoleiri 12.8.–17.8.2013 (ma–pe) Sisä-Savoslilla pääkaupunkiseutua mm. Herttosa Rautalammin Törmälän loma- ja niemen rannan kappelissa, tietoja toi-

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

minnasta ja papin palveluista: pastori Ramez Ansara p. 09 2340 3380 tai ramez.ansara@evl.fi myös www.migrantchurch.fi ja facebook. Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas, messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651. Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839. Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, p. toimistoon 09 2340 2590 Saari on avoinna yleisölle 4.6.– 18.8.2013 ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to klo 9–21, maanantaisin saari on suljettu. Lautat Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min vaille tasan, maksu 4 e, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min ennen saaren sulkeutumista. Lounas klo 12–14. Hartaus on päivittäin klo 14, sunnuntaisin messu klo 14. Luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30. Juhannusaattona 21.6. saari on auki klo 14.15–22. Lautat Taivallahdesta klo 14–18 puolentunnin välein. Paluulautat klo 15–22 puolentunnin välein.

Hartaudet klo 16.30 ja 17.30, lapsille pihaleikkejä klo 15–17, juhannuskokko klo 19. Kanttiini auki klo 14.15–21.30, juhan-

nusbuffet klo 15–17. Juhannuspäivänä 22.6. saari on auki klo 13.15–18. Lautat klo 13.15. alkaen lauantain aikataulun mukaan. Sanajumalanpalvelus klo 14.30. Sunnuntaina 23.6. saari on suljettu. Koko perheen näytelmä yli 3– vuotiaille Hyväuskoinen ketunpoika esitetään to 27.6., ti 2.7. ja la 6.7. klo 13 sekä ke 3.7. ja ke 7.7. klo 13 ja 15, kesto n. 40 min. liput 5 e, vain käteisellä. Viidakkoseikkailu –sirkusesitys kaiken ikäisille la 29.6. ja 5.7. klo 13 sekä su 30.6. ja to 4.7. klo 13 tai 15, kesto n. 45 min, liput 5 e, vain käteisellä, varaukset p. 09 2340 2590. Hietaniemen uimarannan festareiden vuoksi Taivallahden lauttarannan pysäköintialue on pois käytöstä 24.–30.6.

Lisätietoja www.mustasaarentoimintakeskus.fi

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Käpyläläiset kohtaavat kioskilla Neljän nuoren miehen pitämästä Käpylän lippakioskista on muodostunut muutamassa kesässä suosittu hengailu- ja harrastuspaikka.

Teksti Jouni Viitala Kuva Jani Laukkanen

Käpylän lippakioski ■ Sijaitsee Pohjolanaukiolla Käpylässä ■ Rakennettu vuonna 1937 ■ Nykyisessä käytössä kesästä 2010 alkaen ■ Avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun ■ Myynnissä monenlaista kahvia, käsin tehtyä jäätelöä, virvokkeita ja pikku purtavaa ■ Kioskin vieressä järjestetään voimistelua maanantaisin kello 18 ja joogaa keskiviikkoisin 17.30. Joka kuukauden viimeisenä lauantaina ilmainen puistokirppis.

K

äpylän lippakioskilta näyttäisi löytyvän kaikki, mitä ihminen voi aurinkoisena kesäpäivänä kaivata: hyväntuulisia ihmisiä, kahvia, jäätelöä ja riippumatto.

Jartsa Tuovinen astelee lipan varjoon, vaihtaa muutaman sanan myyjien kanssa ja tilaa kahvin. Hän kertoo käyvänsä kioskilla lähes päivittäin.

– Tämä on hyvä alkoholiton kohtaamispaikka käpyläläisille, Tuovinen kehaisee.

14 vuotta Käpylässä asunutta Tuovista ilahduttaa, että alueelle on viime vuosina perustettu kahviloita, jotka panostavat laadukkaisiin raaka-aineisiin.

– Kahvikin voi olla terveellistä, ja sen pitää olla eettisesti tuotettua, Tuovinen sanoo.

Tiskin sisäpuolella puuhailevat Topi Vihermalmi ja Jaakko Ruotsalainen. Isken parrakkaita kavereita alakulttuurileimasimella, mutta Ruotsalainen kiistää jyrkästi lokerointini.

– Me ollaan vaan tyyppejä, jotka tykkäävät viettää hyvää aikaa, ja että muillakin olisi kivaa, hän sanoo.

Puistossa kioskin ympärillä järjestetään säännöllisesti joogaa, voimistelua ja puistokirppiksiä.

Viikonloppuiltaisin dj:t soittavat usein levyjä.

Oheistoiminnasta vastaavat pääosin alueen asukkaat ja kioskin

Kahvitauolla. Topi Vihermalmi ja Jartsa Tuovinen hengähtävät lipan varjossa. Jaakko Ruotsalainen tarjoilee.

asiakkaat. Topi Vihermalmin mielestä hyvä vuorovaikutus käpyläläisten kanssa on kioskin elinehto.

– Kioski on sen näköinen kuin täällä käyvät ihmiset, hän sanoo.

Lippakioskilla on vältytty yrittäjyyden sudenkuopilta ja byro-

kratiankin kanssa on opittu tulemaan toimeen. Jaakko Ruotsalaisen kokemuksen mukaan yrittäjyys ei ole niin hankalaa kuin monet tuntuvat luulevan.

Kioskin toimintaperiaatteena on ollut ”voiton minimointi”.

Tuotot on laitettu suureksi osak-

si takaisin kioskin toimintaan.

Palkkaa on nostettu vain sen verran kuin välttämättömiin elinkustannuksiin on tarvittu.

– Eli ei tarvitse kynyttää. Asiat voi tehdä monella tavalla ja myös niin, että voi seistä tekemisiensä takana, Ruotsalainen sanoo.

21

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Zorbas turvajakkara, nosta selkä nousutueksi

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan pitkäaikainen kokemus

VERHOILUPISTE

SAVELA puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;NLAATUA SENIOREILLE

0\VNHWWl .DWRLOOH

Myymälät: Ruoholahdenranta 5, Helsinki Raitiovaunut 6 ja 9 W\O Í? Í?

Verkkokauppa kotisivuillamme

^^^ L[[VUL[ Ă&#x201E;

Puh. 050-518 3378 www.myske.fi Kippis, nousuaputuoli.

Valitse oma mallisi.

Ja paljon muuta

Â&#x2C6; K AT T O R E M O N T I T Â&#x2C6; K AT O N M U U T O S T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; Â&#x2C6; U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N Â&#x2C6; KO T I S I I V O U K S E T Â&#x2C6; Â&#x2C6; R A K E N N U S P E LT I T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; K E I T T I Ă&#x2013; R E M O N T I T Â&#x2C6;

Hengelliset tilaisuudet HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

SEUROJA Su 23.6. klo 18 Seurat

Miellyttävää varmuutta virtsankarkailuun Hiostamattomat 100% puuvillatuotteet KESĂ&#x201E;ETU HEINĂ&#x201E;KUUN LOPPUUN -15% KAIKISTA TUOTTEISTAMME (sis. myĂśs 3kpl säästĂśpaketit)

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

NAISTEN TUOTTEET 1 kpl 43,90 â&#x201A;Ź 3 kpl säästĂśedulla 120 â&#x201A;Ź

1 kpl 26,90 â&#x201A;Ź 3 kpl säästĂśedulla 73 â&#x201A;Ź TUOTENO. 15560

TUOTENO. 24020 Ke 26.6. klo 18 Kotiseurat Enonkosken Rovastilassa Camilla ja Veli-Matti Hynnisellä, Vuorikoskentie 554. Retki Helsingistä Enonkosken Rovastilaan 26.-28.6.

Ilmottautuminen ja lisätiedot Kallion srk/ Kirsi Matilainen p.

09-23403611.

Su 30.6. klo 16 Herättäjäjuhlien lähtÜseurat Tähtitorninmäellä, sateen sattuessa Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18.

Ke 3.7. klo 19 Herättäjäjuhlien lähtÜseurat Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1.

Kansanlähetys Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, 00100 Helsinki, p. 044 452 2239, hekl(at)sekl.ďŹ , www.hekl.ďŹ .

Toimisto suljettu 21.6.-2.8.2013.

Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8. toimistolla.

Filia-messut jatkuvat kesätauon jälkeen sunnuntaina 4.8. klo 16 Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17.

Kansanlähetyspäivät 5-7.7. Kankaanpäässä. Bussimatkasta antaa tietoja Mika Ebeling, puh 044 45 222 37, mika.ebeling@sekl.ďŹ

MediSet varmuusalusasu naisille kiinteä varmuusosa, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 34/36 38/40 42/44 46/48 50/52 54/56

MIESTEN TUOTTEET 1 kpl 56,90 â&#x201A;Ź 3 kpl säästĂśedulla 155 â&#x201A;Ź

1 kpl 47,90 â&#x201A;Ź 3 kpl säästĂśedulla 130 â&#x201A;Ź

TUOTENO. 28130

TUOTENO. 28100

MediSet varmuusalusasu miehille kiinteä varmuusosa, sepalus, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 46/48 48/50 50/52 52/54 54/56 56/58 58/60 60/62

MediSet varmuusalusasu miehille, pitkälahkeinen talvimalli kiinteä varmuusosa, sepalus, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 46/48 48/50 50/52 52/54 54/56 56/58 58/60

VUODESUOJAT / MITTATAULUKKO Vuodesuojat TUOTENO. 42200 koko (pit. x lev.) 75 x 90 cm 2 imukyky normaali (1,7 ltr/m )

1 kpl 41,90 â&#x201A;Ź 3 kpl säästĂśedulla 115,70 â&#x201A;Ź

TUOTENO. 42120 koko (pit. x lev.) 70 x 90 cm imukyky suuri (2,1 ltr/m2)

1 kpl 49,70 â&#x201A;Ź 3 kpl säästĂśedulla 139,10 â&#x201A;Ź

LUE www.hekl.ďŹ

MediSet vuodesuojat TUOTENO. 42120 Puuvillapäällysteisiä, hiostamattomia ns. poikkilakanoita pitkäaikaiseen käyttÜÜn, joissa molemmilla sivuilla n. 30 cm siivekkeet. Suuri imukyky, kestää nostamisen. Erittäin laadukas tuote.

TUOTENO. 42200 Edullinen, kestävä ja pestävä suoja, ns. poikkilakana jossa molemmilla sivuilla n. 50 cm leveät siivekkeet petauspatjan alle käännettäväksi (leveät siivekkeet tuovat lisäjoustoa petauspatjan koon mukaan). Kestää keittämisen. Materiaali: 75 % Polyester, 17% Polyurethan, 8% Polyole¿n

ILMOITUSMYYNTI 0400 249 961

MediSet hygienia-asu naisille kevyt, tyylikäs, pitsisomisteinen asu lievään karkailuun, imukyky n. 80 ml, materiaali 93% puuvillaa ja 7% elastania, pestävä tuote, koot: 38/40 42/44 46/48 50/52

Puhelintilaukset; Maahantuoja: Divisa Oy Oy 0400-223446 Divisa puh: 0400-223 446www.divisa.ďŹ Verkkokauppa;

koko 6 0 / ;/ ;/ ;/ ;/ ;/

A

B

vyÜtärÜ

lantio

B koko 6 0 / ;/ ;/ ;/ ;/ ;/

vyÜtärÜ / lantio

Huom!

KAMPANJATARJOUS KOSKEEpostikulut VAIN PUHELINTILAUKSIA Toimituskulut lisätään lähetykseen; 1kpl kirjeitse, 2,55 2kpl kirjeitse, postikulutyhteydessä) 5,10 (muista mainita Kirkko&kaupunki etu puhelun Postipaketti, 3kpl ja suuremmat tilaukset 9,30 Toimituskulut 9,30 euroa lisätään tilauksiin.

Yli 150 tilaukset ilman postikuluja Yli 150 euron tilauksen ilman postituskuluja.

22

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Jumalasta puhumisen Seurakunnan tehtävä on puhua Jumalasta. Miten Jumala mahtuu ihmisen sanoihin?

Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuva Hans Eiskonen

K

upit kilisevät ja karjalanpiirakat tekevät kauppansa. Pöydistä kuuluu puheensorinaa.

Nurkkapöydässä kolme miestä keskustelee Jumalasta. Harvinainen aihe suomalaisille miehille, mutta kyseessä onkin seurakunnan olotilaterassi, jossa on juuri kuultu diakoniatyöntekijän pitämä hartaus. Työntekijä on lukenut Raamattua ja kertonut sen valossa ajatuksiaan ja kokemuksiaan Jumalasta.

Hartauden loppuun hän on heittänyt kuulijoille haastavia kysymyksiä: Koskettaako tämä puhe sinua?

Onko tässä sinulle mitään tuttua? Miten Jumalasta sinun mielestäsi pitäisi puhua?

Kolmen miehen pöytäporukassa Heikki on se, joka pistää keskustelun liikkeelle. Hän kertoo käyvänsä eri seurakuntien tilaisuuksissa, usein myös Pelastusarmeijassa tai vapaiden suuntien kokouksissa.

– Siellä kuulee väkevää puhetta Jumalasta, sellaista, joka pistää polvilleen. Eivät kauniit ajatukset riitä, kun ihmisen pitää tehdä parannusta.

Heikki kertoo alkoholistitaustastaan ja rankasta menneisyydestä.

– Kaikki puhe Jumalasta on tarpeellista tässä ajassa, kun ihmiset ajattelevat vain itseään. Tarvitaan muistutusta siitä, että on olemassa jotain enemmän. Sitä kaipaa sellainenkin ihminen, jolla menee hyvin.

Toinen miehistä, Eero, ei ole aivan samaa mieltä.

– Kun Jumalasta puhutaan, sen pitäisi olla punnittua puhetta. Ja ainakin totta sille, joka puhuu. Falskius kuuluu heti läpi, että tuo ei ole asiansa takana.

Kolmas mies on pitkään hiljaa. Lopulta hän kertoo tarinan siitä, kuinka hän sai vaikeassa tilanteessa apua tuntemattomalta ihmiseltä. Myöhemmin tuo henkilö osoittautui kristityksi. Hän ei julistanut, mutta teko puhui puolestaan.

– Ajattelin, että olisiko hän auttanut minua, ellei olisi kristitty. Ehkä olisi, ehkä ei. Mutta hän kuitenkin toimi uskontonsa mukaan ja osoitti lähimmäisenrakkautta. Sitä minä arvostan.

Teotkin voivat kertoa Jumalasta. Joskus teko on tärkeämpi kuin sana. Joskus taas epävarma, pieni lausahdus voi olla puhuttelevampi kuin pitkään valmisteltu puhe.

Varmaa on, ettei Jumalasta puhuminen ole aina helppoa tai selvää edes ammattilaisille. Sana Jumala on menettänyt sisältöään suuren yleisön keskuudessa.

Ison ikuisen Jumalan ja nykypäivän ihmisen projektinomaisen elämän välille ei tunnu löytyvän liittymäkohtaa. Silti seurakunnan tehtävä on puhua Jumalasta tai toisinpäin: seurakuntalaisella on oikeus kuulla puhetta Jumalasta.

Kasvaville nuorille puhuminen on erityisen haastavaa, mutta toisaalta palkitsevaa, sillä palaute on usein suoraa. Opettaminen perustuu vuorovaikutukseen.

Antti Nieminen on tehnyt 12 vuotta töitä rippikouluikäisten ja sitä vanhempien nuorten parissa.

Seurakunnan nuorisotyönohjaaja on huomannut, että Jumalasta puhumiselle on viime aikoina asetettu monenlaisia esteitä.

– Tuntuu siltä, että pitäisi olla kovin varovainen, ettei vain aseta Jumalaa liian pieneen muottiin tai sellaiseen karsinaan, joka ei sovi tähän aikaan. Nuoret kyllä haluavat puhua Jumalasta ja ottaa selvää asioista.

Yritän aina pitää keskustelun heidän kanssaan kaksisuuntaisena.

Kristillisen puheen Jumalasta pitäisi ankkuroitua Raamattuun ja sen sanomaan. Kuitenkin ihmisen puhe on aina myös tulkintaa, toiveita ja mielikuvia.

Nieminen arvioi, että hänen puheensa ovat sekoitusta kaikista näistä.

– Raamattu kertoo meille monenlaisia asioita Jumalasta. Ääripäitä lienevät Vanhan testamentin syntiä vihaava, sotaisa Jumala ja Uuden testamentin loputonta armoa viestittävä Jumala.

– Itse huomaan usein päätyväni Paavalin tavoin julistamaan armoa ja sovitusta. Se tuntuu koskettavan nuoria eikä siitä voi koskaan puhua liikaa.

Nieminen uskaltaa puhua nuorille myös synnistä ja kilvoittelusta. Silti hänen puheissaan keskeistä on turvallinen Jumala, joka ei halua jättää ketään keskeneräisyyden ja huonon omantunnon tilaan, vaan lahjoittaa ihmiselle vapautuneen mielen.

– Iso vaikutin puheisiini on oma lapsuudenkotini, jossa puhe Jumalasta oli aina täynnä rakkautta, huolenpitoa ja hyväksyntää. Koen suurta vastuuta siitä, mitä itse puhun, sillä tarkoitus on rohkaista nuoria löytämään oma suhteensa Jumalaan. Pahimmillaan opetus voi viedä heitä poispäin.

Papin työssä Jumalasta puhuminen on arkea, mutta rutiinia siitä ei saa tulla. Saarnat ja kirkolliset toimitukset ovat tehtäviä, joissa sanat mietitään aina uudelleen.

– Toivon, että pystyisin puhumaan Jumalasta niin, että en selitä liikaa enkä tee hänestä liian valmista ja suljettua, sanoo Paula Närhi.

Reilut kolme vuotta seurakuntapastorina toiminut teologian tohtori haluaa olla kuulijoilleen enemmän yhteisen tien kulkija ja tienviitoittaja kuin loppuunvietyjen ajatusten tuottaja.

– Olisi aika ylimielistä väittää, että koska olen pap-

23

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

n sietämätön vaikeus Ihmisen sanoin. Kristilliseen teologiaan kuuluu ajatus siitä, että Jumala ei jää käsittämättömyyteensä, vaan hän lähestyy ihmistä ja ottaa ihmisen kasvot.

– Toivottavasti en koskaan yritä sanoa hänestä lopullista totuutta.

Sanat eivät ole pelkästään inhimillisiä. Paula Närhi on pappina vakuuttunut siitä, että ellei Pyhä Henki tee sanoista totta ja elävää kuulijalle, jää paraskin puhe tyhjäksi.

Inhimillisesti ajatellen puhujan oma uskonnollinen kehityskaari, sen murrokset ja taitekohdat vaikuttavat aina puheen sisältöön. Tuskin kukaan pystyy puhumaan Jumalasta täysin irrallaan omista kokemuksistaan ja taustastaan tai siitä opetuksesta, mitä on saanut.

Paula Närhin mielestä tapa puhua Jumalasta on prosessi, joka etenee jatkuvasti. Myös oma jumalakuva on muutoksessa. Iän myötä uskaltaa jättää enemmän tilaa sille, että Jumala pysyy aina jollain tasolla ihmismielelle salattuna.

Silloinkin, kun puhetilanteet tuntuvat haastavilta, pastori on kokenut, että virka ja tehtävä kantavat eteenpäin.

– Se on papin kannalta lohdullinen ulottuvuus. Mukana on jotain yliluonnollista Jumalan armoa, Närhi sanoo.

”

Jumala haluaa uudistaa elämäämme ja ihmissuhteitamme, antaa elämälle tarkoituksen ja iankaikkisen ulottuvuuden.”

pi, niin kerron teille millainen Jumala on. Silti huomaan sanovani paljon Jumalan puolesta. Siinä koen ristiriitaa.

– Jokaisella on oma tiensä. Haluaisin puhua niin, että kuulija voi rohkeasti olla juuri siinä kohden omaa matkaansa, missä hän sillä hetkellä on.

Jumalanpalvelukset ja siunaustilaisuudet ovat papin tehtävistä haastavimpia. Hänen puheeltaan odote-

taan paljon, ja monille sanat jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Puheita valmistellessa ajatusprosessi voikin viedä papin syviin vesiin.

– Kun oikein pysähtyy miettimään, voi tulla sellaiseen pisteeseen, että enhän minä voi sanoa Jumalasta mitään. Mitä hänestä loppujen lopuksi voidaan edes tietää varmasti?, Närhi pohtii.

Jos saarnan pohjana on tavanomaista haastavampi raamatunkohta, pohdinta voi jatkua vielä jälkeenpäinkin. Tuliko sanottua liian vahvasti? Vai olisiko pitänyt sanoa jotain enemmän? Entä miten voisi antaa pureskeltavaa erilaisille kuulijoille?

– Keskityn rakastavaan ja armolliseen Jumalaan, mutta tarvitaan monenlaisia lähestymistapoja. Ehkä pitäisi tuoda enemmän esille myös Jumalan ankaraa, pimeää puolta.

Paula Närhi tiedostaa sen, että Jumala on mysteeri.

Ihmisjärjellä on vaikea ymmärtää, miten hän voi olla samaan aikaan hyvä ja toisaalta käsittämätön.

Sydän ohjaa , mitä suu sanoo. Suomen Lähetysseuran kotimaan työssä toimiva pastori Janne Keränen arvioi oman puheensa perustuvan kristilliseen traditioon ja Raamattuun, mutta myös siihen, mitä hän on elämässä kokenut, oppinut ja kuullut. Tärkeää on, että sanat ovat totuudenmukaisia ja rehellisiä.

– Kun opetan Jumalasta, haluan sanoa niitä asioita, jotka sydämellä tai intuitiolla tunnen oikeiksi. Yritän puhua asioista, jotka ovat näkökulmaltaan tuoreita tai ajankohtaisia, mutta samalla linjassa sen kanssa, mitä kristityt ennen meitä ovat uskoneet ja tajunneet.

Nuorisotyössä ja nuorten aikuisten parissa lähetystyötä opettava kasvatussihteeri yhtyy Paula Närhin sanoihin siinä, ettei Jumalasta puhuminen ole pelkkää tiedollista asiaa. Jumalaa ei voi aina edes tavoittaa sanoilla. Oleelliseksi avaimeksi Keräselle on noussut rukouksen kieli.

– Minä en voi vakuuttaa ketään Jumalan todellisuudesta, sen tekee Jumala itse. Tärkeää on antaa aikaa myös ihmisten yksityiselle rukoukselle ja sille, että vietämme aikaa yhdessä rukoillen ja Jumalaa kuunnellen.

Miten nuori pappi on ratkaissut ongelman Jumalasta, joka on toisaalta hyvä, toisaalta käsittämätön? Keräsen mukaan teologia on kyllästetty ajatuksella siitä, että Jumalasta voi puhua vain vertauskuvin, jotka antavat hänestä korkeintaan välähdyksiä.

– Kristilliseen teologiaan kuuluu myös ajatus siitä, että Jumala ei jää käsittämättömyyteensä, vaan hän lähestyy ihmistä ja ottaa ihmisen kasvot. Jeesus sanoo olevansa tie Isän luokse. Sen sanan haluan ottaa vakavasti. Jos tämä lupaus pitää paikkansa, kai silloin Jeesukseen tutustumalla voi oppia tuntemaan myös salattua ja ymmärryksen ylittävää Jumalaa, Janne Keränen pohtii.

Hän haluaa puhua Jumalasta, joka on kiinnostunut ihmisen elämästä ja tahtoo olla siinä mukana.

– Uskon, että Jumala haluaa uudistaa elämäämme ja ihmissuhteitamme, antaa elämälle tarkoituksen ja iankaikkisen ulottuvuuden. Siitä haluan puhua. Haluan myös pyytää kaikkia rukoilemaan oman seurakunnan pappien puolesta. Ei tästä mitään tulisi, jos meidän puolestamme ei rukoiltaisi.

24

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Hoivapalveluja

neniälittereK Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Klassista

T

unnettu suomalainen fundamentalistiteologi antoi arvovaltaisen arvion, jonka mukaan ”Suomessa näyttää yhä siltä, että valtion yliopiston koulutuksen avulla teologian maistereista leivotaan konsultteja”, jotka ovat luopuneet niin sanotusta ”klassisesta kristinuskosta”.

Konsultin me ymmärrämme ehkä, mutta viimeistään ”klassisen kristinuskon” kohdalla hurskas Helsingin kristikansa aivan luonnollisesti joutuu ”hämmennyksen valtaan” niin kuin opetuslapset ennen vanhaan. Lukijan valistukseksi onkin paikallaan selvittää, mitä se on tämmöinen ”klassinen kristinusko”. Sehän on niin kuin ”klassinen musiikki”. Miltä se jazzrumpalin mielestä kuulostaisi, jos jatkuvasti joku sinfoniaorkesterin kakkosviulisti papattaisi korvaan: ”Sinä olet luopunut klassisesta musiikista!”

Vielä tarkempi vastaus on sanakirjassa. Sen mukaan klassinen on sama kuin antiikin aikainen.

Niinpä ymmärrämme, että oikeastaan klassista kristinuskoa oli se, kun kirkkoisä Origenes (184–254) kuohitsi itsensä.

Hoivaa ja Huolenpitoa

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutusja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian perushinta on 70 €/h.

Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

0800 966 46 www.sellina.fi

Soita ja kysy lisää:

Kauneudenhoitoa

Debora Kotihoito

Debora Oy

010 320 8844

Kaupintie 10

www.debora.fi

00440 Helsinki

Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Senioripoliklinikka Tilkassa Varaa aika geriatrin, neurologin tai psykologin vastaanotolle puh. 010 4089 440 arkisin klo 9 – 15.

Mannerheimintie 164, +HOVLQNL _ HVSHUL ¿

Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel.perm. l+k (55€) nyt 46€ Tied. 09 639 818

Terveydenhoitoa Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myös kotikäynteinä.

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

JALKOJENHOITOA EERIKINKADULLA, MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ RIITTA 040 772 1027

Palveluja tarjotaan

Asianajajia 71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö, vs.

Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimitussihteeri Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Tuija Pyhäranta, p. 020 770 3619 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi

ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi

Lauttasaarentie 28-30, 2 krs.

00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sähköposti: elvi.varis@evt.fi testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnönjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Kaihdi Tohtor autta j palvele .

Säl - j rullakaihtimill 2v taku .

p. 040 - 411 4370

Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Asianajotoimisto Timo Kallio

Vuokrataan pakettiautoja ja tarjotaan muuttopalvelua Hinnat pakettiautolle 50 € /6h, 75 € /vrk Muuttotyöt alk. 120 € /2 h /mies ja paku Yhteydenotot: puh. 041-530 5252 www.vuokraapaku.fi 2

Mattojen käsinpesua 10€/m . Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen Hakaniemessä.

Maalaamalla vanhakin peltikatto nuortuu

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Parhaita kattoja suurella sydämellä

Verhoilut, entisöinnit ja puukorjaukset.

Verhoilu & Entisöinti Puhti P. 044 524 1122

Ota yhteyttä niin kerromme lisää:

040 1871 549

www.vaskisepat.fi Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä.

Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 Apua kodin ja pihan hoitoon, www.pihajakotiapu.fi Ota yhteyttä 040 657 8770

Silvennoinen Kari Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista.

P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYÖT. Puh. 044 911 8930 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyöt.

P.046 899 6885 www.pollanen.info Pienetkin sähkötyöt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan kalustettu toimistohuone, johon kuuluu kokous- ja neuvottelutilan käyttöoikeus. Vapaa! P. 050 584 6561 tai astra.herrala@gmail.com Yksiö 23m2+las.parvek. Laajasalossa.

Vuokrattavissa 2013 loppuun, heti vapaa. Vuokra 600€/kk. P. 09 698 2377

Myydään kiinteistöjä Jämsä, vapaa-ajan asunto Päijänteen rannalla talvilämmin Honkarakenteen mökki rauhallisessa niemenkärjessä.

2664 m2 tontilla erillinen vierasmaja ja rantasauna. Hyvä tie perille saakka, sähköt.Mh: 229 000€. Näyttö sop. mukaan. P: 040 5678931 / 0400 850193

Keskiviikkoisin

25

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Rakennusala

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus

taa.

Kaunis hymy valloit

p. 726 p. 146

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 www.eurohammas.ďŹ

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa.

Hinta Omavast. Kelapal.

ERIKOISHINTAMME:

T A K U U T Y Ă&#x2013;

Hammaskiven ja värjäytymien 32,00 27,00 poisto, ďŹ&#x201A;uoraus, puhdistus.......59â&#x201A;Ź Hampaan värinen paikkaus...... 59â&#x201A;Ź 39,00 20,00 29,00 20,00 Kivuton hampaan poisto..........49â&#x201A;Ź Hammasvalkaisu yksilĂśllisellä menetelmällä alk............. 150â&#x201A;Ź Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä.

Katutasossa, helppo pyÜrätuolille.

Mitoin kuin mitoin

HAMMASTEKNIKKO

2266 1460

Uusi ilme keittiÜÜn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

TĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; KUUSSA:

YLĂ&#x201E;- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

290â&#x201A;Ź

89â&#x201A;Ź YLĂ&#x201E;- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLĂ&#x201E;-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 430â&#x201A;Ź 149â&#x201A;Ź YLĂ&#x201E;-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 59 â&#x201A;Ź Meiltä myĂśs koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikäynnit

Myydään hautakiviä

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

K ph , k e i t t iĂś , l a t tia , m a a l a us .

Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b e l l. f i p. 0 40 0 6 89 74 2

www.0502205.ďŹ

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiÜÜn ovet, tasot. Ulos aidat ja kestopuuterassit. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ďŹ nrak21@luukku.com. P. 040 189 5682.

Luotettava ja osaava NAISSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;URAKOITSIJA. Kaikki sähkĂśtyĂśt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.ďŹ

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ&#x2013;T. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Vaivattomasti huoneistoremontit, sähkÜtyÜt. Arabian valo ja Vasara Oy Soita ja kysy lisää p. 040 577 2971

Kotien ja kiinteistĂśjen remontit edullisesti puh 044 016 5273, www.helsinginrakennusjaasennus.ďŹ

050-2205 /

Siltala

Lakiasioita TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI

HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetÜn sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilĂślliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myĂśs odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180 YksilÜlliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Vuokrata halutaan

VETERAANI- JA ELĂ&#x201E;KELĂ&#x201E;ISEDUT

Ostetaan Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttÜlasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, tyÜkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESĂ&#x201E;T, MUUTTOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;MĂ&#x201E;T. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

TÜissäkäyvä 28v. arkkitehti opisk. nainen etsii yksiÜtä kodikseen Hakaniemi-Kallio seudulta 1.8.alk.p.040 832 7563 Kolme savutonta, nuorta kristittyä opiskelijanaista etsii kohtuuhintaista vuokrakolmiota Helsingistä, mieluiten kantakaupungista, syksystä lähtien. Yhteydenotot: asuntokiikarissa@gmail.com

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

Ostamme muutto- ja kuolinpesät.

Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myÜs siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyÜkalut ym. myÜs uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Kuolinpesät, irtaimistot, kirjat, astiat, äänilevyt ym. vanhat tavarat.

Käteisellä, noudetaan.

Huutokauppapojat. P. 040 777 2222

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ

Siivouspalveluja Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

ASUNTOJEN

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSUUNNITTELU 186â&#x201A;Ź SUUNNITTELU 184,50 â&#x201A;Ź PERHE JA PERINTĂ&#x2013; J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ&#x2013;NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82â&#x201A;Źâ&#x201A;Ź AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

09 4369 6335 0500 467 808

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyÜs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen.

Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ďŹ Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnĂśnjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.ďŹ , www.kavasto.ďŹ

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ďŹ 040 762 5615

vähenn. 45%

Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatĂśitä kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23â&#x201A;Ź/h www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Ikkunanpesua asunnoissa Taidolla ja tyylillä Puh. 050 338 4754/Erkki Kraft IKKUNANPESUA, koti- ja toimisto siivousta. Puhdasta energiaa arkeen! www.evinco.ďŹ , p. 0400 104074

Teatterikorkeakoulussa opisk. aloitt. rauhall. savuton nuori naisopiskelija etsii yksiĂśtä Helsingin kantakaupungista. Luottotiedot ok. 1.7/1.8 alk, vuokra max. 650 â&#x201A;Ź/ kk. Iira 050-4080831, iira@halttunen.info

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 K-pesät, muut, loppusiiv. sop. muk. vintistä kellariin. *ONNI* P. 040 377 5159

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Nuoripari etsii 2H tai isoa 1H keskustan läheltä alk. 1.7. Ei kk. Max 800â&#x201A;Ź p.045 650 8402

OSTETAAN KUOLINPESIĂ&#x201E; loppusiivouksineen. toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583

Rehti, tyÜssäkäyvä mies etsii yksiÜtä TÜÜlÜ-Haaga.

050 561 0321

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ikkunanpesua ammattitaidolla.

GranstrĂśm-YhtiĂśt 050 544 7000

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.ďŹ â&#x20AC;˘ perunkirjoitustoimisto.ďŹ Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | TÜÜlĂś 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PĂ&#x201E;IVYSTYS ď&#x2DC;şď&#x2DC;ź H: 050 347 1555 (0,0835 â&#x201A;Ź/puhelu + 0,1209 â&#x201A;Ź/min)

Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

MUISTA LĂ&#x201E;HEISTĂ&#x201E;SI Osanotto- ja kiitos ilmoitukset Kirkko&kaupunki lehdessä ilmoitusmyynti 0400 - 249 961

26

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Radio&TV

1 13

YLE radio1 87,9 MHz La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän jumalanpalvelus Alavieskan kirkosta. Virret: 571: 1–3, 727, 258: 2, 4 ja 6, 572: 1– ja 574: 1, 2 ja 6.

Su 23.6. klo 10 Meilahden seurakunnan jumalanpalvelus Karunan kirkosta Seurasaaresta. Virret vuoden 1938 virsikirjan mukaan: 557: 1–4, 629, 558, 209: 1, 4, 425 ja 560. Klo 11 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Helluntaiherätyksen juhannuskonferenssin Lastenteltan jumalanpalvelus Keuruulta.

Su 30.6. klo 10 Imatran seurakunnan ja Big Band Festivalin jumalanpalvelus. Klo 18 Suviseurat Pudasjärveltä.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 20.6. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

Pe 21.6. Kappalainen Topi Litendahl. Oppilaitospastori Minna Tuominen.

Ma 24.6. Pastori Markus Asunta.

Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

Ti 25.6. Toimittaja Saila Keskiaho.

Toimitusjohtaja Asko Kariluoto (Helluntaiherätys).

Ke 26.6. Pastori Mari Leppänen.

Kanttori Katarina Engström.

To 27.6. Dosentti Kari Latvus. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

Pe 28.6. Kappalainen Topi Litendahl. Oppilaitospastori Minna Tuominen.

La 29.6. Kirkkokunnan johtaja Jari Portaankorva (Baptistikirkko).

Rovasti Toivo Loikkanen.

Ma 1.7. Kansliapäällikön erityisavustaja Anneli Vartiainen. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

Ti 2.7. Piispa emeritus Voitto Huotari. Eläkeläinen Sinikka Neuvonen (Metodistikirkko).

Ke 3.7. Kirjailija, pastori Jaakko Heinimäki. Draamapedagogi Mika Lahtinen.

To 4.7. Toimittaja Johanna Korhonen. Kirkkoherra Tuomas Antola.

Suviradio www.suviradio.fi Suviradiossa kuuluu kesä 31.5.–4.8.

TV1 La 22.6. klo 10 Nojatuolikirkko.

Aiheena tien raivaaminen. Artistivieraana Jukka Leppilampi. Klo 11.05 Pisara. Turkulainen Janina Andersson. ”Kaikki on mahdollista, kun pyrkii elämään hyvin.” (Matt.

7: 12) Uusinta ma 24.6. klo 14.55.

La 29.6. klo 11.05 Pisara. Uusinta ma 1.7. klo 14.55.

9

11

10

10

10 7

6

3 8

2 12

4

5

10

10

10

Opaskartta. Helsingin seurakuntien Mustasaaren kartalle on numeroitu saaren palvelut ja menovinkit.

Kesä yhtä sirkusta Mustasaari sijaitsee vartin matkan päässä kantakaupungista.

Teksti Tuija Pyhäranta Piirros Minna Toivio

1. Lauttalaituri Mustasaareen pääsee lautalla, joka lähtee Taivallahden laiturista tasatunnein. Edestakaisen matkan hinta on 4 e, alle 10-vuotiaat matkustavat huoltajan seurassa ilmaiseksi. Aukioloaikoina saarelle voi tulla myös omalla veneellä. Vierasvenelaituri sijaitsee lauttalaiturin vieressä.

2. Päärakennus Päärakennuksessa toimii saaren toimisto sekä kanttiini, josta saa Mustasaaren kuuluisia jättikorvapuusteja ja pikkupurtavaa. Kanttiini aukeaa klo 10.30 ja sulkeutuu 40 minuuttia ennen saaren sulkeutumista. Wc- ja lastenhoitotilat sijaitsevat päärakennuksessa sekä uimarannan tuntumassa.

3. Lounasja grillikatokset Lounasta tarjoillaan sään salliessa ulkona tai sateella päärakennuksessa klo 12–14, hinta aikuisilta 9 e ja lapsilta 3–6 e. Tarjolla on aina myös kasvisvaihtoehto. Lisäksi grillikatoksessa voi grillata omia eväitä tai kanttiinissa myytävää makkaraa.

4. Uimaranta ja kajakkiparkki Pieneltä ja siistiltä uimarannalta siivotaan saarella kesää viettävien valkoposkihanhien jätökset tarkasti pois.

Rannan vieressä on kajakkiparkki, jonka matalasta rannasta on lihasvoimin saarelle saapuvien helpointa nousta maihin.

5. Lasten leikkikenttä

8. Kanit ja kanat

Leikkipaikan keinut, leikkitelineet ja leikkijuna viihdyttävät perheen pienimpiä.

Saaren kanit ja kanat asuvat häkeissä uimarannan läheisyydessä.

9. Luontopolku 6. Lampaat Mustasaaren lampaat saapuvat saarelle kesäkuun lopussa. Lampaat aloittavat kesänsä saaren luoteispäädystä, mutta siirtyvät myöhemmin laiduntamaan saaren kaakkoispäätyyn ja loppukesästä Hevossaareen.

7. Esiintymislava ja teltta Kesän aikana lavalla nähdään teatterija sirkusesityksiä lapsilta lapsille. Pukinmäen taidetalon nuorten esiintyjien näytelmä Hyväuskoinen ketunpoika saa ensi-iltansa 27.6. klo 13 ja sirkusesitys Viidakkoseikkailu 29.6. klo 13.

Liput maksavat 5 e, ja niitä voi varata numerosta 09 2340 2590 tai osoitteesta mustasaari@evl.fi. Varatut liput on noudettava käteismaksua vastaan puoli tuntia ennen esitystä.

Lapsille sopivan luontopolun varrella on kylttejä, jotka kertovat saaren eläimistä ja kasveista sekä ohjaavat kestävään luontokäyttäytymiseen.

10. Hiljentymispaikat Hevossaaressa kutsuu rauhoittumaan jykevä Maranata-kallio, ja luontopolun varrella voi istahtaa Hiljaisuuden niemelle, Kiireettömyyden kaislikkoon tai Arkipäivän alttarille. Saaren luoteisosan Venevajasta aukeaa puhutteleva merimaisema, ja esiintymislavan vieressä Mystiikan maakellarissa tunnelmaa luovat ikonit ja kynttilät.

11. Kalliokaiverrus Saarella 1930- ja 40-luvuilla vallinneesta herätyskristillisestä hengestä muistuttaa tuolloin kallioon hakattu jälki. Tarkkanäköinen voi vieläkin löytää maasta

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

27

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 20.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano.

Päivämusiikkia klo 12 Kallion kirkossa. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut.

Kesämusiikkia klo 13 Viikin kirkossa.

Timo Olli, urut.

Virkisty kesävirsillä klo 17 Katukappelissa, Kauppakesk. Columbus.

Un Finlandés en Buenos Aires klo 18 ja 20 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Tango Sonorte: Mauri Saarikoski, viulu, Antero Jakoila, kitara, Mikko Helenius, piano ja bandoneon. Harri Kaitila, tenori. Liput 15 e.

Perjantai 21.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Sirkka-Liisa Jussila-Gripantrog.

Sunnuntai 23.6.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Ville Urponen. Ohj. 5 e.

Maanantai 24.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Esa Toivola. Ohj. 5 e.

Tiistai 25.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Pekka Suikkanen, urut.

Musiikillinen kesäkahvila klo 18.30 Käpylän kirkolla. Kalevala-aiheisia yhteislauluja. Leena Lund, lausunta.

Juhannuksena juhlitaan ■ Pitäjänmäen kirkon, Turkismiehenkuja 4, juhannusjuhlassa perjantaina 21.6. lauletaan suvivirttä. Juhla alkaa lipunnostolla kello 18.

■ Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, järjestetään musiikillinen juhannusjuhla perjantaina 21.6. kello 18. Juhannusjuhlan ohjelmaan kuuluu muun muassa keskikesän lauluja ja tarjoilua.

Lisää juhannusvinkkejä on tämän aukeaman jutuissa. tekstin: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.”

12. Kappeli Kappelissa järjestetään tiistaista lauantaihin hartaus sekä sunnuntaisin jumalanpalvelus, aina klo 14. Torstaisin kappelissa pidetään lisäksi ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki klo 18.30. Musiikista vastaavat saaren kesätyöntekijät siivoojia ja ulkotyöntekijöitä myöten.

13. Juhannus

Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Vokaaliyhtye Lumous, Sanna Majanlahti, lausunta, Anna-Maaria Oramo, cembalo ja urkupositiivi, Debra Gomez-Tapio, syliharput. Urkuyö ja Aaria. Liput 13–22 e.

Keskiviikko 26.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Anna-Maria Lehtoaho.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Santeri Siimes, urut.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Oulunkylän kirkolla. Kalevalan kankahilla. Leena Lund, lausunta, Järvenpään kamarikuoro.

Kesäkonsertti klo 18 Jakomäen kirkossa. Noora Karhuluoma, Terhi Aho. Kesäinen musiikkihetki klo 18 Karunan museokirkossa, Seurasaari.

Kamarikuoro SonorEnsemble.

Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Jussi Makkonen, sello, Nazig Azezian, piano.

Kesäilta kirkolla klo 19 Herttoniemen kirkolla. Yhteislaulua.

Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa. Ernst Wally, Itävalta.

Ohj. 5 e.

Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa.

Merja Wirkkala, laulu, Tuula Suonio, lausunta, Elina Tofferi, piano.

Torstai 27.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano.

Päivämusiikkia klo 12 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, Anna Maria Böckerman, urut.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua.

Lauluilta klo 18 Vallilan siirtolapuutarhan Kerhotalolla.

Luostariin vai naimisiin klo 22

Mitä merkitsee perhe?

Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2, keskustellaan avioliitosta torstaina 27.6. kello 15–16. Perhe, avioliitto – mitä ne oikein ovat? -seminaarissa kuullaan muun muassa tietokirjailija Kaari Utriota perheen historiasta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä Risto Saarisen teologinen näkökulma perhe- ja y j j avioliittokäsityksiin.

Tilaisuuden järjestää kirkkojen rajat ylittävä solidaaris- ja tukiryhmä suuseys.

Yhteys.

Menokasvo: Timo Pekka Kaskinen skinen Roihuvuoren seurakunta järjestää juhannusjuhlat nusjuhlat Laajarannassa juhannusaattona 21.6. klo 18 ra alkaen. Mitä juhlilla tapahtuu, kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen?

– Juhla alkaa lipunnostolla. Sen jälkeen ohjelumassa on musiikkia, yhteislaulua ja pientä pue heenpartta. Laulamme yhdessä ja vietämme aikaa huvilan terassilla ja rannassa, ja tarjolla on makkaraa ja lettuja. Lapsille on omaa ohjelmaa. On mahdollisuus myös saunoa ja uida meressä.

Kenelle juhla on tarkoitettu? en– Kaikille kaupunkilaisille. Tavoitteena on rakenmme taa avoin, iloinen ja yhteisöllinen juhla. Juhlimme in kauniin, että hänkin, joka viettää juhannusta yksin pungissa, voi kokea, ettei ole yksin.

Mikä juhannuksesta tekee juhannuksen?? n ih– Juhannus on minulle luomisen juhla. Silloin ävän metellään kasvua, joka on kesäisin häkellyttävän stukselle, runsasta. Johannes Kastaja valmisti tietä Kristukselle, ja luonto toimii Johanneksen tavoin viitaten Jumalan hyvyyteen.

Tuija Pyhäranta

Perjantai 28.6.

Lauantai 29.6.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Malmö Kammarkör.

Sunnuntai 30.6.

Kivinokan kinkerit klo 16 Kivinokan kioskilla. Yhteislaulua.

Kesälaulut klo 17 Merirasti-kappelissa.

Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie.

Kuorokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Oslon filharmoninen kuoro.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Bernhard Marx, Saksa. Ohj. 5 e.

Maanantai 1.7.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen-Mehta, piano.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Markku Mäkinen. Ohj. 5 e.

Tiistai 2.7.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen-Mehta, piano.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Santeri Siimes, urut.

Kirpputorille Munkkiniemeen Munkkiniemen seurakuntasalissa, Laajalahdentie 10, pidetään kirpputori tiistaina 25.6. kello 13–15. Myyntipöydän maksu 5 euroa menee diakoniatyön hyväksi. Pöydät tulee lunastaa puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Ilmoittautumiset Maija Åkerille numeroon 09 2340 5158. Paikalla myös kesäkahvil kesäkahvila.

Samassa osoitteessa pidetään Avointen sydänten s ilta to 27.6. klo 18– 19.30. Olet tervetullut kertomaan siitä, mikä sinull sinulle on tärkeää ja mikä koskettaa. Illan an anti koostuu niistä ajatuksista, puheista, lauluista, la runoista ja muusta, mitä seurakuntalaiset seura haluavat jakaa toisilleen.

Kohda vaiko Kohdata käännyttää? käänn Kristillinen ja elämänkatsomuksellinen ryhmä Ma Malkus järjestää keskustelutilaisuuden muun muassa homoseksua aalisuudesta ja kirkosta sekä k käännytetyksi joutumisesta K Kallion seurakunnan seurakuntakodissa, Siltasaarenkattu 28, torstaina 27.6. kello 19.

Keskustelu Keskustelun alustajina toimivat tutkija Outi Lepola, Lepo teologi Matti Peiponen ja kokija Le Leena Seivo.

ESKO JÄMSÄ

Mustasaaren juhannusaatto alkaa perjantaina 21.6. klo 15 lipunnostolla.

Ohjelmassa on juhannuskokko, yhteislaulua, lapsille pihaleikkejä ja tietovisa sekä hartauksia. Kello 15–17 tarjoillaan juhannusbuffet, hinta aikuisilta 10 e ja lapsilta 3–6 e. Juhannuspäivänä saari on auki klo 13.15–16. Sunnuntaina 23.6. saari on suljettu.

Mustasaari on avoinna yleisölle 4.6.–18.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to 9–21. Lisätiedot www.mustasaarentoimintakeskus.fi

Metrolla musiikkiin klo 19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Tieni musiikin maailmaan. Westerlundin perhekvartetti. Ohj. 5 e.

Klassista musiikkia klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Essi Luttinen, laulu, Matthias Maria Reissner, alttoviulu, Maija Weitz, piano. Ohj. 10 e.

Laului Vallilan Lauluilta siirtola siirtolapuutarhassa Vallilan siir siirtolapuutarhassa, Elisabeth Kochin tie 1, vietetään lauluiltaa torstaina 27.6. kello 18. Tunnelmallinen ym-

Yhteislaulutilaisuus klo 13 Huopalahden kirkossa.

Musiikillinen kesäkahvila klo 18.30 Käpylän kirkolla. Kanttorit Maija Pesonen-Kareinen ja Inka Kinnunen.

Yön valo ja aamunkoi klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla.

Ritva Sorvali, Kari Hevossaari ja Kaj Chydenius. Liput 15 e.

Metrolla musiikkiin klo 19 Herttoniemen kirkossa. Elämälle kiitos! Janne Maarala, piano. Ohj. 5 e.

Keskiviikko 3.7.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen-Mehta, piano.

Lounasmusiikkia klo 12 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Hanna Kakkonen, sello ja piano, Hanna Varis, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Santeri Siimes.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkolla. Emma Teronen, piano, kanttori Inka Kinnunen. Yhteislaulua.

Kesäinen musiikkihetki klo 18 Karunan museokirkossa, Seurasaari. Jukka Ahokas, laulu, Kaarina Ahokas, piano.

Kesäillan musiikkia klo 18.30 Hakavuoren kirkossa. Lukas Stasevskij, sello, Maija Weitz, piano.

Kadonnutta Aikaa Etsimässä klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Kiril Kozlovsky, piano. Liput 12 e.

Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa.

Timo Olli, urut.

Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Nicholas Söderlund, bassobaritoni, Kari Vuola, urut. Ohj. 5 e.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja koko kesän musiikit löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Musiikkikalentereita on saatavilla mm. kirkoista.

päristö tarjoaa puitteet hiljentymiselle, yhteislaululle sekä uusien ihmisten tapaamiselle. Lauluillan järjestää Paavalin seurakunta.

Sateenkaarimessu Pride-viikolla Helsinki Pride -viikolla Sateenkaarimessu pidetään Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2, perjantaina 28.6. kello 18. Messuun ovat tervetulleita kaikki.

Messu järjestetään normaalisti kerran kuukaudessa Alppilan kirkossa, Suonionkatu 7, lauantaisin kello 17.

Messuvaellus rannalle Vuosaaren seurakunta järjestää messuvaelluksen lauantaina 29.6. kello 15 Vuosaaren kirkolta, Satamasaarentie 7, Merirasti-kappelin kautta Aurinkolahteen. Patikkamatkan jälkeen pidetään nyyttikestit rannalla.

Värien voimaa Harakan saarella Harakan saarella päästetään värit valloilleen Elämäni värit -kurssilla tiistaista 2.7. torstaihin 4.7. kello 12–17.

Tarkoituksena on tutustua omaan luovuuteen maalausharjoitusten ja värien avulla. Kurssilla tärkeintä on maalauksen synnyttämä prosessi, ei lopputulos. Aiempaa piirustus- tai maalauskokemusta ei tarvita. Kurssin hinta on 89 euroa. Ilmoittautua voi puhelimitse p. 09 2340 3611 tai sähköpostitse kallio.srk@evl.fi. Kurssin järjestää Kallion seurakunta.

28

Kirkko&kaupunki 19. kesäkuuta 2013 Numero 23

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Jokaisella meistä on mielipiteemme samaa sukupuolta olevien parien asemasta, mutta niitten sisältö ei kuulu tämän keskustelun piiriin.

Jokainen tulee autuaaksi omalla tavallaan. Mutta avustusten jako tai kieltäminen merkitsee rahan vallan nostamista sanaa ja mielipidettä vastaan. Mitä ajattelemme me, joiden maksaman kirkollisveron käytöstä on kysymys? Katsommeko, että näin kirkko voikin toimia, vai asetammeko jakopolitiikan kyseenalaiseksi, jopa perustuslain hengen vastaiseksi?

Ulkoministeriökin näytti kyseenalaistavan sensuroivan rahanjakoperusteen. Kirkko on menettänyt huomattavan määrän jäseniään monista eri syistä. Onko nyt koittamassa hetki, jolloin sananvapauden kannattajat ja rahan sensuurivallan vastustajat saavat syyn naulata Lutherin tapaan kirkon ovelle omat, tällaista ”käänteistä anekauppaa” vastustavat teesinsä, tunnetuin seurauksin.

Raimo Ilaskivi valtiotieteitten tohtori ylipormestari Helsinki

Protuleirillä kunnioitetaan jokaisen vakaumusta

Ville Ranta

Yksinäisille mummoille!

Olen ajatellut paljon nimimerkin Muuan mummo kirjoituksen (K&k 29.5.) johdosta ikääntymistä ja omia nuoriani. Olen vielä, kiitos Jumalalle, niin hyväkuntoinen, että voin osallistua seurakuntani piireihin ja jopa vapaaehtoistyöhön.

Hyväksyn sen, että pojillani ja lapsenlapsillani on omat ystävänsä, työnsä ja osalla opiskelunsa, joten kiireitä ja haasteita meillä piisaa.

Jos rakastamme heitä, emme lisää heidän paineitaan vaatimalla heitä ja heidän puolisoitaan luoksemme. Iloitsen aina siitä, kun he tulevat silloin, kun heille sopii, olipa se kerran tai useammin vuodessa. Rakastakaamme heitä ymmärtämällä, ei vaatimuksilla.

tappoi 250 Amerikan laivastoon kuuluvaa miestä. Hizbollah oli osallisena pommiiskuun Amerikan suurlähetystöön 1983.

Vuonna 2006 Hizbollah terrorisoi PohjoisIsraelia Katjushoin.

Tässä vain muutama esimerkki. Tässä ei ollut kaikki. Jos kuuntelee Hizbollahin johdossa olevan sheikki Nasrallahin uhoavia puheita, huomaa, että rauhantahtoisuus on aika kaukana heistä.

Helena Hakko

Taistellaanko rahalla sanaa vastaan?

”Olen täysin eri mieltä kanssasi, mutta teen kaikkeni, jotta saat ilmaista mielipiteesi.” Muistuuko mieleen, kenen lausunnosta on kysymys? Ja toinen sitaatti: Meeri-mummo ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan... uskonnon, mielipiteen, vakauRauhan uskonto Jatka muksen... perusteella.” Näin keskustelua Vuoden 2001 syyskuun 11. päisanotaan Suomen perustusvän jälkeen muslimiterroristit verkossa www. laissa, sen kuudennen pykäovat thereligionofpeace.com län ensimmäisessä momenkirkkoja-sivuston mukaan tehneet tätissa. kaupunki.fi hän päivään mennessä yli Hämmästyin seuratessa21 000 hyökkäystä, joissa on tani televisiossa keskustelua siipettu ihmisiä. tä, voiko kirkko vai eikö voi antaa Mitähän siitä tulee, jotain neljä per avustusta ”vanhoillisiksi” kutsumilpäivä. Rauha heidän sielulleen. leen järjestöille, joiden asenne homosekTopi Heiskanen suaaliparin lähetystyöhön vihkimiseen on Helsinki kielteinen.

Kysymyshän nousi esiin naispiispamme Alfons Valtonen kirjoitti Hizbollah-järpäätettyä vihkiä miesparin kyseiseen tehtäjestöstä (K&k 5.6.) rauhan järjestönä. Täsvään ja lehtemme päätoimittajan edustetsä Hizbollahin historiaa, joka on Valtoseltua jyrkkää sensurointimielipidettä. Ei rata jäänyt lukematta. Vuonna 1983 Hizbollah haa, ellei kanta tyydytä.

Anna Veijalainen asetti kolumnissaan (K&k 29.5.) riparin ja protuleirin tiukasti vastakkain. Protun puheenjohtaja Aatu Komsi vastasi mielipidekirjoituksellaan (K&k 12.6.).

Haluaisin tuoda esiin myös rivijäsenen näkökulman.

Olen itse koulutukseltani teologi ja ollut ohjaamassa sekä rippi- että protuleirejä.

Koskaan en ole kokenut, että protupiireissä omaa tai kenenkään toisenkaan maailmankatsomusta olisi arvosteltu tai väheksytty ”vääränlaisena”. Ihmisen omaa vapautta päättää vakaumuksestaan on kunnioitettu, ja keskustelu eri katsomusten välillä on ollut hyvin hedelmällistä. Eräänkin kerran olen ollut leirillä, joka on pidetty baptistiseurakunnan tiloissa, ja yksi seurakunnan jäsenistä otettiin vastaan leirille kertomaan omasta uskostaan.

Veijalainen oli huolissaan 14-vuotiaan kyvystä päättää omasta vakaumuksestaan ja antoi esimerkin omasta itsestään, kuinka oli riparilla enemmän keskittynyt hiusten laittoon kuin sisällölliseen asiaan. Olen huomannut saman trendin ohjaamillani rippileireillä.

Sen sijaan protulle tulevat ovat olleet keskimäärin valmiimpia pohtimaan omaa vakaumustaan. Syyksi arvelen juuri sitä, että he ovat joutuneet näkemään vaivaa päästäkseen leirille, kun taas riparille mennään, kun ”kaikki muutkin menevät”, kuten Veijalainen sanoi. Poikkeuksia toki löytyy puolin ja toisin. Missään tilanteessa en kuitenkaan ole kokenut protua ja riparia uhkana toisilleen.

Essi Avela teologian maisteri

Puhuessaan homoista kirkko unohtaa heterot Piispamme Irja Askola on tähän mennessä tullut tunnetuksi ainoastaan seksuaalivähemmistöjen piispana. Jokaisessa häntä koskevassa artikkelissa ja haastattelussa samaa asiaa toistetaan uudestaan ja uudestaan. Muutamia viikkoja sitten olleessa Tuomasmessun saarnassaankin piispa ripitti seurakuntalaisia syrjinnästä ja kehotti ihmisiä hyväksymään vähemmistöt. Asia selvä. Kyllä tuo on nyt kuultu.

Valitettavasti uusi piispamme mielestäni jakaa kirkon jäseniä entisestään kahtia yhdistämisen sijaan. Kun valtaväestö unohdetaan ja evankeliumin sijaan saarnataan humaaneista ihmisarvoista, jotka nekin ovat toki tärkeitä, mutta eivät vie taivaaseen, kysyn: Mikä on piispan tehtävän merkittävin ja syvin tarkoitus?

Jos kirkko on toistuvasti mediassa vain ja

ainoastaan homoasioista, ei ihme, ettei kohta ketään, uskovaa tai ateistiakaan, viehätä kirkon sanoma.

Mitä kirkolla on tarjota heterolle rivikristitylle? Heterot tuntuvat olevan unohdettuja. Kuka puhuisi meille, jotka olemme se enemmistö ja tarvitsisimme myös sitä armoa, Raamatun opetusta ja vakaana uskon kalliolla seisovaa kirkkoa johtajineen tämän repaleisen arjen keskellä?

Kristina Kurtén

Lain muutos vahvistaisi avioliittoa ja perhettä Nykyinen avioliittolainsäädäntö asettaa suomalaiset eriarvoiseen asemaan. Tasa-arvoisen avioliittolain taustalla on sama ajatus kuin aikanaan naisten äänioikeuden ajamisella; ihmisten kohtelun yhdenvertaistaminen.

Avioliiton avaaminen samaa sukupuolta oleville pareille ei vaikuta avioliiton asemaan kirkon sisällä. Aloitteemme tasaarvoisesta avioliitosta koskee ainoastaan maistraatissa tapahtuvaa siviilivihkimistä.

Kirkko saa siis jatkossakin määritellä, ketä se vihkii ja siunaa avioliittoon. Jos kirkolliseen vihkimiseen halutaan muutosta, on sen mielestämme lähdettävä kirkon sisältä.

Toteutuessaan tasa-arvoinen avioliittolaki sallisi myös samaa sukupuolta oleville pareille oikeuden ulkopuoliseen adoptioon.

Tämä parantaisi lasten asemaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien vanhempien sijaisperheissä. Nykytilanteen vuoksi samaa sukupuolta olevan parin hoidossa olleelle lapselle pitää sijoituksen jälkeen etsiä uusi koti, sillä laki ei nykyisellään salli lapsen adoptiota sateenkaariperheeseen. Asiantuntijoiden mukaan pahimmassa tapauksessa lapsi saatetaan jopa sijoittaa takaisin laitokseen.

Avioliitto on juridinen sopimus, mutta myös tunteita ja unelmia. Sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta kokemukset rakkaudesta ja haaveet elinikäisestä sitoutumisesta ovat samoja. Vireillä oleva kansalaislakialoite ei toteutuessaan vähentäisi avioliiton tai perheen merkitystä, vaan päinvastoin vahvistaisi niiden asemaa arvostettuina, yhteiskunnallisina instituutioina.

Senni Moilanen puheenjohtaja Tahdon2013

Kaupallisen maailman teemat valuvat kirkkoon Odottelin vuoroani lääkäriin ja luin ikivanhaa naistenlehteä, jossa kirjoitettiin hiljaisuudesta, pysähtymisestä, mindfulnessista, downshiftaamisesta, itsensä kohtaamisesta ahdistavan arjen keskellä.

Olipas tuttua tekstiä, eikös Kirkko ja kaupungissa 12.6. kerrottu asiasta aukeaman verran otsikolla Jumala, riitänkö minä?

Näinkö nuo kaupallisen maailman teemat ja juttujen rakenne valuvat kirkkoon, ei kai sitä osata välttää?

Ensin kerrotaan, että olet ahdistunut ja avuton, ja lopuksi tarjotaan ratkaisuja ja tuotesijoittelua. Mene sinne ja sinne pysähtymään, osta tämä kirja ja rukoile niin ja näin. Ja ongelmat ja ahdistus ovat tietysti yksilön kyvyttömyyttä, ei yhteisön.

Oikein kaivoin Kirkko ja kaupungin kyseisen numeron koiran vesikupin alta ja luin artikkelin uudelleen. Olipa hengästyttävää ja vaikeaselkoista. Ei elämä ole helppoa, ja miksi sen pitäisikään olla. Sallittakoon retriitit, terapiat ja rukousohjeet niille, joille nämä tuovat helpotusta kokemaansa minuuden ja rukouksen hukkaamiseen ja joilla on niihin varaa.

Ei-teologi-lukijana koen nuo kuitenkin vieraaksi, enkä ollenkaan usko olevani riittämätön. Pyrin tekemään tekoja puheen sijaan ja nojaan äidin opettamaan hiljaiseen ja yksinkertaiseen rukoukseen.

Merja Saarikoski