K&k 2013 nro 31 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Suomenuskoinen pyy pyytää apua karhulta a » 12–13 12–13

Numero 31

Keskiviikkona 21. elokuuta 2013

KUVA: SIRPA PÄIVINEN KARHUKUVA: PLAINPICTURE / KUVAARIO KARHUKU

Ensihoitajan työvuorossa voi tapahtua mitä vain » 8 Arkiretriittiin pääsee keskellä Helsinkiä » 22–23

Toivon etsijä Rap-artisti Redrama eli Lasse Mellberg aloittaa aamunsa kiitollisuudella » 7

Kirkon auttamistyö ei näy » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki o&kaupun nki nk n k 21 21. 1. e elokuuta lo lok okuu ok okuut uut u utta u ta 2 2013 013 Numero 31

”

Numero 31

Lainasanat

Matkoilla on tajunnut sen, miten kehittyya vissä maissa uskonto on olennainen osa elämää toisin kuin kehittyneissä länsimaissa. Silti myös länsimaissa on ihmisillä kaipuuta hengellisyyteen ja filosofisten asioiden pohdiskeluun.”

21.8.2013

Madventures-ohjelmia tehnyt toimittaja Riku Rantala sivuilla 10–11.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE/KUVAARIO

Pääkirjoitus

Viinaa ja seksiä kirkossa iakonia on yksi keskeinen kirkon tehtävä. Vaikeuksissa olevien lähimmäisten auttaminen ei ole mikään ylimääräinen lisä kirkon työssä, vaan osa itse kirkon olemusta. Diakoniaa toteuttaa sekä sankka vapaaehtoisten seurakuntalaisten joukko että ennen muuta tehtävään korkeasti koulutetut ammattilaiset kuten diakonit ja diakonissat. Diakoneilla on laaja sosiaalialan ja seurakunnallisen työn koulutus. Diakonissoilla on lisäksi sairaanhoitajan pätevyys. Vaativan työnsä rinnalla näillä ihmisillä on myös yksityiselämää. Niinpä jotkut heistä ottavat tuolloin tällöin lasillisen viiniä tai olusen. Useimmat heistä ovat siinäkin mielessä ihan tavallisia, että ovat jopa perheellisiä.

Rukous Lääkäri oli ystävällinen: koepala, raskaat hoidot, yritän kiirehtiä leikkausta, oireet kuuluvat tautiin. Hyvä Jumala, nytkö se iski? Näinkö alkaa lähtölaskenta? Ulkona kesä jatkuu, mutta äkkiä ajasta tuli minulle melkein vihollinen. Aamuyöllä ei uni tule: surua, pelkoa, huolta ja piinaavaa odotusta. Älä nyt jätä minua, pidä kiinni.

Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat kirkon tekemää diakoniatyötä. Suurin osa meistä on sitä mieltä, että ahdinkoon joutunutta tulee auttaa, ja että kirkko on oikea yhteisö tätä toteuttamaan, viemään apua sinne, mihin muu yhteiskunnan tai yksityisten apu ei yllä. Diakonian ehkä eniten huomiota saanut muoto on erilainen taloudelli-

nen apu. Erityisen tunnettuja ovat niin sanotut leipäjonot, vähävaraisille tarkoitettu elintarvikeapu. Diakonian koko kuva on kuitenkin paljon laajempi. Se ulottuu monen muun asian ohella erilaisten vammaisryhmien tukemisesta yksinäisten vanhusten muistamiseen, päihdeongelmaisten ja vankien auttamiseen ja suoranaisiin taloudellisiin kriisiavustuksiin. Mitäs tällä nyt sitten on tekemistä diakoniatyöntekijöiden alkoholinkäytön tai seksuaalielämän kanssa? Eipä juuri mitään. Pahoittelen, ettei otsikko saa katetta itse tekstissä. Kirkollisia uutisia tekevät kuitenkin tietävät, että jos puhutaan seksistä tai viinasta, saadaan moninkertaisesti lukijoita verrattuna siihen, että puhutaan oikeasti tärkeistä asioista kuten diakoniatyöstä. Tämä oli nyt kiero yritys saada läpi edes jokin ajatus myös siitä. Aika usein tämänkin lehden toimitukseen tulee palautetta, että emme kirjoita muusta kuin homoseksuaalisuudesta. Tosiasiassa aihetta ei käsitellä prosentissakaan lehden jutuista. Ihmettelemme, miten joku lukija voi löytää kaikkien juttujen joukosta ainoastaan ne. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Vaikka ihminen on nuori, ei hänen sydämensä ole pieni; vaikka ihminen vanhenee, ei hänen sydämensä vanhene.

Vuosien mittaan syksyyn siirtyminen on tapahtunut jollain lailla pehmeämmin. Ehkä ikä tekee tehtävänsä, kun ei tässä enää niin vastapuhjenneita olla itsekään. Ulkoinen olemuskin siirtyy kovaa vauhtia kohti syksyä.

Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Niin maamieskin: kärsivällisesti hän odottaa maan kallista hedelmää kevään ja syksyn sadonkorjuuseen saakka. Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä.

Kiinalainen sananlasku

Näyttelijä ja käsikirjoittaja Kai Lehtinen Kodin Kuvalehdessä 8.8.2013

Jaakobin kirjeen viidennestä luvusta

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Festariväen keskellä. Saapas-vapaaehtoiset Asta Kahra ja Mika Niiranen koettivat varmistaa Weekend-festivaaleilla viime viikonloppuna, ettei kukaan nuorista sammu alueelle yksinään.

Humaltuneet nuoret vietiin selviämään Raittiiden teiniikäisten osuus on kasvanut 2000-luvun alusta. Teksti Noora Melaanvuo Kuva Sirpa Päivinen

laikäinen nuori nuokkui aidan vieressä Weekendfestivaaleilla Kyläsaaressa viikonloppuna. Konemusiikkiväen seassa partioineet palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoiset kävivät herättelemässä ja veivät hänet selviytymisteltalle. Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönkeskus Snellun ja Espoon seurakuntien kautta tulleet päivystäjät huoleh-

tivat erityisesti alaikäisistä, mutta tarvittaessa myös täysi-ikäiset saivat apua. Saapaslaiset kysyivät huonokuntoisen näköisiltä nuorilta, onko kaikki hyvin. Moni jututettu jatkoi matkaa kaverien tukemana, mutta osa tarvitsi selviytymistelttaa. Teltalle tuotujen kunto vaihteli. Toiset lepäsivät hetken ja lähtivät. Jotkut tarvitsivat enemmän huolenpitoa, ja joillekuille piti kutsua jopa ambulanssikyyti. Vaikka saapaslaisilla piti kiirettä, heidän näkemyksensä mukaan nuorten juhlimistavat ovat aavistuksen siistiytyneet. – Nykyään ei ehkä ole enää niin muotia juoda räkäkänniä, pohtii Saapas-vapaaehtoinen Mika Niiranen. Saappaan perjantaipäivystyksissä kaupungilla on huomattu, että porukoiden mukana on aiempaa enemmän nuoria, jotka eivät juo. – Heille on kunnia-asia pitää

kavereista huolta, sanoo Snellun erityisnuorisotyöntekijä HennaMari Kettusaari. Tampereen yliopistossa toteutetun nuorten terveystapatutkimuksen 2013 mukaan täysraittiiden 14–16-vuotiaiden nuorten osuus on kasvanut suuremmaksi kuin koskaan 2000-luvulla. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus uusitaan parin vuoden välein. THL:n tutkija ja nuorten alkoholihaitoista Tampereen yliopistossa väitellyt Hanna Samposalo kertoo, että 12-vuotiaista valtaosa on ollut raittiita läpi tutkimusvuosien. Tilanne on mennyt suotuisampaan suuntaan nyt myös 14- ja 16-vuotiailla. Raittius vähenee iän mukaan. 18-vuotiaista vain 12 prosenttia ei käytä alkoholia lainkaan. Toisaalta heidänkin ikäryhmässään raittius yleistyi. Lisäksi humalahakuisuuden todettiin vähentyneen erityisesti

16- ja 18-vuotiailla. Tulos ilahdutti Samposaloa, sillä varhain aloitetulla alkoholin käytöllä tiedetään olevan yhteys ongelmajuomiseen aikuisuudessa. – Jos nuoret oppivat, että alkoholia ei tarvitse käyttää humaltumistarkoituksessa, se voi kantaa aikuisuuteen asti. Samposalo näkee myönteisen kehityksen takana useita syitä. Yksi on nuorten ja heidän vanhempiensa valistus. Aikuisia on koetettu esimerkiksi saada ymmärtämään, ettei alaikäisille pidä välittää alkoholia. Nuorten vapaa-ajan vietossa on tapahtunut muutoksia. – Nuoret ovat paljon sosiaalisessa mediassa tai pelaavat. Sellaiseen vapaa-ajan viettoon ei niinkään liity alkoholi, Samposalo miettii. Entä onko pelkoa, että alkoholi olisi korvautunut muilla päihteillä? Samposalon mukaan ainakaan nuorten terveystapatutkimuksessa ei ilmennyt viitteitä,

että huumetilanne olisi dramaattisesti muuttunut. – Aiheesta ei ole tehty laajamittaista tutkimusta. Mutta ei varmaankaan voi sanoa, että ne jotka eivät juo, aloittaisivat jollakin muulla päihteellä. Valtakunnallisesti toimiva Saapas alkoi partioida erilaisissa tapahtumissa yli 40 vuotta sitten. Arkisempia perjantaipäivystyksiä on tehty Snellussa 30 vuotta. Alkuvuosikymmeninä ihmiset muistivat Saappaan erityisesti sammuneiden hoivaamisesta. Tällä vuosituhannella toiminta painottuu keskusteluihin ja kohtaamisiin. Nuoriso tuntee Saappaan työn hyvin ja suhtautuu päivystäjiin myönteisesti. – Saapasta ei koeta uhkaavana. Meillä ei ole oikeutta kaataa juomia, joten olemme ”hyviä tyyppejä”. Keskustelemme ja järjestämme kotiinkuljetuksia, Kettusaari sanoo.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Riku Siivonen

Yhteiskunnan alaäänet äin Flow-festarihumusta pohtimaan yhden kaupunkinuorison osan elämän keveyttä. Näiden tiettyjen parikymppisten. Heille elämä on niin kevyttä, että musiikiksi sopii ohuiden rytmikoneiden päälle huokailtu hento laulu. Siinä ei ole ”bottnea”, ankkuria, bassoa, eikä tarvitsekaan, koska ei elämässä ole heille mitään yhtä syvää pohjavirtaa. On kepeää hyppelyä, mitä nyt joku osa mielestä hapuilee kohti perinteitä, konservatiaa, perhettä. Voin olla väärässä, mutta näen tässä porukassa niitä laman lapsia, joiden perhettä lama ei koetellut. He ovat saaneet elää noususuhdanteessa ja turvassa yksilöllistä aikaa. Eikä se ole paha: mitä useammalla menee hyvin, sen parempi.

”

Talousheilahduksista huolimatta elämme jonkinlaista iloista 1920-lukua. Aikaa, joka edeltää dystopiaa, synkkää maailmaa.”

Samaan aikaan kuitenkin toinen osa suomalaisista hakee ja luo yhteiskuntaa, jossa bassot ja rytmi ovat selkeät ja kaikille samat. Tangokansalle – joka ei enää kuuntele tangoa, vaan Eppuja – basson puuttuminen tarkoittaa epävarmuutta, liian nopeasti vaihtuvia olosuhteita, liian paljon hyppyjä paikkoihin, joissa ei osaa olla eikä toimia. Heille toisten elämän keveys on yhä ärsyttävämpää. Se katkeroittaa ja saa kääntämään alaääniä vielä lujemmalle, josko ne sitten peittäisivät tuon sietämättömän leijailumusiikin heleät ja tekopirteät kaiut. Toivon usein, että tämä jako on vain kuvitelmaani. Mutta aika usein tuntuu, että talousheilahduksista huolimatta elämme jonkinlaista iloista 1920-lukua. Aikaa, joka edeltää dystopiaa, synkkää maailmaa, jossa epävarmuus korvataan vahvalla johtajuudella ja yhtenäisillä säännöillä, joista pidetään kiinni vaikka väkivaltaisin keinoin. Valitettavasti minulla ei ole tarjota ratkaisua, miten kalmainen ennustukseni estetään. Paitsi tietysti se, että ihmisten olisi hyvä kuunnella joskus myös muuta kuin omaa mielimusiikkia. Ehkä tarvitsemme Seinäjoen Flowtango -karnevaalin, josta löytyisi kaikkia musiikinlajeja? Ehkä Pariisin Kevään ja Klamydian pitäisi tehdä yhteislevy – Suomen puolesta. riku.siivonen@avajaopen.fi Kirjoittaja on urkukeräilijä ja viestintäyrittäjä.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Lounaalla. Pohjois-Korean ruokaturvaa rahoitetaan muun muassa Fidan kirpputorien tuotoilla. Viime vuonna Fida lähetystorien tuotoista, eli noin 1,05 miljoonaa euroa jakautui siten, että noin 90 prosenttia käytettiin kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen

Apua viedään P Suomalainen järjestö jakaa Pohjois-Koreassa humanitaarista ruoka-apua ja kehittää siemenperunaviljelyä sekä aluesairaaloita ja hammashuoltoa. Teksti Päivi Arvonen Kuva Markku Toimela / Fida International

20 000 K Elämänkatsomustietoa opiskelee nykyisin Suomessa yli 20 000 oppilasta. Kahden vuoden sisällä elämänkatsomustiedon opiskelijoita on tullut lisää noin 3 700, vaikka peruskoulun oppilaiden kokonaismäärä on laskenut. ET:n oppilasmäärät kasvoivat viime vuonna kaikissa Suomen maakunnissa. Alaluokilla ET:n opetukseen osallistuu 4,1% ja yläluokilla 3,7% koululaisista.

äsitys nälkää näkevästä, alistetusta, pelokkaasta ja raskaan työnteon uuvuttamasta kansasta murenee kuunnellessa Fidan hanketyöntekijä Markku Toimelaa. Hän on työskennellyt Pohjois-Koreassa neljä ja puoli vuotta. Toimelan työnkuvaan kuuluu niin ruoka-avun perillemenosta vastaaminen kuin huolehtiminen sairaaloiden sähkö- ja viemärijärjestelmien rakennus-

töistä tai hammaslääkärituolien asennuksista. Fida International -järjestö on työskennellyt PohjoisKorean valtion kutsumana jo neljätoista vuotta. – Toki aliravitsemus on merkittävä ongelma, josta kärsii arviolta kolmesta viiteen miljoonaan Korean 24 miljoonasta asukkaasta, Toimela sanoo. Aliravitsemuksen syynä on ensisijaisesti se, ettei maan peltopinta-ala nykyisellä viljelyosaamisella riitä tuottamaan riittävästi ravintoa koko kansalle. Parillakymmenellä miljoonalla pohjoiskorean kansalaisella arki sujuu kuitenkin ilman akuuttia hätää.

– Pikkukaupunkien ja pienten asumistaajamien asukkailla on huonoin tilanne ruokaturvan suhteen, koska heillä ei ole viljelysmaata eikä yhteyttä maaseudun viljelyalueille, Toimela sanoo. Fida Internationalin ruokaapuna toimittama maissi on ruokkinut tänä vuonna 3 000 päiväkoti-ikäistä lasta kolmen kuukauden ajan. Viime vuonna ruoka-apu helpotti 18 000 lapsen ja nuoren kevättalvea. Perunanviljely on PohjoisKoreassa vielä suhteellisen uutta. Perunaa on alettu viljellä vasta noin kolme vuosikymmentä sitten perinteisten ruokakasvien maissin ja riisin rinnalla. Varhaisperunasato paikkaa heinäsyyskuussa ruokavajetta maissi- ja riisivarastojen tyhjennyttyä uuden sadon vielä kypsyessä. Fida International on opettanut siemenperunahankkeensa myötä perunan viljelyä ja varastointia pohjoiskorealaisille jo vuodesta 1999 lähtien.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

VILLE ASIKAINEN / KIRKON ULKOMAANAPU

Leirille. Topi Hurtig auttaa pakolaislapsia käsittelemään tunteitaan sirkuksen avulla.

Akrobaatti auttaa nuoria pakolaisia

tuotto oli 1,24 miljoonaa euroa. Tuotoista käytettiin 186 000 euroa yleishallintoon, viestintään ja varainhankintaan. Loppuosa apuun ja noin 10 prosenttia lähetystyön tukemiseen.

ohjois-Koreaan – Hanke on menestynyt hyvin. Olemme pystyneet varastointitekniikkaa parantamalla vähentämään talvivaraston pilaantumishävikin 50 prosentista 10 prosenttiin. Viljelytekniikkauudistusten ansiosta yhden kasvukauden aikana pystytään tuottamaan kasvatukseen soveltuvilla alueilla kaksi siemenperunasukupolvea. Hankkeeseen kuuluu viisi osuuskuntatilaa, joista yksi tila toimii koulutus- ja mallitilana. – Ruokaturvan parantuminen näkyy selvästi koko hankealueen parempana kehityksenä, Toimela sanoo. Uuden oppiminen on pohjoiskorealaisille Toimelan mukaan mieluisaa ja luontaista. – Heillä on valtava kiinnostus kaikkeen uuteen ja kyky oppia nopeasti, mikä tekee työstämme helppoa ja mielekästä. Pohjoiskorealaisia Toimela kuvailee ystävällisiksi ja ihaniksi ihmisiksi, joiden kanssa kommunikointi on helppoa sen jälkeen

kun luottamus on saavutettu. Markku Toimela ja Fida International sekä hankkeen kuusi muuta työntekijää nauttivat myös PohjoisKorean valtion luottamusta. – Meidät on kutsuttu maahan auttamaan. Olemme valtion vieraina, Toimela sanoo. Pääkaupungissa Pjongjangissa eletään Toimelan mukaan varsin normaalia arkea. – Perheet käyvät piknikillä puistoissa ja joen rannalla. Me hanketyöntekijät voimme viettää aikaa myös vaikkapa sirkuksessa, konserteissa tai luistelemalla jäähallissa. Pääkaupunki on kuin mikä tahansa suurkaupunki. Pääkaupungissa Toimela voi liikkua suhteellisen vapaasti. Maaseudulla mukana on valtion tarjoama tulkki tai hankekoordinaattori. – Raportoimme työstämme sekä Pohjois-Korean hallitukselle että Suomen ulkoministeriölle, joka rahoittaa Fidan hankkeita. Minusta tämä kaksoisraportointi on hyvä asia, Toimela sanoo.

Kansalaisjärjestöhankkeita on Pohjois-Koreassa hyvin vähän. Humanitaarista apua antavat lähinnä suuret kansainväliset järjestöt kuten Unicef ja Punainen risti sekä satunnaisesti eri maiden pienemmät avustusjärjestöt. Fidan hankkeen lisäksi maassa on pitkään toiminut ruotsalainen kansalaisjärjestön ruokaturvahanke. – Olemme avoimesti kristillinen järjestö ja elämme maassa kristittyinä suomalaisten ja kristittyjen arvojen mukaisesti, mutta teemme vain kehitysyhteistyötä, Toimela korostaa ja lisää, että Suomella on Pohjois-Koreassa erittäin hyvä maine, mikä pohjustaa tietä uusille suomalaisille hankkeille. Fida International ry on vuonna 1927 perustettu helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö, joka on saanut ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea jo vuodesta 1974 lähtien. Kehitysyhteistyötä Fida tekee lähes 40 maassa. Fida on myös ammattimainen humanitaarisen avun antaja.

Zaatrin pakolaisleiri Jordaniassa, tunnin ajomatkan päässä pääkaupunki Ammanista, on rankka paikka. Autiomaahan perustetussa leirissä hiekka tunkeutuu kaikkialle, talvella on kylmä ja kesällä kuuma. Siellä, 80 neliömetrin teltassa, helsinkiläinen Topi Hurtig opettaa jongleerausta, akrobatiaa ja klovneriaa nuorille syyrialaispakolaisille. – Sirkustoiminta pakolaisleiriolosuhteissa voi kuulostaa oudolta. Se on kuitenkin hyvä tapa purkaa sekä sodan traumoja että energiaa, jota nuoriin patoutuu kun leirillä on pakko elää pienissä tiloissa, Topi Hurtig sanoo. – Sirkuksessa on se hassu juttu, että se vetää mukaansa ja arki unohtuu. Tämä tapahtuu joka kerta, kun teen sirkustreeniä erityisryhmien kanssa. Hurtig on sosiaalisen sirkuksen ammattilainen. Hän työskentelee helsinkiläisessä sirkusyhdistys Magentassa, joka on erikoistunut sirkustoimintaan erityisryhmien kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sekä vanhusten ja vammautuneiden parissa. – Pakolaisleirillä tunnin sisältö ei eroa millään lailla erityisryhmien tunneista Suomessa. Aktivoimme nuoria fyysisesti ja henkisesti, luovuus ja tunteiden käsittely on tärkeää. Sirkus on urheilua, jossa kilpailun sijalla ovat yhteistyö ja auttaminen ja jossa on tärkeää oppia epäonnistumaan. – On vaikeaa sanoa, millaisia nämä lapset ja nuoret olivat ennen Syyrian sotaa, Hurtig miettii. – Asiantuntijat sanovat, että lasten aivoissa limbinen eli tunteita säätelevä järjestelmä lamautuu

sotatilanteissa. Lapset eivät pysty tekemään monimutkaista ajattelua ja toimintaa vaativia asioita. Aluksi, keskellä harjoitusta, jotkut lapset näyttivät unohtaneen, mitä olivat tekemässä. Mutta tunnepuolen harjoitteissa he rentoutuivat. Tunteet näkyvät. Tunneilla nauretaan ja halataan, mutta myös viha purkautuu, ja silloin tapellaan ja itketään. Suurin osa pojista ja tytöistä on selvästi aikuisen huomion tarpeessa. Leikit ovat usein väkivaltaisia – sirkuskeilat muuttuvat singon ammuksiksi ja puujalat singoiksi. – Toisaalta pojat tykkäävät prinsessa ja hirviö -leikistä, jossa jokainen esittää vuorollaan prinsessaa, hirviötä ja linnaa. 36-vuotiaalla Topi Hurtigilla on diplomi-insinöörin paperit ja hän teki vuosia alan työtä. Hän meni akrobatiatunnille, koska oli kyllästynyt kilpailulajeihin. Sirkus vei mukanaan saman tien ja on nyt kutsumustyötä. Kun Kirkon Ulkomaanapu keväällä kysyi, kuinka nopeasti neljän hengen sirkusryhmä olisi valmis lähtemään Jordaniaan, lähtöön päästiin kahden viikon päästä. Sirkus Za’atri on osa Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista koulutusapua Syyriasta paenneille. Toiminta jatkuu vuoden loppuun ja tarkoitus on kouluttaa pakolaisten parista jatkajat toiminnalle. – Magenta on voittoa tuottamaton yhdistys. Meillä on tarve tehdä hyvää. Pakolaisleirillä avun tarve on käsin kosketeltava ja työn tulos näkyy lasten ja nuorten ilossa. Ulla Kärki Kirjoittaja työskentelee Kirkon Ulkomaanavun tiedottajana.

Pääministeri kehuu uskontojen yhteisopetusta Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) pitää eri uskontokuntiin kuuluvien 7.–8.-luokkalaisten yhteisiä uskontotunteja ”hienona sosiaalisena innovaationa”. Kulosaaren yläkoulun kokeilussa käsitellään yhdessä eri uskontokunnille yhteinen osuus uskonnon opetussuunnitelmasta. Oman uskonnon piirteet opetetaan oman uskontokunnan ryhmissä. – Rehtori oli perustellut ajatusta sillä, että lapsethan joka tapaukses-

sa tapaavat välitunnilla, harrastuksissa ja myöhemmin elämässään myös eri lailla uskovia. Mikseivät he voisi pohtia eettisiä kysymyksiä yhdessä uskonnontunnilla? Katainen otti Kulosaaren kokeiluun kantaa kokoomuksen ministerikokouksessa viime viikolla. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat. Perusopetuslain mukaan uskonnonopetus järjestetään oman uskonnon opetuksena. Kulosaaren mallia on myös kritisoitu.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Senioripoliklinikka Tilkassa Varaa aika geriatrin, neurologin tai psykologin vastaanotolle puh. 010 4089 440 arkisin klo 9 – 15. Mannerheimintie 164, +HOVLQNL _ HVSHUL ¿

HELSINGIN AIKUISOPISTO

Satoja suosittuja kursseja!

helao.fi Töölöntullinkatu 8, 00250 Helsinki

Egyptiläisen Markin karkotus keskeytettiin Korkein hallinto-oikeus on pysäyttänyt egyptiläisen, kristityksi kääntyneen Markin karkotuksen Suomesta Egyptiin. Asiasta on kertonut kansainvälisen seurakunnan pastori Timo Keskitalo, joka sai tiedon poliisilta. – Koska olen kristitty, minut tapetaan varmasti. Minut pidätetään heti lentokentällä, koska minut on tuomittu Egyptissä, Mark kertoi A-studiossa kuukausi sitten. Mark on entinen muslimi, joka kääntyi noin vuosi sitten kristityksi. Maahanmuuttovirasto on epäillyt hänen kääntymyksensä aitoutta. Markia on kidutettu aiemmin Egyptin vankilassa. Hän on asunut Suomessa nyt kolme vuotta. Markin venäläinen vaimo ja kuusi vuotta täyttävä poika saivat käännytyspäätöksen Venäjälle tammikuussa. Markin tilanne on herättänyt suomalaisten kristittyjen myötätunnon ja hänen tuekseen on perustettu muun muassa Facebook-ryhmä. – Mark välittää sydämelliset kiitokset kaikille, jotka ovat ru-

Hae opiskelemaan Suomen Raama uopistolle! Hakuaika on käynnissä!

Avoin raamattukoulu

Kristittynä Suomessa

Kunnossa kaiken aikaa

Aikuisopiskelua viikoksi tai koko lukuvuodeksi. www.sro.ﬁ/ark

Lukuvuoden mi ainen opintolinja maahanmuu ajille. www.sro.ﬁ/krisu

Hyvinvointia koko lukukaudeksi tai kahden viikon moduuleiksi. www.sro.ﬁ/kuka

Musiikkilinja

Nuorten raamattulinja PK

PK International

Musiikin opiskelua lukukaudeksi tai lukuvuodeksi. www.sro.ﬁ/musiikkilinja

Raamatun opiskelua nuorille lukukaudeksi tai lukuvuodeksi. www.sro.ﬁ/pk

Lähetystyöhön paino uva linja nuorille lukuvuodeksi. www.sro.ﬁ/pk-international

Seurakuntakoulu

Sielunhoitolinja

Teologinen linja

Monimuoto-opiskelua uskon ja elämän perusteista. www.sro.ﬁ/seurakuntakoulu

Monimuoto-opiskelua sielunhoidon perusteista. www.sro.ﬁ/sielunhoitolinja

Monimuoto-opiskelua teologian perusteista. www.sro.ﬁ/teologinenlinja

ESKO JÄMSÄ

Uusi käsittely. Markin tapauksesta on vireillä on uusi turvapaikkahakemus, joka perustuu hänen vakituiseen työhönsä Suomessa.

koilleet hänen puolestaan. Toki rukousta tarvitaan edelleen, koska Mark ei ole vielä saanut turvapaikkaa ja prosessi jatkuu. Vireillä on uusi hakemus, joka perustuu

hänen vakituiseen työhönsä Suomessa. Näillä näkymin sen käsittely alkaa syyskuun alkupuolella, Jari Sippola Suomen Evankelisesta Allianssista kertoo.

Kristityt hyökkäyksen kohteena Egyptissä Fundamentalistiset ääriryhmät tuhosivat kaksi Egyptin Pipliaseuran kirjakauppaa Etelä-Egyptissä. – Egyptin Pipliaseura on toiminut 129 vuotta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Pipliaseuran toimipiste on joutunut tällaisen hyökkäyksen kohteeksi, kertoo Egyptin Pipliaseuran pääsihteeri Ramez Atallah. Hyökkääjät murtautuivat sisään kirjakauppoihin ja sytyttivät ne tuleen. Kirjakaupat ja niiden kirjavarastot tuhoutuivat kokonaan. Kyseessä ei ollut yksittäinen hyökkäys Pipliaseuraa ja sen toimintaa vastaan. Samat tekijät tuhosivat myös muita kadunvarren kirjakauppoja ja sytyttivät autoja tuleen. Ramez Atallahin mukaan viime päivien kansainvälinen uutisointi on keskittynyt raportoimaan väkivaltaisista mielenosoituksista. Tällöin on hänen mukaansa jäänyt sivuun se tosiseikka, että valtaosa egyptiläisistä tuomitsee väkivaltaiset hyökkäykset. Egyptin Pipliaseura julkaisee lähimmäisenrakkauteen ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon kutsuvia aineistoja seurakuntia varten. Valtaosa Egyptin kristityistä kuuluu ortodoksisiin kirkkoihin lukeutuvaan koptikirkkoon. Kristittyjen määrästä ei ole luotettavia tietoja. Koptikirkon omissa tilas-

toissa kristittyjen määräksi arvioidaan noin 10 miljoonaa. On kuitenkin esitetty arvioita, että kristittyjä on selvästi enemmän. Egyptin Pipliaseura on Suomen Pipliaseuran pitkäaikainen kumppani. Yhteistyöalueena on erityisesti koptikirkon lapsityön tukeminen. Egyptin Pipliaseura lahjoittaa kristillisille ala-asteille lastenraamattuja. Seura järjestää myös Raamatun kertomusten ympärille rakennettuja lastentapahtumia yhdessä kirkkojen kanssa. Vuoden 2013 yhteistyöohjelmaan kuuluu myös heikkonäköisille tarkoitettujen isokirjaimisten Raamattujen tuottaminen. Syrjäytetyn presidentti Muhammed Mursin kannattajien viha on purkautunut kristittyjä kohtaan. Hyökkäyksiä on tehty kaikkiaan yli 20 kirkkorakennukseen. Lisäksi iskujen kohteena ovat olleet myös kristittyjen yritykset, koulut ja kodit. Hyökkäyksien ajatellaan olevan kosto koptikristittyjen johtajan Tawadros II:n puheista vallankaappauksen jälkeen. Hänen sanotaan antaneen tukensa Mursin syrjäyttäneelle armeijalle. Muslimiveljeskunta totesi twitter-viestissään, että hyökkäykset kristittyjä vastaan eivät ole oikeutettuja, vaikka jotkut koptijohtajat tukivat vallankaappausta tai ottivat jopa siihen osaa.

Urbaani unelma näkyy

Suomen Raamattuopisto, Kauniainen, p. 09 5123 9156, info@sro.fi, www.sro.fi

Yhteiskristillinen palveluja evankelioimistapahtuma Urbaani unelma järjestetään pääkaupunkiseudulla jälleen jo seitsemännen kerran. Tapahtuma käynnistyy 21.8. rukousratikka-ajelulla. Entisöity raitiovaunu vuodelta 1955 kiertää

Helsinkiä mukaillen linjan 3 reittiä. Matkalla rukoillaan, lauletaan ylistyslauluja ja siunataan kaupungin asukkaita. Viikon varrella järjestettävissä palvelutempauksissa kristityt eri seurakunnista välittävät ilosanomaa hyvien töitten kautta.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Rap-artisti. Lasse Mellberg on joutunut kohtaamaan omat vaikeat tunteensa. Kriisistä selvittyään hän on voinut luoda toivoa myös muille, joille päihteet ovat muodostuneet ongelmaksi.

Pieni ihme Redrama eli Lasse Mellberg elää nyt raittiina elämänsä haavetta. Teksti Eeva Mehto Kuva Sirpa Päivinen

ap-artisti Lasse Mellberg nousi 36-vuotiaana levylistojen kärkeen vuonna 2003 ilmestyneellä Everyday Soundtrack -albumilla. Artisti tuotti albuminsa itse ja vastasi myös suurimmasta osasta sen sisältöä. Albumia myytiin ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa yhteensä huimat 50 000 kappaletta. Levyn myyntiin panostettiin paljon, sillä sen kustansi brittiläinen levy-yhtiö, Fume/Virgin. Suuri, nopea suosio mahdollisti myös keikkakiertueet ympäri Eurooppaa. Lasse Mellberg on aina halunnut muusikoksi. Mikään muu ammattihaave ei juolahtanut koskaan edes mieleen. Mies on kyllä aikoinaan työskennellyt raksasiivoojana ja auttanut kaverinsa vaateliikkeessä. Kaksi päivää puhelinmyyjänä riitti kertomaan, että myyntityöhön miehestä ei ole. Nyt syksyllä 2013 ilmestyy Redraman neljäs albumi, Reflection. Alussa kaikki tapahtui nopeasti, jälkeenpäin katsottuna ehkä vähän liian nopeasti. – Yhtäkkiä sain kaiken, mitä toivoin. Suuri suosio sekoitti päätä, eikä ympärillä ollut ketään neuvomassa, miten menestykseen kannattaa varautua. Itsepäinen mies halusi myös tehdä kaiken itse. Lasse Mellberg oli 14-vuotias, kun hänen vanhempansa erosivat. Kolme poikaa jäi erossa lastentarhanopettajaäidin hoivaan. – Luulin, ettei vanhempieni avioero ollut rankkaa. Keskityin itseni sijaan säälimään kavereiden vanhempien eroja ja kyselin heidän vointiaan. En tiedostanut itse voivani huonosti.

– Käsittelin huomaamattani tragediaani muiden kautta ja opin myötätuntoiseksi muita kohtaan, mutta unohdin itseni. Mellberg torjui vaikeat tunteensa alkoholilla. Viina lisäsi ongelmia, joita oli taas paettava uuteen humalatilaan. Mies alkoi liikkua myös epämääräisissä piireissä, sotki raha-asiansa ja velkaantui. Elämä alkoi olla jo siinä jamassa, että oli pakko hakea apua. Mellberg haki monenlaista apua eri suunnilta, yritti olla raittiina, yritti ja taas kohta antoi itselleen luvan ryypätä. – Lopulta jouduin niin pohjalle, että en halunnut enää elää. Olin tuntenut niin jo pitkään suuresta menestyksestä huolimatta. Olin vain juossut epätoivoa pakoon. – Tulin uskoon ja hakeuduin vertaistukiryhmään. Vaikka kotini on ollut täysin ateistinen, perheeni on pitänyt uskoontuloani vain hyvänä asiana. En pysty selittämään, miten tulin uskoon. Huomasin vain, etten enää pärjää omalla tahdonvoimallani. Lasse Mellberg on ollut nyt raittiina kolme vuotta. Hän pohtii paljon elämäänsä ja näkee itsensä eri henkilönä kuin silloin juodessaan. Vastuuta menneestä hän ei halua paeta, mutta armollisena ymmärtää, ettei pystynyt silloin parempaan. Hänen on silti vaikea sietää entistä itseään. Kun Mellberg oli jo raitistunut, hänen pikkuveljensä kuoli traagisesti. – Voisi ajatella, että kun itse tekee parannuksen, voi myös kontrolloida ympäristöään. Jouduin nopeasti huomaamaan, että tässä elämässä oma kontrollikyky on varsin vähäinen. Usko toi Lasse Mellbergin elämään rauhaa ja kiitollisuutta. Elämänmuutoksesta seurasi myös paljon surua, kun oli pakko jättää vanhat piirit taakse. Se oli raitistumisen hinta.

Lasse Mellberg ei aikonut puhua raitistumisestaan julkisesti. Raitistuneeksi Lasseksi leimautumisen pelko oli liian suuri. Kun sitten ympäristö alkoi ihmetellä miehen sekä musiikin ja tekstien muuttumista, Redrama ei enää halunnut olla hiljaa. – Halusin puhua, sillä muutokset olivat elämäni pelastus ja tärkein asia. Saarnaajaksi Redrama ei halua ryhtyä, mutta hän pohtii, miten voisi vaikuttaa nuorten liialliseen päihteiden käyttöön. – Uskon ja tiedän voivani vaikuttaa musiikillani. Vaikka olenkin itseni takia kirjoittanut toivoa antavaa musiikkia, olen huomannut, että sanoitukseni antavat toivoa myös muille. Saan paljon pitkiä kirjeitä nuorilta, jotka ovat vaikuttuneet sanoituksistani. – On ollut myös hienoa huomata, että pääsen omasta itsekeskeisyydestäni pois. Rukoilen ja hiljennyn joka päivä ja aloitan aamuni kiitollisuudella. Muistutan itseäni, että on myös pieni ihme, että olen vielä elossa. – Ei minusta silti mitään pyhää miestä ole tullut, mutta enää ei tarvitse mennä siihen, että minä, minä ja minulle vaan koko ajan lisää. Lasse Mellberg uskoo, että kaikki kantavat tavalla tai toisella syyllisyyttä virheistään. Eri asia on, miten sen tiedostaa. Torjuttukin syyllisyys painaa aina tavalla tai toisella. Lasse Mellberg muistaa jo lapsena olleensa poikkeuksellisen herkkä. – Joudun hyväksymään, että olen yliherkkä luonne, jolla on tuntosarvet aina liian herkässä. Sen kanssa pitää vain oppia elämään. Ilman herkkyyttäni ei olisi myöskään musiikkiani. Alkoholi antoi vääränlaista apua. Lasse Mellberg haluaa nyt ottaa selvää vaikeistakin tunteistaan ja kannustaa nuoria uskomaan, että elämän suuntaa voi aina muuttaa. Kannattaa uskoa, sillä mies puhuu kokemuksesta.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Miksi kouluun ei saa polkea? Lapset pyöräilevät päiväkotiin, mutta koulun alaluokille pitää kävellä.

Kaupungin kasvo: Jaakko Pohjonen

Rintakipuisten ja päihtyneiden pelastaja Pikkupoikana Jaakko Pohjosella, 29, oli kolme toiveammattia: poliisi, palomies ja ”lampunkorjaaja”, sillä kummisetä oli sähkömies. Kimmoke pelastusalan työhön tuli lukion jälkeen Karkkilan palolaitoksella työmarkkinatukiharjoittelussa. Nykyään mies työskentelee Kallion pelastuslaitoksella palomiehenä ja perustason ambulanssissa. Nelivuotiset ensihoitajaopinnot Metropolia Ammattikorkeakoulussa ovat loppusilausta vaille valmiit. Ensihoitaja näkee ihmisen elämänkaaren syntymästä kuolemaan. Hän on usein ensimmäisenä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen luona. Kiireellisiä ensihoitotehtäviä ovat hengitysvaikeuksien ja rintakivun ohella liikenneonnettomuudet ja erilaiset tapaturmat, kuten kaatumiset ja putoamiset. – Jonkin verran on niitä, jotka notkuvat itsetuhoajatuksissa katon reunalla, mutta luopuvat aikeistaan juttelun jälkeen. Kerran sattui niinkin harvinainen tapaus kuin rynnäkkökiväärillä ampuminen. Uhri toipui täpärästä tilanteesta onneksi hyvin, Pohjonen kertoo. Päihdekulttuurin muutokset näkyvät ensihoitajien arjessa. Puiston penkille sammunut perinteinen puliukko alkaa olla ”katoava luonnonvara.” Entistä useammin kuvioissa ovat lääkkeet ja huumeet. Uusimpana ovat tulleet niin sanotut muuntohuumeet. – Aine on kemiallisesti muokattu niin, ettei sitä voi luokitella huumausaineeksi. Muuntohuumeet vaikuttavat usein amfetamiinin tai ekstaasin tavoin, himmentävät tajunnan silmänräpäyksessä ja romahduttavat elintoiminnot. Ensihoitajat ottavat herkästi poliisin työtään turvaamaan, sillä joskus potilaat ovat arvaamattomia. Pohjonen kertoo, että Kallion ja Karhupuiston kulmilla tulee usein vastaan niin sanottuja ”vakiohessuja”, joskus kaksi tai kolmekin kertaa saman vuoron

aikana. Päihtyneillä sanavarasto saattaa olla varsin primitiivinen. Pohjonen tietää, että parhaiten työssä jaksaa, kun ei ota ”ystävällistä asiakaspalautetta” itseensä, työskentelee rauhallisesti ja säilyttää katsekontaktin hoidettavaan. – Suurin osa palautteen antajista puhaltaa yli kaksi promillea. Jotkut pyytävät hetken juttelun jälkeen anteeksikin kiihtymistään. Ensihoitaja tarvitsee hyvää kuntoa, sillä työssä joutuu nostelemaan joskus hyvinkin tukevia potilaita ja kantamaan ihmisiä vaikeissa maastoissa ja hissittömissä taloissa, jopa kahdeksannesta kerroksesta. Jaakko Pohjonen hoitaa kuntoaan harrastamalla uintia, juoksua ja kuntosalia. Omaiset lataavat läheisen selviytymiseen suuren toivon ja uskon. Joskus kuitenkin niin sanottu aika-ikkuna kuroutuu umpeen eikä mitään ole tehtävissä. Tunteet ovat inhimillisiä. Reaktiot vaihtelevat huutonaurusta raivoon ja lyömiseen. – Rankinta on nähdä lapsen kuolema tai kohdata metron alle hypännyt ihminen, mutta sekin kuuluu työnkuvaan. Työnohjauksessa pääsemme purkamaan tilanteita. Kun jätän työvaatteet peltikaappiin, jätän samalla työn työpaikalle. Pidän tärkeänä ystäviä ja läheisten tukiverkostoja, niistä saan elämänvoimaa.

P.S.

En ole koskaan käyttänyt huumeita. Näen päivittäin työssäni elämän varjopuolet ja narkomaanien kurjan voinnin, eikä parempaa päihdevalistusta voisi ollakaan. Ihmettelen tulevaa perheenlisäystä. Meille syntyy esikoistytär marraskuussa ja ensimmäisen lapsen syntymä herättää monenlaisia tunteita. Marjo Hentunen

Teksti Elina Venesmäki Kuva Sirpa Päivinen

ihlajamäkeläisen Tapio Keihäsen 8- ja 10-vuotiaat lapset pyöräilivät itse päiväkotiin pitkään, ja vain lumiseen aikaan isä kuljetti heitä pyörän peräkärryssä. – Onhan tuo koulun alku hassu tauko pyöräilyssä. Vapaa-ajalla lapset ajavat samoja reittejä kuin koulumatka olisi, ja tuntuu hölmöltä, ettei kouluun saisi pyöräillä. Lapset Salla, 10, sekä Sini ja Mira, 8, pyöräilisivät kouluun mielellään. – Tekee mieli pyöräillä, muttei saa. Ei meille ole sanottu, miksi ei. – Se on tylsää. Kirjastoon, kauppaan, uimaan ja harrastuksiin lapset pyöräilevät kyllä. Kouluun pitää kävellä.

Helsingissä – ja muuallakin Suomessa – ainakin suurin osa kouluista suosittelee, että eka- ja tokaluokkalaiset eivät pyöräilisi kouluun, koska käveleminen on turvallisempaa. Jotkut koulut ovat kieltäneet pyöräilyn alaluokkalaisilta kokonaan, koska pyörille ei ole säilytystiloja. Koulu ei voi kieltää millään laillisilla välineillä liikkumista, mutta koulun suositus on vahva kehotus jättää pyörät kotiin. Tapio Keihäsen mukaan heidän koulussaan on puhuttu tilanpuutteesta. – Ensin sanottiin, että viides- ja kuudesluokkalaiset saisivat pyöräillä, sitten alettiin kieltää heitäkin. Hän arvelee, että eniten sääntö ärsyttää vanhempia, joiden mielestä pyöräileminen on terveellistä liikuntaa ja hyvä tapa. – Kun lapsi pyöräilee itse, hän oppii liikkumaan liikenteen mukana. Toisten esimerkki innostaisi muitakin.

Suojatie voi olla turvaton Lasten koulumatkalla suojatiet ovat vaarallisia. Suojatielle kuoli viime vuonna Suomessa 41 ihmistä, eli kolmannes kaikista kuolleista jalankulkijoista. Loukkaantumisista melkein puolet tapahtui suojateillä. Suurin osa kuolleista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä oli yli 65-vuotiaita. Komisario Dennis Pasterstein Helsingin poliisista, miten autoilijat saataisiin Suomessakin pysähtymään suojateille? Esimerkiksi Ruotsissa jalankulkijan ei tarvitse kuin vilkaista suojatien suuntaan. – Laki sanoo selkeästi, että jos jalankulkija on astumassa suojatielle, pysähtyä pitää. Minusta tilanne on parantunut viime aikoina. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää keskustelua ja valistusta aiheesta. Pelkkä valvonta on

sen verran vähäistä, että se ei riitä. Onko pyöräily koululaisille vaarallista? – Lapset katselevat liikennettä niin matalalta, että he eivät näe yhtä hyvin kuin aikuiset. Turvallisuus vaatii myös hyvää sääntöjen tuntemista ja sitä, ettei lapsi käänny yllättäen liikenteen sekaan. Autoilijan on usein vaikea ennakoida lasten liikkeitä. Aiheuttavatko lapsia autolla kuskaavat vanhemmat vaaratilanteita? – Kyllä. Kerran yksi koulu pyysi meitä valvomaan nopeuksia koulun lähellä. Ylinopeudesta jäi kiinni paljon autoilijoita, joilla kaikilla oli turvaistuin takapenkillä. Aamut ovat usein niin kiireisiä, että kun oma lapsi on saatu turvallisesti kouluun, vanhemmilta helposti unohtuu, että töihinkin voisi jatkaa turvallisesti.

Kulmilla: Karjalaisten kesäkoti

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Me osataan. Kahdeksanvuotiaat kaksoset Mira (vas.) ja Sini (oik.) sekä isosisko Salla ovat juuri aloittaneet pyöräilyn Pihlajiston kouluun, vaikka koulun ohjeet neuvovat alle viidesluokkalaisia kävelemään.

Hän arvelee, että lapsia sääntö ei niin haittaa, koska kukaan muukaan ei pyöräile kouluun. Helsingin pyöräilijöiden Petteri Nisula pelkää, että parin vuoden tauko koulun alussa voi viedä lapsen pyöräilyinnostuksen. Hänestä pyöräilykielto lisää koulumatkan vaarallisuutta, koska vanhemmat tuovat herkemmin lapsia autoilla kouluun. – Koulut on täällä rakennettu usein 1950- ja 1960-luvuilla, ja niiden pihat ovat ahtaita. Syntyy kierre: kun yhä useampi vanhempi tuo lapsen autolla koululle asti, vanhemmat kokevat ympäristön yhä vaarallisemmaksi ja haluavat siksi ajaa omatkin lapsensa koulun ovelle asti. Nisulalla on eskarilainen ja kolmasluokkalainen lapsi, ja vaikka molemmat pyöräilevät vapaa-ajalla, hänkään ei ole halunnut vastustaa koulun toivetta.

”

On helpointa neuvoa kaikkia kulkemaan jalan”. Opetusneuvos Eero K. Niemi

– Aika harva haluaa heti koulun alussa kiistellä tällaisista. Pyöräilykuntien verkosto on pari viime vuotta organisoinut pyöräileviä ja käveleviä koulubusseja turvaamaan lasten matkaa. Tällaisessa ”bussissa” vanhemmat vuorollaan kulkevat lapsiletkan mukana ja turvaavat reittiä. Opetushallitus otti elokuussa kantaa lasten koulumatkapyöräilyyn, ja opetusneuvos Eero K. Niemen mukaan myös Opetushallitus suosittelee, että pienimmät kävelisivät tai kulkisivat vanhempien kanssa. – Koulureittien pitäisi olla turvallisia, ja näin ei vielä ole, hän sanoo. Hän toivoo, että koulut kävisivät kulkureittejä läpi lasten kanssa – ja puhuisivat vastuullisesta liikennekulttuurista myös vanhempainilloissa. – Oppilailla on erilaisia koulureittejä, osalla turvattomia. On helpointa neuvoa

kaikkia kulkemaan jalan. Asia ei ole yksinkertainen, ja asenne koulumatkojen pyöräilyyn on ehkä muuttumassa. Tapio Keihänen kysyi viime viikolla koulunsa rehtorilta, missä pyöriä voisi säilyttää koulupäivän ajan. Yllättäen säilytystiloja löytyikin. Liikenneturvan mukaan alle 14-vuotiaiden turvallisuus liikenteessä on parantunut kymmenen viime vuoden aikana. Liikennekuolemat ovat vähentyneet kolmasosaan ja loukkaantuneiden määrä vähentynyt neljänneksellä. Kolmen viime vuoden aikana liikenteessä kuoli keskimäärin seitsemän lasta vuodessa ja loukkaantui yli 500. Kaksi kolmesta loukkaantui taajama-alueella. Tilastollisesti autossa matkustaminen on lapsellekin vaarallisinta: kuolleista ja loukkaantuneista useampi kuin joka kolmas oli autossa. Jalankulkijalasten kuolemanriski oli yhtä suuri kuin muillakin ikäryhmillä, mutta loukkaantumisriski puolitoistakertainen.

Viikon fakta LIISA HUIMA

Näköalasta nauttimaan Vielä ehtii retkelle Jollakseen merenrantakahvilaan, jonka kallioilta saa ihailla sinistä salmea ja Villingin saarta. Matkaa Herttoniemen metroasemalta kertyy seitsemisen kilometriä. Tien päässä odottaa Villa Bergsund, vuonna 1886 rakennettu puuhuvila, jota kaupunki vuokraa Pääskyt-yhdistykselle. Itse kahvio eli puhvetti on pienimuotoinen: tarjolla on päivittäin karjalanpiirakoita, tosin raakapakasteesta paistettuja, ja jotain pullaa. ¬– Kesän hitti on ollut raparperipiiras. Kun omat raparperit oli käytetty, asiakkaat kantoivat keittiöön lisää, kertoo taloa emännöivä Anja Lehtinen. Villa Bergsund oli pitkään vain karjalaisten yhdistysten käytössä, mutta Lehtinen ja hänen miehensä avasivat sen yleisölle. Tiloja

vuokrataan: tällä viikolla huvilan on varannut television kuvausryhmä, mutta kahvio toimii kasvihuoneessa. Vedet ja sisävessa saatiin vasta kolme kesää sitten. Sitä ennen juomavesi tuotiin autolla kaupalta ja tiskivesi lämmitettiin vuokrattavan rantasaunan padassa. – Meillä käy kesässä vähintään 1 500 ihmistä. On perhejuhlia, kokouksia ja tietysti juhannuskokko, Lehtinen kertoo. Yläkerran viehättävissä kamareissa on yöpynyt tänä kesänä paljon ulkomaalaisia vieraita. Merinäkymä parvekkeelta on varmaan japanilaiselle turistille huumaava. Eira Serkkola Villa Bergsund, Meri Perttilän polku 8. Avoinna 31.8. asti ti–pe klo 11–19.

315 Helsingin kaupungin alueeseen kuuluu 315 saarta. Mantereen puolella rantaviivaa on 123 kilometriä. Kaupungin maa-alueen pinta-ala on 213 neliökilometriä, ja väestöntiheys on 2 841 henkilöä neliökilometrillä. Tiheyteen ei ole laskettu merialueita, joita on yli kaksi kertaa enemmän, 503 neliökilometriä. Jokainen asukas kuluttaa vettä keskimäärin 240 litraa vuorokaudessa. Kaupungissa pesii 164 lintulajia. Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera.

Lähde: Tilastotietoja Helsingistä 2013

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Moderni elokuvakerho Tekijän muotokuva

Saara Heikinheimo soittaa kaupunkia Huomenna torstaina vietettävä Helsingin juhlaviikkojen Taiteiden yö ei onnistuisi ilman valtavaa tekijäjoukkoa. Siihen kuuluu Saara Heikinheimo, joka on yksi Kaivopuiston rantaan avattavan Soitinpuiston työpajojen vetäjistä. – Soittimia tehdään kierrätysmateriaaleista. Niissä on erilaisia malleja ja vaikeusasteita, esimerkiksi kepin päähän voi tulla muovipullo, johon tehdään tietyn levyinen viilto, ja lopuksi kokonaisuus koristellaan. Soitinten valmistaminen kestää kymmenestä minuutista kahteen tuntiin. Työpajat on tarkoitettu kaikille, mutta alin ikäraja on yhdeksän vuotta. Vielä ehtii mukaan, sillä viimeinen työpaja on Taiteiden yönä Merisatamassa kahvila Caruselin luona. Heikinheimo päätyi työpajoja ohjaavaan porukkaan sattumalta. Ranskan kieltä taitavaa naista pyydettiin ensin ranskalaistaiteilijan työryhmän tulkiksi. Projekti alkoi kuitenkin kiinnostaa häntä muutenkin, koska siinä yhdistyy kuvataide ja musiikki, jotka molemmat ovat hänelle läheisiä taiteenlajeja. Soitinpuiston toinen osa Alkusoitto sisältää työpajoissa tehtyjä soittimia. Toinen osa Harmonic ﬁelds koostuu ranskalaisen säveltäjän Pierre Sauvageot’n sadoista suurikokoisista soittimista. Kaikkia näitä soittimia soittaa tuuli, joka saa aikaan puistoon erikoisen äänimaailman. Taidehistorioitsijaksi äskettäin valmistunut Heikinheimo työskentelee oppaana Kiasmassa. Alan kokemusta museoista ja yrityksistä kerännyt Heikinheimo haluaisi kuitenkin käyttää tietämystään tulevaisuudessa myös toisenlaisissa tehtävissä. – Olen kiinnostunut taide- ja kulttuuriviennistä. Haluaisin tuoda suomalaiselle taidekentälle lisää kansainvälisyyttä. Juhlaviikot

on hyvä esimerkki kansainvälisistä tapahtumista. Heikinheimon oli luontevaa hakeutua opiskelemaan humanistiselle alalle, sillä hän on harrastanut pienestä asti kuvataiteita ja musiikkia. Nykyään hän laulaa Dominante-kuorossa. – Yliopistolla hieman ärsytti se, miten siellä hoettiin jatkuvasti, ettei alalta löydy töitä. Tuollainen vaikuttaa helposti opiskelijoiden motivaatioon ja asennoitumiseen.

”

On asioita, joiden hyödyllisyyttä ei voi laskea ja mitata.”

– Minusta humanistien pitäisi olla rohkeampia ja reippaampia töitä hakiessaan, eikä heti luovuttaa. Uskon itse löytäväni paikkani jossakin vaiheessa. Heikinheimo on kokenut saavansa taiteesta syvempiä arvoja elämäänsä. – Taide on avartanut maailmankuvaa ja ymmärrystä siitä, että on asioita, joiden hyödyllisyyttä ei voi laskea ja mitata. Taide kuuluu sivistyneeseen yhteiskuntaan, sillä ihminen tarvitsee ympärilleen kauniita ja puhuttelevia aistikokemuksia. Marjo Kytöharju Soitinpuisto Kaivopuiston rannassa Taiteiden yönä 22.8. klo 15–21 sekä 23.–25.8. klo 14–20. Kaikille avoimet soitinpajat ke 21.8. klo 17–20 ja to 22.8. klo 15–18 Café Caruselissa Merisatamassa. Juhlaviikkojen Soivassa kaupungissa myös Iltasoitto 1.9. saakka päivittäin klo 21 ja Lepopäivä-konsertit Helsingin kaupungintalolla 1.9. klo 12 eteenpäin. Lisätiedot: www.helsinginjuhlaviikot.fi

Madventuresin tekijät johdattavat tv-katsojat dokumenttielokuvilla pohtimaan uskontoa ja muita maailman polttavia kysymyksiä. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

uosittujen Madventures-matkailuohjelmien tekijöiden Tunna Milonofﬁn ja Riku Rantalan toimisto Lönnrotinkadulla pursuaa maailmalta tuotuja esineitä. Tässä miesten päämajaksi kutsumassa huoneistossa kuvataan heidän viikon kuluttua alkava ohjelmasarjansa, Docventures. – Idea tämäntyyppisestä ohjelmasta on muhinut ajatuksissamme kymmenen vuotta. Olemme törmänneet matkoillamme kiinnostaviin asioihin, joista olemme keränneet valtavan määrän tietoa. Voimme käyttää nyt sitä hyödyksi Docventuresissa, Rantala kertoo. Mistä siis on kyse? Milonoff ja Rantala olivat huomanneet, että nettiaikana tieto on pirstaloitunutta ja sen yhteen liittäminen vaikeaa. Dokumenttielokuva pystyy jäsentelemään tietoa ja tuomaan uusia näkökulmia tärkeisiin ja kipeisiinkin aiheisiin. – Dokumentti voi toimia eräänlaisena tiedon majakkana. Kun ﬁlmiä katsotaan yhdessä televisiosta ja sen jälkeen kes-

kustellaan sen herättämistä ajatuksista, palauttaa se samalla televisioon yhteisöllisyyden kokemuksen, Milonoff kuvailee ohjelmaideaa. Yle kiinnostui kaksikon ideasta sen saatua keväällä Facebookissa 10 000 tykkääjää. Kun Yle pyysi Docventuresia varten katsojilta ehdotuksia sopivista dokumenttielokuvista, ehdotuksia tuli 500. Riku Rantala ja Tunna Milonoff katsoivat tuhottoman määrän dokumentteja, joista he valitsivat ohjelmaan 12. – Valinnoissa nousivat voimakkaimmin esiin ne teemat, jotka ovat puhuttaneet meitä omilla reissuillamme, Rantala toteaa. Docventuresin ensimmäisen jakson teemana on uskonto. Teemaa käsitellään ensin päivällä radio-ohjelmassa. Sen käsittelyä jatketaan illalla televisiossa siten, että Milonofﬁn ja Rantalan lyhyen muistelu- ja johdanto-osuuden jälkeen katsotaan dokumenttielokuva. Dokumenttia seuraa kolme varttia kestävä keskustelu, jossa alan asiantuntija vastaa yleisön kysymyksiin. – Meillä on kaksi vierasta, asiantuntija ja yleisö. Katsojat voivat lähettää kysymyksiä ja kommentteja, joista pyritään käsittelemään mahdollisimman

Matkoilla koettua. Riku Rantala sovittaa

moni. Tämä on kuin jonkinlainen moderni elokuvakerho, jossa ihmiset voivat keskustella vaikuttavasta dokumentista ja saada uutta tietoa. Uskonto tuntui luontevalta teemalta, koska Riku Rantala ja Tunna Milonoff ovat törmänneet matkoillaan erilaisiin uskontoihin ja niihin liittyviin rituaaleihin. Ensimmäisen ohjelmajakson johdanto-osuudessa Madventuresin tekijät muistelevat kokemaansa ﬁlippiiniläistä pääsiäisrituaalia, jossa uskossaan kilvoittelevat

Taidemaalarin ja pianovirt ELOKUVA Loppukesän ohjelmistossa on kaksi hyvin erilaista taiteilijakuvausta. Gilles Bourdosin Renoir kertoo impressionistisen maalaustyylin kärkinimiin kuuluneesta ranskalaisesta Pierre-Auguste Renoirista ja Steven Soderberghin My Life with Liberace suurellisesta showmeiningistä tunnetusta amerikkalaispianistista, Liberacesta. Renoir kuvaa eteläranskalaisessa Gagnesin kylässä viimeisiä vuosiaan viettävää taiteilijaa. Pahasta nivelreumasta kärsivä, juuri leskeksi jäänyt Renoir (Michel Bouquet)

haluaa edelleen maalata. Uudeksi malliksi ja innoittajaksi hän saa temperamenttisen Andreé Heuschlingin (Christa Theret). Samaan aikaan Renoirin poika Jean (Vincent Rottiers) tulee haavoittuneena sodasta ja rakastuu naiseen. Renoir-elokuvassa sykähdyttää huvilamiljöön verkkainen tunnelma ja Etelä-Ranskan valo ja värit, jotka kuvaaja Mark Ping Bing Lee on saanut vangituksi ﬁlmille. Voi kuvitella, miten taiteilija on maalannut villiintyneessä puutarhassa aistillisia asetelmiaan. Liikuttavaa on, ettei vakavasti sairas

Renoir vaivu synkkyyteen vaan toteaa haluavansa maalata vain kauniita asioita. Taiteilijasta ei silti anneta siloteltua kuvaa. Hän on talon itsevaltias ja aiheuttaa jännitteitä perheen ja palvelijoiden parissa. Jean ei esimerkiksi uskalla kertoa isälleen suhteestaan malliin. Parikymppinen mies hakeutui paljolti juuri Andreén ansiosta elokuva-alalle: Renoir-ﬁlmi kertookin samalla uuden taiteenlajin esiintulosta. Jeanista tulikin alallaan vähintään yhtä kuuluista kuin isästään. Jos vanhan Renoirin elämässä

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Tunna Milonoffin päähän orjantappurakruunua, jota he käyttivät uskonnollisessa rituaalissa Filippiineillä.

antoivat iskeä kämmeniensä ja jalkateriensä läpi naulat ja kulkivat kärsimystietä Jeesuksen tavoin. – Lääkärit suosittelivat meitä jättämään ristiinnaulitsemisen väliin, mutta osallistuimme itseruoskintaan, jossa selkään tehtiin vuotavat haavat lasinsiruilla. Jo se oli melkoinen kokemus, Rantala muistelee. Illan dokumenttielokuvana nähdään vuonna 2010 valmistunut Kumare. Dokumentin ohjaaja, USA:ssa asuva intialaistaustainen Vikram Gandhi kasvattaa pitkän parran ja ryhtyy valeguruksi.

Hän hakeutuu hengelliseksi oppaaksi joogastudioihin ja tulee valtavan suosituksi. Gandhille muodostuu kuitenkin moraalinen ongelma siitä, miten luovia tilanteessa käyttämättä ihmisiä hyväksi. – Dokumentissa käsitellään uskoa ja sen merkitystä ihmiselle. Matkoilla on tajunnut sen, miten kehittyvissä maissa uskonto on olennainen osa elämää toisin kuin kehittyneissä länsimaissa. Silti myös länsimaissa on ihmisillä kaipuuta hengellisyyteen ja ﬁlosoﬁsten asioiden pohdiskeluun.

Väkivalta, talous, ruoka ja seksi kuuluvat Docventuresin tuleviin teemoihin. Niihin on valittu erityyppisiä näkökulmia, esimerkiksi seksiteemaa tarkastellaan ihmiskaupan ja prostituution kautta. Tunna Milonofﬁn mielestä yksi pysäyttävimmistä dokumenttielokuvista on väkivaltateemaan liittyvä Joshua Oppenheimerin ohjaama The Act of Killing. Viime vuonna valmistunut dokumentti kertoo Indonesian kansanmurhasta. – Valtionjohdon palkkaamat

gangsterit kuvaavat itseään sankaritarinoissa, murhaamassa maansa kansalaisia. Melkein kaikkien kehittyvien maiden yhteiskuntajärjestelmät perustuvat samantyyppiseen vallankäyttöön. Näissä maissa puolestaan tehdään halvalla tuotteita, joita me ostamme länsimaissa. Näin jokainen tavallaan osallistuu kansanmurhaan. Oman reppureissun rahoittamisesta alkunsa saanut Madventures on vienyt siis Milonofﬁn ja Rantalan yhä syvemmälle maailman tutkimiseen.

– Madventures-ohjelmissa ja niihin liittyvissä kirjoissa olemme kertoneet travellerien alakulttuurista ja antaneet vinkkejä reppureissaajille. Parasta palautetta on se, kun joku sanoo lähteneensä matkaan meidän ansiostamme, loppusyksystä ilmestyvää Kansainvälisen seikkailijan oppaan uutta painosta viimeistelevä Rantala sanoo. Docventures ke 28.8. klo 13 Yle Puheessa ja klo 22.10 TV2:ssa ja Yle Areenassa. Lisätiedot: yle.fi/aihe/docventures

uoosin tarinat oli intohimoa ja jännitteitä, sitä oli totisesti myös Liberacen taipaleella. Espoo Cinén avajaiselokuvana nähty My life with Liberace perustuu kirjaan, jonka on tehnyt pianovirtuoosin rakastettu Scott Thorson. Klassista musiikkia esittänyt Liberace valloitti yleisön kimaltelevilla esiintymisasuilla, kyntteliköillä ja muulla rekvisiitalla. Harva tiesi, että viihdetaiteilija oli homoseksuaali, jolla oli elämässään useita nuoria rakastajia. Liberacen ja Thorsonin työ- ja rakkaussuhde alkoi vuonna 1977 ja kesti kriiseineen viisi vuotta.

Steven Soderberghin nopeatempoisessa elokuvassa keskitytään pääasiassa tähden kulissien takaiseen elämään, johon kuuluivat timantit ja luksusautot, mutta myös ruuanlaitto ja lemmikkikoirat. Thorson oli aluksi häikäistynyt, mutta sai pian huomata, että kaikki pyöri pelkästään Liberacen mieltymysten ympärillä. Nuori adonis joutui muun muassa laihduttamaan ja korjauttamaan plastiikkakirurgilla kasvojaan. Laihdutuslääkkeet aiheuttivat hänelle pahan riippuvuuden. Michael Douglas on päässyt

hienosti sisään imagoaan tarkasti varjelleen Liberacen nahkoihin, mutta uskottava on myös Thorstonia näyttelevä Matt Damon muuttuessaan vilpittömästä nuorukaisesta mustasukkaiseksi huumeaddiktiksi. Elokuva on samalla kiinnostavaa ajankuvaa, sillä Liberacen kuoltua vuonna 1987 aidsiin asia pyrittiin salaamaan kaikin keinoin. Marjo Kytöharju Gilles Bourdos: Renoir. Elokuvateattereissa. Steven Soderbergh: My Life with Liberace. Elokuvateatterissa 23.8.

Jännitteitä. Taiteilija Pierre-Auguste Renoir (Michel Bouquet) tyynnyttelee vihastunutta malliaan Andreé Heuschlingia (Christa Theret).

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Karhun kansa Karhulla on aina ollut erityinen merkitys suomalaisille. Nyt karhuun uskovat haluavat virallisen uskonnon aseman. Teksti Tuija Pyhäranta Kuva Benjam Pöntinen / Kuvaliiteri

tso, kontio, vihtahousu, lehmänpelko, nalle, mettänäijä ja tapio. Karhulle tunnetaan yli 200 suomen- tai karjalankielistä kutsumanimeä. Syy monipuoliseen nimistöön on karhun historiallisessa asemassa. Karhu oli suomalaisille ennen kristinuskon tuloa ja pitkään sen jälkeen pyhä hahmo, tabu. Karhun laajasta esiintyvyydestä huolimatta Suomesta ei ole löydetty yhtään sitä esittävää kalliomaalausta. Jo karhun nimen mainitseminen oli ennen kielletty. Uskottiin, että jos karhu olisi kuullut oikean nimensä, se olisi suuttunut. Vihaista karhua on syytäkin pelätä. Luonnonvarainen uroskarhu saattaa painaa jopa 300 kiloa, mutta suuri koko ei estä sitä juoksemasta 60 kilometrin tuntivauhtia tai kiipeämästä tarvittaessa ketterästi puuhun. Tämän kaiken se tekee lähes äänettömästi. Kahdella jalalla seistessään tai nyljettynä karhu muistuttaa ihmistä, ja karhun takatassun jättämä jälki on samankaltainen kuin ihmisjalan. Citius, altius, fortius. Karhu on vähän niin kuin ihminen, mutta juoksee nopeammin, kiipeää korkeammalle ja lyö kovempaa. Ylivoimaisuus selittää ainakin osittain karhun keskeistä asemaa muinaisten suomalaisten mytologiassa. – Karhua on tuskin pidetty jumalana, mutta se on ollut metsän voimakkain eläin, jonka voimaan suomalaiset ovat halunneet samaistua, kertoo suomalais-ugrilaista kansanuskoa tutkinut dosentti Risto Pulkkinen. Ennen kristinuskon tuloa suomalaiset pitivät karhua kantaisänään, joka oli syntynyt taivaassa, mutta maan päällä seikkaillessaan yhtynyt kantaäidin kanssa. Kouko, eräs karhun nimistä, tarkoittaa kirjaimellisesti esi-isää. Karhu oli metsän kuningas, mutta myös taivaan Otava. Sen elämänpiiri kattoi kaikki ulottuvuudet. Karhun syntytarina kerrotaan länsisuomalaisessa runossa:

Mis on otso synnytetty, mesikämmen käännytetty? Tuoll on otso synnytetty, mesikämmen käännytetty: luona kuun, tykönä päivän, otavaisen olkapäillä. Sielt on maahan laskettuna kultaisessa kätkyessä, vitjoissa hopeisissa. Paitsi jumalallista alkuperää oleva esi-isä, karhu oli vaarallinen petoeläin. Siksi sitä myös metsästettiin, tosin vain tarkkojen rituaalisten sääntöjen mukaisesti. – Karhua ei tapettu, vaan se kaadettiin ikään kuin taistelussa kunniakkaan soturin tavoin, Pulkkinen kertoo. Karhut kaadettiin kevättalvella niiden ollessa vielä talviunillaan. Ennen pesälle lähtöä kaatajien tuli elää selibaatissa, peseytyä tarkasti ja pukeutua puhtaisiin vaatteisiin. Nukkuvaa karhua ei saanut tappaa pesäänsä, vaan se piti herättää ensin herätyslaululla.

Kaksi kertaa vuodessa karhua kunnioitettiin erityisillä juhlamenoilla. Kevättalvella järjestettiin peijaiset kaadetun karhun kunniaksi ja kesällä vietettiin karhunpäivää. – Peijaisissa saatiin osa karhun voimasta itselle. Sen avulla pärjättiin paremmin olemassaolon taistelussa. Peijaisissa näyteltiin uudestaan karhun ja kantaäidin häät. Ne olivat myös syömä- ja juomajuhla, jossa metsästäjät söivät karhun pään ja sen kallosta juotiin olutta. Hampaat jaettiin kaatajien kesken. Juhlan huipennukseksi karhun kallo ripustettiin mäntyyn, ja loput luista haudattiin anatomisesti oikeaoppiseen järjestykseen puun juurelle. Tämän oli tarkoitus mahdollistaa karhun palaaminen taivaalliseen alkukotiinsa ja uudelleensyntyminen ja siten taata pyyntionni jatkossakin. Kaikkia juhlinta ei miellyttänyt. Karhupeijaiset olivat suomalaisen pakanallisuuden näkyvin ilmaus ja siten kirkon näkökulmasta erityisen paheksuttavia. – Karhumytologia oli totemistista ja ristiriidassa kirkon opetuksen kanssa, Pulkkinen sanoo. Hän kertoo, että vielä 1600-luvun alussa pienen keskisuomalaisen paikkakunnan kirkkoherra soitti kirkonkelloja kyläläisten palatessa karhumetsältä. Vuosisadan kuluessa ja puhdasoppisuuden vaatimusten kasvaessa yhteiselo kuitenkin loppui. Kirkko alkoi pelätä karhun kamppailevan seurakuntalaisten sieluista itsensä Kristuksen kanssa. Papit saarnaKirkon asenne karhumenoja vastaan, oli ylimielinen.” sivat ja Margareta neitsyen päivä Pappi ja teologian tohtori siirrettiin Suomessa ja Baltian Pauliina Kainulainen maissa vietettäväksi viikkoa aikaisemmin kuin muualla, karhunpäivänä. Heinäkuussa 1640 Turun piispa Isak Rothovius saarnasi karhunpalvontaa vastaan Turun Akatemian avajaisissa. – Kun karhu vangitaan, järjestetään pimeässä kestit, juodaan karhun malja pääkallosta, äännellään ja murahdellaan kuten karhu ääntelee. Näin saadaan muka enemmän onnea, Rothovius pilkkasi. Karhumenoista oli päästävä eroon keinolla millä hyvänsä. – Kirkon asenne oli ylimielinen, sanoo pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen. Hän on tutkinut suomalais-ugrilaisten kansojen luontosuhdetta teologian näkökulmasta. Kainulaisen mukaan kirkko suhtautui kansanuskoon ja sen pohjana olevaan maailmankatsomukseen tarpeettoman kielteisesti. – Vanhassa tavassa ymmärtää ihmisen paikka luonnossa oli ekologista viisautta, josta kirkko olisi voinut hyötyä. Nyt meni lapsi pesuveden mukana. Kirkko piti kansanuskoa kilpailijanaan. Niin syntyi kahden uskonnon ja samalla kristinuskon ja luonnon välinen vastakkainasettelu. Kainulaisen mielestä näin ei olisi tarvinnut olla. Viimeistään 2000-luvulla kirkko voisi arvioida uudelleen suhdettaan muinaiseen uskomusperinteeseen. Vanha suomalaisugrilainen luontosuhde voisi kehystää kristillistä teologiaa.

”

nnostunut entisajan jumaluuksista, ne – En ole kiinnostunut oriankirjoissa. Mutta perinteeseen liittyy pysykööt historiankirjoissa. uten syvä yhteenkuuluvuus eläinten ja puimyös hyvää kuten kä ajatus kohtuullisuudesta, Kainulainen den kanssa sekä sanoo. Osalle suomalaisista alaisista karhu on edelleen pyhä eläin. me pitää hengissä esi-isien maailmankuvaa ja – Haluamme tä asemaa, joka karhulla on muinoin ollut, kunnioittaa sitä uskoinen Tuula Muukka. sanoo suomenuskoinen koiset pyrkivät jatkamaan ennen krisSuomenuskoiset tinuskon tuloaa vallinneita uskomuksia ja perinteitä. Lähteinä käytetään esimerkiksi kansanrunousarkistoa jaa mallia otetaan sukulaiskansoilisilta. Muukan mukaan monet ta kuten virolaisilta. komukset ovat säilyneet näihin paikalliset uskomukset ullisena perimätietona. päiviin asti suullisena n liikkeessä keskeinen asema, Karhulla on lä oli muinaisten suomalaisaivan kuten sillä un suomenuskoiset perusten parissa. Kun tta sitten oman yhdistyktivat kaksi vuotta ksi Karhun kansa. sen, tuli nimeksi – Se tuntui osuvimmalta. Suomataan myös usein jörrilaisiahan sanotaan mme murahteluksi. köiksi ja kieltämme erustettiin, sillä suoYhdistys perustettiin, menuskoiset haluavat virallisen n yhdyskunnan aseuskonnollisen allituksen asettaman. Opetushallituksen jalautakunta hylma asiantuntijalautakunta isen hakemuksen käsi ensimmäisen n alussa, mutta tämän vuoden un kansa jätti uukeväällä Karhun den, korjatun version. Virallistteena on vähentamisen tavoitteena uloja. tää ennakkoluuloja. menuskoiset eivät Kaikki suomenuskoiset et olla mukana tosin halunneet hankkeessa. me hakemusta – Jouduimme elemään itvarten määrittelemään oamme tarseämme ja uskoamme ki eivät halua kemmin. Kaikki nolliseen yhkuulua uskonnolliseen dyskuntaan, jaa joku voi kokea, että juuri minun tapani uulluksi. uskoa ei tule kuulluksi. eskeinen osa Muukalle keskeinen non pyhyyuskoa on luonnon minen ja sen den tunnustaminen nen. Karkunnioittaminen. rityisasehulla on oma erityisasemansa. enki mer– Karhun henki kitsee voimaa. Siltä voin amaan tapyytää apua samaan titty rupaan kuin kristitty alalta tai koilee sitä Jumalalta hilta. muslimi Allahilta. mboloi mi– Karhu symboloi

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

nulle myös viisautta. Omassa elämässäni se näkyy niin, että pyrin mesikämmenmäiseen rauhallisuuteen, kun on tehtävä isoja päätöksiä. Muukka uskoo karhun olevan luojahenki, mutta ei tulkitse myyttiä taivaassa syntyneestä ja kantaäidin kanssa yhtyneestä karhusta kirjaimellisesti. Päivittäistä suhdettaan karhuun hän kuvailee arkiseksi. – Suhtautumistapani on kaukaa ihaileva. Vaikka pyritäänkin rakentamaan vanhan pohjalle, uskoa pitää päivittää nykypäivään. Ei kaikkea voi tehdä samalla tavalla kuin tuhansia vuosia sitten on tehty. Esimerkiksi karhumetsälle Muukka ei lähtisi. Peijaisia ei vietetä vanhaan malliin edes suomenuskoisten parissa. – En keräile karhun hampaita kaulakoruksi, Muukka nauraa. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus arvioi Suomen karhukannaksi 1 560–1 680 yksilöä. Karhu on tiukasti suojeltu laji, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivillä.

”

Pyrin mesikämmenmäiseen rauhallisuuteen, kun on tehtävä isoja päätöksiä.” Suomenuskoinen Tuula Muukka

Aina näin ei ole ollut. Samaan aikaan, kun kirkko saarnasi peijaisia vastaan, karhua kohtasi toisenlainen ahdinko. Vuonna 1442 voimaan tullut maanlaki määräsi, että ”karhun, sudhen ia ketun mahta iocainen caikis paikois tappa , ja vuonna 1647 metsästäjiä alettiin kanwapadhesti tappa”, nustaa tapporahan avulla. Suurimman palkkion sai karhusta. 1800-luvun lopun petovihassa kanta metsästettiin lähes loppuun. – Suomessa yritettiin tehdä kymmeniä karhuja kaataneista miehistä sankareita ja rakentaa topeliaanisessa hengessä karhunkaatajan myyttiä vanhojen karhumyyttien vastapainoksi, Risto Pulkkinen sanoo. – Tällainen ei kuitenkaan mennyt kansalle läpi.

Karhumytologiasta on jäljellä korkeintaan jäänteitä, mutta kunnioitus karhua kohtaan on säilynyt. – Karhuun liittyy mielikuva luotettavuudesta ja voimasta, Pulkkinen sanoo. Tämän mielikuvan avulla on myyty niin vakuutuksia, olutta kuin urheiluvaatteitakin. Kun 1930-luvulla suunniteltiin Suomen suurvaakunaa, piirrettiin siihen kaksi karhua kannattelemaan tuttua leijonaa. Mielikuvan tunnistaa myös Kontiolahden karhumailla asuva Pauliina Kainulainen. – Pohjois-Karjalassa suurin osa ihmisistä suhtautuu karhuun lämpimästi. Sitä arvostetaan ja kunnioitetaan. Vaikka karhu voi olla vaarallinenkin, ei täällä hötkyillä tai kauhistella, Kainulainen kertoo. Mikä sitten olisi ekoteologin mielestä kristillinen tapa suhtautua karhuun? – Kristittynä suhtaudun karhuun kunnioittavasti niin kuin muihinkin eläimiin. Ei karhulle tarvitse mielestäni antaa erityisasemaa, vaikka suomalaisuudessa karhulla on pitkä ja hieno kulttuurihistoriallinen paikkansa.

Citius, altius, fortius. Karhu on vähän niin kuin ihminen, mutta juoksee nopeammin, kiipeää korkeammalle ja lyö kovempaa.

Seurakunnissa tapahtuu 22.8.— 28.8.

Haaga

Kulosaaren kirkko

Alppilan kirkko

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115

■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

Su 25.8. klo 10 Messu, Tikkanen, Koivistoinen, kahvihetki.

kesällä ma–to klo 10–14. To 22.8. klo 13 Minä olen Sinua varten. Mahdollisuus rauhoittumiseen, hiljaisuuteen ja keskusteluun työntekijän kanssa. Su 25.8. klo 16 Messu. Hakkari-Ohmero, Mattsson, Oksanen. Lukija Juhani Taurinen. Kirkkokahvit. Ma 26.8. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille seurakuntasalissa. Kahvia, yhdessä tehtyä ohjelmaa, seuraa.

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Varaa työntekijän tapaamisaika to klo 10–12. Soita p. 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220. To 22.8. klo 13 Torstaikerho. Anne-Maria Ranta-aho. Su 25.8. klo 12 Konfirmaatiomessu (Honkalinna).

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 21.8. klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen. To 22.8. ja 29.8 klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho kirkon pihassa (säävaraus). Su 25.8. klo 10 Messu. Mari Järvinen ja Olli Mönttinen. Su 25.8. klo 14 Päivämusiikkia. Petteri Lehikoinen, laulu ja Lily Marlene, harppu. Ma 26.8. klo 21 Iltasoitto kirkon kellotornista. Lassi Ikäheimo, trumpetti. Ti 27.8. klo 12–14 Kesäkahvila. Nimikkolähettimme Katri Linnasalo kertoo kuulumisia Papua-Uusi-Guineasta. Miira Muroma-Nikunen. Ke 28.8. klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen. Ke 28.8. klo 21 Iltasoitto kirkon kellotornista. Jukka Perko, saksofoni.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta p 09 2340 3341, Myllypuro to klo 10–11 puhelimitse p 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni 09 2340 3381

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

Ke 21.8. klo 19 Kesäilta kirkolla, hartaus, yhteislaulua, kahvitarjoilu, Tikkanen. Su 25.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, Lapin leiri, Olkkola, Nuojua, Keinänen, Lemponen.

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340

To 22.8. klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, Tikkanen, Lemponen. Kahvit alk. klo 13.30.

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 Su 25.8. klo 18 Äitien käsityöilta, Jerkku. Klo 21 Iltasoitto kellotapulista, Esko Heikkinen, trumpetti

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 To 22.8. klo 21 Iltasoitto Myllypuron kirkon katolta, Mikko Innanen, saksofoni Su 25.8. klo 12 Konfirmaatiomessu, Jerkku, Rautiainen, Ropponen, Perilä, Koivistoinen Ke 28.8. klo 19, Kesäilta kirkolla, Tikkanen Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333.

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja

■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9. Ti 27.8. klo 17 Rukouspiiri. Vetäjänä Leena Järvenpää.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Su 25.8. klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus. Huang.

Seurakunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.fi

18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 13– 14, p. 2340 3618. Tapaamiset ajanvarauksella ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18. To 22.8. klo 12 Urkukonsertti. Dag-Ulrik Almqvist, Anna Maria Böckerman. Vapaa pääsy ja ohjelma. Klo 18 Hiljainen rukouslaulumessu. Varjoranta, Hurmerinta. Esilauluryhmä Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Rukouslaulumietiskely alka klo 17.30. Pappi tavattavissa henkilökohtaista keskustelua ja rippiä varten klo 17 alk. Klo 19 Taiteiden yön urkumaraton. Urkurit Vivika Oksanen, Heli Peitsalo, Katri Vesanen, Elisa Murtoperä, Ilpo Laspas, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, Sonja Tissari. Juontaa Eeva-Liisa Hurmerinta. Järj. Kallion seurakunta ja Organumseura. Vapaa pääsy ja ohjelma. Pihalla vohveli- ja kahvikioski. Su 25.8. klo 10 Messu. Vanhusten kirkkopyhä. Sariola, Mattsson, Teemu Hurme, Vivika Oksanen ja Paula Patosalmi. Kirkkokahvit. Ma 26.8. klo 19 Urkukukesän päätöskonsertti. Järjestävien seurakuntien muusikot. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Taivaan tähden

Seurakuntakoti

Kurssit ■ Ilm. ja tied. kallio.

srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta. Pyhät tanssit ovat rukousta ja meditaatiota liikkeessä. Ne ovat kirkon varhaista perinnettä. Yksinkertaiset askeleet ja liike avaavat tilaa kokemukselle omasta itsestä, Jumalasta ja yhteydestä toisiin. Sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille eikä tanssitaitoa tarvita. To 5.9.–10.10. klo 17.30– 18.30 Alppilan kirkon kappelissa. Ohj. tanssinohjaaja, teol. yo Tiina Sara-aho. Hinta 25 e. Ilm. viim. 29.8.. Omakuva – minäkuva – valokuva, kaksi kurssia pe–su 13.–15.9. tai pe 29.11.–1.12. Kenen silmillä katson itseäni? Valokuva on kuin peili, joka heijastaa kasvosi. Valokuvatyöpajassa tehdään henkilökuvia niin itsestä kuin toisestakin, tutkitaan omakuvia ja kirjoitetaan niistä. Erityisiä taitoja ei tarvita, oma digikamera on tarpeen. H. 110 e sis. miltei kaikki tarvikkeet. Kurssin alkaessa kerätään 10 e. Ohj. valokuvaaja Leena Louhivaara. www.louhivaara.fi. Ingnatiaaninen arkiretriitti 16.–22.9. Kaksi yhteistä tapaamista ma 16.9 ja su 22.9. klo 18, henkilökohtaiset tapaamiset sovitaan erikseen. Arkiretriitissä hiljentyminen ja rukous tulevat osaksi viikon arkea. Retriittiin sisältyy jokapäiväinen puolen tunnin rukousmietiskely Raamatun tekstien äärellä kotona, sekä puolen tunnin tapaaminen päivittäin ohjaajan kanssa. Ohjaajina Sisar Theresa Jetzl, pastori Tuula Sääksi ja diakoni Sinikka Metiäinen. Ilm. viim.

2.9. Retriitti on maksuton. Tutkimusmatka minuuteen kuvan tekemisen kautta la ja su 14.–15.9. klo 12–15 Kallion kirkossa. Oman minäkuvan tutkiskelua kuvan tekemisen, musiikin, liikkeen ja erilaisten harjoitusten kautta. Käytämme liituja, hiiltä, peite- ja vesivärejä. Tavoitteena on löytää rohkeutta, iloa ja vapautta elämiseen. Ohj. kuvataiteilija, taiteiden maisteri Elisa Matikainen ja diakoni Sinikka Metiäinen. Maksuton, ilmoittautuminen tarpeen. Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti Vuosaaren Merihiekassa la 7.9 klo 12–18 ja su 8.9. klo 10–15. Nauti hiljaisuudesta, kauneudesta ja rauhasta. Retriitissä rukoushetkiä, luonnossa oleilua ja lepoa. Mahdollisuus sielunhoidolliseen keskusteluun. Vietämme päivät hiljaisuudessa, menemme kotiin yöpymään. H. 25 e, sis. keittolounaan ja kahvin. Ohj. pastori Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen. Järj. Kallion ja Vuosaaren srk. Bibliodraamaretriitti 22.–24.11. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Hiljaisuuden ympäröimää bibliodraamaa jossa seurana ovat Raamatun tekstit, liike, rentoutuminen, kirjoittaminen ja sinä itse draamaan eläytyvänä ja sitä elävänä. Nauti ajasta itsesi kanssa ja luonnon keskellä. H. 160 e, retriittin tulo järjestetään itse. Ohj. bibliodraamaohjaaja Sinikka Leppihalme ja diakoni Nina Klemmt.

Muuta toimintaa Ilmoittautuminen syksyn musiikkileikkikouluun on käynnissä. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin Seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Lisätied. ja ilm. tytti.friberg@evl.fi tai 050 380 3252. Klo 9.10–9.55 3–5-vuotiaat (ilman vanhempia), klo 10.00–10.45 sisarusryhmä, klo 10.45–11.30 täynnä, klo 11.30–12.15 2012 syntyneet, klo 12.15– 13.00 2013 syntyneet. 3–5-vuotiaiden päiväkerho Kallion seurakuntakodilla ti ja pe klo 9–12. Kerho alkaa 3.9. H. 50 e/kausi. Tied. ja ilm. tytti.friberg@evl.fi tai 050 380 3252. Lapsi- ja perhetyön toimintaryhmät käynnistyvät syyskuun alussa viikolla 36

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke 28.8. klo 10–12, p. 2340 3841. Ke 21.8. klo 19 Viikkomessu. Pirilä, Härkönen. Pe 23.8. klo 18–21 Riparibileet. Kuvia ja

muisteloita vuoden 2013 ripareista. Su 25.8. klo 10 Lähimmäisen päivän messu. Rajamäki, Rintamäki. Lähetyskööri, nimikkolähettimme Sari ja Vesa Lehtelä. Kirkkokahvit. Ke 28.8. klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Rintamäki.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9 Keskiviikkoillan kahvit alk. 28.8. joka ke klo 17.30–19 aikuisten tilassa.

Muuta Ilmoittautuminen lasten muskareihin käynnissä. Lisätiedot nettisivuiltamme. Syksyn esite saatavana kirkolla ja toimipisteissä.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 21.8. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, kirkkovuoden ajankohtaista sanaa julistaa pastori Erkki O Auranen, henkilökohtaista rukousta esirukoilijoiden toimesta, päätteeksi ehtoollinen pastori Pirjo Työrinojan toimittamana, kanttorina toimii Aino Valojärvi. Rukouspyyntöjä voi jättää illan aikana tai lähettää etukäteen netin kautta, www.itkumuuri.fi To 22.8. klo 9.30–12 Aamuklubi pienten lasten hoitajille yhdessä lasten kanssa, B-porras. Klo 14.30–16 Omaishoitajien ryhmä, B-porras. Su 25.8. klo 11 Konfirmaatiomessu, Reima Niemelä, Marko Heusala, Ada Poteri, Aino Valojärvi, Teijo Junnola, Maija Haavisto-Hyvärinen, Anna Paajanen, Aila Kyllönen. Klo 18 Iltamessu, Annette Markkunen, Marko Heusala ja Aino Valojärvi. Messun yhteydessä Santiago de Compostelan vaellukselle lähtevien siunaaminen. Ma 26.8. klo 13 Hyvän mielen kahvihetki mielenterveyskuntoutujille ja muille halukkaille B-porras. Ti 27.8. klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Ke 28.8. klo 19 Viikkomessu, Juha Rintamäki, Aino Valojärvi.

Muuta Kirkkokahvila on auki ma–pe klo 10– 18, lounas klo 11–13, B-porras. Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12, D-porras. Kerho on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille hoitajineen. Omaishoitajien retki Lehmirannan

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. PLAINPICTURE/KUVAARIO

Lähimmäinen ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Tummaihoinen teinityttö bussin seisomapaikalla yrittää siirtyä kauemmaksi, sillä äänekäs humaltunut mies sättii ja nimittelee häntä. Kukaan muista matkustajista ei puutu asiaan, kunnes etuosassa istuva nainen, pieni koululainen sylissään, nousee ja kuuluvalla äänellä tarjoaa tytölle paikkaansa. Hölmistyneenä mies vaikenee. Tyttö kiittää arasti hymyilen ja poistuu bussista. Kirkkovieras on istunut seurakuntasalin nurkkapöytään ja kuuntelee, kun kirkkokahveilla käy iloinen puheensorina. Kaikki näyttävät olevan tuttuja keskenään. Hän ei tunne ketään eikä siksi rohkene liittyä toisten joukkoon. Kahvin juotuaan mies poistuu pettyneenä ja päättää, ettei tule toista kertaa. Nainen tuntee itsensä yksinäiseksi kotitalossaan. Hän kyllä tapaa muita asukkaita hississä tai roskia viedessään,

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

mutta ei koskaan sano mitään eikä edes katso ketään kohti. Joku nuori kyllä sanoo hänelle hei, mutta ei sitten muuta. Miksi ihmiset eivät puhu minulle, on hänen kipeä kysymyksensä. Vanhus rollaattoreineen katselee potkulautailevien pikkupoikien harjoittelua oman kotirappunsa edustalla. Vain huraus ja paukahdus, kun lauta pomppaa rapulta toiselle. Ihaillen vanhus sanoo pojille, ettei itse uskaltaisi tuota. Ja saa heti vastauksen yhdeltä: ei minunkaan mummoni uskaltaisi. On syntynyt yhteys ja hyvä mieli jokaiselle. ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Siis itseäsikin. Myös siksi, että voisit ottaa rakkautta vastaan. Eeva Hurskainen

14. sunnuntai helluntaista Lähimmäinen Pysäkillä. Apua voi tarjota.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 112: 5–9; Miika 6: 6–8; 1. Joh. 4: 7–12; Luuk. 10: 25–37

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

lomakeskus–kylpylään, Salon tuntumaan pe 13.9. Lähtö klo 8 Kampin palvelukeskukselta, Salomonkatu 19 ja paluu noin klo 16.30–17. Retken hinta 20 e sis. matkat, aamiaisen, lounaan ja ohjelman. Päälle rennot vaatteet, joissa on hyvä liikkua ulkona ja sisällä. Ilmoittautumiset pe 30.8. mennessä Töölön seurakuntaan, Kirsi Hindström p. 09 2340 6313 tai kirsi.hindstrom@evl.fi Lisätietoja antavat Töölön srk:n diakonissa Seija Eerola p. 09 2340 6371 ja Tuomiokirkko-srk:n diakoniatyöntekijä Kirsi Valkeapää p. 09 2340 6200 ja Et. omaishoidon toimintakeskus, Irma Alander p. 09 3107 4208.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Viikkomessu su 25.8. klo 18, Markus Kopperoinen, Merja Wirkkala. Puikoissa-piiri ke 21.8. klo 18 Portissa. Käsitöitä ja yhdessäoloa. Kesähartaus to 22.8. klo 13, Markus Kopperoinen, Leila Koskelin, Kaisu Rauhamaa.

Siltamäen seurakuntakoti

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Kesähartaus to 22.8. klo 13, Merja Saviniemi. Grilli-ilta ke 28.8. klo 18. Makkaranpaistoa, yhteislaulua, iltahartaus. Mukana piirin työntekijöitä. Kuorot lapsille: Lapsikuoro (6 v) ke klo 17–18, alk. 4.9. Minilaulajat (3–5 v) ke klo 18–18.30, alk. 4.9. Tied. Elina Tofferi p. 09 2340 4497

Malmin kirkko

Tapanilan kirkko

■ Kunnantie 1, p. 2340 4420

■ Veljestentie 6, p. 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Naisten jumppa ma 26.8. klo 18. Malmin kirkkovaellus la 31.8. klo 12 alkaen. Reitti: klo 12 Viikki – klo 13 Pihlajamäki – klo 14 Malmi – klo 16 Jakomäki – klo 17 Puistola – klo 18 Tapanila (17 km). Voit tehdä matkan kävellen tai pyöräillen tai osallistua vain osaan vaellusta. Jokaisella kirkolla vapaaehtoisten ohjelmaa ja lauluhetki. Vaellus päättyy yhteiseen keittoateriaan Tapanilan kirkolla. Vaelluksen järjestää Tapanilan Kamarikuoro. Lisätiedot: Merja Wirkkala 09 2340 4495 tai merja.wirkkala@evl.fi.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 25.8. klo 10, Pirkko Poisuo, Anita Olli, Heikki Poutanen. Flechtdorfin kamarikuoro laulaa, joht. Bernd Wahl. Kesäilta kirkkopihalla to 22.8. klo 20.30–21.45, Pirkko Poisuo. Makkaranpaistoa ja yhdessäoloa. Taiteiden yö to 22.8. klo 22, Flechtdorfin kamarikuoro, joht. Bernd Wahl, Heikki Poutanen, urut.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Viikkomessu su 25.8. klo 18, Laura-Elina Koivisto, Heikki Poutanen. Kesäkahvila to 22.8. klo 13, Elise Hartonen.

Pihlajamäen kirkko

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486

■ Liusketie 1, p. 2340 4427

Viikin kirkko

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 25.8. klo 10, Sari Hakuri, Timo Olli. Taiteiden yö to 22.8. yhdessä Lähiöaseman kanssa. Klo 19 Flechtdorfin kamarikuoro, joht. Bernt Wahl. Klo 20 Virsikaraoke, yhteislaulua, isäntänä Timo Olli. Klo 21 Hengellisten laulujen konsertti; Viktor Klimenko, säestää Timo Olli.

■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429 Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 25.8. klo 10, Anni Punkka, Merja Wirkkala. Lähetysyhdistys Kylväjän kesäseurat ke 28.8. klo 18.30 Petri ja Hannele Jukasella, Metsänhoitajankatu 5 A 12. Mukana Olavi Peltola Lähetysyhdistys Kylväjästä.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 25.8. klo 10, Sofia Tuomenvirta, Ulla Pesonen. Taiteiden yö to 22.8. klo 19. Lausuntaa psalmien neljännestä kirjasta, Tuovi Lehtinen. Lausunnan välillä kenialainen Purity Irungu esittää kenialaisia hengellisiä lauluja. Soiva kaupunki: Iltasoitto ti 27.8. klo 21 kirkon kellotapulitornissa. Soiva kaupunki kiipeää korkealle kattojen ylle ja puhaltaa ilmoille Iltasoiton. Osana Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa useita kymmeniä torneja ympäri kaupunkia on iltasoitossa mukana. Timo Forsström on säveltänyt Iltasoittoa varten kappaleen ”Tornien Soitto”, jonka jälkeen kuullaan musiikkia kunkin tornin historiaan tai symboliikkaan liittyen. Iltasoiton Puistolan kirkon kellotapulitornissa esittää trumpetisti Esko Heikkinen.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422

Seurakunnissa tapahtuu 22.8.— 28.8.

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Aikuisten kuorot uudet laulajat ovat tervetulleita, tied. kanttoreilta. Jakomäen kirkolla: Raiku torstaisin klo 18–19, alkaen 12.9. Tied. kanttorilta, p. 09 2340 4521. Malmin kirkolla 2.9. alk.: Kuorokoulu vasta-alkajille ma klo 17 (10 kert.). Missiokuoro ma klo 17.30. Kantaattikuoro ma klo 18.30. Tied. Heikki Poutanen, 050 584 72 69. Pihlajamäen kirkolla: Kirkon kuoro ke klo 18.30, alk. ke 28.8. Tied. Timo Olli, p. 09 2340 4492. Puistolan kirkolla: Kirkkokuoro ke klo 18.45, alk. 4.9. Tied. Ulla Pesonen p. 09 2340 4493. Pukinmäen seurakuntakodilla: Toivon säteet to klo 18.30–19.30, alk. 29.8. Kuoron ohjelmisto koostuu Tuomasmessulauluista, Taizé-hymneistä sekä perinteisistä hengellisistä lauluista. Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494. Siltamäen seurakuntakodilla: Naiskuoro ma klo 17.30–19, alk. 2.9. Tied. Elina Tofferi p. 09 2340 4497. Tapanilan kirkolla: Tapanilan Kamarikuoro ti klo 18.30, alk. 27.8. Tied. Merja Wirkkala 09 2340 4495.

Viikin kirkolla: Naiskuoro Pihlaja ma klo 18.30–20.30, alk. 26.8. Ilm. ja tied. ke 21.8. klo 16.30–17.30 Marjasisko Varha p. 09 2340 4496.

Yksinhuoltajien Olohuoneet syksyllä 2013 Tapulin seurakuntakodilla ti klo 17– 19 (27.8., 10.9., 24.9., 8.10., 22.10., 5.11. ja 19.11.). Pukinmäen seurakuntakodilla ke klo 17.30–19 (21.8., 4.9., 18.9., 30.10., 13.11. ja 27.11.) Pihlajamäen kirkolla to klo 17.30–19. (5.9., 19.9., 3.10., 31.10., 13.11. ja 28.11.) Yksin- ja yhteishuoltajille tarkoitetuissa Olohuoneissa on maksuton lastenhoito ja kevyt iltapala, ilmoittautumista ei tarvita. Tied. Sirpa Sirainen p. 050 400 1050, sirpa.sirainen@evl.fi, lisätietoja myös www.paksy.fi

Muuta ilmoitettavaa Mennyttä aikaa etsimässä. Ohjattu muisteluryhmä yli 55-vuotiaille. Ryhmä kokoontuu Siltamäen srk-kodilla maanantaisin klo 10–11.45 yht. 10 kertaa 16.9.–16.12. (tauko viikoilla 43–46). Ryhmän koko on enint. 10 hlöä. Ryhmässä saa tilaisuuden kertoa omia muistoja ja kuulla muiden tarinoita itsestään. Kokoontumisia edeltää kotitehtävä, joista voi koota itselleen muisteluvihon. Ohjaajana on Arja Ahonen, koulutettu muisteluryhmän ohjaaja. Tied. ja ilm. 9.9. mennessä, diakonissa Merja Saviniemi, p. 09 2340 4532. Kummileiri Lohirannan leirikeskuksessa 27.–29.9. Mukaan mahtuu 15 kummiporukkaa (1 kummi ja 1–2 kummilasta 6–12 v). Sitovat ilm. 13.9. menn., leirille pääsy varmistuu viim. 19.9. Lähtö pe 27.9. klo 18 Malmin kirkon parkkipaikalta, paluu su 29.9. n. klo 13 samaan paikkaan. Leirille voi tulla myös omalla autolla. Hinta 60 e / kummi ja 30 e / kummilapsi, sis. kuljetukset, majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Leirille ensisijalla ovat Malmin srk:n jäsenet (joku porukasta), toisella sijalla muiden ev.lut. seurakuntien jäsenet ja kolmannella sijalla ei jäsenet. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Tied. leirin vetäjiltä Malmin srk:n pastori Outi Lantto p. 050 380 3602 / outi. lantto@evl.fi tai Kummius.fi:n Ville Lähdesmäki p. 050 543 6134 /ville.lahdesmaki@kummius.fi Tunnekeskeinen parisuhdeviikonloppukurssi Malmin seurakunnan alueen pareille la–su 5.–6.10. ja la 12.10. klo 10–15 Helsingin seurakuntayhtymän talossa, Kolmas linja 22 B. Kurssille mahtuu 8 paria jotka haastatellaan. Parien on sitouduttava työskentelyyn koko kurssin ajaksi. Kerrat koostuvat luennoista, videoiden katselusta, harjoituksista ja kotitehtävistä. Kurssikirjana Sue Johnsonin Kumpa sinut tuntisin paremmin (saatavana kirjastoista ja kirjakaupoista). Kurssi on maksuton. Lastenhoitoa ei ole järjestetty. Vetäjinä psykoterapeutit Kati Karppinen ja Juha Pettersson. Tied. ja ilm. mieluiten spostilla perheneuvoja Helena Toppari, helena.toppari@evl.fi , p. 09 2340 2557.

Diakonia Omaishoitajien virkistyspäivä Kaisankodissa to 12.9.13 klo 9.30–16.00. Tied. ja ilm. 3.9 mennessä p. 09 2340 4418/ Virpi Kylmälahti Lahjoitusleivän jako elokuussa perjantaisin klo 9 Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481 ja ke klo 11 Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7 . Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

SENIORIPYSÄKKI®

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi! Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutusja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian perushinta on 70 €/h. Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito

Debora Oy

010 320 8844

Kaupintie 10

www.debora.fi

00440 Helsinki

Seurakunnissa tapahtuu 22.8.— 28.8.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31 TIMO RAUNIO

Veisuvartti ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

Käpylän kirkko

■ Puistolantie 1

HPE su 25.8. klo 14. Puistolan kirkossa. Kirkkokahvit rukoushuoneella, jonka jälkeen seurat.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus elokuu ti klo 10– 11 p. 09 2340 4742. Su 25.8. klo 11 Messu, Niemistö (l+s), Vuorio (k). Ke 21.8. klo 19 avoin rukouspiiri. To 22.8. klo 13–14.30 Kesäkahvila kirkon patiolla tai srk-salissa. Ke 28.8. klo 19 avoin rukouspiiri.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700

To 22.8. klo 17–20 Kristillinen picnic Viiripuiston lammen rannalla. Mukaan omat eväät ja picnicpeitto, toiminnallista tekemistä lapsille, hartaus.

Tulossa La 31.8. klo 10–15 Meilahti-päivä Valpurinpuistossa. Monipuolista ohjelmaa lapsille ja aikuisille.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma–pe 9–14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Kesän päivystykset (ajalla 1.6.–31.8.) ajanvarauksella puhelimitse ti ja to klo 13–14 p. 09 2340 4818. Lisäksi ti klo 12.30–13.00 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Mikaelinkirkolla.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

Svengaava kuoro. Tule mukaan laulamaan Gospel Helsinki -kuoroon, joka svengailee mustan gospelmusiikin sykkeessä. Joustavana kokoonpanona se ottaa ohjelmistoonsa myös muuta musiikkia laidasta laitaan. Meilahtelaisessa kuorossa on 45 laulajaa. Tutustumistilaisuus uusille kuorolaisille pidetään keskiviikkona 4.9. kello 18.30 Meilahden kirkolla, Pihlajatie 6.

Päiväkerhoryhmissämme on 2008– 2010 syntyneille lapsille tilaa. Kysy lisää Noora Hynyseltä p. 09 2340 4860 tai ilmoittaudu nettisivuillamme. Ilmoittautuminen 1.–6.-luokkalaisten harrastekerhoihin nettisivuillamme ma 26.8. alkaen. Käsityökerho aloittaa 2.9. klo 9.30. Tervetuloa uudet ja vanhat kerholaiset tekemään käsitöitä!

Munkkiniemi ■ Kirkkoherranvirasto: Laajalahdentie 10, avoinna kesä–elokuussa ma, ti, to klo 10–13, ke klo 14–17, pe suljettu, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

(suntiot) To 22.8. klo 13 Kesäkahvila, Tuomas Pitkänen, ”Rippikoulutyön kuulumisia”. Su 25.8. klo 11 Messu, Marja Lehtinen, Tuomas Pitkänen, Sari Viljakainen, Hanna Sävilammi, Osmo Honkanen. Ma 26.8. klo 9.30 Avoin perhekerho.

■ Raumantie 3 Su 25.8. klo 11 Messu, Leikko, Imeläinen.

Mellunmäen seurakuntakeskus

■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

Ti 27.8. klo 9.30–15 Avoin perhekerho koko päivän.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

To 22.8. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 2340 4827

Ti 27.8. Avoin perhekerho.

Muuta Seurakuntakoulu Isä meidän -rukouksesta Mikaelinkirkolla joka toinen torstai 5.9.–14.11. klo 18–20.30. Kouluttajana Maikku Saarinen Kansan Raamattuseurasta, mukana pastori Anne Granström. Oma Raamattu mukaan. Ilm. elokuun aikana seurakuntatoimistoon p. 09 2340 4800, tied. Anne Granström p. 09 2340 4834. Sururyhmä läheisensä menettäneille suruun ja kuolemaan liittyvien ajatusten ja tunteiden läpi käymistä ja vertaistukea varten alkaa ke 25.9. Mikaelinkirkolla ja kokoontuu kuutena keskiviikkoiltana. Tied. ja ilm. 18.elokuuta mennessä tai 18–22. syyskuuta, pastori Eva-Lisa Lindström p. 09 2340 4833.

Iltamessu 4.9. alkaen kk:n 1. ke klo 19. Raamattupiiri 16.9. alkaen joka toinen ma klo 18, yhteyshenkilö Kirsti Nuikka.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo kirkko avoinna ma–pe klo 10–15 mahdollisuuksien mukaan. Su 25.8. klo 13 Messu, Leikko, Imeläinen.

Kerhot Lasten kerhot alkavat syyskuun ensimmäisellä viikolla: Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhojen vetäjältä, Munkkivuoressa Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134; Munkkiniemessä ja Lehtisaaressa Leena Eronen p. 09 2340 5103. ■ Munkkivuoren seurakuntatalo,

Isä Ruben

Raumantie 3: Päiväkerho ma ja to klo 9–11.30, naperokerho ti klo 9.30–11.30 (yli 2 v.), avoin päiväkerho ke klo 9.30–11.30. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. ■ Munkkiniemen kirkon lastentila, Tiilipolku 6: Päiväkerho ke ja to klo 9–11.30, avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30, to klo 15–16.30. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. ensilapsikerho ke klo 15–16.30. Jos esikoisesi on alle vuoden ikäinen tai odotat lasta, niin tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. ■ Lehtisaaren kappeli, Papinpöydänkuja 2: Avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto: p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383. To 22.8. klo 21 Taiteiden yön juhlakonsertti ”Romantiikan pyörteissä”. Trio Ideale: Petteri Lehikoinen, baritoni, Seeli Toivio, sello ja Lily-Marlene Puusepp, harppu, Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Su 25.8. klo 10 Messu. Toiviainen, Väyrynen-Si, Mäkiö. Ma 26.8. klo 18 Lukupiiri. Aihe Hannu

Mäkelä, Kivi. Lasten päiväkerhot 3 v täyttäneille 2–3 pv/vk, tied. Kirsi Satosalmi, 09 2340 5331. Koululaisten iltapäiväkerhot koulupäivinä, tied. Kirsi Satosalmi. Kamarikuoro Chorus Sine Nomine, harjoitukset ke klo 18, tied. Katja Mäkiö 09 2340 5327. Tulossa: Lukupiiri 26.8. alkaen kerran kk:ssa ma klo 18, tied. Kaisa Heininen 09 2340 5324. Pyhäkoulu 3–14-vuotiaille 1.9. alkaen sunnuntaisin klo 10 messun ajan. Tied. Leena Väyrynen-Si 09 2340 5325. Perhekerho 2.9. alkaen ma klo 10, tied. Kirsi Satosalmi, 09 2340 5331. Oulunkylän lähetyspiiri 5.9. alkaen to klo 13. Yhteyshenkilö Seija Peltonen. Keskiviikkokerho 11.9. klo 13 alkaen. Tied. Iris Remes 09 2340 5383. Avoin sururyhmä 18.9. alkaen joka toinen ke klo 18, tied. Iris Remes 09 2340 5383. Rukousryhmä to 19.9. klo 18 alkaen kerran kk:ssa, tied. Maija Kiviranta 09 2340 2265. Juutalaisuus & kristinusko Luentoja 23.9. alkaen ma klo 18, 2 kertaa kk:ssa, tied. Heikki Järvinen 09 2340 5333. Eroperheen lapsen ja vanhemman vertaisryhmät 10.10. alkaen. Ilmoitt. 9.10. mennessä Terhi Lahdensalo 09 2340 5382.

Oulunkylän vanha kirkko

■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto. La 24.8. klo 21 Iltasoitto kirkon tornista. Mikko Karjalainen, trumpetti. Helsingin juhlaviikot. Su 25.8. klo 11 Messu. Heininen, Leskinen. Klo 18 Kirkkolaulu vie Käpylässä. Kuorovierailu Saksasta, Singkreis Flechtdorf, joht. Bernd Wahl. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tulossa: Pyhäkoulu 3–14-vuotiaille su klo 11 messun ajan 1.9. alkaen kerran kuussa. Tied. Leena Väyrynen-Si 09 2340 5325. Uusia laulajia otetaan Käpylän kirkkokuoroon. Harjoitukset ti 3.9. alkaen klo 18.30. Tied. Hannu Leskinen 09 2340 4217. Hiljaisuuden rukoushetki 4.9. alkaen ke klo 18.30. Voimia arkeen, kerhoillat naisille alk. 5.9. klo 17.30, ohj. kirjailija, terapeutti Liisa Mäntymies. Tied. Tarja Albekoglu, 09 2340 4219. Päiväpiiri 11.9. alkaen ke klo 13, tied. Terhi Murto 09 2340 4218. Lähetyspiiri Akin klubi 16.9. alkaen ma klo 17, tied. Kyllikki Virta 050 352 8648. Keskipäivän ehtoollinen ke 2.10. ja kk:n 1. ke klo 12.

Koskelan kirkko ■ Käpyläntie 11 Su 25.8. klo 13.30 Messu. Heininen, Leskinen.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 Su 25.8. klo 12 Messu. Albekoglu, Väyrynen-Si, Mäkiö. Tulossa: Maunulan lähetyspiiri 3.9. alkaen joka toinen ti klo 13, tied. Eila Pajarinen 050 566 4242. Nuorten aikuisten raamattupiiri 11.9. alkaen kerran kk:ssa ke klo 18, tied. Kaisa Heininen 09 2340 5324. Keskiviikkokerho 18.9. alkaen klo 13, tied. Elisa Hapuli 09 2340 5381. Maunulan kirkon musiikkiryhmä harjoitukset 18.9. alkaen ke klo 18.30, tied. Maija Pesonen-Kareinen 09 2340 5328. Lasten musiikkiryhmät 19.9. alkaen torstaisin. Klo 9.30 (2–5v), klo 10 (1–2v), klo 10.30 (0–1v). Tied. Maija PesonenKareinen 09 340 5328. Lähimmäispalveluryhmä tied. Elisa Hapuli 09 2340 5381.

Kakkonen ■ Pohjolankatu 2 Matalan majan illat nuorille 5.9. alkaen to klo 17–21. Tied. Mia Mod, 09 2340 4205.

■ Siltavoudintie 12

Seuris

To 22.8. klo 19 Taiteiden yön messu. Hiljentymistä musiikin ja tekstien äärellä. Pastori Tarja Albekoglu, Outi Takkinen, tekstinluku, Katja Mäkiö, mezzosopraano, Elisa Murtoperä, urut.

■ Maunulantie 21 Avoimet Ovet nuorille 3.9. alkaen tiistaisin klo 18–21. Isoskoulutukseen ilm. netissä. Tied. Hanna Poikkilehto 09 2340 5371 ja Mia Mod 09 2340 4205. Liike- ja tanssiterapiaryhmä 1.9. alkaen su klo 15, hinta 25 e. Ilm. ja tied. Terhi Lahdensalo 09 2340 5382.

Tytöt ja pojat Kerhoihin ilmoittaudutaan viikolla 35 sivulla www.ilmo.helsinginseurakuntayhtyma.fi. Kerhot alkavat viikolla 36. Tied. Mika Kivinen 09 2340 5373.

Kalervonkatu 8 A Lasten päiväkerho 3 v täyttäneille 2–3 pv/vk, tied. Kirsi Satosalmi 09 2340 5331. Perhekerho 5.9. alkaen to klo 10. Tied. Kirsi Satosalmi 09 2340 5331. Yksinhuoltajien vertaistukiryhmä 1.10. alkaen. Lapsille omaa ohjelmaa.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Ilm. ja tied. Terhi Lahdensalo 09 2340 5382. Naisten kirjallisuuspiiri 4.9. alkaen kerran kk:ssa ke klo 18, tied. Outi Takkinen 09 2340 4203.

Voudintie 4 B Iltapäiväkerho Koskelan koulun oppilaille torstaisin, tied. Sirpa Reinekoski 09 2340 4204. Kehitysvammakerho 2.9. alkaen parill. ma klo 17.30, tied. Kirsti Kajos 09 2340 4227. Perhekerho 5.9. alkaen to klo 10, tied. Kirsti Kajos 09 2340 4227. Diakonian avoimet ovet 11.9. alkaen ke klo 12–15. Keittolounas, kahvi ja yhdessä oloa. Tied. Kirsti Kajos 09 2340 4227. Päiväpiiri 11.9. alkaen ke klo 13, tied. Kirsti Kajos 09 2340 4227. Koskelan lähetyspiiri 17.9. alkaen joka toinen ti klo 17. Tied. Armi Anttila 09 791 850.

Veräjälaakson koulu ■ Otto Brandtin tie 13

Koululaisten iltapäiväkerhot, tied. Kirsi Satosalmi, 09 2340 5331. Perhekerho 3.9. alkaen ti klo 10, tied. Kirsi Satosalmi, 09 2340 5331.

ta. Valokuvanäyttely kirkon aulassa kesän rippikouluista. Mahdollisuus tutustua Helsingin näkymään Paavalinkirkon tornista. Su 25.8. klo 10 Messu. Petri Flinck, Tuuli Aitolehti, Seppo Välimäki.

Kauden kuorotoiminnasta ■ Paavalinkirkko

Paavalin kirkon kuoro. Harjoitukset torstaisin klo 18.00 alkaen 29.8. seurakuntasalissa. Uudetkin laulajat tervetuloa! ■ Itä-Pasilan seurakuntakoti Graduale-kuoro. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.00, alkaen 28.8. Ohjelmassa mm. J.S. Bachin Matteus-passio. Päiväkuoro. Päiväkuoro on varttuneemman väen kuoro, joka kokoontuu Itä-Pasilan seurakuntakodilla keskiviikkoisin klo 15–16 alkaen 4.9. Kuorokoulu jatkaa taas! Kuorokoulu toimii maanantaisin klo 17.30 alkaen 2.9. Kuorokoulu on ilmainen ja kaikille avoin. Opiskelemme kuorolaulun perusasioita. Kuorokoulusta ja kuoroista vastaa Seppo Välimäki 09 2340 5432, seppo.valimaki@evl.fi

Muuta

Pe 30.8. klo 9–12 leipomistalkoot Siemenestä sadoksi tapahtumaan. Pukkilantie 2 Pe 13.9. Omaishoitajien ulkoiluLähimmäiset 25.9. alkaen ja virkistysretki Lehmiranjoka toinen ke klo 17, tied. nan lomakeskus–kylpySeuraMaija-Liisa Kauppinen lään, lähelle Saloa. Lähkunnat 09 728 5239. tö klo 8.15 Töölön palvelukeskuksen edesverkossa: www. Kutomakerhot Paluu Helsinkiin helsinginseura- tä. Kunnalliskodintie 6 klo 17 mennessä. Retkunnat.fi C-talo N-rap. ma–la ken hinta 20 e sis. matklo 8–20, tied. Aila Hallakat, aamiaisen, lounaan saari 050 500 4533 tai ja ohjelman. Retkelle Maija Meha 050 535 8668. mahtuu 30 henkilöä. IlmoitHartaus ti 3.9. klo 15. tautuminen retkelle pe 30.8. Teinintie 8 B 2. krs, ma–to klo 9–16, mennessä Töölön srk:n virastoon p. 09 tied. 09 2340 5380. Hartaus ke 4.9. klo 2340 6313 tai kirsi.hindstrom@evl.fi. 18. Retki järjestetään yhdessä Tuomiokirkkorovastikunnan seurakuntien ja EteToimintaa muualla läisen omaishoidon toimintakeskukOmpeluseura joka toinen ti 3.9. alkasen kanssa. Tark. tiet. Irma Alander p. en Hirsipadontie 7:ssä. Tied. ja ilm. su09 3107 4208. sanna.antolainen@netti.fi, p. 050 528 Ti 1.10.–4.12. klo 18–20 Kasvuryhmä 3230 tai iris.remes@evl.fi, p. 050 380 kirjallisuusterapeuttisin menetelmin 4138. Paavalinkirkolla. Tarkemmat tiedot ja Lyydia-toimikunta Tallinnan suom. ilm. pastori Tuula Paasivirta 040 556 srk:n hyväksi, tied. Marja-Liisa Lohikos9079, tuula.paasivirta@evl.fi ki, 050 357 3716. La–su 31.8.–1.9. klo 11–17 Siemenestä sadoksi -ympäristötapahtuma Paavalinkirkolla ja sen ympäristössä. Paavalinkirkolla luomuruokaa 11–13, ekoteologiaa puiden ja luonnon merkitykPaavalinkirkko sestä Pauliina Kainulaisen johdolla klo ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 12 ja 13, lapsille monipuolista ohjelmaa 11–14. Virasto: avoinna ma–ti ja to– mm. klo 11 ja 12 Rojupöhö-nukketeattepe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 ri (Ympäristökoulu Polku), Virtuosi del 5400, paavali.srk@evl.fi. Futuro -orkesteri Ahti Valtosen johdolPäivystävä pappi: viraston aukioloaila musisoi kirkkopihassa. Tavaroiden koina p. 2340 5402. Diakoniavastaanvaihtotori 26.8.–31.8. yläsalissa viraston otot: torstaisin klo 10–12 vain ajanvaaukioloaikoina ja la tapahtuman airauksella, varaa aika virastosta p. 2340 kaan. Vallilan siirtolapuutarhassa klo 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, 12–16 tuotteiden myyntiä, tarjoilua, tusuntiot.paavali@evl.fi. www.facebook. tustumista mökkeihin ja palstoihin, lapcom/Paavalinseurakunta. Tykkää sisille kasvien ja hedelmien tunnistuskilvusta, saat tietoa toiminnastamme. pailu. Kumpulan koulukasvitarhassa Ti klo 13–14.30 Pihakahvila hevosajelua, kahvila, Vihreän Oksan Ke 21.8. klo 18.00 Graduale-kuoron Werstaan myyntipöytä ja lapsille omaa sisäänlaulajaiset. Uusien laulajien taohjelmaa. Ilmaisia opastettuja kierrokpaaminen ja koelaulu. Tule mukaan! sia Kumpulan kasvitieteelliseen puuKauden harjoitusohjelman pääpaino tarhaan klo 14, 15 ja 16. Voit tuoda omia on J.S. Bachin Matteus-passiossa. tuotteita Paavalinkirkolle ekoruuan Varsinaiset harjoitukset alkavat vasta valmistukseen ke 28.8. klo 8–17. Su 1.9. 28.8. ekomessu klo 10 ja kirkkokahvit sekä To 22.8. klo 18–22 Paavali soikoon! klo 14–17 draamatyöskentely ”Minä Taiteiden yön kävelykonsertti. Klo olen luoja” TM Sirkku Aitolehden joh18 Kamarikuoro Somnium Ensemble, dolla. Draamatyöskentelyyn ennak18.20 Lääkärikuoro Medicanto, 18.40 koilmoittautuminen virastoon 09 Suomen Laulu, 19 Aventur Showkuoro, 2340-5400 pe 30.8. mennessä. Katso 19.20 Wiipurilaisen Osakunnan Laulalähemmin ympäristötapahtumasta jat, 19.40 Hämäläis-Osakunnan Laulaseurakunnan ja yhteistyötahojen nettijat, 20 Kampin Laulu, 20.20 Helsingin sivuilta. filharmoninen kuoro, 20.40 Renessanssiyhtyeet Cappella tibia ja Inferno, 21 Aikamiehet, 21.20 Helsingin Laulu ja 21.40 Malmin Mieslaulajat. Tarjolla kahHyvän Paimenen kirkko via ja makkaraa kirkon sisäpihalla, kä■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkodentaitopaja ja lapsille kasvomaalaus-

Paavali

Pakila

Seurakunnissa tapahtuu 22.8.— 28.8. suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. To 22.8. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Kahvia ja yhdessäoloa. Mukana Anna– Kaisa Honkanen. La 24.8. klo 10 Särsjärven rippikoululeirin konfirmaatio. Marita Toivonen, Milla Liikala, Antti Kylliäinen ja Jussi Hirvonen. Klo 14 Honkalinnan rippikoululeirin konfirmaatio. Sara Toivanen, Antti Kylliäinen ja Jussi Hirvonen. Su 25.8. klo 11 Messu. Sara Toivanen, Milla Liikala ja Jussi Hirvonen. Klo 14 Korpirauha II:n rippikoululeirin konfirmaatio. Jouni Pirttijärvi, SatuElina Ansas, Ilona Lahtomaa ja Jussi Hirvonen. Ke 28.8. klo 19.30 Nuorten ilta Pirtillä.

Torpparinmäen korttelitalo To 22.8. klo 18–22 Lyhtyjen ilta. Taiteiden yön tapahtuma kaikille. Ota mukaan oma lyhty ja eväitä. Luvassa ohjelmaa ja puffetti. Lisätietoja Maikki Lahtomaa (2340 5562). Vapaita päiväkerhopaikkoja (3–6-vuotiaille) voi kysellä Tanja Bergiltä (2340 5554).

Pitäjänmäki

MEDISET MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

Varmuusalusasut Uimahousut Verkkokauppa Vuodesuojat Irtosuojat www.divisa.fi

Tilaa ilmainen esite

Hengelliset tilaisuudet HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan pitkäaikainen kokemus

VERHOILUPISTE

SEUROJA Ke 21.8. klo 19 Seurat. La 24.8. klo 18 Seurat Su 25.8 klo 16 ja 18 Seurat.

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 elokuun loppuun saakka. Su 25.8. klo 10 Messu. Budapestin ystävyyssrk:n khra Gabor Györi (s), Martti Pitkänen (a), Leena Talvio (k), unkarilainen lauluyhtye. Kirkkokahveilla unkarin vieraat. Keskustelua ja ohjelmaa. Ke 28.8. klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous. Projektiluontoisesti toimiva Lauluyhtye Ventus alk. to 5.9. klo 18. Nuotinlukutaito tarpeen. Sovi koelaulusta Kylli Aholan kanssa. Työikäisille suunnattu Kamarikuoro alk. 4.9. klo 18. Nuotinlukutaito ei välttämätön. Ilm. Kylli Aholalle, p.09 2340 5617.

Muuta Urbaani Unelma -palvelutempaus To 22.8. klo 15 Srk:n bändi ja unkarin vieraat Kauppakeskus Ristikossa, Ajomiehentie 1. Huom! Ei S-marketilla. Päänhierontaa, esirukousta, verenpaineen mittausta. Klo 15–17 Pitäjänmäen kirkko avoinna. Rukouspalvelua. La 24.8. klo 11 Sellon Ratsutorilla yhdessä Leppävaaran srk:n kanssa. Srk:n bändi, kahvia, grillimakkaraa. Unkarilaiset mukana. Alfa-kurssi. Pohditko elämän tarkoitusta? Mietitkö miten rukoilla ja lukea Raamattua? Alfa-kurssilla pohditaan kristillisen uskon keskeisimpiä peruskysymyksiä. Kurssi tiistaisin Pitäjänmäen kirkolla 17.9.–26.11. klo 18.30– 20.30 ja viikonloppu 26.–27.10. Bergvikin kartanossa Kruusilassa. Tapaamiset alkavat yhteisellä aterialla, jonka jälkeen alustus tapaamisen aiheeseen ja keskustelua kahvin ääressä pienryhmissä. Kurssi maksuton, vapaaeht. ruokamaksu, viikonlopusta majoitusmaksu. Tied. Liisa Lehtonen, p. 050 5815 790 tai Jukka Lehtonen, p. 050 5480 594. Ilm. 12.9. men. virastoon. Kurssin voi aloittaa kolmen ensimmäisen kerran aikana. Tukea arkeen! Tilapäistä apua lastenhoitoon (keskiviikkoisin klo 13–16 välillä).Varaukset maanantaisin klo 13– 16 lastenohj. Sari Lippojoki, p. 09 2340 5643. Vauvanuttujen kudonta jatkuu. Valmiit nutut voi toimittaa virastoon.

HERÄNNÄISSEURAT Su 25.8. klo 15 Seurat Martin seurakuntatalossa, Niittymäenraitti 4, Hyvinkää. klo 16 Vantaan yhteiset seurat Pakarituvassa, Kirkkotie 45. Ke 28.8. klo 18 Seitsemän seurakunnan körtti-ilta Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Masala.

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä naispsykologi etsii pientä asuntoa kantakaupungista 1.10.2013 alkaen. Savuton, ei lemmikkejä. Min. 25m², maks. 700€/kk. Puh. 044 292 7678

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

ILMOITUSMYYNTI

0400 249 961

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ﬁ 040 762 5615

vähenn. 45%

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090. IKKUNANPESUA, koti- ja toimisto siivousta. Puhdasta energiaa arkeen! www.evinco.ﬁ, p. 0400 104074 Ikkunanpesua asunnoissa Taidolla ja tyylillä Puh. 050 - 338 4754 / Erkki Kraft

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

Kristitty opiskelijapoika etsii asuntoa Helsingistä. P. 040 135 0767, johnilmari@gmail.com

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45% Uskonnollinen, savuton, siisti ja urheilullinen terveydenhuoltoalalla opiskeleva nuori mies etsii kohtuuhintaista ja hyväkuntoista yksiötä hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Ei lemmikkejä! Puh. 044 055 5487 Yksiö naiselle kantakaupungista. Max 700€, min 25m2. Luottotiedot ok. P. 050 465 0451 Halutaan vuokrata yksiö tai kaksio ensisijaisesti Itä-Helsingistä tai Helsingistä. P. 0500 197 393

0500 467 808

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ﬁ p.045 888 2583 Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23€/h www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari

ilmoitukset 0400 249 961

18 Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715. Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10– 13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12. Diakoniatyön vastaanotto ti klo 9–10, p. 09 2340 5758. Tiistaisin klo 12– 14 Roihutupakahvio. Keskiviikkoisin klo 10 sauvakävelyporukka starttaa kirkon pihalta (sauvoilla tai ilman). Kävelyvauhti osallistujien kunnon mukaan. Ke 21.8. klo 18 Iltamessu. Klo 18.30 Laulukoulu (seurakuntasalissa) aloittelijoille, laulua harrastaneille ja puhetyöläisille. Opettajana äänenkäytön ammattilainen dipl. laulaja Hannele Filppula. Opetus ryhmässä. Ei ennakkoilmoittautumista. Maksuton. Muut illat: ma 26.8. ja ti 27.8. Su 25.8. klo 10 Messu, Helaseppä, Filppula ja Trio Zorbas. Ma 26.8. klo 18.30 Laulukoulu Ti 27.8. klo 18.30 Laulukoulu

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757

Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Aulakahvio avoinna arkisin klo 10–14, esillä Reijo Viljasen taidetta elokuun ajan. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Su 25.8. klo 12 Messu, Vaulas ja NivaVilkko. Tulossa: To 5.9. klo 18 Kotiseutuilta Laajasalon kirkolla. Hilla Tarjanne esittelee Laajasalon huviloiden historiaa kuvien kera. Järj. Laajasalo-Degerö Seura ja Roihuvuoren srk.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 23406120, avoin-

na ma–su 9–24 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 22.8. klo 12 Viikkomessu. Vettenniemi, Murto. Kuoro: Sibelius-Akatemian opiskelijoita. Klo 12.30 Kesäkahvit. Krypta. Kuoro- ja urkukavalkadi: Klo 19 Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen. Klo 19.40 Davide Mariano, urut. Klo 20 Kilven kuoro, joht. Hanna Remes. Klo 20.40 Anna Pulli,urut. Klo 21 Kamarikuoro Murtosointu, joht. Seppo Murto. Klo 21.40 Anna-Maria Lehtoaho, urut. Klo 22 Kampin Laulu, joht. Kari Turunen. Klo 22.40 Martti Laitinen, urut. Juont. Murto. Pe 23.8. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti. Davide Mariano. La 24.8. klo 18 Iltakirkko. Silvo, Laitinen. Su 25.8. klo 10 Messu. Silvo, Kuusniemi. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Kuoro: Viva vox, joht. Murto, Annami Hylkilä, sopraano, Pulkamo, baritoni, Suikkanen, urut. Ma 26.8. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 27.8. klo 12 Päivärukous. Ke 28.8. klo 12 Urkuvartti. Laitinen. Klo 14 Prayer During the Day and a short Presentation of the Cathedral. Tuomas Mäkipää. Klo 18.30 Kristillisen medi-

Seurakunnissa tapahtuu 22.8.— 28.8.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

taation ryhmä. Kappelin alasali.

■ Ritarikatu 3 A

Johanneksenkirkko

To 22.8. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Brummer, kertoja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Ke 28.8. klo 13 Kesäkerho.

Muuta

Puotilan kappeli

Cathedral Shop Tapulista matkamuistoja, kahvia, jäätelöä. Avoinna ma– pe 10–17, la 9–17, su 12–18, to 22.8. avoinna klo 24 asti. Kahvia ja taidetta Café Kryptassa. Avoinna ma–la 11–17, su 12–17. To 22.8. Hiljaisuuden kahvila avoinna klo 23 asti. Näyttely: Laura Murto: Polkuja 1.9. asti. Vapaa pääsy. Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 23406100 tai netistä. Perhemuskari ke klo 10.15–11 (12 kertaa/hinta 60 e) Suomenlinnan kirkon kryptassa. Aloitus 18.9. Tied./ilm.: petriina.auramo@gmail.com, p. 040 506 4130.

■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 22.8. klo 18 Kappelimessu. Alava, Varis.

■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 12–15 La 24.8. klo 15.15 Hengelliset syventymispäivät: Pääjuhla. Hyviä uutisia kirkolle ja yhteiskunnalle. Puhujat: europarlam. Hannu Takkula, kenttäpiispa Pekka Särkiö, toiminnanjoht. Timo Junkkaala. Mus.: kansanmusiikkiyhtye Kyntäjä. www.sro.fi. Su 25.8. klo 10 Hengelliset syventymispäivät: Messu. Eero Junkkaala, Äikää, Ingerö, Soli Deo Gloria -jousikvartetti. Klo 14.15 Hengelliset syventymispäivät: Päätösjuhla. Hyviä uutisia vietäväksi kotiin ja maailmalle. Puhe Olavi Peltola. Mus.: kansanmusiikkiyhtye Kyntäjä.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

Ma 26.8. klo 9.30 Perhekerho. Ti 27.8. klo 9.30 Perhekerho. Ke 28.8. klo 18 Kesäillan kerho. Vanhan Testamentin henkilöt: Salomo. Äikää.

Töölö

Suomenlinnan kirkko

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Avoinna ti–su 12–16 To 22.8. klo 9.30 Perhekerho. Klo 21 Konsertti: Histan veisaajat. Kuolemasta. Maija Kauhanen, kantele, Enne Ilo Purovaara, kontrabasso, Tatu Viitala, lyömäsoittimet. Ohj. 15/10 e. Su 25.8. klo 14 Musiikillinen rukoushetki. Jukka Leppilampi. Ikonen.

Vanha kirkko ja Annankulma

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340

6320 Su 25.8. klo 10 Messu. OtSeura■ Vanha kirkko, to Alanen, Marku LehtiLönnrotink. 6, p. mäki, Leena Tiitu, Takunnat 2340 6128, avoinna Tiitu. aCorde-kuoverkossa: www. pio ma, ti, ke, pe 12–15, ro, joht. Anna Haanhelsinginseura- pää-Vesenterä, säesto 12–21 To 22.8. klo 17.30– tys Sanna Leppäniemi. kunnat.fi 20.30 Rukouksen Ke 28.8. klo 18 Ehtoolhuone. Avoimet ovet. lishetki. Eeva Tikka, TaKahvia, esirukousta. Klo 19 pio Tiitu. NSV Revisited. Seurakuntakoti Su 25.8. klo 10 Messu. TL Hannu Kar■ Runeberginkatu 39 vonen, Antturi, Suikkanen, Pulkamo. Ma 26.8. klo 19 Raamattupiiri. Kirkkokahvit, messujatkot kirkossa. Ti 27.8. klo 12 Päivämusiikki. Muuta toimintaa Ke 28.8. klo 8 Aamumessu. Antturi, Su 25.8. klo 18 Virsilauluilta, SoutustaSuikkanen. ■ Annankulma, Annankatu 14 D, dion. Leena Tiitu, Markus Lehtimäki. Avoin olohuone avoinna ti–to 11–15, Tulevia pe 9–12 tapahtumia To 22.8. klo 12 Käsityöpiiri. Su 1.9. klo 18 Pop-messu. Pe 23.8. klo 9–10 Aamupuuro. Pe 13.9. klo 8–17 Omaishoitajien ulTi 27.8. klo 15 Puhu suomea. koilu- ja virkistysretki Lehmirantaan. Agricolaliike Hinta 20e/hlö sisältää matkat, aamiai■ Mikael Agricolan kirkko, www. sen, lounaan ja ohjelman. Retkelle agricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. mahtuu 30 ensiksi ilmoittautunutta. 2340 6123. Rennot vaatteet, joissa on hyvä liikkua Café Agricola kesälomalla. ulkona ja sisällä. Ilm. ja maksu Töölön To 22.8. klo 10 Lasten ja perheiden kirkkoherranvirastoon 30.8. mennessä. päivä. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell. UrPuh. 09 2340 6313, ilmoita myös erikukesä: Musiikkia – kamera käy. Klo tyisruokavaliosi. Järjestää: Lauttasaa19 Pétur Sakari, urut & Stefan Stanciu, ren, Kallion, Paavalin, Töölön ja Tuopanhuilu. Klo 21 Mykkäelokuva miokirkkoseurakuntien diakoniatyö ja ”Greed” urkusäestyksellä. Esa Toivola. Helsingin kaupunki. Lisätiedot Seija EeSu 25.8. klo 10 Anglican Eucharist. rola 09 2340 6371. Klo 12 Messu (vanha kaava). Heltelä, Ingerö. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Pirjo Kettu, Tuija Filppula. Petri ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinKangas ja orkesteri. Tulkkaus englanna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 niksi. 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. Ma 26.8. klo 10 Family Club. Akvaario. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavatTi 27.8. klo 18 Kristillisen meditaatitavissa viraston aukioloaikoina. on ryhmä. Kappeli. Diakonin tapaamisaika varataan Katajanokan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 seurakuntakoti 6451 ■ Kauppiaankatu 8–10 B Matteuksenkirkko Ti 27.8. klo 9.30 Perhekerho. ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Meritullin Su 25.8. klo 10 Messu. Stickler, Kontio seurakuntakoti ja Sonja Tissari. ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 Ti 27.8. klo 12–14 Kesäkahvit. Klo 18 To 22.8. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Metrolla musiikkiin -konsertti ”Kun Nuorten aikuisten sähly. valas hotkaisi Joonan…” Koko perheen musiikkisatu, erityisesti 6–12-vuoStudium Catholicum tiaille lapsille. Katri Vesanen, urut. Anna

Vartiokylä

Tulossa Alakouluikäisten viikkotoiminta alkaa viikolla 37. Lisätietoa seurakunnan internetsivuilta: toiminta, kouluikäiset. Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Pe 23.8. klo 18 Kuninkaan ilta. Simi Virtanen, puhe ja Hadassa, ylistys. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Su 25.8. klo 11 Messu, Merihiekka 1 konfirmaatio. Liturgia ja saarna Marketta Antola, Tiina Ahonen avustaa ja kanttori Teija Tuukkanen. Klo 14 Konfirmaatiomessu Lehtoniemi. Liturgia ja saarna Samuel Paananen, Lauri Holma avustaa ja kanttorina Teija Tuukkanen.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 22.8. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Samuel Paananen ja Teija Tuukkanen. Ti 27.8. klo 13 Rukouspiiri.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Ke 28.8. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro ja laulukoulu O happy day. Luvassa mustaa gospelia tähtäimessä esiintyminen 22.9. klo 17 Merirasti-messussa. Kuoroa johtaa kanttori Teija Tuukkanen. Tule mukaan ja anna laulun viedä.

Tulossa Korttelitalon ja Kappelin 20-vuotisjuhla Meri-Rastilassa. Merirasti-kappelissa 31.8. klo 9–12 avoimet ovet ja aulakahvio, klo 12.30 juhlamessu. Tule juhlimaan kanssamme. Tiina Ahonen, Helena Granström, Kaarina Kauppila, Pia Nordlund, Teija Tuukkanen ja moni muu.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ evl.fi.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619 tai paivi.korhonen@evl.fi, viittomakielinen Perhekerho pe 23.8. klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B 3. krs., Sellon kauppakeskus, sisäänkäynti Ratsutorilta.

Mielenterveystyö ’Toivon ja levon’ syysleiri Iitissä 9.– 11.9., ma–ke, leirin hinta on 80 e sisältäen kaikki kulut. Liikutaan luonnossa ja vietetään yhteisöelämää. Työntekijöinä leirillä Marja Ahon lisäksi ovat Haagan srk:n diakonissa Heli Salo, Munkkiniemen srk:n diakoni Maija Åker ja kanttori Hanna Rämö, ilmoittautumiset p. 09 2340 2538, lisätietoja Marja Aholta, p. 09 2340 2541.

Näkövammaistyö ■ Diakoni Marja Leena Kallio, p. 09

2340 2549 tai marjaleena.kallio@ evl.fi.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

Pullakirkko su 25.8. klo 10 Kimmo Kajos ja Laura Vihreäpuu, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke klo 12.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018,

kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, Taiteiden yönä poikkeuksellisesti klo 22 saakka, viikonloppuisin klo 10–18., Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Iltahartaus perjantaisin klo 18, Taiteiden yönä to 22.8. kappelissa virtaa JOKI. Tule tekemään lisää kuohuja yhteisötaideteokseen kierrätysmateriaaleista klo 18–21. Ohjaajina toimivat kuvataiteilijat Tero Antinolli ja Ulla Remes.

Kansainvälinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja face-

book.com/migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messuja eri puolilla pääkaupunkiseutua mm. Herttoniemen rannan kappelissa, tietoja toiminnasta ja papin palveluista: pastori Ramez Ansara p. 09 2340 3380 tai ramez.ansara@evl.fi myös www.migrantchurch.fi ja facebook. Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas, messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651. Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839. Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Kruisailua kaveriporukalla. Marjaana Niemisen iso katusurffilauta herättää vastaantulijoissa huomiota. Niemisen perässä laudalla taiteilee Lauri Järvi.

– Kuljen työmatkat laudalla ja bussilla. Päivässä lautailen kolme kilometriä, Järvi kertoo. Takavuosina Järvi sai myös kaverinsa Miika Havannon innostumaan lautailusta. 21-vuotias Havanto menee talvella suksilla, mutta kesälautailu on saanut koukkuun. – Liitäminen kadun päällä on kivaa varsinkin isoilla laudoilla, Havanto sanoo. Hän lähtee liikenteeseen Longboardilla, jos tarkoituksena on reissata pidempää matkaa. Mieluiten hän kuitenkin ottaa alleen Hamboardin. Wakeboarding on yksi lajeista, joita Järvi ja Havanto ovat harrastaneet. Siinä lautailija pitää veneen perässä kiinni narusta. Vene nostattaa aaltoja, jotka toimivat hyppyreinä.

Katusurffailu innostaa Parasta lautailussa on vapauden tunne. Teksti Noora Melaanvuo Kuva Sirpa Päivinen

ampissa asuva Marjaana Nieminen harrastaa ympäri vuoden lautailua. Talvisin hän lumilautailee, ja kuivina vuodenaikoina hän kulkee pyörillä varustetuilla laudoilla. Nieminen ei

ole kiinnostunut skeittaamisesta pienillä rullalaudoilla. Häntä kiehtovat isot laudat, joilla voi rennosti ”kruisailla” kaverien kanssa. Lautailemaan lähdetään usein spontaanisti. Hyviä lautailupaikkoja löytyy keskustasta, Kaivopuiston rannasta, Pasilasta, Vuosaaresta ja Olympiastadionin takaa. – Parasta on vapauden ja yhteyden tunne. Lautailu on hauskaa, ja voin tehdä sitä ystäväporukan kanssa, Nieminen hehkuttaa. Hän on saanut ystäviä, joilla on yhteisen harrastuksen lisäksi sama maailmankatsomus.

Ensimmäiseksi kesälaudakseen Nieminen valitsi pitkän Longboard-laudan, jolla voi laskea mäkeä tai kulkea yhtä vauhdikkaasti kuin polkupyörällä. Tänä kesänä on innostanut katusurffaus. – Oli unelmien täyttymys, kun kaverit toivat ylioppilas- ja 20-vuotislahjaksi Hamboard-katusurfﬁlaudan, Nieminen sanoo. Katusurfﬁlaudat taipuvat sivuille Longboardia ketterämmin. Parhaimmillaan asfaltilla pujottelu muistuttaa vedessä surffausta. Laudalla voi myös opetella

tekemään temppuja. Nieminen esimerkiksi osaa stepata laudalla liikkuessaan. Tapanilassa asuva Lauri Järvi aloitti viisitoistavuotiaana skeittauksen ja lumilautailun. Talvilajia hän harrastaa vieläkin, mutta skeittitemput ovat vaihtuneet Longboardiin ja Hamboardiin. 23-vuotias insinööriopiskelija naurahtaa, että itsesuojeluvaisto on kasvanut. Enää hän ei ole valmis kaikkiin temppuihin, joita teki nuorempana. Lautaa voi käyttää myös hyötyliikkumiseen.

Skeittaamiseen tarvittavan perusrullalaudan saa kohtuullisella hinnalla. Isommat laudat voivat maksaa useita satoja euroja. Wakeboardingissa harrastuskustannukset nousevat veneineen ja polttoaineineen kalliiksi. Järven mukaan lajia kannattaa kokeilla ensin vuokravälineillä kaapelivetoisella radalla. Lautojen käyttöaikaa pystyy pidentämään huoltamalla niitä hyvin. Havanto laittaa laakereihin säännöllisesti öljyä ja vaihtaa pitoa ylläpitävän grippipaperin laudan päältä. Sateella hän jättää laudan kotiin, sillä vesi kerää likaa laakereihin ja ruostuttaa niitä. Sen seurauksena niistä alkaa kuulua rahinaa eivätkä pyörät pyöri niin hyvin. Kypärän käyttöä harrastajat suosittelevat etenkin kovissa vauhdeissa.

Tiesitkö tämän yrteistä? KIRJA ”Monet meidänkin aikamme yrttikirjat perustuvat silkkaan taikauskoon. Niiden tiedot saattavat olla jopa vaarallisia, ja jotkin niistä on kirjoitettu eräänlaiseksi mainokseksi yrttejä myyville yrityksille.” Anis ja iisoppi on toisenlainen, klassisten rohtokasvien vanhoja käyttötapoja esittelevä teos, joka ei leiki lääkärikirjaa. Se on kuvitettu vanhoilla kuvatauluilla, joista moni sopisi vaikka tauluksi seinälle. Tieto-osiokin on kiinnostava. Esimerkiksi fenkolista kerrotaan, että sen on uskottu saavan imettäjän maidon herumaan sekä vähentävän kaasunmuodostusta ja siksi myös pikkulasten mahavaivoja. Omassa suppeassa testissäni imeväiseni itki ilmavaivojaan selvästi vähemmän, kun join pari litraa fenkoliteetä päivässä.

puskana. Se maustaa keitot kuin liemikuutio ja selleri. Opin lääkekasvikirjasta, että sitä on käytetty myös helpottamaan yskää ja irrottamaan limaa keuhkoputkista. Tanskalaista alkuteosta on muokattu Suomen oloihin sopivaksi. Pihla Tiihonen Erik Bruun & Budde Christensen: Anis ja Iisoppi. Vanhoja lääkekasveja. WSOY 2013. 216 s., 17,95 e.

Jos fenkolinsiemenet loppuivat kaapista, sen huomasi vauvan kivuista nopeasti. Valkosipulin kirja kertoo alentavan verenpainetta ja veren kolesterolipitoisuutta sekä helpottavan vilustumisen seurauksia

– kunhan se nautitaan tuoreena. Taatusti hajuttomat valkosipulivalmisteet ovat myös taatusti tehottomia, kirja opastaa. Uusin suosikkini on liperi eli lipstikka, joka rehottaa loppukesällä palstoilla parimetrisenä

KIRJA ”Kukkien kuningatar, rakkauden ja romantiikan vertauskuva ruusu, saa monen puutarhurin sydämen sykkimään ja puutarhapistokkaat pyörimään jaloissa.” Onnellisen puutarhurin vuosi on leppoisasti kirjoitettu tietopakkaus siirtolapuutarhamökin tai omakotitalon omistajalle. Yrttien ja keittiöpuutarhan kasvattamiseen liittyvistä ohjeista hyötyy myös palstaa tai parvekelaatikoita viljelevä kaupunkilainen. Yrtti-

tarha syntyy vaikka pariin kukkaruukkuun. Kirja esittelee eri vuodenaikojen työt. Mukana on napakoita muistilistoja: keittiöpuutarhan ja kukkatarhan kylvökalenteri, hyvät ja huonot kasvikumppanit vierekkäin istutettavaksi, eri vuodenaikojen työtehtävät. Lukijalle jaetaan runsaasti käytännön vinkkejä. Esimerkiksi hevosenlantaa usutetaan pyytämään ilmaiseksi tai pikkurahalla suoraan tallilta. Kuvat ovat runsaita ja multahommiin houkuttelevia. Näyttävyyttä on haettu myös koukeroisilla kirjasimilla, mikä vaikeuttaa toisinaan lukemista. Jutusteleva kieli yltyy välillä kukkien tai puutarhan ihanuuden hehkutukseksi. Pihla Tiihonen Johanna Vireaho & Sari Tammikari: Onnellisen puutarhurin vuosi. WSOY 2013. 208 s., 25.10 e.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

neniĂ¤littereK Vihervasemmistolaista

irkko ja kaupunki alkaa pĂ¤Ă¤stĂ¤ arvoon arvaamattomaan. Jopa nuivista nuivin kansanedustaja Jussi Halla-aho korottaa sen perĂ¤ti liberaalin vihervasemmistolaisuuden lipunkantajaksi. HĂ¤ntĂ¤ jurppii erityisesti lehden suvaitsevainen linja, suvaitsevaisuus kun on tullut nuiviin arvoihin uskovalle kansanosalle pahimmaksi mahdolliseksi kirosanaksi. Ruotiessaan lehden tekemisiĂ¤ kansanedustajan metodi on ikivanha. HĂ¤n lukee kirjoitusten rivien vĂ¤listĂ¤ ajatuksia, joita itse tekstiin ei ole kirjoitettu, ja rupeaa sitten vastustamaan nĂ¤itĂ¤ omia haamujaan. Hyvin on lehti tehtĂ¤vĂ¤nsĂ¤ tĂ¤yttĂ¤nyt, kun on saanut jopa ateistiksi julistautuneita ihmisiĂ¤ pohtimaan kirkon ja kristillisen opetuksen merkityksiĂ¤ julkisesti. TĂ¤mĂ¤hĂ¤n on yhtĂ¤ suvaitsevaisen liberaalin vihervasemmistolaisen aatemaailman voittoparaatia.

Vuokralle tarjotaan

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤

HOITOKOTI ESKIL on tunnetusti hyvĂ¤ muistisairaiden vanhusten yksityinen palvelukoti

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW

Tarjoamme kymmenen vuoden lujalla kokemuksella lyhytja pitkĂ¤aikaishoitoa. Ammattiinsa sitoutunut henkilĂśkunta ja oma lĂ¤Ă¤kĂ¤rimme takaavat turvallisen huolenpidon ympĂ¤ri vuorokauden. (Palveluseteli kĂ¤y osaltaan maksuvĂ¤lineenĂ¤). Sovi tutustumisaika kotiimme. Tj. Seija Karinen p. 041 501 9453 www.hoitokotieskil.vienet.ďŹ Johtaja Jonna Ruoho p. 045 125 4183

9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

Tilava 34m 2 yksiĂś Kalliosta. Se on valoisa ja hyvĂ¤kuntoinen. Hyvinvarustettu ja os. kalustettu. Vuokra on 780â&#x201A;Ź/kk. Vapautuu 1.9.2013. Saila/045 316 2890.

.DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

Kaksi alivuokralaisasuntoa lĂ¤h. keskustaa. Edullinen vuokra, sis. sĂ¤hkĂś ja vuokra. P. 0400 504 063 / 0400 440 179

Rakennusala Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiĂśĂśn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakĂ¤sittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

Siltala

Kph,keittiĂś,lattia,maalaus. Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO Jabell.fi p.0400 689742

Palvelukseen halutaan

www.0502205.ďŹ

71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sĂ¤hkĂśpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jĂ¤senten osoitteenmuutokset pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sĂ¤hkĂśposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PĂ¤Ă¤toimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sĂ¤hkĂśposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś , vs. Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimitussihteeri Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo KytĂśharju, p. 020 770 3662 Tuija PyhĂ¤ranta, p. 020 770 3619 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sĂ¤hkĂśposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen LehtiyhtymĂ¤/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipĂ¤Ă¤llikkĂś: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillĂ¤ viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myĂśs verkossa nĂ¤kĂśislehdessĂ¤. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviĂ¤ 23 e â&#x20AC;&#x201C; hintoihin lisĂ¤tĂ¤Ă¤n +24 % alv. Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jĂ¤sentalouksiin HelsingissĂ¤. Vastuu virheistĂ¤ Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyvĂ¤ksyttyĂ¤ ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistĂ¤ julkaista mĂ¤Ă¤rĂ¤ttynĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestĂ¤ rajoittuu ilmoituksesta maksetun mĂ¤Ă¤rĂ¤n palauttamiseen. Huomautukset on tehtĂ¤vĂ¤ 8 (kahdeksan) pĂ¤ivĂ¤n kuluessa.

Kylpyhuoneet, KeittiĂśt, Lattia- ja seinĂ¤pinnat, Terassit, Aidat.

040 566 7965 www.teraksinen.fi Luotettava ja osaava NAISSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;URAKOITSIJA. Kaikki sĂ¤hkĂśtyĂśt. KotitalousvĂ¤hennyskelpoinen. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.ďŹ Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiĂśĂśn ovet, tasot. Ulos aidat ja kestopuuterassit. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ďŹ nrak21@luukku.com. P. 040 189 5682. MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ&#x2013;T. Ilmainen arvio. KotitalousvĂ¤hennys. P. 045 235 1717

REMONTIT SOPUHINTAAN MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt. KotitalousvĂ¤hennys. Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.ďŹ

ISSN 0356-3421

Vastaanottosihteerin toimi TehtĂ¤vĂ¤Ă¤n valittu tulee tyĂśskentelemĂ¤Ă¤n osana Snellun tyĂśryhmĂ¤Ă¤ vastaanottavana tyĂśntekijĂ¤nĂ¤ sekĂ¤ hoitaa toimistoon ja talon toimintaan liittyviĂ¤ tehtĂ¤viĂ¤. TyĂśsuhde alkaa 1.10.2013 tai sopimuksen mukaan. TehtĂ¤vĂ¤Ă¤n valitulla tulee olla teoreettinen koulutus tai tutkinto (esim AMK) tai vastaava osaaminen ja tyĂśkokemus sekĂ¤ alaa koskevien sĂ¤Ă¤dĂśsten ja mĂ¤Ă¤rĂ¤ysten tuntemus. ATK-jĂ¤rjestelmien kĂ¤yttĂśtaito sekĂ¤ hyvĂ¤t asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot. TehtĂ¤vien joustavaan hoitamiseen tarvitaan ajokorttia. Palkkaus vaativuusryhmĂ¤ 501 mukainen (alkaen 2 136,59â&#x201A;Ź) LisĂ¤tietoja antaa johtava erityisnuorisotyĂśnohjaaja Mare Kinanen p. 09 23402377, mare.kinanen@evl.ďŹ Hakemukset ansioluetteloineen osoitetaan yhteisen seurakuntatyĂśn johtajalle ja niiden on oltava perillĂ¤ viimeistĂ¤Ă¤n ke 4.9. klo 12 mennessĂ¤ seurakuntayhtymĂ¤n kirjaamossa Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki tai kirjaamo.hsrky@evl.ďŹ . Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa InternetissĂ¤ osoitteessa evl.ďŹ /rekrytointi tai www.helsinginseurakunnat.ďŹ //rekrytointi. Helsingin seurakuntayhtymĂ¤ ErityisnuorisotyĂś

Terveydenhoitoa Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myĂśs kotikĂ¤ynteinĂ¤. Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515. Kalevalainen jĂ¤senkorjaaja 65â&#x201A;Ź/1,5h. JĂ¤senkorj.koulut.hieroja Jari KoivumĂ¤ki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

ReprotyĂś Esko JĂ¤msĂ¤ Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy

Helsingin seurakuntayhtymĂ¤n erityisnuorisotyĂśn keskuksessa on haettavana

MyydĂ¤Ă¤n MYYDĂ&#x201E;Ă&#x201E;N ensiluokkainen Yamaha G1 ďŹ&#x201A;yygeli. HintapyyntĂś 6900â&#x201A;Ź. Helsinki. Visa MĂ¤kinen 0400 715 885.

Suomen LĂ¤hetysseura on Suomen ev.lut. kirkon kansainvĂ¤linen toimija ja yksi ulkoasiainministeriĂśn kehitysyhteistyĂśtĂ¤ tekevistĂ¤ kumppanuusjĂ¤rjestĂśistĂ¤. LĂ¤hetysseuralla on kehitysyhteistyĂśtĂ¤ Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Haemme nyt palvelukseemme

Tiedottajaa (kehitys- ja vaikuttamisviestintĂ¤) Helsingin toimistoomme vanhempainvapaan sijaiseksi 1.10.2013 â&#x20AC;&#x201C; 26.9.2014. Lue lisĂ¤Ă¤ ja hae tehtĂ¤vĂ¤Ă¤: www.suomenlahetysseura.ďŹ /rekry Hakuaika pĂ¤Ă¤ttyy 30.8.2013

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

Hautauspalveluja

Hammaslääkärikeskus

taa. Kaunis hymy valloit

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 www.eurohammas.ﬁ

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua. Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa. Hinta Omavast. Kelapal. ERIKOISHINTAMME:

T A K U U T Y Ö

Hammaskiven ja värjäytymien 32,00 27,00 poisto, ﬂuoraus, puhdistus.......59€ 39,00 20,00 Hampaan värinen paikkaus...... 59€ Kivuton hampaan poisto..........49€ 29,00 20,00 Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk............. 150€ Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

p. 726 p. 146

2266 1460

HAMMASTEKNIKKO

Surun kohdatessa et jää yksin

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

290€

89€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 430€ 149€ YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 59 € Meiltä myös koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikäynnit

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.ﬁ • perunkirjoitustoimisto.ﬁ

HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel.perm. l+k (55€) nyt 46€ Tied. 09 639 818 Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16

Kirpputoreja

tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

Telttakirppis 29.8. klo 14 alkaen Ulvilantie 27, Munkkivuori. Tervetuloa!

Palveluja tarjotaan

EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

Silvennoinen Kari Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ﬁ Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Ostetaan

Mikäli murehditte asentamatonta tai korjaamatonta verhoa tai verhotonta ikkunaa, niin me autamme. Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla. Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu.

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

Asianajajia

p. 040-411 4370 J. Vähäkanga

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 Ostamme muutto- ja kuolinpesät. Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.

VETERAANI- JA ELÄKELÄISEDUT

Lakiasioita TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 186€ SUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82€€ AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.fi Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.fi Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.fi, www.kavasto.fi

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Ostetaan huoneistoja 3-henk. perhe etsii yli 60m2 Etelä-Helsingistä (00120-00150). Myös huonokunt. 040 592 1665/Rentola Lapsiperhe haluaa ostaa Töölöstä väh. 80m2 asunnon. (Myös vaihto 62m2 Cygnaeuksenk.) 050-303 2162 Remonttitaitoinen nuori aviopari haluaa ostaa n. 40 m² asunnon Helsingin keskustasta. Karoliina/044 531 6526

TEHOSÄHKÖ Sähköasennusliike. Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Hierontaa Joni Nyman 040 755 7484 koti- ja yrityskäyntejä. KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203 PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYÖT. Puh. 044 911 8930 Kirjanpidot ym. taloushallintopalvelut ammattitaidolla. Myös rakennusala. Anu Seppälä P. 0400 973 113 anu.seppala@luukku.com

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Apua kodin ja pihan hoitoon, www.pihajakotiapu.ﬁ Ota yhteyttä 040 657 8770 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.ﬁ pihatyöt, remontit, muutot, jne Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä. Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 Pienetkin sähkötyöt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella. Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 09-4546572 www.menec.ﬁ KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 K-pesät, muut, loppusiiv. sop. muk. vintistä kellariin. *ONNI* P. 040 377 5159

www.studionovora.ﬁ Huonekalujen entisöinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti. Gsm. 044 538 7967.

PK Auctions huutokaupat Ostamme kuolinpesät ja muuttoirtaimistot, sekä suuremmat tavaraerät. Lisät. www.pk-auctions.fi tai P. Koskinen 044 0400 759.

Mattojen käsinpesua 10€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen Hakaniemessä.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyöt. P.046 899 6885 www.pollanen.info

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marﬁc.ﬁ p. 040 502 4546

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi PLAINPICTURE/KUVAARIO

Viikon vinkki

Kill Billiä uruilla Taiteiden yönä Mikael Agricolan kirkossa soitetaan elokuvamusiikkia uruilla. Kello 19 urkuri Petúr Sakari ja panhuilisti Stefan Stanciu soittavat elokuvasäveliä muun muassa elokuvista Kill Bill ja Kauriinmetsästäjät. Konsertti kuvataan urkuparvelta ja heijastetaan samanaikaisesti valkokankaalle. Näin konserttivieraat pääsevät seuraamaan normaalisti katseilta piilossa olevan urkurin työskentelyä. Kello 21 esitetään Erich von Stroheimin mykkäelokuva Greed, jota säestää urkuri Esa Toivola. Vuonna 1924 ensi-iltansa saanut elokuva kertoo yllättävän lottovoiton dramaattisista seurauksista. Café Agricola on auki koko tapahtuman ajan. Musiikkia – Kamera käy! Mikael Agricolan kirkolla torstaina 22.8. alkaen klo 19.

Radio&TV YLE Radio 1 87,9 MHz Su 25.8. klo 10 Jumalanpalvelus Alatornion kirkosta. Virret: 431, 275, 439, 509, 326: 7–9. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Kotkasta. Klo 18 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 22.8. Toimittaja Johanna Korhonen. Kirkkoherra Matti Hirvilammi. Pe 23.8. Kappalainen Topi Litendahl. Yhteiskunnallisten kysymysten sihteeri Marja Kantanen. La 24.8. Nunna Kristoduli (Ortodoksinen kirkko). Rovasti Toivo Loikkanen. Ma 26.8. Pastori Tom Sjöblom. Kari Sorvali lukee Luukkaan evankeliumia. Ti 27.8. Teologian tohtori Juhani Forsberg. Kirjailija Marjatta JaanuSchröder (Katolinen kirkko). Ke 28.8. Pastori Kari Kanala. Teologian tohtori Teemu Kakkuri. To 29.8. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

TV1 La 24.8. klo 11.05 Pisara. Runoilija Olli-Pekka Tennilä: ”Arkki, puusta tehty laiva, joka kannattelee elämää, on metafora maapallolle.” (1. Moos. 6: 14–16, 7: 8–9) Uusinta ma 26.8. klo 14.55. Su 25.8. klo 10 Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko.

Arkihetki. – Mietiskely voi tapahtua missä tahansa. Jotkut ajavat töistä ostoskeskuksen parkkihalliin, koska kotona on heti perhe-elämä vastassa. Toiset vetäytyvät hilja yksityinen tila on vessa, kertoo sisar Theresa Jezl.

Kaiken keskellä p Kallion retriitissä kohdataan Jumala omassa arjessa. Teksti Salla Korpela Kuva Seppo Sirkka / Eastpress

allion seurakunnassa järjestetään syyskuussa viikon mittainen arkiretriitti. Se tarkoittaa, että retriitti toteutetaan osallistujien omassa ympäristössä ja arkipuuhien keskellä. Viikon alussa ja lopussa on yhteinen kokoontuminen, ja niiden välissä osallistujat tapaavat henkilökohtaista ohjaajaansa. Tavallisesti retriittiä vetäydytään viettämään viikonlopuksi kurssikeskukseen tai vastaavaan. – Tällainen on hienoa, mutta

myös kallista ja aikaa vievää, eikä kaikilla ole siihen mahdollisuutta. Siksi on kehitetty arkiretriitti, jossa ei tarvitse irrottautua arkielämästä, toteaa sisar Theresa Jezl, yksi retriitin kolmesta ohjaajasta. Muut ohjaajat ovat diakoni Sinikka Metiäinen ja pastori Tuula Sääksi. Osallistujat sitoutuvat varaamaan joka päivä puoli tuntia hiljaista aikaa omaan mietiskelyynsä. Riittää, että voi hetkeksi vetäytyä omiin oloihinsa, löytää mukavan istumapaikan ja olla hiljaa Jumalan edessä. – Mietiskely voi tapahtua missä tahansa. Jotkut ajavat töistä ostoskeskuksen parkkihalliin, koska kotona on heti perhe-elämä vastassa. Toiset vetäytyvät hiljaiseen paikkaan ruokatunnilla. Joillekin ainut yksityinen tila on vessa. Mikäpä siinä, Jumalalle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Retriiteistä on viime vuosikymmeninä tullut suosittuja, mutta mistään uudesta asiasta

ei ole kyse. Perusidean takana on Ignatius de Loyola, joka eli 1500-luvun taitteessa Espanjassa. Hän ystävineen kokeili Raamattuun pohjautuvaa mietiskelyä ja huomasi sen toimivaksi tavaksi rukoilla. – Ignatiuksen retriitti kesti 30 päivää, mutta siitä voidaan hyvin käyttää soveltuvia pätkiä, Theresa Jezl toteaa. Retriitin ohjaaja tai ”matkakumppani” kuten Theresa Jezl rooliaan kuvaa, antaa osallistujalle joka päiväksi Raamatun lauseen pohdittavaksi. Lausetta voidaan lähestyä lectio divina -tyyliin, siis hakemalla sen syvempiä merkityksiä mietiskellen ja rukoillen. Toinen vaihtoehto on kuvitella itsensä tekstin tilanteeseen ja antautua mielessään keskustelemaan sen hahmojen kanssa ja kuuntelemaan, mitä sanottavaa heillä on. – Tekstin äärellä viipyillään ja sitä maistellaan, annetaan sen puhutella. Tämä ei ole suoritus vaan mieleen saa nousta mitä on

noustakseen, sisar Theresa sanoo. Hän korostaa, että matkakumppanit eivät opeta, saarnaa. Päivittäisissä keskusteluissa voi tulla esiin asioita, jotka otetaan mukaan rukouksiin. – Meidän tehtävämme on kuunnella, rohkaista ja rukoilla ohjattavien puolesta. Olemme kuin kätilöitä, mutta emme aktiivisesti vaikuta siihen, mitä osallistujissa tapahtuu. Retriitti säteilee koko elämään ja kaikkeen tekemiseen. – Se auttaa ymmärtämään, että Jumala on lähellämme kaikkialla ja me voimme olla Hänen kanssaan yhteydessä missä ja milloin tahansa. Riittää, että avaudumme Hänen läsnäololleen. Retriittiperinne ei tee eroa kirkkokuntien välillä. Sisar Theresa Jezl on syntyjään amerikkalainen katolinen nunna, ja kaksi muuta ohjaajaa ovat evankelisluterilaisia. Ignatiaaninen retriitti sopii kaikille vakaumuksesta

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 22.8. Musiikkia vierailijoille klo 10–12.30 ja 13.30–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Urkukonsertti klo 12 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist ja Anna Maria Böckerman. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Musiikkia klo 19 Vanhassakirkossa. Yhtye NSV Revisited. Iltasoitto klo 21 Myllypuron kirkon tornista. Mikko Innanen, saksofoni. Kauneutta klassismin ytimestä klo 22 Espoon tuomiokirkossa. Monica Groop, laulu, Aapo Häkkinen, cembalo ja urkupositiivi, Helsingin barokkiorkesterin yhtye. Haydn, J.C. Bach, Kraus, Richter. Urkuyö ja Aaria. Liput 13–28 e.

Perjantai 23.8. Musiikkia vierailijoille klo 10–13.30 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Davide Mariano. Iltasoitto klo 21 Suomenlinnan kirkon tornista. Verneri Pohjola, trumpetti.

Lauantai 24.8. Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille,

On kliffaa olla faija!

iseen paikkaan ruokatunnilla. Joillekin ainut

yhä riippumatta, jos vain suostuu käyttämään Raamattua mietiskelynsä pohjana. Ohjaajat neuvovat viikon päätteeksi, miten kiinnostuneet voivat löytää sopivia lukukappaleita omaehtoisen mietiskelynsä jatkamiseksi. Kirkon viikoittaiset evankeliumitekstit sopivat hyvin, ja netistä löytyy helposti materiaalia. Tampereella asuva sisar Theresa Jezl odottaa innolla retriittiviikkoa Helsingissä. – Ohjaajan asemassa pääsee eturiviin katsomaan, kun Jumala ja ihminen kohtaavat ja tekevät yhteistyötä. Se on niin hienoa, että tekee mieli Mooseksen tavoin ottaa kengät pois jalasta.

Sunnuntai 25.8. Päivämusiikkia klo 14 Huopalahden kirkossa. Petteri Lehikoinen, laulu, Lily Marlene, harppu. Musiikillinen rukoushetki klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka Leppilampi. Kesäkonsertti klo 18 Käpylän kirkossa. Kamarikuoro Singkreis, Flechtdorf, Saksa. Ohjelma 5 e. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Viva vox, Annami Hylkilä ja Risto Pulkamo, laulu, Pekka Suikkanen, urut. Ohjelma 5 e. Iltasoitto klo 21 Kulosaaren kirkon tornista. Esko Heikkinen, trumpetti.

Maanantai 26.8. Musiikkia vierailijoille klo 10–12.30 ja 13.30–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Jorma Uotinen – Iholla klo 18 ja 20 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Jorma Uotinen, laulu, Jari Hakkarainen, piano. Tuokioita Parii-

seudun isä–lapsi-verkosto, jossa ovat mukana Helsingin NMKY, Helsingin ja Vantaan kaupungit, leikkipuistot, Malmin kirjasto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsingin seurakuntayhtymä, Malmin seurakunta, Helsingin työttömät ry sekä Kallion Setlementti.

Taiteiden yön ohjelmaa seurakunnissa Taiteiden yönä torstaina 22.8. on seurakunnillakin ohjelmaa eri puolilla kaupunkia. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. ■ Kallion kirkossa on Hiljaisen rukouslaulun messu kello 18 ja juonnettu

Menokasvo: Tuomas Meurman eurman Suomenlinnan kirkossa kuullaan lauluyhtye uluyhtye Histan veiden yönä, torstaina saajien konsertti Kuolemasta Taiteiden 22.8. klo 21. Keitä olette ja mistä on kysymys, Tuomas Meurman? een keskittynyt – Olemme suomalaiseen virsiperinteeseen tämme virlauluyhtye. Kuolemasta-konsertissa esitämme siä, kansanmusiikkia sekä 2000-luvun nykylyriiktikaisen kaa, esimerkiksi PMMP:n ja Jarkko Martikaisen a esiintyy lauluja. Meidän lisäksemme konsertissa isoivat kolme kansanmuusikkoa, jotka improvisoivat laulujen välissä sanatonta kertomusta ajallisuudesta ja iäisyydestä. Miksi valitsitte aiheeksi kuoleman? – Kuolemasta ei ole tehty kovin paljon suorayvää puheista, kuolemaa kuolemana lähestyvää an taidetta. Siitä puhuttaessa verhoudutaan bolitaso usein hyvin symboliseen kieleen. Symbolitaso me, mutta on toki läsnä meidänkin konsertissamme, kulma elämän lähtökohtana on konstailematon näkökulma rajallisuuteen. uoleman Mitä tekemistä saippuakuplilla on kuoleman kanssa? toavaisuuden – Saippuakuplat ovat vanha elämän katoavaisuuden ja haurauden symboli. Toisaalta ne ovatt leikkisiä. emua siinä, Ihmiset ovat aina huomanneet myös riemua n rajallisuuettä kaikki ei ole tässä. Havainto elämän desta ei ole pelkästään ahdistava, vaan se voi olla myös vapauttava. Siksi kuoleman laulutt eivät tässä konsertissa ole ainoastaan taivaallisen leijuvaa harmusiikkia. On tausmusiikkia tai raskasta arkunkantomusiikkia. myös iloa ja kepeyttä. Tuija uija Pyhäranta

ESKO JÄMSÄ

Arkiretriitti Kallion kirkossa 16.–22.9. Ryhmäkokoontuminen ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä klo 18. Henkilökohtaiset tapaamiset viikon aikana sovitaan ohjaajan kanssa erikseen. Ilmoittautuminen 2.9. mennessä kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Retriitti on maksuton.

Nyt kaikilla isillä on mahdollisuus tarjota lapsilleen unohtumattomia hetkiä osallistumalla yhdessä Kyllä isä osaa -tapahtumaan lauantaina 24.8. kello 10–13. Tapahtumapaikka on Helsingin NMKY:n toimintakeskuksen piha, Siemenkuja 3, Malmilla. Ohjelmassa on muun muassa nikkarointi- ja askartelupisteitä, hevosajelua, pieneläimiä kotieläintilalta, katukorista, jousiammuntaa, elävää lasten musiikkia, köysirata, veteraanimoottoripyöriä, museoautoja, kahvila ja sopparuokailu. Tapahtuman järjestää Pääkaupunki-

piano. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Evi Kant, urut. J.S. Bach. Iltasoitto klo 21 Käpylän kirkon tornista. Mikko Karjalainen, trumpetti.

sista, Berliinistä ja Helsingistä. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Laulukoulu klo 18.30 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa. Opettajana Hannele Filppula. Aloittelijoille ja pitkään laulaneille. Ei ilmoittautumista. Jatkuu 27.8. klo 18.30. Urkukesän päätöskonsertti klo 19 Kallion kirkossa. Järjestävien seurakuntien muusikot. Musiikkia renessanssista tähän päivään. Ohjelma 5 e. Iltasoitto klo 21 Huopalahden kirkon tornista. Lassi Ikäheimo, trumpetti.

Konsertti klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Siljamari Heikinheimo, viulu, Salla Karakorpi, piano. Janáček, Schubert, Lutoslawski, Brahms. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 10 e. Konsertti klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Katharina Persicke, laulu, Frank-Michael Guthmann, sello, Pauliina Tukiainen, piano. Schumann, Saariaho, Sibelius. Iltasoitto klo 21 Puistolan kirkon tornista. Esko Heikkinen, trumpetti.

Tiistai 27.8.

Keskiviikko 28.8.

Musiikkia vierailijoille klo 10–12.30 ja 13.30–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sydämellä Pietarista Helsinkiin klo 12.30 Temppeliaukion kirkossa. Vivat Ensemble. Venäläisten ja eurooppalaisten säveltäjien teoksia, kansanlauluja sekä 1900-luvun musiikkia. Kun valas hotkaisi Joonan klo 18 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Metrolla musiikkiin -lastenkonsertti. Säv. Veli Kujala, teksti Kaija Pispa. Tarina etenee pakenemisen, myrskyn ja valaan vatsan kautta Niniven kaupungin parannukseen ja Jumalan anteeksiantoon. Sopii 6–12-v. lapsille. Anna Brummer, kertoja, Katri Vesanen, urut. Ohjelma 5 e.

Musiikkia vierailijoille klo 10–12 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Martti Laitinen. Kesäyö klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Edith ja Emil Holmström. Elokuva- ja näytelmäkohtaukset vuoroin pianomusiikin kanssa. Esityskieli ruotsi. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Iltasoitto klo 21 Huopalahden kirkon tornista. Jukka Perko, saksofoni.

kaksien urkujen maraton kello 19–24. Urkuja soittavat Katri Vesanen, Heli Peitsalo, Ilpo Laspas, Sonja Tissari, Elisa Murtoperä, Vivika Oksanen ja Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Pihalla voi mutustella vohvelia ja juoda kahvikupposen pientä maksua vastaan. ■ Kampin kappelilla toteutetaan yhteisötaideteos Joki klo 18–21. Voit tuoda vanhoja vaatteita, kankaita, sähköjohtoja tai mitä tahansa materiaalia ja kiinnittää sen osaksi Joen tarinoita. Kuvataiteilijat Tero Annanolli ja Ulla Remes ohjaavat teoksen muotoutumista. ■ Malmin kirkossa kirkoss konsertoi Flechtdorfin kamarikuo kamarikuoro kello 22 johtajanaan Bernd Wahl Wah ja urkurina Heikki Poutanen. Ennen Enne konserttia pihalla paistetaan makkaraa makka kello 20.30 alkaen. ■ Oulunkylän va vanhan kirkon musiikkipitoisessa mess messussa kello 19 ovat mukana pastori Tarja T Albekoglu, mezzosopraano Katja Mäkiö ja urkuri Murtope Kello 21 OulunkyElisa Murtoperä. län kirkossa pidettävässä juhlakonsertiss musisoi Trio Ideale konsertissa romantii romantiikan pyörteissä. BaritoPette Lehikoinen, sellisti ni Petteri T Seeli Toivio ja harpisti LilyMarle Puusepp esittävät Marlene muun muassa Merikannon, Mend Mendelssohnin, Tostin, Debus Debussyn ja Saint-Saënsin musiikk musiikkia. ■ Paava Paavalinkirkolla on Paavali soikoon! -kävelykonsertti -k kello 18–22, ja kirkon torniinkin to pääsee katselemaan Hel Helsingin näkymiä. Illan esiintyjät ovat klo 18 Kamarikuoro Somnium Ensemble, Ensem klo 18.20 Lääkärikuoro Medicanto, Medicant klo 18.40 Suomen Laulu, klo 19 Aven Aventur Showkuoro, klo 19.20 Wiipurilaise Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, klo 19.40 Hämäläis-Osakunnan Hä Laulajat, klo 20 K Kampin Laulu, klo 20.20 Helsingin filharmoninen f kuoro, klo 20.40 Reness Renessanssiyhtyeet Cappella tibia ja Inferno, klo 21 Aikamiehet, klo 21.20 Helsingin Helsing Laulu ja klo 21.40 Malmin Mieslaulajat. Mieslaula Pihalla on tarjolla kahvia ja makkar makkaraa sekä kädentaitopaja ja lapsille kasvomaalausta. kasvo

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja: www.kirkkojakaupunki.fi.

■ Pihlajamäen kirkossa esiintyy kello 19 Flechtdorfin kamarikuoro johtajanaan Bernd Wahl. Kello 20 pääsee laulamaan oman lempivirtensä virsikaraokessa, jota isännöi Timo Olli, ja kello 21 kuullaan Viktor Klimenkon hengellisten laulujen konsertti. ■ Pikku Huopalahden seurakuntakeskuksen lähellä Viiripuiston lammen rannalla nautitaan kello 17–20 kristillistä piknikiä. Ota mukaan omat eväät ja piknik-viltti. Lapsille on toiminnallista tekemistä. ■ Puistolan kirkolla kuullaan kello 19 Tuovi Lehtisen lausuntaa psalmien neljännestä kirjasta. Lausunnan välillä kenialainen Purity Irungu esittää kenialaisia hengellisiä lauluja. ■ Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1, konsertoi kello 19 Pohjanmeren saksalaisen sotilassoittokunnan puupuhallinkvintetto. Kello 21 ja 22 alttoviulisti Teemu Kupiainen soittaa Bachin elegioita ja tansseja sekä Stravinskyn, Salmenhaaran ja Kupiaisen musiikkia. ■ Tuomiokirkossa kuullaan Kuorojen ja urkureiden kavalkadi kello 19–23. Kryptassa voi myös kahvitella sekä tutustua Laura Murron Polkuja-näyttelyyn. Kavalkadissa esiintyvät klo 19 Cantores Minores, klo 19.40 urkuri Davide Mariano, klo 20 Kilven kuoro, klo 20.40 urkuri Anna Pulli, klo 21 Kamarikuoro Murtosointu, klo 21.40 urkuri AnnaMaria Lehtoaho, klo 22 Kampin Laulu ja klo 22.40 urkuri Martti Laitinen.

Valkonauhaliitto tarjoaa terapiaa Suomen Valkonauhaliitto järjestää kuvataideterapiaryhmän riippuvuuksista ja masennuksesta kärsiville. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa keskiviikkoisin kello 10.30–12.30, alkaen 4.9. Osallistumismaksu 40 euroa sisältää materiaalit. Musiikkiterapian keinoja käytetään puolestaan Muuttuvat laulut -ryhmässä, jossa lauletaan ja kuunnellaan musiikkia sekä tehdään itsetuntemukseen liittyviä harjoituksia. Tämä ryhmä kokoontuu 10 kertaa tiistaisin kello 12.15–13.45, alkaen 10.9. Osallistumismaksu on 40 euroa. Kumpaankin ryhmään voi ilmoittautua numerossa 09 135 1268.

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 21. elokuuta 2013 Numero 31

tömiä vainoja muslimimaihin, kristittyjen asema on vaikea. Netin kautta voi seurata vaikka Lähi-idän muslimijohtajien perjantaisaarnoja. Niihin verrattuna luterilaisen fundamentalistipapinkin julistus on lastenleikkiä. Lehden samassa numerossa 29 kerrottiin kristityksi kääntyneen egyptiläismuslimin palautuksesta kotimaahansa. Olen melko vakuuttunut siitä, että jos palautus toteutetaan, hänen kohtalonsa on sillä sinetöity. Seppo S. Kosonen pastori, Helsinki

Maahanmuuttajille pitää kertoa Jeesuksesta Tommi Sarlin kirjoitti hyvän pääkirjoituksen lehden numerossa 29. On tärkeää edistää monikulttuurisuutta ja vastustaa rasismia. Mutta: missä on meidän kristittyjen keskeisen tehtävän toteuttaminen? Jeesus kutsui omiaan julistamaan evankeliumia kaikille ihmisille taivaan alla. Kaikki uskonnot pyrkivät ehkä hapuillen löytämään jumalan. Jeesus on kuitenkin ainoa tie elävän Jumalan luo. Tämä pitäisi kertoa maahanmuuttajille. ”Rakkaususkonto” leviää kuin rutto varsinkin nuorempien, kristittyinä itseään pitävien keskuudessa. Siinä ongelmat ratkeavat, kun kaikki rakastavat toisiaan. Näin eri uskonnotkin löytävät toisensa. Tämä on lällyn lällyn -kristillisyyttä, jossa Jeesuksen risti unohdetaan. Jeesus sanoi: ”Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!” (Matteus 7: 14) Heikki Virkkunen Munkkiniemen seurakunnan jäsen

Ei viitsitä nillittää, Jeesus käski rakastaa

Ville Ranta tunnon vapaus. On absurdia ajatella, että suomalaisten muslimien oikeuksia uskontonsa harjoittamiseen pitäisi säätää heidän Monet muslimit ovat Suomen kansalaisia. ”omien maidensa” ihmisoikeustilanteiden Heidän ”oma maansa” on siis ilman muuperusteella. Tulisiko siis senegalilaistaustaita tämä maa. He eivät ole mitään edustajia sen muslimin saada harjoittaa uskontoaan taikka lähettiläitä muista maista. Heidän Suomessa helpommin kuin sauditaustaikotimaansa eli Suomen laki takaa sen muslimin? Miten tulisi suhuskonnonvapauden. Mielipidetautua muslimeihin, jotka paJatka kirjoituksissa nämä asiat unohkenevat uskontoonsa liittyvää tuivat sekä moskeijan kannatvainoa? Minkälaiset oikeudet keskustelua tajilta että vastustajilta. verkossa www. uskontonsa harjoittamiseen Eikö se riitä, että näillä tulisi olla muslimeilla, joiden kirkkojamuslimeilla on Suomen kan”oma maa” yksinkertaisesti kaupunki.fi salaisuus? Ovathan hekin tasaon Suomi? vertaisia lain edessä. KuuluvatEnnakkoluuloja yhteiskunko he sitten tähän yhteiskuntaan nassamme voidaan vähentää vai ovatko he jollakin tavalla vieraita vain avoimella vuoropuhelulla ja tässä maassa? aidolla kiinnostuksella ihmiskunnan moSiispä: maassa maan lailla. nimuotoisuutta kohtaan. ”Muslimien maaK Tai ilmanvalloitukseen” perustuvien uhkakuvien luominen on askel täysin väärään suunRaimo Ilaskivi vastustaa moskeijan rakentaan. Minna Lyytikäinen tamista Helsinkiin sillä perusteella, että Suomen luterilainen kirkko ei saisi rakentaa kirkkoa ”johonkin muslimimaahan”. Kristittyjä vainotaan Useissa muslimimaissa on kuitenkin mermuslimimaissa kittäviä kristittyjä vähemmistöjä. Maailman K&k:n numerossa 29 oli Tommi Sarlinin suurimmassa muslimimaassa, Indonesiaspääkirjoitus, joka kertoo kristittyjen huosa, asuu yli 20 miljoonaa kristittyä. Arabinosta itsetunnosta. Mitäpä kirkolla on väliä, emiirikunnissa on tusinoittain seurakuntia kun pitää olla suvaitsevainen. kattaen koko kristinuskon kirjon anglikaaKun moskeija toivotetaan tervetulleeksi nisesta kirkosta Intian ortodoksiseen seuHelsinkiin, olisi kohtuullista, että samaan rakuntaan. Turkissa toimii muun muassa hengenvetoon vaadittaisiin muslimimaihin suomalainen luterilainen seurakunta. vastaavaa uskonnonvapautta. Silloin myös Siinä Ilaskivi on oikeassa, että tässäkin niihin tulisi rakentaa kirkkoja ja niissä turasiassa tulisi toimia ”maan tavalla”. Minulvata kristillisten seurakuntien toiminta. le tärkeitä maani tapoja ovat ihmisoikeukArabikevät on tuonut ennennäkemätsien kunnioitus sekä uskonnon ja oman-

Muslimeille samat kansalaisoikeudet

Olen seurannut puolisen vuotta mielipidepalstaa aktiivisesti. Sen sijaan, että palstalla käsiteltäisiin aiheita kuten ”kuinka olla parempi kristitty”, ihmiset sohivat toisiaan syyttävät sormet ojossa. He siteeraavat eri osia Raamatusta osoittaakseen muiden kirjoittajien tekevän väärin ja tulkitsevan pyhiä kirjoituksia pieleen. Tuntuu, että jokaisella on suora puheyhteys yläkerran Herraan, ja muut ovat väärässä. Mitä jos nillittämisen sijasta pyrkisimme olemaan aidosti kristittyjä? Mitä jos yrittäisimme olla tuomitsematta tai korottamatta itseämme muiden yläpuolelle? Meidän tulisi kehittää itseämme ja osoittaa niitä arvoja, jotka uskossa ovat keskeisiä, eli lähimmäisenrakkautta, armoa ja anteeksiantoa. Usko ei ole olemassa sen takia, että sillä voitaisiin painaa muita alas, tai että sitä voitaisiin käyttää omien mielipiteiden oikeaksi osoittamiseen. Usko on uskontokunnasta riippumatta olemassa siksi, että ihminen löytäisi elämälleen merkityksen ja oppisi rakastamaan lähimmäistään. Kristinuskon Jeesus oli äärimmäisen suvaitsevainen ihminen äärimmäisen jäykässä yhteiskunnassa, ja hänen viestinään oli äärimmäinen rakkaus. Yli kaksituhatta vuotta hänen kuolemansa jälkeen me yritämme vääntää Raamatun opeista tukipilareita mielipiteillemme sen sijaan, että yrittäisimme toteuttaa hänen sanomaansa käytännössä. Johannes W.

Parempi kirje kirkosta lähteneille Luimme Kirkko ja kaupungin numerosta 29 hämmästyneinä Pälvi Ahoinpellon selvityksen kirjeestä, joka lähetetään kirkosta eronneille. Kirjeen sisältö varmaankin lyö niitin sille, että ihmisen eroratkaisu on ollut oikea. Kirje henkii sitä ylemmyydentunnetta, joka suomalaisessa yhteiskunnassa liian usein vallitsee: Ihmiset ovat kirkkoa ja pappeja varten, samoin oppilaat opettajia ja yritykset johtajiaan varten.

Kirjeessä on selvä hurskasteleva sävy, ja se sisältää piilosyytöksen: kun ihminen eroaa kirkosta, hänen panoksensa vähentää osaltaan lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä. Ei ole ensisijaista, että seurakuntalaiset tukevat kirkon työtä, vaan juuri he muodostavat kirkon. Sen perustehtävä on palvella seurakunnan jäseniä heidän hengellisessä elämässään ja tiellä Jumalan luo. Siksi on tärkeää saada tietoa kirkosta eroamisen syistä. Eikö ole mahdollista kirjoittaa lähteneille asiallisesti tyyliin: Olemme pahoillamme päätöksestäsi erota kirkosta. Siihen on varmasti painavat syyt. Olisiko Sinulla hetki aikaa kertoa niistä meille, jotta saisimme apua kirkon kehittämiseksi sellaiseen suuntaan, että voisit kokea sen tukevan hengellistä elämääsi nykyistä paremmin. Leena ja Matti Kurki

Hiljentyjien ja turistien tarpeet törmäävät Nimimerkki ”Olenko vain turistien tiellä” kirjoitti turistin keskeyttämästä rukouksesta Temppeliaukion kirkossa. Siellä käy vuosittain yli 500 000 vierasta, suurin osa kesäisin. Arkkitehtuuriltaan uniikki kirkko on ollut koko historiansa ajan suosittu nähtävyys. Kirkon ovet ovat avoinna vuoden jokaisena päivänä. Tämä vaatii kirkon ylläpitoon ja henkilökunnan palkkaamiseen varoja, joihin kirkollisverot eivät riitä. Tästä syystä kirjoittajan mainitsemat pöydät, joista voi ostaa esimerkiksi postikortteja. Jumalanpalveluselämä on etusijalla, mutta muina aikoina seurakuntalaisten ja vierailijoiden tarpeiden yhteensovittaminen ei aina ole helppoa. Suurin osa vierailijoista vaikuttuu pyhästä tilasta, mutta joidenkin kanssa on lähdettävä perusasioista, kuten siitä, mikä tai miksi kirkko on. Henkilökunta pyrkii turistiryhmien oppaiden avustuksella pitämään kirkon paikkana, jossa on mahdollista hiljentyä, mutta aina tämä ei onnistu. Tästä olen vilpittömän pahoillani. Toivon kirjoittajan vielä palaavan lähikirkkoonsa. Hän ja muutkin, jotka eivät löydä kirkkosalista kaipaamaansa hiljaisuutta, saavat aina hiljentyä myös kirkkomme sielunhoitohuoneessa. Kirkon oppaat palvelevat kaikkia kirkossa kävijöitä. Jenni Puumala pääopas, Töölön seurakunta

Nimimerkki ”Olenko vain turistien tiellä?” kertoi, että turisti oli ajanut hänet Temppeliaukion kirkon alttarilta. Nähdäksemme ongelmana on se, että Helsingissä käy paljon ulkomaalaisryhmiä, jotka eivät ota paikallista opasta. Nähtävyyksistä heille kertoo esimerkiksi ulkomainen matkanjohtaja, joka ei tunne täkäläisiä tapoja. Toisilla sen sijaan on auktorisoitu Helsinki-opas, joka kertoo pelisäännöt: että kirkko on pyhäkkö, joka on uskonnon harjoitusta varten ja siellä käyttäydytään kunnioittavasti. Seurakunnalla ja Helsingin opasyhdistyksillä on pitkä yhteistyöhistoria. Moni matkailijakin harjoittaa uskoaan Temppeliaukion kirkossa: sytyttää muistokynttilän, hiljentyy, tekee ristinmerkin ja liikuttuu pyhyyden tunteesta kyyneliinkin asti. Sille emme voi mitään, jos etäämpää tulevilla on erilainen temperamentti, jonka mukaisesti he harjoittavat uskontoaan. Me oppaat näemme, miten pyhäköissä vierailu laajentaa matkailijoiden ymmärrystä kulttuuristamme ja arvoistamme. Toivommekin, että seurakunnan ystävällinen suhtautuminen jatkuu ja erityisesti, että paikalliset asukkaat jaksaisivat suhtautua ymmärtäväisesti kirkkovierailuihin kolme kuukautta kestävän matkailusesongin aikana. Ritva Laaksovirta puheenjohtaja, Helsingin Turistioppaat ry Tina Johansson puheenjohtaja, Helsingfors Auktoriserade Turistguider rf