K&k 2013 nro 41 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Tiina Tas Tasmuth on läht lähtevien lä lääkäri » 14–16

Numero 41

Keskiviikkona 30. lokakuuta 2013

PASI RAUHALA

Riparilla ehtii miettiä, mikä on merkittävää » 7

Muisto elää

Itämeri muuttuu ilmaston lämmetessä » 8–9

Pyhäinpäivän kynttilät hautausmailla kertovat kaipauksesta » 26–27

Anteeksipyytämistäkin voidaan käyttää väärin » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

”

Lainasanat

Minulle on tärkeää puolustaa tavarataivaassa nujerrettua ihmistä, jolta markkinavoimat ovat kastroineet sielun.” Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo sivuilla 12–13.

Numero 41

30.10.2013

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE/KUVAARIO

Pääkirjoitus

Anteeksi nteeksi pyytäminen ja antaminen ovat inhimillisen yhteiselämän peruspalikoita. Jos ei pysty pyytämään virheitään anteeksi ja toisaalta antamaan anteeksi itseensä kohdistuvaa vääryyttä, elämä on kovaa ja kivikkoista. Meillä on täällä vähän helpompaa keskenämme, jos suostumme myöntämään oman ja toisten epätäydellisyyden ja elämään sen kanssa. Yllättävää kyllä, anteeksi pyytämistä ja antamista voidaan käyttää myös väärin. Näin tapahtuu esimerkiksi, jos isä käyttää hyväkseen lastaan ja sitten perheen sisällä tämä kuitataan anteeksipyynnöin, johon vedoten doten rikoksen uhri vaiennetaan. Tällaisella llaisella vääristyneellä anteeksi antamisen misen kulttuurilla väitetään painostettavan stettavan akin usihmisiä muun muassa joissakin konnollisissa liikkeissä.

Rukous Requiem aeternam dona eis, Domine. Et lux perpetua luceat eis. Anna, Herra, heille iankaikkinen rauha. Ja ikuinen valo valaiskoon heitä. Rakas ihminen oli äsken tässä vierelläni, osana elämääni. Nyt hänet on laskettu haudan rauhaan ja tuuli puhaltaa kylmemmin. Jumala, minun on ikävä. Ota hänet vastaan. Lämmitä hänen sieluaan.

Kirkon piirissä toimivaan n vanhoillislestadiolaisen liikkeen parissa on ilmennyt tämänkaltaisia vääristymiä. Se on kerta kaikkiaan saatava loppumaan. Liike ei voi pestä asiasta käsiään. Tähän mennessä se on väistellyt ja vähätellyt ongelmaa. Nyt liikkeen johto on kuitenkin paineen alla havahtunut vastuuseensa.

Pelkkä anteeksipyytäminen ei kuitenkaan riitä vaan liikkeen on perattava opetuksestaan ja käytännöistään kaikki, mikä voi aiheuttaa ihmisten satuttamista. Kirkon johto ei liioin voi katsella asiaa sivusta. Sen on puututtava kaikkeen ympärillämme esiintyvään vääryyteen, mutta ennen muuta siihen, mikä tapahtuu kirkon omassa piirissä. On pidettävä tarkka huoli siitä, ettei kirkon herätysliikkeissä tehdä uskon varjolla pahaa jälkeä. Viime viikolla vanhoillislestadiolaisen liikkeen johto piti tiedotustilaisuuden aiheesta. Kotimaa24-uutispalvelu meni tukkoon, kun se yritti välittää tilaisuu tilaisuutta suorana. Myös muut palvelun liikettä kos koskevat uutiset ovat erittäin luettuja ja komme kommentoituja. Tämä osoittaa, että lestadiolaisess lestadiolaisessa liikkeessä on meneillään käymistila, jonka k käsittelemiseen sillä ei näytä oikein olevan o omaa välineistöä ja tapaa. Vanho Vanhoillislestadiolaisten joukossa on p paljon väkeä, joka haluaisi säilytt säilyttää liikkeen arvokkaan perinnö rinnön, mutta karsia sen toiminnasta ja ajattelusta epäterveet piirt piirteet. Liikkeen olisi pystyttävä aanteeksipyytämisen lisäksi avo avoimesti käsittelemään ja korjaam jaamaan se, missä on menty vik vikaan. Sepp Seppo Simola, päätoimittaja sepp seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Vääjäämättä yhä edemmäs eteneviä asioita: Laiva täysissä purjeissa. Ihmisen ikävuodet. Kevät, kesä, syksy, talvi.

Hyvät matkustajat! Tapamme mukaisesti olemme aina myöhässä. Nyt tulimme myöhässä sosiaaliseen mediaan. Tervetuloa kanssamatkustajaksi! #VR

Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä.

VR@ValtionRautatie twiittasi 20. lokakuuta

Jaakobin kirje Uudessa Testamentissa

Sei Shōnagon, Japani

Iankaikkisesti

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Yhteisön vastuu. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä puhuttaa. Kirkon ulkomaanavun johtava teologinen asiantuntija Petri Merenlahti, pastori Mari Leppänen, tutkija Johanna Hurtig ja arkkipiispa Kari Mäkinen pohtivat muun muassa sitä, voisiko kirkkoon perustaa vastuutahon, johon ihmiset voisivat ottaa yhteyttä ihmisoikeuskysymyksissä.

Hyväksikäytön estäminen vaatii toimia Vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä esiintynyt lasten seksuaalinen hyväksikäyttö väritti asiantuntijaseminaarin keskustelua. Lääkkeeksi tarjottiin muun muassa johtajien vaihtamista. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Katri Saarela

leensä uskonnollisuus suojaa ihmistä väkivallalta, antaa mielekkyyden kokemuksia ja välineitä eettiseen toimintaan epätoivonkin hetkinä. Suojaava vaikutus toimii vain silloin, kun uskonnollisuus on ihmistä tukevaa. Näin totesi tutkijatohtori Johanna Hurtig, joka puhui viime

viikolla uskonnollisuuden ja yhteisöllisyyden riskejä käsittelevässä asiantuntijaseminaarissa Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa. – Rajoittava ja hallitseva uskonnollisuus johtaa tilanteeseen, jossa yhteisön jäsenen monet perustavat ihmisoikeudet ovat vaakalaudalla, Hurtig jatkoi. Hurtigin tutkimus Taivaan taimet: Uskonnollinen yhteisö ja väkivalta ravistelee vanhoillislestadiolaista herätysliikettä osoittamalla, että lapsiin kohdistunut seksuaalinen väkivalta on ollut tiedettyä laajempaa. Hurtigin

mukaan moni on kokenut liikkeen tavan käsitellä tapahtumia satuttavan jopa enemmän kuin itse väkivalta. Monet seksuaalisen väkivallan uhrit törmäsivät vääristyneeseen uskonnollisuuteen. Heitä velvoitettiin ripin avulla anteeksiantoon, vaikka väkivallantekijöiden kyky kohdata tapahtumia ja niiden seurauksia oli ohut. – Tarkoituksena oli, että tekijät saattaisivat säilyttää asemansa, ja uhrit siirtäisivät taakan ammattilaisten hoidettavaksi. Uskonnollisen yhteisön vastuu nousee Johanna Hurtigin mukaan siitä, että sen hengelliset opit muovaavat jäsenten maailmankuvaa, ihmiskäsitystä ja ajatuksia oikeasta ja väärästä. Yhtenä riskitekijänä Hurtig mainitsee opetuksen, jonka mukaan yhteisön jäsenten tulee pysyä ”lasten kaltaisina”. – Jos lapsen kaltaisuus laajenee uskonnollisen luottamuksen alueelta jäsenyyden tunnusmerkiksi,

tuloksena on ulkoa ohjautuvuus ja vastuun hämärtyminen. Ohjeita kysytään itsen ulkopuolelta, koska oma moraalinen toimijuus nähdään riittämättömänä. Vääristynyt uskonnollisuus voi Hurtigin mukaan vaarantaa muun muassa ihmisen oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Samoin sananvapaus sekä uskonnon ja omantunnon vapaus ovat vaakalaudalla. Uskonnon uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajan Joni Valkilan mukaan vanhoillislestadiolainen liike kuuluu yhdistyksen saamien yhteydenottojen määrällä mitattuna ahdistavien yhteisöjen kärkiryhmään yhdessä helluntailiikkeen ja muiden vapaiden kristillisten suuntien sekä Jehovan todistajien ja mormonien kanssa. Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää keskustelua vanhoillislestadiolaisen uskonnollisuuden tuhoavista piirteistä äärimmäisen tär-

keänä. Mäkinen varoitti kuitenkin ulkopuolisen ”asiantuntijalääkärin” asenteesta, jossa vääristynyt vallankäyttö nähdään vain yhden liikkeen ongelmana. Arkkipiispa varoi esittämästä uskonnollisia terveyssuosituksia, mutta esitti kuitenkin yhden kriteerin. – Vasta, kun ihmisellä on kokemus, että minun todellisuudelleni ja sisimmille tunnoilleni on tilaa, yhteisö voi muodostua turvalliseksi ja elämää vapauttavaksi. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen kattojärjestö Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys reagoi Hurtigin tutkimukseen järjestämällä viime viikolla tiedotustilaisuuden, jossa pahoiteltiin liikkeen piirissä tapahtuneita rikoksia ja sitä, että uhreja on laiminlyöty. Seminaarissa puhunut, vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä kasvanut, pastori Mari Leppänen arvioi liikkeen ajautuneen tilanteeseen, joka edellyttäisi virheitä tehneiden ihmisten vaihtamista.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sirpa Kähkönen

Lumikiteiden opissa len tämän syksyn aikana opetellut hiljentymistä ja pysähtymistä; opetellut jälleen olemaan lapsi, joka makaa lumikinoksessa ja hämmästelee tähtitaivaan suuruutta. Osaan suunnitella työni ja tehdä sitä keskittyneesti. Mutta luomiseen tarvitaan myös ajatuksettomia, kiireettömiä hetkiä, ja niiden löytäminen voi olla vaikeaa. Jos ei muistakaan säätää puhelinta äänettömälle? Jos päällimmäisistä hellittäessään muistaakin tuhat muuta, jotka on sysännyt syrjään, jotta selviäisi edes välttämättömimmästä? Kaikki uuden luominen kumpuaa vapaudesta. Mitään ei synny, ellei tekijä löydä aika-avaruutta, jossa hän saa kellua riippumattomana, painottomana. Mutta siihen ei välttämättä vaadita lineaarista aikaa, kalenteriin raivattuja

”

Mitään ei synny, ellei tekijä löydä aika-avaruutta, jossa hän saa kellua riippumattomana, painottomana.”

viikkoja. Siihen tarvitaan ikuisuutta silmänräpäyksessä. Lapsen uppoutumista lapaselle pudonneiden lumikiteiden universumeihin. Ruumis on ikuisuuden vaatijana viisaampi kuin mieli. Kykenemme pitämään kiirettä yllä vielä silloinkin, kun olemme jo likellä uupumuksen kuilua. Tässä kohtaa fyysinen sairaus usein pysäyttää ihmisen. Joka on kokenut lamauttavan kivun ja aaltoilevan sairauden, tietää, miten ääretön on jokainen kivuton hetki, miten tärkeää oppia tyhjentämään mieli pelosta ja keskittyä siihen mikä on nyt. Ja miten suuri ilo on tervehtyminen. Sairauden opetukset unohtuvat yleensä tervehtymisen jälkeen. Mutta kivun kokemus voisi opettaa suhtautumista myös jokapäiväisiin huoliin. Pelko ei anna voimaa. Tulevaisuus pysyy tuntemattomana, vaikka siihen koettaisi varautua rahalla, tavaralla ja etukäteisellä suunnittelulla. Rikasta elämäntapaamme leimaa syvä tyytymättömyys. Pyrkiminen ja tavoitteleminen on suuri voima elämässä. Mutta ihminen voi myös uupua ulkoa asetettujen tehtävien mahdottomuuteen. Ihmiskohtalo ei ole suoritus. Tyyneyden, levon ja ilon kokemukset riisuvat tuntemattoman pelkoa ja auttavat kohtaamaan suuriakin koettelemuksia, niitä, joita elämällä on meistä jokaisen varalle. Kirjoittaja on äiti ja kirjailija.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

7% Suomen lähetysneuvoston jäsenyhteisöt käyttivät vuonna 2012 lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan 82,4 miljoonaa euroa. Kannatus nousi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Suomen lähetysneuvosto (SLN) on julkaissut tilaston, joka kattaa kaikki Suomen lähetystyötä tekevät järjestöt ja kirkot.

Ihmisen arv jatkaa lasku Ihmiskauppa virtaa Aasian rajoilla valtoimenaan. Teksti ja kuva Salla Matilainen

n jo pimeää, kun saavumme Thaimaan ja Laosin rajalle. Thaimaan puolella kaikki sujuu nopeasti, ja kävelemme bussiin, joka kuljettaa rajaa ylittäviä ihmisiä Thaimaan tarkastuspisteeltä Laosin rajaasemalle. On myöhä ja kuuma, ja ihmiset ovat väsyneitä. Ajamme

toiselle tarkastuspisteelle. Viisumimme valmistuvat, ja astumme Laosin puolelle. Rajanylityksemme menee hyvin. Samaa ei voi sanoa läheskään kaikista, jotka rajalla päivittäin asioivat. Thaimaan ja Laosin raja ylitetään usein työn perässä. Moni ei ylitä rajaa vapaaehtoisesti, ja vaikka ylittäisikin, lupaukset hohdokkaista työpaikoista vaihtuvat hyvin usein karuun todellisuuteen ihmisten huomatessa joutuneensa ihmiskauppiaiden kynsiin. Thaimaassa työskentelee arviolta vähintään 180 000 paperitonta laosilaista – suurin osa seksiteollisuudessa ja loput orjina kodeissa, tehtaissa, maatöissä ja kalastusteollisuudessa. Ihmiskaupan uhriksi joutuu vuosittain jopa neljä miljoonaa ihmistä. Kolmasosa ihmiskau-

pasta tapahtuu Kaakkois-Aasiassa. Alueen kaikki maat ovat joko ihmiskaupan lähtö- tai kohdemaita, osa kauttakulkumaita. Alueella on sekä maiden sisäistä että rajat ylittävää ihmiskauppaa, suuria rikollisverkostoja ja yksittäisiä toimijoita. Rajavilinää seuratessa ei ole vaikeaa ymmärtää, miksi piskuisesta Laosista lähdetään. Laosilaisen elinajanodote on 67 vuotta, rajan toisella puolella 74 vuotta. Lapsikuolleisuus on Laosissa Thaimaahan verrattuna lähes kolminkertainen, ja lukutaito lähes viidenneksen harvinaisempaa. Valtaosa laosilaisista asuu köyhillä syrjäseuduilla. Raja edustaa mahdollisuutta parempaan elämään, mutta näköalattomuus ja kuulopuheet naapurimaan vaura-

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Ihmiskauppaa aisoihin. Laosin Naisunionin aluepäällikön Bonkam Verporkamin mukaan maaseudun kyläyhteisöjä tulee vahvistaa ja kehittää, jotta ihmiset haluavat ja voivat pysyä kotiseudullaan.

työvoiman liikkuvuutta. Ihmiskaupan vastaista työtä tekevät tahot pelkäävät rajojen aukeamisen höllentävän jo nyt vuotavaa rajavalvontaa ja helpottavan ihmiskauppiaiden työtä. Ihmiskauppa voi räjähtää käsiin. Laosista poistuessamme vierailemme AAT:n ylläpitämässä rajakeskuksessa, jonka kautta kulkee lähes 11 000 ihmistä vuodessa. Osa saapuu rajalle Thaimaasta karkotettuina laittomina siirtolaisina, osa on ihmiskaupan uhreja. Nuorimmat asiakkaat ovat 11-vuotiaita. Osa haluaa palata Thaimaahan, suurin osa ei. Sosiaalityöntekijän, psykologin, poliisin ja järjestötyöntekijän yhteishaastattelussa selvitetään, onko kyseessä laiton maahanmuuttaja vai ihmiskaupan uhri.

”

Nykyajan ihmiskaupassa käypä hinta on alle sata euroa.”

Talouden niukkuus näkyy seurakunnissa Helsingin seurakuntayhtymän talous on yhä hyvässä kunnossa. Säästöjä ja sijoituksia on kohtuullisen runsaasti, joten mihinkään jyrkkiin toimiin ei tarvitse ryhtyä. Näin siitäkin huolimatta, että yleinen heikko taloustilanne vaikuttaa myös seurakuntien talouteen. Yhtymän tulot polkevat käytännössä paikoillaan. Kun samanaikaisesti kustannustaso nousee ja joudutaan tekemään välttämättömiä investointeja muun muassa toimitiloihin, seurakunnat joutuvat tinkimään jonkin verran menoistaan. Seurakuntien ensi vuoden toimintamäärärahat ovat 1,5 prosenttia tämänvuotista pienemmät. Samansuuruinen nipistys on suunnitteilla myös seuraavaksi vuodeksi. Vielä vuonna 2016 on tarkoitus leikata määrärahoja prosentin verran. Tällä sopeutusohjelmalla seurakuntayhtymän talous saadaan hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkan mukaan uudelleen tasapainoon. Vaikka supistusprosentit näyttävät pieniltä, ne tuntuvat kuitenkin kipeästi seurakunnissa, kun otetaan huomioon kustannustason nousu. Käytännössä seurakunnat joutuvat jonkin verran vähentämään henkilöstöään, koska valtaosa niiden menoista on henkilöstökuluja. Yhtymässä tehtyjen linjausten mukaisesti vähennykset kuitenkin tehdään niin sanottua luonnollista poistumaa hyödyntäen. Toimitilainvestoinneista suurimpia ovat kirkkojen peruskorjaukset. Muun muassa Töölön ja Hakavuoren kirkkoja korjataan ensi vuoden aikana.

Yhtymällä on investointilistalla myös useita asuinrakennuskohteita muun muassa Lehtisaaressa, Ruskeasuolla, Viikissä ja Arabianrannassa. Nämä eivät kuitenkaan rasita yhtymän taloutta, vaan päinvastoin niistä saadaan sekä myyntituottoja että pidemmällä aikavälillä vuokratuloja. Seurakuntayhtymän ensi vuoden budjetissa yhtymän kokonaistulojen arvioidaan olevan ensi vuonna yhteensä noin 124,5 miljoonaa euroa (tänä vuonna 126 milj.). Verotuloja arvioidaan saatavan 96 miljoonaa euroa, kuten tänäkin vuonna. Verotuloista on henkilöverotuloja noin 80 miljoonaa euroa (79 milj.) ja osuutta yhteisöveron tuotosta 16 miljoonaa (17 milj.) euroa. Rahoitustuottoja arvioidaan jäävän, kun korko- ja muut rahoitusmenot vähennetään, noin 12 miljoonaa euroa, ja toimintatuottoja 12 miljoonaa euroa. Toimintakuluja ensi vuodelle on seurakuntayhtymässä arvioitu olevan noin 104 miljoonaa, valtion perimiä verotuskustannuksia 2 miljoonaa ja kirkon keskusrahastomaksuja 7 miljoonaa euroa. Keskusrahastomaksulla kustannetaan kirkon yhteinen toiminta ja tuetaan vähävaraisia seurakuntia. Ensi vuodeksi budjetoitu vuosikate on 6,7 miljoonaa euroa. Poistojen jälkeen tilikauden tulos on -1,3 miljoonaa euroa. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2014 talousarvioehdotuksen torstaina 24.10. Ehdotus käy nyt seurakuntaneuvostoissa lausunnoilla. Lopullisesti siitä päättää yhteinen kirkkovaltuusto joulukuussa.

Jűrgen Thomas

o aan uksista voivat olla hengenvaarallinen yhdistelmä. Vaikka ilmiöön liitetään usein mielikuvia sieppauksista, todellisuudessa ihmiskaupan uhri on usein aluksi suostuvainen lähtemään. Värvärit etsivät maaseudulta tuulesta temmatuista työmahdollisuuksista innostuvia nuoria. Värvärit ovat ensimmäinen askel ihmiskaupan pitkässä ketjussa: he myyvät ihmisen rajan toisella puolen odottavalle välittäjälle, joka myy uhrin eteenpäin. Kukin saa uhrista siivunsa. Ensimmäinen myyjä voi olla myös lähiomainen. Perheet saattavat myydä tyttärensä 50 eurosta. – Ihmisen arvo on kärsinyt inﬂaation. 1500- ja 1600-lukujen orjakaupassa ihmisen arvo oli nykyrahassa laskettuna kymmeniä

tuhansia euroja – nykyajan ihmiskaupassa käypä hinta on alle sata euroa, Alliance Anti Traﬁc (AAT) -järjestön toiminnanjohtaja Jürgen Thomas kertoo. Suomen Lähetysseuran tukeman AAT:n tavoitteena on ihmiskaupan ehkäiseminen ja laosilaisten ihmiskaupan uhrien auttaminen jaloilleen. Muualle houkuttelevat ja kotimaasta pois ajavat tekijät kytkevät Kaakkois-Aasian maat yhteen verkoksi, jonka poimuissa ihmiset liukuvat rajojen yli siinä missä mikä tahansa muukin tavara. Kaakkois-Aasian valtiot suunnittelevat rajojensa avaamista vuonna 2015, jolloin yhtenäisen markkina-alueen, AEC:n, on määrä astua voimaan. Tavoitteena on helpottaa tuotteiden, pääoman ja

Rajakeskuksessa eri toimijoiden yhteistyö on elintärkeää, sillä järjestelmässä on pahoja valuvikoja: seksiorjana kituneen tytön ensimmäinen viranomaiskontakti on usein poliisi, joka ei tunnista tätä rikoksen uhriksi ja suhtautuu tähän laittomana siirtolaisena. Tämä tekee avun saamisesta vaikeaa. Vaikka tytön ymmärrettäisiinkin olevan rikoksen uhri, hänet saatetaan lähettää odottamaan tupaten täynnä oleviin pidätyskeskuksiin, joissa ei ole tarjolla oikeanlaista apua. Suoritettuamme rajamuodollisuudet heitämme viimeisen silmäyksen Laosin puolelle, jossa rajan jälkeen alkaa tori. Siellä kaupustellaan kaikkea hedelmistä vaatteisiin. Siellä täällä on pysäköitynä pakettiautoja – ihmiskauppiaat odottelevat rajalla uhrejaan kuin ansaansa virittelevät hämähäkit. Kotiin luvattu kyyti muuttuu nopeasti kyydiksi helvettiin kuskin kurvatessakin vastakkaiseen suuntaan, takaisin Thaimaahan. Kirjoittaja työskentelee tiedottajana Suomen Lähetysseurassa, jonka Tasaus-kampanjalla tuetaan ihmiskaupan uhreja uuteen alkuun.

järjestä meillä perhejuhlaSI Meillä onnistuvat juhlat arkisemmista syntymäpäivistä näyttävämpiin hääjuhliin. Voit myös tilata ruoat kotiisi. Tervetuloa juhlimaan!

noutopöytälounas ma–pe klo 10.30–15

ELÄKELÄISLOUNAS klo 13–15 vain 7,60€ ! AVOINNA: ma–to 10.30–21, pe 10.30–22, la 12–22, su 13–20 Kontulan ostoskeskus, metron liukuportaiden vieressä. www.helmigrilli.com | puh. 020 7424 700

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Pois pulleasta keskushallinnosta Itähelsinkiläinen kirkolliskokousedustaja Sami Ojala katsoo, että kunnan ja valtion hallintoa matkiva kirkon keskushallinto on aikansa elänyt. Teksti Marjaana Perttula Kuva Jani Laukkanen

irkon keskushallinnon uudistus on yksi isoista asioista, joita kirkolliskokous pohtii 4.–8.11.2013 Turussa. Sami Ojala on koulutukseltaan kirkon nuorisotyönohjaaja ja teologian maisteri, joka työskentelee Nurmijärven seurakunnan hallintopäällikkönä. Ojala kuuluu Helsingin hiippakunnan edustajana myös kirkkohallituksen täysistuntoon, jonka valmistelun kautta suurin osa kirkolliskokouksen asioista kulkee. Kirkkohallituksen esitys kirkon keskushallinnon uudistamisesta pitää sisällään muun muassa kirkon ulkoasiain neuvoston lakkauttamisen. Pääosa sen tehtävistä siirtyisi piispainkokoukselle, jonka asema muutenkin uudistuksen myötä vahvistuisi. Myös kirkkohallituksen rooli vankistuisi hiukan. Kirkolliskokouksen asema kirkon ylimpänä päättävänä elimenä säilyisi ennallaan, mutta kirkon työmarkkinalaitos nivottaisiin tiukem-

min kirkkohallituksen yhteyteen. Hiippakuntahallintoon ei tässä esityksessä kajottaisi lainkaan. Sami Ojala on kirkkohallituksen esityksen takana, mikäli keskushallintoa halutaan uudistaa vain hienovaraisesti. Hän itse olisi valmis paljon radikaalimpiin ratkaisuihin. Hän katsoo, että kirkon keskushallinto junnaa edelleen 1970-luvun kuvioissa, jolloin hallintoon otettiin mallia valtion ja kunnan puolelta. Ojalan mielestä nyt tarvittaisiin pieni ja ketterä työryhmä miettimään puhtaalta pöydältä, millainen hallinto oikeasti olisi kirkolle paras ja myös taloudellinen. – Ei meillä kirkkona ole varaa pitää näin raskasta hallinto- ja päätöksentekojärjestelmää. Kirkon keskushallintoa pitää supistaa. Kirkolliskokous nykymuodossaan voitaisiin lakkauttaa ja tilalle perustaa kerran vuodessa kokoontuva vuosikokous. Piispainkokous voisi päättää opillisista asioista. Kirkkohallituksen pitäisi jakaa valtaa taloudellisissa ja hallinnollisissa asioissa enem-

Kevennystä. Sami Ojalan mielestä kirkolla ei ole enää varaa nykyisen kaltaiseen raskaaseen hallintoon.

män hiippakuntiin, Sami Ojala viitoittaa. Toista kauttaan kirkolliskokouksessa vaikuttava Sami Ojala on usein törmännyt ajatukseen, että kirkolliskokouksessa olisi vastakkainasettelua välillä etelä–pohjoinen ja konservatiivit–liberaalit. – Tällaiset jaottelut eivät mielestäni kuvaa todellisuutta. Pi-

kemmin jaottelisin ihmisiä sen perusteella, miten he suhtautuvat muutoksiin. On kirkolliskokousedustajia, jotka suhtautuvat muutoksiin myönteisesti ja innostuneesti, ja on edustajia, joiden asenne muutoksiin on varauksellinen tai säilyttävä. Säilyttäjät ovat kirkolliskokouksessa enemmistönä. – Kirkolliskokousedustajia

voisi jaotella myös toisella tavalla. On edustajia, jotka kokevat ajavansa jotain asiaa, esimerkiksi jonkin alueen, oman herätysliikkeen tai puolueen asiaa. Ja on kirkolliskokousedustajia, jotka ovat tulleet päättämään kirkon yhteisistä asioista ja pyrkivät objektiivisesti tarkastelemaan, mikä olisi kirkolle paras. Minä kuulun jälkimmäisiin, Sami Ojala sanoo.

Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Taiteellinen johtaja Hannu Norjanen

W. A. Mozart: Requiem Rukousta, ylistystä ja musiikkia:

DAVID LYLE MORRIS & HOUSE BAND Sunnuntaina 3.11.2013 klo 18.00 Kallion kirkossa Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tilaisuuden järjestävät Radio Dei, Kristityt Yhdessä ry. ja Kallion seurakunta

pe 1.11. 2013 klo 19 Hgin tuomiokirkko la 2.11. 2013 klo 15 Loviisan kirkko Cantores Minores Anu Komsi, sopraano, Tuija Knihtilä, altto, Jorma Silvasti, tenori, Jyrki Korhonen, basso Lohjan kaupunginorkesteri joht. Hannu Norjanen Liput toimituskuluineen: 11,50 – 58,50 e/kpl (1.11., numeroidut rivit) ja 16,50 – 32,50 e/kpl (2.11.) Lippupalvelun lippukaupat ja tuntia ennen ovelta

ZZZ FDQWRUHVPLQRUHV À

Musiikkitalon Kuoron perinteinen Pyhäinpäivän konsertti

WWW.UMO.FI

PE 29.11. KLO 21.00 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI KE 4.12. KLO 19.00 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA Liput Lippupalvelusta toimituskuluineen alk. 32,50 €/kpl (Normaali 30 €, eläkeläiset 25 €, työttömät, opiskelijat ja lapset 15 € + Lippupalvelun toimituskulut alk. 2,50 €). www.lippupalvelu.ﬁ, p. 0600 10 800 (1,96€/min+pvm). S-ETUKORTILLA -4 € NORMAALIHINNASTA MARRASKUUN AJAN!

Pyhäinpäivänä la 2.11.2013 klo 21 Musiikkitalon konserttisalissa Pyhäinpäivää, kaikkien pyhien päivää, on kristikunnassa vietetty ainakin runsaat tuhatviisisataa vuotta. Silloin ajatuksissamme ovat pyhimykset, pois nukkuneet omaisemme, läheisemme ja ystävämme. Hymnien yö soi Tsaikovskin, Brucknerin, Kuulan, Moralesin ja Länsiön hiljentävää musiikkia. Musiikkitalon Kuoro johtajanaan Tapani Länsiö Liput Lippupalvelusta Lipun hinta: 20,5 / 14,5 €

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Konkarit. Nuorisotyönohjaaja Antti Niemisellä on takanaan yli 40 riparia. Annette Stadius on oman leirinsä jälkeen toiminut isosena ja apuohjaajana noin kymmenellä leirillä.

Ripari kaataa aidat Annette Stadius lähti riparille vastentahtoisesti. Leirillä syntyi kuitenkin yllättäviä oivalluksia ja pari uutta ystävyyssuhdetta. Teksti Anu Heikkinen Kuva Sirpa Päivinen

einälle on maalattu auringonkukka, toiselle oranssi oksa. Pehmeän karvaisessa matossa on suuria punaisia, keltaisia ja violetteja palloja. Annette Stadius istuu ikkunan alla ja katselee hiljaisena ympärilleen. Seinäkellon viisari naksahtaa kuuluvasti. Tunnelma on piinallisen jännittynyt. – Se oli vähän outo tilanne, Stadius sanoo nyt, viisi ja puoli vuotta myöhemmin. Istumme samassa huoneessa, jossa hän tapasi oman rippikouluryhmänsä ensimmäistä kertaa kevättalvella 2008. Vieressä istui läheisin ystävä, mutta suurin osa samalle Malmin seurakunnan leirille ilmoittautuneista nuorista ei tuntenut toisiaan entuudestaan. Kevään kuluessa leiriläiset tutustuivat toisiinsa vähän kerrallaan. He kävivät yhdessä nuorten illoissa ja osallistuivat erilaisiin jumalanpalveluksiin sekä gospel-konserttiin. Vähitellen tunnelma rentoutui. Kesällä leirille lähtiessä kaikki uskalsivat jo jutella keskenään. Sitten viikon aikana tapahtui jotakin ihmeellistä: syntyi uusia ystävyyssuhteita. Annette Stadius kertoo saaneensa omalta ripariltaan kaksi kokonaan uutta ystävää, ja kahden entuudestaan tutun kaverin kanssa suhde syveni

ystävyydeksi. Hän pitää kaikkien kanssa edelleen yhteyttä. Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaajan Antti Niemisen mukaan se on tavallinen tarina. Hän kertoo nähneensä, kuinka sellaisetkin ihmiset, jotka eivät arkielämässä tutustuisi, saattavat riparilla ystävystyä toistensa kanssa. Se ei tapahdu vahingossa. Leirille kootaan tarkoituksella osallistujia eri kouluista, jotta arkielämässä opitut rooli voitaisiin jättää kotiin. – Pystymme yleensä luomaan turvallisen ilmapiirin, jossa jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, Nieminen sanoo. Annette Stadiuksen päätös osallistua riparille ei ollut itsestään selvä. Isosiskot olivat kehuneet omia kokemuksiaan, mutta 14-vuotias Stadius ei halunnut ”uskoa mihinkään hölynpölyyn”. Hän yllättyi, kun leirillä sen sai sanoa ääneen. Opettajat ja isoset kannustivat kysymään ja kyseenalaistamaan, eikä uskoa tuputettu. Antti Niemisen mielestä kyseenalaistaminen on tärkeää. – Jokaisen täytyy itse löytää oma tiensä. Uskossa on kyse myös järjestä ja henkilökohtaisesta totena pitämisestä, eikä siitä, mitä joku toinen sanoo. Ja jos keskustelun jälkeen on edelleen sitä mieltä, että usko on hölynpölyä, sitten sen ainakin tietää. – Ei rippikoulun jälkeen järjestetä uskovaisuustestejä, Nieminen virnistää. – Mieluummin kannattaa lähteä katsomaan ja kokeilemaan kuin katua lopun elämäänsä. Stadiuskaan ei palannut riparilta uskovaisena, mutta tutustuttuaan seurakuntaan hän alkoi ymmärtää, mitä seurakunta tekee ja miksi se on olemassa. Niinpä hän osallistui leirin jälkeen isoskoulutukseen. Sittemmin Stadius on toiminut neljänä kesänä isosena ja kerran apuohjaajana. Ensi keväänä edessä ovat teologisen tiedekunnan pääsykokeet.

– Nykyään uskon tähän hölynpölyyn jopa niin paljon, että haluan olla pappi, Stadius nauraa. Elämä, usko ja rukous. Niistä rippikoulusta puhutaan. – Eikä erikseen vaan niin, että kaikki liittyvät toisiinsa, Antti Nieminen sanoo. – Haluan välittää sen viestin, että usko ei ole elämästä erillinen saareke. Uskovaisetkin elävät tavallista elämää, ja usko on jokaisen ihmisen elämässä mukana eri tavoin. Oppitunneilla keskustellaan, tehdään yhdessä ja opitaan kokemalla. Kalvosulkeisia pyritään välttelemään. – Perässä toistamalla opitaan asioita ulkoa, mutta se on vähän eri asia kuin asioiden sisäistäminen, Nieminen sanoo. Henkilökohtaisuus on hänen mielestään tärkeää. – Riparilla kannattaa kysyä, mitä usko minulle merkitsee. Johtajien seuraaminen on helppoa, mutta se ei ole henkilökohtaista uskoa vaan perässä hiihtämistä. Omalta leiriltään Annette Stadius muistaa erityisesti isosten ja ohjaajien esittämän Jeesuksen kärsimysnäytelmän. Näytelmä liikkui leirikeskuksen alueella ja vuorosanat oli poimittu evankeliumeista – vähän samaan tapaan kuin pääsiäisenä Helsingin keskustassa järjestettävässä Via Crucis -vaelluksessa. Niemisen mukaan eniten keskustelua rippikoululaisten keskuudessa herättävät vuodesta toiseen Jeesus sekä oikea ja väärä. – Riparilaiset ovat siinä iässä, että muutaman vuoden päästä saa alkaa päättää omista asioistaan. Kysymys oikeasta ja väärästä on silloin tärkeä. Lisäksi puhutaan muun muassa luomisesta, seurakunnasta, Raamatusta, kristinuskon opista sekä synnistä ja kärsimyksestä. Antti Nieminen kävi oman riparinsa vuonna 1987. Hänen mukaansa opetusmenetelmät ja -sisällötkin ovat sen jälkeen muuttuneet, mutta jotakin tuttua nykyleireissä on. – Samalla tavalla siellä jännitettiin, tutustuttiin ja sitten hullaannuttiin niistä uusista ihmisistä.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi EEVA MEHTO

Kaupungin kasvo: Tommi Hoikkala

Professori pulpetissa Suomalaisia järkyttäneet koulusurmat saivat 60-vuotiaan Tommi Hoikkalan kollegoineen pohtimaan, onko suomalaisessa kasvatus- ja sosialisaatiojärjestelmässä toiminnallisia ja rakenteellisia ongelmia, joita ei ole huomattu. Suomen koulujärjestelmästä ja nuorten elinolosuhteista on saatavilla paljon tilastotietoa. Nuorisotutkimusverkoston professori, sosiologian ja taidekasvatuksen dosentti Tommi Hoikkala sekä yhteiskuntatieteiden tohtori Petri Paju halusivat tutkia opiskelijoiden ja koululaitoksen hiljaisia signaaleja sekä hankkia kvalitatiivista, laadullista tietoa. He viettivät yhden lukuvuoden oppilaiden joukossa eräässä eteläsuomalaisessa 9C-luokassa. Tutkijapari halusi tietää, miten oppilaiden keskinäiset vuorovaikutustavat ja konﬂiktien ratkaisutaidot toimivat sekä millainen yhteisö koulu on. Miehet osallistuivat koulunkäyntiin oppilaiden tavoin. Lyhyen alkukiinnostuksen jälkeen tutkijat sulautuivat oppilaiden joukkoon. Havaintojen ja haastattelujen tuloksena syntyi teos Apina pulpetissa (Gaudeamus 2013). Ala-asteella luokanopettajalla on silmää ryhmädynaamisille asioille, kun yksi ja sama opettaja on kiinni oppilaiden arjessa. Sitten kun mennään yläasteelle, opettajia on lähes yhtä monta kuin opetettavia aineita ja oppilaat hajaantuvat niin, ettei kukaan hallitse koko yhteisöä. Samaan aikaan myös vanhemmat menettävät kosketuksen kouluun. – Yhdeksäs luokka on nuorten aikuistumisen saranavuosi. Silloin nuoret kaipaavat erityisen paljon aikuispalautetta, ohjeita, kannustusta ja taputusta, joka menee aineosaamisen yli, Hoikkala näkee. Opetustehtävässä unohdetaan helposti ihmisenä olemisen vaikeudet. Nuoret eivät ole koulussa pelkkiä oppilaita, vaan heillä on omat huolet, murheet ja ilot sekä koti- ja kaveruuspaineet mukanaan. Opettajan tulee osata puhutella oppilaita ymmärtäen.

Maailmanlaajuiset kasvihuonepäästöt jatkavat kasvuaan. Muutokset näkyvät jo Itämerellä. Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

– Opettaja, joka ei pelkästään jankuta oman aineensa tärkeyttä, vaan kertoo myös elämästään ja opettaa kertomusten kautta ainettaan, saa oppilaat helpommin mukaan. Hoikkala pohtii, voisiko koulu olla enemmän paikka, jossa kasvatetaan ihmisiä ja jossa opetussuunnitelmat eivät olisi niin tiukkaan pakattuja. Muodostuisiko oppiminen helpommaksi, jos vuorovaikutussuhteet toimisivat paremmin? Kouluun Hoikkala kaipaisi enemmän perusihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen opetusta sekä ryhmässä toimimisen ja konﬂiktien ratkomistaitojen hiomista. Oman alueensa taitavilla opettajillakin olisi ihmissuhde- ja konﬂiktien käsittelytaidossa parantamisen varaa. Hoikkala yllättyi siitä, kuinka paljon oppilaan asema ryhmässä vaikutti koulussa viihtymiseen. Oppilaan hyvinvoinnin peruskysymys on, minkälaisena kelpaan ryhmään, johon itse haluan kuulua. Musertavinta oppilaalle on, ellei hän pääse mihinkään haluamaansa ryhmään. – Onneksi prosessi ei ole lukkiutunut, vaan omaa paikkaa luodaan päivittäin, ja jatkuvasti syntyy uusia alkuja ja mahdollisuuksia. – Omalla asenteellaan opettaja voi joko kannustaa tai vahvistaa mallia: menestyjät ja luuserit. Meidänkin luokan rymyryhmässä näkyi mahdollisuus kasvuun ja eteenpäin menoon. Kenenkään kohtalo ei ole ennalta määrätty.

P.S.

Itämeri muutoksen kourissa

Asun Kalliossa 1911 rakennetussa kerrostalossa.

Ilahdun yhteisestä löytämisestä, ﬂowprosesseista ja keskusteluista. En haluaisi elää ilman vuorovaikutusta ja valaisevia hetkiä. Eeva Mehto

aailmanpankin entisen pääekonomistin lordi Nicholas Sternin arvion mukaan maapallolla on enää vain 15–20 vuotta aikaa laittaa hiilipäästöt kuriin. Samaa mieltä ovat myös kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tutkijat. Ilmakehän nykyinen hiilidioksidipitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin ainakaan 650 000 vuoteen. – Ilmakehästä yksinkertaisesti loppuu tila, johon hiili voidaan työntää, sanoo ympäristöministeriön kansainvälisten ilmastoasioiden erityisedustaja Jukka Uosukainen. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että hallitusten välisissä neuvotteluissa puidaan jo sitä, miten voidaan auttaa niitä saarivaltioita, jotka käyvät elinkelvottomiksi valtamerien vedenpinnan nousun vuoksi. Vedenpinta nousee valtamerissä havaintojen mukaan reilun kolmen millimetrin vuosivauhtia. Nousu jatkuisi, vaikka kasvihuonekaasujen päästöt loppuisivat kokonaan. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset tuntuvat eri tavoin eri puolilla maapalloa. Mitä pienempien alueiden muutoksia tarkastellaan, sitä vaikeampaa on erottaa ilmastonmuutoksen merkitystä ilmaston normaalista vaihtelusta. Havaintojen mukaan Itämeren pintalämpötila on lievässä nousussa. Itämeren jään vuotuisessa laajuudessa on havaittu hienoinen laskeva trendi. Jäätalvet ovat edelleen kes-

Kulmilla: Tammisalo

kimääräisiä, mutta ankarat jäätalvet ovat harvinaistuneet viime vuosikymmeninä. Jäätalven pituus ja kiintojään paksuus ovat pienentyneet etelärannikolla merkittävästi. Esimerkiksi Loviisassa jäätalvi kestää nyt 137 vuorokautta, mikä on 32 päivää vähemmän kuin 1950-luvulla. Jään peittämän alan Itämeressä arvioidaan pienenevän tällä vuosisadalla jopa 70 prosentilla nykyisestä. Tuolloin lämpiminä talvina vain Perämeren pohjukka olisi jäässä. Itämeri tulee todennäköisesti makeutumaan tämän vuosisadan aikana niin, että äärimmäisessä tapauksessa veden suolapitoisuus Suomenlahdella olisi vain 1–2 promillea nykyisen noin viiden promillen sijaan. Tämä johtuu nykyistä runsaimmista sateista, jotka siirtyvät jokia myöten mereen. – Itämeren lämpötilassa, jääoloissa ja vedenkorkeudessa tapahtuneet muutokset ovat yhteneväisiä globaalin ilmastonmuutoksen kanssa. Koska ilmaston luonnollinen vaihtelevuus on Itämeren alueella suurta, havaitut muutokset eivät vielä ylitä luonnollista vaihtelevuutta, erikoistutkija Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta kertoo. Itämeren lämpötilan nousu ja lisääntyvät sateet kiihdyttävät meren biologisia prosesse-

Kuinka korkealle vesi voi nousta? Helsingissä suurin mitattu vedenkorkeus on +151 senttiä keskimääräistä ylempänä. Näin tapahtui myrskyn seurauksena tammikuussa 2005. Meri tulvi tuolloin muun muassa Kauppatorille ja monille muille alaville rannikkoalueille ja aina talojen kellareihin saakka. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuivat Kalasatamassa parkissa olleille autoille. Alimmillaan vedenkorkeus Helsingissä on ollut tällä ja viime vuosisadalla vuonna 2010, jolloin veden korkeus oli -93 senttiä.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Meri lämpenee. Itämeren lämpötila on hienoisessa nousussa. Särki- ja ahvenkalat ovat hyötyneet tilanteesta. Sen sijaan esimerkiksi siian lisääntyminen vaarantuu, kun vesi jatkaa lämpenemistä.

ja. Lämpimästä vedestä hyötyvät lajit lisääntyvät ja leviävät. Kylmää vettä kaipaavat lajit taas vähenevät. Makeaa murtovettä suosivat lajit lisääntyvät, ja merilajit siirtyvät nykyistä etelämmäksi. Kalakantoihin vaikuttavat erityisesti muutokset veden lämpötilassa, suolapitoisuudessa, rehevyydessä, happamuudessa ja vieraslajien esiintymisessä. – Jo muutaman asteen muutos lämpötilassa näyttää vaikuttavan kalakantoihin. Esimerkiksi kuhasaaliit ovat kasvaneet 1980-lukuun verrattuna, kertoo tutkija Lauri Urho Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Jo promillen tai kahden muutos Suomen rannikon suolapitoisuudessa on ratkaiseva esimerkiksi kampelalajeille. Kampela- ja piikkikampelasaaliit ovat pienentyneet jyrkästi. – Tämä näyttäisi olevan yhteydessä veden

”

suolapitoisuuden vähenemiseen. Kampelat ovat merilajeja, jotka eivät pysty lisääntymään makeassa tai edes niukasti suolaisessa vedessä, Urho sanoo. – Lämpötilan tai suolapitoisuuden keskiarvot eivät ratkaise muutosta, vaan verrattain suppeilla lisääntymisalueilla tiettyyn aikaan vallitsevat olosuhteet määräävät kalakannan koon.

Jukka Uosukainen

Särkikalat kuten särki, suutari ja hopearuutana ovat hyötyneet lämpimistä kesistä. Samoin ahvenkaloista kuha ja ahven saavat etua niistä. Myös silakka ja kilohaili ovat hyötyneet tilanteesta. Siika-, made- ja harjuskannat ja niistä saadut saaliit ovat pienentyneet. – Esimerkiksi veden lämpeneminen häiritsee marraskuun tienoilla kutevan siian li-

Ilmakehästä yksinkertaisesti loppuu tila, johon hiili voidaan työntää.”

sääntymistä. Jos poikaset kuoriutuisivat jo talvella, niille tuskin riittäisi ravintoa, Lauri Urho kertoo. Vieraslajit ovat ihmisen tahallisen tai tahattoman toiminnan avulla uusille alueille leviäviä lajeja. Puolet rannikoillemme asettuneista vieraslajeista on tullut 20 viime vuoden aikana. Muutamat viime vuosien aikana saapuneet vieraskala- ja äyriäislajit, kuten hopearuutana, mustatäplätokko, sirokatkarapu ja liejutaskurapu, levittäytyvät edelleen. – Ne lisääntyvät voimakkaasti ja ovat paikallisesti jo erittäin runsaita, joten muutoksia on odotettavissa ravintoketjuihin ja ekosysteemiin. Toimittaja osallistui Ilmatieteen laitoksella järjestettyyn Ilmastonmuutos ja Itämeri -toimittajakoulutukseen lokakuun alussa.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Jälleensyntynyt kanava Valosilmät heräävät väristellen hämäränhyssyyn. Ne reunustavat Tammisalon ja Roihuvuoren erottavaa kanavaa. Melojat suosivat yhä syysmyöhällä kiviseinäistä vesiväylää. Se on myös maamerkki, jonka paluuta paikalliset ehtivät toivoa pitkään. Isot järkäleet rannalla mutisevat historiaa: kuinka väylä kahdesti miesvoimin tukittiin. Strömsinlahden ja Porolahden yhdistävä noin 170-metrinen kanava oli alkujaan salmi. Isovihan alla 1713 se tuotti nolon tappion Ruotsin laivastolle. Mukamas purjehduskelvoton liejuinen pullonkaula oli jätetty vartioimatta; sen kautta pujahtivat venäläisten ketterät laivaveneet Pohjoisrantaan polttamaan viisi isoa rahtilaivaa. Miehitettyään maan venäläiset tukkivat itse ylläkköreittinsä kivillä, mutta jo

1762 Herttoniemen kartanonherra rakennutti sen kanavaksi – mielessään tarjota kalastajille maksusta oikotie Kauppatorille. Mataloitunut kanava kuitenkin peitettiin 1700-luvun lopulla. Uudestisyntymää se sai odottaa vuoteen 2001. Avaus itään tarjosi henkireiän umpeutuvalle Porolahdelle. Nyt virtauksessa vaeltaa mennyt kesä kultaisten lehtien muodossa. – Kanavan suulla on pieni valkoiseksi maalattu koristekummeli. Vesielementin lumovoima ei tarvitsisi tuekseen kitschiä, mutta kanavasta tekee mieli kiittää. Ja pysykööt ne edestakaisin vieritellyt kivet vastedes tukevasti törmällä. Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

70 %

Äidin ja isän kanssa asuu noin 70 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista ja lukiolaisista sekä puolet ammattiin opiskelevista, ilmenee tuoreesta Kouluterveyskyselystä. Kahdessa kodissa tai perheessä ilmoitti asuvansa noin neljäsosa peruskoululaisista ja ammattiin opiskelevista sekä viidesosa lukiolaisista. Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista ja heidän vanhemmistaan on syntynyt Suomessa ja yli puolet ilmoitti asuneensa samalla paikkakunnalla koko ikänsä. Muista syntymämaista yleisin on Venäjä tai entinen Neuvostoliitto, vanhemmilla lisäksi Ruotsi.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Ihminen e omaa kuv Mitä jos maailmankaikkeus on täynnä maailmoja, jotka muistuttavat omaamme? Teologeille ajatus ei ole uusi, mutta älyllisen elämän löytyminen maan ulkopuolelta ravistelisi kristillistä ihmiskuvaa.

rkeologi Elisabeth Shaw löytää kalliopiirroksen, jossa pitkän mieshahmon käsi osoittaa kohti tähtikuviota. Käy ilmi, että kalliopiirros on maan ulkopuolisen sivilisaation esittämä kutsu: ”Tulkaa ja löytäkää meidät.” Kohtaus on peräisin tieteiselokuvasta Alien: Prometheus. Tosielämässä ihmiskunta on tehnyt parhaansa vastatakseen kutsuun tai ainakin löytääkseen viestejä, jotka viittaisivat maan ulkopuoliseen elämään. Vuodesta 1960 lähtien radioteleskoopit ovat kuunnelleet herkeämättä taivasta ja tutkijat etsivät avaruuden ”äänien” joukosta älyllisen sivilisaation lähettämää signaalia. Aurinkokunnan ulkopuolisia eksoplaneettoja on löydetty vuodesta 1995 alkaen. Monet niistä sijaitsevat oman tähtensä elämänvyöhykkeellä, jossa vesi voisi esiintyä nestemäisessä muodossa. Tieteellisellä etsinnällä on myös teologinen ja uskonnollinen ulottuvuus.

elämän syntymisestä todennäköistä ilman Luojaakin. Näkemys ei vakuuttanut edes Hawkingin kollegoja. Kotimaa-lehdessä (7.10.2010) avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja piti lausuntoa hyvänä esimerkkinä siitä, että ”tieteentekijöiden kannattaisi pitää teologisissa kysymyksissä turpansa rullalla”. Myös Valtaojan kanssa keskustelukirjan tehnyt emerituspiispa Juha Pihkala tyrmäsi Hawkingin päättelyn. ”Suutari pysyköön lestissään. Ajatusta toisista maailmoista, jotka eivät tiedä meistä mitään, pohdittiin teologiassa jo 1600- ja 1700-luvuilla.” Ulvilassa asuva teologi ja uskonnonopettaja Vesa Nissinen vahvistaa Pihkalan näkemyksen oikeaksi. Nissinen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa maan ulkopuolisen elämän teologiasta, ja viime vuonna hän kirjoitti aiheesta artikkelin Teologiseen Aikakauskirjaan (1/2012). Kun ajatus maan ulkopuolisesta elämästä alkoi yleistyä 1600-luvulta lähtien, monet kristilliset ajattelijat antoivat sille tukensa. Heidän mielestään oli mahdoton ajatus, että Luoja olisi jättänyt valtavan avaruuden tyhjäksi.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Timo Saarinen ja Marcel Clemens/Pixelparticle/ Shutterstock

Tunnettu fyysikko Stephen Hawking ilmoitti syyskuun alussa 2010 tulleensa siihen tulokseen, että Jumalaa ei enää tarvita, koska vieraiden aurinkokuntien löytyminen tekee

Maan ulkopuolisen elämän edellytyksiä tutkiva astrobiologia on tiukkaa luonnontiedettä, mutta Vesa Nissisen mukaan monissa tutkijoiden pohdinnoissa on selvä uskonnol-

”

Haluaisimme päästä eroon kosmisen yksinäisyyden tunteesta.”

Vesa Nissinen

linen pohjavire. Kysymme, olemmeko yksin maailmankaikkeudessa ja etsimme peiliä, jonka kautta voisimme nähdä itsemme selkeämmin. – Haluaisimme päästä eroon kosmisen yksinäisyyden tunteesta. Kristillisessä teologiassa Jumala on ’Sinä’, jota vasten ihminen voi ymmärtää oman äärellisyytensä, Nissinen sanoo. Kriittisten teologien tehtäväksi on jäänyt kiinnittää huomiota pohdiskelujen virheisiin ja uskonvaraisiin aineksiin. Kun vieraan älyn edustajat oletetaan ihmistä edistyneemmiksi niin tieteen kuin moraalinkin alueella, teologi huomaa taustalla uskonnollista toiveajattelua ja jälkiä vanhakantaisesta kolmikerroksisesta maailmankuvasta. – Ihmisen on vaikea välttyä ajatukselta, jonka mukaan taivas on ’ylhäällä’, taivaalliset olennot ovat ihmistä kehittyneempiä ja ’pelastus’ eli vastaus ihmiskunnan suuriin ongel-

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Uhka vai mahdollisuus? Joidenkin tiedemiesten mielestä vieraat elämänmuodot voivat olla ihmiskunnalle vaarallisia. Toisten mielestä tulokaat voisivat auttaa meitä ratkaisemaan omia ongelmiamme.

on vahvoja uskonnollisia piirteitä, Sohlberg summaa.

tsii tähdistä aansa miin tulee ylhäältä, Nissinen sanoo. Näin järkeilevä tiedemies itse asiassa heijastaa huomaamattaan oman kuvansa taivaalle. Lisäksi hän olettaa virheellisesti, että maaplaneetan evoluutiohistoriassa nähty ”edistys” toistuu muissa maailmoissa. Stephen Hawking uskoo, että vieraat elämänmuodot voivat olla ihmiskunnalle vaarallisia. Siksi hän vaatii, että yritykset maan ulkopuolisen elämän löytämiseksi lopetetaan välittömästi. Vesa Nissinen arvelee, että Maan ulkopuolella syntyneen älykkään elämän löytyminen olisi ihmiskunnalle pikemminkin ”jättipotti” kuin katastroﬁ. – Jos muukalaiset ovat selvinneet niistä suurista ongelmista, joiden kanssa ihmiskunta parhaillaan taistelee, voisi olettaa, että he ymmärtävät myös moraalin päälle. Varsinaista kontaktinottoa pitäisi kuitenkin valmistella tarkasti, Nissinen sanoo. Elokuvateollisuus on hyödyntänyt kumpaakin suhtautumistapaa vieraaseen älyyn. Alien-elokuvissa vieras laji on äärimmäinen hirviö, joka pyrkii leviämään ja turvaamaan olemassaolonsa millä keinolla hyvänsä. Steven Spielbergin luoma E.T.-hahmo ja Tähtien Sota -elokuvien Yoda puolestaan ovat hyväsydämisiä olentoja. E.T. on eräänlainen messiashahmo ja Yoda idän uskontoihin viittaava henkinen opettaja.

Jediuskonto yllättää Populaarikulttuuri, ﬁktio ja uskonnollisuus yhdistyvät yllättävällä tavalla vuonna 2001 syntyneessä, Tähtien sota -elokuvien hahmoista ammentavassa ”jediuskonnossa”. Alussa kyse oli vain Englannissa ja Walesissa toimitettuun väestönlaskentaan liittyvästä sähköpostikampanjasta. Ihmisiä kehotettiin ilmoittamaan jediuskonto omaksi uskonnokseen, ja vajaa prosentti noudatti kehotusta. Jussi Sohlbergin mukaan jediuskontoa on luonnehdittu moderniksi ”hyper-todelliseksi” uskonnoksi. Leikillä, huumorilla ja parodialla on siinä keskeinen merkitys. Viime vuosina on kuitenkin syntynyt muutamia uudenlaisia Jedi-yhteisöjä. – Niissä pyritään rakentamaan uskonnollista jediperinnettä, jossa on vakavampi ulottuvuus, Sohlberg sanoo.

Tieteellisen keskustelun rinnalla kasvaa elinvoimaisia alakulttuureja, joissa odotetaan merkkejä vieraan sivilisaation kohtaamisesta ja jaetaan ufohavaintoja ja ufokohtaamisiin liittyviä kokemuksia. – Asiaan liittyvän nettiaineiston ja kirjallisuuden määrä on huima. Ufokulttuuri on mielenkiintoinen ja vahva juonne länsimaisessa kulttuurissa, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg sanoo. Monet ufoaktiivit liittävät avaruusolentoihin ajatuksen korkeammasta tietoisuudesta ja luonnonlait ylittävistä kyvyistä. Heidän uskotaan seuraavan ihmiskunnan kehitystä, mutta ”kosmisten lakien” vuoksi historian kulkuun ei puututa aktiivisesti. Ufokontakteissa vastaanotetaan myös ”kanavoituja” viestejä, joiden uskotaan sisältävän tietoja ihmiskunnan tai yksilön tulevaisuudesta. Kohtaamiskokemuksia seuraa usein käänne, jonka yhteydessä ihminen suuntautuu henkisyyteen tai hengellisyyteen. Ranskassa on syntynyt Raelilainen kirkko, joka yhdistää modernin ajan ufomyyttejä Raamatun kertomuksiin. Kirkon opetuksen mukaan ”Elohim-rotuun” kuuluva muinainen astronautti synnytti ihmislajin geneettisten kokeilujen avulla. – Uskontotieteilijänä en ota kantaa kysymykseen ’Ovatko he siellä’, mutta on perusteltua sanoa, että osassa ufokulttuuria

Etsintä jatkuu . Avaruusteleskooppi Keplerin viimeisimmät löydöt viittaavat siihen, että vähintään kolmanneksella tähdistä on planeettoja. Maanantaiaamuna 6. elokuuta 2012 Marsiin laskeutunut Curiosity-mönkijä etsii naapuriplaneetaltamme elämän merkkejä. Toistaiseksi tutkijat eivät ole löytäneet yhtään radiosignaalia, joka kertoisi avaruuden älykkäästä elämästä. Myöskään todisteita maan ulkopuolisesta elämästä ei ole löydetty. Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää ja edellytykset älyllisen elämän kehittymisestä ovat suotuisat, miksi emme ole kuulleet avaruuden muista asukkaista mitään? Tunnettu fyysikko Enrico Fermi kiteytti ongelman jo 1950-luvulla kysymykseen ”Missä ne ovat?” – Itse ajattelen niin, että elämää mitä todennäköisimmin kehittyy myös muualle kuin Maan päälle, mutta älykäs elämä ei välttämättä ole kovin yleistä, Vesa Nissinen sanoo. Älykkäiden olentojen löytyminen pakottaisi Nissisen mukaan kirkon pohtimaan, ovatko nekin langenneita ja pelastusta tarvitsevia, ja millä tavalla niiden pelastus toteutuisi. Onko pelastava ilmoitus annettu ainoastaan ihmiskunnalle, ja olisiko tehtävämme viedä evankeliumi muukalaisille maapallolta käsin samalla tavalla kuin löytöretkien ajan lähetystyöntekijät veivät evankeliumin uusille mantereille? Vai onko mahdollista, että ihminen kohtaa joskus muukalaisen, jolla on hallussaan aivan erilainen pelastusmyytti? Kumpikin vaihtoehto sisältää Vesa Nissisen mukaan ongelmakohtia. Tutkimuksensa perusteella hän arvioi kuitenkin, että elämän tai edes älyllisen elämän löytyminen maapallon ulkopuolelta ei aiheuttaisi teologiassa vakavaa kriisiä. – Ei uskonto eikä kristinusko siihen kaatuisi. Uskon, että kristillinen teologia on riittävän joustava ja pystyy vastaaman maailmasta löytyviin asioihin. Katolinen kirkko kutsui 30 avaruustutkijaa marraskuussa 2009 Vatikaaniin konferenssiin, jossa pohdittiin, miten maan ulkopuolisen elämän löytyminen vaikuttaisi kirkkoon. Maakeskeisen näkökulman lisäksi myös käsitys ihmisestä Jumalan kuvana joutuisi haastetuksi. Vatikaanin observatorion astronomi, jesuiittaveli Guy Consolmagno uskoo, että jokaisella älyllisellä olennolla, jolla on vapaa tahto ja kyky rakastaa, on myös sielu. Kun Consolmagnolta kysyttiin, olisiko hän valmis kastamaan avaruusolentoja, hän vastasi: ”Vain jos ne pyytäisivät.”

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

– Ihminen on merkitystä tavoitteleva eläin, sanoo Betoniyö-elokuvan ohjannut Pirjo Honkasalo. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Jani Laukkanen

Tekijän muotokuva

Kirsti Mäkinen uudisti Topeliuksen sadut Satusetä Sakari Topeliuksen tunnettu kertomus Koivu ja tähti kuvaa tytön ja pojan kaipausta kotimaahansa, mutta harva tietää, että kyseessä on Topeliuksen perheen tarina. Venäläiset ryöstivät 1700-luvulla Pohjois-Pohjanmaalla Topeliuksen isoisän isän ja satoja muita lapsia kostoksi pohjalaisten vastarinnasta isonvihan aikana. Christoffer Toppelius onnistui kuitenkin pakenemaan Venäjältä ja palaamaan Tukholman kautta takaisin Suomeen. Kouluneuvos Kirsti Mäkinen sai tietää tästä Muhoksella pidetyssä Koivu ja tähti -tapahtumassa. Kun sitten WSOY:lta pyydettiin suomen kielen tuntijaa kirjoittamaan satuja Topeliuksen 1800-luvun suurteoksesta Lukemisia lapsille oman aikamme kielellä, hän ei kunnioituksesta Topeliusta kohtaan voinut ottaa työtä vastaan. Meni vuosi ennen kuin hän oli siihen henkisesti valmis. – Jo 1900-luvun alun kirjallisuuden sanasto tuntuu nykyihmisestä vaikealta. Äidinkieltä ala-asteella opettava tyttäreni teki työtäni varten oppilailleen sanatestin, ja selvisi, että esimerkiksi sanat reki ja peninkulma olivat heille outoja. – Suomen kieli on uudistunut muutenkin kuin sanastoltaan. Lauseet ovat nykyään lyhyempiä ja kieli siten nopeatempoisempaa. Klassikkosatujen uudistaminen oli Kirsti Mäkisen mielestä antoisaa. Hänestä oli hauska miettiä, miten tarinat saa siirrettyä nykyaikaan. Esimerkiksi sadussa Kunnioita isääsi ja äitiäsi hän muutti muutakin kuin kieltä: alkuperäisen sadun siankaukalo, josta perheen vanhuksen piti syödä, on vaihtunut sanomalehdellä peitetyksi keittiön pöydäksi. – Lapsille alettiin kirjoittaa satuja vasta 1800-luvulla. Sitä ennen ne olivat aikuisten suullista

kansanperinnettä Grimmin veljesten tyyliin. Lastensadut olivat sävyltään opettavaisia, mutta Sakari Topelius oli muihin kirjoittajiin verrattuna moderni. Hänen satunsa olivat valoisia ja sydämellisiä, ja niissä oli väriä, vauhtia ja mielikuvitusta. Mäkisen mukaan Topeliuksen 300 satuun mahtuu prinsessa- ja prinssisatuja mutta yhtä lailla tarinoita sodasta ja köyhistä orpolapsista tai tavallisista reippaista lapsista seikkailuineen. – Topelius oli harras kristitty, mutta hän oli yllättävän avarakatseinen uskonnollisissa kysymyksissä. Saduissa rukoillaan sekä Jumalaa että Allahia. Suosikkini Tähtisilmä osoittaa, millaista tuhoa aiheuttavat epäluulo ja pelko vierasta kohtaan. Topeliusta luonnehditaan koko kansan kasvattajaksi, jolla olivat hallussaan lastenkamari ja koululuokka. Koululaisia ohjasivat sukupolvien ajan hänen Maamme kirjansa, virtensä ja joululaulunsa. Miehen vaikutus jatkuu yhä. Pitkän opettajanuran tehnyt ja Suomen lasten Kalevalan aiemmin kirjoittanut Kirsti Mäkinen on käynyt nyt kertomassa ala-asteikäisille Topeliuksen satuja nykykielellä. Lapset ovat olleet niistä innostuneita. Hänen oma 7-vuotias lapsenlapsensa ilmoitti, että ne voittavat Tatun ja Patunkin. Mäkinen on tyytyväinen siihen, että satukirja sai samalla uuden kuvituksen. – Taidemaalari Risto Suomi jatkaa komeasti nimekkäiden taiteilijoiden perinnettä. Voin kuvitella, että esimerkiksi kirjan kannessa jättiläissudella ratsastava Sampo Lappalainen jää monen pienen lukijan mieleen. Marjo Kytöharju Koivu ja tähti – Topeliuksen paluu, Risto Suomen satukuvien näyttely ke 6.11. saakka lasten taidekeskus Annantalossa, Annankatu 30. Avoinna arkisin 13–20, la–su 10–16. Vapaa pääsy.

un Pirjo Honkasalo luki tulevan elämänkumppaninsa Pirkko Saision Betoniyö-romaanin vuonna 1981, hän alkoi heti miettiä sen ohjaamista. – Betoniyö on syvä, kaunis ja julma teos, jossa on sopivasti tapahtumia pitkään elokuvaan. – Kun nyt ihmetellään koulusurmia, romaanin kuvaama nuoren ahdistus on yhä ajankohtaisempaa. Toisen ihmisen pään sisälle ei pääse, mutta mitä voi odottaa, jos kukaan ei tue nuorta kasvussa, kysyy suorasukaisen oloinen ohjaaja. Honkasalo aikoi tehdä tämän elokuvan jo kymmenen vuotta sitten, mutta silloin alkoi tulla maailmalta houkuttelevia kutsuja dokumenttielokuvien tekemiseen. Palkitun ITO: kilvoittelijan päiväkirja -teoksen jälkeen hän tunsi yhden vaiheen elokuvanteossa tulleen valmiiksi. – Tulee mieleen eräs ilomantsilainen, jolta onnellisia ihmisiä etsineen dokumentin tekijä oli tivannut, kaipaako hän koskaan nuoruutta. Tämä oli todennut, että se tuli jo valmiiksi, mikä on minusta hyvin sanottu, Honkasalo hymähtää. Betoniyön päähenkilöksi, 14-vuotiaaksi Simoksi, valikoitui Johannes Brotherus koekuvauksien perusteella. – Johannes erottui muista. Hänellä oli voimakas sisäinen maailma. Osoittautui, että hänellä oli myös käsittämätön keskittymiskyky. Se näkyi vaikkapa Linnanmäen maailmanpyörässä, jossa hän joutui näyttelemään ahtaassa tilassa keskellä kuvausryhmää, Pirjo Honkasalo kertoo. Aiempien koekuvausten perusteella Simon isoveljeksi valittiin Jari Virman, joka nyt kolmikymppisenä tuntui Honkasalosta sopivalta kovapintaisen manipuloijan rooliin. Elokuva näyttäytyi Honkasalolle heti mustavalkoisena, vaikka rahoittajat eivät siitä innostuneetkaan. Hänestä se tuo elokuvaan ajattomuutta, ja ”sisältäähän mustavalkoﬁlmikin noin 260 harmaan sävyä”. Teknisesti haastavimpia olivat vedenalaiset kohtaukset.

Rosoista estetiikkaa. Pirjo Honkasalon mukaan visuaalisuus käsitetään usein joksiki

Etsijän h ”

Jos joku saa lohtua ikonin edessä rukoilemisesta, mikä minä olen ottamaan pois sitä häneltä.”

Kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Betoniyön myötä jo tiuhaan vieraillut ohjaaja suunnittelee tarkasti etukäteen ﬁktioelokuviensa kuva- ja äänimaailman. Hallittuun tyyliin kuuluu, että näyttelijät eivät improvisoi vaan repliikit lausutaan pilkulleen. Pirjo Honkasalo sanoo tässä vaikuttavan hänen kaksoispersoonansa ohjaajana ja kuvaajana. Hän on katsonut kameran linssin läpi ihmisiä tuhansia tunteja eikä siedä falskia näyttelemistä.

Betoniyötä katsoessa tuntui välillä siltä kuin seuraisi dokumenttielokuvaa. Honkasalo kannattaa ehdottomasti rajojen rikkomista. – Fiktion ja dokumentin välille vedetään yleensä kategorinen raja, mikä on tekijän kannalta järjetöntä. Tekijällä on aina sama pää ja maailma, josta teemat kumpuavat. Uutuustyössä, samoin kuin Pirjo Honkasalon muissa töissä, on vahva etsimisen teema. Hän kuvailee ihmistä elämäänsä merkitystä etsiväksi eläimeksi, joka hajoaa, ellei tavoita sitä. – Minulle on tärkeää puolustaa tavarataivaassa nujerrettua ihmistä, jolta markkinavoimat ovat kastroineet sielun. Ihminen ei ole niin pieni kuin nykyään esitetään; ei suuri mutta ei niin pienikään. Etsimisteemaan yhdistyy voimakas visuaalisuus.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Elämän ja kuoleman arvoitus KIRJA Kaksi vuotta sitten menehtyneen Bo Carpelanin runokokoelma Yötä vasten on julkaistu nyt postuumisti. Surumielisissä runoissa on näkyvissä vanhenevan ihmisen tunne kuoleman läheisyydestä. Pelkistetysti se esiintyy runossa Vuorten yllä: ”Vuorten yllä äänetön. Puiden latvoissa hiljaisuus. Metsän linnut vaiti. Pian sinä.” Carpelan käyttää tuntemustensa kuvailuun luontokuvastoa, puita, pilviä, aurinkoa, usvaa, vettä ja tuulta. Toisaalta runoissa liikutaan kaupunkiympäristössä ja tuttujen paikkojen herättämissä muistoissa. Lopun lähestyminen aiheuttaa kirjoittajassa levottomuutta, mutta samalla kuolema vetää häntä puoleensa. Tästä kertoo huikean kaunis runo Chopin: ”Pimeydessä tämä hymy, valossa tämä sinnikäs kaipaus, kasvot uponneina pionin kylmään katseeseen, maan puoleen painuneiden silmien alla kuin ilmavirta, öinen syysmyrsky, lyhyen elämän laulu ja huimaus.”

n koristeeksi, vaikka se on ihmisen hienoimpia ilmaisukieliä.

orisontti Nuoren ahdistus riipaisee ELOKUVA Pirjo Honkasalon Betoniyö alkaa painajaismaisella näyllä: poika matkustaa junassa, joka vajoaa mereen sillan sorruttua. Elokuvan päähenkilö Simo (Johannes Brotherus) herää pahasta unesta, mutta myös tilanne kerrostalokodissa on ahdistava. Simon äiti (Anneli Karppinen) ja isoveli (Jari Virman) heräilevät krapulaisina, ja äiti käskee nuorempaa poikaansa viemään kaljan veljelleen. Simo on saanut alkoholisoituneelta äidiltään ja vankilatuomiota odottavalta veljeltään tylyn elämänmallin. Pojan aggressio kasvaa, kun hän joutuu vahtimaan viimeistä iltaansa siviilissä viettävää veljeään. Surkean illan lopuksi hän tapaa naapurin taiteellisen homomiehen

VILLE TANTTU

– Estetiikka käsitetään usein joksikin koristeeksi, vaikka se on ihmisen hienoimpia kieliä ja sen avulla voi ilmaista kaikkein syvintä. Kuva, näytteleminen ja ääni ovat yhdessä tarinan kertomista. Honkasalon elokuvissa on näkyvissä myös henkisyyttä ja kaipuuta tietynlaiseen valaistumiseen. Ohjaaja myöntää hengellisen puolen, siihen liittyvän mysteerin, kiinnostavan. Sen sijaan uskonnot järjestelminä tuntuvat hänestä vierailta. Honkasalo kertoo kritisoineensa vuorotellen kaikkia kirkkokuntia. Katolisuudessa häntä ärsytti esineiden palvonta. – Eräs kohtaaminen virolaisten nunnien kanssa kuitenkin havahdutti. Aloin ajatella, että elämässä on suunnaton määrä kärsimystä, ja jos joku saa lohtua esimerkiksi ikonin edessä rukoilemisesta, mikä minä, jolle riittää ikoniksi pelkkä horisontti, olen ottamaan pois sitä häneltä.

Kuka minä olen? Johannes Brotherus näyttelee Betoniyössä koskettavasti nuorta Simoa.

(Johan Ulfsak) ja hermostuu tämän oudosta uskosta toivoon ja rakkauteen.

Pirkko Saision Betoniyö-romaani on siirretty valkokankaalla tyylikkäästi nykypäivään. Romaanin teema kantaa hyvin, sillä kaupungin lähiöissä pyörii yhä lukuisia itseään etsiviä nuoria. Betoniyön näyttelijät ovat rooleissaan uskottavia. Ja vaikka elokuva on niin kiinni todellisuudessa, se on samalla Honkasalon tyyliin kiehtovan mystinen. Siihen vaikuttaa paljon Peter Flinckerbergin kuvaus: mustavalkoisissa kuvissa Helsinki näkyy rosoisen kauniina. Elokuvan rankka loppukohtaus huipentuu ihmeelliseen näkyyn, jossa noustaan kärsimyksen kautta valoon. Marjo Kytöharju Pirjo Honkasalo: Betoniyö. Elokuvateattereissa 1.11.

Toinen vanhemman polven runoilija, Risto Ahti, kuvaa Lentäviä kukkia -kokoelmassa elämäänsä riehakkaasti. Hän aloittaa runonsa esimerkiksi tarinalla nuoruudestaan tai kohtaamisestaan kaupungilla. Tämän jälkeen sinkoilee vimmaisia runosäkeitä latinankielisine ja kirjallisine viittauksineen. Runoilija kokee työnsä hulluksi heittäytymisenä. Hän ei halua alistua yleisiä totuuksia toistavaksi joukkosieluksi. Tätä hän kuvaa Taugenichts-osuudessa näin: ”Tuuli tarttui hiuksiin ja vei. Omituinen siemen lensi kiven taakse, särkyi ja alkoi kasvaa. Syntyi näky.” Rakkaus on yksi kokoelman kantavista teemoista. Toisen ihmisen kohtaaminen ei ole yksinkertaista, kuten ilmenee Vapaan ammatin harjoittajan omakuvia -jaksossa: ”Eikö ole ihme ja kumma? Eikö ole kumma, että tulee uusi jano, kun sattuu uudelle kaivolle! Ja entäs tämä, minäksi sanottu, voi että se on huonomuistinen.” Elämä ja siihen sisältyvä jumaluus on Ahdille mysteeri. Viimeinen osa (moraliteetteja) -osuudessa hän kiteyttää sen seuraavasti: ”Täydellinen elämä on kuvitelma, ei ole rumaa tai kaunista. On vain elämä. Kaikki. Pyhä, pyhä.” Marjo Kytöharju Bo Carpelan: Yötä vasten. Otava 2013. Risto Ahti: Lentävät kukat. WSOY 2013.

Lausuttua Nykykirjailija kirjoittaa autotallissa kahdeksan tuntia päivässä, vaikka inspiraatiosta ei olisi tietoakaan. Kirjallisuuskriitikko Putte Wilhelmsson Suomen Kuvalehdessä

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Ajan rajalla. Lääkäri Tiina Tasmuth haluaa luoda potilailleen ja heidän läheisilleen mahdollisimman turvallisen olon silloinkin, kun sairautta ei enää voida parantaa vaan elämä lähenee loppuaan.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Lähtevien lääkäri Kuolevien potilaiden hyvä hoito ja ihmisarvoinen kohtelu on lääkäri Tiina Tasmuthille tärkeää. Hänen työnään on auttaa ihmisiä kohtaamaan viimeiset hetkensä mahdollisimman hyvin. Teksti Pälvi Ahoinpelto Kuvat Sirpa Päivinen

letään vuotta 1962. Kolmen vanha Tiina Zvirgzdin on ollut kuukausia neuvostovirolaisessa Tallinnan sairaalassa. Päiväkodin ruuasta saatu A-hepatiittitartunta on tuonut jälkitautinaan vaikean maksatulehduksen, ja lääkäri keskustelee vakavasti Tiinan vanhempien kanssa. Lapsi on heikossa kunnossa, ja lääkäri valmistaa vanhempia hänen kuolemaansa. Vanhemmat rukoilevat. Tiina toipuu. Hän ei kuitenkaan unohda koskaan yksinäisiä päiviä sairaalassa, ei ikävöinnin täyttämiä viikkoja, jolloin vanhempia ei päästetty hänen luokseen. Lääkäri Tiina Tasmuthin työpaikka, Syöpätautien klinikan palliatiivisen hoidon yksikkö, on hiljentynyt viikonlopuksi. Kävelemme autioilla käytävillä. Metallinen sädehoitolaite kiiltää himmeästi kellarikerroksessa. Päiväosaston vuoteet yläkerrassa on sijattu maanantaita varten. Oireenmukainen, syövän etenemistä jarruttava, hoito saattaa kestää vuosiakin. Nämä huoneet ovat tulleet lukuisien käyntien aikana monelle tutuiksi. Suurin osa syöpään sairastuneista toki paranee. Tiina Tasmuth on yksi niistä lääketieteen ammattilaisista, joiden tehtävänä on saatella potilas turvallisesti ajan rajalle ja rajan yli. Tasmuth on myös nähnyt kuolevien potilaiden polttareita, kihlajaisia ja häitä. Sairaalassa on vietetty kuolevan äidin lapsen kastejuhlaa. Täällä lomittuvat keskenään kuolema ja elämä. Palliatiivista hoitoa tarvitaan, kun etenevää sairautta ei voida enää parantaa vaan hoito keskittyy lievittämään potilaan oireita ja parantamaan hänen elämänlaatuaan. Mutta tämä vaihe voi kestää vuosia, ja elämä voi olla hyvää myös silloin. Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe ja ajoittuu kuoleman läheisyyteen. Saattohoidon tarkoitus on taata potilaan ja hänen omaistensa hyvä elämänlaatu ja potilaan rauhallinen kuolema.

Saattohoitovaiheessa lääkäri käy läpi potilaan ja tämän läheisten kanssa, mitä kuolemassa tapahtuu. Hän kertoo, miten elimistö reagoi, millaisia oireita voi ilmetä ja miten niitä hoidetaan. Sairauden edetessä ihminen yleensä nukkuu hiukan enemmän, hiukan pitempiä öitä. Kohta hän haluaa olla päivälläkin joskus makuulla, sitten jo koko ajan pitkällään. Ei ehkä ole ruokahalua. Potilaan syömättömyydestä huolestuneita omaisia täytyy joskus rauhoittaa kertomalla, että vaikeasti sairaan elimistö ei jaksa ottaa ravintoa ja nestettä vastaan. Tiina Tasmuthin mielestä on sääli, jos ihminen kuolee ikään kuin itseltään salaa, jos hän jättää jälkeenjäävät vaille sitä hyvää, mitä voisi heille vielä antaa. Potilas ei ehkä halua tai uskalla ajatella elämänsä päättymistä. On surullista, jos kuoleva jättää sanomatta läheisilleen ne kaikkein kauneimmat ja merkittävimmät sanat. Sairas kysyy usein lääkäriltä kuoleman hetkeä, mutta sitä ei kukaan voi tietää. Tasmuth sanoo rehellisesti, jos tilanne on paha ja jos sairautta ei voida lääketieteen keinoin parantaa. Hän kertoo myös totuudenmukaisesti, ettei tiedä, miten kauan tilanne kestää, sillä syöpäsolut eivät käyttäydy niin kuin muut solut. Samalla hän kertoo, mitä voidaan tehdä, jotta elämä olisi hyvää ja potilaalla turvallinen olo.

”

On sääli, jos kuoleva jättää sanomatta läheisilleen ne kauneimmat sanat.”

Kun Tiina Tasmuth valmistuu Neuvosto-Virossa lääkäriksi vuonna 1983, häntä kiinnostaa syöpäkirurgia. Hän saa kuitenkin kuulla, ettei hänelle anneta potilaita, koska hän on kristitty. Sosialistisen valtion ideologinen perusta on ateistinen, ja näissä oloissa kristityksi tunnustautuminen on poliittisesti epäilyttävää. Tiina määrätään Tallinnan syöpäkeskuksen hallinnolliseksi ylilääkäriksi ja hänelle annetaan tehtäväksi johtaa Viron syöpärekisteriä. Mutta hän kaipaa potilastyöhön. On yksi potilasryhmä, jota Tiina Tasmuth saa lopulta Virossa hoitaa: syöpää sairastavat lapset. Tiina lievittää lasten kärsimyksiä niin hyvin kuin pystyy, niillä harvoilla lääkkeillä, joita on saatavilla. Varmasti hän tuntee avuttomuutta tässä tehtävässään. Lapsista suurin osa kuolee. Kun Tiina on luovuttanut kuolleen lapsen tämän vanhemmille ja keskustellut heidän kanssaan, hän lähtee klinikalta ja antaa ammattiroolinsa pudota. Joskus hän ottaa selville, mille hautausmaalle pikkuinen on viety, etsii tutulla nimellä varustetun tuoreen kummun ja pysähtyy

miettimään. Joinakin iltoina hän laulaa kanttoriystävänsä säestyksellä tyhjässä kirkossa ja antaa musiikin hoitaa. Suomalaisessa saattohoidossa pyritään tekemään kaikki mahdollinen, jotta kuolevalla olisi helpompi olo. Useimmat ilmoittavat haluavansa kuolla kotona, ja esimerkiksi Helsingissä se on mahdollista. Ihmisillä ei usein ole tarpeeksi tietoa saattohoidosta. Kotisairaala tarkoittaa, että potilas asuu kotonaan ja saa sinne tarvittavan hoidon. Kotisairaalalla on ympärivuorokautinen puhelinpäivystys. Erityiskoulutuksen saaneet sairaanhoitajat tai lääkärit antavat neuvoja puhelimessa ja tulevat tarvittaessa potilaan luo. Kotihoidossa taas sairaanhoitajat tai lähihoitajat auttavat kotona asuvaa potilasta vaikka päivittäin esimerkiksi peseytymisen ja lääkkeiden kanssa. Myös sairaalan saattohoito-osastolle tai saattohoitokotiin on mahdollista päästä. Saattohoitovaiheeseen saattavat liittyä erilaiset kivut, hengenahdistus, pahoinvointi ja ahdistus. Kipuja voidaan lievittää lääkkeillä. Myös sädehoitoa voidaan käyttää kivun lievittämiseen, vaikka se ei enää sairautta pystyisi parantamaan. Ahdistus- ja rauhoittavat lääkkeet sekä keskustelu lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa helpottavat potilaan oloa. Äärimmäisiä tuskia voidaan helpottaa nukuttamalla potilas kevyesti, ja tarvittaessa nukutusta voidaan syventää. Hyvä saattohoito auttaa sekä kuolevaa että hänen läheisiään.

Vuonna 1989 kaksi virolaista teologia saa Kirkon Ulkomaanavun avulla vuodeksi opiskelustipendin Helsingin yliopistoon. Toinen on Randar Tasmuth. Randar menee perhevalokuvan kanssa Diakonissalaitoksen johtajan, rovasti Tapani Vuorelan, ja diakonissa Eira Pulkin pakeille. Voisiko hän tuoda kirurgiaan erikoistuneen lääkärivaimonsa ja vuoden vanhan poikansa Suomeen? Perheelle tulee kutsu. Diakonissalaitos on järjestänyt heille asunnon ja pojalle päiväkotipaikan. Tiinalle on varattu työpaikka kirurgian ylilääkäri Olli Kiviojan Surun tuttu. assistenttina. Lääkärinä hän ei voi toiItku on joskus mia, sillä hänellä ei ole vielä lääkärin oiihmisen osa. keuksia Suomessa. Koska Tiina Tasmuth on jo Virossa hoitanut syöpään kuolevia, häntä kiinnostaa, miten kuolevia hoidetaan Suomessa. Hän aloittaa vapaaehtoistyön Terhokodissa Tehtaankadulla ylilääkäri Anneli Vainion valvonnassa. Kun Tiina tauon jälkeen ilmestyy vuonna 1991 jälleen vapaaehtoiseksi Terhokotiin, Anneli Vainio ilmoittaa, että tämän on aika lopettaa hyväntekeväisyys. Hän passittaa Tiinan omaan työhuoneeseensa tekemään viisi stipendihakemusta väitöskirjaa varten, sillä hän tietää Tiinan Jatkuu seuraavalla sivulla

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Päivien täyttyessä. Hyvä saattohoito on paitsi fyysisen kivun lievittämistä myös henkistä ja hengellistä apua, jos potilas niin toivoo. Saattohoidon osaaminen lisääntyy Suomessa koko ajan.

haluavan jatkaa opintoja. Hakemuksista kaksi tuottaa tulosta, toinen suomen Akatemian tutkijana. Kliininen väitöskirja rintasyövän hoidosta hyväksytään toukokuussa 1997. Saattohoito ei ole vain fyysisen kivun lievittämistä ja ahdistuksen poistamista. Saattohoitopotilaan tuntema kärsimys voi olla myös hengellistä tai eksistentiaalista kipua. Potilas ehkä ratkaisee suhdettaan ruumiilliseen elämään, ja kuoleman läheisyys on herkkää aikaa. Silloin yöpöydällä voi olla Raamattu, virsikirja, krusiﬁksi tai vaikka enkelitaulu. Jokin hengellisyyteen liittyvä esine. Joskus kuoleva toivoo tärkeän raamatunlauseen kirjoittamista näkyviinsä isoilla kirjaimilla. Joku toivoo saavansa keskustella viimeisen matkaan liittyvistä asioista papin kanssa, ehkä ottaa vastaan ehtoollisen. Tiina Tasmuth ei pidä tehtävänään tuoda kristillistä vakaumustaan esille työssään. Hän kuitenkin sanoo rukoilevansa hiljaa mielessään potilaittensa puolesta. Mutta jos potilas itse kertoo jättävänsä itsensä ja asiansa Jumalan haltuun, Tasmuth ilmaisee hänelle tukensa. Syyskuun lopun myrskyssä vuonna 1994 uppoaa Itämerellä laiva, Estonia. Suuronnettomuudessa hukkuu 852 matkustajaa, joista 95:n ruumis löydetään. Kun vainajien viemistä kotimaahansa Viroon valmistellaan, Suomessa väitöskirjatyötä tekevältä Tiina Tasmuthilta kysytään, voisiko hän tulla luovutustilaisuuteen edustamaan Viron kirkkoa. Tiina lupautuu. Hänhän vierailee muutenkin usein Virossa. Hän ostaa elämänsä ensimmäisen jakkupuvun ja lähtee matkaan. Vainajat luovutetaan omaisilleen Mustamäen sairaalan jäähyväishuoneessa. Kun Tiina saapuu, itkevät omaiset täyttävät odotushuoneen. Tiina menee takahuoneeseen, jonne on tuotu Suomesta 42 arkkua. Hänen lisäkseen huoneessa ovat patologian laitoksen työntekijät, joiden työnä on arkkujen siirtäminen. Tiina kutsuu nimenhuudolla vainajien perheet hakemaan läheisensä. Arkut ovat auki ja jokainen vainaja näkyvissä. Kuoleman jylhä läsnäolo käy kaikkien voimille. Tiinan on ammattilaisena oltava vahva ja tuettava surevia. Näihin tapahtumiin hän nykyään peilaa elämässään sitä, mikä on vaikeaa ja mikä ei.

”

Toivon ylläpitäminen on lääkärin tärkeimpiä tehtäviä.”

Kuoleman lähestyessä ihmisellä voi olla psyykkistä kärsimystä, kun peili kertoo, että posket ovat kaventuneet ja vaatteet käyneet suuriksi. Ahdistus muutoksen edessä on luonnollista. Ihmisellä on lupa olla surullinen. Psyykkistä kärsimystä lieventämään voi pyytää psykologin keskustelua. Jos taas rahahuolet painavat, keskustelu sosiaalityöntekijän kanssa voi avata solmuja. Sairaan koko elämänympäristö muuttuu. Saattaa olla, että työtoverit ja sukulaiset eivät enää pidä yhteyttä. Joku pelkää syövän tarttuvan, vaikka niin ei voi käydä. Joku ei tule katsomaan, kun ei tiedä, miten käyttäytyä, vaikka tavallinen läsnäolo riittäisi. Joku ehkä pelkää omaa kuolemaansa, jonka vierailu voi tuoda mieleen. Saattohoidossa oleva potilas voi tänään kieltää päästämästä luokseen ketään, mutta huomenna pyytää, että koko suku kutsutaan paikalle. Mielialat vaihtelevat ja käytös

Tiina Tasmuth ■ Lääketieteen tohtori ■ Syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen hoidon erityispätevyys ■ Osastonylilääkäri, HYKS Syöpätautien klinikka, palliatiivisen hoidon yksikkö ■ Päivystävä lääkäri, Terhokoti ■ Vastaava luottamusmies, HUS Medisiininen tulosyksikkö, 2008– ■ Luottamusmies, HYKS Syöpätautien klinikka, 2008– ■ Useita luottamustehtäviä mm. Suomen Lääkäriliitossa ja Suomen Erikoislääkäriyhdistyksessä

voi olla hämmentynyttä, koska sairaus on henkisesti koettelevaa ja voimat vähissä. Sairas saattaa itsekin ihmetellä: Miten minä noin käyttäydyin? Eutanasia on toimenpide, jonka jälkeen toisen ihmisen elämä hänen omasta pyynnöstään päättyy. Tiina Tasmuth nimittää eutanasiaa murhaksi, eikä se sovi hänen mielestään lääkärille, koska ammattietiikka vaatii lääkäriä suojelemaan elämää ja lievittämään kärsimystä. Kielteinen kanta eutanasiaan on myös Suomen lääkäriliitolla. Harva Tasmuthin potiLämmin tervehdys. laista on ottanut puheeksi Kohtalotoverin kuolinavun. Tuolloin kyvirkkaama pipo seessä on ollut ihminen, joilahduttaa. ka on tottunut päättämään asioita omasta ja toisten puolesta. Kuitenkin myös nämä potilaat ovat saaneet lähteä luonnollisen kuoleman kautta. Moni katsoo saattohoitoa kuin öistä maisemaa, jossa mustat kukkulat nousevat. Lääketieteen asiantuntijat voivat luoda maisemaan jokainen oman osaamisensa valonsäteen, jolloin maisema kirkastuu. Näkyy valoja ja varjoja, näkyy värejä. Näkyy ehkä toivoakin. Toivon ylläpitäminen on Tiina Tasmuthin mielestä yksi lääkärin tärkeimpiä tehtäviä, sillä toivo antaa ihmiselle joskus käsittämättömiä voimavaroja. Potilaita on myös kohdeltava huomaavaisesti, ja lääkärinkin pitää muistaa nöyryys elämän ja kuoleman edessä. Tasmuth pitää itseään etuoikeutettuna, kun saa ammattitaidollaan ja kokemuksellaan auttaa potilaita ja heidän omaisiaan näissä vaikeimmissa vaiheissa, elämän ja kuoleman rajapinnalla. Syöpäklinikan päiväosaston aulassa on kori, joka on täynnä erivärisiä ja erikokoisia virkattuja pipoja. Sytostaattihoito vie potilaalta usein hiukset, ja pitkäaikaisen sairauden aikana klinikalla käydään usein. Käytäviä kulkiessa voi päätä palella. Niinpä omaa parantumistaan odottavat potilaat ovat virkanneet kohtalotovereilleen pipoja, kukin omalla käsialallaan. Pipon muotoinen tervehdys lämmittää paitsi päätä myös sydäntä. Lisätietoa: www.sphy.fi, www.terho.fi, www.cancer.fi

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Haaga ■ Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230. Ke 30.10. klo 18.30 Sydänsyksyn musiikkihetki. Jussi Keltakangas, laulu. Hanna Tissari, huilu. Sonja Tissari, piano ja sävellys. Vapaa pääsy. Klo 20 Iltamessu. Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. To 31.10. klo 10 Perhekerho. La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu. Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. Ritva Koistinen, kantele. Klo 18 Pyhäinpäivän muistoilta. Tilaisuuteen kutsutaan vuoden aikana hautaan siunattujen vainajien omaisia. Miika Kolari, Seppo Lappalainen, Anne-Maria Rantaaho, Hannu Vapaavuori ja Hanna Autio. Cantabile-kuoron kvartetti. Su 3.11. klo 10 Messu. Mari Järvinen, Hannu Vapaavuori ja Hanna Autio. Klo 14 Päivämusiikkia. Salla Valkeapää, laulu ja Tuomas Niininen, piano. Vapaa pääsy. Ma 4.11. klo 8 Aamurukous (parittomilla viikoilla). Ti 5.11. klo 13 Lähetyspiiri. Kari Kaipainen. Ke 6.11. klo 12 Keskiviikkokerho. Jouko Tikkasen aiheena ”Kustaa Aadolf”. Klo 18 ”50 vuotta pappina – elämää, musiikkia ja teologiaa.” Juhani Forsberg soittaa pianoa ja kertoo. Joonas Vapaavuori, sello ja Heikki Sivonen, huilu. Klo 20 Iltamessu. Juhani Forsberg ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1. Suntio 2340 3221. To 31.10. klo 13 Torstaikerho. Runoa ja musiikkia pyhäinpäivän teemasta. Leila Mäkipentti, Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. Pe 1.11. klo 10 Perhekerho. La 2.11. klo 12 Pyhäinpäivän messu. Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. Su 3.11. klo 12 Messu. Mari Järvinen ja Hanna Autio. Klo 12 Pyhäkoulu. Ma 4.11. klo 13 Lähetyspiiri. Ke 6.11. klo 18 Raamattupiiri.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Ajanvaraus diakonin vastaanotolle: Kulosaari p. 2340 4118. Herttoniemen-

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.— 6.11.

ranta p. 2340 3341. Myllypuro ma ja to klo 10–11 puhelimitse p. 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni p. 2340 3381. To 7.11. klo 11–14 Syksyn virkistyspäivä Myllypuron kirkolla. Ilm. pe 1.11. mennessä virastoon, p. 2340 3300. Eläköön liike ja mieli! Vieraana Markku Holmi, musiikkia, yhteislaulua, hartaus. Ruokailu ja kahvi 5e.

Herttoniemen kirkko

linen raamattupiiri. Vapaaehtoistyöntekijä Igor, Mattila. To klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Kahvitarj. alk. klo 13.30. (14.11., 28.11.). To klo 18.30 Työikäiset – raamattu- ja keskusteluilta (14.11., 28.11.). Tikkanen.

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, p. 2340 4115

La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden, Kulosaaren alueella asuneiden, seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Jerkku, Anne Pekkarinen. Kahvihetki. Su 3.11. klo 10 Messu. Simoila, Huima, Anne Pekkarinen. Kahvihetki.

■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu. Keinänen, Lemponen. Kahvihetki. Klo 18 Pyhäinpäivän ilta. Vuorela, Lemponen. Luetaan vuoden aikana poisKulosaaren nukkuneiden, Herttoniemen ja Herttoseurakuntatalo niemenrannan alueilla asuneiden, seu■ Kulosaarentie 40, p. 2340 4115 rakuntalaisten nimet ja sytytetään Su 3.11. klo 16–19 Avoin oleiluilta! Iltakynttilät heidän muistolleen. Iltakahvit. pala 1e. Jerkku. Su 3.11. klo 10 Messu. Rautiainen, VuoTi 5.11. klo 18 Martat. rela, Lemponen, Herttoniemen kirkkoViikkotoiminta: To klo 9.30 Perhekuoro. Syntymäpäivänviettäjien kerho. To klo 13–14.30 Torstaikahvila. juhla. Messun jälkeen onnittelut ja juhTo klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset. lakahvit! Ti klo 14 Kutomakerho pappilan alaViikkotoiminta: Ma klo 11.15 Naisten kerrassa (Kulosaarentie 42). jumppa. Ma klo 13 Kenian lähetyspiiri (11.11.) Ti klo 17.30 Herttoniemen Leposaaren kappeli kirkkokuoron harjoitukset, klo 19 ■ Leposaarentie Kamarikuoro Oran harjoitus. Ti klo La 2.11. klo 15 Pyhäinpäivän hartaus. 19 vuoroviikoin Raamattuilta (12.11., Luetaan vuoden aikana poisnukkunei26.11.) ja Miehet sanan äärellä (5.11., den, Kulosaaren alueella asuneiden, 19.11.) Ke klo 12.30 Saksankielen kesseurakuntalaisten nimet ja sytytetään kustelukerho (13.11., 20.11.) Ke klo 14 kynttilät heidän muistolleen. Jerkku, Keskiviikkokerho. Hartaus, yhteislauLemponen. lua, kahvit. To klo 12 Tankki täyteen -ruokailu, 2e. Hartaus. (Huom! Myllypuron kirkko To 7.11. ei Tankki täyteen ■ Myllynsiipi 10, p. ruokailua! Syksyn virSeura2340 3330 kistyspäivä klo 11–14 kunnat La 2.11. Klo 18 PyhäinMyllypuron kirkolla.) To klo 18 Herttonieverkossa: www. päivän ilta. Simoila. Keinänen, men Martat (14.11., helsinginseura- Musiikki: Helmet-kuoro. Lue28.11.) Pe klo 9.30 kunnat.fi taan vuoden aikana Avoin perhekerho. poisnukkuneiden, MyllyYhdessäoloa päivän aipuron alueella asuneiden, heen äärellä, pieni välipaseurakuntalaisten nimet ja la 2e/perhe. sytytetään kynttilät heidän muistolHerttoniemenrannan leen. Kahvitarjoilu kappeli Su 3.11. klo 12 Messu. Simoila, Huima, ■ Laivalahdenkaari 5, p. 2340 3340 Anne Pekkarinen. Kahvihetki. Su 3.11. klo 18 Slow-messu. Musiikki Viikkotoiminta: Ma klo 9.15 Muskari Johannes Österlund, Tikkanen, vapaa(päiväkerhon tila) lapset 3–5v. Klo 10 ehtoiset. Kirkkokahvivieraana lääk. ”vauvan kanssa laulellen”, vauvat alle toht., terveyslautakunnan jäsen Sami 3v. sisaruksineen. Tied. Bäckman p. Heistaro, ”Terveyden valinnat – miten 2340 3343. Ma klo 13 Myllypuron voin toimia edistääkseni omaa terveyteläkkeensaajat. Ma klo 18–19 Raatäni?”. mattu- ja keskustelupiiri. Ti klo Viikkotoiminta: Ma klo 19 Henki8–10.30 Myllypuuro. Aamupala, järj. reikä -miesten ilta (4.11., 18.11.). TikkaAurinkoinen Hymy ja srk. Ti klo 18.30 nen. Ma klo 17–18 HerttoniemenranMiesten raamattupiiri. Ti klo 19 nan Martat klo 18 (11.11., 25.11.), www. Nuorten Open House. Ke klo 12 Kesherttoniemenrannanmartat.fi. Ke klo kiviikkoruokailu. Hartaus, ruokailu 10–13 Kappelikahvila. Vapaaehtoiset, 2e. Ke klo 14 Lähetyspiiri srk:n nimikMattila. Ke klo 14–16 Taidepiiri. Kari kolähettien työn tukemiseksi (6.11., Kohonen. Ke klo 17–18 Puuhakerho. 20.11.). Ke klo 18.30 Myllypuron kuoMäki-Arvela. Ke klo 18–20 Venäjänkieron harjoitukset, joht. Airi Saloniemi

Taivaan tähden

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 3602. Diakonian puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 3618. Diakoniavastaanotto ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16. Ajanvaraukset myös viraston aukioloaikoina, p. 2340 3600.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18. Ke 30.10. klo13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. To 31.10. klo 17 Pappi tavattavissa. Henkilökohtaista keskustelua tai rippiä varten. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu. Liturgi Ilkka Sariola, saarna teol.yo Tytti Matsinen. Yhteistyössä Herättäjäyhdistyksen kanssa. La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän Messu. Partti, Männistö, van Santen, Oksanen, Niskala, messuavustaja Eeva Kulmanen. Salonkikuoro ja Kallion Kirkkokuoro. Klo 18 Pyhäinpäivän vesper. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana haudattujen seurakunnan jäsenten nimet. Hiljaa Ensemble, Gripentrog. Su 3.11. klo 10 Messu. Mattsson, Männistö, Riihelä, Gripentrog, Niskala, Ikola. Kirkkokahvit seurakuntakodissa. Klo 16 Taaperokirkko. Mattsson, Niskala, Friberg, Ilvonen. Koko perheen yhteinen kirkkohetki, jonka jälkeen kirkkokahvit ja mehut Kappelisalissa. Klo 18 Rukousilta Radio Dei. Mukana laulaja David Lyle Morris, skeä Radio Dei:n ja KRY:n väkeä. Ke 6.11. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Kurkistus kulissien taa. Kallion kirkon Kappelisalissa Taiteilijavieraina oopperalaulaja Esa Ruuttunen ja dir.mus. Matti Heroja. Ke 30.10. klo 7, to 31.10. klo 8, la 2.11. klo 9, ti 5.11. klo 7, ke 6.11. klo 7 Aamurukouspiiri Kappelissa.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoin-

na ma–pe klo 9–15. To 31.10. klo 13 Minä olen sinua varten. Mahdollisuus rauhoittua ja rukoilla, nauttia hiljaisuudesta ja keskustella työntekijän kanssa. 2.11. klo 16 Pyhäinpäivän Messu. Partti, Sariola, Niskala. Su 3.11. klo 16 Messu. Sariola, Männistö, Gripentrog. Kirkkokahvit. Ma 4.11. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille seurakuntasalissa. Kahvia, yhdessä tehtyä ohjelmaa ja mukavaa seuraa. Klo 18 Kreikankielinen raamattupiiri. Piirissä luetaan Markuksen evankeliumia ja opitaan samalla Uuden testamentin kreikkaa. Ennakkotietoja ei tarvita. Mukaan oma Raamattu tai Uusi testamentti. Ti 5.11. Muskarit klo 10 ja 10.30. Muskarien jälkeen Perhekerho. Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30. Jumppa klo 10–11, Scrab and chat klo 13–15. Maksuton kuntosali klo 9–15. Päivän lehdet luettavissa, työntekijä paikalla. Tulossa adventtitapahtuma la 30.11. klo 11–14. Myyjäiset, rukoushelmipolku, kasvomaalausta lapsille. Varaa myyntipöytä 5 e. Lisätietoja puh. 09 2340 3616 / Päivi.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28

To 31.10. Klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. klo 16 Keskustelutilaisuus. Armon Vihreiden keskusteluilta poikien ympärileikkauksesta, radioidaan.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28

Ke 30.10. klo 17.30 Kulttuurikeskiviikko. Lähdetään musiikillisille matkalle itään, silkkitietä pitkin, kun Teatteri Kallion lavalle nousee Tonos-yhtye. Liput 10 euroa. Hyväntekeväisyys Kahvilasta herkkuja puolta tuntia aikaisemmin.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Su 3.11. klo 11 Unkarinkielinen Messu. Halaz. klo 13 Kiinankielinen Jumalanpalvelus.

Toimintaa muualla Ke 30.10. ja 6.11. klo 13 Eläkeläisten piiri. Merihaassa, Lounasravintola Tornitupa, Haapanimenkatu 7–9. klo 18 Raamattupiiri. Kari Kurkan johdolla Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Ti 5.1. klo 16.45 Seimen rakennuskurssi. Tule rakentamaan jouluseimi Rakenna itsellesi / perheellesi jouluseimi kierrätysmateriaalein ti 5.11. Teatteri Kallion kulmaan, Siltasaarenkatu 28, entinen partiokolo, klo 17–20. Ota mukaasi sakset, liimaa, maalarinteippiä, pahvilaatikon (koko sen mukaan miten suuren haluat asetelmasta tehdä), mat-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. PLAINPICTURE/KUVAARIO

Autuaita He ovat täällä – valitut. He vaeltavat kanssamme ja kantavat tietämättään lupausta. Hänelle sanotaan, että lapsi otetaan huostaan, niin on parasta kaikille osapuolille. Minun tyttöraukkani, hän nyyhkyttää. Sama kohtalo kuin äidillään. Mutta hän luopuu, kuten aina. Eikö jokaisella ole oikeutta rakkauteen, minullakin, mutta välittääkö minusta kukaan? Onko koskaan välittänyt? ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.” Työtahti kiristyy, sillä tulosta on tehtävä pienentyneellä porukalla. Hän on se, jonka on pidettävä huolta kaiken sujumisesta. Se on pomon osa, vaikka jokaisen on kannettava oma vastuunsa. Myös sen, josta näkyvät uupumus ja valvotut yöt. Oli pomollakin aikanaan kotona korvakipuiset. Miksi hän ei sitä muistaisi? Ja kun muistaa, tekee samassa pikapäätöksen ja antaa uupuneelle pari ylimääräistä vapaa-

alk. 30.10. To klo 9.30 Perhekerho. Välipala 2e/perhe. To klo 18.30 subUrban Dream. Nuorten aikuisten ilta. Keskustelua, yhteislaulua, ehtoollishetki, salaattitarjoilu. To klo 12–14 Töppöset kudontakerho. To klo 14 Torstaikerho. Yhteislaulua, keskustelua, hartaus, kahvitarjoilu. Diakoniakirppis Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) ke–la klo 10–14. Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333. Seniorisumpit Senioritalossa Yläkiventie 7, pe klo 13.

päivää. ”Autuaita ovat ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.” Suku riitelee. Syyksi riittävät muka väärin perustein aikoinaan jaetut maitokannut ja pesukomuutit. Kunnes kerran keskimmäinen, hiljaisin, oivaltaa, että vanhempien rakkaudestahan tässä taidetaan riidellä. Lasten keskinäisen kateudenhan kaikki tuntevat! Siitä paikasta hän alkaa leipoa kakkuja ja selata almanakkaa. Juhlat pystyyn, vaikka Sibeliuksen kunniaksi! Ja pian kakkua syödään, puhutaan ja nauretaan, ehkä vähän itketäänkin. ”Autuaita ovat rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.” Eeva Hurskainen

Pyhäinpäivä Pyhien yhteys

Juhlat. Autuasta on unohtaa riidat.

Väri: punainen tai, varsinkin iltajumalanpalveluksessa, valkoinen Valo: neljä kynttilää Tekstit: Ps. 89: 6–8, 16–19; Jes. 65: 17–19; Ilm. 7: 2–3, 9–17; Matt. 5: 1–12

18 topuukon, joulukortteja, muuta innostavaa kierrätysmateriaalia. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Kati Helin 09 2340 3622, kati.helin@evl.fi

Kurssit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/ Äänen syvä kokeminen – kuvan kautta näkyväksi la 23.11. klo 10–16, su 24.11 klo 12–17 Seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28.Tutustumme omaan kehoomme hellien, hiljaisten ja rentouttavien äänien ja pienten, helppojen rukouslaulujen avulla. Myös maalaamisen kautta saamme kosketuksen itseemme, tunteisiimme ja tarpeisiimme ja tulemme tietoisiksi voiman ja jaksamisen lähteistämme. Piirustus- tai laulutaitoa ei tarvita – avointa mieltä kylläkin. Hinta 60 e sis. ohjauksen ja kaikki taidetarvikkeet. Ohj. musiikin tohtori, äänipedagogi Hilkka-Liisa Vuori ja taideterapeutti, pastori Terhi Varjoranta. Omakuva – minäkuva – valokuva pe 29.11 klo 17.30–20.30 la ja su 30.11. ja 1.12. klo 12–17 Kallion kirkossa. Kenen silmin katson itseäni? Valokuva on kuin peili, joka heijastaa kasvosi. Valokuvatyöpajassa tehdään henkilökuvia niin itsestä kuin toisestakin, tutkitaan omakuvia ja kirjoitetaan niistä. Erityisiä taitoja ei tarvita. Oma digikamera on kuitenkin tarpeen. Hinta 110 e. Lisäksi ohjaaja kerää kurssin alkaessa materiaalimaksuna 10 euroa. Ohj. valokuvaaja, kouluttaja Leena Louhivaara, www.louhivaara.fi.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvarauspäivystys: ke klo 10–12, p. 2340 3843. Ke 30.10. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Myllylä. To 31.10. klo 18.30 Musiikkipiiri. Aiheena Felix Mendelssohn. Hatakka. La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus. Rajamäki, Myllylä. Klo 18 Vainajien muistoilta. Koskinen, Enrold, Myllylä. Tuula Honkanen, huilu. Su 3.11. klo 10 Perhemessu. Pirilä, Hämäläinen. Lapsikuoro Kannelkellot. Kirkkomehut ja -kahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta kappelissa. Raitavuo, Härkönen. Ti 5.11. klo 18.30 Lähetyspiiri. Ke 6.11. klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.— 6.11. Päivystävä pappi ma–pe klo 9–21 p. taattikuoro. Alttarilla palavat kynttilät 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: poisnukkuneiden muistoksi. Kirkossa ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 luetaan vuoden aikana kuolleiden seu2340 4318 tai diakoniatoimistolta. rakuntalaisten nimet alueilta Helsinki Ke 30.10. klo 19 Viikkomessu, Marko 70, 74 ja 78. Heusala, Aino Valojärvi ja lapsikuoro. Messu su 3.11. klo 10, Joona Mikkola, To 31.10. klo 9.30–12 Aamuklubi, BAnita Olli., Heikki Poutanen. porras. Klo 12–13.30 Torstaipiiri, srkKonsertti su 3.11. klo 18. John Rutter sali, aiheena Juseliuksen mausoleumi. Requiem. Helsingin ruotsalaisen kirkKlo 18–21 Nuorten krypta. komusiikkipiirin kuorot, joht. Pia Pe 1.11. klo 9–9.20 Pienten lasten kirkBengts; Niklas Bonde, hartaus. kohetki, lauletaan lasten virsiä ja kuulKuurojen raamattu- ja keskustelulaan Raamatun kertomuksia, Annette piiri ti 5.11. klo 17. Markkunen ja Aino Valojärvi. Viikkomessu ke 6.11. klo 18, Pirkko PoiLa 2.11. klo 11 Messu, Marko Heusala, suo, Heikki Poutanen. Messun jälkeen Aino Valojärvi, Annukka Sorjonen, Irja sanan ja rukouksen ilta. Eklund, Kai Sorokin. Klo 16 PyhäinpäiKrito-ilta ma 4.11. klo 18–20.30.”Pyhä vän kynttiläkirkko Kirkkohetkessä Henki rohkaisee”. Iltateen jälkeen romuistetaan edellisen pyhäinpäivän jälvasti Jorma Kalajoen alustus. Ilta päätkeen poisnukkuneita seurakunnan jätyy yhteiseen ehtoolliseen kirkossa. Ilseniä. Mukana seurakuntamme papislassa mukana Pirkko Poisuo, Leila Kosto kirkkoherra Juha Rintamäen johdolkelin ja Merja Saviniemi. la, kanttori Marjukka Andersson ja Viikko-ohjelma: Ma klo 13 Yhdessä Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro, enemmän – vertaistukiryhmä mielenkirkkoväärti Irja Eklund, suntio Kai Soterveyskuntoutujille (4.11. ja 18.11.). Klo rokin. Kirkkohetken jälkeen iltatee seu14 Näkövammaisten kerho (11.11. ja rakuntasalissa. 25.11.). Klo klo 18 Rukoile kiittäen -ryhSu 3.11. klo 11 Messu, Annette Markkumä. Ti klo 9.30 Omaishoitajien ryhmä nen, Annamari Lehtinen, Marjukka An(5.11. ja 19.11.). Klo 19 Miesten lauluja dersson, Maria Andersson, Anna Paajarukouspiiri (12.11. ja 26.11.). Ke klo 13 Honen, Kai Sorokin. Klo 11–12 Pyhäkoulu, peapiiri. To klo 14 Päiväraamattupiiri. aloitetaan messussa. Klo 16 InternaKlo 17 Lähetyspiiri (14.11. ja 28.11.). Pe tional Afternoon, Kirkkokahvila. Klo klo 9 Lahjoitusleivän jako. Klo 9.30 Per16 Vauvakirkko, kirkkohetki hekahvila. perheen pienimmille, AnJakomäen kirkko nette Markkunen ja MarSeura■ Jakomäenpolku 7, jukka Andersson. kunnat p. 09 2340 4428 Ma 4.11. klo 10–12 Cafe Kardemumma, verkossa: www. Diakonia: ajanvaraus klo 10–11 p. 09 2340 S:t Jacobin srk-sali. helsinginseura- ke 4488 Klo 13 Hyvän mielen kunnat.fi Pyhäinpäivän jumakahvihetki, B-porras. lanpalvelus la 2.11. klo 12, Klo 18 Helsingin muMarkku Arola, Outi Arosiikkiopistojen puhalHeinilä. linorkestereiden, AbbbAn Messu su 3.11. klo 12, Elina Perttilä, Seikonsertti, vapaa pääsy. ja Knuutila-Loukonen, Outi Aro-Heinilä. Ti 5.11. klo 13 Äiti Teresa -piiri, B-porKonsertti pe 1.11. klo 9, Pekka Laukkaras. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porrinen. ras. Klo 19 Nuorten aikuisten raaViikko-ohjelma: Ke klo 11 Lahjoitusleimatturinkeli, Kirkkokahvila. vän jako. Klo 13 Virkistyspiiri. To klo Ke 6.11. klo 19 Seurat, mukana Juha 9.30–11 Perhekerho (ei 7.11.). Klo 17– Rintamäki, srk-sali. 18.30 Iltaperhekerho.

Muuta

Kirkkokahvila on auki ma–pe klo 10– 18, lounas klo 11–13, B-porras. Avoin päiväkerho ma, pe klo 9–12, ti klo 14–16, D-porras. Hiljaisuuden iltapäivä la 9.11. klo 14– 18, srk-sali. Ohjaajina Anne-May Oksanen, Marketta Pylväskangas, Reima Niemelä. Vapaa pääsy.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

■ Beckerintie 9. Diakonian ajanva-

Malmin kirkko

rauspäivystys: ke klo 10–12, p. 2340 3842. Ma 4.11. klo 17.30–19 Perheiden toimintaillassa isänpäivätouhuja. Iltapala. Tied. Sanna Lång, p. 2340 3861. Ti 5.11. klo 18 Sanan ja kuntoilun ilta miehille joka ti. Keskustelua, klo 19 lenkki. Matti Turunen.

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10, Anita Olli, Joona Mikkola, Heikki Poutanen. Pyhäinpäivän ilta la 2.11. klo 18, Joona Mikkola, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen, André Hongell, sello, Malmin kan-

Muuta Ilta Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, to 31.10. klo 18. Saima Harmajan 100-vuotisjuhlavuonna hänen henkilönsä ja tuotantonsa äärellä. Kirjastosta Maarit Levänen ja Leena Paunamo. Runot Riitta Tiensuu. Myllylä, Raitavuo.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Viikko-ohjelma: Su klo 10 Pyhäkoulu Ma klo 18 Naisten raamattupiiri (11. ja 25.11.). Ti klo 10 suomenkielen ryhmä maahanmuuttajille. Klo 13 Käsityökerho aikuisille (12. ja 26.11.). Ke klo 9.30 Perhekerho. Klo 10–11 diakonia ajanvaraus p. 09 2340 448. To klo 12–14 Asukaskahvila Olohuone.

Viikinmäen kerhohuone ■ Harjannetie 47 B Ti klo 9.30 Perhekerho.

Kiillekujan kerhohuone ■ Kiillekuja 3 Ma klo 18 Kutomakerho. To klo 18 Isä– lapsi-puupajakerho (7.,14.,21. ja 28.11.)., lasten ikäsuositus yli 4 v. Ammattitaitoiset ohjaajat, tehdään joululahjoja! Tied. Jukka Holopainen p. 050 444 4376.

Siltamäen seurakuntakoti

Puistolan kirkko

■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424

■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 2.11. klo 12, Elina Perttilä, Elina Tofferi. Jumalanpalveluksen yhteydessä sytytetään kynttilät vuoden aikana poisnukkuneiden muistolle. Messu 3.11. klo 12, Pirkko Poisuo, Elina Tofferi. Lähetyskahvila. Hengellisten laulujen ilta ma 4.11. klo 19, Lahja Jussila. Parisuhdeillat marraskuussa: To 7.11. klo 18–20 Sanat ja niiden vaikutus parisuhteessa, mukana Kati Karppinen ja Pirjo Kettu. To 28.11. klo 18–20 Hellyys ja seksuaalisuus. Katriina ja Petri Lehti. Voit tulla yksin tai kaksin. Ei ryhmäkeskusteluja. Sopii monenlaisissa elämäntilanteissa oleville. Lastenhoito järjestetty. Viikko-ohjelma: Ti klo 11–14 Korttelitupa. Klo 16–18 Olohuone Pertunpellontiellä. To klo 9.30–11.15 Perhekahvila. Klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri. Pe klo 11– 14 Korttelitupa.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10, Esko M. Laine, Sofia Tuomenvirta ja Elina Tofferi, Solja Lapilainen, laulu. Messun yhteydessä luetaan vuoden aikana kuolleiden Puistolan ja Tapulin alueiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään muistokynttilät. Messun jälkeen kirkkokahvit. Messu su 3.11. klo 10, Markku Arola, Annikki Erelä ja Merja Wirkkala. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siionin Kanteleen lauluseurat. ELY:n kirkkopyhä Lähetyspiiri ma 4.11. klo 18.30. Viikko-ohjelma: Su klo 10 Pyhäkoulu. Ti klo 19 Naisten liikunta. Ke klo 9.30 Perhekerho. Klo 15.45 Kitarakerho. Klo 16.30 Lego-animaatiokerho. Klo 18.30 Kutomakerho. To klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 Miestenpiiri. Klo 19.30 Miesten koripalloilta. Pe klo 17.30 Gospelbic. Ks myös www.facebook.com/puistolankirkko

Pukinmäen seurakuntakoti

Pihlajamäen kirkko

■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 12, Markus Kopperoinen, Markku Kotila (saarna), Kaisu Rauhamaa, kantele, Lauri ja Aleksi Kotila, viulu. Messussa sytytetään muistokynttilä vuoden aikana kuolleille Pukinmäen alueella asuneille seurakuntalaisille. Kirkkokahvit. Rukouslaulujen messu su 3.11. klo 12. Markus Kopperoinen, Sari Hakuri, Päivi Helle, Kaisu Rauhamaa. Toivon säteet -kuoro sekä soitinyhtye. Messun musiikki koostuu Tuomasmessulauluista ja Taizé-hymneistä. Kahvihetki. Ilosanoma-raamattupiiri ti 5.11. klo 19 Portissa. Naistenilta ke 6.11. klo 17.30–20.30. Klo 17.30 keittopäivällinen, hinta 4e, lapset ilmaiseksi. Myyjäiset ja arpajaiset. Klo 18.30 ”Ihmisten erilaisuus – ilo vai tragedia?” Näyttelijä Marja-Leena Haapasen aiheena vuorovaikutustaidot. Ilta päättyy ehtoolliskirkkoon. lastenhoito järjestetty klo 18.30–19.30, mukaan mahtuu 15 lasta. Ilm. lastenhoitoon: Nii-

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 16. Paula Närhi, Sari Hakuri, Kirkon kuoro, joht. Timo Olli, kirkkokahvit. Messussa muistetaan vuoden aikana kuolleita alueemme seurakuntalaisia. Messu su 3.11. klo 10, Sari Hakuri, Heidi Tikka, Timo Olli. Kahvit. Raamattuluento to 31.10. klo 18–20, ”Juutalaisen Mirjamin tie kristittyjen Mariaksi”, Riitta Keskimäki Kansan Raamattuseurasta, luennon jälkeen keskustelua, teetä tai kahvia. Asukaskahvila Olohuone to 31.10. klo 12–14 ”Virkistystä aivoille”, Irma Mattila. Viikko-ohjelma: Ma Klo 14.30 Lähiöjumppa Klo 16 Lähetyskerho (4. ja 18.11.). Klo 18 Rukousryhmä. Ti klo 9 Lahjoitusleivänjako. Klo 9–11 Ostarin Onni -kahvila. Ke klo 12 Voimavaratpiiri. To klo 12 Ruoka-aika. Klo 17.30 Yksinhuoltajien olohuone (14. ja 28.11.). Pe klo 10.30 Lähiöliikunnan tuolijumppa.

na Alatalo, p. 09 2340 4549 (viim. 1.11.). Myyjäisiin otetaan vastaan arpavoittoja, käsitöitä ja leivonnaisia, tuotto eri hyväntekeväisyyskohteisiin. Tied. Meri Ala-Kokko, p. 09 2340 4452. Viikko-ohjelma: Ma ja ke klo 12–15 Porttikahvila ja kirpputori (ei 6.11.). Klo 18 Kutomakerho. Ti klo 14–16.30 Olotila Takkis koululaisille. Ke klo 18 Puikoissa-piiri Portissa (13.11., 27.11.). Klo 18 Kirjoittajapaja Portissa (6.11., 20.11.). Klo 18.30 Hengellisen matkakumppanuuden piiri (20.11.). Klo 18.30 Aikuisten nikkaripiiri Pajalla. To klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri. Klo 16.30–19.30 Lapsi- ja aikuiskuorojen harjoitteluajat. Tied. Kaisu Rauhamaa puh. 09 2340 4494. Pe klo 9.15–11 Perhekerho (aamiaista tarjolla klo 9.45 asti). Ikkunaenkeleiden tekoa ke 13.11. klo 12–14 Portissa. Materiaalimaksu 1–2e. Ilm. Portin listalle 4.11. mennessä (mutta ei välttämätön). Kahvi 1e.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Pyhäinpäivän messu 2.11. klo 12, Jukka Suonoja, Heidi Tikka, Merja Wirkkala; Joonas Vapaavuori, sello. Aikuisten saunailta Tiilikanojalla Tuusulassa la 9.11. klo 14.30 alkaen. Naisten sauna noin 16.30 alkaen, jonka jälkeen miesten sauna. Omat kyydit. Kahvit ja iltahartaus. Ei ilmoittautumista, tied. Esa Järvinen 040 536 2733. Viikko-ohjelma: Ma klo 18 Naisten jumppa. Ti klo 9.30 Perhekerho. Ke klo 12 Vanhemman väen päiväpiiri. Klo 17 Tyttöjen sähly, 7–12-v. Klo 18 Perhesähly, 6-v. Lapset huoltajan seurassa. Klo 18 Kutomakerho. To klo 16 Poikien sähly, 4.–6. lk. Klo 17 Poikien sähly, 1.–3. Klo 17.30 Rap-paja, 1.–6. lk.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Tapulimessu su 3.11. klo 17, Sofia Tuomenvirta, Annikka Hakala ja Elina Tofferi. Messun jälkeen kahvi/tee-tarjoilu. Viikko-ohjelma: Su klo 12 Pyhäkoulu (ei 10.11.). Tied. Kaisa Hujanen p. 040 574 4126. Ma klo 11 Leivänjako. Klo 11– 13 Olohuone. Ti klo 13.15 Kevytliikunta (5.11. ja 19.11.). Klo 14 Liikuntakerho 1.–6. lk. Maatullin ala-asteella. Klo 15.30 Puuhakerho (1.–3. lk.). Klo 17 Yksinhuoltajien Olohuone (5.11. ja 19.11.). Maksuton ruoka, lastenhoito. Ke klo 15.30 Isot kokit -kokkikerho 4.–6. lk. Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri. To klo 9.30 Perhekerho. Klo 13 Päiväpiiri (7.11. ja 21.11.). Klo 15.15 Päiväpiiri (palvelutalolla 28.11). Klo 15.30 Pienet kokit -kokkikerho 2.–3. lk.

■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

Viikin kirkko

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10, Petri Jukanen, Anni Punkka, Marjasisko Varha, Andrey Hongell, sello. Messussa luetaan vuoden aikana kuolleiden viikkiläisten seurakuntalaisten nimet. Muistokynttilöiden sytyttäminen. Messu su 3.11. klo 10, Risto Alaja, Anni Punkka, Kirsi Jaakonaho, Marjasisko Varha. Messun jälkeen seniorien syntymäpäivät. Hiljainen viikkomessu to 31.10. klo 17.30. Soppapaanu to 31.10. klo 12, ilmainen keitto tai laatikkoruoka, ruokarukous/ hartaus. ”Sata soittajaa ja kymmenen sormea” su 3.11. klo 18. Pianotaiteilija Olli Hautala jatkaa pianokonserttien sarjaa, jonka aikana hän soittaa L. v. Beethovenin sonaatit, F. Lisztin sovituksina. Raamattuseikkailu ke 6.11. klo 9.45. Kirkkohetken jälkeen perhekerhon leikit ja tarjoilut. Viikko-ohjelma: To klo 13.30–15 Esikoisvauvakerho. Klo 12–14 Kampuspapin päivystys, Viikin infokeskus, alakerta. Klo 18 Opiskelijoiden yhteiskristillinen raamattupiiri. Ma klo 18 Missiokerho (11.11., 25.11.). Ke klo 9.30–11 Perhekerho. Klo 18–20 Ilmaisutaidon ryhmä.

Pyhäinpäivän tilaisuudet Malmin seurakunnassa 2.11.2013 Malmin seurakunta kutsuu vuoden aikana omaisensa ja läheisensä menettäneet pyhäinpäivän kirkkotilaisuuteen. Juhlassa luetaan lähimmän vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Tilaisuudessa palaa tai sytytetään kynttilä poisnukkuneiden muistoksi. Kirkkojuhla jossa vainajan nimi luetaan, määräytyy hänen asuipaikkansa mukaan. Asian voi tarkastaa kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15. Malmin kirkko, Kunnantie 1, klo 18 (Hki 70, Hki 74, Hki 78) Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7, klo 12 (Hki 77) Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1, klo 16 (Hki 71) Puistolan kirkko, Tenavatie 4, klo 10 (Hki 75, Hki 76) Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3, klo 12 (Hki 72) Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5, klo 12 (Hki 74) Tapanilan kirkko, Veljestentie 6, klo 12, (Hki 73) Viikin kirkko, Agronominkatu 5, klo 10 (Hki 79, Hki 56)

Muuta Pyhäinpäivän hartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa la 2.11. klo 14. Anita Olli, Pihlajamäen Kirkonkuoro, joht. Timo Olli. Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.meskat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1 Seurat la 2.11. ja su 3.11 klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (sun-

tio). Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti ja Länsi-Pasila p. 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 2340 4742.

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.— 6.11.

Ke 30.10. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri. To 31.10. klo 13 Torstaipiiri. Pe 1.11. klo 9.45–11.15 Perhekerho. La 2.11. klo 11 Pyhäinpäivän messu, Niemistö (l+s), Pakkanen (k), klo 18 Pyhäinpäivän kirkkoilta, Ronimus (l), Hietalahti (s), Pakkanen (k). Su 3.11. klo 11 Messu, Valkama (l+s), Kopsa (k). Ma 4.11. klo 13 Miesten maanantaiseura, Pienelle parasta: Minne katosi pyhäkoulu – vai katosiko? Varhaiskasvatustyön pastori Arto Helle, lastenohjaaja Mia Malm. Ti 5.11. klo 9.45–11.15. Perhekerho, toiminnallinen teema-aamu, 15 Naisten Forum, kevään ohjelman suunnittelukokous, 17.30 Lähetyksen ompelupiiri. Ke 6.11. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 2340 4780. Ke 30.10. klo 19 Hartaushetki ja ehtoollinen. To 31.10. klo 18 Uskon Akatemia -keskusteluilta. Su 3.11. klo 11 Pyhäkoulu. Ma 4.11. klo 13 Varttuneen väen kahvila, 16–17.30 Esikoisvauvakerho. Ti 5.11. klo 8 Rukousaamiainen. Ke 6.11. klo 19 Hartaushetki.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700. Ke 30.10. klo 16 Kahvila, 18 Raamattupiiri. To 31.10. klo 10 Perhekerho, 12 Keittolounas, 18 Kohtaamisen ilta, Mielekkyys ja usko logoterapian ja kristinuskon rajankäyntiä, logoterapeutit Merja Lepola ja Leena Pystynen. Ma 4.11. klo 13 Äiti Teresa -piiri, 17 Jumppaa eläkeläisille. Ti 5.11. klo 14 Rukouspiiri, 14.00–15.30 Elämäni-ryhmä ks.muuta.17.30 Lähetyksen ompelupiiri Huom! Paikka vaihtunut: Meilahden kirkon takkahuone, Jalavatie 6b. Ke 6.11. klo 16 Teemallinen kahvila, teemana toivo, teemme ankkurin, 18 Arki-illan ehtoollinen.

Tulossa Muksukirkko ja kirkkomehut Meilahden kirkolla pe 8.11. klo 10. Tyhjän sylin messu Meilahden kirkossa la 9.11. klo 16. Erityismessu lapsettomille, lapsensa menettäneille ja abortin läpikäyneille. Messun jälkeen kirkkokahvit ja mahdollisuus keskustella työntekijän kanssa. Alfakurssin syksyn viimeinen kerta Länsi-Pasilassa 7.11. klo 18. Kurssi jatkuu keväällä.

Muuta Sunnuntaina 3.11. Yle 1 klo 10 kuunneltavissa 27.10. radioitu messu Meilahden kirkosta. Elämäni-ryhmä Pikku Huopalahdessa tiistaisin 5.–26.11. Ryhmä on tarkoitettu varttuneelle väelle. Ryhmässä pohditaan elettyä elämää keskustellen ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. Ohjaajana ryhmässä toimii psykodraamaohjaaja, NLPTrainer Aila Weripää. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: diakoni Lauri Anttila, p. 09 2340 4751 tai lauri. anttila@evl.fi.

Mikael Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma–pe 9–14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset: ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p. 09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö

p. 09 2340 4844. Vesala p. 09 2340 4846. Kurkimäki, Kivikko p. 09 2340 4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p. 09 2340 4843. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (apua sinulle).

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4815

(suntiot) To 31.10. klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen väen päiväkahvit. Klo 18 Rukous rauhan puolesta, Arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara, diakoni Hanna Sävilammi, kanttori Osmo Honkanen ja vapaaehtoisia avustajia. Rukoushetki erityisesti Lähi-idän tilanteen puolesta suomeksi, englanniksi ja arabiaksi. Rukoushetken jälkeen iltatee. Pe 1.11. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Nuorten ilta. Klo 20 Nuorten yökahvila Alba. La 2.11. klo 11 Pyhäinpäivän messu, Aimo Lankinen, Martti Häkkänen, Sinikka Hietala, Ilmari Karimies, Benita Puuvuori, Osmo Honkanen. Messussa siunataan Mikaelinkirkon arkkualba. Klo 17 Poisnukkuneiden muistomessu, muistamme vuoden aikana poisnukkuneita seurakunnan jäseniä. Mukana seurakunnan papistoa, kanttori Mari Lamminen, Maarit Mäkinen, sello. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Muistotaulut ovat esillä 2.–7.11. Vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet on kirjoitettu muistotauluihin, joiden luona voi käydä hiljentymässä ja muistelemassa poisnukkunutta läheistä. Su 3.11. klo 11 Messu, Anne Granström, Sini Ikävalko, Eija Hoikkala, Sari Viljakainen, Arja Sihvonen, Osmo Honkanen. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 15 Venäjänkielinen messu. Ma 4.11. klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 10.30 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1,50 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä, päihteettömyyteen pyrkiville.

aitohoiva Hoitoa täydellä sydämellä

Nimensä veroista sairaanhoitoa ja hoivapalvelua kotonasi. Soita niin kerromme toiminnastamme lisää. Puh. 050 410 4203 Eija Päiväkumpu www.aitohoiva.ﬁ

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

SENIORIPYSÄKKI®

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

Pe 1.11. klo 16.30 JUNA, tyttöjen ja poikien oma olohuone. Ti 5.11. klo 9.30–15 Avoin perhekerho, koko päivän.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

Ke 30.10. Gospel-lattarit klo 17.45 äideille ja lapsille ja klo 18.30 nuorille ja aikuisille, 2e/kerta. To 31.10. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ma 4.11. klo 17.30 Share&Care -naistenpiiri, lisätied. Hanna Sävilammi p. 09 2340 4842. Ti 5.11. klo 17.30 Perheraamis, lastenhoitoa varten ilm. Tuuli Valaranta p. 050 4365829.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 2340 4827

La 2.11. klo 13 Pyhäinpäivän hartaus, Sini Ikävalko, Katri Paukkunen. Ti 5.11. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta Tervetuloa laulamaan virsiä Kontulan monipuoliseen palvelukeskukseen (Kontukuja 5) ma 4.11. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Mikaelin Eläkejumpparit-ryhmä miehille Mikaelinkirkolla 7.11. alkaen torstaisin klo 10–11. Ensimmäisellä kerralla tutustumista ja pieniä ohjelmanäytteitä. Mukana mm. pari kolme helppoa toistettavaa musiikkiliikuntaohjelmaa. Ei erillistä ilmoittautumista. Ryhmä on maksuton. Ohjaajana liik.leht. (el.) Arto Virkkunen p. 040 580 4989. Lasten juhlaillallinen Pyhän Jysäyksen seurakuntakodilla ke 20.11. klo 17– 19. Perinteinen illallisjuhla, jossa koulu-

Hautojen hallintaoikeus päättyy Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2014 lopussa. Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa, on niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2014. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi kesäkuun 30. päivään 2015 mennessä tehdä uuden sopimuksen Helsingin ev.lut. seurakuntien keskusrekisterissä, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, puh. (09) 2340 6000. Ellei haudanhaltija uudista sopimusta määräaikaan mennessä, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Haudanhaltija voi kuitenkin halutessaan poistaa hautamuistomerkin ennen em. määräajan päättymistä. Keskusrekisterin hautapalvelut VlKN|SRVWL KHOVLQNL KDXWDSDOYHOXW#HYO ¿ Helsingin seurakuntayhtymä

20 ikäiset lapset itse ovat kunniavieraita. Illalliskortti 2,5e. Ennakkoilm. netissä 1.– 17.11. välisenä aikana. Koululaisten adventtileiri Kellokoskella 29.11.–1.12. Lisätied. ja ilm. netissä 1.11. alkaen. Koululaisten kerhojen syyskauden päättäjäiset 3.12.: Retki lasten itsenäisyysjuhlaan Tuomiokirkon kryptaan. Tilaisuus yhteiskuljetuksineen maksuton. Lisätied. ja ilm. netissä 1.11. alkaen. Kirjallisuusterapiapäivä ”Anteeksiantamisen ilo ja kipu” Mikaelinkirkolla 9.11. klo 10–16. Hiljentymistä, anteeksiantamuksen tekstejä ja kirjoittamista. Salaattilounas ja kahvit 10e. Mukaan otetaan 10 henk., vielä muutama paikka vapaana. Tied. ohjaaja Tuula Paasivirta p. 040 556 9079. Ilm. seurakuntatoimistoon p. 09 2340 4800. Kokoperheen voimin valmistetaan kotiin persoonallinen jouluseimi. Kurssipäivät ovat ke 27.11., ke 4.12 ja ke 11.12. klo 17.15–19.15 Mikaelinkirkolla. Hinta 20 e /perhe sis. iltatee, materiaalit ja ohjaus. Tekeminen sopii kaiken ikäisille, pienimmät voivat myös leikkiä. Ei haittaa vaikka olisit ollut kurssilla jo vuosi sitten, joka vuosi tekniikka on erilainen. Ilm. nettisivuillamme.

Munkkiniemi

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.— 6.11. Voudintie 4 B

To 31.10. klo 10 Perhekerho. Ke 6.11. klo 12 Avoimet ovet, keittoa ja kahvia, Kajos p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Pukkilantie 2 Ke 6.11. klo 17 Lähimmäiset.

Kutomakerho ■ Kunnalliskodintie 6 C-talo N-rap. vier. Ti 5.11. klo 15 Hartaus, Pelkonen.

Paavali Paavalinkirkko

Pop-messuun. Duo Anna & Miki esiintyy marraskuun Pop-messun artistivieraana Temppeliaukion kirkossa sunnuntaina 3.11. kello 18. Messun teema on ”Kahden valtakunnan kansalaisena”. Liturgina toimii Otto Alanen, saarnaajana Ville Talola, kapellimestarina Make Perttilä ja esilaulajana Mirkka Paajanen.

■ Kirkkoherranvirasto: Laajalah-

dentie 10, avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke klo 14–17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– 11, p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3 Keskiviikkokahvit 30.10. klo 13 kirkossa. Jokainen voi soittaa ja laulaa, musiikkikoulun rehtori Kaisa Saarikorpi, Leikko. 6.11. Hartikainen. Pyhäinpäivänä la 2.11. klo 11 Messu, Hartikainen, Rinne, Imeläinen, Rämö. Messussa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistokseen. Kirkon sisäpihalle voi tuoda myös oman kynttilän. Su 3.11. klo 11 Messu, Rinne, Hartikainen, Rämö. Su 3.11. klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto. Ma 4.11. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri. Keskustellaan Riikka Alaharjan kirjasta Maihinnousu, Like. Tiedoksi: Munkkivuoren seurakuntatalo on remontissa ainakin lokakuun ajan; alakerrassa toiminta voi osittain jatkua. Remontti ei koske kirkkoa.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, kirkko avoinna ma–pe klo 10–15 mahdollisuuksien mukaan. Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 13.30–15.30 Olohuone. La 2.11. klo 18 Pyhäinpäivän konsertti. Luopumisen lauluja -konsertissa hiljennytään kuuntelemaan kaunista musiikkia ja runoja. Tilaisuuden aluksi luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistokseen, pastori Jouni Hartikainen. Sopraano Jonna Imeläinen & Reetta Mäkinen, laulaja–näyttelijä Antti L. J. Pääkkönen sekä baritoni Jarno Kokko; urkuri ja pianisti Hanna Rämö. Ohjelmassa mm. A. Järnefeltin Kehtolaulu, P. Laaksosen Täällä Pohjantähden alla, K. Rydmanin Niin kaunis on maa, I. Hannikaisen Rauha sekä monia muita rakastettuja lauluja. Konsertissa kuullaan myös runoja surusta ja luopumisesta (tekstit mm. Eino Leino, Uuno Kailas, Einari Wuorela). Konsertin kesto 1 h 15 min. Vapaa pääsy. Su 3.11. klo 13 Messu, Rinne, Hartikainen, Rämö. Perhevapaalta työelämään -ryhmä

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

yhteistyössä Työterveyslaitoksen To 7.11. klo 18 Yleisöluento ”Verraton kanssa marraskuussa. Ryhmä kokoonvanhuus”. Luennoitsija Vappu Taipale, tuu neljästi Munkkiniemen kirkolla (ti Valli ry:n puheenjohtaja. Järj. yhteis12.11., pe 15.11., ti 19.11. ja pe 22.11).; (ti klo työssä Oulunkylän Martat. Vapaa pää13–17 ja pe klo 9–13). Lastenhoito järjessy. tetty. Ilm. 31.10. mennessä. Lisätiedot Oulunkylän vanha kirkko www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/perhe■ Siltavoudintie 12 vapaa sekä Perhevapaalta työelämään Ke 6.11. klo 19 Iltaehtoollinen. Koso–Facebook, tai Leena Eronen p. 09 nen, Kinnunen. 2340 5103. Kun perheeseen syntyy toinen lapsi Käpylän kirkko – Kun kolmesta tulee neljä. Perhelu■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 ento ke 20.11. klo 18.30 Munkkiniemen Diakoniatoimisto auki pe klo kirkossa. Lastenhoito järjestetty. 9–11, p. 2340 4218 Murto. Ilm. lastenhoitoon tiina.tuoLa 2.11. klo 18 Pyhäinpäihimaa@evl.fi. Seuravän iltakirkko. PoisnukTuoreet terveiset Kirkkuneiden muistamikojen maailmanneukunnat Heininen, Pelkovoston kokouksesta verkossa: www. nen. nen, Leskinen, KatariiEtelä-Koreasta la 23.11. klo 16 alkavassa helsinginseura- na Záborszky, viulu. Su 3.11. klo 11 Messu. seurakuntaillassa kunnat.fi Kehitysvammaisten Munkkiniemen kirkoskirkkopyhä. Pelkonen, sa, Tiilipolku 6, Helsinki. saarna Heli Ojalehto, Kajos, TT Risto Jukko osallistuu Leskinen. Klo 11 Pyhäkoulu. KMN:n 10. yleiskokoukseen Ma 4.11. klo 17 Akin klubi. 30.10.–8.11.2013 Busanissa Etelä-KoreKe 6.11. klo 12 Keskipäivän ehtoolliassa. Seurakuntaillassa hän kertoo yleinen. Savik, Kinnunen. Kahvi ja klo 13 sesti Kirkkojen maailmanneuvostosta Päiväpiiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden ruja sen historiasta ja mm. esittelee yleiskoushetki. kokouksessa käsiteltyä uutta ekumeenista lähetysasiakirjaa, jolla tulee oleMaunulan kirkko maan merkitystä Munkkiniemen ja ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 muidenkin seurakuntien toiminnalle. To 31.10. Lasten musiikkiryhmät, klo 9.30 2–5v, klo 10 1–2v ja klo 10.30 0–1v. Klo 15 Lähimmäispalveluryhmä. La 2.11. klo 12 Pyhäinpäivän jumalanOulunkylän kirkko palvelus. Kosonen, Kinnunen. ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto: Su 3.11. klo 12 Messu. Kosonen, Järvip. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, nen, Pesonen-Kareinen. auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Ke 6.11. klo 13 Musiikkia iloksi ja lohPäivystävä pappi p. 2340 5302. Diaduksi. Helsingin konservatorion laulakoniapäivystys p. 2340 5318, talousjia ja soittajia, ohj. Anitta Ranta. asiat ti klo 9–11 p. 2340 5383. Maunulan To 31.10. klo 13 Oulunkylän lähetysuurnalehto piiri. ■ Pirkkolantie 22 La 2.11. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkLa 2.11. klo 10 Lasten ja perheiden pyko. Poisnukkuneiden muistaminen. häinpäivän kynttilähartaus. Järvinen, Leinonen, Kosonen, Kinnunen, Anna Záborszky-Teppo, sello. Seuris Su 3.11. klo 10 Messu. Kosonen, Järvi■ Maunulantie 21 nen, Pesonen-Kareinen. Klo 10 PyhäPe 1.11. klo 10 Liikunnallinen perhekoulu. Klo 15 Laulu valtaa Oulunkykerho. län kirkon. Hengellistä vokaalimusiikSu 3.11. klo 15 Liike- ja tanssiterapiakia ja aarioita. Metropolian laulun ja ryhmä. pianonsoiton opiskelijat, urkureina Inka Kinnunen ja Julia Tamminen. Vapaa Veräjälaakson koulu pääsy. ■ Otto Brandtin tie 13 Ma 4.11. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Ti 5.11. klo 10 Perhekerho. Juutalaisuus varhaiskristillisenä aikana, osa II. Luentotilaisuus, Järvinen. Kalervonkatu 8 A Ke 6.11. Keskiviikkokerho Maunulan To 31.10. klo 10 Perhekerho. kirkossa.

Oulunkylä

■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12 ja to 12–14 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme. Ke 30.10. klo 18 SnadiPaavaliMessu. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen, Ann-Marie Ahlsten, mukana nuoria. Rippikouluinfo vanhemmille messun jälkeen neuvottelutilassa. La 2.11. klo 10 Messu. Petri Flinck, Jorma Parviainen, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Klo 17 Pyhäinpäivän muistohartaus. Sytytämme kynttilän poisnukkuneiden seurakuntalaisten muistolle. Jorma Parviainen, srk:n papit. Graduale-kuoro, dir.cant. Seppo Välimäki. La 2.11. Klo 19 G.Fauré: Requiem. Kampin Laulu, johtaa Kari Turunen, Ilpo Laspas, urut. Fauré-Sandström-Whitacre-Duruflé. Liput 15/10 e. Su 3.11. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen, Hämäläis-Osakunnan Laulajat johtajanaan Iida Antola. Pienet myyjäiset ja kirkkokahvit kesäkoti Mäntyniemen hyväksi. Ti 5.11 klo 13–14.30 Aulakahvila. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa Lappalaisten perheen, Viron ja Venäjän työn puolesta. Klo 18 Paavalin musiikkikoulun matinea. Paavalinkirkon yläsali. Ke 6.11. klo 18 SnadiPaavaliMessu. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Klo 18.30 Raamattupiiri II Kor. 12. luku.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6 Su 3.11. klo 12 Messu. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit.

Keula

p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. To 31.10. klo 13 Eläkeikäisten kerho. La 2.11. klo 11 Pyhäinpäivän jumalanpalvelus. Leo Norja, Ari Häyrinen sekä Vox Sonora -kuoro. Klo 18 Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus. Elina Aro ja Ari Häyrinen. Sytytämme kynttilät kuluneen vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten muistolle. Su 3.11. klo 11 Tuomasmessu. Satu-Elina Ansas, Kati Pitkänen, Jarna Leino ja Anna-Kaisa Honkanen. Saarna tutkija– pastori Joona Salminen. Musiikista vastaa Jussi Hirvonen, Blue Flame –bändi ja lauluryhmä. Pyhäkoulu kirkonkellarissa ja Pakintalolla. Ti 5.11. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Honkanen. Kahvitarjoilu. Ke 6.11. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Helsingin ja Turun juutalaisten seurakuntien ylirabiini Simon Livson esittelee Talmudin kokoelman.

Torpparinmäen korttelitalo ■ Käräjätuvantie 3

Ma 4.11. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

Tulossa To 21.11. klo 10–13. Seniorien virkistyspäivä Pakilan musiikkiopistolla (Ohrahuhdantie 2). Luvassa musiikillista ohjelmaa sekä keittolounas. Lounaan hinta on 6 euroa. Mukana Jarna Leino. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 14.11. mennessä.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali–Strömberg alue, Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638 ja pe klo 9–11 Reimarlan, Pajamäen, Konalan alueet, Seija Widberg, p. 09 2340 5648. La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu. Haka Kekäläinen (s), Jukka Vanne (a), Kamarikuoro, joht. Kylli Ahola, urkuri Leena Talvio. Klo 18 Vainajien muistoilta. Martti Pitkänen, Marika Palm, Haka Kekäläinen, Jukka Vanne, Leena Talvio ja Jyri Nissilä, klarinetti. Luemme vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja sytytämme kynttilän heidän muistolleen. Su 3.11. klo 10 Messu. Martti Pitkänen (s), Marika Palm (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit. Klo 18 Nuorten messu. Marika Palm, Arttu Heinilä, nuoret vastuunkantajat. Ti 5.11. klo 18 Nuorten peli-illassa Kulmakivi-biljarditurnaus Ke 6.11. klo 18 Hiljainen rukous. Klo 18 Kamarikuoro

Pe 1.11. Keulan aamu klo 9–10.30. Tervetuloa aamupuurolle, lukemaan päivän lehti ja tapaamaan ihmisiä.

Konalan srk-talo

Muuta

To 31.10. klo 13 Päiväpiiri. Marika Palm. Su 3.11. klo 15 Pyhäkoulu. Johanna Hakkari.

Rippikouluihin ilmoittautuminen 1.– 17.11. seurakunnan nettisivujen kautta. Tarkemmat tiedustelut Ann-Marie Ahlsten p. 09 2340 5441. To 7.11. klo 10–15.30 Seurakuntaretki uuteen Luontokeskus Haltiaan Espoon Nuuksiossa. Tutustumme myös Espoon tuomiokirkkoon. Lähtö Paavalinkirkolta. Mukana Birgitta Huhtaluhta ja Arja Kortelainen. Hinta 30 euroa sis. matkat, pääsyliput, opastukset ja lounaan. Ilm. viim. 1.11. virastoon.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18,

■ Kyntäjänt. 4

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäent. 14

Pe 1.11. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e. Ke 6.11. klo 13 Lähetyspiiri. Martti Pitkänen.

Muuta Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille pe 1.11. klo 19 Annankatu 14 D. Tarinateatteri Pyhä Solmu. Sururyhmä sinulle, joka olet menettänyt läheisesi ma 18.11., 25.11., 2.12., 9.12. klo 18.30–20. Pitäjänmäen kirkolla. Tied. Leena Eino, p. 09 2340 5603. Ilm. virastoon viim. ke 13.11. Aarnenpäivän kirppis la klo 10–14 Pitäjänmäen kirkolla. Tule myymään ja

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

ostamaan! Pöytävuokra 5 e srk:n tyttöja poikatyön hyväksi. Varaukset ke 13.11. mennessä Risto Holappa, p. 09 2340 5615. Kahviossa pientä purtavaa, pikkuarpajaiset, kirkko avoinna hiljentymistä varten. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkolla, klo 18 Konalan srk-talolla, klo 19 Riukutie 3, kerhohuoneella. Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srkkoti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo.

Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715. Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10– 13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12. Diakonian puhelinajanvaraus ma klo 11–12, p. 09 2340 5758 ja ajanvaraus diakoniatoimistosta ti klo 9–10. Ke 30.10. klo 18 Iltamessu. Klo 18.30 Lasten lähetysnäyttelyn esittely seurakuntasalissa. La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu, Helaseppä, Viikkilä ja Filppula. Klo 15 ”Var inte rädd för mörkret” -konsertti, Eviva-kuoro, joht. Hanna Kronqvist ja tukholmalainen naiskuoro SALT, joht. Katarina Hellberg. Ohjelmistossa mm. Biebl, Tegnér, Kekkonen, Rehnqvist, Isomäki. Vapaa pääsy. Ohjelma 10e, tuotto lahjoitetaan Naisten Linjalle. Klo 18 Poisnukkuneiden muistotilaisuus, Vilkkilä, Filppula ja Kamarikuoro Cantiamo. Su 3.11. klo 10 Messu, Kaskinen, Vilkkilä ja Filppula. Ti 5.11. klo 19 Vanhan musiikin konsertti, Metropolian ja Konservatorion vanhan musiikin opiskelijat Timo Junturan johdolla. Vapaa pääsy.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340

5757 Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Diakonian vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. To 31.10. klo 18 Lapsen oikeudet – vanhemman vastuut? Asiantuntijailta. Vieraana asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainio Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Keskustelua ja iltatee. Lastenhoito järjestetty klo 18–19.30. La 2.11. klo 12 Pyhäinpäivän messu, Vaulas, Vilkkilä, Niva-Vilkko ja Chorus Marinuksen kvartetti. Su 3.11. klo 12 Herättäjän kirkkopyhän messu, Laaksonen, Helaseppä, Niva-Vilkko ja Laulunystävät. Keittolounas ja seurat. Klo 18 ”Nouse, laulu, kaiu” -konsertti, Chorus Marinuksen miesyhtye, joht. Heikki Varis, Päivi Niva-Vilkko, urut. Kansanlauluja, hengellisiä lauluja ja virsiä, slaaviliaisia sävelmiä ja isänmaallisia lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5e. Tuotto seurakunnan oman diakoniatyön hyväksi.

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.— 6.11.

Muuta Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa to 14.11. klo 13 Laajasalon kirkolla. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Kristiina Selin p. 09 2340 5738.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Aika kuluu, elämä muuttuu. Jos kodinvaihto on käynyt mielessä ja monet asuntokauppaan liittyvät asiat askarruttavat, niin kutsu meidät maksuttomalle kotikäynnille. Kartoitetaan toiveesi ja tehdään yhdessä juuri sinulle sopiva Kodinvaihtosuunnitelma. Samalla saat tietää luontevasti asuntosi arvon. Tilastojemme mukaan olemme onnistuneet arvioinneissa 98% varmuudella. www.kiinteistomaailma.ﬁ/helsinki-taka-toolo-linnankoskenkatu

Vesa Viitanen Pirkko Toiviainen yrittäjä yrittäjä LKV, FM p. 050 380 3883 p. 044 366 3604 vesa.viitanen@ pirkko.toiviainen@ kiinteistomaailma.ﬁ kiinteistomaailma.ﬁ Välityspalkkioesimerkki: VERKKO perushinta 900 + 3,8 % velattomasta kauppahinnasta + asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000 (hinnat sis. alv:n). Kiinteistömaailma | Linnakodit Oy LKV Linnankoskenkatu 12, 00250 Helsinki

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna ma–su 9–18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 31.10. klo 12 Viikkomessu. Silvo, Lehtoaho. Pe 1.11. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 19 Cantores Minores: Pyhäinpäivän aaton konsertti. Anu Komsi, sopraano, Tuija Knihtilä, altto, Jorma Silvasti, tenori, Jyrki Korhonen, basso, Lohjan kaupunginorkesteri, joht. Hannu Norjanen. Liput: 45/35/20/15/10 e (numeroidut rivit), Lippupalvelu/tuntia ennen ovelta. La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu. Varkki, Kuusniemi, Lehtoaho, Salumäe, kuoro: Viva vox, joht. Kai Vahtola. Kirkkokahvit. Klo 18 Poisnukkuneiden muistohartaus. Koski, Kuusniemi, Silvo, Lehtoaho, Eeva-Kaisa Rönkä, oboe. Iltakahvit. Krypta. Su 3.11. klo 10 Messu. Heltelä, Varkki, Salumäe, Lehtoaho. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli. Ma 4.11. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 5.11. klo 12 Päivärukous. Ke 6.11. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Sabine Nieminen. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta. Kirjallisuusilta: Muriel Barbery, Siilin Eleganssi. Alustus: Tuovi Kuusi, Ikonen. Teetä klo 17.30 lähtien. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

pitkäaikainen kokemus

VERHOILUPISTE

MINUN KIRJANI -ILTAPÄIVÄ Seniori, tule kuuntelemaan ja keskustelemaan! Tutut kirjojen ystävät esittelevät itselleen merkityksellisen kirjan HelsinkiMission Minun kirjani -iltapäivissä. Tilaisuudet järjestetään kahtena keskiviikkona klo 15-16.30 Albertinkatu 33:ssa. Syksyn vierainamme: 13.11. Emerituspuhemies Matti Ahde 4.12. Kouluneuvos, kirjailija Kirsti Mäkinen Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Tervetuloa! Lisätietoja: Päivi Räikkönen, puh. 044 750 0143 paivi.raikkonen@helsinkimissio.ﬁ

helsinkimissio.ﬁ

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-pe klo 19.00-22.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua. Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.

ILMOITUKSET 0400 249 961

Ev. lut. Kansanlähetys

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

avoinna ma–pe klo 10–15 Su 3.11. klo 10 Messu. Äikää, Ingerö.

Ruoholahden kappeli

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Hengelliset tilaisuudet HERÄNNÄISSEURAT To 31.10. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen puutteenalaisille. Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2. Saarna Tytti Matsinen. Ennen messua on mahdollisuus tulla harjoittelemaan messulauluja, klo 17 alkaen. Messun jälkeen iltatee. Pe 1.11. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. La 2.11. klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Saarna Päivi Linnoinen. Mukana Veisuuveljet. Su 3.11. klo 10 Kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16. Mukana Herännäisnuorten kuoron kvartetti. Saarna Samuli Korkalainen. Klo 12 Kirkkopyhä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Kari Laaksonen. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17D. Mm. Ermo Äikää, Arto Laitinen, Marjatta Laitinen. Ma 4.11. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2. Ke 6.11. klo 19 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Mm. Jukka Nevala, Hannu Pöntinen, Jaakko Simojoki.

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

To 31.10. klo 14 Naisfoorumi. Rukoushelmet. Klo 14–16 Koululaisten Olkkari. Su 3.11. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo. Klo 12–13.30 Piirustuspyhäkoulu. 3 v. alkaen. Mehua, pullaa. Ohj. Anne Utriainen. Ma 4.11. klo 9.30 Perhekerho. Klo 18.30 Alfa-kurssi. Ti 5.11. klo 9.30 Perhekerho. Klo 13 Päivämusiikki. Klo 14–16 Diakoniakahvila.

Suomenlinnan kirkko

Tammisalon kirkko

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126

■ Väylänrinne 1, p. 09 2340 5790 La 2.11. klo 15 Perheiden muisteluhetki, Kauanko suru kestää? Mitä jos unohdan? Miten kuollutta muistellaan? Jos muistaminen ahdistaa? Kuolema herättää lapsissa ja nuorissa kysymyksiä, joihin aikuistenkin on vaikea vastata. Reilun tunnin kestävän muisteluhetken aikana sytytetään kynttilä yhdessä menetetylle läheiselle, lauletaan tuttuja lauluja ja tehdä ”muistoesine”. Hetkeen voi osallistua myös yksin. Mukana pastori Minnamari Helaseppä, diakoniatyöntekijä Kristiina Selin ja koulukuraattori Päivi Penttilä.

To 31.10. klo 9.30 Perhekerho. Suomenlinnan kirjasto. La 2.11. klo 18 Tyhjän sylin rukoushetki. Ikonen, Salumäe. Rukoushetken jälkeen mahdollisuus keskusteluun papin kanssa kahden kesken tai ryhmässä. Lautta Kauppatorilta klo 17.20 ja Suomenlinnasta klo 19.40 ja klo 20.40. Su 3.11. klo 14 Messu. Ikonen, Salumäe. Ti 5.11. klo 14–17 Koululaisten Olkkari. Kirkkosali.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 To 31.10. klo 8.30 Yksinkertainen messu, samalla uusien kotimaisten työntekijöiden työhön siunaaminen Su 3.11. klo 14 Messu. Keränen, mus. J.Pykäläinen & Huhta

APU

www.lahetyskirkonmessu.ﬁ

VIRTSANKARKAILUUN! MediSet mukavuutta – Varmuusalusasut – Vuode-ja irtosuojat – Uimahousut

•kestävät yli 200 pesukertaa! •ympäristöystävälliset •mukavat ja huomaamattomat

Tilaa ilmainen paperiesite (myös puhelinmyynti) Verkkokauppa; www.divisa.fi

0400 223 446

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 30.10. klo 19 Seurat. Pe 01.11. klo 19 Seurat Mikaelin kirkossa Pe 01.11. klo 19 Siionin laulujen ja virsien ilta Huopalahden kirkossa Su 03.11. klo 16 ja 18 Seurat Ti 05.11. klo 19 Seurat Pikku Huopalahden seurakuntakeskuksessa

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

22 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–20.30 To 31.11. klo 17 Avoin raamattupiiri. Krypta. Klo 17.30 Rukouspalvelua, tarjoilua. Klo 19 Raamattuluento. Heprealaiskirje. Luku 9. Antturi, kommenttipuheenvuoro rabbi Simon Livson. La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus. Kiuru, Suikkanen, Pulkamo, kuoro: Philomela. Klo 18 Pyhäinpäivän vesper. Antturi, Vettenniemi, Äikää, Suikkanen, Pulkamo, kuorot: Grex Musicus, Philomela ja Vanhankirkon kuoro, Leena Liimatainen, sopraano, Ann-Marie Heino, altto ja Petri Bäckström, tenori. Su 3.11. klo 10 Messu. Maria Siren, Vettenniemi, Antturi, Suikkanen, Pulkamo. Kirkkokahvit ja messujatkot. Tyyneprojektin esittely. Ti 5.11. klo 12 Päivämusiikki. Sixten Enlund, urut. Ke 6.11. klo 8 Aamumessu. Antturi, Suikkanen. ■ Annankulma, Annankatu 14 D, Avoin olohuone avoinna ti–to 11–15, pe 9–12 To 31.10. klo 12 Käsityöpiiri. Pe 1.11. klo 9–10 Aamupuuro. Klo 19 Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille. Tarinateatteri Pyhä Solmu. Improvisoitu esitys luodaan yhdessä. Yleisö kertoo, ryhmä esittää. Ti 5.11. klo 15 Puhu suomea. Ke 6.11. klo 13 Yhteislauluhetki.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 4.11. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Bulevardin seurakuntasali ■ Bulevardi 16 B. 2. krs Pe 1.11. klo 19 Kansan Raamattuseuran opiskelijat. Tarjoilua klo 18.30 alkaen.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123. Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 To 31.10. klo 10 Lasten ja perheiden päivä. Klo 13 Torstaipiiri. Klo 17–21 Go! – Nuorten ilta. Kerhohuone urkuparven takana. mestat.fi. La 2.11. klo 18 Pyhäinpäivän vesper. Wikström, Ingerö, kamarikuoro Somnium Ensemble. Su 3.11. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 18 Tuomasmessu. Kaisa Kariranta, Pertti Torppa. Auroora Kiiski ja orkesteri. Musiikivieras: Pepe Willberg. Tulkkaus englanniksi. Ma 4.11. klo 10 Family Club. Akvaario. Ti 5.11. klo 12–13 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 17 Arkimessu. Kirkon etuosa. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli. Ke 6.11. klo 13 Seniorifoorum: Usko ja hyvinvointi. Usk. tiet. prof. Antti Räsänen. Klo 17–20 Flow – Nuorten avoimet ovet. Kerhohuone urkuparven takana. mestat.fi. Klo 20 Agricolamessu. Henkka & bändi.

Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8–10 B Ti 5.11. klo 9.30 Perhekerho.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

To 31.10. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Ma 4.11. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A To 31.10. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.— 6.11. Lähetyskirkko

Kerhokeskus

■ Tähtitorninkatu 18

■ Tykistönkatu 8

To 31.10. klo 8.30 Yksinkertainen messu. Su 3.11. klo 14 Lähetyskirkon messu.

■ Kristianinkatu 19 Ma 4.11. klo 15 Raamattupiiri.

Pe 1.11. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café. Ma 4.11. klo 17.30 Posliinipiiri. Lisätiedot Tuula Setälä 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 6.11. klo 18 Nuortenilta. Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

Muuta

Vauvanvaatekeräys turvapaikanhakijaperheiden vastasyntyneille vauvoille. Voit auttaa tuomalla ehjiä ja puhtaita vauvanvaatteita ja -tarvikkeita Annankulmaan, Annankatu 14 D. Kokoamme vaatelahjoituksista äitiyspakkauksen tapaisia laatikoita, jotka lahjoitetaan jouluna turvapaikanhakijaperheille. Lisät.: natasha.vaalgamaa@evl.fi, p. 2340 6231. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä.

To 31.10. klo 16 Sählykerho 2–5-luokkalaisille, Taivallahden peruskoulun alatalon jumppasalissa. Lisätiedot Tilda Tiljander, 050 408 1985.

Krista-koti

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p.

Tulossa Sururyhmä läheisensä menettäneille. Ryhmä kokoontuu 7.11., 12.11.; 21.11. ja 28.11. Vetäjinä Jari Leinonen ja Eva-Maria Liljeström. Lisätiedot ja ilm. 31.10. menn. Eva-Maria Liljeström, 2340 6370. Naistenpäivä la 9.11. klo 14–17, Temppeliaukion kirkko. Marttojen keittolounas 8e, lauluyhtye Saviastiat 35v.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 12–14 p. 2340 6450.

Seurakunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.fi

2340 6320 To 31.10. klo 19 Metallimessu. Haka Kekäläinen, Mikko Saari, Olavi Seppänen, Jeremy Qvick, Valtteri Mikkola, Ilari Lähteenmäki, solisti Henriika Steidel. Pe 1.11. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). La 2.11. klo 10 Messu. Arja Launis, Otto Alanen, Leena Tiitu, Tapio Tiitu. Raissa Palmu, sopraano ja Evgenia Podymalkina, altto. Klo 18 Pyhäinpäivän muistoilta. Eero Eskola, Sirkka-Liisa MäkiFränti, Reijo Hyötyläinen, Toni Vesterinen, Arja Launis, Auvo Naukkarinen, Soili Maisila. Leena Tiitu, laulu, Tapio Tiitu, urut ja piano. Su 3.11. klo 10 Messu. Auvo Naukkarinen, Jari Leinonen, Tuomas Karjalainen, urut ja piano. Hannu Holma, baritoni. Suomen Gideonit. Klo 18 Popmessu. Otto Alanen, Ville Talola. Artistivieraana Anna ja Miki. Ma 4.11. klo 16.30 Merimieskirkkopiiri, Jaakko Laasio. klo 17 Kitarakurssi (takkahuone). Opettajana Kari Pulakka. Lisätiedot Jari Leinonen, 050 538 2251. Ti 5.11. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 11 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 13 Raamattuluento, Helsingin Raamattukoulu. Klo 15.30 Tanssikurssi 1–6-luokkalaisille (takkahuone). Lisätiedot Tilda Tiljander 050 408 1985. Klo 17 Puuhakerho 1–6-luokkalaisille (kerhotilat). Lisätiedot Tilda Tiljander 050 408 1985. Klo 18 Virsikirjan aarteita, Tauno Väinölä. Johann Crügerin virsisävelmät. Ke 6.11. klo 18 Ehtoollishetki. Eeva Tikka, Leena Tiitu. Klo 18.30 Rukousjatkot.

Matteuksenkirkko

■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Ke 30.10 klo 12.45 Lauletaan yhdessä. Klo 14 Populus-kerho, Tiina Haimila kertoo Fidan toiminnasta. La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus. Stickler ja Kakkonen. Klo 18 Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus. Alava, Vidgrén, Pakarinen, Stickler ja Vesanen sekä Cantus Novus. Su 3.11. klo 10 Messu. Vidgrén, Pakarinen, Kakkonen, Maria Novaro ja Martta Rantanen. Kirkkokahvilla Wycliffe Raamatunkääntäjistä Kari Ranta kertoo Raamatunkäännöstyöstä Meksikossa. Ma 4.11. klo 12–14 Neulekahvila. Klo 16 Miesten Raamattupiiri. Ti 5.11. klo 17 Raamattupiiri. Ke 6.11. 12.45 Lauletaan yhdessä. Klo 14 Arkimessu. Lyhyt ehtoollishartaus. To 7.11. klo 17 Hanna-piiri.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

Ti 5.11. klo 13–16 Olohuone, klo 14 leikkimielistä visailua, klo 15 rukoushetki kappelissa To 7.11. klo 18 Kappelimessu. Enckell ja Kakkonen.

Tulossa Jouluinen perheretki Porvooseen la 30.11. (13e/aikuinen ja 7e/lapsi sis. bussikuljetuksen sekä lounaan). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/vartiokyla–>toiminta–>lapset 22.11. mennessä. Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Vuosaari

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

To 31.10. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 1.11. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15. Hopeapiiri, Eero Eskola. Ma 4.11. klo 15 Kokkikerho. 3–7-luokkalaisille. Lisätiedot Tilda Tiljander, 050 408 1985. Ti 5.11. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Antakaa toisillenne anteeksi, Eija Kilpi. Klo 18 Hanna-ryhmä. Kaikille avoin kansainvälisen rukousverkoston ryhmä.

Vuosaaren kirkkoherranvirasto

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Ke 30.10. klo 18 Neulekerho. To 31.10. klo 11–12 Diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskusteluja raamattupiiri. Pe 1.11. klo 18 Kuninkaan ilta – Ylistyksen kulttuuri. Puhe: Lauri Holma, ylistys: Ibis Raamattuopetusta, ylistysmusiikkia, todistuspuheenvuoro ja rukouspalvelu. Teejatkot tarjoillaan illanpäätteeksi ja lapsille on pyhäkoulu. La 2.11. klo 11 Pyhäinpäivän jumalanpalvelus. Liturgia ja saarna Tommi Vanhanen. Airi Heikkinen avustaa. Vuosaari-kuoro ja Riitta Hirvonen. Klo 17 Pyhäinpäivän iltakirkko ja teetarjoilu. Arto Huhdanmäki, Tiina-Susanna Hirvonen, Riitta Hirvonen ja Vuosaaren Kantaattikuoro. Su 3.11. klo 11 Luottamuksen messu. Liturgia ja saarna Marketta Antola, Airi Heikkinen avustaa, Uusi laulu -kuoro ja kanttorina Teija Tuukkanen. Laulamme Taize-lauluja. Messussa rukoillaan erityisesti ihmisten pyytämien aiheiden puolesta. Pyhäkoulu lapsille. Ma 4.11. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. ”Kruunuhäistä” Anja Hinkkanen, mukana myös Ritva Puhakka ja Kari Hagman. Klo 18 Raamattupiiri Efesolaiskirje. Vetäjänä George Betel. Ti 5.11. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Ke 6.11. klo 18 Neulekerho.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 31.10. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki ja Riitta Hirvonen. Ti 4.11. klo 13 Rukouspiiri.

Merirastikappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Ke 30.10. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 31.10. klo 10 Perhekerho. Ke 6.11. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Ke 30.10. klo 13 Laulupiiri. Piiriä johtaa Anja Hinkkanen. Pe 1.11. klo 12–13.45 Cafe Outolintu. Ma 4.11. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 14.30 Kriisiryhmä. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 5.11. klo 10–12.30 Elämänkysymyksiä raamatun äärellä. Naisten piiri. Lastenhoito järjestetty. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Ke 30.10. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila. Ti 5.11. klo 10 Perhekerho. Ke 6.11. klo 18 Miesten piiri. Keskustelupiiri elämänkysymyksien äärellä.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammaistyö

■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10,

p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ evl.fi Kehitysvammaisten Kirkkopyhä, jumalanpalvelus ja kirkkokahvit su 3.11. klo 11 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, Seurakuntailta to 7.11. klo 18–19.30, kesän 2014 rippikouluihin ilmoittautuminen to 7.11. klo 17–18, jonka jälkeen on mahdollisuus osallistua seurakun-

tailtaan, aiheena rippikoulut, leiririppikoulu 2.–6.6. Karjaalla, konfirmaatio la 7.6. klo 11–12 Oulunkylän vanhassa kirkossa, päivärippikoulu 4.–8.8. klo 9–17 Helsingissä, konfirmaatio la 9.8. klo 10– 11 Oulunkylän vanhassa kirkossa, yksityisrippikoulu tarvittaessa.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p.

050 301 9619 tai paivi.korhonen@ evl.fi Raamattupiiri ti 5.11. klo 17–18.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Pääkaupunkiseudun viittomakielinen perhekerho pe 8.11. klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Päiväpiiri pe 8.11. klo 12–14 Matteuksen kirkolla, Turunlinnantie 3, Itäkeskus, vastapäätä Stoaa.

Mielenterveystyö Elämänkatsomusryhmä ke 30.10. klo 17–18.30 Seurakuntien talossa, mukana diakonissa Marja Aho ja pastori Antti Savola, mielenterveyskuntoutujien joululeiri 24.–26.12. Bergvikin kartanossa, Salon lähellä, omavastuuhinta kaikkine kuluineen 120 e, lisätietoja ja ilmoittautumiset Marja Aho, p. 09 2340 2541 tai toimisto p. 09 2340 2538.

Näkövammaistyö ■ Diakoni Marja Leena Kallio, p. 09

2340 2549 tai marjaleena.kallio@ evl.fi Tapahtumat Seurakuntien talossa: Lähetysaskartelupiiriä EI OLE pe 1.11., hengellisen musiikin Levyraati ma 4.11. klo 16–18., Puhelinpäivystäjät kokoontuvat ke 6.11. klo 16, Jouluretki Lohjalle to 12.12., lähtö klo 10, paluu klo 16, retken hinta 10 e, sis. kuljetuksen, jouluisen ruuan ja ohjelman, ilm. viim. pe 22.11. p. 09 2340 2538.

Oppilaitostyö Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö päärakennus huone 408 ti klo 10–12, DIAK ma 11–13, Haaga–Helia AMK Pasila ti 10–11, Haaga kuukauden toiseksi viimeinen torstai 10–11, Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia keskiviikkoisin, Metropolia AMK Tukholmankatu 10 ti 14–15, Tavitalo ke 13–15 (parilliset viikot), Bulevardi 31 ke 13–15 (parittomat viikot), SibeliusAkatemia tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www. kirkkojakampus.fi, Stadin ammattiopisto, Haagan koulutusyksikkö, Ilkantie 3, vastaanotto ma 12–14, Holkkitien yksikkö, pappi tavattavissa keskiviikkoisin.

Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistehtäviä tarjolla osoitteessa www.suurellasydamella.fi.

Yhteiskunnallinen työ Hiljaisuuden retriitti yrittäjille, pienyrittäjille, freelancereille ja muille itse itsensä työllistäville, teemana ’Kotona’, pe 15.11. klo 18 – su 17.11. klo 14.30 Bergvikin kartanossa Salon lähellä, täysihoito omin lakanoin 60 e, talon lakanoin 72 e, matkat kimppakyydein, ilm. ja tied. Raija Korhonen, p. 09 2340 2507.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

Pullakirkko ja ehtoollinen su 3.11. klo 10 Pekka Laine-Mäkinen ja Pirjo Mäkinen sekä Taivaan Tähden!, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 16, Diakoniaruokailu (1 e) ke ja pe klo 12–13, Katulähetysilta ke klo 18, Joululeiri Kellokoskella 23.–26.12., erityisesti asunnottomille, asuntoloissa asuville ja tukiasukkaille, täysihoitohinta 100 e, ilm. ja lisätiedot 4.11. alkaen Hermannin diakoniatalossa.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.— 6.11.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18., Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Iltahartaus perjantaisin klo 18, Sinä olet valo -rukoustanssi ja ääniruno improvisoituna päivän psalmin pohjalta, jokaisena marraskuun maanantaina alkaen 4.11. klo 16.30, taiteilijoiden uusversio liturgiasta, kesto noin 20 min., tanssija Marja–Sisko Pohjola ja muusikko Jukka Leppilampi.

Kansainvälinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja facebook.com/migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messuja eri puolilla pääkaupunkiseutua mm. Herttoniemen rannan kappelissa, tietoja toiminnasta ja papin palveluista: pastori Ramez Ansara p. 09 2340 3380 tai ramez.ansara@evl.fi myös www.migrantchurch.fi ja facebook. Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas, messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651. Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839. Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Tärkeä harrastus. Heini Apajaisella on luettavana muun muassa J.K. Rowlingin Paikka vapaana ja Helmi Turusella Täällä Pohjantähden alla.

Kirjallisuuden asiantuntijat Nuoret kirjanörtit lukevat paljon, mutta nuortenkirjallisuuden taso voisi olla parempi. Teksti Noora Wikman Kuva Jani Laukkanen

allion lukiossa opiskelevat Heini Apajainen ja Helmi Turunen ovat tänä lukuvuonna perehtyneet tuoreeseen nuortenkirjallisuuteen. Apajainen ja Turunen ovat lähes 50 muun Kalliossa opiskelevan nuoren kanssa mukana KirjaKallio -projektissa, joka toteutti viime viikonlopun Helsingin Kirjamessujen nuorten

lavan ohjelman. Nuoret valitsivat ohjelman teemat, kirjat ja kirjailijat itse. Viikonlopun aikana Louhi-lavalla vieraili kymmeniä kirjailijoita nuorten haastateltavana. Nuorta sukupolvea on syytelty milloin media-alan, milloin kustannusalan ongelmista. Nykynuoret kun eivät tunnetusti lue perinteisiä lehtiä tai kirjoja, vaan haluavat kaiken mobiilisti ja ilmaiseksi. Apajainen ja Turunen ovat eri mieltä; heidän mukaansa nuoret kyllä lukevat kirjoja. Molemmat tunnustavat olevansa kirjanörttejä. – Varmaan suurin osa KirjaKallioon osallistuvista on, he arvelevat. Turusen mielestä ongelmana kuitenkin on nuortenkirjallisuuden taso. – Nuortenkirjallisuutta ei ole, sitä ei käännetä tai se on huonoa. Lisäksi kirjojen ulkoasut ovat yleensä aika luotaantyöntäviä, hän sanoo. Kumpikin on sitä mieltä, että nuortenkirjallisuus on pahasti

aliarvostettua. Kirjailijat eivät halua leimautua nuortenkirjailijaksi, koska se olisi noloa. Toisaalta nuorille on vaikea kirjoittaa, varsinkin jos kirjailijan omasta nuoruudesta alkaa olla aikaa. Nuoret ovat myös hyvin kriittinen lukijaryhmä. – Hyvää nuortenkirjallisuutta kuitenkin tarvitaan. Ihan hyvin nuoret voivat lukea aikuisten kirjojakin, mutta nuorisokirjojen tarjoama samaistumispinta on tosi tärkeä, Apajainen sanoo. Viime vuosina nuortenkirjallisuutta ovat hallinneet fantasiaja dystopiateokset, eikä trendille näy loppua. Menestyneet fantasiakirjat päätyvät usein myös elokuvateattereihin. Helmi Turusen ja Heini Apajaisen mielestä markkinoilla onkin ihan liikaa Hollywood-leffasopimus mielessä kirjoitettuja kirjoja. Tällä kirjallisuuden lajilla on silti myös hyvät puolensa. – Fantasia kehittää mielikuvi-

tusta, Apajainen miettii. – Fantasiahahmon kautta voi olla helpompi ottaa vastaan opetuksia. Se on myös mielestäni ohimenevä, tähän aikaan kuuluva juttu, Turunen sanoo. Fantasian ja dystopian lisäksi KirjaKallion vetämissä keskusteluissa käsiteltiin muun muassa kirjan siirtämistä valkokankaalle, kirjailijaksi ryhtymistä, suomalaista huumoria ja runoutta. Helmi Turunen ja Heini Apajainen lähtivät KirjaKallioon mukaan oman lukuharrastuksen ja mielenkiintoisten kokemusten innoittamana. Projektiin kuului myös median ja kustantajien kanssa työskentelyä ja markkinointia, joista nuoret saivat arvokasta kokemusta. – KirjaKallio on saanut tosi paljon hyvää palautetta muun muassa kirjailijoilta. Meidät on haluttu mukaan kaikenlaisiin projekteihin, esimerkiksi Otavan ja nuortenohjelma Summerin kanssa, Turunen kertoo.

Senioripoliklinikka Tilkassa Varaa aika geriatrin, neurologin tai psykologin vastaanotolle puh. 010 4089 440 arkisin klo 9 – 15.

MUISTA LÄHEISTÄSI

Mannerheimintie 164, +HOVLQNL _ HVSHUL ¿

Osanotto- ja kiitos ilmoitukset Kirkko&kaupunki lehdessä ilmoitusmyynti 0400 - 249 961

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi! Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaan arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää:

Ilmoitukset

0400 249 961

Debora Kotihoito 010 320 8844 Hoivakoti Harmonia 010 320 8848 Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

neniälittereK

Palveluja tarjotaan

Ostetaan Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.

Tartuntavaara

ulosaaren koulussa on tehty luova ratkaisu. Siellä kaikki oppilaat saavat yhteistä opetusta uskonnoista siltä osin kuin oppiaines on yhteistä. Kuulostaa järkevältä. Jos koulu antaa samaa tietoa kaikille, miksei sitä voisi antaa samaan aikaan? Oppilaat, opettajat ja vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä kokeiluun. Rahaa säästyy. Pääministerikin on ihastellut koulun tienraivaajahenkeä. Järkevä kokeilu ei kuitenkaan kaikille maistu. Vapaa-ajattelijat ovat oikein osoittaneet mieltä koulua vastaan. He kai pelkäävät, että kirkkoon kuuluvista lapsista tarttuu uskonnollisia bakteereita heidän uskonnottomiin mussukoihinsa. Nyt vapaa-ajattelijat ovat saaneet yllättävän liittolaisen korkealta kirkolliselta taholta. Kirkon kansliapäällikkö paheksuu moista ohi säädösten menevää sooloilua. Yhteinen vihollinen tuntuu yhdistävän kirkon johtoa ja vapaaajattelijoita. Kumpikin vierastaa järjen käyttöä ja luovuutta.

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marﬁc.ﬁ p. 040 502 4546

TARJOA MYYNTIIN! Soita ark/vkl 0400 506 079

(A) LKV 40v Anneli Vainioranta ky 2,5 % myyntihinnasta (sis.alv)

Helsinkiläinen kiinteistötoimisto etuovi.com/jokakoti.ﬁ

TEHOSÄHKÖ Sähköasennusliike. Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kierrätyspalvelu. Kaikki pois! 0466 418 728 Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv. Toistoalennus -20 %

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä. Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYÖT. Puh. 044 911 8930 Verhoomo VallanMainiosta verhoilut perinteisiin ja teollisiin huonekaluihin ammattitaidolla yksityisille ja yrityksille. Hämeentie 101 Hki 55 p. 045 113 7444 raija.immila@elisanet.ﬁ Henkilöautojen talvisäilytystä, 24km Helsingistä. Puh. 0500 717 225 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.ﬁ pihatyöt, remontit, muutot, jne Pienetkin sähkötyöt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

Hierontaa Joni Nyman 040 755 7484 koti- ja yrityskäyntejä. Kaksi luotettavaa ja monitaitoista naista Länsi-Helsingistä palveluksessasi edullisesti, 20€/alkava tunti + matkakulut. Teemme kodin pienet korjaus- ja parannustyöt sekä asennamme televisiot, tietokoneet ja muut laitteet. Puhelin iltaisin: 040 324 6907.

Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostan k-pesät, lop.siiv. sop.muk. kodin sekal. arvoirtaimen 25v. kok. Onni P. 040 377 5159 KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

Vuokralle tarjotaan

puh. 737 259 myös ilt. ja vkl. 25-vuotias työssäkäyvä opiskelija nainen haluaa vuokrata yksiön Helsingistä. P. 050 373 2839

Etu-Kalliossa 59m2, 2h+k. Ajalle 10.12.2013 - 31.12.2014. Vuokra 850€ vesineen. Puh. 050 302 8582.

VUOKRAAMME JUHLAHUONEISTOA

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Kyselyt: puh. 044 020 4144 tai www.viipuri.net/Wiipuri-Sali.htm

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen

Vuokralle pakettiauto Mersu Sprinter/pienet muutot tehtynä. Puh. 040 417 1523 2 luotett. nuorta naista etsii kolmiota kantakaup./länsi-Hgin alueelta. Max 900€, sallittu koiralle. 040 528 4411

Kokouksia

Terveydenhoitoa Hierontalahjakortti 3 x 50 min. 89€ Pitäjänmäki, Sulkapolku 3 www.hierontamarkku.ﬁ/040 755 7341 Jalkahoitola Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie10 A Hki Puh: 09 458 56512 Meiltä myös lahjakortit

Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Ostamme muutto- ja kuolinpesät. Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 09-4546572 www.menec.ﬁ

Sohvat – tuolit verhoillaan. Verhoomo Leppänen P. 0400 503 179

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Kalevalainen jäsenkorjaaja 65€/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina marraskuun 14. päivänä 2013 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 6.11.2013 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän kirjaamossa, osoite Kolmas linja 22. Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internet-osoitteessa helsinginseurakunnat.ﬁ/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen. Helsingissä lokakuun 21. päivänä 2013 Puheenjohtaja

Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myös kotikäynteinä. Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515. Hierontaa, fysioterapiaa, akupunktiota ja kuumakivihierontaa Hakaniemessä. Nina Kilpiä P. 040 547 0938. Kaustisen jäsenkorjausta, 20v kokemus. Marko Lehti, Kaisaniemi, Vuorikatu 22 C. P. 040 543 8264 Eläkelaiset HUOM! Jalkahoito 50€. Kauneushoitola Proﬁle. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Hautauspalveluja

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

Surun kohdatessa et jĂ¤Ă¤ yksin

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus HĂ¤meentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 www.eurohammas.ďŹ

taa. Kaunis hymy valloit

Saat ystĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ripalvelua. HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rimme Mikko Larjomaa. Hinta Omavast. Kelapal. ERIKOISHINTAMME:

T A K U U T Y Ă&#x2013;

Hammaskiven ja vĂ¤rjĂ¤ytymien 32,00 27,00 poisto, ďŹ&#x201A;uoraus, puhdistus.......59â&#x201A;Ź 39,00 20,00 Hampaan vĂ¤rinen paikkaus...... 59â&#x201A;Ź 29,00 20,00 Kivuton hampaan poisto..........49â&#x201A;Ź Hammasvalkaisu yksilĂśllisellĂ¤ menetelmĂ¤llĂ¤ alk............. 150â&#x201A;Ź Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressĂ¤. Katutasossa, helppo pyĂśrĂ¤tuolille.

TĂ¤yden palvelun toimisto

p. 726 p. 146

HAMMASTEKNIKKO

2266 1460

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa TĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; KUUSSA:

YLĂ&#x201E;- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

290â&#x201A;Ź

89â&#x201A;Ź YLĂ&#x201E;- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLĂ&#x201E;-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 430â&#x201A;Ź 149â&#x201A;Ź YLĂ&#x201E;-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 59 â&#x201A;Ź MeiltĂ¤ myĂśs koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikĂ¤ynnit

Lue lisĂ¤Ă¤: hok-elannonhautauspalvelu.ďŹ â&#x20AC;˘ perunkirjoitustoimisto.ďŹ

Siivouspalveluja

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

PĂ&#x201E;IVYSTYS ď&#x2DC;şď&#x2DC;ź H: 050 347 1555 (0,0835 â&#x201A;Ź/puhelu + 0,1209 â&#x201A;Ź/min)

Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan

Hoivapalveluja Hoivapalveluja vauvasta vaariin sekĂ¤ kodinhoitoa ja siivousta. KotitalousvĂ¤hennys. TyĂśkok. Hels.kaup. kotisair. hoidosta sekĂ¤ VĂ¤estĂśliiton last.hoit. palv. Rik.rek.ote nĂ¤htĂ¤vĂ¤nĂ¤. Medissa Team, Hoiva- ja huoltopalvelut Oy. Puh 041 518 7449, medissateam.ďŹ

kodinhoidon verovĂ¤h. 45%

0500 467 808

HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapĂ¤Ă¤tĂ¤) katutaso, esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

Kotipalvelua ikĂ¤ihmisille. Kotipalvelu TopAkka www.topakka.ďŹ 040 564 7362

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Beata Heikkinen ystĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisĂ¤ksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

24 h 0400 977 000

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilĂślliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myĂśs odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

Lakiasioita

EERO LAUKKOSKI PitkĂ¤nsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

HĂ¤meentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Leikkaa talteen

Laki ja KiinteistĂś Moilanen Oy LKV Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤ (LKV)

VETERAANI- JA ELĂ&#x201E;KELĂ&#x201E;ISEDUT

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.vĂ¤h.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583 IKKUNANPESUA ja siivouksia. Puhdasta energiaa arkeen! Verhojen ompelua, vaatteiden korjausta. www.evinco.ďŹ , 0400 104074

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ďŹ 040 762 5615

HUONEISTOJEN, KIINTEISTĂ&#x2013;JEN MYYNTI JA VUOKRAUS PyydĂ¤ tarjous!

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki

HAMMASLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus 09 621 2266, 050 557 0740

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

vĂ¤henn. 45%

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090. Ikkunanpesua asunnoissa. Reipas ammattimies. Puh. 050 338 4754/Erkki Kraft

Rakennusala TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI

Puh. 040 768 2255 SĂ¤hkĂśposti petri@testamentit.net Hakaniemen torin laidalla os. SĂ¤Ă¤stĂśpankinranta 2 A, 6. krs Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnĂśnjaot sekĂ¤ perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.ďŹ , www.kavasto.ďŹ

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ďŹ Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, ItĂ¤keskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkĂ¤ynnit. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Silvennoinen Kari Ky Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ďŹ

MyydĂ¤Ă¤n MyydĂ¤Ă¤n edullisesti hyvĂ¤kuntoiset Hellas-piano sekĂ¤ Armando Bugari pianohaitari. Puh. 050 308 1044

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi Luotettava ja osaava NAISSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;URAKOITSIJA. Kaikki sĂ¤hkĂśtyĂśt. KotitalousvĂ¤hennyskelpoinen. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.ďŹ Kaikki kodin suuret ja pienet remontit â&#x20AC;&#x201C; luotettavasti ja ammattitaidolla. Tilaa arviokĂ¤ynti, puh. 040 515 7222 MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ&#x2013;T. Ilmainen arvio. KotitalousvĂ¤hennys. P. 045 235 1717

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiĂśĂśn ovet, tasot. MyĂśs pikkutyĂśt. ďŹ nrak21@luukku.com P. 040 189 5682

MeiltĂ¤ saat kaikki huoneistoremontit 20 v kokemuksella takuutyĂśnĂ¤

ETRO

ItĂ¤-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Asianajajia

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Huoneistoremontit, huoneistojen tyhjennykset ja siivoukset. MyĂśs ilta- ja yĂśtyĂśnĂ¤. Puh 045 330 4008. Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakĂ¤sittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

Siltala

www.0502205.ďŹ Tapetointi ja sisĂ¤maalaukset. Ilmainen arvio ja verovĂ¤hennys. Puh. 050 431 0175.

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan tyĂśt

Testamentit ammattitaidolla edullisesti Lakiasiaintoimisto Petri Laurila

Uusi ilme keittiĂśĂśn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

p. 387 3215

M O NT

TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSUUNNITTELU 186â&#x201A;Ź SUUNNITTELU 184,50 â&#x201A;Ź PERHE JA PERINTĂ&#x2013; J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ&#x2013;NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82â&#x201A;Źâ&#x201A;Ź AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤

Mitoin kuin mitoin

maalaus tapetointi keittiĂśt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja kĂ¤ynti paikan pĂ¤Ă¤llĂ¤

P. 0400-819483/ metroremontti@pp.inet.ďŹ Kph,keittiĂś,lattia,maalaus. Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO Jabell.fi p.0400 689742

Kauneudenhoitoa ElĂ¤kelĂ¤isten permanentti pak. 60â&#x201A;Ź ja vĂ¤ripaketti 60â&#x201A;Ź leikkaus 18-20â&#x201A;Ź Salon Capelli, HĂ¤meentie 38 p. 045 238 6356 Arvoisat asiakkaat! ElĂ¤k.alenn.perm. l+k (norm.50â&#x201A;Ź) nyt 37â&#x201A;Ź. Norm.vel.perm. l+k (55â&#x201A;Ź) nyt 46â&#x201A;Ź Tied. 09 639 818

Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi PAAVO LEHTONEN

Viikon vinkki

Haltiaan Toukokuussa Nuuksion kupeessa avattuun luontokeskus Haltiaan ja Espoon tuomiokirkkoon tehdään seurakuntaretki torstaina 7.11. kello 10–15.30. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 1.11. p. 2340 5400 tai paavali.srk@evl.ﬁ. Retken hinta 30 euroa sisältää myös lounaan. Lähtö Paavalinkirkolta. Kuvassa osa Haltian ”Sotkanmunasta”.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän jumalanpalvelus Alatornion kirkosta. Virret: 146, 334:1,8, Ruotsin kirkon virsikirjasta virsi 210, 142, 343:5-6. Klo 19.03 Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa. Juontajina Risto Nordell ja Mauri Vihko. Toiveet p. 09 144 800. Su 3.11. klo 10 Jumalanpalvelus Meilahden kirkosta. Virret: 134, 460, 509:1,2,3,4 (yhdistettynä esirukouslauluun ”Shalom, chaverim”), 580, 329:1,4. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Porvoosta. Klo 18 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 31.10. Professori Heikki Hiilamo. Kirkkoherra Jouni Sirviö. Pe 1.11. Oppilaitospastori Heini Kesti. Piispa emeritus Voitto Huotari. Ma 4.11. Yliopistopappi Henri Järvinen. Kari Sorvali lukee Luukkaan evankeliumia. Ti 5.11. Pastori, kanttori Samuli Korkalainen. Majuri Tellervo Nummela (Pelastusarmeija). Ke 6.11. Pastori Panu Pihkala. Jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma. To 7.11. Diakoni Kristiina Huotari. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 3.11. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 2.11. klo 10 Nojatuolikirkko. Pyhäinpäivän nojatuolikirkossa puhutaan luopumisesta, kärsimyksestä ja kuolemasta. Mukana Hilkka Olkinuora, Aleksi Vienonen, Merja Korpela ja Juha Luodeslampi. Muusikkovieraana Johanna Iivanainen, liturgina Kimmo Saares. Klo 11.05 Pisara. Pastori Antti Jääskeläinen.

”Sinä verhoudut valoon.” Ajatus siivittää Johanna Häiväojan suunnittelemaa veistosta Kuusilehdossa, Hietaniemen hautausmaan tuhkansirottelualueella.

Kaipaamme heitä Pyhäinpäivänä muistetaan rakkaita poismenneitä. Teksti Eira Serkkola Kuva Pasi Rauhala

yhäinpäivän nimi on aina vähän hämmentävä. Keistä pyhistä nyt oikein puhutaankaan, ja miksi pyhäinpäivää vietetään? Pyhimyksiähän luterilaisessa kirkossa ei ole, toisin kuin katolisessa kirkossa. Kaukana Meksikossa vietetään pyhäinpäivänä kuolleiden päivää hyvinkin riehakkaasti sokeripääkalloineen. Mutta syksyisessä, pimentyvässä Suomessa ihmisjoukot vaeltavat hiljaa hautausmaalle kaulukset pystyssä ja muistokynttilä kädessä. Moni osallistuu hartaustilaisuuteen. Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen pitää pyhäinpäivän hartauden Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa lauantaina kello 14.

– Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Arkikristitylle pyhäinpäivä on päivä, jolloin muistetaan kaikkia rakkaita poismenneitä ihmisiä, Naukkarinen sanoo. – Kun kuljemme haudoilla muistamassa rakkaitamme, kuljemme ”Jumalan puistossa”, jonne on saateltu monta omaa ja rakasta ihmistä. Viedään noihin Jumalan puistoihin pyhäinpäivänä myös lapsiamme ja muistetaan yhdessä mennyttä polvea, Naukkarinen kehottaa. – Kynttilän sytyttäminen haudalla on vahva symboli. Uskomme, että kaikki ei pääty kuolemaan. Hautausmailla on paikkoja, joissa voi sytyttää kynttilän muualle haudattujen muistoksi. Esimerkiksi Hietaniemen hautausmaalla muistopaikka on Mechelininkadun puoleisen sisäänkäynnin lähellä, pääkäytävän oikealla puolella. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemat portaat täyttyvät kynttilöistä iltaan mennessä. Maunulan hautausmaalla keskikentän suuren ristin juurella voi sytyttää kynttilän muualle

haudattujen muistoksi. Omaiset voivat tuoda kynttilöitä myös lammen rantaa myötäilevälle surupolulle. Hietaniemen hautausmaalla sijaitsee Taiteilijakukkula, virallisesti Taiteilijamäki, jonne on haudattu 50 suomalaisen taide- ja viihdekulttuurin edustajaa. Joukkoon kuuluvat niin Akseli Gallén-Kallela, Alvar Aalto kuin Reko Lundán. Hietaniemen sankarihautoihin on haudattu 3 159 suomalaista ja 121 saksalaista sotilasta. Alueella on myös Kadonneitten muuri, johon on kaiverrettu lähes 800:n rintamalle jääneen helsinkiläisen nimi. Myös Malmin hautausmaalle on haudattu lukuisia taiteilijoita, esimerkiksi näyttelijät Ansa

Bussilla haudoille ■ Hietaniemen hautausmaalle on linjalla 24X lisäliikennettä 20 minuutin välein Erottajalta kello 11.20–16.50 ja Hietaniemestä kello 11.44–17.04. ■ Honkanummen hautausmaalle ajetaan linjalla 732B lisäliikennettä 20 minuutin välein Helsingistä kello 9.30–14.50 ja Honkanummelta kello 10–15.20.

Ikonen, Tauno Palo ja Matti Pellonpää, sekä työväenliikkeen merkkihenkilöitä kuten Yrjö Sirola ja Martta SalmelaJärvinen. Laulaja Tapio Rautavaaran, nyrkkeilijä Elis Askin ja Suomen romanien ”kuningasparin” Elli ja Kalle Hagertin viimeiset leposijat löytyvät Malmilta. Siellä sijaitsevat myös Pelastusarmeijan hauta-alue ja diakonissojen hauta-alue. Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaista suurin on Honkanummen hautausmaa, joka sijaitsee Vantaan puolella

Hartauksia hautausmailla Pyhäinpäivän hartauksia järjestetään hautausmailla lauantaina 2.11.seuraavasti: ■ Perheiden kynttilähartaus Maunulan uurnalehdossa kello 10 keskikentällä suuren ristin luona ■ Östersundomin kappelissa kello 13 ■ Hietaniemen uudessa kappelissa, Malmin isossa kappelissa, Honkanummen isossa kappelissa ja Maunulan uurnalehdossa kello 14 ■ Kulosaaren Leposaaressa kello 15

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Metallimessussa annetaan anteeksi Metallimessu tuodaan ainoan kerran tänä syksynä synnyinluolaansa Temppeliaukion kirkkoon, Lutherinkatu 3, torstai-iltana 31.10. kello 19. Tule rakentumaan sanasta ja kuulemaan virsiä metallimusiikkiin valettuna. Kirkkovuoden teemana on tällä kertaa ”antakaa toisillenne anteeksi”. Pop-messua vietetään puolestaan samassa kirkossa sunnuntaina 3.11. kello 18 teemalla ”kahden valtakunnan kansalaisena”. Artistivieraina ovat Anna & Miki, joiden musiikissa on vivahteita maailman eri kulttuureista. Lastenhoito järjestetty.

Lapsen oikeudet – vanhemman vastuut? Lakimies Suvianna Hakalehto-Wainio Mannerheimin Lastensuojeluliitosta puhuu lapsen oikeuksista torstaina 31.10. kello 18. Hän kertoo, mitä tarkoitetaan lapsen edulla, syrjimättömyydellä ja oikeudella osallisuuteen. Ilta sopii vanhemmille ja muille lasten kanssa toimiville. Asiantuntijailta järjestetään Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Lastenhoito kello 18–19.30.

Lapsen ikävää pyhäinpäivänä Tyhjän sylin rukoushetkeä vietetään Suomenlinnan kirkossa kello 18. Rukoushetki on tarkoitettu etenkin lapsen menettämisen surun tai lapsettomuuden kivun kanssa eläville. Rukoushetken jälkeen voi keskustella papin kanssa kahden kesken tai ryhmässä. Kuolema herättää myös lapsissa ja nuorissa kysymyksiä, joihin aikuistenkin on vaikea vastata. Tammisalon kirkossa, Väylänrinne 1, alkaa kello 15 reilun tunnin kestävä perheiden muisteluhetki, jonka aikana sytytetään kynttilät menetetyille läheisille, lauletaan tuttuja lauluja ja tehdään pieni muistoesine mukaan otettavaksi. Tilaisuudet järjestetään lauantaina 2.11., ja niihin on vapaa pääsy.

Metalli ja lasi hyötykäyttöön

Krito-ilta Malmilla Rovasti Jorma Kalajoki puhuu Pyhän Hengen rohkaisusta, kun Malmin kirkossa vietetään Krito-iltaa maanantaina 4.11. kello 18.30–20.30. Teetarjoilu alkaa jo kello 18. Ilta päättyy yhteiseen ehtoolliseen. Kunnantie 1. Vapaa pääsy.

Punaisia neniä Tuomasmessussa Nenäpäivää vietetään Tuomasmessussa sunnuntaina 3.11. kello 18. Musiikkivieraana on Pepe Willberg. Messussa saarnaa Helsingin piispan erityisavustaja Kaisa Kariranta. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23.

Mereen menehtyneiden muistoksi Pyhäinpäivänä 2.11. kello 12 järjestetään perinteinen merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistohetki Ursinin kalliolla, Merisatamanrannassa Eirassa. Ohjelmaan kuuluu merimiespastorin puhe ja kuoromusiikkia. Meriliiton edustajat laskevat seppeleen merenkulkijoiden muistomerkille, ja Suomen Meripelastusseuran alukset tekevät kunniakäynnin aikana ohimarssin. Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu Suomen Merimieskirkon merisalissa, Albertinkatu 2. Muistohetken järjestävät 14 merenkulkujärjestöä ja viranomaista.

Aikamatka Suomen kirkkohistoriaan Teologian tohtori Ville Jalovaara luennoi työväenopiston maanantaisarjassa Kampin palvelukeskuksen auditoriossa, Salomonkatu 21 B. Seuraavat luennot järjestetään 4.11. aiheena kristinuskon varhaisvaiheet Suomessa sekä 11.11., jolloin esitellään kirkon diakoniatyön starttia Helsingissä. Luennot alkavat kello 14 ja niihin on vapaa pääsy.

Vihille 11.12.13 Häämarssit kajahtavat puolen tunnin välein keskiviikkona 11.12. Puotilan kappelin vihkipäivässä. Vihkitilaisuudet alkavat kello 12. Yhteisvihkimiset järjestetään tarvittaessa kello 18 ja 19. Aikojen varaus ennakkoon p. 09 2340 6470. Ota mukaan oma kulta, esteettömyystodistus ja henkilöpaperit. Pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta on tehtävä viimeistään 2.12.

Menokasvo: Pirjo Kettu

Apua parisuhteeseen

Siltamäen seurakuntakodilla, Jousimiehentie 5, pidetään kakn torstaina si parisuhdeiltaa marraskuussa. Ensimmäinen on ri ja parite7.11. kello 18–20. Kenelle illat on tarkoitettu, pastori rapeutti Pirjo Kettu? a parisuhdeIltoihin voi tulla kuka tahansa noin 20–65-vuotias, jota seltä ja arasiat kiinnostavat. Asioita käsitellään käytännönläheiseltä ä, mutta kiselta kannalta. Voidaan tehdä pari- tai yksilötehtäviä, ty. ryhmäkeskusteluja ei pidetä. Lastenhoito on järjestetty. rpPuhut illassa työtoverisi, perheterapeutti Kati Karppisen kanssa sanojen merkityksestä parisuhtees-sa. Mitkä ovat tärkeimmät sanat? Anteeksi ja kiitos ovat tosi tärkeitä sanoja, mutta tarkoitus on mennä syvemmälle, siihen, miten puhut kumppanillesi. Myös kuunteleminen on tärkeää. Kädessäsi ovat Parisuhteen palikat. Mikä niiden idea on? Palikat ovat parisuhteen osa-alueita. ena Toisena iltana 28.11. Katriina ja Petri Lehden aiheena aon hellyys ja seksuaalisuus parisuhteessa. Uskaltasuuvatko ihmiset tulla kirkolle puhumaan seksuaalisuudesta? uuHe uskaltavat tulla kuuntelemaan. Omasta seksuaalisuudesta ei tarvitse kertoa. Eira Serkkola ola I RA UHA

Koska pyhäinpäivä kuuluu vuoden vilkkaimpiin päiviin hautausmailla, Helsingissä pidetään kaikkien hautausmaiden portit avoinna kellon ympäri torstaiaamusta 31.10. kello 7 alkaen maanantaihin 4.11. kello 22 saakka. Malmin hautausmaalla on ravintola, joka on avoinna lauantaina kello 9–15. Keittolounasta voi ostaa kello 10.30–13.30. Useimmissa kirkoissa on pyhäinpäivänä tilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet, sytytetään kynttilät ja rukoillaan heidän puolestaan. Tilaisuus voi olla nimeltään iltakirkko, kynttiläkirkko, vesper, muistoilta tai hiljentyminen. Joissakin kirkoissa tilaisuus on jo päivällä. Helsingin hautausmaille haudattiin viime vuonna 4 663 vainajaa, joista tunnustuksettomalle hauta-alueelle viisi.

pääsee tutustumaan jätteiden kierrätykseen lajittelupelin avulla. Neuvontapiste on auki kello 10–19. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.hsy.fi/lasijametalli

PA S

Vanhan Porvoontien molemmin puolin, ja pienin on Kulosaaren kupeessa sijaitseva Leposaari. Honkanummella sijaitsevat myös tunnustukseton hauta-alue ja muslimien hauta-alue. Suurten hautausmaiden kartat voi tulostaa netistä A4-kokoisina osoitteessa www.kirkkohelsingissa. ﬁ/hautausmaat.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut järjestää maksutonta neuvontaa ja opastusta kodin jätteiden lajitteluun torstaina 31.10. Kampin kauppakeskuksessa sekä perjantaina 1.11. kauppakeskus Itiksessä. Vuodenvaihteessa kaikissa vähintään 20 huoneiston kiinteistöissä tulee olla omat lasin ja metallin keräysastiat. Kiitos kun lajittelet -tapahtumassa

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 31.10. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua. Wähäväkisten juhlaveisuu klo 18 Kallion kirkossa. Sanat ja säv. Jaakko Löytty. Konsertti klo 19 Savoy-teatterissa, Kasarmik. 46–48. Helsinki Klezmer Festival. Klezmer Ensemble. Juutalaista musiikkia. Liput 29 / 26 e Lippupalvelusta.

Perjantai 1.11. Konsertti lapsille klo 9 Jakomäen kirkossa. Pekka Laukkarinen. 3 vuosisataa, 4 soittajaa klo 19 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Wihan-kvartetti. Beethoven, Martinú, Dvorák. Liput 25 / 15 e www. lippupalvelu.fi. Konsertti klo 19 Savoy-teatterissa, Kasarmik. 46–48. Helsinki Klezmer Festival. Lautari Ensemble. Romanimusiikkia. Liput 29 / 26 e Lippupalvelusta. Mozart: Requiem klo 19 Tuomiokirkossa. Alussa Kortekankaan fantasia jousiorkesterille v. 1701 virsikirjan virrestä Me uskom’. Poikakuoro Cantores Minores, solisteina Anu Komsi, Tuija Knihtilä, Jorma Silvasti ja Jyrki Korhonen, Lohjan kaupunginorkesteri. Liput 45 / 35 / 20 / 15 / 10 e (numer. rivit) Lippupalvelusta ja ovelta.

Lauantai 2.11. Pyhäinpäivän konsertti klo 13 Temppeliaukion kirkossa. MestariLaulajat, solistina Tommi Hakala. Liput 15 e kuorolaisilta ja ovelta. Var inte rädd för mörkret klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Naiskuoro Eviva ja tukholmalainen Damkören SALT. Mm. Biebl, Tegnér, Kekkonen, Rehnqvist, Isomäki. Ohjelma 10 e. Tuotto Naisten Linjalle. Bach: Johannes-passio klo 15 Sellosalissa, Soittoniekanaukio 1 A, Espoo. Dramatisoituna. Kamarikuoro Audite, Suomalainen barokkiorkesteri, solisteina Tuomas Katajala, Hannu Forsberg, Anna-Kristiina Kaappola, Riikka Rantanen, Simo Mäkinen ja Jussi Merikanto. Liput 27,50 / 19,50 e Lippupisteestä, 28 / 20 e ovelta. Pyhäinpäivän konsertti klo 15 Suomen Valkonauhaliiton tiloissa, Liisank. 27 A 3. Liittyy Ehkäisevän päihdetyön viikon teemaan Onnea vahvistamassa. Tee- ja kahvitarjoilu. Luopumisen lauluja klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Jonna Imeläinen, Reetta Mäkinen, Antti L.J. Pääkkönen ja Jarno Kokko, laulu, Hanna Rämö, urut ja piano. Mm. Järnefelt, Laaksonen Laaksonen, Rydman, Hannikainen. Mm. Leinon Leinon, Kailaan ja Wuorelan runoja suru surusta ja luopumisesta. Fauré: Req Requiem klo 19 Paavalinkirkossa. Kamarikuoro Kam Kampin Laulu, Ilpo Laspas Laspas, urut. Myös Sandström, Whitacr Duruflé. Liput 15 / 10 e, Whitacre, enna ennakkoon kuorolaisilta. Kon Konsertti klo 20 Helsingin sy synagogassa, Malmink. 26. H Helsinki Klezmer Festival. K Klezmer Ensemble ja Lautari Ensemble. Juutalaista ja romanimusiikkia. Liput 29 / 26 e Lippupalvelusta. Tule tuntia ennen, vara raudu turvatarkastukseen.

Sunnuntai 3.11. Sun Laulu Lauluseurat n. klo 11 Puistolan kirko Siionin Kanteleen kirkolla. laulu lauluseurat.

Päivämusiikkia klo 14 Huopalahden kirkossa. Salla Valkeapää, laulu, Tuomas Niininen, piano. Kamarimusiikkia klo 15 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Helsingin Barokkiorkesteri, Kajsa Dahlbäck, sopraano. J.S. Bach. Liput 25 / 15 e www.lippupalvelu.fi. Laulu valtaa kirkon klo 15 Oulunkylän kirkossa. Metropolian laulun ja pianonsoiton opiskelijat, Inka Kinnunen ja Julia Tamminen, urut. Hengellistä vokaalimusiikkia ja aarioita. Nouse, laulu, kaiu klo 18 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinuksen miesyhtye, Päivi Niva-Vilkko, urut. Kansanlauluja, hengellisiä lauluja, virsiä, slaavilaisia sävelmiä ja isänmaallisia lauluja. Ohjelma 5 e diakoniatyön hyväksi. Rutter: Requiem klo 18 Malmin kirkossa. Helsingin ruotsalaisen kirkkomusiikkipiirin kuorot. Niklas Bonde, hartaus. 100 soittajaa ja 10 sormea klo 18 Viikin kirkossa. Olli Hautala, piano. Osa sarjaa Beethovenin sonaatit Lisztin sovituksina.

Maanantai 4.11. Lauletaan virsiä klo 13.30 Kontulan palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Sinä olet valo klo 16.30 Kampin kappelissa. Rukoustanssi ja ääniruno improvisoituna päivän psalmin pohjalta. Tanssija Marja-Sisko Pohjola ja muusikko Jukka Leppilampi. AbbbAn konsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Helsingin musiikkiopistojen puhallinorkesterit. Hengellisten laulujen ilta klo 19 Siltamäen seurakuntakodissa.

Tiistai 5.11. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sixten Enlund, urut. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Yhteislaulua. Päivämusiikki klo 13 Ruoholahden kappelissa. Matinea klo 18 Paavalinkirkon yläsalissa. Paavalin musiikkikoulu. Virsikirjan aarteita klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Tauno Väinölä laulattaa Crügerin virsisävelmiä. Vanhan musiikin konsertti klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Metropolian ja Konservatorion vanhan musiikin opiskelijat. Konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa Puolan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Victoria Vatanskaja, piano, Jonathan Rooseman, sello. Ohjelma 10 / 5 e.

Keskiviikko 6.11. Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Sabinen Nieminen. Lauletaan yhdessä klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Musiikkia iloksi ja lohduksi klo 13 Maunulan kirkossa. Helsingin konservatorion laulajia ja soittajia. Elämää, musiikkia ja teologiaa klo 18 Huopalahden kirkossa. 50 v. pappina – Juhani Forsberg soittaa pianoa ja kertoo. Joonas Vapaavuori, sello, Heikki Sivonen, huilu. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko&kaupunki 30. lokakuuta 2013 Numero 41

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

eivät muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Miten käy heille, jos diakoniatyöntekijöiden määrä minimoidaan ehkä uuden alussa mainitsemani ehdotuksen toteutumisen myötä? Diakoniatyön tärkeydestä puhutaan juhlapuheissa myönteisen julkisuuden pönkittämiseksi, mutta käytännön päätökset paljastavat sanojen aitouden. Eikö nyt olisi aika tehdä rohkea päätös, joka mahdollistaa vähäosaisista huolehtimisen jatkuvuudesta seurakunnissa edelleenkin? Ulla Mäenpää Herttoniemen seurakunnan vs. johtava diakoniatyöntekijä

Tuonpuoleisesta on viitteitä Esa Gullsten arvelee (K&k 23.10.), että kuoleman jälkeen ei enää ole ainuttakaan toimivaa aistia, jolla voisi kokea tai tuntea yhtään mitään. Ihmisellä on kuitenkin tietoisuus. Vuonna 2012 kuollut lääketieteen professori Andrew Huxley, joka sai Nobel-palkinnon aivotoiminnan tutkimuksistaan, totesi, että hän ei voi olla ateisti, koska ihmisellä on tietoisuus eikä sitä voida selittää tieteellisesti. Onko kuolema kaiken loppu vai jonkin uuden alku? Sydänlääkäri Maurice Rawlings on julkaissut raportin Kuoleman tuolla puolen. Se kertoo kuoleman kohtaamisesta. Takaisin elämään elvytetyt potilaat kertovat siinä kokemuksistaan. Pekka Reinikainen lääkäri

Ville Ranta

Mikä oli kiitosvirtenä 1863?

kyisin virsi alkaa: ”Sinua Jumala, kansasi kumartaa.” Seppo Väisänen

Valtiopäivien juhlajumalanpalveluksessa nyt veisattua virttä 321 ei laulettu vuonna Diakoniavirka katoava 1863, vaikka jumalanpalvelusta valmistellut luonnonvara? tiimi niin ylpeänä esitti. Kuten mainitsin, Parhaillaan kirkon päättäjät keskustelevat tämä Elias Lönnrotin Te Deum -hymniin tediakoniaviran säilyttämisestä tai poistamikemä muunnelma on ihan eri virsi, ja tuli sesta pakollisena kirkon virkana. Kirkollisvirsikirjaan vasta 1886. kokouksessa on vireillä ehdotus, että diakoFilosoﬁan tohtori Markus Lång esitti niaviran säilyttäminen seurakunnissa ei oli(K&k 16.9.), että mainittu virsi olisi esitetsi enää pakollista kirkkolain mukaan. ty ruotsiksi. Långin lisäys ei ole ristiriidasMillaista systeemiä kohti olemme mesa esittämäni kanssa, mutta kyseessä on eri nossa, jos kirkon päätehtävä huolehtia niisvirsi. Se on keskiaikaisen Te Deumin melko tä, joiden hätä on suurin ja jotka ovat tarkka käännös. Suomenkielisessä virsikirmuun avun ulottumattomissa, jassa sen numero on nyt 320, ruotromutetaan diakoniatyön misinkielisessä sitä ei enää ole. Jatka tätöimisen myötä? Onko kirLångin siteeraaman juhlakeskustelua kosta tulossa ”elitistinen virmenosäädöksen mukaan ”Jumalanpalveluksen päätettyä verkossa www. kamieslaitos”, jossa ei ole enää tilaa köyhille ja syrjäyveisataan virsi O Gud, vi lofve kirkkojatyneille? dig” (O Jumal’ sinua kiitäm’) kaupunki.fi Toki haastava taloudellirumpujen ja torvien soidessa nen tilanne vaikuttaa myös kirsekä tykeillä ammuttaissa”. Mikkon tulevaisuuden näkymiin si virsi mainitaan molemmilla esimerkiksi virkojen säilyttämikielillä? Ehkä siksi, että se esitettiinsen suhteen. Mutta se ei oikeuta tekemään kin vastoin Långin esittämää niin. ratkaisuja, jotka sotivat vastoin Jeesuksen Kyseinen hymni on alun perin latinanperusajatusta evankeliumin julistamista kielinen vuorolaulu. Papin ja kuoron sikaikille luoduille ja erityisesti vähäosaisjaan sen veisasivat kansamme edusmiehet ten auttamisesta. Jeesuksen julistuksen ja vuoroin kummallakin kotimaisella kieleltoiminnan keskipisteenä olivat lesket, orlä ruotsiksi 1695 ja suomeksi 1701 virsikirvot, köyhät, varkaat, prostituoidut, juopot, joista. Myös avauskutsu oli päivän alusmuukalaiset ja sairaat. Jeesus vietti aikaansa sa luettu sekä ruotsiksi että suomeksi. niiden parissa, jotka olivat valtaväestön silNytkin olisi voitu jatkaa 1863 aloitettua missä ”rupusakkia”. perinnettä ja laulaa Jaakko Finnon alkupeUskallan väittää, että diakoniatyön myöräisin, vuoden 1701 sanoin: ”O Jumal sinua tä tavoitetaan suuri joukko ihmisiä, jotka kijtäm / Sinua Herra cunnias pidäm.” Ny-

Esa Gullsten kritisoi (K&k 23.10.) Vesa Rahkosen kirjoitusta Raamatusta Jumalan ilmoituksena ihmiskunnalle, ja epäilee sen sanoman uskottavuutta, koska se on ihmisten aikaansaannos. Arvoisa kirjoittaja ei kuitenkaan maininnut, millä tavalla se olisi pitänyt laatia, jotta olisi uskottavampi. Kaikkinainen epäily on tietysti aina paikallaan ja oikeutettua. Niinpä historiasta jo Sokrateen ajalta tutuksi tulleet solipsistit epäilivät kaikkea muuta paitsi omia subjektiivisia havaintojaan. Tosiasia kuitenkin on, että erilaisia uskonnollisia kokemuksia on lukematon määrä eri ihmisillä. Kun toisaalta kaikkien tiedossa on myös, että niiden merkitys kanssaihmisille on samaa luokkaa kuin hiekansirulla Saharassa, ei niitä suuremmin kuulutella kenellekään. Ei niitä kuitenkaan käy kieltäminenkään, eivätkä ne kaikki liioin voi johtua aivotoiminnan häiriöistä niin kuin tiede asian selittää Saatujen kokemusten valossa kaitseminen on nimensä mukaisesti kaiken kattavaa. Realismin käsite pitää siis sisällään muutakin kuin fysiikan lait ja matematiikan kaavat. Ja mitä se muu on, se selviää meille, mutta vain, jos pidämme silmät auki. Mauno Aholainen

Pakkotyöllä nöyryytetään artikkelissa Näennäistyötä vai osallisuutta? (K&k 23.10.) puhuttiin pakkotyöstä sosiaaliturvan yhteydessä. Uskomattomin ehdotus oli, että työttömän tai toimeentulotuella olevan pitäisi mennä yksityiseen kauppaan kassalle pakkaamaan asiakkaiden ostoksia. On varmaa, että jos ikääntyviä aikuisia ihmisiä aletaan nöyryyttää vastaavanlaisilla toimenpiteillä, ihminen helposti katkeroituu lopullisesti ja alkaa tietoisesti hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi mielenterveyssyistä. Moiset tunti päivässä -”työt” tuskin ovat myös minkään sortin hyvä suositus oikeita töitä haettaessa. Enkä usko, että kuntien ja kauppojen vakituiset työntekijät ovat mitenkään innoissaan saadessaan ylimääräistä väkeä työpaikalleen notkumaan ja leikkimään työntekoa. Alle 25-vuotiaille on hyvä tarjota puolipakolla töitä tai koulutusta, esimerkiksi nykysysteemin kaltaisia puolen tai koko vuoden mittaisia tukitöitä, kolutusta ja muita vastaavia, joista sentään saa rahallista hyötyäkin ja edes jonkinlaista työkokemusta.

Mutta näissä tunnin pakkopullissa ainakaan pakotettuna ei ole mitään järkeä. Työskentelin itsekin 1990-luvulla pariin otteeseen tukitöissä. Kuuden ja puolen tunnin työpäivästä oli noin tunti jotain tekemistä. Loppuaika meni useimmiten istuen milloin missäkin, ja myös simputusyrityksiä sain kokea muutaman henkilön taholta. Kansanedustajien niin sanottu sopeutumiseläke on poistettava välittömästi, ja jos eivät saa uutta työtä heti, niin menkööt kassalle pakkaamaan ostoksia tunniksi muutaman tonnin ansiosidonnaistaan vastaan. Pakkotyöuhka ei itseäni kosketa toistaiseksi, mutta etenkin Kokoomuksen ajama linja ”olemme kateellisia ongelmaisten ihmisten isoista tuloista ilman vastikkeellisuutta” huolestuttaa todella. Omakohtaista kokemusta löytyy

Suomalainen koulu tyhmentää Kolmen hengen lautakunta tietää vartissa, kenestä tehdään opettaja. Parikymppinen ilman työkokemusta pääsee sisään, vuosia epäpätevänä opettajana toiminut ei. Valitsijat tietävät paremmin kuin rehtorit, jotka näkevät sijaisen työjäljen arjessa. Sijaisen kesäansiot saa kesällä työskentelevä äitiyslomalainen. Kuntatyönantaja, poliitikot ja ammattiliitto hyväksyvät. Lomat ja lyhyet työpäivät hyödyttävät viranhaltijaa. Järjestelmän suurin aikaansaannos on turhautuminen. Jos osaa kouluun tullessaan lukea ja laskea, sen oppii heti. Muille tämä selviää vähän myöhemmin. Itsenäistä ajattelua ei tueta. Kaikkihan oppivat samat asiat samassa ajassa samalla tavalla. Puoli vuotta jankataan oppikirjaa, jonka voisi lukea parissa viikossa. Kotiopetusta väheksytään. Opiskelu on pänttäämistä. Lapsia aliarvioidaan ja heille myös valehdellaan. ”Lause alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.” Parin vuoden päästä kerrotaan, että se on virke, ja lause aivan muuta. Uskonnossa toistetaan joka vuosi samat tarinat ja opetellaan jopa Palestiinan eläimistöä, mikä kertoo, että aiheet ovat loppuneet kesken. Matematiikassa ei saa edetä omatoimisesti. Läksyjä ei saa tehdä koulussa. Mutta puolet oppitunnista saa käyttää pulpettikirjan lukemiseen tai piirtämiseen. Kasvatustieteilijät ja poliitikot tehostavat koulua lisäämällä kouluvuosia alkuja loppupäähän tai vähentämällä oppilaita luokassa. Testeissä menestytään, koska testeissä kysytään vain, mitä on opetettu. Klaus Kuurinmaa-Myllyniemi sijaisopettaja Helsinki

Vapaa-ajattelijat kohti epätoivoa? Päätoimittaja Seppo Simola totesi (K&k 9.10), että monen suomalaisen suhdetta Jumalaan kuvaa vahvaa uskoa paremmin jonkinlainen toivo. Niinpä hän ehdottikin, että uskovaisten sijasta ryhdyttäisiin puhumaan toivovaisista. Kerroin tästä mainiosta ehdotuksesta lapsuudenystävälleni, vakaumukselliselle vapaa-ajattelijalle. Kaverini huolestui: mikä ihme sitten uudeksi nimeksi vapaa-ajattelijoiden julkaisemalle Uskomaton -lehdelle. Kävisikö Toivomaton, Toivoton vai peräti Epätoivoinen? Lauri Lehtimaja

Luetuin juttu verkossa Verkossa luetuin Kirkko ja kaupungin juttu viime viikolla oli Tuija Pyhärannan artikkeli New age vaietaan kirkossa kuoliaaksi. Keskustelussa Reija Johanna Helkamo kommentoi: ”Itse en näe ristiriitaa siinä, että voi uskoa ns. ufoihin yms. maapallon ulkopuoliseen elämään (mistä Ultra pääasiallisesti raportoi ainakin ennen vanhaan kun se vielä minullekin tuli) ja henkimaailmoihin sekä kristinuskoon.”