K&k 2013 nro 5 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 5

Keskiviikkona 6. helmikuuta 2013

SIRPA PÄIVINEN

Kirkossa ei ole nyt kriisi vaan mahdollisuus » 4–5

Anni Lintulan ura: nopeasti ja korkealle » 10–11 Ilmastovanhemmat pyrkivät poliittiseen muutokseen » 8–9

Salainen puutarha Terhi Varjoranta houkuttelee sisäisen kasvun vapauteen » 16–17

Mitä jos asiakkaat äänestävät jaloillaan? » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

”

Lainasanat

Itseäni on auttanut roolien tekemisessä elämänkokemus. On jo ymmärrystä siitä, että vaikeistakin elämänvaiheista voi selvitä.” Yli 30 vuotta näytellyt Tiina Weckström sivuilla 12–13

Numero 5

6.2.2013 3

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

SIMO VUNNELI / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Asiakkaan asialla irkossa juututaan helposti sanoihin. Esimerkiksi ihmisistä ei saisi puhua asiakkaina. Asiakaslähtöisyys tai asiakasnäkökulma ovat vallan paannaan julistettuja termejä. Taustalla on sinänsä oikea ajatus, että kirkossa on kyseessä jäsentensä muodostama yhteisö, ei ihmisille palvelujaan tuottava ja myyvä yritys. Hurskaasta perustelustaan huolimatta termin vierastamisen taustalla saattaa olla kauas kantavaa asennetta. Asiakkaiden eli jäsenten eli ihmisten ajatuksia, toiveita ja tarpeita ei tarvitse kuunnella. Me kyllä tiedämme, ämme, mikä on kirkon tehtävä ja ihmisille hyväksi. äksi. Kirkko on olemassa saarnatakseen Jumalan Sanaa, ei vastaamassa ihmisten isten toiveisiin ja tarpeisiin.

Rukous Kiitos tästä päivästä, jonka silmäni vielä näkevät. Kiitos kaikista vuosista, jotka minulle annoit. Kiitän myös voimista, joiden varassa olen selvinnyt. Tutki minua, suuri Jumala. Näe se hyvä, joka kasvoi. Anna anteeksi heikkouteni. Ole minua lähellä silloinkin, kun viimeinen päiväni alkaa.

Käytännössä monien n suhde kirkkoonsa on kuitenkin n lähellä asiakkuutta. Saanko ko tältä yhteisöltä sellaisia palveluksia, että minun kannnattaa niistä maksaa. Taii vähintään: tekeekö tämää yhteisö sellaista työtä, jota ota haluan olla omalla jäsen-maksullani kannattamassa, ssa, vaikka itse en juuri nyt sen en palveluja käytäkään. Jos kirkko todella haluaa uaa olla jäsentensä yhteisö eikä ikä

Eilen

Tänään

Jokaisella kylällä tapansa ja tottumuksensa.

Olen päivitellyt sitä, ä, että New Yorkin metroasemat ovat kuumia ja junat kylmiä, kahviloissa on kertakäyttöastiat, ostokset pakataan kaupoissa kahteen päällekkäiseen muovikassiin ja asuintalossamme ei voi kierrättää biojätettä.

Kiinalainen sananlasku

Kolumnisti Maria Michelsson, Voima 1/2013

hengellisiä palveluja myyvä laitos, sen on otettava enemmän todesta jäsentensä näkökulmat ja mielipiteet. Toisin sanoen sen on oltava asiakaslähtöinen, tai millä nimellä tätä asiaa sitten onkaan sopivaa kutsua. Helsingissä on yritetty luoda erilaisia tapoja, joilla ihmisten mielipiteitä ja toiveita kuullaan. Nähtäväksi jää, kuinka paljon nämä lopulta hedelmää kantavat. Asiakasnäkökulman arvon kieltäminen heijastuu aika pitkälti myös kirkolliseen vallankäyttöön. Periaatteessa meillä on käytössä seurakunnallinen demokratia. Vapailla vaaleilla jäsenet valitsev valitsevat päättäjät. Mutta auta armias, jos nämä kansa kansan valitsemat päättäjät osoittavat liian suurta it itsenäisyyttä ja päättäväisyyttä, kirkon heng hengellisen säädyn johtajat älähtävät herkästi. Liian usein usei ja liian moni seurakuntien tai koko kok kirkon luottamushenkilö turhautuu hau omien vaikutusmahdollisuuksiensa su vähäisyyteen. Turhan usein us he joutuvat törmäämään vastenmieliseen va vallankäyttöön, jossa j heidät torpataan vetoamalla niin n sanottuihin teologisiin perusteisiin. Ellei tällaisesta vallankäytöstä ymmärretä ja uskalleta luopua, asiakkaat äänestävät jaloillaan. Seppo Simola, päätoimittaja S seppo.simola@evl.fi se

Iankaikkisesti Nyt on Pyhä Henki sitonut minut ja vie minua Je Jerusalemiin, enkä tiedä, mitä siellä on osakseni tuleva. Apostolien teot

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Otetaanpa opiksi. Kirkkoriihen osallistujat ja piispa Irja Askola puivat ensimmäisessä kokoontumisessa yhteisöllisyyttä ja sitä, mitä opittavaa kirkolla on kansalaisyhteiskunnan toimijoilta.

Jäsenet kehittävät kirkon toimintaa Kirkkoriihen verkkopanelistit tuovat seurakuntalaisen äänen mukaan kirkon työn suunnitteluun. Teksti Pauliina Koponen Kuva Sirpa Päivinen

irkko haluaa olla kuuleva kirkko. Helsingin seurakunnissa on otettu käyttöön verkkopaneeli, jossa seurakuntien jäseniltä kysytään kirkon kehittämiseen liittyviä mielipiteitä ja kommentteja. Kirkkoriiheksi nimetyn paneelin osallistujat tapasivat toisiaan viime keskiviikkona ensimmäistä kertaa. Kirkon kehitystyöhön saattoi ilmoittautua viime syksynä Toiveiden kirkko -verkkokyselyn yhteydessä. Kehitystyöstä kiinnos-

tuneita oli yli 270, joista tapaamisessa oli paikalla 65. Kirkkoriihi-verkkopaneelin teemoina tulee olemaan erilaisia ihmisen elämänkaareen liittyviä kysymyksiä. – Jatkossa teemme sekä isompia että pienempiä kyselyjä, jolloin vastauksia käytetään tapahtumia, materiaaleja ja markkinointiviestinnän suunnitelmia tehtäessä. Voimme myös kysyä kohderyhmältä, mitä he suunnitelmista ajattelevat. Verkkopaneeli on yksi tapa tuoda ihmisten ääntä mukaan suunnitteluun, kertoo projektipäällikkö Eeva Salonen seurakuntayhtymästä. – Haluamme kirkon toiminnan olevan jatkossa yhä jäsenlähtöisempää, ja siksi keräämme

tietoa jäsenten todellisista toiveista, tarpeista ja elämäntilanteista. Verkkopaneeli on osa tätä toimintaa. Kirkossa on nyt havaittu sen jäsenten merkitys yhteisen työn tekijöinä. – Kirkko on siirtämässä kelloaan kansalaisyhteiskunnan aikaan. Tarvitsemme jäseniämme tekijöiksi ja yhteisön rakentajiksi, kannusti piispa Irja Askola Kirkkoriiheen osallistuvia. – Tavoitteena on, että kirkko osaa myös kysyä eikä vain vastata. Tarkoituksemme ei ole vain kiittää hyvästä ideasta ja sanoa, ettei meillä ole kirkossa sellaista tapana. Sen sijaan pyydämme kertomaan lisää, hahmotteli Askola. Moni osallistujista oli jo ollut pitkään kirkon toiminnassa mukana. Myös vasta motivoituneita kirkon kehittäjiä oli paikalla. – Edustan täällä maksajaa, huudahti miesääni salin perältä,

kun osallistujia pyydettiin kertomaan, miksi he ovat lähteneet mukaan kehitystyöhön. Tuomiokirkkoseurakunnan jäsen Paula Kuusipalo-Määttä on aiemmin seurannut sivusta kirkosta käytävää keskustelua. – Olen maallikko ja rivikristitty. Ruuhkavuosina ei ollut voimia lähteä mukaan kirkon toimintaan. Syksyllä osallistuin Toiveiden kirkko -kyselyyn ja ilmoitin olevani kiinnostunut kehittämispaneeliin osallistumisesta. Ideoiden kerääminen ja innovaatiot ovat Kuusipalo-Määtälle arkipäivää myös hänen työssään työyhteisöjen valmentajana. – Minulle on tärkeää se yhteisöllisyys, jota kirkko voi tarjota. Heitä, jotka kuuluvat kirkkoon mutta eivät osallistu sen toimintaan, on paljon. Jos heitä aktivoidaan, se tuo kirkkoon muitakin. Kirkon tulisi olla lähellä ihmisiä paikoissa, joissa ihmiset luonnollisesti tapaavat toisiaan.

Panelistien työskentely ensimmäisessä kirkkoriihessä oli vilkasta ja keskusteluille varattu aika loppui monin paikoin kesken. Keskustelut kirjattiin ylös jatkokäsittelyä varten. – Toiveenne ovat juuri sitä, mitä kirkolta voi toivoa: välittämistä, yhteisöllisyyttä, sitä että usko elää arjessa ja juhlassa, sitä että kaipuumme hengellisyyteen otetaan todesta, piispa Askola sanoi. – Kristittyinä olemme Jumalan kansan heimo, jonka oven pitäisi olla auki kaikille. Heimo ei elä virkamiesten ja pappien varassa, vaan tarvitsee kaikkia jäseniään, kommentoi Irja Askola panelisteille. Kirkkoriihi on osa Helsingin seurakunnissa meneillään olevaa hanketta, jossa vahvistetaan kirkon jäsenyyttä. Uudet halukkaat panelistit voivat ilmoittautua mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirkkoriihi@evl.ﬁ.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sirpa Kähkönen

Pyhyys lumihangella oikia oli kaksi, noin kolmentoista ikäisiä. He tulivat vastaan lähikaupan kulmalla. Toisella oli ruskea paperipussi kädessään. ”En mä jaksa näitä syödä”, poika sanoi ja pudisti pussin nurin. Tallatulle lumelle levisi kolme karjalanpiirakkaa, joista yhtä oli puraistu kerran. Teko oli niin julkea, että aivoni seisahtuivat ja suustani pusertui vain laimea: ”Pojat hei.” Pojat menivät naureskellen tiehensä. En saa näkyä mielestäni – mietin, miksen juossut poikien perään ja käskenyt heitä keräämään piirakoita maasta. Miksen sanonut suoraan, että he tekivät väärin? Kaikki menneet sukupolvet olivat läsnä sinä hetkenä, kun näin leivän putoavan maahan. Savolaismummoni, joka kutsui ruisleipää kakuksi. Evakkomummoni, joka opetti

”

Elämme teollisen leivän maassa. Jotkut meistä jonottavat ruoka-apua, toiset heittävät päivittäin ylijäämäruokaa roskiin.”

minua käyttämään piirakkapulikkaa. Isotätini, joka osasi leipoa herkullista ruisleipää. Kaikki nimettömät naiset, jotka painoivat kämmensyrjällä ristin kohoamaan jätetyn ruisleivän pintaan. Leivän pyhyys, jauhojen ja veden ja juuren muuntuminen ravinnoksi – arjen ihme. Kovia kokeneet esivanhempani opettivat 1960-luvun lapsuudessani konkreettisesti, miten jokapäiväinen leipä on kiitoksen aihe. Elämme teollisen leivän maassa. Jotkut meistä jonottavat ruoka-apua, toiset heittävät päivittäin ylijäämäruokaa roskiin. ”Miksi leipää pitää kunnioittaa”, pikkulapsi kysyi ystävältäni. ”Sen työn tähden, jota leivän eteen tehdään”, ystäväni vastasi. Kysy nuoreltasi, heittäisikö hän riisipiirakan maahan. Kerro hänelle, että taikinassa on pala aurinkoa, maaperää, vettä ja ilmaa. Ja suuri määrä ihmisen työtä ja huolta. Sano, että riisinjyvät, jotka kasvoivat kaukaisilla pelloilla, eivät kuulu tallattaviksi vaan syötäviksi. Ehkä meidän pitäisi lakata tarjoamasta loputtomasti vaihtoehtoja lapsille ja nuorille. Ehkä niiden, jotka halveksuvat leipää, pitäisi oppia, miltä nälkä tuntuu. Kirjoittaja on äiti ja kirjailija.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

451 000

Toivontuottajien kymmenen vuotta täyttäneellä Jouluradiolla oli joulukuussa ennätykselliset 451 000 viikkokuuntelijaa Finnpanelin Kansallisen radiotutkimuksen mukaan. Kanavan kaikkien aikojen paras tulos tarkoittaa noin 60 000 kuuntelijan lisäystä edellisvuoteen. Tulos selittyy kasvaneella analogisella kuuluvuusalueella, sillä kanava oli kuultavissa ensimmäistä kertaa muun muassa Kuopion ja Hämeenlinnan talousalueilla.

Hukkaako ki mahdollisuu Suomen toiseksi suurimmassa seurakunnassa Malmilla on tilaa toimeliaalle tekijälle ja kohtaamista kaipaavalle ateistille. Teksti Kaisa Raittila Kuva Jani Laukkanen

un homoillan jälkeen toiset erosivat kirkosta joukoittain, Helsingin Sanomien tapanilalainen kulttuuritoimittaja Suvi Ahola ajatteli, ettei lähde kirveelläkään. Hän uskoo, että hänen kaltaisiaan kirkkoon sitoutujia on paljon siitäkin huolimat-

ta, että he Aholan tavoin määrittävät itsensä ateisteiksi. Viikkiläinen mikrobiologi ja luokanopettaja Katrianna Halinen on kolmen pojan äiti ja ehkä juuri siksi kotiseurakunnastaan onnellinen. Kirkko oli ainoita paikkoja, johon lasten kanssa oli helppo mennä. Toisten äitien kanssa on toteutettu talkoilla yhtä jos toista, kylmien tultua kudottu esimerkiksi pipoja ja lapasia Viikin koululaisille. – Pidän myös Viikin pappien rohkeasta teologiasta ja siitä, että

ideoihin suhtaudutaan avoimesti. Maallikot ovat mukana toimittamassa messua, Halinen sanoo. Halisella on kokemusta myös avun vastaanottajana. – Vieläkin minulla on puhelimessa numero sille seurakuntalaiselle, joka lupasi hakea lapset päiväkodista, jos juutun ruuhkaan. Mies oli silloin työmatkalla, ja yritin selvitä arjesta kolmen pienen kanssa. Lasten rippikoulu oli Suvi Aholan ensimmäinen kontakti kotiseurakuntaan. – Emme kuuluneet kirkkoon, mutta lapset olivat koulun uskonnonopetuksessa. Se oli meistä tärkeää, koska ilman kristinuskon tuntemusta ei voi ymmärtää länsimaista kulttuuria. Kun esikoinen halusi ensin rippikouluun

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

SUOMEN LASIMUSEO

Hyvä paikka. Suomalaisen luterilaisuuden pidättyväisyys sopii Viikin kirkon alttarin tuntumassa seisovalle Katrianna Haliselle. Ei tarvitse osallistua eikä osata. Ateistiksi itsensä määrittävälle Suvi Aholalle messu on epäselvien asioiden tunnustelun paikka.

Seurakunnalla riittää potentiaalia. Tiloja on ja työntekijöitä, verkostoja ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. – Mihin ihmeeseen se hukataan?, Suvi Ahola kysyy. Hän us-

”

Toivoisin, että kirkon ääni näkyisi teoissa.” Katrianna Halinen

rkko tensa? ja sen jälkeen kasteen, piti toisen vanhemmistakin liittyä kirkkoon. Minä liityin. Lasten rippipapit olivat niin viisaita, että Ahola innostui heidän kanssaan puheisiin myös itse. – Olin todella tyytyväinen, että sellaiset ihmiset juttelevat lasteni kanssa elämästä ja kuolemasta. Suvi Aholalle Tapanilan kirkko on herranhuoneen sijaan paremminkin keppijumppakirkko. Viime vuodet Ahola on käynyt siellä myös kuorossa ja naapurilähiössä vapaaehtoistyössä. – Kun jäin vuorotteluvapaalle, soitin kirkolle ja kysyin, olisiko jotain, mitä voisin tehdä. Tapulin seurakuntakodin maanantairuokailussa tarvittiin voileipien tekijää. Se oli sopivaa vastapai-

noa kirjoittamiselle. Opin, että toisten hyväksi tehtävää työtä on seurakunnassa niin paljon, että lopulta pitää itse osata panna pyynnöille raja. On helppo sanoa, ettei kirkko tarjoa mitään, miettii Katrianna Halinen. – Mutta en ole varma, moniko on siltä mitään edes pyytänyt, hän pohtii. – Ääneltään kirkko on turhan vaisu ja mukavuudenhaluinen. Toivoisin, että kirkon ääni näkyisi teoissa. Kirkon pitäisi kysyä itseltään, keitä varten se on olemassa. Halisen onni on läheinen suhde omaan pappiin. Suvi Ahola on voinut vain haaveilla vastaavasta. – Kaipaan älyllistä, elämää pohtivaa keskustelua. Haluaisin

koo tilanteen muuttuvan. – Ihmisillä on suuri tarve toistensa yhteyteen. Moni ajattelee niin kuin minä, että hyvän puolelle asettuva kirkko on juuri sopiva viitekehys sille. Katrianna Halinen näkee kristityn elämän elinikäisenä älyllisenä kamppailuna. – Kenelle elämäni elän? Se on vaikea kysymys. Kun kristillinen ajattelu yksinkertaistetaan, en tunnista siitä itseäni. Ahola ja Halinen puhuvat seurakunnasta kohtaamisen tilana, konkreettisena paikkana. Mutta tila on annettava tavallisten seurakuntalaisten käyttöön. Se on kirkon mahdollisuus selvitä kriisinsä yli. Aholan mielestä kirkon ei edes pitäisi puhua kriisistä. – Tämähän on päinvastoin mahdollisuus antaa ihmisille, mitä he tarvitsevat. Erosin kirkosta kaksikymppisenä, mutta palasin takaisin. Kirkon jättäneistä moni tulee tekemään samoin. Sen Ahola myöntää, että kirkko on virtaavassa tilassa. – Mutta miksi juuri se tuntuu olevan kirkolle niin vaarallista? Pohjoishelsinkiläinen Malmin seurakunta juhlii näinä viikkoina 60-vuotista olemassaoloaan.

Kastemalja. Kastemaljakilpailussa etsitään uutta muotoilua. Runar Engblom malja vuodelta 1949 on pyörittäen puhallettua ja hiottua kristallia.

Kastemaljan muotoilusta järjestetään kilpailu Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkkohallitus, Kristillinen taidesäätiö, Suomen lasimuseo ja Suomen lasimuseon ystävät ry järjestävät muotoilukilpailun kevään aikana. Muotoilun kohteena on ensisijassa kotien kastemalja. Kastemaljan tulee soveltua myös kirkkoon tai seurakuntakotiin, josta sitä voidaan lainata perheille kastetilaisuuteen kastemekon tapaan tai käyttää kirkollisissa tiloissa järjestettävissä kastetilaisuuksissa. Arvostelussa painotetaan kastemaljan taiteellista tasoa, käytettävyyttä ja valmis-

tettavuutta. Kilpailuun voivat osallistua lasin tekijät, taiteilijat, muotoilijat ja alan opiskelijat. Kilpailuaika on 31. toukokuuta saakka. Kilpailussa palkituista töistä ja juryn mahdollisesti valitsemista muista ehdotuksista järjestetään kiertonäyttely, joka avataan Suomen lasimuseossa 11. syyskuuta jolloin myös julkistetaan kilpailun tulokset ja palkitaan voittajat. Kilpailuohjelma on nähtävillä järjestäjien verkkosivuilla. Kilpailusihteerinä toimii Sirkka-Liisa Löﬂund, siru.löﬂund@gmail.com.

Vastuuta vanhuksista Yhteisvastuukeräyksen avannut presidentti Sauli Niinistö korosti vastuuta vanhusten hyvinvoinnista. – Julkisessa keskustelussa korostuvat usein väestön ikärakenteen muutoksen vaikutukset taloudelle. Vanheneminen on kuitenkin luonnollinen osa elämää. Se ei

voi olla ongelma. – Ihmisarvoiseen vanhuuteen kuuluu hyvän huolenpidon ja palveluiden lisäksi myös osallisuus ympäröivästä yhteisöstä. Mikä on meidän itse kunkin vastuu ympärillämme olevista ikäihmisistä? Niinistö kysyi.

Tuomasmessu Laskiaissunnuntaina .. klo 

yhteistyössä HelsinkiMission kanssa

Toivovainen? Saarna Mikael Jungner ja Olli Valtonen Liturgina Sari Vapaavuori Laskiaisen lattariorkesteria johtaa Tuomo Huhdanpää Mukana Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla

TUOMAS

tuomasmessu.ﬁ

tuntea tulevani kohdatuksi, hän sanoo. Kun Ahola ilmoittautui Helsingin Sanomien kolumnissaan kirkonrakastajaksi, joka ei usko Jumalaan, kotiseurakunnan kirkkoherra lähetti hänelle postia ja kertoi, että kirkossa on kyllä tilaa. – Suomalaisessa luterilaisessa pidättyväisyydessä on kotoista. Meillä ei hevin jää kiinni osaamattomuudesta. Ei tarvitse osallistua. Saa vaan olla, sanoo Katrianna Halinen. –Kuten minä, joka en liity uskontunnustukseen enkä mene ehtoolliselle, mutta käyn mielelläni messussa. Messu on hyvä paikka tunnustella epäselviä asioita, Suvi Ahola sanoo.

M ESSU

Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23 › Helsinki › Ratikka 3B › bussi 14 ja 18

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5 KATRI SAARELA

Ilmoitukset 0400 249 961

L Ä Ä K Ä R I E N KO T I K ÄY N N I T • KO T I S A I R A A L A • S E N I O R I PA LV E L U T

Vain soitto, ja lääkäri tulee kotiisi. 020 741 9970 Tarjoamme ihmisläheistä ja helposƟ saatavaa hoitoa pääkaupunkiseudulla. Kutsu kokenut lääkäri tai hoitaja koƟisi hoitamaan lastasi, lähimmäistäsi tai itseäsi. KoƟhoitopalvelumme tarjoaa henkilökohtaista ja väliƩävää huolenpitoa ja hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan.

www.lahilaakarit.

Hyödynnä sairauskulu- ja lapsivakuutukset, soita Lähilääkäri kotiisi!

Ihmisläheistä hoitoa kotona.

Hyvät tekijät. Raisa Rauhamaa (vas.) ja Marketta Mattila saivat viestintäpalkinnon.

Voimala palkittiin Voimalan naiset – Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa – ovat tuoreita Kirkon viestintäpalkinnon saajia. – Aloitimme tammikuussa 2003 Voimalan toimittamisen. Halusimme tehdä ohjelmaa, joka käsittelee ruumista, henkeä ja sielua. Kun teimme suoraan uskonnollisiin kysymyksiin meneviä ohjelmia, katsojaluvut olivat korkeita. Saimme palautetta ja keskustelua heräsi. Matkan varrella ymmärsimme, että tämäntyyppisiin aiheisiin on nälkä, Rauhamaa sanoo. Voimala tarttui myös rankkoihin aiheisiin. Kymmenen vuoden aikana ehdittiin puhua muun muassa pedoﬁiliasta ja koulukiusaamisesta sekä käsitellä monenlaisia kirkkoon liittyviä tapauksia ja teemoja. – Pystyimme ottamaan aiheek-

si asioita, jotka meitä itseä askarruttivat, Mattila sanoo. Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi voittajille pitämässään puheessa uskonnon olleen luonteva osa sitä maailmaa, jota kymmenen vuotta pyörinyt Voimala käsitteli. Hän muistutti, että palkinto on kirkon arvostuksen osoitus Rauhamaan ja Mattilan työlle, heidän journalistiselle otteelleen ja etiikalleen. – Voimalasta on jäänyt vahva muistijälki. Hahmotan edelleen maailmaa sitä kautta, että mikä on kiinnostavaa ja mikä saisi ihmiset kohtaamaan. Siitähän on aina ja kaikessa inhimillisessä toiminnassa on kyse – ihmisen kohtaamisesta, Rauhamaa sanoo. Katso Voimalan naisten haastattelu www.kirkkojakaupunki.fi.

peugeot.fi

N Y T P E U G E O T- L I I K K E I S T Ä TA LV I R E N K A AT J A M E TA L L I V Ä R I V A I N

TUNNUSU UNNUSSANALLA LLA ‘‘K&K’’ SAAT LIIKKEESTÄMME K KKEESTÄMME LÄMPIMÄN M MÄN PIPON KOEAJAESSASI A AJAESSASI PEUGEOT G GEOT 208:N.

208 €

(RAJOITETTU 208-ERÄ 5-OVISIA MALLEJA)

PEUGEOT

208 alk. 14.953 €

TULOSSA KEVÄÄLLÄ

208 GTi

Kuvan autot erikoisvarustein.

3 vuotta tai 100.000 km

Peugeot Access VTi 68 hinta alk. 12.150 € + arv. autovero 2.203,21 €, kokonaishinta 14.353,21 € + toimituskulut 600 €, yhteensä 14.953 €. CO2-päästöt 99 g/km, keskikulutus 4,3 l/100 km.

Asiantuntevaa Peugeot-palvelua pääkaupunkiseudulla

Autokeskus Airport, 020 506 5707, Silvastintie 4, Jumbon vieressä

Laakkonen Helsinki, 09 5407 4400, Mekaanikonkatu 9, Herttoniemi

LänsiAuto Espoo, 010 525 2150, Luomankuja 4, Niittykumpu

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Maria Egyptiläinen, erämaaäiti Autiomaassa tuuli suhisee hiljaa kallioiden onkaloissa, pilvien varjot vaeltavat vuorien laeilla. Maisema on kuin Jumalan sanaa. Teksti ja kuva Riikka Juvonen

autta kristikunnan historian kilvoittelijat ovat vetäytyneet autiomaahan vapautuakseen maailman painosta ja kiusauksista. Viisisataaluvulla Palestiinassa muuan iäkäs munkki Zosimas lähti viettämään Suurta paastoa Jordan-virran ympärillä levittyvään erämaahan puhdistaakseen sielunsa ennen pääsiäistä. Nälkä saattaa saada ihmisen näkemään harhoja, niinpä Zosimaskin luuli ensin kivien lomassa vilahtavan hahmon olevan kuvitelma tai peräti paholainen. Mutta terästettyään katsettaan hän erotti ihmisen muodon: vartalo oli tummaksi paahtunut ja luurangon laiha, valkoiset hiukset muistuttivat lampaanvillaa. Zosimas ilahtui. Yllättävä kohtaaminen autiomaan yksinäisyydessä tuntui taivaan lahjalta. Hahmo kuitenkin pakeni pitkin kukkulan syrjää, eikä munkin auttanut muu kuin painella perässä. – Minä olen nainen ja alasti! hahmo parahti Zosiman päästyä huutoetäisyydelle ja kysyttyä, miksi tämä juoksi karkuun. – Jos tahdot täyttää syntisen naisen toiveen, niin anna minulle kaapusi, jotta voin verhota itseni ja pyytää siunausta sinulta, isä Zosimas! Zosimas heitti viittansa naiselle. Tällä täytyi olla pyhää

Vaatteet kuluivat pois, aurinko poltti ihon karrelle. Hän oli kaivannut viiniä ja laulua, miehiä ja heidän syliään, mutta tiennyt samalla, että se oli harhaa. Totuus asui sieMaria Egyptiläisen kerrotaan syntyneen Egyptin maalun puhtaudessa. seudulla. Hän oli villi tyttö, levoton ja kuumaverinen. Vaikeimpina hetkinään Maria sai voimaa rukouksesta Maria karkasi kotoaan ja matkasi Aleksandriaan, Välija Jumalan äidin kuvasta, joka oli painunut hänen sisimmeren ihmisiä kuhisevaan satamakaupunkiin. Siellä tyttö päänsä. Erään myrskyisän ja tuskaisen yön jälkeen tuli ryhtyi prostituoiduksi, ei niinkään rahan takia vaan hurauha. vikseen. Omien sanojensa mukaan hän oli rietas ja hillitön Maria Egyptiläinen oli Zosiman tavatessaan jo pyhä ihja toteutti kyltymättä intohimojaan. minen. Rukoillessaan hän nousi maanpinnan yläpuolelle Eräänä päivänä hän näki joukon ihmisiä rynnivän laija tunsi Raamatun sanat sydämellään, vaikkei ollut kosvaan, joka teki lähtöä satamasta Pyhään maahan. Pyhiinkaan lukenut tai kuullut riviäkään pyhästä kirjasta. vaeltajat tahtoivat ennättää Jerusalemiin viettämään ristin Munkki palasi Jordanin rannalle seuraavana pääsiäiseylentämisen juhlaa. Maria halusi mukaan, sillä joukon innä ja antoi Maria Egyptiläiselle tämän hartaasti kaipaaman nokkuus ja kiihkeys vetivät häntä puoleensa. Nainen maksoi ehtoollisen. Sen nautittuaan Maria pyysi munkkia tulematkansa tottuneesti vartalonsa palveluksilla. maan takaisin taas vuoden kuluttua. Päästyään Jerusalemiin Maria jatkoi entiSilloin Zosimas tapasi naisen kuolleena. seen malliin vietellen jokaisen miehen, joka Hiekassa Maria Egyptiläisen ruuoli altis hänen kujerrukselleen. miin vieressä oli kirjoitus, jossa pyydetNiin kuluivat päivät kunnes koitti juhlan tiin hautaamaan hänet niille sijoilleen. aika. Ristin ylentämisen sunnuntain aamuna Zosimas koetti kaivaa maata käsillään, Erään myrskyisän mutta maa oli liian kovaa vanhuksen Maria Egyptiläinen osui Pyhän haudan kirkolle. Mutta ovella hän tunsi jonkin voiman voimille. Silloin paikalle ilmestyi kuin ja tuskaisen yön estävän hänen sisäänpääsynsä. Ei auttanut, tyhjästä suuri leijona ja kaivoi kuopan jälkeen tuli rauha.” valmiiksi. Munkki pesi Marian kyynevaikka Maria kuinka ponnisteli. Silloin hän yllättäen tiedosti levottoman lillään ja laski hänet hautaan syvästi liielämänsä tyhjyyden ja rikkonaisuuden ja alkuttuneena. koi hävetä itseään. – Minä olen syntinen, Maria alkoi itkeä. 600-luvulla tarinan Maria Egyptiläisestä kirjoitti Samassa Jumalan äidin kasvot ilmestyivät hänen eteenmuistiin Jerusalemin patriarkka Pyhä Sfronios. sä ja lempeä ääni kehotti lähtemään Jordanin takaiseen Siitä lähtien Maria Egyptiläinen on ollut ortodoksisessa autiomaahan rauhaa etsimään. Kyynelsilmin Neitsyt perinteessä itsensä voittamisen ja sisäisen rauhan esiruMarian nimeä sopertaen Maria Egyptiläinen kompuroi koilija. Hän on myös rintasyöpään sairastuneiden suojelitakaisin kaupungin kujille. Joku säälivä ohikulkija työnsi ja, olivathan hänen omat rintansa kuihtuneet autiomaassa hänen käteensä muutaman kolikon. Niillä ostetut kolme pois. Häntä muistetaan erityisesti Suuren paaston aikana. leipää eväänään Maria suunnisti ulos Jerusalemin portista Maria Egyptiläisen sunnuntai on tänä vuonna 17. maalisautiomaahan johtavalle tielle. kuuta. Tavatessaan munkki Zosiman Maria Egyptiläinen oli Autiomaan pyhä äiti rohkaisee edelleen meitä, jotka viettänyt autiomaassa 43 vuotta. Hän kertoi, että ensimtaistelemme paheitamme vastaan ja ryömimme eteenpäin mäiset 17 vuotta olivat olleet yhtä helvettiä: nälkää, katueheytymisen takkuista tietä: henkinen helvetti on voitetmusta ja ikävää. tavissa!

viisautta, koska hän tiesi vanhuksen nimen. Erakko kertoi tarinansa.

”

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi LIISA HUIMA

Kaupungin kasvo: Jouni Keronen

Myrskyvaroitus sävelin Viime sunnuntaina Helsingin Musiikkitalolle kerääntyi noin 150 muusikkoa ja muuten musiikin kanssa työskentelevää kuulemaan ilmastonmuutoksesta. Myrskyvaroitus-kampanjan tarkoituksena on löytää musiikista keinoja vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Sunnuntainen tapaaminen avasi kampanjan ja houkutteli ihmisiä mukaan suunnittelemaan. – Yksi hyvä tilaisuus nostaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta musiikin keinoin on Earth hour -tapahtuma 23. maaliskuuta, sanoo Myrskyvaroitus-idean isä Jouni Keronen, 53. Ilmastonmuutoksen etenemistä Keronen on seurannut työssään pitkään. Hän työskentelee Fortumilla innovaatiotoiminnan kehittämistehtävissä ja on päivittäin tekemisissä puhtaampaan energian tuotantoon liittyvien uusien tuotteiden ja palveluiden kanssa. Keronen heräsi ilmastonmuutoksen vakavuuteen 1990-luvun alussa opiskellessaan Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa. Siellä luennoi Ronald Reaganin neuvonantajanakin toiminut George Schulz. Luennolla opiskelija kysyi Schulzilta, mitä hän ajatteli tehdessään todella suuria päätöksiä, jotka vaikuttivat monien elämään. Vastaus yllätti Kerosen. Schulz sanoi ajattelevansa lapsia ja lapsenlapsia ja sitä, millaisista päätöksistä he olisivat ylpeitä. – Niin haluan tehdä itsekin. Että voimme vastata häpeilemättä, kun lapsenlapsemme kysyvät, mitä teimme huomattuamme, että ilmastonmuutos tulee päälle. Niinpä Keronen alkoi miettiä, mikä olisi hänelle luonteva keino osallistua ilmastotoimintaan, vapaa-ajallaan ja yksityishenkilönä. Musiikki on aina ollut Keroselle tärkeää. Hän sanoo, ettei ole musikaalinen, mutta on aina kuunnellut musiikkia paljon. Hänen mieleensä nousivat 1980-luvun Live Aid -konsertit, joilla kerättiin paljon rahaa Etiopian nälkää näkeville.

– Ajattelin, että ehkä musiikki voisi toimia samanlaisena herättäjänä tässäkin kysymyksessä. Myrskyvaroitus-kampanjan avauksessa Keronen puhui siitä, miten ilmastonmuutos on tulevaisuuden riskeistä suurin ja vielä sellainen, että se vaikuttaa moniin muihin riskeihin: lisää nälkää ja lajien sukupuuttoa. Sunnuntaina avauspuheenvuorossaan kansanedustaja Pertti Salolainen sanoi, että ilmastonmuutoksen aiheuttama myrskytila on jo täällä, mutta siitä huolimatta kannattaa taistella. Keronen on samaa mieltä. Riski on valtava, ja kehityksen suunta pitää kääntää kymmenessä vuodessa. Se on hänestä kuitenkin tehtävissä, kunhan riittävästi ihmisiä lähtee mukaan. – Jokainen voi miettiä oman keinonsa: syökö vähemmän naudanlihaa, käyttääkö julkisia, asentaako kotiin ilmalämpöpumpun. Jos emme tee itse mitään, on vaikea vaatia toimia muitakaan. Musiikki voi hänestä olla oiva kanava viedä sanomaa eteenpäin ja muusikot mitä parhaita lähettiläitä. Esimerkiksi Jason Mraz on käynnistänyt Text TREE -kampanjan, jossa tekstiviestillä voi lahjoittaa puita Keniaan ta Burundiin. Kampanjaan voi ilmoittautua ja omia ideoita esittää osoitteeseen keytosong@keytosong.ﬁ. Asun Katajanokalla puolisoni kanssa. Kaksi parikymppistä lasta asuvat jo omillaan.

P.S.

Lempipaikkani on Kauppatorin ympäristö, siellä on hieno, arvokas tunnelma. Aina lauantaisin käyn Kauppatorilla ostamassa savukalaa. Se on herkkuhetkeni, josta on tullut tapa. Ihailen ihmisiä, jotka osoittavat omassa elämässään vastuullisuutta muita kohtaan, esimerkiksi Al Gorea, joka on viime vuodet toiminut ilmastonmuutoskampanjoitsijana. Elina Venesmäki

Äiti, miksi ilmasto lämpenee? On yhä vaikeampaa sulkea silmiään siltä, että ilmastonmuutos koskettaa jo meitä ja seuraavaa sukupolvea. Teksti Jouni Viitala Kuva Jani Laukkanen

kosysteemit voivat romahtaa jo tällä vuosisadalla, kertoi YLEn nettisvujen uutinen eräänä kauniina päivänä. Näin käy, jos ilmastonmuutosta, väestönkasvua ja ympäristön tuhoutumista ei saada hillityksi. Ahdisti. Mutta vielä enemmän ahdistaisi, jos minulla olisi lapsia. Miten tällaiset uhkakuvat vaikuttavat ihmisten haluun hankkia lapsia? Entä miltä ne vanhemmista tuntuvat? Kyselykierros tuttavapiirissä paljasti, että asia herättää paitsi ahdistusta, myös konkreettista toimintaa. Aleksis Salusjärvi (s. 1980) on elänyt avoliitossa yli kymmenen vuotta, muttei ole hankkinut lapsia. Yksi syy tähän on, että hän ei halua siittää lisää kuluttajia planeetallemme kasvattamaan hiilijalanjälkeä. – Jokainen kai haluaa tuottaa hyvää ja olla onnellinen saavutuksistaan. Kun vedän vessan, siellä menee juomavettä neljä litraa joka reissulla. Tuotan muovikääreitä Ämmässuon kaatopaikalle. Menen lomalle Ibizalle ja poltan kerosiinia taivaan täydeltä. – En voi olla ylpeä tästä. Ei ole sellainen olo, että hyvä kun olen olemassa, tällaista lisää, Salusjärvi tilittää. Hän päätyi näihin aatoksiin kahdeksan vuotta sitten eikä ole toistaiseksi muuttanut

mieltään. Painavin syy lapsettomuuteen on kuitenkin se, että pariskunnalle ei ole tullut pakottavaa vauvakuumetta. – Lapsettomana minusta voi olla enemmän iloa veljieni lapsille. Jos he tarvitsevat apua, voin jeesata. Puolustan vilpittömästi lasten hankkimista. Jos maailmasta voisi tehdä enemmän nelivuotiaiden näköisen, tämä olisi parempi paikka. Salusjärven ihannemaailmassa lasten hankkimiseen ei olisi sosiaalista painetta. Jotkut tekisivät enemmän lapsia ja toiset eivät ollenkaan, kukin tahtonsa ja tilanteensa mukaan. Yhteisö voisi ottaa ydinperhettä laajemmin vastuuta lapsista. Esikuvanaan lapsettomassa, mutta täydessä elämässä Salusjärvi pitää kirjailija Tove Janssonia. – Tove oli koko vanhuutensa kirjeenvaihdossa lasten kanssa. Kun hänelle ehdotettiin avustajan palkkaamista hommaan, Tove sanoi: kirjeet tulevat lapsilta, jotka kokevat olevansa syrjäytyneitä. He ansaitsevat henkilökohtaisen vastauksen, Salusjärvi siteeraa. Annalla (s. 1979) on seitsen- ja kymmenvuotiaat lapset. Vaikka Anna on ympäristötietoinen, ei hän ole halunnut huolestuttaa lapsiaan uhkakuvilla. Lapset ovat kuitenkin oppineet ilmastonmuutoksesta koulussa ja luontodokumenteista. Välillä he ovat pistäneet Annan koville kysymyksillään asiasta. – Lapset ovat vaatineet vastauksia aika vihaiseen sävyyn, että miten te olette voineet olla noin idiootteja, Anna kuvailee. Keskustelut ovat pakottaneet Annan näke-

Kulmilla: Helsingin nollapiste

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Tulevaisuus huolettaa. Liisa Selvenius-Hurmeen 3-vuotias tytär tykkää hoivata nukkejaan. Liisa toivoo, että tyttärelläkin olisi aikanaan mahdollisuus äitiyteen.

mään tilanteen raadollisuuden uusin silmin. – Sieltä tulee tällaista, että olet aina sanonut, että kaikkien pitää siivota omat jälkensä, ja nyt meidän pitäisi siivota teidän aikuisten jäljet. Lapsiaan Anna on rauhoitellut kertomalla tavoista, joilla ilmastonmuutosta voi hillitä. Hän on kuitenkin sanonut, että se on aikuisten tehtävä. Kymmenvuotias ei voi vielä asiaan vaikuttaa. – Koen itsekin lasteni tavoin voimattomuutta, sillä tämä on mielestäni asia, joka vaatii poliittista tahtoa, päätöksentekoa ja ilmastosopimuksia. Annalle on tuonut lohtua lasten asenne. He ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä toimeen heti, kun ovat tarpeeksi isoja. – Ainakin lapset tykkäävät pyöräillä ja syödä kasvisruokaa. He ovat myös ilmoittaneet,

”

Miksi meidän pitäisi siivota teidän aikuisten jäljet?”

etteivät lennä lentokoneella, Anna hymyilee. Liisa Selvenius-Hurme (s. 1978) huomasi viime syksynä useita uutisia ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä. Hänet valtasi vakava huoli siitä, miten se vaikuttaa hänen kahden lapsensa elämään. – Pyörin sängyssä monta yötä ja mietin, mitä voisin tehdä. Oli sellainen olo, että joko tulen ahdistuksesta hulluksi tai sitten alan toimia, Selvenius-Hurme muistelee. Hän alkoi kehitellä ideaa vanhempien omasta ilmastojärjestöstä. Selvenius-Hurme oli ollut opiskeluaikana mukana ylioppilaskuntapolitiikassa. Hän kysyi sen aikaisilta tutuilta halukkuutta tällaiseen toimintaan ja huomasi, että monilla muillakin on samanlaisia tuntemuksia. – Kukaan ei kieltäytynyt. Tietysti moni tuli mukaan sillä varauksella, että pikkulapsiperheessä aika on kortilla.

Toimintaansa käynnistelevän, Ilmastovanhemmiksi nimetyn yhdistyksen on tarkoitus keskittyä poliittiseen vaikuttamiseen, eikä esimerkiksi valistaa kulutusvalinnoista. – Sanotaan, että seuraavat 5–10 vuotta ratkaisevat, voiko ilmastonmuutosta pysäyttää. Nyt istuvat kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut tekevät siis Suomen osalta ratkaisevat päätökset. Heille pitää kertoa se. Luulen, että siellä on aika monia, jotka eivät tiedosta vastuutaan tästä asiasta. Ilmastovanhempien tavoitteena on saada liikkeelle laajat joukot vanhempia ja muitakin ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tulevien polvien hyvinvoinnista. – Erotukseksi perinteisistä ympäristöjärjestöistä tämä on määritelty lasten edunvalvontajärjestöksi, Selvenius-Hurme täsmentää. www.ilmastovanhemmat.fi

Viikon fakta LIISA HUIMA

Pääkaupungin ytimessä Kun Turunväylällä vilahtaa silmien ohi kyltti ”Helsinki 47”, niin pitäjänmäkeläisellä on kotimatkaa jäljellä aika lailla vähemmän kuin kontulalaisella. Mutta missä oikeastaan on Helsingin keskipiste? Mistä matkat on mitattu? – Etäisyyksiä ei mitata kaupungin keskipisteestä vaan nollapisteestä, valistaa mittausteknikko Jorma Gröhn kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolta. Nollapiste sijaitsee parin kivenheiton päässä Rautatieaseman pääovelta, kävelytiellä raitiokiskojen tuntumassa. Se on määritelty niin, että aseman neljän keskimmäisen raideparin keskeltä on vedetty viiva kohti Makkarataloa. Olisi kai nollapiste voitu valita vaikka Se-

naatintorilta tai Eduskuntatalon edestä. Mutta nykyinen paikka on oikeastaan ihan looginen. Aikoinaan pääkaupungin sydämeen pääsi parhaiten junalla. Entä se varsinainen keskipiste? Yleensä kuntien keskipiste lasketaan hallintorajojen mukaan. Koska Helsingistä 72 prosenttia on vesialueita, kaupungin maantieteellinen keskipiste sijaitsee suunnilleen Kuivasaaren pohjoispuolella, Isosaaren lähivesillä. Kun mukaan lasketaan vain maa-alueet, keskipiste osuu Viikin opetus- ja koetilan pellon reunaan. Paikan koordinaatit ovat 60°13,2 P ja 25°01,0 I, mutta merkkipaalua sieltä ei löydy. Eira Serkkola Kerro meille paikasta, josta kannattaa tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

493 Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry otti vuonna 2012 hoitoonsa 493 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä, joista 444 oli kissoja. Niitä toimitettiin HESYn suojiin myös muualta Suomesta. Koiria oli 13 ja kaneja 33. Valtaosa eläimistä oli hylättyjä. Kolmannes oli ”sosiaalitapauksia”, eli omistaja ei kyennyt enää hoitamaan lemmikkiään esimerkiksi päihdeongelmien tai laitokseen joutumisen vuoksi. HESYn eläinmäärät puolittuivat vuonna 2007, kun pääkaupunkiseudun kaupunkien uusi Viikin löytöeläintalo aloitti toimintansa.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Esikuva. Anni Lintulan mielestä teinitytöt ovat itsevarmempia kuin hänen nuoruudessaan. He näkevät itsensä esimiehinä ja arvostetuissa asemissa, mutta heillä ei ole tarvetta todistella kykyjään. Tytöt tekevät sitä, mistä tulevat onnellisiksi.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Pomon paikka Anni Lintulan ura on ollut yhtä nousukiitoa. Hän on johtanut vuoden lehteä, jota puolet suomalaistytöistä lukee. Teksti Pihla Tiihonen Kuvat Sirpa Päivinen ja Anni Lintulan perhealbumi

öysässä mustassa hupparissa vilkuttaa kiinalainen onnenkissa. Vaatteen sisällä on 160,5-senttinen, vähän yli parikymppiseltä näyttävä nainen. A-lehtien avokonttorissa Kulosaaressa ei kuulu kuin tietokoneen naputusta. Isojen ikkunoiden takana tuuli pöllyttää lun-

ta meren jäällä. Täällä tehdään Imagea, Mondoa, Lilyä, Trendiä ja Demiä, jota lukee joka toinen suomalainen teinityttö. Sitä johtaa kissahupparissaan Anni Lintula täsmälleen samannäköisen työpöydän takaa kuin muillakin on. Lintula, 31, saattaa olla Suomen nuorin kaupallisen lehden päätoimittaja. Ainakaan Päätoimittajien yhdistyksessä tai Aikakauslehtien Päätoimittajien ry:ssä ei osata nimetä nuorempaa. Samaan aikaan toimittajaksi on kova tunku, alalle ylikoulutetaan, suuri joukko roikkuu pätkätöissä, tekee heikoilla korvauksilla freetyötä tai pelkää toimituksissa ytneuvotteluita. Miten Lintula sen teki? Kuinka Vantaalla kasvanut sihteeriäidin ja diplomi-insinööri-isän kuopus ponnahti yli 52 000 levikin saavuttaneen lehden ylimmälle paikalle? Ja vielä: millaista on olla vastuussa Demin taloudellisesta menestyksestä ja alaisista, kun moni ikätoveri vasta hakee paikkaansa työelämässä? 50-senttinen ja 3,5-kiloinen tyttövauva rääkäisi ensimmäisen kerran Kätilöopistolla 30. marraskuuta vuonna 1981. Samana vuonna alettiin valmistaa henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettua IBM PC-tietokonetta. Tyttö alkoi kävellä, kun markkinoille tuli legendaarinen Commodore 64. Lintula kasvoi nelihenkisen perheen kuopuksena vanhempiensa rakentamassa punaisessa tiilitalossa Vantaan Kuusikossa, jonka viereen vyöryy nykyään bussilasteittain väkeä Ikea-ostoksille. Pikku-Anni oli jatkuvasti liikkeessä. Kouluiässä hän kanavoi osan energiastaan telinevoimisteluun, mutta joutui myös jatkuvasti ”kaikenlaisiin hämminkeihin”. Esimerkiksi luokkaretkellä Lapissa viidesluokkalaista tyttöä käskettiin laskemaan matalalta jonossa, koska hän ei osannut lasketella. – Se oli minusta tylsää, joten menin alas yksin syöksylaskulla. Kaipaan adrenaliinia. Päätoimittaja Lintula virnistää kädet taskuissa ja kuvaa itseään perheen pieneksi kapinalliseksi. Hänen äitinsä soitteli monena yönä läpi kaverien koteja, koska kännyköitä ei vielä ollut.

Koulussa Anni Lintula oli ysin oppilas, joka ka pänttäsi koltti tytärtään meen asti yöllä aina ennen koetta. Isä kasvatti sitkeyteen, äiti kohtuullisuuteen. – Tavoitteena oli pärjätä eikä menestyä. Äiti toivoi kuopuksestaan opettajaa, mutta tytärtä ei kiinnostanut. – Ihailin lukiossa räväkkää äidinkielenopettajaani, joka kiroili paljon ja tykkäsi aineistani. Nappasin häneltä ajatuksen, että minusta voisi tulla toimittaja. Anni Lintula opiskeli medianomiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa Tikkurilassa. Valmistuminen oli kriisi. – Ei ollut yhtään itsestään selvää, mihin putoan. Silloin piti ottaa elämästä täysi vastuu. Lintula lähti Meksikoon pelastamaan merikilpikonnia, yksin ja kielitaidottomana. Oli kilpikonnaretken jälkeinen kesä 2006, kun Anni Lintula aloitti Demissä. Vastavalmistunutta medianomia ärsytti se, miten pienellä kirjoittajan nimi painettiin juttuihin. Lisäksi jotkut tuttavat vähättelivät teinilehden journalismia. – Demissä voi vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin monessa lehdessä. Jos kirjoittaa vaikka kierrätyksestä, niin juttu Demissä saa aikaan enemmän toimintaa kuin juttu Suomen Kuvalehdessä. Lukijoiden asenteet ovat vasta muotoutumassa. Demissä käsitellään aiheita muodista köyhyyteen, kokkaamisesta idoleihin ja ﬁnnien poistosta mielenterveysongelmiin. Kesätoimittaja jäi ensimmäiseen oikeaan media-alan työpaikkaansa, ja vuonna 2007 hänen toimittajanpestinsä vakinaistettiin. Vuonna 2008 hän yleni jo toimitussihteeriksi. Kaipaan – Olen tehnyt sitä mistä olen adrenaliinia.” tykännyt ja hakenut aktiivisesti mahdollisuuksia aina, kun olen halunnut jotain uutta. Lintula kirjoitti Facebook-sivulleen helmikuussa vuonna 2009 ”Anni Lintula tekee töitä lauantaiyönä. Sekoa?” ja ”Voisko joku kirjoittaa selviytymisoppaan selviytymisoppaan kirjoittamiseen?” Elokuussa Lintula pääsi päivittämään ”Painokone puklasi kivan keltaisen kirjan.” Ajatus Kirjat julkaisi Lintulan ja Journalistin toimittajan Meri Valkaman Nuoren toimittajan eloonjäämisoppaan. Sen jälkeen Lintula sai vapaa-aikansa takaisin. Vuonna 2010 Lintula yleni toimituspäälliköksi. Kun hän viime helmikuussa palasi Thaimaasta palkattomalta lomalta, julkaisujohtajalla oli asiaa. Helmikuun 7. päivä 2012 Lintula jakoi Facebookissa uutisen nimityksestään päätoimittajaksi. Saatteeksi hän kirjoitti ”Jännää!”. – Ajattelin ennen, etten ikinä halua esimiestyöhön, koska siinä pitäisi olla luonteeltaan kova.

”

Millaista sitten on olla 31-vuotias nainen ja päätoimittaja? – Kun olen teinilehden päätoimittajana tilaisuudessa, jossa ei näy juuri muita nuoria naisia, huomaan joskus ennakko-oletuksen, etten ole penaalin terävin kynä. Sitä on hyvä haastaa.

Koirahullu. Kuusivuotiaana Anni Lintula piti huolta naapureiden koirista ja kirjoitti artikkeleita niiden hoitamisesta.

Anni Lintula rinnastaa itsensä päätoimittajana valmentajaan, joka saa toimituksessa tähtipelaajistaan irti parhaan mahdollisen. – Joidenkin naisten mielestä esimiesaseman tavoittelu tuntuu olevan omahyväistä ja itsekästä. Mutta eihän valmentaja urheilussakaan yritä heittää keihästä pisimmälle vaan auttaa muita! A-lehtien korskeassa talossa Lintula johtaa työntekijöitä, päättää Demin suunnasta, lukee printtejä ennen lehden painamista ja vastaa lukemattomiin sähköposteihin, jotka tulevat Demin yhteistyökumppaneilta ja lehteen liittyvältä 50 000 tytön virtuaaliyhteisöltä, demittäjiltä. Demittäjät osallistuvat jutuntekoon muun muassa tekemällä haastattelukysymyksiä ja äänestämällä lehden sisällöstä. Yhteen kysymykseen Demin Facebook-sivuilla voi tulla päivässä tuhat vastausta. Lintula sormeilee polkkatukkaansa ja raapii polveaan kertoessaan, että hänen vastuullaan on Demin pitäminen kannattavana liiketoimintana. – Työni onnistuminen mitataan numeroilla. Joskus on stressaavaa, kun pitää tehdä päätöksiä asioista, joita on vaikea ennustaa. Tuloksen näkee vasta vuoden päästä. Puutalon maali vähän hilseilee. Yhdessä seinustan postilaatikoista lukee Lintula ja Ei mainoksia. Narisevien portaiden päässä on puulattiainen kaksio, joka on sisustettu harvoilla ja harkituilla esineillä. Bussit jyristävät olohuoneen verhottomien ikkunoiden takana. Anni Lintula osoittaa niiden alla olevaa futon-sohvaa ja kertoo, että hänen myöhään kotiutunut muusikkomiehensä nukkui siinä viime yön, jotta hän itse ei heräisi kesken unien. Lintula vietti samalla sohvalla kaksi haastattelua edeltänyttä viikonloppua ja luki tekstejä, joita Demin novellikilpailuun lähetettiin parisataa. – Pyrin pitämään vapaa-ajan vapaana, mutta joskus helpottaa, kun ajattelen, että ehdin hoitaa tämän työn myös viikonloppuna. Lintula palaa arkena kotiinsa Kumpulaan tavallisesti iltayhdeksältä. Töiden jälkeen ohjelmassa on ulkona syömistä kaverien kanssa, elokuvia, kuntosalia. Hän treenaa kolmesta viiteen kertaan viikossa ja pinkoo juoksutrikoissa talvellakin. – Saan möyhittyä työasiat hyvin juostessani. Pakotan itseni miettimään vain lenkin loppuun ja lopettamaan sitten. Se on mielen hallintaa. Lintulalle on tärkeää, ettei työstä tule hänelle – eikä hänen työntekijöilleen – koko elämänsisältöä. – Olen ollut nyt vuoden päätoimittajana ja tuntuu, että alan hallita työn. Seuraava elämänmuutos alkaa 27. helmikuuta. Silloin Anni Lintula jää vapaalle, joka saattaa kestää loppuvuoden. Hänestä tulee äiti.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Hyvältä tuntuu. Facebookin tykkäykset nostavat itsetuntoa ja synnyttävät kateutta.

Facebookissa voi tulla paha mieli Monille sosiaalinen media auttaa pitämään yhteyttä ystäviin. Toisille se tarkoittaa lisääntyvää ulkopuolisuuden tunnetta. Teksti Iida Rauhalammi Kuva Shutterstock

acebook ja muut sosiaalisen median palvelut ovat tulleet suhteellisen lyhyessä ajassa olennaiseksi osaksi arkielämäämme. Uudenlaisen sosiaalisen todellisuuden varjopuolena on lisääntynyt ulkopuolisuuden tunne. – Sosiaalinen media tuo omat sosiaaliset verkostot näkyväksi, jolloin näkyväksi tulee myös yksinäisyys, selventää sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen. – Esimerkiksi sellaiset nuoret, jotka ovat yksinäisiä ja kaveriporukan ulkopuolella, saattavat kokea Facebookin ahdistavaksi. Heillä ei ole sielläkään kavereita. Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkotukioppilas SallaSerena Louhi, 18, vahvistaa Matikaisen näkemyksiä. – Nuorten elämään on tullut kokonaan uusi ulottuvuus. Normaalin elämän lisäksi pyritään olemaan suosittuja myös sosiaalisessa mediassa. Jos kavereita ei ole paljoa, tai jos kukaan ei tykkää omista julkaisuista, ajatellaan, ettei kukaan tykkää myöskään ihmisenä. Verkkotukioppilaat ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoisia, jotka tuovat nuorten ääntä kuuluviin erilaisissa aiheissa. Suomalaiset ovat Facebookissa aktiivisia iästä riippumatta. Sivuille on liittynyt suuri osa alle 60-vuotiaista. Facebookissa jaetaan lähinnä iloisia asioita, jotka tuovat mielihyvää itselle ja muille. – Harva kirjoittaa, että täällä marraskuun iltana istun kotona

ja ryydyn, naurahtaa Janne Matikainen. Joskus kuitenkin pelkästään positiivisten asioiden jakaminen saattaa johtaa vääristyneeseen kuvaan muiden elämästä. – Erityisesti nuorten kohdalla, kun omaa identiteettiä ja elämäntyyliä haetaan, voi olla vaikea ymmärtää, että netissä näkyvä kuva on vain osa totuutta. Sosiaalinen media mahdollistaa julkaisujen kautta sosiaalista vertailua ja saattaa sitä kautta lisätä esimerkiksi kateutta. – Aikuisillakin saattaa herätä negatiivisia tunteita, jos omassa elämässä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi matkustaa kuin muilla. Salla-Serena Louhi kertoo, että myös nuorilla kateutta aiheutta-

Facebookissa jaetaan lähinnä iloisia asioita.”

”

vat ulkomaan matkat ja esimerkiksi uudet puhelimet, joihin kaikilla ei ole rahaa. – Myös se, missä tapahtumissa käydään, ja kuka saa kutsun minnekin, aiheuttaa vertailua, lisää Louhi. Sosiaalisessa mediassa oma elämä jaetaan tietyn ryhmän kanssa kuvin, tekstein ja videoin. Janne Matikainen puhuu pienoisjulkisuuksista, joita ihmiset luovat itselleen internetissä. Se, mikä missäkin ryhmässä on hyväksyttävää ja arvostusta nostavaa, vaihtelee paljon. – Minuutemme määrittyy sosiaalisen identiteettimme perusteella, ja positiivisen kuvan antaminen riippuu aina kontekstista. Se, mikä on hienoa esimerkiksi koiranomistajien keskuudessa, ei toimisi jossain toisessa ryhmässä. – Kyllä minä uskon, että jossain tilanteissa kuvia laitetaan näkyviin vain tietyille henkilöille kerskumisen takia, Salla-Serena Louhi täydentää. Matikainen muistuttaa, että vaikka toisille on tullut Facebookista puoli elämää, toisille sosiaalisen median vallankumous ei ole merkinnyt paljoakaan. – Varmaa on vain se, ettei sosiaalisen mediaan voi enää suhtautua välinpitämättömästi.

Juhlaroolissa äitinä Tiina Weckström esittää juhlanäytelmässään vaikuttavasti äitiä, joka joutuu ahdistavaan tilanteeseen tyttärensä kanssa. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Jani Laukkanen

elkäpiissä kulkee väristyksiä, kun Tiina Weckström ja Wanda Dubiel kohtaavat äitinä ja tyttärenä Teatteri Jurkan Hyvää yötä äiti -näytelmässä. Yhteinen lauantai-ilta kuluukin yllättäen hyytävissä tunnelmissa menneisyyttä penkoen. Naisten kiivaaseen sanailuun elämästä ja kuolemasta sekoittuu hykerryttävää mustaa huumoria. Yli 30 vuotta näytellyt Tiina Weckström on saanut arvoisensa juhlanäytelmän Pasi Lampelan ohjauksessa. He tekivät yhteistyötä jo Weckströmin pitkäaikaisessa työpaikassa Tampereen Työväen Teatterissa. Hän ryhtyi freelance-näyttelijäksi pari vuotta sitten saatuaan viisivuotisen taiteilija-apurahan. – Pasi ehdotti Marsha Normanin nykyklassikkoa juhlanäytelmäkseni. Minusta se oli hyvä valinta, sitähän ei ole vähään aikaan esitettykään missään. Weckström on nähty viime vuosina erilaisissa äitirooleissa.

Kiertue-esitys Vincent Riverissä ja Tampereen Työväen Teatterin Ota syliin -näytelmässä hän näytteli pojan äitiä. – Yhteistä näille kahdelle näytelmälle on lapsen menehtymisen aiheuttama suru. Hyvää yötä äidissä surutyötä kuitenkin ennakoidaan ja yritetään pelata aikaa. – On kiinnostavaa jatkaa samaa teemaa. Nämä ovat olleet ihania äitirooleja, koska ne eivät latista äitiä tietynlaiseksi hahmoksi. Katsojat ovat myös reagoineet esityksiin voimakkaasti, sillä monet ovat kokeneet saavansa niistä helpotusta omaan tuskaansa. Näyttelijä on esittänyt vuosien varrella tunnettuja voimanaisia, kuten Hella Wuolijokea, Aila Meriluotoa, Sarah Leanderia ja Elli Tompuria. Hän pohtii, että tämäntyyppisiä rooleja on tainnut osua hänelle uran alusta lähtien. – Ei minulla ole koskaan ollut prinsessarooleja, vaan roolihahmoni ovat olleet aina jotenkin särmikkäitä, noita-akkoja, pahoja äitipuolia ja muita. Ehkä minussa sitten on jokin ominaisuus, joka vaikuttaa roolivalinnoissa.

Teatterin lumo kestää. Tiina Weckström ker

Tiina Weckströmin mukaan voiman tunnetta on vaikea näytellä. Toisaalta hänen näyttelemänsä merkkinaiset olivat ristiriitaisia persoonia, joiden vahvuus oli tullut heikkouden tunnistamisesta. Naisten elämään vaikuttivat myös ajankohta ja olosuhteet, kuten naisten herääminen omiin oikeuksiinsa. – Itseäni on auttanut roolien

Rakkautta kuolemanki ELOKUVA Kuolema ja omasta minuudesta luopuminen eivät ole niitä asioita, joita aamukahvipöydässä töihin lähdön kiireissä miettii. Itävaltalaisen Michael Haneken lukuisia palkintoja keränneessä elokuvassa Rakkaus (Amour 2012) katsojan eteen asetetaan arkailematta ja kaunistelematta vanhuus, hauraus, persoonallisuuden muuttuminen ja kuoleman todellisuus. Haneke tekee sen äärimmäisen eleettömästi ja tehokkaasti. Useimmiten liikkumaton kamera todistaa, kuinka kahdeksankymppisen Georgesin (JeanLuis Trintignant) ja hänen yhtä

iäkkään vaimonsa Annen (Emmanuelle Riva) elämä muuttuu yhtenä ihan tavallisena aamuna. Kesken leppoisaa aamukahvittelua Anne jähmettyy kuin kivettyneeksi patsaaksi. Georges huolestuu, eikä Anne muista tapahtumasta mitään. Sairaalassa paljastuu kaulavaltimon tukos. Leikkaus epäonnistuu, ja Anne palaa kotiin pyörätuolissa. Hänen ruumiinsa oikea puoli on toimintakyvytön. Tästä alkaa aviomiehen yhä ahtaammaksi käyvä elämä vaimon omaishoitajana. Haneke osoittaa sievistelemättä, millainen intimiteetin ja vapauden menetys halvaantuminen

Annelle on. Kun vointi edelleen huononee, tarvitaan lisää hoitajia. Kun Annen puhekyky vähenee, pariskuntaa yhdistävät enää muistojen riekaleet. Kaikesta näkee, että pitkä yhteinen elämä musiikinopettajina on ollut rikas ja sykähdyttävä. Niin kauan kun Anne tajuaa, minkä on menettänyt, hänessä asuu suru. Viimein jäljellä on vain reﬂeksinomainen huuto ”sattuu”. Ohjaajana ja käsikirjoittajana Michael Haneke on opittu tuntemaan erityisen taitavana ihmisen itsetuhoisten ja väkivaltaisten impulssien käsittelijänä. Viimek-

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

too Teatteri Jurkan legendaarisessa pukuhuoneessa elävänsä työssään parasta aikaansa.

tekemisessä elämänkokemus. On jo ymmärrystä siitä, että vaikeistakin elämänvaiheista voi selvitä. Näyttelijän työ ei Weckströmin mielestä silti ole iän myötä muuttunut helpommaksi. Iso rooli voi tuntua niin suurelta haasteelta, että sitä jännittää suhteettomasti. Epäonnistumisen pelko on kovempi kuin nuorempana. – Se on todella repivää. Silloin

mietin, miksi ryhdyin tähän ammattiin. Mikä sitten sai Tiina Weckströmin innostumaan alasta? Taustalla on teatterisuku, sillä hänen isänsä ja isovanhempansa olivat näyttelijöitä. Siitä huolimatta hän ei viettänyt lapsuuttaan teatterin kulisseissa. Weckström saikin ensimmäi-

n yli si Valkoisessa nauhassa (Das weisse Band 2009) hän tutki saksalaisen kyläyhteisön kätkettyä väkivaltaa ja tuhoisia kasvatusmenetelmiä 1920-luvulla. Hänen elokuviensa ihmiset osaavat yllättää teoillaan. Kaikkein pohjimmaisia syitä ei yleensä selitetä, vaan katsoja jätetään ihmisluonnon arvoitusten äärelle. Tähän nähden Rakkaus on hyvin puhdas ja selkeä seurattava. Elokuva näyttää, miten avioparin suhde muuttuu, samoin suhde yhteiseen tyttäreen (Isabelle Huppert). Omaistaan kotona hoitanut tunnistanee vaivatta ylivoimaiseksi käyvän tehtävän synnyttämän

kiukun, syyllisyyden ja halun säilyttää rakastettu sellaisena kuin hän kerran oli – edes läheisten mielessä. Elokuva on katsojalleenkin hyvällä tavalla ankara, sillä se nostaa esiin vanhenemisen pelon ja oman suhteen kuolemaan. Marja Kuparinen Michael Haneke: Rakkaus. Elokuvateattereissa 8.2.

Kaikki muuttuu. Äkkiä Annevaimo vain tuijottaa eteensä mihinkään reagoimatta. Georges huolestuu ja hätääntyy.

set kosketukset teatteriin taianomaisuuteen radiosta, jota perheessä kuunneltiin paljon. – Teatterihan on syntynyt nuotiotulen ympärillä. Teatteri on jaettu lumoava hetki, johon kaikki keskittyvät. Jäin koukkuun siihen, ja näyttelijäksi ryhtyminen oli minulle selvää jo varhaisessa vaiheessa. – Elän nyt ammatillisesti pa-

rasta aikaani. Töitä on riittänyt, ja apurahataiteilijana olen voinut paneutua enemmän roolien sisältöön. Weckström on vieraillut eri teattereissa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Lisäksi välissä olivat Hella W -elokuvan kuvaukset. Viime keväänä hän kävi teatterivierailulla Kolumbiassa asti.

Näyttelijän mukaan vaativat roolit ovat kysyneet voimia, joten nyt on tullut tarve hidastaa vauhtia ja pitää pieni latautumistauko. – Kun on aikaa, rentoudun tapaamalla ystäviä, ulkoilemalla veden äärellä tai puuhailemalla mökilläni. Toisaalta minusta on kehittynyt myös lahjakas kotona luuhastelija: välillä haluan vain olla paikallani ja tylsistyä.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

112 kilometriä kansallista muistia Pylväineen ja kupoleineen kreikkalaista temppeliä muistuttavassa Kansalliskirjastossa on kappale joka ikistä Suomessa julkaistua painotuottetta. Uusia tulee kilometri vuodessa. Teksti Katri Simonen Kuva Sirpa Päivinen

ansalliskokoelmaan eli Fennicaan on karttunut kirjoja jo Mikael Agricolan Abckiriasta eli 1500-luvulta lähtien. Lehtiä on tallennettu yli 200 vuotta. Kansalliskirjasto saa kaikki kotimaiset painotuotteet lain nojalla suoraan kirjapainoista. Kauniissa kirjastossa säilytetään myös pienpainatteita, kuten julisteita, esitteitä, vuosikertomuksia, puhelinluetteloita ja almanakkoja. Jopa eiliset erikoistarjousmainokset löytyvät Kansalliskirjastosta. – Pienpainatteet kertovat arjesta. Sosiologeille ne ovat aarreaitta, kokoelmapäällikkö Sinimarja Ojonen sanoo. Kirjastoon kerätään niin ikään kaikki Suomessa julkaistut äänitteet savikiekoista cd-levyihin. Eikä tässä kaikki: neljä vuotta sitten on alettu haravoida suomalaisia internet-sivuja ja kerätä sieltä otoksia. Näin tallentuu nettiavaruudestakin ajankuvaa. Ostamalla ja lahjoituksina kirjastoon on saatu myös ulkomaisia kirjoja. Jo Kansalliskirjaston alku, Turun Akatemian vuonna 1640 perustettu kirjasto, sai vapaakappaleet kaikista Ruotsin valtakunnassa painetuista kirjoista. Sitten tapahtui katastroﬁ: Turun kirjasto paloi poroksi vuonna 1827.

Väline on viesti. Unioninkadulla Tuomiokirkkoa vastapäätä on Suomen kulttuurin muistipankki. Kokoelmapäällikkö Sinimarja Ojonen pyrkii työtovereineen siihen, että kauniit vanhat kirjat säilyvät ikuisesti kaikesta tiedon digitalisoinnista huolimatta.

Nykyinen kirjasto avattiin uudessa pääkaupungissa vuonna 1845. Noin sadan vuoden ajan sinne kerättiin vapaakappaleet kaikista Venäjällä painetuista teoksista. Pietarilaisten ylimysten suurlahjoitusten ansiosta Suomeen saatiin runsaasti myös koko Euroopan tiedekirjallisuutta. Nykyään Kansalliskirjastoon ostetaan humanistista tiedekirjallisuutta. Yhteensä Kansalliskirjastossa on kirjoja ja muita painatteita 112 hyllykilometriä. – Kokoelmat karttuvat vuodessa yhden hyllykilometrin verran. Tilat riittänevät vuoteen 2020, Sinimarja Ojonen sanoo. Lisää tilaa on hankittu kalliota louhimalla. Uusimmat tilat

Unioninkadun tienoon alla, neljään tasoon porrastetut luolastot, ulottuvat 23 metriä meren pinnan alla. Luolaston optimikosteassa ilmastossa säilytetään muun muassa korvaamattoman arvokkaita käsikirjoituskokoelmia: papyruksia, keskiaikaisia pergamentteja, musiikkikäsikirjoituksia sekä löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöldin karttakokoelmaa, joka on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Maan alta löytyvät myös ainoat teokset, jotka pelastuivat Turun Akatemian palosta. Ne sattuivat olemaan silloin lainassa. – Luolien suurimpia aarteita saa lainata vain erikoisluvalla, ja niitä saa lukea vain valvotuissa olosuhteissa erikoisaineistojen

lukusalissa. Näiden teosten pitää säilyä ikuisesti, Ojonen sanoo. Mikrofilmaus on säilyttämisen kannalta luotettava ja hyvä tekniikka. Filmit säilyvät ainakin 500 vuotta, ja ﬁlmien aineistoja on helppo siirtää muihin käyttöympäristöihin. Varjopuolena on käytön rajoittuminen yksittäisiin lukulaitteisiin. Mikroﬁlmeille on kuvattu kaikki sanomalehdet sekä osa vanhimmista aikakauslehdistä ja kirjallisuudesta. Vapaaseen verkkokäyttöön on digitalisoitu sanomalehdet vuoteen 1910 saakka, pergamenttifragmentit sekä pieni osa vanhasta Fennicasta. Myös vanhoja kotimaisia äänitteitä on digitoitu ja niitä voi kuunnella vapaasti Rai-

Leikkaa talteen itselle tai ystävälle!

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi! Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaan arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 Hoivakoti Harmonia 010 320 8848 Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Eronnut eläkeikäisenä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 euroa (sis. majoituksen ja ruoan). Seuraavat Erosta eheäksi® -kurssit 26.2.–2.3.2013 Lehmirannan lomakeskus, Salo 13.–17.5.2013 Santasport, Rovaniemi (hae 12.3. mennessä) 16.–20.9.2013 Ilkon kurssikeskus, Kangasala Tiedustelut puh. (09) 7257 1177 tai satu.tommola@elakeliitto.fi Kysy myös Yhtäkkiä yksin® -kursseista leskeytyneille: puh. (09) 7257 1199 tai annika.toivoniemi@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi

ta-tiedostosta. Uudempien kulttuurituotteiden digitalisoimista hankaloittavat tekijänoikeuskysymykset ja rahapula. – Jos meillä olisi rahaa, digitalisoisimme vaikka mitä. Mutta menetelmä on erittäin kallis, ja digiaineiston ylläpitäminenkin maksaa, Sinimarja Ojonen kertoo. Vaikka kaikki vanhat kirjat saataisiinkin joskus nettiin, alkuperäisteosten säilyttäminen on kokoelmapäällikön mukaan Kansalliskirjaston Suuri Tehtävä. Sillä väline on myös viesti. Näyttöruutu ei välitä sitä viestiä, mikä painavassa, nahkakantisessa, lumppupaperiset sivut täyteen merkityksiä ladatussa esineessä on. Sellainen kirja on viesti hitaasta maailmanajasta.

HERÄNNÄISSEURAT Su 10.2. klo 12 Kirkkopyhä Siltamäen srk-kodilla, Jousimiehentie 5. Saarnaa Minna Ruuttunen. klo 10 Kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Saarnaa Erkki Helminen. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Kutsutaan mukaan näkövammaisia. Puhujina mm. Leena Siponkoski, Kari-Pekka Kinnunen ja Sanna-Leena Silfverberg. klo 15 Tikkurilan kirkon kahviossa, Asematie 12. Ti 12.2. klo 18 Paavalinkirkon alasalissa, Sammatintie 5. Mukana Herännäisnuorten kuoro. klo 18 Veisuut Väätäisellä, Jaakkolantie 11 C 24, Kerava. Ti 13.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Minun uskoni on odotus ja toivo ästä kevääseen on pitkä matka: kylmää, tuiskua ja jähmettymistä. Silti minun sisälläni asuu jo odotus, tuskin lainkaan sanoiksi taipuva. Ei ole mitenkään helppoa myöntää, mitä vaille on, mikä sisältä puuttuu.

Sinun puoleesi minä silti suuntaan. Oletko kaukana, Jumala, kuuletko? Sanotaan, että sinä tunnet ihmisen jo hänen ensimmäisessä alussaan. Tänään ei vain siltä yhtään tunnu.

Ehkä olet silti tässä lähellä? Minulla on vain tämä yksi elämä, tulevasta en ole mitenkään varma. Siksi tahdon viihtyä tässä elämässä, ottaa siitä osani, antaa myös paljon. Kunhan vain pääsen liikkeelle. Minä odotan suurta muutosta, Jumala. Jos lähtisin yksinkertaisesta ja läheltä, tunnustelisin sitä, mikä on totta nyt, totta minussa, omissa ihmisissä, työssä. Tutkisin tarkkaan sitä, mikä takkuaa eniten.

Tarttuisin kiinni juuri siihen, mitä välttelen. Jumala, auta minua eteenpäin. Sinulle minulla ei ole sanoja, ikävä vain. Kerran olivat suuri varmuus ja ilo. Läsnäolosi oli yhtä aikaa rauha ja voima, ilo ja levollisuus, hyväksyminen ja armo. Silloin minäkin hengitin pelkäämättä. Hengitin sinua, ja kaikki oli yhtä. Nyt minä vain odotan – tule. Teksti: Marja Kuparinen Kuva: Plainpicture / Kuvaario

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Puutarhassa on helppo hengittää Hengellisestä elämästä puhuttaessa on hyvä käyttää kielikuvia, sillä silloin liikutaan herkällä alueella. Kuuntele siis sanoja tarkkaan, sillä niissä ja niiden väleissä elää kokonainen maailma. Teksti Marja Kuparinen Kuvat Sirpa Päivinen

erhi Varjoranta on Kallion seurakunnan pappi, taideterapeutti ja työnohjaaja. Hänelle hengellisen elämän merkityksellisiä sanoja ovat tila, katse ja hengitys. Hän rakastaa sanoja, kuvia ja runoja – sekä hiljaisuutta niiden välissä. Puhumme houkuttelevasta aiheesta: mitä kasvaa ihmisen hengellisessä puutarhassa ja kuinka tällainen houkuttelevan kuuloinen paikka löytyy. Varjoranta käsitteli taideterapian opintojensa päättötyössä ihmisen sisäistä maailmaa puutarhan näkökulmasta. Kiinnostus aiheeseen on säilynyt sen jälkeenkin. Hän ohjaa paljon retriittejä; monissa niistä maalataan hiljaisuudessa. Maalaaminen on ihmisen sisäisen tilan ja hänen hyvinvointinsa kannalta hedelmällistä, sillä syntyäkseen kuva vaatii usein irtipäästämistä vaatimuksista, odotuksista ja osaamisesta. – Ihmisillä on hirveä kritiikki omia kuviaan kohtaan. Olen huomannut, että kun suhde kuviin muuttuu, siinä rinnalla muuttuu usein myös suhde omaan minään, Varjoranta sanoo. Jospa voisi vain lempeästi ihmetellä, että tätä kaikkea minussa ja minun kuvissani on. Se ei ole hyvää eikä huonoa, se vain on, ja minä voin ottaa sen vastaan.

Hengellinen puutarha on kaunis vertauskuva, yksi tapa katsoa ihmisen sisäistä maailmaa. Terhi Varjorannalle ei ole olemassa hengellistä maailmaa ja sitten tätä toista todellista. Ulkoinen ei ole erossa siitä, mitä ihmisen sisällä tapahtuu ja miltä hänestä tuntuu.

– Hengellinen elämä on tätä tavallista elämää, joka eletään Jumalan ”edessä” ja suhteessa häneen. Jos pitäisi yhdellä sanalla sanoa, mitä Varjoranta haluaa pappina ihmisille tarjota, se olisi ehkä tilan tuntu. Kun ihminen saa tilaa olla, hänessä tapahtuu ihmeellisiä asioita. Kun ihminen pysähtyy miettimään, miten hän voi, mitä tarvitsee, hän kysyy hengellisiä kysymyksiä. – Oman elämän kohtaaminen on tärkeää, ja se mitä on, puhuu minulle, jos vain pysähdyn kuuntelemaan. Vuorovaikutuksen näkökulmasta kaikki on viestiä. Kun elää herkkänä ja avoimena, kaikki on puhetta hyvältä Jumalalta, Varjoranta sanoo. Retriitti tarjoaa erityisen tilan tälle elämän syvemmälle kuuntelulle. Se on tilan tekemistä sille, mitä ihminen syvimmiltään kaipaa. Välillä puutarhassa pitää kurittaa perennapenkkejä, kitkeä, jakaa ja heittää villiintynyttä pois. – Joskus hyviäkin asioita pitää karsia, jotta elämään tulisi tilaa, Varjoranta sanoo. Karsimisen tärkeyden hän on oppinut myös omalla kohdallaan: on ollut aikoja jolloin on ollut pakko suostua olemiseen tekemisen sijaan. Niinpä Varjorannan hengellisessä puutarhassa olennainen asia onkin riippumatto.

– Kaikki on OK, omaa hengitystä ei tarvitse muuttaa, tärkeämpää on olla tietoinen siitä. Retriitissä on tilaa hengittää – tilaa olla sitä, mitä on. Ihminen kohtaa Jumalan siinä, mikä on. Jos muutosta tai kasvua on tullakseen, sen edellytyksenä on nykyisen hyväksyminen. Varjoranta on havainnut, että ihmisen sisäiset muutokset ovat hitaita. Tuon tuostakin omaa tilaansa tutkiessa saa hämmästellä, vieläkö vaan olen tässä samassa vaiheessa.

Rukousasento kertoo jotain tavastamme ymmärtää hengellinen elämä: silmät kiinni, kädet ristissä, pää alaspäin. Toki tällainen sisäänpäin kääntyminen on sallittua. Terhi Varjoranta kuitenkin näkee rukouksen hiukan toisin. – Se voi merkitä myös ojentautumista, sitä, että katsoo tarkasti vastaantulevaa ja ottaa vastaan sen, mikä juuri sillä hetkellä elämässä on totta. Silloin ihminen on dialogisessa tilassa elämänsä kanssa ja ottaa todesta sen, että Jumala on läsnä ja kaikki on hyvän Jumalan puhuttelua. Kuinka nyt Paavalikin sanoi Ateenan ihmisille (Apostolien tekojen 17. luku): ”Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” Siitä näkökulmasta katsoen kaikki on hengellistä – vaikka kaikkea ei tarvitsekaan hengellistää. Viime vuosina Varjorannalle on tullut yhä tärkeämmäksi sana hengitys. Se on erinomainen vertauskuva hengellisestä vuorovaikutuksesta: ihminen hengittää sisään ja ulos, ottaa vastaan ja luovuttaa. – Hengitys on eri asia kuin rentoutumisen vaatimus. Ehkä hengitys tulee myös lähemmäksi jokaista omaa tilaansa etsivää, ainakaan siinä ei ole mitään suorituspaineita. Varjorannan retriitissä kuulostellaan usein omaa hengitystä, tarkkaillaan, miten minä hengitän nyt: pienesti vai suuresti, pinnallisesti vai syvin ja laajoin vedoin? Kulkeeko hengitykseni virtana vai pidätänkö sitä? Miksi?

”

Vaikka muutokset ovat hitaita ja välillä tuntuu kuin elämä pusertaisi ihmistä läpi harmaan kiven, Terhi Varjoranta puhuu väsymättä hellittämisestä, pingottamisen jättämisestä ja luopumisesta. – Me itse ja ympäristömme asetamme jatkuvasti itsellemme odotuksia. Pitäisi tapahtua, tuntua ja edistyä. Retriitin avarassa tilassa on mahdollisuus opetella hellittämistä. Se on hellyyttä itseä kohtaan. Samaa hellittämistä voi toki opetella ilman retriittiäkin, kun varaa itselleen riittävästi hyödytöntä ja suorittamisesta vapaata aikaa. Hellittämisen rinnalla kulkee kuitenkin myös toinen suunta. Kun ensin antaa kaiken olla niin kuin se on, voikin näkyviin tulla kitkemisen ja karsimisen tarve. Mikä on elämässä riittävästi? Hyvääkin voi olla liian paljon. Ihmisen rajat voivat tulla vastaan, hän alkaa väsyä ja kysyä hyvinvoinnin Kun ihminen saa kannalta hyviä kysytilaa olla, hänessä myksiä. Miksi täytyy esimerkiksi tehdä niin paltapahtuu ihmeeljon työtä ja olla niin molisiä asioita.” nessa mukana? Johtuuko se kenties jostain riittämättömyyden tunteesta tai hyväksymisen kaipauksesta? Jumalan edessä elämiseen liittyy ainutlaatuinen hyväksynnän kokemus: Jumala katsoo minuun, näkee minut sellaisena kuin olen ja rakastaa minua. Heprean kielessä katse ja lähde ovat sama sana. Se kertoo paljon hyväksyvän katseen merkityksestä. Persoonallinen minä–sinä-suhde alkaa muotoutua ihmiseen hyvin varhain. Sen juuret ovat tavassa, jolla häntä on katsottu lapsena. Kokemus muovaa paitsi käsitystä omasta itsestä, myös ihmisen jumalakuvaa. Onneksi myöhemmät korvaavat kokemukset nähdyksi tulemisesta ja hyväksynnästä ovat myös mahdollisia. Jatkuu seuraavalla aukeamalla

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Älä hosu. Oman elämän kohtaaminen on tärkeää, ja se mitä on, puhuu ihmiselle, jos hän vain pysähtyy kuuntelemaan.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Kaikessa rauhassa. Jumalan edessä elämiseen liittyy ainutlaatuinen hyväksynnän kokemus: Jumala katsoo minuun, näkee minut sellaisena kuin olen ja rakastaa minua.

Varjoranta tekee pienen kierroksen ihmisen psykodynamiikkaan ja päätyy puhumaan retriitin rituaalinomaista tilasta, jossa on mahdollista irrottautua hetkeksi vanhasta identiteetistä. Eristäytyminen ja hiljaisuus luovat tyhjää muutoksen tilaa. Kun ei ole entisiä sosiaalisia rooleja eikä velvoitteita, muutos käy mahdolliseksi. – Silti haluan korostaa, että retriitistä ei tarvitse olla hyötyä. Muutos voi tulla vasta paljon myöhemmin ja erilaisena kuin odotti. Tärkeää on, että ottaa todesta sen, mikä koskettaa, kuuntelee omaa kaipaustaan ja tarvettaan. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään hengellisen elämyksen metsästys, vielä vähemmän tankkauspaikka, jotta arjessa taas jaksaisi entiseen tahtiin. Hengellisessä puutarhassa pitää siis olla malttia odottaa ja katsella. Monella on tosin mielessään tarkat käsitykset siitä, mitä puutarhan penkeissä saa kasvaa ja mikä on kitkettävä pois. Sisäisen maailman muutokset rakastavat kuitenkin aikaa ja vapautta. – Kun siemen itää, kylväjä nukkuu kaikessa rauhassa. Rukouksen voi ymmärtää hengittämisenä ja armollisena hyväksymisenä. Sen kun oppisi, olisi oppinut paljon. Terhi Varjoranta muistelee Heponiemen retriittivierasta, jolle uiminen oli melkein kuin rukoilemista. Uidessa hän tunsi olevansa kevyt ja notkea, vesi ympäröi ja kannatteli häntä raikkaasti ja lämpimästi. Hän oli turvassa kelluessaan veden sylissä. – Se oli ihanasti sanottu ja sisälsi loistavan oivalluksen: oleellista hengelliselle kasvullemme on, että opimme antautumaan kannateltavaksi ja rakastetuksi. Kun retriiteissä on kuulosteltu omaa hengitystä rukouksena, ihmiset ovat joskus olleet huikaistuneita: voiko se olla näin yksinkertaista? Milloin meihin on päässyt ajatus, että rukoileminen olisi ponnistus emmekä sitä muka osaisi? Norjalainen hengellinen opettaja Notto Telle kertoi kirjassaan tarinan Mooseksesta ja Jumalasta. Raamatun mukaan Jumala antoi Moosekselle Jahve-nimensä, mutta Mooses sai kuulla silloin myös Jumalan toisen nimen, jonka jokainen ihminen osaa. Se on syvä huokauksen ääni. Se on väsymyksen, surun, kaipauksen, ihastuksen ääni, syvän uloshengityksen ääni. Rukoilemiseen ei muuta tarvita. Varjoranta kehottaa tutustumaan myös oman puutarhan varjoisiin paikkoihin. Siellä voi hiipiä pelottavia petoja, siellä voi olla laiminlyötyjä nurkkia ja sekavia pö-

heikkojä. Mutta ei hätää: kaikkea voi tutkia, katsoa petoja silmiin ja malttaa mielensä, ettei kitkemisinnossa vedä maasta uusia hentoja taimia. – Kaikkea itsessään ei ole helppoa katsoa, sillä kaikkea ei haluaisi hyväksyä ja ottaa omakseen. Mutta jos ei niin tee, peittelemisessä kuluu paljon energiaa hukkaan. Hyväksytty viha, kiukku ja raivo voivat kääntyä sielun ravinnoksi ja oman elämän puolustukseksi – kunhan tarkkaan tutkii, mistä on kysymys. Negatiivisissa tunteissa on paljon hyvää voimaa, siksi niitä ei kannata torjua, vähätellä ja vältellä. Hyvä tahto on Jumalassa olennaista, sanoo Tuomo Mannermaa kirjassaan Pieni kirja Jumalasta. On tärkeää, että Jumalan annetaan olla Jumala, ja odotetaan häneltä kaikkea hyvää. Se on ensimmäisen käskyn pitämistä. – Tilassa, hengittämisessä ja kaipauksessa on kysymys samasta asiasta: siitä, minkä varaan minä lasken elämäni, mihin luotan, muotoilee Terhi Varjoranta. Joillakin on vaativa Jumala. Sellaiselle ihmiselle ei Jumalasta puhuttaessa tule ensimmäisinä mieleen vapaus, rakkaus, hengitys ja kannaHengellisessä teltuna oleminen. Mikä puutarhassa pitää avuksi? Sekin tapa kokea elämä saa olla olemassa. siis olla malttia – Mikä minä olen purodottaa ja katsella.” kamaan toisen rakenteita? Jos niin tekee, pitää tarjota tilalle riittävän turvallista. Kyllä ihmisellä voi ja saa olla selkeät rajat, jos hän niitä tarvitsee. Silloinkin ihminen voi antautua olemaan. Hänen ei tarvitse kannatella itseään. Kasvu pitää huolen itsestään. Taideterapiassa Varjoranta on nähnyt, että hedelmälliseen työskentelyprosessiin suostuminen merkitsee tietynlaisen kaoottisen tilan syntyä. Palikoiden tuttu järjestys, rakenteet hajotetaan ja niin maalatessa voi syntyä uusi hahmo, kun uskaltaa tyhjän päälle ja luopuu liiasta kontrollista. Kuvan ja myös elämän kannalta asenne on hedelmällinen. – Ihminen voi olla turvassa tyhjän päällä, lupaa Varjoranta.

”

Elämä ei ole kuitenkaan aina kasvua ja uuden odotusta. Hengellinen puutarha voi joskus muistuttaa enemmän kuivettunutta erämaata, jota ei ole hoidettu eikä kasteltu. Se näyttää myös hedelmättömältä. On ehkä masennusta, unettomuutta, syyllisyyttä siitä, että en ole hoitanut ja ravinnut omaa sisäistä elämääni. Silloin on hyvä miettiä, mitä tarvitsen: harventamista, kitkemistä vai kenties kastelemista. Toinen juttu on, jos Jumala on johdattanut ihmisen kasvamaan autiomaahan. Silloin eivät ryhtiliikkeet ja kitkemiset auta. On suostuttava viipymään autiomaassa ja luotettava, että liikkumattomassa hiljaisuudessa tapahtuu jotain tärkeää. – Hengellisinä tiloina nämä ovat hyvin erilaisia. Sielunhoidollisessa keskustelussa jään usein miettimään, kummasta on kysymys ja mihin suuntaan ihmistä ohjaisin. Huomion kiinnittäminen omaan sisäiseen maailmaan tai puutarhaan ei ole itsekeskeisyyttä. – Paratiisin puutarha ei ole mikään umpio. Siellä kasvaa elämän puu. Hengelliset hedelmät kuten kärsivällisyys ja rakkaus ovat yhteistä elämää varten. Terhi Varjoranta lainaa runoilija Helinä Siikalaa ja hänen ajatustansa puiden hengityksestä. – On itse asiassa hyvin kaunis ja tosi kuva, että me hengitämme puiden kanssa. Hiilidioksidi, jonka hengitämme ulos, on puiden sisäänhengitys ja niiden luovuttama happi meidän elämämme ehto. Mielikuva on kaunis: me olemme osa kosmosta ja hengitämme kaikki yhdessä sisään ja ulos. Taideterapeuttina Varjoranta yllyttää mielellään kuvia tekevää ihmistä sisäisiin matkoihin, tuntemattomille rajoille ja uskallukseen. Pappina hän haluaa auttaa heitä katsomaan armollisesti ja rakastaen itseään ja omaa elämäänsä. Hän ei kiellä, etteikö tämä työnäky nousisi myös omasta kaipauksesta ja nälästä. Ainakin yhdestä asiasta hän on varma: – Jumalan nimi on ”minä olen”. Myös ihminen saa olla. Kaikki sekin saa olla, mitä hän ei halua ja mitä häpeää. Kasvu pitää huolen itsestään. Se riittää. Hengellistä elämää tukevia kursseja Kallion seurakunnassa: www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio/toiminta/ kurssitoiminta. Kurssiesitettä voi myös tilata kirkkoherranvirastosta p. 2340 3600.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340 3220. Ke 6.2. klo 18 Raamattupiiri. To 7.2. klo 13 Torstaikerho. Yhteisvastuu, diakoni Elisabeth Bariskin. Klo 19 Hiljaisuutta arjessa. Ilo. Mukana Essi Aarnio-Linnanvuori. Su 10.2. klo 12 Perhemessu. Anne-Maria Ranta-aho, Miira Muroma-Nikunen ja Hanna Autio. Ma 11.2. klo 13 Lähetyspiiri. Ke 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Miira Muroma-Nikunen ja Hanna Autio. Tuhkamessu aloittaa paastonajan ja pääsiäisen suureen juhlaan valmistautumisen. Halukkaille piirretään otsaan tuhkaristi katumuksen ja parannuksenteon merkiksi.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 6.2. klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen. To 7.2. klo 10–11.30 Perhekerho. La 9.2. klo 11–13 Yhteisvastuumyyjäiset. Leivonnaisia, käsitöitä, lounas, arpajaiset ja kirpputori. Kirpputoripöytä varattavissa p. 2340 3200 Hinta 6e Yhteisvastuun hyväksi. Su 10.2. klo 10 Messu. Miira Muroma– Nikunen, Mari Järvinen ja Olli Mönttinen. Klo 18 Yhteisvastuukonsertti. Anssi Hirvonen, tenori, Anna Immonen, sopraano, Joonas Vapaavuori, sello, Juho Alakärppä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e tuntia ennen konserttia ovelta. Ti 12.2. klo 13 Lähetyspiiri. Timo Tikka, Kristityt yhdessä. Ke 13.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Yhteisvastuu, Elisabeth Bariskin. Klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Liturgi, Hannu Vapaavuori, saarna teol. opisk. Kari Kaipainen. Liturginen musiikki gregoriaanista kirkkolaulua, Schola Sancti Henrici.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1. Pe 8.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Su 10.2. klo 12 Messu. Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. Ti 12.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki. Minun ystäväni. Miira Muroma-Nikunen ja Marja-Liisa Selin.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki Ma 11.2. klo 12 Pastori Miika Kolari.

Seurakunnissa tapahtuu 7.2.— 13.2.

Tulossa Lipaskeräys Haagan alueella la 16.2. klo 10–14. Keittolounas Lassilan seurakuntakodilla klo 11–13 kerääjille. Ilmoittaudu kerääjäksi p. 09 2340 3227 / diakoni Elisabeth Bariskin. Lipaskeräys myös lauantaina 16.3. Haagan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöiden päivä 3.3.2013. Aloitus messulla klo 12 Hakavuoren kirkossa. Messun jälkeen vapaaehtoisille lounas, jonka jälkeen yhteiskuljetuksella Vanhaan kirkkoon ”Enkelit kulkevat kivitarhassa” -konserttiin. Konsertista ei järjestetä paluukuljetusta. Sitovat ilm. 15.2. mennessä virastoon 09 2340 3200. Lisätietoja Sami Lahtinen 09 2340 3229 ja Sanna Laiho 09 2340 3228. La 13.4. klo 9–18 retki San Damianon osuuskuntaan Porlammille. Retkipäivässä mm. hetkipalveluksia, TT Pauli Annalan luento Jumalan kohtaamisesta ja lounas. Mukana Heli Salo, Sofia Tolonen ja Hanna Autio. Hinta 40e. Ilm. 1.4. mennessä virastoon, p. 09 2340 3200.

Herttoniemi

To 7.2. klo 14 Laulun siivin, kahvitarj. alk. klo 13.30, Lankinen, Tikkanen Su 10.2. klo 17 Perhemessu, Huima, Terttu Iso-Oja

Ke 13.2. klo 13 Huom! Ei eläkeläisten piiriä. Klo 18 Tuhkamessu. Kotakorpi, Lindfors, Pohjoisaho.

Kulosaaren kirkko

■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma–pe klo 9–15. Su 10.2. klo 13 Kiinankielinen messu. Klo 16 Messu. Saarnaa kirkkoherra Laajasalo, liturgi Hakkari-Ohmero, Pohjoisaho, Salonkikuoro joht. Oksanen, Anna Edelmann, Anna-Riitta Kässi, Rauno Nivalainen, Tiina Rankinen. Kirkkokahvit. Ma 11.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Ystävänpäivän viettoa. Matti Pohjoisaho laulattaa. Ti 12.2. klo 10 ja 10.30 Muskarit ja perhekerho klo 12 asti. Klo 11.30–15 Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e. Jumppa klo 10–11 ja kuntosali klo 9–15, maksuttomia.

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

tio) Su 10.2. klo 10 Messu, Simoila, Rautiainen, Iso-Oja, kahvihetki

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

tio) Su 10.2. klo 16–19 Avoin olohuone seurakuntasalissa, iltapalaa 1 e / henkilö, Jerkku, Mäenpää Ti 12.2. klo 12 Perheenemännät, lääkärinä Keniassa, Leena Lindell-Ivan, Jerkku

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

tio) Su 10.2. klo 12 Messu, Simoila, Lemponen, kahvihetki jaVirren voimaa Yhteislaulutilaisuus. Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Seura■ Virasto: Neljäs linja Nuorten toiminnasta kunnat 18, avoinna ma, ti, to, katso www.facebook.com/lapyska verkossa: www. pe klo 9–14, ke klo p. 2340 3600, tai www.mestat.fi/ helsinginseura- 12–17, kallio.srk@evl.fi. mestat kunnat.fi Päivystävä pappi viAjanvaraus diakonin raston aukioloaikoina, vastaanotolle Kulosaari p. 2340 3602. Diakonip. 09 2340 4118, Herttoan ajanvaraus ma, ti, to klo niemenranta p. 09 2340 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 3618. Ta3341, Myllypuro ma ja to klo 10–11 pupaamiset ajanvarauksella ma, ti, to helimitse p. 09 2340 3337 tai kirkolla. klo 10–12, ke klo 14–16. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni 09 Kallion kirkko 2340 3381 ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. Viikkotoiminta jatkuu normaalisti, ilAvoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo moitetaan kerran kuukaudessa 10–18. Herttoniemen kirkko Ke 6.2. klo 19 Helsingin musiikkiopis■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 ton kamariorkesteri. Vapaa pääsy. (suntio) To 7.2. klo 17 Pappi tavattavissa henk. Su 10.2. klo 10 Laskiaissunnuntain koht. keskustelua tai rippiä varten Alamessu, Olkkola, Keinänen, Lemponen. kamarissa. Klo 18 Keskiaikainen hilRippikoulusunnuntai, kahvihetki. jainen rukouslaulumessu. Siljander, Ke 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon ilta Kotakorpi, esilauluryhmä Anima mea, ja ehtoollinen. Tuhkaristillä merkitsejoht. Hilkka-Liisa Vuori. Rukouslaulumisestä alkaa paastonaika. Simoila, mietiskely klo 17.30. Lemponen Su 10.2. klo 10 Virkaanasettamismessu. Piispa Irja Askola avustajineen asetHerttoniemenrannan taa uuden kirkkoherran Teemu Laajakappeli salon virkaansa. Saarna: Laajasalo. Kal■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 lion Kantaattikuoro. Kirkkokahvit. Las(suntio) tenhoito järjestetty. Klo 18 Sanan ja ruKe 6.2. klo 18.30 Siionin virsi -seurat, kouksen ilta. Seppo Juntunen. Kahvimm. Minna Ruuttunen Herättäjä-Yhtarjoilu. distyksestä, Outi Dammert, Rautiainen, Ma 11.2. klo 12 Eläkeläisten piiri PäiväTikkanen kansan vieraina Alppilan kirkolla.

Taivaan tähden

Kallio

Ravintola Tornitupa ■ Haapaniemenk. 7–9 Ma 11.2. klo 12 Eläkeläisten piiri Päiväkansan vieraina Alppilan kirkolla. Ke 13.2. klo 13 Huom! Ei eläkeläisten piiriä.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A To 7.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Kurssit ja ryhmät ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai

2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti 12.2., 26.2., 5.3., 19.3., 9.4., 16.4. ja 7.5. klo 18.15.–20.30 Seurakuntakodissa. Älä ohita tilaisuutta löytää itsestäsi laulaja. Kaikki ovat kutsutut ja myös valitut. Pääsyvaatimuksena on vain paikalle saapuminen. H. 33 e. Ennakkoilm. Ohj. kanttori, MuM Eeva-Liisa Malmgren. Hellä hiljainen rukouslaulu jatkokurssi 12.2., 26.2., 5.3. ja 12.3 ti klo 17.30– 20 Diakonissalaitoksen kirkko. Ohj. musiikkipedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. H 56 e. www.voxsilentii.fi. Elämää kansien välissä -päiväkirjakurssi to 28.2., 7.3. ja 14.3. klo 18–21 Teatteri Kallio. Luovia harjoitteita. Sopii päiväkirjaa aloittaville tai jo kirjoittaville. Ohj. diakoni, kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt. Maksuton. Ennakkoilm.

Kannelmäki

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenkatu 28 Ke 6.2 klo 18.00 Kallio Kukkii 2013 -info. Kallion kulttuuriviikon avoin infoja suunnittelukokous. Klo 19.00 Anna & Miki duo.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2 Ti 12.2. klo 8.30 Aamumessu. Korkalainen, Sumari.

Muuta toimintaa Su 10.2. klo 14–15.30 Laskiaismäki Alppipuistossa koko perheelle. Pullaa ja pillimehua, mukana Irja Askola ja Teemu Laajasalo. Talvi-Wipinä 1.–6.-luokkalaisille. Hiihtolomalla ma, ti, ke 18.–20.2. klo 10–16 Alppilan kirkolla. Päivittäin hartaus, askartelua, pelejä ja leikkejä sisällä/ulkona, lounas ja välipala, retki. Retkipaikkoihin kuljemme ratikalla/bussilla, tarvitset oman matkakortin. H. 45 e, sis. lounas ja välipala, tarvikkeet ja pääsymaksut retkikohteisiin. Ilm. 11.2. mennessä: jyri.hameenkorva@evl.fi, 050 3803 268. Ystävänpäivän yhteisvastuutapahtuma Kallion kirkkopuistossa to 14.2. klo 16–19. Ulkoleikkejä ja yllätyksiä. Tapahtuma päättyy Kivimessuun klo 18.

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843 (ei 6.2.). Ke 6.2. klo 19 Viikkomessu. Koskinen, Myllylä. Pe 8.2. klo 9.30 Aamurukouspiiri kappelissa joka pe. Su 10.2. klo 10 Kantaattimessu. Enrold, Rintamäki. Johann Ludwig Bachin laskiaissunnuntain kantaatti Ja, mir hast du Arbeit gemacht. Reeta Nikkola, sopraano, Sirkku Rintamäki, altto, Otto Alanen, tenori, Timo Lipponen, basso. Vox Canora -kuoro, Pete Vuorio, urut, soitinyhtye. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Me menemme nyt Jerusalemiin. Yhteistä rukousta, esirukouspalvelua. Aulikki Ala-Nissilän puheenvuoro. Raitavuo, Myllylä, lauluryhmä. Ti 12.2. klo 15 Viittomakielinen raamattupiiri pienessä salissa. Vieraana Kuurojenliiton toim. joht. Markku Jokinen. Klo 18 Sävelhelmiä hangella -konsertti. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kanteleensoittajat esiintyvät

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. KIMMO VON LÜDERS / KUVAARIO

Paastoon Laskiainen – perinteisesti iloinen ja riehakas talvipäivä – mäenlaskua, hernerokkaa ja laskiaispullia. Sitten arkinen tuhkakeskiviikko, josta alkaa paastonaika. Keittiön pöydällä on violetti pellavaliina. Kodin asukas kertoo, että hän ottaa liinan esille aina tuhkakeskiviikkona, niin kuin joululiinan joulun alla. Liina muistuttaa häntä paastosta jokaisena paastonajan aamuna, neljänkymmenen päivän ajan. Siitä hänen tavallisiin arkipäiviinsä tulee jotain erikoista. Toisenlaista sisältöä. Aamukahvia juodessa liina muistuttaa naista hiljaisesta hetkestä. Siitä on tullut hänelle tärkeä. Joko olla vain tai koota ajatuksiaan. Ja rukoilla, jos ei muuta, niin että mustaisi ja osaisi olla lähimmäinen, edes yhdelle ihmiselle päivän aikana. Se on hänen paastoaan. Joskus hän huomaa oman päivänsä kirkastuneen siitä

Alppilan kirkko

Kohtuus kaikessa – Tällä pallolla? La 2.3.2013 klo 13–16. Siltasaarenk. 28. Pohdimme yhdessä kohtuullista ja kohtuutonta elämää ja sen ilmiöitä. Mukana tutkija Jouko Karjalainen (thl) sekä toimittaja, ympäristöasiantuntija ja kirjailija Risto Isomäki. Ennakkoilm. 25.2. mennessä, p. 2340 3600. Järj. Kallion srk ja Hkty ry. Mukana Nina Klemmt ja Raisa Lehtomäki.

hyvästä, mitä joku toinen on hänelle osoittanut, pienestäkin. Miksi ei siis hänkin vuorollaan! Monesti hänen mieltään kuitenkin vihlaisee, kun huomaa oman itsekkyyden menneen lähimmäisen edun edelle. Nainen silittää liinan karheaa pintaa. Hän kertoo miettineensä paaston olemusta, erityisesti sitä, ettei paastosta saisi tulla itsetarkoitus vaan että siinä korostuisi keskinäinen jakaminen, kristityn perustehtävä. Hänestä paasto voisi olla vastaveto itsekkyydelle, meidän omimmalle ominaisuudellemme. Siksi naista puhuttelee liinan violetti, joka värinä muistuttaa katumuksesta. Katumus. Mutta on myös anteeksianto, armo ja rakkaus. Eeva Hurskainen

Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Jumalan rakkauden uhritie

Hetki. Aamukahvilla voi koota ajatuksensa.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 31: 2–6, Jes. 58: 1–9, 1. Kor. 13, Luuk. 18: 31–43

20 kappelissa. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Klo 18.30 Pelimannin raamattupiiri pienessä salissa joka ti. Klo 18.30 Lähetyspiiri kerhohuoneessa. Ke 13.2. klo 10 Raamattupiiri kerhohuoneessa joka ke. Klo 19 Hiljaisuuden tuhkamessu. Taizé-lauluja. Rajamäki, Härkönen, musiikkiryhmä.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakonian ajanvarausvastaanotto ke klo 10–12, p. 2340 3842, p. 2340 3853. Keskiviikkoillan kahvit joka ke klo 17.30–19 aikuisten tilassa. Malminkartanon raamattupiiri joka to klo 18.30 aikuisten tilassa. Pyhäkoulu yli 7-v. klo 11 ja Tenavavartti alle 7-v. klo 12 joka su lasten tilassa.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 6.2. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, kirkko. Lauletaan raikkaita ylistyslauluja Maija Sarvelan musiikkiryhmän johdolla. Kirkkovuoden ajankohtaista sanaa julistaa pastori Erkki O Auranen ja ilta päättyy ehtoolliseen pastori Annette Markkusen toimittamana. Illassa voi saada henkilökohtaista rukousta rukouspiirin esirukoilijoiden toimesta. To 7.2. klo 9.30–12 Aamuklubi pienten lasten perheille, B-porras. Klo 13 Torstaipiiri senioreille, srk-sali. Mukana Marjukka Andersson. Klo 18–19.30 Perhekahvila, B-porras. Klo 18–21 Nuorten krypta, kirkkoherra kylässä ja asiaa Kambodzasta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, B-porras. Aiheena Joh. 5, mukana Reima Niemelä. Su 10.2. klo 11 Perhemessu, Juha Rintamäki, Aino Valojärvi, Teijo Junnola, Annamari Lehtinen, Leena Aarnio, Annukka Sorjonen, Matti Holopainen ja Aila Kyllönen. Messun jälkeen noin klo 12–14 Helmirieha, koiravaljakko- ja poniajelua (säävaraus), satumuskari, pomppulinna, ongintaa ja kasvomaalausta. Myynnissä hernekeittoa, pannukakkua, laskiaispullakahvit ja grillimakkaraa sekä Yhteisvastuu-tuotteita. Tied. Taina Viherkari p. 2340 4323. Ti 12.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri, B-porras. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Vapaaehtoistoiminnan ilta, Kirkkokahvila. Pirjo Työrinojan aiheena Mikä motivoi vapaaehtoista. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet, osallistuminen iltaan ei velvoita tehtäviin. Ke 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon viikkomessu, Pirjo Työrinoja, Johanna Rauhamäki, Anu Lönnqvist, Aino Valojärvi, Marjut Kattelus.

Varhaisnuorten kerhot Ma klo 17 Pienoismallikerho ja klo 18 Elektroniikkakerho, krypta. Ti klo 15–17 Krypta-klubi 7–9-vuotiaille ja 10–14-vuotiaille klo 17–19. Ke klo 15–15.45 Lapsikuoro, srk-sali. Klo 18 Warhammer-kerho krypta. Klo 15–17 Krypta-klubi 7–10-vuotiaille. Pe klo 16–17 Salibandykerho 7–8-vuotiaille, C-porras. Tied. Teijo (Teiska) Junnola p. 2340 4305.

Muuta Kirkkokahvila, B-porras, auki arkisin ma–pe klo 10–18, lounas klo 12–14. Pappi tavattavissa joka to klo 13–15. Aulassa Noora Valtosen taidenäyttely 15.2. asti. Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 sekä ti klo 14–16, D-porras.

Seurakunnissa tapahtuu 7.2.— 13.2. Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Laskiaissunnuntain messu su 10.2. klo 10, Laura-Elina Koivisto, Torsti Paijola, Ulla Pesonen. Messun aikaan pienille lapsille pääsiäisaiheinen pyhäkoulu ja lukutaitoisille lapsille Raamattukerho. Messun päätteeksi lähetyskahvila. Sielunhoidollinen rukousryhmä ti 12.2. klo 13–14.30. Tuhkakeskiviikon ehtoolliskirkko ke 13.2. klo 18, Esko M. Laine, Tuija Laine, Ulla Pesonen. Yhteisvastuukeräys: Listakerääjiä kutsutaan mukaan Puistolassa. Yhteydenotto diakoni Niina Vättö p. 09 2340 4533

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Laskiaissunnuntain messu su 10.2. klo 10, Timo Ahoinpelto, Joona Mikkola, Hanna Varis. Messun jälkeen soppatykki kirkon pihalla. Konsertti su 10.2. klo 18. Schubert: Winterreise. Johanna Tuomi, laulu; Colin Hansen, piano. Pukinmäen Äitiraamis to 7.2. klo 17.30. Raamattu– seurakuntakoti ja keskustelupiiri äideille. Mehu- ja tee■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 tarjoilu. Lastenhoito järjestetty. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 Kuurojen raamattu- ja keskustelu2340 4482 piiri ti 12.2. klo 17. Messu su 10.2. klo 12, Markus KoppeMusiikkimatinea ke 13.2. klo 13. Heikki roinen, Seija Knuutila-Loukonen ja KaiPoutanen, laulu; Kaisu Rauhamaa, piasu Rauhamaa. Kutomakerholaisten no. emännöimät kirkkokahvit. Tuhkakeskiviikon messu ke 13.2. klo Päiväpiirissä to 7.2. klo 13 vieraana 19. Pirkko Poisuo, Anita Olli, Heikki PouSeija Björklund alustaen aiheesta ”Vuotanen. Messun jälkeen Sanan ja rukosisadan rakkaustarina.” uksen ilta, Jouni Anttila. Talvinen lauluhetki lapsille ja Perheleiri Kuntokalliossa 9.– lapsenmielisille su 10.2. klo 11 10.3. (ensisijaisesti malmilaiPortissa. sille). Leirin hinta: aikuiSeuraVirsitiistai 12.2. klo 18. nen 20 e, lapsi 10e, kunnat Laulaen kohti paastonperhehinta 45e (sis. kaksi aikuista ja 1–3 verkossa: www. aikaa. ti 12.2. klo lasta). Tied. ja ilm. helhelsinginseura- Israel-ilta 18 Portissa. mikuun ajan Joona kunnat.fi Raamattuilta ke 13.2. Mikkolalle sähköpostitklo 18.30. ”Henkensä hän se: joona.mikkola@evl.fi heikoille suo.” Markus Jakomäen kirkko Kopperoinen. ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 Siltamäen seurakuntakoti 4428 ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 4424 2340 4488 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 Messu su 10.2. klo 12, Antti Ylinen, Ter2340 4484 hi Aho. Messu su 10.2. klo 12, Herättäjä-YhdisNäin kirjani syntyvät to 7.2. klo 13 Ultyksen kirkkopyhä. Saarna, Minna la Welin (päiväpiiri). Ruuttunen, Martta Paijola, Hanna Varis. Musiikkimatinea ti 12.2. klo 13 kontaktiKirkkokahvit ja seurat. piirissä; Elina Murtoperä, piano; Terhi Äiti–tytär-retki Tampereelle la 23.2. Aho. (Suurmetsän srk-koti, Kalteentie 3). Siltamäen alueen koululaisille ja vanPihlajamäen kirkko hemmille. Teatteri, ruokailu ja matkat ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427 25e/henkilö. Tied. ja ilm. Kati KarppiselDiakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 le p. 050 380 3728, kati.karppinen@ 2340 4487 evl.fi Laskiaissunnuntain lähetysmessu Tapanilan kirkko su 10.2. klo 10, Paavo Kilpi, saarna, Juk■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 ka Holopainen, Minna-Sisko Mäkinen, Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 Terhi Aho, Timo Erkama, viulu. Messun 2340 4483 jälkeen hernekeittoa ja laskiaispullaMessu 10.2. klo 12, Jukka Suonoja, Markahvit lähetystyön ( 5e) hyväksi. ketta Kela-Laine, Merja Wirkkala, Sirpa Vanhusten virkistyspäivä ke 13.2. klo Lahtivirta ja Anna-Katri Kuronen, laulu. 12. Ruokailu, musiikkiohjelmaa, tuhkaKirkkokahvit. keskiviikon viikkomessu ja kahvit. Ei Yhteisvastuukonsertti ” Matkavirennakkoilmoittautumista, maksuton. siä” su. 10.2. klo 18. Esa Ruuttunen, baPihlajiston ritoni; Sellokvartetti, Jussi Makkonen, seurakuntakoti Ulla Lampela, Iida-Vilhelmiina Laine, ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Matti Makkonen. Ohjelma 10e yhteisDiakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 vastuun hyväksi. 2340 4480 Päiväpiirissä vanhusten syntymäpäiOlohuoneessa to 7.2. klo 13–15 ”Jatkoväjuhlat ke 13.2. klo 12. rippikoulu”. Sakramentit, Raamattu, Tuhkakeskiviikon messu 13.2. klo 18. rippi, rukous ja siunaus, Pirkko Poisuo. Heidi Tikka, Ilkka Sipiläinen. ”7 viikkoa kohtuullisuutta” paastonajan aloitus. Puistolan kirkko Lapsille kierrätyskeskuksen duunaus■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 paja. Iltapala.

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Salibandyn yöcup la 9.2. klo 16 alkaen. Tapahtuma päättyy aamulla klo 6. Nuorisotyön ja nuorten aikuisten salibandyturnaus. Mukaan voi tulla pelaajana, vapaaehtoisena tai katsojana. Pelaajille tapahtuma maksaa 10e ja heidät arvotaan joukkueisiin tapahtuman alussa. Lisätiedot Tomi Uimoselta 050 380 3759. Perheiden ekotapahtuma 13.2., kts ilmoitusten loppu ”Perheille”

Malmin seurakunta facebookissa: www.facebook.com/malminseurakunta

Tapulin seurakuntakoti

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Soppakirkko ke 6.2. klo 12. Työttömille ja vähävaraisille tarkoitettu ilmainen ateria. Alussa lyhyt hartaushetki. Yksinhuoltajien olohuone ti 12.2. klo 17–19.

■ Puistolantie 1

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Perhemessu su 10.2. klo 10, Petri Jukanen, Outi Lantto, Anni Punkka, Laura Nuutinen, Marjasisko Varha ja Pihlajanmarjat -kuoro. Messun jälkeen perinteinen laskiaisrieha. Laskiaisrieha su 10.2. klo 11–14 Latokartanon torilla ja kirkolla yhteistyössä Sampsan opiskelijoiden, Viikki-Seuran ja Ravintola Kasken kanssa. Torilla poniratsastusta, koiravaljakkoajelua, pulkkamäki, grillimakkaraa ym. Kirkolla myyntipöydät käsitöitä ja herkullisia tuotteita, askartelua, lelukirppis ym. YV-arpajaiset ja YV-kahvila. Tuhkakeskiviikon messu ke 13.2. klo 19, Anni Punkka, Petri Jukanen, Marjasisko Varha. Hiljainen viikko -messu to 7.2. klo 17.30 Yksinhuoltajien olohuone ke 13.2. klo 17.30–19

Perheet Perheiden ekotapahtuma Tapanilan kirkolla tuhkakeskiviikkona 13.2.: Messu klo 18, saarnaa yhteiskunta ja kestävä kehitys -työalasihteeri, pastori Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta. Klo 18.45–20 pysäkit: Lapsille: kierrätyskeskuksen duunauspaja sekä rastirata. Aikuisille: Ilkka Sipiläinen puhuu ekopaastosta, ”Maailma on jumalan ruumis”. Tarjoilua. Malmin seurakunnan paastonajan vuoden 2013 julkaisun ”7 viikkoa kohtuullisuutta” julkistaminen.

Aikuiset Kristillinen toipumisryhmä ”Askeleita syyllisyydestä toipumiseen”. Malmin kirkolla ma-iltaisin klo 18, alk. 4.3. Materiaalikirja 10e. Ilm. ja puhelinhaastattelu ryhmään to 7.2. klo 16–17.30, p. 09 2340 4482 (soittopyyntö vastaajaan). Sururyhmä läheisensä menettäneille kokoontuu Malmin kirkolla ti klo 17.30– 19, 19.3., 26.3., 16.4., 23.4. ja 14.5. Pastori Anni Punkka. Ilm. kirkkoherranvirastoon puh. 09 2340 4400. Aikuisrippikoulu Viikin kirkolla la 27.4.,su 28.4. ja 25.5. klo 10–16. Konfirmaatio 26.5. klo 14. Pastorit Outi Lantto ja Markku Arola. Ilm. kirkkoherranvirastoon puh. 09 2340 4400.

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Seurat su 10.2. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, LänsiPasila 09 2340 4741. Su 10.2. klo 11 Messu, Niemistö (l+s), Tilli (k), Tapiolan kamarikuoro, Kirkkokahvilla pastori Ramez Ansara, 16 YV-konsertti, raamatullisia tansseja. Jaana Ikonen, urut ja Xaris Dance. Vapaa pääsy, ohj. 10 e YV-keräykselle. Ke 6.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri. To 7.2. klo 13 Torstaipiiri, 18 Kambodzalainen ilta kts.muuta. Pe 8.2. klo 9.45 Perhekerho. Ke 13.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri. To 14.2. klo 13 Torstaipiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780. Su 10.2.klo 11 Pyhäkoulu, 12 messu, Valkama (l+s), Katariina Kopsa (k). Ma 11.2. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila, 18 Vanhemmuuden palikat, ”Rakkaus” Ti 12.2. klo 8 Rukousaamiainen. To 14.2. klo 18 Ystävänpäivän YV-ilta, vieraana Jenni Immanen YV-keräystoimistosta

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700

Ke 6.2. klo 16 Kahvila, 18 Arki-illan ehtoollinen. To 7.2. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas. Ma 11.2. klo 17.30–18.30 Pilates-tunti eläkeläisille, mukaan oma jumppamatto ja tyyny. Ti 12.2. klo 17.30 Lähetyspiiri. Ke 13.2. klo 16 Kahvila, 18 Tuhkakeskiviikon ehtoollishetki. To 14.2. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas, 18 Kohtaamisen ilta.

Ruskeasuon seurakuntakoti ■ Nousiaistentie 6. (p. virasto 2340

4700) Ma 11.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri.

Muuta To 7.2. klo 18 Kambodzalainen ilta YV:n merkeissä: mm. Kambodzalainen iltapala, Khmer-tanssiryhmän esitys, vieraina kaksi nuorta aikuista Kambodzasta. Mukana Kirkon Ulkomaanapu sekä Tuulia Kokkonen, Johan Wennerström ja Sirkku Kuusanmäki. Vapaa pääsy, kolehti YV:lle.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 09 2340

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

4802. DiakoniatyĂś: katso aluejaot ja uudet vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko â&#x2013; EmĂ¤nnĂ¤npolku 1, p. 2340 4820 (vahtimestarit) To 7.2. klo 13 Varttuneen vĂ¤en pĂ¤ivĂ¤kahvit. Pe 8.2. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Nuorten ilta. Klo 20 Nuorten yĂśkahvila Alba Su 10.2. klo 11 Perhemessu, Mia Iiskola, Jenni Kahenvirta, Riitta Ervonmaa, Seija PerttilĂ¤, Osmo Honkanen. Ilopisaratkuoro, joht. Kirsi Honkanen-Punkari. Messun jĂ¤lkeen hernekeittoa ja laskiaispullia sekĂ¤ ulkoilmaohjelmaa klo 14 asti: liukurimĂ¤ki, lumitaidetta, partiolaisten pulmakulma, polku pĂ¤Ă¤siĂ¤iseen. Ma 11.2. klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 9.30 KĂ¤sityĂśkerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 MielenterveysryhmĂ¤. Klo 15 Kaarikerho. Klo 16 SelviytyjĂ¤t-ryhmĂ¤ pĂ¤ihteettĂśmyyteen pyrkiville. Ti 12.2. klo 16â&#x20AC;&#x201C;18.30 Avoimet ovet laskiaistiistaina kanttori Mari Lammisen 50-vuotisjuhlien merkeissĂ¤. Tarjolla musiikkiohjelmaa sekĂ¤ hernesoppaa ja laskiaispullia. Mahdolliset muistamiset Tallinnassa sijaitsevan ystĂ¤vyysseurakuntamme Maarja Magdaleenan musiikkityĂśn tukemiseksi Helsingin srk-yhtymĂ¤n kautta. Tili FI14 2065 1800 0164 26. Viestiin merkintĂ¤: Mari50, Mikael. Paikan pĂ¤Ă¤llĂ¤ myĂśs rahalipas muistamista varten. Klo 19 Hiljainen iltamessu, Sini IkĂ¤valko, lauluryhmĂ¤ Melisma joht. Kirsi HonkanenPunkari.

MellunmĂ¤en seurakuntakeskus â&#x2013; Korvatunturintie 2, p. 2340 4821 Pe 8.2. klo 16.30 Juna, tyttĂśjen ja poikien olohuone. Ti 12.2. klo 9.30â&#x20AC;&#x201C;15 Avoin perhekerho. Klo 10 Omaishoitajien ryhmĂ¤. Klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen vĂ¤en pĂ¤ivĂ¤kahvit.

Ma klo 16â&#x20AC;&#x201C;18 Rukouspalvelu kirkossa. LĂ¤snĂ¤ on henkilĂśitĂ¤, jotka tarvittaessa rukoilevat puolestasi. Ti klo 13.30â&#x20AC;&#x201C;15.30 Olohuone. Ma klo 9.30â&#x20AC;&#x201C;11.30 ja to klo 15â&#x20AC;&#x201C;16.30 Avoin pĂ¤ivĂ¤kerho. Ke klo 15â&#x20AC;&#x201C;16.30 Ensilapsikerho. Jos esikoisesi on alle vuoden ikĂ¤inen (tai odotat ensimmĂ¤istĂ¤si), niin tule tapaamaan samassa elĂ¤mĂ¤ntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia.

Lehtisaaren kappeli â&#x2013; PapinpĂśydĂ¤nkuja 2

Su 10.2. klo 16 Perhemessu, Frilander, RĂ¤mĂś. Messun jĂ¤lkeen tarjolla hernekeittoa ja pannukakkua, vapaaeht. ruokaraha yv:n hyvĂ¤ksi. Ti klo 9.30â&#x20AC;&#x201C;11.30 Avoin pĂ¤ivĂ¤kerho. To klo 10.15 Raamattupiiri

Muuta Uusi Alfa-kurssi Munkkivuoren seurakuntatalolla ti (5.2â&#x20AC;&#x201C;22.4.) klo 18.30â&#x20AC;&#x201C; 20.30. Mukaan voi tulla 26.2. saakka. Tied. ja ilm. Kari Latva-KĂ¤yrĂ¤, kari@verkosto.net, p. 050 593 4855. JĂ¤rj. Munkkiniemen srk ja KotiryhmĂ¤verkosto Torstaitupa jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ Munkinseudun senioreille kirkkoretken 7.2. klo 13 kahvi Munkkivuoren srk-talon PĂ¤Ă¤tykamarissa, klo 13.15 lĂ¤htĂś Pokrovan kirkkoon, johon tutustutaan opas Maria KrĂźgerin johdolla klo 13.45 alk. Kirkko sijaitsee MunkkiniemessĂ¤, TiilimĂ¤ki 20. Ilmoittautuneille yhteiskuljetus; kirkkoon voi tulla myĂśs suoraan. jĂ¤rj. Torstaitupa ja Amiedun opiskelijat. tied. Maija Ă&#x2026;ker p. 09 2340 5158.

OulunkylĂ¤ OulunkylĂ¤n kirkko â&#x2013; Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto:

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi â&#x2013; MetsĂ¤purontie 15, p. 2340 5340

To 7.2. Lasten musiikkiryhmĂ¤t. Klo 9.30 2â&#x20AC;&#x201C;5v, klo 10 1â&#x20AC;&#x201C;2v, klo 10.30 0â&#x20AC;&#x201C;1v. Kaisa Valve. Su 10.2. klo 9.40 Bussikuljetus OulunkylĂ¤n kirkkoon, paluu messun ja Ă¤Ă¤nestyksen jĂ¤lkeen. Ke 13.2. klo 13 YstĂ¤vĂ¤npĂ¤ivĂ¤lauluja. Yhteislaulua, mukana Maunulan kirkon musiikkiryhmĂ¤ ja Maija Pesonen-Kareinen. Kahvitarjoilu.

Yhteisvastuutapahtumia To 14.2. klo 10â&#x20AC;&#x201C;16 Talvitapahtuma koko perheelle Maunulan leikkipuistossa. Mm. lauluhetkiĂ¤, hevosajelua, hernekeittoa ja yv-tuotteita. Su 17.2. klo 13â&#x20AC;&#x201C;18. RavintolapĂ¤ivĂ¤ KĂ¤pylĂ¤n kirkolla. KambodĹžalaista kasvisruokaa ja tunnelmaa, lapsille vĂ¤ritysnurkkaus. LisĂ¤tietoja netissĂ¤.

Yksinhuoltajaperheiden leiri 22â&#x20AC;&#x201C;24.3. Pellin leirikeskus, Karjalohja. Hinta 25 e aik, 10 e lapsi. Ilm. 3.3. mennessĂ¤ os. www.ilmo.helsinginseurakuntayhtyma.fi (Valitse â&#x20AC;&#x201C; OulunkylĂ¤n srk-leiri). LisĂ¤tietoja netissĂ¤ ja p. Terhi 050 3653 987, terhi.lahdensalo@evl.fi, Mirja 050 3804 122 mirja.kietavainen@ evl.fi.

VerĂ¤jĂ¤laakson koulu â&#x2013; Otto Brandtin tie 13

Ti 12.2. klo 10 Perhekerho.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone To 7.2. klo 10 Perhekerho.

Voudintie 4 B kerhohuone To 7.2. klo 10 Perhekerho. Ti 12.2. klo 17 Koskelan lĂ¤hetyspiiri. Ke 13.2. klo 12 Avoimet ovet. Keittoa ja kahvia. Tied. Kajos p. 2340 4227. Klo 13 PĂ¤ivĂ¤piiri.

Pe 8.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;14, ke 13â&#x20AC;&#x201C; 16. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi p. 2340 5302. DiakoniapĂ¤ivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 5383. 6.â&#x20AC;&#x201C;8.2. klo 9â&#x20AC;&#x201C;18 EnnakkoĂ¤Ă¤nestys. Su 10.2. klo 10 PyhĂ¤koulu. Klo 10 Messu. Heininen, JĂ¤rvinen, Albekoglu, VĂ¤yrynen-Si, Pesonen-Kareinen, Leskinen, Maija Sihvola, viulu. Kirkkokahvit. Klo 11.30â&#x20AC;&#x201C;20 Kirkkoherranvaali. Ma 11.2. klo 10 Perhekerho. Klo 21.30 Vaalin tuloksen julkistaminen. Ke 13.2. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 13 OulunkylĂ¤n lĂ¤hetyspiiri.

Ă&#x2013;stersundomin kirkko

Kirkkoherranvaali

Paavalinkirkko

â&#x2013; Kappelintie 65 p. 2340 4827

EnnakkoĂ¤Ă¤nestys 6â&#x20AC;&#x201C;8.2. klo 9â&#x20AC;&#x201C;18 kirkkoherranvirastossa, ke 6.2. klo 16â&#x20AC;&#x201C;20 Ksupermarket Mustapekassa ja to 7.2. klo 16â&#x20AC;&#x201C;20 Liikekeskus Ogelissa. Vaali su 10.2. klo 11.30â&#x20AC;&#x201C;20 OulunkylĂ¤n kirkossa ja ma 11.2. klo 12â&#x20AC;&#x201C;20 KĂ¤pylĂ¤n kirkossa. Vaalin tulos julkistetaan OulunkylĂ¤n kirkossa klo 21.30. LisĂ¤tietoa seurakunnan kotisivulta, vaalikuulutuksista, ehdokkaiden yhteisesitteestĂ¤ ja lehdistĂ¤.

â&#x2013; Sammatintie 5, avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;to klo

PyhĂ¤n JysĂ¤yksen seurakuntatalo â&#x2013; Panosaukio 1, p. 2340 4822

To 7.2. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ti 12.2. klo 16.30 Perheraamis.

Kaaren seurakuntakoti â&#x2013; Kontulankaari 20 p. 2340 4823

To 7.2. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ke 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu.

Munkkiniemi â&#x2013; Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke klo 14â&#x20AC;&#x201C; 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi: p. 2340 5102. DiakoniapĂ¤ivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo â&#x2013; Raumantie 3

Ke 6.2. klo 13 Keskiviikkokahvit, Suomen ev.lut. kirkon kunniamerkit, taiteilija ja teollinen muotoilija Mauno Honkanen. 13.2. Senioriliike, tiedottaja Heli Stenvall. Su 10.2. klo 11 Perhemessu, Frilander, RĂ¤mĂś. Klo 12.30 Lounas, hernekeitto ja pannukakku, vapaaeht. ruokaraha yv:n hyvĂ¤ksi. Ke klo 9.30â&#x20AC;&#x201C;11.30 Avoin pĂ¤ivĂ¤kerho.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo â&#x2013; Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;15 Su 10.2. klo 13 Messu, Rinne, ImelĂ¤inen. Kirkkokahvit.

Seurakunnissa tapahtuu 7.2.â&#x20AC;&#x201D; 13.2.

OulunkylĂ¤n vanha kirkko â&#x2013; Siltavoudintie 12

Ke 13.2. klo 19 Tuhkamessu. JĂ¤rvinen, Heininen, Kinnunen, Chorus Sine Nomine-kuoro. Otsaan piirretĂ¤Ă¤n tuhkaristi.

KĂ¤pylĂ¤n kirkko â&#x2013; Metsolantie 14, p. 2340 4222 Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;11, p. 2340 4218 Murto. Su 10.2 klo 9.30 Bussikuljetus OulunkylĂ¤n kirkkoon, paluu messun ja Ă¤Ă¤nestyksen jĂ¤lkeen. Klo 18 SydĂ¤men rukouksen poluilla. Keskiaikaisia rukouslauluja. Lauluyhtye Vox Silentii. Vapaa pĂ¤Ă¤sy, ohjelma 10 e. Ma 11.2. klo 12â&#x20AC;&#x201C;20 Kirkkoherranvaali. Klo 17 Akin klubi. Ke 13.2. klo 13 PĂ¤ivĂ¤piiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Hengelliset tilaisuudet HELSINGIN RAUHANYHDISTYS MyrskylĂ¤ntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

-80$/$ 3$5$17$$ SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

6X NOR .DOOLRQ NLUNNR +HOVLQNL

SEUROJA Ke 6.2. klo 19 Seurat Su 10.2. klo 16 ja 18 Seurat

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

Seuris

3$6725, 6(332 -81781(1 3XKXX DLKHHVWD

3llVWl PHLGlW UDKDVWD DKQHXGHQ KXUVNDDW NDVYRW 0XVLLNLVVD -LPP\ *XLWDU MD

+LOOHO 7RND]LHU

7LODLVXXGHQ MlUM 5XNRXVSDOYHOX U\ MD VUN W

â&#x2013; Maunulantie 21

Su 10.2. klo 17 LiiketerapiaryhmĂ¤.

Pukkilantie 2 kerhohuone Ke 13.2. klo 17 LĂ¤himmĂ¤iset.

Paavali 11â&#x20AC;&#x201C;15. Virasto: avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;ti ja toâ&#x20AC;&#x201C; pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke klo 12â&#x20AC;&#x201C;17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti ja to klo 10â&#x20AC;&#x201C;12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. KĂ¤y myĂśs sivuillamme helsinginseurakunnat/paavali.fi Ke 6.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu, mukana Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Su 10.2. klo 10 Messu, Arja Kortelainen ja Petri Flinck, Paavalinkirkon kuoro, Seppo VĂ¤limĂ¤ki. Hernekeittoa ja laskiaispullia lĂ¤hetyksen hyvĂ¤ksi. Su 10.2. klo 12â&#x20AC;&#x201C;14 Perheiden pulkkamĂ¤ki Vallilan asukaspuistossa, hernekeittolounas ja laskiaispullat lĂ¤hetystyĂśn hyvĂ¤ksi alasalissa. Tapahtuma pĂ¤Ă¤ttyy yhteiseen lauluja hartaushetkeen. Su 10.2. klo 15 J.S.Bach: Johannespassio. Elina RantamĂ¤ki, sopraano, David Hackston, altto, Jussi Hirvonen, tenori, Eero Hartikainen, tenori, Aarne Pelkonen, basso, Janne Kaksonen, basso, Tikkurilan laulajat, Kamarikuoro Laurus, Kamarikuoro Cantilene, Vasa kammarkĂśr, Barokkiorkesteri Galantina. Johtaa Hakkarainen, Harinen, Kinnunen, Kuusirati, Lohilahti, Melasalmi,

OIKEUDENMUKAISUUS JA ROHKEUS

LĂ&#x201E;HETYSKIRKKO TĂ¤htitorninkatu 18 La 9.2. klo 14 Taisto (Stade) Saarisen muistoseurat. Su 10.2. klo 14 LĂ¤hetyskirkon messu, (l & s) Suvimarja Rannankari-Norjanen, musiikissa Johannes PykĂ¤lĂ¤inen & Kimmo Huhta. Ke 13.2. klo 17 Tuhkakeskiviikon messu www.lahetyskirkonmessu.ďŹ

KansanlĂ¤hetys Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, p. 044 452 2239. Avoinna ma-pe klo 10-16. Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 ja Raamattupiiri maanantaisin klo 17 toimistolla. Filia-messu sunnuntaisin Hotel Arthurin juhlasalissa KaisaniemessĂ¤, Vuorikatu 17. Su 10.2. klo 16 Jumalan kutsu, Kai Lappalainen ja su 17.2. klo 16 Messiaan valtakunta, Liisi Jokiranta, ehtoollinen, pyhĂ¤koulu ja lastenhoito sekĂ¤ klo 18 Raamattuluento: Miksi me luterilaiset uskomme, ettĂ¤ lapsikaste on raamatullinen?, Mika Ebeling. LauluryhmĂ¤ joka toinen torstai klo 18 toimistolla (parittomat viikot). LisĂ¤tietoja: hekl. laulu(at)gmail.com. Ti 12.2. klo 18.30 Iltamessu PyhĂ¤n SydĂ¤men kappelissa, Kirstinkatu 1, Ville Auvinen. HEKL:n ja OPKO:n opiskelijoiden ja nuorten aikuisten illat: la 9.2. klo 18 Kaisaniemenkatu 13 A, Kysy uskosta, Soili Haverinen ja la 16.2. klo 18 Siltasaarenkatu 28, Jumalan mielenmukainen talous, Tiina Oinonen. LUE www.hekl.ďŹ

la 9.2.13 klo 15 Torkkelink. 11 Rauhanfoorumin pĂ¤Ă¤sihteeri Timo Virtala Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hgin Krist. TyĂśv.yhd. ry

Karmelin Israel-tilaisuudet Metodistikirkko, Fredrikintori 16.2. klo 14 Israelin ja Egyptin suhde muutoksessa, Hannu MĂ¤ntyvaara Teemaillat Sanan talossa, Kaisaniemenkatu 8 14.2. klo 18 Rabbiinisen juutalaisuuden Raamatuntulkinta, Petri Kauhanen 28.2. klo 18 Juutalaisviha Suomessa 1918-1944, Jari Hanski Lauluillat KĂ¤enkuja1 B, 3. krs, kh.1 19.2. klo 18 Israelilaisia lauluja, M-L. Sevilem Karmelin Kamarissa, Vuorimiehenkatu 15 B 18.2., 4.3. klo 15 Karmelin raamattupiiri tiistaisin klo 12 KeskipĂ¤ivĂ¤n rukoushetki 23.-24.2. Heprean alkeiskurssi 16.3. Pesach-kurssi, Juutalaista ruokakulttuuria Suomen Karmel-yhdistys (09) 682 9350 karmel@karmel.ďŹ www.karmel.ďŹ

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-pe klo 19.00-22.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistĂ¤ apua. EsirukouspyyntĂśjĂ¤ vastaanotetaan.

Ev. lut. KansanlĂ¤hetys

22 Nikula, Nykänen, Tienhaara. Ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Ti 12.2 klo 13–14.30 Aulakahvilan ruokailu, vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräykseen. Ti 12.2. klo 18 Herättäjän seurat. Mukana Herännäisnuorten kuoro, Puhujina Samuli Korkalainen, Tuuli Aitolehti, Jorma Parviainen. Körttikahvit aluksi. Ke 13.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu, mukana Jorma Parviainen ja SannaMaarit Hakkarainen. Klo 18.30 Raamattupiiri II Korinttilaiskirjeestä luvusta 2. Hermann Alatalo

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6

Su 10.2. klo 12 Messu, Arja Kortelainen, mukana Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Ma 11.2. klo 13 Tekemisen iloa -kädentaitoryhmässä huovutetaan.

Seurakuntakoti Keula ■ Flooranaukio 1 Pe 8.2. klo 9–10.30 Keulan aamu, avoin kohtaamispaikka, jossa voi lukea lehden, kahvitella ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa.

Muuta Naistenryhmä ”Buuha Bertat” ; rento, iloinen ja toiminnallinen ryhmä, joka kokoontuu n 1x/kk . Lisätiedot diakoni Birgitta Huhtaluhta p. 09 2340 5453 Ihmisenä ihmiselle -lähimmäispalvelun kurssi järjestetään neljänä perättäisenä maanantai-iltana 25.2. alkaen Mikaelinkirkolla, Kontulassa. Kurssin tarkoituksena on vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja antaa valmiuksia toimia lähimmäisenä. Kurssi on maksuton. Ilmoittautumiset 15.2. mennessä yhteisen seurakuntatyön toimistoon p. 09 2340 2538 tai sähköpostilla ysk.diakonia@evl.fi. Naisten hemmottelupäivä la 9.3. klo 12–16 Paavalinkirkolla. Yhteinen lounas, jalkojen ja käsien hoitoa, rentoutumista, Gospel-lattarit ja lopuksi yhteinen hiljentyminen. Päivän hinta 10 e Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi sis. lounaan ja iltapäiväkahvit. Mukana Minna Sorsa, Anna Kalske, Annaelina Tähtinen ja Arja Kortelainen. Ilm. virastoon viim. 1.3. Nikkaristit auttavat ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä pienissä kodin askareissa ja korjaustöissä, jotka tuottavat heille vaikeuksia. Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset NikkaRisti-toiminnan palveluja diakoni Pekka Tähtiseen p. 09 2340 5442 tai pekka.tahtinen@evl.fi

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Ke 6.2. klo 17.30 Lähetysystävien tapaaminen. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat kansainvälisestä työstä kiinnostuneet. Su 10.2. klo 11 Kiina-aiheinen lasten lähetysmessu. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen, Liisa Väisänen, Maikki Lahtomaa ja Auli Savolainen-Kykyri. Klo 12– 15 Kimppasyli-tapahtuma. Pikku Kakkosesta tuttu Siina Hirvonen laulattaa sekä messussa että klo 13 musiikkituokiossa. Hernekeittoa ja laskiaispullia myynnissä yhteisvastuun ja lähetystyön hyväksi. Ti 12.2. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Honkanen. Kahvitarjoilu. Ke 13.2. klo 19 Tuhkamessu. Henrik Wikström ja Ari Häyrinen. Peittopiiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 13 Pirtissä.

Seurakunnissa tapahtuu 7.2.— 13.2. Vox Sonora maanantaisin klo 18.30 Kryptassa. Perhekerho tiistaisin klo 10–11.30 Pirtissä. Laulun Siivin -yhteislaulutilaisuudet parittomien viikkojen tiistaisin klo 13 Kryptassa. Juniorpirtti ala-asteikäisille tiistaisin klo 14–16 Pirtissä. Miesten piiri parillisten viikkojen tiistaisin klo 15 Kokoushuoneessa. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 Kokoushuoneessa. Karitsakuoro torstaisin klo 17 Kryptassa.

Torpparinmäen korttelitalo

kirkko, klo 18 Konalan srk-talo, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srkkoti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo

koulu Ma 4.2. Klo 13 Eläkeläisten kerho, Selin (11.2. Niva-Vilkko, 18.2. Raili Virkkunen, 28.2.Vilkkilä).

Roihuvuori

Sururyhmässä on mahdollisuus keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa suruun ja kuolemaan liittyvistä ajatuksista ja kokemuksista. Ryhmä kokoontuu Laajasalon kirkolla viitenä iltana keskiviikkoisin klo 18.30– 20 (27.2, 6,3, 20.3, 3.4, 17.4). Ilmoittautumiset ja tiedustelut diakoniatyöntekijä Eea Korhonen p. 09 2340 5728 tai pastori Kari Laaksonen p. 09 2340 5716.

Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715. Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14– 17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

■ Käräjätuvantie 3

Roihuvuoren kirkko

Eläkeikäisten kerho maanantaisin klo 13. Ilon lähde -lauluryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo 19. Lähetyspiiri parillisten viikkojen tiistaisin klo 15.

■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Maanantaisin klo 10–11 PuuroPaloheinän kirkko kahvila. Tiistaisin klo 12–14 Roihutu■ Repovuorentie 12 pakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 9 Kerkappelissa. hosiivessä. Seuraavan kerran 20.2. Ke 6.2. klo 18 Arkkikirkko Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19 Su 10.2. klo 10 Messu, Helaseppä, Vaukerhosiivessä. las, Filppula ja Niva-Vilkko. MesPerhekerho torstaisin klo sun jälkeen myynnissä lähe10–11.30 kerhosiivessä. tyksen hyväksi herneSeurakeittoa ja laskiaispullia. kunnat Tulossa Aikuiset 10 euroa, lapPe 22.2. Retki Fazeverkossa: www. set (5–12-vuotiaat) 5 rin karkkitehtaalle. ja alle 5-vuotihelsinginseura- euroa Retki ja vierailu ovat aat ilmaiseksi. Klo 12 kunnat.fi maksuttomia, matkat Kävelyretki. Lähtö omilla kyydeillä. Ikäraja Roihuvuoren kirkon pitehtaan puolesta 10 vuothasta. Laajarannassa tarta. Kokoontuminen pääporjolla kahvit Yhteisvastuuketilla (Fazerintie 6, Vantaa) klo 12.45. räyksen hyväksi. Mukana Helaseppä. Retkellä lapset ovat vanhemman tai aiTi 12.2. klo 12–14 Roihutupakahvion kuisen vastuulla. Kun ilmoittaudut, kerlaskiaistiistai. Myynnissä hernekeitro kenen aikuisen seurassa lapsesi toa (5 euroa) sekä kahvi ja laskiaispulla ovat. Sitovat ilmoittautumiset 20.2. (2 euroa). Tuotto Yhteisvastuukeräykmennessä virastoon, paikkoja rajoiteseen. Klo 19 Cembalokonsertti, Itätusti. Helsingin Musiikkiopiston cembalokurssin oppilaat opettajanaan Pilvikki Virtaperko. Vapaa pääsy, kolehti cembalorahastoon. Ke 13.2. klo 18 Tuhkamessu Pitäjänmäen kirkko tulossa: ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: La 16.2. klo 15 Laulumusiikin helmiä. avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo Oopperaa, operettia ja rakkaita suoma12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmalaisia lauluja. Veijo Varpio, tenori, Marki.srk@evl.fi. ja-Leena Varpio, sopraano ja ystävät. Diakonian ajanvaraus Tali-StrömberTuula Kalmi, sopraano, Georgij Babitgin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, zin, baritoni, Heikki Teittinen, baritoni, p. 09 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen, Maija Weitz, piano. Vapaa pääsy, ohjelKonalan alueet pe klo 9–11 Seija Widma 15 euroa. berg, p. 09 2340 5648. Tammisalon kirkko Keskiviikkoisin klo 18 Hiljainen ruko■ Väylänrinne 1, p. 09 2340 5790 us. Marika Palm. Huom! Ei 13.2. Su 10.2. klo 15 Tammenterhokirkko, Su 10.2. klo 10 Varkkarimessu. Leena mukana Timo Pekka ja Anna-Mari KasEino (s), Tuula Nurminen (a), Jukka kinen. Vanne (a), Leena Talvio (k), Pasi Ryökkynen (basso), Mikael Seire (rummut), Laajasalon kirkko Laura Talvio (piano), Jari Piitulainen ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 (kitara ja äänentoisto), Lapsikuoro Lu5757 piinit. Messuun kutsutaan erityisesti Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to kouluikäisiä ja heidän perheitään. Kokklo 9–12. Aulakahvio avoinna ma–pe kikerholaiset kirkkokahviemäntinä- ja klo 10–14, helmikuussa esillä Oili Ollanisäntinä. keton Maalauksia matkan varrelta Ti 12.2. klo 12.30 Omaishoitajien ver-näyttely. Diakoniatyön vastaanotto taistukiryhmä. Klo 18 Nuorten lautama klo 9–11 p. 09 2340 5768. Torstaisin peli-ilta klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetKe 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon iltaki. Variksen laulukoulu kts. nettisivut: messu. Marika Palm (s), Leena Eino laulukoulu.ihmo.fi (a), Leena Talvio (k). La 9.2. klo 11–15 YhteisvastuutapahtuPajamäen srk-koti ma Euronpäivä. Rekiajelua aasikyydil■ Pajamäentie 14 lä ja poniratsastusta (klo 11–13). TempPe 8.2. klo 12–13.30 Kammari. Lounas purata, ongintaa, onnenpyörä, vesipa5e jatso, kasvomaalausta, suuri lastenvaaKe 13.2. klo 13 Päiväpiiri. Jukka Vanne teja tavarakirppis jne. Paikalla paloauto. Kahvio, hernekeittoa, grillimakkaKonalan srk-talo raa, loimulohta ja muurinpohjalettuja. Kyntäjäntie 4 Myynnissä arpoja ja neuleita. MusiikkiTo 7.2. klo 13 Lähetyspiiri. Seija Widesityksiä (klo 12 ja klo 13 Chorus Mariberg. nus klo 12.30 ja klo 13.30 Miesyhtye). Su 10.2. klo 14 Ehtoollishartaus. LeeTuotto Yhteisvastuukeräykseen. na Eino, Leena Talvio. Su 10.2. klo 12 Gospelmessu, Kaskinen, Laaksonen ja Kujansuu. Messun Muuta jälkeen myynnissä laskiaispullia yhteisRukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen vastuukeräyksen hyväksi. Klo 12 Pyhä-

Pitäjänmäki

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Muuta

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17, rippihuone To 7.2. klo 12 Viikkomessu. Martti Laitinen. Pe 8.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luottamuksen messu. Varkki. La 9.2. klo 18 Iltakirkko. Kuusniemi. Su 10.2. klo 10 Messu. Kuusniemi, Varkki, Anna-Maria Lehtoaho, Murto, kuoro: Viva vox, joht. Murto. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli. Ma 11.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 12.2. klo 12 Päivärukous. Ke 13.2. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Sabine Nieminen. Klo 17 Tuhkakeskiviikon ekorukoushetki Taizén tapaan. Krypta. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta: Ruokatuotannon etiikkaa ja ruoan teologiaa. Freelance toimittaja ja valokuvaaja Kukka Ranta, tutkija Galina Kallio, pastori Kai Sadinmaa. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 12–15 Su 10.2. klo 10 Messu. Storhammar, Äikää, Julia Tamminen. Kirkkokahvit. Krypta. Ke 13.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Äikää, Olli J. Vuoristo, Markku Turunen.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

To 7.2. klo 10 International Family Club. Klo 14 Naisfoorumi. Klo 17–19 Koululaisten Olkkari. Pe 8.2. klo 19 Nuorten aikuisten Glow-ilta. Su 10.2. klo 12 Messu. Outi Huczkowski, Kosonen, Pulkamo, kuoro: Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. Kirkkokahvit. Ma 11.2. klo 9.30 Perhekerho. Klo 16 Alfa-kurssi. Ti 12.2. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvila. Ke 13.2. klo 10–14 Avoimet ovet.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 7.2. klo 9.30. Perhekerho. Ma 11.2. klo 17.30 Muskari (pienet). Klo 18.20 Muskari (isommat). Ilm. Petriina Auramo, p. 040 506 4130, petriina.auramo@gmail.com. Ti 12.2. klo 16–18 Koululaisten Olkkari.

Krypta. Ke 13.2. klo 14–16 Keskiviikkokahvit. Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 7.2. klo 17–19 Rukouksen huone. Kahvikärry, esirukousta. Klo 19 Raamattuluento. Hesekielin kirja: Eero Junkkaala. Su 10.2. klo 10 Messu. Saamelaisten kansallispäivä. Erva Niittyvuopio, Antturi, Pulkamo. Kirkkokahvit, messujatkot. Ti 12.2. klo 12 Päivämusiikki. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Ke 13.2. klo 8 Tuhkakeskiviikon Aamumessu. Antturi, Pulkamo. ■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– 15, pe klo 9–12 To 7.2. klo 12 Käsityöpiiri. Pe 8.2. klo 9–10 Aamupuuro. Ti 12.2. klo 11.30 Kirjallisuuspiiri. Klo 13 Keskustelua Sanan äärellä. Klo 15 Puhu suomea. Ke 13.2. klo 13 Yhteislauluhetki.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 11.2. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Bulevardin seurakuntasali ■ Bulevardi 16 B. 2. krs

Pe 8.2. klo 19 Kansan Raamattuseuran opiskelijat: Olemista, tutustumista, ruokaa hengelle, sielulle ja ruumiille, musiikkia ja mukavia ihmisiä.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 To 7.2. klo 10–12 Lasten torstai, perhekahvila. Café Agricola. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell. Su 10.2. klo 10 Anglikaaninen messu. Klo 12 Messu (vanha kaava). Storhammar, Julia Tamminen, Somnium Ensemble. Klo 18 Tuomasmessu. Olli Valtonen, Sari Vapaavuori. Tuomo Huhdanpää ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi. Ma 11.2. klo 10–12 Kansainvälinen perhekerho. Akvaario. Ti 12.2. klo 12–13 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Klo 12 Lounasajan hiljainen hetki. Lyhyt ohjaus keskittävään rukoukseen ja hiljaisuuteen. Pirjo Kantala. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola. Ke 13.2. klo 13 Seniorifoorum: Enkeli taivaan -virsi koko elämää varten: Emerituspiispa Eero Huovinen. Klo 20 Agricolamessu.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

To 7.2. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Ma 11.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly. Ti 12.2. klo 9.30 Perhekerho. Klo 18.30 Naisten lentopallo. Ke 13.2. klo 9 Naisten lentopallo.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 7.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18

Su 10.2. klo 14 Lähetyskirkon nuorten aikuisten messu. Suvimarja Rannankari-Norjanen. Mus.: Johannes Pykäläinen & Kimmo Huhta.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Krista-koti ■ Kristianinkatu 19

Ma 11.2. klo 15 Raamattupiiri. Johanneksen evankeliumi.

Muuta Yhteisvastuu 2013: Kaupunkikeräys to 7.2. Hae lipas ja liivi klo 11–14 Annankulmasta, Annankatu 14 D. Kerää haluamallasi alueella valitsemasi ajan. Lisätietoa: natasha.vaalgamaa@evl.fi, p. 09 2340 6231. Yhteisvastuun aamukahvit Vanhan kirkon puistossa ke 13.2. klo 7–9. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 23406100 tai netistä. Kotiraamattu- ja rukouspiiri su 10.2. klo 18 Suomenlinna Susisaari B 42 c 10. Ohj. Leena Piirainen, p. 044 343 3379.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 Pe 8.2. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Su 10.2. klo 10 Perhemessu. Markus Lehtimäki, Soili Maisila, Tuomas Karjalainen. Olarin srk:n lapsikuoro Satakielet, joht. Päivi Hakomäki ja Töölön kirkon kamariorkesteri, joht. Tuomas Karjalainen. Klo 18 POP-messu. Aarne Kiviniemi, Riikka Wikström. Artistivieraana Edu Kettunen. Jatkot srk-salissa, lapsille POP-pyhis. Ma 11.2. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 13 Maanantaipiiri. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri, Jaakko Laasio. Ti 12.2. klo 11 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 13 Raamattuluento, Helsingin Raamattukoulu. Klo 17 Kitarakurssi (takkahuone). Klo 18 Virsikirjan aarteita. Pilvimuurista valo välähtää, Anna-Maija Raittilan virsiä. Tauno Väinölä. Ke 13.2. klo 18 Ehtoollishetki. Eero Eskola, Tapio Tiitu. Klo 18.30 Rukousjatkot.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39 To 7.2. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 8.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Otteita Kaisa ja Kyösti Kallion kirjeenvaihdosta, Marja-Liisa Kallio. Ma 11.2. klo 19 Raamattupiiri. Ti 12.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Rukouksen polku, Eija Kilpi.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 8.2. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café. Ma 11.2. klo 17.30 Posliinipiiri. Tuula Setälä, 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 13.2. klo 18 Nuortenilta. Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

Muuta toimintaa Ma 11.2. klo 18 Lauluilta, Cafe & Eepos, Runeberginkatu 29. Rytmiä räntäsateessa, karnevaalitunnelmaa.

Tulevaa toimintaa Kulttuuriklubi ma 18.2. klo 19. Vieraana Risto Nordell. TalviWipinät 18.–20.2. tytöille ja pojille (1.–6. lk) klo 10–16 Alppilan kirkolla. Ohjelmassa päivittäinen retki, hartauksia, askartelua, pelejä ja leikkejä sisällä sekä ulkona. Hinta 45e sisältäen lounaat, välipalat, päivän ohjelman ja pääsy-

Seurakunnissa tapahtuu 7.2.— 13.2.

maksut retkikohteisiin. Osallistuja tarvitsee oman matkakortin. Yhteislähtö Töölöstä. Ilm. netissä 11.2. asti. Lisätiedot kira-mia.tuisku@evl.fi. Tuunauspäivä la 23.2. Tehdään yhdessä myyjäisiin ja itselle kaikenlaista mukavaa, mm. persoonallisia pääsiäiskoristeita. Lisätiedot Arja Launis, 040 828 1810. Paastonajan retriittiryhmä 4.–24.3. Lisätiedot Arja Launis, 040 828 1810.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Ke 6.2. klo 12.45 Matteuksen Päivälaulajat, klo 14 Populus-kerho. Kristillinen päihdetyö. To 7.2. klo 19–20.30 Herrasmiesten Lauluklubi alkaa! Su 10.2. klo 10 Messu, Stickler, Kontio, Vesanen, Raike-Ojanen ja Rantanen

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

Su 10.2. klo 16 Laskiaissunnuntain perhemessu. Kontio, Pakkanen ja Kakkonen. Mukana lapsikuoro Kristallit. Ti 12.2 klo 17 Koko perheen laskiaisrieha

danmäki, saarna Airi Heikkinen, kanttorina Teija Tuukkanen. Mukana myös: Tuula Mäkinen, Anni Kormilainen, Päivi Lindberg, Asta Rekonen, Nadja Lankinen, Anu Vilminko, Susanna Stendahl ja Leila Väisänen. Klo 12 Hernekeittoa ja laskiaispullia myynnissä. Klo 12–14 Myyjäiset, mäenlaskua ja leikkijä ulkona ja sisällä, askartelua, toimintarata ym. Ma 11.2. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Klo 18 Johanneksen evankeliumi -raamattupiiri. Ti 12.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Ke 13.2. klo 17 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Airi Heikkinen, Vuosaari-kuoro ja Riitta Hirvonen.

Katukappeli

- kiinteistöosakeyhtiöt - palvelutalot - veteraanitalot - senioritalot

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571

Pe 8.2. klo 12–13.45 Cafe Outolintu. Ma 11.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko-raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 12.2. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärelle naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen. Ke 13.2. klo 13 Laulupiiri. Anja Hinkkanen.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Hard Gospel Cafe

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 6.2. klo 17 Vuosaari-kuoro. To 7.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas Hinta 1 euro. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Pe 8.2. klo 18 Kuninkaan ilta. Mika Jantunen, puhe ja Hanna Erkama ja co, ylistys. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Klo 16 lähtien voit tulla rukoilemaan Vuosaaren puolesta. Lapsille pyhäkoulu. Su 10.2. Koko perheen laskiaistapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tapahtuma alkaa messulla. Klo 11 Perhemessu. Mukana toteuttamassa nuoret ja lapset. Liturgia Arto Huh-

isännöimme seuraavanlaisia kohteita:

45, p. 2340 6575. To 7.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki ja Iida Antola. Ti 12.2. klo 13 Rukouspiiri.

To 7.2. klo 12–16 Olohuone, klo 18 Kappelimessu, Pakarinen, Kakkonen

Nuorten ja nuorten aikuisten lasketteluretki 3.3. Lisätietoja: Vidgren, p. 2340 6470. Yhteisvastuukeräys Itäkeskuksen alueella vk:lla 6–7. Tervetuloa kerääjäksi! Lisätietoja: keräyspäällikkö Arja Tuunela, p. 09 2340 6451 Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi > seurakunnat > Vartiokylä

Hoidamme isännöinnin huolella ja kirjanpidon tarkasti

- asunto-osakeyhtiöt

■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

Muuta

Koetko itsesi yksinäiseksi, kaipaatko ystäviä ja yhdessä tekemistä? Ystäväpiiri-ryhmät aloittavat helmikuussa Kinaporin palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, Sörnäisissä ja Syystien palvelukeskuksessa, Takaniitynkuja 3, Malmilla. Ota yhteyttä Tammikuun aikana numeroon 09-310 24527 (Kinapori ) tai 09-310 73983 (Syystie).

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

Ke 6.2. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Piirin yhteydessä on lähetyspuoti ja -kahvila. Ti 12.2. klo 10 Perhekerho. Ke 13.2. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Puotilan kappeli

YSTÄVÄPIIRI ELÄKELÄISILLE

■ Kahvikuja 3, 1. krs

1.–6.-luokkalaisten Junnukahvila maanantaisin klo 17–19.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3

Ke 6.2. klo 18 Uusi laulu -kuoro. To 7.2. klo 10 Perhekerho. Ke 13.2. klo 18 Uusi laulu -kuoro.

periaatteemme: 2 vrk:n periaate, pöytäkirja valmis 4 vrk:n periaate, kokouksesta saadut tehtävät toimitettu 1 kk:n periaate, maksumuistutus lähetetty 2 kk:n periaate, kirjanpito valmiina

Lapinrinne 2, 00180 Helsinki Toimisto avoinna arkisin kello 9.00 - 16.00 Puh. (09) 6129 6162, fax (09) 6129 6129 kari.kahkonen@isarvR ¿

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu 9VORLHZ[P \\[[H S\VKLU

Rukouksen Rukouksen n talo -ohjaajakoulutus 14.–15.3.2013 Sanan talo, Kaisaniemenkatu 8, Helsinki Tervetuloa Rukouksen talo -ohjaajakoulutukseen, joka antaa virikkeitä ja käytännön ohjeita niille, jotka haluavat lähteä rakentamaan Rukouksen taloa omalle paikkakunnalleen. Rukouksen talossa on paikka yhteiselle rukoukselle, koulutukselle ja palvelulle. Ohjaajakoulutuksessa perehdytään Rukouksen talon osa-alueisiin sekä siellä käytettäviin opetusaineistoihin. Kouluttajina: Maikku Saarinen ja Kristiina Tanhua-Laiho. Kurssimaksu: 130 € (sis. aineistot). Ruokailut: noin 35 € (majoituksen hankkii jokainen itse). Ilmoittautumiset ja tiedustelut 5.3. mennessä: puh. 0207 681 633/Kokkonen tai evko@sana.ﬁ, www.evko.ﬁ Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

EVKO/Kansan Raamattuseura 0207 681 610 evko@sana.ﬁ, www.evko.ﬁ

Yhteinen seurakuntatyö

www.kansanraamattuseura.ﬁ Tilaa nyt maksuton palvelutarpeen kartoitus!

Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pastori p. 09 2340

2546 tai heli.ojalehto@evl.fi Seurakuntailta to 7.2. klo 18.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050

301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Perhekerho pe 8.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Raamattupiiri ti 12.2. klo 15–17 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, vierailijana Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen, Raamattupiiri ti 12.2. klo 17–18.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Viva-Annankulma, avoin olohuone to 14.2. klo 11–12.30 Annankatu 14 D, poikkea viittomaan kahvikupin äärelle, Kuurojen Lähetyksen vuosijuhlat Lahdessa 23.–24.3.2013, päiväretki Hgistä la 23.3., lähtö klo 9 ja paluu klo 21, hinta 30 e, tied. ja ilm. ansa.mielty@hky.fi tai 050 3241 777.

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549

Lähetysaskartelupiiri pe 1.2. klo 18– 20.15, Seurakuntien talossa, Herättäjäyhdistyksen Seurat su 10.2. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, 2. krs., Ystävänpäivän virsilaulut to 14.2. klo

Hoivapalvelua kotona selviytymiseen. Kotiapu-palvelu kodin yleisiin töihin liittyviä palveluita kuten siivousta, aterioiden suunnittelua ja valmistusta, apua asioimiseen.

Hygienia-apu autamme hygieniaan ja puhtauteen liittyvissä asioissa, peseytymisessä, pukemisessa, haavahoidoissa jne.

Tehdään yhdessä -palvelu tehdään yhdessä erilaisia arjen askareita jja kotitöitä, luetaan, keskustellaan, ulkoillaan, pelataan... Kerromme mielellämme lisää: Viventi Oy Hoivapalvelut Asiakaspalvelu puh. 010 235 1000 asiakaspalvelu@viventi.fi, www.viventi.fi Itämerenkatu 5, 00180 Helsinki

Yhdessä parempaa arkea k Ilmoitukset 0400 249 961

Seurakunnissa tapahtuu 7.2.â&#x20AC;&#x201D; 13.2.

14â&#x20AC;&#x201C;15.30 Seurakuntien talon kappelissa, Jukka Ahokas ja Sinikka Tuori.

OppilaitostyĂś Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilĂśkunnan kĂ¤ytettĂ¤vissĂ¤. SĂ¤Ă¤nnĂślliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, TĂśĂślĂś Chydenia ti 10â&#x20AC;&#x201C; 11, DIAK ma 11â&#x20AC;&#x201C;13, Haaga-Helia AMK Pasila ti 13â&#x20AC;&#x201C;14, Vallila to 13â&#x20AC;&#x201C;14 (parittomat viikot), Haaga to 10â&#x20AC;&#x201C;11, Malmi ma 14â&#x20AC;&#x201C;15 (parittomat viikot), Helsingin yliopisto pĂ¤Ă¤rakennus ke 14â&#x20AC;&#x201C;15, Kumpula Exactum ke 11â&#x20AC;&#x201C;12, Viikki Infokeskus to 12â&#x20AC;&#x201C;14, Kuvataideakatemia ke 14â&#x20AC;&#x201C;15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14â&#x20AC;&#x201C;15, Tavitalo ke 14â&#x20AC;&#x201C;15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisĂ¤Ă¤ www.kirkkojakampus.fi.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

PSYKOTERAPIAPALVELUT MALMILLA -Monipuoliset yksilĂśterapiat aikuisille -Pari- ja perheterapiat -Keskustelutapaamiset -Psykiatripalvelut - MyĂśs tyĂśnohjauspalvelut

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Palvelu- ja yhteystiedot: www.malminterapia.ďŹ

Senioripoliklinikka Tilkassa Varaa aika geriatri Matti SandstrĂśmille tai neurologi Johanna Aavasalolle puh. 010 4088 197.

Mannerheimintie 164, Helsinki | esperi.ďŹ

Erityisdiakonia â&#x2013; HĂ¤meentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 10.2. klo 10, Kimmo Kajos ja Jukka Ahokas, HyvĂ¤ntekevĂ¤isyyskonsertti â&#x20AC;?kaikkiruokaisilleâ&#x20AC;? su 10.2. klo 16, tuotto Kuntoutuskoti Tarpoilan hyvĂ¤ksi, vapaa pĂ¤Ă¤sy, ohjelma 5 e, PĂ¤ivĂ¤tupa ma, ti to klo 9â&#x20AC;&#x201C;12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke, pe (1 e) klo 12, KatulĂ¤hetysilta ke klo 18.

MiellyttĂ¤vĂ¤Ă¤ varmuutta virtsankarkailuun 3KPL SĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x2013;PAKETTIEN KAMPANJATARJOUS, ajalla; .1. - 15.2.201 NAISTEN TUOTTEET

Kampin kappeli

3kpl NYT 110 euroa (Etu 21,70 euroa)

â&#x2013; Narinkkatori, p. 09 2340 2018,

kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7â&#x20AC;&#x201C;20, viikonloppuisin klo 10â&#x20AC;&#x201C;18, Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Taustamusiikkia tiistaisin klo 18â&#x20AC;&#x201C;20 ja torstaisin klo 7â&#x20AC;&#x201C;9, Iltahartaus perjantaisin klo 18.

KansainvĂ¤linen tyĂś www.migrantchurch.fi Arabiankielinen tyĂś; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen tyĂś; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myĂśs adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, VenĂ¤jĂ¤nkielinen tyĂś; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, EmĂ¤nnĂ¤npolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, EmĂ¤nnĂ¤npolku 1, lisĂ¤ksi nuorten iltoja, leirejĂ¤, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839, Vironkielinen tyĂś; toimintaa kaikenikĂ¤isille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin pĂ¤ivystĂ¤Ă¤ sunnuntaista torstaihin klo 18â&#x20AC;&#x201C;01 sekĂ¤ perjantaisin ja lauantaisin klo 18â&#x20AC;&#x201C;03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in MellunmĂ¤ki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from MellunmĂ¤ki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3â&#x20AC;&#x201C;8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

3kpl NYT 70 euroa (Etu 10,70 euroa) TUOTENO. 15560

TUOTENO. 24020

MediSet varmuusalusasu naisille kiinteĂ¤ varmuusosa, lievĂ¤Ă¤n ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestĂ¤vĂ¤ tuote, koot: 34/36 38/40 42/44 46/48 50/52 54/56

MediSet hygienia-asu naisille kevyt, tyylikĂ¤s, pitsisomisteinen asu lievĂ¤Ă¤n karkailuun, imukyky n. 80 ml, materiaali 93% puuvillaa ja 7% elastania, pestĂ¤vĂ¤ tuote, koot: 38/40 42/44 46/48 50/52

MIESTEN TUOTTEET 3kpl NYT 145 euroa (Etu 25,70 euroa)

3kpl NYT 120 euroa (Etu 23,70 euroa)

TUOTENO. 28130

TUOTENO. 28100

MediSet varmuusalusasu miehille kiinteĂ¤ varmuusosa, sepalus, lievĂ¤Ă¤n ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestĂ¤vĂ¤ tuote, koot: 46/48 48/50 50/52 52/54 54/56 56/58 58/60 60/62

MediSet varmuusalusasu miehille, pitkĂ¤lahkeinen talvimalli kiinteĂ¤ varmuusosa, sepalus, lievĂ¤Ă¤n ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestĂ¤vĂ¤ tuote, koot: 46/48 48/50 50/52 52/54 54/56 56/58 58/60

VUODESUOJAT / MITTATAULUKKO Vuodesuojat 3kpl NYT 110 euroa TUOTENO. 42200 koko (pit. x lev.) 75 x 90 cm (Etu 15,70 euroa) 2 imukyky normaali (1,7 ltr/m ) TUOTENO. 42120 koko (pit. x lev.) 70 x 90 cm imukyky suuri (2,1 ltr/m2)

3kpl NYT 130 euroa (Etu 19,70 euroa)

MediSet vuodesuojat TUOTENO. 42120 PuuvillapĂ¤Ă¤llysteisiĂ¤, hiostamattomia ns. poikkilakanoita pitkĂ¤aikaiseen kĂ¤yttĂśĂśn, joissa molemmilla sivuilla n. 30 cm siivekkeet. Suuri imukyky, kestĂ¤Ă¤ nostamisen. ErittĂ¤in laadukas tuote. TUOTENO. 42200 Edullinen, kestĂ¤vĂ¤ ja pestĂ¤vĂ¤ suoja, ns. poikkilakana jossa molemmilla sivuilla n. 50 cm leveĂ¤t siivekkeet petauspatjan alle kĂ¤Ă¤nnettĂ¤vĂ¤ksi (leveĂ¤t siivekkeet tuovat lisĂ¤joustoa petauspatjan koon mukaan). KestĂ¤Ă¤ keittĂ¤misen. Materiaali: 75 % Polyester, 17% Polyurethan, 8% Polyole n Maahantuoja: Divisa Oy puh: 0400-223 446

koko 34 / 36 38 / 40 42 / 44 46 / 48 50 / 52 54 / 56

Huom! KAMPANJATARJOUS KOSKEE VAIN PUHELINTILAUKSIA (muista mainita Kirkko&kaupunki etu puhelun yhteydessĂ¤) Toimituskulut 9,30 euroa lisĂ¤tĂ¤Ă¤n tilauksiin. Yli 150 euron tilauksen ilman postituskuluja.

vyĂśtĂ¤rĂś

lantio

S 59 - 65 M 66 - 75 L/XL 76 - 85 2XL/3XL 86 - 96 4XL 97 -107 5XL 108 -120

86 - 93 94 - 102 103 - 109 110 - 119 120 - 129 130 - 140

B vyĂśtĂ¤rĂś / lantio

koko 46 / 48 48 / 50 50 / 52 52 / 54 54 / 56 56 / 5 58 / 60 60 / 62

S M L XL 2XL 3XL 4XL 5XL

80 - 85 86 - 91 92 - 97 98 - 103 104 - 109 110 - 115 116 - 123 124 - 139

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Yhteisö valmentaa osallistumaan Yhteisövalmennus auttaa ItäHelsingin lähiöasukkaita löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

elsingin diakonissalaitos on muutaman vuoden ajan kehittänyt yhteisövalmennuksia, joiden tarkoituksena on tukea pitkäaikaistyöttömien, asumisyksikön asukkaiden ja muidenkin ryhmien osallisuutta yhteiskuntaan. Yhteisövalmennusmenetelmä tunnetaan maailmalla nimellä CABLE, joka tulee englannin sanoista Community Action Based Learning for Empowerment. Tähtäimessä on auttaa osallistujia yhteisvoimin ja toiminnallisin menetelmin löytämään voimavaroja toimia aktiivisina kansalaisina. Suomessa tästä tuli ensin Kaapeli-hanke, jossa on järjestetty valmennusta diakonissalaitoksen eri palveluyksiköiden asiakkaille ja henkilökunnalle. Sitä on toteutettu myös muutamassa työttömien yhdistyksessä. Sama menetelmä on jalkautettu Itä-Helsinkiin tukemaan yhteisöllistä asukastoimintaa Roottori-hankkeen nimellä. – Valitsimme tämän nimen, koska roottori on se osa, joka panee helikopterin liikkeelle. Se kuvaa myös sitä, ettei aina tarvit-

se olla kova vauhti välttyäkseen putoamasta. Yhteisö kannattelee, projektiasiantuntija Sakari Selin kuvailee. Roottori-valmennuksia on tähän mennessä järjestetty ItäHelsingin alueella viidesti. Sen lisäksi on pidetty lyhytvalmennuksia. Yksi täysimittainen valmennusjakso kestää kuusi viikkoa, jonka aikana on kaksi viikoittaista, puoli päivää kestävää istuntoa. Kaiken kaikkiaan valmennuksen on käynyt noin 80 ihmistä. Viimeisin Roottori-ryhmä kokoontui loppuvuodesta Mikaelinkirkolla diakoni Jukka-Pekka Vaittisen johdolla. Ohjaajina toimi kaksi Roottorissa aiemmin mukana ollutta seurakuntalaista ja kaksi Roottorin työntekijää. Aiemmat valmennukset on järjestetty Diakonissalaitoksen toimitiloissa yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötahot ovat olleet tärkeässä asemassa roottorilaisten löytämisessä. Valmennuksessa tutkitaan ensin omaa henkilöhistoriaa sekä omaan elämään vaikuttaneita ihmisiä ja arvoja. Seuraavan tutkimuksen kohde on ympäristö, jota havainnoidaan aistit avoimina.

Kohtauksia elämästä. Helsingin diakonissalaitoksen Ihmisarvofoorumissa lokakuussa 2012 Kari Vähä-Aho ja Hilkka Tiilikka esittivät työttömien tekemiä sketsejä. Niiden aiheina olivat muun muassa tempputyöllistäminen ja työpaikkaarvonta.

Havaintojen pohjalta analysoidaan maailmaa ja omaa paikkaa yhteiskunnassa, jossa jokainen elää oman tarinansa kanssa. Kolmannessa vaiheessa suunnataan katseet tulevaisuuteen ja etsitään paikkaa osallistua ja kokea osallisuutta. Joidenkin ryhmien kanssa on suunniteltu ja toteutettu oma kehityshanke. – Työskentely on mielenkiintoista ja vaativaa, ja siinä tutus-

tuu aika syvästikin erilaisiin ihmisiin. Jokainen kertoo omasta itsestään mitä haluaa, mutta kaikki on luottamuksellista, kertoo Leila Säppi, joka on mukana Mikaelinkirkon Roottori-ryhmässä. Roottorin tavoitteena on tukea valmennettavien osallisuutta yhteisössään – tunnetta, että minä kuulun tänne, osaan ja voin tehdä

jotakin hyödyllistä. Valmennuksissa mennään sillä tavalla syvälle, että syntyy ystävyyksiä ja toiminta on saanut omaehtoista jatkoa esimerkiksi matalan kynnyksen kerho- ja kahvilatoimintana. Toimivaksi osoittautuneelle projektille on saatu jatkorahoitus kahdeksi vuodeksi, joiden aikana se on tarkoitus jalkauttaa entistä voimakkaammin alueille. Työ Mikaelinkirkolla jatkuu myös.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

500 Siipien suoja heijastin Kotimainen, korkealaatuinen heijastin jossa on kestävä ja kätevä kiinnitysmekanismi. Ole arkienkeli ja ripusta siivet suojaksesi. Heijastimen hankkimalla autat suojaa tarvitsevia lähellä ja kaukana.

1890

26 90 Kantala Pirjo, Hiltunen Pekka Y., Räntilä Jaana, Valtonen Olli

Rukousten kirja Hiljentymistä kaipaavalle. Rukouksia arkeen ja juhlaan. 26,90 (29,80) KIRJAPAJA

25 10

18 90

Maija Paavilainen

Anja Porio

Ryppylogiaa

Tule mummi leikkimään

Aikuinen nainen suhtautuu ryppyihinsä rakkaudella. Kurttuihin kätkeytyy elämää, ja hymy on parasta kasvojen kohotusta.

Isoäidin runoja Anja Porion proosarunot kertovat herkästi ja puhuttelevasti lastenlasten herättämistä ajatuksista, nykypäivän isoäidin tunnoista ja lapsuuden ainutkertaisuudesta.

KIRJAPAJA

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

Mirkka Paajanen, Markku Perttilä, Mikko Salmi

Hengen voimaa cd Virsisovituksia Pop-messusta. 18,90 (20,90)

www.sacrum.ﬁ

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Maailmanperintöä. Kadishan laakso luostareineen lisättiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1998 ja se on yksi Libanonin kuudesta maailmanperintökohteesta.

Rauhaa ja hiljaisuutta Libanonissa Qadishan luostareissa aika pysähtyy, kiire häviää ja sielu ja mieli virkistyvät. Teksti ja kuvat Päivi Arvonen

o lähes kahden tuhannen vuoden ajan Qadishan laakso ja sen vuoristojen luolat ovat olleet turva- ja mietiskelypaikkoja kristityille. Qadisha tai Kadisha tarkoittaa arameaksi pyhää. Pyhä laakso on yksi Lähi-idän vanhimmista luostarikeskittymistä, jonne luostareiden uskotaan vakiintuneen läntisen luostarilaitoksen perustajana pidetyn egyptiläisen Pyhän Antonioksen vaikutuksesta. Kadishan laakso lisättiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1998 ja se on yksi Libanonin kuudesta maailmanperintökohteesta. Pyhä

laakso sijaitsee noin sadan kilometrin päässä Libanonin pääkaupungista Beirutista. Laaksoon johtava tie on hyväkuntoinen, mutta korkeuserojen vuoksi matka vie aikaa. Lähes kilometri – 900 metriä – merenpinnan yläpuolella sijaitseva Kadishan laakso vuorenrinteineen on jo itsessään kaunis luontokohde upeine maisemineen, pikkukylineen ja lukuisine vesiputouksineen. Kadishan laaksoa ja sen sydämessä sijaitsevaa Bcharrén vuoristokylää pidetään yhtenä koko Libanonin kauneimmista maisemakohteista. Kadishan laaksossa sijaitsee kymmenkunta luostaria, jotka ovat tärkeitä pyhiinvaelluskohteita muillekin kuin maroniittikris-

tityille. Osaan luostareista pääsee vain vuorenrinteellä mutkittelevaa vaelluspolkua pitkin. Elämän aarre eli syyrialaisperäinen sana qozhaya on lisänimenä Pyhän Antonioksen luostarille, joka on yksi kuuluisimmista Pyhän laakson luostareista. Luostarin alueella on uskomuksen mukaan sijainnut useiden erakkojen asuttama luola jo 300-luvulla. Pyhän Antonioksen luostarin arkistoista löytyvän asiakirjan mukaan luostarin maa-alue hankittiin vuonna 1179. Luostari on alueen ainut tai ainoita perustamisestaan asti jatkuvasti asuttuina olleita rakennuksia. – Elämän aarre tarkoittaa Kristusta ja vettä. Me munkit edus-

tamme Kristusta ja luostarin ympäristössä virtaava vesi edustaa elämää, joka mahdollistaa luostarin kukoistuksen, kertoo isä Mikael. Hän on yksi Pyhän Antonioksen luostarin 13 munkista. Langanlaiha, pitkä ja harmaapartainen mies ei suostu kuvattavaksi eikä myöskään kertomaan taustastaan. – Palvelen luostarissa Jumalaa. Tehtäväni vaihtelevat rukouksen, puutarhanhoidon ja muun fyysisen työn sekä vierailijoiden kanssa keskustelun välillä. Yritän vastata parhaan kykyni mukaan pyhiinvaeltajien kysymyksiin. Isä Mikaelin mukaan luostarissa vierailee vuosittain tuhansia pyhiinvaeltajia. – Kesät ovat ruuhka-aikaa,

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Pyhää etsimässä. Luostarissa vierailee vuosittain tuhansia pyhiinvaeltajia. Se ei munkkeja häiritse, sillä heillä on mahdollisuus halutessaan vetäytyä myös täyteen eristykseen ja hiljaisuuteen.

Paranemista odotellessa. Pyhän Antonioksen luostarin sisäpihassa on ihmeitä tekevä luola. Sinne mieleltään sairaat kahlittiin paranemisen toivossa.

jo vuosisatojen ajan mutta otamme kaikki vieraat vastaan mielellämme. Vierailijat eivät häiritse luostarin arkea. Meillä on mahdollisuus viettää aikaa myös erakkona täydessä eristyksessä ja hiljaisuudessa. Tällä hetkellä kolme munkkia elää erakkona. Luostarissa on myös vierasmaja pyhiinvaeltajia varten. Parantava luola , joka paikallisten keskuudessa tunnetaan nimellä ”hullujen luola”, on hämmentävä nähtävyys. Pyhän Antonioksen luostarin pihapiirissä sijaitseva iso kallioluola on tunnettu kaikkialla Libanonissa ja laajemminkin Lähi-idässä. Luolan uskottiin parantavan erityisesti psyykkisesti sairaita, pahojen henkien riivaamia ih-

misiä. Luolan keskellä sijaitsevaa alttaripöytää somistaa rautakahle, jolla mieleltään häiriytyneet kytkettiin kiinni odottamaan ihmeparantumista. Pyhän Antonioksen luostarin merkittävästä historiasta kertoo myös luostarin museossa oleva Lähi-idän ensimmäinen painokone. Joidenkin historioitsijoiden mukaan painokone otettiin käyttöön vuonna 1585 ja sillä painettiin ensimmäisenä Psalmien kirja. Painokone oli käytössä toisen maailmansodan syttymiseen asti. Siitä lähtien se on ollut museon merkittävin esine. Naapurimaan Syyrian sisällissodan mainingit aiheuttavat levottomuutta maantieteellisesti lähellä Qadishan laaksossa, mutta henkisesti sota on valo-

vuosien päässä Pyhän laakson rauhasta. Libanonilaiskristityt muuttavat nykyään ulkomaille paremman toimeentulon toivossa, eivät keskinäisten riitojen vuoksi. – Libanon on kristityille hyvä maa asua. Perustuslakimme ta-

kaa uskonnonvapauden. Ongelmat eri uskontokuntien edustajien välillä ovat harvinaisia, kertoo ranskankielenopettaja Jocelyne Sabbouh. Libanonin noin neljästä miljoonasta kansalaisesta kristittyjä on noin 30–40 prosenttia. Puolet parlamenttipaikoista on perus-

Näin sinne pääsee Qadishan luostareihin pääsee Beirutista taksilla tai vuokraamalla auton ja kuljettajan. Ryhmille järjestetään myös päivämatkoja. Luostareihin löytää parhaiten perille kysymällä Bcharren kylässä paikallisilta ajoreittiä. Kylään kulkee Beirutista myös julkisen liikenteen bussivuoroja. Osaan luostareista pääsee kylästä vain patikkapolkua pitkin. Talvisin luostareihin johtavat tiet voivat olla suljettuja sääolosuhteiden vuoksi. Pyhän Antonioksen luostarin verkkosivut www. qozhaya.net.

tuslain mukaan varattu kristityille, puolet muslimeille. Suurimmat kristilliset ryhmät ovat katoliset maroniitit, kreikkalaisortodoksit sekä kreikkalaiskatoliset ja armenialaiset. Kristitty Sabbouh opettaa muslimioppilaita ja hänellä on myös monia muslimiystäviä. – Uskonto ei ole kristityille ongelma. Ongelmat ovat yhteiskunnallisia ja sosiaalisia. Etenkin valtion viroissa palkat ovat huonot ja sosiaalietuudet vielä huonommat. Kristityt muuttavat pois maasta lähinnä etsiäkseen taloudellisesti parempaa elämää. Sabbouh ei haluaisi jättää synnyinmaataan. – Sinnittelen toistaiseksi täällä heikolla palkalla, koska rakastan Libanonia.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Palveluja tarjotaan

neniĂ¤littereK Patriootti

rĂ¤Ă¤n puolueen varapuheenjohtaja on ottanut tomerasti kantaa selkkaukseen, jossa Ă¤Ă¤rioikeistoa koskevan kirjan esittelytilaisuuteen iski puukottaja. HĂ¤n ehdotti, ettĂ¤ arvostetut patriootit menisivĂ¤t keskustelutilaisuuksiin niin, ettei heitĂ¤ tunnistettaisi. Koska luotiliivit, puukot ja pullokassit ovat liian helposti tunnistettavia patrioottien tunnusmerkkejĂ¤, ne kannattaisi pitĂ¤Ă¤ piilossa. Tilaisuuksiin kannattaisi mennĂ¤ â&#x20AC;?muina miehinĂ¤â&#x20AC;?. Saanemme mekin toivoa: kannattaisi mennĂ¤, mutta olla ihmisiksi. Samainen mies pohti teoriaa, ettĂ¤ puukotus olisi tilattu kirjan mainostamiseksi. Edelleen hĂ¤n totesi, ettĂ¤ mikĂ¤li hĂ¤n itse kirjaltaisi kriittisen kirjan vaikka kasvissyĂśjistĂ¤, homoista tai sotaveteraaneista, eikĂ¤ pĂ¤Ă¤stĂ¤isi kritisoimiaan henkiĂśitĂ¤ (luultavasti ainakaan puukkojen kanssa) paikalle, hĂ¤ntĂ¤ pidettĂ¤isiin â&#x20AC;?kusipĂ¤Ă¤nĂ¤â&#x20AC;?. Tohdimme kaikessa rakkaudessa huomauttaa, ettĂ¤ joidenkin mielestĂ¤ pidetĂ¤Ă¤n myĂśs ihan ilman tuota kirjaa.

LAPPIIN PĂ&#x201E;Ă&#x201E;SIĂ&#x201E;ISEKSI 27.3.â&#x20AC;&#x201C;2.4. S Suomen Raamattuopiston R i jĂ¤rjestĂ¤mĂ¤ matka hiihtĂ¤jille EnontekiĂślle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtin 2-hengen huoneissa. Bussit lĂ¤htevĂ¤t Kauniaisista ke 27.3. klo 19.00 Paluu ti 2.4. klo 8.00 mennessĂ¤. Hinta 580 â&#x201A;Ź. Latuoppaina Kari Jutila, Jokke Sell ja Risto HeikkilĂ¤. Varaukset p. 09 5123 9134. Tulossa myĂśs Ruskamatka samalle seudulle 7.â&#x20AC;&#x201C;14.9. LisĂ¤tiedot: www.sro.fi/matkat

kaihdintohtori Kotimaisia kaihdintuotteita. Korjaamme sekĂ¤ mittaamme uutta. Iltaisin ja lauantaisin.

040-411 4370

Hautauspalveluja TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013; Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sĂ¤hkĂśpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jĂ¤senten osoitteenmuutokset pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sĂ¤hkĂśposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PĂ¤Ă¤toimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sĂ¤hkĂśposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo KytĂśharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sĂ¤hkĂśposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen LehtiyhtymĂ¤/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipĂ¤Ă¤llikkĂś: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillĂ¤ viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myĂśs verkossa nĂ¤kĂśislehdessĂ¤. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviĂ¤ 23 e â&#x20AC;&#x201C; hintoihin lisĂ¤tĂ¤Ă¤n +24 % alv. Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jĂ¤sentalouksiin HelsingissĂ¤. Vastuu virheistĂ¤ Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyvĂ¤ksyttyĂ¤ ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistĂ¤ julkaista mĂ¤Ă¤rĂ¤ttynĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestĂ¤ rajoittuu ilmoituksesta maksetun mĂ¤Ă¤rĂ¤n palauttamiseen. Huomautukset on tehtĂ¤vĂ¤ 8 (kahdeksan) pĂ¤ivĂ¤n kuluessa. ReprotyĂś Esko JĂ¤msĂ¤ Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

Asianajajia Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkĂ¤ynnit. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim. Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W

SĂ¤hkĂśasennusliike. Kaikki sĂ¤hkĂśtyĂśt HelsingissĂ¤ ja pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin tyĂśt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyĂśt. Huoneistoremontit, korjaustyĂśt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen Kaikki kodin remontit isot sekĂ¤ pienet, ulko- ja sisĂ¤tyĂśt. TakuutyĂśnĂ¤. Suomalaiset tyĂśntekijĂ¤t. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. MyĂśs kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 Kaksi perushoitajaa tarjoaa hoiva- ja kotipalvelua, 20 vuoden kokemuksella. Yst. vastaukset puh 041- 447 9518 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728. Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyĂśt. P.046 899 6885 www.pollanen.info VANHUKSET, PERHEET Kotiapua tarjolla; siivous, ruoanlaitto, juoksevat asiat, lastenhoito. P. 046 883 7222

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 2 miestĂ¤, pakettiauto. HUONEKALUJEN KASAUKSET. puh. 044 911 8930

S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

Vuokralle tarjotaan Edullista ja lĂ¤mmintĂ¤ VARASTOTILAA 1-30 m2 kantakaup. MyĂśs tavaroiden nouto/palautus. P. 040 140 8640

Kristakoti, Kristianinkatu 19, Kruununhaka.

UllakkoyksiĂś 35m2. Vuokra 720â&#x201A;Ź / kk + 2 kk takuu. (Senioreille). Puh.ark. 050 564 8999.

MAASTORATSASTUSTA ISLANNINHEVOSILLA Hiihtolomaviikoilla arkipĂ¤ivisin kahden tunnin maastot 60â&#x201A;Ź ja pidemmĂ¤t nuotioretket 80â&#x201A;Ź Kysy lisĂ¤Ă¤: P. 019 625 555 www.torpintalli.ďŹ MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym. MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELUT teemme kaikkia kotitĂśitĂ¤, kasaamme kalusteita, tapetoimme, remontoimme, pienet muutot pakettiautolla, kĂ¤silumityĂśt. Tuntiveloitus 33â&#x201A;Ź+alv. Minimi laskutus 2 t. Puh. 0400 811 941

www.studionovora.ďŹ Huonekalujen entisĂśinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti. Gsm. 044 538 7967.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203 Pienetkin sĂ¤hkĂśtyĂśt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

Ostetaan Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja kĂ¤yttĂślasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevĂ¤lineitĂ¤, levyjĂ¤, huonekaluja, valaisimia, tyĂśkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESĂ&#x201E;T, MUUTTOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;MĂ&#x201E;T. Nopea nouto, maksu heti kĂ¤teisellĂ¤. Seppo ja Sari 0400 218 225.

Ostetaan kuolinpesĂ¤t sekĂ¤ muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttĂ¤. Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja,rahoja, etikettejĂ¤,kunniamerkkejĂ¤ ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 KĂ¤pylĂ¤n Merkki Oy, Pohjolank. 1 Ostamme muutto- ja kuolinpesĂ¤t. Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myĂśs siivous. KĂ¤teismaksu. P. 0440 701 999 p.s.pojat@luukku.com Ostetaan muutto- ja kuolinpesĂ¤t, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyĂśkalut ym. myĂśs uudempi irtain, kĂ¤teismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiĂ¤. MyydessĂ¤si ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiĂśĂśn. MENEC 09-4546572 www.menec.ďŹ Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 OSTETAAN KUOLINPESIĂ&#x201E; loppusiivouksineen. toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546

KUOLINPESĂ&#x201E;T - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennĂ¤mme vintistĂ¤ kellariin. Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myĂśs viikonloppuisin). P. 040 812 3285 *ONNI* (25v.kok.)

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Lakiasioita

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

HUONEISTOJEN, KIINTEISTĂ&#x2013;JEN MYYNTI JA VUOKRAUS Laki ja KiinteistĂś Moilanen Oy LKV Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤ (LKV)

HĂ¤meentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

taa. Kaunis hymy valloit

Leikkaa talteen

PyydĂ¤ tarjous!

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus HĂ¤meentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 www.eurohammas.ďŹ

Saat ystĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ripalvelua. HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rimme Mikko Larjomaa. Hinta Omavast. Kelapal. ERIKOISHINTAMME:

Hammaskiven ja vĂ¤rjĂ¤ytymien 32,00 27,00 poisto, ďŹ&#x201A;uoraus, puhdistus.......59â&#x201A;Ź 39,00 20,00 Hampaan vĂ¤rinen paikkaus...... 59â&#x201A;Ź Kivuton hampaan poisto..........49â&#x201A;Ź 29,00 20,00 Hammasvalkaisu yksilĂśllisellĂ¤ menetelmĂ¤llĂ¤ alk............. 150â&#x201A;Ź Ei Kelan suoraveloitusta.

TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressĂ¤. Katutasossa, helppo pyĂśrĂ¤tuolille.

T A K U U T Y Ă&#x2013;

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ďŹ

ItĂ¤-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

HAMMASTEKNIKKO

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT

Proteesi valmis 12 tunnissa TĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; KUUSSA:

YLĂ&#x201E;- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

290â&#x201A;Ź

89â&#x201A;Ź YLĂ&#x201E;- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLĂ&#x201E;-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 430â&#x201A;Ź 149â&#x201A;Ź YLĂ&#x201E;-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 59 â&#x201A;Ź MeiltĂ¤ myĂśs koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikĂ¤ynnit

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Kauneudenhoitoa

Terveydenhoitoa

Hoida iho kuntoon! Jalkahoidot 51â&#x201A;Ź, hieronnat + muut alan tyĂśt. Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3 A 6 00550 Hki. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. P. 045 3414 525

DEMENTIA MUISTISAIRAUS Laadukkaiden dementiatuotteiden ja -apuvĂ¤lineiden verkkokauppa. Nyt ALE jopa -30%. Tutustu heti! www.dementiaonlineshop.com

ElĂ¤kelĂ¤isten permanentti pak. 60â&#x201A;Ź ja vĂ¤ripaketti 60â&#x201A;Ź leikkaus 18-20â&#x201A;Ź Salon Capelli, HĂ¤meentie 38 p. 045 238 6356

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI PitkĂ¤nsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnĂśnjaot sekĂ¤ perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.ďŹ , www.kavasto.ďŹ

2266 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSUUNNITTELU 186â&#x201A;Ź SUUNNITTELU 184,50 â&#x201A;Ź PERHE JA PERINTĂ&#x2013; J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ&#x2013;NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A 7 310,82â&#x201A;Źâ&#x201A;Ź AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, ItĂ¤keskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ

p. 726 p. 146

VETERAANI- JA ELĂ&#x201E;KELĂ&#x201E;ISEDUT

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

PsykoterapiaryhmĂ¤

Palvelukseen halutaan SinĂ¤ koirista tykkĂ¤Ă¤vĂ¤ tyttĂś tai poika, tulisitko kĂ¤yttĂ¤mĂ¤Ă¤n koiraamme lenkillĂ¤ kerran pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤ korvausta vastaan. Koira on kiltti chow-chow. H:ki vanha kaupunki. P. 050 500 2513

Rakennusala

Siivouspalveluja Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon verovĂ¤h. 45%

(09) 4369 6335

0\VNHWWl .DWRLOOH Puh. 050-518 3378 www.myske.fi Â&#x2C6; K AT T O R E M O N T I T Â&#x2C6; K AT O N M U U T O S T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; Â&#x2C6; U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N Â&#x2C6; KO T I S I I V O U K S E T Â&#x2C6; Â&#x2C6; R A K E N N U S P E LT I T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; K E I T T I Ă&#x2013; R E M O N T I T Â&#x2C6;

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiĂśĂśn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Alkaa kevĂ¤Ă¤llĂ¤ 2013 ja kokoontuu LĂ¤nsi-Pasilassa 2,5 vuoden ajan. Tiedustelut: Risto Ruokolainen, puh. 050 911 6374 risto.ruokolainen@kehityspiikki.ďŹ

KODIN SIIVOUSPALVELUT JA IKKUNANPESUT Kodinapu helmi P. 040 720 9420 Maarian Kotipalvelu Oy tarjoaa luotettavaa ja ammattitaitoista kotiapua. Siivoukset, ikkunoidenpesut, asiointipalvelut ja kaupassa kĂ¤ynnit. SOITA JA KYSY TARJOUSTAMME! 044 289 8800 www.maariankotipalvelu.com

Alennus 20 % Osteopatia-Hieronta hoidosta. Puh. 0440-908088 www.selkakeskus.ďŹ Kaisaniemenk.1

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. MyĂśs jatkuvat sopimukset. www.marďŹ c.ďŹ p. 040 700 1925.

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vĂ¤henn. 45%

KOTIPALVELUA, siivoukset ja ikkunanpesut edullisesti ja luotettavasti. KotitalousvĂ¤hennys. Merja ja Marja p. 050 305 4066.

Siivous- ja kotipalveluita Sinulle! Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455082 tai www.varmuudella.com

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.vĂ¤h.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583

Rauhallinen yksiĂś 1.3 alkaen H:gistĂ¤ luotettavalle naiselle. MyĂśs lyhyt 1.3 -1.5 mahd. huomioidaan. P. 044 552 2285 19-vuotias tupakoimaton ja luotettava nuori nĂ¤yttelijĂ¤ etsii edullista yksiĂśtĂ¤ Helsingin kantakaupungin alueelta. Pauli Patinen +358 40 358 9458

ASUNTOJEN Virkoja avoinna

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja nĂ¤ytĂśt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

+821(,6725(0217,7 5DNHQQXVPHVWDUL MD VHUWLÂżRLWX PlUNlWLODYDOYRMD YDVWDD W\|Q ODDGXVWD ,/0$,1(1 $59,2,17, 6RLWD

ecoBlast Oy

Tapetoinnit, sisĂ¤maalaukset ja kylpyhuone remontit ilmainen arvio P.050 4010477 Helsingin seurakuntayhtymĂ¤n yhteisessĂ¤ seurakuntatyĂśssĂ¤ julistetaan haettavaksi

Hoivapalveluja

Perheneuvojan virka

Kp h ,k e i t t i Ăś , l a t ti a , m a a l a us . Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b ell. f i p. 0400 689 7 4 2

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiĂśĂśn ovet, tasot. MyĂśs pikkutyĂśt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ďŹ nrak21@luukku.com. Soita hinta-arvio 040 189 5682.

Luotettava 32-v. M etsii 35-45 m2 asuntoa Laajasalon, Herttoniemen ja ItĂ¤-Helsingin alueelta. Savuton, ei lemmikkejĂ¤, luottotiedot ok. Puh. 0415024142/ Timo

Hoivaa ja Huolenpitoa kaikkiin elĂ¤mĂ¤si vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

0800 966 46 www.sellina.fi

Perheneuvojan tulee olla pappi tai hĂ¤nellĂ¤ tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, riittĂ¤vĂ¤ seurakuntatyĂśn tuntemus sekĂ¤ kirkon perheneuvojakoulutus tai sitoutuminen sen hankkimiseen. Sielunhoidollinen ja psykoterapeuttinen koulutus ja kokemus katsotaan virkaa tĂ¤ytettĂ¤essĂ¤ eduksi. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa InternetissĂ¤ osoitteessa evl.ďŹ /rekrytointi tai www.helsinginseurakunnat.ďŹ //rekrytointi Helsingin seurakuntayhtymĂ¤ Yhteinen seurakuntatyĂś, perheneuvonta

TyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤ savuton nuoripari etsii vuokra-auntoa HelsingistĂ¤. P. 050 569 0629

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Edu Kettunen Pop-messussa Vuoden ensimmäinen Pop-messu pidetään Temppeliaukion kirkossa ensi sunnuntaina. Liturgina on Sininauhaliiton toiminnanjohtaja, pastori Aarne Kiviniemi ja saarnaajana Töölön nuorisopastori Riikka Wikström. Musiikin kapellimestarina toimii tuttuun tyyliin Make Perttilä ja esilaulajana Mirkka Paajanen. Artistivieraana kuullaan muusikko Edu Kettusta, joka keikkailee harvakseltaan. Lastenhoito on järjestetty. Messun jälkeen pidetään pienimuotoiset jatkot kirkon seurakuntasalissa. Pop-messu laskiaissunnuntaina 10.2. kello 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 10.2. klo 10 Kanttoripäivien messu Lappeen kirkosta. Piispa Seppo Häkkinen saarnaa. Musiikkia esittää saksofonisti Jukka Perko. Virret: 321, 55: 1–6, 436, 222, 336: 1, 4 ja 5. Klo 11 ortodoksinen liturgia Kuopiosta. Klo 18 Horisontti. Ke 13.2. klo 18 Ortodoksinen Pyhän Andreas Kreetalaisen suuri katomuskanoni Joensuusta. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 7.2. Dosentti Kari Latvus. Kirkkoherra Tuomas Antola. Pe 8.2. Hiippakuntasihteeri Kati Jansa. Toimittaja Viena-Inkeri Lounela. La 9.2. Pastori Teo Merras (Ortodoksinen kirkko). Pastori Matti Mikkola. Ma 11.2. Hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia. Ti 12.2. Pastori Jaana Hallamaa. Pastori Maria Lilja (Vapaakirkko). Ke 13.2. Aamuhartaus: Kappalainen Elina Kaunisto. To 14.2. Toimittaja Johanna Korhonen. Kirkkoherra Tuomas Antola.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 10.2. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 9.2. klo 11.05 Pisara. Pappi Riku Lähteenkorva: Lapsen syntymä on arjen tason isoin ihme, mitä olen kokenut. Luuk. 18: 35–43. Uusinta ma 11.2. klo 14.55. Su 10.2. klo 10 jumalanpalvelus. Mukulamessun 20-vuotisjuhla Pyhän Annan lastenkirkossa Vantaalla. Uusinta ti 12.2. klo 11.10.

Välittäjän roolissa. Baritoni Aarne Pelkonen laulaa Paavalinkirkon Johannes-passiossa Pilatuksen roolin. – Passiota esittäessäni minulle tärkeimmäksi nousee tekstin sa musiikin kautta.

Mestariteos koske Lappeenrannan laulukilpailun voittaja Aarne Pelkonen laulaa Paavalinkirkon Johannes-passiossa. Teksti Anu Heikkinen Kuva Sirpa Päivinen

usiikkitalon pääovi pyörähtää, kun aulaan astuu hyväntuulinen ja mökkireissulla levännyt Aarne Pelkonen. Pieni loma tuli tarpeeseen, sillä arvostetun Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun miesten sarjan voittajalla on takanaan jännittävä koitos ja edessä loppukiri Sibelius-Akatemiassa. – Valmistun kirkkomusiikin osastolta keväällä. Sitä ennen tehtävänä on pedagogisia opintoja, laulun A-tutkinto sekä kirjatenttejä, 26-vuotias baritoni kertoo. Tiedossa on lisäksi lukuisia esiintymisiä, kuten lied-konsert-

teja sekä Schubertin Die schöne Müllerin -laulusarja Musiikkitalossa. Ensi sunnuntaina Pelkonen laulaa J.S. Bachin Johannes-passiossa Paavalinkirkossa. Tammikuun alussa pidetyn Lappeenrannan laulukilpailun jälkeen Pelkosesta on jo ehditty veikkailla uutta tähtilaulajaa. Laulaja suhtautuu tulevaisuuteen nöyrästi. Hän pitää kilpailua eräänlaisena työhaastatteluna, jossa menestyminen näkyy toivottavasti jatkossa työtilaisuuksina. Joitakin yhteydenottoja on jo tullutkin. – Voitto oli hieno tunnustus ja tuli yllätyksenä. Olen sikäli onnekas, että minulla on ollut erinomainen opettaja. Marjut Hannulan tuki kilpailuun valmistautuessa oli merkittävä. Raumalla kasvanut Aarne Pelkonen kiinnostui kirkkomusiikista jo lapsena. Yrittäjäper-

heellä oli kotona pilliurut, jotka tuntuivat pienestä pojasta loputtoman kiehtovilta. – Niin kauan kuin muistan, haaveammattini on ollut kanttori. Lapsena kuulin urkumusiikkia levyiltä ja kirkoissa, ja se teki minuun suuren vaikutuksen. Erityisen vaikuttavaa oli päästä itse soittamaan eri tilaisuuksissa. Pelkonen aloitti urkujen soiton 8-vuotiaana yksityistunneilla ja pääsi 10-vuotiaana musiikkiopiston piano-oppilaaksi. Pian kuvioihin tulivat mukaan laulutunnit, pitihän kanttoriksi pyrkivän osata myös laulaa. Lukion jälkeen kirkkomusiikki oli itsestään selvä valinta. – Opintojen edetessä on kyllä ollut pieniä kriisejä, jotka ovat lopulta vain vahvistaneet uravalintaani. Olen tehnyt kirkkomuusikon töitä opintojen ohessa, mutta laulu on ottanut yhä enemmän alaa. Kotimaan lisäksi Pelkonen on suorittanut musiikkiopintoja vuoden ajan Berliinin Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa muun muassa tunnetun saksalaisen bassobaritonin Thomas

Quasthofﬁn johdolla. Saksassa hän pääsi myös lied-laulun ydinalueille. – Liedistä on tullut suurin intohimoni. Olen keskittynyt siihen yhä enemmän pianisti Juho Alakärpän säestyksellä. Liedeissä kiehtoo saumaton yhteistyö pianistin kanssa. Kokonaisuudessa musiikista tulee yhtä kudosta. Johannes-passiossa Pelkonen on laulanut pari kertaa aiemminkin. Bachin vuonna 1724 säveltämä kärsimyskertomus on hänestä vaikuttava. – Suuren säveltäjän mestariteosta on aina hienoa päästä laulamaan. Johannes-passio on tiivis ja dramaattinen kokonaisuus. Se puhuttelee minua alusta loppuun. Passion sanoitus koostuu Johanneksen evankeliumin teksteistä sekä parista lyhyestä Matteuksen evankeliumin katkelmasta. Kertojana on evankelista ja roolihenkilöinä Jeesus, Pietari, Pilatus ja kaksi palvelijaa. Väkijoukon ja sotilaiden osuudet laulaa kuoro. Pelkonen laulaa Pilatuksen roolin, pienehkön Pietarin

Yhteisvastuukeräyksen merkeissä istutaan kambodžalaista iltaa torstaina 7.2. kello 18 alkaen Meilahden kirkon seurakuntasalissa, Pihlajatie 16. Tilaisuudessa syödään kambodžalainen iltapala ja seurataan khmer-tanssiryhmän esitystä. Life with Dignity -järjestön apulaisohjelmajohtaja Bone Thai ja kyläkehitystiimin vetäjä Pisith Oeuk tuovat terveisiä Kambodžasta. Lopuksi pidetään iltahartaus. Kolehti menee Yhteisvastuukeräykselle. Tilaisuuden järjestävät Kirkon Ulkomaanapu ja Meilahden seurakunta.

Krito-ryhmä aloittaa Malmilla Kristillinen toipumisryhmä eli Krito-ryhmä kokoontuu teemalla Askeleita syyllisyydestä toipumiseen kuudesti Malmin kirkolla, Kunnanatie 1, maanantai-iltaisin 4.3. alkaen kello 18. Materiaalikirja maksaa 10 euroa. Ilmoittautumiset torstaina 7.2. kello 16–17.30, p. 09 2340 4482. Jätä soittopyyntö vastaajaan.

Euronpäivä Laajasalossa

noman välittäminen taidokkaasti kirjoitetun

ttaa osan sekä kolme bassoaariaa. – Pilatus on mielenkiintoinen persoona, epävarma, jopa pelokas johtaja. Hän ei estä tapahtumien epäoikeudenmukaista kulkua, vaan yrittää pitää julkisivunsa pystyssä ja pysyä kaikkien kaverina. Sopraanosolistina esiintyy Elina Rantamäki, alttona David Hackston, tenoreina Jussi Hirvonen ja Eero Hartikainen sekä bassona Pelkosen rinnalla Janne Kaksonen. Passiossa soittaa Barokkiorkesteri Galantina. Kuoro koostuu yhteensä kuudesta eri kuorosta. Mukana ovat Tikkurilan Laulajat, Kamarikuoro Laurus, Kamarikuoro Cantilene, Vasa Kammarkör, Puotin Laulu ja Järvenpään kamarikuoro. Passio kuuluu kuoronjohdon jatko-opiskelijoiden opinto-ohjelmaan, minkä vuoksi yhdeksän kuoronjohdon opiskelijaa vuorottelee esiintyjäjoukon johtajana. J.S. Bachin Johannes-passio Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, su 10.2. klo 15. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Euronpäivää vietetään Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, lauantaina 9.2. kello 11–15. Lapsille on rekiajelua aasikyydillä ja poniratsastusta kello 11–13. Ohjelmassa on myös temppurata, ongintaa, arpoja, onnenpyörä, vesipajatso, kasvomaalausta ja musiikkiesityksiä. Lastenvaate- ja tavarakirppikseltä voi tehdä onnistuneita löytöjä. Myynnissä on myös neuleita. Paikalla on nähtävänä paloauto. Nälän yllättäessä voi ostaa kahviosta hernekeittoa, grillimakkaraa, loimulohta ja muurinpohjalettuja. Roihuvuoren seurakunnan järjestämän päivän tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen. Tiedusteluihin vastaa Kari Laaksonen, p. 2340 5716. Kirkon vuosittainen suurkeräys Yhteisvastuu tukee tänä vuonna yksinäisiä vanhuksia kotimaassa ja Kambodžassa. Lisätietoa keräyksestä: www.yhteisvastuu.fi

Lapset messuun ja kimppasyliin Lasten lähetysmessuun voi osallistua sunnuntaina 10.2. kello 11 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Kiina-aiheisessa messussa ovat mukana Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen, Liisa Väisänen ja Pikku Kakkosen Siina Hirvonen. Messun jälkeen on vuorossa Kimppasyli-yhteisvastuutapahtuma, jossa on tarjolla kirpputori, laskiais-

herkkuja sekä askartelua ja puuhaa lapsille. Kello 13 kokoonnutaan laululeikkituokioon Siina Hirvosen johdolla.

Maailmassa on virhe! Mitä syöt? – Ruokatuotannon etiikkaa ja ruoan teologiaa on aiheena tuhkakeskiviikon keskusteluillassa 13.2. kello 18 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Liikakalastusta ja sen vaikutuksia pohtii freelance-toimittaja Kukka Ranta, näkökulmia globaaliin ruoantuotantojärjestelmään antaa tutkija Galina Kallio ja ruoan teologiaa valottaa pastori Kai Sadinmaa. Ennen keskustelua Kryptassa on tuhkakeskiviikon rukoushetki Taizén tapaan kello 17. Ilta käynnistää neljän yhteiskuntaeettisen keskustelutilaisuuden sarjan otsikolla Maailmassa on virhe! Illoissa pureudutaan yhteiskunnallisiin ongelmiin ja pohditaan kirkon roolia suhteessa niihin. Sarjan järjestää Kirkko Helsingissä, ja se on osa kaikille avoimia Kohtaamispaikkana Krypta -iltoja. Tarkemmat tiedot illoista saa osoitteesta www.uskotoivorakkaus.fi/maailmassaonvirhe. Lisätietoa: Kai Sadinmaa, p. 050 381 6323, kai.sadinmaa@evl.fi ja Hanna Korpijärvi, p. 09 2340 2506, hanna.korpijarvi@evl.fi

Ekotapahtuma Tapanilassa Perheiden ekotapahtuma järjestetään tuhkakeskiviikkona 13.2.Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6. Tapahtuma alkaa kello 18 messulla, jossa saarnaa työalasihteeri, pastori Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta. Lapsille on tarjolla kello 18.45–20 kaksi pysäkkiä, kierrätyskeskuksen duunauspaja sekä rastirata. Aikuiset voivat kuunnella Sipiläisen puhetta ekopaastosta teemalla Maailma on Jumalan ruumis. Tapahtumassa on tarjoilua. Tapahtuman yhteydessä on Malmin seurakunnan paastonajan julkaisun 7 viikkoa kohtuullisuutta julkistaminen.

Vauvat loruamaan musiikin tahtiin Musiikkia pienille korville on tarjolla Vauvan vaaka -konsertissa torstaina 14.2. kello 9.30 ja 11 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Soili Perkiö ja Hannele Huovi kannustavat vanhempia loruamaan ja leikkimään yhdessä vauvan kanssa. Vauvaikäisten tuutulaulukonserttiin voi tulla yhdessä n, tädin ja sedän, kummin tai äidin, isän, mpien kanssa. Lisätiedot: isovanhempien nelleparasta.fi,i Facewww.pienelleparasta.fi, m/pienelleparasta book.com/pienelleparasta ja Kirkko Helsingissä.

Menokasvo: Nina Rajamäki Hiljaisuuden tuhkamessua vietetään Kannelmäen mäen kirkossa, Vanhaistentie 6, keskiviikkona 13.2. kello aja19. Mitä tuhkamessu tarkoittaa, pastori Nina Rajamäki? on– Tuhkakeskiviikon messussa laskeudutaan paastonn aikaan, joka merkitsee valmistautumista Kristuksen ensä kärsimykseen. Messussa voi hiljentyä, kohdata itsensä ja Jumalan. Siellä on mahdollisuus saada otsaansa muktuhkaristi, joka on ulkoinen ja näkyvä merkki katumuksesta. ltyy? Mitä erityistä Hiljaisuuden tuhkamessuun sisältyy? suus. – Saarnan tilalla on noin kymmenen minuutin hiljaisuus. ukoMusiikkina ovat Taizé-rukouslaulut, jotka tukevat rukoaiusta ja mietiskelyn henkeä. Alttari on verhottu punaia seen ja siellä on tuohuksia ja ikoneita. Messussa saa vain olla, osallistujilta ei vaadita mitään. Monessa seurakunnassa ei nykyään järjestetä e? tuhkamessua. Onko se Kannelmäessä perinne? mas– Seurakunnassa on järjestetty viime vuosina tuomaseäksi henkisiä tuhkamessuja. Olemme kokeneet ne tärkeäksi itä. osaksi paastonaikaa, ja niissä on ollut paljon kävijöitä. sa. PäätimHiljaisuuden messuja meillä on 5–6 kertaa vuodessa. un. me tällä kertaa yhdistää hiljaisuuden tuhkamessuun. Marjo jo Kytöharju ESKO JÄMSÄ

SIRPA PÄIVINEN

Kambodžalainen illanvietto

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Musiikkia kirkoissa Torstai 7.2. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Veijo Lankinen. Urkukonsertti klo 17 Pyhän Henrikin katedraalissa, Pyhän Henrikin aukio 1. Martti Laitinen. Ohjelma 5 e. Herrasmiesten lauluklubi klo 19–20.30 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Miesten workshop laulun parissa, vetäjänä Mikko Helenius vierailijoineen. Tutustutaan klassiseen sekä kevyempään tyyliin ja äänenmuodostukseen. Kokoontumiset torstai-iltaisin pääsiäiseen asti.

Perjantai 8.2. Infinita Quintet klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Massimo Carboni, saksofoni, Tero Saarti, trumpetti, Sid Hille, piano, Paolo Spanu, basso, Gianni Filindeu, rummut. Hillen sävellyksiä jazzkvintetille. Liput 15 / 10 e ovelta.

Lauantai 9.2. Musiikkiesityksiä klo 12, 12.30, 13 ja 13.30 Laajasalon kirkolla. Klo 12 ja 13 Chorus Marinus, klo 12.30 ja 13.30 Miesyhtye. Osa Euronpäivätapahtumaa klo 11–15. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Pauliina Kallio, urut. Scheidemann, J.S. Bach, Guilmant, Couperin, Haapasalo.

Sunnuntai 10.2. Kantaattimessu klo 10 Kannelmäen kirkossa. Johann Ludwig Bachin laskiaissunnuntain kantaatti Ja, mir hast du Arbeit gemacht. Reeta Nikkola, sopraano, Sirkku Rintamäki, altto, Otto Alanen, tenori, Timo Lipponen, basso, Vox Canora -kuoro, Pete Vuorio, urut, soitinyhtye. Pappeina Sakari Enrold, Konsta Korhonen ja Aili Raitavuo. Saamelaisten kirkkopyhä klo 10 Vanhassakirkosssa. Saamelaismusiikkia esittää Anna NäkkäläjärviLänsman. Liturgina Arto Antturi, saarnaa saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio, kanttorina Risto Pulkamo. Messukielinä saame ja suomi. Talvinen lauluhetki la klo 11 Pukinmäen Portis Portissa, Säterinportti 1. Lauluhetki lapsille ja lapsenmielisille. Virren voimaa voim n. klo 13 (messun jälkeen) My Myllypuron kirkossa. Yhteislaulua. J.S. Bach: Johannes-passio J klo 15 Paavalinkirk Paavalinkirkossa. Elina Rantamäki, sopraano sopraano, David Hackston, altto, Jussi Hirvonen H ja Eero Hartikainen, tenori, te Aarne Pelkonen ja Jan Janne Kaksonen, basso, Tikku Tikkurilan Laulajat, Kamarikuor kuoro Laurus, Kamarikuoro Cant Cantilene, Vasa Kammarkör, Puot Puotin Laulu, Järvenpään kamari marikuoro, Barokkiorkesteri Galan Galantina. Ohjelma 5 e Yhteisvastuuk vastuukeräykselle. Konse Konsertti klo 16 Hermannin diakon diakoniatalolla, Hämeentie 73. Lo Lotta Nykäsenoja, viulu, Jaakk Jaakko Nykäsenoja, huilu, Anu Silvas Silvasti, piano, Jukka Ahokas, laulu, Kaarina Ahokas, piano, Anni K Kajos, laulu, Kimmo Kajos, kitara, ki Freeman, Carlos Hyvärine värinen -kvartetti, Hannu Elomaa, p piano, Fanny Holmström, laulu, L Léo Pignol, kitara. Mm. Sibelius, Kuula, Ku P.J. Hannikainen, Presley, Beatles, Bea Simon & Garfunkel, Elomaan jaz jazz-balladeja ja Freemanin

omia kappaleita. Kahvit. Ohjelma 5 e Kuntoutuskoti Tarpoilan hyväksi. Konsertti klo 16 Meilahden kirkossa. Raamatullisia tansseja. Jaana Ikonen, urut, ja Xaris Dance. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Konsertti klo 18 Huopalahden kirkossa. Anna Immonen, sopraano, Anssi Hirvonen, tenori, Joonas Vapaavuori, sello, Juho Alakärppä, piano. Ohjelma 12 e Yhteisvastuukeräykselle. Sydämen rukouksen poluilla klo 18 Käpylän kirkossa. Lauluyhtye Vox Silentii. Keskiaikaisia rukouslauluja. Ohjelma 10 e. Schubert: Winterreise klo 18 Malmin kirkossa. Johanna Tuomi, laulu, Colin Hansen, piano. Matkavirsiä klo 18 Tapanilan kirkossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Sellokvartetti, Jussi Makkonen, Ulla Lampela, Iida-Vilhelmiina Laine, Matti Makkonen. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Maanantai 11.2. Lauluilta klo 18 Cafe & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29. Rytmiä räntäsateessa, karnevaalitunnelmaa.

Tiistai 12.2. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1. Laulattamassa Ari Häyrinen ja AnnaKaisa Honkanen. Musiikkiohjelmaa klo 16–18.30 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, avointen ovien tapahtumassa kanttori Mari Lammisen 50-v.juhlien merkeissä. Tarjolla myös hernesoppaa ja laskiaispullia. Muistamiset ystävyysseurakunnan tukemiseksi. Sävelhelmiä hangella klo 18 Kannelmäen kirkon kappelissa. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kanteleensoittajat. Virsitiistai klo 18 Pukinmäen seurakuntakodissa. Laulaen kohti paastonaikaa. Cembalokonsertti klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Itä-Helsingin Musiikkiopiston cembalokurssin oppilaat. Kolehti cembalorahastoon. Dragon Rhyme klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Kaartin Soittokunta, Annaleena Puhto, huilu. Uutta aasialaista puhallinmusiikkia sekä Harri Vuoren tilausteos. Takemitsu, Vuori: The Magic Secrets of Undertow, Nishimura, Chen, Wennäkoski, Ung. Musica nova Helsinki -konsertti, lisätietoa: www. musicanova.fi. Ohjelma 10 e.

Keskiviikko 13.2. Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Sabine Nieminen. Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Musiikkimatinea klo 13 Malmin kirkossa. Heikki Poutanen, laulu, Kaisu Rauhamaa, piano. Mistä tunnet sä ystävän klo 13 Maunulan kirkon seurakuntasalissa. Ystävänpäivälauluja. Laulattamassa Maunulan kirkon musiikkiryhmä ja Maija Pesonen-Kareinen. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko&kaupunki 6. helmikuuta 2013 Numero 5

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

vanhan sotaveteraanin, maansa puolesta taistelleen, hautajaiset. Ohjelma tarkistettiin etukäteen: Upeaa Veteraanin iltahuutoa ei saanut esittää. Näin sitä sensuroitiin, mutta kenen mieliksi? Aikoja sitten kaikui Suomen sähköisessä mediassa ja vasemmistofoorumeilla taistelulaulu Kenen joukossa seisot, kenen lauluja laulat? Palasipa vain mieleen nytkin. Toinen toteamus, kirkon johdolle pohdittavaksi: ”Ei ole kuten on, vaan miltä näyttää.” Ja ei nyt hyvältä näytä. Olisikohan ihan piispojen tasolta pohdittava ohjeita kirkon kuvan selkiyttämiseksi, rohkeita, mitään kumartamattomia, vanhoja kristillisiä arvoja ja suomalaista perinnettä korostavia? Raimo Ilaskivi valtiotieteitten tohtori, ylipormestari, Helsinki

Mikä on virallinen kanta Raamatun totuuteen?

Ville Ranta mihinkään suuntaan. Mielestäni olisi kuitenkin oikeudenmukaista muuttaa testamentin arvo siten, että sillä voisi jättää vaikNykyinen yhteiskuntamme kuormittaa ihka koko omaisuutensa kenelle tahansa tai miskehoa monella tapaa kuten nimimerkki minne tahansa. Sähkö ei tuo onnea (K&k 30.1.) kirjoitti eriIlman testamenttia olkoon perintökaari tyisesti langattoman sähkön vaikutuksisennallaan. Nykyään testamentilla voidaan ta kehoon. Ihminen itse aiheuttaa teoillaan hallita vain pientä osaa omaisuudesta. Lakisairastuttavan ympäristön, ja keho joutuu sääteinen perintökaari on hallitseva. Minusluonnottomalla tavalla kuormitetuksi. ta on outoa, että jos olen elämäni aikana keMe kehittyneet ihmisyksilöt luulemme, rännyt omaisuutta, en voikaan määrätä siettä näin kuuluu elää, mutta vain sata vuottä pois, minne haluan. Jos vaikka haluaisin ta sitten asiat olivat monin tavoin hyvin toijättää lapseni ilman perintöä kuolemani jälsenlaiset. Tämä edistyksellinen yhteiskunkeen, se ei onnistu. Heillä on omat osuutentamme on täynnä sähköä, saasteita, myrksa lain voimalla. Miksi? kyjä ja säilöntäaineita, joita elimistöömme Aika harva tosin jättäisi lapsensa pejoutuu jatkuvasti. rinnöttä, mutta niille, jotka sen Huonosti rakennettuja, hohaluaisivat tehdä, pitäisi olla Jatka meisia rakennuksia ja sairastusiihen oikeus. Omista rahoiskeskustelua neita ihmisiä, jotka joutuvat taanhan he päättäisivät. Keirtautumaan tästä luonnottoverkossa www. nellä on oikeus toisen omaimuudesta, toisista ihmisistäsuuteen? kirkkojakin. Kehittymisen tavoite on No ei kenelläkään, jos kaupunki.fi hyvä ja elintärkeäkin, kunhan omaisuuden haltija ei sitä tahihminen ei joudu sen kaiken jaldo. Olkoon elävä tai kuollut. Ari Linna koihin. Sillä ihmisenhän vuoksi filosofian maisteri, Helsinki nämä kaikki ”hyödykkeet” on luotu.

Ihminen joutuu oman kehityksensä jalkoihin

Sähkö- ja homeallergikko

Lapset haluttaessa voitava jättää perinnöttömäksi Reino Kuikanmäki esitti (K&k 30.1.), että lesken pitää saada myös lapsille kuuluva osuus perinnöstä. Suomessa on laki, joka määrää hyvin selvästi, kuinka vainajan omaisuus jaetaan. Minusta siihen ei tarvita korjausta

Kenen joukossa seisot, kirkko? Kaksi tapahtumaa, huomiota herättäneitä kumpikin. Ensimmäinen Helsingistä, Temppeliaukion kirkosta: teatteriryhmä herkutteli v-sanalla, pyllisti pyllyä, häpäisi alttaria. Meno sai jatkua. Sika oli ostettu säkissä. Toinen muutaman vuoden takaa itäsuomalaisesta seurakunnasta. Edessä olivat

Joulun aikaan televisioidussa ekumeenisessa tilaisuudessa eläkkeellä oleva lääkäri Risto Pelkonen kuului nimittävän Raamatun tekstiä kauniiksi saduksi. Sen johdosta kysyin Kirkon tiedotuskeskukselta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallista kantaa Raamatun totuudellisuuteen. Sain vastaukseksi, että kirkon virallinen kanta Raamattuun on historialliskriittinen. Se tarkoittanee sitä, että Raamatussa kuvatut ihmeet ovat joko valheita tai totta jollakin luonnollisella tavalla. Kirkon virallisesta linjasta huolimatta sunnuntaisin papin johdolla yhteen ääneen lausutussa uskontunnustuksessa Raamatun ihmeetkin tunnustetaan. Olen jonkin aikaa käynyt Mikaelinkirkon tilaisuuksissa. Ilmapiiri on lämmin ja seuraavaan viikkoon voimia antava. Seurakunnassa syntyy kokemus, että työntekijöiden puhe ja oma usko ovat yhtä. Näin varmaan on muissakin seurakunnissa. Ristiriita kirkon virallisen kannan ja käytännön toiminnan välillä on siten ilmeinen. Vaikka tiedetäänkin, että organisaatioiden julkituomat arvot eivät toteudu läheskään täydellisinä organisaatioiden toiminnassa, kaikki merkittävät organisaatiot tuovat julkisuuteen arvonsa, joita kohti ne kurottautuvat. En ole muualla törmännyt siihen, että organisaatio tuo julki arvoja, jotka sotivat näin pahasti sen perustehtävää vastaan. Kirkon tehtävähän kait on evankelioiminen eikä pelkkä diakoniatyö tai vaikkapa elämäntaitojen opettaminen, mitä tehtäviä muun muassa järjestöt ja kunnat tekevät kustannusvaikuttavasti. Toivoisin, että evankelisluterilaisen kirkon johto selväsanaisesti toisi julki vain yhden, kirkon virallisen kannan Raamattuun, uskovien ihmisten näkökulmasta tärkeimpään elämän lähteeseen. Juha Nyman filosofan tohtori

Rovasti Markku Päiviö Oulunkylän kirkkoherraksi Kannatamme Markun valintaa Oulunkylän seurakunnan kirkkoherraksi, koska hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus seurakuntatyössä. Hän on palvellut pappina suurissa ja pienissä seurakunnissa, maaseudulla ja kaupungissa, myös monikulttuurisessa ympäristössä. Hänellä on pitkä kokemus myös seurakunnan hallinnosta ja johtamisesta. Markku on erityisesti perehtynyt Raamattuun ja hän on muutenkin elämänmyönteinen ja oikeudenmukainen ihminen. Markku palveli pitkään pappina Kainuussa, kulki Suomussalmella eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten rinnalla ilossa ja surussa. Hän rakensi seurakunnan maahanmuuttajatyötä, lapsi- ja perhetyötä sekä kokosi yli kymmenen vuoden ajan vapaaehtoiset toteuttamaan Tuomasmessua. Hän loi yhteyksiä ja toimi muun muassa Manner-

heimin Lastensuojeluliitossa, kriisityön debrieﬁng -ryhmässä, urheilujärjestöissä sekä kunnallisen perhetyön Neuvolaprojektissa. Markku on kulkenut pappina suomalaisten rinnalla myös ulkomailla Kirkkohallituksen lähettämän työntekijänä ja oppinut tukemaan suomalaisia, jotka ovat irti juuriltaan uudessa kulttuurissa. Hyvään elämään tarvitaan sekä juuret että siivet. Luotamme, että Markku kokeneena seurakunnan työntekijänä, johtajana ja suurperheen isänä on paras vaihtoehto Oulunkylän kirkkoherraksi. Oulunkylä tarvitsee seurakunnan johtamisessa ja toimintakulttuurien yhtenäistämisessä kokenutta kipparia ja kirkonmiestä. Markku Päiviön tukiryhmä

Sananvapaus ja Phil Ochsin itsemurha Itsemurha on vakava asia, johon liittvät oleellisesti sekä tekijä että uhrin omaiset. Seuraava tapahtuma oudoksuttaa minua: 1970-luvun alussa amerikkalainen laulajalauluntekijä Phil Ochs teki kappaleen myöhemmin suorittamastaan itsemurhasta. Suomalainen yhtye Tuhatkauno esittää suomen kielellä kyseisen kappaleen Se kait täytyy tehdä nyt. Laulun sanat ovat synkät. Phil Ochs tuskin on tehnyt tekoaan hetkellisestä päähänpistosta. Luulin, ettei kyseisen kaltaisia ajatuksia saa esittää levyllä eikä laulaa konserteissa. Jos ihminen on itselleen vaarallinen, hänet voidaan sijoittaa vastentahtoiseen pakkohoitoon mielisairaalaan. Phil Ochs kuoli vuosikymmeniä sitten. Hänenkin elämällään oli tarkoitus ainakin laulajana ja lauluntekijänä. Tämä kyseinen laulu on levyllä Phil Ochs in Concert. Biisin nimi on When I Am Gone. Kyynel tuli silmään sitä kuunnellessa. Taiteilija oli kommunisti. Arvelen sen asian olevan hyvin harvinaista. Liittyyvätkö poliittinen vakaumus ja teko toisiinsa, sitä en tiedä. Lyyro Kivisalo Helsinki

Enkeli taivaan ja tietoviisaat Arvoisa vastaväittäjäni Seppo Väisänen (K&k 23.1.), suo anteeksi, että pikkuisen ihmettelen reaktioitasi. Ilmoitin, että en aiemmin tiennyt jouluvirttämme lauletun muullakin sävelmällä kuin sillä nykyisellä. Ilmoitin myös, etten ryhdy arvailemaan Loimijoen käsikirjoituksen ikää, asiaa, jota todellakaan en tunne. Ja syytät minua ”tietoviisaan” roolin omaksumisesta? Itse ilmoitat, että koska Enkeli taivaan laulettiin aluksi yhdellä sävelellä ja sitten toisella, se muka olisi säilynyt muuttumattomana. Minulle oli tärkeää todeta, että sävelmiä on ainakin kaksi, ja koska niitä oli kaksi peräkkäin, on muutosta vaikea kieltää. Onko se tuttu melodia Lutherin vai jonkun muun säveltämä, ei ole kovin tärkeä kysymys. Sitä en kaikkien tiedossa olevana itsestään selvänä asiana halunnut ottaa esille. Eipä kirkkomme nykyisen virsikirjan tietoviisas toimituskuntakaan löytänyt tähän asiaan ”lopullista ratkaisua” vaan jätti kysymyksen avoimeksi. Erkki Pullinen asianomainen musiikkimies

Lehden jakelussa voi olla ongelmia Kirkko ja kaupungin osoitteisto saadaan jatkossa kirkon yhteisestä jäsentietojärjestelmästä, Kirjurista. Uudessa osoitteistossa voi ilmetä häiriöitä. Jos jakelussa on ongelmia, ottakaa yhteyttä lehden osoiterekisteriin puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@vl.ﬁ. Toimitus