K&k 2013 nro 6

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 6

Keskiviikkona 13. helmikuuta 2013

ESKO JÄMSÄ

Mitä Jeesus teki Intiassa? » 12–13 Lumimiehen päätä ei huimaa » 8

Liberaaliksi tunnustautuva Pauli Lindeberg bloggaa uskosta » 4–5

Pienten puolesta Mörköooppera jatkaa Pakilan kirkon ystänvänpäiväperinnettä » 22–23

Kirkon jäsentiedot siirtyvät nykyaikaan » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

”

Lainasanat

Kutsumustyötä voi olla mikä tahansa työ, jossa ihminen kokee toteuttavansa intohimoaan sekä olevansa merkityksellinen ja hyödyksi.”

Filosofian tutkija Lauri Järvilehto sivulla 7

Numero 6

13.2.2013 13

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

SHUTTERSTOCK

Pääkirjoitus

Uusi uljas järjestelmä usi jäsentietojärjestelmä siirtää kirkon jäsentiedot nykyaikaan. Näin kertoo kirkkohallituksen tiedote. Järjestelmässä ei olekaan kuin yksi vika. Se ei toimi. Ei mennyt tämäkään hanke ihan niin kuin Strömsössä, vaikka siitä kuinka myönteisesti tiedotettaisiin. Joskus kirkon touhu muistuttaa Ylioppilaslehden journalismia. Vaikka oikeitakin ongelmia riittäisi, uusia pitää päästää tahallaan housuun.

Uusi järjestelmä, kutsumanimeltään Kirjuri, otettiin asteittain käyttöön vuodenvaihteeseen mennessä. Alkuperäisestä aikataulusta ei oltu myöhässä kuin vuoden. Suurimpien seurakuntien keskusrekisterien johtajat kirjasivat helmikuun alun kokouksessaan noin 30 ongelmakohtaa, jotka Kirjurissa mättävät.

U

Rukous Yksi hyvä lahjasi on läheinen ystävä, ihminen, jonka kanssa ei tarvitse piilotella, sievistellä eikä pelätä.

Ystävä on vapaus, kirkas tietoisuus ja sama taju maailmasta.

Siunaa läsnäolollasi ystävääni, anna hänelle kevyet askeleet ja tuo meidät taas pian yhteen.

Toistaiseksi pahimmat tavallisia seurakuntalaisia koskevat ongelmat liittyvät palvelujen hitauteen. Esimerkiksi Helsingissä jonossa on monen sadan virkatodistuksen tilaukset. Pahimmilta katastrofeilta on toistaiseksi vältytty lähinnä siksi, että henkilökunta ponnistelee hartiavoimin ylitöissä, ettei papereihin eksy virheellisiä tietoja. Voi kuvitella, mitä seuraisi, jos esimerkiksi perunkirjoituk-

seen tarvittavaan todistukseen ilmestyisi väärä perillinen tai joku oikea puuttuisi.

Pieneltä osin Kirjurin ongelmat liippaavat tätäkin lehteä. Sen osoitteisto päivitetään pääosin jäsentietojärjestelmästä. Onneksi virheet tältä osin eivät ole olleet suuria saati kohtalokkaita. Joitakin kymmeniä lehtiä on mennyt väärään osoitteeseen.

Aikoinaan Tuntemattoman sotilaan Hietanen ei kaivannut syyllisiä vaan Lahtista ja konekivääriä. Ei Kirjurinkaan kohdalla syyllisiä tarvita, vaan toimivaa järjestelmää. Silti sopii kysyä ihan vastaistakin varten, missä kohtaa hankkeessa on sössitty.

On turha syyttää resurssien vähäisyyttä.

Isoon hankkeeseen lähdettäessä ei päättäjiä saa harhauttaa lupaamalla liian helpolla syntyvää yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Hallintokulttuuria on muutettava niin, ettei virkamiesten keskinäinen kähinä haittaa tulosten syntymistä. On kuultava herkällä korvalla varsinaisten käyttäjien kokemuksia ja huolia eikä kuitata niitä ylimielisellä puheella muutosvastarinnasta. Kirkon keskushallinnon monimutkaisilla käytävillä leijuva tunkkainen ilmapiiri kaipaa tuuletusta.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Tuuli lakaisee maan, sade huuhtelee kadut.

Ihan kuin koko maa olisi menossa naimisiin. Kaikki on kuin pitsiä.

Alussa Jumala loi taivaan ja maan.

Kiinalainen sananlasku

Neljävuotias helsinkiläinen lumisateen jälkeen

Raamatun luomiskertomus

3

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Tuliko perille? Postinkantaja Erkki Turunen jakaa lehden luukkuun. Tänään ilmestyneen Kirkko ja kaupungin osoitteistot tulivat nyt toisen kerran Kirjurista. Järjestelmään siirtyminen voi aiheuttaa jakeluun häiriöitä. Jos jakelussa on ongelmia, ole yhteydessä lehden osoiterekisteriin puhelimitse 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Kirjuri-järjestelmä toimii vasta rajatusti Uusi jäsentietojärjestelmä näkyy tilapäisenä palvelun heikentymisenä.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

K

irkossa on siirrytty vaiheittain valtakunnalliseen Kirjurijäsentietojärjestelmään. Aikaisemmin seurakunnat ylläpitivät omia rekistereitään. Nyt kaikkien seurakuntien jäseniä koskevat tiedot on keskitetty kirkkohallituksen hallinnoimaan tietokantaan.

Hankkeen tarkoituksena on

tukea seurakuntien toimintaa ja yhteydenpitoa seurakuntalaisiin.

Hanke on kuitenkin toistaiseksi jouduttu rajaamaan siihen, että tietojen rekisteröinnit sekä virkatodistusten ja sukuselvitysten laatiminen Kirjurista voidaan tehdä luotettavasti.

– Kirjurin yksi tavoite on, että asiakas voi saada virkatodistus- ja sukuselvityspalvelut mistä tahansa evankelisluterilaisen seurakunnan keskusrekisterin tai seurakunnan palvelupisteestä, Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja Hannu Houtsonen kertoo.

– Toistaiseksi on niin, että esimerkiksi Helsingin seurakuntien jäsenet saavat todistuksensa Helsingissä kirjoissaoloajaltaan vain Helsingin keskusrekisteristä.

Helsingin seurakuntien keskusrekisteriin on syntynyt Kirjurin ongelmista johtuen 700 sukuselvityksen jono, jota puretaan yli-

töinä. Ongelmia on myös muualla Suomessa. Jonoa syntyy, koska selvitysten laadinta uudella järjestelmällä on nykymuodossaan hidasta. Lisäksi Kirjurin tietojen oikeellisuutta joudutaan tarkastamaan useista eri tietolähteistä.

Sukuselvityksissä on ollut virheitä, mutta ne on huomattu tarkastusvaiheessa.

– Seurakuntalaisten kasteiden, vihkimisten ynnä muiden tietojen rekisteröiminen järjestelmään sujuu hyvin, Houtsonen sanoo.

Rekisterijohtajien aloitteesta vuodesta 2007 kehitetyn Kirjurin ongelmat alkoivat ilmetä kaksi vuotta sitten. Tuolloin päätettiin keskittyä viranomaistehtävien hoitamisen varmistamiseen. Kirjurin käyttöönottoa siirrettiin vuodella eteenpäin.

Viime marraskuussa maan kaikki rekisterijohtajat kirjelmöivät kirkkohallitukseen siitä, että seurakuntien vanhat jäsentieto-

järjestelmät tulisi olla käytössä Kirjurin rinnalla tietojen tarkistamiseen vuoden 2013 puoleen väliin saakka. Kirkkohallitus pitäytyi suunnitelmassaan, jonka mukaisesti Kirjuri oli vuoden vaihteen jälkeen ainoa kirkon virallinen jäsentietojärjestelmä.

– Kunhan Kirjuri toimii, asiakaspalvelun näkökulmasta se on erinomainen järjestelmä. Se mahdollistaa asiakkaalle palvelun yhden toimipisteen kautta.

Myös seurakuntien palvelulle järjestelmällä on paljon annettavaa. Lopullisesti valmistuessaan hankkeen on laskettu tuottavan vuosittain noin kolmen miljoonan euron säästöt, rekisterijohtaja Houtsonen sanoo.

Kirkkohallituksessa myönnetään, että satojen seurakuntien ylläpitämien jäsentietojen kokoaminen yhteen tietokantaan on ollut mittava hanke. Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan Kirjurin

käyttöönotto vei suunniteltua enemmän aikaa, minkä vuoksi liikkeelle lähdettiin perustoimintojen kautta. Ongelmat ovat keskittyneet virkatodistustoiminnoissa osin virkatodistusten luettavuuteen ja osin tietojen laatuun.

– Todistusten ulkomuotoa ja luettavuutta pyritään kehittämään kevään aikana. Tietojen laadun parantaminen on jatkuva prosessi. Harmillista on, että nämä aiheuttavat siirtymävaiheessa seurakuntien työmäärien tilapäistä kasvua, hän sanoo.

Kevään aikana järjestelmään luodaan aluetoiminto. Sen avulla seurakunta voi suunnitella omaa, jäseniä tavoittavaa toimintaansa omalla alueella. Kirjurin käyttöönotto on viety läpi neljän vakinaisen työntekijän voimin.

– Resurssit ovat olleet vähäiset. Onneksi seurakunnat ja keskusrekisterit ovat antaneet erinomaista asiantuntemustaan yhteiseen käyttöön, Pihlaja sanoo.

4

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Mikko Malkavaara

Uskontoallergia ja tapakristityt usateismi ja uskontoallerginen herkkänahkaisuus eivät vielä uhkaa kansankirkkoa. Tapakristittyjä on toistaiseksi tarpeeksi. Jos tilanne kiristyy, he ovat kirkolle tosiuskovaisten piskuista laumaa tärkeämpiä.

Tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista toivoo kirkon osallistuvan aktiivisesti julkiseen keskusteluun elämänarvoista. Vain kymmenesosa on vastakkaista mieltä.

Uskontoallergikkoja, ateisteista puhumattakaan, on siis aika vähän. Suvivirren ja päiväkotien joulukuvaelmien puolella on enemmistö. Myös puheelle uskosta ja Jumalasta on kysyntää. Uskontokritiikki puree, mutta ei vielä läpäise.

Vastassaan sillä on tapauskovaisen joulukirkkokansan puolustus.

U

”

Luterilaisen kansankirkon voima on sen suhteessa yhteiskuntaan.”

Tämän päivän ateistinen kirkkokritiikki ei tunnusta poliittista väriä, mutta parhaiten järjestelmällisen uskonnonvastaisuuden vaikutuksia voidaan arvioida kommunistisen kauden Itä-Euroopasta. Neuvostoliitossa ateismi oli vallalla 70 vuotta, muualla itäisessä Euroopassa 45 vuotta.

Voimakkaimpana kommunistihallitusten paine kohdistui Puolan, Tshekkoslovakian ja Unkarin roomalaiskatolisiin kirkkoihin. Parhaiten niistä vaikutusvaltansa säilytti Puolan kirkko, joka ymmärrettiin kansallisen identiteetin suojaksi.

Huonoimmin kävi luterilaisille kirkoille, joista kansalliskirkon asema oli Virossa, Latviassa ja Itä-Saksassa.

Luterilaisuus ja kommunismi kohtasivat tiedon ja järjen alueilla.

Rationaalinen ateistinen kasvatus sai monet luopumaan kristillisestä perinteestään. Ja jos oma kristillisyys vaikeutti yhteiskunnallista osallistumista tai koulutusta, usko yleensä hävisi. Kristillisen ihanteellisuuden kannalta tieto kristillisen tavan murtumisen mekanismeista on surullinen.

Luterilaisen kansankirkon voima ja Akilleen kantapää on sen suhteessa yhteiskuntaan. Jos sitä heikennetään, heikkenee kirkon rooli ja asema myös ihmisten elämässä.

Ateisteille hyödyllisempää on iskeä siihen kuin kinastella uskovaisten kanssa. Jotkut tuntuvat tietävän sen. Joulukirkkokansan on se myös syytä ymmärtää. mikko.malkavaara@diak.fi Kirjoittaja on kirkollis-yhteiskunnallinen moniottelija, tutkija ja opettaja.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Uskoa sanoi nyt interneti Uskonasioista bloggaaminen on noussut ilmiöksi. Yksittäisiä blogikirjoituksia on netissä jo kymmeniätuhansia.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

M 59,2

Helsinkiläisistä 59,2 prosenttia kuuluu kirkkoon.

Viime vuonna kirkkoon kuului 60,4 prosenttia jäsenistä. Helsingin seurakuntien vuositilaston tiedot perustuvat väestotietojärjestelmästä saatuun ennakkotietoon 31.12.2012.

usta kursori vilkkuu valkoisella pohjalla. On myöhäinen ilta, ja Pauli Lindeberg aloittelee uutta blogia.

Kolmessa vartissa teksti on jo netissä.

Lindeberg julkaisi ensimmäinen bloginsa marraskuussa 2010.

Se koski dalai-lama Tenzin Gyatson käsityksiä hengellisyyden ja

tieteellisen maailmankuvan rinnakkaisuudesta.

– Hengelliset kysymykset kiinnostivat ja muutenkin bloggaaminen vaikutti hauskalta puuhalta, Lindeberg sanoo.

Hänelle blogi on keino pyydystää jokin tiettynä hetkenä syntyvä assosiaatio- tai ajatusvirta.

– Saan paljon sytykkeitä ympäristöstäni ja olen aika reaktiivinen. Suurin osa kipinöistä unohtuu, kun ei heti pysty kirjoittamaan. Sitten mieleen juolahtaa taas uusi aihe.

Katsomuksellisesta bloggaamisesta tuli kirkon piirissä yhtei-

söllinen ilmiö syksyllä 2009. Silloin Kotimaa-lehden vanha verkkoversio ajettiin taloudellisista syistä alas ja tilalle perustettiin kaikille avoin blogialusta.

– Yllätyimme, miten tärkeäksi kanavaksi Kotimaa24 heti alusta alkaen muodostui vanhoillislestadiolaisille. Samoin ateistit löysivät paikkansa keskustelussa, kertaa Kotimaa24:n päätoimittaja Olli Seppälä.

Hän lanseerasi sellaisia hengenkohotusiskusanoja kuin ”blogimetsä” ja ”sähköinen kirkonmäki”. Näiden ilmaisujen ympärille syntyi yhteisö, joka laajeni jatkuvasti. Kun Kotimaa24 syksyllä 2010 aloitti jälleen uutistoiminnan, kasvoi myös moderointityön määrä.

– Jonkun on aina mentävä viemäriin, kun löytyy tukos, Seppälä muotoilee.

Ja tukoksia riitti. Rekisteröityjen profiilien määrä nousi satoi-

5

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Blogin kieli. Pauli Lindebergiä kiehtoo uskon kieli, koska se toimii siltana ”hengestä arkeen”. – Uskonkieliset ilmaukset ovat olemassa siksi, että niillä kuvataan jotakin todellista. Esimerkiksi ilmaisua Perkele on vaikea korvata millään muulla sanalla, Lindeberg sanoo.

misistä mutta myös itsestäni.

Mikkola on tällä hetkellä yksi Katsomuksia-foorumin moderaattori.

– Rekisteröityneitä käyttäjiä on tällä hetkellä 71. Yksittäisellä keskustelunavauksella on enimmillään 500–1 000 lukukertaa.

Aktiivisia osallistujia, jotka kirjoittavat tai kommentoivat vähintään kerran viikossa, on 35–40, hän luetteloi tilastoja.

Mikkolan mielestä on arvokasta, että maallikoiden rinnalla on myös samalta viivalta bloggaavia pappeja.

– Sitä kautta papit ovat tulleet enemmän ihmisiksi. Tärkeintä on silti, että blogiyhteisö yleisestikin tarjoaa kanavan sellaiselle aikuisten keskinäiselle jakamiselle, mitä kirkko ei usein tue mitenkään.

”

Kotimaa24 joutui myös erilaisen järjestelmällisen ilkivallan kohteeksi.”

Olli Seppälä

tetaan ssä hin, ja viime vuonna Kotimaa24. fi:ssä oli kävijöitä yli miljoona.

Sivuston kasvaessa ongelmat paisuivat liki poliisijutuiksi.

– Kotimaa24 joutui myös erilaisen järjestelmällisen ilkivallan kohteeksi, Seppälä kertoo.

Kirkko ja kaupungin tietojen mukaan sivusto joutui myös fanaattisten uskonpuolustajien masinoiman robottihyökkäyksen kohteeksi. Ylläpito pääsi kuitenkin haittaohjelman tekijän jäljille. Joulukuussa 2012 Kotimaa24 lopetti avoimen bloggauksen.

– Blogimetsä teki joistakuista rivipapeista ja maallikoista kirkollisia julkkiksia. Oli ihan ymmärrettävää, että avoimen bloggaamisen lopettanut uudistus aiheutti pettymystä, Seppälä sanoo.

Tällä hetkellä Kotimaa24 kutsuu itse bloggajat samaan tapaan kuin uutispalvelu seurakuntalainen.fi.

Kotimaa24:n päätöksestä lopettaa avoin bloggaaminen seurasi jotakin, mitä ei osattu ennustaa. Muutamassa viikossa syntyi useita vapaaehtoisvoimin hoidettuja blogialustoja, joissa Kotimaa24:n bloggaajat jatkoivat yhteiseloa.

Uusia blogialustoja ovat muun muassa blogitaivas.fi, blogimetsa. fi, kukkaketo.info sekä keskustelufoorumin muotoinen alusta osoitteessa katsomuksia.munfoorumi.com.

Yksi aktiivisimmista ja luetuimmista bloggaajista on lammilainen kansantaloustieteen tohtori (PhD) ja teologian kandidaatti Anne Mikkola. Hänelle bloggaaminen on tärkeä osa vapaa-aikaa.

– Hämmästyin, miten valtavan hienoja keskusteluja syntyi, kun hyvin erilaiset ihmiset tarttuivat teemaan. Opin valtavasti kirkon sisäisistä jännitteistä, ih-

Blogit ovat luonteeltaan spontaaneja ja henkilökohtaisia. Kokeiltuaan itsekin bloggaamista järvenpääläinen dosentti Kari Latvus havaitsi yhden puutteen.

– Kirkollisesta keskustelusta puuttui edelleen laadukkaiden pitkien internettekstien julkaisupaikka ja niihin liittyvä laadukas keskustelu.

Keväällä 2012 Latvus perustikin verkkolehden Kirkonkellari.

– Vastoin kaikkea sosiaalisen median maailmaa Kirkonkellari julkaisee pitkiä, tarvittaessa jopa 50 000 merkin mittaisia artikkeleita.

Tilastojen perusteella pitkätkin jutut kiinnostavat. Viime vuoden loppuun mennessä Kirkonkellarissa oli jo liki 30 000 eri kävijää. Kirkonkellarin artikkeleita on myös mahdollista kommentoida ilman rekisteröitymistä, mutta kaikki kommentit moderoidaan ennen julkaisemista.

Uudistuneessa Kotimaa24:ssa bloggaamista jatkava Pauli Lindeberg näkee tämänhetkisen verkkokeskustelun hyvänä.

– Kun Kotimaa24 uudistui, siellä aiemmin ilmennyt viha ja katkeruus hävisivät pois. Kaunaisuus ei myöskään periytynyt uusille blogialustoille.

Toimittaja Juhani Huttunen on kirjoittanut sekä Kotimaa24.fi:ssä että Kirkonkellarissa, jonka osoite on kirkonkellari.fi.

Ekopaasto alkaa laskiaispullien jälkeen Vähemmän shoppailua, lihaa, juustoa ja lämpimällä vedellä lotraamista. Esimerkiksi tällaisia lupauksia ihmiset tekevät Ekopaaston Facebook-sivuilla. Viime vuonna ekopaastoon sitoutui yli 6 700 suomalaista.

Kampanja alkaa laskiaispullilla herkuttelun jälkeen laskiaistiistaina 12.2. Se kannustaa vähentämään kasvihuonepäästöjä omaan arkeen sopivalla tavalla.

Sivustolla ekopaasto.fi annetaan vinkkejä pienten muutosten tekemiseen. Paastoajat voivat kertoa siellä oman luopumisensa kohteen, jotka näkyvät sivustolla yhteisenä graafina.

Ekopaasto ajoittuu kristilliseen

paastonaikaan, jolla valmistaudutaan pääsiäiseen. Osa ekopaastoon osallistujista halusi viime vuonna myös rauhoittaa elämäänsä kuten lakata valvomasta television edessä ja hiljentyä useammin luonnossa.

Tahteistatuunatut.blogspot.fi -blogissa annetaan vinkkejä pieniin ekotekoihin, kuten tavaroiden kierrätykseen ja ruoantähteiden hyödyntämiseen. Facebookissa voi keskustella omasta paastosta.

Kampanjan takana on Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Sitä suojelee tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Lisää nuoria päätoimittajia Viime numerossa (K&k 6.2.) mainittiin, että Demin päätoimittaja Anni Lintula saattaa olla Suomen nuorin kaupallisen lehden päätoimittaja. On kuitenkin ainakin kaksi

nuorempaa: paikallislehti Kalajokiseudun päätoimittaja Hanne Haapakoski, 28, ja Maria Pettersson, joka toimi City-lehden päätoimittajana viime vuonna 27-vuotiaana.

Kirkkokahvilassa vilkasta Lauttasaaressa syyskuussa avattu, Kirkkokahvila-konseptilla toimiva kahvila on löytänyt asiakkaansa.

Kirkon Ulkomaanapu kehitti toimintakonseptin Lauttasaaren seurakunnan kanssa ja aikoo lanseerata sen laajasti keväällä.

Kirkkokahvila on auki joka arkipäivä aamukymmenestä iltakuuteen. Tuotto ohjataan kulujen jälkeen Kirkon Ulkomaanavulle – Meillä on päivässä parisataa kävijää, toteaa Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki.

Kirkkokahvilassa on nähty eri

elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtaamisia.

– Kahvilassa käy ihmisiä laidasta laitaan – opiskelijoita läppäreidensä kanssa, työpaikkalounastajia, yksin asuvia sekä kotona lapsiaan hoitavia isiä ja äitejä lapsineen.

Marras-joulukuussa Kirkkokahvilan tulos jäi ensimmäistä kertaa plussan puolelle.

–Tuottoa tuli 1 200 euroa ja sillä rakennettiin kaivo. Nyt olemme osallisina Yhteisvastuukeräyksessä huhtikuun loppuun asti, Rintamäki kertoo.

6

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Vetovoimainen messu Agricolamessu ja Kotiryhmäverkoston messut vetävät satoja kävijöitä.

Teksti ja kuva Topias Haikala

K

allion kirkkoherrana tämän kuun alussa aloittaneen Teemu Laajasalon mukaan saarnojen ongelma ei ole se, että ne ovat liian pitkiä.

Ongelmana on niiden huonous.

Saarnan pitää kertoa Jeesuksesta henkilökohtaisesti kuulijan vapauttajana.

Petri Patronen nyökkäilee.

Mutta hyvä messu vaatii muutakin kuin hyvän saarnan. Patrosen luotsaaman Kotiryhmäverkoston sunnuntaimessuissa käy säännöllisesti lähes 300 ihmistä.

Laajasalon käynnistämä Agricolamessu taas kerää melkein yhtä paljon väkeä keskiviikkoiltaisin.

Helsingin hiippakunnan pääjumalanpalveluksiin osallistuu keskimäärin 85 ja muihin jumalanpalveluksiin 75 henkilöä.

Mitä Verkostossa ja Agricolamessussa on tehty oikein?

– Ihmisten hengellinen nälkä ei ole kadonnut, eikä siihen vastaaminen ole niin vaikeaa kuin luulemme. Meidän täytyy alkaa taas uskoa sanomaamme. Ihmiset eivät ole tottuneet etsimään vastauksia kirkosta, Patronen sanoo.

Verkoston kävijämäärä on kasvanut puskaradion kautta. Munkkiniemen kirkon ikkunalaudat ovat käyneet ahtaiksi. Vuodenvaihteessa siirryttiin Munkkivuoren kirkkoon. Patronen painottaa, että messussa kävijöistä on välitettävä. Laajasalo on samaa mieltä.

– Se, paljonko messuissa käy ihmisiä, on toissijainen kysymys.

Ensisijaista on se, panostetaanko niihin ihmisiin, jotka messussa käyvät, hän sanoo.

Kun Laajasalo ja nuorisotyönohjaaja Mika Lehto alkoivat järjestää Agricolamessuja vuonna 2008, kävijöitä oli parikymmentä.

Muutamassa vuodessa määrä on yli kymmenkertaistunut. Oleellinen tekijä kasvun takana on Laajasalon mukaan rukous.

– Teimme kaiken niin hyvin kuin mahdollista, mutta väkeä oli vain muutamia kymmeniä. Pari vuotta sitten aloimme rukoilla hirveästi, ja äkkiä siellä olikin 250 ihmistä, Laajasalo kertoo.

– Kun ihminen tulee kirkkoon, se on aina ihme. Voimme tehdä asiat mahdollisimman hyvin, mutta lopulta kyse on Jumalan siunauksesta, Patronen sanoo.

Sekä Verkoston messu että Agricolamessu vetävät väkeä ympäri pääkaupunkiseutua. Laajasalo painottaa, että Agricolamessu on vain yhden kirkon tavallinen iltamessu. Verkoston messu on niin ikään Munkkivuoren kirkon virallinen sunnuntaimessu.

Kumpikaan miehistä ei ennusta perinteisten jumalanpalvelusten

Messun puolesta. Petri Patronen (vas.) ja Teemu Laajasalo houkuttelevat ihmisiä kirkkoon yksi kerrallaan.

tai paikallisseurakuntien katoamista.

– Perinteisten jumalanpalvelusten jäsenkato johtuu siitä, että ihmisten tarpeet ja kirkon tarjonta eivät kohtaa. Kyse ei ole siitä, ettei ihmisillä olisi hengellinen nälkä. Jumalanpalvelus ei saa olla teatteria, Laajasalo sanoo.

Rohkaisevista luvuista huolimatta Agricolamessu ja Verkoston messu ovat lapsenkengissään.

Monessa asiassa suuntaa vasta haetaan.

– Verkostossa on jatkuvan uskonpuhdistuksen idea. Yritämme koko ajan arvioida toimintaamme Jumalan sanan valossa, Patronen kertoo.

– Agricolamessussa ollaan alussa, mutta koska standardi on messuissa keskimäärin niin huono, olemme pärjänneet hyvin.

Kirkkosalien täyttämiseen ei ole oikotietä, vaan jokainen ihminen on kohdattava yksilönä.

– Miten ihmiset saadaan kirkkoon? Yksi kerrallaan, Laajasalo toteaa.

Suosittuja messuja Agricolamessu ■ Keskiviikkoisin kello 20 Mikael Agricolan kirkossa ■ www.agricolamessu.fi Verkoston messu ■ Kuukauden 1. ja 3. sunnuntaina kello 17 Munkkivuoren kirkossa, kerran kuussa kello 16 Espoonlahden kirkossa ■ www.verkosto.net

Hengelliset tilaisuudet Kylpyhuoneremontit vastuullisesti ”avaimet käteen” –periaatteella lähes 20 –vuoden kokemuksella!

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18

OFFSEASON –KAMPANJA: Kampanja etuna lattialämmitys veloituksetta kylpyhuoneremontin yhteydessä!

Ke 13.2. klo 17 Tuhkakeskiviikon messu, Suvimarja Rannankari-Norjanen ja Juha Ijäs Su 17.2. klo 14 Messu, Heikki Hilvo www.lahetyskirkonmessu.fi

886+(5b<6 Gal. 2:15-21

Arja Koponen ja Raimo Vanninen Musiikki Risto Lauriala

ESIRUKOUSILTA

WWW.BLOSIUS.FI Petri Takkula • Projektipäällikkö • Puh. 041 440 2311 • petri.takkula@blosius.fi

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

/HVWDGLRODLQHQ Fredrikinkatu 61 B Seurat 17.2 klo 14 Usko Kristukseen tekee vanhurskaaksi

Pyydä tarjous ja hyödynnä kampanja etu!

SEUROJA Ke 13.2. klo 19 Seurat La 16.2. klo 18 Seurat Su 17.2. klo 16 ja 18 Seurat

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 19.2. klo 19 Stig-Olof Fernström, Sjöman, Söderström. Lastenhoito järjestetty.

Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 092340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle.

Seuraava esirukousilta 5.3.

HERÄNNÄISSEURAT To 14.2. klo 18 Ystävänpäiväseurat yhdessä ELY:n kanssa Hyvinkään srk-keskuksessa, Hämeenkatu 16.

Su 17.2. klo 10 Kirkkopyhä Sipoon kirkossa, saarnaa Eija Fuller-Juusti.

Kuninkaantie 19. Mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta. klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu 2. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. klo 15 Kotiseurat Ulla-Maija ja Juha Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Ti 19.2. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17D.

Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

paihdelaakarit.fi paihdelaakarit.

Päihdelääkärin kotikäynnit ja vieroitushoidot luottamuksella info@paihdelaakarit.fi, tel:040-6621144

7

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Unelmauralla. Lauri Järvilehto vaihtoi musiikkituottajan uran filosofian tutkimukseen. Nyt musiikki palailee hiljalleen harrastuksen muodossa. Second Star to the Right -albumi ilmestyy helmikuun lopulla.

Filosofi karkkikaupassa Kutsumustyössä henkilökohtainen intohimo kohtaa maailman tarpeet, sanoo filosofian tutkija Lauri Järvilehto.

Teksti Anu Heikkinen Kuva Sirpa Päivinen

K

utsumusammatti. Siis pappi, lääkäri, taiteilija tai opettaja? Nehän niitä ovat.

Tavallinen arvaus, mutta pieleen meni, jos kysytään filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehdolta.

– Kutsumustyötä voi olla mikä tahansa työ, jossa ihminen kokee toteuttavansa intohimoaan sekä olevansa merkityksellinen ja hyödyksi, hän sanoo.

Järvilehdon oma intohimo on ihmismielen ja intuitiivisen ajattelun tutkiminen. Viime aikoina filosofi on tosin hurahtanut kutsumuksellisesta työstä puhumiseen, melkein vahingossa. Aiheesta alkoi syntyä kirjoituksia ajattelunammattilainen.fi-blogiin, ja tammikuussa ilmestyi kirja Upeaa työtä. Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan (Tammi 2013).

– Tuntuu älyttömältä, että kulttuurissamme työtä pidetään välttämättömänä pakkona, jossa raadetaan rahaa elämiseen. Parhaimmillaan työ voi olla yksi elämän suurista rakkaustarinoista.

Kirjassaan Järvilehto pohtii kutsumuksen merkitystä ja leväyttää lukijan käyttöön pakillisen työkaluja, joiden avulla voi penkoa esiin vahvuutensa ja sijoittaa intohimonsa työelämään.

– Omassa elämässäni kutsumuksen löytäminen on ollut tärkeässä asemassa. Tutkijana olen päivittäin kuin lapsi karkkikaupassa.

Punavuorelaisessa kuppilassa Järvilehto siemailee kahviaan tutuilla kulmilla. Näissä kortteleissa hän toteutti unelmaansa reilut kymmenen vuotta sitten.

Järvilehto päätti 14-vuotiaana, että hänestä tulee säveltäjä. 2000-luvun taitteessa vähän päälle parikymppinen Järvilehto tuotti kotimaisille artisteille radiohittejä Suomen suurimmassa tuotantoyhtiössä.

– Olin saanut kaiken, mistä teini-ikäisenä haaveilin. Oli ateljeekämppä, hieno studio, hyvät tulot ja julkkisbileitä.

Elämä pyöri kuitenkin rahan ja maineen ympärillä, eikä se pidemmän päälle tyydyttänyt. Arjesta tuli raskasta.

Lopulta Järvilehto sanoutui irti, pakkasi rinkan täyteen vaatteita ja kirjoja ja muutti vaihto-oppilaaksi lähteneen tyttöystävänsä kanssa Ranskaan. Vuoden päämäärätön elämä Pariisissa säästöjen turvin johti siihen, että jotain piti keksiä.

Sattumalta Järvilehdolla oli mukanaan suurin osa Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian pääsykoekirjoista.

– Sain opiskelupaikan, annoin asuntoni vuokralle ja muutimme Kumpulaan pieneen opiskelijakämppään.

Elintasoni tipahti huimasti, mutta olin loputtoman innostunut opinnoista ja saatoin keskittyä olennaiseen, kuten parisuhteeseen ja ensimmäiseen lapseemme.

Itsetuntemuksen kehittäminen on Järvilehdon mukaan tärkeintä kutsumuksen löytämisessä, eikä siihen tarvita edes Pariisia. On kysyttävä itseltään, mitä asioita tehdessäni olen parhaimmillani, ja kokeiltava uutta. Järvilehto muistuttaa, että kutsumus ei koskaan ole vain yksittäinen ammatti, vaan koostuu monesta palikasta.

– Itse mietin jo päiväkodissa, mistä elämässä on kyse.

Olen myös aina pitänyt lukemisesta, keskustelemisesta ja esillä olemisesta. Siksi tämä ammatti on luonteva.

Innostus ei kuitenkaan yksin riitä, kun on tienattava elanto. Kutsumuksessa on Järvilehdon mukaan kyse siitä, että intohimo kohtaa maailman tarpeet. Joskus sopiva paikka löytyy työpaikkailmoituksista, toisinaan yrityksen perustaminen on hyvä ratkaisu.

Järvilehto on hyvä esimerkki siitä, kuinka melkein mistä vain voi tehdä itselleen leipäpuun. Tohtoriksi väiteltyään hän perusti parin kollegansa kanssa Filosofian Akatemia -nimisen yrityksen, jonka missiona on tuottaa elämän peruskysymyksien tutkimuksesta ihmisten hyvinvointia parantavia sovelluksia.

– Filosofia alkaa mennä kaupaksi, kun se auttaa luovan ajattelun, elämänhallinnan tai työssä jaksamisen alueella. Koulutamme muun muassa suurten yritysten työntekijöitä.

Kutsumuksellinen työ voi Järvilehdon mielestä olla vastaus moneen nykypäivän ongelmaan. Aikana, jona puhutaan ikäluokkien murroksesta, työurien pidentämisestä ja tehokkuuden kasvattamisesta, kutsumuksen löytäminen on yhä ajankohtaisempaa.

– Tutkimusten mukaan kutsumukselliset työntekijät kokevat elämänsä palkitsevammaksi, voivat paremmin, heillä on vähemmän burn-outia ja poissaoloja. He ovat myös merkittävästi tehokkaampia ja sitoutuneempia työntekijöitä.

Järvilehdon mukaan kutsumusta voi kokea yhtä hyvin trukkikuskina kuin toimitusjohtajana. Kaikki työ on yhtä arvokasta. Ajatus tuo mieleen luterilaisen kutsumuskäsityksen. Lutherhan katsoi kutsumuksen koskevan kaikkia ihmisiä ammattiin ja säätyyn katsomatta.

Järvilehto huomauttaa, että vaikka mikä hyvänsä työ voi olla kutsumustyötä, kaikki ei sovi kaikille. On siis hyvä miettiä, miten viihtyy työssään. Joskus ratkaisu voi olla pienissä muutoksissa työpaikan sisällä, joskus kannattaa heittäytyä ja vaihtaa uuteen.

– Aina kutsumusta ei tarvitse toteuttaa työelämässä, harrastuskin voi olla mainio kanava. Pääasia on, että osasista syntyy itselle hyvä elämä.

8

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Kaupungin kasvo: Jorma Repo

Lumimiehen päätä ei huimaa Lumi pöllähtelee, kun Jorma Repo työtovereineen pudottelee täysiä lapiollisia jalkakäytävälle Munkkiniemen puistotie 19:n katolta. Taivaalta tupruttaa lisää, mutta putoamisvaarassa oleva lumimassa on saatava alas kuusikerroksisen talon katon reunalta.

– Lunta ja jäätä pudotetaan katoilta aina kun ne ovat riski alhaalla kulkeville tai kattorakenteille, lumenpudotuksiin ja kattokorjauksiin erikoistuneessa Kattopark Oy:ssä työskentelevä Repo kertoo.

Kymmenen vähälumisen talven jälkeen lumitöitä riittää jo neljättä talvea. Kausi kestää joulu-tammikuusta maaliskuun puoliväliin. Repo tuntee lumen ominaisuudet yli neljänkymmenen vuoden työkokemuksen perusteella. Nuoskalumi on raskainta lapioida ja pudotessaan painavaa kuin betoni. Kevyttä pakkaslunta pudottelee leikiten.

Vaarallisimpia ovat jääpuikot ja jäämassat, joita syntyy katoille ullakkotiloista vuotavan hukkalämmön seurauksena. Repo etsii puhelimestaan esiin viimetalvisen kuvan.

– Tässä meni pään kokoinen jäälohkare parkkeeratun Audin katosta läpi. Onneksi kohdalla ei ollut jalankulkija. Myös katolta putoava märkä lumi voi olla hengenvaarallista.

Katonharjalla useimpia huimaisi, mutta ei Jorma Repoa.

Nuoresta saakka korkeuksissa kiipeillyt savolaissyntyinen mies tekee talvet lumitöitä ja korjaa kesät kattoja. 56-vuotiaana pieni jännitys tuntuu enää joka talven ensimmäisellä keikalla.

– Enemmän jännittää kavereiden puolesta, varsinkin uusien.

Tulokkaista huomaa päivässä, sopivatko he alalle.

Repo ei ole joutunut uransa aikana vaaratilanteisiin. Kattotöissä pärjää hänen mukaansa hyväpäinen ja järkevä työmyyrä.

Katolle mennään aina valjaiden ja turvaköyden kanssa, eikä koskaan yksin. Turvaköysi on pidettävä riittävän lyhyenä. Aina on muistettava, että alas pääsee liukkaalla

katolla helposti, ylöspäin on vaikeampaa.

– Turvallisuus ja vakuutukset ovat alalla yleensä kunnossa.

Yhdelläkään firmalla ei ole varaa tinkiä niistä.

Lapion lisäksi kuminuija on ainoa sallittu työväline. Terävämmillä välineillä saadaan aikaan vain reikiä kattopeltiin.

– Ennen lumitöitä hoitivat peltisepänliikkeet. 90-luvulla alkoi tulla kattotöihin erikoistuneita yrityksiä. Alalla on liikkunut myös pääasiassa virolaisia halpatyöfirmoja, joiden ammattitaidottomuuden jälkiä olen itsekin paikkaillut.

Alamiehen pilli soi kadulla kerran ja varoittaa jalankulkijasta.

Lumen pudottelu loppuu välittömästi. Kaksi vihellystä tarkoittaa, että töitä voi jatkaa.

– Alhaalla on aina vähintään yksi vahti, yleensä useampia.

Joissakin kohteissa joudutaan pysäyttämään liikenne. Ala- ja ylämiehet vuorottelevat, sillä alhaalla tulee helposti vilu. Lapioidessa lämpenee.

Revon mukaan vahdit saavat olla tarkkana, sillä ihmiset painelevat välillä suoraan pudotusväylälle varoituksista ja puomeista huolimatta.

– Varoituskyltit kannattaa ottaa tosissaan, vaikka ne olisivat olleet talon nurkalla parikin viikkoa lumen putoamatta. Taloyhtiöiden pitäisi teettää pudotustyö hyvissä ajoin. Jos odotellaan, että Luoja hoitaa homman, säästetään väärässä paikassa.

P.S.

Harrastan biljardin pelaamista.

Kotikulmillani Pikku Huopalahdessa sijaitsevassa Feltbayssa on kaupungin paras pöytä.

Nautin penkkiurheilusta, varsinkin jalkapallon mestareiden liigan seuraamisesta.

Odotan jo eläkkeelle pääsyä.

Anu Heikkinen

Kotinsa kätköissä Valokuvanäyttely kertoo, millaista syrjäytyneen nuoren elämä on. Vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä.

Teksti Noora Wikman Kuva Lilja Tamminen

T

eemun äiti oli vakavasti masentunut koko Teemun lapsuuden ajan eikä hän pystynyt huomioimaan lapsia. Äiti eli omissa maailmoissaan ja hänen tunteensa vaihtelivat voimakkasti. Isä siirsi vastuun sekoilevasta äidistä Teemulle.

Teemu on yksi Komerot-näyttelyssä esiintyvistä nuorista. Näyttely kertoo kymmenen syrjäytyneen elämästä valokuvien ja haastattelujen kautta.

Idea projektiin syntyi, kun nuorten syrjäytyminen nousi yhteiskunnalliseen keskusteluun reilu vuosi sitten. Tuottaja Jalmari Eskelinen ja valokuvaaja Lilja Tamminen halusivat tuoda keskusteluun nuorten oman näkökulman.

– Syrjäytyneistä puhuttiin yhtenä massana, toimenpiteiden kohteena, Eskelinen sanoo.

Tamminen ja Eskelinen etsivät netin kautta sopivia henkilöitä projektiinsa ja kiersivät kevään 2012 aikana kuvaamassa ja haastattelemassa heitä.

Vaikka he olivat valmistautuneet haastattelutilanteisiin hyvin, jaksoi jokaisen nuoren tarina yllättää.

– Odotimme tiettyjen stereotypioiden mukaisia ihmisiä, mutta jokainen nuori ja jokainen tarina olikin erilainen, Eskelinen muistelee.

Yhteistä heille oli kuitenkin se, että kaikki yhtä lukuun ottamatta halusivat parantaa tilannettaan jollain tavoin.

– Kaikilla on halua olla jotain muuta kuin mitä he ovat nyt. Nuoret ovat myös erittäin lahjakkaita ja heillä on taitoja joltain alalta, Lilja Tamminen kertoo.

Syrjäytyneille yhteistä on myös sosiaalisten suhteiden puuttuminen. Päivänsä he viettävät tietokoneella.

– Kun hautautuu omaan kotiinsa, tietokoneesta tulee koko maailma. Ikkuna ulkomaailmaan, Tamminen kuvailee.

Lilja Tamminen kritisoi median tapaa käyttää artikkeleissaan haastateltavia, jotka vapaavalintaisesti lekottelevat veronmaksajien rahoilla.

– Mietin välillä, ovatko ne keksittyjä hahmoja. Toimeentulotukea ei nimittäin saa, jos jatkuvasti kieltäytyy töistä. Nämä meidän haastattelumme kertovat ihan toisenlaisen tarinan.

Projektin nuoret kituuttavat suurimmaksi osaksi toimeentulotuella. Yksi heistä on koditon ja asuu pommisuojassa, osa dyykkaa ruokansa kauppojen roskalavoilta.

– Välillä he sitten ovat ilman rahaa, koska eivät ole saaneet sossun papereita täytettyä. Ei nämä rahassa ui, Tamminen kuvailee.

Syrjäytyminen ei johdu pelkästään esimerkiksi koulutus- tai työpaikan puutteesta vaan useiden tekijöiden kasautumisesta.

Jalmari Eskelinen ja Lilja Tamminen kertovat, että heidän haastatteluissaan korostuivat vanhempien ahdinko ja jonkinlainen traumatausta. Vanhempien ahdinkoa edesauttoi 1990-luvun lama, ja esimerkiksi koulukiusatuksi joutuminen oli vaikuttanut nuoren tapaan olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.

Toisin kuin voisi kuvitella, päihteet eivät ainakaan Komerot-projektin nuoria olleet ajaneet syrjäytymiseen. Osa heistä ei itse asiassa käytä päihteitä ollenkaan.

– Monella oli mielenterveydellisiä häiriöitä, mutta se onkin kinkkisempi kysymys, missä määrin mielenterveysongelmat altistavat syrjäytymiselle ja missä määrin syrjäytyminen aiheuttaa niitä, Eskelinen kertoo.

Esimerkiksi Teemu masentui ensimmäisen kerran kahdeksannella luokalla, mutta diagnoosia hänellä ei vieläkään ole.

Teemu kokee syyllisyyttä omasta tilanteestaan ja mielenterveysongelmistaan eikä halua

Kulmilla: Helsingin Jäähalli

9

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

kertoa kenellekään olevansa määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hoitoon pääsyä Teemu joutui odottamaan yli vuoden pääkaupunkiseudulle muutettuaan. Kun hän pääsi vastaanotolle puhumaan vakavista masennusoireistaan, YTHS:n lääkäri neuvoi vain laittamaan herätyskellon soimaan ja menemään luennolle.

Aikuislukion suoritettuaan Teemu on ollut kirjoilla yliopistossa, mutta ensimmäisen syksyn jälkeen iskenyt masennuskausi vei työkyvyn. Päivänsä hän viettää tietokoneella. ”Teemun tarina” on osa Komerot-näyttelyn materiaaleja. Komerot -näyttely tiedotuskeskus Luckanin tiloissa (Simonkatu 8) 22.2. asti.

Aiheesta on tekeillä kirja joukkorahoitushankkeena: mesenaatti.me/projects/komerot

Nuorisotakuu tuo jatkopaikan Yksi keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä on vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu. Sen mukaan kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille on tarjottava kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta koulutus- tai työllistymispalveluita tai muuta apua.

Toimenpiteen tarjoaminen kolmen kuukauden sisällä ei tarkoita sitä, että nuori pakotetaan ottamaan vastaan mikä tahansa homma.

– Ei ole tarkoituksenmukaista, että keskeytyksiä tulee lisää. Mutta nuoriakin pitäisi kannustaa kokeilemaan avoimin mielin, kertoo etsivän nuorisotyön projektikoordinaattori Anna Lyra-Katz opetusvirastosta.

Helsingissä koulutustakuuseen vastaaminen on haastavaa, sillä toisen asteen koulutuspaikkoja on liian vähän. Vuosittain noin tuhat peruskoulun päättänyttä jää ilman koulutuspaikkaa.

Myös elämänhallinnan kokonaisuus on tärkeää, ja siihen panostetaan etsivän nuorisotyön kautta. Oppilaitokset ilmoittavat ilman jatkopaikkaa jääneiden yhteystiedot etsivälle nuorisotyölle, joka ohjaa nuorta löytämään ne palvelut, joilla edistetään nuoren pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille.

– Vaikka perimmäisenä tavoitteena on koulutukseen tai työelämään pääseminen, niin kyllähän siinä on keskeistä, että asunto, talous ja terveys ovat kunnossa, LyraKatz sanoo.

– Ensiarvoista nuorisotakuussa on se, että se tuo eri hallintokunnat yhteen. Yhteiseen asiaan tarvitaan opetusviraston lisäksi terveydenhuoltoa, sosiaalitoimea ja työhallintoakin.

Syrjässä. Kun nuori hautautuu omaan kotiinsa, tietokoneesta tulee koko maailma. Yhteistä syrjäytyneille on sosiaalisten suhteiden puuttuminen.

Viikon fakta ESKO JÄMSÄ

Pitkä jono kirppismyyjäksi Kello on 9.35 sunnuntaina, ja myyntipöytien varaus on alkanut Jäähallin kirpputorilla viisi minuuttia sitten. Jono tulee vastaan ulko-ovella.

– Sinun pitää hakea vuoronumero, tyylikäs keski-ikäinen nainen opastaa.

Jono leviää liikehtiväksi massaksi, jonka keskellä kahvia hörppivä iäkäs nainen komentaa pois reviiriltään. Ostajien pitää mahtua hänen myyntipöytänsä luo.

Saan vuoronumeron A01. Opastan toisen, oranssitukkaisen ensikertalaisen hakemaan omansa ja lähden kiertämään 128 myyntipöytää.

Ilma on mukavan viileää ja vaunukansalaisetkin mahtuvat etenemään. Villasukkia ja legopusseja myöhemmin palaan jonon luo. Nyt työntekijät huutavat L-alkuisia numeroita.

Oranssitukka tulee näyttämään L-kirjai-

mella alkavaa vuoronumeroaan, jonka sai aiemmin tulleelta tutultaan. Hän pyytää minut mukaansa tiskille!

Tunnin ja 40 minuutin jonotuksen jälkeen saan kirppispöydän kahden viikon päähän.

Olo on kuin Neuvostoliitossa. Systeemistä on pakko kysyä jäähallin toimistopäälliköltä Marja Helojärveltä.

Hän lupaa, että kirppispöytien varaus siirtyy internetiin keväällä tai viimeistään ensi syksynä. Tungos alkoi, kun yli kaksi kertaa isompi Valtterin kirpputori häädettiin joulukuussa Vallilan makasiineilta.

Kirpputorilla työskentelevä mies kiittää jonotusnumeroita.

– Ennen meinasi tulla käsirysy.

Pihla Tiihonen

4 200

Noin 4 200 abiturienttia ajelee kuorma-autojen lavoilla Helsingin keskustassa huomenna torstaina. Perinteisissä penkkariajoissa on mukana 106 autoa.

Autoletkan kärki ohittaa Vanhan Kauppahallin kello 13. Kulkue ajaa Pohjoisesplanadia ja Lönnrotinkatua, kiertää Hietalahdentorin ja palaa Bulevardia ja Uudenmaankatua pitkin Eteläesplanadille. Reitti kierretään kahdesti.

Samana iltana tuhannet lukion toisluokkalaiset pyörähtelevät kouluilla vanhojentansseissa. Perjantaina kello 14 yli 300 paria kahdeksasta eri koulusta tanssii yleisötilaisuudessa vanhoja tansseja Jäähallissa.

10

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Tahroja kohtaamisista Valokuvan hetki on menneisyyttä kameran laukaisimen räpsähdettyä. Siitä seuraa melankoliaa ja paljon ajatuksia ajan lyhyydestä.

Teksti Satu Itkonen Kuva Nelli Palomäki

T

apaan Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla pienen Pinja-tytön.

Hän katsoo ohuessa kesämekossaan totisena ja ehkä myös varovaisen uteliaana suoraan kameraan, kohti kuvan katsojaa. Hän kurottaa leukaansa pikkuisen eteenpäin, mutta vain sen verran, että katsoja voi aistia eleessä vienon kysymysmerkin. Hän näyttää pohtivan ankarasti jotain.

Ihmettelen Nelli Palomäen (s. 1981) ensimmäisessä näin laajassa näyttelyssä sitä, miten niin perinteinen ja tuttu aihe kuin edestä päin kuvattu ihminen voi olla aina yhtä kiinnostava, jos kuvassa on ”sitä jotakin”. Kummasti tuntemattomankin ihmisen katse naulitsee.

Palomäki on opiskellut Aaltoyliopistossa ja on maineikkaan Helsinki Schoolin valokuvaajia.

Hänen tyylinsä ponnistaa ilmiselvästi mustavalkoisen valoku-

vataiteen ja muotokuvauksen traditioista, mutta omaleimaisena se on kiinnostanut asiantuntijoita ja yleisöä myös ulkomailla.

Vuoteen 2013 mennessä Palomäki on osallistunut yli kolmeenkymmeneen yhteisnäyttelyyn ja pitänyt yhdeksän yksityisnäyttelyä.

Useimmiten kuvassa on vain yksi ihminen, joka katsoo suoraan kameraan. Malleina on ollut

”

Kuvissa on monesti jotain maagista läsnäolon tuntua.”

paljon lapsia, mutta myös pietarilaisen sotilaskoulun poikia. Monikaan Nelli Palomäen kuvaamista henkilöistä ei ole hänelle entuudestaan tuttu, eikä kaikkien kanssa ole edes yhteistä kieltä.

Osa ihmisistä – etenkin lapsista – on puettu vanhahtaviin asuihin, joista tulee kiinnostava

ristiriita, kun henkilöt kuitenkin edustavat nykyaikaa. Kuvan Pinja valitsi itse asunsa monien mekkojen joukosta. Vakavuus tuli luonnostaan hiljaisessa tilanteessa, eikä Palomäki muutenkaan käske kuvattaviaan istumaan ja hymyilemään.

Kuvaaja kertoo viettävänsä

rauhassa aikaa kuvattaviensa kanssa, ja jos mallia jännittää, ei kuvaajakaan aina muista kuvaustilanteessa edes hengittää.

Se, että kuvaaja ei halua olla ulkopuolinen sivustaseuraaja, välittyy kuvista: niissä on monesti jotain maagista läsnäolon tuntua.

Kuvan tyttö kasvaa pian aikuiseksi, ja joka tapauksessa valokuvan hetki on menneisyyttä kameran laukaisimen räpsähdettyä.

Valokuviin liittyy paljon melankoliaa ja ajatuksia ajan kulumisesta, unohtamisesta ja vanhenemisesta.

Nelli Palomäki muotoilikin

PERTTI NISONEN

Mäki ja Mina palkittiin S Sakastissa nauretaan Tyrvään seurakunnan haudankaivaja kuoli.

Ruustinna etsi sopivaa lausetta seppeleen nauhaan. Kukkakauppias ehdotti: – Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

uomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon sai vuoden 2012 merkittävästä dekkariteosta Reijo Mäki. Palkinto tuli rikosromaanista Sheriffi (Otava 2012).

Mäki on kirjoittanut 30 vuodessa yli 30 kirjaa. Vares-dekkareistaan tunnettu Mäki kuvaa kirjojaan aikuisten kaupunkisaduiksi, kun suomalaisten rikoskirjailijoiden valtaosa kirjoittaa realistisia poliisiromaaneja.

Palkintoraati piti Sheriffiä viihdyttävänä ja koskettavana. Raadin mielestä sen rakenne on napakka, tarina yllättää ja loppukohtaukset ovat vaikuttavia. Valtataisteluissa juonivat niin rikolliset kuin usko-

vaisetkin. Turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares on sympaattinen antisankari, jolla on suurisydämiset ystävät. Sheriffin henkilökuvaus kukoistaa, kieli kulkee uutta luovana ja letkeänä. Mukana kulkee Mäelle ominainen satiirinen huumori. Sujuvan pinnan alla Mäen mylly möyhentää ihmisen ikiaikaista ahneutta ja kopeutta.

Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja annettiin skotlantilaiselle Denise Minalle. Hän kuvaa romaaneissaan skotlantilaista yhteiskuntaa ja erityisesti kotikaupunkiaan Glasgowta.

Palkintoraadin mielestä Minan tyyli on jännittävä, ajankuva

tarkkaa ja kirjojen persoonalliset henkilöt jäävät mieleen. Rikoskirjailijana Mina aloitti 1998, jolloin ilmestyi Garnethill. Siitä tuli vähitellen trilogia, jonka päähenkilö on kovia kokenut Maureen O’Sullivan. Uusi vahva nainen Patricia ”Paddy” Meehan astui näyttämölle vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassa Veripelto. Siitäkin kasvoi trilogia.

Molempien kirjasarjojen päähenkilöille on yhteistä työläistausta ja katolisuus sekä pyrkimys päästä pois työväenluokan tytölle pedatusta roolista.

Seuraavaksi suomeksi ilmestyy maaliskuussa Minan Petojen kaupunki. Sen kustantaa Like.

30 kirjaa. Reijo Mäki sai Suomen dekkariseura ry:n Vuoden johtolanka –palkinnon rikosromaanistaan Sheriffi.

11

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Molempia jännitti. Nelli Palomäki ei tuntenut etukäteen kuvan herkkää tyttöä, ja kuvasta voi aistia, että sekä kuvaaja että kuvattava ovat pidättäneet henkeään kuvaa otettaessa.

Pinja 3-vuotiaana, 2009, pigmenttivedos.

me vuonna museolle 30 vuoden aikana kertyneen kokoelmansa, jossa on katsojaystävällisiä, usein esteettisesti miellyttäviä teoksia pääasiassa suomalaisilta tekijöiltä, mutta myös maailmantähdiltä kuten Henri Cartier-Bressonilta.

Jorma Hinkka on valokuvataidekirjojen graafisen suunnittelun huippunimi, ja kokoelman teoksetkin ovat monesti karttuneet luontevasti kirjaprojektien ohessa.

Nelli Palomäki sekä kokoelma Hannula & Hinkka Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla 21.4. saakka ti–su klo 11–18, ke 11–20. Runsaasti tapahtumia ja työpajoja. Yleisöopastukset ke klo 11.15 sekä su klo 13. Pääsymaksut 6 / 4 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Museon studiossa on Eeva-Mari Haikalan performansseihin perustuva näyttely.

näyttelyn lehdistötilaisuudessa, että valokuva on ”tahra kokemuksesta tai kohtaamisesta”.

Nykyvalokuvan rinnalla Valokuvataiteen museossa voi tehdä aikamatkaa myös suomalaiseen valokuvataiteeseen.

Helsinkiläiset Jorma Hinkka ja Erja Hannula lahjoittivat vii-

Tapahtumia näyttelyiden ympärillä: ■ ke 6.3. ja ke 10.4. klo 18 Nelli Palomäen taiteilijatapaaminen. Pääsy museolipulla.

■ la 23.3. klo 11–15 Kaapelin museoiden perhepäivä.

■ su 24.3. klo 14 Erja Hannula ja Jorma Hinkka kertovat kokoelmastaan.

■ ke 27.3. klo 18 teemaopastus näyttelyissä – aiheena moninainen muotokuva.

■ ke 3.4. klo 18 dosentti, FT, Liisa Lindgrenin luento kansanedustajien muotokuvista ja puhuttelun taidosta. Vapaa pääsy.

■ ke 17.4. klo 18 kuvataiteilija Santeri Tuorin luento tunnistekuvista ja muotokuvan traditiosta. Vapaa pääsy.

Paastoaskel

PHOTODISC

Jotta näkisin olennaisen, on oltava tarkka. On yritettävä tutkia, mikä on totta. Minä vain olen taitava muuntamaan totuutta, väistämään epämukavuutta ja turvautumaan haaveisiin. Ehkä välillä tarvitsen näitä pehmennyksiä, niihin jäämisestä ei kuitenkaan hyvä seuraa.

Pääsiäispaasto on Tarkkaavainen ihminen voi oivaltaa, että yksityinen matka, elämä on mennyt huonojen valintojen pajolla on yhteinen rissa. Onneksi useimmat huomaavat vain päämäärä: halu keskittyä jonkun osan olevan retuperällä ja unohdettu. olennaiseen ja toive Koska olen innoissani uusista aluista, miepäästä lähemmäs leni tekisi ryhtyä heti korjausliikkeisiin. Nyt Jumalaa. Nyt on aika kaikki peliin: rauhaa päiviin, elämä keveämnähdä hyvät asiat. mäksi ja tunti kävelyä joka ilta!

Sekin voi olla vain halu välttää epämukava todellisuus ja sen syvät juuret. Liian kiihkeät korjausliikkeet synnyttävät ahdistusta, pakkoa ja uuden epäonnistumisen uhkaa.

Siksi katson elämääni nyt kaikessa rauhassa. Mitä kaiken takana on?

Mikä on minulle arvokasta? Kuka tahtoo muutosta, minä vai joku muu?

Kurkistus toisen elämään Lukulampun alta löytyi kirjoja, joissa pääsee mukaan toisten ihmisten todelliseen elämään.

suhteeseen. Kun toinen sukeltaa sairauteensa, toisen pitää kannatella arkea ja pitää huolta heidän Otso-pojastaan. Se on raskasta.

Yhtälö on vaikea: kuoleva puoliso, yhteinen lapsi ja yksinäinen tulevaisuus.

Paljain jaloin -kirjassa syöpä riisuu ihmistä. Kirjan luettuaan ymmärtää, miksei pidä kevyesti heitellä, ettei kenellekään anneta suurempaa taakkaa kuin hän jaksaa kantaa. Jotkut taakat ovat sellaisia, että ne murskaavat, eikä helpottavia selityksiä ole.

Save kuvaa hoitoja, menestyksen hetkiä ja yllättäviä tappioita.

Sopeutuminen väistämättömään paljastaa itseironisen ja huumorintajuisen ihmisen. Kauniisti Save pohtii, miten läheiset voivat aikanaan jatkaa elämää takertumatta hänen muistoonsa.

Save torjuu kirjan lopussa ehdottomasti sen, että syöpä olisi tehnyt hänestä paremman ihmisen. Tulee hetkiä, jolloin hän voi olla vain kateellinen niille, joiden elämä jatkuu.

Laura Save kuoli vuonna 2012.

Hän ei ehtinyt kuulla kirjansa julkaisupäätöksestä.

Teksti Marja Kuparinen

KIRJA Taiteen tekemisen tuskasta ja olemisen ydinkerroksiin ulottuvasta lumouksesta kertoo Kansallisteatterin entinen pääjohtaja Marja-Liisa Nevala kirjassaan Mieleni talot. Kun Nevala kulkee eletyn elämänsä huoneissa, hän toteaa, että ajat sekoittuvat ja muisti huijaa jatkuvasti. Oma mieli luo kokonaisuuksia ja siltoja elämän kulusta yhä uudelleen.

Siksikö hänen tekstinsä on niin kiehtovaa?

Nevala sanoo lukemisen olevan hänen huumettaan. Elämä jäsentyy sen mukaan, mitä on lukenut.

Ei siis ihme, että hänestä tuli Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden apulaisprofessori ja professori vuosiksi 1976–91, kunnes teatterin houkutus voitti.

Mieleni talot kuljettaa lukijaa ulkomailla ja Kansallisteatterin sisäpuolella, selvittää pääjohtajan tehtäviä sekä työn vaikeutta ja viehätystä. Mutta ennen muuta kirja kertoo rakkaudesta teatteriin.

Teatterista tuli Nevalalle koti. ”Itse asiassa se varasti kaiken aikani.

Se varasti myös kaikki ajatukseni.

Vähitellen koko elämäni jäsentyi teatterin vaatimusten mukaan.

Elämä oli teatteria ja teatteri elämää, ja siksi kaikki, mikä koski teatteria, koski myös minua ja minuun”.

Pääjohtaja kantoi julkisuuden taakkaa, kun esitystä näkemättömät ihmiset sinkosivat täyden laidallisen. Nevala puhuu myötätunnolla näyttelijän haavoittuvuudesta. Koko työ perustuu hänen kehoonsa, siksi julma kritiikki koskee väistämättä roolin lisäksi myös näyttelijän henkistä ja fyysistä minää. Harva meistä panee työpaikalla itseään samalla tavalla alttiiksi.

Kirjan viehätys on osaltaan myös siinä, että se näyttää sen ajatustyön ja etsinnän, jonka tuloksena hyvä esitys syntyy. Parhaimmillaan se voi muuttaa ihmistä pysyvästi.

Viimein kaikki oli pääjohtajallekin ohi. Mieleni talon riipaisevimmat sivut kuvaavat Nevalan irtautumista talosta, jolle hän lahjoitti yli kaksikymmentä vuotta elämästään. ”Olen pakahtua kaikesta siitä, millä tämä talo on minut täyttänyt. Ainutkertaista kokemustani en voi jakaa kenenkään muun kanssa.”

Sama koskee näytelmien katsojia: kukin oivaltaa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Vaikka teatteri on

Kaikessa taiteessa pitäisi olla mukana tahto parantaa elämää.”

”

Henning Mankell

hetken haurasta taidetta, sen tuoma muutos ihmisessä säilyy.

KIRJA Kun elämä on uhattuna, elämisen halu tiivistyy. Se näkyy hyvin Laura Saven kirjassa Paljain jaloin. Nuoren lääketieteen opiskelijan pelko toteutuu, kun häneltä löydetään reisiluusta syöpä. Ankara todellisuus myllertää nuoren parisuhteen, lyhentää tulevaisuuden ja tutustuttaa kipuun.

Laura Save kuvaa kauniisti puolisoaan Sofiaa, muttei peittele myöskään sairauden vaikutusta

KIRJA Henning Mankell elää sekä kirjoittamiselle että teatterille. Hän johtaa Mosambikin pääkaupungissa Maputossa Teatro Avenidaa. Hänen kirjojaan on käännetty yli 40 kielelle, ja niitä myyty noin 120 maassa lähes 40 miljoonaa kappaletta. Hän on yksi Ruotsin kansainvälisesti tunnetuimmista kirjailijoista August Strindbergin jälkeen.

Kirsten Jacobsen kartoittaa kirjassaan Mankell kirjailijan tietä maailmanmaineeseen, mutta ennen muuta hänen työnsä eettistä ja poliittista perustaa. Jacobsen tekee sen mielenkiintoisesti ja hyvin, seuraa Mankellia vuoden ajan ja kaivaa esiin uran käänteet.

Keskustelut Mankellin kanssa ovat kirjan herkullisin ydin. Niistä piirtyy esiin solidaarisuudesta, yhteisestä hyvästä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudesta huolta kantava kirjailija.

Mankell on voinut kymmenessä Kurt Wallander -kirjassaan tarkastella ruotsalaisen hyvinvointivaltion murenemista. Kirjojen suosio on ollut huima. Onkin ehkä yllättävää, että hän pitää kuitenkin teatteria merkittävämpänä.

Siellä, missä ei osata lukea eikä ole rahaa kirjojen ostoon, köyhäkin teatteri muuttaa maailmaa. Jo yhdessä tekeminen on ihmistä muuttava voima, jos kertomisen palo panee näyttelijät liikkeelle.

Marja-Liisa Nevala: Mieleni talot.

Totta, tarua ja tulkintaa.

WSOY 2013. 324 s., 29,30 e.

Laura Save: Paljain jaloin.

WSOY 2013. 380 s., 23,80 e.

Kirsten Jacobsen: Mankell.

Suomentanut Päivi Kivelä.

Otava 2012. 398 s., 37,20 e.

12

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Mitä Jeesus teki syntymänsä ja julkisen toimintansa alun välissä? Monet uskovat, että hän kävi Aasiassa vaikutteita hakemassa.

Teksti Jussi Sohlberg Kuva Hans Eiskonen

J

eesuksen syntymän ja julkisen toiminnan alun välissä on pitkä ajanjakso, josta ei tiedetä mitään.

Nämä vuodet ovat aika ajoin herättäneet spekulaatioita esimerkiksi siitä, olisiko Jeesus käynyt Aasiassa saakka ja ammentanut sieltä vaikutteita.

Suomessakin voi vaihtoehtoisen henkisyyden kentällä aika ajoin törmätä tuohon väitteeseen.

Keskeinen innoittaja olettamukselle Jeesuksen matkasta Aasiaan on Nicholas Notovitchin (1858–1916) kirja, jossa kerrotaan salaperäisestä käsikirjoituksesta.

Notovitch oli venäläinen vakooja ja sotakirjeenvaihtaja. Matkustellessaan Intiassa hän kertoi käyneensä Lhasassa Himin luostarissa, jossa hän kuuli Issan elämänkerrasta. Kertomansa mukaan hän palasi jonkin ajan kuluttua luostariin, koska oli loukannut jalkansa. Toipuessaan siellä hänelle luettiin ja käännettiin teksti, joka oli nimeltään ”Pyhän Issan, Ihmisen Pojista Parhaimman Elämä”.

Notovitch oivalsi, että siinä kerrottiin Jeesuksen matkasta Aasiaan. Hän kertoi, että teksti oli kopio Tiibetissä, Lhasassa, olevasta alkuperäisestä käsikirjoituksesta. Muistiinpanojensa pohjalta Notovitch julkaisi vuonna 1894 kirjan La vie inconnue de Jisus Chris (Jeesuksen Kristuksen tuntematon elämä). Hänellä ei ollut kuitenkaan esittää kyseistä dokumenttia.

Kirja herätti ilmestyttyään mielenkiintoa, mutta sai kuitenkin kriittisen vastaanoton. Se käännettiin useille kielille ja siitä otettiin uusi painos myös 1920-luvulla, jolloin se sai vielä runsaammin huomiota.

Kuuluisa orientalisti Max Müller (1823–1900) oli kiinnostunut väitteestä, mutta huomasi heti, että Issan elämänkerran teks-

Jeesuksen ”kadonn vuodet” Aasiassa tiä ei ollut mainittu merkittävissä tiibetiläisissä kaanoneissa kandjurissa tai tandjurissa.

Müller oli myös vuonna 1894 kirjeenvaihdossa erään englantilaisen rouvan kanssa, joka oli käynyt Himin luostarissa tarkoituksenaan tutustua käsikirjoitukseen. Nainen kirjoitti Müllerille, että mitään Issasta kertovaa käsikirjoitusta ei löydy. Notovitchin kertomus luostarimatkastaan muistuttaa itse asiassa suuresti H. P. Blavatskyn (1831–1891) kertomusta, joka liittyy Celsoksen tekstin löytämiseen Athokselta.

Vuonna 1895 kyseisessä luostarissa vieraili professori Doug-

las J. Archibald, jolle luostarin johtaja oli tuohtuneena kertonut, että mitään Notovitchin kuvailemaa käsikirjoitusta ei ole olemassa ja että kysymyksessä on yksinkertaisesti huijaus.

Tunnettu teosofi ja taidemaalari Nicholas Roerich (1874–1947) kertoi nähneensä jonkin käsikirjoituksen. Hän ei kuitenkaan tutkinut, mikä käsikirjoitus hänelle itse asiassa näytettiin.

Roerichin lainaukset oletetusta käsikirjoituksesta paljastavat, että hän oli poiminut lainaukset suoraan Notovitchin teoksesta ja L. Dowlingin vuonna 1908 ilmestyneestä pseudohistoriallisesta

teoksesta Aquarian Gospel of Jesus (Jeesuksen Vesimiehen ajan evankeliumi).

On ilmeistä , että tätä elämänkertaa ei ole koskaan ollut olemassa. Kyseessä oli Nicholas Notovitchin luoma fiktiivinen kertomus, joka ilmentää enemmänkin hänen ajatustaan siitä, että Jeesus olisi voinut käydä Aasiassa.

Mitä Issan elämänkerrassa sitten kerrotaan? Se kuvaa, miten Jeesus matkusti 13-vuotiaana kauppakaravaanin mukana Intiaan, jossa jainalaiset vastaanottivat hänet. Tämän jälkeen hän vietti kuusi vuotta brahmiinien

parissa. Brahmiinit uhkasivat kuitenkin surmata Jeesuksen ja hän pakeni buddhalaisten luokse, joiden parissa hän opiskeli palin kieltä ja pyhiä tekstejä.

Elämänkerran mukaan Jeesus kävi myös Tiibetissä ja Persiassa.

Persiassa ollessaan hän saarnasi zarahustralaisten parissa. Tekstin mukaan Jeesus olisi viettänyt Aasiassa kaikkiaan 17 vuotta. Hänen elämänkerrassa kerrotut opetuksensa ovat tyylillisesti ”kuivia” moraaliopetuksia, ja tekstin tyyli on selvästi modernia.

Lisäksi Issan elämänkerran kuvaukset Aasian uskonnoista ovat hyvin pintapuolisia ja vir-

13

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Moderni myytti. Tarinaan Issan elämäkerrasta törmää yllättävän usein. Ajatus Jeesuksen Intian vuosista kiehtoo juuri siksi, että se poikkeaa perinteisistä Jeesuksen elämänvaiheiden tulkinnoista.

1800-luvulla perinteisten Jeesus-tulkintojen rinnalle alkoi nousta erilaisia vaihtoehtoisia näkemyksiä. Ilmiö liittyy osaltaan 1800-luvulla tehtyihin gnostilaisten tekstien löytöihin sekä esoteeristen oppien uuteen nousuun.

Riippumatta siitä, ovatko tällaiset tulkinnat esimerkiksi historiantutkimuksen kannalta todennäköisiä, ne ovat muokanneet ihmisten näkemyksiä kristinuskosta erityisesti vaihtoehtoisen henkisyyden piirissä. Esimerkiksi Dowlingin edellä mainitusta teoksesta on yli sadan vuoden aikana otettu 52 painosta.

Nicholas Notovitchin teokseen tukeudutaan edelleen, riippumatta siitä, että se on kauan aikaa sitten todettu fiktioksi. Myös tunnettu joogi ja guru Paramahansa Yogananda (1893–1952), jonka elämänkerta on suomennettukin, uskoi Jeesuksen opiskelleen Intiassa.

Länsimaissa on syntynyt mittava kirjallisuuden laji ja uskonnollis-kulttuurinen virtaus, jossa erilaiset vaihtoehtoiset tulkinnat

”

1800-luvulla perinteisten Jeesus-tulkintojen rinnalle alkoi nousta erilaisia vaihtoehtoisia näkemyksiä.”

neet heellisiä. Tekstissä puhutaan muun muassa jainalaisten jumalasta. Jainalaisuudessa ei kuitenkaan ole uskoa jumaliin.

Teoria Jeesuksen Intian vuosista on kuitenkin saanut kannatusta new age -kentällä ja joissakin intialaisperäisissä liikkeissä.

Summit Lighthouse -liikkeen opetuksissa ovat esillä Jeesuksen vuodet Intiassa ja Nepalissa. Liikkeen juuret ovat Yhdysvalloissa jo 1930-luvulla vaikuttaneesta I´AM -liikkeessä, joka oli saanut vaikutteita muun muassa teosofiasta.

Liikkeen perusti vuonna 1958 Mark L. Prophet (1918–1973). Sen

toinen keulahahmo Elisabeth Prophet (1939–2009) on kirjoittanut kaksiosaisen kirjan, jossa käsitellään Jeesuksen Aasian vuosia.

Liike opettaa, että Jeesus oli yksi ylösnousseista mestareista ja Suuren Valkoisen Veljeskunnan jäsen.

Prophetin mukaan Jeesuksen opetuksiin kuuluivat myös karman laki ja jälleensyntymisoppi.

Islamin pohjalta syntynyt Ahmadiyya-liikkeen mukaan Jeesus taas selvisi ristiinnaulitsemisesta ja vietti loppuelämänsä Intiassa ja kuoli Kashmirissa. Mirza Khulam Ahmad (1835–1908) perusti Ahmadiyya-liikkeen vuonna 1889.

kristinuskon historiasta elävät.

Näiden tulkintojen perusajatus on se, että perinteisten kirkkojen esillä pitämä kristinusko perustuu väärille tulkinnoille tai suorastaan vuosisatoja jatkuneelle tietoiselle pimitykselle.

Vaihtoehtoisissa tulkinnoissa Jeesus nähdään usein nimenomaan viisauden ja sisäisen tiedon opettajana.

Moderni myytti ”Jeesuksen Aasian vuosista” elää, vaikka tosiasiallisia todisteita niistä ei ole.

Moderniin myyttiin ”Issan elämäkerrasta” törmää kuitenkin yllättävän usein. Tulkinta tuntuu kiehtovan juuri siksi, että se poikkeaa perinteisistä Jeesuksen elämänvaiheiden tulkinnoista.

Kirjoittaja on perehtynyt uusiin uskonnollisiin liikkeisiin, länsimaiseen esoteeriseen perinteeseen sekä länsimaiseen uuspakanuuteen. Hän toimii tutkimuskoordinaattorina Kirkon tutkimuskeskuksessa ja on Uusien uskonnollisten liikkeiden tutkijaverkosto – USVA ry:n jäsen.

Salaisuuksia. Ahti Siltasen mukaan vapaamuurareiden opetus perustuu symboleihin, joita ei selitetä ulkopuolisille. – Näissä juhlamenoissa ei tapahdu mitään sellaista, mitä ei voisi julkistaa. Ne eivät sisällä mitään sopimatonta.

Ateisti ei voi olla vapaamuurari Vapaamuurarin tulee uskoa yhteen kaikkivaltiaaseen Jumalaan.

Teksti Outi Ikonen Kuva Katri Saarela

J

os olet mies, lainkuuliainen ja uskot Jumalaan, on sinun periaatteessa mahdollista tulla hyväksytyksi Suomen vapaamuurareihin, joita on yli 7 200. Jos olet nainen, pysyvät järjestön alkuvuosilta eli 1700-luvulta saakka suljetut ovet säpissä. Jos olet syyllistynyt rikokseen, on jäsenyys liki mahdoton. Ja jos tunnustaudut ateistiksi, ei sinulla ole asiaa loosiin – missään päin maailmaa.

– Jäsenyyden perusedellytys on usko yhteen kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Ammatillinen tausta ja varallisuus eivät ole merkityksellisiä, sanoo Suurloosi ry:n pääsihteeri Ahti Siltanen, joka on myös Suomen Vapaamuurarijärjestön suurmestarin Juhani Vuoren oikea käsi.

Kasarmikadulla sijaitsevan Suurloosin istuntoihin saapuvien ammatillinen kirjo on toisenlainen kuin keskivertokaupungissa yleensä.

– Kirkon työntekijöitä – myös papistoa – on jäsenistössämme useita kymmeniä. Toimittajiakin on monta. Ammattien kirjo ei noudata ihan tyypillistä maamme jakaumaa, mutta on joukossamme ruumillisen työn tekijöitäkin, esimerkiksi maanviljelijöitä, Siltanen toteaa ja lisää eläkeläisten olevan järjestön suurin ammattiryhmä. Muurariveljien keski-ikä on yli 60 vuotta.

Vapaamuurariksi pääsee suosittelun kautta usein niin, että järjestöön jo kuuluva ehdottaa jotakuta lähipiiriinsä kuuluvaa jäseneksi. Jäseniä ei haeta mi-

tenkään aktiivisesti. Vapaamuurarien joukko kasvaa hallitusti, noin kahdella prosentilla vuodessa.

Vapaamuurarit tekevät sekä henkistä että taloudellista auttamista. Työn mittasuhteet voivat Ahti Siltasen mukaan olla pieniä, mutta apu on avunsaajalle merkityksellistä. Toisin kun julkisuudessa on usein esitetty, vapaamuurareilla ei järjestönä ole velvoitetta pitää huolta muurariveljistä.

– On toivomus, että pidämme huolta kaikista apua tarvitsevista. Emme siis sitoudu auttamaan, emme vapaamuuraria tai ketään muutakaan ehdottomasti.

Autamme, jos apu ansaitaan tai voimme auttaa.

Vapaamuurareihin liittyviä tarinoita, uskomuksia ja urbaanilegendoja liikkuu viljalti. Näihin Siltanen suhtautuu maltillisesti.

– Järjestössä ei saa, eikä käytännössä voikaan hankkia etua liikesuhteissa tai taloudellisissa asioissa. Yleisesti ottaen jäsenillämme on vain yksi ehdoton velvoite: heidän tulee olla ehdottoman lainkuuliaisia. Jos joku jäsenemme syyllistyy rikokseen ja saa rangaistuksen, on melkein selvä, että hänen menettää jäsenyytensä. Järjestö ei suojele lain kirjaimesta poikennutta millään tavoin.

Vapaamuurarius on eräänlainen moraalijärjestelmä, joka ohjeistaa ja opastaa jäseniään toteuttamaan elämässään suvaitsevaisuutta, lähimmäisenrakkautta ja toisten auttamista.

– Me ihmiset valmistaudumme kohtaamaan aikanaan kuoleman. Tässä valmistautuessa voidaan oppia elämään myös lähimmäisille arvokkaalla tavalla.

Jos elää elämänsä hyvin, ei pelkää kuolemaa. Asiat on hoidettu, Siltanen sanoo.

Muurariveli kertoo rituaaleista, www.kirkkojakaupunki.fi.

14

Seurakunnissa tapahtuu 14.2.— 20.2.

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Haaga

Haagan pappilantie 2

Kulosaaren kirkko

■ Pappilantien Pysäkki

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

Ma 18.2. klo 12 Kun kansa eli kortilla, Olavi Kautto.

tio) Su 17.2. klo 10 Messu, Keinänen, Lankinen, kahvihetki.

■ Alppik. 2 Ti 19.2. klo 8.30 Aamumessu. Lemmetyinen, Varis.

Myllypuron kirkko

Muuta toimintaa

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

Ystävänpäivän yhteisvastuutapahtuma Kallion kirkkopuistossa to 14.2. klo 16–19. Yv-puffet, koiravaljakkoajelua (2e), kakarakelkkailu, halibernit ym.

Tapahtuma päättyy Kivimessuun klo 18.

Kohtuus kaikessa – Tällä pallolla? La 2.3.2013 klo 13–16. Siltasaarenk. 28. Pohdimme yhdessä kohtuullista ja kohtuutonta elämää ja sen ilmiöitä. Mukana tutkija Jouko Karjalainen (thl) sekä toimittaja, ympäristöasiantuntija ja kirjailija Risto Isomäki. Ennakkoilm. 25.2. mennessä, p. 2340 3600. Järj. Kallion srk ja Hkty ry. Mukana Nina Klemmt ja Raisa Lehtomäki.

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12, p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220.

Ke 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Miira Muroma-Nikunen ja Hanna Autio. Tuhkamessu aloittaa paastonajan ja pääsiäisen suureen juhlaan valmistautumisen. Halukkaille piirretään otsaan tuhkaristi katumuksen ja parannuksenteon merkiksi.

To 14.2. klo 12 Torstaikerho. Virkistyspäivä. Lounas 5e.

Su 17.2. klo 12 Messu. Mari Järvinen, Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio sekä Hakavuoren kirkon kuoro Asko Rautioahon johdolla.

Ke 20.2. klo 18 Raamattupiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Liturgi, Hannu Vapaavuori, saarna teol. opisk. Kari Kaipainen. Liturginen musiikki gregoriaanista kirkkolaulua, Schola Sancti Henrici.

To 14.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä.

Pe 15.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Minun ystäväni. Miira Muroma-Nikunen ja Marja-Liisa Selin.

Su 17.2.klo 10 Messu. Mari Järvinen, Seppo Lappalainen ja Hanna Autio. Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee. Anne-Maria Ranta-aho, Hanna Autio sekä Joonas Vapaavuori ja Elsa Sihvola, sello.

Ti 19.2. klo 13 Lähetyspiiri. Laura Alajoki, Operaatio Mobilisaatio.

Ke 20.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Valittaminen sallittu, Marja Heimala-Pelkonen. Klo 18.30 Kirkkomusiikin juuret ja kukinnot. Virsi Suomessa. Kirkkoherra, TT Hannu Vapaavuori. Klo 20 Iltamessu. Seppo Lappalainen ja Hanna Autio.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1.

Pe 15.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä.

La 16.2. klo 10–14 Lipaskeräys Haagan alueella. Keittolounas Lassilan seurakuntakodilla klo 11–13 kerääjille. Ilmoittaudu kerääjäksi p. 09 2340 3227 / Elisabeth Bariskin.

Ma 18.2. klo 13 Tapaamistupa.

Ti 19.2. klo 9 Sauvakävely ja aamupuuro.

Tulossa Haagan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöiden päivä 3.3.2013. Aloitus messulla klo 12 Hakavuoren kirkossa. Messun jälkeen vapaaehtoisille lounas, jonka jälkeen yhteiskuljetuksella Vanhaan kirkkoon ”Enkelit kulkevat kivitarhassa” -konserttiin. Konsertista ei järjestetä paluukuljetusta. Sitovat ilm.

15.2 mennessä virastoon 092340 3200.

Lisätietoja Sami Lahtinen 09 2340 3229 ja Sanna Laiho 09 2340 3228.

Haagan ja Pitäjänmäen seurakuntien diakoniatalvileiri 4–8.3. Lahden Siikaniemessä. Leirin hinta 130 e sis. kuljetuksen, majoituksen ja täysihoidon 2 hh. Tied. ja ilmoittautumiset 15.2. mennessä Sanna Laiho (Haagan srk), p. 09 2340 3228 tai Seija Widberg (Pitäjänmäen srk), p. 09 2340 5648.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

tio) Su 17.2. klo 12 Messu, Jerkku, Lankinen.

Messussa avaamme sen eri osien symboliikkaa ja merkityksiä, kahvihetki.

Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 3618. Tapaamiset ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

Kallion kirkko

■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su 12–18, p. 2340 3300, herttonieklo 10–18. mi.srk@evl.fi. Nuorten toiKe 13.2. klo 18 Tuhkaminnasta katso www.

Seura– messu. Kotakorpi, Lindfacebook.com/lapyska fors, Pohjoisaho. tai www.mestat.fi/ kunnat To 14.2. klo 17 Pappi mestat verkossa: www. tavattavissa AlakaAjanvaraus diakonin vastaanotolle helsinginseura- marissa. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, LaaKulosaari p. 09 2340 kunnat.fi jasalo, Niskala.

4118, HerttoniemenranSu 17.2. klo 10 Messu. ta p. 09 2340 3341, MyllyPartti, Kotakorpi, Helin, Nispuro ti ja to klo 9–10 puhelikala, avustaja Jouko Berghäll. mitse p. 09 2340 3337 tai kirkolKirkkokahvit. la. Diakoniapäivystys Herttoniemen Ke 20.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni 09 2340 3381 Alppilan kirkko Viikkotoiminta jatkuu normaalisti, il■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna moitetaan kerran kuukaudessa ma–pe klo 9–15.

Herttoniemen kirkko Su 17.2. klo 11 Vironkielinen messu.

■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 Raamat, Rannak. Klo 16 Messu. Lind(suntio) fors, Sariola, Pohjoisaho, lukija Juhani Ke 13.2. klo 14 Keskiviikkokerho. AiSalonen. Kirkkokahvit. heena, apokryfikirjat. Hartaus, yhteisMa 18.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloilaulua, kahvitarjoilu, Simoila. Klo 19 nen ryhmä ikäihmisille.

Tuhkakeskiviikon ilta ja ehtoolliTi 19.2. Huom.! Ei muskaria ja perhenen. Tuhkaristillä merkitsemisestä alkerhoa. Klo 11.30–15 Tiistaiolohuone. kaa paastonaika. Simoila, Lemponen, Ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e.

Maija-Leena Linna (eht. av.)

Jumppa klo 10–11 ja kuntosali klo Su 17.2. klo 10 Messu, Jerkku, Simoila, 9–15, maksuttomia.

Iso-oja, kahvihetki. Klo 15 Kirkon Kino Ravintola Tornitupa Amadeus, ohj. Milos Forman. Esittely ■ Haapaniemenk. 7–9 Simoila. Vapaa pääsy Ke 20.2. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Herttoniemenrannan kappeli

■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340

(suntio) Pe 15.2. klo 9 Lasten kirkko, Huima, Lankinen

Taivaan tähden

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A To 14.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Kurssit ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai

2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta.

Elämää kansien välissä -päiväkirjakurssi to 28.2., 7.3. ja 14.3. klo 18–21 Teatteri Kallio. Luovia harjoitteita. Sopii päiväkirjaa aloittaville tai jo kirjoittaville. Ohj. diakoni, kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt. Maksuton.

Ole rohkeasti ujo to 14.3., 21.3., 4.4. ja 11.4. klo 11–13 Kallion kirkossa. Keskustelua, maalausta, valokuvia ja erilaisia mukavia harjoituksia. Tavoitteenamme ujouden ja oman itsen jäsentäminen ryhmässä. Ohj. trauma- ja seksuaaliterapeutti Kati Borg-Penttilä, diakoni Sinikka Metiäinen. H. 20 e, sis. tarv.

Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina pe–su 22.–24.3. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla.

Hellät äänet ja pyhät laulut johdattavat kehon lepoon ja sydämen rukoukseen.

Valmistamme rukoushelmet ja laulamme rukouslaulut helmiin. Laulutaitoa ei tarvita. Ohj. musiikkipedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori ja pastori Terhi Varjoranta. H. 200 e. sis. täysihoidon ja tarv.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843.

Ke 13.2. klo 19 Hiljaisuuden tuhkamessu. Taizé-lauluja. Rajamäki, Härkönen, musiikkiryhmä. Voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin.

To 14.2. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Laulattamassa Kristiina Wahlstein. Kahvitarjoilu.

Su 17.2. klo 10 Messu. Pirilä, Rintamäki.

Kirkkokahvit.

Ti 19.2. klo 9 Aamupysäkki. Raitavuo, Härkönen. Ehtoollinen kappelissa, aamiainen (1e) seurakuntasalissa. Klo 15– 19 Työtupa. Käsitöitä ja askartelua kurssihuoneessa Ulla Hyttisen johdolla.

Ke 20.2. klo 10 Viikkomessu. Pirilä, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9 Diakonian ajanvarausvastaanotto ke klo 10–12, p. 2340 3842, p. 2340 3853.

Muuta Haku Kannelmäen seurakunnan koululaisten iltapäiväkerhoon lukuvuodeksi 2013–2014 on käynnissä. Ip– kerho kokoontuu ma–pe klo 12–16 Maununnevan seurakuntakodilla, os.

Juoksuhaudantie 37, p. 09 2340 3881 tai 09 2340 3891. Kerhossa tarjotaan välipala. Hinta on 80 e /kk. Hakukaavakkeita saa Maununnevan seurakuntakodilta tai kirkkoherranvirastosta ja kouluista tai opetusviraston nettisivuilta. Täytetty hakukaavake palautetaan Maununnevan seurakuntakodille viimeistään 19.4.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 13.2. klo 13 Lähetyksen kahvihetki, Kirkkokahvila. Klo 19 Tuhkakeskiviikon viikkomessu, Pirjo Työrinoja, Johanna Rauhamäki, Anu Lönnqvist, Aino Valojärvi, Marjut Kattelus.

To 14.2. klo 9.30–12 Aamuklubi pienten lasten perheille, Lifefood & Cocovi -raakaravintotuotteet, Maria Stenius, Bporras. Klo 13 Torstaipiiri senioreille, työstä kirkkoherranvirastossa, Merja Nieminen, srk-sali. Klo 18–19.30 Perhekahvila, B-porras. Klo 18–21 Nuorten krypta, Changemaker Pe 15.2. klo 9–9.20 Pienten lasten kirkkohetki, Annette Markkunen ja Aino Valojärvi.

Su 17.2. klo 11 Messu ja lähetyspyhä, Annette Markkunen, Marjukka Andersson, Sini Havas, Pirre Saario, Arto Saario, Mauno Viitanen ja Aila Kyllönen.

Kirkkokahvilla lähetysasiaa. Klo 18 Urut soikoon! Bach, Rheinberger ja Jehan Alain, uruissa Marjukka Andersson. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

LAURENCE ET RENAUD/ PLAINPICTURE

Kiusaaja Siinä ihminen makasi, lattialle laonneena, kun käärme kiemurteli sen viereen ja ryhtyi kuiskuttamaan.

– Jätit muuten astiat pöytään. Aika sotkuista. Jos nyt tiskaisit, aamulla saisit aloittaa puhtaasta keittiöstä.

Ihminen makasi ja heilutti vain kevyesti päätään kieltäytymisen merkiksi. Käärme suhisi taas.

– Hakisit itsellesi tyynyn. Olisi mukavampi maata siinä kovalla lattialla. Ja kirja on makuuhuoneessa. Voisit hetken lukea ja nauttia. Lukeminen on hyvä harrastus.

Ihmisen jalat nykivät levottomasti. Kasvoissa näkyi liikettä, mutta sitten lihakset palautuivat rennoiksi.

– Tässä on hyvä.

Käärme luikersi ihmisen pään viereen ja suhisi pistävästi.

– Ovatkohan lapset leikanneet kyntensä ja sukineet hiuksensa? He kärsivät, kun eivät voi soittaa soittimiaan ja kaverit katsovat pitkään.

Diakonissalaitoksen kirkko

Nyt ihmisen niska jännittyi ja hän sanoi matalalla äänellä käärmeelle.

– Olen niin väsynyt, että vain rähjään lapsilleni. Jos hetken makaan, niin jaksan nähdä kalleimpani ja sen mitä he minulta tarvitsevat.

Jylisevä ääni täytti huoneen. Se tuntui tulevan joka puolelta.

– Mene pois sinä kuivaksi puristamisen käärme! Minä pelastin ihmisen elämään, en hukkumaan siihen. Väisty, väkisin vääntämisen harhauttaja! Minä pelastin ihmisen tekemään työtä alastomasta tekemisen riemusta, lepäämään lepäämisen autuudesta ja rakastamaan, rakastamaan hänet pelastin.

Kaisa Kariranta

1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) Jeesus, kiusausten voittaja

Tiskaamaan. Kiusaaja vaatii enemmän.

Valo: kaksi kynttilää Väri: violetti tai sininen Tekstit: Ps. 91: 1–4, 11–12, 1. Moos. 3: 1–7 (8–19), Hepr. 4: 14–16, Matt. 4: 1–11.

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Ma 18.2. klo 13–14 Hyvän mielen kahvihetki, B-porras.

Ti 19.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Raamatturinkeli nuorille aikuisille, Kirkkokahvila, B-porras.

Ke 20.2. klo 19 Viikkomessu, Reima Niemelä, Aino Valojärvi.

Muuta Kirkkokahvila, B-porras, auki arkisin ma–pe klo 10–18, lounas klo 12–14. Pappi tavattavissa joka to klo 13–15. Aulassa Noora Valtosen taidenäyttely 15.2. asti.

Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 sekä ti klo 14–16, D-porras. Ei hiihtolomalla 18.–22.2.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 17.2. klo 10, Pirjo Kettu, Anita Olli, Heikki Poutanen Konsertti su 17.2. klo 18, Sirkku Suuronen ja Seppo Varha, piano Soppakirkko to 14.2. klo 13. Maksuttoman aterian alussa yhteinen hartaushetki.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 17.2. klo 12, Sofia Tuomenvirta, Elina Perttilä, Ulla Pesonen.

Soppakirkko ke 20.2. klo 13.

Kontaktipiiri, avoin keskusteluryhmä Suurmetsän srk-kodilla (Kalteentie 3) ti 19.2. klo 13. Mukana Päivikki Peltomaa.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 17.2 klo 10, Pertti Simola, Katri Uutela, Timo Olli

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Olohuoneessa to 14.2. klo 13–15 ”Jatkorippikoulu”. Musiikkihartaus ja rippikouluvirsi, Timo Olli.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 17.2 klo 10, Sofia Tuomenvirta, Niina Vättö, Ulla Pesonen. Messun aikana pienille lapsille pääsiäisaiheinen pyhäkoulu ja lukutaitoisille lapsille Raamattukerho. Messun päätteeksi lähetyskahvila.

Naisten piiri ma 11.2. klo 18.30.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 17.2. klo 12, Pertti Simola, Katri Uutela, Heikki Poutanen.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 17.2. klo 12, Pirjo Kettu, Anita Olli, Marjasisko Varha. Lähetyskahvila.

Vanhat koululaulut -yhteislaulutilaisuus to 14.2. klo 18, Hanna Varis ja Martta Paijola.

Lähetyspiiri ti 19.2. klo 18. Mukana

15

Seurakunnissa tapahtuu 14.2.— 20.2.

Lauri Ryytty ja Pirjo Kettu. Iltatee.

Soppakirkko ke 20.2. klo 12, hartaus ja maksuton ateria.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Puurotarjoilu ma 18.2. klo 11.30 työttömille ja vähävaraisille. Alussa lyhyt hartaus.

Konsertti ma 18.2. klo 18. Jukka Tolonen ja Juhani Aaltonen. Kahvi ja konsertti 5 euroa yhteisvastuun hyväksi.

Päiväpiiri to 14.2. klo 13–14.30 Raamattu- ja keskustelupiiriä ei ole ke 20.2.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 17.2. klo 10, Outi Lantto, Marjasisko Varha, kirkkokahvit.

Hiljainen viikko-messu to 14.2. klo 17.30 Taiteillen-ryhmä kokoontuu la 2.3., su 3.3., la 16.3. ja su 17.3. klo 13–16. Elämän pohdiskelua ja voimautumista erilaisin taiteen ja luovuuden keinoin. Materiaalimaksu. Tied. ja ilm. 22.2. menn. ryhmän ohjaaja, pastori Saara Pasonen, saara.pasonen@gmail.com, p. 050 564 3620.

Kristilliset Invalidit ry:n raamattupiiri ma 18.2. klo 18.

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Ma 18.2. klo 13 Varttuneen väen kahvila.

Ti 19.2. klo 8 Rukousaamiainen.

Ke 20.2. klo 18 Armolahja-ilta, Anneli Louneva ja Marja-Liisa Nikunen, rukous: ”usko jo saaneesi”.

To 21.2 klo 18 Siionin virsi-seurat.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700 Ke 13.2. klo 16 Kahvila, 18 Tuhkakeskiviikon ehtoollishetki.

To 14.2. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas, 18 Ystävänpäivän ilta: ”Mikä erottaa kaverin tosiystävästä?”, Mukana pastori Valkama ja tarinateatteri Mielikuva. Tarjolla pientä purtavaa.

Tuo ystäväkin mukaan!

Ma 18.2. klo 17.30–18.30 Pilates-tunti eläkeläisille, mukaan oma jumppamatto ja tyyny.

Ke 20.2. klo 16 Ohjelmallinen kahvila: teemme rukoushelmet, 18 Arki-illan ehtoollinen.

To 21.2. klo 10 Perhekerho, 12 Ei ruokailua.

Ruskeasuon seurakuntakoti ■ Nousiaistentie 6. (p. virasto 2340 4700) Ma 18.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri.

La 23.2. klo 11–14 Myyjäiset Pikku Huopalahden srk-keskuksessa.

Muuta Hiihtoloman päiväretket 7–13-vuotiaille, voi ilmoittautua osaan tai kaikkiin retkiin. Ilm. ja lisätiedot anu.aalto@evl.fi.

Koko ohjelma netissä, www.helsinginseurakunnat.fi/meilahti.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko

■ Puistolantie 1 Seurat su 17.2. klo 14.

(vahtimestarit) Ke 13.2. klo 18 Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä.

To 14.2. klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen väen päiväkahvit.

Pe 15.2. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Thank God it’s Friday -perjantaimessu afrikkalaisen gospelmessun hengessä. Messun toimittavat seurakunnan nuoret ja pastori Marjaana Suurnäkki. Musiikista vastaavat nuorten bändi ja Ben Rogers. Klo 20 Nuorten yökahvila Alba Su 17.2. klo 11 Messu Anne Granström, Marja Lehtinen, Sari Viljakainen, Arja Heikkinen, Osmo Honkanen. Kirkkokahveilla vierailemassa Ijäkset, uusi Mongolian lähettiperheemme. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 15 Venäjänkielinen messu.

Ma 18.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho inkerinsuomalaisille paluumuuttajille.

Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, LänsiPasila 09 2340 4741.

Su 17.2. klo 11 Messu, Hietalahti (l+s), Katariina Kopsa (k).

Ke 13.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri.

To 14.2. klo 13 Torstaipiiri, kaikille avoin ohjelmallinen päivähetki, ystävänpäiväkahvit, mukana Sirkku Kuusanmäki.

Pe 15.2. klo 9.45 Perhekerho.

Ti 19.2. klo 15 Naisten Forum: Hoidetaan ja hemmotellaan itseämme, Sari Suuronen, Berner Oy. Ke 20.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri.

To 21.2. klo 13 Torstaipiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780.

To 14.2. klo 18 Ystävänpäivän YV-ilta, vieraana Jenni Immanen YV-keräystoimistosta.

Su 17.2.klo 11 Pyhäkoulu.

JÄRJESTÄ MEILLÄ

PERHEJUHLAT Meillä onnistuvat juhlat arkisemmista syntymäpäivistä näyttävämpiin hääjuhliin. Voit myös tilata ruoat kotiisi. Tervetuloa Helmi Grilliin!

L A PS

Tulossa

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

Meilahti

Risottoviikot 17.2. saakka

■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821 To 14.2. klo 13 Rukouspiiri.

Pe 15.2. klo 16.30 Juna, tyttöjen ja poikien olohuone.

Ti 19.2. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822 To 14.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

IYSTÄ VÄLL IN

H E LP

PO TU

EN

LL A

Kontulan ostoskeskus, metron liukuportaiden vieressä.

Avoinna ma–to 10.30–21, pe 10.30–22, la 12–22, su 13–20. www.helmigrilli.com

Masennuksesta toipuville ja heidän kumppaneilleen, puolisoilleen Masennus on yleensä perheen sisäinen salaisuus. Masennuksesta toipuvalla ja hänen kumppanillaan, puolisollaan saattaa olla vaikeata löytää yhteinen ymmärrys masennuksen vaikutuksesta heihin ja perheen arkeen.

Yhdessä-eteenpäin ryhmä kokoontuu yhden lauantai-päivän aikana 16.3.2013 klo 10 - 17. Päivään otetaan mukaan 4-5 pariskuntaa, josta toisen puolison masennus on toipumisvaiheessa.

Toiminnan tavoitteena on tukea masennuksen toipumisvaiheessa olevaa henkilöä ja hänen kumppaniaan, puolisoaan.

Ohjaajina toimivat psykoterapeutti Misan Zilliacus ja Salon mielenterveysseuran toiminnanjohtaja psykoterapeutti Eeva-Liisa Lindholm. Ryhmä kokoontuu os. Bulevardi 15 C 32, sisäpiha, 00120 HELSINKI. Ilm. puh. (09) 1351 268 toimistoaikana.

Tied. nina.hurtamo@suomenvalkonauhaliitto.fi Ryhmämaksu on 20 euroa/ pariskunta.

Ryhmän järjestää Helsingin Valkonauha - Vita Bandet i Helsingfors r.y. ja Suomen Valkonauhaliitto r.y. yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

16 Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Pe 15.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 2340 4827

Ke 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu, Sini Ikävalko, lauluryhmä Melisma, joht. Kirsi Honkanen-Punkari.

To 14.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta To 14.2. klo 9.30–12 Aikuisten korttelikahvila Vesalan nuorisotalossa, Tuukkalankuja 4.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ke 13.2. klo 13 Keskiviikkokahvit, Senioriliike, tiedottaja Heli Stenvall. 20.2. ”Laineitten tie laivaani vie”, Kari Leikko.

To klo 13 Torstaitupa päätykamarissa Su 17.2. klo 11 Messu, Leikko, Rinne, Rämö. Kirkkokahvit. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto.

Ma 18.2. klo 13 Merimieskirkkopiiri.

Klo 15 Rukouksen äärellä, Löflund, Fontell

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 9–15 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa rukoilevat puolestasi.

Ti klo 13.30–15.30 Olohuone To klo 14 Eläkeläisten kahvihetki Su 17.2. klo 13 Messu, Leikko, Rinne, Rämö. Kirkkokahvit.

Muuta Joogaryhmä Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa ke 13.3.2013 klo 9.30–10.30. Mukaan tarvitset joogamaton ja rennon asun. Ryhmän vetäjänä joogaohjaaja Merja Parikka. Hinta 100e. Tied. ja ilm. Helena Ekholm helena.ekholm@saunalahti.fi tai 040 522 4426.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto:

p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383.

To 14.2. klo 18 Rukousryhmä, Maija Kiviranta.

Su 17.2. klo 10 Pyhäkoulu. Klo 10 Messu. Väyrynen-Si, Yläranta-Suha, Tuomas Heikkilä.

Ma 18.2. klo 18 Raamattupiiri. Klo 18 Lukupiiri, aihe Diane Sutterfield, Kolmastoista kertomus.

Ke 20.2. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä.

Pe–la 22.–23.2. Nuorten veisuyö kirkossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen netissä 18.2. mennessä.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto.

Su 17.2. klo 11 Messu. Kosonen, Toiviainen, Hämäläinen. Klo 13–18 Ravintolapäivä. Tervetuloa syömään hyvin!

Kambodžalaista kasvisruokaa, teetä ja leivonnaisia. Musiikkia, khmeriläinen tanssiryhmä ja videoväläyksiä. Lapsille väritysnurkka. Ravintolan tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Seurakunnissa tapahtuu 14.2.— 20.2.

Ma 18.2. klo 17 Akin klubi.

Ke 20.2. klo 13 Päiväpiiri. Kansakoululauluja, Hämäläinen. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki. Huom! 13.2. ei ole rukoushetkeä.

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 Su 17.2. klo 18 Valon messu. Savik, Albekoglu, Pesonen-Kareinen, lauluryhmä, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu, Pyhät tanssit-ryhmä. Teema-alttareita. Internet-lähetys. Tarjoilua.

Ti 19.2. klo 13 Maunulan lähetyspiiri.

ka keskiviikko klo 13 pääsiäiseen asti.

Seurakuntakoti Keula ■ Flooranaukio 1 Pe 15.2. klo 9–10.30 Keulan aamu, avoin kohtaamispaikka, johon voi tulla myös lasten kanssa. Tarjolla kahvia, puuroa ja hyvää seuraa.

Su 17.2. klo 11.30–13.30 Ravintolapäivän lounas yhteisvastuukeräyksen hyväksi, tervetuloa! Hinta 5e.

Muuta

Ihmisenä ihmiselle -lähimmäispalvelun kurssi järjestetään neljänä perättäisenä maanantai-iltana 25.2. alkaen MiMaunulan kaelinkirkolla, Kontulassa. Kurssin tarleikkipuisto koituksena on vahvistaa vuorovaiku■ Metsäpurontie 14–16 tustaitoja ja antaa valmiuksia toimia läTo 14. 2. klo 10–16 Talvitapahtuma kohimmäisenä. Kurssi on maksuton. Ilko perheelle. Hevosajelua 1e/kerta, moittautumiset 15.2. mennessä yhteilaulu- ja hartaushetki klo 10 ja 11. Yhsen seurakuntatyön toimistoon p. 09 teisvastuun hyväksi myydään klo 10– 2340 2538 tai sähköpostilla ysk.diako12 hernekeittoa ja laskiaispullia, Yvnia@evl.fi. tuotteita ja lasten tekemiä heijastimia.

La 9.3. klo 12–16 Naisten hemmotteluMukana srk:n ja leikkipuiston väkeä ja päivä Paavalinkirkolla. Yhteinen louvapaaehtoisia. nas, jalkojen ja käsien hoitoa, rentoutumista, Gospel-lattarit ja lopuksi yhteiVoudintie 4 B nen hiljentyminen. Päivän hinta 10 e kerhohuone Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi sis.

Ma 18.2. klo 17.30 Kehitysvamlounaan ja iltapäiväkahvit. Mukamakerho. na Minna Sorsa, Anna Kalske, Ke 20.2. klo 12 Avoimet Annaelina Tähtinen ja ArSeura– ovet. Keittoa ja kahvia. ja Kortelainen. Ilm. virasTied. Kajos p. 2340 toon viim. 1.3. kunnat 4227. Klo 13 PäiväpiiPaavalin musiikkiverkossa: www. ri. Optometrian opiskoulun kannatusyhkelijoita AMK:sta. helsinginseura- distys ry:n sääntömääräinen vuosikokunnat.fi Kutomakerho kous pidetään ti ■ Teinintie 8 26.2.2013 klo 19.45 PaaKe 20.2. klo 15 Hartaus. valissa (yläsali). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja ehdotetaan muutettavaksi sääntöjen pykälä 9 (tilintarkastajien lukumäärä kahdesta yhteen)” Paavalinkirkko Usko tai älä -ryhmässä keskustellaan ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo ryhmäläisten omista uskon ja elämän 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– kysymyksistä. Tarkoituksena on löytää pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 lähtökohtia oman uskon jäsentämi5400, paavali.srk@evl.fi. seen ja rakentamiseen. Keskiviikkoisen Päivystävä pappi: viraston aukioloai(27.2.–17.4.) klo 18–20.15 Paavalinkirkolkoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanla. N. 25–40-vuotiaille tarkoitettua ryhotot: ti ja to klo 10–12 vain ajanvaraukmää ohjaa Helena Ronkainen. Ilmoitsella, varaa aika virastosta p. 2340 tautuminen ja lisätietoja Juha Valkea5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, päältä, juha.valkeapaa@evl.fi tai 09 suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook.

2340 5424. com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 13.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit HakHyvän Paimenen karainen kirkko Su 17.2. klo 10 Messu. Marko Pihlaja■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkomaa, saarna, Petri Flinck, lit. Graduale– suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: kuoro, Seppo Välimäki. Sanansaattajiavoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, en kirkkopyhä, kirkkokahveilla lisää p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päimedialähetystyöstä. vystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke Ma 18.2. klo 13 Yhteys keskenämme 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivys-ryhmässä Juha Valkeapää alustaa tys ti 10–12, p. 2340 5552. paastonajasta aiheenaan ValmistautuKe 13.2. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Ulla-Lemisen aika. na Lundbergin romaani ”Jää”. FinlanTi 19.2 klo 13–14.30 Aulakahvila dia-palkitun teoksen esittelee teoksen Ke 20.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu. suomentaja Leena Vallinsaari.

Jorma Parviainen, Sanna-Maarit HakKe 13.2. klo 19 Tuhkamessu. Henrik karainen.

Wikström ja Ari Häyrinen Itä-Pasilan To 14.2. klo 18 Ystävänpäiväkonsertseurakuntakoti ti: Mörköooppera. Paloheinän ala-as■ Opastinsilta 6 teen koulun oppilaat ja Pakilan musiikPäiväpiirissä keskustellaan Elina Koikiopiston kansanmusiikkiyhtye, johtaviston johdolla kuolemansynneistä jojanaan Jari Komulainen. Ohjelma 15 e,

Paavali

Pakila

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

alle 15-v. 5 e. Järjestäjät LC Helsinki Pakinkylä ja Aurora sekä Pakilan seurakunta.

Su 17.2. klo 11 Messu. Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

Ti 19.2. klo 18 Pakilan Martat. ”Pakila tänään ja huomenna”. Kaupunginvaltuutettu Matti Enroth kertoo Pakilan alueen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Torpparinmäen korttelitalo ■ Käräjätuvantie 3 Su 17.2. klo 16 Israel-ilta. Helvi Mikkonen-Makolin alustaa aiheesta Exodus tänään. Ilon lähde -lauluryhmä laulattaa.

Tulossa Pe 22.2. Retki Fazerin karkkitehtaalle. Retki ja vierailu ovat maksuttomia, matkat omilla kyydeillä. Ikäraja tehtaan puolesta 10 vuotta. Kokoontuminen pääportilla (Fazerintie 6, Vantaa) klo 12.45. Retkellä lapset ovat vanhemman tai aikuisen vastuulla. Kun ilmoittaudut, kerro kenen aikuisen seurassa lapsesi ovat. Sitovat ilmoittautumiset 20.2. mennessä virastoon, paikkoja rajoitetusti.

Pitäjänmäki

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12.

Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Maanantaisin klo 10–11 Puurokahvila. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa.

Ke 13.2. klo 18 Tuhkamessu, paastonaika alkaa. Katumuksen merkiksi otsaan piirretään messun yhteydessä tuhkaristi. Helaseppä, Filppula ja Kamarikuoro Cantiamo.

To 14.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki, Kati-pappi ja Hannele-kanttori La 16.2. klo 15 Laulumusiikin helmiä.

Oopperaa, operettia ja rakkaita suomalaisia lauluja. Veijo Varpio, tenori, Marja-Leena Varpio, sopraano ja ystävät.

Tuula Kalmi, sopraano, Georgij Babitzin, baritoni, Heikki Teittinen, baritoni, Maija Weitz, piano. Konsertti pidetään seurakuntasalissa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa.

Su 17.2. klo 10 Messu, Ek, Vilkkilä ja Filppula Ma 18.2. klo 19.30 Vesper, musiikkipitoinen hartaushetki, Kamarikuoro Cantiamo, joht. Filppula

Tammisalon kirkko Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus Tali-Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen, Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p. 09 2340 5648.

Keskiviikkoisin klo 18 Hiljainen rukous. Marika Palm. Huom! Ei 13.2.

Ke 13.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon iltamessu. Marika Palm (s), Leena Eino (a), Leena Talvio (k).

Su 17.2. klo 10 Messu. Martti Pitkänen (s), Leena Eino (a), Leena Talvio (k).

Kirkkokahvit.

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäentie 14

Pe 15.2. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e Ke 20.2. klo 13 Lähetyspiiri. Martti Pitkänen.

Konalan srk-talo

■ Väylänrinne 1, p. 09 2340 5790 Ti 19.2. klo 18 Hiljaisuuden kirkko, Nurminen ja Filppula

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757 Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14, helmikuussa esillä Oili Ollanketon Maalauksia matkan varrelta -näyttely. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki. Variksen laulukoulu kts. nettisivut: laulukoulu.ihmo.fi Su 17.2. klo 12 Messu, saarna työnohjaaja, perheneuvoja ja pastori Veikko Rauhaniemi, Vaulas ja Filppula. Lähetystuokiossa vieraana Heidi Koskela.

Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. ” Onko lähetystyö käännyttämistä?”, Suomen Lähetysseuran aikuistyön kasvatussihteeri Kirsti Kosonen. Mukana Vaulas, Ylistyskuoro ja esirukouspalvelua.

■ Kyntäjäntie 4

Muuta

To 14.2. klo 13 Päiväpiiri. Jukka Vanne.

Päihteettömästä iltapäivä Laajarannassa (Humalniementie 15) ti 19.2. klo 12–14.30, mukana Kaisa Moilanen Kirjallisuuspiiri keskustelee ke 27.2. klo 18 Laajasalon kirkolla Ulla-Lena Lundbergin teoksesta Jää. Piiriä vetää Pirkko Sallinen-Gimpl. Tied. Päivi Karimaa p. 0400 534363.

Muuta Rukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan srk-talo, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone Perhekerhot talvilomalla vkolla 8.

Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p.

09 2340 5702. Muut tilavaraukset p.

09 2340 5715.

Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14– 17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17, rippihuone To 14.2. klo 12 Viikkomessu. ViljanenPihkala, Laitinen.

Pe 15.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

La 16.2. klo 18 Iltakirkko. Koski.

Su 17.2. klo 10 Tuomiokirkon vihkimisen vuosipäivän messu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. Tuomiorovasti Poutiainen, Koski.

Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta.

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Ma 18.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta.

Ti 19.2. klo 12 Päivärukous.

Ke 20.2. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta: Vastuullinen kuluttaja. TkT Tuula Pohjola alustaa ympäristöasioista, harmaasta taloudesta ja ihmiskaupasta, mukana Viljanen-Pihkala. Teetä klo 17.30. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Tulkkaus englanniksi.

Ma 18.2. klo 10–12 Family Club. Akvaario.

Ti 19.2. klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola.

Ke 20.2. klo 13 Seniorifoorum: Jalkojen vaikutus terveyteen. Jalkaterapeutti Riitta Saarikoski. Klo 20 Agricolamessu.

Meritullin seurakuntakoti

avoinna ma–pe klo 12–15 Su 17.2. klo 10 Messu. Emilia Helavuo, Storhammar, Ingerö. Kirkkokahvit.

Krypta.

■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 To 14.2. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Ma 18.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa.

Ti 19.2. klo 18.30 Naisten lentopallo.

Ke 20.2. klo 9 Naisten lentopallo.

Ruoholahden kappeli

Studium Catholicum

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

■ Ritarikatu 3 A To 14.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

To 14.2. klo 10 International Family Club. Klo 17–19 Koululaisten Olkkari.

Su 17.2. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo. Kirkkokahvit.

Ti 19.2. klo 14–16 Diakoniakahvila.

Ke 20.2. klo 12–14 Avoimet ovet.

Suomenlinnan kirkko

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18 Su 17.2. klo 14 Lähetyskirkon nuorten aikuisten messu. Heikki Hilvo, Antti Vuori.

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

Krista-koti

avoinna ke–su klo 12–16 To 14.2. klo 9.30. Perhekerho.

Ma 18.2. klo 17.30 Muskari (pienet). Klo 18.20 Muskari (isommat).

Ke 20.2. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

■ Kristianinkatu 19 Ma 18.2. klo 15 Raamattupiiri. Johanneksen evankeliumi.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 14.2. klo 17–19 Rukouksen huone.

Kahvikärry, esirukousta. Klo 19 Raamattuluento. 2. Mooseksen kirja. Antturi.

Su 17.2. klo 10 Messu. Silvo, Kiuru, Pulkamo, kuoro: Grex Musicus. Kirkkokahvit, messujatkot.

Ti 19.2. klo 12 Päivämusiikki. Anna-Maria Lehtoaho, urut.

Ke 20.2. klo 8 Aamumessu. Silvo, Outi Hucskowski, Ingerö.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– 15, pe klo 9–12 To 14.2. klo 12 Käsityöpiiri. Klo 13–15 Ystävänpäiväkahvit ja yhdessäoloa ystävyyden äärellä.

Pe 15.2. klo 9–l0 Aamupuuro.

Ti 19.2. klo 13 Keskustelua Sanan äärellä. Klo 15 Puhu suomea.

Ke 20.2. klo 13 Yhteislauluhetki.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 18.2. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Bulevardin seurakuntasali ■ Bulevardi 16 B. 2. krs

Pe 8.2. klo 19 Kansan Raamattuseuran opiskelijat: Olemista, tutustumista, ruokaa hengelle, sielulle ja ruumiille, musiikkia ja mukavia ihmisiä.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 To 14.2. klo 10–12 Lasten torstai, perhekahvila. Café Agricola. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell.

Pe 15.2. klo 15 Lasten leffaperjantai: Peter Pan. Café Agricola.

Su 17.2. klo 10 Anglikaaninen messu.

Klo 12 Messu (vanha kaava). Matti T. Amnell, Ingerö. Klo 18 Tuomasmessu.

Tapio Luoma. Inna Vintturi ja orkesteri.

17

Seurakunnissa tapahtuu 14.2.— 20.2.

Muuta Ystävyysseurakuntamatka Tallinnaan su 19. – ma 20.5.2013. Tutustumme Tallinnan Tuomiokirkkoseurakuntaan ja Tuomiokirkon kouluun Toomkooliin. Yhteinen illallinen su ja lounas ma. Vapaa-aikaa Tallinnassa. Hinta 129,80 e (1-hengen huone) ja 88,30 e (2-hengen huone). Lisätietoa ja ilm. netissä.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä.

Kotiraamattu- ja rukouspiiri su 17.2. klo 18 Suomenlinna Susisaari B 42 c 10.

Ohj. Leena Piirainen, p. 044 343 3379.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 Pe 15.2. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone).

Su 17.2. klo 10 Messu. Auvo Naukkarinen, Riikka Wikström, Taoio Tiitu. Leena Tiitu, laulu.

Ma 18.2. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 13 Maanantaipiiri.

Klo 19 Kulttuuriklubi. Yleisradion musiikkitoimittaja Risto Nordell Ti 19.2. klo 11 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 13 Raamattuluento, Helsingin Raamattukoulu. Klo 17 Kitarakurssi (takkahuone).

Ke 20.2. klo 18 Ehtoollishetki. Jari Leinonen, Eeva Tikka, Tuomas Karjalainen. Klo 18.30 Rukousjatkot.

L Ä Ä K Ä R I E N KO T I K ÄY N N I T • KO T I S A I R A A L A • S E N I O R I PA LV E L U T

Vain soitto, ja lääkäri tulee kotiisi.

020 741 9970 Tarjoamme ihmisläheistä ja helposƟ saatavaa hoitoa pääkaupunkiseudulla.

Kutsu kokenut lääkäri tai hoitaja koƟisi hoitamaan lastasi, lähimmäistäsi tai itseäsi.

KoƟhoitopalvelumme tarjoaa henkilökohtaista ja väliƩävää huolenpitoa ja hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

To 14.2. klo 13 Diakoniapiiri.

Pe 15.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Paastonaika meillä ja muualla, pastori Juhani Pörsti.

Ma 18.2. klo 19 Raamattupiiri.

Ti 19.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Kuka tai mikä meitä kiusaa tänä päivänä? Jari Leinonen.

www.lahilaakarit.

Hyödynnä sairauskulu- ja lapsivakuutukset, soita Lähilääkäri kotiisi!

Ihmisläheistä hoitoa kotona.

18

Seurakunnissa tapahtuu 14.2.— 20.2.

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6 JOUKO LEHTOLA

Ke 20.2. klo 16.30 Miestenpiiri.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 15.2. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 18.2. klo 17.30 Posliinipiiri. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 20.2. klo 18 Nuortenilta.

Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

Tulevaa toimintaa Tuunauspäivä la 23.2. Tehdään yhdessä myyjäisiin ja itselle kaikenlaista mukavaa, mm. persoonallisia pääsiäiskoristeita. Lisätiedot Arja Launis, 040 828 1810.

Paastonajan retriittiryhmä 4.–24.3.

Lisätiedot Arja Launis, 040 828 1810.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina,ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14.

Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p.

kanttorina Riitta Hirvonen. Messun jälkeen myyntipöytä, jossa myyjäistuotteita. Tuotto menee Medialähetyksen hyväksi.

Ma 18.2. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Kun ovet avautuvat. Aiheesta puhuu Kirsti Ijäs. Klo 18 Johanneksen evankeliumi -raamattupiiri.

Ti 19.2. klo 18 Miestenpiiri.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

To 14.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 17 Virkisty virrellä. Iida Antola laulattamassa. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki ja Iida Antola.

Ti 19.2. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Ke 13.2. klo 13 Laulupiiri. Anja Hinkkanen.

Pe 15.2. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

Ma 18.2. klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 19.2. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä – naisten piiri. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Ke 13.2. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Ke 20.2. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Piirin yhteydessä on lähetyspuoti ja -kahviSeura– la.

2340 6420 Ke 13.2. klo 12.45 Matkunnat Merirastiteuksen Päivälauverkossa: www. kappeli lajat. Klo 14 Populus-kerho. Klo 18 helsinginseura- ■ Jaluspolku 3 Ke 13.2. klo 18 Uusi lauTuhkakeskiviikon kunnat.fi lu -kuoro. messu. Vidgrén, PaTo 14.2. klo 10–11.30 Perkarinen ja Vesanen. Canhekerho. tus Novus Su 17.2. klo 17 Paastonajan MeriSu 17.12. klo 10 Messu. Kallinen, rasti-messu. Liturgia ja saarna Tiina Pakarinen, Kakkonen, Petra Sallinen ja Ahonen, kanttorina Riitta Hirvonen ja Henna Aaltonen piano.

Vuosaari-kuoro.

Ti 19.2. klo 12 Soppakirkko. Hartaus ja Ke 20.2. klo 18 Uusi laulu -kuoro. maksuton lounas.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

To 14.2. klo 12–16 Olohuone, klo 14 yhteislaulua, klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Kakkonen.

Muuta Yhteisvastuukeräys Itäkeskuksen alueella vk:lla 6–7. Tervetuloa kerääjäksi! Lisätiedot: Arja Tuunela, p. 09 2340 6451, arja.tuunela@evl.fi Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi > seurakunnat > Vartiokylä

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 13.2. klo 17 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Liturgia Airi Heikkinen, saarna Johanna Joronen, Vuosaari-kuoro ja Riitta Hirvonen.

To 14.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas Hinta 1 euro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Su 17.2. klo 11 Messu. Liturgia Tommi Vanhanen, saarna Johanna Joronen,

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pastori p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@evl.fi.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Viva-Annankulma, avoin olohuone to 14.2. klo 11–12.30 Annankatu 14 D, poikkea viittomaan kahvikupin äärelle, Perhekerho pe 22.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Kuurojen Lähetyksen vuosijuhlat Lahdessa 23.– 24.3.2013, päiväretki Hgistä la 23.3., lähtö klo 9 ja paluu klo 21, hinta 30 e, tied. ja ilm. viim. 21.2. ansa.mielty@ hky.fi tai 050 3241 777.

Mielenterveystyö Etelä-Helsingin Kirkkokierros, ”pieni pyhiinvaellus” kävellen ke 6.3., aloitus klo 10 Kampin kappelilta, seuraavina Annankulma klo 11, Ruoholahden kappeli klo 12 ja Lauttasaaren kirkko klo 13, hengen ja ruumiin ravintoa, hinta 10 e, tied. ja ilm. Marja Aho, p. 09 2340 2541 tai Kristina Jansson-Saarela, p. 09 2340 2540.

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549 Ystävänpäivän virsilaulut to 14.2. klo 14–15.30 Seurakuntien talon kappelissa, Jukka Ahokas ja Sinikka Tuori, Lähetysaskartelupiiri pe 15.2. klo 18– 20.15, Seurakuntien talossa Malmin piiri ma 18.2. klo 14–16 kirkolla, Kun-

nantie 1, Raamattupiiri ma 18.2. klo 18– 19.45 Seurakuntien talolla.

Oppilaitostyö Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10– 11, DIAK ma 11–13, Haaga-Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11, Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 17.2. klo 10, Kimmo Kajos, Sari Blå-Romppanen ja Katupojat, Päivätupa ma, ti to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke, pe (1 e) klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18, Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Taustamusiikkia tiistaisin klo 18–20 ja torstaisin klo 7–9, Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p. 09 2340 4839, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p.

09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Katso minua. Pikku punkkari Jouko Lehtolan kuvasarjasta Nuoret sankarit, 1995–1996.

Jouko Lehtolan valokuvat Kiasmassa NÄYTTELY Jouko Lehtola (1963–2010) ehti saada kansainvälisestikin nimeä kiinnostavana suomalaisena nykyvalokuvaajana.

Intohimoisena nuorisokulttuurin ja musiikin ystävänä hän aloitti 1990-luvulla valokuvaajan uransa ikuistamalla bändejä ja niiden yleisöä, nuoria konserteissa ja festivaaleilla.

Taiteellisen työskentelyn suunta muuttui, kun läheinen nuori kuoli huumeisiin: ihmiset katosivat vähitellen kuvista.

Lehtola osallistui useisiin kansainvälisiin yhteisnäyttelyihin.

Vuonna 2004 Finnish View – Fragments of Our Time oli ensimmäinen suomalaisen valokuvaajan yksityisnäyttely Helsingin Taidehallissa, näyttelyn yhteydessä julkaistiin kuvateos Jouko Lehtola’s Finlandia. Taiteellisen työskentelynsä rinnalla Lehtola kuvasi mm. Imagelle ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteelle sekä opetti valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa, Lahden muotoiluinstituutissa ja Turun taideakatemiassa.

2000-luvun lopulla Lehtola vietti aikaansa Helsingin lisäksi Nötössä, Turun ulkosaaristossa.

Erilaiset todellisuudet viime vuosikymmenten Suomessa näkyvät Jouko Lehtolan valokuvissa.

Suuret, kiiltävät kuvat kommentoivat hyvinvointiyhteiskunnan välinpitämättömyyttä heikoimpiaan kohtaan. Toisissa teoksissa pääsevät esiin luonnon kauneus ja huumori.

Lehtola nousi suuren yleisön tietoisuuteen teossarjallaan Nuoret sankarit, joka oli esillä Vanhalla ylioppilastalolla vuonna 1996. Siihen Lehtola oli kuvannut nuoria festivaaleilla ja tanssilavoilla.

Teossarjan Merkitty iho kuvat tavallisten ihmisten tatuoinneista syntyivät nykykansantaidetta esitelleeseen ITE-näyttelyyn vuonna

2000. Tatuoinnit eivät vielä olleet koko kansan muotia, ja Lehtolalle ne edustivat ”nykyaikaista itse tehtyä elämää”.

Lehtola luopui nuorten kuvaamisesta pian sen jälkeen, kun läheinen nuori menehtyi heroiinin yliannostukseen helsinkiläisessä rappukäytävässä.

Teossarjaa OD Helsinki varten hän sai rikospoliisilta tietoja paikoista, joissa joku oli kuollut heroiiniin. Paikat itsessään ovat neutraaleja eivätkä kerro tapahtumista mitään. Lehtola pääsi rikospoliisin arkistoon kuvaamaan myös teräaseita, joita oli käytetty kotiväkivaltatilanteissa. Jokaiseen oli kiinnitetty pienellä lapulla tiedot tapahtumista. Lehtola esitti teräaseet valkeaa taustaa vasten kuin myyntikuvastojen tuotteet ja nimesi teossarjan lakonisesti Veitset.

Kolaroidut autot -sarja sai alkunsa Helsingin Huopalahdentiellä tapahtuneesta 9-vuotiaan koulutytön yliajosta. Kun onnettomuusauton kuljettajaa haastateltiin myöhemmin lehdessä, hän valitti, että hänen automerkkinsä oli ilmoitettu uutisessa väärin – kyseessä oli kerrottua paljon kalliimpi malli.

Raskaiden aiheiden vastapainoksi Jouko Lehtola kuvasi sarjaansa Maisemat Helsingissä ja Turun ulkosaaristossa.

Lehtola menehtyi syöpään vuonna 2010. Viattomuuden loppu -näyttely esittelee Lehtolan teoksia, jotka kuuluvat Kiasman kokoelmiin. Näyttelyn yhteydessä esitetään Riitta Riihosen ystävästään ohjaamaa dokumenttielokuvaa Valossa, Jouko Lehtola (2011).

Jouko Lehtola: Viattomuuden loppu Nykytaidemuseo Kiasmassa 18.8. saakka. Avoinna ti 10–17, ke–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17.

Mannerheiminaukio 2.

19

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Värikäs ura. Margot Käßmann on kokenut elämässään nousuja ja laskuja. Kuutisen vuotta sitten hän sai tietää sairastuneensa rintasyöpään, vuotta myöhemmin hänen avioliittonsa kariutui. Vuonna 2010 hän luopui piispan virastaan rattijuoppouden vuoksi. Vaikeuksien keskellä hän on saanut tukea evankeliselta kirkolta. Huhtikuusta lähtien Käßmann on työskennellyt reformaatiolähettiläänä.

Lutherin asianainen Reformaatiolähettiläs Margot Käßmannin mukaan kirkon tulee olla oikeudenmukaisuuden asialla.

Teksti Maarit Lukkarinen Kuva Rolf Zöllner / Epd-bild

S

aksan evankelisen kirkon reformaatiolähettilään Margot Käßmannin toimisto sijaitsee kirkon Berliinin virastotalon kolmannessa kerroksessa. Pienen toimiston oven pielustaa somistaa punainen Martti Luther -patsas. Se näyttää toimivan sateenvarjon pitopaikkana, sillä Käßmann kehottaa jättämään räntäsateen kostuttaman sateensuojan Lutherin huostaan sanoin: ”Kyllä Luther huolehtii.” Käßmann sen tietää, jos kuka.

Margot Käßmann, 54, on työskennellyt liki kolmen vuosikymmenen ajan Saksan evankelisen kirkon palveluksessa mitä erilaisimmissa tehtävissä. Käßmann on papin virkansa ohella toiminut kirkkopäivien pääsihteerinä ja johtanut Saksan evankelisen kirkon neuvostoa. Hän on työskennellyt myös Kirkkojen maailmanneuvostossa.

Vuoteen 2010 asti Margot Käßmann työskenteli Hannoverin evankelisluterilaisen maakirkon piispana. Piispan virastaan hän erosi omasta tahdostaan jäätyään kiinni rattijuoppoudesta.

Käßmann on omaelämäkerrallisesta säröstä huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, evankelisen kirkon tunnetuin ja suosituin henkilö. Voidaan jopa sanoa, että hänen suosionsa ylittää kirkon rajat. Tämä on huomioitu myös maan poliittisissa piireissä. Kun Saksassa etsittiin viime keväänä sopivaa seuraajaa liittopresidentin virastaan eroamaan joutuneelle Christian Wulffille, Margot Käßmann lukeutui pastorikolleegansa Joachim Gauckin rinnalla suosikkiehdokkaisiin. Käßmannia on kotimaassaan tituleerattu

myös protestanttisen kirkon poptähdeksi. Sillä missä Käßmann saarnaa, kirkkosalin penkit ovat täynnä.

– Mietin pitkään saarnojani, kuten sitä miten saarna tulisi aloittaa, jotta seurakuntalaiset innostuvat siitä.

Yritän saarnata aina niin, että kuulijalle syntyy tunne, että haluan puhua juuri hänelle. Mielestäni hyvässä saarnassa on aina oltava huumoria ja sen on liityttävä ihmisten arkielämään. Raamatun tekstit eivät ole abstrakteja, vaan niillä on yhteys jokapäiväiseen elämään, pohtii Käßmann.

Margot Käßmannia on usein luonnehdittu maanläheiseksi ja suorasukaiseksi. Papiksi, joka puhuu asioista niiden oikeilla nimillä ja ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Hänen särmikkyytensä on kuitenkin herättänyt myös arvostelua, jopa evankelisen kirkon sisällä.

Muutama vuosi takaperin Käßmann suomi voimakkain sanoin saksalaisten joukkojen Afganistanin operaatiota, ja vaati joukkojen poistumista maasta. Monen mielestä Käßmann meni kannanotossaan liian pitkälle.

– Minua on arvosteltu usein poliittisuudestani. Mielestäni evankeliumia ei kuitenkaan voi saarnata ilman, että olisi poliittinen. Raamatussa puhutaan oikeudenmukaisuudesta. Tässä yhteydessä on aiheellista kysyä, mitä kuuluu tämän maan heikoimmille. Moni on sitä mieltä, että kirkon pitäisi keskittyä omaan tehtäväänsä. Minun mielestäni kirkko on uskottava silloin, kun se on oikeudenmukaisuuden ja rauhan asialla, painottaa Käßmann.

Margot Käßmannissa on ryhdikkyyttä, vähän samalla tavoin kuin aikoinaan uskonpuhdistaja Lutherissa, joka ei perunut anekauppaa arvostelevia näkemyksiään edes valtionkiroukseen jouduttuaan. Tätä peräänantamatonta

asennetta Käßmann myöntää myös ihailevansa, ja lisää samaan hengenvetoon, että uskonpuhdistajaan liittyy myös varjopuolia.

Huhtikuusta lähtien Käßmann on toiminut reformaatiolähettiläänä eli eräänlaisena uskonpuhdistuksen, ja tietyssä mielessä myös uskonpuhdistajan puolestapuhujana.

Vaikka reformaation 500-vuotista merkkivuotta vietetään virallisesti vasta vuonna 2017, Saksassa juhlavuotta valmistellaan jo täydellä teholla. Mutta mihin tarvitaan oikeastaan reformaatiolähettilästä?

– Uskonpuhdistuksen juhlavuosi ei ole pelkästään saksalainen juhlavuosi. Siksi evankelinen kirkko tarvitsi henkilön, joka tekisi uskonpuhdistuksen ideaa tunnetuksi, ja solmisi yhteyksiä kirkkoihin eri puolilla maailmaa. Tehtäviini kuuluu kutsua eri maiden kirkkoja Wittenbergiin, mutta tavoitteenani on myös virittää keskustelua siitä, mitä uskonpuhdistus merkitsee eri maissa, vaikkapa Latinalaisessa Amerikassa tai Etiopiassa.

Margot Käßmann työskenteli 20 vuoden ajan Kirkkojen maailmanneuvostossa, ekumeenisen yhteistyön asialla.

Ekumenia on hänelle läheinen asia myös reformaatiolähettilään tehtävässä.

– Toivon, että uskonpuhdistuksen merkkivuonna tapahtuisi edes pientä lähentymistä roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Mehän olimme yksi kirkko ja meillä on yhteinen historia aina 1500-luvulle asti. Kovin suuria sovinnon eleitä en paavin suunnalta kuitenkaan odota, sillä ekumenia protestanttisten kirkkojen kanssa ei ole hänen teemansa. Mutta hienoista lähentymistä on toki tapahtunut viimeisten 100 vuoden aikana. Mielestäni jo tämä on hyvä syy juhlia yhdessä, sanoo Käßmann ja naurahtaa.

20

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

neniälittereK

Avoimet ovet

PSYKOTERAPIAPALVELUT MALMILLA

Vuosaaren Helander-kodissa lauantaina 23.2 klo 10-15

-Monipuoliset yksilĂśterapiat aikuisille -Pari- ja perheterapiat -Keskustelutapaamiset -Psykiatripalvelut - MyĂśs tyĂśnohjauspalvelut

Takatukkapyhimys

K

irkon selviytymistaktiikaksi viime vuosikymmeninä on muodostunut kohteensa rosoisen maineen pilaava pyhimykseksi julistaminen. Tässä menetelmässä ennen vastustetut ja suorastaan perkeleellisinäkin pidetyt henkilÜt nostetaan puolivirallisiin pyhimysluetteloihin. Nyt kanonisointiprojekti on käynnissä edesmenneen tamperelaisesta takatukkarokkarin kohdalla. Hänen laulujaan halutaan virsikirjan lisävihkoon.

Kahden viikon ryyppyputken jälkeisiä tunnelmia tilittävä kappale sopisikin vallan mainiosti virsikirjan Ahdistus ja lohdutus -kategoriaan. Ydinsodan jälkeisestä auringonnoususta kertova viisu on varmasti se puuttuva näkÜkulma muuttuvasta maailmasta kertovien virsien joukkoon. Laulu, jossa todetaan, etteivät silmistä vuotavat vedet johdu surusta eivätkä ilosta, kiilaa vastaansanomattomasti postmodernien itkuvirsien eliittiin. Kuka lienee seuraava kirkon väärinymmärrysten suosta korokkeelle nostettava marttyyripyhimys?

71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähkÜpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähkÜposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähkÜposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspäällikkÜ Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähkÜposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkÜ: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e â&#x20AC;&#x201C; hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Palvelu- ja yhteystiedot: www.malminterapia.ďŹ

Tervetuloa tutustumaan taloon ja sen toimintaan!

Klo 13 Trio Rouvien iloinen iltapäiväkonsertti

Ilmoitukset 0400 249 961

Ilmari Helanderin Vanhusten SäätiÜ Koukkusaarentie 18 00980 Helsinki

Ostetaan

Rakennusala

KUOLINPESĂ&#x201E;T - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myĂśs viikonloppuisin).

P. 040 812 3285 *ONNI* (25v.kok.)

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 Ostamme muutto- ja kuolinpesät.

Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myÜs siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttÜlasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, tyÜkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESĂ&#x201E;T, MUUTTOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;MĂ&#x201E;T. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

OSTETAAN KUOLINPESIĂ&#x201E; loppusiivouksineen. toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn.

MENEC 09-4546572 www.menec.ďŹ Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyÜkalut ym. myÜs uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä.

Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759.

0\VNHWWl .DWRLOOH Puh. 050-518 3378 www.myske.fi Â&#x2C6; K AT T O R E M O N T I T Â&#x2C6; K AT O N M U U T O S T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; Â&#x2C6; U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N Â&#x2C6; KO T I S I I V O U K S E T Â&#x2C6; Â&#x2C6; R A K E N N U S P E LT I T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; K E I T T I Ă&#x2013; R E M O N T I T Â&#x2C6;

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiÜÜn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi +821(,6725(0217,7 5DNHQQXVPHVWDUL MD VHUWLÂżRLWX PlUNlWLODYDOYRMD YDVWDD W\|Q ODDGXVWD ,/0$,1(1 $59,2,17, 6RLWD

ecoBlast Oy

REMONTIT SOPUHINTAAN MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt.

Kotitalousvähennys.

Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.ďŹ

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Vuokrata halutaan

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiÜÜn ovet, tasot. MyĂśs pikkutyĂśt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ďŹ nrak21@luukku.com.

Soita hinta-arvio 040 189 5682.

Tapetoinnit, sisämaalaukset ja kylpyhuone remontit ilmainen arvio P.050 4010477 K p h , k e it t iÜ , l a t tia , m a a l a u s .

Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b e l l. f i p. 0 4 0 0 6 8 9 7 4 2

Hoivapalveluja

ReprotyÜ Esko Jämsä

Hoivaa ja Huolenpitoa

Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy

kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

ISSN 0356-3421

KAIKKI REMONTIT listojen kiinnityksestä laatoitukseen. (myĂśs taulunkiinnitykset yms. pikkutyĂśt). Muista kotitalousvähennys. Täysin kotimainen Meteri Oy, Tero Ihatsu 0400-706 969 tai tero.ihatsu@meteri.ďŹ

0800 966 46 â&#x20AC;˘ www.sellina.fi

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

20v nainen haluaa vuokrata kodin itselleen Helsingistä.

Puh. 044 350 4516 Haen pitkäaikaista vuokrakaksiota.

Yst. vast. 040 586 3722/Sirpa Savuton ja luotettava tyÜssäkäyvä opiskelijanainen etsii rauhallista, edullista ja pitkäaikaista asuntoa EteläHelsingistä 1.4 alkaen. Ei lemmikkejä, luottotiedot ok. Puh. 044 367 8278

21

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Palveluja tarjotaan

Siivouspalveluja

JÄTÄ MÖLYT RAPPUKÄYTÄVÄÄN ÄÄNIERISTÄVÄLLÄ VÄLIOVELLA. Myös muut ovet asuntoihin, kiinteistöihin ja taloyhtiöihin. Muista kotitalousvähennys!

Katso kaikki mallit ja hinnat: OVIASENNUS.FI

Jouni Wallin 040 522 8283 jouni@oviasennus.fi

Terveydenhoitoa

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

KODIN SIIVOUSPALVELUT JA IKKUNANPESUT Kodinapu helmi P. 040 720 9420

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45% Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455082 tai www.varmuudella.com IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p.045 888 2583

Ei enää hiostavia ja hiertäviä kertakäyttötuotteita!

MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

MediSet tuo eet DĞĚŝ^Ğƚ ƚƵŽƩĞĞƚ

– Varmuusalusasut · kestävät yli 200 pesukertaa!

– Vuode-ja irtosuojat · ympäristöystävälliset – Uimahousut ·· ŵƵŬĂǀĂƚ ũĂ ŚƵŽŵĂĂŵĂƩŽŵĂƚ mukavat ja huomaama omat

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

TEHOSÄHKÖ Sähköasennusliike.

Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyöt.

P.046 899 6885 www.pollanen.info YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELUT teemme kaikkia kotitöitä, kasaamme kalusteita, tapetoimme, remontoimme, pienet muutot pakettiautolla, käsilumityöt. Tuntiveloitus 33€+alv. Minimi laskutus 2 t. Puh. 0400 811 941

kaihdintohtori Kotimaisia kaihdintuotteita.

Korjaamme sekä mittaamme uutta. Iltaisin ja lauantaisin.

040-411 4370 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 2 miestä, pakettiauto.

HUONEKALUJEN KASAUKSET. puh. 044 911 8930 Parturi-kampaaja, jalkahoito.

Kotikäyntejä pääkaupunkiseudulla.

Soita Elisabeth: 040 595 6843.

Contralex. OTK, LLM Ruuskanen auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä sopimusten ja asiakirjojen teossa suomeksi ja englanniksi. Myös EU-oikeuden ja T&K-rahoituksen tuntemusta. Vastaanotto Munkkiniem. sop. mukaan. (0415386997/rruuskanen@gmail.com) Pienetkin sähkötyöt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä.

Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203

www.divisa.fL LQfo@divisa.fi www.divisa.fL LQfo@divisa.fi

0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL 0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

DEMENTIA MUISTISAIRAUS Laadukkaiden dementiatuotteiden ja -apuvälineiden verkkokauppa.

Nyt ALE jopa -30%. Tutustu heti! www.dementiaonlineshop.com

Kirpputoreja OSTETAAN KUOLINPESÄT JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

Lakiasioita Kuka päättää asioistasi tulevaisuudessa?

EDUNVALVONTAVALTAKIRJAT 350 € / kpl

Lakiasiaintoimisto Petri Laurila Puh. 040 768 2255 Hakaniemen torin laidalla os. Säästöpankinranta 2 A, 6. krs

Psykoterapiaryhmä Alkaa keväällä 2013 ja kokoontuu Länsi-Pasilassa 2,5 vuoden ajan.

Tiedustelut: Risto Ruokolainen, puh. 050 911 6374 risto.ruokolainen@kehityspiikki.fi Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

Kalevalainen jäsenkorjaaja 65€/1,5h.

Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Asianajajia Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintö- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Hammashoitoa Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.fi, www.kavasto.fi Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen.

Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.fi

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.fi Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Vuokralle tarjotaan

HOITOKOTI ESKIL ON TUNNETUSTI HYVÄ MUISTISAIRAIDEN IKÄIHMISTEN HOIVAKOTI POHJOIS-HAAGASSA! 1-hengen kaunis ja valoisa huone vapautunut.

Kysy lisää Tj. Seija Karinen p. 041 5019453.

Kalustettu yksiö 47m2 Ullanlinnassa 18.2. - 31.5.2013.

Yhteydentotot puh. +358 40 585 6207 Remontoitu yksiö 27,5 m2 Kalliossa.

Kaikki uutta. Vuokra 700€/kk. Ei eläimiä. Ei tupakointia. P. 0400 318 814 Munkkivuori, 2h + k, parveke 980€/kk + vesi 045 678 6791 Roihuvuori hieno MERINÄKÖALAKAKSIO. 52m2, las. parv. 900€, sis. vesi. Ei tupak., ei lemm. p. 050 379 2429

TARJOTAAN VUOKRALLE! Kaunis ja rauhallinen lomanviettopaikka Lohjan Hiidenvedellä. Rantasauna, -kotakeittiö, keskuslämmitys, wc, suihku, tv. ym. Nukkumapaikat seitsemälle. Vuokrataan viikonlopuksi/kuukaudeksi.

Seppo Lindqvist 0400 710 600

Ostetaan huoneistoja Ostetaan omaksi kodiksi yksiö/pieni kaksio (30-40 m2) alueelta HermanniArabia-Toukola-Käpylä. Aino Voutilainen/ 050 308 2237

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

IENSAIRAUKSIEN ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI

JAANA JÄRVINEN

Vastaanotto Fredrikinkatu 77 A 1, Etu-Töölö.

Ajanvaraus klo 8-16,

694 3313

Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Kauneudenhoitoa Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Ilmoitukset 0400 249 961

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Tutustu pandaan Talvilomalla voi tehdä tutkimusretken Viikin Gardenian trooppiseen puutarhaan ja tutustua pandan elämään. Kaakkoisaasialaisten kasvien siimeksessä kulkee polku, jonka varrella on tietotauluja jättiläispandan päivästä ja puutarhassa kasvavista eksoottisista kasveista. Lapset ja lapsenmieliset voivat tassutella pandan jalanjäljillä sisäänpääsymaksun hinnalla. Gardenia on avoinna maanantaista torstaihin kello 10–18, perjantaina kello 10–14 ja lauantaista sunnuntaihin kello 10–17.

Pandan jäljillä -polku 16.–24.2.

Gardeniassa, Koetilantie 1.

Pääsymaksu lapsilta 2 euroa ja aikuisilta 4 euroa, perhelippu 9 euroa.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 17.2. Klo 10 jumalanpalvelus Pyhän Ristin kirkosta Raumalta.

Virret: 405: 1–4, 303: 1–4, 166 ja 265. Klo 11 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 katolinen messu Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 14.2. Toimittaja Johanna Korhonen. Kirkkoherra Tuomas Antola.

Pe 15.2. Hiippakuntasihteeri Kati Jansa. Lehtori Pekka Kivekäs.

La 16.2. Pastori Arto Liukko (Baptistikirkko). Seurakuntapastori Kaija Jyrkkä.

Ma 18.2. Pastori Markus Asunta.

Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

Ti 19.2. Pastori Arto Antturi. Pastori Timo Hirvonen (Ortodoksinen kirkko).

Ke 20.2. Diakoni, kotiäiti Kristiina Huotari. Viestintäsihteeri Tuulia Matilainen.

To 21.2. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. Teologian tohtori Niko Huttunen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 17.2. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 16.2. klo 11.05 Pisara. Kuvataideopettaja Merja Honkkila: Voin päästää irti pitäisi-listoista ja tehdä sen, mikä on tärkeää. Gal. 5: 1.

Uusinta ma 18.2. klo 14.55.

Hurjaa! Helsinkiin matkustanut Mörkö (Aarni Yli-Pietilä) ihmettelee raitiovaunua. Paloheinä-kylttiä pitelee Ville Mannonen, ratikkakuskia Aili Hemminkiä opastaa esityksen

Mörön matkassa Kiltti Mörkö seikkailee ystävänpäivänä Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Esko Jämsä

M

oniosaisen Mörköoopperan ensimmäiset isot harjoitukset Hyvän Paimenen kirkossa vaativat oppilailta kärsivällisyyttä. Vaikka Paloheinän ala-asteella on harjoiteltu kohtauksia useasti, ei kaikki mene heti putkeen. Esityksen ohjaaja Hannele Soljander-Halme saa huutaa monta kertaa ”Poikki!” ennen kuin ollaan loppulaulussa asti.

Möröllä on kaksi esittäjää, 11-vuotiaat Tuomas Uoti ja Aar-

ni Yli-Pietilä. Tuomas Uoti suhtautuu harjoituksiin tyynesti.

Hän nauttii siitä, että pääsee esiintymään, varsinkin kun hänen roolihahmonsa on niin rento ja sosiaalinen.

– Mörköoopperan musiikki tuli minulle ihan puskasta, en ollut kuullut sitä missään aiemmin.

Laulut ja niiden sanat ovat kyllä tarttuneet hyvin päähän.

Kimaltelevia tirriäiskuningattaria esittävät 11-vuotiaat Kerttu Laitinen ja Kiia Ylikoski ovat myös innoissaan vauhdikkaita käänteitä sisältävästä lastenoopperasta.

– Liihottelemme ja laulamme tirriäisniityllä. On vähän hassua, kun pitää näytellä sievää ja laulaa korkealta, olen nimittäin itse aika vilkas, Kiia Ylikoski sanoo.

Mörköooppera jatkaa Hyvän Paimenen kirkon helmikuista perinnettä. Paikalliset Pakinkylän ja Auroran Lions Clubit ovat järjestäneet kirkossa jo kymmenenä vuonna ystävänpäiväkonsertin.

Tällä kertaa siitä päätettiin tehdä hieman erilainen: aiemmissa konserteissa laulanut alan am-

mattilainen Hannele SoljanderHalme ja Pakinkylän klubi päätyivät Marjatta Pokelan säveltämään Mörköoopperaan.

– Tutustuin Mörköoopperaan jo 1980-luvun alussa, jolloin omat lapseni olivat pieniä. Kuuntelimme ja lauloimme lasten kanssa usein ”mörkölauluja”. Ohjasin myös oopperan ollessani musiikin lehtorina Martinlaakson lukiossa Vantaalla. Nyt laulan samoja lauluja kuuden lapsenlapseni kanssa.

– Pidän Mörköoopperan tarinasta, jossa ollaan pienten ihmisten asialla. Mörköhän lähtee pois kaupungista, koska on aina muiden tiellä, sanoo Soljander-Halme.

Kymmenistä lastenlauluistaan tunnettu Marjatta Pokela sävelsi Mörköoopperan vuonna 1980. Lastenoopperan Mörkö aloittaa seikkailunsa Oulusta, josta hän päätyy Helsinkiin ihmettelemään raitiovaunua, Kauppatoria ja Eduskuntataloa. Mörköä kummastuttaa ihmisten kiire ja välinpitämättömyys muista. Tämän vuoksi hän palaa Mökkyrän satumaahan, jossa pienet ja näennäisen vähäpätöiset asiat ovat tärkeitä.

Ohjaaja halusi Mörköoopperan esittäjäksi nimenomaan Paloheinän ala-asteen, koska siellä ei ole musiikkiluokkia. Näin koulun oppilaat saavat uudenlaista esiintymiskokemusta. Monille kirkkokin on uusi ympäristö.

– Osallistun mieheni kanssa Pakinkylän Lions Clubin toimintaan. Ohjaustyölläni koen tekeväni työtä seurakunnan ja ennen muuta lähialueen lasten hyväksi.

Uskon, että kaikki positiiviset kokemukset ovat hyväksi lapsen kehitykselle ja vähentävät syrjäytymisriskiä, sanoo Hannele Soljander-Halme.

– Mörköoopperan harjoittelu aloitettiin koulussa opettajien johdolla pienissä ryhmissä jo syksyllä. Kun itse osallistuin koululla harjoituksiin, vedin teipillä kirkon esiintymispaikan raamit lattiaan, mikä auttoi hahmottamaan tilaa.

Ohjaustyön lisäksi SoljanderHalme on käyttänyt valtavasti aikaa esityksen puvustamiseen ja lavastamiseen. Pukuja ja lavasteita ovat väkertäneet myös oppilaat ja opettajat sekä Lions Clubien jäsenet ja ladyt.

Talvitapahtuma Maunulassa Oulunkylän seurakunta järjestää perinteisen talvitapahtuman koko perheelle torstaina 14.2. kello 10–16 Maunulan leikkipuistossa. Koko väelle on muskarihetket kello 10 ja 11. Lauletaan talvilauluja ja lauluja ystävyydestä sekä pidetään elämyksellinen hartaus. Hernekeittoa ja laskiaispullia on myytävänä kello 10–12. Myynnissä on myös lasten tekemiä heijastimia ja muita yhteisvastuutuotteita. Hevosajelulle pääsee yhdellä eurolla. Tulot tapahtumasta tilitetään Yhteisvastuu-keräykselle. Mukana on seurakunnan ja leikkipuiston väkeä sekä vapaaehtoisia.

Lastenleffoja Café Agricolassa Lasten leffaperjantait ovat alkaneet jälleen Café Agricolassa, Tehtaankatu 23 (sisäpiha) tai Sepänkatu 4. Perjantaina 15.2. kello 15 on vuorossa Peter Pan. Disneyn klassikko on jännittävä tarina lentävästä pojasta, joka ei halua kasvaa aikuiseksi ja joka lähtee matkalle Mikä-Mikä-Maahan. Leffa kestää 74 minuuttia ja siihen on vapaa pääsy.

Leffaperjantaina näytetään perheen pienimmille sopivaa ohjelmistoa joka toinen perjantai kello 15 paitsi pitkäperjantaina. Kahvila on auki kello 10–17 ja sieltä voi ostaa mutusteltavaa, tarjolla on muun muassa popcornia ja mehua.

Kansainvälinen perhekahvila

n ohjaaja Hannele Soljander-Halme.

Herttoniemeen on avattu uusi kansainvälinen perhekahvila, jossa erilaiset kulttuurit kohtaavat. Kahvila on avoinna torstaisin 14.2., 28.2., 14.3. ja 11.4. kello 14–16 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5. Aikuisille kahvila on tutustumis- ja keskustelupaikka, joka tarjoaa yhteyttä muihin samanlaisessa elämäntilanteessa eläviin.

Lapset ja nuoret voivat viettää aikaa ohjatusti muun muassa askarrellen ja leikkien. Kahvilassa on mukana diakoniatyöntekijöitä, nuorisotyöntekijä sekä seurakunnan vapaaehtoisia.

Jousisoittajille luvassa keikkaa

Kirkon penkissä Pakinkylän Lions Clubin jäsen Olli Aulio seuraa Mörköoopperan harjoituksia valppaana. Kyseessä kun suurin kokoonpano, jolla ystävänpäivän konsertti on tähän mennessä toteutettu.

– Tapahtuma on tärkeä seurakunnan toiminnan ja alueen yhteisöllisyyden kannalta. Moni tulee joka vuosi kuuntelemaan konserttia ja ostaa liput itselleen ja ystävälleen jo ennen joulua.

Mörköoopperassa jopa esiintyy kaksi leijonaklubilaista, Seppo Leveelahti ja Matti Änkö. He esittävät puistosetien laulun Mörön ihmetellessä, kenelle puistot on tarkoitettu.

Esityksessä on mukana entiseen tapaan 30 vuotta täyttävän Pakilan musiikkiopiston oppilaita. Viiden hengen ryhmä säestää oppilaiden laulukuoroa harmonikansoitonopettaja Jari Komulaisen johdolla.

Haluatko kaivaa viulun tai sellon kotelosta ja tulla soittamaan Tuomasmessuun? Messuun valmistetaan kapellimestari Johanna Almark-Mannilan johdolla osia J. S. Bachin pääsiäiskantaatista Christ lag in Todesbanden ja esitykseen kaivataan jousisoittajia.

Mieslaulajiakin mahtuu vielä kuoroon.

Musiikkia kirkoissa Torstai 14.2.

Vauvan vaaka -konsertti klo 9.30 ja 11 Temppeliaukion kirkossa.

Vauvaikäisten tuutulaulukonsertti.

Musiikkia ja runoja. Soili Perkiö ja Hannele Huovi kannustavat vanhempia loruamaan ja leikkimään yhdessä vauvan kanssa. Konserttiin voi tulla yhdessä äidin, isän, tädin, sedän, kummin tai isovanhempien kanssa.

Lisätietoa: www.pienelleparasta.fi, www.enbartdetbasta.fi, Facebook. com/pienelleparasta.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa.

Laulattamassa Kristiina Wahlstein.

Kahvitarjoilu.

Virkisty virrellä klo 17 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus. Laulattamassa kanttori Iida Antola.

Mörköooppera klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Lastenooppera, säveltänyt Marjatta Pokela, ohjaus Hannele Soljander-Halme, musiikinsovitus Jari Komulainen.

Ystävänpäiväkonsertti noin sadan Paloheinän ala-asteen oppilaan voimin, solistina musiikinopettaja Laura Mustonen, orkesterina Pakilan musiikkiopiston kansanmusiikkiyhtye, johtaa Jari Komulainen. Konsertissa laulavat myös Pakinkylän Lions clubin Seppo Leveelahti ja Matti Änkö.

Järj. Paloheinän ala-asteen koulu, Pakilan musiikkiopisto, LC Helsinki Aurora, LC Helsinki Pakinkylä ja Pakilan seurakunta. Ohjelma 15 e / alle 15-vuotiaat 5 e.

Vanhat koululaulut klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla. Yhteislaulua.

Mukana kanttori Hanna Varis ja kappalainen Martta Paijola.

Teosta harjoitellaan maanantaina 25.2. ja 11.3. kello 18–20 sekä lauantaina 16. ja 23.3. Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Johanna Almark-Mannilaan, p. 040 834 8516, tai Inna Vintturiin, p. 050 337 4896 tai inna.vintturi@tuomasmessu.fi.

Lauantai 16.2.

Laulumusiikin helmiä klo 15 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa.

Oopperaa, operettia ja rakkaita suomalaisia lauluja. Veijo Varpio, tenori, Marja-Leena Varpio, sopraano. Lisäksi Tuula Kalmi, sopraano, Georgij Babitzin, baritoni, Heikki Teittinen, baritoni ja Maija Weitz, piano. Ohjelma 15 e.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Solmund Nystabakk, luuttu.

Sunnuntai 17.2.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Sirkku Suuronen ja Seppo Varha, piano.

Valon messu klo 18 Maunulan kirkossa. Musiikillinen messu, jossa valoaiheisia lauluja. Pastorit Raivo Savik ja Tarja Albekoglu, kanttori Maija Pesonen-Kareinen, lauluyhtye, sekä Kaija Mäki-Leppilampi, viulu.

Urut soikoon! klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Marjukka Andersson, urut.

Bach, Rheinberger, Jehan Alain. Ohjelma 7 e.

Maanantai 18.2.

Konsertti klo 18 Tapulin seurakuntakodilla. Jukka Tolonen kertoo elämästään sanoin ja sävelin. Mukana

Keskustelua uskosta ja elämästä Onko kirkossa tilaa minunlaiselleni kyselijälle? 25–40-vuotiaille tarkoitetussa Usko tai älä -ryhmässä keskustellaan osallistujien omista uskon ja elämän kysymyksistä. Tarkoituksena on löytää lähtökohtia oman uskon jäsentämiseen ja rakentamiseen. Ryhmä kok kokoontuu kahdeksana perättäisenä kes keskiviikkona 27.2.–17.4. kello 18–20.15 Paa Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Osallist listuminen edellyttää sitoutumista ryhmä mään, myös kirkkoon kuulumattomat ova ovat tervetulleita. Ryhmän ohjaajina ova ovat seurakunnan jäsenet Tuomas Ku Kurttila ja Helena Ronkainen. Ilmoittau tautua voi pastori Juha Valkeapäälle, juh juha.valkeapaa@evl.fi, p. 09 2340 5424 ta 050 380 4162. tai

Urut soikoon Lauttasaaressa Harva kanttori pitää nykyään urkukonsertteja omassa kirkossaan. Kanttori Marjukka Andersson soittaa molemmilla uruilla musiikkia romantiikan ja barokin ajalta sunnuntaina 17.2. kello 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallion-

Menokasvo: Kaisa Manninen Ihmisenä ihmiselle -lähimmäispalvelun kurssi järjestetään än elinmaanantaisin 25.2., 4.3., 11.3. ja 18.3. kello 17.30–20 Mikaelinskirkolla, Emännänpolku 1. Mitä kurssi sisältää, vastaavassa ryhmässä aiemmin ollut Kaisa Manninen?

– Kyseessä on seurakuntien yhteinen lähimmäispalvelukurssi, joka valmentaa ystäväksi yksinäisille vanhuksille ja vammaisille. Maksuttomalla kurssilla kerrotaan vanhusten ja vammaisten arjesta ja opastetaan eri tavoin lähimmäisen kohtaamisessa. Kouluttajina ovat diakoniapappi Erja Kauppinen, kehitysvammatyön pappi Heli Ojalehto ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hanna Lipasti-Raulus.

Millaisia kokemuksia itselläsi on ystäväksi ryhtymisestä?

– On paljon kiinni ystävän kunnosta, onko yhdessäolo kotona kahvittelua, ulkoilua vai kirkossa, kirjastossa tai leffassa käymistä. Kun itse tapaan yli 90-vuotiasta ystävääni, juttelemme, luemme runoja ja laulamme Siionin virsiä, koska molemmilla on herännäisyystausta. Meille on syntynyt hieno sukupolvien välinen yhteisymmärrys.

Kenelle voit suositella kurssia?

– Jokaiselle, joka on kiinnostunut eri-ikäisten ihmisten kohtaa-misesta. Uusi ystävä voi olla iso juttu yksinäiselle.

Marjo Kytöharju ju Ilmoittautumiset kurssille 15.2. mennessä numeroon on 09 2340 2538 tai osoitteeseen ysk.diakonia@evl.fi .fi

Herrasmiesten lauluklubi klo 19–20.30 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Miesten workshop laulun parissa, vetäjänä muusikko Mikko Helenius vierailijoineen. Tarkoituksena tutustua niin klassiseen kuin kevyempäänkin tyyliin sekä äänenmuodostukseen.

rinne 1. Samalla hän kertoo säveltäjistä ja hieman sävellyksistäkin. Uudempaa, mielenkiintoista säveltäjäpolvea edustaa Jehan Alain. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 7 euroa.

K Kohtuus kaikessa – tällä t pallolla?

ESKO JÄM SÄ

Mörköooppera to 14.2. klo 18 Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Ohjelma 15 e, alle 15-vuotiaat 5 e.

23

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

K Kohtuullista ja kohtuutonta elämää ja sen ilmiöitä pohditaan Kallion sseurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 2 28, lauantaina 2.3. kello 13–16. Kansssapohtijoina ovat tutkija Jouko K Karjalainen Terveyden- ja hyvinv voinnin laitokselta sekä toimittaja, ympäristöasiantuntija ja kirjailija Risto Isomäki. Mukana ovat myös N Nina Klemmt Kallion seurakunnas ja Raisa Lehtomäki Helsingin nasta kris kristillisestä työväenyhdistyksestä. Ilmo moittautumiset on tehtävä numeroon 09 2340 3600 maanantaihin 25.2. me mennessä kahvitarjoilun ja tilajärjestely telyjen takia. Järjestäjinä ovat Kallion seu seurakunnan yhteiskunnallinen työ ja

soittamassa myös Juhani Aaltonen.

Kahvit ja konsertti yhteensä 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Vesper klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikkipitoinen hartaushetki.

Kamarikuoro Cantiamo, johtaa Hannele Filppula.

Tiistai 19.2.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Anna-Maria Lehtoaho, urut.

Neljän säveltäjän konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Seinäjoen kaupunginorkesteri, johtaa Tuomas Rousi. Ohjelmistossa Ulf Långbacka: Towards the Light, Pertti Jalava: Saari kolmelta etäisyydeltä, Jukka-Pekka Lehto: Puhallinkvintetto, Juha Leinonen: Frieze. Lisäksi yhteisteos Jalava, Lehto, Leinonen ja Långbacka: Samaan aikaan toisaalla. Konserttikiertuetta ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Satakunnan taidetoimikunta, ESEK ja LUSES. Ohjelma 15 e..

Keskiviikko 20.2.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Santeri Siimes, urut.

Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D.

Torstai 21.2.

Siionin virsi -seurat klo 18 LänsiPasilan kappelilla, Maistraatintori.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Helsingin Kristillinen työväenyhdistys.

Lisätietoja: Nina Klemmt, p. 09 2340 3634.

Valoaiheisia lauluja messussa Valon messua vietetään sunnuntaina 17.2. kello 18 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Musiikillisessa messussa lauletaan valoaiheisia lauluja. Messussa on monenlaisia teema-alttareita, joiden äärellä voi vaeltaa yhdessä laulaen ja rukoillen. Tuohuksia voi sytyttää isoon rukouskiveen. Messua ovat toteuttamassa pastorit Raivo Savik ja Tarja Albekoglu, kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja lauluryhmä, viulisti Kaija Mäki-Leppilampi sekä Pyhät tanssit -ryhmä. Messun jälkeen on tarjoilua. Messua voi seurata myös internetin välityksellä.

Hiljaisuuden helmiä retriitistä Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla pidetään perjantaista sunnuntaihin 22.–24.3. hiljaisuuden retriitti, jossa vanhat pyhät laulut johdattavat kehon lepoon ja sydämen rukoukseen.

Retriitissä valmistetaan rukoushelmet ja lauletaan rukouslaulut helmiin.

Retriittiin osallistuvan ei tarvitse osata laulaa. Ohjaajina toimivat musiikkipedagogi, musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuori ja pastori Terhi Varjoranta.

Heponiemen viikonloppuretriitit alkavat perjantaina päivällisellä kello 18 ja päättyvät sunnuntaina noin kello 14.30.

Hinta 200 euroa sisältää täysihoidon yhden hengen huoneessa, ohjauksen ja mahdolliset tarvikkeet. Kulttuurisetelillä voi maksaa Heponiemen täysihoidon hinnasta 25 euroa vuorokaudelta. Setelistä on mainittava ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset: kallio. srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

24

Kirkko&kaupunki 13. helmikuuta 2013 Numero 6

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

tinuskon ydinsanomaan, joka kiihkoilijoilta tuntuu usein unohtuvan.

Moni ystäväni lähti kirkosta taannoisen homokohun aikaan ja ymmärrän heitä hyvin. Itse kuulun kirkkoon yhä juuri sen moniäänisyyden vuoksi. Avoimempikin kirkko saisi olla, mutta olen kärsivällinen. Suunta on oikea.

Arttu Haglund elokuvaohjaaja, Helsinki

Ilmiasut muuttuvat, muuttuuko oppikin?

Kirkko ja kaupungin artikkelissa Miten uusi tulee kirkkoon? (K&k 23.1.) puhuttiin siitä, miten ”kirkko on jo uudistamassa tulkintaansa pelastuksesta, mutta myös synnistä ja Jumalan kolminaisuudesta”.

Ymmärrän tietysti, että asioiden, vaikkapa syntikäsityksen, ilmiasut ajassa ja yhteiskunnassa muuttuvat. Ja että kirkon teologiassa voi olla erilaisia painotuksia: esimerkiksi Kari Kuulan tuoreessa kirjassa oli mielestäni hyvä esitys siitä, miten ristinkuoleman ja -kärsimyksen roolia on mahdollista painottaa eri tavoin. Mutta ollaanko näitä asioita myös jotenkin periaatteellisemmin rukkaamassa uudelleen?

Osmo Peltonen

Mistä on hyvä vanhustenhoito tehty?

Se on tehty vanhuksia arvostavista ja kunnioittavista ihmisistä, riittävästä määrästä lempeitä, ahkeria ja auttavia käsipareja.

Se on tehty ihmisistä, joilla on halu ja aikaa kuunnella tai olla vain vierellä, ihmisistä, jotka sanovat: ”Sinä olet minulle tärkeä.” Se on tehty ihmisistä, jotka sanovat: ”Sinua en unohda tai jätä tapahtuipa mitä hyvänsä.”

Hyvä vanhustenhoito on tehty ihmisistä, jotka tekevät työnsä taidolla ja sydämellä, vajavaisuutesi ja heikkoutesi hyväksyen ja ymmärtäen. Se on tehty ihmisistä, jotka oivaltavat edellisen sukupolven työn ja saavutusten arvon.

Hyvä vanhustenhoito on tehty ihmisistä, jotka haluavat tehdä hyvää lähimmäisilleen eivätkä ainoastaan itselleen. Palkaksi nämä ihmiset saavat hyvän mielen ja siunauksen elämäänsä.

Ville Ranta

Pirjo Toivola-Kauppinen

Kirkon virallinen kanta Raamatusta

ei ole sidottu naturalistiseen maailmankatsomukseen tai 1800-luvun mekanistis-deterministiseen maailmankuvaan ja positivistiseen tieteenfilosofiaan, joka ei hyväksynyt ihmeen mahdollisuutta. Piispainkokouksen nettisivuilla on piispojen 12 teesiä Raamatusta, jotka tarkastelevat asiaa laajemmin.

Filosofian tohtori Juha Nyman kyseli (K&k 6.2.), mikä on kirkon virallinen kanta Raamatun totuuteen. Kirkkojärjestyksen (KJ 1:1) mukaan ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joTomi Karttunen ka perustuu Jumalan pyhään sanaan, Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin teologisten asiain sihteeri, teologian tohtori ja apostolisiin kirjoihin, joka on ilmaistu Kirkkohallituksen ulkoasiain osasto kolmessa vanhan kirkon uskontunnustukJuha Nyman peräänkuulutti (K&k 6.2.) kirsessa sekä muuttamattomassa Augsburgin jaimellisen tulkinnan julistamista kirkon tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirviralliseksi kannaksi Raamattuun. Hänen kon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunmielestään on ristiriitaista, että uskonnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana tunnustusta tilaisuuksissaan toisohjeenaan sitä tunnustuskirjojen televa kirkko suhtautuu pyhään periaatetta, että kaikkea oppia Jatka kirjaan historialliskriittisesti. kirkossa on tutkittava ja arvioikeskustelua Jyrkkien linjausvaatimustava Jumalan pyhän sanan muten taustalla on yleensä pyrkaan.” verkossa www. kimys vetää mutkia suoriksi Raamattu on siis Jumakirkkojaja tehdä maailmasta yksinlan sanaa ja armonväline. Sen kaupunki.fi kertaisempi paikka elää. Maaydinsanoma on evankeliumi ilma ei kuitenkaan ole mustaJeesuksesta Kristuksesta, joka valkoinen. Arkkipiispa Kari Mäsyntyi ihmiseksi ”meidän ja meikinen on todennut, että keskustelu dän pelastuksemme tähden”. Raakirkon ykseydestä ja yksimielisyydestä on mattu kertoo kolmiyhteisen Jumalan rakhistoriaromantiikkaa. Vuonna 2011 hän laukaudesta meitä kohtaan Luojana, Lunastasui kirkolliskokouksen avauspuheessaan: jana ja Pyhittäjänä. Perinteinen luterilainen ”Puhe moniäänisyydestä sisältää tajun siitä, tulkinta-avain Raamattuun on sen tarkasettä kirkossa vallitsee aitoa erimielisyyttä ja teleminen lain ja evankeliumin näkökulerilaisuutta niin raamatun- ja uskontulkinmasta. noissa kuin niiden takana olevissa maailRaamatuntutkimuksen metodit tarkasmankuvissa.” televat Raamattua tieteen rajatusta näköMinä en ole harras uskovainen, enkä uskulmasta. Tutkimus voi selvittää Raamatun ko objektiiviseen käsitykseen Jumalasta, luonnetta kirjallisuutena ja historiallisena vaan pikemminkin subjektiivisuuteen. Usdokumenttina; se ei ole sama asia kuin Raakon myös lähimmäisenrakkauteen eli krismatun hengellinen lukeminen. Kirkon usko

Hautajaisten ohjelmasta Raimo Ilaskivi (K&k 6.2.) otti esille tapahtuman itäsuomalaisesta seurakunnasta parin vuoden takaa: ”Upeaa Veteraanin iltahuutoa ei saanut esittää.”

Minustakin se laulu on upea sekä melodian että sanojen merkityksen osalta. Mutta ehkäpä päättäjälle oli tarjolla ensiluokkaista puhetta ja musiikkia yli tarpeen, ehkä myös sellaisia lauluja, joissa lyriikkakin oli ensiluokkaista. Tässä suhteessa Veteraanin iltahuuto jättää toivomisen varaa. Esimerkiksi alun kahdeksasta säkeestä joka toinen päättyy sanaan on.

Pitänee syyttää hyviä sanoittajia, jotka ovat hemmotelleet rytmi- ja sointutajuani niin, etten enää osaa nauttia sekundalaadusta.

Maukka

Oleskeluyhteiskunta on tosi ilmaisu Seppo Simola kirjoitti (K&k 16.1.), miten sanalla oleskeluyhteiskunta on kielteinen kaiku. Mielestäni kaiku se ei ole ollenkaan kielteinen. Se on asiallinen, totta ja herättävä.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi itse asiassa hyvin kauniisti sen, että jokaisen pitää kantaa kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa. Jonkun on uskallettava sanoa asia ääneen.

Presidentti teki sen sivistyneesti ja avasi uudenlaisen otteen näihin oleskelijoihin.

Olemme pian kreikkalaisten kanssa samassa jamassa, ellemme tajua, että jokaisen on tehtävä jotain leipänsä ja muun hyvinvointinsa eteen. Toki on niitä, jotka eivät pysty sairauden tai muun sellaisen todel-

lisen syyn takia osallistumaan mihinkään.

Heitä on autettava, jotta he ehkä jonain päivänä pääsevät mukaan yhteisiin talkoisiin, ja pääsevät kokemaan, että mikään ei ole niin palkitsevaa, kuin tehty työ. Hyvin tehty työ!

Ympäri Helsinkiä oleilee lähes ympäri vuorokauden nuoria – suomalaisia, ulkomaalaistaustaisia, tyttöjä, poikia – oluttölkit ja tupakat kaverinaan. Se on surullista katsottavaa, sillä heillä on aivan väärä ote elämään. He eivät tule kirkon oleskeluhuoneisiin tai Kampin kappeliin. Heidät pitää todellakin herättää rajummin, jotta he tulevat ensin tietoisiksi omasta tilastaan, joka on laiskuutta, mukavuudenhalua, itsekkyyttä, suurta mielihyvän hakua, ilmaista, helppoa elämää. Jonkun on katkaistava tämä alamäki. Näissä ihmisissä on hyvää ainesta, mutta heille on mallitettu ja mahdollistettu helppo, makea elämä, joten eivät he siitä itse luovu.

Katsoin viime lokakuussa, kun kaksi nuorta miestä asensi hiekkalaatikkoa taloyhtiömme pihaan. Tulin melkein pahoinvoivaksi, kun herrat lökäpöksyissään ja vähissä vaatteissaan hytisivät kylmässä aamussa. Työtahti oli olematon, sillä peffavaon paljastavissa housuissa oli vaikea kumartua tekemään kaikkia niitä liikkeitä, joita hiekkalaatikon asennus vaati.

Lisäksi oli käytävä neljän tunnin aikana tupakalla kuusi kertaa ja sitten oli juotava litra kokista ja energiajuomaa. Lopputulos oli vetelehtivällä asenteella laitettu hiekkalaatikko, jonka ympärillä oli tupakannatsat, litran kokispullo ja kaksi energiajuomapulloa ja muoviroskaa rakennustarvikkeista.

Tarja Ruohonen

Enemmän tukea nuorille kumppaneille!

Partioliike on yksi Helsingin seurakuntien läheisimpiä kumppaneita. Yhteistyö kukoistaa toiminnallisesti ja avustusten kautta koko kaupungissa. Partio tarjoaa luontevan tavan esitellä kirkon toimintaa laajemminkin. Ei siis ole ihme, että monet aktiiviset isoset ja yhteiskunnan vaikuttajat kasvavat järjestössä, joka tarjoaa jatkuvasti lisää vastuuta itsestä ja muista – sudenpentulaumasta suurleireihin.

Seurakuntien tuki partiolippukunnille, olipa se sitten tiloja, rahaa tai kumpaakin, mahdollistaa vakaan toiminnan edellytysten säilyttämisen vuodesta toiseen. Niukkana aikana, joka taloussuunnitelman mukaan näyttää jatkuvan pitkään ja tarjoavan helpotusten sijaan lisähuolia, saattaa mieleen tulla kiusaus nipistää myös lippukuntien avustuksista.

Partion merkityksen seurakunnille ymmärtää vasta, kun näkee konkreettisesti toiminnallisen yhteistyön luontevuuden.

Seurakunnan tilojen käyttö ja toimintaan tutustuminen sitoo kirkon luonnollisella tavalla osaksi elinpiiriä. Tällaista kehitystä on vaikea jäljitellä missään muussa organisaatiossa.

Lippukuntien vuotuisten avustusten kasvattaminen olisi signaali siitä, että partiolaisten toiminnan toivotaan laajenevan entisestään. Ylisuuren kiinteistömassan ja muuttuvan organisaation haasteisiin vastauksia hakevalle seurakunnalle tällaiset kumppanit ovat todella arvokkaita.

Tuomas Tiihonen Seurakuntaneuvoston varajäsen Töölön srk

Lehden jakelussa voi olla ongelmia Kirkko ja kaupungin osoitteisto saadaan jatkossa kirkon yhteisestä jäsentietojärjestelmästä, Kirjurista. Uudessa osoitteistossa voi ilmetä häiriöitä. Jos jakelussa on ongelmia, ottakaa yhteyttä lehden osoiterekisteriin puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Toimitus

Paloheinä

■

Itä-Pakila

Hyvän Paimenen kirkon iltapäiväkerholaisten piirroksia

Lapsiperheiden elämää Enkeliksi vanhukselle Työalat uudistuivat

■

Länsi-Pakila

■

Torpparinmäki

1 2013

K EHÄRISTI

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Sirkkalehti

Yhteisvastuukeräys auttaa yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa

K

asvaminen on vuorovaikutusta. Pienen lapsen kanssa eläessä sen voi havaita hyvin luonnollisin tavoin. Lapsi matkii, kokeilee, innostuu, keksii luovia ratkaisuja ja kehittää uutta saamansa palautteen perusteella. Kasvit puolestaan kehittyvät ravinnon saannin, energian ja niille soveltuvien olosuhteiden kanssa yhteen pelaten. Yksin kasvaminen on vaikeaa. Silloinkin kasvu pohjautuu tarvittaviin perusedellytyksiin.

Olen huomannut palaavani usein väitteeseen: ”Narusta ei voi työntää”. Veneilyssä tähän tosiasiaan törmää kouriintuntuvasti. Ratkaisu löytyy usein vastakkaiseen suuntaan vaikuttavien köysien etukäteen asentamisesta. Purjehtiessa niillä voi vaikuttaa tukalissakin tilanteissa. Sama ei aina päde kasvun tukemisessa, koska vastakkaiseen suuntaan vaikuttavia tekijöitä ei ole aina olemassa saati sitten näköpiirissä.

Kipeät elämäntilanteet kasvattavat karulla tavalla. Edetään suoraviivaisesti ja vaihtoehdot ovat vähissä. Yksi merkittävä tekijä avautuu toisinaan niistä voimavaroista, joista ei ole ollut aikaisemmin alkuunkaan tietoinen. Lähellämme olevat tutut ihmiset, joskus tuiki tuntematon yhteydenotto tai sisältämme paljastuvat, itsellemme aikaisemmin oivaltamattomat taidot voivat avata uuden kasvun ennen näkemättömät mahdollisuudet.

Odottaminen uuvuttaa kasvamisen polulla. Se kiduttaa omassa kasvun seikkailussa ja tekee meidät malttamattomiksi silloin, kun toisissa ihmisissä on vaikea huomata minkäänlaisia muuttumisen merkkejä. Hyvän puhumisella ja muita kannustamisen välineitä käyttämällä voimme aina ravita niitä ihmisiä, joiden kanssa olemme tekemisissä.

Hyvän Paimenenkirkon alttaritekstiilien aiheet liittyvät kasvamiseen. Sirkkalehti, oka lehden tyvessä, ylistävät palmunlehdet tai Pyhän Hengen hedelmiä kuvaavat marjat kuvastuvat Agneta Hobinin kirkkotekstiileissä. Sirkkalehti on toivon merkki. Uusi on alkanut kasvaa. Kaikkea uutukaisen viehättävyydestä ei ole vielä paljastunut. Tie on alkanut. Alttari kuvaa myös Jumalan läheisyyttä ja meidän mahdollisuuttamme löytää kasvun aineksia vuorovaikutuksessa armollisen Jumalamme kanssa.

Leo Norja päätoimittaja

Yli 300 000 vanhusta kokee itsensä yksinäiseksi Suomessa. Syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Moni jää vangiksi omaan kotiinsa, kun liikuntakyky heikkenee eikä ulos enää pääse ilman apua. Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen päättää elämänsä oman käden kautta.

Kambodžassa ei ole eläkejärjestelmää eikä tukipalveluja vanhuksille. Selviytyäkseen vanhukset joutuvat työskentelemään elämänsä viime metreille.

Moni huolehtii yksin myös lastenlapsistaan.

Ystäväksi yksinäiselle

Suomessa Yhteisvastuu käynnistää etsivän vanhustyön projektin. Sen kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemas-

sa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset.

Keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän tilanteensa ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Vanhusten vertaistukihenkilöiksi koulutetaan muun muassa aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkeaan ikäistensä kanssa.

Apuna vanhusten löytämisessä toimii hankkeessa rakennettava lähiverkosto, jossa esimerkiksi lähikauppojen ja -liikenteen, apteekkien ja ruokajakelupisteiden työntekijät sekä naapurit, sukulaiset ja tuttavat voivat vinkata havaitsemastaan heikkoosaisesta vanhuksesta. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa.

Tukea kambodžalaisiin maalaiskyliin Kambodžassa Yhteisvastuu tukee syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, jossa kyläyhteisöjä koulutetaan monin tavoin auttamaan itse itseään. Kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa myös vanhusten arkea.

Hankkeen työntekijät tapaavat kylissä asuvia ihmisiä, myös vanhuksia, ja keskustelevat heidän kanssaan. Vanhusten ongelmista ja terveydentilan heikkenemisestä raportoidaan kylän päällikölle. Vanhusten läheisiä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti kyläyhteisön kehittämiseen. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Lisätietoa keräyksestä: www.yhteisvastuu.fi

Yhteisvastuu/Stefan Bremer

Pääkirjoitus

2

Yhteisvastuukeräys Pakilan seurakunnassa Hyvän Paimenen kirkon Yhteisvastuu-kojussa on myynnissä monenlaisia Yhteisvastuu-tuotteita ja silloin tällöin myös leivonnaisia. Kojua pidetään kirkon aulassa messun jälkeen ainakin seuraavina pyhinä: 17.2. Tarjolla varhaisnuorisotyön tekemää tavaraa 24.2.

24.3. Tarjolla leivonnaisia 7.4. Kojun päättäjäiset: loput tavarat myynnissä ale-hinnoin!

Tekoja Yhteisvastuulle – mikä on sinun tapasi?

Olisiko sinulla vaikkapa yksi tunti aikaa hyvän asian puolesta tänä keväänä? Tällä kertaa Yhteisvastuu nimittäin auttaa yksinäisiä vanhuksia.

Olet lämpimästi tervetullut lipas- tai listakerääjäksi sekä mainosten jakajaksi. Sinulla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta.

Keräystyöhön saat selkeät ohjeet ja kerätä voit oman aikataulusi mukaisesti. Yhteisvastuukerääjänä voit osaltasi olla mukana parantamassa maailmaa.

Jos olet jauhopeukalo, voit tuoda leivonnaisia myytäväksi Yhteisvastuun hyväksi. Myös muut tavaralahjoitukset ovat tervetulleita. Onko mielessäsi jokin muu idea? Ota yhteyttä ja kerro, mitä olisit valmis tekemään.

Tarvittavat materiaalit ja lisätiedot diakoni Milla Liikalalta, puh. (09) 2340 5553.

PS. Houkuttele mukaan ystäväsi, naapurisi tai perheenjäsenesi. Yhdessä kerääminen on mukavampaa. Tervetuloa osallistumaan!

3

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Kolumni

Terveisiä Nepalista

Kuvassa vasemmalta: Karan Marandi, 23-vuotias opiskelija, joka tulkkasi leirimme englannista nepalin ja santhalin kielelle, Peter Soren, seurakunnan nuorisojaoston johtaja, sekä Sannamari ja Olli Siiskonen.

TERVEISIÄ NEPALISTA! Suomen Lähetysseuran esikoulutusharjoittelu alkaa olla lopuillaan.

SLS:n työhön tutustuminen vapaaehtoisena Nepalissa on tarjonnut meille ikimuistoisen ja erilaisen talven kaukana Suomesta.

Harjoittelumme kohokohta on ollut viiden päivän leiri, jonka

pidimme nuorille luterilaisessa seurakunnassa. Leiripaikkana olivat vastavalmistuneet kirkon konferenssitilat itänepalilaisessa Laksmipurin kylässä lähellä Intian rajaa.

Nuoret saapuivat leirille eri seurakuntien alueilta. 35 nuoren joukosta osa puhui äidinkielenään nepalia, osa santhali-

heimokieltä ja Intian puolelta tulleet hindiä. Kieliongelmista huolimatta leiri sujui yli odotusten. Suomeen palatessamme jäämme kaipaamaan hyvää nepalilaista ruokaa, santhali-heimon nuoria ja sympaattista seurakuntaa.

Terveisin Sannamari ja Olli Siiskonen

Ajatuksia maailmalta Jumalan tiellä on kaksi palvontapaikkaa:

Abdullah Ansari oli sunnimus-

aineen temppeli ja sydämen temppeli.

limi, mystikko, Avicennan ja

Jos sanoin voi tehdä kaiken, vaadin oikeutta kruunuun.

monen muun kuuluisan oppineen aikalainen. Hän syntyi Heratin kaupungissa Afganistanissa 4.5.1006 ja kuoli 1088. He-

Mutta jos tekoja vaaditaan,

ratissa on hänen muistokseen

olen avuton hyönteinen.

pystytetty komea mausoleumi.

Taloustietoa lapsille

P

arikymmentä vuotta sitten, vanhaan markkaaikaan, ostin pojilleni Holmaston keräilyrahakaupasta kilon pussilliset vanhoja Suomen kolikoita.

Molemmat poikani olivat keräilyiässä, Pekka 12 vuotta ja Timo 9. Rahoihin tutustuttiin huolella. Venäjän vallan isot kuparikolikot eroteltiin itsenäisen Suomen kolikoista. Markkojakin oli monta kokoa ja lajia, rauta- ja nikkelimarkkoja, yhden markan kolikoista sadan markan rahoihin.

Suomen Numismaattisen Seuran rahanäyttelystä saimme katalogin kaikista Suomen rahoista ja niiden hinnoista. Luettelon avulla rahat saivat nykyarvon ja keräilijöiden ilmeet vakavuutta – keräilykuume iski voimalla.

Kotona käytiin läpi piirongin laatikot ja kokoelmat kasvoivat. Seuraavaksi inventoitiin rahatilanne isoäidin luona. Pojat kävivät pankeissa kysymässä juhlarahoja. Keräily alkoi maksaa, sillä rahat oli ostettava.

Poikien kaveritkin innostuivat. Syntyi vaihtopörssi. Rahojen arvo haettiin luettelosta, rahojen kiiltoa ja kuluneisuutta arvioitiin ja kaksoiskappaleet vaihdettiin. Kokoelmat olivat jo aikamoiset.

Kerroin pojille, että Numismaattinen Seura järjestää keräilyrahojen huutokauppoja ja myös rahakaupat myyvät keräilyrahoja. Mutta ensin kävimme Suomen Pankissa. Virkailijat hymyilivät suopeasti, kun Timo käytti säästönsä kolmeen sadan kappaleen nippuun käyttämättömiä yhden markan seteleitä.

Seteleillä kavereiden välinen vaihtokauppa pyörähti taas käyntiin. Timo myi seteleitä myös kirppiksellä viidellä markalla kappale. Timo kysyi, oliko hän tehnyt tyhmästi, kun miesasiakas oli ostanut kokonaisen nipun seteleitä mutta maksanut vain kolme markkaa seteliltä. No, kauppahan oli hyvä, kolmesataa markkaa sadasta markasta oli hieno hinta ja myyntivarastoa voitiin täydentää.

Yksi kavereista kyseli, mistä Timo sai seteleitä. Timo empi kertoa. Kun kaveri oli etäisempi tuttu, ehdotin, että Timo myy osoitetiedon. Voiko tietoakin myydä, Timo pohti ja tekstasi Suomen Pankin osoitteen lapulle. Kauppaan lisättiin Timon opastus asioimisesta, hinnaksi tuli 75 markkaa.

Keräilyharrastus kesti pari vuotta. Rahakokoelmat ovat vieläkin tallella. Isoveli Pekka otti harrastuksen harrastuksena, mutta pikkuveli viritti siitä bisneksen.

Harrastus opetti pitkäjänteisyyttä ja monet kaupanteon peruskäsitteet selvisivät pojille kuin itsestään. Isälläkin oli kivaa poikiensa kanssa.

Ristilliset norsut © Henriikka Mildh

Matti Enroth Kaupunginvaltuutettu

4

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Lapsella on sata kieltä, häneltä riistetään yhdeksänkymmentäyhdeksän. Näin alkaa Reggio Emilia -pedagogiikan perustaja Louis Malaguzzin runo.

Tällä runolla alkaa myös seurakuntamme varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma, Pakilan Vake. Perusajatuksemme on nähdä lapsi kokonaisvaltaisesti ja ainutlaatuisena Jumalan luomana ihmeenä.

Lapsi on ihme. Lapsi elää täysillä, satasella. Hän ihmettelee, tutkii, leikkii, kokee kaikin aistein – muulloinkin kuin jouluna. Lapsi haastaa vanhempansa, läheisensä ja työntekijät avaamaan silmänsä, korvansa ja sydämensä.

Jokainen on erityinen ja tarvitsee osakseen hyväksyvän katseen. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja tarvitsee kokemuksen siitä, että on rakastettu juuri sellaisena kuin on. Periaatteet kulkevat käytännön suunnitelmiin ja toteutukseen. Erilaiset lapsiryhmät ja erilaiset lapset muokkaavat kerhoista oman näköisiä ja yksilöllisiä.

Varhaiskasvatusta lasta varten

Pakilan Vaken taustalla ovat myös Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, Vasu, sekä kirkon oma varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma Vake.

Pakilassa on koulujen ja päiväkotien lisäksi useita järjestöjä, jotka toimivat lapsiperheiden parissa. Monien kanssa toimimme yhteistyössä, jota haluamme tulevaisuudessakin kehittää.

Helsingin seurakuntayhtymän

Ned Horton, Stock.Xchng

Lapsi on tehty sadasta

ja Lasten Keskuksen varhaiskasvatuksen linjauksissa vuosille 2013–2017 on otsikkona ”Täydesti lapsi”. Täydesti lapsi, Lapsen sata kieltä, Lapsi on helmi.

Ne kaikki ovat ilmaisuja, jotka kertovat lapsen ja lapsuuden arvostamisesta.

Suhtautumisemme lapseen kuvaa myös suhtautumista lapsen vanhempiin ja muihin aikuisiin.

Pyrkimyksemme on olla koko

perheen tukena tilanteen ja tarpeen mukaan. 7-vuotiaan Ricardon mukaan tukeminen on sitä, että ”aikuinen haluaa lapselle hyvää, huolehtii lapsesta”.

Monta mieltä, monta kieltä

Vaken tekeminen Pakilan seurakunnalle on ollut pitkä prosessi. Sitä ovat työstäneet kaikki lastenohjaajat, joista osa on jo siirtynyt muualle töihin tai

eläkkeelle. Suunnitelma ei kuitenkaan ole valmis, eikä sen pidä ollakaan. Suunnitelman pitää elää ja kehittyä lapsen ja perheiden tilanteiden mukaan.

Kaikki lapsityön tiimin jäsenet toivovatkin, että mahdollisimman moni tutustuisi asiakirjaan.

Se on luettavissa jokaisessa kerhopisteessä, kotisivuillamme sekä Pakilan seurakunnan lapsija perhetyön Facebook-sivulla.

Käy tykkäämässä ja kommentoimassa!

Lopuksi Ricardon pohdintaa siitä, mitä runo hänessä herätti: ”Sata kieltä – se vois olla joku eläin. Ei lapsella eikä ihmisillä ole sataa kieltä. Mä osaan puhua kahta mut äiti osaa enemmän.

Niinku tuhatjalkainen. Ei sillä oikeesti oo tuhatta jalkaa.”

den ja syöttöjen välissä. Loppujen lopuksi toinen päätyi nukkumaan vuorollaan vauvan vieressä ja toinen eri huoneessa, jotta kumpikin saisi joka yö vähän pidemmän jakson yhtäjaksoista unta.

ta vaihtelua. Aikuiskontakteja ja esimerkiksi työpaikan kahvitaukoa kotona tulee välillä ikävä, mutta sukulaisten ja ystävien vierailut piristävät ja sähköpostejakin on tullut kirjoiteltua ahkerasti.

Kaiken kaikkiaan koti-isäksi jääminen on ollut erittäin myönteinen kokemus. Suhde omaan lapseen on läheinen, ja ajatus lapsen hoidon jakamisesta vanhempainvapaan päätyttyä yhdessä puolison kanssa tuntuu luontevalta. Siinä onkin iso ero sukupolvien välillä: kauppakeskuksessa eräskin tuore isoisä totesi, kuinka hänen aikanaan isän ei ollut tapana hoitaa lapsia. Äänestä kuuli, että olisi varmaan halunnut, jos siihen olisi ollut mahdollisuus.

Tätä juttua kirjoittaessani tapahtui jälleen yksi elämän pienistä ihmeistä: vauva kääntyi ensimmäistä kertaa selältä vatsalleen. Näitä kelpaa sitten vanhempana muistella!

Tanja Berg

Tuula Mäki

Koti-isänä Pakilassa

Tuore isä ja poika Naistenklinikan perhehuoneessa. Kätilöiden opastuksella syöttö ja vaipanvaihto tuli tutuksi alusta pitäen.

Koti-isä. Sanassa on yhä kummajaisen makua, vaikkei isän kotiin jääminen enää ihan harvinaista olekaan.

Päätös jäädä kotiin syntyi hyvissä ajoin ennen lapsen hankintaa. Kun puolisoni osaksi jäi luonnollisesti yhdeksän kuukauden raskausaika omine haasteineen, minä lupasin hoitaa lasta kotona seuraavat yhdeksän kuukautta. Sen jälkeen hoitovastuu puolitetaan. En siis oikeastaan koe, että perinteiset roolit olisivat vaihtuneet vaan ennemminkin olemme vain tasapuolistaneet vanhempien hoitovastuuta.

Puolisoni on yhä vanhempi siinä missä minäkin, vaikka hän on käynyt viime kuukaudet töissä minun jäätyäni kotiin.

Kotona ensimmäinen kuukausi meni yhdessä leikkauksesta toipuvan puolison kanssa, joten ihan kylmiltään koti-isäksi ei tarvinnut jäädä. Ensimmäiset päivät kuluivat etsiessä vauvalle sopivaa nukkumapaikkaa, niin että vanhemmatkin saisivat vähän unta yöheräilyjen, turinoi-

Aika kuluu vauhdilla

Puolisoni palattua töihin muutos vauvan ja isän arjessa oli oikeastaan aika pieni. Työpäivä kuluu nopeasti yhdessä torkkuessa, vaippoja vaihtaessa, vauvaa syöttäessä ja leikittäessä.

Välillä käydään ulkoilulenkillä tai tehdään lumitöitä sään mukaan. Erityisesti syötöissä hujahtaa äkkiä hetki jos toinenkin, kun vauva torkkuu tyytyväisenä sylissä ja isä lueskelee lehtiä, joihin on kerrankin aikaa syventyä.

Parhaita puolia koti-isänä olemisessa on ollut lapsen kehityksen seuraaminen ja ihan vain loikoilu katselemassa tyytyväisenä jokeltelevaa pikkuista. Rauhallinen jakso kotona kiireisten työvuosien välissä on tervetullut-

Mikko Voutilainen

5

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Nuori äiti ja elämän ihme Pakilan entinen isonen ja apuohjaaja Emma-Lotta Bäckman löysi sisarustensa kanssa tien seurakuntaan jo lapsena. Kodin kristillistä kasvatusta tukivat seurakunnan kerhot ja muskari.

Samaa perinnettä pääsee pian jatkamaan Emma-Lotan 10 kuukauden ikäinen Daniel-poika.

Danielin ensikohtaaminen kirkon kanssa tapahtui ristiäisissä.

Oman lapsen kaste sekä herkisti että herätti vanhemmissa uudenlaisia kysymyksiä. Ensimmäisenä mielessä oli tietysti kummius.

Vaikka omasta konfirmaatiosta ja oikeudesta toimia kummin tehtävässä ei ole kovin kauaa, vanhempana pääsee tarkastelemaan asiaa toisesta näkökulmasta. Danielin kummeiksi haluttiin lähisukulaisia, sillä kummius on elinikäinen tehtävä, ja lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia ympärilleen vielä vanhemmallakin iällä.

Sukupolvien yhteys lapsen tukena

Kasteessa Jumalan suojelukseen

Emma-Lotta kertoo, etteivät he halunneet kummeiksi isoa ystäväjoukkoa, sillä nuorena solmittujen siteiden säilyminen ei ole ollenkaan varmaa. ”Olisi ikävää, jos ystäväpiiristä valikoidut kaverit olisivat Danielin elämässä vain silloin, kun hän on pieni söpö vauva.” Tavallisissa nimijuhlissa vieraillessaan Emma-Lotta myös ymmärsi, kuinka tärkeitä

Lapsen kastaminen seurakunnan yhteyteen oli Emma-Lotalle luonnollinen valinta. Tukena kasvatuksessa ja hoidossa ovat sukulaiskummit ja isovanhemmat. lapsen kastaminen ja Jumalan suojeluksen toivominen hänelle olivat.

Emma-Lotta täytti 18 vuotta ollessaan raskaana. Hän myöntää, että nuoret vanhemmat ovat usein suurennuslasin alla. Hei-

dän tilanteeseensa kaikki ovat kuitenkin suhtautuneet erittäin hyvin. Aluksi esimerkiksi opintojen keskeytyminen huolestutti, mutta niiden pariin Emma-Lotta pääsee palaamaan ensi syksynä.

Lastaan vielä kotona hoitava

Emma-Lotta pitää selkeän päivärytmin noudattamista tarpeellisena. Vaikka Daniel on helppo ja kiltti lapsi, selkeät ruoka- ja päiväuniajat sekä yön erottaminen päivästä ovat erityisen tärkeitä.

Rippikouluiän pohdintoihin on vielä matkaa, eikä Emma-Lotta ole pienen Danielin kohdalla juurikaan ehtinyt miettiä mahdollisia kysymyksiä uskosta ja Jumalasta. Monet vanhemmat saattavat kokea itsensä näiden aiheiden äärellä epävarmoiksi.

Emma-Lotta on kuitenkin itse elänyt lapsena avoimessa ja keskustelevassa kodissa.

Samanlaista etsimisen ja Jumalaan luottamisen ilmapiiriä hän haluaisi ylläpitää omankin lapsensa kanssa. Hän pyrkii välittämään eteenpäin niitä iltarukouksia, joita on itsekin lapsena rukoillut äitinsä ja isänsä opettamana.

Erityisen arvokkaaksi EmmaLotta kokee, että Danielin isovanhemmat voivat ja haluavat olla läsnä lapsen elämässä. Heidän kasvatusvinkkinsä, apunsa ja tukensa ovat olleet korvaamattomia.

Kolmen sukupolven kohtaaminen ei kuitenkaan vielä riitä, sillä Danielille ja nuorille vanhemmille tärkeä ihminen on myös Emma-Lotan oma mummi. Hän ihmettelee elämän ihmeitä usein yhdessä lapsenlapsenlapsensa kanssa.

Tinja Lammila

Opin pienenä pyhäkoululaisena, kouluikäisenä kerholaisena ja ohjaajana nämä tärkeät asiat: Tiedän, että olen aina pohjimmiltani turvassa; olen arvokas sellaisenaan, eikä minun tarvitse piitata, jos joku kiusaa ja väittää muuta. Työpanostani tarvitaan ja osaan tehdä asioita myös toisten hyväksi.

Opin, että näiden asioiden totuus perustuu Jumalan Sanaan ja siksi uskoni niihin on vahva.

Kotonakin asioita varmasti pidettiin esillä, mutta omaa perhettä ei aina oikein usko. Lapsen on kuultava ne monesta suusta ja siksi pyhäkoulu olisi keksittävä nyt uudestaan, jos sitä ei ennestään olisi olemassa.

Pyhäkoulu on tulevaisuutta

Koulun uskonnonopetuksella ei ollut minulle samanlaista merkitystä kuin seurakunnalla. Seurakunta on tosi. Siellä ei vain puhuta siitä, mistä kristinuskossa on kysymys, vaan siellä ollaan se kirkko.

Ajattelen, että kokemukseni olisi todennäköisesti nykyään jopa voimakkaampi kuin 70-luvulla. Koulun uskonnonopetus ei saa enää sisältää varsinaista uskonnon harjoittamista. Se on

siis kuin kielten opetusta ennen vanhaan: luetaan kielioppia ja päntätään sanoja, mutta puhumiseen ei kannusteta. Uskonto on kuitenkin kieli, jolla ilmaistaan hengellistä kokemusmaailmaa, elämän merkityksellisyyttä ja käsitellään kunnioituksella elämän rajoja.

Uskonnon kieli on täynnä symboleja: sanoja ja toimintoja, joilla käsittelemme muuten käsittämätöntä. Tarve käyttää uskon kieltä herää yleensä viimeistään silloin, kun jotakin katastrofaalista tapahtuu. Vaikka et tiedon tasolla uskoisi Jumalaan, sinulla voi olla varastossa lapsuudesta tämä kieli, joka niin herkästi kääntyy taiteeksikin.

Kutsumustehtävät takaisin muotiin!

Kiertelin viime keväänä pari kuukautta englantilaisissa seurakunnissa. Siellä ihmiset pystyivät esittelemään toisensa kertoen, missä kirkossa kukin käy ja mitä ”ministryä”, hengellistä kutsumustehtävää, kukin hoitaa. Meillä nämä molemmat ulkoistetaan herkästi seurakunnan työntekijöiden hommiksi.

Kutsumustehtävällä on kuitenkin suuri merkitys omalle hengelliselle kasvulle. Jos usko toteutuu vain totena pitämisenä tai herkistymisenä sille, mitä ottaa vastaan, se on ontuvaa. Voi olla, että olet itse ihan tyytyväinen mutta seurakuntasi alkaa muuttua ontoksi yhteisöksi ilman panostasi.

Sinua tarvitaan kirkolla ja pyhäkoulu voi olla paikkasi, jos pidät lapsista, olet riittävän luotettava huolehtimaan lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, haluat pohtia Raamatun kertomuksia yhdessä lasten kanssa ja sinulla on jokin taito, jota voisit käyttää enemmänkin. Kaipaat ehkä työkokemusta tai haluat tutustua uusiin ihmisiin?

Pyhäkoulua voi pitää myös kotona omille lapsille ja heidän kavereilleen, jos on vaikea sitoutua johonkin tiettyyn kellonaikaan. Vaihtoehtoja on monia!

Pyhäkoulu on toimintatapa, jonka voi ja joka kannattaa ajatella aina uudeksi.

Anita Ahtiainen Kirjoittaja on Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n kouluttaja ja Pakilan seurakunnan entinen pastori.

Ned Horton, Stock.Xchng

Pyhäkoulussa tartutaan elämän sanoista kiinni

Pyhäkoulussa lapsi tutustuu leikin, laulun ja kertomusten kautta kristilliseen uskoon ja kirkkovuoden kulkuun.

6

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Jouni Pirttijärvi

Jouni Pirttijärvi

Hyvän paiMenen

pääsiäispOlKu

Virrestä viis -viikko järjestetään 12.–17. maaliskuuta Pakilan seurakunnan ja Pakilan musiikkiopiston yhteistyönä. Kaikki viikon konsertit pidetään Hyvän Paimenen kirkolla ja niissä on virsiesitysten lisäksi myös yhteislaulua.

Ti 12.3. klo 19. Veisuukonsertti – ”Herraa hyvää kiittäkää”.

Konsertissa esiintyvät musiikkiopiston kansanmusiikin opiskelijat ja mukaan on saatu myös professori Heikki Laitinen.

Ke 13.3. klo 19 ”Armon lapset riemuitkaa, soittakaa ja laulakaa”. Pakilan musiikkiopiston kamariorkesteri, johtaa Mika Seppänen.

To 14.3. klo 19 ”Soi kunniaksi Luojan”. Pakilan seurakunnan Karitsa-kuoro, bändi, kanttori Jussi Hirvonen. Pakilan musiikkiopiston soitin- ja laulusolisteja, Hannu Holma.

Pe 15.3. klo 12 Seurakunta ja kanttorit virren vieminä. Yhteislaulua ja sooloesityksiä, Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen Su 17.3. klo 11 Messussa on mukana seurakunnan Vox Sonora -kuoro. Illalla klo 18 ”Oi muistatko vielä sen virren”. Yhteislaulua ja sooloesityksiä, Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen.

MaalisKuussa tieDOstavia MessuKaHveja 3.3. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Satu-Elina Ansas ja Ari Häyrinen Kirkkokahvien yhteydessä keskustelu aiheesta ”Jakamistalous – mitä ja miksi?”

Keskustelun alustaa Juho Makkonen Sharetribe Oy:stä.

10.3. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Satu-Elina Ansas ja Jussi Hirvonen Kirkkokahvien yhteydessä keskustelu aiheesta ”Ilmastonmuutos – mitä jokainen meistä voi tehdä?”

Keskustelun alustaa tekniikan tohtori Jouni Keronen.

17.3. klo 11 Messu. Leo Norja, Henrik Wikström ja Ari Häyrinen Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro Kirkkokahvien yhteydessä keskustelu aiheesta ”Mitä kuuluu Reilulle kaupalle?”

Keskustelun alustaa Jatta Makkula Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä.

afriKKalainen gOspelMessu

palMusunnuntaina

Jouluaatton tilaisuuksissa kerättiin Pakilan seurakunnassa kolehti Kirkon ulkomaanavun kriisityölle. Kolehdit tuottivat yhteensä 3 353 euroa. Lämmin kiitos.

Tule opettajaksi pyhäkouluun!

Jouni Pirttijärvi

LauLetaan yhdessä Virrestä Viis

Mielestä

Torstaina 21.3. klo 17 ja 18 seurakuntalaisille avoin pääsiäispolku Hyvän Paimenen kirkolla. Polku kulkee kirkon tiloissa palmusunnuntaista ylösnousemuksen aamuun. Ensimmäinen kierros alkaa klo 17 ja toinen klo 18 päättyen yhteiseen ehtoollisen viettoon.

Kirjallisuuspiirin Kevät 2013

Ke 13.2. klo 18 Esittelyssä Ulla-Lena Lundbergin romaani ”Jää”.

Finlandia-palkitun teoksen esittelee sen suomentaja Leena Vallisaari.

Ke 6.3. klo 18 Runoilija Lilja Siivola esittelee elämäkertansa ensimmäisen osan ”Hukan hampaista Harjun helmaan” ja DI Raimo Hiekkanen teoksen ”Peltimannekiinit”, johon on koottu Suomen metalliteollisuuden viennistä vastanneiden henkilöiden muistikuvia.

Ke 27.3. klo 18 Riikka Pelo esittelee juuri ilmestyneen romaaninsa ”Jokapäiväinen elämämme”.

Ke 24.4. Emerituspiispa Wille Riekkinen ja pastori Antti Kylliäinen esittelevät kirjansa ”Uskon kintereillä”, johon on koottu heidän kirjeenvaihtoaan ajankohtaisista aiheista.

KiitOs jOulu -

Palmusunnuntaina 24.3. klo 11 Afrikkalainen gospelmessu. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi, Jussi Hirvonen, Marja Vainikka sekä Blue Flame -yhtye Kalevi Louhivuoren johdolla. Messun jälkeen lounas lähetystyön hyväksi, pääsiäisperinnepäivä sekä lähetysmyyjäiset.

pääsiäisKOnsertti ”ilOitKaa syDäMet” Ma 1.4. klo 18.00 pääsiäiskonsertti ”Iloitkaa sydämet” Ohjelmassa mm. J. S. Bachin pääsiäiskantaatti nro 66 ja yhteisvirsilaulua. Vox Sonora -kuoro, Storia-orkesteri periodisoittimin, Teppo Lampela, kontratenori, Jussi Hirvonen, tenori, Hannu Holma, baritoni ja Ari Häyrinen, musiikinjohto, urut sekä cembalo.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Haku lukuvuoden 2013– 2014 iltapäiväkerhoihin Iltapäiväkerhotoimintaan voivat hakea Helsingin kaupungissa toimivien peruskoulujen 1.–2. vuosiluokkien oppilaat sekä erityistä tukea saavat oppilaat kaikilta vuosiluokilta.

Pakilan seurakunnan iltapäiväkerhot kokoontuvat Hyvän Paimenen kirkolla ja Torpparinmäen korttelitalolla. Työ on opetusviraston alaista toimintaa. Hakemukset käsitellään opetusviraston antamien ohjeiden ja periaatteiden mukaan. Toimintakausi on koulujen lukukauden mukainen.

Hakuaika seuraavan lukuvuoden iltapäiväkerhoihin on 30.1.–19.4.2013. Hakulomakkeita saa hakuaikana kouluilta, iltapäiväkerhoista sekä kaupungin verkkosivuilta osoittees-

ta www.edu.hel.fi/iltapaivatoiminta Hakemukset toimitetaan siihen kerhopisteeseen, josta paikkaa haetaan.

Lisätietoja seurakunnan kerhoista antaa Tanja Berg, puh.

(09) 2340 5554, sähköposti: tanja.berg@evl.fi

Seurakunnan iltapäiväkerhossa lapsi voi viettää laadukasta ja turvallista vapaa-aikaa. Päivän aikana leikitään, pelataan, tehdään kotitehtäviä, syödään välipalaa ja ulkoillaan. Ryhmän toimintaa suunnitellaan lasten mielenkiinnon ja yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

Painotamme laadukkaan ja pitkän lapsuuden merkitystä. Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden myös rauhaan, köllöttelyyn ja hiljaiseen olemiseen.

Kaiken keskipisteenä on lapsi, joka voi osallistua oman iltapäivänsä suunnitteluun, kokea arkea ja pyhää kaikilla aisteillaan sekä taiteilla, liikkua ja leikkiä kuten lapsi vain voi täydesti tehdä.

Sunnuntain pyhäkoulu tarjoaa lapsiperheille oivan tavan lepopäivän pyhittämiseen. Pyhäkoulun opettajina toimii vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Toiminnan turvaamiseksi etsimme vapaaehtoisia pyhäkouluohjaajia, jotka voisivat pitää kaudessa pari– kolme pyhäkoulukertaa.

Työskentelyn pohjaksi ja virikeaineistoksi opettajille tilataan pyhäkoululehti. Sen ohella pyhäkouluryhmissä käytetään Lasten pyhäkoulu -lehteä.

Jos olet kiinnostunut pyhäkouluopettajan työstä seurakunnassa, ota yhteyttä varhaiskasvatuksen pastoriin Jouni Pirttijärveen, puh. (09) 2340 5530, sähköposti: jouni.pirttijarvi@evl.fi Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin klo 11 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1 ja Itä-Pakilassa, Pakintalolla, Etupellontie 2. Poikkeuksina ovat muun muassa sunnuntait, jolloin on perhemessu, lomakausi tai muu juhlapyhä. Tarkemmat ajankohdat Kirkko ja kaupunki -lehdessä sekä seurakunnan verkkosivujen tapahtumakalenterissa.

Ilmoittautuminen seurakunnan päiväkerhoihin Ensi syksynä alkaviin Pakilan seurakunnan päiväkerhoihin ilmoittaudutaan 15.4.–15.5.

2013.

Kaksipäiväiset kerhot on tarkoitettu 3–4-vuotiaille ja kolmepäiväiset 4–6-vuotiaille lapsille.

Päivittäinen kerhoaika on kello 9.00–11.30. Hinta 83 euroa tai 125 euroa kaudessa sen mukaan, missä ryhmässä lapsi on.

Ilmoittautumislomakkeita saa virastosta, kerhopisteistä ja seurakunnan verkkosivuilta kohdasta Toiminta / Lapset ja perheet.

Maksuun voi hakea alennusta lomakkeella, joka palautetaan seurakunnan diakoniatyöntekijälle.

Tätä lomaketta on saatavilla virastossa ja kerhopisteissä.

Kerhoissa leikitään, askarrellaan, lauletaan, tutkitaan ja ihmetellään sekä vakavia että hassuja asioita. Lisätietoa toiminnasta ja ajatuksista toiminnan taustalla voit lukea Pakilan seurakunnan verkkosivuilta löytyvästä VAKEsta tai kysyä lastenohjaajilta tai Tanja Bergiltä.

7

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Asko Nuorkivi aloitti tammikuussa varhaisnuorisotyössä Sannamari Siiskosen sijaisena.

Asko on opiskellut teologiaa ja psykologiaa Glasgow’n yliopistossa ja jatkaa tällä hetkellä teologian maisterilinjalla Helsingin yliopistossa.

Paluumuutto Skotlannista Suomeen on mennyt Askolta sujuvasti. ”Samalla tavalla opiskelu sujui jalkapalloa pelatessa Skotlannissa kuin täälläkin. Nilkat ovat tosin Suomen kentillä paremmassa turvassa”, Asko sanoo hymyillen.

Nuorisotyö on Askolle sinänsä tuttua, sillä hän on toiminut viitenä vuotena kesäteologina Malmin seurakunnassa pääsääntöisesti rippikoulutyössä. ”Varhaisnuorisotyö tuo mukanaan uusia haasteita. Haasteet otan avosylin vastaan, sillä itsensä haastaminen on paras tapa kehittyä.”

Askon työkuvaan sisältyy koulujen aamunavauksia, iltapäiväkerhojen sählykerhoja, pirtti-iltoja sekä muita varhaisnuorisotyön tehtäviä.

Jouni Pirttijärvi

Työntekijäuutisia

PAKILAN

SEURAKUNNAN YHTEYSTIEDOT KOTISIVUT NETISSÄ www.helsinginseurakunnat.fi/pakila KIRKKOHERRANVIRASTO Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, 00660 Helsinki pakila.srk@evl.fi työntekijöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi Päivystävä pappi paikalla ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 13–17 Virkatodistukset seurakuntayhtymästä Palveleva puhelin su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

Pappien työalat määräytyvät ikäryhmien mukaan Ikäryhmiin perustuvan vastuualueiden avulla toivomme palvelevamme entistä paremmin kaikkia seurakuntalaisia vauvoista vaariin.

ta vastaavat Jouni Pirttijärvi ja Satu-Elina Ansas yhdessä nuorisotyönohjaajien kanssa. Marita Toivonen ja Antti Kylliäinen puolestaan hoitavat vanhusten ja vanhainkotien hartaudet.

Keskittämällä työhön saadaan jatkuvuutta ja selkeyttä. Papit tulevat myös paremmin tutuiksi kouluissa ja vanhainkodeissa, kun he vierailevat näissä paikoissa useammin ja säännöllisemmin.

Jouni Pirttijärvi

5510 5534 5531 5530 5535 5532

2340 5536 2340 5537

SEURAKUNTASIHTEERIT Eeva Paavola talousasiat Ulla Turunen viestintä, ulla.l.turunen@evl.fi

2340 5500 2340 5513

SUNTIOT Päivystävä suntio Mirja Korhola pääsuntio Terhi Mäenpää Vesa Pihlaja Lilian Rajamets Anne Vatanen

Anna-Kaisa Honkanen päivystys ti klo 10–12 Hyvän Paimenen kirkko Milla Liikala

Seurakunnan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/pakila

2340 2340 2340 2340 2340 2340

5520 5515 5540 5544 5543 5542

2340 5552 2340 5553

VARHAISNUORISOTYÖ Asko Nuorkivi Sannamari Siiskonen virkavapaalla Marja Vainikka nuorisotyönohjaaja

2340 5549 2340 5550

L APSITYÖ JA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄKERHOT

Pakilan seurakunnan lehti 16. vuosikerta

Toimitus: Jouni Pirttijärvi puh. 2340 5530

2340 2340 2340 2340 2340 2340

DIAKONIT

Käy tykkäämässä!

Toimitusneuvosto: Tinja Lammila Jouko Marttinen Leo Norja Jouni Pirttijärvi Sannamari Siiskonen Ulla Turunen

Leo Norja kirkkoherra Satu-Elina Ansas perhetyö Antti Kylliäinen aikuistyö Jouni Pirttijärvi varhaiskasvatus Marita Toivonen kansainvälinen työ, seniorityö Henrik Wikström nuorisotyö

Ari Häyrinen aikuisten musiikkityö Jussi Hirvonen lasten ja nuorten musiikkityö

K EHÄRISTI Päätoimittaja: Leo Norja puh. 2340 5510

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Paloheinän kirkko, Repovuorentie 12 Torpparinmäen korttelitalo, Käräjätuvantie 3

K ANTTORIT

OLEMME FACEBOOKISSA Pakilan seurakunta Pakilan seurakunnan lapsi- ja perhetyö Pakilan nuoret

2340 5000 010 190071

PASTORIT

Toimenkuvat selkeytyvät

Muiden työntekijöiden tapaan myös seurakunnan papit muodostavat oman tiiminsä. Pappistiimi vastaa yhdessä jumalanpalveluksista, kirkollisista toimituksista, rippikoulun pitämisestä ja sielunhoidosta. Yhteisten töiden ja oman vastuualueensa ohella papit hoitavat myös erilaisia vuorovuosin vaihtuvia tehtäviä. Yksi niistä on tiiminvetäjän tehtävä, jota hoitaa tällä hetkellä Satu-Elina Ansas.

Vastuualueiden uudistamisen myötä pappien toimenkuvia on pyritty selkiyttämään. Esimerkiksi hartauselämän alueella kaikki papit tekivät aiemmin kaikkea. Tulevaisuudessa hartauksien pitämistä keskitetään kahden työparina toimivan papin vastuulle.

Sen myötä ala-asteiden päivänavauksista ja koulukirkois-

2340 5502

SEURAKUNNAN TOIMIPAIKAT

Jouni Pirttijärvi

Vuodenvaihteessa seurakunnan pappien työnjakoa uudistettiin.

Kun Annele Martin jäi syyskuussa eläkkeelle, pappien määrä väheni yhdellä. Vuosien varrella on noussut myös monia uusia haasteita ja kehittämistarpeita. Näiden muutosten keskellä tuli tarpeelliseksi määritellä uudelleen pappien vastuualueet.

Pastori Jouni Pirttijärvi jatkaa pienten parissa varhaiskasvatuksen pappina. Satu-Elina Ansas siirtyy perhetyön papin uusiin tehtäviin.

Pitkään nuorisotyöstä vastannut Antti Kylliäinen toimii vastaisuudessa aikuistyön pappina.

Ainakin ensi syksyyn saakka hän on osa-aikaisesti virkavapaalla.

Tiia Tuovinen ja hänen sijaisensa Henrik Wikström työskentelevät nuorison pappeina.

Nuorison pappi saa työparikseen toisen nuorisotyönohjaajan, Sannamari Siiskosen.

Pastori Marita Toivonen siirtyy seniorityön papiksi. Hän vastaa edelleen myös kansainvälisestä työstä.

2340 5500

Toimituksen osoite: Pakilan seurakunta Palosuontie 1 00660 Helsinki Lehden taitto: Kustannus-osakeyhtiö Kotimaa

Kustantaja: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Levikki: 7000 kpl Seuraava lehti ilmestyy 20.3.2013

Tanja Berg päiväkerhoasiat Helkky Pennanen ip-kerhoasiat HPK Johanna Ilves Torpparinmäki Ilona Lahtomaa Paloheinä, HPK Maikki Lahtomaa HPK Sanna Niemi Paloheinä, HPK Auli Savolainen-Kykyri HPK Heli Sjöberg Torpparinmäki

2340 2340 2340 2340 2340 2340 2340 2340

5554 5555 5564 5563 5562 5565 5556 5560

8

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Jouni Pirttijärvi

Puuhaa niin monta, ihan hauskamatonta Seurakunnassa on tilaa kaiken ikäisille, tässä vinkki muutama perheen pienimmille.

Kun vauva on pieni kuin tammenterho, äidin, isän kanssa tullaan perhekerhoon.

Päiväkerhot sopii hieman isommille, vanhempi on vapaalla, menet muiden kanssa leikille.

Jos neljä vuotta täytät sinä ennen jouluu, saat kutsun tulla sunnuntaisin pyhäkouluun.

Kun koulupäivä päättyy, ei yksin elämistä, iltapäiväkerho tarjoo sulle kivaa tekemistä.

Illemmalla puuhastelee varhaisnuoret, sählyn lisäks maalataan vaikk’ kananmunan kuoret.

Jos sua kovin laulattaa, niin marssi Karitsakuoroon, siel’ lapset saavat ikioman lauluvuoron.

Ja tervetuloo sunnuntaina perhemessuun, ota mukaan vanhemmat ja tartu heitä tassuun.

Eikä tähän kaikki mahdu, kysyä voit vielä lisää, sekä ehdotella uutta. Kiittää saamme Taivaan Isää!

Jouni Pirttijärvi

Pyhä perhe

Henrik Wikström

Jouni Pirttijärvi

N

yt elettävä aika on, valitettavasti, uskon aikaa. Tämä todella on valitettavaa; olisihan näkeminen verrattomasti enemmän kuin uskominen.

Tuomas sanoi uskovansa vasta, kun saa koskea Herran kyljessä olevaa haavaa – näin mekin. Epäilystä huolimatta usko halutaan omistaa. Niinpä Jumalaa usein suositellaan, puolustellaan. Kaikkivaltiaalta toivoisi kuitenkin enemmän kuin suulaita kaupparatsuja.

Onhan Jumala toki jättänyt merkkejäkin itsestään. Jeesuksen ennen kaikkea, mutta muitakin.

Maailma ja ihmiset sen pinnalla, kaiken hyvän ja ilolla kummasteltavan. Pahankin, koska karmeimmat tapahtumat ovat kauimpana siitä, minkä koemme Jumalasta syntyneeksi. Tyhjiö täyttyy aina jollakin – pahan aiheuttamaan toivomme tietysti hyvää. Näistä voi päätyä yleiseen uskoon: on jotakin.

Sydän haluaa kuitenkin suhteen. Jotta näin kävisi, tulee tuntea se sydän, johon haluamme kiinnittyä. Jeesuksesta saamme kasvot ja teot.

Mistä saisimme Jumalan tunteet?

Vanhempien ja lapsen suhde on se, jossa ihmissuhteiden peruslainalaisuudet ja mallit opitaan. Ihmisten välisten suhteiden aukot me myös täytämme toiveilla Jumalasta: tätä vajavaista ja satuttavaa ei Jumalassa voi olla.

Toteamme: jos Jumala on, Hän on täydellinen isä ja Pyhä Henki äiti. Pyhä perhe, jossa sielun on hyvä asua ja kasvaa. ”Tämän vuoksi minä polvistun Isän eteen, hänen, jonka asemaa jokainen isän ja lapsen suhde taivaassa ja maan päällä kuvastaa.” (Ef 3: 14–15)