K&k 2013 nro 8

www.kirkkojakaupunki.fi

Paastoehdotus: Älä puhu pahaa! » 22–23

Numero 8

Keskiviikkona 27. helmikuuta 2013

SIRPA PÄIVINEN

Let’s rock!

Ritva Sario lähti rokkibändi Riskiryhmään seitsemänkymppisenä » 8–9

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa valta on kansalla » 4–5 Kellariloukossa katsotaan syvälle ihmiseen » 10–11 Diakoniatyö auttaa kriisissä » 14–16

Kirkon diakonia ei ole pientä puuhastelua » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

”

Lainasanat

Dokumentti vaikuttaa usein päähenkilön omaan elämään, kun hänelle annetaan peili, mistä katsoa sitä.”

Dokumenttielokuvan etiikasta väitellyt Timo Korhonen sivulla 7.

Numero 8

27.2.2013 3

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

ANTTI VETTENRANTA/KUVAARIO

Pääkirjoitus

Suurella sydämellä

K

Rukous Minä katson häntä ja sydäntäni puristaa.

Kunpa mikään ei patoaisi hänen iloaan, suurta halua vapauteen ja rohkeutta elämiseen.

Isä meidän, suojaa sinä näitä pieniä tyttöjä, anna heidän kasvaa hyvin lujiksi, vahvoiksi ja myötätuntoisiksi.

Kun pahat päivät tulevat, varjele sinä heidät aina sydämen kovuudelta.

ansa arvostaa sitä, että kirkko auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä, vanhuksia ja vammaisia. Yli kahdeksalle kymmenestä se on suorastaan yksi keskeisimmistä syistä olla

kirkon jäsen.

Kirkon diakonia ei olekaan mitään pientä puuhastelua. Se on kirkon keskeinen ja ihan lakisääteinen tehtävä. Siihen myös panostetaan.

Laki määrää, että jokaisessa seurakunnassa on oltava ainakin yksi diakoniatyöntekijä. Kaikissa Helsingin seurakunnissa heitä on vähintään kaksi, yhteensä yli sata. Helsingissä kirkon käyttömenoista yli 20 prosenttia käytetään erilaiseen auttamistoimintaan. imintaan.

Diakoniatyöntekijät ijät pitävät yleensä varsin matalaaa profiilia. He eivät tee isoa numeroaa tekemisistään, usein tahtoo olla työn n ja tuskan takana saada heistä irti edes jonkin onkin sortin haastattelua. Useimmiten mmiten he ovat hyvin kutsumustiemustietoista porukkaa, joka tekee työtään suurella sydämellä, mellä, koska haluaa olla auttaamassa ihmisiä. Työllä on merkitystä, se on itsessään ssään palkitsevaa eikä sen arvoa rvoa tarvitse mitata julkisuuuudella.

Osittain vaiteliaisuus us ja vaatimattomuus johtunevat unevat

Eilen

Tänään

Oikeamielisyys ei ole sitä, että ei tee väärin, vaan sitä, että pystyy vastustamaan kiusausta tehdä väärin.

Eikä kymmenen käskyn noudattaminenkaan vielä erityisen kehittyneestä moraalista kerro. Se edustaa pikemmin jonkinlaista alkeellista nahoissaan pysymisen taitoa. (--) Siinä ei ole mitään kiittämistä, etten ammu kaikkia, jotka ottavat minua pattiin.

Antiikin kreikkalainen filosofi Menandros 342–290 eKr.

Jaakko Heinimäki kirjassaan Taskuetiikka (Kirjapaja 2012)

korkealle viritetystä asiakkaan kunnioittamisesta ja halusta pitää kaikin tavoin kiinni vaitiolovelvollisuudesta. Diakoniatyötä ei tehdä siksi, että sillä saataisiin mainetta ja kunniaa tai että luotaisiin hyvää mielikuvaa kirkosta. Sitä tehdään, koska se on kirkon ja kristillisen elämänmuodon ytimessä, lähimmäisenrakkauden toteuttamista.

Tähän lehteen saimme diakoniatyön käytäntöä avaamaan sekä työntekijän että muutaman asiakkaan näkökulman. Diakoniaa eivät toteuta vain työntekijät, vaan heidän rinnallaan sankka vapaaehtoisten joukko. Suurempi avoimuus julkisuudelle voisi olla tuk tukena diakoniatyölle, jos se auttaa yhä useampia llöytämään käytännön tapoja lähimmäisen au auttamiseen. Auttamisen haluahan tästä kansas kansasta löytyy.

Kirkon diakoniatyö satoine erilaisine toimintatapoineen on tä tämän maan laajin vapaaehtoistyön verk verkosto. Tämän esille tuomisessa ja k kehittämisessä on vielä rutkasti ko kohentamisen varaa. Yksi keino on h hyvällä menestyksellä liki 30 paik paikkakunnalle laajentunut vapaaeht vapaaehtoistyön verkkopalvelu Suurella Suurellasydamella.fi. Sitäkin Helsing Helsingin seurakunnat ja helsinkiläis sinkiläiset voisivat hyödyntää paremm paremmin.

Seppo Sim Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi seppo.simo

Iankaikkisesti Jeesus vastasi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Matteuksen evankeliumin 22. luvusta

3

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Ripari kirkolla. Jasmin Raunio (vas.), Pauli Lintunen ja Gabriel Airaksinen etsivät tietoa Mikaelinkirkolla hiihtolomalla järjestetyllä City-riparilla. Rippikoulun voi käydä paitsi leirillä myös ilta- ja päivärippikouluna kaupungissa.

Rippikoulumaksuja yritetään yhtenäistää Rippikoululeirien hinnoissa voi olla eroa yli sata euroa seurakuntien välillä.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Sirpa Päivinen

H

elsingin seurakuntien järjestämien rippikoululeirien hinnoissa on tuntuvia eroja. Halvimmillaan rippikoululeiri on Kannelmäen seurakunnassa, jossa se maksaa riparilaiselle 120 euroa. Vuorokausihinnaksi tulee 17 euroa. Kalleimmaksi rippikoululeiri tulee Meilahden seurakunnassa, 215

euroa. Vuorokausihinta on 42 euroa.

Jos riparilainen ei ole meilahtelainen, leirin hinta kipuaa 255 euroon. Muissa seurakunnissa hinnoittelu ei riipu seurakunnan jäsenyydestä.

Monia seurakuntalaisia ihmetyttää se, että naapuriseurakuntien riparit voivat olla kovin erihintaisia. Kannelmäen seurakunnan kirkkoherran Sakari Enroldin mielestä nuorille olisi taattava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua rippikouluopetukseen leirillä.

– Taloudellisesti tiukilla olevassa perheessä yli kahdensadan euron maksu voi nousta esteeksi lapsen osallistumiselle rippileirille. Näin ei pitäisi olla, vaikka aina on mahdollisuus tulla maksuttomaan ilta- ja päivärippikouluun.

Hinnat vaihtelevat, koska seurakunnat päättävät niistä itsenäisesti. Espoon, Vantaan ja Tu-

run seurakuntayhtymissä hinnat sen sijaan ovat seurakuntalaiselle yhteneväiset.

– Seurakunnissa katsotaan omaa kokonaistaloutta eikä olla tietoisia muiden hinnoitteluista.

Seurakunnan kannalta maksuilla ei lopulta ole suurta taloudellista merkitystä, Sakari Enrold kertoo.

Enrold johtaa työryhmää, joka etsii keinoa hintojen yhtenäistämiseen. Tilanteeseen toivotaan muutosta parissa vuodessa.

– Mietimme keinoja, joilla päästäisiin yhtenäiseen linjaukseen. Seurakuntien tulee sitoutua yhdessä tähän. Kirkkoherrojen tasolla asiasta vallitsee jonkinlainen yhteinen tahto. Viime kädessä seurakuntaneuvostot päättävät asiasta hyväksyessään talousarvion.

Kannelmäessä alueen asukkaiden tulot jäävät alle helsinkiläisen keskiarvon. Seurakunnan talous on ollut tasapainossa, joten painetta maksujen nostoon ei ole.

– Jos yhteisesti päädytään

nostamaan rippikoulujen suositushintaa, se käy meille, Enrold sanoo.

Samantyyppistä keskustelua hinnoittelusta on käyty joitakin vuosia sitten seurakuntien iltapäiväkerhojen vaihtelevista maksuista. Hinnat saatiin yhtenäisiksi vasta, kun Helsingin kaupunki edellytti sitä seurakunnilta.

Meilahden rippileirit järjestetään Sammatissa sijaitsevassa Meilahden Lomakodit ry:n leiripaikassa. Siellä seurakunnalle koituu lähes 1 000 euron todelliset kustannukset riparilaista kohden. Seurakunnille rippikoululeiristä kertyvät kustannukset ovat keskimäärin noin 600–700 euroa riparilaiselta. Monet seurakunnat käyttävät ulkopuolisia leiripaikkoja. Silti useimmat ovat linjanneet hinnat samansuuruisiksi paikasta riippumatta.

Kirkkoherra Hannu Ronimuksen mukaan Sammatin leiripaikka on mahdollistanut vuo-

sikymmenten ajan onnistuneet leirit. Riparilaisille on syntynyt paikkaan vahva tunneside.

– Kääntöpuolena on, ettemme saa leirien pitoon seurakuntayhtymän tukea. Sitä myönnetään vain niille seurakunnille, jotka käyttävät yhtymän leirikeskuksia. Leirikeskuksia taas on liian vähän tarpeeseen nähden.

– Voisimme arvioida tilannetta uudestaan, jos yhtymän leirikeskuksissa olisi tilaa järjestää kesän rippileirit. Sitä ei ole nyt näköpiirissä.

Meilahden leirihintaa ei seurakunnan nykyisessä taloustilanteessa voida pienentää, jos pitäydytään nykyisessä leiripaikassa. Ronimuksen mukaan leirien hinta-laatu-suhde on ollut kohdallaan.

– Olemme tarjonneet vähävaraisille nuorille osittaisen tai täysimääräisen vapaapaikan.

Yleensä näitä nuoria on ollut pari kolme noin 25–27:stä leiriläisestä, Ronimus kertoo.

4

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Anna Veijalainen

Äitienvälinen tasa-arvo ein vuosi sitten viimeisen työpäiväni ja lähdin seuraavana yönä synnyttämään. Etätyöt aloitin heti sairaalassa. Muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä työskentelin osa-aikaisesti ja reilusti alta vuoden jo kokopäiväisesti. Työnantajani iloitsi.

Vakuutusyhtiökin älysi olla antamatta työn puolesta sairausvakuutusta. Ihan täydellinen en tosin ole. Saan taiteilija-apurahaa, joka on verotonta tuloa. Se kyllä joskus valvottaa, syyllisyys.

Pääministeri Jyrki Katainen patisti taannoin laiskottelevia naisia perhevapailta takaisin töihin. Lama vaatii uhrauksia. Pilttien on ymmärrettävä vastuunsa bruttokansantuotteesta. Kun isänmaa tarvitsee äitien veronmaksukykyä, on

T

”

Lama vaatii uhrauksia.

Pilttien on ymmärrettävä vastuunsa bruttokansantuotteesta.”

jätettävä yölliset hillumiset. Puhkeavia hampaita, nälkää tai eroahdistusta on turha parkua. Äidin velvollisuus on napata nappi naamaan tai ujuttaa tulpat korviin, sillä univelat ja väsymyssekoilu eivät mahdu työehtosopimukseen.

Kirurgin veitsi ei lipeä, ekonomi ei vedä itkuraivareita pilkkuvirheistä eikä opettaja nuku joka aamu pommiin. Jos työurat eivät kolmikantaneuvotteluissa veny, kannattaa työnantajien pakottaa valtio hormoniturvatalkoisiin. Se tulee olemaan äitiysrahoja tehokkaampi ratkaisu. Vauvat vastuuseen!

Kestävyysvaje syntyy juuri siitä, että kulutetaan enemmän kun tienataan.

Vai onko pääministerimme naisten välisen solidaarisuuden edelläkävijä? Yksinhuoltajaäideillä ei ole ollutkaan varaa jäädä lepäämään laakereilleen vastikkeettomalle, sentään noin kolmensadan euron kuukausitulolle. Hyvä Jyrki! Ydinperheen äiti alas jalustalta!

Kaikille äideille keskinäinen tasa-arvo!

Hetkinen, entäs ne äidit, jotka ovat järjestelmää lypsääkseen hankkiutuneet raskaaksi, synnyttäneet ja valvoneet öitään niin monta kertaa, että niillä lapsilisillä mennään jo etelänlomille?

Väärinkäytösten estämiseksi on parasta lakkauttaa koko lapsilisä. Ja mummot töihin sieltä vanhainkodeista, on ne ennenkin jaksaneet hoitaa lapset, kun äidit on painelleet pellolle. Loppuu se akkojen laiskottelu! anna@kokoteatteri.fi Kirjoittaja on teatterinjohtaja ja perheenäiti.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Luterilainen e kaipaa päivity Yhteiskunnan moniarvoistuminen haastaa vanhan regimenttiopin.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Jani Laukkanen

1 1 7 S Virkansa jättävän paavi Benedictus XVI:n seuraajan valitsee konklaavi, johon kuuluu 117 alle 80-vuotiasta kardinaalia.

Kardinaalit tulevat 50 eri maasta. Suurin osa eli 61 on Euroopasta, heistä italialaisia on 28. Latinalaisesta Amerikasta on 19 valitsijaa, Pohjois-Amerikasta 14, Afrikasta 11, Aasiasta 11 ja Oseaniasta 1.

uomalaisten enemmistö suhtautuu myönteisesti samaa sukupuolta olevien avioliittoihin ja adoptio-oikeuteen.

Aamulehden helmikuun alussa uutisoimassa tutkimusyhtiö YouGovin kyselyssä 57 prosenttia vastaajista kannatti tasa-arvoista avioliittoa, kun taas hieman vajaa kolmannes vastaajista vastusti lakia. 12 prosenttia ei osannut

sanoa kantaansa.

Avioliitto on yhteiskunnallinen eli maallinen instituutio, josta luterilaisella kirkolla on myös oma uskonnollinen käsityksensä.

Luterilaiset ottavat kantaa myös muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten PohjoisSuomen uraanikaivoksiin tai syrjäytymiseen. Mikä on kirkon rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Perinteisesti luterilaisuudessa yhteiskunnallisten kysymysten viitekehyksenä on alun perin Martti Lutherin kehittämä oppi kahdesta hallintavallasta eli regimentistä, joiden avulla Jumala ohjaa ihmisille hyvyyttään. Toisaalta Jumala hallitsee luomaansa ”vasemmalla kädellään” eli maallisen yhteiskuntajärjestyksen kautta. Toisaalta Jumala hallitsee ”oikean kätensä” eli kirkon kautta. ”Vasemman käden” hallinta eli maallinen regimentti tukee

ihmisten aineellista ja sosiaalista hyvinvointia. ”Oikean käden” hallinta taas tukee ihmisen hengellistä elämää.

– Reformaattorit korostivat jatkuvasti, että esivallan tehtävä on palvella kansaa ja edistää asioita, jotka ovat hyväksi koko yhteisölle, sanoo Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professori Antti Raunio.

Luterilaisen opin mukaan lainsäätämiseen ei tarvita Raamattua, koska yhteiskunnan eli maallisen regimentin asiat ovat niin sanotulla luonnollisella järjellä ratkaistavissa. Siksi myös pakanoiden säätämiä lakeja tulee luterilaisen opin mukaan kunnioittaa.

Antti Raunion mukaan itse luonnollisen järjen käsite kuitenkin on monimutkaisempi kuin pelkkä kyky ratkaista teknillistieteellisiä ongelmia.

– Luonnollisen järjen sisältö tarkoittaa ennen muuta rakkau-

5

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Kirkon kannalta suurin muutos on siinä, että maallinen regimentti eli yhteiskunta on ajautunut yhä omalakisemmaksi. Moniarvoisessa yhteiskunnassa kaikki

”

Kuka esimerkiksi enää opettaa, että ihmiset ovat syntyperänsä perusteella eriarvoisia ja jakautuvat kolmeen Jumalan asettamaan säätyyn?” professori Kaarlo Arffman

tiikka stä den ideaa kultaisen säännön tai rakkauden kaksoiskäskyn muodossa, Raunio sanoo. ”Luonto” ei tässä tarkoita samaa kuin arkikielessä.

– Lutherin mukaan varsinaisesti ”luonnollista” on jumalallinen, lahjoittava rakkaus, joka suuntautuu edistämään toisten hyvää.

– Toisaalta luonnollinen järki ei suinkaan ole ongelmattomasti tunnistettavissa ja seurattavissa.

Luterilaisen näkemyksen mukaan kultainen sääntö on kyllä ihmisen sydämessä tai ymmärryksessä, mutta ihmiset eivät useinkaan halua kuulla sen ääntä eivätkä elää sen mukaisesti.

Raunion mukaan juuri tästä syystä Luther ei tarkoittanut, että hengellinen ja maallinen voitaisiin eristää toisistaan.

– Koska ihminen ei automaattisesti rakasta lähimmäistään niin kuin itseään, tarvittiin esivalta ohjaamaan ihmisiä kohti sitä hyvää, jonka Jumala tarkoitti.

– Nykytilanne asettaa aivan omat haasteensa, koska mitään yhtenäiskulttuuria ei enää ole.

Keskiajan yhteiskunta oli feodaalinen sääty-yhteiskunta, jossa kuningas ja aatelisto olivat maanomistajia.

– Ajatusta regimenteistä ei sellaisenaan voi siirtää nykyaikaan, koska käsityksemme ihmisten yhteiselämästä on nykyään perusteistaan lähtien erilainen kuin 1500-luvulla, sanoo kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman.

– Kuka esimerkiksi enää opettaa, että ihmiset ovat syntyperänsä perusteella eriarvoisia ja jakautuvat kolmeen Jumalan asettamaan säätyyn? Reformaattoreille tällainen opetus oli itsestään selvää ja luovuttamatonta.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa valta on kansalla. Yhteiskunta myös huolehtii monista niistä asioista, jotka ennen kuuluivat kirkolle. Arffmanin mielestä kir-

eivät ajattele, että Jumala vasemmalla kädellään ohjaa poliittista päätöksentekoa.

Useita yhteiskuntafilosofisia teoksia kirjoittanut uskonnonfilosofian dosentti Terho Pursiainen sanoo, että osallistuessaan sosiaalieettiseen keskusteluun kirkon pitää pystyä argumentoimaan niin, että myös uskonnoton voi hyväksyä esitetyt perustelut.

– Ei ole olemassa mitään yliluonnollista, esimerkiksi uskonnon tavalla tai toisella avaamaa lähdettä, josta voitaisiin ammentaa ohjeet sille, mikä on oikein tai väärin yhteiskunnallisissa ratkaisuissa, Pursiainen sanoo.

Koska eettisten kantojen arvosteluperusteena on Pursiaisen mukaan ihmisen hyvä, tämä peruste on periaatteessa kaikkien käytettävissä vakaumuksesta riippumatta.

– Piispojen ei tulisikaan ottaa sellaisia sosiaalieettisiä kantoja, joihin uskonnotonkin ei voisi päätyä omista lähtökohdistaan, Pursiainen sanoo.

– Toisen ihmisen potkiminen ei ole väärin sen tähden, että Jumala kieltää sen, vaan sen tähden, että se sattuu.

– Jos uskonto hyväksyy jotain, mikä on ihmisen näkökulmasta ilmeisen pahaa, tai kieltää jotakin, mikä on ihmisen näkökulmasta ilmeisen hyvää, uskontoa on tarkistettava. Toisin sanoen tarvitaan uusi uskonpuhdistus, Pursiainen sanoo.

Yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle, että oikeustieteen kandidaatti Kai Heinonen, 56, valitaan Helsingin seurakuntien yhtymän kiinteistöjohtajaksi. Hän aloittaa työssään 1. toukokuuta, jolloin Markku Koskinen jää eläkkeelle.

Kai Heinosella on vahva johtamiskokemus ja pitkäaikainen kokemus kiinteistörahoitustoimin-

nasta. Hänellä on kiinteistöjohtamisesta saatu kiinteistöjohdon sertifiointi. Heinosella on myös kokemusta kansainvälisistä tehtävistä. Hän on toiminut vuosina 2007–2012 saksalaisen kiinteistöpankin Areal Bank AG:n palveluksessa Suomen ja Balttian maiden liiketoimintojen johtajana.

Määräaikaan mennessä virkaa haki 71 henkilöä.

Viikkiin suunnitellaan senioritaloa Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Viikin Latokartanoon rakennutetaan senioritalo. Yhtymä järjesti vuonna 2010 kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka voitti ehdotus nimeltä Letkajenkka.

Senioriasunnot myydään osakehuoneistoina helsinkiläisille. Asemakaava mahdollistaa kolmen nelikerroksisen talon rakentamisen.

Niihin on suunnitteilla yhteensä

120 asuntoa. Lisäksi tontille on rakennettava monikäyttötiloja, liiketilaa ja autopaikkoja. Senioriasuntojen asukkaat voivat ostaa palvelua viereisen korttelin palvelutalosta.

Hanke maksaa yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan asunto-osakeyhtiöille otettavilla pankkilainoilla ja asunto-osakkeiden myynnillä. Näin seurakuntayhtymän ei tarvitsisi pysyvästi sijoittaa kohteeseen verovaroja.

Kummityö auttaa koulutielle kehitysmaissa Suomen Lähetysseuran kummityö on vahvoissa kantimissa. Kummisopimuksia on tällä hetkellä lähes 3 500 ja yksityishenkilöiden lisäksi kummeina on yli 500 seurakuntien pienryhmää. Kouluja kummitoiminnassa on mukana noin 40.

Lähetysseura on tehnyt kummityötä jo 25 vuotta. Tänä aikana suomalaiset kummit ovat mahdollistaneet koulunkäynnin tuhansille kehitysmaiden lapsille.

Kummityötä tehdään 16 maassa, ja tuella katetaan muun muassa koulumaksuja ja -tarvikkeita.

Yksittäisen kummilapsen sijaan nykyään tuetaan enimmäkseen lapsiryhmiä, jolloin tuki jakaantuu tasaisesti.

Lähetysseura edistää erityisesti myös tyttöjen sekä vammaisten ja erilaisia etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä edustavien lasten koulutusta.

Tuomasmessu 3.3.2013 klo 18

Kevään ylioppilaskokeisiin valmistautuvat nuoret perheineen!

Tervetuloa rukoilemaan siunausta ja voimia.

tuomasmessu.fi

kon asema on nykyään kuitenkin parempi kuin keskiajalla.

– Kansalaisyhteiskuntahan perustuu ajatukseen, että kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä on oikeus vaikuttaa yhteiskunnan päätöksiin ja toimintaan. Miksi yhden kansalaisten yhteenliittymän eli kirkon pitäisi vaieta?

Kai Heinosta ehdotetaan kiinteistöjohtajaksi

Kuva Jani Laukkanen

Kenen instituutio? Yhteiskunnassa on puhuttu paljon avioliitosta. Kyse on yhteiskunnallisesta instituutiosta, joka kirkossa herättää keskustelun hengellisen ja maallisen suhteesta. Kuva Kannelmäen vihkimistapahtumasta 2011.

Saarnaa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa Liturgina Antti Siukonen › Juontaa Timo Turja Esirukousjohtajana pastori Aila Mäkinen Musiikissa Tuomas Hautala ja orkesteri Yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan Tuomaskuoroa johtaa Inna Vintturi

seurakuntien oppilaitostyön kanssa.

TUOMAS

Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23,

M ESSU

Helsinki › Ratikka 3B, bussit 14 ja 18

6 Kirkkoherranvirkoja lakkautetaan Ruotsin kirkon rakenneuudistus astuu voimaan vuoden 2014 alussa. Sen seurauksena miltei joka neljäs eli 201 kirkkoherraa joutuu jättämään virkansa ja siirtymään muihin tehtäviin kirkossa. Osa saattaa jopa jäädä ilman kirkollista työpaikkaa.

– Tosin vielä ei ole tarkkoja signaaleja siitä, että olisi riski

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

pappien ylitarjonnalle, Hellén Källholm Ruotsin kirkon työmarkkinalaitokselta sanoo Kyrkans Tidningissä.

Ruotsin kirkon uusi rakennemalli perustuu pastoraatteihin eli isompiin hallinnollisiin, taloudellisiin ja hengellisiin kokonaisuuksiin. Pastoraattia johtaa kirkkoherra. Uudistuksen myötä vanhat rovastikunnat ja seurakuntayhtymät katoavat.

Ruotsissa on tällä hetkellä 882 kirkkoherraa, uudistuksen jälkeen 681.

Toiminta moitteetonta Evankelisluterilaisessa lähetysjärjestö Kylväjässä toimitettiin tammikuussa kehitysyhteistyötä koskeva toiminnan tarkastus ulkoasiainministeriön toimeksiannosta.

Tarkastuksen suoritti KPMG Oy Ab. Kylväjän rahankäytöstä ei tarkastuksessa löytynyt moittimista.

Tarkastuksen tavoitteena oli varmistua siitä, että tarkastettava yhdistys ja tämän yhteistyötahot

ovat hallinnoineet ja raportoineet ulkoasiainministeriön myöntämää kehitysyhteistyötukea ministeriön antaman ohjeistuksen sekä valtionavustusta koskevien lakien mukaisesti. Tarkastus toteutettiin Suomessa. Siinä keskityttiin hankehallinnon ketjuun, kirjanpitoon, tilintarkastuksiin, raportointiin ja varainhallintaan.

Vuonna 2013 Kylväjällä on ulkoasiainministeriön pääosin rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita kaikkiaan seitsemän. Hankkeiden summa on noin 900 000 euroa.

Valamo irtisanoi Valamon luostarin johtokunta irtisanoi viime viikolla yksimielisesti liiketoiminnan johtajan Veikko Halosen. Irtisanomisen perusteena on luostarin talouden saneerausohjelman epäonnistuminen.

Syyskuussa 2010 alkaneen kaksivuotisen saneerausohjelman aikana luostarin talous on ollut vuosittain noin 300 000 euroa tappiollinen.

Taloudellinen vastuu ja päätäntävalta on saneerausohjelmassa delegoitu liiketoiminnan johtajalle.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta organisoi vapaaehtoistoimintaa pääasiassa kotona asuville ikäihmisille koko Helsingin alueella. Vapaaehtoiset toimivat juttelu- ja kahviseurana, ulkoilukaverina tai saattajana esimerkiksi lääkärissä käynnillä.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vanhustyön keskusliiton koulutustilassa, os. Malminkauppatie 26 (3. krs), 00700 Helsinki KURSSI-ILLAT 11.3. klo 17.00–19.30 14.3. klo 16.30–18.30 18.3. klo 17.00–19.00 21.3. klo 17.00–19.30 Kurssilta saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen sekä tietoa liikkumisessa avustamisesta ja muistisairauksista.

Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Mukaan mahtuu 25 kurssilaista.Ilmoittautumiset 6.3.2013 mennessä numeroon 050 572 2829 / 050 572 2830.

Malmille pääsee busseilla 52A, 54, 69, 70T, 73, 74, 76A, 76B, 78, 79, 512, 519, 520, 577 sekä I-, N- ja K-junilla.

(Malmin asemalta on noin 300 m kurssipaikalle.)

Tervetuloa mukaan!

Hengelliset tilaisuudet HERÄNNÄISSEURAT Pe 1.3. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 3.3. klo 8.45 Aamuveisuut Hyvinkään kirkon yläsalissa, Hämeenkatu 16. klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Saarnaa Minna Ruuttunen. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 Kirkkopyhä Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Saarnaa Jaakko Heinimäki. Mukana Seuratuvan virsikuoro. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Saarnaa VeliMatti Hynninen. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34. Saarnaa Raisa Jarkkola. Kirkkokahvit ja seurat. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 4.3. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Leppävaara.

Ti 5.3. klo 12.30 Lähetyspiiri. Mukana Kirsti Kosonen Suomen Lähetysseurasta.

Ke 6.3. klo 19 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Mm. Pirjo Työrinoja, Minna Ruuttunen.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Ke 27.2. klo 19 Seurat Pe 1.3. klo 19 Seurat Mikaelin kirkossa La 2.3. klo 18 Seurat Su 3.3. klo 16 ja 18 Seurat Ti 5.2. klo 19 Seurat Pikku Huopalahden seurakuntakeskuksessa

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

/HVWDGLRODLQHQ

886+(5b<6 Fredrikinkatu 61 B Seurat 3.3 klo 14 Laki ja evankeliumi Gal. 3:1-29, 4:1-7

Jouko Talonen ja Heikki Junttila

Onnittelut

RUKOUSOPETUSPÄIVÄ Opettajana lehtori Ulla-Christina Sjöman la 2.3.13 klo 9-15 Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 2 Ilmoittaudu tekstiviestillä 040 539 0055 viim. 28.2.

Suomen Aamurukoilijat ry. ja Munkkin.srk

Valokuvaaja, taiteilija

PERTTI MANNELIN

70V

4.3.2013 kahvit Malmin studiolla klo 15-18, Kirkonkyläntie 4

7

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Eettisiä valintoja. Timo Korhosen mukaan dokumenttielokuvan ohjaajalle on tärkeää, että päähenkilö tunnistaa valmiista työstä itsensä.

Ääni äänettömille Rankkaa elämäntilannetta kuvaava dokumenttielokuva voi muuttaa yhteiskuntaa parempaan suuntaan, arvelee Timo Korhonen.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

M

ieleenpainuvan dokumenttielokuvan jälkeen on ihmetyttänyt, miten ohjaaja on päässyt niin lähelle kuvattaviaan. Tätä ja muita dokumenttien tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä käsittelee Timo Korhonen tuoreessa väitöskirjassaan Hyvän reunalla.

– Väitöskirjan tekeminen sai alkunsa itseäni työssä askarruttaneista kysymyksistä. Dokumentin tekeminen kun antaa ohjaajalle oikeuden tutustua ihmisiin ja heidän todellisuuteensa päästessään heidän työ- ja olohuoneisiinsa, sanoo vuosia dokumenttielokuvia ohjannut ja tuottanut Korhonen.

Taideteollisessa korkeakoulussa valokuvausta opiskellut Korhonen tutustui elokuva-alaan avustavien tehtävien kautta. Ensimmäisen lyhytelokuvansa hän ohjasi 22-vuotiaana, kun hänen ystävänsä kuoli pudottuaan jäälle riippuliitimellä.

– Kirjoitin käsikirjoituksen ystäväni kuoleman aiheuttamista tuntemuksista. Olin siitä lähtien koukussa elokuvan tekemiseen. Tein sitten muun muassa elokuvia Yhteisvastuukeräykselle, kunnes vastaan alkoi tulla varsinaisten dokumenttielokuvien aiheiksi sopivia tarinoita.

Fiktiivinen elokuva perustuu tiukkaan käsikirjoitukseen, mutta dokumenttielokuvan ohjaaja harvoin tietää tarkasti etukäteen, millainen tarina filmille on syntymässä. Korhosen mukaan ohjaaja voi silti tehdä valintoja ja rakentaa esimerkiksi tarinan, jossa päähenkilö kulkee kohti vapauttaan.

– Kuvausvaiheessa ei juuri keskustella tekemisen etiikasta, mutta on tärkeää, että päähenkilö tunnistaa valmiista elokuvasta itsensä. Alan tekijät ovat alkaneet keskustella yhä enemmän eettisistä kysymyksistä. Osaksi se johtuu siitä, että teosten näkökulma on painottunut entistä enemmän yksilöpäähenkilöihin.

Tekijälähtöisessä tutkimuksessa Timo Korhosella oli hyötyä siitä, että hän tunsi koko dokumenttielokuvan työprosessin. Korhonen keskittyi väitöskirjassaan 13 dokumenttiohjaajan vuosina 1992–2008 ohjaamaan 40 elokuvaan, joissa oli käytetty menetelmänä eri elämäntilanteissa olevien henkilöiden havainnointia. Yhtenä kysymyksenä nousi esiin se, miten eettistä on henkilöiden tarkkailu kameran takaa varsinkin kiperässä tilanteessa.

– Menettely on siinä mielessä oikeutettua, että näin väline voi vaikuttaa asioihin laajemmin, saada aikaan vaikkapa lainmuutoksen. Kuvatessa saattaa kuitenkin syntyä pirullisia hetkiä, kuten John Websterin intialaisten prostituoitujen elämästä kertovassa Valon ja varjon huoneissa.

– Dokumentti vaikuttaa usein päähenkilön omaan elämään, kun hänelle annetaan peili, mistä katsoa sitä.

Tekijälle taas tuo erityistä vastuuta se, että dokumentin henkilö joutuu jatkamaan elämäänsä joskus suurellakin julkisuudella merkittynä, Korhonen juttelee sanojaan punniten.

Korhonen myöntää, että kyseessä on varsin erikoinen taidemuoto, koska se käyttää hyväksi toisten ihmisten elämää. Esimerkiksi elokuvaohjaaja Krysztof Kiéslowski siirtyi fiktion puolelle, koska häntä alkoi häiritä ajatus taiteen tekemisestä ”lihaa ja verta pensselissä”.

Suomalaisissa havainnoivissa dokumenttielokuvissa korostuu Korhosen mukaan hyve-eettinen lähtökohta. Ne myös etenevät yllättävän usein saman kaavan mukaisesti: vähäväkiset saavat puhua, annetaan ääni äänettömille, ja tarinassa kuljetaan kohti parempaa elämää.

Korhonen yllättyi kuitenkin erityisesti huomiosta, että dokumentteja oli tehty eniten suurimmilla muuttoalueilla Uudellamaalla ja Kainuussa.

– Sosiologiystäväni mielestä se on hieno tulos, koska se osoittaa suomalaisten dokumenttiohjaajien tunnistavan yhteiskunnan murroskohdat.

Nykyään Timo Korhonen työskentelee Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen AVEKin tuotantoneuvojana.

– On hienoa olla tukemassa nuoria tekijöitä ja heidän ideoidensa kasvua elokuvaksi. Toisaalta tuntuu raskaalta, kun usein joutuu sanomaan ei hyvillekin ideoille. Rahaa on niin vähän.

Viime vuonna AVEKiin tuli hakemuksia ennätysmäärä, mutta vain 25 prosentille voitiin antaa rahoitustukea. Tänä vuonna tilanne on vielä vaikeampi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että digitaalisista videotallentimista kertyvät ohjelmien kopioinnin mahdollistavat hyvitysmaksut ovat pienentyneet.

Rahoituskuviot harmittavat Korhosta, koska suomalaiset sekä muut pohjoismaiset dokumenttielokuvat ovat menestyneet hyvin myös maailmalla.

Aikoinaan myös teologian maisteriksi opiskellut elokuvamies pohtii, voisiko pohjoismaisissa dokumenteissa näkyvän arjen arvostuksen ja kuvaamisen taustalla olla se, miten Martti Luther jätti luostarin ja alkoi elää tavallista arkea.

– Onko luterilainen maailmantulkinta niin syvällä, että se läpäisee kulttuurin joka nurkan?

Timo Korhonen: Hyvän reunalla – Dokumenttielokuva ja välittämisen etiikka. Aalto ARTS Books ja Musta Taide 2013.

8

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Onko rokki jotain, jonka soitto täytyy aloittaa nuorena? Ei, todistavat Riskiryhmä-bändin naiset, jotka hyppäsivät rokkibändiin seitsemänkymppisinä.

Kaupungin kasvo: Timo Kilpi

Teksti Ulla Pitkänen Kuva Sirpa Päivinen

Vuoden isä elää lasten tahtiin Viikkiläinen kahden lapsen isä Timo Kilpi sai viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriön Vuoden Isä -palkinnon. Viikissä hänet tunnetaan MLL-Timona, leikkipuistoaktiivina ja autonhuoltokurssien vetäjänä, mutta ennen kaikkea positiivisena vanhempana.

Titteli saattoi tulla yllätyksenä Kilvelle, mutta hän on ponnistellut jo pitkään lasten eteen. Vai mitä sanotte miehestä, joka vaihtaa työpaikkaa lasten vuoksi jo ennen kuin nämä ovat edes syntyneet?

Aikaisemmin Kilpi ajoi kuormaautoa perheyrityksessä, mutta tajusi, ettei siitä työstä noin vain jäädä isyyslomalle tai hoitovapaalle.

Nykyisin hän työskentelee marshallerina eli asematason valvojana Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuorotyötä pidetään usein rasittavana, mutta Kilven perheelle se sopii erinomaisesti.

– Jos olisin kahdeksasta neljään -työssä, en ikinä ehtisi lasten kanssa puistoon valoisaan aikaan, Kilpi toteaa.

Pitkien ja yöaikaankin sijoittuvien työvuorojen vastapainoksi hän saa paljon arkivapaita.

Perheen lapset, 5-vuotias Ria ja 3-vuotias Roi, ovat hoidossa kolmena päivänä viikossa ja muuten kotihoidossa isän tai äidin kanssa.

Lapset viihtyisivät päiväkodissa enemmänkin, mutta Kilvelle lastenhoito on etuoikeus.

– Kyllä minua harmittaisi, ellen saisi viettää aikaa lasteni kanssa nyt kun he ovat vielä pieniä, Kilpi pohtii.

Arkipäivisin isä käy Rian ja Roin kanssa kirkon perhekerhossa, MLL:n perhekahvilassa ja tietenkin leikkipuistossa leikkimässä. Usein perhe suuntaa myös kaupunkiin. Viimeksi vierailtiin Annantalolla ja seuraavaksi on tarkoitus suunnata Lasten kaupunkiin.

Moottoripyöräily oli Kilven pariskunnalle pitkään yhteinen harrastus, mutta lasten synnyttyä prätkä on seissyt aika lailla toimettomana. Sanna-vaimon toista harrastusta ei kuitenkaan

Riskiryhmä antaa palaa

voinut laittaa jäähylle: hänellä on oma hevonen, jota on hoidettava ja ratsastettava elämäntilanteesta riippumatta.

Automekaanikon koulutuksen omaava Timo Kilpi ei ole silti jättänyt moottoreita. Kun autojenkorjaukseen tarkoitettuun asukastalo Mottiin etsittiin autonhuoltokurssien vetäjää, päätyi Kilpi ohjaajaksi. Myös MLL:n tulevaan isä-lapsi-toimintaan on ajatuksena ujuttaa moottoreiden pörinää.

Kilpi haaveilee tekevänsä isien ja lasten kanssa retken vanhojen autojen cruising-iltaan.

Kilven tuntevat ovat huomanneet, ettei hän jää harmittelemaan asioiden tilaa vaan tarttuu toimeen. Kun sirkuksen päivänäytökseen eivät päässeet kuin päiväkoti- ja kouluryhmät, Kilpi kokosi leikkipuiston perheistä ”päiväkotiryhmän” ja hankki liput.

Kun puiston keinut kitisevät tai penkkien maali hilseilee, ei Kilpi jää odottelemaan, että joku muu hoitaisi asian.

Miestä itseään moinen kehuminen nolottaa.

– Minulla on pitkä tekemättömien töiden lista, mutta tuollaisiin helppoihin ja kivoihin hommiin on mukava tarttua ensimmäisenä.

M

uistakaa meininki alusta asti! kannustaa toinen Riskiryhmän opettajista, Kaarlo Uusitalo, bändiä harjoituksissa.

Näitä naisia ei tarvitse kahta kertaa käskeä. Rumpali Seija Oikarinen jammaa täysillä ja laulaa mukana. Kitaristi Ritva Sario rokkaa.

Tiukkaa rock-asennetta löytyy myös basisti Kaisa Määtältä.

– Minä olen saanut luvan olla liikkumatta.

Kitaristi vieressä liikkuu, minä en.

Krokotiili Rock, Proud Mary, Black Magic Woman, Hetki lyö... Rokin klassikot seuraavat toinen toistaan. Kaarlo Uusitalo ja toinen opettajista, Markku Kaikkonen, ovat valinneet ohjelmistoon kappaleita ajalta, jolloin riskiryhmäläiset olivat nuoria.

Kosketinsoittaja Helena Kellokumpu kuunteli nuorena rokkia laidasta laitaan. Ritva Sario innostui rokista 15-vuotiaana luokkaretkellä. Siellä oli mukana yksi ainoa levy, Bill Haleyn Rock around the clock, jota kuunneltiin innolla kymmeniä kertoja.

Kaikki naiset eivät tosin kuunnelleet rokkia nuorena. Joillakin soivat enemmän esimerkiksi Lauantain toivotut levyt.

Rock-musiikki, uuden oppiminen, hyvä porukka, jonka samantyyppisen huumorintajun vieraskin nopeasti huomaa – kaikki se on antanut valtavasti iloa. Osa naisista oli joskus soittanut jotain tai laulanut kuorossa, osalle soitto oli hyppy uuteen. Rock-bändi oli kaikil-

Kulmilla: Auroransilta

P.S.

Vaadin kohtuutta kaikkeen, esimerkiksi johtajien palkkoihin ja lasten oloihin. On ihan älytöntä, että jotkut vetävät hullua tiliä ja toisaalla on lapsia, joilla ei ole yhtään mitään.

Nautin yhdessäolosta ja hyvästä seurasta. En voisi ikinä muuttaa maalle, sillä haluan asua lähellä ystäviäni.

Ihmettelen välillä kaupungin toimintaa kunnossapito- ja huoltotöissä. Jos lumitöiden tekijä ei ole lumettomana aikana käynyt alueella, ei ihme, että traktorin kauhaan jäävät niin pensaat kuin sähkökaapitkin.

Elina Ström

le ennakkoluuloton kokeilu, joka imaisi nopeasti mukaansa.

Riskiryhmä perustettiin reilut neljä vuotta sitten. Tuolloin Kaarlo Uusitalo ja Markku Kaikkonen houkuttelivat HelsinkiMission lauluhetkestä naiset mukaan bändiin. Uusitalo ja Kaikkonen ovat HelsinkiMissioon kuuluvan musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin johtajia.

Soittimet valikoituivat kiinnostuksen mukaan. Esimerkiksi Seija Oikarinen kertoo pitävänsä rytmistä niin paljon, että kun hän soittaa rumpuja, soitin melkein liikkuu paikaltaan.

– Olin vain aina ajatellut, että eivät rytmisoittimet sovi naiselle eivätkä varsinkaan vanhemmalle naiselle, hän nauraa.

Sähköurkuja soittavalla Ritva Kärjellä olisi ollut intoa musiikin harrastamiseen jo lapsena, mutta palaute koulusta sen enempää kuin kotoakaan ei juuri kannustanut.

– Laulunumeroni oli korkeintaan seitsemän. Äiti sanoi joskus lauluani kuullessaan, että älä hyvänen aika kenenkään joukossa laula, sekoitat kaikki.

– Silti ehdotus bändistä innosti heti: nyt pääsisin kokeilemaan musiikkia ja vieläpä ryhmässä.

Helena Kellokummun täti lauloi hänelle, kun tämä oli lapsi. Myös laulaja Tuula Suonion elämään laulu on kuulunut pienestä pitäen: – Minulle ja minun kanssani on laulettu pienestä pitäen. Nyt käyn myös yksityisesti laulutunneilla.

Kaisa Määttä soitti nuoresta pitäen pitkään poikkihuilua. Se kuitenkin jäi vuosiksi mielenterveysongelmien vuoksi.

– Riskiryhmä on tuonut viimeisen niitin siihen, että tunnen taas olevani niin sanotusti terveiden maailmassa. Bändissä soittaminen

9

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Ikä ei paina. Tuula Suonio (vas.), Ritva Sario ja Kaisa Määttä muodostavat puolet Riskiryhmä-bändistä. Kokoonpanoon kuuluvat myös rummut, sähköurut ja kosketinsoittimet.

ja sen sosiaalisuus on ollut iso parantava tekijä, Määttä kuvaa.

Nuotit tulivat nopeasti tutuiksi niillekin riskiryhmäläisille, jotka eivät olleet aikaisemmin soittaneet mitään. Se oli Kaarlo Uusitalon kehittämien kuvionuottien ansiota.

– Niissä nuottien informaatio merkitään muotojen ja värien avulla. Tällä tavalla merkityt nuotit liitetään esimerkiksi nuottikirjoista vastaaviin muotoihin ja väreihin soittimissa.

Tai sitten täytyy tietää, että esimerkiksi tämä punainen nuottikirjassa on C, Uusitalo selventää.

Kuvionuottimenetelmä ei ole tarkoitettu pelkästään erityisryhmille. Moni saattaa aloittaa musiikin harrastamisen, mutta lopettaa lyhyeen, kun alku on liian vaikeaa. Kuvio-

”

Kaarlo ja Markku riskeeraavat enemmän kuin me: heidän maineensahan tässä voi mennä.”

nuoteilla pääsee kätevästi alkuun ja sitten halutessaan voi siirtyä tavallisiin nuotteihin.

Riskiryhmäläiset selittävät itse kehittämäänsä nimeään esimerkiksi niin, että he ottavat riskin siinä, oppivatko uutta ja jopa rokkia vielä seitsemänkymppisinä.

– Ja minusta Kaarlo ja Markku riskeeraavat enemmän kuin me: heidän maineensahan tässä voi mennä, Kaisa Määttä heittää.

Naiset kiittävät opettajiaan luovuudesta, ammattitaidosta ja kärsivällisyydestä.

– Aina ollaan kehittelemässä jotain uutta.

Saamme myös itse antaa ideoita, ehdotella esimerkiksi keikkapaikkoja.

Bändi on keikkaillut ahkerasti muun muassa Resonaarin omissa tilaisuuksissa, Korjaamossa Töölössä dementiahoitajien opintopäivillä ja

televisiossa Pisara-ohjelmassa. Pääosin palaute on ollut innostunutta, tosin palvelutalo Ceciliassa iäkkäät asukkaat löivät kädet korvilleen.

Riskiryhmä on ehtinyt myös Skotlantiin saakka. Resonaari on tehnyt vuosia yhteistyötä sikäläisen Drake Music Scotlandin kanssa, ja nyt Riskiryhmä oli pääesiintyjänä Edinburghissa elinikäisen oppimisen festivaaleilla.

Ritva Sario kuuli aamuhartauden loppurukouksessa sanat, jotka hänestä kuvaavat juuri Riskiryhmää.

– Ilo, yksinkertaisuus ja armahtavaisuus.

– Täällä on iloa. Yksinkertaisuutta on kuvionuoteissa, joilla kaikki pääsevät soittamaan pitkälle.

– Armahtavaisuutta on siinä, että saa olla oma itsensä ja saa soittaa väärinkin vaikka kuinka monta kertaa.

Viikon fakta ESKO JÄMSÄ

Puistojen yhdistäjä Nordenskiöldinkadun ja Pohjoisen Stadiontien risteys on saanut uuden ilmeen.

Ajoväylän ylle ojentuva, vasta marraskuussa avattu Auroransilta on jo ehtinyt ihastuttaa monia helsinkiläisiä.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto myönsi uudelle kevyen liikenteen sillalle RIL-palkinnon ja kiitti sekä innovatiivista rakennustekniikkaa että esteettistä ilmaisua.

Kehuihin on helppo yhtyä. Varsinkin idästä lähestyttäessä katse kiinnittyy jo kaukaa komeisiin kaariin. Lähietäisyydeltä huomaa monia yksityiskohtia, esimerkiksi kaaripalkkien yhteensulautumista ei hoksaa sivuprofiilista.

Auroransilta luo aiemmin autojen hallitsemalle tilalle uudenlaista käyttöä ja identiteettiä.

Muutamia lasiruutuja sekä yksi lamppu vielä

uupuu, mutta kulkijoiden menoa tämä ei haittaa. Litisevän loskaisena pyhäpäivänäkin kävelijöitä ja lenkkeilijöitä riittää suuntaan ja toiseen.

Aino Häyrynen on menossa ystävänsä kanssa Keskuspuistoon. Reitti on käytössä vasta toista kertaa.

– Silta laajentaa ulkoilumahdollisuuksia, Kalliossa viitisen vuotta asunut Häyrynen iloitsee.

Erityisesti hiihtäjille sillasta lienee suurta iloa. Aiemmin suksia on joutunut kantamaan kainalossa Nordenskiöldinkadun yli, mutta nyt vauhtiin pääsee jo Eläintarhan puolella. Auroransillan avajaisia vietetään keskiviikkona 6.3. kello 17 sillan Stadionin puoleisessa päässä.

Antti Möller Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

2 km

Kruunusillat-suunnittelukilpailussa on suunniteltu kahden kilometrin pituinen siltayhteys Sompasaaresta Korkeasaaren kautta Laajasaloon, jonne rakennetaan uusi asuinalue Kruunuvuorenranta. Kansainvälisten ja suomalaisten tiimien työt ovat nyt esillä näyttelytila Laiturissa Narinkkatorilla ja internetissä http://laituri.hel.fi/kruunusillat, ja niitä voi myös kommentoida netissä.

Päätöstä sillan rakentamisesta ei ole tehty. Yksi kiistakysymys on se, pitäisikö silta avata myös autoliikenteelle. Suunnitteilla on raitiotie ja kevyen liikenteen väylä.

10

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Ihmisen syväanalyysi Teatteri tiivistää parhaimmillaan olemassaolon ihmeen, jonka niin helposti unohtaa, sanoo Kellariloukon ensi-iltaan saattanut ohjaaja Mika Leskinen.

Teksti Marja Kuparinen Kuva Patrik Pesonius

T

änä iltana 27. helmikuuta kello 19 näyttelijä Markku Maalismaa istuu mustassa tv-tuolissa Kansallisteatterin Willensaunan näyttämöllä ja tarkkailee Kellariloukon ensi-iltayleisön saapumista saliin. Näyttämön halkaisevalla matalalla screenillä pyörii hitaasti suuri maailmanpyörä.

Sitten hiljenee. Video loppuu ja Maalismaa aloittaa: ”Minä olen sairas ihminen. Yliherkkä ja pahansisuinen.

Mutta ihminen vielä.”

Edessä on 55 minuuttia kestävä monologi, jonka aikana moderni Kellariloukkolainen pohtii maailman nykyistä, yhä mielettömämmältä tuntuvaa menoa. Miksi ihminen toimii niin kuin toimii tässä yhä tiukempia kierteitä kehittävässä maailmassa? Mikä on se kaikkein tärkein etu, jota laskelmissa ei oteta lukuun ja jonka säilyttääkseen ihminen on valmis toimimaan jopa omaa etuaan vastaan?

Takana ovat viidentoista viikon harjoitukset. Aika oli tavallista pidempi, sillä Fjodor Dostojevskin teksti ei ole niitä helpoimpia.

Ohjaaja Mika Leskiselle Willensauna on tänä iltana erityisen merkittävä paikka, sillä hän sai siellä lukiolaispoikana suuren oivalluksen. Äidinkielen opettaja oli tuonut oppilaansa katsomaan Ritva Siikalan ohjaamaa August Strindbergin Isää.

– Oli huimaava tunne tajuta, että minähän näen suoraan ihmisen sisään, ja teatteri mahdollistaa sen, muistelee ohjaaja.

Ammatinvalinta alkoi olla selvä.

Kellariloukossa on myös kyse ihmisen sisään katsomisesta. Kellariinsa linnoittautuneen yksinäisen miehen ongelma on tiedostamisen vimma ja kyvyttömyys ottaa vastaan myötätuntoa. Niinpä hän ei myöskään kykene rakkauteen.

– Jokin nykyisessä kulttuurissamme edellyttää, ettei myötätunto pääse sekoittamaan loogisia kuvioita. Ihmisen pitää pärjätä itse, ja hänen hyveenään pidetään tiettyä narsismia. On tämä vaan kumma maailma, hymähtää Leskinen.

Kellariloukko pohtii ihmistä syvätasolla ja kysyy, mitkä ovat ylipäätänsä ihmisyyden selviytymismahdollisuudet.

Dostojevskin Kirjoituksia kellarista ilmestyi vuonna 1864. Siinä hän arvosteli aikansa tiedeuskovaisuutta, tieteen ylivaltaa, johon alettiin sovittaa niin ihmistä kuin yhteiskuntaakin. Dostojevskia kiinnosti myös uskon mahdollisuus ajassa ja ihmisessä.

Kun Leskinen lähti sovittamaan kirjaa näyttämölle, hän purki ensin esiin sen rakenteen. Syntyi 5–6 liuskaa pelkkää rakenneanalyysiä. Kysymykseksi nousi, mikä tekstin suh-

de nykyaikaan olisi. Ehkä kahdeksas tekstiversio oli valmis vuonna 2011.

– Nykyisin tieteen ylivallan on korvannut rahan ylivalta. Sen toimintalogiikka heittää ihmisen kiihkeään oravanpyörään, kunnes hän ei enää jaksa. Moni etsii siitä huolimatta kuitenkin elämän mielekkyyttä sekä henkisyyden ja uskon mahdollisuutta, muotoilee Leskinen.

Willensaunassa umpikujaan ajautunut Kellariloukkolainen saa uuden mahdollisuuden: aikamatka vie hänet vanhaan Pietariin. Jospa hän siellä oivaltaisi, mikä puuttuu ja kaivertaa miehen sisintä hulluuden partaalle asti.

Kun suunnitteluryhmä kokoontui pohtimaan projektia, lavastaja Kaisa Niva rohkaisi Mika Leskistä tuomaan tarinan nykyaikaan.

Näyttelijöiden valinta on koko projektin tärkein tehtävä. Kun roolitus – Markku Maalismaa, Juhani Laitala ja Ulla Raitio – oli selvä, ohjaaja saattoi viedä sovituksen loppuun. Leskinen kehuu ryhmän innostusta, vaikka työn haasteellisuus tunnistettiin heti.

Ensi-iltaan tuleva yleisö ei tiedä, millainen urakka viisitoista viikkoa kestäneet harjoitukset ovat. Keskusteluun meni alussa tuntikausia. Yhdessä on katsottu elokuvia, jotka ovat avanneet Kellariloukkolaisen ja prostituoituna toimivan Liisan kohtaamisia. Nykyaikaa ja mennyttä on saatettu tasapainoon, on selätetty alun pitkän monologin vaikeuksia, harkittu jokaisen liikkeen paikkaa ja kestoa, lyhennetty ja selkeytetty sieltä, missä sitä on tarvittu. Lopussa oleva kolmen henkilön ”rukous” löysi sekin viimein muotonsa ja tyylinsä: siitä tuli heidän olemassaolonsa mittari.

– Markku Maalismaa kävi abstraktia tekstiä läpi äärimmäisen tarkkaan. Hän ei näyttele sellaista, mitä ei ymmärrä, sanoo Mika Leskinen. Äänessä on kunnioitusta.

Matkalla mukaan liittyivät lavastus, valot, videot, puvut ja äänimaailma. Niiden tarkoitus on tehdä roolihenkilön läsnäolo näyttämöllä mahdollisimman todeksi. Kaikki turhat kiemurat on yritetty karsia pois.

Harjoitukset alkoivat viime marraskuun 12. päivänä.

Koska ryhmä oli pieni ja aikaa riittävästi, se mahdollisti rauhallisen ja syvän työskentelyn. Tätä kiittävät kaikki näyttelijät.

Joskus tekeminen oli kuin tuulen pieksämistä. Joskus näyttämölle tuntui ilmestyvän koko olemassaolon totuus.

Edistyminen on yhtä aaltoliikettä ennen kuin teksti on hallussa ja hyvässä rytmissä.

Kellariloukkolaisen ongelma ja ehkä kateudenkin kohde ovat ”kaikki välittömät toiminnan ihmiset”. He eivät ajattele liikaa eivätkä toivo turhia. He sopeutuvat systeemiin. Oravanpyörästä jättäytynyt ja kellariinsa linnoittautunut ”etätyötön” sen sijaan yrittää tiedostamisella hallita todellisuutta. Kuitenkin hän sotkeentuu koko ajan yhä pahemmin.

Monitasoinen teksti ei ole mitään yksitotista besserwisserin julistusta.

Viimeinen etu. – Sen viimeisen edun paikalle on laskettu yksinkertainen

– Tekstinä tämä on jännittävä ja yksi vaikeimmista, mitä olen kohdannut, Markku Maalismaa sanoo.

Miten tuoda päänsisäinen pähkäily näyttämölle? Vähitellen tulkinta kuitenkin syntyi. Vaikeita lauseita Maalismaa testasi vaimoonsa. Jos tämä ei ymmärtänyt, hälytyskellot soivat. Täytyi edelleen rauhoittaa ja yksinkertaistaa.

Maalismaa tunnistaa Kellariloukkolaisessa osan itseään: hänelläkin saattaisi olla taipumus eristäytyä omiin nurkkiin.

– Näyttelijän työ sisältää riskin liiasta itsekeskeisyydestä ja oman navan tuijottamisesta. Ei itsensä osien vatkaus ja pyörittely voi olla elämisen tarkoitus.

Monologi on Maalismaalle uusi kokemus. Miten tavoittaa analyysin ja tunteen keskinäinen suhde? Teksti itsessään ei kuorrutuksia tarvitse. Täytyy kuitenkin ymmärtää mitä sanoo, eikä vaan suoltaa sanoja.

Kellariloukon teemat hän tunnistaa ympäriltään. Ihminen tuntuu nykyisin olevan oman onnensa varassa, jokaiselta vaaditaan lähes yli-ihmisyyttä. Se on pelottavaa ja ahdistavaa.

Kellariloukon yökohtauksessa kuullaan viiltävät sanat: ”Oletteko siellä? Rakkaat ihmiset, oletteko te siellä? Ei saa torjua, ja on pakko torjua … Tämä ristiriita hankaa rikki.”

Maalismaa opiskelee roolin tekstiä yleensä aamun rauhallisina tunteina. Seurana on kahvikuppi, kirkas valo ja usein vielä koira jaloissa. Mukavissa oloissa syntyy luontevasti ratkaisuja, miten tuonkin kohdan ehkä voisi tehdä.

Kellariloukon mies on pohdiskeluissaan nävertynyt ontoksi. Hän on Maalismaan mielestä tunneköyhä, vähän vääntynyt ja kieroutunut ihminen, aikansa lapsi. Joku pi-

11

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

asia: raha. Kaiken se kestää, kaiken se antaa anteeksi. Rahaan on kiinnitetty kaikki se hyvä, jota vuosisatoja tavoiteltiin tietoisesti ja tunteella, selventää Markku Maalismaan yksinäinen Kellariloukkolainen.

”

Solvattu prostituoitu halaa itkevää miestä: nähdyksi tulemisen ja myötätunnon pyhä mutta ohimenevä hetki.”

rulainen aiheuttaa sen, ettei hän enää osaa ottaa vastaan sitä hyvää, jota yhteys toiseen ihmiseen voisi olla.

– Kellariloukkolainen ei osaa heittäytyä. Kun on pitkään itsekseen, tunteminen pelottaa, sanoo Maalismaa.

Yksi liikuttavimpia hetkiä näytelmässä on, kun vuoteen 1848 siirtynyt Kellariloukkolainen luhistuu ja solvattu prostituoitu halaa itkevää miestä: nähdyksi tulemisen ja myötätunnon pyhä mutta ohimenevä hetki.

Ulla Raitiolle Liisan osa oli yllättävän vaikea siksi, että hän ei osannut hahmottaa prostituoiduksi ryhtymisen motiivia. Loppumetreille asti hän on sitä miettinyt.

– Tuntui hyvältä tehdä Liisa ilman mitään kliseitä. Hän on kuin kuka tahansa meistä.

Raitio näkee näytelmässä kaksi eri Liisaa. Nykyajassa elävä on itsenäinen ja torjuu Kellariloukkolaisen hankalat kysymykset tiukasti. Ehkä hänellä ei ole vaihtoehtoa työlleen tai sitten hän ei vain ole ajatellut tulevaisuuttaan. Sil-

ti miehen kysymykset koskettavat.

– Historiallisen Liisan ja Kellariloukkolaisen välille on jo syntynyt syvä kohtaaminen. Ehkä siksi Liisassa on rohkeutta ja myötätuntoa tulla torjuttunakin kohti. Kellariloukkolainen ei kuitenkaan osaa ottaa vastaan.

Raitiolle haastetta on riittänyt myös roolin ”hiljaisuudessa”. Harvoista repliikeistä ei ole turvaa; on yritettävä herkkään, kuuntelevaan ja keholliseen läsnäoloon.

Kellariloukkolaisen pohdinnoista Raitio on jäänyt miettimään ihmisen liikkumavaraa ahdistavassa maailmassa. Mitä kaikki tiedostaminen vaikuttaa, jääkö se pelkästään puheen tasolle?

– Ehkä systeemin sisälläkin on mahdollista rikkoa annetut rajat ja toimia toisin. Ahdistukseen ei ole pakko juuttua.

Demoni irvailee Kellariloukkolaiselle ihmisestä oman kulttuurinsa uhrina ja tiivistää: ”Sinä et aidosti pysty ottamaan vastaan rakkautta. Sinultahan on sielu tuhottu!”

Juhani Laitala on tottunut pahojen rooleihin. Kellariloukossa hän on sekä Demoni että 1840-luvun Kellariloukkolaisen ärsyttävä ja itsetietoinen palvelija.

– Demoni on ristiriitainen persoona, jonka lähtökohtana on paha. Hän ei hae hyvää, mutta rakkauden aspekti kiinnostaa häntä. Siihen hän yrittää päästä käsiksi ja opastaa Kellariloukkolaista eteenpäin.

Laitala pitää pahoista hahmoista, sillä ne ovat kiinnostavia. On kiehtovaa löytää itsestään se pahuus ja vastenmielisyys, joka meissä jokaisessa on. Sellaiset roolit ovat kiitollisia.

Kun Laitala valmistui Teatterikorkeakoulusta, mieles-

sä olivat sankarin roolit. Hän joutui Calibaniksi Shakespearen Myrskyyn.

– Se oli minulle suuri ahaa-hetki: ei tarvitse patsastella sankarina näyttämöllä vaan voi lymytä nurkissa ja olla paha.

Monologi on harjoitusvaiheessa aina vaikea, sillä ”vastanäyttelijää”, yleisöä, ei vielä ole. Kun molemmat kohtaavat, voikin selvitä, mitä tekstin hankala kohta tarkoittaa.

– Yleisön reaktion aistii täysin.

Laitala tietää, ettei harjoitusprosessia voi oikoa. Ammattitaito ja äly auttavat, mutta eivät riitä. Tunteidenkin on tultava mukaan ja vielä fyysisesti. Se etsintä hienoine hetkineen on Laitalalle enemmän mieleen kuin valmiin toistaminen.

– Harjoittelujakso on jännittävä ja hauska. Joskus koetaan elähdyttäviä hetkiä, sitten taas junnataan, kunnes päästään uudelle tasolle. Mukaan tulee lisää tunnetta ja uusia oivalluksia.

Joskus ohjaaja hermostuu, jos homma ei etene. Hänellä on toinen, oma prosessinsa; näyttelijän roolityötä ei voi jouduttaa.

– Mikalla on ollut malttia, Laitala kiittää.

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkeleiden kielellä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali, messuaa vuonna 1848 Kellariloukkolaisen palvelija.

– Jos minulla ei olisi rakkautta, muistuttaa Demoni näyttämön laidalla istuen.

Valot himmenevät. Pimeys. Hiljaisuus.

12

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi PATE PESONIUS

Hämminkiä. Aviomies (Tommi Korpela) ja tyttäret (Elena Leeve ja Pirjo Lonka) järkyttyvät, kun kuolemansairas äiti (Elina Knihtilä) ei heitä henkeään odotetulla tavalla.

Häiriöitä ilmassa TEATTERI Q-teatterin aula kylpee ennen Häiriötekijä-näytelmän alkamista pahaenteisessä kellertävässä valossa. On selvästi aistittavissa, että nyt on näyttämöllä nähtävissä jotain hurjaa. Ja kyllä, Jani Volasen ohjaama esitys vetää heti alkumetreiltä omaan merkilliseen taikapiiriinsä.

Jos on nähnyt Volasen palkitut tv-sarjat Studio Julmahuvi ja Ihmebantu, voi aavistaa, mistä Häiriötekijässä on kyse. Lyhyistä kohtauksista ja monologeista koostuvan näytelmän tyyli on kuitenkin viety entistä absurdimpaan ja vinksahtaneempaan suuntaan.

Näyttämöllä nähdään, mitä outoa ja nauruhermoja kutkuttavaa voi tapahtua asuntonäytössä, opastuskierroksella, toimistossa ja kahden pariskunnan tapaamisessa. Sävyt kuitenkin muuttuvat aste asteelta synkemmiksi.

On yksinäisen vanhuksen tilitystä, kuolevan naisen aiheuttamaa hämmennystä, nuoren ja masentuneen äidin ahdistusta, miehensä vammauttaneen vaimon aggressiota ja vanhemmiltaan kaapatun lapsen tuskaa.

Näyttelijät Lotta Kaihua, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Pirjo Lonka, Elena Leeve ja Eero Ritala osaavat heittäytyä ja luoda nopeissa välähdyksissä värisyttäviä hahmoja. Varsinkin Korpela,

Ritala ja Lonka pystyvät omissa yksittäisissä esityksissään melkoisiin suorituksiin. Korpelan mielikuvituskaverin kuolema riipaisee, Longan traagiset naishahmot kouraisevat ja Ritalan punkahtava laulunumero takapuolesta saa hirnumaan.

Häiriötekijässä näkyy monella tasolla Q-teatterin yhteen hioutunut ja ammattimainen työskentely. Näyttelijät ovat osallistuneet näytelmän käsikirjoituksen tekemiseen ja antaneet siihen myös sillä tavalla omat persoonalliset mausteensa.

Esitys kertoo ympäröivästä yhteiskunnasta, jossa mikään ei ole yksiselitteistä ja mustavalkoista ja jossa ihmisen psyykeen ja tekemisiin vaikuttavat monet tekijät. Älyttömiä ja välillä kammottaviakin asioita tapahtuu, kun halut ja vietit vievät mennessään tai kun jokin menee elämässä pieleen.

Kohtausten välissä nähdään Ville Seppäsen aihepiiristä tekemiä videoita, jotka rytmittävät samalla näytelmän kulkua. Joonas Pirttilän suunnittelema äänimaailma tukee videoiden tummasävyistä ja hieman pelottavaakin kuvaa maailmasta.

Marjo Kytöharju Jani Volanen: Häiriötekijä.

Kantaesitys Q-teatterissa 14.2.

Moskovan juutalainen museo tarkastelee Venäjän historiaa juutalaisten näkökulmasta.

Huippumoderni rakennus on myös avantgardistisen arkkitehtuurin helmi.

Teksti Erkka Mikkonen Kuva Moskovan juutalainen museo

K

ynttilöiden valaiseman huoneen seinälle syttyy kyrillisin aakkosin kirjoitettu nimi surumielisen viulumusiikin soidessa taustalla.

Sekunnin välein vaihtuvat nimet kuuluvat toisen maailmansodan neuvostoliittolaisille uhreille. Kymmenien miljoonien miestappiot takaavat sen, että seuraavan kerran sama nimi syttyy Moskovan juutalaisen museon muistosaliin vasta puolen vuoden päästä.

Marraskuussa avatun museon johtaja Gorin Boruh pitää selvänä, että museossa kunnioitetaan juutalaisten uhrien lisäksi myös muita sodassa kärsineitä, sillä juutalaisten ja venäläisten historia kietoutuu yhteen.

Huomattava osa juutalaisista taisteli puna-armeijan riveissä.

Saksalaisten siviileihin kohdistunut järjestelmällinen murhaaminen koski juutalaisten lisäksi myös kommunisteja.

– Suuret luvut pettävät helpos-

Suvaitsev ti ihmistä, mutta nämä silmiemme eteen ilmestyvät nimet auttavat ymmärtämään, että tuska ei ole yleistä vaan henkilökohtaista, Boruh pohtii.

4D-elokuvasalissa esitettävä maailman luomisesta ja juutalaisten diasporasta alkava matka johtaa aina tsaarin ajan neuvosto-olo-

jen kautta nykypäivän Venäjälle.

Valitun kansan historiasta ja perinteistä kertovaa audiovisuaalista materiaalia on museossa nähtävänä yli 15 tuntia. Lähes kaikki materiaali on tekstitetty englanniksi.

Uusimmalla teknologialla varustettu museo on ainutlaatuinen projekti Moskovassa ja koko

Paastoaskel

PHOTODISC

Myötätunto saa tiedostamaan toisten kärsimykset. Sekä kristinuskossa että buddhalaisuudessa se on keskeinen hyve.

Myötätunto avaa sydämet. Kärsimyksen tunteminen – edes pieneltä osalta – sattuu.

Mutta olipa kärsimys toisten kokemaa tai Pääsiäispaasto on omaa, sitä kohti on hyvä käydä. Mielensä yksityinen matka, avaavalle maailma tulee pian joka puolelta jolla on yhteinen kohti. Vähintä on tietää, mitä tapahtuu. Myöpäämäärä: tätunnon piiri voi siitä laajeta naapureihin, halu keskittyä luontoon ja koko maapallon pahoinvointiin, olennaiseen ja toive jota emme enää voi kieltää. päästä lähemmäs Myötätunnon harjoittaminen kasvattaa Jumalaa. Nyt on aika kykyä rakastaa ja välittää. Bonuksena tulee nähdä hyvät asiat. tietoisuus kaikesta, mikä pystyttää rajoja ihmisten välille, koski se sitten ikää, sukupuolta, kansallisuutta tai vaikka seksuaalista suuntautumista. Tietoisuus on uuden alku. Se vaikuttaa myös sinun omiin rajoja haluaviin haavoihisi ja tunnekolhuihisi.

Elämän perustotuuksi ELOKUVA Kuusi toisiinsa kietoutuvaa tarinaa, viiden sadan vuoden aika ja joukko idealistisia totuuksia. Pilvikartasto (Cloud Atlas 2012) ei ole helppo elokuva; se kestääkin miltei kolme tuntia.

Silti se on omituisen viehättävä filmi, jota katsoessa kannattaa kuulostella tarinoiden tunneydintä.

Ohjaajat Andy ja Lana Wachowski sekä Tom Tykwer ilmeisesti luottavat David Mitchellin romaanin teemojen pysyvän katselijan mielessä, kun häntä heitetään epäkronologisesti vuosisa-

dasta toiseen. Siirrot ovat joskus hyvin lyhyitä.

Mutta kunhan elokuvan kuusi juonilinjaa selkenevät, siirroista alkaa nauttia. Kysymys saatetaan esittää yhdellä vuosisadalla ja siihen vastataan tulevaisuudessa.

Tarinoilla on kuitenkin enemmän sisäistä yhteyttä kuin alkuun uskoisi.

Vanhin tarinoista vie katsojan vuoteen 1849 San Franciscoon palaavalle laivalle. Vuonna 1936 nuori säveltäjä jättää rakastettunsa ja etsii mainetta. Vuonna 1973 tutkiva journalisti joutuu vaaraan.

Vuodelta 2012 nähdään epäonnisen kustantajan riemukas kapina vanhusten vankilamaisessa hoivakodissa.

Tulevaisuuteen kurotetaan vuoden 2141 totalitäärisessä yhteiskunnassa, jossa alistettu naistyöläinen Somni alkaa saada ajatuksia vapaudesta ja riippumattomuudesta. Pisimmälle tulevaan – 2300-luvulle – vie kuudes tarina, jossa tuho on jo tullut. Tom Hanksin esittämä vuohipaimen Zachry riskeeraa kaiken, kohtaa demoninsa ja kertoo viimein vanhana iltanuotiolla lapsille väki-

13

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Vaiennut sävel. 1900-luvun alussa Venäjällä asui yli viisi miljoonaa juutalaista, mikä oli noin puolet maailman juutalaisväestöstä.

Vallankumous ja juutalaisten karsastus on vähentänyt heidät alle puoleen miljoonaan.

presidentti Vladimir Putin lahjoitti vuonna 2007 symbolisesti kuukauden palkkansa projektiin, lahjoituksia alkoi sataa joka puolelta.

– Uskon, että Putin lähti mukaan jonkinsorttisesta venäläisestä patriotismista. Miksi amerikkalaisilla tai ranskalaisilla on juutalaismuseo, mutta venäläisillä ei?

Venäjällähän on aina ollut paljon juutalaisia, Gorin Boruh sanoo.

aisuuden puolesta Venäjällä, yksi itänaapurin viime vuoden merkittävimmistä kulttuuritapahtumista. Se sijaitsee 1920-luvun lopulla rakennetussa linja-autovarikkona toimineessa hallissa, jota pidetään yhtenä konstruktivistisen arkkitehtuurin tärkeimpänä muistomerkkinä.

Sisätilojen ulkonäöstä vastasi maailmankuulu museotilojen

suunnitteluun erikoistunut toimisto Ralph Appelbaum Associates.

Moskovan juutalainen museo on myös maailman suurin. Sen avajaisjuhlaan ottivat osaa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Israelin presidentti Shimon Peres. Monet venäläisviestimet ovatkin pitäneet juutalaismuseo-

ta kulttuurivuoden 2012 ykköstapahtumana.

Idea museon perustamisesta syntyi jo kymmenisen vuotta sitten. Juutalaisten historiaa ja kieliä tutkivia tiedekuntia avattiin yliopistoihin ympäri Venäjää, ja aika tuntui kypsältä myös museon perustamiseen, museon johta-

ja Gorin Boruh kertoo.

– Synagogien, juutalaisten koulujen ja muun juutalaisen elämäntavan palauttaminen Venäjälle alkoi olla jo hyvässä vaiheessa. Mietimme, mitä vielä puuttuu, että juutalainen yhteisö tuntisi itsensä ehjäksi.

Aluksi museon perustamiseen oli vaikea kerätä varoja. Vasta kun

1900-luvun alussa Venäjällä asui yli viisi miljoonaa juutalaista, mikä oli noin puolet maailman juutalaisväestöstä. Moni pakeni maasta vallankumouksen pyörteissä. Neuvostoliitossa silmätikuksi joutunutta juutalaisväestöä karsastettiin, joten joukkopako jatkui. Nykyään suurimpienkin arvioiden mukaan Venäjällä asuu enää alle puoli miljoonaa juutalaista.

Museon johtajan Gorin Boruhin mukaan juutalaisten aseman syntipukkeina ovat nykyään ottaneet kaukasialaiset tai amerikkalaiset. Hän suree, että venäläisten myötämielisempi suhtautuminen juutalaisiin ei johdu niinkään asenteiden pehmenemisestä, vaan juutalaisten määrän romahtamisesta Venäjällä.

Museossa taistellaan rasismia vastaan ja ihmisten välisen kunnioittamisen puolesta erillisessä suvaitsevaisuuden keskukseksi nimetyssä elokuvasalissa.

Kaukasialaisen teinin kohtaamasta väkivallasta kertovan lyhytelokuvan jälkeen siellä pyydetään katsojaa testaamaan omaa suvaitsevaisuuttaan vastaamalla näyttöpäätteen kysymyksiin.

Vaikka väittämät jakavat mielipiteitä, silti 49 prosenttia vastaajista uskoo, että monikulttuurisuus rikastuttaa Venäjää.

Juutalainen museo ja suvaitsevaisuuden keskus Ulitsa Obratsova 11, Moskova.

Avoinna: su–to klo 12–22, pe klo 12–15.

Lauantaina suljettu sapatin vuoksi.

en piiloleikki vallattomasta maailmasta, jossa totuus on kunniassa. Somnista on tullut palvottu jumalatar.

Näyttelijät vuorottelevat tarinoiden rooleissa. Pientä lisähupia syntyy heidän tunnistamisestaan.

Mitä sitten Pilvikartasto haluaa sanoa? Katsojan ei anneta oivaltaa sitä itse, vaan kertojan ääni palauttaa elokuvan johtoajatukset mieleen tuon tuostakin.

Tähän tapaan: Meidän elämämme ei ole omamme. Kohdusta hautaan olemme sidottuja toisiimme. Menneisyys ja nykyi-

syys kuuluvat yhteen. Jokaisella pahalla teolla ja jokaisella ystävällisellä eleellä synnytämme omaa tulevaisuuttamme. Yksi teko voi olla kuin pisara meressä, mutta valtamerikin koostuu yksittäisistä pisaroista.

Selvää Paulo Coelhon tyyliä.

Vapaudesta, myötätunnosta ja ihmisten yhteenkuuluvuudesta muistuttaminen ei liene koskaan huono asia.

Marja Kuparinen Pilvikartasto. Ohjaus Lana Wachowski, Tom Tykwer ja Andy Wachowski.

Elokuvateattereissa 1.3.

Sakastissa nauretaan – Mitä entinen poika sanoi, kun hevonen söi filmirullan?

– Voi, dia konissa!

2300-luvulla. Vuohipaimen Zachryn (Tom Hanks) uhkarohkea seikkailu vuoren huipulla ja demonin kohtaaminen tekee hänestä tärkeän todistajan.

14

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Auttamista ja palvelua. Diakonia on kristillistä sosiaalityötä, jonka muodot ovat vaihdelleet eri aikoina. Ennen 1990-luvun lamaa diakonia oli pitkälti sielunhoitoa, vanhus- ja vammaistyötä. 1990-luvulla diakoniatyö

Kyllä tästä se Jos diakoniatyö yhtäkkiä lopetettaisiin Helsingistä, paha olo ja umpikujat lisääntyisivät radikaalisti. Diakonia on vähän kuin vettä, jota ei huomaa, kun sitä on koko ajan saatavilla.

Tekstit Eira Serkkola Kuvat Sirpa Päivinen

V

iime keväänä Minnan perheessä oli tosi tiukka tilanne. Yläastetta käyvä poika kärsi jatkuvasta rankasta koulukiusaamisesta ja terveysongelmista, ja se vaikutti toiseenkin lapseen. Minna oli työttömänä. Koska koulussa ei saatu kiusaamista loppumaan, Minna otti pojan kotiopetukseen.

– Olen yksinhuoltaja. Menot alkoivat kasaantua, ja vuokranmaksuni alkoi liirata kuukauden perässä. Ei meillä häätöuhkaa ollut, mutta viivästykset alkoivat käydä itsetunnon päälle kaiken stressin keskellä. Halusin tasata tilanteen, kertoo Minna, 39.

– Maksaminen ei ollut siitä kiinni, ettenkö olisi halunnut hoitaa vuokraani ajoissa, mutta se oli ihan mahdottomuus meille.

Hän päätti ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijään.

– Tuntui nololta mennä pyytämään diakoniatoimistosta ”ruokalappua”. Mutta diakoni suhtautui tosi luontevasti ja teki oloni helpoksi. Ei tarvinnut hävetä.

Minna kävi vastanotolla useamman kerran. Hän selvitti perheensä tilanteen, ja diakoni tuli siihen tulokseen, että kerta-avustus voisi auttaa tässä tapauksessa. Diakoniatyöntekijä ei päätä yksin raha-avustuksista, vaan avustushakemus laadittiin kirkon diakoniarahastolle.

Rahastosta myönnettiin Minnalle tuhat euroa. Sillä sai maksettua kuukauden vuokran ja rahaa jäikin hieman tulossa olevien rippijuhlien järjestämiseen. Minna oli huojentunut.

– Kivireppu katosi selästäni! Se vaikutti itsetuntoon ja turvallisuuden tunteeseen, kun sain vuokranmaksun rullaamaan aikataulussa. Tuli tunne, että ollaan niin kuin muutkin, Minna kuvailee.

– Lisäksi olen saanut diakonialta henkistä apua. Meidän puolestamme on rukoiltu, mikä oli tosi tärkeää.

Minna ei voi olla vertaamatta diakoniavastaanottoa psykiatriseen poliklinikkaan, josta he hakivat apua muun

muassa pojan paniikkihäiriöön. Se puhkesi pitkällisen kiusaamisen jälkeen.

– Siellä meille annettiin käteen lääketieteellinen kaavake, jossa lasketaan itsemurha-alttiuspisteitä. Mutta ei poikani ole koskaan halunnut kuolla. Ja hän on halunnut käydä koulua ja oppia. Hän vain kysyi minulta: äiti, miksi?

– Moni on kysynyt, uskonko Jumalaan, kun tällaista tapahtuu. Olen uskonut entistä enemmän. Enkä ymmärrä ihmisiä, jotka eroavat kirkosta vain välttyäkseen kirkollisveroilta. Minä ainakin toivon, että omilla kirkollisveroillani voidaan auttaa jotakuta. Auttajasta voi tulla autettava ja päinvastoin, kynnys ei ole iso.

Minna ja lapset voivat nyt hyvin. Minna opiskelee uuteen ammattiin, ja ”peruskoulun painajainen” on perheeltä pian ohi.

Keskiviikkoaamuisin Jakomäen kirkon diakoniatyöntekijä Elise Hartonen istuu tiiviisti puhelimen ääressä.

Päivystysaikaan soittavat sekä uudet että vanhat asiakkaat.

– Ihmisillä saattaa olla hyvinkin akuutti tilanne, ja silloin yritän reagoida nopeasti, mielellään saman viikon aikana, Hartonen sanoo.

Tiukka tai toivoton taloudellinen tilanne saa ihmisen ottamaan yhteyttä, mutta vastaanotolla käy usein ilmi, että ongelmia on elämässä iso kimppu.

Työvuosinaan Malmin seurakunnassa Hartonen on nähnyt, että monesti ihmiset ovat aika hukassa oman elämäntilanteensa kanssa. Jos on mielenterveys- tai päihdeongelmia, ihminen ei saa itsestään irti sitä, että lähtisi virastoihin selvittämään asioitaan. Moni tarvitsisi sellaista kädestä pitämistä, että joku lähtisi heidän kanssaan.

– Mutta siihen minun resurssini eivät riitä, Hartonen huokaa.

Ensisijaisesti on tietysti yhteiskunnan eikä diakoniatyön tehtävä huolehtia ihmisen toimeentulosta, jos tämä ei mitenkään muuten pärjää. Toimeentulotuki on viimei-

15

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

alkoi varsinkin kaupungeissa auttaa laman uhreja.

elvitään nen avustuskeino, jos yhteiskunnan muut tuet eivät riitä.

– Mutta toisinaan asiakkaani ei ole huomannut tai osannut hakea niitä tukia, jotka hänelle kuuluvat, ja siinä minä voin auttaa, Hartonen täsmentää.

– Sitten on velkaantuneita väliinputoajia, jotka eivät saa sosiaalitoimen tukea tulojensa vuoksi. Rahaa ei kuitenkaan ole velkojen takia. Heitä ohjaamme velkaneuvontaan.

Me voimme kannatella sen ajan, että he pääsevät neuvontaan.

Diakoniatoimistosta ei voi noin vain hakea rahaa, jos jääkaappi on tyhjä ja vuokra maksamatta. Lähtökohtana on sosiaalitoimiston toimeentulotukipäätös. Myös tositteita pitää olla mukana. Diakoniatyöntekijä soittaa usein sosiaalityöntekijälle selvitellessään asiakkaan tilannetta.

Työssä tulee eteen rankkoja hetkiä. Esimerkiksi silloin, kun vastaanotolle tuli Auttajasta voi ihminen, joka kertoi miettulla autettava tivänsä itsemurhaa. Hartonen näki, että asiakas olisi ja päinvastoin, ehdottomasti tarvinnut tiikynnys ei ole iso.” viimmän psykiatrisen hoito- ja tukiverkoston, mutta sitä ei ollut.

Yksi asia poikkeaa kuitenkin suuresti sosiaalityöstä.

Diakoniavastaanotolla voidaan rukoilla. Toisinaan asiakas pyytääkin Hartosta rukoilemaan puolestaan, että Jumala auttaisi ja asiat selviäisivät. Joillekin Hartonen ehdottaa itse yhdessä rukoilemista, ja ani harva kieltäytyy.

– Usein asiakas on toivoton. Tunnelin päässä ei näy mitään valoa. Minun tehtäväni on välittää rohkaisua ja toivoa. Sanoa toiselle, että hei, kyllä tästä selvitään!

– Jos siinä onnistun, se on hieno hetki. On palkitsevaa,

”

6 000 asiakasta, 20 000 ateriaa ■ Diakoniatyöntekijöitä on Helsingin suomenkielisissä seurakunnissa noin 100.

■ Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä oli viime vuonna 217. Diakoniatyöntekijät vetävät esimerkiksi sururyhmiä, päihdetyön ryhmiä, eläkeläispiirejä, omaishoitajien ja mielenterveyskuntoutujien ryhmiä sekä vammaisryhmiä. Niissä oli mukana yhteensä keskimäärin 1 955 ihmistä.

■ Diakoniaruokailuja järjestetään viikoittain esimerkiksi Alppilan, Meilahden, Myllypuron, Töölön, Vuosaaren ja Mikael Agricolan kirkolla. Ateria maksaa yleensä euron tai kaksi. Näihin ruokailuihin osallistuttiin viime vuonna noin 20 000 kertaa, osa ihmisistä säännöllisesti.

■ Diakonian vastaanotolla kävi 6 033 asiakasta. Asiakaskontakteja oli yhteensä 17 269. Valtaosa heistä, lähes 10 000, oli yksin asuvia. Yksinhuoltajaperheitä oli noin 2 800, kahden huoltajan lapsiperheitä lähes 1 400.

■ Taloudellisia avustuksia myönnettiin yhteensä 428 392 euroa. Ne voivat olla muutaman kympin ostoosoituksia lähiruokakauppaan tai isomman kriisin sattuessa annettuja kerta-avustuksia, joita haetaan yhdessä diakoniatyöntekijän kanssa seurakuntayhtymän kriisirahastosta.

■ Kriisirahasto perustettiin laman jälkimainingeissa vuonna 1996. Se on tarkoitettu kriisi- ja katastrofiapuun, ruokapankkitoimintaan sekä työllistämiseen ja työttömien toiminnan tukemiseen.

kun näkee ihmisen saavan elämän syrjästä kiinni. Enhän minä sitä yksin aiheuta, mutta toivon olevani yksi palanen selviytymisen tiellä.

Niina (nimi muutettu), on ollut kauan diakonian asiakas.

Ensimmäisen kerran hän haki apua diakoniasta 1990-luvun alussa, kun perheen isä jäi työttömäksi.

– Välillä on mennyt paremmin enkä ole tarvinnut apua vaikkapa pariin vuoteen, Niina kertoo tiptop-siistin kotinsa keittiössä helsinkiläisessä lähiössä. Seinällä on lasten kehystettyjä piirustuksia.

Paljon on tapahtunut 20 vuodessa. Tuli avioero, elämä yksinhuoltajana, työnantajan konkurssi ja uusi liitto. Syntyi kaksi lasta lisää. Niina teki sekalaisia töitä, oli välillä työttömänä tai työharjoittelussa.

Lasten isä ei asu perheen kanssa, vaikka pitää kyllä yhteyttä lapsiin – hänkin on työtön.

Nyt Niina on ollut sairauslomalla vuoden verran, sillä selkävaivat, astma ja unettomuus kiusaavat.

Viime kesänä lasten täti olisi vienyt perheen risteilylle.

Mutta Niina ei voinut lähteä, koska hänen piti olla kaupungissa ilmoittautumassa työvoimatoimistoon. Se olisi ollut kesän ainoa reissu.

– Pääsimme kuitenkin lasten kanssa Linnanmäelle, kiitos diakonissan. Diakonia jakoi asiakkaille vapaalippuja.

Meillä ei olisi ikinä ollut varaa rannekkeisiin.

Joulukuussa Niina kävi hakemassa apua tutulta diakoniatyöntekijältä saadakseen ostettua pesueelleen jouluruuat. Vanhempi poikakin tuli armeijasta kotiin lomalle.

– Kerran tuntematon lahjoittaja antoi meille diakonian kautta joululahjan. Saimme valita Prismasta tietyllä summalla toppahousuja, hanskoja ja leluja, ja lahjoittaja kävi maksamassa ne. Lapset ihmettelivät kovasti, miten joku Jatkuu seuraavalla sivulla

16

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

tekee niin. Että eihän se edes tiedä, keitä me ollaan!

Niina haalii perheensä elannon kaikista mahdollisista tukilähteistä. Sosiaalitoimelta hän on saanut maksusitoumuksen apteekkikuluihin, jotta lääkkeitä ei tarvitse jättää rahapulassa ostamatta. Hän käy myös ruokajonossa, sekä Myllypurossa että Hurstilla.

– Siitä vaan kärryn kanssa liikenteeseen! Ei kannata miettiä, mitä muut ajattelevat, kun on pakko mennä.

Muita diakonian asiakkaita Niina ei tunne.

– Eihän kukaan sano, että tänään käyn diakonilla. Enkä puhu kellekään, että lähden tästä ruokajonoon. Siitä en ole kertonut nuoremmille lapsillekaan, vanhemmat lapset kyllä tietävät.

Niina tekee itse kotiruokaa. Jauhelihakeittoa, makkarakastiketta, perunamuusia, sämpylöitä, pullaa. EU-ruokapakettien maitojauhe on hänestä kätevä aines ruuanlaitossa, varsinkin kun maito on niin kallista. Lasten vaatteet hän etsii kirpputoreilta, itselle tulee harvemmin ostettua mitään. Hienoihin harrastuksiin ei ole varaa.

Vuosien mittaan Niina on tutustunut hyvin oman seurakunnan diakoniatyöntekijään.

– Olemme kavereita. Ei tarvitse koko elämäänsä selittää aina uudestaan. Hän kuuntelee ”terapeuttina” ja kyselee. Voin kertoa luottamuksellisia asioita, että en käy siellä vain rahaa hakemassa.

Diakoniatyöntekijän viikko on varsin vaihteleva. Vastaanottotyö on vain yksi osa sitä. Elise Hartonen työskentelee vanhusten kanssa: hän järjestää esimerkiksi vierailijoita eläkeläisten piiriin ja on mukana ikäihmisten yhteisillä syntymäpäivillä. Viimeksi ystävänpäivänä kutsuttiin kahveille joulu-, tammi- ja helmikuussa 70, 75, 80 ja 85 vuotta täyttäneitä jakomäkeläisiä.

Hartonen osallistuu myös aamu- ja iltaperhekerhoon.

Iltakerhossa vetovastuu on työntekijöiden yhteinen ja vapaaehtoisetkin ovat mukana hoitamassa lapsia.

Joka keskiviikko Jakomäen kirkolla jaetaan lahjoitusleipää kuten muutamassa muussakin paikassa Palkitsevaa Malmilla. Vapaaehtoiset työssä on se, kun kuljettavat leivän kaupoista kirkoille. Leivänhakijoita näkee ihmisen käy kirkolla kymmenittäin. saavan elämän Maksuton soppakirkko on kerran kuussa, ja siellä käy syrjästä kiinni.”

30–35 jakomäkeläistä.

Työntekijöiden kokouksiin menee oma aikansa. Siellä suunnitellaan esimerkiksi kesän diakonialeirit, joita on päihdekuntoutujille, mielenterveyskuntoutujille, asiakasperheille, vanhuksille ja monikulttuurisille perheille.

Sitten on vielä Elise Hartosen spesiaalijuttu eli erityistehtävä: vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Malmin seurakunnassa ja Jakomäen piirissä yhdessä kollegansa kanssa.

Malmilla on nyt 186 diakonian vapaaehtoista. Se ei ole kovin iso joukko yhdessä Suomen suurimmista seurakunnista.

– Ihmisillä on kyllä auttamishalua, ja moni kaipaa tekemistä päiviinsä. Haluan tarjota asukkaille mahdollisuuksia. Olisi ihanaa, kun saisimme tänne Jakomäen kirkolle toimivan ”olohuoneen”, jossa voisi käydä ihmisiä vauvasta vaariin, Hartonen unelmoi.

– Että olisimme seurakuntana enemmän yhteisö.

”

Sellainen olohuone tarvitsee paljon vapaaehtoisia, työntekijät eivät voi sitä yksin pyörittää. Parhaimmillaan se voisi tuoda alueelle uutta yhteisöllisyyttä. Innostuneet va-

Kirkon sosiaalityöntekijä. Elise Hartonen on koulutukseltaan diakoni eli sosionomi (amk), jolla on pätevyys kirkon virkaan.

Diakonissa puolestaan on sairaanhoitaja, jolla on pätevyys kirkon virkaan. Diakoniatyöntekijän vihreää virkapaitaa Hartonen käyttää juhlissa, hartaushetkissä ja toimiessaan messuavustajana.

paaehtoiset saisivat homman toimimaan, ja diakonian asiakkaat voisivat tulla mukaan tekemään ja ottaa vastuuta tilanteensa parantuessa. Malli on lähellä: naapuripiirissä Pukinmäessä Porttikahvila on toiminut jo 20 vuotta.

Kotikäynnit jäävät nykyisin melko vähälle diakoniatyössä ajanpuutteen vuoksi. Suurin osa asiakkaista kohdataan vastaanottotyössä. Elise Hartosen mielestä vapaaehtoiset voisivat hyvin toimia juttuseurana yksinäisille vanhuksille, jotka eivät juuri pääse liikkumaan kotoaan.

Diakoniatyö on kuulunut kirkon elämään aivan alusta asti. Alkuseurakunnassa kerättiin raha-avustuksia köyhimmille, ja nykyisen kirkkolain mukaan jokaisessa Suomen seurakunnassa pitää olla ainakin yksi diakoniatyöntekijä. Mutta miksi diakoniatyötä tehdään edelleenkin yhteiskunnassa, jossa on kehittynyt sosiaaliturva?

– Kristillisen lähimmäisenrakkauden vuoksi. Halutaan auttaa ja tukea ihmisiä heidän elämäntilanteessaan, Elise Hartonen kiteyttää.

Kirjoitusta varten on haastateltu myös seurakuntayhtymän johtavaa diakoniatyöntekijää Liisa Merivuorta.

Koko kirkon rahasto Kirkon diakoniarahasto on koko kirkon yhteinen rahasto, jonka osana toimii Tukikummit-säätiö. Viime vuonna avustuksia myönnettiin noin 990 000 euroa. Hakemukset tehdään diakoniatyöntekijän kanssa ja rahat myönnetään laskuja vastaan.

Yleisimmät syyt hakea avustusta ovat sairaus ja työttömyys. Avustuksia käytettiin velkojen sovitteluun, asumiseen liittyviin kuluihin ja onnettomuuden, kuten tulipalon, vesivahingon tai homevaurion aiheuttamiin kustannuksiin. Yleisiin avustuksiin käytettiin noin 533 000 euroa vuonna 2012.

Tukikummiavustuksilla ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Niitä myönnetään harrastuskustannuksiin, opiskeluun liittyviin kuluihin ja esimerkiksi matkakuluihin etävanhemman luokse. Yhteensä näitä avustuksia myönnettiin runsaat 422 000 euroa.

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Haaga

Herttoniemi

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1.

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220.

To 28.2. klo 13 Torstaikerho. Fyysinen terveys, fysioterapeutti Pirjo Mikkolainen.

Su 3.3. klo 12 Messu. Miika Kolari, Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen. Klo 12 Pyhäkoulu lapsille messun aikana.

Ke 6.3. klo 18 Raamattupiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 27.2. klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen.

To 28.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Puuropäivä.

Su 3.3. klo 10 Messu. Miika Kolari, Mari Järvinen ja Olli Mönttinen.

Ti 5.3. klo 13 Lähetyspiiri. Tapani Vähäkangas, Lähetysyhdistys Rauhan Sana.

Ke 6.3. klo 12 Keskiviikkokerho. ”Sinä loit minut tahtosi mukaan!”– naisia Raamatussa. Marja Heimala-Pelkonen. Klo 18.30 Kielin, palkein, koskettimin -konsertti. Anni Collan ja Emma Teronen, piano. Vapaa pääsy. Klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1.

Pe 29.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Puuropäivä.

Ma 4.3. klo 13 Tapaamistupa.

Ti 5.3. klo 9 Sauvakävely ja aamupuuro.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki Ma 4.3. klo 12 Ulla-Lena Lundbergin kirja, Jää. Mikko Paloniemi.

Tulossa Su 10.3. Leipäsunnuntain messussa Huopalahden kirkolla myydään itse leivottua leipää Naisten Pankin hyväksi.

Leipomistalkoot Marttojen johdolla Huopalahden kirkon keittiössä la 9.3. klo 9 alkaen. Jos et pääse talkoisiin, voit leipoa leivän kotona ja tuoda sen myytäväksi Huopalahden kirkolle sunnuntaiaamuna.

Korukeräys Naisten Pankin hyväksi.

Tuo vanhat korusi su 10.3. Huopalahden kirkolle tai myöhemmin virastoon.

Kultakaraatti-myymälä arvioi lahjoitettujen korujen arvon ja ne myydään seurakunnan vapputapahtumassa 1.5.

Huopalahden kirkolla.

17

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.— 6.3.

Pirjo Toivola, Vanhan käsityöläispihan uusi elämä.”

Viikkotoiminta: Ma klo 19 Henkireikä – miesten ilta (11.3., 25.3.),Tikkanen. Klo 18 Herttoniemenrannan Martat (4.3., 18.3.) www.herttoniemenrannanmartat.fi. Ti klo 12.30–14 Etsimässä ja löytämässä – keskustelu- ja raamattupiiri, Aino Saarinen. Ke klo 7.30 Aamurukouspiiri, Anja Haatanen. Klo 10–13 Kappelikahvila, vapaaehtoiset. Klo 14–16 Taidepiiri, Kari Kohonen. Klo 18– 20 Venäjänkielinen raamattupiiri.

To klo 9–11 Vauvaperhekerho Haddadin, klo 14–16, Monikulttuurinen perhekahvila (14.3.) Mattila, Hämäläinen, Saba. To klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, kahvitarj. alk. klo 13.30 (7.3., 21.3.) To klo 18.30 Työikäiset – raamattu- ja keskusteluilta (7.3., 21.3.), Tikkanen. Musiikkileikkikoulut ja kouluikäisten musiikkiryhmät, Bäckman p. 050 380 2975. Sählykerhot pe klo 14–16 Herttoniemenrannan ala-asteen salissa, Mäki-Arvela.

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p. 09 2340 4118, Herttoniemenranta p. 09 2340 3341, Myllypuro ti ja to klo 9–10 puhelimitse p. 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16.

Perhediakoni 09 2340 3381 Museokierros Helsingissä pe 15.3.2013 Ohjelma: Sotamuseo, ruokailu Hotelli Arthurissa, Mannerheim-museo. Lähtö Myllypurosta klo 9.45, Herttoniemen kirkolta klo 10, Herttoniemenrannan kappelilta klo 10.15 ja Kulosaaresta klo 10.30. Paluu n. klo 16. Retken hinta 40 e. Mukana Strandvik ja Mäenpää. Sitovat ilmoittautumiset 8.3.2013 mennessä 09 2340 3300.

Messuavustajakoulutus osa 2 la 9.3.

Kulosaaren kirkko klo 14–16 Kulosaaren kirkossa. Sinusta■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sunko messuavustaja? Koulutuksessa tio) ovat esillä ne messun tehtävät, joita Su 3.3. klo 10 Messu, Keinänen, Rautiseurakuntalaiset voivat tehdä. Tutusainen, Iso-Oja. tumme mm. esirukouksen laatimiseen, tekstien lukemiseen kirkkotilassa, koKulosaaren lehdin keräämiseen ja ihmisten kohseurakuntatalo taamiseen eri tilanteissa. Koulu■ Kulosaarentie 40, 2340 tukseen ei tarvitse ilmoittau4115 (suntio) tua eikä se sido sinua Seura– Su 3.3. klo 12 Pyhäkouvarsinaiseen vapaaehkunnat lu, Jerkku. toistyöhön. verkossa: www. Ma 4.3. klo 18.30 KirHerttoniemen Ulla-Lehelsinginseura- jallisuusilta, kirkko na Lundbergin ”Jää”, kunnat.fi ■ Hiihtomäentie 23, Hanna Helkapalo. p. 2340 3320 (suntio) Ti 5.3. klo 18 Martat, klo Su 3.3. klo 10 Messu, Si18 Raamattupiiri pappimoila, Jerkku , Iso-oja, kahvilan alatuvassa, Jerkku. hetki.

Viikkotoiminta seurakuntatalolla: To Ke 6.3. klo 14 Keskiviikkokerho. Matklo 9.30–12 Perhekerho, klo 13–14.30 kakuvia Galapagos-saarilta ja EteläTorstaikahvila, klo 18 Kirkkokuoron Amerikasta, vieraana Markku Penttiharjoitukset. nen, hartaus Simoila, kahvitarjoilu.

Myllypuron kirkko Viikkotoiminta: Ma klo 11.15 naisten ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sunjumppa, klo 13 Kenian lähetyspiiri, Ti tio) klo 17.30 kirkkokuoron ja klo 19 KaSu 3.3 klo 12 Messu, Keinänen, Lankimarikuoro Oran harj., joht. Lemponen. Messun jälkeen syntymäpäivävinen, klo 19 Raamattuilta (5.3. ja 19.3.), ettäjien juhla, Rautiainen, Keinänen, Miehet Sanan äärellä (12.3.), klo 9.30 Lankinen Lasten kirkko (ti 26.3.), klo 12.30 SakViikkotoiminta: sankielen kerho (13.3. ja 20.3.), klo 14 Ma klo 14.30 Koululaisten ilmaisuKeskiviikkokerho, To klo 12 Tankki musakerho, klo 18.30 Raamattu- ja täyteen -ruokailu á 2 e. Pe klo 10 Perkeskustelupiiri hekerho välipala 2 e/perhe Ti klo 9–11 Myllypuuro, klo 13–14 Tapaa Herttoniemenrannan työntekijä kirkon aulakahvilassa!, klo kappeli 18.30 Miesten piiri, klo 19 Nuorten ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 Open House, Ke klo 14 Lähetyspiiri, (suntio) klo 18.30 Myllypuron kirkon kuoro, Su 3.3. klo 18 Kansanlaulumessu, muTo klo 10–14 Kirkko avoinna hiljentymisiikki pohjautuu tuttuihin kansanlauluselle, klo 12 Torstairuokailu, 2 e, klo 12 sävelmiin, musiikkiryhmä, joht. LankiKudontakerho Töppöset, klo 14 Torsnen, Tikkanen, kirkkokahvivieraana taikerho, klo 17–18 Pappi tavattavissa

Taivaan tähden

To 28.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Kallio

■ Siltasaarenk. 28

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2

Ti 5.3. klo 8.30 Aamumessu. Havukainen, Lauluyhtye Ääni.

Teatteri Kallio Ke 6.3. klo 19 Punottu puro -yhtye.

■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 3618. Tapaamiset ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

To 28.2. klo 17 Pappi tavattavissa. Klo 18 Viikkomessu. Lindfors, Mattsson, Pohjoisaho.

Su 3.3. klo 10 Messu. Hurmerinta, Varjoranta, Klemmt, Gripentrog, Niskala.

Saarnaa Minna Ruuttunen, Herättäjäyhdistys. Kirkkokahvit. Klo 11 Siioninvirsiseurat. Puhuu mm. Salla Ranta, Joona Raudaskoski, Nina Klemmt.

Klo 16 Urkukonsertti. Iina-Karita Hakalahti. Vapaa pääsy.

Ke 6.3. klo 13 Eläkeläisten piiri. Kappelisalissa. Hurmerinta. Klo 18 Työväen kirkkoilta. Puhujina Ilkka Turkka, Krista Kiuru. Hartaudet Paavo Salakka, Teemu Laajasalo. Mus. Hgin poliisisoittokunnan vaskiseitsikko, joht. Juuso Wallin. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Kahvit yhteisvastuulle.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma–pe klo 9–15.

Su 3.3. klo 11 Unkarinkielinen messu.

Klo 13 Kiinankielinen messu. Klo 16 Yhteyden messu. Kaksikielinen suomi–viro. Raamat, Hakkari-Ohmero.

Taizé-lauluja, messubändi, lauluryhmä.

Kirkkokahvit.

Ma 4.3. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen ryhmä ikäihmisille.

Ti 5.3. klo 10 ja 10.30 Muskarit ja perhekerho klo 12 asti. Klo 11.30–15 Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e. Jumppa klo 10–11 ja kuntosali klo 9–15, maksuttomia. Klo 18 Kangaspuukerho.

Ravintola Tornitupa ■ Haapaniemenk. 7–9

Ke 6.3. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A

Kurssit ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai

2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta.

Elämää kansien välissä -päiväkirjakurssi, to 28.2., 7.3. ja 14.3. klo 18–21 Luovia harjoitteita. Sopii päiväkirjaa aloittaville tai jo kirjoittaville. Ohj. diakoni, kirjoittamisen ohj. Nina Klemmt ja diakoni, TRO Kati Helin. Maksuton.

Ole rohkeasti ujo to 14.3., 21.3., 4.4. ja 11.4. klo 11–13 Kallion kirkossa. Keskustelua, maalausta, valokuvia ja erilaisia mukavia harjoituksia. Tavoitteenamme ujouden ja oman itsen jäsentäminen ryhmässä. Ohj. trauma- ja seksuaaliterapeutti Kati Borg-Penttilä, diakoni Sinikka Metiäinen. H. 20 e, sis. tarv.

Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina perjantai-illasta sunnuntaihin 22.–24.3. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Hellät äänet ja pyhät laulut johdattavat kehon lepoon ja sydämen rukoukseen. Valmistamme rukoushelmet ja laulamme rukouslaulut helmiin. Laulutaitoa ei tarvita. Ohj. musiikkipedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori ja pastori Terhi Varjoranta. H. 200 e. sis. täysihoidon ja tarv. Smartumin kulttuurisetelillä voi maksaa hinnasta 25 e/vrk. Mainittava ilmoittautuessa.

Hellä hiljainen rukouslaulu peruskurssi 19.3., 26.3., 2.4. ja 9.4. Ti klo 17.30– 20, Diakonissalaitoksen kirkko. Sinun ei tarvitse osata laulaa eikä lukea nuotteja. Hinta 45 e, ohj. MuT H-L Vuori. www.hiljainenrukouslaulumessu.fi Sana hengittää minussa la 23.3. klo 11– 17 Teatteri Kalliossa. Hengellisen kirjoittamisen päivä. Mietiskelemme psalmitekstejä ja kirjoitamme niistä hiljaisuudessa. Ohj. diakoni, kirjoittamisen ohj.

Nina Klemmt. Maksuton, ennakkoilm.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

ANNA MATZEN/PLAINPICTURE

Hyvä hetki Jotenkin se ajatus liittyi aina kauhean rumiin kohtiin.

Keittiössä, tiskatessa (valkoiset tasaruutukaakelit, metallin väriä likaisten astioiden alla, rasvan reunoilta värjäämä vaahto) se tuli. Risteyksessä helmikuun tasaharmaudessa, (auton renkaiden levittämä ruskea lumi tien pinnassa) se tuli, se ajatus, että tässä on elämän paras hetki.

Ei se ajatus tullut kyllä siksi, että olisi ollut onnellista.

Päinvastoin. Epätoivo oli hetkeä aikaisemmin ollut pohjaton. Yksinäisyys. Ylitse pyyhkivä uupumus. Menetyksen tunne ja tyhjyys. Ja sitten se ajatus. Nyt on elämän paras hetki.

Todellakaan hän ei rukoillut, ei siinä toivottomuuden tilassa osannut mitään sellaista sanoiksi pukea. Ajatus vain tuli mieleen: miten ne pahan olon hetket vuosien päästä muistaisi? Siitä se syntyi. Että ehkä hän eli, jälkikäteen katsottuna, elämän parhaita hetkiä.

Aulakahvila ja kirjasto avoinna ti–to klo 10–15, Seniorisumpit Senioritalossa pe klo 13 (Papin vierailu 29.9.), Yläkiventie 7. Diakoniakirppis Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) ke–la klo 10–14.

Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333

Ehkä omissa muistoissa ei päällimmäisenä olisikaan tuska ja epätoivo vaan se muu siinä ympärillä. Vaikka se vaaleanpunainen uusi pulkka, joka luisti lumella kuin rasvattu. Ruokakassi niille syöjille, joita pöydän ääressä riitti.

Se jonnekin lumikasaan kiivennyt lapsi, jonka mielestä oli kivaa lähteä käymään kaupassa, lapsi, musta toppatakki päällään valkoista hankea vasten.

He kävelivät lapsen kanssa kotiin ja puhuivat kävelyteistä ja autoteistä ja hän hymyili sisäänpäin. Asioiden laita oli tismalleen sama kuin hetkeä aikaisemmin, mutta toivottomuuden mantra “annakivunollaohi” oli ihmeellisellä tavalla vaihtunut onneen ja se oli väriltään ruskeanharmaata.

Kaisa Kariranta

3. paastonajan sunnuntai (Oculi) Jeesus, Pahan vallan voittaja Kauppareissulla. Arki näyttäytyy uudella tavalla.

Valo: kaksi kynttilää Väri: violetti tai sininen Tekstit: Ps. 25: 11–20, Sak. 3: 1–5, Ef. 5: 1–11, Luuk. 11: 14–23 (24–26)

18 Ke 27.2. klo 10 Lasten avoin kirkkohetki. Mahdollisuus ehtoolliseen. Klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Myllylä.

To 28.2. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Laulaen ja liikkuen Kalevalanpäivän merkeissä. Tuire Auhto, Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. Klo 18.30 Musiikkipiiri kerhohuoneessa.

Franz Liszt. Ohjaajana Olavi Hatakka.

Su 3.3. klo 10 Messu. Korhonen, Myllylä. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Klo 18 Rakkauslaulujen ilta. Laulattajana Sirkku Rintamäki, juontajina Liisa ja Juha Välilä. Järj. Kannelmäen srk, Mennään eteenpäin ry ja Kataja ry.

Ti 5.3. klo 9 Aamupysäkki. Hatakka, Metsälä, Rintamäki. Ehtoollinen kappelissa, aamiainen (1 e) seurakuntasalissa.

Klo 15 Viittomakielinen raamattupiiri pienessä salissa. Vieraana bibliodraamaohjaaja Irma Obele-Luomaa KRS:sta. Klo 15–19 Työtupa. Käsitöitä ja askartelua kurssihuoneessa Ulla Hyttisen johdolla. Klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakonian ajanvarausvastaanotto ke klo 10–12, p. 2340 3842, p. 2340 3853 (27.2. ajanvaraus vain kirkolla).

Perheiden peli-ilta ti 5.3. klo 17.30 lasten tilassa. Tarjolla iltapala. Tied. Sanna Lång, p. 2340 3861, sanna.lång@evl.fi.

Muuta Kevätretki to 23.5. Lahteen. Lähtö klo 9 Kannelmäen kirkolta. Paluu takaisin n. klo 19. Retken hinta 45 e. Jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 7 pv ennen retkeä, peruutuksesta veloitetaan 50 %. Peruuttamaton varaus veloitetaan kokonaan. Mukana diakoni Minna Valkiainen ja rovasti Aili Raitavuo. Ilm. kirkkoherranvirastoon p.

2340 3800, tied. Aili Raitavuo, p. 2340 3821.

Naisten illallinen su 10.3. klo 17–19.30 isossa seurakuntasalissa. FM Ann-Christine Marttinen kertoo naisten tarinoita Aasiasta. Ulla Hyttinen, Heidi Metsälä, Aili Raitavuo, Nina Rajamäki ja Kaarina Ruusuvirta, laulu, Kari Härkönen, piano.

Menu kambodžalaista kana–kasvispataa, riisi, kookosleivonnainen, kahvi. Illalliskortti 15 e ovelta tai ennakkoon virastosta tai Paikasta. Tuotto Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi.

Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille pe 1.3. klo 19 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Lautapelejä ja seurustelua.

Tulisitko Yhteisvastuukeräyksen lipaskerääjäksi tunniksi tai kahdeksi viikolla 11 ma–pe klo 16–19 tai la klo 10– 14 Kannelmäen Prisman aulatiloihin?

Ilm. Nina Rajamäki, p. 2340 3823 tai nina.rajamaki@evl.fi.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 27.2. klo 19 Viikkomessu, Marko Heusala ja Aino Valojärvi.

To 28.2. klo 13 Torstaipiiri, Arkipäivää Afrikassa, Kylli Tikkanen. Klo 18 Perhekahvila Kirkkokahvila. Eri-ikäisten lasten vanhemmille mahdollisuus tutustua toisiinsa ja vaihtaa ajatuksia. Klo 18–21 Nuorten krypta. Klo 20 Bändimessu, Lauttasaaren kirkko. Pastori Reima Niemelä ja nuorten bändi.

La 2.3 klo 15.30–17.30 Avoin parisuhdeiltapäivä, Lauttasaaren kirkko. Yhteistyössä Kataja ry:n kanssa. Osallistua voi yksin tai kaksin. Lastenhoito järjestetty, ilmoita tarpeesta Reima Niemelälle. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy.

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.— 6.3.

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Su 3.3. klo 11 Messu, Juha Rintamäki, Heidi Tirkkonen, Aino Valojärvi, Heikki Pohto, Maija Haavisto-Hyvärinen, Kari Mattila ja Mauno Viitanen, Aila Kyllönen. Kutsumessu syyskuun jälkeen seurakuntaan muuttaneille, tervetuloa! Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa.

Klo 16–18 International Afternoon, kirkkokahvila. Aiheena Perun vuoripoluilla ja kaupungeissa, Hector Montes ja Joanna Lindén-Montes. Klo 18–19 Iltamessu, Marko Heusala ja Aino Valojärvi.

Ma 4.3. klo 13–14 Hyvän mielen kahvihetki, Lauttasaaren kirkko. Hartaus, jonka jälkeen rupattelemme kahvikupposen äärellä. Mielenterveyskuntoutujille ja muille halukkaille. Klo 17–20.30 Savenvalajat, B-porras 2. kerros. Raamatuntutkistelua ja keramiikkasaven työstämistä Hanna Vuorion johdolla.

Materiaalimaksu.

Ti 5.3. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Raamatturinkeli, B-porras.

Raamattua nuorille aikuisille pienen naposteltavan, rukouksen ja keskustelun kera.

Ke 6.3. klo 19 Herännäisseurat, Lauttasaaren kirkko.

keen keittolounas (hinta 2e). Näyttelijä Mikael Kokon monologi Valo loistaa pimeydessä Johanneksen evankeliumin pohjalta sekä iltapäiväkahvit.

Kirjallisuusilta to 7.3. klo 18.30. Tuomo Salovuori kertoo kirjastaan teemalla ”Puutarhan henki – vihreyden keskellä levon ja virkistyksen puutarhat”.

Makuja maailmalta – päivällinen Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 16.3. klo 15. Viiden ruokalajin menu, hinta: 20 e aik., 10 e 7–15 v.; alle 7 v. ilmaiseksi.

Mukana muusikoita ja esiintyjiä maailmalta sekä piirin työntekijöitä; Kaisu Rauhamaa, kantele. Lippuja saa Malmin kirkolta p. 09 2340 4420. Tied. vastaa kappalainen Pirkko Poisuo, p.

09 2340 4470.

Viikko-ohjelma: Ma klo 13 Yhdessä enemmän – vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille (11.3.). Klo 14 näkövammaisten kerho (4.3. ja 18.3. ). Klo 18 Rukoile kiittäen -ryhmä. Ti klo 11.30 Kirkkokahvila. Klo 19 Miesten laulu- ja rukouspiiri (5.3. ja 19.3.). Ke klo 13 Hopeapiiri.

To klo 9.30 Perhekerho. Klo 14 Päiväraamattupiiri. Klo 17 Lähetyspiiri (7.3. ja 21.3.). Pe klo 9 Lahjoitusleivän jako.

tuolijumppa.

9.15 Perhekerho.

Pihlajiston seurakuntakoti

Siltamäen seurakuntakoti

Jakomäen kirkko

Muuta

■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 3.3. klo 10, Sofia Tuomenvirta, Esko M. Laine, Ulla Pesonen. Messun aikana pienten lasten pääsiäisaiheinen pyhäkoulu ja lukutaitoisille lapsille Raamattukerho. Messun jälkeen lähetyskahvila.

Perheiden olohuone su 3.3.klo 17.

Lähetyspiiri ma 4.1. klo 18.30. ”Rauha teille” – pääsiäisaiheinen hiljaisuuden retriitti 5.–7.4. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa. Kts ilmoitusten lopusta.

Viikko-ohjelma: Su klo 10 Raamattukerho messun aikana lukutaitoisille lapsille. Ma klo 15 Tyttöjen tanssikerho (1.–3. lk). Klo 17 Puuhakerho (1.–4. lk).

Klo 18 Bändisoittokurssi (4.–7. lk). Ti klo 18 Vanhempi–lapsi-sähly (pienet lapset). Klo 19 Naisten liikunta. Ke klo 9.30 Perhekerho. Klo 15 Sählykerho (1.–3. lk).

Klo 16.30 Animaatiokerho (3.–6. lk). Klo 18.30 Kutomakerho. To klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 Miesten piiri. Pe klo 17.30 Gospelbic. Pitkäperjantaina 29.3. ei normaalia viikko-ohjelmaa.

Hiljaisuuden iltapäivä la 16.3. klo 14– 4428 18, Lauttasaaren kirkko. Retriitin aiDiakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 heena kutsumus. Mahdollisuus 2340 4488 myös maalata tai piirtää.

Messu su 3.3. klo 12, Joona Retriitti päättyy iltamesMikkola, Laura-Elina KoiSeura– suun, Reima Niemelä. visto, Terhi Aho. kunnat Ohjaajina Marketta Musiikkimatinea to Pylväskangas ja Anverkossa: www. 28.2. klo 13, Sanni Korne-Maj Oksanen. harppu. helsinginseura- pelainen, Kirkkokahvila, BYV-keräystä pe 1.3. kunnat.fi porras, auki arkisin klo 15–17 Jakomäen osma–pe klo 10–18, lounas toskeskuksessa. klo 12–14. Pappi tavatta”Rauha teille” -pääsivissa joka to klo 13–15. Kahviäisaiheinen hiljaisuuden lassa paaston ajan Raamattuvartti retriitti 5.–7.4. Heponiemen hiljaisuuarkisin klo 11.45–12. Voit ottaa oman den keskuksessa. Kts ilmoitusten loRaamattusi mukaan. pusta.

Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 Viikko-ohjelma: Ti klo 13 Kontaktipiiri sekä ti klo 14–16, D-porras. Koulutus aikuisille (avoin keskusteluryhmä, ei lähimmäispalvelun vapaaehtoisille 26.3.) (S). Ke klo 11 Lahjoitusleivän jako. la 16.3. klo 9–12 Alppilan kirkolla. Ilm. ja To klo 9.30–11 Perhekerho (ei 28.3.) (S), lisätietoja 8.3. mennessä: 09 2340 Klo 13 Päiväpiiri aikuisille (ei 28.3.), Klo 2538.

17 Iltaperhekerho (ei 28.3.). Laulu- ja musiikkiryhmien tied. Terhi Aho p. 09 2340 4521. Suurmetsän srk-koti, Kalteentie 3 on (S).

■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– Pihlajamäen kirkko pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 2340 4487 4402.

Messu su 3.3. klo 10, Kansan RaamatMalmin kirkko tuseuran kirkkopyhä, Kalle Virta, saar■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 na, Jukka Holopainen, Kirkon kuoro, Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 joht. Timo Olli. Kirkkokahvilla Kalle Virp. 09 2340 4481 ta, laulu ja piano. KRS:n työn esittelyä.

Messu su 3.3. klo 10, Herättäjän kirkkoKirkon synttärit to 7.3. Klo 12–13 herpyhä. Jaakko Heinimäki, Timo Ahoinnekeittoa soppatykistä, klo 13 ”Valo pelto, Heikki Poutanen. Seuratuvan virloistaa pimeydessä” -monologi, Mikael sikuoro, joht. Taina Sulkanen. KirkkoKokko, klo 14 kahvitarjoilu. kahvit ja seurat.

Viikko-ohjelma: Ma klo 14.30 LähiöPyhäkoulu su 3.3. klo 10. jumppa. Klo 16 Lähetyskerho (11.3.). Klo Josef Rheinbergerin messu su 3.3.

18 Rukousryhmä. Ti klo 9 Lahjoitusleiklo 18. Liisa Tiensuu, laulu; Heikki Pouvänjako. Klo 9–11 Ostarin Onni -kahvila. tanen, urut; Joona Mikkola, liturgia.

Klo 18 ”Elämää Pihlajamäessä” -keskusKuurojen raamattu- ja keskusteluteluryhmä (5. ja 19.3.) Ke klo 12 Voimapiiri ti 5.3. klo 17. Pietari Hannikainen varat-piiri vanhemmalle väelle. To klo kertoo aiheesta ”Maria Raamatussa”.

12 Ruoka-aika. Klo 15–17 Nuorten Kertsi.

Vanhemman väen virkistyspäivä ke Klo 17.30 Yksinhuoltajien olohuone (7.

6.3. klo 11.30–14.30. Viikkomessun jälja 21.3.). Pe klo 10.30 Lähiöliikunnan

Malmi

Isä Ruben

Ti klo 9.30 Perhekerho. Klo 16–17 Diakonian päivystys.

■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 3.3. klo 12, Pirjo Kettu, Paula Närhi, Siltamäen naiskuoro, joht. Hanna Varis. Lähetyskahvila.

Parisuhteen palikat – parisuhdeilta: sitoutuminen parisuhteessa to 28.2. klo 18–20. Lastenhoito järjestetty. Mukana Pirjo Kettu ja Kati Karppinen.

Hengellisten laulujen ilta ma 4.3. klo 19, Lahja Jussila.

Viikko-ohjelma: Ti klo 11–14 Korttelitupa. Klo 16–18 Olohuone Pertunpellontien kerhohuoneella. Klo 18 Raamattu– ja lähetyspiiri (5.3 raamattupiiri, 19.3 lähetyspiiri). To klo 9.30 Perhekahvila.

Klo 13 Päiväpiiri. Klo 16 Luoviskerho 1–3 lk. Pe klo 11–14 Korttelitupa.

Kiillekujan kerhohuone

Tapanilan kirkko

■ Kiillekuja 3

■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Valon messu su 3.3. klo 17. Raamattuopetus ja houseband alkaen klo 16.30.

Lastenhoito. Iltatee.

Viikko-ohjelma: To 16 Poikien sähly 4–6 lk. Klo 17 Poikien sähly 1–3 lk. Klo 17.30 Rap-paja. 8 krt. Alkaa 7.2. Ilm. Aapo Koskelalle 09 2340 4547. Klo 18.30 Pienoismallikerho 8–12 v. Ma 18 Jumppa naisille ja miehille. Ti klo 9.30 Perhekerho. Klo 17.30 Puuhakerho 6–8 v. Klo 17.30 Ulkoilukerho Äksön koko perheelle 7–12 v. vanhempien seurassa. Ke klo 12 Vanhemman väen päiväpiiri. Klo 17 Tyttöjen sähly 7–12 v. Klo 18 Perhesähly, 6 v. alkaen huoltajan kanssa. Klo 18 Kutomakerho.

■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Olohuoneessa to 28.2. klo 13–15 ”Jatkorippikoulu”, Kinkerit. Kuulustelu, kirkkoherra Pertti Simola. Musiikkihartaus Timo Olli.

Viikko-ohjelma: Su klo 10 Pyhäkoulu.

Ma klo 14 Käsityökerho aikuisille (4. ja 18.3.) Klo 18 Naisten raamattupiiri (4. ja 18.3.).Ti klo 10 suomenkielen ryhmä maahanmuuttajille. Klo 13 Päiväpiiri (12.3.). Ke klo 9.30 Perhekerho. To klo 13–15 Asukaskahvila Olohuone.

Viikinmäen kerhohuone ■ Harjannetie 47 B

Ma klo 18 Kutomakerho.

Puistolan kirkko

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 3.3. klo 12, Katri Uutela, Antti Ylinen ja Kaisu Rauhamaa. Kahvit.

Messukoulu su 3.3. klo 10.30. Paastonaika – Kohti kärsimystä ja kuolemaa.

Eläkeläisten virkistyspäivä Malmin kirkolla ke 6.3. klo 11.30. Ehtoollishetki, Mikael Kokon monologinäytelmä ”Valo loistaa pimeydessä”, lounas ja kahvi.

Hinta 2e. Omin kyydein.

Porttikahvila suljettu 6.3.

Viikko-ohjelma: Ma Kutomakerho klo 18, os. Säterinportti 1. Ke klo 17.30 Yksinhuoltajien olohuone (6.3. ja 20.3.).

Klo 18 Puikoissa-piiri Portissa (6.3. ja 20.3.). Klo 18.30. Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä (13.3. ja 27.3.).

Klo 18.30 Aikuisten nikkaripiiri Pajalla.

To klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri. Pe klo

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Tapulimessu su 3.3. klo 17, Sofia Tuomenvirta, Esko M. Laine, Ulla Pesonen.

Messun jälkeen lähetyskahvila.

Päiväpiiri to 28.2.

Soppakirkko ke 6.3.klo 12, työttömille ja vähävaraisille tarkoitettu maksuton keittolounas. Alussa lyhyt hartaushetki.

Viikko-ohjelma: Ma klo 11 Leivänjako.

Klo 11–13 Olohuone. Ti klo 14 Liikuntakerho kouluikäisille (Maatullin koululla). Klo 15.30 Isot kokit -kokkikerho (4.– 6. lk). Ke 15 Askartelukerho (1–3. lk). Klo 18 Raamattu- ja keskustelupiiri (ei 27.3.). To klo 9.30–11 Perhekerho. Klo 15 Pienet kokit -kokkikerho (1.–3).

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 3.3. klo 10, Seija KnuutilaLoukonen, Outi Lantto, Naiskuoro Pihlaja, joht. Marjasisko Varha, messuun kutsutaan myös tulevan kesän rippikoululaisia.

Hiljainen viikko-messu to 28.2. klo 17.30.

Lasten pieni viikkomessu ke 6.3. klo 9.30, Anni Punkka, Laura Nuutinen.

Soppa-Paanu to 28.2. klo 12, ilmainen keitto tai laatikkoruoka, ruokarukous/ hartaus.

Jumalanpalveluskoulu to 28.2. klo 18. Messu – eväitä arkeen, pastori Timo-Matti Haapiainen tuo jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen terveiset.

Yhteisvastuu konsertti Koop Arponen ja Flute of Shame su 3.3. klo 18. Kolehti Yhteisvastuulle.

Arabialainen ilta ke 6.3. klo 18. Arabialaisia herkkuja buffet-pöydästä! Aterian valmistavat kirkon vapaaehtoiset. Illalliskortin hinta 10e Yhteisvastuun hyväksi. Kirkon Ulkomaanavun seurakuntayhteyksien koordinaattori Petra Teittinen kertoo syyrialaispakolaisten tilanteesta ja kertoo Kirkon Ulkomaanavun

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

työstä heidän parissaan. Ilm. viimeistään 4.3. outi.lantto@evl.fi tai 050 380 3602.

Viikko-ohjelma: To klo 12.30 Esikoisvauvakerho. Klo 12–14 Kampuspapin päivystys, Viikin infokeskus, alakerta.

Klo 18 Rukouspiiri (28.2., 14.3.). Klo 18 Opiskelijoiden yhteiskristillinen raamattupiiri. Su klo 10 Pyhäkoulu (ei 10.3.). Ma klo 18 Missiokerho. (4.3., 18.3.). Ke klo 9.30–11 Perhekerho. Klo 17.30–19 Yksinhuoltajien olohuone (27.2., 13.3.).

Muuta ilmoitettavaa ”Rauha teille” – pääsiäisaiheinen hiljaisuuden retriitti 5.–7.4. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa. Retriitissä kuljetaan hiljaista matkaa 1. pääsiäisen jälkeisen sunnuntain tekstien saattelemana. Ilm. netissä Heponiemen retriittikalenterin kautta. Ohjaajina pastorit Katianna Ruuskanen ja Torsti Paijola sekä retriittiohjaaja Kaarina Hakkarainen, jolta saa lisätietoja s-postilla lkh@kolumbus.fi tai p. 050 403 7262.

Hinta 160e, Malmin seurakuntalaiset 90e.

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1 Seurat su 3.3. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, LänsiPasila 09 2340 4741.

Su 3.3. klo 11 Messu, Ronimus (l), Unto Pulkkinen, SRO (s), Tilli (k), Kampin Laulu, joht. Kari Turunen. Suomen Raamattuopiston kirkkopyhä. Kirkkokahvit ja ohjelmalliset seurat.

Ke 27.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri.

To 28.2. klo 13 Torstaipiiri.

Pe 1.3 klo 9.45 Perhekerho.

Ke 6.3. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri.

To 7.3. klo 13 Torstaipiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780.

To 28.2 klo 18 Uskon akatemia -keskusteluilta.

Su 3.3.klo 11 Pyhäkoulu.

Ma 4.3. klo 13 Varttuneen väen kahvila, vieraana Päivi Kivinen, Pasilan kirjasto, 16 Esikoisvauvakerho alkaa, tied. Mia Malm p. 2340 4760.

Ti 5.3. klo 8 Rukousaamiainen, ehtoollinen.

19

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.— 6.3.

To 7.3. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas.

Ruskeasuon seurakuntakoti ■ Nousiaistentie 6. (p. virasto

2340 4700) Ma 4.3. klo 13 Äiti Teresa -piiri.

Ti 5.3. klo 14 Kahden kahvit, teema: usko.

Muuta To 28.2. klo 18–20 Miesten kuorolaulun esittelyilta Meilahden kirkossa, johdattajana kanttori Pete Vuorio.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(suntiot) Ke 27.2. klo 18 Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä.

To 28.2. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, Laulut soikoon!

Pe 1.3. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Nuorten ilta. Klo 20 Nuorten yökahvila Alba La 2.3. klo 13–16 Yhteisvastuu-tapahtuma Kahvia, leivonnaisia, myyjäiset, arpajaiset, kirpputori, virsitoivelaulua, lapsille hevoskärryajelua ja magneettien valmistusta, klo 13.15 alkava veteraanivoimistelijoiden esitys. Tuotto YV:lle.

Su 3.3. klo 11 Hiihtoloman leiririppikoulun konfirmaatiomessu Tuomas Pitkänen, Pauli Syrjö, Kati Vento, Tapio Suontakanen, Heli Mäkinen, Mari Lamminen, lauluryhmä Melisma, joht. Kirsi Honkanen-Punkari. Klo 11 Pyhäkoulu.

Klo 15 Venäjänkielinen messu.

Ma 4.3. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho.

Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Ti 5.3. klo 19 Hiljainen iltamessu, Sini Ikävalko ja lauluryhmä Melisma, joht.

Kirsi Honkanen-Punkari.

Ke 6.3. klo 18 Valo loistaa pimeydestä, monologinäytelmä Johanneksen evankeliumista, Mikael Kokko.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

To 28.2. klo 13 Rukouspiiri.

Pe 1.3. klo 16.30 Juna, tyttöjen ja poikien olohuone.

Ti 5.3. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Klo 10 Omaishoitajien ryhmä.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

To 28.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Ti 5.3. klo 16.30 Perheraamis.

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Pe 1.3. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 2340 4827

To 28.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus

Muuta

■ Tilkank. 5, p. 2340 4700 Ke 27.2. klo 16 Kahvila, 18 raamattupiiri, Ef. 3.

To 28.2. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas, 18 Kohtaamisen ilta.

Ma 4.3. klo 17.30 Pilates-tunti eläkeläisille.

Ke 6.3. klo 16 Ohjelmallinen kahvila, koristelemme pääsiäismunan, 18 arkiillan ehtoollinen, puhe Mia Hagman.

Kristillinen jooga Yhteisvastuun hyväksi Mikaelinkirkolla ma 11.3. klo 19– 20.30 ja pe 15.3. klo 17–18.30. Osallistumismaksu 5e/hlö/kerta, halutessasi voit lahjoittaa toki enemmänkin. Lisätied. ja ilmoittautumisohjeet nettisivuillamme.

Kesäpäiväleirit 1.–3.-luokkalaisille Mikaelinkirkolla ja Pyhän Jysäyksen srk-talolla ma–pe 3.6.–14.6. klo 9–15. Oh-

jelmassa mm. ulkoilua, retkeilyä, askartelua, musisointia. Leiripäivään sisältyy lounas ja välipala. Leirit ovat seurakunnan toimintaa ja niiden ohjaajina toimivat seurakunnan lastenohjaajat. Mikaelinkirkon leirin hinta on 55e ja Pyhän Jysäyksen 35e. Pyhän Jysäyksen leirin ruokailu Kipinäpuistossa. Vaikka lapsi ei osallistuisi kaikkiin leiripäiviin, maksua ei hyvitetä. Leirille otetaan lapset ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta jos ryhmä tulee täyteen 1. luokan päättävät ovat etusijalla. Tämän jälkeen vapaat paikat täytetään ja vahvistetaan heti. Ilm. nettisivuillamme 1.3.–15.4. Lisätied. Noora Hynynen 09 2340 4860 tai noora.hynynen@evl.fi

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ke 27.2. klo 13 Keskiviikkokahvit, Munkkiniemen kirjaston uudet tuulet, kirjastonjohtaja Sari Mattero ja kirjastonhoitaja Tuija Lassila; Hartikainen.

6.3. Miten Thaimaan luterilainen kirkko sai alkunsa, SLS:n lähetystyöntekijä Kirsti Kosonen, Peltohaka.

To 28.2. klo 18 Lauletaan yhdessä talvilauluja, Anna-Eerikka Hämäläinen, Eeva Löflund.

Su 3.3. klo 11 Messu, Peltohaka, Rämö.

Kirkkokahvit. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto. Sunnuntaiseikkailu klo 17.15.

Ma 4.3. klo 15 Rukouksen äärellä.

Ma 4.3. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Heidi Köngäs: Dora Dora, Otava; Leena Löyttyniemi alustaa.

Ke 6.3. klo 18 Konsertti – Kielin, palkein, koskettimin – osa Sibelius-Akatemian konserttisarjaa.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 9–15 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa voivat rukoilla puolesta Ti klo 13.30–15.30 Olohuone.

To 28.2. klo 14 Eläkeläisten kahvihetki, Kölnin katedraali, Elise Rinne.

Su 3.3. klo 13 Messu, Peltohaka, Rämö.

Kirkkokahvit.

Päiväkerhot syksyllä 2013 Munkkivuoressa ma ja to 9–11.30. Ilm. ja tied. Rauna Mannermaa 050 911 7779 rauna.mannermaa@evl.fi.

Munkkiniemessä ke ja to 9–11.30. Ilm. ja tied. Leena Eronen 050 380 4064 leena.eronen@evl.fi. Kerhomaksu on syksy 60 e ja kevät 60 e.

Muuta Rukous-opetuspäivä la 2.3. klo 9–15 Lehtisaaren kappelissa. Opettajana lehtori Ulla-Christina Sjöman. järj. Suomen Aamurukoilijat ry yhdessä Munkkiniemen srk:n kanssa. Ilm. 28.2. Marja-Leena Viljanen p. 040 539 0055 tai marjaleena.viljanen@edu.hel.fi Sururyhmä aloittaa huhtikuussa (4.4, 11.4, 18.4, 25.4 ja 16.5.) to klo 15.30– 17 Päätykamarissa, Raumantie 3. Ryhmää ohjaavat pastori Elise Rinne ja teol.maist. Leena Pankakoski. Tied. ja ilm. Elise Rinne p. 09 2340 5162.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto:

p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 2340 5318, ta-

KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Sturenkatu 11, 00510 Helsinki

TIETOA, TANSSIA, TAIDETTA! Kursseja: · Showtanssi · Jooga ja Mindfulness · Butotanssi · Klassiset jooga-asanat · Esinekoosteita ja kollaaseja · Herätä sisäinen äänesi · Alexander-tekniikka · Aarrekartta · Mindfulness · Hygieniapassi · Venyttely · Ekolahjoja · Kukka-asetelmat · Intialainen päähieronta · Pääsiäiskoristeet · Skräppäys

Maksuttomia luentoja ja tilaisuuksia: · Yhteisöllisyysluennot · Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet · Tietotekniikan tietoiskuja · Kännykkäluentoja

Tiedustelut ja ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puhelimitse 010 279 5080 ma – to klo 10 - 16

Etsimme perheitä Etsimme perheitä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan erityisesti kouluikäisten lasten vastaanotto- tai pitkäaikaisina sijaisperheinä tai tukiperheinä.

Perheet saavat ennakkovalmennuksen tehtävään, koulutusta ja vastuutyöntekijän tuen sijoituksen aikana.

Espoo, Helsinki ja Vantaa järjestävät yhteisen tiedotustilaisuuden perhehoidon eri toimintamuodoista. Paikalla on sijaisperheiden vanhempia ja sijoitettu nuori kertomassa kokemuksistaan.

Tule kuulemaan ja kahvittelemaan tiistaina 5.3.2013 klo 17.30–19.30 Kallion virastotalon ruokalaan, os. Toinen linja 4 A. Pyydämme ilmoittautumaan 1.3. mennessä sähköpostilla osoitteeseen lasten.perhehoito@hel.fi tai puhelimitse puh. (09) 310 46979.

Lisätietoja Espoon perhehoito, puh. (09) 816 82970 Helsingin perhehoito, puh. (09) 310 46979 Vantaan perhehoito, puh. (09) 839 27818

20

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.— 6.3.

lousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383.

Su 3.3. Huom! Messu ja pyhäkoulu Käpylän kirkossa.

Ma 4.3. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Raamattupiiri.

Ti 5.3. klo 18 Vuoden 1992 kirkkoraamattu. Puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Luentosarja päättyy. Järvinen.

Ke 6.3. klo 13 Keskiviikkokerho ja Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä.

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

kissa mukana Marja Sollo-Kauppinen, altto. Kirkkokahvien yhteydessä keskustelu aiheesta ”Jakamistalous – mitä ja miksi?” Keskustelun alustaa Juho Makkonen Sharetribe Oy:stä.

Ti 5.3. klo 18 Pakilan Martat. Luontaisterapeutti Helvi Karvonen kertoo luontaishoidoista.

Ke 6.3. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Runoilija Lilja Siivola esittelee elämäkertansa ensimmäisen osan ”Hukan hampaista Harjun helmaan” ja DI Raimo Hiekkanen teoksen ”Peltimannekiinit”, johon on koottu Suomen metalliteollisuuden viennistä vastanneiden henkilöiden muistikuvia.

Oulunkylän vanha kirkko ■ Siltavoudintie 12 Ke 6.3. klo 19 Viikkomessu. Pelkonen.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Tulossa

Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto.

Su 3.3. klo 11 Messu ja kirkkoherran läksiäisjuhla. Reijo Kataja, lähtösaarna. Pelkonen, Väyrynen-Si, seurakunnan kanttorit, Käpylän kirkkokuoro, Chorus Sine Nomine, Amici Musici -jousiyhtye. Klo 11 Pyhäkoulu Käpykappelissa.

Ma 4.3. klo 17 Akin klubi.

Ke 6.3. klo 12 Keskipäivän ehtoollinen. Albekoglu, Leskinen. Kahvit ja klo 13 Päiväpiiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Su 10.3.2013 klo 16 Pakilan Tormaystävät ry:n vuosikokous. Alussa kirjailija ja elokuvaohjaaja Imbi Paju kertoo lapsuudestaan Tormassa ja myöhemmästä tuotannostaan.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 To 28.2. Lasten musiikkiryhmät. Klo 9.30 2–5v, klo 10 1–2v, klo 10.30 0–1v.

Klo 15 Lähimmäispalveluryhmä.

Su 3.3. Huom! Messu Käpylän kirkossa.

Ti 5.3. klo 13 Maunulan lähetyspiiri.

Ke 6.3. klo 13 ”Kiitä Herraa yö ja päivä”. Kauneimpia hengellisiä lauluja kuunnellen ja laulaen. Paavo Untamala, laulu, Maija Sihvola, viulu, Maija Pesonen-Kareinen, urut ja piano. Hapuli.

Kahvi.

To 7.3. klo 10.30 ”Ystävyydestä”, nukketeatteriesitys lapsille ja perheille.

Albekoglu, Takkinen, Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy.

Veräjälaakson koulu ■ Otto Brandtin tie 13

Ti 5.3. klo 10 Perhekerho.

Seuris ■ Maunulantie 21 Pe 1.3. klo 10 Liikunnallinen perhekerho. Mukana asahi-liikuntaa aikuisille.

Su 3.3. klo 17 Liike- ja tanssiterapia.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone To 28.2. klo 10 Perhekerho.

Ke 6.3. klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri, Aihe Aleksandr Puskin, Jevgeni Onegin.

Voudintie 4 B kerhohuone To 28.2. klo 10 Perhekerho.

Ma 4.3. klo 17.30 Kehitysvammakerho.

Ke 6.3. klo 12 Avoimet ovet. Keittoa ja kahvia. Tied. Kajos p. 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri. Optometrian opiskelijat AMK:sta.

Kutomakerho ■ Teinintie 8 Ke 6.3. klo 15 Hartaus.

Hakuaika iltapäiväkerhoon Koululaisten iltapäiväkerhot toimivat Oulunkylän kirkolla ja Veräjälaakson koululla arkisin klo 12–17. Hakuaika syksyn ryhmiin päättyy 19.4. Hakulomakkeita saa kerhoista ja netistä, www.edu. hel/fi/iltapaivatoiminta. Palautus siihen kerhoon johon hakee. Tied. Kirsi Satosalmi p. 050 380 4114.

Kirkosta oopperaan. Sopraano Margit Tuokko on kulkenut pitkän tien seurakunnan nuorisotyönohjaajasta oopperalaulajaksi. Hän konsertoi Kalevalan päivänä 28.2. kello 19 Helsingin musiikkitalon Camerata-salissa.

Ohjelmistossa on muun muassa Elämän elementit -laulusarjan kantaesitys.

Sen on säveltänyt Keijo Puumalainen. Tekstin on tehnyt tanssija-koreografi Anne Jouhtinen.

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti ja to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook. com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 27.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Klo 18.30 avoin Raamattupiiri neuvottelutilassa. Aiheena 2. Korinttilaiskirje.

To 28.2. klo 14.30 Lähetysrukouspiiri kappelissa. Lappalaisten, Viron ja Venäjän työn psta. Klo 19 Ilta Kari Peitsamon seurassa. Lauluja uskosta, elämästä ja Jeesuksesta. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Su 3.3. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Tuuli Aitolehti sekä Graduale-kuoro ja Seppo Välimäki. Klo 16 Tenavakirkko, mukana Elina Koivisto ja Seppo Välimäki.

Ma 4.3. klo 13 Yhteys keskenämme ryhmässä Elina Koivisto alustaa aiheesta Jeesus, pahan vallan voittaja.

Ti 5.3 klo 13–14.30 Aulakahvila.

Ke 6.3. klo 18 Snadi PaavaliMessu, Jorma Parviainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

rentoutumista, Gospel-lattarit ja lopuksi yhteinen hiljentyminen. Päivän hinta 10 e Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi sis. lounaan ja iltapäiväkahvit. Mukana Minna Sorsa, Anna Kalske, Annaelina Tähtinen ja Arja Kortelainen. Ilm. virastoon viim. 1.3.

Sukellamme yhdessä Raamatun maailmaan! Sunnuntaina 10.3. klo 14 alkaen. Luovaa raamattutyöskentelyä, mukana lattiakuvia ja bibliodraamaa.

Vetäjinä Kirsti Hietalahti ja Tuuli Aitolehti. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tarjolla pieni välipala tauon aikana.

Naistenryhmä ”Buuha Bertat” ; rento, iloinen ja toiminnallinen ryhmä, joka kokoontuu n 1x/kk . Lisätiedot diakoni Birgitta Huhtaluhta p. 09 2340 5453 Usko tai älä -ryhmässä keskustellaan ryhmäläisten omista uskon ja elämän kysymyksistä. Tarkoituksena on löytää lähtökohtia oman uskon jäsentämiseen ja rakentamiseen. Keskiviikkoisen (27.2.–17.4.) klo 18–20.15 Paavalinkirkolla. N. 25–40-vuotiaille tarkoitettua ryhmää ohjaavat Helena Ronkainen ja Tuomas Kurttila. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Juha Valkeapäältä, juha.valkeapaa@evl.fi tai 09 2340 5424.

Itä-Pasilan seurakuntakoti

Hyvän Paimenen kirkko

■ Opastinsilta 6

■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

Seurakuntakoti Keula ■ Flooranaukio 1 Pe 1.3. klo 9–10.30 Keulan aamu, avoin kohtaamispaikka, johon voi tulla myös lasten kanssa. Tarjolla kahvia, puuroa ja hyvää seuraa.

Paavali

Muuta

Paavalinkirkko

Naisten hemmottelupäivä Paavalinkirkolla lauantaina 9.3. klo 12–16. Yhteinen lounas, jalkojen ja käsien hoitoa,

■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

Pakila

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, ke 6.3. suljettu p. 2340 5500, pakila. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502.

Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Ke 27.2. klo 19 Nuorten messu. Henrik Wikström.

Pe 1.3. klo 20 Nuorten leffailta.

Su 3.3. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Satu-Elina Ansas ja Ari Häyrinen. Musii-

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus Tali–Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen, Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p. 09 2340 5648.

Ke 6.3. klo 18 Hiljainen rukous. Marika Palm.

Su 3.3. klo 10 Messu. Jukka Vanne (s), Marika Palm (a), Kylli Ahola (k), Lauluyhtye Ventus. Kirkkokahvit.

Ti 5.3. klo 18 Käsityökerho Takatasku. Klo 18.30 Nuorten ilta

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäentie 14 Pe 1.3. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e Ke 6.3. klo 13 Lähetyspiiri. Jukka Vanne.

Konalan srk-talo ■ Kyntäjäntie 4 To 28.2. klo 13 Päiväpiiri. Seija Widberg.

Muuta Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille pe 1.3. klo 19 Annankatu 14 D. Lautapelejä ja seurustelua. Tied. Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638 Rukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan srk-talo, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srkkoti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo

Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p.

09 2340 5702. Muut tilavaraukset p.

09 2340 5715.

Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14– 17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi.

Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12.

Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Maanantaisin klo 10–11 Puurokahvila. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa.

Ke 27.2. klo 18 Iltamessu Su 3.3. Klo 10 Laulujen ja virsien messu, Ek, Pitkänen ja Kujansuu Klo 18 Kamarimusiikkikonsertti, Sofia Aro, viulu, Liisa Rauhala, viulu, Samuli Sandberg, altto, Carolina Edström, sello ja Sari Blå, piano. Ohjelmistossa mm. Cho-

pin, Schumann. Vapaa pääsy. Kolehti srk.n musiikkityön hyväksi.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340

5757 Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14, helmikuussa esillä Oili Ollanketon Maalauksia matkan varrelta -näyttely. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Variksen laulukoulu kts. nettisivut: laulukoulu. ihmo.fi. Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki Ke 27.2. klo 18 Kirjallisuuspiiri, keskustellaan Tenho Pimiän kirjasta ”Sotavankileiri n:o 23; Kuolemaa, kulkutauteja ja rautatienrakennusta”.

To 28.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki, Jaani-pappi ja Päivi-kanttori Su.3.3. klo 12 Messu, Laaksonen, Helaseppä, Niva-Vilkko ja Chorus Marinuksen kvartetti. Lähetystuokiossa vieraana Kirsti Kosonen.

Ma 4.3. klo 13 Eläkeläisten kerho, Pia Sarala (11.3. Laaksonen ja 18.3. Anneli Fanta).

Ti 5.3. klo 17–19 Maiseman valo -näyttelyn avajaiset. Marjatta Tolosen akvarelleja läheltä ja kaukaa. Näyttely on avoinna maaliskuun ajan Aulakahviossa ma–pe klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä.

Muuta Päiväkerhoryhmiin ilmoittautuminen syksyksi 2013 tapahtuu joko sähköisesti seurakunnan Internet-sivun kautta (15–30.4.2013) tai suoraan kerhopisteisiin. Tarkemmat tiedot ryhmistä löytyvät sivuiltamme. Koululaisten iltapäiväkerhoihin (Laajasalon ja Tammisalon kirkolla) ilmoittaudutaan 30.1.–30.4.2013 kaavakkeella, joka löytyy seurakunnan ja opetusviraston Internet-sivuilta. Täytetty kaavake toimitetaan suoraan kerhopisteeseen. Päivä- ja iltapäiväkerhotied. Päivi Meriläinen p. 09 2340 5703.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 23406120, avoin-

na ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17, rippihuone To 28.2. klo 12 Viikkomessu. ViljanenPihkala, Murto.

Pe 1.3. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

La 2.3. klo 18 Iltakirkko.Viljanen-Pihkala. Miikka Lehtoaho.

Su 3.3. klo 10 Messu. Viljanen-Pihkala, Varkki, Martti Laitinen, Hannu Holma, Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu.

Ma 4.3. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta.

Ti 5.3. klo 12 Päivärukous.

Ke 6.3. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Hanna LaakkonenYang. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta: Kirjallisuusilta: Juhani Aho, Papin rouva. Alustus Yrjö Oikarinen, Viljanen-Pihkala. Teetä klo 17.30. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

avoinna ma–pe klo 12–15 La 2.3. klo 18 Ehtoomessu. Storhammar.

Su 3.3. klo 10 Messu. Äikää, Ingerö. Gi-

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

deonien vierailu. Kirkkokahvit. Krypta.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 To 28.2. klo 10 International Family Club. Klo 17–19 Koululaisten Olkkari.

Su 3.3. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo. Kirkkokahvit.

Ma 4.3. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 5.3. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvila.

Ke 6.3. klo 10–14 Avoimet ovet.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 28.2. klo 9.30. Perhekerho.

Su 3.3. klo 14 Messu. Oikarinen. Kirkkokahvit.

Ma 4.3. klo 17.15–18 Muskari (pienet).

Ti 5.3. klo 16–18 Koululaisten Olkkari.

Krypta.

Ke 6.3. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

nell, Ingerö. Klo 18 Tuomasmessu.

Jaana Hallamaa ja Antti Siukonen. Tuomas Hautala ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi.

Ma 4.3. klo 10–12 Family Club. Akvaario.

Ti 5.3. klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola.

Ke 6.3. klo 13 Seniorifoorum: Elämän ja kuoleman hallinta, teologian tohtori ja kirjailija Simo Yli-Karjula. Klo 20 Agricolamessu.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 To 28.2. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Ma 4.3. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa.

Ti 5.3. klo 9.30 Perhekerho. Klo 18.30 Naisten lentopallo.

Ke 6.3. klo 9 Naisten lentopallo.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A To 28.1. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 Lähetyskirkko To 28.2. klo 17–19 Rukouksen huone.

■ Tähtitorninkatu 18 Kahvia, esirukousta. Klo 19 RaamattuTo 28.2. klo 8.30 Yksinkertainen luento. Autiomaa. 2. Mooseksen kirja. messu.

Panu Pihkala, Antturi.

Su 3.3. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Su 3.3. klo 10 Messu. Antturi, Kiuru, Antturi, mus.: Mirkku Ridanpää.

Suikkanen, Pulkamo, Vanhan kirkon kuoro, nimikkolähetit Ari ja Maarit KoiKrista-koti vulahti. Kirkkokahvit, messujatkot. Klo ■ Kristianinkatu 19 15 Konsertti: Enkelit istuvat kivitarMa 4.3. klo 15 Raamattupiiri. Johanhassa. Hannele Soljander-Halme, sopneksen evankeliumi. raano, Aino-Kaarina Mäkisalo, lausunto, orkesteri.

Muuta Ti 5.3. klo 12 Päivämusiikki.

Diakoniavastaanotot: Suikkanen, urut. Klo 18.30 Ajanvaraus puhelimitse LuoMuKanteleiden YhSeura– tai käymällä paikan teisvastuukonsertti kunnat päällä ke 12–12.30. LiYhtyeeseen kuuluu verkossa: www. sätietoja p. 2340 20 kanteleensoittoa 6100 tai netistä. opiskelevaa kouluhelsinginseuraKotiraamattu- ja ruikäistä lasta ja nuorta. kunnat.fi kouspiiri su 3.3. klo 18 Soittimena ovat 5- ja Suomenlinna Susisaari B 11-kieliset pienkanteleet 42 c 10. Ohj. Leena Piiraisekä 36–39-kieliset isot nen, p. 044 343 3379. kanteleet. Ohjelmisto: Konevitsan kellot, suomalaista ja pohjoismaalaista kansanmusiikki, jäsenten omia sävellyksiä. Ohj. 7 e.

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna Ke 6.3. klo 8 Aamumessu. Antturi, ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto Suikkanen.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. PäiAvoin olohuone avoinna ti–to klo 11– vystävä pappi, p. 2340 6302. Dia15, pe klo 9–12 koniatoimisto, Runeberginkatu 58 To 28.2. klo 12 Käsityöpiiri.

B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vasPe 1.3. klo 9–10 Aamupuuro. Klo 19 taanotto to klo 10–12.30, p. 2340 Sinkkutapaaminen 30–100-vuoti6318. aille. Lautapelejä ja seurustelua.

Temppeliaukion kirkko Ti 5.2. klo 13 Keskustelua Sanan ää■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 rellä. Klo 15 Puhu suomea.

Pe 1.3. klo 10 Avoin perhekerho (takKe 6.3. klo 13 Yhteislauluhetki. Klo 18 kahuone). Klo 18 Maailman rukousRohkaistu rukoukseen. Yhdessä rupäivän rukoushetki. koilemisen aarre. Teetä ja pientä purtaSu 3.3. klo 10 Helsingin Kalevalaisten vaa klo 17.30 Naisten 75-vuotisjuhlamessu. Eeva Bulevardin kerhohuone Tikka, Soili Maisila, Tuomas Karjalai■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta nen. Musiikki Jari Komulainen ja yhtye.

Ma 4.3. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Ma 4.3. klo 10 Avoin perhekerho (takMiesten raamattupiiri. kahuone). Klo 13 Maanantaipiiri.

Ti 5.3. klo 11 Jumppakerho eläkeläisilBulevardin le. Klo 17 Kitarakurssi (takkahuone). seurakuntasali Klo 18 Virsikirjan aarteita. Niilo Rau■ Bulevardi 16 B. 2. krs halan virsiä, Tauno Väinölä.

Pe 1.3. klo 19 Kansan RaamattuseuKe 6.3. klo 18 POP-messu. Marianna ran opiskelijat.

Saartio-Itkonen, Tuulia Kokkonen. Artistivieraina Martin Alvarado ja Mikko Agricolaliike Helenius, flyygeli ja bandoneon. Lapsil■ Mikael Agricolan kirkko, www.agle POP-pyhis, jatkot srk-salissa. Klo ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 18.30 Rukousjatkot.

6123 Seurakuntakoti Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 ■ Runeberginkatu 39 To 28.2. klo 10–12 Lasten torstai, perTo 28.2. klo 13 Diakoniapiiri. hekahvila. Café Agricola. Klo 13 TorsPe 1.3. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo taipiiri.

13.15 Hopeapiiri. Hyviä ja hankalia naiPe 1.3. klo 15 Lasten leffaperjantai: sia Raamatussa, Marja Heimala-PelkoNalle Puh ystävää etsimässä. Café Agrinen, Hgin Raamattukoulu. cola.

Ma 4.3. klo 19 Raamattupiiri.

Su 3.3. klo 10 Anglican Eucharist. Klo Ti 5.3. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 12 Messu (vanha kaava). Matti T. Am13.15 Lähetyspiiri. Kenialaiset kyläkäti-

Töölö

21

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.— 6.3. löt, Pirjo-Riitta Ojanperä.

Ke 6.3. klo 16.30 Miestenpiiri.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 1.3. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café.

Ma 4.3. klo 17.30 Posliinipiiri. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 6.3. klo 18 Ei nuorteniltaa.

Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

Tulevaa toimintaa Paastonajan retriittiryhmä 4.–24.3.

Lisätiedot Arja Launis, 040 828 1810.

Lauluilta ma 4.3. klo 18, Cafe & Eepos.

Juurevaa musiikkia valtateiden varsilta.

Merimieskirkkopiirin myyjäiset la 9.3.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p.

2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Ke 27.2. klo 12.45 Matteuksen Päivälaulajat. Klo 14 Populus-kerho Kalevalan päivä, Merja Totro.

To 28.2. klo 17 Hanna-piiri, Filistealaisten naisten motiivit.

Su 3.3. klo 10 Messu. Pakarinen, Kontio, Vesanen. Messuavustajina Teija Koskinen, Jaakko Ojala.

Ma 4.3. klo 16 Miesten raamattupiiri Ti 5.3. klo 17 raamattupiiri

Vartiokylän kirkko

OIKEUDENMUKAISUUS, ARVOT JA ARMO Työväen paastonajan kirkkoilta keskiviikkona 6.3.2013 klo 18.00 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Illan teema: Armahda minun lastani Aiheesta puhuvat ministeri Krista Kiuru ja rovasti Ilkka Turkka.

Musiikista vastaa Poliisisoittokunnan vaskiseitsikko, johtajana Juuso Wallin ja uruissa Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog.

■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

Alkuhartaus rovasti Paavo Salakka Päätöshartaus kirkkoherra Teemu Laajasalo

To 28.2. klo 12–16 Olohuone Juhlitaan Kalevalan päivää. Klo 18 Kappelimessu. Kontio, Kakkonen.

Kahvitarjoilu. Kahviraha Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pe 1.3. klo 20.30 Vartin messu

Puotilan kappeli

Muuta Koululaisten kesäpäiväleirille haku on 25.2.–28.3. Lisätietoja ja ilmoittautuminen seurakunnan www-sivujen kautta.

Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Tilaisuuden järjestävät H:gin kristillinen sos.dem. yhdistys, H:gin sos.dem. piirin srk-jaosto, H:gin kristillinen työväenyhdistys ja Kallion seurakunta.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 27.2. klo 17 Vuosaari-kuoro.

To 28.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas Hinta 1 euro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Su 3.3. klo 11 Messu. Liturgia Airi Heikkinen, saarna Helena Ijäs, kanttorina Riitta Hirvonen, Helsingin Poliisisoittokunnan puhallinkvintetti. Klo 18 Kansanmusiikkikonsertti. Kamanat kohottukohot. Koko perheelle sopivassa konsertissa mukana: Lauluyhtye Inehmo, Sakarat laulupelimannit, Anja Hinkkanen, Saarella palaa -duo. Vapaa pää-

Tervetuloa tutustumaan uuteen kotiisi to 28.2. tai ke 6.3. klo 15.00-17.00 Olemme avanneet Kalasataman uudelle asuinalueelle Helsinkiin laadukkaan talon palveluineen. Talon 22 esteetöntä asuntoa on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua ja turvaa asumiseensa. Asukkaiden käytössä on mm. turvaranneke, avainten säilytyspalvelu sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelut. Monipuoliset lisäpalvelut mahdollistavat asumisen omassa kodissa avun tarpeen lisääntymisestä huolimatta. Tervetuloa tutustumaan!

Lisätietoja palvelukokonaisuuksista ja asunnoista saat puhelimitse numerosta 044 765 0664 tai sähköpostilla osoitteesta kalasatama@invalidiliitto.fi

www.validia.fi/kalasatama

22 sy. Kolehti yhteisvastuukeräykseen.

Ma 4.3. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Jeesuksen aikainen arki ja elämä. Aihetta avaa Ritva Puhakka. Klo 18 Johanneksen evankeliumi -raamattupiiri.

Ti 5.3. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri.

Ke 6.3. klo 17 Vuosaari-kuoro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ke 27.2. klo 18 Lectio Divina -ryhmä.

Ryhmään tullaan paikalle ajoissa, sillä ovi suljetaan työskentelyn alettua. Ohjaajana on pastori Tiina Ahonen.

To 28.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 17 Virkisty virrellä. Riitta Hirvonen.

Klo 18 Iltakirkko. Tiina Ahonen ja Riitta Hirvonen.

Ti 5.3. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Ke 27.2. klo 13 Laulupiiri. Anja Hinkkanen.

Pe 1.3. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

Ma 4.3. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko -raamattupiiri. Klo 15 Kriisiryhmä. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 5.3. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä – naisten piiri. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11 Ke 27.2. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Ti 5.3. klo 10 Perhekerho.

Ke 6.3. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Piirin yhteydessä on lähetyspuoti ja -kahvila.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3

Ke 27.2. klo 18 Uusi laulu -kuoro.

To 28.2. klo 10–11.30 Perhekerho.

Ke 6.3. klo 18 Uusi laulu -kuoro.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pappi p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@evl.fi.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Viva-Annankulma, avoin olohuone to 28.2. klo 11–12.30 Annankatu 14 D, poikkea viittomaan kahvikupin äärelle, Kannelmäen raamattupiiri ti 5.3. klo 15–17 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vierailijana bibliodraamaohjaaja Irma Obele-Luoma, Malmin raamattu- ja keskustelupiiri ti 5.3. klo 17– 18.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Perhekerho pe 8.3. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs,

Mielenterveystyö Etelä-Helsingin Kirkkokierros, ”pieni pyhiinvaellus” kävellen ke 6.3., aloitus klo 10 Kampin kappelilta, seuraavina Annankulma klo 11, Ruoholahden kappeli klo 12 ja Lauttasaaren kirkko klo 13, hengen ja ruumiin ravintoa, hinta 10 e, tied. ja ilm. Marja Aho, p. 09 2340 2541 tai Kristina Jansson-Saarela, p. 09 2340 2540.

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549 su 3.3. EI ole kevätohjelmasta poiketen selkomessua Vantaalla, messu on vasta viikkoa myöhemmin, Lähetysaskartelupiiri pe 1.3. klo 18–20.15 Seurakuntien talossa, Näkövammaisten Kristillisen yhdistyksen Hartaustilaisuus su 3.3. klo 14–16 Pengersalissa, Penger-

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.— 6.3.

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

katu 11 A, Malmin piiri ma 4.3. klo 14– 16 kirkolla, Kunnantie 1, Raamattupiiri ma 4.3. klo 18–19.45 Seurakuntien talolla.

Oppilaitostyö Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10– 11, DIAK ma 11–13, Haaga-Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11, Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko (Eht.) su 3.3 klo 10 Pekka Laine-Mäkinen ja Sari Blå-Romppanen, Päivätupa ma, ti to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke, pe (1 e) klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18, Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Taustamusiikkia tiistaisin klo 18–20 ja torstaisin klo 7–9, Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

En puhu. Ikävä kyllä pelkällä vaitiololla voi ilmaista osallisuutta, antaa luvan ja myönnytyksen sille pahalle, mitä ympärillään kuulee.

Annankulman au Käsityöpiiri alkoi valmistaa Nuorten turvatalolle neuletöitä osoittaakseen huolenpitoa ja välittämistä.

International Ev. Church

Teksti Noora Melaanvuo Kuva Esko Jämsä

10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

elsinkiläinen Margaretha Jortama sai syksyllä Lastenklinikan kummilapselta kirjeen, jossa toivottiin sateenkaaren värisiä sukkia. Jortama kysyi Annankulmassa tapaamiltaan Äiti Teresa -piiriläisiltä, haluaisiko joku heistä tehdä sukat. Annankulma on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan olohuonemainen tila.

Tellervo Terävä lupasi toteuttaa pikkupotilaan toiveen.

– Tyttö tuli niin iloiseksi, että

H

piti sukkia jaloissaan yötä päivää, Terävä kertoo kuulleensa.

Lapsen ilo sai käsityöharrastajat miettimään, voisivatko he tehdä muutakin kotimaan lasten ja nuorten hyväksi. Aiemmin he olivat lähettäneet peittoja Intiaan.

Jo joulun aikoihin SPR:n Nuorten turvatalo vastaanotti ryhmältä torkkupeittoja ja sukkia. Turvatalo on paikka, johon nuoret tai heidän huolestuneet vanhempansa voivat ottaa yhteyttä ilman ajanvarausta.

Piiri tekee taloon talven aikana vierailun ja vie mukanaan kaulaliinoja, pipoja, lapasia ja sukkia.

– Tämä on hyvän eteenpäin välittämistä, mihin presidenttikin on kehottanut, miettii Jortama.

Yhtenä uutena ajatuksena on alkaa tehdä Barbie-nukeille vaatteita ja toimittaa niitä paikkoihin, joissa on lapsia. Kaija Rave ja Marja Alhanko toivat ystävänpäivänä malleiksi itse valmistamiaan Barbie-vaatteita.

Lehdistä on löytynyt ohjeita, joita muutkin ryhmäläiset voivat hyödyntää.

Torkkupeitot ovat ilahduttaneet Nuorten turvatalon väkeä.

Niitä on turvatalon olohuoneessa, jossa nuoret viettävät aikaansa.

– Nuoret kääriytyvät torkkupeittoihin mielellään. Kauniit peitot ovat herättäneet ihailua myös sosiaalityöntekijöissä ja perheenjäsenissä, kertoo vt. johtaja Anne-Maria Pitkänen.

”

Nuoret kääriytyvät torkkupeittoihin.”

Anne-Maria Pitkänen

Pitkäsen mukaan muutkin villaiset tuliaiset ovat talon nuorille yleensä mieluisia.

Käsityöpiiriläiset aikovat ehdottaa henkilökunnalle, että he voisivat auttaa nuoria myös läksyjen teossa tai muutoin konkreettisesti. Tellervo Terävä sanoo, että tuntuisi hyvältä, jos hän voisi omalla tekemisellään ja läsnäolollaan keventää nuorten elämää.

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

23

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.— 6.3.

Älä puhu pahaa Paastonaikana voi opetella myös hillitsemään kieltään.

Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuva Plainpicture / Kuvaario

P

ahan puhumisessa on eri asteita. Takanapäin sanotut tuomitsevat ja leimaavat sanat ovat ikävin versio, mutta joskus toisen mustamaalaamiseen riittää pelkkä nyökyttely.

Jopa vaitiololla voi ilmaista osallisuutta, antaa luvan ja myönnytyksen sille pahalle, mitä kuulee. ”Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.” Raamatun kahdeksas käsky peräänkuuluttaa ihmisten välistä kunnioitusta ja avoimuutta.

Päivittäisessä elämässä työtovereista, naapureista tai sukulaisista olisi kristillisen etiikan mukaan puhuttava samalla tavalla kuin tahdomme heidän puhuvan itsestämme. Totuudellista puhetta on harjoiteltava, sillä luulojen varaan lankeaminen on helppoa.

Reformaattori Martti Lutherille pelkkä pahansuopaisuuden vältteleminen ei riittänyt. Oli mentävä vielä pidemmälle. Asiat on käännettävä toisen parhaaksi: ”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä,

petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.”

Lähimmäisen kunnian suojeleminen on käytännössä vaikeaa.

Esimerkiksi työyhteisöt vaihtelevine tilanteineen ovat hedelmällisiä paikkoja myös ikäville puheille.

– Tarvitaan pyrkimystä asioiden yhteiseen käsittelyyn ja ongelmien ratkaisuun myönteisellä tavalla. Omassa työpaikassani tauot ja osastokokoukset, työn lomassa jutteleminen ja kuunteleminen ovat tärkeitä, sanoo sairaanhoitajana vuosia työskennellyt Taina.

Sairaalan kiireisellä osastolla työolosuhteiden aiheuttama stressi, potilaiden murheelliset asiat ja oma jaksaminen vaikuttavat olotiloihin.

– Isossa työyhteisössä on monenlaisia persoonia ja helposti lausutaan lyhytnäköisiä kommentteja. Samanmielisten kesken syntyy kuppikuntia, jotka puhaltavat yhteen hiileen. Ehkä toisen työtapojen arvosteleminen on myös oman itsensä näkyväksi tekemistä, sairaanhoitaja pohtii.

Nykyisin puhutaan paljon työhyvinvoinnista. Myös Tainan

työpaikalla kiinnitetään huomiota hyvään käytökseen ja toisten huomioimiseen. Lopulta päätös siitä, mitä suusta tulee ulos, syntyy kuitenkin oman pään sisällä.

Kahdeksas käsky on sairaanhoitajan mielestä hyvä ohje kaikkiin elämisen ympäristöihin.

– Sen todeksi elämiseen ei oikeastaan tarvita paljoa, vain hyvää tahtoa. Itse yritän välillä tuoda esiin asioiden kääntöpuolia. Aina löytyy hyvääkin, ja sen löytämisessä voi kehittyä. Hyvän kautta moni asia saa uusia ulottuvuuksia ja helpottuu, sanoo Taina.

Mikä on pahan puhumista? Jos joku on toiminut väärin, ei tosiasioita voi kiistää. Erheet ja rikkomukset tulisi silti käsitellä kasvotusten eikä selän takana. Totuuden etsiminen kysyy aina vaivaa.

Jos en ole varma totuudesta, on parempi pysytellä hiljaa. Kalkattava kieli koituu useimmiten myös omistajansa taakaksi.

Raamatussa pahalla puheella viitataan vilppiin ja lähimmäisen vahingoittamiseen. Viisas puhe taas on virvoittavaa, rohkaisevaa ja rehellistä: ”Lohduttava puhe antaa elämänrohkeutta, petollinen sana murtaa mielen”.

Pahat sanat voivat pitää sisällään myös anteeksiantamattomuutta tai huonoa oloa. Kirjastossa työskentelevä Virpi uskoo

sitkeän rukouksen muuttavaan voimaan.

– Omaan pahan puhumiseeni liittyy usein senhetkistä huonovointisuutta. Huono omatunto voi ohjata päätökseen siitä, ettei enää lähde pahan puhumiseen mukaan sen houkuttelevuudesta huolimatta. Koen, että rukous auttaa tässä. Muutkin hillitsevät pahan puhumistaan, jos joukossa yksi ei siihen osallistu.

” Hyvän kautta moni asia saa uusia ulottuvuuksia ja helpottuu.”

Valtion virastossa työskentelevällä Eerolla on kokemusta erilaisista työpaikoista. Hän on tehnyt havainnon, että miesvaltaisilla työpaikoilla suhtautuminen työkavereihin on ollut reiluinta.

Pelkkä mies- tai naiskysymys asia ei kuitenkaan ole.

– Pahansuopaisuus on kai osa ihmisluontoa eikä sitä poisteta millään työpaikkaohjelmilla tai suunnitelmilla. ”Älä sano väärää todistusta” pitää jotenkin sisäis-

tää niin, että jättää sen pahan sanan sanomatta.

Kultainen sääntö kehottaa kohtelemaan lähimmäisiä samoin kuin itseään – siis tekemään aktiivisesti hyvää myös puheen tasolla.

Kirkon työyhteisöissä sääntö tunnetaan, mutta noudatetaanko sitä?

Pitkään seurakuntapastorina työskennellyt Jukka uskoo, että useimmilla kirkon työntekijöillä on pyrkimys elää todeksi kristillisyyden perusohjeita. Käytännössä tuskin kukaan pystyy silti täysin välttämään selän takana puhumista.

– Uskon, että siinäkin asiassa voi kasvaa. Ihmisen luontoon kytkeytyy pahuus ja synti. Sitä on vain aktiivisesti ravistettava itsestään irti ja toimittava hyvän puolesta.

Kultaisen säännön maailmassa pääperiaate on suhtautua toisiin positiivisesti. Silloin toista ihmistä katsotaan ikään kuin rakkauden silmälasien läpi, arvioi pastori.

Paastonaika ennen pääsiäistä kutsuu meitä luopumaan turhasta ja katselemaan, missä kohtaa elämämme kaipaa muutosta. ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” Nämä Jeesuksen sanat ohjaavat miettimään oman puheen taustoja.

Oman kielen ja lähimmäisen varjelemiseen tarvitaan aktiivinen päätös kääntää sydän ja ajatukset kohti hyvää.

ttajat Pitkänen ei tyrmää ajatusta suoralta kädeltä, sillä osa nuorista hyötyisi avusta.

– Lähden yhteistyökeskusteluun avoimin mielin. On ihanaa, että aikuiset haluavat välittää huolenpitoaan, hän toteaa.

Diakoni Raija Laajanen pitää käsityöpiirin aktiivisuutta hienona asiana.

– Työntekijöinä tehtävämme on mahdollistaa, että Annankulmassa kokoontuvat ryhmät voivat tehdä tärkeäksi kokemiaan asioita, kommentoi Laajanen.

Käsityöryhmäläiset ovat ostaneet langat kotimaan lahjoituksia varten itse. Seurakuntalaiset voivat myös tuoda heidän käyttöönsä ylimääräisiksi jääneitä langanpätkiä. Äiti Teresa -ryhmä siirtyi Katajanokalta Annankatu 14:ssä sijaitsevaan Annankulmaan, kun tila aukesi vuosi sitten. Ihmisiä tuli mukaan tuolloin myös Martoista.

Joukkoon on mahdollista ottaa nytkin uusia tekijöitä mukaan.

Annankulma on avoinna tiistaista torstaihin kello 11–15 ja perjantaisin kello 9–12. Käsityöryhmä kokoontuu torstaisin puoliltapäivin.

Barbie-nukeille vaatteita. Pienillä huomionosoituksilla aikuiset vahvistavat lasten tunnetta, että joku välittää heistä. Kuvassa ovat Barbie-vaatteita valmistaneet Marja Alhanko (keskellä) ja Kaija Rave (oikealla) sekä puuhanainen Margaretha Jortama (vasemmalla).

24

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

neniälittereK Visio

V

ihdin pappilassa kirkkoherrojen muotokuvat pelottivat lapsia.

Kuvat poistettiin. Ajan hermolla olevat Kotimaa24:n uutishaukat syventyivät tähän epäkohtaan järjestämällä kilpailun â&#x20AC;?Suomen pelottavin kirkkoherraâ&#x20AC;?. Toimitus perää valokuvia kauhua aiheuttavista kirkkoherrojen muotokuvista, joista ei sakasteissa ja virastoissa totisesti ole pulaa. MyĂśs kerettiläinen järjestää kilpailun: Ă&#x201E;änestä, kenen piispan Facebook-sivut ovat pelottavimmat! Nämä voidaan sitten poistaa säikyttelemästä somelaisia.

Valtio maksoi huimia summia eräälle â&#x20AC;?huippuďŹ losoďŹ lleâ&#x20AC;? hänen tulevaisuusvisioistaan. Kirkossa keksittiin, että tilataanpa tältä nerolta oma miljoonan euron kirkkovisio. Joidenkin mielestä huippuďŹ losoďŹ n suurin yhteiskunnallinen oivallus on siinä, että kun suomalaiset ennen vetivät ns. kalsarikännit kotona, hän vapauttaa meidät tekemään saman kadulla.

Kirkon herroihin sovellettuna tämä merkitsee, että heistä häipyy loppukin arvokkuus ja pelottavuus.

Ostetaan

Hengelliset tilaisuudet

OSTETAAN KUOLINPESIĂ&#x201E; loppusiivouksineen. toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546

ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 5.3. klo 19 Bengt Lassus, SjĂśman, SĂśderstrĂśm.

Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntĂś ti klo 10â&#x20AC;&#x201C;12, esirukousiltana 18â&#x20AC;&#x201C;18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähkĂśpostiin pray.petrus@evl.ďŹ tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 19.3.

Petrus fĂśrsamling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

LĂ&#x201E;HETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 To 28.2. klo 8.30 Yksinkertainen messu, Timo Ryhänen ja Raila Mantere Su 3.3. klo 14 Messu, ( l & s) Arto Antturi, musiikki Mirkku Ridanpää www.lahetyskirkonmessu.ďŹ

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn.

MENEC 09-4546572 www.menec.ďŹ

Ostetaan

kuolinpesät käteisellä.

Viemme kaiken pois.

Teemme lopuksi kunnollisen loppusiivouksen ilmaiseksi.

Soita 041 700 1987

Palveluja tarjotaan OVI TAI KAKSI KATEISSA? MEILTĂ&#x201E; UUDET ASENNETTUNA. Meiltä kaikki ovet asuntoihin, kiinteistĂśihin ja taloyhtiĂśihin. Muista kotitalousvähennys!

Katso kaikki mallit ja hinnat: OVIASENNUS.FI

Jouni Wallin 040 522 8283 jouni@oviasennus.ďŹ

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttÜlasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, tyÜkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESĂ&#x201E;T, MUUTTOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;MĂ&#x201E;T. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyÜkalut ym. myÜs uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähkÜpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähkÜposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähkÜposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspäällikkÜ Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähkÜposti: sirpa.patronen@evl.fi

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä.

Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759.

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkÜ: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e â&#x20AC;&#x201C; hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

KUOLINPESĂ&#x201E;T - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myĂśs viikonloppuisin).

P. 040 812 3285 *ONNI* (25v.kok.)

kaihdintohtori Kotimaisia kaihdintuotteita.

Korjaamme sekä mittaamme uutta. MyÜs iltaisin ja la.

040-411 4370 YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELUT teemme kaikkia kotitĂśitä, kasaamme kalusteita, tapetoimme, remontoimme, pienet muutot pakettiautolla, käsilumityĂśt. Tuntiveloitus 33â&#x201A;Ź+alv. Minimi laskutus 2 t. Puh. 0400 811 941 MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym.

MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com VIDEOKUVAAJA. Tapahtumien kuvaus, editointi ja web-linkitys/DVD. 045 267 0422. T:mi.

Parturi-kampaaja, jalkahoito.

Kotikäyntejä pääkaupunkiseudulla.

Soita Elisabeth: 040 595 6843.

Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyĂśt.

P.046 899 6885 www.pollanen.info

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin tyĂśt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyĂśt.

Huoneistoremontit, korjaustyÜt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyÜt. TakuutyÜnä.

Suomalaiset tyÜntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. MyÜs kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 Pienetkin sähkÜtyÜt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013; SähkĂśasennusliike.

Kaikki sähkÜtyÜt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com Luotettavaa kotisiivousta *kotitalousvähennys. P. 045 638 5774 mirja@mmsiivouspalvelut.ďŹ 2 miestä, pakettiauto.

HUONEKALUJEN KASAUKSET. puh. 044 911 8930

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 Ostamme muutto- ja kuolinpesät.

Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myÜs siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com

Myydään hautakiviä

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W

S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

Hoivapalveluja

Hoivaa ja Huolenpitoa kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

0800 966 46 â&#x20AC;˘ www.sellina.fi

25

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Palvelukseen halutaan

Vuokrata halutaan

Rakennusala

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY

0\VNHWWl .DWRLOOH

puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Puh. 050-518 3378 www.myske.fi Â&#x2C6; K AT T O R E M O N T I T Â&#x2C6; K AT O N M U U T O S T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; Â&#x2C6; U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N Â&#x2C6; KO T I S I I V O U K S E T Â&#x2C6; Â&#x2C6; R A K E N N U S P E LT I T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; K E I T T I Ă&#x2013; R E M O N T I T Â&#x2C6;

TOIMITUSPĂ&#x201E;Ă&#x201E;LLIKKĂ&#x2013;

Mitoin kuin mitoin

Pitkäaikaisen toimituspäällikkÜmme jäädessä eläkkeelle tarvitsemme uuden.

Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, kokemusta toimittajan tyÜstä, kirkon tuntemusta, teologista sivistystä, esimiestaitoja sekä kykyä, halua ja näkyä kirkollisen viestinnän uudistamiseen.

Nuoripari ja vauva etsivät 2-3h+k Helsingistä. Kaikki tarjoukset huomioidaan! 040 519 3966/Armi

Tarjoamme palkkaluokan 3 B mukaisen palkan lisäksi inspiroivan tyÜyhteisÜn, jossa on mahdollisuus kehittyä ja kehittää.

Siisti ja asiallinen media-alan opiskelija etsii edullista yksiÜtä huhtikuusta alkaen. Vuokran takaajina vanhemmat.

Riku Wallin 050 543 0208

Tehtävä tulee ottaa vastaan sopimuksen mukaan kesällä 2013.

Nasevat hakemukset 15.3. mennessä sähkÜpostilla osoitteeseen WLHGRWXV KHOVLQNL#HYO ¿ Tiedusteluihin vastaa päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231, VHSSR VLPROD#HYO ¿ WDL WRLPLWXVSllOOLNN| 0DUMD .XSDULQHQ PDUMD NXSDULQHQ#NLUNNRMDNDXSXQNL ¿

Opettajaperhe etsii ulkomailta palaavalle pojalleen yksiÜtä tai kaksiota läheltä keskustaa. Luotettava, kunnollinen vuokralainen.

Välimäki 045 124 6900

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi +821(,6725(0217,7 5DNHQQXVPHVWDUL MD VHUWLÂżRLWX PlUNlWLODYDOYRMD YDVWDD W\|Q ODDGXVWD ,/0$,1(1 $59,2,17, 6RLWD

Kirpputoreja Terveydenhoitoa

Uusi ilme keittiÜÜn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

OSTETAAN KUOLINPESĂ&#x201E;T JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

ecoBlast Oy K p h , k e it t i Ăś , l a t ti a , m a a l a u s .

Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b e l l . f i p. 0 4 0 0 6 8 9 7 4 2

Hammashoitoa

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiÜÜn ovet, tasot. MyĂśs pikkutyĂśt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ďŹ nrak21@luukku.com.

Soita hinta-arvio 040 189 5682.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ&#x2013;T. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50â&#x201A;Ź) nyt 37â&#x201A;Ź. Norm.vel.perm. l+k (55â&#x201A;Ź) nyt 46â&#x201A;Ź Tied. 09 639 818 Eläkeläisten permanentti pak. 60â&#x201A;Ź ja väripaketti 60â&#x201A;Ź leikkaus 18-20â&#x201A;Ź Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Siivouspalveluja Tip Top Siivous Ei enää hiostavia ja hiertäviä kertakäyttÜtuotteita!

MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

DÄ&#x17E;Ä&#x161;Ĺ?^Ä&#x17E;Ć&#x161; Ć&#x161;ƾŽƊÄ&#x17E;Ä&#x17E;Ć&#x161;

â&#x20AC;&#x201C; Varmuusalusasut ¡ kestävät yli 200 pesukertaa! â&#x20AC;&#x201C; Vuode-ja irtosuojat ¡ ympäristĂśystävälliset â&#x20AC;&#x201C; Uimahousut ¡ žƾŏÄ&#x201A;Ç&#x20AC;Ä&#x201A;Ć&#x161; ĹŠÄ&#x201A; Ĺ&#x161;ƾŽžÄ&#x201A;Ä&#x201A;ĹľÄ&#x201A;ƊŽžÄ&#x201A;Ć&#x161; www.divisa.fL Â&#x2021; LQfo@divisa.fi www.divisa.fL Â&#x2021; LQfo@divisa.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

IENSAIRAUKSIEN ERIKOISHAMMASLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RI

JAANA JĂ&#x201E;RVINEN

Vastaanotto Fredrikinkatu 77 A 1, Etu-TÜÜlÜ.

Ajanvaraus klo 8-16,

694 3313

Myydään huoneistoja KATAJANOKAN SENIORITALOSSA 3. kerroksen yksiÜ. Ei välitt.

Puh. 045 634 9204

Kalevalainen jäsenkorjaaja 65â&#x201A;Ź/1,5h.

Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Ostetaan huoneistoja

Asianajajia Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Halutaan ostaa iso rivitaloasunto alueelta Munkkivuori/Haaga/Oulunkylä/ Metsälä/Länsi-Pakila. P. 050 535 1025 SIJOITETAAN isommasta asunnosta saatu kauppahinta länsi- Helsingin YKSIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N ja KAKSIOON Yst. tarj. Puh. 0500 460 226/ Voitto Waltzer tai waltzer@kolumbus.ďŹ Walthouse Oy Lkv Portimopolku 12 A, 00800 Helsinki

Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

Lakiasioita

OLK Siivouspalvelut.ďŹ

0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL 0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

siivousta jo vuodesta 1995

040 762 5615

Kuka päättää asioistasi tulevaisuudessa?

EDUNVALVONTAVALTAKIRJAT 350 â&#x201A;Ź / kpl

Lakiasiaintoimisto Petri Laurila Puh. 040 768 2255 Hakaniemen torin laidalla os. SäästĂśpankinranta 2 A, 6. krs Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnĂśnjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.ďŹ , www.kavasto.ďŹ

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyÜs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen.

Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ďŹ

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ

Perunkirjoitukset, perinnĂśnjaot, testamentit ym. 30-vuoden kokemuksella iltaisin ja viikonloppuisin P. 0400 368 671.

vähenn. 45%

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. MyĂśs jatkuvat sopimukset. www.marďŹ c.ďŹ p. 040 700 1925.

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kotisiivousta/ikkunapesua/käsilumitĂśitä kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23â&#x201A;Ź/h www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455082 tai www.varmuudella.com

26

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi JUHA RANTALA

Viikon vinkki

Peitsamon seurassa Paavalinkirkossa vietetään torstaiiltaa muusikko Kari Peitsamon seurassa. Illassa Peitsamo esittää lauluja uskosta, elämästä ja Jeesuksesta omalla persoonallisella tyylillään. Tilaisuudessa kerätään kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Illassa on mukana pastori Petri Flinck. Kommunistiksi ja uskovaiseksi julistautunut Peitsamo on yksi eniten levyttäneistä suomalaismuusikoista. Hän on myös säveltänyt ja sanoittanut itse lähes kaikki levyttämänsä kappaleet. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan on Kauppaopiston naiset vuodelta 1977.

Kari Peitsamo torstaina 28.2. kello 19 Paavalinkirkon alasalissa, Sammatintie 5.

Radio&TV

Hyvä mieli auttamisesta. Herttoniemen seurakunta on tarvinnut vuosien mittaan vapaaehtoisia muun muassa elintarvikkeiden jakamiseen.

YLE radio1 87,9 MHz Su 3.3. Klo 10 jumalanpalvelus Alavieskan kirkosta. Virret: 316: 1–3, 310: 1, 4 ja 8, 438, 324: 5 ja 6.

Klo 11 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Klo 18 Kotkan adventtiseurakunnan jumalanpalvelus.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 28.2. Diakoni, kotiäiti Kristiina Huotari. Teologian tohtori Niko Huttunen.

Pe 1.3. Kirkkoherra Olli Kortelainen. Opetusneuvos Kalevi Virtanen.

La 2.3. Pastori Heikki Honkamäki (Ortodoksinen kirkko). Sairaalapastori Teemu Paarlahti.

Ma 4.3. Kappalainen Anna-Kaisa Tuomi. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

Ti 5.3. Toimittaja Saila Keskiaho.

Pastori Timo Virtanen (Metodistikirkko).

Ke 6.3. Kappalainen Matti Innanen. Kanttori Katarina Engström.

To 7.3. Toimittaja Johanna Korhonen. Pastori Riitta Kuparinen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 3.3. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 2.3. klo 11.05 Pisara. Uusinta ma 4.3. klo 14.55.

Leipää jakamaan Vapaaehtoistyöstä kiinnostunut saa kätevästi tietoa seurakuntien leivänjakelusta ja muista tehtävistä internetin Suurella sydämellä -palvelusta.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

K

erhomummoja ja -vaareja, juttukavereita, ryhmänohjaajia, keittiö- ja kahvila-apulaisia, kirkkopäivystäjiä, elintarvikkeiden jakajia, messuavustajia, kauppakavereita näkövammaisille, verkkokeskustelijoita, aikuisia nuorten yökahvilaan… Suurella sydämellä -verkkopalvelussa on tarjolla laaja kirjo vapaaehtoistoimintaa.

Helsingin seurakunnat lähtivät mukaan valtakunnalliseen verkkopalveluun jo vuonna 2009.

Hanke on kuitenkin pääsemässä pääkaupungissa kunnolla vauhtiin vasta nyt.

– Palvelu on käynnistynyt hi-

taasti Helsingin suuren koon vuoksi. Seurakuntia on 21 ja jokaisella oma tapansa toimia.

Kymmenkunta seurakuntaa on kuitenkin jo mukana melko aktiivisesti, ja kevään mittaan palvelun tarkoituksena on selvästi laajentua, sanoo vapaaehtoistyön koordinaattori Hanna LipastiRaulus.

Suurella sydämellä liittyy Helsingin seurakuntien jäsenyyden vahvistamiseen tähtäävään Jäsenelle parasta -hankkeeseen. Ideana on, että yhdestä osoitteesta saa tietoa tarjolla olevista tehtävistä sekä vapaaehtoistoiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

– On hyvä, että seurakuntien vapaaehtoistehtävät saadaan kootuksi yhteen paikkaan. Samalla se on loistava yhteydenpitoväline työntekijöille.

Kirkossa on ollut aina tarjolla

vapaaehtoistyötä, sillä kaikkea toimintaa ei pystytä pyörittämään pelkästään työntekijöiden voimin eikä ole tarkoituskaan.

Verkon kautta tavoitetaan Hanna Lipasti-Rauluksen mukaan kuitenkin helpommin erilaisia vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita ihmisiä.

– Haluamme tarjota ihmisille mielekästä tekemistä yhteisössä. Kaikilla on jokin lahja, jonka voi antaa toisten käyttöön. Tällä tavoin voi saada kirkon piiristä oman paikkansa ja uutta merkitystä elämään.

Lipasti-Raulus on huomannut, että parhaiten vetävät selkeät tehtävät, joissa on vahva auttamisen näkökulma. Jokainen vapaaehtoistyöhön hakeutuva haastatellaan, jonka jälkeen hänet perehdytetään tehtävään.

– Luottamus on vapaaehtoistoiminnassa tärkeä tekijä, ja haastattelun avulla saadaan oikea ihminen oikeaan tehtävään.

Osaamiskriteerit sitä paitsi vaihtelevat tehtävän mukaan.

Moni vapaaehtoistyötä hakeva haluaa myös itse ideoida ja suunnitella toimintaa. Lipasti-Raulus pitää selvänä, että ihmiset haluavat vaikuttaa asioihin ja heille

pitäisi antaa siihen yhä enemmän mahdollisuuksia.

Valtakunnallisen verkkopalvelun on kehittänyt Tampereen seurakuntien työntekijä Ilkka Kalmanlehto. Hän alkoi miettiä internetin hyödyntämistä vapaaehtoistyössä ja kertoi ajatuksistaan diakoniajohtajalle. Suurella sydämellä -palvelu lähti käyntiin Tampereella vuonna 2006.

– Meillä on uusi ihmislaji, joka surffailee netissä ja jolla on myös halu auttaa. Siksi nettiin on kehitettävä erilaisia helppoja ja yksinkertaisia tapoja tämän tarpeen toteuttamiseksi. Tämä on toisaalta myös kilpailua ihmisten ajasta, Kalmanlehto selittää.

Palvelu alkoi pian kiinnostaa Suomen muitakin seurakuntia ja nyt mukana on 30 paikkakuntaa. Yhteistyökumppaneina on erilaisia toimijoita, kuten Yhteisvastuukeräys, Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

– Näin pystytään viestimään ihmisille suoraan, missä on avun tarvetta. Tarjonta on todella mittavaa, palvelun piirissä on parhaimmillaan noin 870 erilaista vapaaehtoistehtävää.

Wanted: Laulavia miehiä!

Parisuhdeiltoja Siltamäessä

Oletko joskus miettinyt, olisiko sinusta kuorolaulajaksi? Nyt on mahdollisuus etsiä omaa ääntään miehille suunnatussa kuorolaulun esittelyillassa.

Kuoromusiikin mielenkiintoiseen maailmaan johdattaa kanttori Pete Vuorio. Jos innostut kuorolaulusta, voit osallistua Meilahden kamarikuoron koelauluun. Varaa vapaailta ja suunnista torstaina 28.2. kello 18–20 Meilahden kirkon seurakuntasaliin, Pihlajatie 16.

Paikalla on iltapalatarjoilu. Lisätietoja viikolla 9 Peteltä, p. 09 2340 4731.

Parisuhteen palikat -parisuhdeiltaa vietetään Siltamäen seurakuntakodilla, Jousimiehentie 5, torstaina 28.2. kello 18–20. Illan aiheena on sitoutuminen parisuhteessa. Parisuhdeiltoja on vielä torstaina 21.3. ja 11.4. Lastenhoito on järjestetty illan ajaksi.

Jumalanpalveluskoulu Viikissä Jumalanpalveluskoulu on tarkoitettu messua rakastaville tai heille, jotka haluavat oppia siitä lisää. Se kokoontuu torstaisin kello 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Kouluiltojen aiheet ovat: 28.2. Messu – eväitä arkeen, pastori Timo-Matti Haapiainen tuo jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen terveiset; 7.3. Jumalanpalveluksen sanallinen ja sanaton viestintä, uskonnollisen viestinnän yliopistolehtori Johan Bastubacka; 14.3. Ehtoollisen mysteeri; 21.3. Hetkirukousten siunaus, pastori Henri Järvinen.

Koop Arponen konsertoi Viikissä Muusikko Koop Arponen esiintyy Flute of Shame -yhtyeensä kanssa Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, sunnuntaina 3.3. kello 18 järjestettävässä Yhteisvastuukonsertissa. Yhteisvastuukeräyksen teema yksinäiset vanhukset on muusikon sydäntä lähellä. Konserttiin on vapaa pääsy. Kolehti kerätään yksinäisille vanhuksille Suomessa ja Kambodzassa. Nyt on mahdollisuus huomioida omaa mummua, pappaa tai naapurissa asuvaa ikäihmistä ja kutsua hänetkin mukaan.

Tuomasilta Cafe Agricolassa

Lisätiedot: www.suurellasydamella.fi ww.suurellasydamella.fi

Kaikille avointa Tuomasiltaa vietetään Cafe Agricolassa, Sepänkatu 4, tiistaina 5.3. kello 18.15–20. Rovasti, toiminnanjohtaja Olli Valtonen alustaa aiheesta Tuomasteologiaa, uskonnollisen kokemuksen yksi elementti on epäily.

Miten vaalimme Tuomasmessussa epäilijöiden oikeuksia osallistua yhteisiin pitoihin? Illan päätteeksi vietetään lyhyt rukoushetki.

Rakkauslaulujen iltaan Rakkauslaulujen illassa pääsee laulamaan yhdessä rakkaudesta sunnuntaina 3.3. kello 18–20 Kannelmäen kirkon isossa seurakuntasalissa, Vanhaistentie 6. Tarjolla on uusia ja vanhoja, iloisia ja haikeita, hengellisiä ja maallisia rakkauslauluja. Illan päätteeksi on kahvi- ja teetarjoilu; mielellään saa tuoda mukana jotain pientä nyyttikestipöytään. Laulattajana on kanttori Sirkku Rintamäki ja illan juontavat Liisa ja Juha Välilä.

Rohkaistu rukoukseen Kaikki osaavat rukoilla. Melkein kaikki rukoilevat ainakin joskus. Rukouksen monipuolisuudesta ja yhdessä rukoilemisen erityisyydestä keskustellaan keskiviikkona 6.3. kello 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Teetä ja pikkupurtavaa on tarjolla kello 17.30 lähtien.

Kansanlauluja messussa Herttoniemen kappelissa, Laivalahdenkaari 5, vietetään sunnuntaina 3.3. kello 18 Kansanlaulumessua. Messun musiikki pohjautuu tuttuihin kansanlaulusävelmiin. Musiikkiryhmää johtaa kanttori Veijo Lankinen. Kirkkokahvivieraana on herttoniemenrantalainen Pirjo Toivola, joka kertoo vanhan käsityöläispihan Toivolan tarinan.

Kirkkokierros jalkapatikassa Etelä-Helsingin kirkkokierrokselle, pienelle pyhiinvaellukselle, voi osallistua kävellen keskiviikkona 6.3. Liikkeelle lähdetään kello 10 Kampin kappelilta, seuraavina ovat Annankulma kello 11, Ruoholahden kappeli kello 12 ja Lauttasaaren kirkko kello 13. Vaelluksen aikana tarjolla on hengen ja ruumiin ravintoa, hinta 10 euroa. Ilmoittautumiset Marja Aholle, p. 09 2340 2541, tai Kristina Jansson-Saarelalle, p. 09 2340 2540. Kierroksen järjestää Helsingin seurakuntien mielenterveystyö.

Menokasvo: Merja Tot Totro Helsingin Kalevalaisten Kalev Naisten 75-vuotisjuhlamessua vietetään nT Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, sunnuntaina sunnunta 3.3. kello 10. Mitä ohjelmaa messu sisältää, yhdis yhdistyksen jäsen Merja Totro?

– Messussa on mukana m kalevalaisia naisia kolmessa polvessa. Suuri Suu u ri osa pukeutuu kansallispukuihin. Pastori Eeva Tikk Tikka saarnaa. Lausuntaryhmämme Virvat lukee m messussa tekstejä ja rukouksia, muun muass muassa kauniin Väinämöisen rukouksen. Messussa avustaa Jari Komulaisen pelimanniyhtye.

Virva Virvat esiintyy myös kirkkokahveilla seurakunt ku kuntasalissa.

Mil Millaista toimintaa yhdistyksellä on?

– Jä Järjestämme kulttuuri-iltoja, joissa on kässitelty si te esimerkiksi naisasiaa ja kirjallisuutta.

M Me Meillä on myös runopiiri. Elsa Heporaudan pe perustamalla Kalevalaisten Naisten Liitolla on yli 60 yhdistystä Suomessa ja neljä Ruotsis sissa. Helsingin yhdistys on maan vanhin ja m meillä on oma toimitila Sommelo Töölössä.

M Mitä erityistä kalevalaisen perinteen vaa vaalimiseen liittyy?

– Liitto om omistaa Kalevala Korun ja saa siltä osinkoja toimintan toimintansa tukemiseen. Liiton arvomaailma vaikuttaa korujen kehittelyssä. Yhdistyksen oma juhlakoru ilmestyy ensi syksynä.

Marjo Kytöharju Ä ES KO JÄ MS

Nettipalvelun vapaaehtoistoimintaan osallistuu Ilkka Kalmanlehdon mukaan monenikäismpereella on varta tä väkeä. Tampereella uteltu nuorempia vasten houkuteltu mintaan: pari vuotta ihmisiä toimintaan: n tutkimuksen musitten tehdyn ikymppisiä oli peräti kaan alle nelikymppisiä a.

62 prosenttia.

Jokaisella verkkopalvelupaikkakunnalla on seurakunnan oma dinoimassa vapaahenkilö koordinoimassa ntaa. Vastuuhenki-ehtoistoimintaa. nnöllisiä tapaamisia, löillä on säännöllisiä aan ja ratkotaa a n joissa ideoidaan ratkotaan ongelmia. eää, että – On tärkeää, aa keskevoimme jakaa nämme uusiaa auttaa. Tämä misen ideoita. lla on siis samalla ideapankki, Kalmanlehto toteaa.

Hän näudelkee, että taloudelvat yhtenä syynä valiset tekijät ovat minnan laajenemipaaehtoistoiminnan urakuntien talous seen. Kun seurakuntien vitaan hätiin kolkiristyy, tarvitaan ia, entistä suuremmatta sektoria, toisten joukkoa. paa vapaaehtoisten

27

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Musiikkia kirkoissa Torstai 28.2.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa.

Laulaen ja liikkuen Kalevalanpäivän merkeissä, mukana Tuire Auhto ja Anne Myllylä.

Musiikkimatinea klo 13 Jakomäen kirkossa. Sanni Korpelainen, harppu.

Virkisty virrellä klo 17 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus.

Laulattamassa Riitta Hirvonen.

Lauletaan talvilauluja klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Laulattamassa Anna-Eerikka Hämäläinen ja Eeva Löflund.

Herrasmiesten lauluklubi klo 19–20.30 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Miesten workshop laulun parissa, vetäjänä Mikko Helenius vierailijoineen. Tutustutaan klassiseen ja kevyempään tyyliin sekä äänenmuodostukseen.

Kari Peitsamo klo 19 Paavalinkirkon alasalissa. Ks. Viikon vinkki.

Kalevalanpäivän konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Aikamiehet, Päivi Mäkinen, Jaska Mäkynen, Anniina Puumalainen, Petri Kokko.

Järj. LC Helsinki Torni. Ohjelma 15 e.

Perjantai 1.3.

Choral Evensong klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Englanninkielinen laulettu iltarukoushetki anglikaanisen perinteen mukaan.

Lauantai 2.3.

Prête l’oreille à ma voix klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Ota korviisi minun ääneni.

Suomessa ensivierailulla oleva pariisilaiskuoro Chorus 14 ja Hämäläis-Osakunnan Laulajat, johtajina Dominique Sourisse ja Esko Kallio.

Otteita Psalmien kirjasta säveltäjiltä Schütz, Mendelssohn, Kreek, Launis, Whittall. Liput 12 / 6 e Tiketistä, kuorolaisilta ja ovelta.

Sunnuntai 3.3.

Siioninvirsiseurat klo 11 Kallion kirkolla. Puhujina mm. Salla Ranta, Joona Raudaskoski ja Nina Klemmt.

Enkelit istuvat kivitarhassa klo 15 Vanhassakirkossa. AIE Ensemble: Hannele Soljander-Halme, laulu, Sara Suvela, piano, Matti Suvela, kitara, Mikael Seire, perkussiot, Pasi Ryökkynen, basso, Antti Halme, puhaltimet. Sävellykset Sara Suvela Irja Askolan, Anja Porion ja Niilo Rauhalan runoihin. Aino-Kaarina Mäkisalo, lausunta. Levynjulkistamiskonsertti.

Konsertilla juhlistetaan myös Helsingin seurakuntayhtymän Musiikkia sairaalaan -toiminnan kymmenvuotista taivalta.

Urkukonsertti klo 16 Kallion kirkossa. Iina-Karita Hakalahti.

Englantilaista kirkkomusiikkia klo 16 Musiikkitalon Organo-salissa, Mannerheimintie 13 a. SibeliusAkatemian kirkkomusiikin opiskelijat. Konsertissa paneudutaan 1890–1930-lukujen englantilaiseen kuoro- ja urkumusiikkiin sekä anglikaanisen jumalanpalveluselämän erityispiirteisiin.

Rakkauslaulujen ilta klo 18–20 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa. Ks. menovihje.

Kamarimusiikkikonsertti klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Sofia Aro ja Liisa Rauhala, viulu, Samuli Sandberg, alttoviulu, Carolina Edström, sello, Sari Blå, piano. Mm. Chopin, Schumann. Kolehti.

Riitta Paavolan muistokonsertti

klo 18 Temppeliaukion kirkossa.

Harppumusiikkia, harpistit ympäri Suomen. Ohjelma 10 e.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Viikin kirkossa. Koop Arponen ja Flute of Shame -yhtye. Ks. menovihje.

Kansanmusiikkikonsertti klo 18 Vuosaaren kirkossa. Kamanat kohottukohot. Koko perheelle sopivassa konsertissa mukana Lauluyhtye Inehmo, Sakarat laulupelimannit, Anja Hinkkanen sekä Saarella palaa -duo. Kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

Maanantai 4.3.

Lauluilta klo 18 Café & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29. Yhteislaulua housebändin säestyksellä. Juurevaa musiikkia valtateiden varsilta.

Hengellisten laulujen ilta klo 19 Siltamäen seurakuntakodissa. Laulattamassa Lahja Jussila.

Tiistai 5.3.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Pekka Suikkanen, urut.

Yhteisvastuukonsertti klo 18.30 Vanhassakirkossa. Lasten ja nuorten LuoMuKanteleet-yhtye. Soittimina 5–11-kieliset sekä 36–39-kieliset kanteleet. Ohjelmistossa Konevitsan kellot, suomalaista ja pohjoismaalaista kansanmusiikkia sekä omia sävellyksiä. Ohjelma 7 e.

Itägospelin konsertti klo 19 Hard Gospel Cafessa, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3. NSV Revisited, artistivieraina Daikini sekä Jaakko ja Sakari Löytty. Nuoren seurakunnan veisuja uudella tavalla sovitettuna. Suunnattu rippikouluikäisille ja iättömille nuoren seurakunnan veisujen faneille.

Keskiviikko 6.3.

Kun valas hotkaisi Joonan klo 12 ja 14 Musiikkitalon Organo-salissa, Mannerheimintie 13 a. Musiikkisatu urkutarinan muodossa 6–12-vuotiaille lapsille. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat. Ilmoittautumiset: skujala@siba.fi Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Hanna Laakkonen-Yang.

Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Kiitä Herraa yö ja päivä klo 13 Maunulan kirkossa. Kauneimpia hengellisiä lauluja yhdessä laulaen ja kuunnellen. Paavo Untamala, laulu, Maija Sihvola, viulu, Maija PesonenKareinen, urut ja piano. Mukana Elisa Hapuli.

Kielin, palkein, koskettimin klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Osa Sibelius-Akatemian opiskelijoiden konserttisarjaa.

Pop-messu klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Vieraana argentiinalainen tangolaulaja Martin Alvarado, jota säestää flyygelillä ja bandoneonilla Mikko Helenius. Lastenhoito.

Kielin, palkein, koskettimin klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Anni Collan ja Emma Teronen, piano.

Musiikkia klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Punottu puro -yhtye.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja sekä pääsiäisen ajan musiikit löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

28

Kirkko&kaupunki 27. helmikuuta 2013 Numero 8

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

ilmaisuun oleskeluyhteiskunta (K&k 13.2.)

Ilmaisematta kuitenkin jää, mikä juuri nuorissa risoo, joutilaisuus vai työnteko. Ruohonen kokee omien sanojensa mukaan ensimmäisen surulliseksi ja toisen etovaksi.

Nuori ikä on yksilölle suuri haaste. Siinä kohdataan yhtäältä oma muuttuva ruumis, elämäntilanne ja edessäpäin siintävä uranvalinta. Toisaalta vastassa ovat myös yhteiskunnan muuttuneet odotukset ja paineet.

Tässä ristipaineessa ei suuresti ihmetytä, että tukea haetaan kavereista.

Tasavallan presidentin keskustelunavaus tuskin peräänkuuluttaa vanhempien ihmisten paheksuntaa ja halveksuntaa. Parasta olisi löytää rakentava lähestymistapa, eikä vain tyytyä naljailemaan. Hyvänä esimerkkinä rakentavasta toiminnasta ovat esimerkiksi kuntien, seurakuntien ja erilaisten järjestöjen nuorisotyö, joka tarjoaa nuorille vaihtoehdon kaduilla pyörimiseen. Jokainen meistä voi olla auttamassa edellä mainittujen ansiokasta nuorisotyötä.

Mitä tulee pihalla vilkkuviin ”peffoihin”, ilmaisu työmiehenviiva oli keksitty jo lapsuusaikani 90-luvun alkuun mennessä. Ilmaisu luultavasti on muotoutunut jo kauan sitten, mahdollisesti viittaamaan jo Ruohosen oman nuoruusajan työmiesten vilkkuviin peffoihin. Tai miksi niitä silloin sanottiinkaan.

Ilari Huhtasalo

Miksei ajatella ihmisiä ja ympäristöä?

Ville Ranta

Kai Kirjuri kilpailutettiin?

Virtsatieinfektio ja esirukouspyyntö

Seppo Simola kirjoittaa pääkirjoituksessaan Kuuntelin Radio Deistä Tuomasmessua. Yk(K&k 13.2.) kirkon uuden Kirjuri-jäsentietosi kanssakulkija oli pyytänyt esirukousta, järjestelmän ongelmista. Hän pohtii, ”misettä pääsisi eroon häntä vaivaavasta virtsasä kohtaa hankkeessa on sössitty” ja epäilee, tieinfektiosta. Omasta kokemuksestani tieettä ”virkamiesten keskinäinen kähinä haitdän, miten rasittavasta sairaudesta on kyse, taa tulosten syntymistä”. Simolan mieleskun sen kierteeseen joutuu. tä ”on kuultava herkällä korvalla käyttäjien Kaksi vuotta sitten syksyn mittaan kävin kokemuksia”. Mielipidekirjoituksessa (K&k lääkärissä seitsemän kertaa, söin aina uusia 20.2.) ratkaisuksi ehdotetaan painetta järjeslääkekuureja, vaikka minulla oli estolääkitelmätoimittajaa kohtaan. tyskin. Oli muitakin toimenpiteitä, mikään Tuntematta tarkemmin Kirjuri-järjestelei auttanut, rukoilinkin. Tilanne masensi. män kehitystä arvaukseni on, että keskeinen Sitten luin netin keskustelupalstalta neusyy ongelmiin liittyy järjestelmän kilpailuvon. Joka aamu lasilliseen vettä pari ruotukseen. kalusikallista Rajamäen omena”Sitä saa mitä tilaa” pätee eriviinietikkaa ja yksi C-vitamiiJatka tyisen kirjaimellisesti julkisissa niporetabletti sekaan (parkeskustelua hankinnoissa. Järkevät toimithaiten minulle maistuu sittajat – sellaiset, jotka haluaverkossa www. ruunan makuinen). Sen kuvat saada tilauksen – laskevat moan tyhjään vatsaan ja sitkirkkojaoman tarjouksensa mahdolten aamupala. Kun tämän kaupunki.fi lisimman edulliseksi täsmältavan aloitin, en kertaakaan leen tarjouspyynnön vaatimusten sen jälkeen ole vaivasta kärsija kriteerien perusteella. On aivan nyt, enkä lääkärissä siitä syystä loogista, että toimittaja ei tee sitten käynyt. Oliko se rukousvastaus? myöhemmin toimituksen aikana ylimääIhmettelen, miksei terveydenhoitoräistä työtä – muuten kuin lisätilauksia vashenkilöstö neuvo tätä konstia. Etikkahan on taan. myös vanha rohto, ei siitä varmasti haittaaSe, mitä pitäisi kehittää, on tilaajan hankaan voi olla. Toivon, että tämä tavoittaisi kintaosaaminen. Oulun yliopistossa tehdyn Tuomasmessussa esirukousta pyytäneen.

Hyvät neuvot jakoon tutkimuksen mukaan esimerkiksi sellaista tarjouspyyntöä ei käytännössä löydy, mihin loppukäyttäjän näkökulma olisi osattu siRakennetaan yhdessä sällyttää vaatimuksena oikein. Paineet toieikä naljailla mittajaa kohtaan tulee laittaa tarjouspyynTarja Ruohonen tarttuu ajankohtaiseen asitövaiheessa; jälkikäteen se on myöhäistä.

Timo Jokela aan tarttuessaan presidentti Sauli Niinistön

Hämmästyneenä luin (K&k 28.1.) varavaltuutettu Antti Möllerin (vihr.) poliittisista pohdinnoista kutistaa Helsinkiin johtavat valtatiet ”puistokaduiksi”, jotta niiden varteen ja päälle voitaisiin rakentaa asuntomassoja.

Jos siten meneteltäisiin, väyliä jouduttaisiin kaventamaan, ajokaistoja vähentämään sekä risteyksiä, suojateitä ja liikennevaloja lisäämään. Tähänastisesta sujuvasta maantieajosta muodostuisi kaupunkiköröttelyä jatkuvine hidastuksineen ja pysähdyksineen.

Kuten kaikki ymmärtävät, liikenneverkosto vastaa ihmisen verisuonistoa. Jos johonkin pääsuoneen tulee ahtaumia, potilas kärsii ja voi menehtyä, jos tila pahenee tukokseksi.

Yksittäisten pysähdysten ja hidastusten vaikutuksen voi jokainen mitata, jos käytössä on sellainen auto, jossa on ajotietokone.

Nyrkkisääntönä jokainen lisäpysähdys lisää kulutusta ja päästöjä yhtä paljon kuin, mikä kuluu 1–2 kilometriä häiriöttömään ajoon liikennenopeudella.

Kaupunkikaduilla kulutus on usein kaksinkertainen verrattuna sujuvaan maantieajoon paljon suuremmilla keskinopeuksilla.

Päästöt ovat suhteessa kulutukseen. Ongelma on aivan sama joukko- ja tavaraliikenteessä. Raitiovaunuillekin sähkö tehdään polttamalla, vaikka mainoksissa yritetään toisin väittää.

Jos liikkuminen takertelee, pysähtelee ja hidastuu, myös kaikkien matka-ajat kasvavat. Jo yhdenkin valtaväylän kaventaminen kaduksi pakottaa sitä pitkin liikkuvat ihmiset viettämään jopa kymmeniä minuutteja enemmän vapaa-ajastaan liikenteessä.

Matti Korjula

Millaista paastoa Jumala odottaa?

Raimo Ilskivi kummasteli (K&k 6.2.) Temppeliaukion kirkossa ollutta teatteriesitystä.

Olen sitä mieltä, että nuorilla on tänä päivänä elämä sen verran haastavaa, että heidän on pakko hakea huomiota jotain kautta.

Uskon, että nuoret näkivät sen viimeisenä konstina. He luottivat siihen, että kirkossa on sellaista väkeä, joka havahtuisi nuorten hätään.

Uskallanko sanoa, että ulkokulaiset yleisön joukossa vain provosoituvat? Heille ei tainnut aueta oikein sanoma, jota nuoret koettivat sanoa. Nuorilta riistetään oikeus elämään. Sitten ihmetellään, kun he ovat

näköalattomia. Nuoria riistetään häikäilemättömästi. Esimerkiksi töitä voisi olla moneksi vuodeksi, mutta silti työsopimuksia jatketaan vain pikkupätkissä. Jopa muutaman viikon sopimuksia tehdään, sopimukset ketjutetaan.

Nyt kun alkoi paastonaikakin, eikö olisi mainio tilaisuus ruveta käymään syvällistä keskustelua nuorten hädästä? Pystymmekö nukkumaan yömme hyvin? Mitä Jumala sanoo tälläisestä paastosta?

Voitto Niskanen riviluterilainen Viitasaari

Kakka-pilapiirros loukkasi Asun Ruotsissa ja olin viime viikolla vierailulla äitini luona Helsingissä. Siellä sattui käteen Kirkko ja kaupunki (13.2.), lehti, josta olen aina pitänyt, ja niinpä selailin sitä. Viimeisellä sivulla oli ”vitsi”, jollaista en tähän päivään mennessä ole missään nähnyt. Se oli ala-arvoinen, ei vähääkään hauska vaan ällöttävä, oksettava, ja vielä presidentin arvoa alentava. Vaikka henkilöt olisivat tavallisia ihmisiä, oli tämä kuva heidänkin arvoa alentava! Äitini, 87-vuotias, kertoi, että tämä on lehden linja nykyään!

Tälläsiä ”vitsejä” julkaistaan viimisellä sivulla! Kamalaa! Tuleeko joku ihminen iloiseksi tämmöisestä?

En pidä itseäni mitenkään puritaanina, mutta en ymmärrä mitä te haette tällaisella?

En todellakaan itse haluaisi saada tämmöistä paska-postia! Odotan jännnityksellä miten perustelette tämän!

Anni Gustafsson Göterborg

Edellisen johdosta: On ymmärrettävää, että Göteborgista käsin Rannan piirros ei avaudukaan. Kyseinen piirros kritisoi niin sanoattua tapojen turmelusta, tahallista ja julkista housuun kakkaamista. Kuvan taustalla on koko maata puhuttanut Ylioppilaslehden reportaasi, jossa kaksi toimittajaa matkalla Turkuun tahallaan kakkaavat bussissa housuun. Housuun kakkaava presidentti ei pilkkaa presidenttiä vaan housuun kakkaamista. Piirtäjä itse lähettää myös terveisensä: ”On kuitenkin pakko lisätä, että housuunkakkaamista myös puolustettiin täkäläisessä julkisessa keskustelussa. Mutta ei Kirkko ja kaupungissa!”

Toimitus

Älkää kyselkö toistenne painosta!

Suvussani on aina ollut joku liian lihava tai laiha eri syistä. Minä ennemmin jo psyykeltänikin lihava. Nyt painan noin 20 kiloa vähemmän kuin pahimpina aikoinani, jolloin painoin psykiatrian poliklinikalla punnittuna 118 kiloa. Oli jo vaikea kävellä.

Kaikenikäisiltä ihmisiltä saa kyllä kuulla painostaan, jos ei itse tiedä. Niin kuin Pohjanmaalla aikoinaan pappisuraansa aloittava ystäväni, joka kertoi tunteestaan, että piti niin olla tuttavallinen, että oli tarvis morjenstaa jopa heinäseivästäkin. Suomalaiset ovat lukijakansaa, mutta sivistystä ei ole edes seurakunnissakaan sen vertaa, että jättäisivät painoasiat jokaiselle itselleen, jos ei neuvoa kysytä.

Lihava

Auttaako Jumala konkreettisesti?

Kaiken köyhyyden ja kaaoksen keskellä bulgarialaiset työläisortodoksit rukoilevat ja uskovat, että Jumala auttaa. Minä taas evankelisluterilaisena ihmettelen täällä Helsingissä, että koskahan se päivä tulee, kun ei vielä ole näkynyt. Ei näy kuuluvan köyhän ääni Jumalalle, ei poliitikoille, ei varakkaille kansalaisille, ei organisaatioille eikä kirkolle.

Aika aikaa kutakin sanoi pässi, kun päätä leikattiin.

Eeva Kangasmäki