K&k 2015 nro 19 by Kirkko ja kaupunki

www.valomerkki.fi

Ilmaisia pyöriä käyttöön >>3

Lehtisaaren nuorisokodin aLbumista

Numero 19

Keskiviikkona 20. toukokuuta 2015

Ruusuisempi tyttöikä

Kielitieteilijä Janne Saarikivi: Usko antaa toivon paremmasta >>7 Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Kestävän ilon voi löytää >>12 – 13

Helsingin kirkon 70-vuotias nuorisokoti on huolehtinut yli tuhannesta tytöstä. Välillä on pelleiltykin >> 4 – 5

On muitakin arvoja kuin taloudelliset >> Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

” Numero 19

Lainasanat

Aristoteleen mukaan hyveelliseksi tullaan olemalla hyveellisten ihmisten seurassa. Hyveissä harjaantuminen kestää kauan. Sen voidaankin sanoa muistuttavan ammatin oppimista.”

20.5.2015

Pastori, tohtorikoulutettava Joona Salminen sivuilla 12 – 13

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KAtri SAArelA / iNStAgrAm: KutriArt

Pääkirjoitus

Kaupat ovat kiinni

nsi sunnuntaina kaupat ovat kiinni, ainakin suurin osa. Tämä varoituksena niille, jotka eivät muista, että on helluntai. Se on yksi niistä harvoista kirkollisista juhlapyhistä, jolloin kauppojen aukioloa on rajoitettu. Keskiverto suomalainen ei juuri muuten helluntaita huomaakaan. ”Ellei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä” lienee tunnetuin sen merkitystä kuvaava lause. Muutama vuosikymmen sitten helluntai oli kaksipäiväinen, sunnuntai ja maanantai. Niin sanotussa arkipyhäuudistuksessa 70-luvulla siirrettiin loppiainen ja helatorstai lauantaille. Helluntai säilyi kaksipäiväisenä, mutta toinen pyhäpäivä siirrettiin lauantaille helluntain valmistuspäiväksi. Kun sitten 90-luvun alussa arkipyhiä siirrettiin takaisin alkuperäisille paikoilleen, liukeni helluntai yksipäiväiseksi. Helluntaiheila on kansanperinnettä, ei pyhän kirkollinen sisältö. Jotkut ehkä muistavat vielä sanonnan ”väkeä kuin helluntaiepistolassa”. Se on jo lähempänä pyhän varsinaista merkitystä. Sillä viitataan Apostolien tekojen kertomukseen siitä, kuinka Jerusalemiin kokoontunut väki kuuli kukin puhuttavan omaa kieltään. Siellä vilisi partilaisia, meedialaisia, elamilaisia ja väkeä Frygiasta, Pamfyliasta,

Kappadokiasta, Pontoksesta ynnä muualta ynnä muualta. Helluntain kirkollinen merkitys liittyy Pyhän Hengen vuodattamiseen. Siitä muun muassa Pyhän Hengen merkitystä korostava helluntailaisuus on saanut nimensä. Helluntaita pidetään myös kirkon syntymäpäivänä, koska tuolloin apostoleihin liittyi tuhatmäärin ihmisiä muodostaen uuden kristittyjen yhteisön. Yhteiskunta on maallistunut niin, ettei kirkollisten pyhien merkitystä juuri tunneta tai noteerata. Silti on hyvä, että esimerkiksi kauppojen aukiolon rajoittaminen rikkoo muutaman kerran vuodessa junnaavan arkirytmin. Kirkollisten pyhien lisäksi esimerkiksi vappu, äitienpäivä ja itsenäisyyspäivä muistuttavat, että on olemassa muitakin kuin taloudellisia arvoja. Maailman vanhin työaikalainsäädäntö nousee suoraan Raamatusta. Muista pyhittää lepopäivä. Seitsemäntenä päivänä Jumalakin lepäsi luomistyönsä vaivoista, siitä meidän viikkorytmimme. Ihmistä pitää terveenä ja elämälle antaa sisältöä työn ja levon, arjen ja pyhän vuorottelu. Tärkeää ei ole vain materia vaan myös Henki.

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Jos elämme, niin elämme; jos kuolemme, niin kuolemme; jos kärsimme, niin kärsimme; jos pelkäämme, niin pelkäämme. Siinä kaikessa ei ole mitään ongelmaa.

Kun käyt läpi vaikeita hetkiä, voisit itsesi arvostelemisen lisäksi kysyä itseltäsi, mikä olisi itseäsi kohtaan ystävällisin teko, jonka voisit toteuttaa juuri nyt?

Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt.

Amerikkalainen kirjailija ja filosofi Alan Watts (1915–1973)

Arto Pietikäinen kirjassaan Kohti Arvoistasi – suuntaa mielekkäisiin muutoksiin, Duodecim 2014

Rukous Moni asia on oraalla. Tiedän kyllä, mikä on tärkeää, mutta silti on vaikea tehdä ratkaisuja. Tiedän kyllä, että pitäisi hyväksyä ja olla rauhallinen, mutta päätökset pelottavat. Hyvä Jumala, sinä suhtaudut lempeydellä vajavaisuuteeni. Rohkaise ja tue. Kannusta ylittämään esteet!

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Psalmista 91

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Yhteiskäyttöön. Pyöräilijä Pasi Pänkäläinen kehui ilmaispyöriä loistavaksi keksinnöksi Stadin kelat -pyöräilytapahtumassa. – Kirkko toimii hienolla tavalla ja tulee lähelle ihmisiä.

Lisää ilmaispyöriä jakoon Helsingissä Kallion seurakunta kunnostaa kesän aikana vielä kuutisen kymmentä pinkkiä luottofillaria vapaaseen käyttöön. Karitsa, Sikuriina ja Seppo jätettiin kadulle viikonloppuna Teurastamolla. Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen

uottofillarit saivat innokkaan vastaanoton Stadin kelat -pyöräilytapahtumassa, joka järjestettiin lauantaina Kalasataman Teurastamolla. Kallion seurakunta antoi yhteiseen käyttöön kolme uutta pyörää, joille sai ehdottaa nimiä. Niistä tuli Karitsa, Sikuriina ja Seppo. Luottofillarit ovat yksittäisten ihmisten vanhoja pyöriä, jotka he ovat lahjoittaneet projektiin. Kallion seurakunnan vapaaehtoiset

ovat tuunanneet pinkit luottofillarit, jotka ovat lukottomia ja kaikkien vapaasti käytettävissä. Pyöriä laitettiin vapun jälkeen kiertoon parikymmentä. Pajalla odottelee vielä kuutisenkymmentä lahjapyörää, jotka pyritään saamaan liikenteeseen kesän aikana. Projektia pyörittävä Kallion seurakunnan pappi Marjaana Toiviainen ajattelee nimien tekevän pyöristä persoonallisia. Hän uskoo nimien myös suojelevan menopelejä: tuntuu tärkeämmältä pitää huolta Frankista tai Toivosta kuin satunnaisesta pyörästä.

– Niistä tulee vähän kuin perheenjäseniä. Myös Teurastamolle tullut Pasi Pänkäläinen haluaa uskoa, että pyörät jäävät yhteiseen käyttöön. – Varmaan niistä osa lähtee omille teilleen, mutta minä kyllä luotan ihmisiin. Samaa mieltä ovat luottofillareita katselevat Ville Laakso ja Jenni Numminen. – Tämä on hyvän hengen hanke, ja uskon ihmisten lähtökohtaisesti kunnioittavan sellaisia, Laakso pohtii. Hän kehuu myös pyörien erottuvaa värivalintaa. – Kaikilla ei ole omaa pyörää, joten tämä on hyvä asia, Numminen sanoo. – Tällaisen voi ottaa vaikka lyhyelle kauppamatkalle. Kiva myös, että pyöriä on lapsillekin. Lastenpyörät Sulo ja Huppana odottelivat viikonloppuna ajajia Alppilan kirkon pääovilla. Viime viikolla yksi aikuistenpyörä nähtiin Vallilan kirjaston edessä. Facebookin Luottofillari-kanavalla jaetaan pyörien kuulumisia.

(T)armo-pyörän kerrotaan toissaviikolla käyneen Vaasanaukiolla, Brahenkentällä ja palanneen pikkutunneilla Alppilan kirkolle. Joku taas on ilmoittanut yhden pyöristä jääneen Hallituskadulle takapyörä rikkinäisenä.

”

Tämä on hyvän hengen hanke, ja uskon ihmisten lähtökohtaisesti kunnioittavan sellaisia.” Ville Laakso

Pyöriä seurataan ainoastaan Facebookin kautta. Rikkinäiset pyörät pyydetään tuomaan Alppilan kirkolle korjattavaksi. Kirkon vanhaan pannuhuoneeseen on remontoitu pyöräpaja, jossa uudet luottofillarit kasataan ja vanhat kunnostetaan uudestaan.

– Luottofillarit ovat inkarnaatio, jossa sana tulee lihaksi, Marjaana Toiviainen toteaa. – Mietimme, millä muulla tavalla voisimme kohdata ihmisiä kuin sanoilla. Kalliossa fillarit ovat tärkeä kulttuurimuoto, ja siitä ajatus lähti liikkeelle. Palaute luottofillareista on ollut Toiviaisen mukaan lähes pelkästään positiivista ja kannustavaa. – Jotkut ovat kyllä sanoneet, että hullut, nehän pöllitään heti. Niin voi käydä, mutta se ei ole pääasia. – Pohjimmiltaan tässä ei ole kyse pyöristä, vaan luottamuksen synnyttämisestä. Ei ole meistä kiinni, mihin pyörät lopulta päätyvät. Pannuhuoneen remontoiminen ja pinkki maali ovat olleet projektin ainoa iso menoerä. Pyörien varaosatkin saadaan ilmaiseksi kaupungin Uusix-verstaalta. – Tätä on ollut mukana toteuttamassa todella monta vapaaehtoista, Toiviainen kertoo tyytyväisenä.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Petri Järveläinen

Kirkko ja anteeksi mikä kaupunki

oidenkin mielestä Suomi on kahtia jakautunut. Mutta jos Hakkaraisen mielestä ei pidä rahoittaa ”beduiiniukkoja” ja Helsingin kirkkopäättäjien mielestä naispappeuden vastustajia, niin onko tuo nyt niin erilaista? Aika paljon avarakatseisuudestakin on sitä mitä äidinäitini eli Mumin kotiapulainen edusti Rauhankadulla 30-luvulla. Mumin mainitessa jotakin Egyptistä, kiljaisi kotiapulainen silmät pullollaan: Voi vieläks rouva uskoo tommottiin epykteihin! Vähänkö hirvittää tällaista vanhaa Aatamia tuollainen. Väikähtää jopa mieleen ooppera Viimeiset kiusaukset: ”Mitä auttaa kilvoitus, kun tällainen on loppu?” Niin Helsingissä kuin sen ulkopuolellakin elää erilaisia ihmisiä, ryhmittymiä ja asenteita. Yhtenäiskulttuuri ei vallitse missään. Paitsi ehkä vaikeuksissa kohdata muukalainen. Kristinusko levisi aikoinaan kaupungeissa, mutta maalaisyhteisön kielikuvilla. Sekä maaseutu että kaupunki myös hylkivät sitä: Nasaretista ei tullut mitään hyvää ja Jerusalemin anti oli mestata sekin vähä. Kirkon ja kaupungin suhde oli niin ja näin. Esimerkiksi Ilmestyskirja lienee kirjoitettu varoitukseksi kristityille, jotka ovat omaksumassa Rooman kaupungin elämänmuodon. Jälkivaikutuksiltaan mittavin kristillinen näkemys on Augustinuksen esittämä. Kirjassaan Jumalan valtakunnasta hän luonnostelee itsensä ymmärtämisen mallia kulttuuritsunamin raivotessa. Visigootit ovat panneet mäsäksi ikuisen kaupungin, Rooman. Augustinuksen mukaan on perusteetonta kiinnittyä mihinkään yhteiskunnalliseen järjestykseen ja sen ulkoisiin puitteisiin. Ihmisen kohtalo on olla viator eli kulkija.

”

Yhtenäis kulttuuri ei vallitse missään. Paitsi ehkä vaikeuksissa kohdata muukalainen.”

Paratiisista karkotettu on matkalla sen korvikkeeksi rakentamastaan Baabelista elämän muuttuvien olosuhteiden läpi taivaalliseen Jerusalemiin. Kun kaipaat takaisin menetettyyn onneesi, voit löytää sen vain entistä parempana edestäsi. Augustinus oli edistyksen raskassarjalainen: menetetyn Paratiisin ja Taivaallisen Jerusalemin suhde on paluu tulevaisuuteen. Kuplat puhkeavat, kun ketullakin on kolonsa, mutta ihmisen toivo ylittää kylän ja kaupungin ja osuu ajallisen oikeassaolemisen tuolle puolen. petri.jarvelainen@portaanpaa.fi Portaanpään rehtori, dosentti ja harrastajaviulisti.

Nuorisokoti tuli Lehtisaaren nuorisokoti on huolehtinut 70 vuoden aikana yli tuhannesta tytöstä. Yksi heistä on Tuuli Vikstedt, joka perusti aikuisena lastenkodin Nepaliin. Teksti Laura Pörsti Kuvat Lizzy C, Pekko Vasantola, Lehtisaaren nuorisokodin albumi, Meri Vikstedt

T 3,6 1 %

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan aio taan käyttää 3,61 prosenttia Helsingin seurakuntien saamasta kirkollisverosta vuosina 2016–2019. Osuus säilyy ennallaan, jos yhteinen kirkkoneuvosto hy väksyy esityksen torstaina 21.5. Vertailun vuoksi: me neillään olevissa hallitusneuvotteluissa on sovittu, että tavoitteena on kehitysrahoituksen nostaminen 0,7 prosenttiin BKT:sta.

uuli Vikstedtillä oli 13-vuotiaana pala kurkussa. Nuorisokotiin muuttaminen tuntui kamalalta. 15-vuotias Meri-sisko piti kuitenkin päänsä. Äiti oli kuollut vuosia sitten, ja nyt isä oli sairastunut vakavasti. Lapset huolehtivat kotona kaikesta, eikä se Merin mielestä käynyt päinsä. Vuosi oli 1993. Lehtisaaressa, merenrannassa, seisoi 13–18-vuotiaita tyttöjä majoittava nuorisokoti. Sen omisti Helsingin seurakuntayhtymä. Uskonto ei siellä suuresti näkynyt, mutta sunnun-

taisin luettiin kyllä ruokarukous. Pyhäkoulua käyneille siskoksille se oli tuttua. – Pääsimme Lehtisaareen varmaankin siksi, että se oli rauhallinen paikka ja me aikamoisia untuvikkoja, Tuuli Vikstedt toteaa. Vaikka ensin pelotti, viisi vuotta Lehtisaaressa merkitsivät käännettä Tuuli Vikstedtin elämässä. – Siellä tajusin, että voin tehdä valintoja, joita määrittävät muutkin asiat kuin olosuhteet, hän kertoo videopuhelussa kotoaan Melbournesta. Tänä vuonna Lehtisaaren nuorisokoti täyttää 70 vuotta. Se on toiminut tilapäisenä kotina jo 1025 tytölle. – Nykyään tulijoiden taustalla on useimmiten se, että joko lapset tai vanhemmat eivät pärjää. Mukana voi olla päihteitä ja mo-

nenlaista rajattomuutta, kuvaa Lehtisaaren nuorisokodin ohjaaja Salla Kurronen. Hän järjestää nuorisokodin keskiviikkona 20.5. vietettäviä syntymäpäiväjuhlia kutsuvieraille. Helsingin seurakuntien omistama nuorisokoti toimi alkujaan Leppävaarassa. Se oli tarkoitettu ”hairahtuneille tytöille, jotka vielä olivat pelastettavissa”, kuten rovasti Verneri Louhivuori linjasi vuoden 1945 kirjeessään kirkkohallintokunnalle. Nuorisokotiin muutti tyttöjä, joilla oli vaikeat kotiolot tai jotka olivat joutuneet asunnottomiksi tai orvoiksi. Heitä lähettivät nuorisokotiin 1960-luvulle saakka kaupungin lisäksi esimerkiksi yksityishenkilöt tai seurakunnat. Nuoret maksoivat itse osan täysihoidostaan. – Kaikki tytöt tulevat nykyään pääkaupunkiseudun kuntien lastensuojelun kautta. Kunnat ostavat palvelut seurakuntayhtymältä, Kurronen valottaa. Muita lastensuojelulaitoksia ei Helsingin seurakuntayhtymällä ole. Seurakuntien päättäjät ovat historian kuluessa pohtineet, kuuluuko nuorisokodin ylläpito kirkolle lainkaan.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

IKKo ALASKA

Koti meren rannalla. Leppävaaran tilojen rapistuttua nuorisokodille löy tyi tontti Lehtisaaresta. Nuorisokoti käyttöön suunniteltu rakennus on palvellut kesästä 1968.

”

Nopeasti kävi ilmi, että olen turvallisessa paikassa." Tuuli Vikstedt

i mummoikään Lehtisaaren 12-paikkainen nuorisokoti pyrkii olemaan kodinomainen ympäristö, jossa saa elää arkea turvallisissa rajoissa. Kristillisyys näkyy vain taustalla: lähimmäisenrakkaus on tärkeä arvo, työntekijöiden pitää kuulua kirkkoon ja joskus luetaan vapaaehtoinen ruokarukous. Asukkaissa on ollut muidenkin uskontojen edustajia. – Suurin osa tulijoista on nykyään 16–17-vuotiaita. Jos sijoitus tehdään kovin myöhään, aikaa voi olla turhan vähän itsenäistymiseen ja vastuulliseksi aikuiseksi kasvamiseen, Salla Kurronen harmittelee. Tuuli Vikstedt muutti Lehtisaareen poikkeuksellisen nuorena. Hän asui nuorisokodissa koko yläasteaikansa ja suurimman osan lukiostakin. – Nopeasti kävi ilmi, että olen turvallisessa paikassa. Minulle oli ihan uutta saada oma huone ja lämmin illallinen joka päivä. Huoneensa seinälle Vikstedt ripusti New Kids on the Blockin julisteen. 50 markan viikkoraha kului aluksi merkkareihin, myöhemmin tupakkaankin. – Nuorisokodin ansiosta sain

huolettoman nuoruuden, jossa uskalsin kapinoida ilman hylätyksi tulemisen pelkoa. Vikstedt lähti Lehtisaaresta 17-vuotiaana ovet paukkuen. – Minulle sanottiin, että joko pelaat näillä säännöillä tai etsitään sinulle toinen paikka. Niin muutin turvakodin asumisharjoitteluyksiöön, jossa oli hyvä lukea ylioppilaskirjoituksiin. Suhteeni Lehtisaaren ohjaajiin ovat silti säilyneet erittäin lämpiminä. Oma lastenkoti oli lapsesta asti Tuuli Vikstedtin haave. Vuonna 2008 hän perusti australialaisen miehensä kanssa Nepalin Pokharaan Lastentalo Onnin, joka tarjoaa kodin 16 hylätylle lapselle. – En halunnut paperinpyörittäjäksi, vaikka sellaisia hommia olisi ollut tarjolla kauppatieteitä ja kehitysmaatutkimusta opiskelleelle. Halusin tehdä jotakin konkreettista toisten hyväksi, ja Nepalissa oltiin sisällissodan jälkeen avun tarpeessa. Jos Lehtisaaren nuorisokoti on hyvässä mummoiässä, Onni sopisi sen lapsenlapseksi. Vikstedtin kokemuksilla Lehtisaaresta on ollut iso vaikutus Onnin toimintatapoihin.

– Tilan puolesta voisimme asuttaa 40 lasta, mutta haluamme heidän voivan kasvaa yksilöinä, niin kuin perheessä kasvetaan. Pienimuotoisuus on ensimmäinen asia, johon otimme mallia Lehtisaaresta, Vikstedt sanoo. Onnissa on ollut samat lapset alusta asti. Suunnitelma on, että talon toiminta sellaisenaan loppuu, kun he tulevat täysiikäisiksi. – Aiomme tarjota lapsille vielä asumisharjoittelua aivan kuten Lehtisaaressakin, ja kannustamme erityisesti tyttöjä kouluttautumaan, Vikstedt selittää. Tuuli Vikstedt miettii jälleenrakennusprojekteja Nepaliin sillä aikaa, kun Lehtisaaressa juhlitaan. Nepalin viimeviikkoinen ja huhtikuinen maanjäristys säästivät Onnin, mutta maa sen ympärillä on hätätilassa. – Nepalissa tuhoutui joidenkin arvioiden mukaan jopa viisituhatta koulua. Kokonainen sukupolvi on nyt taivasalla, joten apua tarvitaan, Vikstedt sanoo. Lähde: Seppo Nuojua: Lehtisaaren nuorisokoti 50 vuotta (Helsingin seurakuntayhtymä 1995)

Juhannukseksi valmis. Mustasaaren toimintakeskuksen päärakennusta maalataan.

Mustasaari on kiinni viikonloput Lauttaliikenne Mustasaareen alkaa yleisölle tiistaina 2.6. Mustasaaren toimintakeskus on kuitenkin suljettuna viikonloput 21.6. saakka. Erityisesti lapsiperheiden suosimat juhannusjuhlat pidetään aattona 19.6., mutta juhannusviikonlopun saari on vielä kiinni. Syynä sulkemiseen on päärakennuksen julkisivumaalaus. Rakennus on huputettuna ja poissa yleisön käytöstä. – Maalaustyö tehdään nyt kevätkesällä, koska maali kuivuu silloin parhaiten, kertoo Mustasaaren vs. toiminnanjohtaja Leena Miettinen. Palvelut ulkoistetaan remontin aikana pihamaalle: kanttiini toimii tyttöjentalon terassikatoksessa, lounastarjoilu on päärakennuksen viereisen katoksen alla ja ruokailijoille viritetään telttakatos. Grillikatos toimii normaalisti. Mustasaaren suuria korvapuusteja leivotaan remontista huolimatta.

Remontin arvioidaan valmistuvan juhannukseksi, jonka jälkeen saari on avoinna normaalisti tiistaista sunnuntaihin. Mustasaaressa järjestetään kesän aikana muun muassa maksuttomia pop up –perheneuvontailtoja sekä käsityökursseja. Juhannuksen jälkeen Pukinmäen taidetalon sirkuskoulu ja teatteri esittävät saarella Liisaa ihmemaassa. Hartauksia pidetään päivittäin ja messu sunnuntaisin klo 14. Lautat lähtevät tasatunnein Taivallahden laiturista ja edestakaisen lauttalipun hinta on 4 euroa yli 10-vuotiailta. Sitä nuoremmat matkustavat aikuisen mukana ilmaiseksi. Lauttamaksun voi maksaa ainoastaan käteisellä ja saarella toivotaan muutenkin käteismaksua, koska korttimaksupäätteen yhteydet voivat pätkiä. www.helsinginseurakunnat.fi/yhtei nentoiminta/mustasaarentoiminta keskus.html tai (09) 2340 2590.

Tuomasmessu

Helluntaina 24.5. klo 18 Teemu Laajasalo

saarnaa rakkaudesta Liturgia Yrjö Ikonen Musiikissa Markku Pihlaja yhtyeineen Inna Vintturi ja Tuomaskuoro

Tuomasmessun ja Agricolaliikkeen kauden päätös 31.5. klo 18 Saarnaa Henrik Wikström, liturgia Ensio Klemi Musiikissa Ville Myllykoski yhtyeineen Minituomaat. Messujatkot kirkon pihalla. Kesäistä musisointia ja grillausta (säävaraus).

tuomasmessu.ﬁ

Terveisiä 19 vuoden takaa. Huhti kuussa 1996 Tuuli Vikstedt vietti huo letonta elämää Lehtisaaren nuori sokodissa. Nyt hän asuu perheineen Australian Melbournessa ja vierailee pari kertaa vuodessa Nepaliin perus tamassaan lastenkodissa.

Kesäiset Tuomasmessut 7.6. alkaen klo 19 Tervetuloa! MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Kristuksen nimeen Osa 6

Sarjassa kurkistetaan uskonnonharjoituksiin valtakirkon ulko- ja sisäpuolella.

Sitkeimmät seisovat läpi yövartion Herra murskaa jumalattomien hampaat ortodoksien vigiliassa. Teksti Pihla Tiihonen Kuvat Pekko Vasantola

Lämmin, tuoksuva ilma lävähtää kasvoille Uspenskin katedraalissa lauantaina kello 17.45. Kehykset pyhäinkuvien ympärillä hehkuvat ilta-auringossa kultaa. Kuusijäseninen kuoro harjoittelee puoliympyrässä valkokaapuisen papin edessä. Suitsutuspihkan savu leviää kilisevillä kelloilla varustetusta koristeellisesta suitsutusastiasta, jota pappi heiluttaa. Parivuotias lapsi juoksentelee kirkkosalissa leikkipaloauto sylissään. Turistit kuvaavat vielä kirkkoa, vaikka sen ovelle on ripustettu kyltti, jossa kerrotaan viidellä kielellä jumalanpalveluksesta. Kyltissä kielletään kamera ja kännykkä. Käsin soitetut kirkonkellot lakkaavat moikaamasta kello 18. Sisään astuu nunna kokomustassa peittävässä asussa ja urheilusandaaleissa. Hän lennättää oikean kätensä otsalle, rintaan sekä oikealle ja vasemmalle olkapäälle kuten valtaosa katedraaliin tulijoista ja sieltä poistuvista. Peukalo, etusormi ja keskisormi ovat yhdessä supussa. Lopuksi kumarretaan kirkkosaliin päin.

Tuohukset tuoksuvat. Kuka vain voi ostaa ja sytyttää mehiläisvahasta tehdyn ohuen kynttilän kirkossa. Ortodoksit tekevät samalla ristinmerkin ja saattavat suudellakin ikonia tuohuksen takana.

”

Sisään astuu nunna kokomustassa peittävässä asussa ja urheilu sandaaleissa.”

Sokeana syntyneen sunnuntaita edeltävän vigilian eli yövartion alkaessa paikalla on kolmisenkymmentä ihmistä. Monet tulevat ja lähtevät kesken palveluksen. Kirkon ovella tekee ristinmerkin esimerkiksi nuori mies, jolla on korvassaan iso flesh tunnel -lävistys ja toinen, jonka sänkitukkaan on ajeltu geometrisia kuvioita. Nunnan lisäksi kaksi muutakin naista on peittänyt päänsä. Valkopaitaisella naisella on valkoinen huivi ja terveyssandaalit, mustamekkoisella musta huivi ja jalassa pelkät sukkahousut. Naiset seisovat paksulla punaisella matolla penkkien edessä, tekevät ahkerasti ristinmerkkejä ja kumartelevat. Mustahuivinen nainen taipuu aina suorakulmaan asti.

Käynti pyhimpään. Paperiruusuin koristellut pajunvitsat koristavat Uspenskin katedraalia vielä toukokuussa. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkon suurin juhla.

Papit kiertävät palveluksen aikana salin neljään otteeseen. Silloin myös huonojalkaiset ja mukavuudenhaluiset sanankuulijat nousevat seisomaan ja kumartavat pappeihin päin. Vain muutama ovensuussa seisova turisti pitää niskan jäykästi pystyssä. Papin heiluttamasta suitsukeastiasta pöllähtelevä tuoksu alkaa särkeä päätä. Kymmenet palavat tuohukset tuovat katedraaliin lisää tuoksua ja lämpöä. Nunna sammuttaa välillä nysäksi palaneita mehiläisvahakynttilöitä. Pappien laulavasta puheesta on vaikea saada selvää. Kaiun keskeltä erottuu tällaisia lauseita:

”Herra, sinä olet minun kilpeni”, ”Sinä lyöt vihollisiani vasten suuta, sinä murskaat jumalattomien hampaat”, ”heistä tulee sakaalien ruokaa” ja ”valehtelijoiden suu tukitaan”. Psalmitekstien Jumala kuulostaa sotapäälliköltä. Vieressä istuva mies selaa välillä kännykkäänsä. Kun ortodoksipappi kehottaa rukoilemaan, kirkkoväki tekee taas yhden ristinmerkin. Pappi maalaa halukkaille pensselillä märän ristin myös otsaan. Kello 19.50 vigilia päättyy. Jalat ovat turvonneet runsaasta seisomisesta. Yövartio tuntuu kestävyyslajilta. Vain kaksi siihen osallis-

Suosittu nähtävyys. Uspenskin katedraalissa käy turisteja myös kesken jumalanpalveluksen.

Mitkä ortodoksit? n Kirkko nähdään ortodoksisuudessa oikean uskon ilmaisijana. Uskon kulmakiviä ovat Raamattuun ja traditioon pohjautuvat opinkappaleet eli dogmit, joiden uskotaan perustuvan Jumalan ilmoitukseen. n Ortodoksinen kirkko on vahvemmin kiinni perinteissä kuin evankelisluterilainen. Papeiksi pääsevät vain miehet. n Ortodoksikristityn tavoitteena on tehdä kaikki Jumalan kunniaksi. Siksi hän voi tehdä ristinmerkin esimerkiksi työhön ryhtyessään. n Suomen ortodoksisella kirkolla oli viime vuoden päättyessä noin 61 006 jäsentä, joista kolmasosa oli kirjoilla Helsingissä. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului vuoden lopussa noin 4 041 000 jäsentä.

tunutta seisoo läpi tilaisuuden. Musta- ja valkohuivinen nainen ovat yhä pystyssä lähes kahden

tunnin jälkeen, mutta he ovatkin varustaneet jalkansa tilanteen mukaan.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Pelkkä hengellisyys ei riitä. Janne Saarikivi viihtyy kirkossa, mutta sanoo, että uskonto, jolla ei ole vaikutusta ihmisten eettiseen toimintaan, on roskaa. Luterilainen kirkko saa häneltä kiitosta auttamistyöstään.

Vähemmistösuomalainen Kielitieteilijä Janne Saarikiven mielestä kristinuskon kieltä ei enää ymmärretä Suomessa. Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

ielitieteilijä Janne Saarikivi tietää kuuluvansa vähemmistöön. – Länsimaiden pääuskonto ei ole enää kristinusko. Sen tilalla on vapauden, rakkauden ja ihmisarvon palvonta, jota ei haluta kutsua uskonnoksi, hän toteaa. Saarikivi myös työskentelee vähemmistöjen kanssa. Hän toimi kuusi vuotta Helsingin yliopistossa suomalaisugrilaisten kielten professorina ja työskentelee edelleen tutkijana. Hänen tutkimuskohteenaan ovat muun muassa Venäjän suomalais-ugrilaiset vähemmistökielet. – Kristinuskon varhaisempi kilpailija nationalismi on myös joutunut syrjään, mutta se on vain hyvä. Nationalismi on tyypillinen epäjumalanpalvonnan muoto. Siinä palvotaan ihmisen rakentamia yhteisöjä sen sijaan, että palvottaisiin Jumalaa ja tunnustettaisiin ihmisen mitättömyys. Kielitieteilijänä Janne Saarikiven on luontevaa hahmottaa myös kristinusko kielenä. Nyky-Suomessa siitä on tullut vähemmistökieli, jota monet eivät enää ymmärrä. Kielen näkökulmasta kristinusko tarkoittaa Saarikivelle tiettyyn terminologiaan suostumista ja siitä nousevaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. – Länsimaiseen rationalismiin kuuluu hassu oletus, että kaikki kristityt olisivat sikatarkkaan miettineet, mitä mikin uskontunnustuksen pykälä tarkoittaa. Olen pyörinyt herätyskristillisissä, perusluterilaisissa ja ortodoksisissa piireissä, eikä asia tietenkään ole niin, Saarikivi sanoo. Kristinuskon hahmottaminen kielenä on Janne Saarikivelle kuitenkin vain yksi näkökulma. Etenkin ääriolosuhteissa pinnalle nousevat muut asiat. – Ihmiset Gazassa tai Syyrian sisällissodan pakolaisleireillä kaipaavat armoa, toivoa ja Jumalaa, vaikka mitään

niistä ei ole nähtävissä. Eivät he ole kiinnostuneita oppikysymyksistä tai sanoista. Saarikiven on helppo ymmärtää, miksi samat asiat vetoavat myös kotimaiseen pultsariin. Usko antaa toivon paremmasta. Pultsarit ovat myös yksi syy, miksi Saarikivi tykkää käydä kirkossa. Muita syitä ovat esimerkiksi mummot ja lapset. – Jumalanpalveluksissa yhteen kokoontuu sekalainen joukko ihmisiä, palvelus on aina samanlainen eikä taloudellista voittoa varmasti tavoitella, Saarikivi hymyilee.

”

Nykyateistien mukaan Jumalaa ei ole, ja jos ihmiset vain tajuaisivat sen, kaikki olisi hyvin. Ajatus on yhtä pöhkö kuin että kaikki olisi hyvin, jos ihmiset vain kuuluisivat kirkkoon.”

Kielitieteilijä Janne Saarikivi

Kirkossa Janne Saarikivi viihtyy, mutta jumalanpalvelukset ja hengellisyys eivät riitä. Uskonto, jolla ei ole mitään vaikutusta ihmisten eettiseen toimintaan, on Saarikiven mielestä roskaa. Tässä asiassa luterilainen kirkko saa kiitosta. – Suomen luterilainen kirkko tekee paljon käytännöllistä auttamistyötä, eikä se pelkää rosoisuutta, Saarikivi toteaa. – Jeesus oli nimenomaan pultsareiden ystävä. Vaikka Janne Saarikivi arvostaa kirkkoa, hän painottaa, ettei mikään kirkkolaitos ole kristinuskon sanoman kannalta korvaamaton. Ero nykyisten kirkko-organisaatioiden ja kristinuskon alkuaikojen välillä tuntuu toisinaan suurelta.

– Kävin eilen seurakuntien keskusvirastossa ja pohdin, että olisipa jännä saada Jeesus tänne. Että tsekkaa, tässä on tällainen virastotalo, jossa on modernia taidetta ja porvareita, jotka saavat kivaa kuukausipalkkaa siitä, että pyörittävät raportteja. Kirkko on laitos, joka tekee hyödyllistä työtä, mutta kristillisyyttä ei voida rajata sen sisälle. Saarikivi itse ei ole aina kuulunut kirkkoon, mutta hän on aina mieltänyt itsensä kristityksi. – Kristuksen kirkko ja kirkkoinstituutio eivät ole sama asia. Kristuksen kirkkoon voi kuulua, vaikka ei kuuluisi mihinkään instituutioon, ja toisinpäin. Ihmisen maailmankuva voi olla hyvin kristillinen, vaikka hän ei mieltäisi itseään kristityksi. Janne Saarikiven lapsuudenkodissa kristinuskoon suhtauduttiin kevyen välinpitämättömästi. Janne kävi seurakunnan päiväkerhoa ja oppi iltarukouksen, mutta oppi myös pitämään ”uskovaisia” epäilyttävinä. – Ehkä sen takia minua ärsyttävät nykyateistit, jotka ovat niin uskovaisia, Saarikivi miettii. – Heidän mukaansa Jumalaa ei ole, ja jos ihmiset vain tajuaisivat sen, kaikki olisi hyvin. Ajatus on yhtä pöhkö kuin että kaikki olisi hyvin, jos ihmiset vain kuuluisivat kirkkoon. Uskonnollisen vallankäytön kritiikkiin Saarikivi sen sijaan yhtyy. Hän huomauttaa, että samaa kritiikkiä on paljon myös kirkon sisällä. – Luther halveksi uskonnollista auktoriteetteja. Hän korosti, että tavalliset työt ovat uskonnollisia velvollisuuksia. Institutionaalisesta hurskastelusta siirryttiin päivittäisen kutsumuksen ja nöyrän rukouksen tielle, mikä oli hyvä muutos. Samaa muutosvoimaa Saarikivi näkee paavi Fransiscuksessa, joka on julkisesti noussut puolustamaan heikko-osaisia ja vastustamaan uskonnollista vallankäyttöä. – Fransiscus on tällä hetkellä maailman edistyksellisin johtaja. Parempi kuin Obama.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi MarKuS SoMMErS

Kaupungin kasvo: Maaria Laukkanen

Paras energia syntyy lähellä Kun Maaria Laukkanen vuonna 2008 esitteli insinöörityönsä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rakennuksen suunnitteluun, paikalla oli muitakin kuin opiskelutovereita: median edustajia. Laukkanen oli mainostanut tapahtumaa ja kiinnittänyt siitä julisteita ympäri opinahjoaan Metropoliaa. Se oli tavatonta. – Ajattelin, että ilmastonmuutos on niin tärkeä juttu, että kaikkien pitää saada tietää siitä, hän sanoo. Meininki on sama, kun hän järjestää perjantaina 22.5. Lähienergiatoria Narinkkatorille. Suuri tapahtuma uusiutuvien ja lähellä tuotettavien energiaratkaisujen ympärille on hänen visionsa, jonka järjestäjäksi lähti Lähienergialiitto. – Joku kysyi, tarvitseeko tapahtumaa varten välttämättä vuokrata koko tori. Minusta pitää ottaa kaikki tai ei mitään. Haluan nämä asiat pois marginaalista. Torilla lähes 50 erilaista toimijaa esittelee tarjoamiaan lähienergiaratkaisuja. Siellä voi ihmetellä esimerkiksi sähköautoa ja maailman suurinta tehdasvalmisteista aurinkokeräintä tai lähteä käymään Viikin ympäristötalossa biokaasubussilla, jonka maksuksi kelpaa banaaninkuori. – Aihepiiriin liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kuten se, ettei Suomessa paistaisi aurinko tarpeeksi aurinkoenergialle. Voisimme tuottaa kaiken tarvitsemamme energian kotimaassa, mutta ostamme sitä ulkomailta yli kahdeksalla miljardilla eurolla vuodessa. Kaikki alkoi Kaliforniasta, jossa Maaria Laukkanen oli vaihtoopiskelijana vuonna 2007. Hän päätyi valitsemaan useita ilmastonmuutosta käsitteleviä kursseja. Al Goren elokuva Epämiellyttävä totuus oli juuri ilmestynyt. – Järkytyin faktoista ja totesin, että tämä on se asia, jonka eteen minun on tehtävä töitä. Rakennusinsinöörinä siihen on hyvä tilaisuus, koska rakennusten energian tarve on jopa 40 prosenttia koko Suomen energiankulutuksesta, Laukkanen toteaa.

Hänestä tuli yrittäjä, joka ylläpitää energiatehokkaaseen rakentamiseen keskittyvää sivustoa eksergia.fi. – Ilmastoystävällisistä ratkaisuista on tullut nyt kilpailukykyisiä myös hinnan puolesta. Isojen aurinkopaneelihankkeiden takaisinmaksuaika on enää kymmenen vuotta. Mitä sitten yksittäinen ihminen voi tehdä? Maaria Laukkanen kehottaa taloyhtiöissä asuvia ottamaan energia-asiat esille, kun korjaushankkeita suunnitellaan. – Energiaselvitys kannattaa aina teettää, kun suunnitellaan vaikka julkisivuremonttia. Usein esimerkiksi ilmanvaihto kaipaa korjausta: jos talossa on vain poistoilmanvaihto, se vetää turhaan harakoille ilmaa, joka on ensin lämmitetty. Vanha kunnon energiansäästökin kannattaa. – Ongelmana on se, että meillä sähkö on bruttokansantuotteeseen nähden hyvin edullista muihin EU-maihin verrattuna. Se ei motivoi säästämään. Oikeasti rakennuksista löytyisi säästöpotentiaalia useamman ydinvoimalan edestä! Laukkasen mielestä lähienergian asema on viidessä vuodessa parantunut huomattavasti. Hän uskoo, että tietoa jakavalle toritapahtumalle on nyt tilausta. – Olemme vielä paljon jäljessä esimerkiksi Ruotsia, mutta uskon, että pian nämä ratkaisut ovat meilläkin valtavirtaa.

P.S.

Asun vanhan puutalon ullakolla Käpylässä. Joskus vetää, mutta takapiha on ihana!

Vaadin ilmastonmuutokseen liittyvää opetusta kouluihin. Sen pitäisi olla pakollista jo alaasteella. En ole koskaan pysynyt pitkään tavallisissa konttorihommissa. Laura Pörsti Lähienergiatori Narinkkatorilla pe 22.5. klo 10–19.

Ei heilaa helluntaina Lähes joka toisessa Helsingin kodissa asutaan yksin. Sinkkuus on valinta, vaihe tai vastentahtoista. Teksti Tarja Kivimäki Kuva Hans Eiskonen & Jean-Pierre Dalbéra

ksinasuvien joukossa on paljon opiskelijoita ja nuoria aikuisia, mutta myös ikääntyneitä eläkeläisiä. Yksin asuminen ei välttämättä tarkoita elämää ilman parisuhdetta, saati

yksinäisyyttä. Joillekin sinkkuus on pysyvä valinta, toisille taas yksi elämänvaihe kumppania etsittäessä tai eron jälkeen. Runsaat 60 prosenttia Helsingin yksinasuvista ei ole koskaan ollut naimisissa, mutta osa on asunut avoliitossa. Ritva Lappalainen, 58, ei ole koskaan asunut parisuhteessa. Muttei myöskään tehnyt päätöstä, ettei haluaisi kumppania. Poikansa isän hän sanoo olleen elämänsä suuri rakkaus, ja he ovat edelleen ystäviä. Arkkitehdiksi kouluttautunut Lappalainen tapasi hänet Unkarissa kansainvälisessä arkkitehtiopiskelijoiden seminaarissa. Miehen kotimaa Jugoslavia joutui repivään sisällissotaan, ja pariskunnan tiet erosivat. Lappalainen päätyi yksinhuoltajaksi. Hän kertoo vuosien varrella kaivanneensa elämänkumppania ja on yrittänyt sitä etsiäkin. Joitakin seurustelusuhteita on ollut. Mutta yksinhuoltajana se ei ollut helppoa. Lappalainen on työskennellyt pitkään Helsingissä muun muassa kiinteistöjohtamisen parissa. – Rakennusalalla työympyröissä kyllä tapaa

miehiä, joten työpaikkaromanssi olisi voinut olla mahdollinen. Sitä en kuitenkaan halunnut. Vielä vähemmän hän on halunnut sotkeutua naimisissa oleviin miehiin. Sen estää jo kristillinen vakaumus. Miehen metsästys baareissa ja yöelämässä on hänelle myös vierasta. – Käyn toki lasillisella ystävien ja työkavereitten kanssa ja kesäaikaan terasseillakin, mutta yöelämä ei ole minun juttuni. Lappalainen harrastaa kuvataidetta, mutta kursseilla on lähinnä naisia. Kuntosalia ja muita liikuntaharrastuksiakin hänellä on, mutta niissäkään ei ole kiinnostaviin, vapaisiin miehiin juurikaan tutustunut. Suomessa ulkopuolisen, varsinkin yksinelävän, on vaikea päästä porukoihin mukaan. Luontevia tapaamispaikkoja puuttuu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tullaan tilaisuuksissa esittäytymään ja kyselemään, oletko uusi täällä, ja ollaan valmiita tutustuttamaan muihin. Suomessa sulkeudutaan helposti tuttuun joukkoon; saman porukan kanssa käydään vuosikymmenet yhdessä vappulounaalla – pareittain. Jos eroaa, on ulkona. Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtajan, psykoterapeutti Heli Vaarasen mukaan sinkun oma ajankäyttö voi estää parisuhteen löytymistä. Monen yksinelävän arjessa on kovin vähän sellaista aikaa, jolloin olisi edes mahdollista löytää kumppania. Aika menee oman lähipiirin kanssa tai harrastuksissa, joissa tapaa vain omaa sukupuolta. Ritva Lappalainen on kokeillut nettitreffejä. Kymmenen vuotta sitten hän tapasi muutamia kandidaatteja kristityltä deittisaitilta. Tapaamiset olivat täydellisiä pettymyksiä. Myöhemmin hän kokeili toista sivustoa, mutta jo tarjokkaiden luettelon nähtyään luopui tapaamisyrityksistä. – Varmimmin sopivan kumppanin voisi löytää harrastusten parista tai tuttavien kautta. Lomat ja viikonloput tuntuvat välillä apeilta. Erityisesti kesäviikonloput kaupungissa, kun kaikilla muilla tuntuu olevan kiire mökeilleen tai muualle. Yksin matkustaminen on kallista ja Lappalaisen mielestä myös apeaa,

Urbaani luontoretki: Tattarisuon lehto

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

vaikka hän on sitä tehnytkin. Kristillisten matkanjärjestäjien teemamatkoilla hän on viihtynyt. Lappalainen on kokonaisuutena tyytyväinen elämäänsä. Hän on välillä kysynyt itseltään, olisiko siinä edes tilaa toiselle ihmiselle. Mukavuudenhalu kun on vuosien mittaan lisääntynyt ja omat tavat piintyneet. – Yhteiselämän tulisi olla tuplasti enemmän, ei puolet vähemmän kuin nykyinen. Toisaalta yksinäinen vanhuus pelottaa.

”

En luovuta koskaan, mutta hakemalla en hae.” Marko Laaksonen

Vajaa neljännes pääkaupungin sinkuista on eronneita. Noin 40 prosenttia keski-ikäisistä on ollut ainakin kahdesti avo- tai avioliitossa. 39-vuotiaan helsinkiläisen Marko Laaksosen viimeisin parisuhde päättyi kahdeksan kuukautta sitten. Hänellä on takanaan avo-

liitto lapsensa äidin kanssa. Erosta on aikaa 10 vuotta. Laaksonenkin kertoo olevansa tyytyväinen tämänhetkiseen elämäänsä. Yksin ei ole paha, mutta kumppanikin olisi tervetullut. – En luovuta koskaan, mutta hakemalla en hae. Laaksonen on viimeksi työskennellyt vanhusten kotipalvelussa, missä viihtyi hyvin. – Olen sosiaalinen ja olen mielelläni avuksi. Ja haluan aina kokeilla kaikkea uutta. Nyttemmin hän on ollut työttömänä pari vuotta. Mekaanikoksi kouluttautuneella miehellä on paljon työkokemusta monenlaisista töistä. Baareissa Laaksonen ei ole käynyt enää aikoihin. Niistä hän ei usko kumppania löytävänsä. Sen sijaan hän ulkoilee paljon ja rakas-

Yksinkaupungissa.fi n Äskettäin avattu yksinkaupungissa.fi -verkkosivusto käsittelee yksinasumista eri kulmista. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuottamalle sivustolle toivotaan kaupunkilaisten omia kokemuksia yksinelämisestä.

taa luontoa. Hän soittelee mielellään kitaraa ja tapaa kavereita. Työttömänä rahan puute rajoittaa harrastuksia. Seurustelusuhteita Marko Laaksonen on löytänyt Facebookin sinkkuryhmistä. Nettitreffejä hän ei ole harrastanut, koska deittisivustot ovat maksullisia. Laaksosen mukaan parasta yksinelossa on se, ettei ole kenellekään tilivelvollinen. – Mutta kyllä läheisyyttä kaipaa.

Vihreä vuodenaika Punarinta soittelee pieniä hopeakellojaan urbaanin taustajymyn ylle. F.H. Burnettin romaanissa Salainen puutarha tuo uteliaan peloton lintu toimi oppaana orvolle Marylle. Nyt, tihkuisena aamuna, punarinta kutsuu syvemmälle Tattarisuon viitaan. Samaan aikaan aidan takana jokunen autonomistaja jännittää ajokkinsa katsastusta. Tattarisuo tunnetaan lähinnä romukaupoistaan ja 1931 paljastuneesta tapauksesta, jossa lähteeseen oli ritualistisesti uhrattu vainajien osia. Vähemmän tiedettyä on, että osa kuivatetusta rämeestä on metsittynyt reheväksi lehdoksi ja arvokkaaksi pesimälinnuston keitaaksi. Jopa uhanalainen valkoselkätikka on takonut ”Tattiksen” pökkelöitä. Tällä kertaa punarinnan lisäksi äänessä

ovat peippo, laulurastas, räkättirastas, viherpeippo ja tiaiset. Taustalla kailottavat harmaalokit. Äkkiä pamahtaa laukaus, toinenkin. Mitä ihmettä? Viereisellä Malmin lentokentällä häädetään kiitoradalta lokkeja; niiden omakin etu. Takavuosikymmeninä lintuharrastajat tapasivat pitää sadetta lentokoneenhylyissä. Niitä ei enää näy, mutta sen sijaan kirjavariepuinen irtolaisleiri, talvikelpoisen piilopirtin raunio ja metsäauto, Opel. Suo on kuivattunakin kaupungin alitajuntaa. Luonnon uusiutumiskyky on vakuuttava. Haavat, tuomet, koivut, raidat ja kuuset ovat luoneet Tattarisuolle oman salaisen puutarhan. Pian konsertoivat jo kerttuset ja satakieli. Marko Leppänen

EviaNNa LEHtipuu

MaRKo LEppÄNEN

Rehevä konserttisali

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kukassa. Evianna Lehtipuu kuvasi Roihuvuoren kirsikkapuut äitienpäivänä. Hanami-juhlaa vietettiin kirsikkapuistossa helatorstaina. Lähetä sinäkin kevätkuva Stadista tälle palstalle.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi Tero H. SavoLaiNeN

Keulahahmo. Scandinavian Music Groupin musiikki on vahvasti Terhi Kokkosen tekstien ja äänen varassa.

Keskivertomiehen taiteellinen haaste KONSERTTI Scandinavian Mu sic Group on vuodesta 2002 läh tien julkaissut yhteensä kuusi levyllistä kevyttä poppia, laulel maa ja americanan sävyttämää folkrockia. Korjaamon vaunusalin lavalla SMG aloittaa konserttinsa rauhallisissa tunnelmissa pääasi assa edellisen Terminal 2 levyn kappaleilla, jolla yhtye on tehnyt eroa folkrocklevyihinsä. Reilu vuosi sitten julkaistu levy on hitaampi ja sovitukset orkest raalisempia kuin edellisillä levyil lä, ja kaikuja bändin perustajien yhteisestä historiasta Ultra Brassa on kuultavissa entistä enemmän. Se ei tuoksu enää tippaakaan folk rockilta; komppi ei laukkaa eikä banjokaan soi. Miikka Paatelaisen soittama pedal steel kitara on kuitenkin pysynyt kokoonpanossa edelleen mukana. Kun vakavana esiintyvä Terhi Kokkonen laulaa Terminal 2:n Spotifyssä kuunnelluimman elektronisesti sykkivän Balladi 1:n, jossa kertoja katuu kesäkännejään väärissä juhlissa, yleisössä ei juuri reaktioita näy. Ei paniikkia kappa le on levyn helpoiten lähestyttävä, mutta ei sillekään lämmetä aplo deja enempää. Terminal 2:n biisit eivät vaiku ta tavoittavan Korjaamon yleisöä kuten takavuosien hitit. Toisaalta hitaasti kulkevat kappaleet pa kottavat keskittymään seitsemän henkisen ryhmän laajaan ääni maisemaan ja Kokkosen hienoihin teksteihin. Maaliskuussa yhtye julkaisi kappaleen Suurin rakkaus. Julkai sun jälkeen sanoittajalaulaja Kok konen on joutunut selittämään tiedotusvälineissä kappaleen ly riikan merkitystä ja erityisesti sen uskonnollisia sävyjä. Vaikka tavoitteena ei hengellisen radion soittolista ole ollutkaan, sopisi hengellistä vertauskuvia vilisevä teksti gospeliksi gospelin jouk koon. On kuulijan vastuulla löytää stemmalaulaja Pauliina ”Terhin sisko” Kokkosen ylimaallisella fortella laulaman hallelujaan seas ta muitakin merkityksiä. Tekstin tulkinta on jäänyt vai vaamaan Kokkosta. Hän toteaa

sarkastisesti selittävänsä syksyllä ilmestyvällä levyllä tekstin tul kintaa uudella kappaleella, jonka nimi on En usko mihinkään. Se on hitaasti leijuva pelkistetty akus tinen balladi, mutta ei Kokkosen mukaan edusta tulevan levyn lin jaa millään tavalla. Ehkä tuleva le vy on siis edelleen isosti sovitettua laulelmaa.

”

Keikan viimeisessä ja odotetuimmassa kappaleessa yleisö laulaa taas reippaasti mukana.”

Yleisön riemu repeää vasta, kun Hölmö rakkaus kappaleen intro tunnistetaan. Se on yhtyeen hitti jo lähes kymmenen vuoden takaa, joka on opittu laulamaan kuoros sa jo monilla festarikeikoilla. Sen jälkeen hidas mutta voimakas Pieniä teräviä timantteja painaa taas jarrua. Keikan viimeisessä ja odote tuimmassa kappaleessa yleisö lau laa taas reippaasti mukana. Vieläkö soitan banjoa? on keikan ainut bii si, jossa kitaristi Joel Melasniemi vielä soittaa banjoa. Kappaleessa lauletaan laulun olevan viimeinen. Se luo yleisölle turvallisen olon, koska enää ei tarvitse taputtaa bändiä takaisin lavalle ja voi siir tyä analysoimaan keikkaa narikka jonoon. Scandinavian Music Grou pin musiikki on vahvasti Kok kosen tekstien ja äänen varassa. Yhtye haluaa uudistua ja jättää folkrockin ja suosituimmat kap paleensa lepäämään äänitteille. Tuttuutta vältellen esiintynyt SMG sai eräänkin hittejä kaivan neen herrasmiehen tokaisemaan narikkajonossa: ”Tämä oli taiteel lisesti liian haastavaa keskiverto miehelle.” Tero H. Savolainen Scandinavian Music Group Korjaamolla 16.5.

Kaupan asiakkaat valokuvissa Valokuvaaja Juliana Harkki otti vastaan Siwa-lähikauppojen kutsun kuvata ihmisiä kauppareissulla. Onko tämä uudenlaista mainontaa? Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Juliana Harkki

iwan ja Juliana Harkin yhteis projektissa #siwaihmiset po seeraavat eriikäi set ihmiset, jotka kertovat lyhyesti itsestään. Vuoden alussa alka nut nettiprojekti jatkuu syksyyn saakka. – Dokumentoin tämän ajan ih misiä ja heidän arkeaan. On kiva, että kuviin voi yhdistää tekstiä, tehdä eräänlaisia minihaastatte luja. Omasta elämästään kertovat asiakkaiden lisäksi myös Siwan myyjät, Harkki sanoo. Ihmisten suhtautuminen ku vaamiseen on hieman vaihdellut maan eri kolkissa Helsingistä Inariin. – Turussa suostuivat kaikki, joita pyysin kuvattavaksi. Pie nemmillä paikkakunnilla, kuten Aitoossa, ihmisiä tuntui kuvaa minen ujostuttavan. Helsingissä taas vedottiin usein kiireeseen ei kä osa helsinkiläisistä myöskään halunnut identifioitua Siwan asiakkaiksi. Kuvausprojektiidean takana on Siwan kanssa yhteistyötä teke vä markkinointitoimisto Dagmar. – On tämä tietysti kaupalli nen projekti, mutta Siwa on an tanut minun toimia vapaasti. On ollut yllättävää, etten ole saanut esimerkiksi mitään ohjeita siitä, miten usein Siwa pitäisi mainita, Harkki selvittää. Freelancekuvaajana vuo desta 2001 työskennellyt Juliana Harkki on kuvannut tavallisia ih misiä esimerkiksi miehensä koti maassa Englannissa. Hänestä se on ollut hyvää vastapainoa muo ti ja mainoskuvaukselle. Harkki tunnetaan myös Image lehdelle vuosina 2002–2011 teke mästään kuvaussarjasta, jonka teemana olivat muun muassa eri ihmisryhmien tyylit, amma tit, harrastukset ja uskontokun nat. Harkilla ei ole mitään sitä vas taan, että yritykset tukevat tai detta ja taiteilijoita. Hän uskoo,

että sitä tapahtuisi enemmänkin, jos yritykset saisivat vähentää tai dehankinnat verotuksessa. – Yhteiskunnan tuki taiteelle on kuitenkin tärkeintä. Taiteel la on itseisarvoinen asema eikä se saa olla riippuvaista yritysten sponsoroinnista. Suomen Lähikaupan seniori markkinointipäällikön Satu Puumalan mukaan Siwa pyr kii tuomaan valokuvaprojektin kautta esiin toimintansa perus ajatusta. – Siwalähikaupat sijaitsevat nimensä mukaisesti ihmisten lä hellä. Perimmäisenä tehtävänäm me on pitää heistä huolta ja tar jota heille helposti saavutettavia palveluja. Valokuvaprojektin avulla halusimme taltioida suo malaista arkea jututtamalla kau poissamme asioivia asiakkaita. Puumala kertoo, että projektin toteutuksessa on ollut inspiraa tion lähteenä esimerkiksi tavalli sia ihmisiä ja heidän tarinoitaan dokumentoiva Humans of New York. – Juliana Harkki on kokenut kuvaaja ja osaa lähestyä ihmisiä. Hän on saanut talteen ihania ar jen tarinoita ympäri maan. Kuluttamista ja suuryritys ten valtaa kritisoivista töistään tunnetuksi tullut taiteilija Jani Leinonen ei tunne #siwaihmiset projektia, mutta hän ymmärtää sen lähtökohdat. – En ihmettele, että Siwa on halunnut yhteistyöhön Juliana Harkin kanssa, onhan hän tehnyt hienoja taiteellisia valokuvaus projekteja. Minusta hanke ei si sällä erityistä eettistä konfliktia, jos siitä käy selvästi ilmi, että kyseessä on kaupallinen markki nointiprojekti. Leinosen mukaan markki nointi ei muutenkaan ole aina rumaa ja likaista. – Nykyään tuotteiden myyntiä edistetään kuitenkin yhä enem män tarinoiden kautta. Näin yri tyksestä pyritään luomaan mah dollisimman positiivinen mieli kuva. Leinonen ei pidä myöskään ar veluttavana sitä, että yritykset tu kevat taidetta, jos vain yhteistyön

säännöt ovat selvät. Sponsoreiden ei hänestä saisi antaa millään ta valla vaikuttaa taiteen sisältöön. – On itsellänikin ollut yksittäi siä rahoittajia. Olen kuitenkin ke hittänyt ensin näyttelyn idean ja etsinyt sen jälkeen rahoitusta sen toteuttamiseksi. Huonona esimerkkinä yrityk sen ja taiteilijoiden yhteistyöstä Leinonen mainitsee Nykytaiteen museo Kiasmassa taannoin esillä olleen Marimekkonäyttelyn. – Näyttely oli täysin kritiiki tön, pelkkää imagon kohottamis ta. Siinä ei mainittu mitään vaik kapa ihmisoikeusloukkauksista, joihin Marimekko osallistuu teet tämällä tuotteitaan halpatuonti maissa. Omissa töissään Jani Leinonen on kritisoinut kuluttamista, kos ka tässä yhteiskunnassa kulutta minen on iso osa elämää. Globaa lissa maailmassa taas on moni mutkaisia tuotantoketjuja: tuot teiden alkuperästä ja eettisyydes tä on vaikea saada tietoa. – Meille syötetään paljon pa junköyttä tuotteiden alkuperäs tä. Haluan tuoda esiin sen, miten esimerkiksi Kiinassa ja Thai maassa saattaa tuotantoon liittyä pahoja ihmisoikeus ja eläinsuo jelurikkomuksia. Taiteilijan ei ole Leinosen mu kaan helppo saada sponsoreita, jos hän käsittelee töissään arka luontoisia aiheita. Hänestä ny kyään eletään uusvarovaisuuden ilmapiirissä, jossa pelätään ylen määrin oikeusjuttuja ja eri taho jen loukkaamista. – Tämän vuoksi jouduin Japa nissa poistamaan näyttelystäni paikallisia tuotehahmoja. Mäk käriperformanssini jälkeen taas mukana olleen Mjölktuotanto yhtiön työntekijöiden oli vaikea saada töitä. Muut siis kärsivät minun tekemisistäni. Taiteilijan tehtävä on kuitenkin purra ruok kivaa kättä. Kiasmaan tulee syyskuussa Leinosen Tottelemattomuuskoulu näyttely, joka on katsaus hänen tähänastiseen tuotantoonsa. Näyttelyyn sisältyy myös oikea koulu sekä yhteiset kampan jat Greenpeacen ja Finnwatchin kanssa. – Tottelemattomuuskoulun idea lähti havainnosta, että maa ilmassa tapahtuu ikäviä asioita paljolti siksi, että ihmiset ovat niin tottelevaisia. Näyttelyvie raille opetetaan muun muassa mediakritiikkiä ja erilaisia vai kuttamismahdollisuuksia. Lisätiedot: www.siwaihmiset.fi

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

4. 10. 7. 1.

11.

”

Turussa suostuivat kaikki, joita pyysin kuvattavaksi.”

12.

Juliana Harkki

1. Olen joskus nähnyt huonetaulun, jossa sanotaan ”Work hard and be nice to people”. Juuri niin ajattelen. Tärkeintä on hoitaa hommansa hyvin ja lisäksi olla mukava muille. Nyt takana on rankka kausi, joka on menty minuuttiaikataululla. – Siwa Esplanadi, Helsinki 2. Käytän aika paljon bändivaatteita. Tällä hetkellä lempibändeistä tulee ekana mieleen In Flames. Löysin tyylini joskus 13-vuotiaana, eikä se sen jälkeen ole paljon muuttunut. – Siwa Vaajakoski, Jyväskylä 3. Lapsenlapseni syntymä oli uskomatonta, koska luulin ettei sellaista koskaan tule. Hän asuu kyllä kaukana, mutta näkee Jyväskylän mummoa vähintään kerran vuodessa. – Siwa Vaajakoski, Jyväskylä

4. Liikunta on minulle elinehto. Yleensä sauvakävelen päivässä kolme tai neljä kilometriä, satoi tai paistoi. En osaa istua paikallani kahta tuntia pitempään, kun on jo alettava voimistelemaan. Kesät vietän mökillä kukkia hoitaen ja juoksentelen ympäri puutarhaa koko päivän. – Siwa Verkahovi, Turku 5. Kävin Siwassa lottoamassa. Jos voitto tulisi, niin en tekisi muuta kuin hengittelisin ja tuhlailisin. Eiköhän tässä ole jo unelmat eletty. – Siwa Ivalo, Inari 6. Viime viikolla sain hopeisen ansiomerkin kiitokseksi kahdenkymmenen vuoden seurakuntatyöstä. Lähimmäisen auttaminen on minulla verissä. – Siwa Aitoo

7. Uskon kaikkeen minkä näen, mutta en siihen mitä en näe. Tämä päivä on mennyt kivitöitä tehdessä. Odottelen talven alkua, jotta pääsisin kesäloman viettoon. Näitä hommia kun ei voi talvella tehdä. – Siwa Esplanadi, Helsinki 8. Toivon tulevaisuudelta, että olisi töitä, oma talo jossain ja vaikka perhettäkin. Unelmieni talo olisi joku kiva mökki järven rannalla. – Siwa Vaajakoski, Jyväskylä 9. Tykkään valokuvata revontulia. Toissapäivänä sain hienon kuvan, jossa oli punaista, keltaista ja vihreää. Tykkään myös laskettelusta. Siinä parasta on vauhti. – Siwa Ivalo, Inari

10. Odotan nyt eniten sitä, että valmistun lämpöasentajaksi ja pääsen muuttamaan Helsinkiin. Haluan pois kaikesta tästä. Turussa mikään ei koskaan muutu. – Siwa Verkahovi, Turku 11. Sellistin ammatti on ollut minulle itsestään selvä valinta. Jos en saa soittaa, niin silloin ei mikään muukaan asia kiinnosta. On iso etuoikeus, että saan tehdä työkseni sitä, mitä muutenkin tekisin. Onhan soittaminen rankkaakin, mutta mikäpä ei elämässä olisi. – Siwa Kaivopuisto, Helsinki 12. Kun vaihdoin ravintola-alalta kaupan alalle, tuntui, että taakka putosi hartioilta. Tässä ammatissa työskentely on itsenäisempää, eikä joudu attamaan niin paljon kritiikkiä vastaan. Haaveilen landelle pääsystä. Olen maalta kotoisin ja viihdyn maaseudun rauhassa. Odotan myös, että pääsen sinne tapaamaan kavereita ja sukulaisia. – Siwa Esplanadi, Helsinki

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Ilon kaava

– kasvata Hengen hedelmiä Voiko ihminen kehittyä paremmaksi? Miten löytää kestävä ilo? Aloita omien puutteidesi tunnistamisesta.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Teksti Sirpa Patronen Kuvitus Jarkko Peltoluhta

Vanhat asiat nousevat ajoittain pintaan muodossa tai toisessa. Asketismia voidaan pitää yhtenä nousevista megatrendeistä, ja siinähän on kyse juuri hyveiden harjoittamisesta muun muassa keskittymisen, kieltäymyksen ja kilvoittelun keinoin. Ajattelutavan mukaan hyveet saavat ihmiselämän kukoistamaan. Voidaanko hyveitä siis hankkia ja jos niin miten? Luonnollisten hyveiden kehittäminen on mahdollista, mutta esimerkiksi teologiset hyveet kuten usko ja toivo on nähty kristillisessä perinteessä niin, että Jumala vuodattaa ne ihmiseen. Luterilaisuudessa painotetaan luontevammin Jumalan vuodattamia hyveitä kuin kannustetaan askeettiseen kilvoitteluun, mutta toki ajatus pyhittymisestä ja niin sanotusta efektiivisestä vanhurskauttamisesta kuuluu luterilaisuuteenkin. Hyveiden tavoittelun voisikin luterilaisuudessa sanoa olevan pyrkimys uskon, toivon ja rakkauden kasvamiseen ihmisessä, mikä liittyy nimenomaan helluntain teemoihin. Miten on, uskotaanko psykologiassa, että ihminen voisi muuttua tai kehittyä paremmaksi? Voiko hyveitä harjoittamalla alkaa kukoistaa tai tulla onnellisemmaksi? – Negatiivisiin asioihin painottuva psykologinen tutkimus on saanut rinnalleen yhä laajenevan positiivisen psykologian tutkimussuunnan, vastaa psykologian emeritusprofessori, onnellisuusprofessoriksikin mainittu Markku Ojanen. – Moni tuntee positiivisen ajattelun, mutta siitä ei tässä ole kysymys vaan elämää vahvistavien ja rakentavien asioiden tieteellisestä tutkimuksesta. Ihmiselämään kuuluvat vaikeudet ja ongelmat toki vaativat tutkimusta, mutta positiivisen psykologian tutkijan takaraivossa on Ojasen mukaan myös ajatus, että niiltä ihmisiltä voidaan oppia, joiden elämässä näkyvät myönteiset asiat. – Aina on ollut ihmisiä, jotka kukoistavat ja tuovat valoa muiden ihmisten elämään, Ojanen toteaa. – Otetaan mallia siitä, miten he elävät.

Tohtorikoulutettava Joona Salminen EsKo Jämsä

Klassisia hyveitä on neljä: käytännöllinen viisaus, rohkeus, oikeamielisyys ja kohtuullisuus. Näitä neljää hyvettä myötäilevät kardinaalihyveet, joissa käytännöllinen viisaus lyhentyy vain viisaudeksi ja oikeamielisyys on ilmaistu oikeudenmukaisuudeksi. Nämä listaa jo Platon. Kristityt ovat lisänneet listan jatkoksi kolme teologista hyvettä eli uskon, toivon ja rakkauden. Myös Uusi testamentti sisältää erilaisia hyve- ja paheluetteloita. Galatalaiskirjeen Hengen hedelmissä on Salmisen mielestä paljon samaa kuin hyveissä. Raamatussa luetellaan yhdeksän Hengen hedelmää: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Teologin näkökulmasta on kuitenkin syytä olla tarkkana, milloin hyveistä tai Hengen hedelmistä puhuttaessa tarkoitetaan ihmisen omia kehitysmahdollisuuksia ja milloin taas Jumalan työtä ihmisessä. – Kun Aristoteles ja Platon kirjoittivat hyveistä, he uskoivat, että näitä ominaisuuksia voidaan kehittää ihmisessä kasvatuksen ja lainsäädännön avulla, Joona Salminen sanoo. – Aristoteleen mukaan hyveelliseksi tullaan olemalla hyveellisten ihmisten seurassa ja ikään kuin mallioppimalla heiltä toimintatapoja. Hyveissä harjaantuminen kuitenkin kestää kauan. Sen voidaankin sanoa muistuttavan ammatin oppimista.

”

Aristoteleen mukaan hyveelliseksi tullaan olemalla hyveellisten ihmisten seurassa ja mallioppimalla heiltä. Hyveissä harjaan tuminen kuitenkin kestää kauan. Sen voidaankin sanoa muistuttavan ammatin oppimista.”

marKKu oJaNEN

iime aikoina on puhuttu paljon henkisestä hyvinvoinnista ja hyveistä. Henkinen kasvu ja hyveellisyys näyttävät jopa trendiltä. Onko luterilaisuudella mitään opittavaa tässä asiassa? – Luterilaisten olisi kyllä syytä puhua hyveistä enemmän. Ensinnäkin hyveajattelu on keskeinen osa länsimaista ajatteluperinnettä ja toisekseen hyve-etiikka kuuluu keskeisesti katolisen ja ortodoksisen kirkon opetukseen, pohtii pastori ja tohtorikoulutettava Joona Salminen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Rakentava vuoropuhelu toisten kirkkokuntien kanssa edellyttää niiden ajatteluperinteiden tuntemista. Salmisen mukaan ilmiö on nyt muodissakin ja siitä ilmestyy kirjallisuutta koko ajan. Hän itse valmistelee varhaiskristillisyyteen liittyvää väitöskirjaansa Suomen Akatemian rahoittamassa huippuyksikössä Järki ja uskonnollinen hyväksyminen.

”

Aina on ollut ihmisiä, jotka kukoistavat ja tuovat valoa muiden ihmisten elämään.”

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen

Tämä hyve-etiikasta tuttu ajatus tunnetaan myös kristinuskon traditiossa Imitatio Christi -perinteenä eli Kristuksen seuraamisen perinteenä. Samasta asiasta voidaan käyttää myös nimitystä Mitä Jeesus tekisi? 1990-luvun amerikkalaisen evankelikaalisen WWJD- eli What would Jesus do? -liikkeen mukaan. Kun aikaisemmin psykologiassa tutkittiin melkein pelkästään ahdistusta, masennusta, väkivaltaa ja ennakkoluuloja, nyt noin 20 vuoden aikana tutkimusta on tehty myös ”Hengen hedelmistä”. – Iloisia, rauhallisia ja hyväntahtoisia ihmisiä maailma on aina kaivannut ja tulee kaipaamaan, Markku Ojanen näkee. Hengen hedelmiä ei hänen mielestään Raamatussa suinkaan tuoda esiin sen vuoksi, että uskottaisiin niiden olevan annettuja ja täysin valmiita, vaan että niitä voidaan vaalia ja kehittää. Olisi toki kauheata, jos valtava määrä puhetta rakkaudesta menisi hukkaan. Rajansa on Ojasen mukaan myös onnen etsimisessä, mutta hänestä suurin osa onnellisuuden tutkijoista ajattelee, että onnellisuutta voi kohottaa. Hengen hedelmissä puhutaan onnen sijasta ilosta, mutta Ojanen tulkitsee Uudessa testamentissa ilon tarkoittavan ohimenevää tunnetilaa kestävämpää, pysyvää onnellisuuden kaltaista tilaa. – Kestävällä ilolla on kristinuskon mukaan luja perusta, joka on juuri Kristus, Ojanen sanoo. Miten sitten päästään kestävämpään onnellisuuteen tai iloon? Markku Ojasen mielestä vaalimalla asioita, joista kukin kokee iloa. Ohjeista löytyvät kristilliset hyveet kuten juuri rakkaus, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. – Kuitenkin ohjeiden antajien ”teologinen” tulkinta vaihtelee, Ojanen sanoo. – Kyseessä voi olla joko ortodoksia eli ajatteleminen puhtaan, oikean opin mukaisesti tai ortopraksia eli hyvien ja oikeiden tekojen tekeminen. Oikea ajatustapa voidaan tiivistää positiiviseen, optimistiseen ajatteluun, kun taas oikeat teot merkitsevät hyveiden vaalimista ja toteuttamista. Ojanen itse on ortopraksian kannalla, sillä hänen mukaansa huomattava osa onnellisuutta edistävistä ohjelmista on perustunut oikeiden tekojen tekemiseen. Suosittuja ohjeita näissä kokeellisesti tutkituissa onnellisuusohjelmissa ovat olleet esimerkiksi kiitollisuuden harjoittaminen, ystävällisten tekojen tekeminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja soveltaminen. Myös itsehillinnän tai itsekontrollin harjoittelua on tutkittu.

– Tarjolla on siten näyttöä, että kielteisiä tunteita voidaan vähentää ja myönteisiä lisätä, Ojanen sanoo. Entä nuo luettelossa mainitut hyveet? Kovin mieluusti me edistyisimme rakkaudessa ja hyvyydessä ja noissa muissakin Hengen hedelmissä, mutta miten mahtaa käydä? – Kyse on myös persoonallisista ominaisuuksista, jotka ovat aika pysyviä. Ne ovat lisäksi käsitteinä abstrakteja, Ojanen pohtii. Rakastavan ystävällisyyden eli Lempeyden lauseiden meditaatiosta (Loving kindness) on saatu tutkimuksissa myönteisiä tuloksia, samoin anteeksi antamisen harjoittelusta. Lempeyden lauseissa rakkaudellinen tunnetila ulotetaan ensin itseen ja sitten muiden ihmisten kautta koko maailmaan. Kristityt kutsuisivat sitä esirukoukseksi. Henkiseen kasvuun ja kehitykseen pyrkimisellä tai kristillisellä kilvoittelulla on merkitystä myös yhteisön kannalta. Hengen hedelmistä lähes kaikki koskevat yhteisöä tai laajemmin yhteiskuntaa: Tunnet rakkautta toisia kohtaan, elät rauhassa toisten kanssa, olet kärsivällinen, olet ystävällinen, hyvä, uskollinen ja lempeä nimenomaan toisille ja harjoitat itsehillintää suhteessa muihin ihmisiin. Ainoastaan ilon voidaan Hengen hedelmistä ajatella olevan henkilökohtainen tunne. Kaikkia muita Hengen hedelmiä voidaan harjoittaa suhteessa toisiin ihmisiin. Mutta toki ilokin voi tarttua toisiin! Positiivinen muutos edellyttää psykologisessa mielessä omien puutteiden tunnistamista ja halua muuttua. Hyvät aikomukset eivät riitä, vaan on tehtävä jotakin. – Useimmiten me joudumme tekemään paljon työtä itsemme kanssa, ja koemme myös pettymyksiä. Niistä ei pidä lannistua!, Markku Ojanen sanoo. – Kristinuskon ydinasioita on mahdollisuus tai jopa oikeus ottaa taka-askeleita ja aloittaa alusta. Entä hyveistä suurimmat, mitkä ne ovat? Rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen ovat sekä Jeesuksen että Lutherin mukaan kaikista suurimmat hyveet.

Helluntai on Pyhän Hengen päivä n Ensi sunnuntai on helluntai. Helluntaita vietetään kirkossa Pyhän Hengen vuodattamisen päivänä. n Hengen hedelmiä ihmisessä ovat Raamatun Galatalaiskirjeen mukaan seuraavat yhdeksän: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. (Galatalaiskirje 5:22–23)

14 Haaga n Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö vi rastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/ haaga

Hakavuoren kirkko n Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220.

To 21.5. klo 13 Torstaikerho. Helluntain ihme, Marja Heimala-Pelkonen. Su 24.5. klo 12 Messu. Sami Lahtinen, Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio sekä opiskelija Linda Isokangas. Ma 25.5. klo 13 Tapaamistupa. Klo 14 Taivaskanava, avoin keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille. Klo 18 Rentouttavaa venyttelyä jumppasalissa. Ke 27.5. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Elisa Järvelä, viulu, ja Olli Mönttinen, piano. Vapaa pääsy.

Huopalahden kirkko n Vespertie 12.

Suntio p. 09 2340 3230. Ke 20.5. klo 18 Perheiden kevät tapahtuma. Klo 20 Iltamessu. AnneMaria Ranta-aho ja Olli Mönttinen. To 21.5. klo 19 Kallion Laulun kevät konsertti. Joht. Tomas Takolander. Vapaa pääsy, ohj. 12e, sis. väliaikatarjoilun. Pe 22.5. klo 9.30 Lasten kirkkohetki. ”Ihmeellinen luonto”. Muroma-Nikunen, Aila Pihlajavesi ja Olli Mönttinen. Su 24.5. klo 10 Messu. Miika Kolari, Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen. Klo 15 Vauvakirkko. Miira Muroma-Nikunen, Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio. Laulua ja pikku purtavaa. Ma 25.5. klo 7.30 Aamurukous eli laudes. Ke 27.5. Klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen.

Muuta n Ti 26.5. klo 10–12 Puutarharyhmä.

Palstatöitä Lassilan palstalla nro 146.

Herttoniemi n Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta kat so www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakonia vastaanoton ajanvaraus: Myllypu ron kirkolla paikan päällä to klo 10– 11 tai puhelimitse 09 2340 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimit se 09 2340 3339. Huom! Kulosaaren asiakkaat myös Herttoniemen kir kon ajanvarauksen kautta.

Seurakunnissa tapahtuu 21.5.— 27.5. Herttoniemenrannan kappeli ajan varaus puhelimitse 09 2340 3341

Herttoniemen kirkko n Hiihtomäentie 23,

p. 09 2340 3320 To 21.5. klo 9.15 ja 10.15 Lasten kevät kirkko, Huima, Tamminen Su 24.5. klo 10 Suvivirren sunnuntain messu, Tikkanen, Keinänen, Tamminen, kirkkokahvit

Herttoniemenrannan kappeli n Laivalahdenkaari 5,

p. 09 2340 3340 Ke 20.5. klo 18 Yhteinen kevätjuhla ”Olemme kaikki samaa Jumalan perhettä”. Tarjoilu klo 17.30–18, mukana Herttoniemenrannan Martat. Keväistä ohjelmaa, mm. Raamatun maiden pukujen esittely, Tuulikki Haddadin ryhmineen. Arabian-, venäjän- ja armeniankielisen srk-työn tervehdykset. Musiikkia mm. Herttoniemen kirkkokuoro. Ehtoollisen vietto, mukana nuorten aikuisten kokkikerho. Rautiainen, Tikkanen, Mattila, Perilä. Juontajana Leena Märsylä. To 21.5. klo 14 Laulun siivin yhteis laulutilaisuus, kahvit alk. klo 13.30.

Kulosaaren kirkko n Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115

Suntio Tapio Tuohioja, p. 050 525 3242 To 21.5. klo 10.15 Lasten kevätkirkko. Vuorela, Sointula. Tervetuloa myös aikuiset! Su 24.5. klo 10 Helluntain messu. Suvivirren sunnuntai. Olkkola, Vuorela, Koivistoinen. Ma 25.5. klo 18 Marju Kurban piano oppilaiden kevätsoittajaiset

Myllypuron kirkko n Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330

La 23.5. klo 13 Kevätkonsertti, Luonto ja terveys musiikkikerho. Vapaa pääsy. Su 24.5. klo 12 Helluntain messu, Tikkanen, Keinänen Tamminen. Suvivir ren sunnuntai. kahvihetki ja suvilinnun lauluhetki. Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Kallio n Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko n Itäinen papink. 2, p. 09 2340

3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous,

Taivaan tähden

klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 6,50e, lapset 5e. Kahvila tukee KUA:a. ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Kansainvälinen toiminta Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Alppilan kirkolla To 21.5. klo 17 Kristillinen mietiskely Yläkamarissa. Klo 18 Kivimessu – n Ke 20.5. klo 18.30 Vironkielinen Euroviisujen ihmeellinen maailma. iltahartaus kappelissa. Mukana RaaMattsson, Niskala, avustaja Paavo Huomat, Rannak. tari, messukuoro. Iltatee. Pe 22.5. klo 18 Kiinankielinen raa Pe 22.5. klo 16–18 Raamatunlukua ja mattupiiri. klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Su 24.5. klo 13 Helluntain kansain Hynnisen johdolla. välinen messu, ks. tiedot yllä. La 23.5. klo 18 Kamarikuo Seurakuntakoti ro Kaamos, 5CHÜTZ, Seurajoht. Dani Juris. Schütn Siltasaarenk. 28 kunnat zin motetteja vuonna To 21.5. klo 10 Perhe 1648 julkaistusta kerho. Klo 12 Esikois verkossa: www. kokoelmasta vauvakerho. helsinginseura”Geistliche ChormuTeatteri Kallio kunnat.fi sik”. Lisäksi kuoro esittää kantaesityksenä n Siltasaarenk. 28 Schützin käyttämiin teksKe 27.5. klo 19 Teatteri teihin sävelletyt teokset Yui Kallion Jazzklubi. Lavalla Katadalta, Juhani Komulaiselta, Pavierailee Suomen nuoria jazzlupaukola Livorsilta, Lauri Mäntysaarelta ja sia sekä tunnettuja nimiä, joht. Sami Tapio Tuomelalta. Liput: 20/15e, ovelta Nummela. Kahvila avoinna klo 18 alk. sekä tiketti.fi. Ovet aukeavat puoli tunMuut tapahtumat tia ennen konserttia. Su 24.5. klo 10 Suvivirren sunnuntain n Israelkongressi Alppilan kirkolla messu. Laajasalo, Männistö, Metiäi22.–23.5. ja Kallion kirkolla 24.5.2015 nen, Niskala, Oksanen, avustaja Ajankohtaista Israelista ja Lähi-Idästä. Elmeri Anhava, Kilven kuoro joht. HanMukana mm. Lilly Korpiola, Pekka Sarna Remes. Kirkkokahvit. Klo 17 Sanan tola, Rony Smolar. Heprealaista musiikja rukouksen ilta. Sanaa ja rukousta, kia esittävät Sarigim -kuoro, Xavier rukouspalvelua. Hurmerinta. Musiikki Moreno Diaz & Or, Heikki Orama. TarJoosef Lakopoulos, Olli Kari, Mauri Saakempi ohjelma www.karmel.fi. rikoski. Ti 26.5. klo 8.30 Aamumessu Hepo Ti 26.5. klo 18 Opiskelijamessu. niemen tyylillä, Diakonissalaitoksen Ke 27.5. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen kirkko, Alppik. 2. Ulla Lumijärvi, Maisa rukouslaulun messu. Varjoranta. AniKumpulainen. ma mea joht. Johanna Korhonen. Ke 27.5. klo 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloisAlppilan kirkko sa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. n Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10–15 ja ke 12–15 Kannelmäen kirkko La 23.5. Kevään viimeinen brunssi. ja seurakuntakeskus Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä n Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe alppilankirkonbrunssi@gmail.com, klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannel 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. maki.srk@evl.fi. Diakonian ajan Su 24.5. klo 13 Helluntain kansainvä varauspäivystys ke klo 10–11, linen messu. Raamat, Latvus, Oksap. 09 2340 3843. nen, Rannak. Mukana kaikki erikieliset To 21.5. klo 10 Lauletaan yhdessä. seurakuntaryhmät jotka kokoontuvat Myllylä. Alppilan kirkolla. Kirkkokahvit. Ti 26.5. klo 15–19 Työtupa. Avoin käsiMa 25.5. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihtyö- ja askarteluhuone. Hyttinen. misten ryhmä. Ke 27.5. klo 19 Viikkomessu. RajamäTi 26.5. Tiistaiolohuone: klo 10–11 ki, Myllyä. jumppa, klo 11.30–12.30 ruokailu, klo 13– Malminkartanon kappeli 15 Tuunaa ja tunaroi -työpaja. Muska rit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Per n Vellikellonpolku 8 hekerho klo 12 asti. Irtisanottujen To 21.5. klo 17.30 Vesper. Levollinen vertaisryhmä klo 17–18.30 iltarukoushetki. Ke 27.5. klo 17.30–18.30 Rupattelu Toimintakeskus Jenny hölkkä. Klo 18.30–19.30 Juoksutree ni. Ryhmät lähtevät Alppilan kirkon n Beckerintie 9. Diakonian ajan edestä. Outi Hänninen. varauspäivystys ke klo 10–11, Alppilan kirkon kahvila ti–to klo 10– p. 09 2340 3842, 09 2340 3853. 18, pe klo 10–14 lounas klo 11–14 (ei ti), Keskiviikkoisin klo 12–15 Jennyn Olo

Kannelmäki

huone. Avoin kohtaamispaikka. Kahvia, soppaa. Kesäkuussa suljettu, auki taas 1.7.

Muuta n Mätismessu su 24.5. klo 11 Mätisfes-

tareilla. Tule laulamaan suvivirttä Kartanonhakaan Kantsun ja Maltsun väliselle jokialueelle. Rajamäki, Rintamäki. Huom. kirkossa ei ole messua 24.5.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus n Myllykallionrinne 1. Virasto: ma,

ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoi misto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimis tolta To 21.5. Diakonian retkipäivä Sapokkaan. La 23.5. klo 12 Lauttasaaren kylätal koot Kasinonrannassa. Lauttasaaren seurakunta on mukana kylätalkoissa siivoamassa kotisaarta talven jäljiltä. Kiitoksena siivoustalkoista seurakunta tarjoaa Kasinonrannassa grillimakkarat. Klo 12.30 Lentopalloa liikuntasalissa. Su 24.5 klo 11 Maailmojen messu. Hans Krause, Juha Rintamäki, Aino Valojärvi, Hannu Lätti, Lauri Ijäs. Monikulttuurinen ja ekumeeninen messu, joka kutsuu ja kokoaa eri kulttuurien edustajia kohtaamaan ja viettämään yhteistä juhlaa. Messun jälkeen kymenlaaksolainen perinnelounas 10/5 e sekä keväistä lauleskelua Suvivirren merkeissä. Emäntänä Kaarina Autio. Tilaisuuden tuotto Nepalin maanjäristyksen uhreille. Ma 25.5. klo 9–12 Avoin perhekerho. Diakonialounas klo 12–13 St. Jacobin seurakuntasalissa. Ti 26.5. klo 18 Avoin rukouspiiri. Ke 27.5. klo 10 Pienten lasten kirkko hetki, kirkon jälkeen päiväkerhojen kevätjuhla seurakuntasalissa. Klo 17–21 Kirkkokahvilan keskiviikkoilta, kaikille avoin olohuone. K–Supermarketin ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. Tervetuloa! Klo 19 Viikkomessu Kuusniemi, Valojärvi To 28.5 Saarikuoro 17.30, Valojärvi.

Retkiä kouluikäisille: n Ke 3.6. Retki Puuhamaahan Mat-

kan hinta 35 e sisältää pääsymaksun, matkan ja lounaan. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: teijo.junnola@evl.fi Ti 16.6. Aarreristeily Porvoossa: risteily alkaa Porvoon satamasta, jossa pestaudumme Sandra-nimiseen laivaan. Laiva vie meidät aarresaareen. Mitä

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Ihmeellistä Minua on aina liikuttanut kertomus ensimmäisestä helluntaista, koska silloin rohkeus, innostus ja lohdutus tulivat Jumalan Hengen myötä maailmaan. Olen kuvitellut Jerusalemin kaduille kaikki ne partilaiset, meedialaiset, elamilaiset ja mistä maan ääristä väkeä olikaan paikalla. Nämä hulttiot kreikkalaiset ja huivipääarabit! minä nytkin ajattelin ja näin heidät kaikkien odotusten vastaisesti nauramassa yhteyden ja ymmärtämisen iloa. Kunnes sitten luin tekstin tarkemmin ja opin: vaikka nuo Jerusalemissa helluntaita juhlivat olivatkin eri maista, olivat he kaikki hurskaita juutalaisia, samaa valittua kansaa ja saman uskonnon tunnustajia. Ihme ei siis ollutkaan niin suuri ihme, minä petyin. Kunnes ajattelin uudelleen: Päinvastoin. Ihmeistä suurin on se, että edes yhtenä päivänä se valittu kansa lakkasi ajattelemasta sitä, mikä erottaa, ja riehaantui iloitsemaan siitä,

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

mitä yhdessä ymmärtää. Tule, Pyhä Henki, minä itsekseni sanoin. Sinun tutuksi tekevä läheisyyden työsi on vielä pahasti kesken. Tule, Ymmärryksen Henki, minun kristityn laadusta riitelevään kirkkooni ja perkaa paremmin tietämisen harha. Tule, Yhteyden Henki, minun vieraita pelkäävään maahani ja sulata meidän poissulkijoiden sydämet. Tule, Lohdutuksen Henki, ja riisu minusta suojavarustukset, että opin luottamaan. Paranna, Kaiken Muistamisen Henki, muistiani, että en unohda, miten vasta olimme itse muilta tulevan avun varassa. Kaisa Raittila

Helluntaipäivä Pyhän Hengen vuodattaminen

Helluntai yhdistää. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Väri: punainen Valo: kuusi kynttilää Teksti: Ps. 68:5–11; Joel 3:1–5; Ap. t. 2:1–13; Joh. 3:16–21.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

kaikkea seikkailua voimme kokea tuolla matkalla, niin se jää nähtäväksi. Matkan hinta 35 e sisältää risteilyn, matkat ja lounaan. Ilmoittaudu 10.6. mennessä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: teijo.junnola@evl.fi

Muuta n Kirkkoherranvirasto ja diakoniatoimisto suljettu perjantaina 22.5. Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21. Lounas klo 11–13. Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11–13. Taidenäyttely. Päiväkerholasten keväinen taidenäyttely kirkkokahvilan aulassa 31.5. asti. Pappi päivystää kirkkoherranvirastossa ma, ti, to ja pe 9–14, ke virastossa 13–15, sakaristossa 15–19 sekä puhelimessa ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

Malmi n Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko n Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 24.5. klo 10. Anita Olli, Pirjo Kettu, Outi Aro-Heinilä. Konsertti su 24.5. klo 18. Argentiinalaista musiikkia, diplomikitaristi Janne Lehtinen. Soppakirkko to 21.5. klo 13. Hartaus ja maksuton ateria. Konsertti ma 25.5. klo 18. Pohjois-Helsingin musiikkiopisto.

Jakomäen kirkko n Jakomäenpolku 7,

p. 09 2340 4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Suvivirsimessu su 24.5. klo 13 Vuorensyrjän palvelutalon pihalla, Vuorensyrjä 7. Elina Perttilä, Markku Arola, Outi Aro-Heinilä, lauluryhmä Raiku. Sateella Palvelutalon ruokalassa. Soppakirkko ke 27.5. klo 13.

Rauhamaa. Kahvi- ja mehutarjoilu. Messukoulu su 24.5. klo 13.30. Kiusaus ja paha. Eläkeläisten iltapäivä to 21.5. klo 13. Syntymäpäivä- ja kevätjuhla. Pukinmäki-päivien toritapahtuma la 23.5. klo 10–14 Unikon kentällä. Seurakunnan myyntipöydillä kutomakerhon ja nikkaripiirin tuotteita sekä kirpputori.

Siltamäen seurakuntakoti n Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 24.5. klo 12. Anita Olli, Pirjo Kettu, Elina Tofferi. Lähetyskahvila. Eläkeläisten iltapäivä to 21.5. klo 13. Kevät- ja syntymäpäiväjuhla.

Tapanilan kirkko n Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Suvivirsimessu su 24.5. klo 12. Esa Järvinen, Markus Kopperoinen. Kirkkokahvit.

Tapulin seurakuntakoti n Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Eläkeläisten iltapäivä to 21.5. klo 13. Kevätjuhla.

Viikin kirkko n Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 24.5. klo 10. Jenni Tuulensuu, Outi Lantto, Katja Muranen. Messuun kutsuttu rippikoululaiset. Hiljainen viikkomessu to 21.5. klo 17.30. Lapsiparkki. Vellamo – ruumis keväässä ti 26.5. ja ke 27.5. klo 19. Teatterintekijöiden esitys.

Malmin seurakunta facebookissa: n www.facebook.com/ malminseurakunta

Varhaisnuoret n Viikkotoiminta ja tapahtumat

www.mestat.fi

Pihlajamäen kirkko

Nuoret

n Liusketie 1, p. 09 2340 4427

n Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Musamessu su 24.5. klo 16. Jenni Tuulensuu, Paula Närhi, Kaisu Rauhamaa, Lissu Elenius. Nuoren seurakunnan veisuja ja virsiä. Kahvihetki.

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Pihlajiston seurakuntakoti n Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480

Harjannetie 44 n Taloyhtiön kerhohuone Viikinmäes-

sä Grilli–ilta ke 27.5. klo 17–19.

Puistolan kirkko n Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Kevätkauden päätösmessu su 24.5. klo 10. Esko M. Laine, Markus Kopperoinen. Suvivirsi kirkon pihassa. Kirkkokahvit. Uuden liturgisen seinävaatteen siunaaminen. Valon messu su 24.5. klo 17. Messubändi, pyhäkoulu, puuhapaikka. Rukouspalvelu ja iltapala. Eläkeläisten iltapäivä to 21.5. klo 13.

Pukinmäen seurakuntakoti n Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 24.5. klo 12. Meri Ala-Kokko, Eeva-Maria Muurman, Pukinmäen Taidetalon sirkuskoululaisia, lapsikuoro ja lauluryhmä Tuulenpesä, ohj. Kaisu

Seurakunnissa tapahtuu 21.5.— 27.5.

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko n Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720

(suntio). Virasto avoinna ma, pe 10– 14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi–Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Pe 22.5. klo 19 Kevätkonsertti Vårkonsert med Ensemble Vida och Spira Ensemble, dirigeras av Martin Segerståle och Kari Turunen. Bilj. 15/10 e. La 23.5. klo 19 Somnium ja Emo Ensemble, joht. Tatu Erkkilä. Vapaa pääsy. Su 24.5. klo 11 Suvivirren sunnuntain messu, Huotari (s), Krans (l), Pakkanen (k).Yhteislaulua Suvivirsi-lauluvihon lauluin. Ke 27.5. klo 19–21 Avoin rukouspiiri.

Länsi-Pasilan kappeli n Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780. Su 24.5. klo 14 Suvivirren sunnuntain

messu Huotari (l,s), Krans (eht.), Vuorio (k). Yhteislaulua Suvivirsi–lauluvihon lauluin. Kevään säännöllinen viikkotoiminta päättynyt.

Ruskeasuon seurakuntakeskus n Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Ma 25.5. klo 13–15 Äiti Teresa -piiri. Kevään viim. kerta. Kevään muu säännöllinen viikkotoiminta päättynyt.

Tulossa n Retket 7–13– vuotiaille: Serena ke

17.6. klo 10–18. 35e sisältäen matkat, rannekkeen, lounaan ja pienen välipalan. Suomenlinna to 18.6. klo 10–16. Hinta 35e sis. matkat, ohjelman, lounaan ja pienen välipalan. Retkien ilm. http://mestat.fi/meilahti, lisätied. anu.aalto@evl.fi

Eläkkeelle, uusien mahdollisuuksien aika? Senioritoiminta järjestää Kohtaamistaiteen ryhmän maanantaisin 31.8.2015–9.11.2015 klo 11–13 (kokoontuu 11 kertaa) Metropolian ammattikorkeakoulun tiloissa os. Hämeentie 161, 00560 Hki (Arabia) Ryhmä on tarkoitettu +63-vuotiaille noin kolmen vuoden sisällä eläkkeelle jääneille. Ryhmä on maksuton ja toimii pohjana opinnäytetyölle. Ryhmä on vertaistuellinen ja sen sisältö on suunniteltu tukemaan Sinua elämänmuutoksessa. Kohtaamistaide on moniaistista, luovaa ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä, joka ei vaadi taiteen etukäteisosaamista. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 5.6. mennessä Senioritoimintaan puh. 050 5722830 tai 050 5722826 Ryhmään otetaan 10 osallistujaa puhelinhaastattelujen pohjalta.

Mikael n Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä– Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Vesala p.09 2340 4846. Kurkimäki, Kivikko p.09 2340 4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Hengelliset tilaisuudet HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Ke 20.5. klo 19 Seurat Pe 22.5. klo 19 Kevät- ja helluntaiajan siionin laulujen ja virsien ilta Hakavuoren kirkossa. La 23.5. klo 18 Seurat Su 24.5. klo 16 ja 18 Seurat

Mikaelinkirkko n Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815

(suntiot) To 21.5. klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen väen päiväkahvit. Marja Lehtinen, Armi Määttä, Mari Lamminen. Pe 22.5. klo 10 Rukouspiiri. Klo 20 Nuorten yökahvila Light Cafe Alba. Päihteetön disco. Kevään viimeinen kerta. La 23.5. klo 15 Avoin Raamatturyhmä. Su 24.5. klo 11 Helluntaipäivän messu. Suvivirren sunnuntai. Aimo Lankinen, Tuomas Pitkänen, Emilia Perkiö, Sasu Rauhala, Mari Lamminen, nuorten kuoro- ja soitinryhmä, nuoret avustavat. Isosten siunaaminen. Klo 19 Konsertti. Virsimusiikkia 1500-luvulta. Mikaelinkuoro, Osmo Honkanen, urut. Ohjelmassa mm. Schein, Scheidemann, Pachelbel, Böhm, Walther. Vapaa pääsy. Ma 25.5. klo 9.30 Käsityökerho. Kevään viimeinen kerta.

Oletko näkövammainen tai omainen? Pengertuvalla os. Pengertupa 11 A, tapahtuu 12.1 lähtien ma, ti ja pe klo 13 alk. Vertaistuellista. Lisätietoja Näk. vam Pengertuvalta puh. 040 178 8858

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

HERÄNNÄISSEURAT

ko Verk

ia med ssä hyvä

essä g n e h

Su 24.5. klo 17 kevätseurat Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kautta. Ke 3.6. klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Pe 5.6. klo 18 seurat, Kytäjän kirkossa, Palkkisillantie 11, Hyvinkää Su 7.6. klo 14 seurat Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Herättäjäjuhlamatka Sotkamoon 3.-5.7.2015, bussikuljetus ja majoittuminen. Ilmoittaudu 31.5. mennessä p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Mellunmäen seurakuntakeskus n Korvatunturintie 2,

p. 09 2340 4821 Su 24.5. klo 10 Venäjänkielinen messu.

Muuta n Skidirock leikkipuisto Kurkimäessä

pe 22.5. klo 9.30–14. Seurakunnan teltalla leimoja ja aarteen etsintää. Varhaisnuorisotyöntekijä Pave juontaa tapahtumaa. Ihana Kivikko kyläjuhla leikkipuisto Kipinäpuistossa su 24.5. klo 10–14. Seurakunnan teltalla ongintaa ja askartelua.

Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto n Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja

pe klo 9–13, ke klo 14–17, kesällä 1.6.– 31.8. ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Muista läheistäsi!

Perheilmoitukset • Syntyneet, kastetut, kihlautuneet, vihityt • Kiitos-, tervehdys- ja onnitteluilmoitukset • Kuolinilmoitukset

1 1 2 2

x 50 pmm x 100 pmm x 50 pmm x 100 pmm

85 euroa 165 euroa 165 euroa 320 euroa

Lisätietoja: Paula Kaijanto 0400 249 961

Seurakunnissa tapahtuu 21.5.— 27.5.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo,

Paavali

n Raumantie 3

n Virasto: Sammatintie 5, avoinna

Ke klo 13 Keskiviikkokahvit. Ke 20.5. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton EteläSuomen aluevastaava Matti Mäkelä kertoo omaishoitajuudesta. 27.5. Keittolounas. Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Pe 22.5. klo 19 Lied-konsertti, Soitinyhtye Puhallus sekä Tapiolan vaskiyhtye laulusolisteinaan Hannu Jurmu, tenori ja Sari Anneli Ruokonen, sopraano, joht. Kalle Hassinen. Sibelius, Melartin, Brahms, Strauss. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. La 23.5. klo 10–14 Kesänavaus Munkkivuoren ostoskeskuksessa, srk mukana. Su 24.5. klo 11, Messu, suvivirren sunnuntai. Peltohaka, Sidoroff, Suomen Laulun pienyhtye. Kirkkokahveilla Suvilinnun lauluja -yhteislaulutilaisuus.

ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot. paavali@evl.fi

Munkkiniemen kirkko, n Tiilipolku 6

Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä. Klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. Su 24.5. klo 13 Helluntain kiitos- ja ylistysmessu, Peltohaka, Erkkilä. Kiitetään yhdessä Pyhän Hengen lahjasta suvivirren siivittämänä. Ke 27.5. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Puhujana past. Marko Huhtala ja ylistyksessä Sakari Heikkilä. Illan teema ”Kristus kirkkauden toivo”, mukana Leena Leppilahti.

Lehtisaaren kappeli, n Papinpöydänkuja 4

Ke klo 10.15–11.15 Raamattupiiri, Erkkilä.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko n Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15, la 10– 18, su 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. To 21.5. klo 18 Rukousryhmä. Kiviranta. Su 24.5. klo 10 Suvivirren sunnuntain messu. Väyrynen-Si, Heininen, Mäkiö, Kansallis-kuoro, joht. Teppo Lampela. Ti 26.5. klo 9–12 Diakoni aulakahvilassa. Ke 27.5. klo 18 Kevätsoittajaiset. Emma Terosen pianonsoiton oppilaat. Tulossa: Grilli-ilta to 28.5. klo 13–16.

Käpylän kirkko n Metsolantie 14, p. 09 2340 4222

Diakoniatoimisto sulj. remontin vuoksi. Su 24.5. klo 11 Suvivirren sunnuntain messu. Albekoglu, Pelkonen, Hämäläinen. Ma 25.5. klo 17 Akin klubi. Ke 27.5. klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko n Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340

Su 24.5. klo 17 Maailmojen messun avoin harjoitus. Klo 18 Maailmojen messu – Worlds Within Worship. Monikulttuurinen messu eri kielillä. Elo, Leinonen, Pesonen-Kareinen, Samueal Luak, Theresa Ngouth. Maailma Soi -musiikkiryhmä, ohj. Pekka Nyman, lauluja kuororyhmiä. Tarjoilua. Ma 25.5. klo 17 Etsijät-raamattupiiri. Ti 26.5. klo 18 Arkimessu. Leinonen, Mod. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta.

Muuta

Paavalinkirkko n Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

To 21.5. klo 13 Vanhemman väen kevätjuhla. Juhlimassa mukana Elina Aro, Anna-Kaisa Jussila ja Jussi Hirvonen. La 23.5. klo 18 Mahdollinen Euroviisukatsomo. Jos pääsemme loppufinaaliin. Seuraa Pakilan seurakunnan Facebook-sivuja. Su 24.5. klo 11 Suvivirren sunnuntain messu Helluntaina. Jouni Pirttijärvi, Tiia Tuovinen ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro. Klo 18 Nuorten kesäilta Pirtillä. Ilona Lahtomaa. Ke 27.5. klo 20 Nuorten messu ja kesän rippikoulujen isosten siunaus. Sara Toivanen ja Ilona Lahtomaa.

avoinna ma–to klo 11–15. Ke 20.5. klo 18 Tahdon ilta tuleville Torpparinmäen hääpareille. Häämusiikkia ja vihkikaakorttelitalo van esittelyä. Juha Valkeapää, Sanna– Maarit Hakkarainen. Kirkkoherranvin Käräjätuvantie 3 rasto avoinna esteiden tutLa 23.5. klo 9–14 Siivouspäikintaa varten klo 18 asti. vän kirpputori. SeuraSu 24.5. klo 10 Suvivirren Tapahtuu sunnuntain messu. kunnat muualla Juha Valkeapää, Petri verkossa: www. Flinck. Polyteknikkon Su 24.5. klo 15 Perjen orkesterin jousihelsinginseura- heiden metsäkirkko kvartetti, Sanna-MaaPaloheinän Haltiavuokunnat.fi rit Hakkarainen. rella. Kokoontuminen Ma 25.5. klo 19 Elämää klo 15 Suomen Ladun runojen sävelissä. Kolmen huoltomajan parkkipaikalla. kuoron konsertti. KamarikuoNoin kilometrin vaellus Haltiaro SonorEnsemble, Helsingin Laulu, vuorelle. Kilven kuoro. Johtaa Hanna Remes. VaPäätteeksi keksejä ja mehua. Mukana paa pääsy. Ohjelma 7 e. Jokaisesta Jouni Pirttijärvi, Jussi Hirvonen, Heli myydystä käsiohjelmasta kuorot lahSjöberg ja Jenni Paaso. joittavat 2 e Yhteisvastuukeräykselle. Syksyn päiväkerhoilmoittautumiTi 26.5 klo 13–14.30 Aulakahvila. set Tanja Bergille 09 2340 5554 26.5. mennessä.

Itä-Pasila

n Opastinsilta 6,

p. 09 2340 5445 Ke 27.5. klo 12 Naapuruusviikon lounas. Anna Kalske ja Tuija Samila. Vapaaehtoinen maksu Kirkon Ulkomaanavulle.

Keula n Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445

Pe klo 9–10.30 Keulan aamu. Kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamupala 1e.

Muuta n Paavalin musiikkikoulun matinea

Paavalinkirkossa torstaina 21.5. klo 18. Vapaa pääsy. Naisten saunaretki Mäntyniemeen Kirkkonummelle keskiviikkona 27.5. Lähtö klo 17 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 22. Yhdessäoloa, saunomismahdollisuus, ilta-ateria ja iltahartaus. Mukana Tuija Samila ja Anna Kalske. Hinta 10 e maksetaan käteisellä. Ilm. viim. ke 20.5.virastoon.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko n Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Ke 20.5. klo 19 Musiikkiopiston kevätkauden päätöskonsertti. Vapaa pääsy.

Isä Ruben

Pitäjänmäki n Virasto: Turkismiehenkuja 4.

Auki ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12– 18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus to 21.5. klo 14–16, Hele–Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko n Turkismiehenkuja 4

Su 24.5. klo 10 Helluntain messu ja lähetyskahvit. Tule laulamaan suvivirttä! Vanne, Palm, Petros Paukkunen (u), Kamarikuoro, joht. Kylli Ahola. Klo 17 Päiväkerhojen kevätkirkko. Kerholaiset, Leena Eino, Matti Pohjoisaho, lastenohj. Ke 27.5. klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous.

Pajamäen srk–koti n Pajamäent. 14

Pe 22.5. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e.

Muuta n Euroviisustudio la 23.5. klo 21.30 Pi-

täjänmäen kirkolla. Järj. jos Pertti Kurikan Nimipäivät finaalissa.

Roihuvuori Seurakuntatoimisto n Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10–13, ke

klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Nuoriso– ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Roihuvuoren kirkko

Johanneksenkirkko

n Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

n Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340

Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 puhelimitse, ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09–2340 5758. Puurokahvila maanantaisin klo 10 –11. Tiistaisin Roihutupakahvio klo 12–14 ja rukoushetki klo 12.30 Ke 20.5. klo 18 Iltamessu. To 21.5. klo 19 Vanhan musiikin konsertti. Metropolian ja Konservatorion vanhan musiikin opiskelijat Timo Junturan johdolla. Su 24.5. klo 10 Seurakunnan 50-v juhlamessu. Messun jälkeen maksuton bussikuljetus Laajasalon kirkolle, jossa juhlakahvit ja juhla. Sään salliessa myös ristisaatto Tammisalon kirkon kautta Laajasalon kirkolle. Ti 26.5. klo 18 Toivon ilta. Tapani ja Mervi Koski, Nurminen. Ke 27.5. klo 9.30 Lasten kirkko. Klo 13 Soppakirkko. Klo 18 Iltamessu.

7730, avoinna ma–pe 10–15 La 23.5. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Ingerö.

Laajasalon kirkko n Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio auki ma–pe klo 10–14. Rukoushetki torstaisin klo 12. To 21.5. klo 9 ja 10 Lasten kevätkirkkohetki. La 23.5. klo 9–14.30 Laajasalopäivä. Kaupunginsuunnitteluvirasto esittelee tulevaa Laajasaloa. Su 24.5. klo 13 Seurakunnan 50-v juhlat. Juhlakahvitus alkaen klo 12. Lapsille ohjelmaa. Messu ainoastaan Roihuvuoren kirkossa klo 10.

Tuomiokirkko n Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke12–17, to–pe 9–12, p. 23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl. fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko n Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

avoinna ma–su 9–18 n Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18

Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 21.5. klo 12 Ulkosuomalaisparlamentin avajaisjumalanpalvelus. Piispa Tapio Luoma, Varkki, Lehtoaho. Pe 22.5. klo 7.30 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti. Julia Tamminen. Klo 19 Konsertti. Stadtsingechor zu Halle -poikakuoro Saksasta. Ohj. 10 e. La 23.5. klo 18 Iltakirkko. Silvo, Kinnunen, Chorus Sine Nomine, joht. Katja Mäkiö. Su 24.5. klo 10 Messu. Koski, Varkki, Katariina Kopsa, Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Ma 25.5. klo 7.30 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Taizé-lauluja. Kappeli. Ti 26.5. klo 12 Päivärukous. Ke 27.5. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Lehtoaho. Klo 18

Ruoholahden kappeli n Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125

La 23.5. klo 10–12 Lauantaiolkkari yksin- ja yhteishuoltajille. Su 24.5. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo. Ma 25.5. klo 9.30 Perhekerho. Kevätjuhla. Ti 26.5. klo 9.30 Perhekerho. Kevätjuhla. Klo 13 Esikoisvauvakerho. Klo 14–16 Kappelikahvila.

Suomenlinnan kirkko n Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126

Su 24.5. klo 14 Messu. Suvivirren sunnuntai. Ikonen, Kinnunen, Lauluyhtye A-men, joht. Mikko Peltokorpi. Ke 27.5. klo 14 Keskiviikkokahvit. Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma n Vanha kirkko, Lönnrotink. 6,

p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20.30 To 21.5. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri. Krypta. Klo 19 Vanhan kirkon torstai. 21.5. Raamattuluento: Rukouksen voima. Petri Tikka. 28.5. Kevätlaulajaiset. Martti Ahlström, Pulli. Su 24.5. klo 10 Messu. Vettenniemi, Kuoppala, Pulli, Pulkamo, Vanhankirkon kuoro. Kirkkokahvit ja messujatkot. Ti 26.5. klo 12 Päivämusiikki. Julia Tamminen, urut. Ke 27.5. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Pulli. n Annankulma, Annankatu 14 D Avoin olohuone avoinna ke 12.30– 14.30, to 11–15, pe 9–12 To 21.5. klo 12 Käsityöpiiri. Pe 22.5. klo 9–10 Aamupuuro. Ke 27.5. klo 13 Lauletaan yhdessä virsiä. Kinnunen. Kahvia klo 12.30.

Agricolaliike n Mikael Agricolan kirkko,

agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Café Agricola avoinna ma–pe klo 10–15, lounas ma–pe klo 11–13.30. Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi. To 21.5. klo 10–13 Lasten ja perheiden päivä. Klo 13.30 Torstaipiiri. Amnell. Su 24.5. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Äikää, Ingerö, Alexandra Vaher, huilu. Kirkkokahvit. Klo 18 Tuomasmessu. Teemu Laajasalo, Ikonen, Markku Pihlaja ja yhtye, Tuomaskuoro, joht. Inna Vintturi. Ma 25.5. klo 17 Israelilaiset kansantanssit. Voimistelusali. Ti 26.5. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

Katajanokan seurakuntakoti n Kauppiaankatu 8–10 B

Ke 27.5. klo 17 Varhaisnuorten kokkikerho.

Meritullin seurakuntakoti n Meritullintori 3, p. 09 2340 6133

To 21.5. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Ma 25.5. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Ti 26.5. klo 18 Naisten lentopallo.

Studium Catholicum n Ritarikatu 3 A

To 21.5. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

n Seurakunta Maunulapäivässä to

Muuta

21.5. klo 16–19 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16.

n Kävelyretki Lapinlahden sairaalan alueelle to 21.5., lähtö Annankul-

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

masta klo 14.15. Pro Lapinlahtiliikkeen pj. Katja Liuksiala kertoo suunnitelmis ta kehittää alueelle Lapinlahden lähde – Mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin kes kus. Johanna Oras: Bright like a Diamond. Taidenäyttely Tuomiokirkon kryptassa 27.5.–18.6. Avoinna ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Vapaa pääsy. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus pu helimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö n Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko n Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320

To 21.5. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Pe 22.5. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Su 24.5. klo 10 Konfirmaatiomessu. Matilda Hakkarainen, Tilda Tiljander, Hannu Holma, Tuomas Karjalainen. Kirkkokahvit. Ma 25.5. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Ti 26.5. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Ke 27.5. klo 17.15 Rukousetkot (mor siushuone). Klo 18 Ehtoollishetki. Otto Alanen, Soili Maisila, Tuomas Karjalai nen.

Puotilan kappeli n Puotilantie 5, p. 09 2340 6421,

puotilan.kappeli@evl.fi Ke 20.5. klo 19 Musiikillinen kukkakimppu. ItäHelsingin musiikkiopiston lauluoppilaiden konsertti. Vapaa pääsy ja ohjelma. To 21.5. klo 14 Ikäihmisten kevätkirkko. Koskimäki, Tuunela, Merilahti ja Kuittinen. Klo 18 Kappelimessu. Alava ja Kakkonen. Kylvön siunaaminen. Su 24.5. klo 14 Kevätiloa. Laulusuzuki oppilaiden kevätkonsertti. Vapaa pää sy ja ohjelma. Ti 26.5. klo 13–16. Olohuone. Klo 14 ke vät– ja kesälauluja Raili Rauhalan kans sa.

Vartiokylän kirkko n Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422

n Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420

Ke 20.5 klo 14 Eläkeläisten päiväkerhon/eläkeläisten kevätjuhla. Pe 22.5 klo 12–13.30 Perjantaipöytä kirkon aulassa. La 23.5. klo 9–11 Naisten aamupala. Vieraana Etiopiasta Suomeen muutta nut Meseret Degefu. Hinta 3e. Su 24.5. klo 10 Messu. Koskimäki, Pa karinen, Vesanen, Kuittinen, Hämeen korva, Merilahti ja Jaakko Ojala. Klo 14 Englanninkielinen messu. Ma 25.5. klo 11–13 Kevään viimeinen neulekahvila.

n Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

www.helsinginseurakunnat.fi/ erityisdiakonia

Omaishoidon lomitus

Vaatehuolto

ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl

Henkilökohtainen apu

Yhdessäolo Hygienia

Asiointi Ulkoilu

Kodin puhtauspalvelut Kotipalvelu

Kotisairaanhoito

Kampin kappeli

p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@evl.fi

Tarkistussoitot

Yhdessä lääkäriin - palvelu

n Toinen linja 8, p. 09 2340 2352,

kalinnassa 17.–19.6. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla 24.5. men nessä. Valitse sivulta toiminta > kou luikäiset. Lisätietoja Johannes Joen pellolta p. 09 2340 6460, johannes.joenpelto@evl.fi.

Turvapuhelin

Ravitsemus

Erityisnuorisotyön keskus Snellu

n Vammaistyön pappi Heli Ojalehto

Jalkahoito

n Narinkkatori p. 09 2340 2018, Yhteistyö kotihoito- ja kotisairaalatoimijoiden kanssa

Lapsiperheiden tuki Kuntoutus

Kysy palveluistamme lisää puh. 09 3508 6070 tai kotipalvelu@vtkl-palvelut.fi www.vtkl-palvelut.fi

Kuurojentyö n Diakoni Päivi Korhonen, p. 050

301 9619, paivi.korhonen@evl.fi

Näkövammaistyö n p. 09 2340 2549

Oppilaitostyö n www.kirkkojakampus.fi

Palveleva puhelin n www.evl.fi/palvelevanetti

Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Vuosaari avoinna ma, ti, to, pe 9–13, pappi päivystää 10–13. Avoinna ke 14–18, pappi päivystää 15–18. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Matteuksenkirkko

Ympärivuorokautinen läsnäolo

Erityisdiakonia

Kehitysvammaistyö

per-iltarukoushetki, Arkadia Inter national Bookshop, Nervanderink 11. n Kesäretki. Ke 24.6. klo 9–17 diakoni an kesäretki Loviisaan. Kaupungin kiertoajelu, Loviisan kirkko, Komen dantitalo, Sibelius–näyttely, lounas ja il tapäiväkahvit. Hinta 40e. Ilm. ja käteis maksu virastolle 9.6. menn. n Musiikkileikkikoulu – Haku syksyn muskareihin käynnissä. Ks. lisää netistä: Toiminta – Musiikkityö – Mu siikkiryhmät. Täysiin ryhmiin voi ilmoit tautua jonoon. n Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–18. Muina aikoina p. 09 2340 6302.

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

09 2340 2502

n Alakouluikäisten kesäleiri Hon

n Virasto: Satamasaarentie 7,

n Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

n Kolmas linja 22, toimisto p.

Tulossa

n La 23.5. klo 18 Helluntaiaaton ves-

Vartiokylä

Työmme lähtee sydämestä

Seurakuntien talo

kampinkappeli@evl.fi Maanantaisin klo 8 Aamuhartaus. Keskiviikkoisin klo 8 Tuomasyhteisön Aamumeditaatio. Pe 22.5. klo 18 Iltahartaudessa Katja Sirkiä, huilu.

n Tykistönkatu 8

Muuta

Yhteinen seurakuntatyö

Su 24.5. klo 16 Vartsika-messu. Alava, Kontio, Jalava, Joenpelto, Dagmar Ran nak ja Vartsikabändi. Kesän rippikoulu leirien isosten tehtävään siunaaminen. Ke 27.5 klo 17–19 Pihakerho alakoulu ikäisille. Lisätietoja Johannes Joenpel lolta p. 09 2340 6460.

Kerhokeskus Pe 22.5. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café. Ma 25.5. klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 27.5. klo 18 Nuortenilta.

Seurakunnissa tapahtuu 21.5.— 27.5.

Vuosaaren kirkko n Satamasaarentie 7

Ke 20.5. klo 18 Neulekerho. Klo 18.30 Kantaattikuoro. To 21.5. klo 11–12 Kriisiryhmän valmistama diakonialounas. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro. Su 24.5. klo 11 Helluntaipäivän messu. Liturgia Johanna Joronen, saarna Tiina Ahonen, Espoon tuomiokirkon kuoro, Vuosaaren kantaattikuoro ja kanttorina Eeva Jurmu. Ke 27.5. klo 18 Neulekerho.

Katukappeli n Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575. To 21.5. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Marketta Antola ja Eeva Jurmu.

Albatross n Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571

To 21.5. klo 16 Lähimmäispiiri. Ma 25.5. klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Merirasti-kappeli n Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

050 541 2119 Ke 20.5. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. Su 24.5. klo 17 Nyyttikestit. Tervetu loa helluntaiteelle, laulamaan toivevir siä, jakamaan rukousaiheita ja tee pöydän antimia sekä suunnittele maan Merirastikappelin tulevaa toi mintaa. Mukana mm. Tiina Ahonen ja Taina Haapamäki.

Sairaalasielunhoito n Sairaalapappien yhteystiedot

henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.

Vapaaehtoistoiminta n Katso suurellasydämellä.fi

Toimiva koti DoMedi järjestää yhteistyössä Ortonin kanssa

KEHON KEVÄTKARNEVAALIT

Torstaina 21.5.2015 klo. 10 -15 Tule kuuntelemaan ja kyselemään kehosi hyvinvoinnista, tutustumaan terveys- ja hyvinvointialan uutuuksiin ja nauttimaan karnevaalitunnelmasta! Ohjelmassa mm. lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden tietoiskuja, tuote-esittelyjä, luxusarpajaiset ja pientä tarjoilua. Karnevaalipaikka Toimiva koti DoMedi Oy, Tenholantie 10 B, 00280 Helsinki, puh. 040 8484 244 www.toimivakoti.com

Vieraskielinen työ n www.migrantchurch.fi ja face-

book.com/migrantchurch.fi Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service. Contact: Hans Krause, 040 5456 833, hans.krause@evl.fi. Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church (Mat teuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Hans Krause.

International Ev. Church

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

MediSet -varmuusalusasut KAMPANJAALENNUS 3 kpl paketeista toukokuussa

n Our 4pm Sunday services are held

in English. Sunday School is provided mainly in Finnish (3–6 & 7–12) with some English translation if possible, and in English for teenagers. In Roihuvuori church, Tulisuontie 2, Helsinki. (Bus 82 from Itäkeskus, platform 28, or Bus 80 & 82 from Herttoniemi Metro station). There is plenty of parking if you come by car. Community Groups take place throughout the week all across the Capital region, providing a place to build great friendships and grow spiri tually. Find out more on our website or email us at community@church.fi. Details about other activities available from the church office and website: tel: 09 5868 770. church.fi

kts. 13.5. k&k lehti!

• varmuusalusasut (naiset, miehet, lapset) - luonnonmateriaalia, 100% puuvillaa • vuodesuojat, lonkkasuojat • uimashortsit (miehille, naisille) KESTOTUOTTEET • kesto yli 200 pesukertaa!

iesite! nen paper Tilaa ilmai

46 23 4yy 0400s 2 nti m puhelin myö

verkkokauppa: www.divisa.fi

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Hyvin nukkuva vauva kehittyy hyvin Vauvojen univaikeuksiin löytyy apua. Huonounisuus uuvuuttaa vanhempaa. Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

nikonsultti Liisa Niskakangas antoi Kannelmäen seurakuntatalossa maaliskuussa vinkkejä vauvan nukkumisen ja samalla äidin oman jaksamisen edistämiseksi. Vauvan vaikea nukahtaminen ja levoton heräily ympäri vuorokauden heikentää koko perheen elämänlaatua. – Uni on todella tärkeää sekä pienille että isoille. Huonosta nukkumisesta kärsivät muisti, kasvu, oppiminen, puolustuskyky, aineenvaihdunta ja mieliala, unikonsultti Liisa Niskakangas sanoo. Hän itse kiinnostui vauvojen uniongelmista, kun oma esikoinen kärsi niistä. Myöhemmin hän opiskeli vauvojen unikonsultiksi Yhdysvalloissa. Niskakangasta kuunteli Kannelmäessä kolmisenkymmentä äitiä ja isää vauvoineen. Huonon unen syynä on usein yliväsymys: vauva pannaan nukkumaan liian myöhään tai päiväunet jäävät turhan lyhyiksi. – Vauva yliväsyy ja hänen elimistönsä alkaa kehittää stressihormoneja. Nukahtaminen vaikeutuu, ja yöuni voi huonontua, Liisa Niskakangas sanoo. Pienelle vauvalle ei ole välttämättä vielä muodostunut selkeää

päiväunirytmiä. Tärkeintä on laittaa vauva tarpeeksi usein nukkumaan, mutta välttää liian pitkiä päiväunia. Näin pisin unipätkä saadaan yöhön. Puolivuotias vauva nukkuu usein vielä kolmet päiväunet, mutta moni yhdeksän kuukauden ikäinen enää kahdet. Liisa Niskakankaan mukaan ensimmäisenä muotoutuvat aamupäiväunet, mutta yöunen kannalta iltapäivänokoset ovat tärkeimmät. Lapsen nukuttaminen saattaa muodostua mutkikkaaksi, paljon aikaa ja voimia vieväksi rituaaliksi. – Tärkeintä on toimia joka kerta johdonmukaisesti, jotta lapsi oppii, mitkä merkit ja toimet tarkoittavat nukkumaanmenoa. Nukahtamisen olosuhteiden pitää olla samat, missä lapsen on tarkoitus nukkua. Onko lapsi hyvä nukuttaa viereen vanhempien vuoteeseen vai omaan sänkyynsä, riippuu niinikään siitä, onko hänen tarkoitus nukkua koko yö perhepedissä vaiko omassa sängyssään. Lapsi kannattaa laittaa sänkyynsä uneliaana, mutta hereillä. – Lapsen unisuuden merkkejä on hyvä opetella tuntemaan. Itsenäisen nukahtamisen opettelua helpottaa, jos iltasyöttö ei ole aivan viimeinen asia ennen nukkumista, Liisa Niskakangas neuvoo. Tiuha heräileminen keskellä yötä tai liian varhainen herääminen aamulla ovat myös tavallisia

Eikö nukuta? Vauvojen unikoulutapahtumaan Kannelmäessä osallistuivat unikonsultti Anu Puustisen (kolmas oik.) lisäksi Laura ja Emmi, 6 kk, Arpalahti (vas.), Marjanne ja Ilona, 6 kk, Kontio, Iida ja Anri, 8 kk, Hario sekä Veikko Sinisalo, 7 kk, (oik.).

”

Isät ovat usein oikein hyviä pitämään unikoulua, jos heidän annetaan tehdä se rauhassa. Unikonsultti Liisa Niskakangas

Kun elämän rajallisuus satuttaa ROMAANI ”’Ja kiitos kun huusit minulle keittiössä. Sinä olit urhea.’ ’Urhea? En tajua, miten voit ikinä antaa minulle anteeksi. Sätin sinut perin pohjin.’ ’Voi olla, mutta se tepsi.’” Syöpää sairastava Nicola matkustaa kolmen viikon hoitojen ajaksi ystävänsä Helenin luo. Nicola uskoo lujasti, että suonensisäinen C-vitamiinipommitus, kuppaus, siementen pureskelu ja muut luomuhoidot tappavat syöpäsolut. Helen tukee ystäväänsä tämän öisissä kipukohtauksissa, hoivaa häntä ja vaihtaa lakanoita – ja päivisin lähes puree kieltään ollakseen kertomasta tälle käsitystään hintavan klinikan ”hoidoista”. Mikä oikeus hänellä olisi ryöstää toiselta hänen uskonsa paranemiseen? Jaksaakseen itse Helen uskou-

tuu ystävälleen Lucylle. Niissä tapaamisissa hän huutaa ulos kaiken sen, mitä ei voi sanoa Nicolalle. Avuksi löytyvät sukulaistyttö Iris miehineen, kivunhoidon hallitseva lääkäri ja syöpähoidot tunteva neurokirurgi. Mutta missä kulkee elämän ja kuoleman raja? Helen Garner kirjoittaa kauniisti ja eläytyvästi, kuin sielu vereslihalla. Pälvi Ahoinpelto Helen Garner: Vierashuone. Suomentanut Taina Wallin. Atena 2015.

Kiintymyksestä ja kajastuksesta ROMAANI ”Nyt hänellä oli tilaisuus välttyä pelkäämältään ostosreissulta. Mutta se vaati jotain, joka oli vieläkin vastenmielisempää. Palveluksen vastaanottamista. Lopulta hän ei tehnyt mitään. Mutta seuraavana päivänä hän löysi taas kassin ovensa takaa.” Elisabeth on sulkeutunut umpioon, neljän seinän sisälle. Hän elää ilman valoa ja lähes ilman ruokaa eikä halua tarvita mitään

ongelmia. Jos lapsi nukutetaan aina syliin tai rinnalle, hän on omassa sängyssä hereille havahtuessaan vieraassa tilanteessa ja tarvitsee rauhoittuakseen taas syliä. – Heräilevälle lapselle vakuutetaan olosuhteilla ja omilla toimilla, että unta on tarkoitus jatkaa. Jos vauvaa syötetään yöllä, se kannattaa tehdä hyvin vähäeleisesti. Toivotun aamuheräämisen hetki kannattaa osoittaa selvästi – oikean heräämisen pitää erota satunnaisista heräilemisistä niin sel-

västi, että vauva oppii tietämään, milloin on tarkoitus nousta, milloin ei. Verhot auki, ääntä, valoa ja liikettä. Varsinaista unikoulua eli lapsen opettamista nukkumaan koko yön voi tarpeen vaatiessa ryhtyä pitämään yleensä aikaisintaan puolen vuoden ikäiselle vauvalle. – Isät ovat usein oikein hyviä pitämään unikoulua, jos heidän annetaan tehdä se rauhassa, ilman äidin hermoilevaa puuttumista tilanteisiin, Liisa Niskakangas muistuttaa.

tai ketään. Mutta kun hän yöllä kuulee ulkoa vaikerrusta, hänen on pakko uskaltautua auttamaan. Vähin erin kolme onnettomuuden yhteen saattamaa ihmistä tutustuu toisiinsa, aluksi varovaisin katsein ja lyhyin lausein. Otto, entinen antikvariaatin omistaja ja Elias, nuori kuvataiteilija, suostuttelevat Elisabethin ihmisten pariin. Hitaasti panssari alkaa murtua. Linda Olssonin Kun mustarastas laulaa on kirja kiintymyksestä, kirjoista ja kajastuksesta.

Kun öinen ryöstäjä tönäisee Lauren ovenpieltä vasten ja tempaisee tältä käsilaukun, alkaa taitavasti punottu tarina unohduksesta, etsimisestä, päättelystä ja piiloleikistä. Kirjakauppias Laurent löytää laukun ja tahtoo palauttaa sen, vaikka omistajan löytäminen osoittautuu hankalaksi. Antoine Laurain käyttää kieltä omintakeisesti. Välillä kappaleet ovat usean sivun mittaisia ja teksti rullaa kuin tajunnanvirta. Romaanihenkilöiden repliikit pujahtelevat väliin ilman, että niitä erotettaisiin tekstistä merkein tai edes kappalejaoin. Kaikesta huolimatta teksti on ilmavaa ja lukeminen vaivatonta. Tekniikka tekee merkillisellä tavalla lukijalle mahdolliseksi illuusion sulautumisesta osaksi kirjailijan ajatusmaailmaa. Viehättävä kirja, jonka lukemisesta tulee kevyt, onnellinen olo.

Pälvi Ahoinpelto Linda Olsson: Kun mustarastas laulaa. Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi. Gummerus 2015.

Onnellinen tarina etsimisestä ROMAANI ”Pelkään, kun en tiedä missä olen, ja nyt en tiedä missä olen. En tiedä ’missä ajassa’ olen.”

Pälvi Ahoinpelto Antoine Laurain: Punaisen muistikirjan nainen. Suomentanut Lotta Toivanen. WSOY 2015.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Tässä oli kotini. Nikisha Bhalandyu seisoo entisen kotitalonsa raunioilla Kathmandunlaakson Bhaktaburissa.

Maanjäristys saa lahjoittamaan Ihmisten auttamishaluun vaikuttaa myös se, kuinka tutuksi vaikeuksia kohdannut maa koetaan. Teksti Hanna Antila Kuva Antti Helin/Kirkon Ulkomaanapu

un maa järisee ja tuhannet ihmiset jää vät koditto miksi, louk kaantuvat tai kuolevat, ihmiset eri puolilla maailmaa tahtovat auttaa. Sillä on kuitenkin merkitystä, missä luonnonkatastrofi tapah tuu. Tämä näkyi esimerkiksi Aasian tsunamikatastrofissa: mo nille Thaimaa oli lomamatkoilta tuttu, ja katastrofi kosketti myös siellä olleita suomalaisia, mikä näkyi avustusjärjestöjen saamien

lahjoitusten suuressa määrässä. Esimerkiksi Syyrian kriisi tai hi taammin tapahtuvat katastrofit kuten kuivuudesta johtuva nä länhätä eivät saa auttamaan sa malla tapaa. Ilmiö ei kuitenkaan ole pelkäs tään suomalainen vaan yleismaa ilmallinen. – Katastrofin sijainti vaikut taa, sanoo Kirkon Ulkomaanavun rahoitus ja viestintäjohtaja Ritka Heino. – On maita, joita ei niinkään haluta ajatella, esimerkiksi Irak. Sitten on paljon tuttuja tai neut raaleja maita. Nepalin Heino olisi voinut ku vitella herättävän enemmänkin auttamishalua kuin nyt on näh ty, koska siellä on jo melko paljon turismia.

– Sillä on vaikutusta, kuin ka läheiseksi maan kokee, arvioi myös Suomen Lähetysseuran va rainhankinnan päällikkö Anders Wikström. – Esimerkiksi Syyrian tapauk sessa kriisi on tuntunut monen mielestä varmaan liian epämää räiseltä, eikä sitä ole oikein ym märretty. Hyväntekeväisyyttä ja suo malaisten auttamishalua tut kineen ItäSuomen yliopiston tutkijan Emilia Saukon mu kaan äkilliset luonnonkatastro fit saavat lahjoittamaan, kos ka ne saavat paljon näkyvyyttä mediassa. Myös sillä on vaikutusta, et tä luonnonkatastrofit koetaan tapahtumiksi, jotka eivät ole ke nenkään syytä. Esimerkiksi sodat ja niistä aiheutuvat pakolaiskrii sit herättävät ristiriitaisempia tunteita. – Tutkimuksissa käytetään sa naa ”kunniallisuus”. Esimerkiksi päihdeongelmaisten auttaminen voi herättää ristiriitaisia tunteita

”

Äkilliset luonnonkatastrofit saavat lahjoittamaan. Ne näkyvät mediassa eikä niillä ei ole syyllisiä.” Itä-Suomen yliopiston tutkija Emilia Saukko

ja joku voi ajatella, että ihmisten tilanteessa on myös omaa syytä, Saukko kertoo. – Sen sijaan esimerkiksi syöpä lapsia halutaan auttaa. Sotavete raaneja auttaessa taas puhutaan kunniavelasta Myös elämäntilanteella, iällä ja sukupuolella on merkitystä sii nä, mikä saa lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Kirkollisia ja uskonnollisia järjestöjä tuke vat erityisesti vanhemmat ihmi

set. Nuoret taas lahjoittavat mie luummin luonnonsuojeluun tai vaikka luonnonkatastrofien uh reille. Lasten hätä koskettaa eri tyisesti naisia. Osallistuminen lipaskeräyk seen sopii spontaanille auttajalle. Järjestöjen varainkeruussa näkyy se, että pitkäaikainen sitoutu minen esimerkiksi kuukausilah joittajaksi ryhtymisen muodossa koetaan nykyään vieraaksi. Sen sijaan spontaanit auttamismuo dot kuten lipaskeräyksiin osallis tuminen ovat jopa entistä suosi tumpia. – Lippaisiin lahjoittaminen koetaan myös ehkä jollain taval la konkreettisemmaksi tavaksi auttaa kuin vaikkapa tilisiirto tai tekstiviestilahjoitus, Anders Wikstörm Suomen Lähetysseu rasta kertoo. – Meille se sopii hyvin sikäli, että varsinkin tekstiviestilahjoi tuksiin liittyy meidän näkökul mastamme enemmän kuluja. Ne ovat kuitenkin hyvä lisä varain hankinnassa.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

neniälittereK Määrävähem mistöjen kirkko

ulipa taas istutuksi kirkolliskokouksessa, tuossa kirkon parlamentissa. Jos ulkoavaruuden olento tulisi seuraamaan kirkolliskokouksen työskentelyä, niin kyllä se ihmettelisi. Ulkoavaruuden olennoksi voidaan tässä yhteydessä laskea esimerkiksi naapurikadulla tallaava satunnainen turkulainen kulkija, joka yllättäen sisään tuotuna seuraisi tapahtumia silmät ymmyrkäisinä. Päättäjinä on hirmu määrä pappeja, jotka todistavat, että kyseessä on kansankirkko. Eturivissä julmistelee synkkää arvovaltaa uhkuva piispojen joukko, joka puhuu siitä, miten kirkko tarvitsee seurakuntalaisten panosta työhönsä. Asioita saatetaan valmistella vuosikausia, pompotella komiteoissa ja valiokunnissa, sisällöstä äänestellään ja sitten hankkeet haudataan määrävähemmistön turvin. Ajattelin tehdä aloitteen, että evankelisluterilaisen kansankirkon sijasta ryhtyisimme rehellisesti puhumaan piispojen, pappien ja määrävähemmistöjen kirkosta.

Vuokrata halutaan

Paavalin seurakunnassa on haettavana

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl. Reipas ja tunnollinen nuorimies etsii pitkäaikaista asuntoa Hgistä. Opinnot loppusuoralla, säännöllinen työ. En tupakoi, ei lemmikkejä, luottotiedot ok. Max. 650/kk. Iiro p. 040 540 6346 Miesopettaja haluaa vuokrata yksiön Helsingistä, tupakoimaton. A Kuittinen 041 524 4082 arhimail@gmail.com 3 yliopisto-opiskelijanaista vailla asuntoa heinäkuusta alkaen EteläHgistä! Vastuullisia, luotettavia, savuttomia ja fiksuja nuoria. Max 1500€. Kysy rohkeasti lisää! P. 040 820 2951/vilma.ranki@aalto.fi Hengellinen, työssä käyvä keskiikäinen nainen haluaa vuokrata rauhallalisen, kohtuuhintaisen pienen kaksion / ison yksiön. Pk-seutu. P. 044 586 8997 iltaisin mahdoll pian Työssäkäyvä, siisti, savuton taiteen maisteri etsii pitkäaikaista kotia Hgistä. Max 700€. 050 524 2331/Johanna

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 23402235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 770 3669 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 770 3664 Pihla Tiihonen, ma. 020 770 3705 Toimittajat Juhani Huttunen, 020 770 3660 Marjo Kytöharju, 020 770 3662 Tommi Sarlin, ma. 020 770 3663 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, 0400 249 961, paula.kaijanto@media.fi Ilmoitusaineistot kk.ilmot@media.fi p. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e/pmm + 24% alv. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 28,52 e, sis. alv. Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Palvelukseen halutaan

Kolmihenkinen perhe etsii uutta kotia. Kolmio tai vast. kantakaup. P. 050 378 7095/partanen.heta@gmail.com Työssäkäyvä nuori nainen etsii yksiötä HKI 1.7. alkaen. Savuton, lemmikitön. Ota yhteyttä! 040 544 3856/Ella 2 luotet. opiskelijaa (teol&kielet) etsii 2h kaveriasuntoa Helsingistä alk 1.7. max 800e Pinja-Liisa 040 501 6875

Kirkkoherraksi Paavaliin Paavalin seurakunnassa on haettavana mielenkiintoinen tehtävä: johtaa ja luotsata yhteisöä, joka haluaa vahvistaa seurakunnan läsnäoloa moniarvoisessa ja monikulttuurisessa kaupunkimiljöössä. Tehtävään liittyvät hakuohjeet löytyvät Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin sivulta: http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/?x18049=1720418. Hakuaika tehtävään päättyy 4.6.2015 klo 15

Myydään HARVINAISET EUROT & JUHLARAHAT Vatikaani, Monaco, San Marino, yms... Hinnasto: www.kolumbus.fi/mjk/eurot OSTAN RAHOJA mm. risurahat 15,-/kpl 044 538 3461 - mjk@kolumbus.fi

Rakennusala Ulko- ja sisäremonttikohteet kuntoon kesäaikana! Pienetkin kohteet, työstä -15% ale.

Saneeraus Pe-Ry Tmi P. 0400 819 757

Maalaus-, tapetointi-, laatoitustyöt ja kaikki kirvesmiestyöt, ym. työt. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys. Tarvikeale. N. 30 v kokemuksella.

Ostetaan Ostetaan kuolinpesät. Kellareiden varastojen, vinttien yms. tyhjennykset nopeasti. Puh. 044 558 8078 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevättarjous, aidat, kestopuuterassit P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. Arvio p. 0400 689 742 Jabell.fi

OSTAMME KUOLINPESÄT

Siivouspalveluja KODIN SIIVOUSPALVELUT JA IKKUNANPESUT Kodinapu Helmi P. 040 720 9420

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.fi 040 762 5615

vähenn. 45%

Ikkunanpesut ja kotIsIIvoukset p. 040 7646933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari

Loppuun siivottuna sop. mukaan 25 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI*

Tarjoa rohkeasti! Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

Myydään hautakiviä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen.

Kotipalvelua ja siivousta. Lähihoitaja Merja Rouvali 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi Ikkunanpesut, koti/muuttosiivoukset T:mi Ullan Kotiapu Puh. 044 560 7573

toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

Ilmoitukset 0400 249 961

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

Lakiasioita

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.fi

T A K U U T Y Ö

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua. Hammaslääkäri Toivo Saks.

ERIKOISHINTAMME: Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus Hampaan värinen paikkaus Kivuton hampaan poisto Hammasvalkaisu

Hinta

Omavast. Kelapal.

65 E 38,00 27,00 65 E 45,00 20,00 65 E 45,00 20,00

yksilöllisellä menetelmällä alk..........alk. 180E

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

p. 726 2266 p. 146 1460

TURVAA LÄHEISESI

Miksi isit maksa liikaa?

TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 186€ SUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82€€ AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI..alk. 360E YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI...... 730€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS... 110E

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa Proteesien ilmainen tarkistus.

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

OLEMME NYT MY LAHDESSA PORK ÖS RUOHOKALA 00180 HELSINK NKATU 7 A, I (katutaso)

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI

Tehokas, hajusTeeTon ja edullinen hoiTosarja herkälle ja vaativalle iholle. www.mistura.fi

Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus 09 621 2266 tai 050 557 0740

Eläkeläisten permanentti pak. 60e ja väripaketti 60e l leikkaus 18-20e Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Onnittele opiskelunsa päättävää!

VETERAANI- JA ELÄKELÄISELÄKELÄISEDUT EDUT

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. (09) 763 763 180 180

Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kauneudenhoitoa

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151 YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen

Ilmoitukset 0400 249 961

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515 Kaustisen jäsenkorjausta, 20v kokemus. Marko Lehti, Kaisaniemi, Vuorikatu 22 C. P. 040 543 8264 Kuumakivihieronta – kivuton. Vaikutus hyvin tehokas. On Site -hieronta. Rosan hoitohuone. P. 045 613 1331 Pari-, perhe- ja yksilöterapiaa Helsingissä. Psykoterapeutti Antti Palmu 050 536 9852 www.terapiaa.com

Palveluja tarjotaan

Aika kuluu, elämä muuttuu. Kun haluat tietää asuntosi arvon, kutsu meidät maksuttomalle Kotikäynnille. linnankoskenkatu@kiinteistomaailma.fi

Työnhakijoita Olen 43v. saksal. nainen jolla on rakkaus ihmisiä ja suomen kieltä kohtaan. Etsin töitä suomen kielisessä ympäristössä, jotta voin kehittää suomenkielen taitoani. Tätä varten olen ottanut virkavapaata opettajan työstäni. ingrid.riska@gmail.com 040 842 3317

Hoivapalveluja

Kiinteistömaailma | Linnakodit Oy LKV Linnankoskenkatu 12, 00250 Helsinki

Kotiapua senioreille luotettavasti. Erityisosaamisena ravitsemus. Tilaa maksuton palveluesittely. ETM Sari Roos/ p. 040 546 6326 Tutustu: www.palvelusroos.fi

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä. HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028 Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi

Hautauspalveluja

Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

Surun kohdatessa et jää yksin

”TARJOAN IHMISLÄHEISTÄ JA LUOTETTAVAA VÄLITYSPALVELUA.”

Anna Toppinen Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä Oik.kand., LKV, LVV

o h o k o ti.fi

Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Soita 045 610 7711

www.mirellanhautauspalvelu.fi

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Asianajajia Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

Mattojen käsinpesua 10€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen Hakaniemessä.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203

VANTAA: MYYRMÄKI p. 010 76 66600, TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 • HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Hautaustoimisto lähelläsi – kotikäynnein tai internetissä!

Sohvat, tuolit verhoillaan. Verhoomo Leppänen P. 0400 503 179

tai katso annatoppinen.fi Oho. I Anna Toppinen Oy LKV, Annankatu 29, 00100 Helsinki

ESPOO: ESPOONLAHTI p. 010 76 66640, LEPPÄVAARA p. 010 76 66610, TAPIOLA p. 010 76 66570

Mirellan Hautauspalvelu Oy

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne

HELSINKI: FORUM p. 010 76 66620, HAKANIEMI p. 010 76 66500, ITÄKESKUS p. 010 76 66590, MALMI p. 010 76 66630, TÖÖLÖ p. 010 76 66530

PÄIVYSTYS 24h: 050 347 1555

Pirkko Toiviainen yrittäjä LKV, FM p. 044 366 3604 pirkko.toiviainen@ kiinteistomaailma.fi

Mietitkö asuntosi myyntiä? Soita minulle

050 551 4115 Täyden palvelun toimisto

Vesa Viitanen yrittäjä LKV p. 050 380 3883 vesa.viitanen@ kiinteistomaailma.fi

Kotipalvelua 25 vuoden kokemuksella. Soita! Pia Matalalampi 050 431 5536

Asennan ja opetan käytön tietokon TV:eet puhelimet ym. kotonasi -Petteri (15v) 044 979 3435

Pakettiauto ja kuljettaja, kodin ja autojen korjaustyöt. Puh. 044 911 8930 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. Kierrätyspalvelu! 0466 418 728 Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä, myös palvelutaloihin, vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu. Parturi Kaija puh. 046 660 4393

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

”

Bändin kyydissä on helppo laulaa ja laulujen sävel korkeudet ovat sellaiset, että tavalliset multakurkutkin niihin yltävät.”

gUiLLEM MORENO

Sovittaja, pianisti Miika Pelkonen Stadin Suvivirrestä

Maailma tulee kylään Länsisaharalaisesta perinteestä musiikkiinsa vaikutteita ammentava Aziza Brahim (kuvassa) esiintyy Maailma kylässä -festivaalin Savanni-lavalla lauantaina 23.5. kello 16.50. Yle taltioi konsertin. Myös Migrant Church eli seurakuntien vieraskielinen työ esittäytyy. Festarit Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla 23.–24.5.: lauantaina kello 11–20 ja sunnuntaina kello 11–18. Makujen ja rytmien lomassa kannattaa poiketa myös Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun teltoilla.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 24.5. klo 10 Salpausselän seurakunnan jumalanpalvelus Lahdesta. Virret: 135, 125, 571:1-4, 462:1,3. Klo 11 Ortodoksinen litur gia Oulusta. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämän katsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartai ta säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 21.5. Pastori Minna Jaakkola. Rehtori Heini Mäenpää. Pe 22.5. Kirkkoherra Ali Kulhia. Nuorisotyönohjaaja Riikka Raivio. La 23.5. Metropoliitta Ambrosius (Ortodoksinen kirkko). Pastori Miika Ahola. Ma 25.5. Sairaalapastori Sirkku Tukiainen. Raamatunlukua. Ti 26.5. Rovasti Jaakko Simojoki. Luutnantti Kati Kivestö (Pelastus armeija). Ke 27.5. Toimittaja Katja Hedberg. Kappalainen Erkki Laine. To 28.5. Kirkkoherra Artturi Kivi neva. Nuorisotyönohjaaja Riikka Raivio.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 24.5. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 23.5. klo 15.10 Pisara. Kriisi alueilla työskennellyt pastori Heikki Arikka: ”Kun elämänkoke mus karttuu, sitä tärkeämmäksi muodostuu oma koti, ruokapöytä ja ateriayhteys läheisten kanssa.” Saarnaaja 5:17. Uusinta ma 25.5. klo 11.05. Su 24.5. klo 10 Jumalanpalvelus Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta. Uusinta ma 25.5. klo 11.10.

Armas aika joutuu Narinkkatorille Stadin Suvivirsi -tapahtumassa lauletaan kesäisiä lauluja Tommi Kaleniuksen bändin ja Emma Salokosken johdolla Kambodzhan koululaisten hyväksi. Teksti Salla Korpela Kuva Pekko Vasantola

nsi sunnuntaina alkaa taas Suvivirren sesonki, kun kirkoissa vietetään virren nimikkosunnuntaita. Kesän tulon laulava vastaanotto huipentuu viikon kuluttua torstaina Narinkkatorilla, missä järjestetään jo perinteeksi muodostunut Stadin Suvivirsi -tapahtuma. Nekin, jotka eivät pääse koulujen päättäjäisiin laulamaan kesää alkaneeksi, voivat tulla laulamaan sydämensä kyllyydestä Suvivirren ja muita kesäisiä lauluja. Tänä vuonna yhteislaulua tahdittaa gospel-muusikkona tutuk-

si tullut ja viime aikoina myös muille artisteille paljon kappaleita tehnyt Tommi Kalenius bändeineen. Vierailevina solisteina ja esilaulajina ovat kansainvälistä mainetta niittänyt jazz-laulaja Emma Salokoski sekä Mirkka Paajanen. Yhtyeen saundia ovat normaalikokoonpanon lisäksi vahvistamassa puhaltimet. Laulujen sovittajana ja pianistina on Miika Pelkonen. Hän on yhdessä Tommi Kaleniuksen kanssa valinnut kappaleet, joita Narinkkatorilla lauletaan. – Poimimme Kirkon ulkomaanavun lauluvihosta 10–12 tuttua suomalaista kappaletta ja teimme niistä uudet sovitukset. Sovitusten tyyli noudattelee Tommin bändin vastikään ilmestyneen levyn tyyliä, Pelkonen kertoo.

Monipuolinen musiikkimies on valmistumassa Sibelius-Akatemian jazz-osaston solistisista opinnoista ja opiskelee myös matematiikkaa yliopistolla. Vaikutteita sovitusten saundimaailmaan on haettu amerikkalaisesta singer-songwriter-perinteestä, rhythm’n’bluesista ja jazzista. Pelkonen kuitenkin lupaa, että bändin kyydissä on helppo laulaa eikä selkeydestä ole persoonallisten tulkintojen nimissä tingitty. Laulujen sävelkorkeudet ovat sellaiset, että tavalliset multakurkutkin niihin yltävät. Illan huipennus eli Suvivirsi on ilmestynyt Tommi Kaleniuksen uudella levyllä Liikuta mua. Sovituksen on tehnyt monta Emma-palkintoa saanut Matti Mikkola. Kirkon Ulkomaanavun Suvivirsi-kampanjalla kerätään perinteisesti varoja koulutuksen tukemiseen. Tänä vuonna tuen kohteena on Kambodzhassa sijaitsevan Slorkramin alakoulun kunnostus sekä uuden koulurakennuksen rakentaminen. Alakoulun tilat ovat tällä hetkellä

niin heikossa kunnossa, että ne ovat pienille oppilaille jopa vaaralliset. Tavoitteena on korjata ja rakentaa tilat sellaisiksi, että niissä voidaan muun muassa käyttää tietokoneita ja että opiskeleminen niissä on turvallista ja innostavaa. Koko hankkeen budjetti on noin 70 000 euroa. Suvivirren sunnuntaita on vietetty vuodesta 2010 lähtien ja Stadin Suvivirttä lauletaan Narinkkatorilla nyt neljättä kertaa. Idea on pitkälti sama kuin Kauneimmissa joululauluissa joulun alla. Kirkon Ulkomaanapu on laatinut Suvivirsi-teemalla järjestettäviä messuja ja laulutilaisuuksia varten taas tälle vuodelle uuden Suvilinnun lauluvihon. Siihen on koottu runsaat 30 eri tyylistä kesäistä laulua ja virttä, mukana sellaisia klassikoita kuin Kesäpäivä Kangasalla, Juha ”Watt” Vainion Vanhoja poikia viiksekkäitä sekä Edu Kettusen Lentäjän poika. Suvivirren lauluvihosta löytyy sopivia lauluja kokonaisen messun musiikiksi. Mukana on myös Nuoren Seurakunnan Veisukirjan klassikkoja, joiden sävelin voi palata riparitunnelmiin.

Taivas kattona Nyt sormet ristiin, jotta sunnuntaina 24.5. taivas olisi sininen tai sää vä hintään pilvipoutainen. Ainakin, jos mielit laulamaan Suvivirttä luonnon helmassa. • Mätisfestareilla vietetään kello 11 alkaen kolmen vartin ulkoilmamessua tapahtuman juhlalavalla, Malminkarta non Kartanonhaassa Mätäjoen varrella. • Paloheinässä lähdetään puolestaan perheiden metsäkirkkoon. Kokoontu minen on Suomen Ladun huoltomajan parkkipaikalla Kuusmiehentien varrella kello 15. Älä hämäänny bussikaistan rakennustyömaasta. Parkkipaikalta patikoidaan noin kilometrin matka Kes kuspuiston siimeksessä Haltiavuorelle. Lastenrattaillakin pääsee hyvin perille. Kirkkohetken jälkeen tarjolla keksejä ja mehua.

Kevät lapsen silmin Valkovuokot, sammakonkutu, hiiren korvat, muurahaiset… Lapsena talven taittuminen ja luonnon herääminen tun tui aina yhtä eksoottiselta. Luojan luo mistöitä ihmetellään nyt toukokuussa perheen pienimpien kevätkirkoissa: • Herttoniemen kirkko, Hiihtomäen tie 23: torstaina 21.5. kello 9.15 ja 10.15 • Kulosaaren kirkko, Kulosaarentie 40: torstaina 21.5. kello 10.15 • Huopalahden kirkko, Vespertie 12: perjantaina 22.5 kello 9.30 • Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5: tiistaina 26.5. kello 9.30 ja 10.30. sekä keskiviikkona 27.5. niinikään kello 9.30 ja 10.30 • Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10: torstaina 28.5. kello 9.00 ja 10.00.

Keskustelutilaisuus avioliittolaista Miten kirkko aikoo selviytyä uppoa matta tasaarvoisesta avioliittolaista? Tätä pohtii kirkkoherra, kirkolliskokous edustaja ja dosentti Kalervo Salo alus tuksessaan Tieteiden talon kahviliassa tiistaina 26.5. kello 19 alkaen, Kirkko katu 6. Salo on ollut asiantuntijajäsen muun muassa piispa Mikko Heikan

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

johtamassa piispainkokouksen työryh mässä, jonka tehtävänä on ollut pohtia kirkon suhdetta rekisteröityyn parisuh teeseen. Tervetuloa tilaisuuteen poh timaan omaa kantaa moniulotteiseen aiheeseen!

Musiikkia kirkoissa Torstai 21.5. Lauletaan yhdessä klo 10 Kannel mäen kirkossa. Laulun siivin klo 14 Herttoniemen rannan kappelissa. Yhteislaulua. Kevätmatinea klo 18 Paavalinkirkos sa. Paavalin musiikkikoulu. Kevätkonsertti klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Kallion Laulu, johtaa Tomas Takolander. Ohj. 12 e. Maria Magdaleena eli pelastus klo 19 Ritarihuone, Ritarikatu 1. Neljä miestä ja yksi nainen – Maria Magdaleenan tarina. Suomalainen barokkiorkesteri, Jussi Lehtonen, lukija, Teppo Lampela, altto/barito ni, Mikko Perkola, viola da gamba, Petteri Pitko, urut ja cembalo. Marguerite Yourcenarin tarina saa tuekseen J. S. Bachin teokset sekä tätä kokonaisuutta varten sävelletyn musiikin. Liput 10 / 25 / 42 e ovelta tai Lippupalvelusta. Vanhan musiikin konsertti klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Metropolian ja Konservatorion vanhan musiikin opiskelijat. Sibelius Tapiolan kuorossa klo 19 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. Sibeliuksen rakkaimmat kuo rolaulut lapsikuoroversioina. Liput 20,50 / 12,50 e Lippupisteestä. Alle 12vuotiaat ilmaiseksi. Konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Stadtsingechor zu Halle poikakuoro Saksasta. Ohj. 5 e.

Tuntematon tutuksi naapuruusviikolla Rauhanasemalla, Veturitori 3 Itä Pasilassa, tempaistaan uskontojen edustajien yhteistyön ja vuoropuhelun edistämiseksi keskiviikkona kello 16–19. Tapahtumassa on mukana ihmisiä eri uskonnoista ja maailmankatsomuk sista musisoimassa, runoilemassa ja keskustelemassa. Järjestäjinä ovat Helsingin seura kuntayhtymä ja Paavalin seurakunta. Suomen Islamilainen Yhdyskunta, Islamic information association ja Uskot ilman rajoja ry. Tapahtuma on osa kansainvälistä naapuruusviikkoa ja päivää, joka järjestetään 36 maassa.

Yksin viimeisellä matkalla Trond H. Trosdahlin valokuvanäyttely hautajaisista ilman saattajia on herät tänyt paljon keskustelua yksinäisyy destä. Näyttely on avoinna toukokuun loppuun asti joka päivä Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10: maanantaista torstaihin kello 8–20, perjantaisin kello 8–15, lauantaisin kello 10–18 ja sunnuntaisin kello 9–15. Tilaisuuksien aikana näyttely saattaa olla suljettu. Ei pääsymaksua.

Kulttuuriretki Turun kalmistoihin

Perjantai 22.5.

Minnesvårdarnayhdistyksen eli Hau tausmaakulttuurin ystävien kevätretki suuntautuu Turkuun perjantaina 5.6. Reissussa päästään tutustumaan Kuu siston piispanlinnan raunioihin sekä neljään eri hautausmaahan. Lähtö Kiasmalta kello 9, paluu noin kello 17. Retken hinta 65 euroa sisältää bussi kuljetukset, opastuksen ja lounaan. Ilmoittautuminen 25.5. mennessä. Lisä tietoja: www.minnesvardarna.fi

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Julia Tamminen. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Katja Sirkiä, huilu. Kevätkonsertti klo 19 Meilahden kirkossa. Ensemble Vida ja Spira En semble. Liput 15 / 10 e. Lied-konsertti klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Sopraano Sari Anneli Ruo konen ja tenori Hannu Jurmu, säes tävät soitinyhtye Puhallus ja Tapiolan seurakunnan vaskiyhtye. Suomalaisia ja saksalaisia liedejä. Sibelius, Melar tin, Brahms, R. Strauss. Ohj. 10 e. Konsertti klo 19 Tuomiokirkossa. Stadtsingechor zu Halle poikakuoro Saksasta. Ohj. 10 e. Heprealaista musiikkia klo 20 Alppilan kirkossa. Sarigimkuoro. Osa Israelkongressia, lisätietoja www.karmel.fi.

Menokasvo: Pekka Nyman

Maailmojen messu – Worlds Within Worship Miika Pelkonen lupaa, että Narinkkatorilla lauletaan ainakin Katri Helenan iskelmä Katson autiota hiekkarantaa, tango Satumaa sekä Peipon pesä. – Lavalle on tulossa upeaa solistista voimaa, kun Tommi ja Emma pääsevät ääneen yhdessä. Mahtava tapahtuma on tulossa. Kun nyt vielä sää suosisi ja päästäisiin auringonpaisteessa laulamaan kesäisiä kappaleita, Miika Pelkonen toivoo.

Pälvi Ahoinpelto Maailmojen messu – Worlds Within Worship Suvivirren sunnun taina 24.5. klo 18 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Moni kielistä messua ovat toteuttamassa useat musiikkiryhmät, pastorit Johanna Elo ja Tapio Leinonen, kanttori Maija PesonenKareinen sekä sudanilaissyntyi nen pastori Samuel Luak ynnä Teresa Luak, vuoden pakolaisnainen.

Lauantai 23.5.

ESKO JÄMSÄ

Stadin suvivirsi torstaina 28.5. kello 17 ja 19 Narinkkatorilla. Musiikki Emma Salokoski ja Tommi Kalenius Band, juontaa Sebastian Rejman. Yhteislaulutapahtumien välillä viihdyttää Tommi Kalenius Band. Suvivirren sunnuntaita vietetään kaikissa Helsingin kirkoissa helluntaina 24.5., jolloin kolehti kerätään lasten ja nuorten koulutuksen kehittämiseen. Kampanjaa voi tukea tekstiviestitse, 5 euron lahjoitus: lähetä tekstiviesti SUVIVIRSI numeroon 16499; 10 euron lahjoitus: lähetä tekstiviesti SUVILINTU numeroon 16499. Kuuntele vuoden 2015 suvivirsisovitus Spotifyssa, hakusana: Suvivirsi. Lisätietoja: suvivirsi.fi ja facebook.com/suvivirsi

Muusikko Pekka Nyman, olet lupautunut olemaan mukana Maailmojen messussa ensi pyhänä Maunulassa. Mitä siellä tapahtuu? – Maailmojen messu rakentuu seurakunnan oman jumalanpalveluselämän pohjalle, mutta siinä on tarkoitus etsiä, kutsua ja kohdata alueella asuvia maahanmuuttajia. – Vieraanvaraisuutta voidaan osoittaa vaikka laulamalla lauluja, jotka ovat tuttuja alueilla, joista maahanmuuttajat tulevat tai lukemalla Raamatun tekstejä ja rukouksia heidän omalla äidinkielellään tai englanniksi. Olet mukana Maailma Soi -musiikkiryhmän kanssa. Mikä on tehtäväsi? – Kävin pitämässä Maailmojen messuun liittyvän työpajan reilu viikko sitten Maunulassa. Tehtäväni oli opettaa mesuun sopivia lauluja työpajassa. Messussa on tarkoitus ottaa seurakunta mukaan näihin lauluihin. Ryhmässä on mukana laulun ja musiikin harrastajia niin Maunulasta kuin lähiseuduilta. Millaista musiikkia esitätte? – Lauloimme työpajassa muutamia, lähinnä afrikkalaisia, lauluja, joista valitaan jokunen myös messuun. Laulut ovat seurakunnan helposti omaksuttavia. Kuka voi tulla messuun? – Messuun ovat kaikki tervetulleita! Siellä kohtaamme toinen toisemme Jumalan kasvojen edessä.

Kevätkonsertti klo 13 Myllypuron kirkossa. Luonto ja terveys musiik kikerho. Heprealaista musiikkia klo 18 Alp pilan kirkossa. Xavier Moreno Diaz ja Or. Osa Israelkongressia, lisätietoja www.karmel.fi. 5CHÜTZ klo 18 Kallion kirkossa. Kamarikuoro Kaamos kantaesittää viiden säveltäjän uudet teokset. Viisi Schützin motettia ja Schützin käyt tämiin teksteihin sävelletyt teokset Yui Katadalta, Juhani Komulaiselta, Paola Livorsilta, Lauri Mäntysaarelta ja Tapio Tuomelalta. Liput 22 / 16,50 e Tiketistä. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Aaro Alas pää, urut. Kuorokonsertti klo 19 Meilah den kirkossa. Somnium ja Emo Ensemble.

Sunnuntai 24.5. Suvilauluja n. klo 12 messun jälkeen Lauttasaaren kirkossa. Keväistä laulua suvivirren merkeissä. Lounas

10 / 5 e, tuotto Nepalin maanjäristyk sen uhreille. Suvilauluja n. klo 12 messun jälkeen Meilahden kirkossa. Suvivirsivihon lauluhetki. Suvilinnun lauluhetki n. klo 13 mes sun jälkeen Myllypuron kirkossa. Heprealaista musiikkia klo 13.30 Kallion kirkossa. Heikki Orama, Sarigimkuoro. Osa Israelkongressia, lisätietoja www.karmel.fi. Kevätiloa klo 14 Puotilan kappelissa. Laulusuzukioppilaiden kevätkonsertti. Suvilauluja n. klo 15 messun jälkeen LänsiPasilan kappelissa. Suvivirsi vihon lauluhetki. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Argentiinalaista musiikkia, diplomiki taristi Janne Lehtinen. Lied-konsertti klo 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Sop raano Sari Anneli Ruokonen ja tenori Hannu Jurmu, säestävät Soitinyhtye Puhallus ja Tapiolan seurakunnan vaskiyhtye. Suomalaisia ja saksalaisia liedejä. Sibelius, Melartin, Brahms, R. Strauss. Ohj. 10 e. Konsertti klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Virsimusiikkia 1500luvulta. Mikaelinkuoro, Os mo Honkanen, urut. Mm. Schein, Scheidemann, Pachelbel, Böhm, Walther.

Maanantai 25.5. Kevätsoittajaiset klo 18 Kulosaa ren kirkossa. Marju Kurban piano oppilaat. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. PohjoisHelsingin musiikkiopisto. Elämää runojen sävelissä klo 19 Paavalinkirkossa. Kamarikuoro So norEnsemble, Helsingin Laulu, Kilven kuoro. Ohj. 7 e. Jokaisesta myydystä ohjelmasta 2 e Yhteisvastuukeräyk selle. Konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Lukas Stasevskij, sello, Naoko Ichihashi, piano. J. S. Bach: Soolosellosarja nro. 6 Gduuri; A. Pi atti; D. Šostakovitš: Sonaatti sellolle ja pianolle op. 40 dmolli; P. Tšaikovsky: Pezzo Capriccioso; K. Penderecki: Sarja soolosellolle; L. Beethoven: Sonaatti pianolle ja sellolle nro. 4 C duuri op. 102. Ohj. 10 e.

Tiistai 26.5. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakir kossa. Julia Tamminen, urut. Yhteislaulua klo 14 Puotilan kappe lissa. Kevät ja kesälauluja Raili Rau halan kanssa.

Keskiviikko 27.5. Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille soittaa meditatiivista pianomusiikkia. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. AnnaMaria Lehtoaho. Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 An nankulmassa, Annankatu 14 D. Kevätsoittajaiset klo 18 Oulunkylän kirkossa. Emma Terosen pianonsoi ton oppilaat. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Haka vuoren kirkossa. Elisa Järvelä, viulu, Olli Mönttinen, piano. Jazzklubi klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Lavalla Suomen nuoria jazzlupauksia sekä tunnettuja nimiä. Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei mainita. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja www.musiikkiakirkoissa.fi. Kesäajan musiikkikalentereita saatavana kirkoista.

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 20. toukokuuta 2015 Numero 19

ole olleet tietoisia siitä, että näitä Kelan korvaamia taksimatkoja varten tarvitaan matkatilauskeskuksen kautta kyytejä tilattaessa edelleenkin SV64-lomake matkakorvauksen saamiseksi. Vaikka matka olisi niin lyhyt, ettei omavastuuosuus ylity, lyhyetkin matkat kerryttävät kuitenkin potilaan vuotuista matkakattoa. Seniorikansalaiset ja vammaiset potilaat, jotka eivät pysty käyttämään internetiä tai joilla ei ole ollut varaa hankkia tarvittavia laitteita kotiin, ovat jälleen kerran jäämässä vaille heille tärkeää tietoa. Kun toimeentulohakua nyt puuhataan siirrettäväksi kuntien sijasta Kelan hoidettavaksi, suorastaan kauhistuttaa byrokratiamylly, johon he Kelan hoitamana väistämättä joutuisivat. Myllyn läpi käyneen seniorikansalaisen omainen

Perkeleen määrittely on sanoilla saivartelua Jamo Eskelinen (K&k 13.5.) kyseli perkeleestä. Piru, perkele ja saatana ovat raamatullisia pahiksia. Eskelinen osoitti perkeleen olevan loinen, mutta loiset ovat tuiki tärkeitä ekosysteemin kannalta. Eskelinen myös vertasi perkelettä kommunismiin, mutta ihan hyvin se voi olla myös riistokapitalismia. Raamatun sarvipäät ovat hyvyyden vastakohtia, kuten syntiinlankeemus ja pettäminen. Tuomo Paloheinä

Ville Ranta kaisena vapautusjärjestönä. Näin elokuvan Israelinvastaista ohjaajakin selvästi ajattelee, sillä hän totesi propagandaa kristityille lopuksi Israelia ja siirtokuntalaisia parjattuaan: ”Valitsen Hamasin koska tahansa!” Osallistuin 8.5. Helsingissä Kirkon UlkoOhjaaja myös suoraan kehotti tukemaan maanavun EAPPI-ohjelman tilaisuuteen. Israelia boikotoivaa BDS-liikettä, jonka vain Siellä näytettiin elokuva The Stones Cry vaivoin kätketty päämäärä on riistää maaOut, jonka oli määrä kertoa palestiinalaisisilman ainoalta juutalaisvaltiolta olemassata kristityistä. Dokumentin ja tapahtuman olon oikeutus. päätavoite vaikutti kuitenkin olevan kristiPuolueettomina esiintyvät Kirkon Ulkotyn yleisön kääntäminen Israelin juutalaisia maanapu ja EAPPI tiesivät, mitä valitsivat vastaan. Israel mustamaalattiin käsittämätja tilasivat tapahtumaansa. Jäinkin pohtitömäksi hyökkäilijäksi ja suureksi pahaksi, maan, mitä tällaisilla tilaisuuksilla pyritään jonka pelkkä perustaminen on keskeinen ja saavuttamaan, jos ainoaksi ratkaisuksi taryhä sovittamaton onnettomuus – Nakba jotaan Israelin boikotointia ja kansainvä(arab. katastrofi). listä eristämistä? Kuinka tällä edisSitä saa mitä tilaa – ja tilaus tetään palestiinalaiskristittyjen Jatka on tietoinen valinta. EAPPI oli tai laajemmin Lähi-idässä isnyt tilannut Suomeen Hamasia lamistien vainoamien kristitkeskustelua puoltavan ohjaajan Yasmine tyjen asemaa? Kirkon Ulkoverkossa Pernin ja hänen elokuvansa, maanavun soisi vastuullisewww.valo joka kiihotti kiukkuun Israelia na kristillisenä toimijana aimerkki.fi vastaan. Palestiinalaista Naknakin kertovan suomalaisille ba-uhrikertomusta häiritsevät avoimesti, että se käyttää verotosiseikat sivuutettiin elokuvasrahojamme järjestelmälliseen Issa ja tilaisuudessa kokonaan. Vääraelin-vastaiseen aktivismiin ja lobristelevästi annettiin ymmärtää, että pyhälbaukseen – ja jopa islamismin tukemiseen. Sirpa Bågman lä maalla kristittyjä ahdistelisi Israel, eivät FM islamistit. Tarinaa olisi myös rikkonut esimerkiksi se perustieto, että vuonna 1948 viiden arabimaan armeijat hyökkäsivät pientä Missä Kela, siellä juutalaisvaltiota vastaan nimenomaisena vaikea järjestelmä tavoitteenaan sen tuhoaminen. Monet kiitokset sairaanhoitaja Tuula SalolToisaalta, jos Israelin perustaminen ja le (K&k 29.4.) hänen tuiki tarpeellisista oholemassaolo juutalaisvaltiona koetaan suujeistaan, jotka koskevat Kelan korvaamien reksi katastrofiksi ja vääryydeksi, niin juuterveydenhuollon taksimatkojen sähköistä talaisten kuolemaa ja Israelin tuhoa ajava issuorakorvausjärjestelmää. lamistinen terroristijärjestö Hamas näyttäyOman terveysasemamme lääkärit eivät tyy tässä valossa puolestaan oikeudenmu-

Perkeleen vertaaminen kommunismiin Jamo Eskelisen mielipiteessä (K&k 13.5.) on tuttua jo ainakin 1910- ja 20-lukujen Yhdysvalloista, jolloin tuolloin itseään ylpeänä fundamentalisteiksi nimittäneet kristityt niputtivat samaan hornankattilaan kuuluviksi Marxin, Freudin ja Darwinin. Samaan aikaan FBI salakuunteli tehtaiden ammattiyhdistysaktivisteja, jotka työtaistelun keinoin koettivat tuoda helpotusta työntekijöiden helvetillisiin tehdasoloihin. Nämä aktivistit leimattiin kommunisteiksi, ja heitä pahoinpideltiin hakkaamalla rautaputkilla päähän. Kristillistä? Uusi testamentti opettaa antamaan ylimääräisen vaatteen sille, jolla ei ole yhtään. Itse asiassa ehtoollisesta käytetty latinankielinen ilmaisu communio eli yhteys on pohjana myös sanalle kommunismi. Eikö siinä todellakaan ole mitään kristillistä? Sanakikkailulla autuaaksi

Rasismin kieltämistä uhria syyllistämällä Nimimerkki Mustakin voi olla rasisti kirjoitti (K&k 6.5.), että mustat mielellään unohtavat, että tärkeä rooli mustien orjakaupassa oli mustilla orjakauppiailla. Nimimerkki antaa ymmärtää, että koska on mustien harjoittamaa rasismia, on myös hyväksyttävää, että on valkoisten harjoittamaa sortoa. Nimimerkki yrittää puolustella järkyttävällä kyynisyydellä orjuutta nojaa-

malla siihen, että kaupantekoon oli sotkeutuneena myös mustia. Aivan kuin petos tulisi hyväksyttäväksi, jos sen tekee maanmies. En jaksa uskoa, että nimimerkin kaksinaismoraali ulottuisi niin pitkälle, että meidän suomalaisten etujen vastaan toimiminen olisi vähemmän tuomittavaa, kunhan tekijä vain olisi suomalainen. Nimimerkin maailmankuvassa syytetään uhreja omasta kovasta kohtalostaan. Valitettavasti tällainen ajattelu on lisääntynyt meillä oikeistolaistumisen myötä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että kovan maailman kannattajat voivat itsekin joutua luomansa maailman kovan kohtalon kohteeksi varoituksetta. Miten sitten suu pannaan? Alfons Valtonen pasifisti

Kun vääryydellä ei ole todistajia Esirukousapua pyytänyt henkilö (K&k 6.5.) toi esille vakavan asian, johon itsekin toivoisin vastausta. Rukousvastaus toteutuu kokemukseni mukaan useinkin meidän ihmisten kesken vastuullisen toiminnan kautta. Näin uskon tapahtuvan myös silloin, kun olemme tekemisissä häiritsevän käyttäytymisen tai kiusaamisen kanssa. Olen etsinyt vuosia apua samanluonteiseen tilanteeseen kuin mainittu avunpyytäjä. Kyseessä on taitavan henkilön sairaalloinen toiminta, johon ajan mittaan on verkostoitu lukuisia muita – todennäköisesti asian todellisesta taustasta tietämättömiä. Olen pyytänyt apua poliisilta ja kirkon työntekijöiltä, soittanut auttaviin puhelimiin. Olen myös kysynyt neuvoa psykologilta, miten ilmaista asia, joka pintapuolisesti kuulostaa vainoharhaiselta. Kaikki tuloksetta. Kysymyksessä ei ole mikään niistä yleisesti tunnistetuista tilanteista, kuten perheväkivalta tai työpaikka- ja koulukiusaaminen, joihin apua olisi saatavissa. Kiusaamisilmiöihin liittyvät piirteet vaikenemisineen ovat toteutuneet niin, ettei tarvittavia todistajia ole löytynyt. Kuka auttaa tällaisissa tilanteissa, kenen tehtäväalueeseen ne yhteiskunnassamme kuuluvat? Asia ei ole Jumalalle näkymätön tai uusi: ”Hän näki, ettei siellä ollut ketään, joka olisi puuttunut asiaan, ja hän ihmetteli sitä.” Jes. 59:16 Ihmisen vastuussa Jumalan vastaus

Kiitos äänestäjilleni Suuret kiitokset äänestäjilleni, vaikka olinkin pienpuolueen (Kommunistinen Työväen puolue, numero 240) ehdokkaana, niin minulle annettiin 19 ääntä. Se osoittaa näin suuressa kaupungissa kuin Helsinki mielestäni erittäin suurta kunnioitusta minua kohtaan! Lisäksi se osoittaa myös erittäin suurta kunnioitusta puoluetta kohtaan. Tämä osoittaa, että Helsingissä on järkeviä ihmisiä, jotka osaavat katsoa asioita monelta puolelta! Lassi Tiittanen

Valomerkissä pinnalla

Miten suomalaiseen kerjäläiseen suhtaudutaan

Katso video osoitteessa www.valomerkki.fi/aiheet/kaupunki

Romanikerjäläiset ovat vakiintuneet ympärivuotiseksi osaksi Helsingin katukuvaa. Nyt kokeilen, miltä kerjääminen suomalaisena opiskelijana tuntuu.

Tarkoituksenani ei ole soluttautua kerjäläis- n io ten joukkoon, vaan haluan selvittää, miten rkk me sen ja o l s tavalliseen suomalaiseen kerjäläiseen Va suhn in, E ine ung n yhte edia taudutaan. On kiinnostavaa nähdä,upmillaisia a ri m & K– saati Lausit-erkko reaktioita herätän ohikulkijoissa kko ntaan v r i ten kanssakerjäläisissä. K Va Opiskelijana tiedän miltä tuntuu, kun ra-