K&k 2015 nro 2

www.kirkkojakaupunki.fi

Toni Ton Wirtane Wirtanen laulo lauloi armost armosta » 10

Numero 2

Keskiviikkona 14. tammikuuta 2015

KANSI: SIRPA PÄIVINEN, TONI WIRTANEN: JARMO KATILA

Syli Lapsen aivot kehittyvät parhaiten läheisyydessä » 12–13

”Orjakaakaota” suomalaisessa suklaassa? » 8–9 Masennus lievittyy tarkkaavalla tietoisuudella » 6

Sanan- ja uskonnonvapaus ovat sisaruksia » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

”

Numero 2

Lainasanat

Irtisanominen tapahtui kehityskeskustelussa, jossa ensin sain ylitsevuotavat kehut. Sen jälkeen kysyttiin, milloin olisin valmis jättämään työpaikan. Se oli minusta aika tylyä kohtelua.”

14.1.2015 5

Työttömäksi 40 työvuoden jälkeen jäänyt Ritva Kinnari sivuilla 22–23.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA/INSTAGRAM: KUTRIART

Pääkirjoitus

Sanan ja uskon vapaus aailma, jossa ihmisiä tapetaan sen vuoksi, mitä he sanovat tai mihin he uskovat, ei ole valmis. Pariisissa osoitettiin viime viikolla taas, ettei tässä missään paratiisissa eletä. Pakistanissa muutama viikko sitten näytettiin toteen samaa asiaa.

Yhteisenä tekijänä näissä tapauksissa on äärimmäisesti tulkittu islam. Ääneen on uskallettava sanoa, että islamiin on liittynyt ja liittyy yhä voimakkaan väkivaltainen juonne. Jossain se on yksittäisten muslimien ajatuksissa ja teoissa, toisaalla suuremmissa ryhmissä tai jopa valtiollisissa sa järjestelmissä. Se ei hyssyttelemällä parane eikä sitä pidä hyväksyä millään verukkeella. erukkeella.

M

Rukous Sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.

Tähän psalminlaulajan uskoon minäkin ripustaudun, kun uskoni horjuu.

Haluan oppia jo kuuntelemaan, mitä sinulla, pyhä Jumala, on minulle sanottavaa.

Haluan muistaa, että minäkin olen ihme, suuri ihme, jonka sinä olet luonut.

Kiitän sinua siitä.

n on tunnusSamaan hengenvetoon toriakaan tettava, ettei kristittyjen historiakaan nin kohdin puhdas ole. Myös se on monin paksun veren tahrima. Muttaa ateistisenkin aatteen pohjalta ta on tehty pöyristyttäviä hirmutekoja. Siellä, missä oman n uskon tai aatteen ylivertaisuuteen uskotaan sokeasti, ollaan vaarassa tehdä pahaa niille, jotka uskovat tai ajattelevat toisin. eSe, että jotkut muslimit tekevät pahaa tai joissakin mususlimimaissa tapahtuu kauheita, ita,

ei oikeuta tuomitsemaan kaikkia muslimeja.

Sen enempää eivät joidenkin kristittyjen tai ateistien tekemiset anna lupaa tuomita meitä tai heitä kaikkia. Vihan ja epäluulon kylväminen kokonaisia uskontoja tai ihmisryhmiä kohtaan ei tee muuta kuin luo lisää maaperää äärimmäisyyksille.

Sanan- ja uskonnonvapaus ovat kuin sisko ja sen veli. Jokaisella on oikeus harjoittaa sitä uskoa, jonka oikeaksi näkee tai olla harjoittamatta. Sananvapauteen liittyy oikeus kertoa omista näkemyksistään ja uskostaan, mutta myös y arvioida jja arvostella kaikenlaisia asioita, joissa näkee vääryyttä vääryyttä. Tämä pätee uskonnonkin piirissä oleviin aasioihin. Jos jokin niissä mättää, myös se tä täytyy voida sanoa ääneen.

Jumalanpilkka on poistettava rikoslaista. Se on meillä kä käytännössä kuollut kirjain, mutta ssiihen vedoten voidaan yrittää eestää jonkin epäkohdan esiin n nostaminen tai elämää tuhoa tuhoavan tabun rikkominen.

Jossa Jossain päin maailmaa siihen vedo vedoten tapetaan ihmisiä.

Tähä Tähän puuttuminen on astett tetta epäuskottavampaa, jos meillä itsellämme on voi voimassa ajastaan jälkeen jää jäänyt laki.

Sep Seppo Simola, päätoimittaja sepp seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Jos vapaus tarkoittaa jotain, niin se tarkoittaa oikeutta kertoa ihmisille, mitä he eivät halua kuulla.

Se, mikä on vapauden rajoissa sopivaa ja mikä sopimatonta, on jatkuvan debatin kohde. Sananvapaus sisältää myös oikeuden loukkaantua ja ilmaista loukkaantumisensa lain rajoissa.

Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa.

Jukka Huusko Helsingin Sanomissa 10.1.2015

Roomalaiskirjeen 12. luvusta

George Orwell (1903–1950)

Iankaikkisesti

3

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Myös hengellistä väkivaltaa. Väkivaltaa kohdanneiden naisten vertaisryhmiä ohjaavan Rauni Kortesalmen mukaan anteeksipyytämistä voidaan käyttää parisuhteessa myös ongelmien lakaisemiseen maton alle.

Naisen ei tarvitse alistua väkivaltaan Uskonyhteisöstä on apua uhrille, jos se tuomitsee väkivallan.

Teksti Matleena Kantola Kuva Esko Jämsä

S

uomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa.

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista liki puolet on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen.

Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden naisten auttava puhelin Naisten Linja on lisännyt päi-

vystystunteja puhelinpalveluun, mutta lähes 800 puhelua jää vuosittain vastaamatta.

Fyysisen ja henkisen väkivallan lisäksi auttavassa puhelimessa puhutaan hengellisestä väkivallasta.

Uskonnollisuus voi tuoda väkivaltaiseen avioliittoon joko lisätaakkaa tai voimaannuttaa uhria.

Anja, 67, tutustui ex-mieheensä seurakunnassa. Mies oli tavattoman viehättävä, mutta saattoi kotona raivota milloin mistäkin.

Anja ajatteli, ettei uskova voi erota ja rukoili Jumalaa.

Alkoholista irti päässyt mies oli tullut Anjan seurakuntaan etsimään elämälleen tarkoitusta, mutta sortui seitsemän avioliittovuoden jälkeen juomaan uudestaan. Seurakuntalaiset eivät uskoneet Anjaa.

– Itsehän olet osasi valinnut, minulle sanottiin.

Lopulta lapsen hätä sai Anjan lähtemään.

– Tyttäremme oli 13-vuotias, kun hän soitti minulle töihin itkien hysteerisesti, että isä oli sammunut lattialle. Tytär pelkäsi, että mies oli kuollut. Saimme kirkolta huoneen kuukaudeksi, minkä jälkeen muutimme tutun asuntoon.

Kolme vuotta asumuseron jälkeen mies otti avioeron löydettyään uuden tyttöystävän. Anja ei luopunut uskostaan.

– Kun luin Raamattua, ihmisarvoni nousi. Minun ei tarvitse olla sivupersoona ja tukahduttaa itseäni.

Anja lähti Naisten Linjan Päänavaus selviytymiseen -vertaistukiryhmään vuosia avioeron jälkeen ja tilasi seurakuntaansa Naisten Linjan kirjoja.

Rauni Kortesalmi on ohjannut väkivaltaa kohdanneiden naisten

vertaistukiryhmiä 11 vuotta. Hänen mukaansa väkivaltaisessa liitossa, jonka osapuolet ovat uskovaisia, erityispiirteenä on anteeksiantamisen väärinkäyttö.

– Kristityn elämään kuuluu anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen. Kun väkivaltaa pyydetään anteeksi, uhrin kokemukselle ei jää tilaa, Kortesalmi sanoo.

Väkivallasta voi seurata uskonkriisi.

– Jotkut väkivallan uhrit kysyvät, miksi Jumala sallii tämän.

Toiset taas sanovat, etteivät olisi jaksaneet ilman uskoa Jumalaan.

Jos avioero on väkivallan kokijalle omantunnon kysymys, uhrin auttamisessa voi olla parempi puhua erilleen muutosta kuin avioerosta.

Uskonyhteisöstä voi olla apua uhrille, jos yhteisössävoidaan puhua perheväkivallasta ja väkival-

ta tuomitaan.

Väkivalta ei kuitenkaan ole vain yhteisön asia, vaan kuuluu myös viranomaisille.

Väkivallan uhreja löytyy kaikista kulttuureista. Maahanmuuttajanaisille tarkoitettu Monika-Naiset-liitto tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille.

– Suhteesta irroittautumisen vaikeus on yhteistä kaikille väkivallan uhreille, Kortesalmi sanoo.

Anjan nimi on muutettu.

Naisten Linjan maksuton neuvontaja tukipuhelin palvelee numerossa 0800 02400 ma–pe 16–20, la–su 12–16. Naisten Linjan Päänavaus selviytymiseen -ryhmä on avoin ja maksuton vertaistukiryhmä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille.

Lisätietoja Naisten Linjan toimistolta 09 436 1008 tai toimisto@naistenlinja.fi.

4

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Ville Blåfield

Voi itku li jo aikakin.

Lähipiirissäni on 12-vuotias populaarikulttuurin asiantuntija, joka päätti tehdä lopun sivistymättömyydestäni. Minut istutettiin alas, viereen tyrkättiin vati mikropopkorneja ja dvd-soittimeen Tähtiin kirjoitettu virhe (The fault in our stars, 2014). Oli jo aikakin, sillä muu maailma on kohissut kirjailija John Greenin bestselleristä jo kolmen vuoden ajan. Kirjaan perustuva elokuva sai ensi-iltansa viime kesänä.

Juonihan on ihan hirveä: kahden parantumattomasti syöpää sairastavan teinin rakkaustarina. Puolet elokuvasta vain odotetaan, kumpi rakastavaisista kuolee ensin. Leffan päätyttyä asiantuntijani lohdutti, että lukemalla tarina on vielä kiduttavampi.

O

”

Traagiset tarinat ja jaloilta lyövät surut ovat oikeastaan ihania.”

Ystäväni, toisen kuudesluokkalaisen äiti, vihittiin TFIOSmanialle jo kesällä. Hän sanoo tajunneensa heti, mistä on kyse: ”Surupornoa! Muistan vaiheen hyvin omasta nuoruudestani.”

Ja tosiaan, muistan minäkin. Tällaisissa pohjattoman lohduttomissa tarinoissa piehtarointi palvelee jotain tehtävää noina varhaisteini-iän vuosina, kun oma emotionaalinen ja sosiaalinen elämä äkkiä paisuvat ja itsenäisyys laajenee. Itselleni tempun teki Kuolleiden runoilijoiden seura (Dead poets society, 1989). Mitäköhän kaikkea sen äärellä on itketty.

Kaverini muistaa lämmöllä kesäyötä, jona hän parhaan ystävänsä kanssa pyöräili kotiin pellon laitaa, yhteen ääneen Maa on niin kaunista laulaen ja kyyneleet molempien poskilla valuen. Illan keskustelunaihe oli ollut puhdasta piehtarointia: olivat suunnitelleet omia hautajaisiaan ja muistosanoja toisilleen.

Traagiset tarinat ja jaloilta lyövät surut ovat oikeastaan ihania, kun niitä ei koe oikeasti. Kun voi antaa vatsan kääntyä ja holtittoman itkun tulla tietäen, että elokuvan tai pyörämatkan päätyttyä kaikki on kuitenkin kuten ennenkin: hyvin.

Ja kyllähän suruporno toimii aikuisenakin. Kurvatessani 12-vuotiaan ystäväni pihasta kotia kohti kaivoin taskusta puhelimen ja soitin omalle puolisolleni.

Teki vain mieli sanoa jotain kivaa. ville.blafield@rsb.fi Kirjoittaja on toimittaja, joka epäilee aina suuria totuuksia.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

2 600 Johanneksenkirkossa on noin 2 600 istumapaikkaa, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista kirkoista. Sitä suurempia ovat vain Kerimäen kirkko ja Lapväärtin kirkko, joissa molemmissa on noin 3 000 paikkaa. Tiedot ovat peräisin Kotimaa Pro -palvelusta.

Yhteyttä ja tukea. Kansainvälisen IEC-seurakunnan toiminnassa korostuu yhteisöllisyys, joka toteutuu muun muassa kodeissa diakonisen avun muodossa.

Samassa pö Kansainvälisen kirkon ekumenia perustuu arkiseen yhteisöllisyyteen ja vieraanvaraisuuteen.

Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

K

irkkosaliin kokoontuu sekä ihonväriltään että pukeutumiseltaan kirjava joukko.

Vilkas puheensorina käy englanniksi ja vähän suomeksikin. Paikalla on silmiinpistävän paljon lapsia.

Alkamassa on International Evangelical Church in Finlandin eli IEC:n jumalanpalvelus. Kyse on kansainvälisestä seurakunnasta, joka toimii Suomen luterilaisen kirkon siipien suojassa ja sen tukemana.

Jo 1970-luvulla perustettu IEC on Suomen ensimmäinen

ulkomaalaisille suunnattu seurakunta. Yhdistysmuotoisen IEC:n toiminnassa on mukana nykyisin noin 500–600 henkeä, suurlähettiläistä opiskelijoihin ja taiteilijoista pakolaisiin. Seurakunnalla on seitsemän palkattua työntekijää ja toimitilat Sörnäisissä.

Jumalanpalveluksia järjestetään luterilaisissa kirkoissa Roihuvuoressa ja Espoossa. Kolmasosa IEC:n toimintamenoista tulee avustuksina kirkkohallitukselta ja Helsingin seurakuntayhtymältä, loput kolehtina ja vapaaehtoisina lahjoituksina.

– Toimintamme ytimessä on yhteisön rakentaminen. Englanninkielisen jumalanpalveluksen lisäksi tarjoamme yhteisön, johon Suomeen lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa tulevat pääse-

vät helposti mukaan, kertoo IEC:n johtava pastori Samuel Vogel.

Hän on itse saksalainen, Suomessa papiksi vihitty luterilainen. IEC:ssä on mukana myös kahden kulttuurin aviopareja sekä supisuomalaisia luterilaisia.

Ydinolemukseltaan IEC on ekumeeninen. Ekumenia on kristittyjen pyrkimystä näkyvään yhteyteen, ja IEC:ssä se tarkoittaa muun muassa yhteistä ehtoollispöytää kaikenlaisista kirkoista ja taustoista tulevien maailmankansalaisten kesken.

Tässä suhteessa seurakunta on erikoistapaus Suomen kirkollisessa kentässä. Evankelisluterilaisella kirkolla on virallinen ehtoollisyhteys vain muutamien kirkkokuntien kanssa. Muilla on pääsy ehtoollispöytään ”sielunhoidollisista syistä ja pastoraalisen harkinnan perusteella”.

– Kirkkojen erillisyydellä on historialliset taustansa, ja niillä on myös opillisia eroja. Haluamme toiminnassamme kunnioit-

5

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

USKOT-foorumi tuomitsee Charlie Hebdo -toimituksen joukkomurhan Suomen muslimeja, kristittyjä ja juutalaisia edustavan USKOTfoorumin hallitus tuomitsee Charlie Hebdo -lehden toimituksessa Pariisissa tehdyn joukkomurhan.

Foorumi yhtyy huoleen sananvapaudesta, demokratiasta ja yhteiskuntarauhasta. ”Omassa maassamme on tähän asti vältytty pahimmilta viharikoksilta. Paras turva niitä vastaan on uskontojen, vakaumusten ja kulttuuritaustojen turvallinen rinnakkainelo, vuoropuhelu ja yhteistyö. Uskontoja pitää tuntea ja ymmärtää. Tiedon puute voi johtaa uskontojen väärinkäyttöön niiden omia arvoja vastaan. Oman uskonnon ja kulttuuritaustan hy-

vä tuntemus antaa välineet välttää vääristynyttä politisointia ja vihan lietsontaa. Se auttaa kasvamaan kohti sisäistä ja ulkoista rauhaa, sopusoinnussa Luojan, luomakunnan ja lähimmäisten kanssa”, foorumin lausunnossa todetaan.

Foorumin mukaan uskontojen ja vakaumusten vuoropuhelua ja yhteistyötä on jatkettava, jotta yhteiskuntiamme voidaan rakentaa avoimuuden, luottamuksen ja kunnioituksen hengessä. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Yaron Nadbornik Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvostosta, piispa Kaarlo Kalliala ja AbdoulMajid Tahirou-Varjonen Suomen islamilaisesta neuvostosta.

Kirkkojen rasisminvastainen ohjelma herätti vastustusta

kokoontuvien pienryhmien sekä Sörnäisten toimintakeskuksessa järjestettävien piirien, kielikurssien, sielunhoidon ja

Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) rasisminvastainen ohjelma 1960-luvulla oli käännekohta järjestön toiminnassa. Ohjelman myötä järjestö ei enää vain tuominnut rasismia, vaan toimi aktiivisesti sen lopettamiseksi. Toisaalta ohjelmaa myös arvosteltiin kylmän sodan jännitteiden pohjalta.

Tämä käy ilmi Antti Laineen väitöstutkimuksesta, joka käsittelee Kirkkojen maailmanneuvoston rasisminvastaista ohjelmaa ja siihen kohdistuneita reaktioita.

Aktivoituminen rasisminvastaisessa toiminnassa oli pitkälti järjestön pääsihteerinä tuolloin toimineen yhdysvaltalaisen pastorin ja kansalaisoikeusaktivistin Eugene Carson Blaken ansiota.

KMN:n rasisminvastainen ohjelma keskittyi varsinkin valkoihoisten harjoittamaan rasis-

miin ja kiinnitti huomiota vuosisatoja jatkuneen rotusorron ja siirtomaavallan seurauksiin. Tästä johtuen ohjelma pyrki vallan uudelleenjakoon erityisesti eteläisessä Afrikassa, jossa monien maiden kansalliset vapautusliikkeet taistelivat valkoisia vähemmistöhallituksia vastaan.

Laineen mukaan rasisminvastaisella ohjelmalla oli kaksi keskeistä toimintamuotoa, jotka herättivät laajaa julkista keskustelua: taloudelliset avustukset eteläisen Afrikan kansallisille vapautusliikkeille sekä eteläisessä Afrikassa toimivien yritysten boikotointi.

Avustusten vuoksi KMN sai osakseen ankaraa arvostelua. Kylmän sodan aikana kritiikkiä länsimaissa lisäsi myös se, että monet kommunistiset maat tukivat samoja vapautusliikkeitä kuin KMN.

ydässä taa muiden kirkkojen katsomuksia ja tekemiämme sopimuksia, linjaa teologian ja ekumenian johtava asiantuntija Tomi Karttunen kirkkohallituksesta.

Hänen mukaansa IEC:n piirissä nautittu ehtoollinen on kuitenkin kristillinen ehtoollinen.

Myös luterilainen voi vapain mielin osallistua, kun sen asettaa ja toimittaa kirkkomme tunnustama pappi siten kuin kirkkokäsikirjassa on ohjeistettu.

Kirkon siipien suojassa tapahtuvalta työltä edellytetään, että se kunnioittaa kirkon linjauksia ja sopimuksia, vaikka se ei suoranaisesti kirkon omaa toimintaa olekaan. Samuel Vogel vakuuttaa, että näin myös tapahtuu.

– Ohjaamme ihmisiä heidän omien kirkkokuntiensa yhteyteen. Emme halua loukata kirkkokuntien näkemyksiä. Toisaalta emme sulje ovia keneltäkään, joka haluaa tulla toimintaamme.

Suomen evankelisluterilainen kirkko osallistuu maailman kris-

tillisten kirkkojen ekumeeniseen vuoropuheluun monella areenalla. Pyrkimys yhteyteen on aito ja edistystäkin on viimeisten 50–100 vuoden aikana tapahtunut: uskonpuhdistuksen ja sitä seuranneiden väkivaltaisuuksien haavoja on parannettu, eri kirkkojen kristityt tunnustavat toisensa jo laajasti kristityiksi ja käsitykset kasteesta ovat lähentyneet.

Silti vielä on matkaa siihen, että maailman noin 38 000 erilaisen kirkkokunnan jäsenet voisivat kohdata samassa pöydässä.

Maailman suurimman eli katolisen kirkon halukkuutta ekumeeniseen yhteistyöhön ovat viime vuosikymmeninä hiertäneet edistyksellisimpien protestanttien irtiotot esimerkiksi naispappeuden ja samaa sukupuolta olevien avioliiton hyväksymisen osalta.

as omista yhteisöistään ja perinteistään. Koti on siellä, missä on hyväksyvä, Jumalan rakkautta heijasteleva yhteisö – opillisista kysymyksistä piittaamatta.

Kirkkokuntien eroavaisuudet ja opilliset ongelmat ovat usein enimmäkseen niiden johdon ja pienen asiantuntijapiirin päänsärky.

Tämä on myös IEC:n kokemus.

Harvaa yhteisön toimintaan osallistuvaa jaksavat opilliset kysymykset tai historialliset erimielisyydet kiinnostaa. Tärkeintä on löytää paikka ja porukka, johon on tervetullut sellaisena kuin on ja jossa saa tukea, ystäviä ja hengenravintoa.

– Eroavaisuuksien asemesta painotamme sitä, mikä meitä yhdistää: usko Kristukseen. Olemme myös saaneet toiminnallemme vahvan tuen piispoilta, Vogel vakuuttaa.

Tavallisten kristittyjen todellisuus on kuitenkin toinen. Globalisaatio liikuttaa ihmisiä kau-

Kristilliset kirkot Helsingissä järjestävät ekumeenisen rukousviikon 18.–25.1.

Lisätietoja www.ekumenia.fi.

Tule kuntoutumaan Wilhelmiinaan!

Etsitkö paikkaa, jonne voit tulla leikkauksen tai muun sairaalahoidon jälkeen, omaishoitajasi loman ajaksi tai muuten vain hakemaan voimavaroja, ǀŝƌŬĞLJƩć ũĂ ǀĂŝŚƚĞůƵĂ ŬŽƚŽŶĂ ĂƐƵŵŝƐĞĞŶ͍ KƚĂ LJŚƚĞLJƩć͗ Annamari Dahlberg p. 050 430 0307 tai (09) 473 473, ĂŶŶĂŵĂƌŝ͘ĚĂŚůďĞƌŐΛǁŝůŚĞůŵŝŝŶĂ͘Į͘ tŝůŚĞůŵŝŝŶĂƐƚĂ ǀŽŝƚ ƐĂĂĚĂ ŵLJƂƐ ƵƵĚĞŶ ŬŽĚŝŶ ƐŝŝŶć ǀĂŝŚĞĞƐƐĂ͕ ŬƵŶ ƚĂƌǀŝƚƐĞƚ LJŵƉćƌŝͲ ǀƵŽƌŽŬĂƵƟƐƚĂ ŚƵŽůĞŶƉŝƚŽĂ͘

tŝůŚĞůŵŝŝŶĂ WĂůǀĞůƵƚ KLJ ͮ dĂĂǀĞƫ >ĂŝƟƐĞŶ ŬĂƚƵ ϰ ͮ ϬϬϯϬϬ ,ĞůƐŝŶŬŝ ƉƵŚ͘ Ϭϵ ϰϳϯ ϰϳϯ ͮ ĨĂdž Ϭϵ ϰϳϯϰ ϳϰϳϯ ͮ ǁǁǁ͘ǁŝůŚĞůŵŝŝŶĂ͘Į

6

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Tietoisuus torjuu alakuloa Etäisyyden saaminen omiin kalvaviin ajatuksiin estää alakuloa syvenemästä.

Teksti Tommi Sarlin

KIRJA ”Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä, tieten tahtoen ja arvostelematta, huomiota asioihin sellaisina kuin ne ovat.”

Näin määrittelevät psykologian tohtorit Zindel Segal, Mark Williams ja John Teasdale sen, mitä he tarkoittavat tietoisella läsnäololla eli mindfulnessilla.

Tietoinen läsnäolo on tullut tutuksi erityisesti rauhoittumiseen ja stressin vähentämiseen tähtäävänä pysähtymiskeinona. Moni on voinut kokea, kuinka olo kohenee ja tarkkaavaisuus paranee harjoituksen myötä.

Mindfulness masennuksen hoidossa -kirjan kirjoittaneet herrat ovat tutkineet vuosikymmenen, kuinka tietoista läsnäoloa voitaisiin käyttää masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Monissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joiden mukaan tietoiseen läsnäoloon perustuvalla kognitiivisella terapialla (MBCT, mindfulnessbased cognitive therapy) voidaan vähentää tehokkaasti masennusten uusiutumista varsinkin niillä, joilla on jo takanaan useampi vakava masennusjakso.

Hoitoa verrataan jo lääkehoidon vaikuttavuuteen.

Tieto on merkittävä, sillä monen mieli on vaarallisen matalalla ja mielenkiinto kateissa. WHO:n mukaan depressio tulee vuosikymmenen loppuun mennessä aiheuttamaan maailmanlaajuisesti toiseksi suurimman rasitteen kaikista sairauksista.

Zindel Segalin ja kumppaneiden mukaan masentuneen ajatukset pyörivät haitallisessa määrin menetyksen, epäonnistumisen, arvottomuuden ja hylkäämisen ympärillä.

Masennusta aiheuttavat paitsi koetut menetykset myös kielteiset ajatukset, jotka itsessään aiheuttavat masennusta. Vaikka kielteinen ajattelu ei olisikaan

masennuksen syy, se vähintäänkin ylläpitää masennusta.

Alakuloa jyrkentää taipumus vatvoa omia ongelmia loputtomiin ilman, että siitä on itselle mitään muuta kuin haittaa. Asian hautominen siis vain vaikeuttaa alakuloa.

Tietoinen läsnäolo auttaa alakuloista hahmottamaan paremmin, että ajatukset ja mielialat ovat vain ajatuksia ja tunteita. Ne eivät ole totuuksia hänestä tai häntä ympäröivästä maailmasta. Masennuskaan ei ole koko kuvan henkilöstä.

Tietoisuustaitojen avulla meditoijat oppivat saamaan jopa elintärkeää etäisyyttä omiin ajatuksiinsa ilman, että he pyrkivät muuttamaan niitä mitenkään. Samalla heidän liikkumatilansa niiden suhteen kasvaa. Masentuneet oppivat tarkkailemaan paremmin oireitaan, jolloin he voivat hoitaa itseään paremmin ja tehdä jotain sellaista, jonka he tietävät helpottavan alakuloa.

Paradoksaalisesti ongelmien ratkaisuyrityksistä siirrytään tietoisen läsnäolon kautta mielentilaan, jossa asioiden annetaan vain olla. Näin myrkyllisten ajatusten voima heikkenee, ja viisaat ratkaisut kypsyvät.

Mindfulness masennuksen hoidossa -kirja alkaa valaisevalla johdannolla siitä, kuinka tietoisuustaitoihin perustuva hoito on kypsynyt vuosien mittaan. Kirja sisältää kahdeksan viikon mietiskelyohjelman ohjemonisteineen ja verkkoaineistoineen.

Vaikka ote on varsin ammatillinen, jokainen tietoisesta läsnäolosta kiinnostunut löytää tästä järkäleestä lukemista.

Susan M. Orsillon ja Lizabeth Roemerin Mielekkäästi irti ahdistuksesta – tietoisen läsnäolon menetelmä osoittaa, että mindfulness voi auttaa myös ahdistuksen kanssa kipuilevia. Vaikka ongelma on eri, sitä lähestytään samalla tavoin kuin masennusta: hyväksyen, lempeästi ja tarkkaillen.

Zindel V. Segal, J. Mark G. Williams ja John D. Teasdale: Mindfulness masennuksen hoidossa. Basam Books 2014.

Susan M. Orsillo ja Lizabeth Roemer: Mielekkäästi irti ahdistuksesta – tietoisen läsnäolon menetelmä.

Basam Books toinen painos 2014.

Jotta mieli voisi hyvin KIRJA Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja heidän päivittäisen työntekonsa tueksi. Kustannusohjelmassa on myös suurelle yleisölle tarkoitettuja teoksia terveydestä ja sairauksista.

Duodecimin oppi- ja käsikirjojen kysytyin teos on ollut Jouko Lönnqvistin, Markus Henrikssonin, Mauri Marttusen ja Timo Partosen toimittama Psykiatria, josta viime vuonna otettiin jo 11. painos. Voi tietysti kysyä, miksi tarvitaan tuon tuosta uudistettuja laitoksia, mutta ainakin nyt siihen on hyvät perusteet.

Toukokuussa 2013 nimittäin uudistettiiin Amerikan Psykiatriyhdistyksen vaikutusvaltainen häiriöluokitus, mikä nousi myös yleisempään tietoisuuteen erityisesti masennuksen diagnosointikriteerien muutoksien vuoksi. Masennukseen liittyy joukko sille tyypillisiä oireita, joista keskeisimpiä ovat masentunut mieliala, mielihyvän menetys ja uupumisoireet. Uusien kriteerien mukaan ajatellaan, että jos useita oireita esiintyy samanaikaisesti yli kahden viikon ajan, voidaan puhua jo kliinisestä masennustilasta.

Kokonaan uutena alueena kirjaan on otettu hermoston

kehitykseen liittyvät mielenterveyden kehitykselliset häiriöt, mikä kielii osaltaan oirekirjon yleistymisestä Suomessa. Tunnetuin tämän alueen häiriö lienee tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD. Duodecim on julkaisut yhdessä HUS Mielenterveystalon kanssa psyykkistä hyvinvointia edistävän opaskirjasarjan, jossa tarjotaan kansantajuista tietoa ja itsehoitomenetelmiä useisiin psyykkisiin häiriöihin. Kirjat pohjautuvat HUS:ssa kehitettyyn nettiterapiaan, joka löytyy osoitteesta www.mielenterveystalo.fi. Palvelusivusto kokoaa yhteen keskeistä tietoa ja välineitä psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen ja tarvittavan avun saamiseen.

Kirjoina on ilmestynyt viime vuonna eri teemoja käsittelvät Irti alkoholista, Irti paniikista ja Irti masennuksesta. Kirjoista löytyvät itsehoito-ohjelmat, joilla voi tehokkaasti lähteä hoitamaan omaa ongelmaansa.

Tommi Sarlin Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen ja Timo Partonen (toim.): Psykiatria.

Duodecim 2014.

Jan-Henry Stenberg ja kumppanit: Irti alkoholista, Irti paniikista, Irti masennuksesta. Duodecim 2014.

Käännöstyö tuo tasa-arvoa Raamattu ilmestyy Etiopiassa myös aiemmin kielletyillä kielillä.

Teksti Paula Laajalahti /Suomen Lähetysseura Kuva Mirja Saksa

V

ielä parikymmentä vuotta sitten koululaisia rangaistiin, jos he sattuivat puhumaan välitunnilla keskenään kambaataa tai hadijaa eivätkä valtakieltä amharaa.

Kambaatan ja hadijan puhujien kulttuuria ei arvostettu. Raamatunkäännösten kautta nämä kielet ovat päässeet tasa-arvoiseen asemaan muiden kielten kanssa.

– Työmme raamatunkääntäji-

Mielekästä työtä. Belete Loriso (vas.), Ayyele Ararso ja Belayneh Chafamo kääntävät Raamattua hadijan kielelle.

nä luo pohjaa tulevaisuuden kielenkäytölle, kambaatankielistä Raamattua kääntävä Tarreqegn Sodore sanoo ylpeänä.

Kambaatan- ja hadijankielinen raamatunkäännöstyö alkoi Uuden testamentin kääntämisellä noin 35 vuotta sitten. Uudet tes-

tamentit valmistuivat 1990-luvun alkupuolella.

– Kiitos, kun autatte meitä tässä tärkeässä murroksessa. Kielemme on otettu koulujen opetuskieleksi ja oikeinkirjoitus on vasta muotoutumassa. Raamatun käännöksestä tulee perusta oikeinkirjoitukselle ja kielen käytölle.

Suomen Lähetysseura tukee käännöstyötä sekä taloudellisesti että henkilöapuna. Vanhaa testamenttia on käännetty reilu kymmenen vuotta. Noin kaksi kolmasosaa Raamatusta on käännetty molemmille kielille. Tavoitteena on, että Raamatut olisivat painovalmiina kahden vuoden päästä.

– Raamatunkäännöstyö ja kielillemme käännetyt Uudet testamentit puhuttelevat ihmisiä.

Uusia testamentteja käytetään jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa. Niitä luetaan ja niiden teksteistä tehdään lauluja ja niistä saarnataan. Ihmiset

kokevat nyt, että Jumala rakastaa heitäkin, sillä hänhän ymmärtää ja puhuu äidinkieltämme, Tarreqegn Sodore sanoo.

Etiopian yleiskieli on amhara, ja se kuuluu eri kieliryhmään kuin kambaata ja hadija. Kambaatan puhujia on reilut 630 000 ja hadijan puhujia 1,3 miljoonaa. Näitä kieliä puhutaan Hosainan ja Duramen kaupunkien hallintoalueilla Addis Abebasta lounaaseen.

Käännöstyön ryhmät toimivat Hosainan kaupungissa Mekane Yesus -kirkon toimitiloissa. Kambaatan ja hadijan kielet otettiin ala-asteen opetuskieliksi 1990-luvun puolivälissä.

– Tarvitsemme työhömme Jumalan johdatusta ja viisautta, siunausta ja kärsivällisyyttä.

Meillä on vielä kolme vuotta kovaa työtä edessämme. Rukoilkaa, että kambaatan- ja hadijankielisten Raamattujen käännökset tulisivat oikein ja niistä tulisi helposti ymmärrettävää tekstiä.

7

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Löyly kutsuu. Syntyjään helsinkiläinen Ville Blåfield on viime vuodet asunut maalla Porvoossa. Siellä on oma savusauna, joka innoittaa intohimoista saunojaa.

Tämän vuoden kolumnistit 1 2 3 4

Kirjoittamisen palo Hengellisen ja maallisen rajapinnat kiehtovat Ville Blåfieldiä.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

K

irkko ja kaupungin kolumnisti Ville Blåfield, 34, on tunnustettu journalisti. Hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien kehityspäällikkönä, Nytin ja Radio Helsingin esimiehenä sekä SK Miehen ja Seuran toimituspäällikkönä.

Vuosi sitten keväällä herätti ihmetystä Blåfieldin päätös jättää Helsingin Sanomat ja perustaa oma yritys yhdessä kollegoidensa Reetta Rädyn ja Paula Salovaaran kanssa.

Kolmikolla on nyt viihtyisä konttori Kaisaniemenkadulla, jossa Blåfield ja Räty toimittavat erilaisia julkaisuja, kirjoittavat juttuja ja viimeistelevät Kuka hullu haluaa poliitikoksi -kirjaa. Salovaara jatkaa työskentelyään radion parissa. Blåfield tunnustaa, että yksin hänestä ei olisi ollut irrottautumaan työpaikasta.

– Esimiehen tehtävä on vaativaa ja siitä syntyy väsymystä. Monen konsernivuoden jälkeen oli innostava ajatus, että työelämä voisi olla myös toisenlaista. Nyt voin valita itse, mitä teen ja keiden kanssa.

– Oli tietysti suuri riski perustaa yritys ystävien kanssa. Ensimmäinen vuosi on kuitenkin osoittanut, että ilmeisesti tunsimme toisiamme riittävästi, koska kaikki on mennyt hyvin, Blåfield tuumii.

Pomovuodet opettivat, että toimittajan työn voi käsittää laajasti. Blåfield näkeekin itsensä ennen muuta toimittajana, joka sekä kirjoittaa, toimittaa lehtiä että kouluttaa

ja konsultoi muita journalisteja.

Kolumnien kirjoittaminen on Ville Blåfieldille tuttua sarkaa. Hän kolumnoi työelämän teemoista Imagessa ja jatkaa kolumnien kirjoittamista Sanaan, joka on hengellinen viikkolehti. Myös Hesarissa kolumneja syntyi kiivaassa tahdissa.

– Kolumnin kirjoittaminen päivälehden kiireessä on tavallaan vastoin kolumnin henkeä. Kirjoittaminen on ajattelua, mikä vaatii aikaa. Itse kirjoittaminen voi olla sitten vain lyhyt rykäys.

Nyt kun päivälehden myllyt eivät enää pyöri kirjoittajan ympärillä, Blåfied on hakenut ajattelulleen sytykkeitä kirjallisuudesta.

– Kirjoja lukiessa omat ajatukset saavat aikaa kypsyä.

Ajatusten muodostaminen on usein vähän kaoottinen prosessi, mikä saattaa näkyä myös lopputuloksessa. Kolumneissani ei useinkaan ole kovin poleemisia väitteitä.

Ville Blåfield on ottanut varteen isänsä toimittaja Antti Blåfieldin neuvon, että ”kolumnin yli pitää aina nukkua”.

– Tekstin täytyy saada levätä yön yli, jonka jälkeen sen voi vielä haastaa ennen painoon menoa. Jos tämä vaihe jää pois, haastaminen tapahtuu vasta julkaisun jälkeen, mikä ei ole paras vaihtoehto.

Isässään Blåfield arvostaa kykyä kirjoittaa ymmärrettävästi vaikeista asioista niin, ettei itse asia tyhmisty. Toimittaja Anu Silfverbergillä taas on kyky argumentoida

Kokenut toimittaja Kuka olet? Toimittaja Mitä teet? Yritän ymmärtää ympäristöäni ja itseäni.

Miten asut? Peltojen keskellä Porvoossa.

Mottosi? Live and let live.

aukottomasti oman, usein poleemisen näkökulmansa puolesta.

– The Timen kolumnisti Joel Stein osaa käyttää loistavasti huumoria yhteiskunnallisiakin aiheita käsitellessään, Blåfield sanoo.

Kirkollisiin medioihin Ville Blåfield sanoo tuntevansa outoa viehtymystä. Esimerkiksi Kirkko ja kaupungin aihepiirien laajuus viehättää häntä. Lehdestä ei nytkään ole annettu selkeää raamia, johon kolumnien pitäisi istua.

– Olen kulttuurikristitty. Kuulun kirkkoon, mutta minulle ei oikein istu tunnustuksellinen hengellinen pohdinta.

Blåfieldiä kiinnostaa, millaista uskonnollista kielenkäyttöä yhteiskunnassa viljellään. Kysymys ei ole vain kielipelistä vaan puheesta, joka vaikuttaa aina kansallista päätöksentekoa myöten.

Asia tuli Blåfieldille ajankohtaiseksi, kun hän haastatteli hiljattain sisäministeri Päivi Räsästä Radio Helsingissä.

– Kun Räsänen puhuu synnistä, hän saa maallistuneet kuulijansa takajaloilleen. Monelle koko synnin käsite on jotenkin kammottava. Räsäselle itselleen se kuitenkin on jokapäiväinen asia, joka enemmän yhdistää kuin erottaa meitä. Sama pätee moniin muihinkin syvästi uskoviin ihmisiin.

– Tällaiset uskonnollisen ja maallisen rajapinnat kiehtovat minua.

Kun Räsäsen lausunnot Homoillassa käynnistivät eroaallon kirkosta, myös Blåfieldin mielessä kävi eroaminen.

– Onneksi oli piispa Irja Askolan kaltaisia ihmisiä, jotka toivat esiin myös toisenlaista näkökulmaa. Muuten olisin ollut todella pettynyt.

Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen jälkeen arkkipiispa Kari Mäkisen lausunnot ovat pitäneet toivoa yllä.

– Hän otti kantaa viisaasti ja tasapainoisesti. Hän kertoi suoraselkäisesti, mitä mieltä on. Jäsenistö saa sitten tehdä vapaasti omat johtopäätöksensä.

8

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Kaupungin kasvo: Johanna Juntunen

Reilu suklaa maistuisi Jo puolet Fazerin käyttämästä kaakaosta on sertifioitua, mutta suklaapakkauksissa siitä ei mainita.

Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

”Hei, me lennetään!”

Johanna Juntunen haaveili lentoemännän ammatista jo viisivuotiaana, kun hän oli ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Pienestä tytöstä oli kiva katsella, kun lentoemännät sulkivat hattuhyllyjä.

– Sanoin äidilleni, että minusta tulee joko lentoemäntä tai R-kioskin myyjä.

Haave kuitenkin hautautui pitkäksi aikaa, sillä pituusraja Finnairille oli naisilla 165 senttiä. Johanna Juntunen opiskeli kansainvälistä kauppaa ja ehti melkein valmistuakin. Eräänä päivänä hän huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa lentoyhtiö Flying Finn etsi opiskelijoita lentoemäntäkurssille. Sinne ei ollut pituusrajaa.

– On ihanaa työskennellä samanhenkisten ihmisten kanssa.

Jokainen päivä on erilainen. Joskus pitkillä lennoilla joku matkustaja saattaa kurkata verhon takaa ja huokaista, että kunpa oltaisiin jo perillä.

Lentoemännän tärkein tehtävä on huolehtia matkustamon turvallisuudesta. Hänen pitää osata toimia hätätilanteissa, pahimmassa tapauksessa vastata matkustajien evakuonnista ja antaa ensiapua pyörtyneelle tai sairauskohtauksen saaneelle ihmiselle. Joskus sääolosuhteet, kuten myrskyrintamat heittelevät konetta, ja erityisen ahdistavaa se on lentopelkoisille.

– Saatan kysyä kapteenilta, millainen lentosää on tulossa. Tällöin pelkäävä ihminen osaa varautua siihen paremmin.

Työstään Johanna Juntunen löytää monia mieleenpainuvia hetkiä.

– Eräs nainen matkusti paljon kissansa kanssa ja varasi aina lemmikkipaikan. Hän jätti meille viinipullon kiitokseksi hyvästä palvelusta.

Kaikki asiakkaat eivät ole aina kovin yhteistyökykyisiä. Levottomuuden ja häiriköinnin sytyttäjänä on usein alkoholi. Väkivallan uhka korostuu suljetussa tilassa.

– Täytyy aina miettiä, haluaako

taivaalle peltiputkeen painimaan jonkun kanssa. Olemme saaneet itsepuolustuskoulutusta, mutta tärkeintä on puhuminen, niin sanottu positiivinen murina. Asiakkaan kanssa jutustellaan eikä ainakaan provosoida häntä, miettii Juntunen.

Hän toimii puolet työajastaan lentoemäntänä, puolet luottamusmiestehtävissä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksessä.

Viime vuosina alalla on ollut paljon turbulenssia ja työehdoista on kiistelty. Erityisesti pitkien lentojen jälkeisiä toipumisvapaita on haluttu karsia. Myös suomalaista matkustamohenkilökuntaa on vähennetty ja alalle on tullut halpalentoyhtiöitä.

– Näillä työehdoilla vaarana on, että ammattitaito katoaa ja tästä tulee läpikulkuammatti, toteaa sekä kauko- että Euroopan-lentoja lentävä Juntunen.

Kuukaudessa on kymmenen vapaapäivää. Joskus valvominen ja aikaerot rasittavat.

– Kun ei ollut vielä perhettä ja sai nukkua, milloin halusi, univajeen sai aina korjattua. Nykyään se on vaikeampaa. Aina kun pääsen hotelliin, menen nukkumaan, kertoo 4- ja 7-vuotiaiden lasten äiti.

Nautin perheestä, ystävistä ja arkivapaista.

Perheen kanssa käymme keilaamassa, uimassa ja elokuvissa.

Myös lasten iltasatuhetket ovat tärkeitä.

P.S.

Pelkään korkeita paikkoja. Joku on joskus kysynyt, miten voit työskennellä lentokoneessa, mutta sieltähän ei näe alas.

Minua harmittaa se, että inhimillisyys ja yhteisöllisyys ovat hävinneet. Esimerkiksi työelämässä unohdetaan usein se, että me olemme vain ihmisiä, emme koneita.

Marjo Hentunen

J

aloja suklaaherkkuja on nautittu joulunaikana kymmeniä tuhansia kiloja. Nyt moni laihduttaa, kuntoilee tai viettää sokeritonta kuukautta. On hyvä hetki omistaa ajatus kaakaon alkuperälle ja nostaa katseensa omasta hyvinvoinnista kaakaontuottajien oloihin.

Suurin osa maailman kaakaosta, 70 prosenttia, tuotetaan Länsi-Afrikassa. Kaakaoviljelmien olot ovat monin paikoin kehnot. Lapsityövoiman käyttö ja jopa orjuus on yleistä: International Institute of Tropical Agriculture arvioi muutama vuosi sitten, että länsiafrikkalaisilla kaakaoviljelmillä työskentelee noin 284 000 iältään 9–12-vuotiasta lasta vaarallisissa olosuhteissa. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan lapsityöläisiä on jopa miljoona.

Kyse ei ole vanhempien auttelusta kotitilalla, vaan välillä jopa orjuutta lähentelevistä oloista. Moni suklaanystävä ostaisikin mielellään suklaata, joka on valmistettu vastuullisesti tuotetusta kaakaosta.

Suomessa kaikki Pandan suklaalevyt on tehty UTZ-sertifioidusta kaakaosta.

– Myös konvehdeissa ollaan siihen siirtymässä, mutta tuotekehitystyö on vielä kesken, kertoo viestintä- ja markkinointijohtaja Ritva Mäenpää.

Suomen suklaamarkkinoiden valtias Fazer ei ole vielä lanseerannut yhtäkään tuotetta, jota markkinoitaisiin eettisesti tuotettuna pääraaka-aineensa osalta.

Fazer on kyllä ilmoittanut jo vuonna 2010,

että se aikoo siirtyä vastuullisesti tuotettuun kaakaoon vuoteen 2017 mennessä.

– Nyt käyttämästämme kaakaosta 50 prosenttia on joko UTZ:in tai Rainforest Alliancen sertifioimaa, kertoi Fazer Makeisten toimitusjohtaja Tom Lindblad joulun alla.

Mutta miksi sertifioidun kaakaon käytöstä ei ole mitään tietoa suklaakääreissä tai mainoksissa?

– Olemme valinneet poikkeuksellisen tyylin kommunikoinnissa. Emme pane merkkejä tuotteisiin, koska emme halua lukittautua yhteen sertifikaattiin. Tällä alalla tapahtuu nyt paljon, sanoo Lindblad.

Hän mainitsee vireillä olevan eurooppalaisen kaakaostandardin luomisen. Suomen Standardisoimisliitto uutisoi ennen joulua, että kaakaon vastuullisuuteen ja jäljitettävyyteen tähtäävä standardi yritetään saada valmiiksi kolmessa vuodessa. Se tarkoittaa mittarien ja seurantajärjestelmän luomista.

Fazer on painottanut erityisesti kaakaon jäljitettävyyttä.

Sertifioitua kaakaota käytetään kaikissa tuotteissa paitsi Fazerin Sinisessä, jonka salaisuus on Ecuadorin Arriba-kaakao. Mutta sertifikaatit ovat vain osa vastuullisuusohjelmaa.

Fazer on toiminut kymmenisen vuotta World Cocoa Foundationissa, maailman kaakaosäätiössä, jossa myös Panda on mukana.

– Mikään yksittäinen yritys ei voi muuttaa Länsi-Afrikan kaakaonviljelijöiden olosuhteita. On yhdistettävä voimat, Lindblad näkee.

Hän on käynyt Norsunluurannikolla ja nähnyt omin silmin pienet kaakaoviljelmät kinttupolkujen päässä. Fazer on rakentanut alueelle yhden koulun.

Fazer on makeisalan markkinajohtaja 30–

Kenen kadulla kuljet? Roobertinkadut

9

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Monta sertifikaattia

Tarkkana merkistä. UTZ:n, Rainforest Alliancen ja Reilun kaupan merkit kertovat sertifioinnista.

Divine on Ison-Britannian ensimmäinen reilun kaupan suklaamerkki. Tehtaan perustajiin kuuluu ghanalainen kaakao-osuuskunta Kuapa Kokoo.

40 prosentin osuudellaan. Porvoolaisen Brunbergin osuus on 3–4 prosenttia, ja vaajakoskelainen Orkla-konserniin kuuluva Panda tulee hyvänä kolmosena. Cloetta Suomi, entinen Leaf, ei enää valmista makeisia Suomessa. Se on kuitenkin siirtynyt kokonaan sertifioituun kaakaoon.

Brunberg on kyennyt ainoana Pohjoismaissa tuomaan markkinoille kaksi erikoistuotetta, sokerittoman suklaan ja laktoosittoman maitosuklaan. Reilun kaupan suklaa ei silti kuulu valikoimaan.

– Ostamme kaakaomassan Saksasta ja kaakaovoin Hollannista. Ne ovat suurten valmistajien sekoituksia. Meidän kokoiselle firmalle

”

Suurin osa maailman kaakaosta tuotetaan Länsi-Afrikassa.

Kaakaoviljelmien olot ovat monin paikoin varsin kehnot.”

on mahdotonta ostaa kaakaota kaukaa suoraan. Silloin pitäisi olla oma laatu- ja ostoorganisaatio maailmalla, sanoo Brunbergin tuotekehityspäällikkö Mauri Niemelä.

Tällä viikolla kuitenkin reilun kaupan edustaja käy Porvoossa neuvottelemassa. Reilun kaupan kaakaosta on keskusteltu Brunbergillä aikaisemminkin, mutta silloin raakaainetta ei ollut saatavilla.

– Nyt viljelmät ovat laajentuneet. Keskieurooppalaiset maahantuojat ostavat tätä kaakaota, ja vaihtoehtoja alkaa olla tarjolla, Niemelä sanoo.

Myös suklaan kysyntä on suurta, sillä suomalainen syö vuodessa seitsemän kiloa suklaata.

Sertifikaatti tarkoittaa todistusta, etenkin alkuperätodistusta. Sertifiointijärjestelmän idea on se, että on valittu tietyt laatukriteerit, joiden täyttämistä voidaan mitata, ja tuotteita valvoo jokin kolmas osapuoli, ei myyjä eikä ostaja.

Jos kuluttaja haluaa ostaa suklaata, joka on valmistettu vastuullisesti tuotetusta kaakaosta, miten hänen pitää toimia?

– Sertifiointi on ainoa tapa, jolla vastuullisuuden voi jotenkin varmistaa, sanoo Finnwatchin tutkimusassistentti Sanna Ristimäki. Finnwatch-järjestö tutkii yritysten yhteiskuntavastuuta kehitysmaissa.

Sertifiointijärjestelmiä ovat reilu kauppa, luomu, UTZ ja Rainforest Alliance.

Ristimäen mukaan UTZ on bisneslähtöinen järjestelmä, joka keskittyy erityisesti kaakaon laatuun ja hyviin viljelytapoihin, kun taas reilu kauppa painottaa sosiaalista vastuullisuutta. Reilun kaupan järjestelmässä maksetaan kaakaontuottajille takuuhinta ja reilun kaupan lisä. UTZ:ssa toimitaan maailmanmarkkinahinnoilla, jolloin pienviljelijä on hintavaihtelujen armoilla. Nyt kaakaon hinta on korkealla.

Hollantilainen UTZ sertifioi vain kahvia, teetä ja kaakaota. Nettisivuillaan UTZ esittelee vuonna 2009 aloitetun kaakao-ohjelmansa saavutuksia, kuten viljelijöiden toimeentulon parantumista.

Rainforest Alliancen näkökulma on ekologinen. Se painottaa ympäristöystävällistä viljelyä sekä metsien ja biodiversiteetin suojelua ihmisten oloja unohtamatta.

Kaakao on sellainen raaka-aine, että mikään järjestelmä ei nyt takaa jäljitettävyyttä viljelmälle eli ”paputasolle” asti. Sama koskee teetä ja sokeria. Kaakao myydään makeistehtaille kaakaomassana ja -voina.

Kaakaon sertifioinnissa toimii Finnwatchin mukaan massabalanssi. Kaakao prosessoidaan jättimäisissä tuotantolaitoksissa, joissa sekoitetaan tietty prosenttimäärä sertifioitua kaakaota ja tavallista.

– Jos kaakaolajit yritettäisiin erotella, laitokset jouduttaisiin pysäyttämään ja puhdistamaan välillä laadun vaihtuessa.

Näin suklaasta tulisi liian kallista, eikä se olisi tuottajienkaan etu, Ristimäki sanoo.

Kaupungilta bongattua

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

ESKO JÄMSÄ

Todellinen salaneuvos Aurora Karamzin ei olekaan ainoa henkilö, joka on saanut Helsingissä kaksi nimikkokatua. Eikä tässä tarkoiteta pääkatuun yhtyviä, samannimisiä kujia, jotka helpottavat katujen löytämistä.

Esimerkiksi Zacharias Topeliuksella on sekä Topeliuksenkatu Töölössä että Sakarinkatu Kalliossa. Robert Henrik Rehbinderin (1777–1841) muisto elää kolmessa kadunnimessä: Iso ja Pieni Roobertinkatu Punavuoressa ja Kaartinkaupungissa sekä Rehbinderintie Eirassa. Wikipedian mukaan katuja oli aikoinaan viisi, sillä myös Mannerheimintien eteläpään entiset nimet, Läntinen ja Itäinen Heikinkatu, viittasivat Rehbinderiin.

1820-luvulla nimetyt Roobertinkadut kuuluvat kaupungin vanhimpaan kadunnimis-

töön, mutta Rehbinderintie sai nimensä lähes 90 vuotta myöhemmin, vuonna 1908.

Lakimies Rehbinder oli suuriruhtinaskunnan asiantunteva hallintomies, joka lähti keisari Aleksanteri I:n palvelukseen heti Venäjän vallan alussa ja teki pitkän uran valtiosihteerinä eli Suomen asioiden esittelijänä.

Kansallisbiografian mukaan kreivi Rehbinder oli myöntyväisyysmies, joka ei noussut vastustamaan kenraalikuvernöörin sanelupolitiikkaa.

Rehbinder sai todellisen salaneuvoksen arvonimen vuonna 1834 ja ministerivaltiosihteerin tittelin, eli hän nousi virkahierarkian huipulle. Todellinen salaneuvos oli siviilivirkojen toiseksi korkein virka-arvo, joka vastasi kenraalia.

Eira Serkkola

Maan tasalle! Teppo Kulmala kuvasi Jakomäentie 4:n talon purkamista joulukuussa.

Näitkö sinä kaupungilla jotain kiinnostavaa? Lähetä vaakakuva tälle palstalle. Kuvia julkaistaan myös verkossa.

10

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Apulannan kotikutoinen kosto

Juuri, kun ajatus spektaakkelin puutteesta alkaa hiipiä sisään, se näyttäytyy. Zombeja-kappaleessa viisi ilma-akrobaattia tanssii liinoilla ja lavalla zombit heiluvat repaleisissa vaatteissaan. Yleisökin innostuu, nousee Toni Wirtasen kehotuksesta seisomaan istumakatsomoissakin ja laulaa tv:stä tuttua Koneeseen kadonnut -kappaletta mukana.

Suurellisuus saa jatkoa, kun lavarakenteiden alta työntyy esiin seitsemän tykkiä. Wirtanen sanoo nähneensä kaksi tykkiä AC/ DC:n stadionkeikalla, ja he halusivat enemmän. Tykistö syöksee pommeja, savua ja tulta. Hetken kuluttua lainataan postapokalyptistä teollisuusmetallikuvastoa

TERO H. SAVOLAINEN

KONSERTTI Apulanta-yhtyeen ensimmäisen jäähallikeikan yleisö täyttää hallin viimeistä paikkaa myöten. Kosto kaikista vuosista -konsertin ajankohta on erinomainen. Se osuu kotimaisten artistien areenakonserttibuumiin, jonka Cheek aloitti näyttämällä kotimaan jättikeikkojen koko potentiaalin. Lisäksi vetoapua suosiossa ovat antaneet laulaja Toni Wirtasen tosi-tv-hetket Vain elämää -ohjelmassa, joka vei yhtyeen television edessä kyynelehtivän kansan syvien rivien väliin.

Apulanta aloittaa keikan punkhengessä vuonna 1995 julkaistuilla kappaleilla. Kun parin nopean biisin jälkeen bändi poistuu vaihtamaan flanellipaitojaan, lavalle haahuilee druidi, joka selventää heinolalaisen lahkon mystistä historiaa.

Samalla lavalle laskeutuu kivipaasi. Parodiabändi Spinal Tapilta lainattu kohtaus osoittaa, ettei bändi ota itseään liian vakavasti.

Keikoista ilmoitettiin syksyllä videotiedotteella, jossa Virtanen uhosi keikoista tulevan spektaakkeli.

Wirtanen vauhdissa. Apulannan Kosto kaikista vuosista -konsertti oli poikamainen ja itseironinen tee-se-itse-spektaakkeli.

Rammsteinilta, kun lavalle marssii öljyisiä miehiä kaasunaamareissa, jotka takovat rumpuja ylävartalo paljaana.

Humoristisia lavakliseitä tarjotaan vielä myöhemmin, kun Wirtanen nostetaan hallin kattoon laulamaan perhosesta. Keikan loppupuolella nähdään omaperäisempi idea, kun valoilla koristeltuja radio-ohjattavia lentokoneita lennätetään permannolla seisovien katsojien yläpuolella Viisaus ei asu meissä -kappaleen tahdissa.

Kontrastiksi paksuille kitaravalleille tarjotaan vähäeleistä akustista nuotiokitaratunnelmaa lavan etukaarella. Rumpali Sipe Santapukin ja Toni Wirtasen ympärillä loimuaa liekkejä heidän esittäessään kappaleet Teit meistä kauniin ja Armon jousien säestyksellä.

Tulkinnan herkkyys saa katsojat sytyttämään kännyköiden valot tuikemereksi.

Lavalla käy kaksi ja puoli tun-

tia kestäneen keikan aikana kosketinsoittajan, toisen kitaristin ja jousisektion lisäksi kymmeniä avustajia. Myös yhtyeen alkuperäinen basisti Tuukka Temonen liittyy lopussa soittamaan kaksi biisiä. Piiskaa-kappale soitetaan keikan lopuksi tukevasti kahdella basistilla.

Apulannan Kosto kaikista vuosista -konsertti oli poikamainen ja itseironinen tee-se-itse-spektaakkeli. Samalla se oli huolella valittu sekoitus hittejä, harvinaisuuksia, kitarajynkytystä, vauhtiraitoja ja hitaampia kappaleita bändin pitkältä uralta. Vain harva olisi pystynyt ennustamaan 1990-luvun alkuvuosina, että hard corea soittaneiden kiljupunkkarien esitysten välissä lavalle noussut heinolalainen punk-yhtye kykenee 20 vuotta myöhemmin täyttämään kaksi loppuunmyytyä jäähallikeikkaa Espoossa.

Tero H. Savolainen Apulanta 9.1. Barona Areenalla

Miksi?

Tv:n parisuhdeohjelma hämmentää

Kohuohjelma. Miia ja Olli ovat yksi Ensitreffit alttarilla -ohjelman kolmesta pariskunnasta.

Ava-kanavalla viime viikolla alkanut 10-osainen Ensitreffit alttarilla -parisuhdeohjelma on herättänyt melkoisesti keskustelua. Miksi suostuit ohjelman yhdeksi asiantuntijaksi, pastori Kari Kanala?

– Katsoin, miten ohjelma oli toteutettu Tanskassa, jossa sen formaatti on kehitetty. Päätin lähteä mukaan todettuani, että siinä suhtauduttiin ohjelmaan osallistuneisiin pariskun-

tiin kunnioituksella. Jos tällä tavalla voidaan tukea parisuhteita ja yksikin löytää puolisonsa, on ohjelman tekeminen ollut perusteltua. Kyse on samalla yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.

Voiko järjestetty avioliitto toimia Suomessa?

– Puhun mieluummin sovitusta avioliitosta. Uskon, että ohjelmaan valituilla pareilla on hyvät mahdol-

lisuudet löytää viidessä viikossa suhteeseen kipinää. Tietysti hyvän parisuhteen edellytyksenä on se, että löytyy x-tekijä eli osapuolet rakastuvat toisiinsa.

– Ohjelmaan osallistuneille on tehty laajat testit ja haastattelut, ja olemme valinneet kolme paria esimerkiksi sen perusteella, millaisia ovat heidän arvonsa. Parit ovat mukana ohjelmassa vapaasta tahdosta ja tosissaan, ja he ovat voineet vaikuttaa myös ohjelman sisältöön.

Mitä sanot ohjelmaa ja siinä papin roolia paheksuneille?

– Aikoinaan Merimieskirkossa toimiessani opin ajatuksen ”pelkää Jumalaa, älä ihmisiä”. Ajattelin, että jos ohjelman sisältö on kunnossa, voin lähteä siihen mukaan.

– Tahdon on vahva sana, ja sen lausuminen alttarilla papin edessä on ohjelman pareille iso henkinen lähtökohta. Kun ensitapaamisen merkitys on suuri, on ehkä helpompi sitoutua arjessa toiseen ihmiseen ja hänen tukemiseensa. Pappina ajattelen myös Jumalan rakkautta, ja se toteutuu mielestäni mainiosti parisuhteessa.

Marjo Kytöharju

Säveltäjä Eero Hämeenniemen elämää luonnehtii hänen keskeisen teoksensa nimi Kaikkialla koti.

Teksti Mika Nyman Kuva Jouko Vatanen

M

odernin musiikin säveltäjä ja Sibeliusakatemian sävellyksen opettaja, taiteilijaprofessori Eero Hämeenniemi, on harvinainen monilahjakkuus. Hämeenniemen viime vuonna ilmestynyt muistelmateos Vapaa säveltäjä on Valkeakosken tehdaskaupungista alkava kertomus, josta muodostuu vaellus yli kulttuurirajojen. ”Nyt soitatte jätkät tankova tahi tuloo turpaan!” Ansioiden hankkiminen keikkamuusikkona kuului Hämeenniemen uran alkutaipaleeseen. Nuoruusvuosien pääosin Tampereen seudulle sijoittuvat keikkamatkat 60-luvulla ulottuivat myös Pohjanmaalle, missä yleisön musiikkimaku oli tangoon taipuvaisempi kuin orkesterin ohjelmisto.

Tanssimuusikon uran muistettaviin hetkiin kuuluu myös sen ajan eroottisen tähden Miss Marian striptease-esityksen säestäminen, kappaleena Summertime g-mollissa. Säestys ei kuitenkaan mennyt kohdalleen – musiikin dramaattinen huipennus unohtui alaikäisten muusikoiden katseiden nauliutuessa tanssijattaren poveen.

Muistelmateoksensa kepeiden käänteiden lomassa Hämeenniemi käy läpi opintietään Suomen lisäksi Puolassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa ja tekee kunniaa opettajilleen ja tukijoilleen – Einar Englundille, Paavo Heiniselle ja muille – ja kuvailee värikkäästi elämää takavuosien Sibelius-Akatemiassa.

Hämeenniemi on myös ar-

Maailmalla opittua. – Intian ja Italian ikivan

Rajo vostettu vapaan improvisaation taitaja. Puitteet tälle tarjoaa Hämeenniemen perustama NADAyhtye.

– NADA:n jäseneksi voi päästä vain, jos on täysin hämmästyttävä virtuoosi tai minä, hän muotoilee.

Keravalla asuva Eero Hämeenniemi vastailee työtään ja kokemuksiaan koskeviin kysymyksiin juuri Etelä-Intian Chennaista palattuaan. Hän laskee viettäneensä Intiassa eri jaksoissa yhteensä seitsemän vuotta.

– Intiaan minut vetää sama kuin mikä vetää minut Suomeenkin: koen olevani siellä kotona, Hämeenniemi sanoo. Hän on todennäköisesti Intian tunnetuin suomalainen.

Esimerkkinä Hämeenniemen monikulttuurisesta lahjakkuudesta on hänen mittava sävellyk-

11

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

hat kulttuurit auttavat minua suhtautumaan pitkämielisesti omaan rakkaaseen kotimaahani ja sen hapuileviin yrityksiin kehittyä kulttuurivaltioksi, Eero Hämeenniemi sanoo.

jen yli kulkija ”

Intiaan minut vetää sama kuin mikä vetää minut Suomeenkin: koen olevani siellä kotona.”

Eero Hämeenniemi

sensä Yaadum Uuree (Kaikkialla koti), joka on kuunneltavissa tallenteena verkossa. Teoksen teksti perustuu vanhaan tamilinkieliseen runoon, ja se kantaesitettiin vuonna 2013 Helsingin musiikkitalossa. Konsertin solistina oli yksi Etelä-Intian arvostetuimmista laulajista, Hämeenniemen monivuotinen yhteistyökumppani

Bombay Jayashri, jonka esiintymistä Hämeenniemi tälläkin Intian-matkallaan seurasi. ”Kaikkialla koti, jokainen on ystävä.” Näin alkaa Yaadum Uuree -teoksen teksti, joka on todennäköisesti kirjoitettu 100- ja 200-lukujen taitteessa. Puhe kulttuurien välisestä yhteentörmäyksestä onkin Hämeenniemen mukaan karkea yksinkertaistus.

Hämeenniemi sävelsi Yaadum Uuree -teoksen pääasiassa Sisiliassa, Palermossa, josta Chennain ohessa on tullut yksi hänen vakituisista vierailukohteistaan ja työympäristöistään.

Palermossa sijaitsee myös muinainen, espanjalaisen inkvisition vankila.

– Vankilan sellien seinät ovat täynnä hämmästyttäviä taideteoksia, joita vangit ovat maalanneet lattiasta raaputtamansa pölyn ja veden seoksella. Minulle

nuo maalaukset ovat ihmisen vapaudenkaipuun ja lannistumattoman kulttuuritahdon liikuttavia ilmauksia, Hämeenniemi toteaa.

Lahjakkaalta mieheltä ilmestyy ensi syksynä kokoelma Yön tulva, joka sisältää ajanlaskumme alun tienoilta peräisin olevaa eteläintialaista sangamrunoutta. Eero Hämeenniemi on kääntänyt runot muinaistamilista. ”Kun sydän täyttyy rakkaudesta se kuuluu hänelle, mutta kaikki se tuska jonka tunnen on yksin minun.” Näin kirjoitti tamilirunoilija Ammuvanar Kuruntokai antologiaan kuuluvassa runossa.

Sangam-runoissa hämmästyttää niiden modernius sikäli kuin modernilla tarkoitetaan sitä, että yksilö, hänen persoonan-

sa, kokemuksensa ja tunteensa ovat arvokkaita. Näin määritellyn modernisuuden juuret yltävät vuosituhansien taakse. Vastaavasti esimoderni asenne, jossa opinkappaleet ja periaatteet arvotetaan tärkeämmiksi kuin yksilö, elää yhä voimakkaana ajassamme ja keskellämme.

Länsimaisessa kulttuurissa tehdään jyrkkä jako esimodernin ja modernin, sakraalin ja sekulaarin välillä. Miltä nämä jakolinjat näyttävät Intiasta katsottuna tai kohtaamasi intialaisen kulttuurin näkökulmasta?

– Intian kulttuurielämässä modernin käsite on varsin jäsentymätön. Modernisuutta ei ainakaan taiteessa pidetä merkittävänä ansiona, mieluumminkin päinvastoin. Uudistajatkin korostavat aina työnsä voimakasta ankkuroitumista traditioon, Hämeenniemi vastaa.

Lausuttua ”Taide ei ole kultti eikä rukous vaan yksinkertainen ja vaativa tehtävä, joka ilmenee toisille taiteellisen tekemisen ankarana haasteena.”

Estetiikan ja filosofian tutkija Miika Luoto Taideyliopiston IssueX-lehdessä

12

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Syli suojaa aivoja Ota lapsi syliin. Lapsen aivot tarvitsevat sitä lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan. Syli rauhoittaa aivoja ja suojaa niitä liioilta virikkeiltä.

Teksti Outi Reinola Kuvat Sirpa Päivinen

R

akastavat vanhemmat tietävät sen: pieni tarvitsee sylin. Lapsi vuoroin vinkuu syliin, kiehnää sylissä tai kurkottelee pois sylistä palatakseen sinne taas. Jos syli siirtyy kauemmaksi, lapsi hätääntyy. Syli on lapsen turvapaikka ja kasvun kehto.

Kasvaville aivoille syli on korvaamaton kokemus. Monet tuoreet tutkimukset osoittavat, että aivojen myönteiset tunnealueet kehittyvät parhaiten läheisyydessä ja yhteydessä toisiin ihmisiin. Syliä ja läheisyyttä riittävästi saanut lapsi kasvaa todennäköisemmin yhteistyökykyiseksi ja toisten seurasta nauttivaksi. Hänen on helpompi luoda onnellista elämää itselleen ja ympäristölleen.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tiivistää sylin aivoja kehittävät elementit kahteen ydinasiaan: vuorovaikutukseen ja kosketukseen.

Niiden kautta vauvan aivot rauhoittuvat ja kykenevät jäsentämään maailmaa.

Mäkelä muistuttaa, että vauvalla on vain alkeellinen kyky rauhoittua yksin. Hän tarvitsee tueksi aikuista. Sen sijaan vauvalla on luontainen taipumus stressi- eli valppaustilaan.

– Ihminen on ollut luonnossa enemmän saaliseläin kuin saalistaja, joten pelko ympäristöä kohtaan on ollut tervettä. Luonto on ohjelmoinut vauvan olemaan varuillaan uusien aistimusten edessä, Jukka Mäkelä toteaa.

Kun pieni lapsi pelkää uutta tilannetta tai säpsähtelee kovia ääniä, hänessä aktivoituu stressihermosto eli elintoimintoja kiihdyttävä hermostojärjestelmä. Sen synnyttämässä valppaustilassa aistit tekevät havaintoja ja ottavat vastaan virikkeitä. Uutta, jäsentymätöntä tietoa tulee paljon, joten hermosto käy ”kovilla kierroksilla”. Tämä tila ei saisi jatkua liian pitkään.

Jotta aivot voivat kehittyä tasapainoisesti, ne tarvitsevat valppaus- eli stressitilan vastapainoksi rauhoittumistilan.

– Jos virikkeitä tulee koko ajan lisää, lapsen aivot eivät pysty järjestämään tietoa. Stressitilassa ei muodostu uusia yhteyksiä. Aivot eivät pysty hyödyntämään kokemaansa.

Jukka Mäkelä pitääkin pikkulasten kohdalla suurempana vaarana liiallista virikkeiden määrää kuin niiden puutetta.

– Liian suuri määrä tapahtumia aiheuttaa aivoissa kiihtymystilan, jolloin aivot ikään kuin joutuvat ylikierroksille. Lapsi saattaa tulla ylivilkkaaksi ja menettää kyvyn rau-

hoittua. Pitkäaikainen stressitila myös karsii jo muodostu– Eläinkokeissa on havaittu, että kosketuksen puute tai neita yhteyksiä ja vähentää oppimista. sen rajoittaminen aiheuttivat leikki-ikäisissä poikasissa Mäkelä muistuttaa, että lapsikohtainen ero on suuri. Se, levottomuutta, lyhytjänteisyyttä ja toisten kiusaamista, mikä on yhdelle sopivasti, on toiselle liikaa. Jokaisen lapMäkelä summaa. sen ei tarvitse suorittaa tai harrastaa.

Aivojen ydinmekanismit ovat samanlaisia ihmisillä ja – Lasta kannattaa uskoa. Se, mitä hän sanoo, on yleensä eläimillä. Kosketusta tarvitaan, jotta luottamuksen ja sosiaatotta. Erityisherkälle vähempikin voi olla liikaa. lisen kiinnostuksen välittäjäaineita erittyy runsaammin.

Paras tapa turvata lapsen aivojen suo– Lapsen kyky rentoutua syliin on taito, tuisa kehitys on sopiva vaihtelu. Lapsi joka syntyy vuorovaikutuksessa. tarvitsee sekä virikkeitä että rauhoittuSylihetkessä lapsi ja aikuinen ovat luonmistilaa. tevasti vuorovaikutuksessa keskenään.

– Hermojärjestelmän kuuluu aaltoilVaikka vauva ei osaa puhua, hän osaa silti la tilasta toiseen. Toiminnan ja stressiVauvan mielihyvää antautua vuorovaikutukseen. Jo vastasyntilan vastapainoksi tarvitaan rauhoittyneellä vauvalla on ”anturit”, joilla hän tumishetkiä. Vasta turvaa kokiessaan käsittelevät aivotunnistaa, ollaanko hänen kanssaan yhtelapsen aivot voivat käsitellä aistimuksia alueet syttyvät ydessä. uuteen muotoon eli järjestää niitä tieVauva aistii sylissä lämmön, kosketukdoksi. toimimaan, kun sen, liikkeen ja äänet. Aikuisen lepertely, Television, tietokoneiden ja tablettuttu aikuinen heijaaminen ja rytminen puhuminen viestien viriketulvassa on yhä tärkeämpää tivät vauvalle, että häneen etsitään yhteytsuojata aivoja ja varmistaa niille riittävä hymyilee.” tä. Vauvalle kuuluukin leperrellä, sillä he määrä rauhoittumistilaa.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä aistivat korkemmat äänet ja muuttuneen Sylissä pito on keinoista väkevin, rytmin herkemmin. koska silloin rauhoittavia viestejä kul– Ihmislajille on ominaista äänitaituruus. Ääntelyt ja kee aivoihin useita kanavia pitkin. Kenties tärkein elelepertelyt kutsuvat vauvaa yhteyteen, Jukka Mäkelä sanoo. mentti on kosketus. Kosketusaistimukset kulkevat aivoi– Vauvan mielihyvää käsittelevät aivoalueet syttyvät hin ja sydämeen aivan omia, erityisiä kanavia pitkin eikä toimimaan, kun tuttu aikuinen hymyilee. Yhdessä aikuimikään muu voi korvata kokemusta kosketuksesta. Hyvä, nen ja vauva voivat käynnistää ilmeiden, eleiden ja äänteilempeä kosketus viestii suojaa ja antaa aivoille signaalin, den rytmisen ketjun. Samantahtisuus on yksi vahvimpia että nyt voi rauhoittua.

”

13

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Paras paikka. Vanhemman sylissä paljon olleella lapsella on Jukka Mäkelän mukaan hyvät mahdollisuudet kasvaa yhteistyökykyiseksi ja toisten seurasta nauttivaksi aikuiseksi.

Aivojen myönteiset tunnealueet kehittyvät parhaiten läheisyydessä ja yhteydessä toisiin ihmisiin.

Lapset kaipaavat lähelle ”Olen pitänyt kaikkia kolmea lastani sylissä mahdollisimman paljon. Jokaista olen imettänyt yli kaksivuotiaaksi. Se on tuntunut luonnolliselta. Vauvoina he viihtyivät sylissäni kantoliinassa. Koska imetin, lapset tottuivat nukkumaan lähellä ja haluavat sitä yhä.

Meillä koko perhe nukkuu edelleenkin samassa makuuhuoneessa, vaikka pojat ovat jo 7- ja 9-vuotiaita ja tytär on 5-vuotias. Joskus esikoinen yöpyy omassa huoneessaan, sillä hän on nyt alkanut viihtyä enemmän kavereiden kanssa ja yksinkin. Hän ei enää tule syliin, mutta saattaa tulla sohvalle viereen kiehnäämään ja hakemaan läheisyyttä.

Nuoremmat tulevat vielä syliinkin. Varsinkin nuorin on halunnut olla hyvin tiiviisti äidin lähellä ja leikkiä samassa huoneessa.

Kun keskimmäinen aloitti ekaluokan, huomasin selvästi, että hän tarvitsi iltaisin läheisyyttä ja halusi tulla viereen. Hän joutui kuitenkin päiväsaikaan kävelemään yksin kouluun ja olemaan paljon itsenäisempi. Illalla hän ikään kuin taas tankkasi turvallisuutta.

Tuntuu epäluonnolliselta ajatella, että lapsen sylissä pitoa tai läheisyyttä on joskus rajoitettu. Eihän lapsi tule syliin, jos hän ei ole sitä vailla. Lapsi on lapsi ja tarvitsee aikuiselta turvaa ja välittämisen merkkiä.

Otan aina syliin enkä kyllästy siihen. Tietysti joskus tuntuu, että joku hetki voi olla väärä. Esimerkiksi töistä palattuani en heti jaksaisi kaikkien kolmen asioita. Illalla sitten itselläkin on hyvä mieli, kun kaikki nukkuvat lähellä ja ovat turvassa.”

Elina Itäkunnas, 40

Sylin kaipuu ei katoa

hyvän olon tunteiden lähteitä.

– Vähitellen vauva voi sisäistää yhdessä koetun omaksi kyvykseen kokea myönteisiä tunteita, Mäkelä summaa tutkimuksia.

Mäkelä kuvaa vastasyntyneen vauvan aivoja ”mahdollisuuksien pakettina”: vauva on saanut perimissään geeneissä oman toimintansa mahdollisuudet, alttiudet ja rajoitukset. Ympäristön toiminta vahvistaa näitä taipumuksia ja muokkaa hermostoa ja aivoja. Toimintamallit syntyvät opituista kokemuksista.

Ilon, mielihyvän ja turvallisuuden kokemusten seurauksena vauvalle syntyy turvallisuudentunne ja kyky nauttia yhteydestä toisiin. Se luo pohjan myös sosiaaliselle taitavuudelle ja avaa polkuja menestykselle.

– Ihminen on yhteisölaji ja yhteistoiminta on ihmisyyden keskeisin taito. Jo vauvoilla ilmenee kiinnostus toisia kohtaan ja halu yhteyteen, Jukka Mäkelä sanoo.

Mäkelä kumoaa ajatuksen ihmisen myötäsyntyisestä pahuudesta.

– Empatian kyky on synnynnäinen. Jo pieni lapsi haluaa auttaa toista ja on kiinnostunut siitä, miten toisia kohdellaan. Ihmiselle on ominaista toivoa toisiltaan oikeudenmukaista käytöstä, Mäkelä toteaa.

Voiko lasta pitää sylissä liikaa? Entä jos hänestä kasvaa hemmoteltu lapsi? Mäkelä torjuu mahdollisuuden.

– Jos sylissä pitäminen tapahtuu lapsen ehdoilla eikä aikuinen painosta lasta läheisyyteen omien tarpeidensa vuoksi, terve lapsi osaa lähteä sylistä omille teilleen. Kun lapsi hakeutuu syliin, hän tarvitsee sitä.

Luonteva läheisyys sopii myös nukkumisjärjestykseen.

– Ihmisen historiassa perheet ovat aina nukkuneet lähekkäin eikä se ole estänyt suvunjatkamista.

Hemmottelua huomattavasti suurempana vaarana Jukka Mäkelä näkee ”pahan sylin”. Se on syli, joka on ennakoimaton, väkivaltainen ja pelottava paikka.

– Lapsen houkutteleminen läheisyyteen ja sen läheisyyden väärinkäyttäminen on julmimmillaan seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa ja ehdottoman tuomittavaa.

– Kun pelkotilanne on kohtuuton, lapsen aivot ikään kuin jäävät jumiin ja lapsi saattaa jähmettää itsensä, toimia kuin ei olisi paikalla, Mäkelä jatkaa.

Jähmettyminen on yksi stressitilan muoto ja liittyy usein pelkoon tai traumaattiseen tilanteeseen. Hermosto kytkeytyy alivireystilaan. Aivot tavallaan sulkevat itsensä.

Juuri hermoston ja aivojen muovautuvuuden ansiosta jotkut lapset kykenevät selviämään hengissä ja toimintakykyisinä uskomattoman vaikeissa olosuhteissa. Tutkijat nimittävät tätä ominaisuutta joustavaksi kestävyydeksi.

Mutta on vaikeissa oloissa selvinneillä lapsilla toinenkin yhteinen piirre.

– Heillä on ollut ainakin yksi aikuinen, joka on nähnyt heidät, jutellut heille, ollut kiinnostunut ja ehkä ottanut syliin. Se on voinut olla oma opettaja tai vaikka kulmakunnan kauppias.

– Siksi kannattaa muistaa, että yksikin hyvä ihminen lapsen elämässä voi vaikuttaa paljon. Se näkyy aivoissa asti, Mäkelä summaa.

”Lapsuuteni oli ankara. Muistan koko 1930- ja 40-luvun turvattomana ja ahdistavana aikana. Minulla ei ollut ketään, joka olisi rakastanut minua. Synnyin ei-toivottuna lapsena vuonna 1933 ja vanhempani solmivat pakkoavioliiton. Äitini oli kylmä ja torjuva minua kohtaan. Isää ei ollut ollenkaan, sillä hän oli ensin viisi vuotta sodassa ja sitten toiset viisi vuotta opiskelemassa Helsingissä, kun me muut olimme maalla. Talossa olleet lastenhoitajatytöt ruokkivat minua, mutta kukaan ei pitänyt koskaan sylissä. Tuntui, että olin aina vain tiellä. Vietin paljon aikaa yksin. Äitini painotti hyvää käytöstä. Jos käyttäydyin huonosti, minut eristettiin; lähetettiin useiksi päiviksi omaan huoneeseen, ruokaa tuotiin, mutta mitään ei puhuttu. En saanut olla tekemisissä kenenkään kanssa, jos olin arestissa. Koulussa sain käydä.

Vasta nyt vanhuudessa, yli 80-vuotiaana, olen alkanut ymmärtää, miten väärin minua kohdeltiin. En saanut rakkautta. Rakkaus olisi se kaikista tärkein asia ihmisen elämässä.

Minä itse epäonnistuin perheasioissa. Minun oli vaikea pitää omia lapsiani sylissä ja olin välillä heille liian ankara. Lapseni sanovat, että olin etäinen ja poissaoleva isä. Keskityin silloin työntekoon. Olen nyt vanhana kärsinyt paljon ahdistuksesta, unettomuudesta ja painajaisista.

Luulen, että koko elämäni olisi ollut toisenlaista, jos äitini olisi rakastanut minua ja pitänyt sylissä. Peruskaipuu on koko ajan läsnä. Kaipuu jonnekin pois, jonnekin syliin. Nyt odotan taivaan kotiin pääsyä. Siellä uskon, että kaipuuni täyttyy.”

Matti Kuusisto, 81

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 09 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Hakavuoren kirkko ■ Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220.

To 15.1. klo 13 Torstaikerho. Hartaus, Marja Heltelä ja Olli Mönttinen. Kevätkauden suunnittelua. Klo 18 Raamattupiiri.

Pe 16.1. klo 10 Perhekerho.

Su 18.1. klo 10 Hakavuoren kirkon 50+messu ja juhla. Eija Köntti, Marja Heltelä, Olli Mönttinen ja Asko Rautioaho. Haagan Psalmilaulajat. Lähdekuoro joht. Matti Turunen. Heikki Sivonen, huilu. Ohjelman juontaa Tarja Koskela. Juhlakahvit. Klo 12 Pyhäkoulu.

Ma 19.1. klo 13 Tapaamistupa. Klo 19 Miestenpiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 09 2340

3230.

Ke 14.1. klo 18 Haagan Psalmilaulajat. klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Rantaaho ja Olli Mönttinen.

To 15.1. klo 10 Perhekerho.

Su 18.1. Ei messua.

Ma 19.1. klo 7.30 Aamurukous eli laudes.

Ti 20.1. klo 13 Lähetyspiiri.

Ke 21.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Diakoniatyön juuret ja käynnistyminen, Elli Oila. Klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen.

Muuta Senioripysäkki, yli 60-vuotiaille tarkoitettu keskusteluryhmä, alkaa keväällä. Ryhmässä käydään läpi elämänmuutoksiin, ihmissuhteisiin ja yksinäisyyteen liittyviä asioita. Ilm. Sanna Laiho, p. 09 2340 3228, sanna.laiho@evl.fi.

Solmuja parisuhteessa -kurssi alkaa keväällä 2015. Kurssi on tarkoitettu kriisin keskellä oleville pareille, jotka kokevat, että heidän parisuhteessaan on jännitteitä ja kaipaavat tilanteen selvittelyä. Kurssi ei sovellu vaikeassa tai tulehtuneessa kriisissä eläville. Ohjaajina diakonissa Heli Salo ja diakoni Sofia Tolonen. Ilm. Sofia, p. 09 2340 3224.

Seurakunnissa tapahtuu 15.1.— 21.1.

2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Herttoniemen rannan kappeli ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3341. Kulosaari ajanvaraus puhelimitse 09 2340 4118

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320

Su 18.1. klo 10 Messu, Rautiainen, Ropponen, Lemponen, kahvihetki Uuden seurakuntaneuvoston tehtävään siunaaminen

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340

3340 To 15.1. klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, kahvit alk. klo 13.30, Lemponen, Tikkanen.

Su 18.1. klo 18 Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyön hyväksi. ”Miksi lähetystyö on minulle tärkeää?”, puhe Anja Ruottinen, Herttoniemen kirkkokuoro, Lemponen, Tikkanen.

18 Kivimessu vol. 2. Toiviainen, Niskala. Kaikille avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen! Iltatee.

La 17.1. klo 17 Ehtookellot-messu.

Su 18.1. klo 10 Messu. Laajasalo, Mattsson, Pentikäinen, Niskala, Oksanen.

Kirkkokahvit.

Ma 19.1. klo 18 Pyhän Henrikin muistopäivän messu. Männistö, lauluryhmä Anima Mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori.

Ke 21.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Rukouslaulumessu.

Kotakorpi, lauluryhmä Anima Mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori.

To 22.1. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Sielun pimeä puoli. Kirjailija Merete Mazzarella ja Hufvustadsbladetin kulttuuritoimittaja Annika Hällström keskustelevat Mazzarellan viimeisimmän kirjan teemoista. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk.

Alppilan kirkko

■ Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–16, ke klo 12–16.

Kulosaaren La 24.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 kirkko ja 13. H. 15e, lapset 5e. Vara■ Kulosaarentie 40, p. ukset ja ruokavaliot pe Seura– 09 2340 4115 mennessä alppilankirSuntio Tapio Tuohioja, konbrunssi@gmail. kunnat p. 050 525 3242 com. Osa tuotosta verkossa: www. KUA:lle.

Su 18.1. klo 10 Messu, teologiharjoittelija helsinginseura- Su 18.1. klo 16 Messu.

Anni Suni, Tikkanen, Laajasalo, Mattsson, Okkunnat.fi Sabine Nieminen. Kahsanen. Kirkkokahvit. vihetki.

Ma 19.1. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä.

Myllypuron Ti 20.1. Tiistaiolohuone: klo 10– kirkko 11 jumppa, klo 11.30–12.30 ruokailu, klo ■ Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 13–15 Scrab&Chat.

Pe 16.1. klo 16 alkaen Kodittomien yö.

Ke 21.1. klo 19 Keski-Helsingin Musiikklo 19 hartaus ja ehtoollinen. kiopiston konsertti. Vapaa pääsy.

Su 18.1. klo 12 Messu, Simoila, TikkaAlppilan kirkon kahvila auki ti–pe klo nen, Sabine Nieminen. Kahvihetki ja 10–15 lounas klo 11–14 (ei ti), 9e, lapset Myllypuron alueneuvoston vaali.

5e. Osa tuotosta KUA:lle.

Diakoniakirppis ke–la klo 10–14, NeuKansainvälinen toiminta lapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) Alppilan kirkolla Elintarvikejako ma, ke, pe LiikuntaSu 18.1. klo 11 Vironkielinen messu. myllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Herttoniemi

Kallion kirkko

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

■ Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620.

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat.

Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382/09

Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 Ehtoollinen, iltakahvi Kappelisalissa. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

To 15.1. klo 17 Kristillinen mietiskely.

Mietiskelyyn ohjaa Pekka Hiltunen. Klo

Taivaan tähden

■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09

2340 3611 jollei toisin mainita.

Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. Myös osamaksu käy.

Pyhän tanssin kurssi – rauhan tansseja to klo 18–19 22.1.–12.2. Alppilan kirkko. Rukousta ja mietiskelyä liikkuen, eri kulttuurien musiikkia. Askeleet helppoja. Ohj. TM Tiina Sara-aho, past.

Marja Kotakorpi. H. 20e. Ennakkoilm.

Sururyhmä to 26.2., 12.3., 26.3., 9.4. ja 23.4. klo 18–19.30, Kallion kirkko. Sururyhmässä puhutaan menetyksestä ja tunteista. Ohj. pastori M. Kotakorpi ja diakoni S. Metiäinen. Ilm. 19.2 mennessä. Maksuton.

Elämän puu ke 28.1., 11.2., 25.2. ,4.3., 18.3. ja 25.3. klo 17.30–20.30, Kallion kirkko. Minkälainen on elämänpuusi?

Maalaten, kirjoittaen ja liikkuen tutkimme käsitystä. Taiteellisia taitoja et tarvitse vaan avointa mieltä. Ohj. psykoterapeutti, taideterapeutti Ann-Marie Breitenstein ja past., taideterapeutti Terhi Varjoranta. H. 195e.

Elämän voimaa etsimässä. To 29.1– 26.2.2015 klo 13–16 Alppilan kirkko.

Etsimme elämäilon lähteitämme kirjoittaen, maalaten, jakaen. Ei tarvitse osata piirtää tai maalata. Ohj. diak., kirjoittamisen ohj. Nina Klemmt, past., taideterapeutti Terhi Varjoranta. Hinta 20e.

Ilmoittautuminen kevään 2015 musiikkileikkikouluryhmiin s-postitse: tytti.friberg@evl.fi. Ryhmät kokoontuvat seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28, maanantaisin 26.1. alk. seuraavasti: 1-vuotiaat klo 10–10.45, 2-vuotiaat klo 10.45–11.30 ja alle 1-vuotiaat klo 11.30– 12.15. Hinta 90 e/kausi.

Luovuutta unista ti 3.2., 24.2., 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4 Kallion kirkko. Unissa itseymmärrys lisääntyy ja oppiminen kehittyy. Rentoutumisharjoituksia. Psykoanalyytikko Montague Ullmanin kehittämä ryhmätyömenetelmä. Ohj. T. Törö ja S. Metiäinen.

Kannelmäki

■ Siltasaarenk. 28 La 17.1. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Vuoden 1938 virsikirjan lauluja. Jari Arjoranta, Tuomas Heikkilä.

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus

■ Siltasaarenk. 28 La 17.1. klo 11 Sateenkaariperheiden kerho.

Ke 21.1. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: suomalaisia jazzin suurlupauksia lavalla. Kahvila auki klo 18.

Muut tapahtumat Ke 21.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk. 7–9. Klo 18 Raamattupiiri Helsingin Työväenyhdistyksen tiloissa. Torkkelink. 1.

■ Vanhaistentie 6. Virasto avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p.

09 2340 3843.

To 15.1. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus. Kahvitarjoilu. Myllylä.

Su 18.1. klo 10 Messu. Koskinen, Myllylä. Kirkkokahvit.

Ti 13.1. klo 9.15 Aamupysäkki. Raitavuo, Kojo-Gregoriadis, Tuokko. Ehtoollinen kappelissa. Aamiainen (1,50 e) salissa. Klo 15–19 Työtupa. Avoin askarte-

lu- ja käsityöhuone. Hyttinen.

Ke 14.1. klo 19 Viikkomessu. Koskinen, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3842, 09 2340 3853.

Su 18.1. klo 11 Pyhäkoulu.

Muuta Yhteisvastuukeräys. Tule mukaan lipaskerääjäksi Kauppakeskus Kaareen viikoilla 6 ja 11. Ilm. Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842. Keräysvaroilla tuetaan Suurella sydämellä -vapaaehtoisverkoston toimintaa kotimaassa ja lasten koulunkäyntiä Haitissa.

Tytöt ja pojat. Kerhokausi on alkanut.

Lue mestat.fi/kertsimestat/kannelmaki.

Lisätietoja Pekalta, p. 09 2340 3851.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: ma,ti,to,pe klo 9–14 ja ke 13–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 14.1. Klo 15 Krypta-klubi 7–9-vuotiaille ja klo 17 10–14-vuotiaille. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian ”isoja” nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Klo 16–18 Saaripallo. Säbää, futsalia, korista, polttopalloa. Klo 17 Warhammer-kerho varhaisnuorille. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä. materiaalimaksua. Klo 19 Viikkomessu Pirjo Työrinoja, Aino Valojärvi.

To 15.1. klo 12 Torstaipiiri srk-salissa.

Mukana tiedottaja Outi Lähteenoja. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri. Kokoushuone 10.

Su 18.1. klo 11 Messu. Reima Niemelä, Marjukka Andersson. Pyhäkoulu järjestetty. Klo 17 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti. Johtaa Marjukka Andersson. Heidi Iisalo, sopraano, Juha Pispa, tenori, Tuija Pispa, altto, Soitinyhtye, juhlakahvit, vapaa pääsy Ma 19.1. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille maanantaisin ja perjantaisin.

Klo 18.30 Kirkon kamarikuoron harjoitukset. Klo 17–20.30 Savenvalajat.

Klo 17 Pienoismallikerho varhaisnuorille. Klo 18 Elektroniikkakerho varhaisnuorille.

Ti 20.1. Klo 15 Krypta-klubi 7–10-vuotiaille Pelaillaan ja tavataan kavereita.

Klo 18 Avoin rukouspiiri Lauttasaaren kirkolla, B-porras toinen kerros.

Ke 21.1. Klo 15 Krypta-klubi 7–9-vuoti-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Voimantynkä Raamatun kertomuksissa Jumala osoittaa jumalallisen voimansa satamalla mannana autiomaan nälkäisille ja herättämällä kuolleista itkevän lesken ainoan pojan. Epäilijäkin haluaa uskoa ihmeeseen, kun sairastuu vakavasti.

Kristillinen kulttuuri on kaventanut jumalallisen voiman. Ajattelepa vaikka tapaa, jolla ihmiset reagoivat hurmokseen. Nauruherätyksen piirissä ihmiset nauravat, kielilläpuhujien keskuudessa alkavat puhua kielillä ja piireissä, joissa itse liikun, tuntevat syvän ailahduksen sydänalassa ja suurta rakkautta toisia ihmisiä kohtaan.

Myös ihmeitä Jeesus tekee kristillisen kulttuurin määrittämissä rajoissa. Kaikki ovat kuulleet Jeesuksen pienentäneen syöpäkasvaimia, muuttaneen homon heteroksi ja osoittaneen oikean puolison. Mutta kuka on kuullut, että hän olisi lopettanut tuhoisan sodan tai laihduttanut sairaalloisesti lihavan yhdessä silmänräpäyksessä?

Kurssit ja ryhmät ja retriitit

Seurakuntakoti

Teatteri Kallio

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Kaikkein onnettominta on kuitenkin tämä: hätämme ovat pieniä ja ulkoisia. Miksi ylipäänsä rukoilla parantumista, jos kuolema on syntymistä kauan odotettuun ihanuuteen?

Onko kuolemanjälkeistä elämää, ihmettelee epäilijä eikä huomaa, että paljon suurempi ihme on hänen ulottuvillaan jo ennen sitä: vapautuminen haavoitetun minuuden vankilasta ja lohdutuksen päästäminen elämänmurheen pimentämiin huoneisiin.

En usko jumalalliseen voimaan, joka muuttaa todellisuutta, jossa elän. Uskon jumalalliseen voimaan, joka muuttaa minua.

Kaisa Raittila

2. sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

Toivo. Uskon, että jumalallinen voi muuttaa minua.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 105: 2–5, 39–42; Jes. 62: 1–3; Tit. 1: 1–3; Luuk. 4: 16–21 tai Mark. 1: 14–15

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

aille ja klo 17 10–14-vuotiaille. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian ”isoja” nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Klo 17 Warhammer-kerho varhaisnuorille. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä. materiaalimaksua. Klo 19 Kristittyjen ykseyden viikon kaksikielinen rukousilta yhdessä Johannes församlingin kanssa, Marjut Mulari, Marjukka Andersson.

Muuta Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21. Lounas klo 11–13.

Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11–13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla ja facebookissa.

Heidi Anttilan keramiikka- ja metalliteosten näyttely Kirkkokahvilassa ja aulatilassa kahvilan aukioloaikoina.

Seurakunnan vakitoiminta mm. erilaiset toimintapiirit ja kerhot jatkuvat ma 12.1. alkaneella viikolla.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu ja luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen su 18.1. klo 10.

Pertti Simola, Pirkko Poisuo, Joona Mikkola, Anita Olli, Heikki Poutanen.

Kirkkokahvit.

Konsertti su 18.1. klo 18. Outi Aro-Heinilä, urut.

Uusi kirjoittajapiiri kokoontuu to 15.1. alk. klo 18–20 kaksi kertaa kuukaudessa. Ryhmässä voit kirjoittaa käsin tai tietokoneellasi. Ohjaaja on äidinkielen opettaja Kirsi Marja Alatalo, tied. 040 522 4048.

Eläkeläisten iltapäivä ke 14.1. klo 13.

Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 20.1. klo 17.

Päiväkerhot alkavat viikolla 4 ja ryhmäperhekerhot viikolla 5.

Viikko-ohjelma: Ma klo 13 Yhdessä enemmän – vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille (alk. 26.1. joka toinen viikko). Klo 14 Näkövammaisten kerho joka toinen viikko (26.1.). Klo 17 Kuorokoulu. Klo 17.30 Missio-kuoro.

Klo 18 Rukoile kiittäen -ryhmä. Klo 18.30 Kantaattikuoro. Ti klo 9.30 Omaishoitajien ryhmä joka toinen viikko (27.1.). Klo 17 Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri kerran kuussa (20.1., 17.2., 17.3. ja 12.5.). Klo 19 Miesten lauluja rukouspiiri joka toinen viikko (alk.

20.1.). Ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä.

Klo 13 Musiikkimatinea kerran kuukaudessa (14.1., 11.2., 18.3., 22.4. ja 13.5.). Klo 18 Viikkomessu kerran kuussa (14.1., 11.2., 11.3., 15.4. ja 16.5.). Klo 18.30 Sanan ja rukouksen ilta kerran kuussa (14.1., 11.2., 11.3., 15.4. ja 16.5.). To klo 13 Soppakirkko kerran kuussa (22.1., 26.2., 26.3., 23.4. ja 21.5.). Klo 14 Päiväraamattupiiri (alk. 15.1.). Klo 17 Lähetyspiiri joka toinen viikko (alk. 22.1.). Klo 17.30 Äitiraamis kerran kuussa (5.2., 5.3. ja 9.4.). Klo 18 Kirjoittajapiiri joka toinen viikko (15.1. ja 29.1.). Pe klo 9 Lahjoitusleivän jako.

Klo 9.30–11.30 Perhekahvila. La klo 18 Matkailuilta kerran kuussa (31.1., 28.2., 28.3. ja 25.4.).

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 18.1. klo 12, Erkki Helminen (Herättäjä-Yhdistys), Markku Arola, Timo Olli. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat.

Eläkeläisten iltapäivä to 15.1. klo 13.

Viikko-ohjelma: Ti klo 9.30–11 Ryhmäperhekerho (27.1. alk.). Klo 15–16 Käsi-

15

Seurakunnissa tapahtuu 15.1.— 21.1.

työkerho (3–6 lk). Klo 16–17.30. Puuhakerho (1–5 lk) Alppikylänkatu 1:n kerhohuone). Ke klo 11 Lahjoitusleivän jako.

Klo 13 Soppakirkko (28.1, 25.2, 25.3, 29.4, 27.5.), Klo 15–15.45 Lapsikuoro Piccolo (21.1. alk.). Klo 15–16.30 Pikkukokit (1 lk). Klo 17–18.30 Kerhoavustajakoulutus (5–7 lk 14.1.–, 3 krt.). Klo 17–18.30 Iltaperhekerho (4.2.–25.3, ei 18.2.). To klo 9.30–11 Perhekerho (29.1. alk.). Klo 13 Eläkeläisten iltapäivä. Klo 13.30–15 Poikakokit (2–6 lk) Klo 15.30–17 Tyttökokit (2–6 lk). Klo 17–18 Puuhakerho (1–3 lk).

Klo 18–19 Aikuisten lauluryhmä Raiku, tied. Timo Olli p. 09 2340 4492.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Musamessu su 18.1. klo 16. ”Ei niin perinteinen messu”, Paula Närhi, Riitta Koivisto, Toni Mäki-Leppilampi, Timo Olli. Kahvihetki.

Eläkeläisten iltapäivä ke 21.1. klo 12.

Viikko-ohjelma: Ma klo 16 Lähetyskerho (parilliset viikot). Klo 17 Askartelu- ja kuvataidekerho koululaisille. Klo 18 Rukousryhmä (parilliset viikot). Ti klo 9 Lahjoitusleivänjako. Klo 9–11 Ostarin Onni. Klo 17 Kokkikurssi koululaisille. Ke klo 12 Eläkeläisten iltapäivä. Klo 18 Raamattupiiri (parittomat viikot). Klo 18.30 Kirkon kuoro. To klo 12 Ruoka-aika. Klo 17.30 Yksinhuoltajien olohuone (parilliset viikot). Klo 18 Miesten remonttiryhmä (parittomat viikot).

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Asukaskahvila Olohuone to 15.1. klo 13–15.

Viikko-ohjelma: Su klo 10 Pyhäkoulu.

Ma Klo 15–16 Askartelukerho koululaisille. Klo 18 Naisten raamattupiiri (parilliset viikot). Ti klo 9.30 Perhekerho. Klo 13 Käsityökerho (parilliset viikot). To klo 13–15 Asukaskahvila Olohuone.

Kiillekujan kerhohuoneisto ■ Kiillekuja 3, p. 09 2340 4439 Uurnakurssit. Puutyöpaja, jossa valmistetaan ohjatusti oma uurna. Kevään aikana kaksi ryhmää: Iltaryhmä keskiviikkoisin klo 18 (11.2.–11.3.) ja viikonloppuryhmä 21–22.3. Tied. ja ilm. paula.narhi@evl.fi p. 050 563 8181 Viikko-ohjelma: Ma klo 18 Kutomakerho

Harjannetie 44 ■ Taloyhtiön kerhohuone Viikinmäessä Viikko-ohjelma: Ke klo 9.30 Perhekerho. Klo 17 Puuhakerho koululaisille.

Klo 18.30 Naisten iltahetki (11.2., 11.3., 14.4., 6.5.).

Puistolan kirkko

Pukinmäen seurakuntakoti

AV O IN KAIKILLE

■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 18.1. klo 12. Meri Ala-Kokko, Ulla Pesonen. Kahvihetki.

Messukoulu su 18.1. klo 13.30, aiheena Isä meidän. Vetäjänä Eeva-Maria Muurman. Kevään muut kokoontumiset su 8.2., 15.3., 26.4. ja 24.5. klo 13.30.

Virsitiistai 20.1. klo 18. Aiheena Veisuuta Viisikielisen tahtiin. Kevään muut kokoontumiset su 15.2., ti 31.3. ja ti 28.4. klo 18.

Viikko-ohjelma: Ma klo 12–15 Porttikahvila ja kirpputori (28.1. alk.). Klo 18– 20 Kutomakerho (seur. 19.1.). Ti klo 14– 16.30 Olotila Takkiksen avoimet ovet kouluikäisille (alk. 27.1.). Klo 17–18 Rytmiryhmä kouluikäisille (alk. 27.1.). Klo 18 Ilosanoma-raamattupiiri parittomilla viikoilla (seuraava 27.1.). Ke klo 12–15 Porttikahvila ja kirpputori (28.1. alk.).

Klo 14–15.30 Kokkikerho 2–4 lk. parillisilla viikoilla (4.3.–29.4.). Klo 16.30–17.30 Askartelukerho 3–6 lk. parittomilla viikoilla (11.2.–6.5.). Klo 18 Puikoissa-piiri parittomilla viikoilla. Klo 18.30 Hengellisen matkakumppanuuden piiri parillisilla viikoilla (alk. 21.1.). To klo 13 Eläkeläisten iltapäivä (alk. 5.3.). Klo 17–19 Vanhempi–lapsi-illat parittomilla viikoilla (alk. 29.1.). Pe klo 9.30–11 Perhekerho.

Klo 17.30 Aikuisten nikkaripiiri Pajalla (seur. 16.1).

Avoin yliopisto Elämäntaidot Kielet ja viestintä Liikunta ja terveys Taiteet Finnish for Foreigners

H E LAO .F I Töölöntullinkatu 8 00250 Helsinki

H E LSI NGI N AI KUI SO P I STO

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 18.1. klo 12, Pirjo Kettu, Heidi Tikka, Elina Tofferi. Lähetyskahvila.

Lähetysilta ti 20.1. klo 18. Eläytyvää raamattutyöskentelyä.

Viikko-ohjelma: Ma klo 17.30 Siltamäen naiskuoro. Klo 19 Hengellisten laulujen ilta kerran kuukaudessa. Ti klo 11–14 Korttelitupa. Klo 14.15 Kokkikerho 1–3 lk. Klo 16–18 Olohuone, Pertunpellontien kerhohuone (20.1. alk.). Klo 18 Lähetysilta kerran kuukaudessa. Ke klo 17 Lapsikuoro 6–10 v. Klo 18–18.30 Minilaulajat 3–5 v. To klo 9.30–11–15 Muskariryhmät ja perhekahvila. Klo 13 Eläkeläisten iltapäivä. Klo 15 Kokkikerho 4–6 lk. Pe klo 11–14 Korttelitupa.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu su 18.1. klo 12, Aino Poutanen, Anni Nummila.

Viikko-ohjelma: Ma klo 18 Naisten jumppa. Ti klo 9.30 Perhekerho. Klo 17 DoReMi-lapsikuoro. Klo 18.30 Kamarikuoro. Ke klo 12 Eläkeläisten iltapäivä.

Klo 18 Perhesähly 6 v alk. huoltajan kanssa (alk. 4.2.). Klo 16.30 Minilaulajat.

Klo 17.15 Midilaulajat. Klo 18 Kutomakerho. Klo 19 Miesten sähly. To klo 19.30 Nuorten aikuisten sähly (alk. 22.1.).

■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Tapulin seurakuntakoti

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Ekumeeninen messu su 18.1.klo 10.

Sofia Tuomenvirta, Esko M. Laine, Ulla Pesonen. Messussa vieraita katolisesta ja ortodoksisesta kirkosta sekä Pelastusarmeijasta. Lähetyskahvila.

Eläkeläisten iltapäivä to 15.1. klo 13.

Viikko–ohjelma: Su klo 10 Raamattukerho lukutaitoisille lapsille. Ti klo 17–18 Musiikkikertsi 1.–3. lk. Klo 17.30–19 Isä– Poika jumppakerho. Klo 19 Naisten liikunta. Ke klo 9.30–11 Perhekerho (alk.

21.1.). Klo 16.30 Legoanimaatiokerho 4.– 6. lk. Klo 17 Laulupuun Minit. Klo 18.30 Kutomakerho. Klo 18.45 Kirkkokuoro.

Klo 19 Nuorten bänditreenit. To klo 13 Eläkeläisten iltapäivä. Klo 15 Laulupuu B-ryhmä. Klo 17 Laulupuu A-ryhmä. Pe 17.30 Gospelbic 16.1.–17.4. (ei viikolla 8).

Monipuolista ryhmäliikuntaa sis. myös hetken lepoa. Ei ilm., mukaan voi tulla myös kesken kauden.

■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Eläkeläisten iltapäivä to 15.1. klo 13.

Viikko-ohjelma: Ma klo 11 Lahjoitusleivänjako (25.5.asti, ei 6.4.). Klo 11–13 Olotilakahvila Olohuone (18.5. asti, ei 6.4.).

Klo 17 Isot kokit (alk. 19.1.). Ti klo 14.15 Uudet kokit (alk. 20.1.). To klo 9.30 Perhekerho (alk. 22.1.). Klo 13 Eläkeläisten iltapäivä joka toinen torstai 15.1.–21.5. Klo 13.30 Puuhakerho (alk. 22.1.). Klo 15 Pienet kokit -kokkikerho (alk. 22.1.).

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 18.1. klo 10, Anni Punkka, Petri Jukanen, Kaisu Rauhamaa Levynjulkaisukonsertti su 18.1. klo 18.

Jesusum midbar – Erämaa iloitsee. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, laulu ja Folke Gräs-

Ehtookellot-messu

tuomaitten tapaan Kallion kirkossa klo 17–18 lauantaisin 17.1., 14.2., 7.3., 11.4. ja 9.5.

Hämärässä kirkkosalissa soi lempeä gregoriaaninen laulu, huilu ja sello.

Voit sytyttää tuohuksen ja vastaanottaa siunauksen.

Alttari puetaan pyhää varten, lyhyt puhe johdattelee pyhän teemaan ja vietämme yhdessä ehtoollista.

Päätämme pienimuotoisen retriittimme ehtookellojen soittoon kello 18.

Ehtookelloissa laulamme lauluja Iona-yhteisöstä.

Kuoro Inna ja Juha Vintturin johdolla.

Liturgina Pirjo Kantala ym.

Tuomasmessu

Kallion seurakunta

16 beck, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Perheretki la 28.2. luontokeskus Haltiaan ja Serenaan. Retken hinta 30 e/aikuinen, 20 e /lapsi (alle 4 v. ilmaiseksi).

Retki järjestetään yhteistyössä Viikin, Tapulin ja Pukinmäen seurakuntapiirien kanssa. Ilm. alkaa 19.1. klo 10 Viikki: Emma Luoto p. 050 342 8187, Tapuli: Taava Lankinen p. 09 2340 4544, Pukinmäki: Niina Penttinen p. 09 2340 4549.

Seniorimusiikki eläkeikäisille ti klo 10–11 (27.1., 24.2., 24.3., 28.4.). Vetäjinä kanttori Marjasisko Varha ja Kira-Mia Tuisku. Ilm. Marjasisko Varha p.09 2340 4496 ti 20.1. klo 11–12 tai kirkolta saatavalla kaavakkeella, jonka voi jättää kirkolle suntiolle.

Viikko-ohjelma: Ma klo 18.30 Naiskuoro Pihlaja. Ti klo 15 Nuorten tila (5.–8.-luokkal.). Klo 16 Pihlajanmarjat kuoro (1.–6.-luokkal.). Klo 17 Pihlajanmarjat kuoro (3–4v.). Klo 17.45 Pihlajanmarjat kuoro (5–6v.). Klo 19 Kristillinen jooga (ei: 17.2., 31.3.). Ke klo 9.30–11 Perhekerho (21.1.–6.5., ei 18.2.). Klo 17 Viikin iltaruoka perheille (25.2., 11.3., 25.3., 8.4, 22.4., 6.5.) 5 e/ perhe. Klo 18 Missiokerho (21.1., 4.2., 18.2., 4.3., 18.3., 15.4., 13.5.).

Klo 18–20 Teatterintekijät. To klo 12 Soppapaanu (29.1., 26.2., 26.3., 30.4., 28.5.). Klo 13.30–15 Esikoisvauvakerho (22.1.–7.5.). Klo 17.30 Viikkomessu. Klo 18 Taivaassa on reikä. Keskusteluillat kristinuskosta ja luonnosta (12.3, 26.3, 9.4. ja 23.4.). Klo 18 Opiskelijoiden yhteiskristillinen raamattupiiri. La klo 17 Paastoryhmä (21.2.–18.3.).

Malmin seurakunta facebookissa ■ www.facebook.com/malminseu-

rakunta

Aikuiset Kiireetön iltapäivä la 7.2. klo 13–16 Pukinmäen srk-kodilla (Säteriportti 3). Pyhiä tansseja, rukousta ja mietiskelyä liikkeessä. Sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Ohjaa Tiina Sara-aho. Ilm. 31.1. menn. Meri Ala-Kokolle p. 09 2340 4452, meri.ala-kokko@evl.fi. Hinta 5 e / sis. tarjoilua.

Sururyhmä Malmin kirkolla klo 18 ke 21.1., 28.1., 11.2. ja 11.3. sekä ti 24.3. Ryhmän ohjaajina pastori Esko M. Laine ja diakoniatyöntekijä Kaisa Moilanen. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400.

Maaliskuussa alkava sururyhmä Pihlajamäen kirkolla klo 18–19.30 ti 3.3., 17.3., 31.3., 21.4., 5.5. ja 19.5. Ryhmän ohjaajina pastorit Paula Närhi ja Jukka Holopainen. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400.

Aikuisrippikoulu kokoontuu Viikin kirkolla la 28.3. klo 11–17, su 29.3. ja la 18.4. klo 10–16, konfirmaatio su 19.4. klo 14. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Lapset ja perheet Malmin seurakunnan päiväkerhoissa on vapaita paikkoja. Tied. Anne Ridell p. 09 2340 4581

Varhaisnuoret ■ Viikkotoiminta ja tapahtumat

www.mestat.fi

Nuoret

Seurakunnissa tapahtuu 15.1.— 21.1.

Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja LänsiPasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742.

Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Ke 14.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri.

To 15.1. klo 13 Torstaipiiri, klo 18 Meikun olkkari, nuorten aikuisten (25–40 v) oma olohuone aloittaa toimintansa.

Rentoa yhdessäoloa ja jutustelua, pelailun ja kahvittelun merkeissä, kirkon alakerrassa (käynti Jalavatien puolelta).

Su 18.1. klo 11 Messu, uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen, Ronimus (l+s), Pakkanen (k).

Ti 20.1. klo 9.45–11.15 Perhekerho, klo 17 Lähetyksen ompelupiiri.

Ke 21.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, klo 19 Avoin rukouspiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2,

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko ■ Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (sun-

tio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b.

Varhaisnuorten kerhotoiminta alkaa viikolla 2. Tied. anu.aalto@evl.fi, mestat.fi/meilahti/tytöt ja pojat.

Päiväretkiä ja toiminnallisia päiviä hiihtolomalla (v.8) maanantaista perjantaihin klo 10–16. Lapsi voi osallistua osaan päivistä tai olla läsnä koko viikon.

Retkiä tehdään Seikkailupuisto HopLopiin ja Itäkeskuksen uimahalliin. Ilm. 6.2. mennessä Anu Aalto p. 09 2340 4752, mestat.fi/meilahti/tytöt ja pojat.

Partiotoiminta, Lippukunnat Viestitytöt ja Nuotioveikot järjestävät partiotoimintaa yli 7-vuotiaille. Uusia partiolaisia otetaan mukaan. tied. Viestitytöt anu.lonnrot(at)gmail.com ja Nuotioveikot, Raine Malm, lpkj.tnv@gmail.com.

La 17.1. klo 10–15 Raamiskoulutuspäivä on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut tutkimaan Raamattua yhdessä toisten kanssa. Päivä sis. monipuol. opetusta ja ryhmätyöskentelyä, maksuton ja sis. kevyen lounaan ja kahvin.

Ilm. ja tied. mia.hagman@helsinki.fi, p.

050 462 9068 tai hannu.ronimus@evl. fi. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

p. 09 2340 4780.

Tulossa To 15.1. klo 18 KeskusteSeura– Su 25.1. Rippikoulusunluilta uskon keskeisistä nuntai, mukana Gospel asioista. kunnat Helsinki.

Pe 16.1. klo 17–19 Skiverkossa: www.

To 29.1. klo 18 Valon ja dipirtti alle 14-vuotiaille. Pelataan pelejä, helsinginseura- ilon messu Länsi-Pasilan kappelissa. Vuoaskarrellaan ja jutuskunnat.fi den avajaismessu, mutellaan. Ohj. srk:n ja kana Jukat Tolonen & kaupungin nuorisotalon Leppilampi sekä Hillel Tokatyöntekijät, koulutetut vazier. Tervetuloa mukaan renpaaehtoiset. Ilmainen iltapatoon ja musiikilliseen iltaan laulala, 19.30–22 Nuorten yökahvila. Illan maan, rukoilemaan, ruokailemaan ja päätteeksi hartaus klo 21.30. Pelaa, seurustelemaan! Lisätied. hannu.ronipuuhaa ja kohtaa uusia ystäviä. Yökahmus@evl.fi, p. 09 2340 4723. vila tarjoaa mahdollisuuden päihteettömään illanviettoon muiden samanikäisten kanssa.Tied. Anni Laakso, anni.i.laakso@evl.fi, p. 09 2340 4750.

■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna La 17.1. klo 10–15 Raamiskoulutuspäivä ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 4800, kaikille raamattupiiritoiminnasta kiinhelsinginmikael.srk@evl.fi. Päivysnostuneille, ohj. RLL:n raamattutyön tävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, p. koordinaattori Anu Vuola. Ks. Muuta.

09 2340 4802.

Su 18.1. klo 11 Pyhäkoulu.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden Ma 19.1. klo 15 Kohtaamispaikka ja puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: kahvila kaikenikäisille.

Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 Ti 20.1. klo 8 Rukousaamiainen 4/2 e.

2340 4840. Kontulankaaren ympäristö Ruskeasuon p.09 2340 4844. Vesala p.09 2340 seurakuntakeskus 4846. Kurkimäki, Kivikko p.09 2340 ■ Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

4842. Mellunmäki, Fallpakka, LaakaKe 14.1. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille vuori, Östersundom p.09 2340 4843. tarkoitettu vapaamuotoinen olohuoInternetissä www.helsinginseurakunne-kahvila, tied. Paavo Ripatti, p. 050 nat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

5224 529, klo 16.30–18 OlohuonekahMikaelinkirkko vila, avoin kahvila kaikenikäisille, klo ■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 18 Raamattupiiri, parittomilla viikoilla. (suntiot) Pe 16.1. klo 10–11.30 Perhekerho, 11.30– To 15.1. klo 10 Eläkejumpparit – ryh13 Keittolounas 3e/1e, huom! uusi kelmä miehille. Helppoa ja tehokasta voilonaika. mistelua. Tervetuloa uudet jumpparit!

Ma 19.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri, huom!

Ei ennakkoilm. Ryhmää ohjaa liik. leht. kokoontumispaikka. (el.) Arto Virkkunen, 040 580 4989.

Ti 20.1. klo 17–19.30 Vapaaehtoisten ilKlo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen ta. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia väen päiväkahvit. Marja Lehtinen, Arja työntekijöitä kahvin ja teen äärelle. mi Määttä, Mari Lamminen. Klo 18 Sinä Osa illoista on vapaaehtoisten toteuttahyväksyt minut – raamattuluento. mia. Tied. vapaaehtoistoiminnan diakoHylätystä hyväksytyksi. Millä perusni lauri.anttila@evl.fi, p. 09 2340 4751. teella Jumala hyväksyy ihmisen? KuinKe 21.1. klo 13–15 Äijäkuppila, klo ka hänen hyväksynnästään tullaan 16.30–18 Olohuonekahvila. osalliseksi? Miksi sen löytäminen on To 15.1. klo 9.30–11.30 Muskariryhmät niin vaikeaa? luennoitsijana pastori Ilk0–3 v lapsille, ryhmät ovat täynnä, vaka Rytilahti, Suomen Raamattuopisto. paita paikkoja voi tied: jenni.paaso@ Pe 16.1. klo 20 Nuorten Yökahvila evl.fi, p. 050 596 5601.

Mikael

■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook. com/talolla

Muuta

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Light Cafe Alba.

La 17.1. klo 15 Avoin Raamatturyhmä.

Su 18.1. klo 11 Messu, Martti Häkkänen, Sini Ikävalko, Pauli Syrjö, Ilmari Karimies, Tiina Lintunen, Maija-Liisa Seppä, Mari Lamminen. Lauluryhmä Melisma, joht.

Kirsi Honkanen-Punkari. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 15 Venäjänkielinen messu.

Ma 19.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, yhteistä ohjelmaa klo 10.30 alkaen. Lounas 1,50e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä. Avoin vertaistukiryhmä päihteettömyyteen pyrkiville. Lisätied.

09 2340 4844 Jaana Makkonen.

Ti 20.1. klo 13 Ja niin me lauloimme…

Laulattamassa Arja Heikkinen ja Kirsi Honkanen-Punkari.

Ke 21.1. klo 18 Kristittynä maailmassa – näkökulmia lähetykseen. Kati Kemppainen; Eteläisen kristinuskon tulkinnat pohjoisen haastajina. Lähetyskahvio klo 17.30 alkaen.

Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto ■ Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

■ Korvatunturintie 2, p. 09 2340 4821

■ Raumantie 3 Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Oman kunnon mukaan. Tied. fys. ter. Minna Pirinen p. 045 8511 414.

Ke 14.1. klo 13 Keskiviikkokahvit, Peltohaka.

Ke 14.1. klo 19.30 Arkimessu. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä.

Su 18.1. klo 11 Messu, Glad, Sidoroff; Antti Elomaa, viulu. Klo 17 Messu. verkosto.net.

Ma 19.1. klo 14 Merimieskirkkopiiri.

Huom! uusi kellonaika.

Ti 20.1. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Klo 10 Omaishoitajien ryhmä.

Munkkiniemen kirkko

Mellunmäen seurakuntakeskus

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 09 2340 4822

15.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Ma 19.1. klo 17.30 Share&Care naistenpiiri. Kaikenikäisille naisille kaikenlaisista lähtökohdista. Yhteinen iltatee, kohtaamista, keskustelua, laulua, käsitöitä ja rukousta Hanna-rukouskalenteria käyttäen. Vetäjinä diakoni Hanna Sävilammi ja vapaaehtoinen Hanna Kymäläinen.

Ti 20.1. klo 17.30 Perheraamis. Lastenhoitoon ilm. 09 2340 4846.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65, p. 09 2340 4826

Ti 20.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta Arkiehtoollinen Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa (Kontukuja 5) pe 16.1. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin.

Laulamme virsiä Helykodissa (Porttikuja 8) ma 19.1. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin.

Uusi sururyhmä alkaa Mikaelinkirkolla 4.2. klo 17.30. Ryhmä on tarkoitettu kuoleman kautta läheisensä menettäneille aikuisille. Se tarjoaa mahdollisuuden puhua suruun ja menetykseen liittyvistä ajatuksistaan kohtalotovereiden kanssa ja saada vertaistukea. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, yhteensä 6 kertaa. Ilm. 19. tammikuuta alkaen pastori Eva-Lisa Lindström, puh. 09 2340 4833.

Kristittynä maailmassa – näkökulmia lähetykseen. Lähetysaiheisten iltojen sarja Mikaelinkirkolla keskiviikkoisin klo 18. 21.1. Kati Kemppainen, Eteläisen kristinuskon tulkinnat pohjoisen haastajina, 11.2. Mikko Matikainen; Jeesuksen seuraaminen arjessa, 25.2.

Risto Ahonen; Tulevaisuuden kirkko mitä kohti olemme menossa?, 11.3. Stella Rauhanniemi; Minäkin lähettäjä?

22.4. Tiina Ahonen; Messusta missioon ja takaisin. Lähetyskahvio 17.30. alkaen.

■ Tiilipolku 6 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Ti 13.1.klo 10 Kävelyryhmä. Tapaamme Munkkiniemen kirkolla Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä.

Ti klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila.

To 15.1. klo 13 Eläkeläisten kahvihetki.

La 17.1. klo 16 Avointen sydänten ilta.

Tervetuloa kertomaan, mikä sinulle on tärkeää ja mikä koskettaa. Illan anti koostuu niistä ajatuksista, puheista, lauluista ja runoista, joita seurakuntalaiset haluavat jakaa toisilleen.

Su 18.1. klo 13 Messu, Glad, Sidoroff; Antti Elomaa, viulu.

Ti 20.1. klo 18 Käsityökerho.

Ti klo 10 Kävelyryhmä.

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 4 Ke klo 10.15–11.15 Raamattupiiri, Erkkilä.

Muuta Lapsikuoro 5–7-v. ke klo 16.30–17.15 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa myös uudet kuorolaiset! tied. ja ilm. kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18– 19.30 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa myös uudet laulajat! tied. kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi Lauluryhmä La Folia kutsuu uusia laulajia. Harjoittelemme gregoriaanisia lauluja Lehtisaaren kappelissa 15.1. alk. to klo 17 Victoria Alatalon johdolla p.

0400 729112.

Lasten kerhot Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhojen vetäjältä, Munkkivuoressa Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134; Munkkiniemessä Leena Eronen p. 09 2340 5103. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä.

Munkkivuoressa: Luonto-Napero ma klo 9.30–11.30, naperokerho ti klo 9.30– 11.30 (yli 2 v.), avoin päiväkerho ke klo 9.30–11.30.

Munkkiniemessä: päiväkerho ke ja to klo 9–11.30, avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30, to klo 15–16.30. Ensilapsikerho ke klo 15–16.30.

Lehtisaaressa: avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30.

Kannatko huolta nuorista?

Kannatko huolta Munkinseudun, Leppävaaran ja Pitäjänmäen nuorista? Haluaisitko yhdessä toisten kanssa rukoilla heidän puolestaan? Rukousryhmä alueemme nuorten puolesta aloittaa perjantaina 16.1. klo 19 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Kokoonnumme jatkossa noin kolmen viikon välein eri seurakuntien tiloissa tai kodeissa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Lisätietoja: Annamari Jukko 050

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

594 9881 (iltaisin) tai annamari.jukko@ welho.com.

Uusi Alfa-kurssi alkaa Verkosto ry järjestää Alfa-kurssin keväällä 2015 yhdessä Munkkiniemen seurakunnan kanssa. Kurssi voi olla myös osa aikuisrippikoulua. Kurssin esittelyilta pidetään maanantaina 9.2.

Voit tulla kuulemaan kurssin sisällöstä, ilmoittautua mukaan ja tilata itsellesi työkirjan. Esittelyillan paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kurssi-illat pidetään ma 23.2–27.4 klo 18.30–20.30 (paitsi ei 6.4.). Lisäksi kokoonnumme viikonloppuna, 11.–12.4. Päätösjuhla viikolla 19.

Kurssipaikka on Lehtisaaren kappeli, os. Papinpöydänkuja 4. Tied. Mari AlaMattinen: mari@verkosto.net tai tekstiviestillä p. 050 527 3961. Mukaan voit ilmoittautua jo nyt!

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15, la 10– 18, su 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

Nuorisodiakoni 12–13 vuotiaita ja heidän lähiverkostoaan varten p. 050 5681 297.

To 15.1. klo 18 Rukousryhmä. Kiviranta.

Su 18.1. klo 10 Messu. Uusien luottamushenkilöiden ja messuavustajien siunaaminen. Heininen, Kosonen, Mäkiö, Addictio-kuoro, joht. Visa Yrjölä.

Klo 10 Pyhäkoulu.

Ma 19.1. klo 9.45. Perhekerho.

Ke 21.1. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

Oulunkylän vanha kirkko ■ Siltavoudintie 12

Ma 19.1. klo 18 Raamattupiiri.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 09 2340 4218 Murto.

To 15.1. klo 9.45 Perhekerho.

Su 18.1. klo 11 Messu. Uutela, Handolin, Ville Perkkiö. Klo 11 Pyhäkoulu.

Ma 19.1. klo 17 Akin klubi. Väyrynen-Si. Ke 21.1. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340.

Su 18.1. klo 18 Iltamessu. Uutela, Handolin, Mäkiö. Kahvi. Tule pop-up messukuoroon! Messukuoro harjoittelee messun virsiä ja lauluja Maunulan kirkossa klo 16.45 alkaen Katjan johdolla.

Tule sellaisena kuin olet ja silloin kun pääset!

Ma 19.1. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Uusi ryhmä alkaa!

Ti 20.1. klo 13 Maunulan lähetyspiiri.

Järvinen. Klo 16–18 Tiistaijengin iltapäivä. Klo 18 Arkimessu. Leinonen, Mod. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta.

Ke 21.1. klo 13 Keskiviikkokerho.

Lasten musiikkiryhmät alkavat to 22.1. klo 9.30 (2–5 v.), klo 10 (1–2 v.), klo 10.30 (0–1 v.). Vapaa pääsy.

Veräjälaakson hoitokoti ■ Otto Brandtin tie 10 A Ti 20.1. klo 9.45 Perhekerho.

alkaa ma 12.1. osoitteessa https://hsrkyssl.helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen. Tied. Mika Kivinen, p.

09 2340 5373.

Pyhäkoulunopettajaksi Oulunkylään ja Maunulaan?

Etsimme pyhäkoulunopettajia ja alle kouluikäisten lasten leikittäjiä su 11.1. alkaen Oulunkylän ja Maunulan kirkoille.

Voit olla mukana kerran kuussa tai 3–4 kertaa peräkkäin. Voit myös aloittaa toisen ohjaajan parina. Tied. Leena Väyrynen-Si, p. 09 2340 5325.

Paavali ■ Virasto: Sammatintie 5, avoinna

ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

avoinna ma–to klo 11–15.

Ke 14.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen.

To 15.1. klo 9 Rukouspiiri kappelissa.

Klo 10 Hetkinen tulevan sunnuntain raamatuntekstien äärellä, yläsalissa.

AURORE–festivaali 2015 Euroopan ruhtinashovit soivat Paavalinkirkossa 15.–18.1. Taiteilijatapaaminen ja maksuton kahvitarjoilu Paavalinkirkon alasalissa tuntia ennen jokaista konserttia.

Liput: 20/15 e, festivaalipassi 50/30 e Lippupisteestä ja 1,5 tuntia ennen ovelta. Ohjelma: To 15.1. klo 19 Heads Will Roll – Musiikkia Tudoreiden Englannista. Ensemble Petraloysio, Lumen Valo, nokkahuiluyhtye Q Consort, sekä urkurit Ilpo Laspas ja Petros Paukkunen.

Pe 16.1. klo 19 Reyes Católicos – Trastámara-suvun musiikkia maurivalloituksen ajalta. Fioretto ja Lumous Debra Tapion johdolla.

La 17.1. klo 18 Grande Chapelle – Musiikkia Habsburgien keisarihovista.

Giardino Novo ja English Vocal Consort of Helsinki, sekä urkuri Petros Paukkunen ja nokkahuilisti Petri Arvo.

Su 18.1. klo 16 Pohjolan Kruunajaiset – Vaasa-suvun juhlamusiikkia. Ensemble Petraloysio, Lumen Valo, English Vocal Consort of Helsinki, Q Consort, sekä urkurit Petros Paukkunen ja Matti Pohjoisaho. Liput esityksiin: 20/15 e, festivaalipassi 50/30 e Lippupisteestä ja 1,5 tuntia ennen ovelta.

Su 18.1. klo 10 Messu. Arja Kortelainen, Jorma Parviainen, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit ja pienet myyjäiset Mäntyniemen hyväksi.

Ti 20.1. klo 13–14.30 Aulakahvila. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa Lappalaisten perheen, Viron ja Venäjän työn puolesta.

Ke 21.1.klo 18 Snadi PaavaliMessu. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Itä-Pasila ■ Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445 Su 18.1. klo 12 Messu. Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit.

Su 11.1. alkaen klo 17–18 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille.

21.1. klo 18. Järjestäjinä kristilliset kirkot Helsingissä.

Vapaaehtoinen! Tervetuloa Yhteisvastuu kerääjäksi helmikuun ensimmäisellä viikolla kauppakeskus Arabiaan. Jokaiselle vapaaehtoiselle annetaan perehdytys tehtävään. Ota yhteyttä Tuija Samila 050 347 8243 tai laita sähköpostia tuija.samila@evl.fi. Lisätietoja keräyksen teemoista saa osoitteesta www.yhteisvastuu.fi.

Treffit elämän kanssa torstaisin klo 18–20 Paavalinkirkolla 5.2.–5.3. Kurssi on tarkoitettu sinulle, joka tunnet itsesi yksinäiseksi. Kurssilla tutustut itseesi ja omiin kykyihisi ja kenties löydät oman paikkasi seurakunnassa. Käytämme luovia menetelmiä. Ilm. virastoon 30.1. mennessä. Lisätietoja Kirsti Virtaselta 046 639 8926.

Tyytyväisyystaidot mahdollisuutena lauantaina 7.2. klo 9–16 Paavalinkirkolla.

Hiljentymistä, tyytyväisyystaitoihin ja positiivisuuteen liittyviä tekstejä, kirjoittamista ja jakamista. Käytämme kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Ruokailu ja kahvit 10 e. Ilm. virastoon 4.2. mennessä. Tiedustelut Tuula Paasivirta 040 556 9079, tuula.paasivirta@evl.fi.

Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä tiistaisin klo 18–20 Paavalinkirkolla 10.2.–28.4. Ryhmässä työvälineinä käytetään mm lyhyitä tekstejä ja runoja.

Tiedustelut ja ilm. 2.2. mennessä Tuula Paasivirta 040 556 9079, tuula.paasivirta@evl.fi. Ohjaaja haastattelee osallistujat puhelimessa viikolla 5 tai 6.

Nuorten ja aikuisten retki Fazerilaan maanantaina 16.2. klo 13–17. Retki toteutetaan omakustanteisesti julkisen liikenteen bussilla ja sisältäen noin 3 km kävelyä. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Ann-Marie Ahlsten 09 2340 5441 tai ann-marie.ahlsten@evl.fi.

■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

To 15.1. klo 17–20 Vapaaehtoistyöntekijöiden ilta.

La 17.1. klo 16 Torman kuoron konsertti. Virolaisen Torman sekakuoron konsertti. Kuorea johtaa Mare Talve.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Su 18.1. klo 11 Messu. Leo Norja, Sara Toivanen ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana ”Ystävyyden henki” -kuoro Viron Tormasta. Kuoroa johtaa Mare Talve. Messun yhteydessä siunaamme uudet luottamushenkilöt tehtäväänsä.

Ti 20.1. klo 18 Pakilan Martat. Kevätkauden aloitus Seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston tehtävät. Seurakuntaneuvoston jäsen Helena Sipilä kertoo näiden tehtävistä.

MISSIONMEN.FI SUOMEN LIIKEMIESTEN LÄHETYSLIITTO

Kuuloasiat kuntoon!

Korkeatasoiset yksilölliset Hansaton-korvakäytäväkojeet valmistetaan suomalaisena käsityönä!

Huipputason yksilölliset

Hansaton-kuulokojeet alk.

1500,00€

Hinta sisältää kuulokojeen lisäksi kaikki tarvittavat tutkimukset, sovitus- ja käyntimaksut ja tarvittaessa erillisen korvakappaleen.

PowerTel M7000 GSM-puhelin - helppokäyttöinen vahvistinpuhelin - induktiivinen kuuntelu kuulokojeella - puheäänen ja soittoäänen vahvistus - SOS-turvapuhelut - mukana pöytälaturi!

99,95€

Valikoimassa myös lankapuhelimia ja puhelinvahvistimia sekä vahvistinkuulokkeita TV:n kuunteluun.

TV SoundBox lisäkaiutin - erinomainen äänenlaatu myös voimakkaalla vahvistuksella - helppo apu TV:n kuunteluun

159,00€

Kuulokojeet - vahvistinpuhelimet ja -kuulokkeet Kuulontutkimukset - tarvikkeet - palvelut Soidintie 8, Helsinki (Malmi) Myymälä ark. 8-16, nettitilaukset 24 h www.kuulohansa.fi (09) 345 5300

ILMOITUKSET 0400 249 961

■ Käräjätuvantie 3 Su 18.1. klo 16 Israel-ilta. Puhujana Riitta Keskimäki ”Israelin toivon tähden – Sakariaan kirjan äärellä”. Ilon lähde -lauluryhmä laulattaa.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko

Ma 19.1. klo 17 Kehitysvammaisten kerho.

Ti 20.1. klo 17 Koskelan lähetyspiiri.

Järvinen.

Ke 21.1. klo 12 Avoimet ovet, keittoa ja kahvia. Kajos, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Pe 16.1. alkaen klo 9–10.30 Keulan aamu, kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamupala 1 e.

Su 11.1. alkaen klo 17–19.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p.

09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus to 15.1. ja 22.1. klo 14–16 Hele-Elina Saari, p.

09 2340 5648.

Pe 16.1. klo 19 Nuorten avoimet ovet Su 18.1. klo 10 Messu. Vanne, Eino, Ahola. Kirkkokahvit. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen.

Ti 20.1. klo 18 Nuorten ilta.

Ke 21.1. klo 18 Hiljainen rukous.

Varhaisnuorten esite postitetaan viikolla 2. Ilmoittautuminen kerhoihin

to 29.1. klo 19 Mukana laulaja Jaana Pöllänen Juontaa Liisa Kareluoto Ehtoollisella pastori Hanna Vettenniemi

Torpparinmäen korttelitalo

■ Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445

Paavalinkirkon kuoro torstaisin alkaen 15.1. klo 18 yläsalissa.

Ekumeenisen rukousviikon tapahtuma Paavalinkirkossa keskiviikkona

Lönnrotinkatu 6, Helsinki

Hyvän Paimenen kirkko

Keula

Muuta

Yhteislaulua Rukousta Opetuspuhe Ehtoollinen Tule mukaan

Pakila

Voudintie 4 B

Muuta

17

Seurakunnissa tapahtuu 15.1.— 21.1.

Hengelliset tilaisuudet HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Ke 14.1. klo 19 Seurat Su 18.1. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 Su 18.1. klo 14 Lähetyskirkon messu, Pykäläinen, Malve Ma 19.1. klo 15 Lähetysseuran syntymäpäivämessu, (s) Satu Kantola, (l) Matti Huotari www.lahetyskirkonmessu.fi Vanhaliina kauppa auki to klo 10-18 ja la 10-15

18 Konalan srk–talo ■ Kyntäjänt. 4

Ma 19.1. klo 18.30 Raamattupiiri.

Pajamäen srk–koti ■ Pajamäent. 14

Pe 16.1. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e.

Su 18.1. klo 14 Ehtoollishartaus. Vanne.

Ke 21.1. klo 14 Päiväpiiri. Kekäläinen.

Muuta Perhekerhot alk. ma 19.1. klo 10 Pajamäen srk-koti, ke klo 10 Lehtovuorenk.

10, to klo 10 Konalan srk-talo.

Uutta nuorille LäksyAvoimet tiistaisin alk. 20.1. klo 15–18 nuorten kellarissa Pitskun kirkolla. Rauhallinen paikka, jossa voi keskittyä läksyihin tai kokeisiin ja kysyä tarvittaessa neuvoja.

Roihuvuori Seurakuntatoimisto ■ Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 puhelimitse, ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5758. Roihuvuoren kirkko ja seurakuntasali suljettuna remontin vuoksi 18.1. asti.

Ma 19.1. klo 16 Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus harjoitukset. Uusia laulajia otetaan mukaan klo 15.30 lähtien. Filppula p. 050 380 1499.

Ti 20.1. klo 13 Lähetyspiiri joka toinen tiistai Ke 21.1. klo 18 Arkkikirkko. Klo 18.30 Pawson-ilta.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Laajasalon diakoniapäivystys alkaen ma 19.1.15 klo 9–11. Aulakahvio auki ma–pe klo 10–14. Rukoushetki torstaisin klo 12.

Ke 14.1. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Klo 18 Naisten raamattupiiri joka toinen keskiviikko.

Pe 16.1. klo 18.30 Perheiden raamattupiiri joka toinen perjantai.

Su 18.1. klo 12 Messu. Meriläinen, Helaseppä, Filppula. Klo 18 Sanan ja Rukouksen ilta. Heidi Koskela. Esirukouspalvelua.

Ma 19.1. klo 18 Lectio Divina joka toinen maanantai. Vaulas.

Ti 20.1. klo 18 Miesten raamattupiiri joka toinen tiistai. Jukka Annala.

Laajaranta ■ Humalniementie 15, p. 09 2340

5715 To 15.1. klo 12 Luova joukko joka toinen viikko 23.4. asti.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su klo 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone.

To 15.1. klo 12 Viikkomessu. Koski, Lehtoaho.

Pe 16.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Klo 19 Mendelssohn: Elias-oratorio.

Seurakunnissa tapahtuu 15.1.— 21.1.

Agricolaliike Seppo Murto 60 v. Dominante, Lohjan ■ Mikael Agricolan kirkko, agricolaorkesteri, Tuuli Takala, Monica Groop, liike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123.

Jussi Salonen, Esa Ruuttunen. Liput Café Agricola avoinna ma–pe klo 10– 40/30/20 e.

15, lounas ma–pe klo 11–13.30 La 17.1. klo 18 Iltakirkko. Poutiainen, Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionViitanen. wings/facebook.fi.

Su 18.1. klo 10 Messu. Varkki, Silvo, ViiTo 15.1. klo 10–13 Lasten ja perheiden tanen, Kinnunen, Helsingin filharmonipäivä. Klo 13.30 Torstaipiiri. nen kuoro, joht. Dani Juris. KirkkokahSu 18.1. klo 10 Anglican Eucharist. Klo vit. Leena Kontula, Anni Nikunlassi: 12 Messu (vanha kaava). Wikström.

Terveisiä Tansaniasta. Krypta. Klo 10 Kirkkokahvit. Klo 18 Tuomasmessu.

Pyhäkoulu. Kappeli.

Tapio Koivu, Laura Mäkelä.

Ma 19.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Ma 19.1. klo 10–12 Family Club. AkvaaSnellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. rio. Klo 17 Israelilaiset kansantanssit Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen -ryhmä. Voimistelusali. Tied.: Viveca rukoushetki ja ikoninäyttelyn avaUnnerus, 044 5218 221. jaiset. Taizé-lauluja, ikonien siunaamiTi 20.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Atenen. Isä Kalevi Kasala, Helsingin ortoria 1 e. Krypta. Klo 18 Kristillisen medidoksinen seurakunta, ponomari Jefim taation ryhmä. Kappeli.

Brodkin, Järvenpään ortodoksinen Ke 21.1. klo 13 Seniorifoorum: Jerusaseurakunta. Krypta. Ks. Muuta. lem, kolmen uskonnon pyhä kaupunki.

Ti 20.1. klo 12 Päivärukous. Krypta. Klo Israel-opas, rovasti Pentti Holi. Klo 14 18 Luentokurssi: Liturgia. Järj. SuoKoululaisten olkkari. Klo 19 Agricomen teologinen instituutti. Kappeli. lamessu. Wikström. agricolamessu.fi.

Ke 21.1. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Linda IsoKatajanokan kangas. Krypta. Klo 14 Luseurakuntakoti ento ikonimaalaukSeura– ■ Kauppiaankatu 8–10 B sesta. MaalausryhmiTi 20.1. klo 9.30 Perheen ohjaaja, uskonkunnat nonopettaja, FM verkossa: www. kerho.

Ke 21.1. klo 17 VarhaisSeija Viitaniemi.

Krypta. Ks. Muuta. helsinginseura- nuorten kokkikerho.

Klo 17.30 Maan suokunnat.fi Meritullin la. Klo 17 tarjolla keitseurakuntakoti toa (3 e). Krypta. Klo 18 ■ Meritullintori 3, p. 09 2340 Kristillisen meditaation 6133 ryhmä. Kappelin alasali.

To 15.1. klo 15 Perhekerho.

Johanneksenkirkko Ma 19.1. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten ■ Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 jumppa.

7730, avoinna ma–pe klo 10–15 Ti 20.1. klo 18 Naisten lentopallo.

La 17.1. klo 18 Ehtoomessu. Äikää.

Studium Catholicum

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125

Su 18.1. klo 12 Messu. Kosonen, Pulli.

Ma 19.1. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 20.1. klo 9.30 Perhekerho. Klo 13 Esikoisvauvakerho. Klo 14–16 Kappelikahvila.

Suomenlinnan kirkko

■ Ritarikatu 3 A To 15.1. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 19.1. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Puotilan kappeli

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320

To 15.1. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Englanninkielinen rukoushetki.

Pe 16.1. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone).

Su 18.1. klo 10 Messu. Soili Maisila, Jari Leinonen, Leena Tiitu, Mkko Helenius.

David Hackston kontratenori, Mikko Ikäheimo luuttu. Kirkkokahvit.

Ma 19.1. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Kitarakurssit (takkahuone). Lisätiedot Jari Leinonen 050 538 2251.

Ti 20.1. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, Helsingin Raamattukoulu.

Ke 21.1. klo 17.15 Rukousetkot (morsiushuone). Klo 18 Ehtoollishetki, Soili Maisila, Arja Launis, Leena Tiitu. Klo 18.40 Rukousmessun suunnittelukokous (takkahuone).

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

To 15.1. klo 13 Diakoniapiiri.

Pe 16.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri.

Ti 20.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Onko rouva uskomassa? – keskustelua uskomisesta, Jari Leinonen.

Ke 21.1. klo 16 Miestenpiiri.

Kerhokeskus Pe 16.1. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café.

Ma 19.1. klo 14 Posliinipiiri. Lisätiedot Tuula Setälä 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ti 20.1. klo 14 Junnukerhis. Avoin ja maksuton kerho 1–7-lk tytöille ja pojille, ei tarvitse ilm.

Ke 21.1. klo 18 Nuortenilta.

Su 18.1. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Sara Pykäläinen, Tuuli Malve.

■ Kristianinkatu 19

Bulevardin kerhohuone

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

■ Tykistönkatu 8

Krista-koti

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–20.30 To 15.1. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri. Krypta. Klo 19 Raamatunlukua ääneen. Kasteen lahja. Joelin kirja, Barukin kirja, 1. Piet. Tikka.

Su 18.1. klo 10 Messu. Vettenniemi, Tikka, Pulli. Kirkkokahvit ja messujatkot.

Ma 19.1. klo 18 Pyhän Henrikin muistopäivän vesper. Tikka, Äikää, Pulli.

Ti 20.1. klo 12 Päivämusiikki. Sixten Enlund, urut.

Ke 21.1. klo 8 Aamumessu. Vettenniemi, Pulli.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ke 12.30– 14.30, to 11–15, pe 9–12 To 15.1. klo 12 Käsityöpiiri.

Pe 16.1. klo 9–10 Aamupuuro.

Ti 20.1. klo 14.30 Puhu suomea. Klo 18 Henkisyys ja hyvinvointi. LKT Heimo Langinvainio alustaa aiheesta. Pro Lapinlahtiliike ry:n pj. Katja Liuksiala puhuu metsän ja luonnon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Teetarjoilu.

Ke 21.1. klo 13 Lauletaan virsiä. Pulkamo. Kahvia klo 12.30.

14–15 Eläkeläisten päiväkerho.

■ Tähtitorninkatu 18

Su 18.1. klo 14 Musiikillinen rukoushetki. Jukka ja Tove Leppilampi, Ikonen.

Ti 20.1. klo 14–17 Koululaisten Olkkari. Krypta.

Ke 21.1. klo 14 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 09

Töölö

Lähetyskirkko

■ Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126

Vanha kirkko ja Annankulma

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Ma 19.1. klo 15 Raamattupiiri.

Muuta Ekumeenisten ikoninmaalausryhmien ikoninäyttely Tuomiokirkon kryptassa ti–la 20.–24.1. klo 11–17, su 25.1. klo 12–14. Paikalla olevien ikoninmaalausryhmien jäsenien johdolla pääsee tutustumaan ikoninmaalaukseen.

Ryhmien ohjaaja Seija Viitaniemi luennoi ikonimaalauksesta ke 21.1. klo 14.

Vapaa pääsy.

Kritopäivä ”Matka valoon: Kriisistä voi toipua” la 24.1. klo 10.30–16.30 Laajarannan leirikeskuksessa. 10 e, sis. ruoka ja kahvi. Päivän päätteeksi sauna ja uimista. Ilm. 16.1. mennessä p. 09 2340 6201, Pinja Niemi.

Kritoryhmä ”Matka valoon: Kriisistä voi toipua” helmikuussa Annankulmassa, kokoontumiset (7 krt) ma-iltaisin.

Ilm. ja puhelinhaastattelu 30.1. mennessä p. 09 2340 6201, Pinja Niemi.

Keskusteluryhmä yhden huoltajan perheen aikuisille joka toinen to 26.2.–23.4. klo 17–18.30 Mikael Agricolan kirkolla, ohj. psykologi Riitta Niinivaara. Lapsille omaa ohjelmaa ryhmän aikana. Ilm. 31.1. mennessä p. 09 2340 6204, Merja Korpela.

Taidenäyttely: Maalauksia: Marja-Liisa Aimo-Susi, Ruoholahden kappelissa 31.1. asti. Avoinna tilaisuuksien aikana.

Kuoroharjoitukset: Vanhankirkon kuoro ti klo 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri to klo 14.30–15.45 Bulevardin srk-salissa. Joht. Risto Pulkamo, p. 09 2340 6184, risto.pulkamo@evl.fi. Tervetuloa uudet ja vanhat laulajat!

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Tulevaa Pe 23.1. klo 18 Raamattua kuunnellen. Alussa lyhyt kahvihetki, jonka jälkeen luemme yhden tulevan sunnuntain Raamatuntekstin. Pidämme hiljaisen hetken ja jaamme sen, mitä teksti on meille nostanut mieleen. Jakamista emme kommentoi.

Ma 26.1. klo 18 Lauluilta. Tangon taikaa Suomesta Argentiinaan. Mikko Helenius, bandoneon.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko

■ Puotilantie 5, p. 09 2340 6421 To 15.1. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Kakkonen.

Ti 20.1. klo 13–16 Olohuone. Klo 14 DI Pekka Hallikainen: Matkavaikutelmia Etelä-Afrikan luonnonsuojelualueelta.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 To 15.1. klo 9.30 Kevätkauden ensimmäinen Perhekerho. Tervetuloa mukaan!

Pe 16.1. klo 20.30 Varttimessu. Riepponen, Jalava ja Joenpelto.

Muuta Alakouluikäisten kerhoissa on vapaita paikkoja. Lisätietoja Johannes Joenpellolta p. 09 2340 6460.

Tulossa: Laskiaisleiri alakouluikäisille ja varttuneelle väelle Lohirannassa 6.– 8.2.2015. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla–toiminta>kouluikäiset 23.1. mennessä. Lisätietoja antavat Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6416 ja Johannes Joenpelto p. 09 2340 6460.

Masennuksesta toipuvien ryhmä alkaa helmikuussa Matteuksenkirkolla.

Keskustelua ja hiljentymistä arjen keskellä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: diakoni Anni Merilahti 09 2340 6450.

Alfa-kurssi – käytännöllinen ja keskusteleva johdatus kristinuskon perusteisiin kristinuskosta etsijöille, epäilijöille, uusille ja vanhoille seurakuntalaisille.

Kurssi alkaa su 15.2. klo 12–14.30 Matteuksenkirkossa. Muut päivät ovat sunnuntait 22.2. 22.3. ja 3.5. klo 12–14.30; torstait 26.2., 5.3., 12.3., 9.4., 16.4. ja 23.4. klo 17.30–20 sekä torstai 2.4. klo 20–21, perjantai 27.3. klo 18–21 ja lauantai 28.3. klo 10–17.Lisätiedot: Kirsi Koskimäki kirsi.koskimaki@evl.fi; 09 2340 6433. Ilmoittautuminen ma 9.2. mennessä Kirsi Koskimäelle.

Vuosaari ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe 9–13, pappi päivystää 10–13. Avoinna ke 14–18, pappi päivystää 15–18. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Ke 14.1. klo 18.30 Kantaattikuoro.

To 15.1. klo 11–12 Kriisiryhmän valmistama diakonialounas. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 15.30 Vuosaarikuoro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Su 18.1. klo 11 Messu. Holma, Ahonen, Jurmu. Saarna Pekka Koskinen. Messun jälkeen lähetystilaisuus kirkkosalissa, mukana nimikkolähetit Pekka ja Kaarina Koskinen. Aulassa leivonnaismyyntiä lähetystyön hyväksi. Pyhäkoulu saarnaosuuden aikana 3 vuotta täyttäneille lapsille.

Ma 19.1. klo 12 Iltapäiväpiiri. Klo 18 Raamattupiiri.

Ti 20.1. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 21.1. klo 18.30 Kantaattikuoro.

■ Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420

Katukappeli

Ke 14.1. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14–15 Eläkeläisten päiväkerho.

Pe 16.1. klo 12–13.30 Perjantaipöytä.

Avoin kahvihetki ja jutustelua takkahuoneessa.

Su 18.1. klo 10 Messu. Vidgrén, Pakarinen, Vesanen ja Martta Rantanen. Klo 14 Englanninkielinen messu.

Ma 19.1. klo 11–13 Neulekahvila. Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Ti 20.1. klo 12–13 Soppakirkko. Hartaushetki ja maksuton keittolounas.

Klo 17 Raamattupiiri. Klo 18 Englanninkielinen raamattupiiri.

Ke 21.1. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

To 15.1. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Pesonen, Jurmu.

Ti 20.1. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 16.1. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

Ma 19.1. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 20.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. klo 14 Askeleita Suomeen.

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Merirasti-kappeli

Erityisdiakonia

■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

aamumeditaatio. Perjantaisin klo 18 iltahartaus.

050 541 2119 Ke 14.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 15.1. klo 10 Perhekerho.

Su 18.1. klo 17 Pyhäillan ehtoollinen ja iltatee. Vanhanen, Jurmu.

Ke 21.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

www.helsinginseurakunnat.fi/erityisdiakonia

Kehitysvammaistyö

Erityisnuorisotyön keskus Snellu

■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@evl. fi

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

To 15.1. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Ti 20.1. klo 10 Perhekerho.

Ke 21.1. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, toimisto 09 2340

2502

19

Seurakunnissa tapahtuu 15.1.— 21.1.

■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352,

ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl Vapaaehtoiseksi nuorten parissa tapahtuvaan SAAPAS-toimintaan?

Saapasryhmä liikkuu perjantai-iltaisin Helsingin keskustassa ja lähiöissä. Koulutus alkaa ke 4.2. Ilm. paivi.hakala@ evl.fi tai 09 2340 2352 ja lisäinfo hkettusaari@evl.fi tai 09 2340 2355 tai www.snellu.info.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori p. 09 2340 2018,

kampinkappeli@evl.fi Maanantaisin klo 8 aamuhartaus.

Keskiviikkoisin klo 8 Tuomasyhteisön

Sairaalasielunhoito

International Ev. Church

Sairaalapappien yhteystiedot henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.

Vapaaehtoistoiminta ■ Katso suurellasydämellä.fi

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549 Pe 16.1. klo 17–19.30 Lähetysaskartelupiiri srk-talossa. Ma 19.1. klo 17–18.30 Hengellisen musiikin levyraati srktalossa.

Palveleva puhelin www.evl.fi/palvelevanetti ■ Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Vieraskielinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja face-

book.com/migrantchurch.fi Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service. Contact: Hans Krause, 040 5456 833, hans.krause@evl.fi.

Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Hans Krause.

Our 4pm Sunday services are held in English.

Sunday School is provided mainly in Finnish (3–6 & 7–12) with some English translation if possible, and in English for teenagers. In Roihuvuori church, Tulisuontie 2, Helsinki. (Bus 82 from Itäkeskus, platform 28, or Bus 80 & 82 from Herttoniemi Metro station). There is plenty of parking if you come by car.

Community Groups take place throughout the week all across the Capital region, providing a place to build great friendships and grow spiritually.

Find out more on our website or email us at community@church.fi.

Details about other activities available from the church office and website: tel: 09 5868 770. church.fi

Kautta killisilmäisen kollikissan Kissa on lastenkirjojen supersankari, kuningas ja ryöväri.

Teksti Pihla Tiihonen

KIRJA ”Muutaman silmänräpäyksen kuluttua tuntui tuulenpuuska. Ja tuulen mukana tuli jokin musta. Se pyyhkäisi jään yli ja nappasi Kirvelin vedestä. Se oli Mysteeri.”

Mysteeri on kissamaailman supersankari, kuin lentävä mustanaamio, joka ilmestyy paikalle kun kissanpentu Messi sitä eniten tarvitsee.

Nyt Messi kaipaa apua, koska hänen isänsä rakentama kalastusrobotti on kadonnut. Etsintäretkeä hankaloittaa Messin reppuun piiloutunut pikkusisar Kirveli.

Kuusivuotiaasta sadunkuulijasta mukaan tunkevat pikkusisaret ovat yököttäviä. ”Minä tykkään eniten Kirvelistä, koska se vaan lähti mukaan retkelle, vaikka ei olisi saanut”, hänen neljävuotias pikkusiskonsa toteaa ihastuneesti.

Ninka Reitun esikoisteos Messi ja mysteeri – kaikki järjestyy on julkaistu myös Saksassa. Toisessa kirjassa Käpälät kohti seikkailua on vahvoja kuvia pohjoisen eksotiikan täyttämästä metsästä, jossa revontulet loimuavat ensilumen yllä, hirvi jolkottaa ja karhu nukkuu talviuntaan. Löytääköhän tämäkin nopeakäänteinen seikkailu ulkomaisia lukijoita?

Reitun suurisilmäiset eläimet muistuttavat japanilaisia anime-hahmoja. Neljävuotias luuli jättimäistä isäkissaa ensin Totoroksi Hayao Miyazakin anime-elokuvasta Naapurini Totoro.

Ninka Reittu: Messi ja Mysteeri – Käpälät kohti seikkailua. Otava 2014.

KIRJA ”’Kautta killisilmäisen kollikissan...

Poika on kuningas!’ sir Hector polvistui kasvattipoikansa eteen.”

Mauri Kunnas on kunnostautunut vanhojen tarujen ja historian välittämisessä lapsille Koirien Kalevalassa ja Koiramäki-kirjoissaan.

Tuoreeseen yhteisniteeseen Suuret tarinat on koottu hänen aiemmin julkaistut kirjansa Kuningas Artturin ritarit, Viikingit tulevat ja Robin Hood.

Jouluyönä syntyvä kuningas Artturi sekä Robin Hood ovat kissoja. Kissaihmiseksi tunnustautuva Kunnas omistaakin nämä kirjat lemmikkimirrilleen Killelle: ”Siinä missä koira on puhdas sankari, kissassa on hiukan enemmän katu-uskottavuutta.” Vaikka kuningas Artturi kyllä muistuttaa pentukuvissaan marsua, jos neljävuotiaalta kysytään.

Klassikkotarinat kiinnostavat neljä- ja kuusivuotiasta. He selailevat mielellään vauhdikkaasti kuvitettua teosta ja etsivät sieltä Kunnaksen kirjojen kestohahmoa, unissaan kävelevää Herra Hakkaraista.

Tarinoiden seuraamista häiritsee hieman nimipaljous, jossa aikuinenkin on mennä sekaisin. Ääneen lukiessani saatan korvata esimerkiksi Utherin isäkuninkaalla, Igrainen kuningataräidillä ja Logresin Tintagelin linnan kuninkaanlinnalla.

Mauri Kunnas: Suuret tarinat. Otava 2014.

KIRJA ”Ilkeästi sähisevä joukko hiipi lähemmäs. Ne olivat nälkäisiä ja katkeria. Ne olivat vaarallisia. Ne olivat arvaamattomia. Ne repisivät saaliinsa kappaleiksi.”

Onnellinen loppu.

Lentävä Mysteeri-kissa ratkoo pentujen pulmat.

Maukan ja Väykän naamakirja kertoo, kuinka omahyväisyyteen taipuvainen kissa ja vätysmäisyyteen saakka kiltti koira päätyivät yksiin taivaansiniseen taloon mäen laelle.

Kirjassa kerrotaan myös mäen juurella olevan kylän asukkaiden taustoista. Se toimii silti itsenäisenäkin lukukokemuksena.

Naamakirja on tummasävyisempi kuin aiemmat kuusi Maukkaa ja Väykkää. Sarjan seitsemännessä osassa käsitellään esimerkiksi suurta ahneutta, petosta ja kuolemaa.

Kuvaus toisten työllä rikastuvasta, kurjuutta levittävästä Ketusta on kuin lapsille suunnattu vasemmistolainen manifesti riistokapitalismista. Kritiikin kohteiksi joutuvat myös nälissään oloa vaativa mallimaailma sekä jatkuva omista asioistaan hölöttäminen. Kirjailija Timo Parvela ei taida tykätä Facebookista.

Timo Parvela: Maukan ja Väykän naamakirja.

Kuvittanut Virpi Talvitie. Tammi 2014.

20

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

neniälittereK Avaliitto

A

va-kanavan tositv:ssä naitetaan sokkopareja arvovaltaisen raadin näkemysten perusteella.

Vaikka ohjelman nimi vihjaa kirkkohäihin ja yksi sarjan asiantuntijoista on pappi, kyseessä on siviilivihkiminen. Tämä on jätetty tarkoituksella kertomatta, jotta sarjan tunnettuus maksimoituisi. Ohjelman on väitetty vaarantavan totaalisesti avioliiton pyhyyden ja merkityksen.

Jälleen kerran monien katseet kiinnittyvät romantiikkaan ja ihanaan menneisyyteen, jolloin avioliittoa ei väheksytty. Ennen vanhaan liitot kestivät, silloin sitouduttiin kuolemaan asti. Ihanasti pojat olivat poikia ja tytöt kasvatettiin synnyttämään lisää.

Kelpo avioliittoja väheksymättä, herätys! Eikö kukaan muista entisajan hellan ja nyrkin välimaastoon sidottuja panttivankeja, ei-toivotun jälkeläisen vuoksi solmittuja pakkoliittoja tai muita pakopaikattomia parisuhdetilanteita? Papin aamen tai idea elinikäisestä kultaisesta kahleesta eivät pyhitä läpiruostunutta liittoa.

73. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@media.fi Ilmoitusaineistot kk.ilmot@media.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm + 24% alv. Rivi-ilmoitukset alk.

3 riviä 28,52 e, sis. alv.

Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Palveluja tarjotaan

Vuokrata halutaan

Mikäli murehditte asentamatonta tai Mu kotitalo ista korjaamatonta verhoa tai verhotonta usvähe nnys! ikkunaa, me autamme. p. 040-411 4370 Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla.

J. Vähäkanga Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu.

Tilastokeskuksessa työskentelevä raitis ja savuton nuorimies etsii yksiötä Helsingistä. Ei lemmikkejä, luottotiedot ok. Max 650 €/kk.

P. 040 566 6259 / Sampo

4

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Siisti, luotettava, työssäkäyvä 27-v. nainen etsii pitkäaik. yksiötä Helsingin alueelta. Vuokra max 680 €/kk. Johanna Immonen p. 040 838 6252 Savuton ja rauhallinen teatteritaiteen opiskelija etsii yksiötä Helsingin kantakaup. alk.1.2. Vuokramax. 690€ P. 046 643 4955

Keski-ikäinen aviopari koirineen haluaa vuokrata pienehkön omakotitalon Helsingistä. Puh. ilt. 044 377 3028 / Mari ja Timo

MUUTOT JA KULJETUKSET iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074, www.kuljetusneppis.wordpress.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa.

P. 044 306 3497

Kauneudenhoitoa Hyvä tarjous eläkeläisille Kruunuhaassa! Permanentti, leikkaus ja kampaus 45€. Tervetuloa! P. 09 135 2708 Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel.perm. l+k (55€) nyt 46€ Tied. 09 639 818

Hammashoitoa

Rakennusala Saneeraus Pe-Ry Tmi Tekee pienet ja suuremmat remontit

Kaikki remonttityöt esim. maalaus, tapetointi, laatoitus, parketti ja laminaatti, kirvesmiestyöt ym.

Tarvikkeista alennus ja kuljetus.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys Kokemusta n. 30v. Reilu talviale!

P. 0400 819 757

YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ

KODIN PUTKITYÖT Viemäreiden avaukset, pyykin- ja astianpesukoneiden asennukset ammattitaidolla. Päivystys myös juhlapäivinä.

Putkimies soita: 040 213 1777

Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Terveydenhoitoa Haluatko tarkastella elämääsi kaunokirjallisuuden avulla?

Voisiko elämän tiivistää novelliin?

Sanojen sillalla. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä aikuisille

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Tarvike-ale, kuljetukset pakulla.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Tiistaisin 8 krt alkaen 20.1.2015 klo 17.30–19.30. Helsinki, Mannerheimintie 93.

Hinta 150€ (sis. alv) Silja Mäki/Hyvinvointiosuuskunta Kukoistus, silja.maki@ saunalahti.fi, 050 313 1027 Ks. myös yksilöterapia, työnohjaus, graduklinikka ja muut ryhmät www.terapiasiljamaki.fi

Aloevera. www.osturt.fi Slm smart painospudotushaaste Tule mukaan 90 päivän haasteeseen, hyvänmakuinen ja terveellinen ateriakorvike lisätietoja; www.slmsmart.com Uusi ryhmä starttaa tammikuussa- yhdessä onnistumme! Ilmoittaudu!

Puh. 0400 223 446 Divisa Oy

Psykoterapiaryhmä Helsingin keskustassa. Tiedustelut ja tapaamisaika p. 040 582 6260 tai toini.juselius@ kolumbus.fi

Asianajajia Asianajotoimisto Timo Kallio

Tehokasta hierontaa sekä fysioterapiaa Töölössä. Varaa aikasi: www.fysio-ote.com tai 050 560 3529

Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. Arvio p. 0400 689 742 Jabell.fi

21

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Lakiasioita Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.ďŹ Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Miellyttävää varmuutta virtsankarkailuun Kampanja-alennus puhelintilauksista tammikuun aikana = 10 ₏ LISÄALENNUS kaikista 3kpl säästÜpaketeista!

NAISTEN TUOTTEET

Perunkirjoitukset, perinnĂśnjaot, testamentit ym. 30-vuoden kokemuksella iltaisin ja viikonloppuisin P. 0400 368 671.

1 kpl 43,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 120 ₏

Ostetaan

1 kpl 26,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 73 ₏ TUOTENO. 15560

TUOTENO. 24020

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyÜkalut ym. myÜs uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

OSTETAAN KUOLINPESIĂ„

MediSet varmuusalusasu naisille kiinteä varmuusosa, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 34/36 38/40 42/44 46/48 50/52 54/56

MIESTEN TUOTTEET

loppusiivouksineen.

toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

P. 040 377 5159 *ONNI* Tarjoa rohkeasti!

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttÜlasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, tyÜkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

MediSet varmuusalusasu miehille kiinteä varmuusosa, sepalus, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 46/48 48/50 50/52 52/54 54/56 56/58 58/60 60/62

MediSet varmuusalusasu miehille, pitkälahkeinen talvimalli kiinteä varmuusosa, sepalus, lievään ja keskivaikeaan karkailuun, imukyky n. 200 ml, materiaali 100% puuvillaa, pestävä tuote, koot: 46/48 48/50 50/52 52/54 54/56 56/58 58/60

VUODESUOJAT / MITTATAULUKKO Vuodesuojat TUOTENO. 42200 koko (pit. x lev.) 75 x 90 cm 2 imukyky normaali (1,7 ltr/m )

1 kpl 41,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 115,70 ₏

TUOTENO. 42120 koko (pit. x lev.) 70 x 90 cm imukyky suuri (2,1 ltr/m2)

1 kpl 49,70 ₏ 3 kpl säästÜedulla 139,10 ₏

MediSet vuodesuojat TUOTENO. 42120 Puuvillapäällysteisiä, hiostamattomia ns. poikkilakanoita pitkäaikaiseen käyttÜÜn, joissa molemmilla sivuilla n. 30 cm siivekkeet. Suuri imukyky, kestää nostamisen. Erittäin laadukas tuote.

TUOTENO. 42200 Edullinen, kestävä ja pestävä suoja, ns. poikkilakana jossa molemmilla sivuilla n. 50 cm leveät siivekkeet petauspatjan alle käännettäväksi (leveät siivekkeet tuovat lisäjoustoa petauspatjan koon mukaan). Kestää keittämisen. Materiaali: 75 % Polyester, 17% Polyurethan, 8% Polyole¿n

Siivouspalveluja Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatÜitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com

TUOTENO. 28130

TUOTENO. 28100

OSTAMME KUOLINPESÄT Loppuun siivottuna sop. mukaan 25 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

1 kpl 56,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 155 ₏

1 kpl 47,90 ₏ 3 kpl säästÜedulla 130 ₏

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn.

MENEC 040 635 1000 www.menec.ďŹ

MediSet hygienia-asu naisille kevyt, tyylikäs, pitsisomisteinen asu lievään karkailuun, imukyky n. 80 ml, materiaali 93% puuvillaa ja 7% elastania, pestävä tuote, koot: 38/40 42/44 46/48 50/52

Puhelintilaukset; Maahantuoja: Divisa Oy Oy 0400-223446 Divisa puh: 0400-223 446www.divisa.ďŹ Verkkokauppa;

0440 - 691 994 T.Vanari

koko 6 0 / ;/ ;/ ;/ ;/ ;/

040 762 5615

vähenn. 45%

SIIVOUSPALVELUT ja IKKUNOIDEN PESUT. Myynti p. 040 764 6933 ProxetOy p. 044 917 3103 KOTISIIVOUSTA 14-v kokemuksella kodin siivousapua. T:mi Eija Christiina LehtiÜ P: 050 383 5508 Kotitalousvähennysoikeus -45%

MUISTA LÄHEISTÄSI Kuolin- ja osanottokiitos -ilmoitukset Kirkkojakaupunki -lehdessä Ilmoitusmyynti 0400 249 961

vyÜtärÜ

lantio

koko 6 0 / ;/ ;/ ;/ ;/ ;/

vyÜtärÜ / lantio

Huom!

KAMPANJATARJOUS KOSKEEpostikulut VAIN PUHELINTILAUKSIA Toimituskulut lisätään lähetykseen; 1kpl kirjeitse, 2,55 2kpl kirjeitse, postikulutyhteydessä) 5,10 (muista mainita Kirkko&kaupunki etu puhelun Postipaketti, 3kpl ja suuremmat tilaukset 9,30 Toimituskulut 9,30 euroa lisätään tilauksiin.

Yli 150 tilaukset ilman postikuluja Yli 150 euron tilauksen ilman postituskuluja.

KOTISIIVOUSTA OLK Siivouspalvelut.ďŹ

B

B

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

A

Ilmoitukset 0400 249 961

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi TITUS VERHE

Viikon vinkki

Seppo Murto juhlii Tv:stäkin tuttu kuoronjohtaja Seppo Murto viettää 60-vuotispäiviään juhlakonsertissa, jossa kuullaan Felix Mendelssohnin Elia-oratorio. Murto johtaa Dominante-kuoroa ja Lohjan kaupunginorkesteria, ja solisteina ovat Tuuli Takala, Monica Groop, Jussi Salonen ja Esa Ruuttunen.

Murto on Dominanten taiteellinen johtaja, minkä lisäksi hän opettaa Sibelius-Akatemiassa, toimii Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkomuusikkona sekä johtaa Viva Vox- ja Murtosointu -kuoroja.

Mendelssohnin Elia-oratorio Tuomiokirkossa perjantaina 16.1. kello 19. Liput 40 / 30 / 20 euroa Lippupisteestä.

Radio&TV

Virtaa riittää. Työttömäksi jäänyt Ritva Kinnari on valmis tarttumaan työhön, jos vain sitä tarjotaan.

YLE radio1 87,9 MHz Su 18.1. klo 10 Jumalanpalvelus Kangasalan kirkosta. Klo 11 Lappeenrannan metodistiseurakunnan jumalanpalvelus. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 15.1. Pastori Hanna Vanonen.

Kirkkoherra Juha Rauhala.

Pe 16.1. Seurakuntapastori Riikka Hämäläinen. Pastori Leena Sorsa.

La 17.1. Pastori Mikko Leistola (Ortodoksinen kirkko). Pastori Miika Ahola.

Ma 19.1. Pastori Anita Ahtiainen.

Raamatunlukua.

Ti 20.1. Laulutaiteen lehtori Aulikki Eerola. Projektipäällikkö Aino Nenola (Ortodoksinen kirkko).

Ke 21.1. Rovasti Timo Juntunen.

Laulutaiteen lehtori Aulikki Eerola.

To 22.1. Pastori Marjaana Toiviainen. Pastori Hanna Vanonen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 18.1. klo18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 17.1. klo 15.10 Pisara. Anna-Liisa Valtavaara, kirjailija ja teologi. ”Jokaisen pitäisi saada kokea että hänestä iloitaan.” (Sef. 3: 18) Uusinta ma 19.1. klo 11.05.

Miksi juuri minä?

Herttoniemen seurakunta kutsuu työttömiä keskustelemaan ajatuksista ja tunteista, joita työttömäksi jääminen aiheuttaa.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Esko Jämsä

H

erttoniemeläinen Ritva Kinnari, 58, on yksi tuhansista viime vuoden aikana irtisanotuista. Kinnarin työsuhde isossa it-alan yrityksessä päättyi syyskuun lopussa, mutta hänen työvelvoitteensa loppui jo maaliskuussa.

– Päällimmäisenä irtisanomisen jälkeen oli epäusko. Yli 40 vuotta työelämässä olleena oli vaikea uskoa, että juuri minä jäin työttömäksi, hän sanoo.

Kinnari sai tietää irtisanomisuhasta yli vuosi sitten marraskuussa. Aluksi kerrottiin, että kymmenhenkinen työtiimi lopetetaan ja siihen kuuluville työntekijöille yritetään etsiä muita

tehtäviä mutta irtisanomisiltakaan ei vältytä. Tiimin työtehtävät siirrettiin ulkomaille, ja sitä ennen suomalaisten työntekijöiden piti opettaa työt ulkomaisille työntekijöille.

– Yrityksellä ei sitten ollutkaan tarjota meille muuta työtä.

Irtisanominen tapahtui kehityskeskustelussa, jossa ensin sain ylitsevuotavat kehut. Sen jälkeen kysyttiin, milloin olisin valmis jättämään työpaikan. Se oli minusta aika tylyä kohtelua.

Ritva Kinnari oli ollut yrityksessä aiemmin esimiestehtävissä, mutta hän oli tyytyväinen päästyään toisentyyppisiin töihin.

Hän suostui tuolloin myös melkoiseen palkanalennukseen.

– Pidin uudesta työstäni ja ajattelin tekeväni sitä eläkeikään saakka. Irtisanomisen jälkeen tunsin huonommuuden tunnetta. Kyselin itseltäni, miksi juu-

ri minä ja olinko tehnyt jotakin huonosti.

Myös käynti työvoimatoimistossa osoittautui nöyryyttäväksi kokemukseksi. Virkailijan asenne tuntui Kinnarista nuivalta, mikä ei ainakaan helpottanut oloa.

Kinnari alkoi etsiä uutta työtä syksyllä. Hän on lähettänyt työhakemuksia myös muihin kuin oman alansa työpaikkoihin, mutta tähän mennessä ei ole tullut yhtäkään kutsua työhaastatteluun.

– Olo alkaa olla aika turhautunut. Nähtävästi tähän liittyy myös ikärasismia. Kun hakijoita on paljon, tämän ikäinen on helppo karsia pois joukosta.

Kaikesta huolimatta Ritva Kinnari jatkaa eteenpäin positiivisin mielin. Kun hän näki ilmoituksen Herttoniemen seurakunnan työttömien ryhmästä, hän tuumi, että voisi tuntua mukavalta vaihtaa ajatuksia muiden työttömiksi jääneiden kanssa.

– Toivon saavani kontaktia eriikäisiin työttömiin. Nykytilannehan koskee kuitenkin kaikkia ikäryhmiä.

Kinnari on tavannut jonkin verran entisiä työkavereitaan.

Yksikään irtisanotuista tiimiläi-

sistä ei ole työllistynyt vielä uudestaan.

– Olen alkanut katsella työelämää eri tavalla. Se tuntuu nykyään hyvin sekavalta ja epävarmalta. Toivottavasti ihmiset jaksavat, kun he joutuvat usein tekemään työpaikoilla monen ihmisen työt.

Aiemmin hyvinkin urasuuntautunut nainen on pystynyt luovimaan myös nykyisessä elämäntilanteessa. Hän lenkkeilee päivittäin meren rannassa, tapaa ystäviään kulttuuririennoissa ja mökkeilee miehensä kanssa. Jos ei työtä ala löytyä, hän on valmis tekemään vaikka jotakin vapaaehtoistyötä.

Tammikuun lopussa alkavaan Herttoniemen seurakunnan työttömien ryhmään toivotaan mukaan erityisesti ihmisiä, jotka ovat jääneet työttömäksi viimeisen puolen vuoden aikana. Kuusi kertaa kokoontuvaan pienryhmään otetaan 5–7 henkilöä.

Ryhmää vetävän työnohjaaja Maija-Leena Linnan mukaan tarkoituksena on, että työttömyyden aiheuttamista tunteista ja ajatuksista voi puhua vertaisryhmässä luottamuksellisesti.

– Tavoitteena on auttaa tunnekaaoksen jäsentämisessä. Ryh-

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Mieslaulajaksi Mozartin Requiemiin

Teemana lähimmäisenrakkaus

Oulunkylän kirkon kamarikuoro Chorus Sine Nomine alkaa keskiviikosta 21.1. kello 18 alkaen harjoitella W.A. Mozartin Requiemia ja hakee produktiota varten uusia laulajia miesääniin.

Pakilan ja Oulunkylän seurakuntien kamarikuorot yhdistävät voimansa teoksen esitykseen pyhäinpäivänä ensi syksynä. Lisätietoja saa kanttori Katja Mäkiöltä, katja.makio@evl.fi.

Mikaelin seurakunnasta lähdetään viettämään yhteistä viikonloppua 30.1.–1.2. Lohirannan leirikeskukseen Lohjalle.

R2-viikonloppuna pohditaan, mitä on rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään, ja miten se voisi toteutua elämässämme. Teemat tukevat myös seurakunnan vapaaehtoisena toimimista ja vahvistavat vuorovaikutustaitoja. Ohjelmassa on perinteistä leirimeininkiä, rentoutumista, saunomista, yhdessäoloa ja rauhoittumista. Hinta 25 euroa sisältää bussikuljetukset ja täyshoidon. Lähtö on perjantaina kello 18 ja paluu sunnuntaiaamuna kello 11. Ilmoittaudu 18.1. mennessä osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/mikael/tapahtumat. Lisätiedot: p. 09 2340 4829 ja 09 2340 4854

Renessanssihovien musiikkia Euroopan historian tarunhohtoiset kuningashuoneet heräävät eloon Helsingin Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Aurore-renessanssimusiikkijuhlilla kuullaan 15.–18.1. loisteliasta musiikkia Englannin Tudoreiden, Espanjan Trastámarojen, Itävallan Habsburgien ja Ruotsin Vaasojen hoveista. Katso Musiikkia kirkoissa -palsta.

Vapaaehtoiseksi Saapastoimintaan?

Nyt voi hakea vapaaehtoiseksi nuorten parissa tapahtuvaan Saapastoimintaan. Saapasryhmä liikkuu perjantai-iltaisin Helsingin kaduilla ja festareilla. Toimintaa on myös netissä. Nuorille tarjotaan mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun ja aikuiskontaktiin. Uusien vapaaehtoisten ilmainen koulutus alkaa keskiviikkona 4.2. kello 18 Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyönkeskuksessa Snellussa, Toinen linja 8.

Kurssi kestää kevään ajan ja sisältää leiriviikonlopun 28.2.–1.3. Kurssilla on koulutusta ihmissuhdetaidoista, ensiavusta, kriisityöstä, turvallisuudesta ja some-osaamisesta sekä osallistumista käytännön toimintaan. Osallistujien alaikäraja on 18 vuotta. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen kurssin alkua.

Ilmoittautumiset: paivi.hakala@evl.fi tai p. 09 2340 2352. Lisätiedot: hkettusaari@evl.fi tai p. 09 2340 2355

Tule pop-up -messukuoroon

mässä voi purkaa työttömyyden aikaansaamaa pettymystä, vihaa ja masennusta. Samalla se voi estää jumiutumista katkeruuden ja häpeän tunteisiin.

– Kielteisten tunteiden säilöminen ei ole koskaan hyväksi, sillä ne voivat muuttaa muotoaan ja tulla esiin myöhemmin odottamattomissa tilanteissa.

Linna toteaa, että työpaikan menetys saattaa olla kova pala erityisesti ihmiselle, jonka elämän työ on täyttänyt kokonaan.

Ihmiset, joilla on esimerkiksi perhe, ystäviä ja harrastuksia, selviävät yleensä helpommin.

Linna on huomannut, että työttömyyteen suhtaudutaan nykyään eri tavalla kuin vielä 20 vuotta sitten. Työttömyyttä ei koeta enää niin häpeällisenä, koska se koskettaa lähes jokaista jotenkin.

– Nyt toisaalta esiintyy enemmän ikärasismia, kun monessa työpaikassa pannaan pellolle yli 50-vuotiaita. Kokemusta ei enää arvosteta entiseen tapaan.

Messukuoro kokoontuu harjoittelemaan sunnuntaina 18.1. kello 16.45 messun virsiä ja lauluja kanttori Katja Mäkiön johdolla Maunulan kirkolle, Metsäpurontie 15. Kuoroon voi tulla sellaisena kuin on ja silloin kun pääsee. Iltamessu alkaa kello 18 kirkossa.

Tiedustelut: kanttori Katja Mäkiö, p. 09 2340 5327, katja.makio@evl.fi

Musiikkia kirkoissa

Kalliossa etsitään luovuutta unista Kiinnostuminen omista unista voi kasvattaa arkipäivän luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, lisätä ymmärrystä ja kehittää symboli- ja kuvakielen ymmärtämistä. Uniryhmässä itseymmärrys lisääntyy ja toisen huomioon ottaminen ja kuuntelemaan oppiminen kehittyy. Luovuutta unista -kurssiin sisältyy myös ohjausta rentoutumiseen, vapaaseen hengittämiseen ja hyvään oloon. Ryhmässä käytetään amerikkalaisen psykoanalyytikon Montague Ullmanin kehittämää ryhmätyömenetelmää. Kurssin ohjaaja on Tiina Törö.

Kokoontumiset ovat tiistaisin 3. ja 24.2., 10. ja 24.3., 7. ja 21.4. kello 13–14.30 Kallion kirkon sinisessä salissa, Itäinen Papinkatu 2. Hinta on 20 euroa. Ilmoittautuminen: kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611

Hämärässä kirkkosalissa soi lempeä gregoriaaninen laulu, huilu ja sello.

Alttari puetaan pyhää varten, lyhyt puhe johdattelee pyhäpäivän teemaan ja ehtoollista vietetään yhdessä. Pienimuotoinen retriitti päättyy ehtookellojen soittoon. Ehtookellot-messua tuomaitten tapaan vietetään Kallion a 17.1. kirkossa lauantaina älkeen kello 17–18, ja sen jälkeen kerran kuussa.

Menokasvo: Silja-Elisa Eskolin

Rauhan puolesta Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, järjestetään keskiviikkona 21.1. kello 18 ekumeeninen rauhanhetki. Mitä tilaisuus sisältää?

– Tämä on nyt kolmas kirkkokuntien yhteinen rauhanhetki, ja sen teemana on elävä vesi. Ideana on, että tilaisuudessa rukoillaan rauhan puolesta eri kielillä ja lauletaan muun mun assa Taizé-lauluja. Tilaisuus liittyy tällä kertaa ekumeeniseen rukousviikkoon. Olin viimeksi joulukuussa järjestämässä vastaavaa hetkeä ortodoksisen kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön Filantropia-yhdistyksen järjestöassistenttina.

Miksi on tärkeää rukoilla rauhan puolesta? mi– Rauhan puolesta rukoileminen on aina tärkeää. Se tuo ihmimäisiä yhteen ja saa meidät muistamaan hädässä olevia lähimmäit. siämme. Nyt ajankohtaisia ovat varsinkin Lähi-idän konfliktit.

Mikä on tilaisuuden ekumeeninen merkitys? nt– Rukous yhdistää kaikkia kristittyjä. Se on keskeinen elementti eri muodoissa kaikissa uskonnoissa, samoin rauha. Rukouss tarjoaa mahdollisuuden katsoa samaan suuntaan, eroista huolimatta. Paavalinkirkon tilaisuuden järjestelyissä on mukana muun muassa ortodokseja, anglikaaneja, luterilaisia ja baptisteja.

Marjo Kytöharju

Torstai 15.1.

Sunnuntai 18.1.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa.

Laulattamassa Anne Myllylä. Kahvitarjoilu.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Kahvit alkaen klo 13.30.

Heads Will Roll klo 19 Paavalinkirkossa. Musiikkia Tudoreiden Englannista. Lauluyhtyeet Lumen Valo ja Ensemble Petraloysio, nokkahuiluyhtye Q Consort sekä urkurit Ilpo Laspas ja Petros Paukkunen.

Musiikkia säveltäjiltä William Byrd, Thomas Tallis, Henrik VIII ja Thomas Weelkes. Aurore – Renessanssimusiikkijuhlat 15.–18.1., www.renessanssimusiikkijuhlat.fi. Liput 20 / 15 e Lippupisteestä ja 1,5 h tuntia ennen ovelta, festivaalipassi 50 / 30 e.

Taiteilijatapaaminen ja kahvitarjoilu tuntia ennen kirkon alasalissa.

Siioninvirsiseurat noin klo 13 (messun jälkeen) Jakomäen kirkolla.

Musiikillinen rukoushetki klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi sekä Yrjö Ikonen.

Pohjolan kruunajaiset klo 16 Paavalinkirkossa. Vaasan kuningashuoneen juhlamusiikkia. Lauluyhtyeet Lumen Valo, Ensemble Petraloysio ja The English Vocal Consort of Helsinki, nokkahuilisti Petri Arvo sekä urkurit Ilpo Laspas ja Petros Paukkunen. Musiikkia säveltäjiltä Claudio Monteverdi, Hieronymus Praetorius, Bertil Kellner, Orlando di Lasso, Heinrich Schütz ja Jacques Buus. Aurore – Renessanssimusiikkijuhlat 15.–18.1., www.renessanssimusiikkijuhlat.fi.

Liput 20 / 15 e Lippupisteestä ja 1,5 h tuntia ennen ovelta, festivaalipassi 50 / 30 e. Taiteilijatapaaminen ja kahvitarjoilu tuntia ennen kirkon alasalissa.

20-vuotisjuhlakonsertti klo 17 Lauttasaaren kirkossa. Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti, Heidi Iisalo, sopraano, Tuija Pispa, altto, Juha Pispa, tenori, Soitinyhtye. Johtaa Marjukka Andersson. Kahvitarjoilu seurakuntasalissa konsertin jälkeen.

Kauneimmat hengelliset yhteislaulut klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa lähetystyön hyväksi. Anja Ruottinen kertoo miksi lähetystyö on hänelle tärkeää. Mukana Herttoniemen kirkkokuoro johtajanaan Kirsi Lemponen.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa.

Outi Aro-Heinilä, urut.

Levynjulkaisukonsertti klo 18 Viikin kirkossa. Jesusum midbar – Erämaa iloitsee. Suvi LehtonenGräsbeck, laulu, Folke Gräsbeck, piano. Ohjelma 5 e.

Perjantai 16.1.

Reyes Católicos klo 19 Paavalinkirkossa. Espanjalaisen Trastámarasuvun musiikkia maurivalloitusten ajalta. Lauluyhtye Lumous ja soitinyhtye Fioretto, johtaa Debra Tapio.

Musiikkia säveltäjiltä Cristóbal de Morales, Diego Ortíz, Luis Narváez, Alonso Mudarra, Luis Milán ja Diego Pisador. Aurore – Renessanssimusiikkijuhlat 15.–18.1., www.renessanssimusiikkijuhlat.fi. Liput 20 / 15 e Lippupisteestä ja 1,5 h tuntia ennen ovelta, festivaalipassi 50 / 30 e.

Taiteilijatapaaminen ja kahvitarjoilu tuntia ennen kirkon alasalissa.

Felix Mendelssohn: Elia-oratorio klo 19 Tuomiokirkossa. Ks. Viikon vinkki.

Lauantai 17.1.

Ehtookellot-messu tuomaitten tapaan

ESKO JÄMSÄ

Työttömien ryhmä ma 26.1. klo 13 lähtien Herttoniemen seurakunnan tiloissa Herttoniemenrannassa, Laivalahdenkaari 5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset p. 040 584 5570.

23

Menovihjeet

Virsilaulutilaisuus klo 14 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Jari Arjoranta ja Tuomas Heikkilä laulattavat vuoden 1938 virsikirjan lauluja.

Torman kuoron konsertti klo 16 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Virolainen Torman sekakuoro, johtaa Mare Talve. Ohjelma 10 e.

Leonardo ja hänen lentävä koneensa klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu M 6. Cantabile-kuoro, johtaa Juha Kuivanen.

Jaakko Mäntyjärven Mä ja yhdysvaltalaisen Eri Eric Whitacren musiikkia.

Illassa päästään pääs mukaan luovan neron lentoon l sekä hiljennym tään maallisen kauneuden ja rajall rajallisuuden äärelle. Konsertiss omistaudutaan myös tissa E Estonian traagisen onnettomuuden muistolle.

Ohjelma 10 e.

Grande Chapelle klo 18 Pa Paavalinkirkossa.

Musiikkia Habsb Habsburgien keisarihovista.

Lauluy Lauluyhtyeet Giardino Novo ja The English Vocal Consort Hels of Helsinki, nokkahuiluyhtye Conso sekä urkuri Petros Q Consort Paukkun Musiikkia säveltäPaukkunen.

Orla jiltä Orlando di Lasso, Pierre de H la Rue, Heinrich Isaac, Antoine A Brumel, Alexander Agricola ja Jan Pieterszoo Sweelinck. Aurore – Pieterszoon Renessans Renessanssimusiikkijuhlat 15.–18.1., www.renes www.renessanssimusiikkijuhlat.fi.

Liput 20 / 15 e Lippupisteestä ja 1,5 h tuntia enne ennen ovelta, festivaalipassi Ta 50 / 30 e. Taiteilijatapaaminen ja kahvitarjoil tuntia ennen kirkon kahvitarjoilu alasalissa.

Maanantai 19.1.

Laulamme virsiä klo 13.30 Helykodissa, Porttikuja 8. Laulattamassa Mikaelin seurakunnan työntekijöitä.

Tilaisuus on kaikille avoin.

Tiistai 20.1.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sixten Enlund, urut.

Ja niin me lauloimme… klo 13 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Laulattamassa Arja Heikkinen ja Kirsi Honkanen-Punkari.

Virsitiistai klo 18 Pukinmäen seurakuntakodissa, Säterinportti 3. Veisuuta Viisikielisen tahtiin.

Keskiviikko 21.1.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkon kryptassa. Linda Isokangas.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Yhteislaulua Kirsi Mustosen johdolla.

Lauletaan virsiä klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Laulattajana Risto Pulkamo. Kahvit klo 12.30.

Musiikkiopiston konsertti klo 19 Alppilan kirkossa. Keski-Helsingin Musiikkiopisto.

Kulttuurikeskiviikko klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Suomalaisia jazzin suurlupauksia lavalla.

Kahvila auki klo 18.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

24

Kirkko&kaupunki 14. tammikuuta 2015 Numero 2

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

sosiaalinen ympäristö, ajatusmallit, vireysja tunnetilat vaikuttavat elimelliseenkin oirehdintaan ja sen saamaan merkitykseen – kärsimys on eksistentiaalinen kokemus.

Ymmärrettävästi sähköherkkiä loukkaa, jos elimellistä oireilua tarkastellaan yksinomaan psykologisesta näkökulmasta. Ei silti ole hedelmällistä sulkea pois inhimillisen kokonaisuuden psyykkisiä ulottuvuuksia minkään oireilun tai ympäristötekijän perusteella. Vaikka hoidettavaa mielensairautta ei meillä kaikilla ole todettavissa, niin mielenterveyttä löytyy jokaiselta, ja sitä voidaan vahvistaa koettelevissa elämäntilanteissa. Hyvinvointivaikutuksia on todettu liikunnan, taiteen, positiivisen psykologian ja hengellisyyden harjoittamisella.

Lukiessani sähköherkkien elämäntarinoita (Kun säteily satuttaa 2012) mietin, miten merkityksellisen kirjoitustyön he ovat saaneet aikaan vastoinkäymisistään huolimatta. Sinnikkyys ja luovuus tulivat esille selviytymiskeinojen etsimisessä. Mietin myös, että heidän kokemissaan kuormittavissa elämäntilanteissa paljon tavallisempaa olisi ollut reagoida masennus- tai ahdistusoirein. Tavallisempiin oireisiin löytynee helpommin ratkaisut kuin epätavallisiin, mutta jokainen ihminen on ainutkertainen kokonaisuus oireineen ja vahvuuksineen ja ansaitsee tulla kuulluksi oman tarinansa kautta.

Katinka Tuisku LT, psykiatrian erikoislääkäri

Kirkon ovessa on kahva sisä- ja ulkopuolella

Ville Ranta paa satamäärin viattomia siviilejä. Isis riehuu Lähi-idässä tappaen joukoittain toisiin Maryan Abdulkarim kertoi Islamin synnysjumaliin uskovia. Viimeinen tapaus oli Patä ja totesi, kuinka se nopeasti levisi laajalle riisissa, jossa tapettiin silmittömästi lehti(K&k 8.1.). Hän unohti mainita, miten se leihmisiä. Syyksi ilmoitettiin kosto profeetan viäminen tapahtui. Noin sadassa vuodessa puolesta. muslimit valtasivat Lähi-idän, Pohjois-AfriMeillä ollaan huolestuneita ”homolakan ja Euroopasta Pyreneiden niemimaan ja eista” ja näperrellään muutamasta sanasosia Balkanista. Nämä kaikki olivat kristitta Raamatussa. Uskovaiset nokittelevat tätyjen asuttamia alueita. Käännyttäminen ismänkin lehden palstoilla toisiaan jonninlamiin tapahtui sananmukaisesti miekkaläjoutavista asioista. hetyksellä, valitse Allah tai pää poikki.

Maailmalla tapetaan ja sorretaan tuhanNäin se rauhan uskonnoksi kehuttu issia ihmisiä uskonnon nimissä. Kertokaa lam alkoi. Väkivaltaiseksi moitittu nyt vihdoinkin te uskovaiset, mikristinusko toimi muutaman satä te aiotte tehdä? Te olette paiJatka ta ensimmäistä vuottaan lemnaneet päänne pensaaseen ja peästi käännä toinenkin posunohtaneet kärsivät veljenne keskustelua ki -menetelmää käyttäen. Väverkossa www. ja sisarenne.

Heikki Valtonen kivalta tuli kuvaan mukaan, kirkkojaeläkeläinen, siviilirekisterissä kun vallanpitäjät huomasivat kaupunki.fi kristinuskon suuren vaikutusvallan, ja organisoivat sen osaksi Irti mielen ja valtakoneistoaan.

Keskustelua islamista

Reijo Marjanen

Kiitos Maryan Abdulkarimin kolumnista Tunne historiasi (K&k 8.1.) Sivilisaatioiden välinen vuoropuhelu ja niiden sisällä käytävä keskustelu edellyttää juuri tällaisia perusteltuja puheenvuoroja, joissa myös hengelliset tosiasiat ovat osa todellisuutta ja historiaa.

Tapio Varis professori emeritus Tapaninvainio

Olen jo pitkään odottanut kristillisen kirkon selvää kannanottoa islamin ääri-ilmiöihin.

Boko Haram Nigeriassa tappaa ja kidnap-

kehon dualismista

Sähköstä sairas (K&k 10.12.2014) oli erinomainen keskustelunavaus. Aiempi descartesiolainen mielen ja ruumiin vastakkainasettelu ei auta ymmärtämään oireita kokonaisvaltaisesta toiminnallisesta näkökulmasta. Onko olemassa puhtaasti psyykkistä tai fyysistä sairastamista? Ajattelu ja tunnereaktiotkin ovat osaksi sähkökemiallista toimintaa – aivojen sähköhoito- ja magneettihoito auttavat masennukseen – ja toisaalta stressi ja masennus vaikuttavat epäsuotuisasti aineenvaihduntaan, solujen vanhenemiseen, immunologiaan ja niin edelleen.

Elintoimintojen säätely linkittyy kokemus- ja havaintojärjestelmäämme. Psyko-

Johanna Korhosen mukaan pelokkaat kokoontuvat kirkkoon (K&k 17.12.2014). Todellisuudessa pelokkaat myös jättävät kirkon ja siirtyvät muihin uskontokuntiin. Suurin osa heistä ei ymmärrä, että siirtymisen jälkeen heillä ei ole enää omaa mielipidettä, ei edes vapaata oikeutta perua ratkaisuaan.

Kirkon ovessa on sentään kahva ulko- ja sisäpuolella, eikä ketään ”kivitetä kuoliaaksi” mielipiteensä vuoksi.

Kun tapakristytyt jättävät kirkon, milloin mistäkin syystä, on siihen vain mukauduttava. Yhteiskunnan tulee kuitenkin huolehtia seurakuntien arvorakennuksista ja kaikkien kansalaisten yhdessä ylläpitää hautaushuoltomme.

Pelokkaat voivat vapaasti nostaa omatuntoaan ja olla mielestään oikeita kristittyjä, mutta onko erilaisten ihmisten ihmisoikeuksien polkeminen oikea tapa tähän?

Hienoa, että kirkon virallinen ääni, arkkipiispa Kari Mäkinen uskaltaa puolustaa kaikkein heikoimpia kirkon portailla suorana seisten, eikä piiloudu pelkureiden taakse, kirkon perälle. Lukijoiden onneksi myös päätoimittaja Seppo Simola seisoo rohkeiden joukossa, eturivissä.

Sakari Partinen Sipoo

Miten pysäyttää pahan kierre?

Yhteiskunnassa, kuten kotona ja koulussa, on tavallista, että pahis saa paljon huomiota. Ongelma on, että tämä yhteisön antama huomio on useimmiten pahaa huomiota. moitetta, haukkumista, leimaamista, syyllistämistä, hylkäämistä, rankaisua. Niinpä pyöritämme samaa levyä sukupolvesta toiseen, kun yritämme korjata pahan pahalla.

Sovellamme tätä myös omaan itseemme, jauhamme ongelmistamme ja vaikeuksistamme moittien ja syyllistäen itseämme.

Mielestäni tämän huomion tulisi olla kiinnostusta ja auttamista hyvällä.

Marja-Leena Wass

Miksi maailma kohtelee minua näin?

Olen melko terve kahdeksankymppinen. Sotani on ennen kaikkea ollut kansalaissota, sillä se oli lapsuuteni sota isäni lapsuuden kautta. Isoisäni, räätäli, murhattiin heti, kun rauha oli jo solmittu. Olin yksinäinen

lapsi, riippakivi äitini jalassa. Kahdeksanvuotiaana sain sisaren, joka äitini mielestä jo heti syntyessään oli viisas ja kaunis, siis kaikkea mitä minä en ollut. Jotain vikaa minussa aina oli.

Poden edelleen yksinäisyyttä erittäin pienessä asunnossani melko huonossa taloyhtiössä. Mieheni kuoli 63-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen. Avioliitto ei ollut hyvä eikä huono. Kaksi poikaani vihaa minua. Äitini vihasi minua. Anoppini, suuren talon tyttären, mielestä en ollut riittävän hyvä hänen pojalleen.

Onko tässä riittävästi yhdelle ihmiselle?

Ilmeisesti ei ollenkaan. Sisartani olen pelännyt erityisen paljon. Omassa perheessäni hän on ohittanut minut sanoen olevansa niin paljon parempi kuin minä. Hän lapseton tietää kaiken kaikesta paremmin.

Seurakunnassani minut otettiin avosylin vastaan – pieni henkireikä silloin kun jaksoin ja tuntui mielekkäältä. Puhuimme paljon puolin ja toisin. Olen toki tyypillinen yksineläjä silloin, kun kuuntelija löytyy: Puhun paljon nyt kun elämäni lopulla olen oppinut lopultakin puhumaan. Jostain syystä seurakunnassa minua ei enää tervehditä.

Mitä näin pahaa olen tehnyt?

Minusta yhteisöllisyys ihmisten kesken on sitä parasta, mitä seurakunta voi ihmisille antaa. Sekin ovi on sulkeutunut. Olen etsinyt toisia seurakuntia ja ollut mukana mielekkäissä tilaisuuksissa mutta en tunne jaksavani. Toivoisin seurakunnan työntekijöiden olevan ihminen ihmiselle, ei ylhäältäpäin tulevaa paatosta.

Ritva Margetta Ruokolainen Oulunkylän seurakuntalainen

Malminkartanon metsät on säilytettävä Malminkartanossa on asuttu kauan. Varhaisimmat merkit ihmisasutuksesta koko Helsingin alueella sijoittuvat Mätäjoen varsille.

Malminkartanossa on vielä tänäkin päivänä mahdollisuus kulkea kivikautista polkua pitkin. Nyt tämä metsä ja kivikautinen polku on jäämässä Helsingin uudessa yleiskaavassa rakentamisen alle.

Malminkartano on ainutlaatuinen lähiö.

Palveluita on riittävästi. Meillä on hyvät päiväkodit, koulut, kirjasto ja terveysasema.

Junalla pääsee keskustaan vartissa. Tunnelma täällä on lämmin ja välittävä. Kaikkein tärkein meille on luonto. Alueen useat päiväkodit ja koulut käyttävät lähiympäristöä ja metsiä oppimisympäristönä. Metsät ovat kaupungin keuhkot. Ne puhdistavat kaupungin ilmaa ja lisäävät hyvinvointia ja terveyttä.

Kerran menetettyä luontoa ei saa takaisin.

Malminkartanolaiset ovat ehdottaneet metsille ja Mätäjoen virkistysalueelle vaihtoehtoisia rakennuskohteita. Facebook-ryhmässä Malminkartanossa tapahtuu on ehdotettu, että radan varren tiivistysrakentamista voisi jatkaa. Malminkartanon terveysaseman viereinen joutomaa sopii rakentamiseen, ja parkkipaikat voi siirtää maan alle. Myyrmäen ja Malminkartanon välillä olevalle peltoalueelle voisi rakentaa. Malminkartanon omenapuutarhan ja Kartanonkaaren välinen alue on historiallinen. Siellä on arvokkaita isoja tammia ja koivuja, tämä alue pitäisi säästää. Konalan teollisuusalueen puoleisella Kartanonkaarella olevan S-marketin puoleista maa-aluetta taas voisi rakentaa. Mätäjoen varren ulkoilualueet sekä ratsastustallin tienoon soisi olevan edelleen ulkoilijoiden käytössä.

Toivon, että Malminkartano saa säilyttää omaleimaisuutensa ja jo sen suunnitteluajan ideologian, jossa Malminkartano kuvataan näin: ”Luonnon ympäröimä kaupunkisaareke, jonka pääasiallinen kulkuväline on juna”.

Salla Sieranen

Luetuin juttu verkossa Viikon luetuin juttu verkossa oli Pihla Tiihosen artikkeli Muslimifeministin vuoro.