K&k 2015 nro 20 by Kirkko ja kaupunki

www.valomerkki.fi

Numero 20

Piirros hahmo Mämmi on lasten kaveri >>5 Keskiviikkona 27. toukokuuta 2015

Esko Jämsä

Bileet Lintsillä Helsingin kirkko juhli lasten kymppisynttäreitä. Kekkereihin tuli tuhansia. >> 4 – 5

Tommi ja Päivi Kalenius palasivat yhteen eron jälkeen >>7 Laurence Freeman: ”Mietiskely toi minut Kristuksen yhteyteen.” >>12 – 13

Kirkollisen eliitin ja hevijuuserien juhla >> Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

”

Lainasanat

”Taidenäyttely voi aiheuttaa myös pahoinvointia sekä herättää uusia kysymyksiä. Se ei voi olla kuin joulukalenteri, jonka jokaisesta luukusta löytyy suklaata.”

Numero 20

Kuvataiteilija Aki Turunen sivuilla 10 – 11

27.5.2015

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 a 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PlaiNPicture/Kuvaario

Pääkirjoitus

Joutavat juhlat

Rukous Häntä nolottaa, kun minä aina muistelen, kuinka hän vasta äsken oli niin pieni, ihan tuon kokoinen, näytän käsilläni. Sillä tavoin minä teen itseni tärkeäksi, kun tässä oli vuosia, jolloin en pitänyt yhteyttä, vaikka olen kummi. Ja nyt hän on aikuinen, jota siunaan joka päivä. Auta, etten tällä paapovalla siunailullani tukahduta hänen nuoruuden iloaan.

ouvolassa vietettiin viime viikonloppuna Kirkkopäiviä. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana. Kirkkopäivät ovat joka toinen vuosi eri puolilla Suomea järjestettävä kirkollisen elämän katselmus. Seuraavien Kirkkopäivien oli määrä olla Helsingissä, vaan eivätpä ole, kun helsinkiläiset eivät niitä halunneet. Sen sijaan ne toteutetaan Turussa. Kouvolassa moni kyseli, miksi Helsinki suhtautui niin nihkeästi asiaan. No, Helsingin kirkkoherrat ja muu kirkollinen johto ei halunnut panna tällaisiin joutaviin yhden viikonlopun pippaloihin seurakuntalaisten riihikuivaa rahaa 400 000:ää euroa, mitä tapahtumaa järjestävä Kirkkopalvelut edellytti. Lisäksi olisi pitänyt sitoa moiseen hurja määrä työvoimaa. Mukavaa, että Turulla on varaa. Ei Kirkkopäivien ideassa eikä ohjelmassakaan välttämättä ole vikaa. Ne eivät vain kiinnosta juuri muita kuin kirkollista eliittiä ja kristillisten tapahtumien hevijuusereita. Mukavaa on käydä tuttuja tapaamassa ja ystäviä halimassa, mutta kansanjuhlaa, jollaiseksi Kirkkopäiviä on yritetty luoda, niistä ei ole ikinä tullut. Tavallista kirkon rivijäsentä tällaiset

tapahtumat eivät liikuta suuntaan eikä toiseen. Edellisen kerran Kirkkopäivät järjestettiin Helsingissä suurella rahalla ja vaivalla vuonna 2003. Silloinkin ne hävisivät kaupungin melskeeseen kuin kuuluisa hyttysen yskös Saharaan. Tavallista helsinkiläistä kekkerit tuskin palvelivat. Kumma olisi, jos tästä ei olisi otettu opiksi. Kirkossa valmistellaan jo kovaa vauhtia 2017 toteutettavaa reformaation merkkivuotta, jonka yhdeksi tapahtumaksi Kirkkopäiviäkin kaavaillaan. Koko kirkon tason päätoimikunnan ja lukuisien alatyöryhmien lisäksi valmistelua tehdään seurakuntatasolla. Suuri profeetta ei tarvitse olla ennustaakseen, että tällä kaavalla saadaan aikaan enimmäkseen pystyyn kuollutta pönötystä. Tämän päivän ihmisiä vaivaavat monet arkisen elämän murheet ja ilot. Yksinäisyys, lasten ja nuorten kasvu, parisuhteet, henkilökohtainen hyvinvointi ja terveys, taloudellisen vaikeudet, ehkä elämäntapaan ja -katsomukseen sekä jumalasuhteeseenkin liittyvät kysymykset. Jospa kirkossa keskityttäisiin joutavien juhlien sijaan siihen, miten ihmisiä autettaisiin selviämään paremmin arkensa keskellä. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Et voi astua kahdesti samaan jokeen, uudet vedet siinä jo virtaavat.

Se mikä itseäni siinä viehättää (--) on se, ettei sitä muuteta ajan mukana. (--) Mun olisi esimerkiksi vaikea kuvitella, että vanhan tradition keskelle heitettäisiin naispapit. Luterilaisuudessa se on ihan eri juttu.

Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona mikään ei muutu, ei valo vaihdu varjoksi.

Antiikin filosofi Herakleitos (noin 535–475 eKr.)

Kuvataiteilija-kirjailija Rosa Liksom ortodoksisuudesta Ortodoksiviestissä 03/15

Jaakobin kirjeen 1. luvusta

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kahden yksinäisen loppu. Valokuvaaja Trond H. Trosdahl kuvasi näyttelynsä Honka nummen hautausmaalla hautajaisista, joissa olivat paikalla vain kirkon työntekijät. (Teosta on rajattu.)

Yksin viimeiselle matkalle On hautajaisia, joissa arkun äärellä ei ole yhtään saattajaa. Runsaasti katsojia kerännyt näyttely on esillä Oulunkylän kirkossa toukokuun loppuun. Teksti Merja Räty Kuva Trond H. Trosdahl

autajaiset. Ei kyyneliä. Ei kukkia. Ei ketään omaista, läheistä tai edes tuttua saattamassa vainajaa viimeiselle matkalle. Valokuvaaja Trond H. Trosdahl kuvasi yli vuoden ajan Hon kanummen hautausmaalla hau tajaisia, joihin ei saapunut yhtään saattajaa. Kuvista Trosdahl teki näyttelyn Yksin viimeisellä matkalla, joka kertoo 14 tarinaa yksinäi syydestä.

Mikä sai miehen työstämään näyttelyn noin riipaisevasta ai heesta? – Joitakin vuosia sitten norja laisessa lehdessä oli hieno juttu, jossa toimittaja kertoi polkupyö rävaelluksella yksin kuolleen ih misen tarinan. Se oli todella luet tu juttu ja jäi minunkin mieleeni itämään, kertoo Norjasta muuta ma vuosi sitten Suomeen kotiu tunut Trosdahl. Trosdahl teki ilman saattajia hautaan siunatuista jutun toi mittajapuolisonsa kanssa Kirkko ja kaupunkiin vuonna 2013, mutta aihe tuntui niin tärkeältä, että se vaati vielä käsittelyä. Siitä lähti idea yksinäisten hautajaisten ku vaamisesta.

Joukossamme on niitä, joiden hautajaisista huolehtii viran omainen, mutta saattajitta jou tuvat lähtemään myös ne, joiden omaiset eivät yksinkertaisesti ha lua tai voi tulla hautajaisiin. Yk sin viimeiselle matkalle lähtemi nen on rankka juttu, oli syy mikä tahansa. Vaikka saattajia ei mukana olisikaan, aivan yksin ei silti jou du lähtemään. Pappi siunaa vai najan hautaan ja kanttori soittaa, vaikka saattajia ei olisikaan. Seu rakunnan työntekijöiden lem peys kosketti kuvaajaa. – Oli hienoa nähdä, miten lem peästi ja kunnioittavasti papit, kanttorit ja muut mukana olleet

seurakunnan työntekijät hoiti vat yksinäisten vainajien hau tajaiset. Ihmiset, jotka hoitavat työnsä puolesta hautajaistilai suuden, todella välittävät. Se on ollut lämmittävää. Eräskin pappi levitti mullan käsin arkulle. Se oli erityisen herkkä hetki, muistelee Trond H. Trosdahl. Ollessaan kuvaamassa Tros dahl teki työtään eikä juuri voi nut tai edes ehtinyt päästää tunteita mukaan. Ne tulivat, kun hän näki kuvat ensimmäistä ker taa näyttelyksi ripustettuna ja seurasi näyttelyvieraiden reak tioita. – Silloin se iski: tämä on iso, rankka juttu. Ihmisten ensim mäinen reaktio oli pitkä hiljai suus. Kuolema ei sivuuta meistä yh täkään. Kun katselee kuvaa, jossa arkun ympärillä ei ole omaisia, ei ketään suremassa, nousee pala kurkkuun.

”

Pappi levitti mullan käsin arkulle. Se oli erityisen herkkä hetki. Valokuvaaja Trond H. Trosdahl

– Se on asia, joka todella tulee niin lähelle, niin iholle, että sii hen on vaikea sanoa mitään. Se vain vetää sanattomaksi. Yksin viimeisellä matkalla näyttely on nyt ollut esillä muu tamassa paikassa, ja neuvotteluja mahdollisista tulevista paikoista vireillä. Yksin viimeisellä matkalla -näyttely on esillä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, toukokuun loppuun asti.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sasa Salmela

Outoudesta

Linnanmäen kok

uoksin kaupungin halki eläimenä. Yritin py sytellä vihreällä vyöhykkeellä: jouduin kiertä mään pitkiä matkoja saadakseni suojaa puilta ja puskilta. Reittiäni pilkkoivat liikennettä ku hisevat tiet, joiden luona kuulostelin liikkeen suuntaa ja nopeutta. Kartoin ihmisiä. En kat sonut kohti, vaikka erehdyinkin usein säntäämään puskista suoraan eteen. Koiriin en luottanut, ne haukkuivat omistajiensa jatkei na. Näätä tuijotti minua portaiden alta uteliaana: ”Onko tuo meikäläisiä vai?” ja minä katselin rusakkoa ajatellen: ”Tämä on veljeni”, vaikka epäilin olevani susi. Ihmisten kaupungin geografia ei ollut minua varten, se asetti lähinnä haasteita ja esteitä. Minun olivat kolot ja ryteiköt. Sydän ei pamppaillut yhtä kiivaasti radan yli kirmaten kuin kapealla sillalla ihmisten seassa. En sentään uskaltanut uida kosken yli.

”

Siirry idästä länteen ilman rahaa. Älä astu viivan päälle. Juokse etelästä pohjoiseen karhuna.”

Kokemus oli vahva. Eläimeksi muuttuneena tiedostin olevani muiden silmissä outo, vääränlai nen liikkuja lauantaiidyllissä, mutten välittänyt. Minulla oli päämäärä. Kaupungin virallisen kartan päälle alkoi hahmottua toisenlainen kartta. Jokainen paikka on palimpsesti, läjä erilai sia karttoja. Toisten reittiviivat ovat vain vah vistuneet käyttäjäpaljouden askeleiden alla, kun taas toiset ovat ajan mittaan haalistuneet lähes näkymättömiksi, lukijoidensa tapaan. Kävele kaupungin halki näkymättömänä. Kävele kaupungin halki sokkona. Siirry idästä länteen ilman rahaa. Älä astu viivan päälle. Juokse etelästä pohjoiseen karhuna. Muuttuminen toiseksi on helppoa. Outouden tunne avartaa kangistunutta kokemusmaailmaa. Leikki loppuu maaliin päästyä, pysyköön siis muisto toiseudesta elävänä. Sillä keskuudessamme elää luke mattomia ihmisiä, jotka tuntevat itsensä vääränlaisiksi, joita pidetään vääränlaisi na – jatkuvasti. He kuuluvat ympäristöönsä, vaan tä mä ei kuulu heille. He kävelevät sokkona viivoja tallaten, kiertelevät ja karttelevat, hakevat suojaa ryteiköistä ja tekeytyvät näkymättömiksi, ennen kuin katse maassa harp povat aukeiden yli. Jos he rohkenevat nostaa katseensa suoraan kohti, älkäämme haukkuko kuin koirat. alexandra.salmela@gmail.com Kirjoittaja on kirjailija.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

9 339

Kirkosta eroaminen on vähentynyt. Kirkosta on eronnut alkuvuonna vain 9 339 ihmistä eroakirkosta-palvelun kautta. Viime vuonna sivustolla erosi samassa ajassa 11 763 ihmistä. Kirkosta eroaminen on ollut tänä vuonna palvelussa hiljaisinta sitten vuoden 2007, josta alkaen sivuilla on tilastoja. Asiasta kertoi Yle Uutiset viime viikolla.

Helsingin kirkko juhli lauantaina kymmenvuotiaita huvipuistossa. Samalla julkistettiin outo läjä, joka on kirkon uusi animaatiosankari. Teksti Laura Koskelainen Kuva Esko Jämsä

iime lauan taiaamuna Linnanmäki oli avattuna sankareita varten. Hel singin seura kunnat juhlivat noin 6 400 ihmi sen voimin tänä vuonna kymme nen vuotta täyttäviä seurakun tien jäseniä. He pääsivät seikkai lemaan laitteesta toiseen ja katse lemaan juhlalavan ohjelmaa. Syksyllä kymmenen vuotta täyttävä Jooa Perkiö saapui hu vipuistoon pikkuveljensä, äitinsä ja tämän ystävän kanssa. – Olen käynyt Vuoristoradassa, Tulireessä, Pikajunassa, Linnun radassa, Mustekalassa, Hurjaku russa ja Kuppikarusellissa, Jooa kertoo. Poika suuntasi heti puistoon päästyään Salamaan, mutta sa teisesta säästä johtuen se ei ollut auki. Hän ei osannut päättää, oli ko Tulireki tai Vuoristorata mu kavin paikka. Ketjukaruselli oli ainakin niin hurja, että äiti ei us

kaltanut tulla sinne mukaan. Jooa pyöri karusellissa pikkuveljensä kanssa. Laitteisiin jonottaminen ei haitannut, sillä silloin oli aikaa moikkailla kavereita. Jooan aika kului laitteissa, joten juhlalavan ohjelma meni sivu suun. Siellä oli tarjolla esimerkiksi taikashow, musiikkiesityksiä, kasvomaa lauksia ja sählyä.

”

Mukavaa, että tällainen tilaisuus on järjestetty. Synttärisankarin äiti Anna-Mari Palomäki

Linnanmäellä liikuskeli seit semänkymmentä liiviasuista ihmistä, joilta sai neuvoja tai seu raa. Keltaliiviset olivat seurakun tien työntekijöitä. Vaaleanpunai siin liiveihin sonnustautuneiden

seurakuntien kerhonohjaajien ja isosten tehtävänä oli viedä laitteisiin sellaiset huvipuisto vieraat, joiden saattajat eivät us kaltaneet kaikkiin kieputuksiin mukaan. – Mukavaa, että tällainen tilai suus on järjestetty, kehui AnnaMari Palomäki, joka katseli tyt täriensä Aadan ja Sagan seikkai lua Vesilabyrintissä. Seurakunnat järjestivät kym menen vuotta täyttäville ja hei dän perheilleen toista kertaa juh lan, jossa jokainen vieras maksoi rannekkeestaan vain kymmenen euroa. – Normaalistihan meidän per he joutuisi maksamaan tästä yli 150 euroa ja kaikki ruuat päälle, laskeskeli tyttöjen isä Marko Palomäki. Perhe käytti puistovierailun todella tehokkaasti: jonottaes saan he söivät pizzaa, jota oli otet tu kotoa evääksi. Aada ja Saga menivät Vesi labyrinttiin viimeisenä, jolloin vaatteiden kastuminen ei enää haitannut. Sagalla menikin vettä niskaan asti. Kotona tytöt pääsi vät saunaan lämmittelemään.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

oiset synttärit

Kampin kappelissa käy yhä yli 3 000 viikossa Tällä viikolla kolme vuotta täyttävä Kampin kappeli on vakiinnuttanut kävijämääränsä. Kappelissa hiljentyy, saa keskusteluapua tai ihailee arkkitehtuuria keskivertoviikkona runsaat 3 300 ihmistä. Alkuvuoden hiljaisimpanakin viikkona kappeli on vetänyt yli 2 000 ihmistä. Viime vuonna luvut olivat lähes samoja. Kirkko Helsingissä ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimi pyrkivät

edistämään kappelissa kaupunkilaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kappelin aulassa on mahdollisuus keskustella ilman ajanvarausta kirkon tai sosiaalialan työntekijän kanssa. Viime viikkoon mennessä Kampin kappelissa oli vierailtu yhteensä runsaat 761 000 kertaa. Kappeli on auki päivittäin, arkisin kello 8–20 ja viikonloppuisin kello 10–18.

Diakoniatyö voi vaikuttaa rakenteisiin Onko kirkon diakoniatyö ”viihdytysdiakoniaa” vai toimiiko se yhteiskunnan nöyränä siivoojana, kysyttiin Kouvolan Kirkkopäivillä perjantaina. Vai onko se peräti poliittista diakoniaa, joka pyrkii vaikuttamaan myös asiakkaiden ongelmien syihin? Kirkkopalvelujen diakoniajohtaja Seppo Sulkko on kiertänyt viime aikoina 40 seurakunnassa kehittämässä diakoniatyötä. Hänen mukaansa diakoniatyöntekijät toimivat usein asianajotehtävissä, asiakkaiden oikeuksien puolustajana. – Kunnissa tehdään jatkuvasti laittomia toimeentulotukipäätöksiä. Soveltamisohjeet voivat olla Kotona saunaan. Kymmenen vuotta täyttävä Saga Palomäki johti siskonsa Aadan Vesilabyrinttiin huvipuistosynttärien lopuksi. Silloin kastuminen ei enää haitannut.

ristiriidassa sosiaalihuoltolain kanssa tai ohjeita ei noudateta. Jos ihminen on heikoilla, hänellä ei ole voimaa lähteä asiaansa ajamaan. – Diakoniatyöntekijälle rooli ei ole helppo, kun vastapuolella ovat omat yhteistyökumppanit. He ovat kuitenkin tehneet kymmeniä kanteluita ja valituksia aluehallintovirastoon. He toimivat myös tulkkina eri järjestelmien välillä. Sulkko ottaa esimerkiksi pattitilanteen, jossa henkilön vähäinen omaisuus on pantu ulosotossa hukkaamiskieltoon eli hän ei saa myydä mitään. Sosiaalitoimi taas ei myönnä avustusta koska vaatii, että ensin on myytävä omaisuus.

Oikaisu Unikonsultti Liisa Niskakangas kertoi 20.5. ilmestyneessä lehdessä keinoista saada vauva nukkumaan

paremmin. Hänen nimensä oli oikein jutussa, mutta kuvatekstissä luki virheellisesti Anu Puustinen.

Mämmi tukee koululaisia Esikatselijoiden mielestä tarinan opetus oli, että ei tarvitse pelätä tai jännittää. Heitä ilahduttavat puheen päälle äänitetyt lurpsis-äänet. – Päädyimme oranssiin läjään siksi, että hahmo ei olisi selkeästi tyttö tai poika. Näin kaikkien olisi helpompi samaistua hahmoon, Noronen kertoo. Noronen pitää Mämmiä eräänlaisena tukihenkilönä, jonka kanssa voi käydä läpi vaikeita asioita. Kymppisynttäripäivänä julkaistiin kaksi ensimmäistä Mämmijaksoa. Animaatiot käsittelevät koululaisten elämää. Syksyllä ilmestyvissä seuraavissa jaksoissa Mämmi pohtii häviämisen pelkoa, ystävän kuolemaa, erilaisuutta ja ihastumista. Videoiden aiheet on otettu kysymyksistä, joita on lähetetty Tekstaritupuun. Se on kirkon ylläpitämä tekstiviestitukipuhelin koululaisille. – Koululaiset miettivät ystävyyssuhteita ja kuoleman pelkoa, Noronen kertoo. Omasta nuoruudestaan Noronen muistaa kilpavarustelun: kenellä on hienoimmat pelit ja vehkeet. Monille nykykoululaisillekin on tärkeää, että heillä on kaikkein viimeisimmät pelikonsolit. – Haluaisin viestittää koululaisille, että kaikesta selviää. Toivon myös, että kukaan ei jäisi yksin ongelmiensa kanssa, Noronen kertoo. OSK ANimAAtiOKOPlA

Paula Norosen käsikirjoittamat Mämmi-animaatiot julkistettiin Linnanmäen kymppisynttäreillä. Mämmi on tavallinen koululainen, vaikka näyttääkin oranssilta läjältä. – Sen pitäisi kyllä olla musta, sanoo yksitoistavuotias katselija. Hän on nähnyt ruskeanmustaa mämmiä pääsiäisenä. Ensimmäisessä Mämmi-animaatiossa läjä muuttaa ja joutuu samalla vaihtamaan koulua. Kun Mämmi astuu sisään luokkaan, kukaan ei tervehdi. Opettaja huomaa Mämmin ”Mukavaa, kun tulit”, vasta hyttysen nostaessa tämän ilmaan. Mämmille tulee mukavampi olo, kun hänet on nähty. Videon esikatselleet kaksi koululaista tuumivat, että he toljottaisivat, jos luokkaan tulisi uusi oppilas. He eivät kuitenkaan välttämättä puhuisi tulokkaalle mitään. Mämmi. Toisessa videossa Hauskoista kotivideoista tuttu Sampo Marjomaa ostaa jäätelöä, kun hänen seuraansa lyöttäytyy livekuvan päälle animoitu Mämmi. Kaksikko alkaa jutella esiintymisjännityksestä. Marjomaa kertoo Mämmille, miten hän kouluaikana jännitti esiintymistä niin, että nenästä tuli verta. Samat hahmot esiintyvät muissakin Helsingin seurakuntien tuottaman videosarjan jaksoissa. Mämmille ja muille animaatiohahmoille on antanut äänen Iina Kuustonen. Hahmosuunnittelusta ja videoiden animoinnista vastaa Animaatiokopla.

Tule kuntoutumaan Wilhelmiinaan! Etsitkö paikkaa, jonne voit tulla kuntoutumaan sairaalahoidon jälkeen, omaishoitajasi loman ajaksi tai muuten vain hakemaan voimavaroja ja virkeyttä kotona asumiseen? Ota yhteyttä: Annamari Dahlberg p. 050 430 0307 tai (09) 473 473 annamari.dahlberg@wilhelmiina.fi. Wilhelmiinasta voit saada myös uuden kodin siinä vaiheessa, kun tarvitset ympärivuorokautista huolenpitoa.

Wilhelmiina Palvelut Oy | Taavetti Laitisen katu 4 | 00300 Helsinki puh. 09 473 473 | fax 09 4734 7473 | www.wilhelmiina.fi

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Kristuksen nimeen Osa 7

Sarjassa kurkistetaan uskonnonharjoituksiin valtakirkon ulko- ja sisäpuolella.

Kveekarit vaikenevat kimpassa Kveekariystäviin kuuluu pasifisteja ja tasa-arvon kannattajia, jotka kokoontuvat Rauhanasemalla Pasilassa. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Katri Saarela

– Täällä ei saa polttaa oikeaa kynttilää, Maija Mäkelä pahoittelee asettaessaan pirttipöydälle kaksi ledituikkua. Mäkelä valmistelee yhdessä puolisonsa kanssa kveekareiden hartauskokousta, joka on alkamassa Rauhanaseman kellarikerroksessa Pasilassa. – Ovatko kaikki tässä? Viime viikolla meitä oli yhdeksän, Mäkelä sanoo mietteliäänä. Mutta hetken kuluttua seuraamme liittyy vielä nuorehko nainen. Tasan yhdeltätoista neljän hengen ryhmä asettuu pöydän ympärille ja keskustelu hiljenee. Erot evankelis-luterilaisen kirkon hartauksiin ovat selkeitä. Ei ole alkuvirttä, eikä kukaan pidä puhetta, joka antaisi hiljaisuudelle valmiin hahmon. Emme katso samaan suuntaan, vaan istumme toisiamme vastapäätä. Uudelle kävijälle ei myöskään anneta mitään ohjeita oikeasta asennosta tai hengitystekniikasta,

kuten zen-meditaatiossa tai joogassa. Kveekareilla ei nähtävästi ole yhteistä hiljentymistyyliä. Yksi katsoo eteenpäin rentoutuneen oloisena, toinen nojaa keskittyneesti käsiinsä. Silmät auki vai kiinni? Mietin omaa tapaani, mutta häikäisevä loisteputki sanelee ratkaisun. Silmät suljettuina tulen tietoiseksi äänistä: seinäkellon tikitystä säestää jääkaapin hiljainen helinä. Ovisummerin pärinä säikäyttää. Mäkelä käy avaamassa oven mattimyöhäiselle, joka valitsee vaivihkaa tuolin vasemmalta puoleltani. En turvaudu hengityksen laskemiseen tai tutun rukouksen toistamiseen mielessäni, vaan kuuntelen ajatuksiani. Ne puhuvat siitä, mitä elämään kuuluu nyt. Jossakin vaiheessa avaan silmät ja avaudun toisten läsnäololle. Mäkelän merkistä nousemme ylös ja otamme toisiamme käsistä kiinni. Tunti on kulunut nopeasti. Jaamme lyhyesti ajatuksia, jotka ovat heränneet hiljaisuudessa.

Valon odottajat. Maija Mäkelä, Antti, Susanne ja Matti hiljentyvät Rauhanpuolustajien saunatilassa. Kveekarit kokevat hiljaisuudessa Jumalan huolenpitoa.

”

Mitkä kveekarit?

Uudelle kävijälle ei anneta mitään ohjeita oikeasta asennosta tai hengitystekniikasta.”

Viimeinen tulokas esittäytyy Paavoksi ja pahoittelee myöhästymistään. Hän tuli paikalle kaukaa ja liikenne teki tepposet. Paavo kertoo miettineensä hiljaisuuden aikana sitä, miksi näytimme niin vakavilta, vaikka ajattelimme hyviä ajatuksia. – Onko teen juojia, Maija Mäkelä kysyy.

n Kveekarismin historialliset juuret ovat 1600-luvun Englannissa, jossa sisäisen valaistumisen kokenut suutari George Fox (k. 1691) kokosi yhteen kirkon valtavirrasta irrottautuneita kristittyjä. Hiljaiset hartaudet olivat jo alussa keskeisessä osassa kveekareiden uskonharjoituksessa. n Kveekarit uskovat, että kaikissa ihmisissä on ”jotakin Jumalasta”: ”siemen” tai ”sisäinen Valo”, jolle avautumalla jokainen ihminen voi olla suorassa yhteydessä Jumalaan. Tämän perusteella kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Vakaumus on antanut perustan sukupuolten väliselle tasa-arvolle, ehdottomalle pasifismille sekä kuolemanrangaistuksen ja orjuuden vastustamiselle. n Suomessa Ystävien uskonnollinen Seura Kveekarit ry. ei ole uskonnollinen yhdyskunta. Yhdistys on Kepan ja Rauhanliiton jäsenjärjestö sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston tarkkailijajäsen. Tätä nykyä yhdistyksellä on muutama kymmenen jäsentä. Vuonna 2012 maailmassa oli yhteensä 377 055 kveekaria. n Lue lisää: Kveekarit.org ja Uskonnot.fi

Kielletyt kuvat Viikonvaihteessa pidetty Maailma kylässä -festivaali ei halunnut Muhammed-piirrosnäyttelyä väkivallan uhan vuoksi. Yksi kuvista on julkaistu Kirkko ja kaupungissa. Teksti Juhani Huttunen Kuva Ville Ranta

Viikonvaihteessa järjestettyllä Maailma kylässä -festivaalilla piti olla Sananvapausteltta, jossa Minä olen Charlie -näyttely ja piirroksia profeetta Muhammedista. Näyttely peruuntui, koska festivaalin järjestäjä Kepa ry toivoi, että Muhammed-kuvat poistettaisiin. Sananvapauskylän järjestöt eivät suostuneet vaatimukseen vaan peruivat koko tilaisuuden, koska kokivat, että Kepa harjoittaa ennakkosensuuria. Yksi näyttelyyn osallistujista on sarjakuvataiteilija Ville Ranta, jonka Muhammed-piirros julkaistiin tammikuussa Kirkko ja kaupungissa. – Tämä kielii siitä, että pelko on mennyt överiksi, sanoo Ranta. – Kepa vetoaa turvallisuusriskiin, mutta minun käsitykseni

mukaan Suojelupoliisi piti riskiä olemattomana. Sama näyttely oli myös Kallion kirjastossa, eikä mitään ongelmia ollut. Kepa ei vain halunnut luoda festivaalille mitään jännitteitä eikä keskustelua. Rannan mukaan pilapiirtäjien kimppuun käydään nyt kahdesta suunnasta. – Yhdeltä puolen tulevat islamistit, toiselta rasismisyytös. Luulen, että Kepan tapauksessa on kyse jälkimmäisestä, hän arvioi. Sananvapauskylässä piti olla mukana kuusi järjestöä: Kultti ry, Suomen Pen, Viestintä ja kehitys -säätiö, Journalistiliitto, Effi ry sekä Toimittajat ilman rajoja. Kultti ry:n toiminnanjohtaja Jukka Relander vahvistaa Rannan näkemyksen, että Supon mukaan turvallisuusriski oli vähäinen tai olematon. – Osallistuin itse näihin ko-

kouksiin. Supo toi esiin, että Muhammed ja terrorismi ovat ongelmallisia hakusanoja, eli ne voivat provosoida. Silti riskiarvio oli lähinnä abstrakti uhkakuva, että joku voi suuttua. Konkreettisia uhkia Supo ei tuonut esiin, Relander sanoo. – Kepa teki tästä oman tulkintansa. Se koki, että provosoivat kuvat eivät kuulu festivaalin henkeen. Terrorismin tavoitteena on herättää pelkoa, ja tämä osoittaa, että terrorismi kannattaa. – Perustuslaillisen ilmaisunvapauden rajoittaminen oletetun uhan vuoksi on hälyttävää. Onko Supon tehtävä tukea sitä, että ihmiset luopuvat perustuslaillisista oikeuksistaan? Relander kysyy. Kepa ry:n ohjelmajohtaja Outi Hannula pitää käsitystä ilmaisunvapauden rajoittamisesta tarkoitushakuisena.

– Ilmaisunvapaus on yksilönoikeus. Siitä ei seuraa, että sanomalehdelläkään olisi velvollisuus julkaista kaikkia mielipidekirjoituksia, Hannula vertaa. – Samoin järjestäjä päättää itse, millaista ohjelmaa se haluaa festivaaliinsa. Hannulan mukaan myös Supon riskiarvio oli riittävä peruste Muhammed-kuvien poistamiseen. – Suojelupoliisi sanoi selvästi, että näyttely saattaisi provosoi-

da jonkinlaisen väkivallanteon. Maailma kylässä on ulkoilmatapahtuma, johon osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä, paljon lapsiperheitä. Emme halunneet ottaa riskiä. Hannula korostaa, ettei festivaalialueen telttaa voi verrata helposti valvottavaan hiljaiseen kirjastotilaan. – Jos meillä olisi ollut käytössä Kallion kirjasto, näyttelyssä ei olisi ollut ongelmaa.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Yritetään yhdessä vielä Tommi ja Päivi Kalenius lähtivät tutustumismatkalle itseensä, erosivat ja löysivät toisensa uudelleen. Teksti Nina Riutta Kuva Jani Laukkanen

ommi oli 16 ja Päivi 17, kun he alkoivat seurustella. He kävivät Äänekoskella samaa koulua ja harrastivat musiikkia samassa bändissä. Tommi tutustui Päivin kautta seurakuntanuoriin. – Kävimme kristillisessä nuorten porukassa, johon liittyi mustavalkoinen katsantokanta elämään, muusikko Tommi Kalenius kertoo. – En tuntenut kuuluvani siihen joukkoon, mutta se oli lapsuuden perheen malli. Piti olla tietynlainen, Päivi Kalenius sanoo. Tommi ja Päivi seurustelivat kolme vuotta ja menivät naimisiin. Pariskunta muutti Jyväskylään. Tommi alkoi tehdä musiikkia, ja syntyi Turvakytkin-gospelbändi, jonka kanssa Tommi ja Päivi kiersivät gospeltapahtumissa. Nuorisotyönohjaajaksi valmistumisen jälkeen Tommi sai nuorisosihteerin paikan Kauniaisista Suomen Raamattuopistolta. Hänen työnsä painottui musiikkiin ja häntä kehotettiin tarjoamaan laulujaan myös muille suomalaisille artisteille. Tommi tutustui Pekka Ruuskaan, joka oli perustamassa omaa levy-yhtiötä. – Ryhdyimme valmistelemaan sooloalbumiani ja minä kirjoitin lauluja. Työskentelin myös levy-yhtiön musiikkikustantamossa. Tommin lauluja laulavat muun muassa Jari Sillanpää, Katri Helena, Suvi Teräsniska ja Reckless Love -yhtye. Kaleniukset muuttivat Lohjalle ja ensimmäinen tytär syntyi. Tommi alkoi keskittyä artistin uraan. – Samalla tein irtiottoa ahtaasta hengellisyydestä. Se piti ravistella pois päästä, sydämestä ja olkapäiltä. Se on aika iso riuhtaisu. Tommi kokee sen olleen osa aikuistumisprosessia. Hän oppi kyseenalaistamaan asioita ja muodostamaan omia käsityksiä.

”

Ero oli minulle tosi lopullinen, myin sormuksetkin. Silti otin väliaikaisen asunnon.”

Päivi Kalenius

– Usein fundamentalismissa herkät ihmiset alkavat seurata auktoriteetteja. Silloin ei ehkä jää tilaa omalle ajattelulle. Perhe muutti Helsinkiin, syntyi toinen tytär ja Päivi jatkoi kotiäitinä. – Ensimmäinen kaksi vuotta oli totuttelua, mutta sitten rupesin viihtymään. Menin asukaspuistoon ja minulla alkoi olla muuta sosiaalista elämää, Päivi Kalenius kertoo. Tommi teki paljon töitä, ja samalla elettiin pikkulapsiperheen arkea. Elämä oli tasapainottelua. Sitten iski kriisi. – Vaikka meillä on laaja ystäväverkosto, niin lapsiperherulettia olemme pyörittäneet yksin. Paineita toivat lisäksi luova ala ja epäsäännölliset tulot ja työajat, Tommi Kalenius kertoo. Päivi ehdotti perheneuvontaa. Tommi sanoi, että ihan sama. Päivi varasi ajan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta. – Meillä on Tommin kanssa aina ollut vahvat yhteiset yhteisöt. Yhtäkkiä minä olin kotona ja Tommilla oli ihan oma elämä. Ulkopuolinen ammattilainen, joka kuunteli heidän koko elämäntarinansa, tuli tarpeeseen. – Perheneuvonnasta saimme kuulevat korvat ja avoimen sydämen. Kävimme läpi asioitamme, Tommi muistelee. Vuoden verran Kaleniukset kävivät keskustelemassa, kunnes tuli viimeinen vastaanottokerta.

Itsenäistymisprosessi. Erotessaan Tommi ja Päivi Kalenius päästivät toisistaan irti. He kasvoivat yhteen niin nuorina, ettei kummallakaan ollut tilaa omalle kasvulle. Nyt heillä on halu jatkaa yhdessä ja oppia käsittelemään asioita uudella tavalla.

– Muistan sen hetken, kun Päivi sanoi ääneen, että hän ei enää halua jatkaa yhdessä minun kanssasi. Mitäpä siihen lisäämään? Päivin ystävän tuttu oli lähdössä matkalle. Hänen asuntonsa vapautui Kaleniusten kodin läheltä puoleksi vuodeksi. – Otimme lyhennysvapaata asuntolainasta ja vuokrasin asunnon. Ero oli minulle tosi lopullinen, myin sormuksetkin. Silti otin väliaikaisen asunnon, Päivi Kalenius miettii. Tarkoituksena oli, että vanhemmat vaihtavat asuntoa vuoroviikoin ja lapset pysyvät tutussa kodissa. – Ei se mennyt ihan niin. Lapsia ei pystynyt jättämään. Monesti minä nukuin alakerrassa ja Tommi yläkerrassa. Avioeropaperit kirjoitettiin ja elettiin kahden osoitteen elämää. Tommi kävi Fisherin eroryhmää ja Päivi luki eroon liittyvää kirjallisuutta. Tunnelma oli ahdistava ja kireä. – Päivi oli ollut minun lähin ihmiseni, ja me olimme niin yhteen kasvaneet ja yhtäkkiä häntä ei ollutkaan. Olin henkisesti lopussa, mutta olisi pitänyt luoda uutta, Tommi kertoo. Viiden vuoden kotiäitinä olon jälkeen Päivi meni töihin päiväkotiin. – Minulla ei silloin ollut muuta vaihtoehtoa kuin ero-

ta Tommista. Jos en olisi mennyt niin pitkälle, varmaan miettisin sitä edelleen. – Sanon eroamme itsenäistymisprosessiksi. Molemmat päästivät toisesta irti. Se oli vapauttavaa. Kun menimme yhteen, olin niin nuori, etten tuntenut itseäni, eikä missään vaiheessa ollut ollut tilaa omalle kasvulle. Puoli vuotta meni, ja eron harkinta-aika oli umpeutumassa. Päiville alkoi tulla toisenlaisia tunteita. – Mietin, että lapset ovat pieniä ja että parhaimmillaan meillä oli Tommin kanssa vahva yhteys. Tuli olo, että pitäisikö vielä yrittää. – Aloitimme taas perheneuvonnan. Matka alkoi uudestaan, Tommi muistelee. Nyt Kaleniuksilla on halu oppia käsittelemään asioita uudella tavalla. Tommin uusi Liikuta mua -levy on syntynyt viime vuosien tapahtumista. – Tajusin, että parasta, mitä voin yleisölle antaa, ovat omat kokemukseni ja tunteeni. Kirkon Ulkomaanavun Suvilinnun lähettiläs, muusikko Tommi Kalenius esiintyy torstaina 28.5. kello 17 Stadin Suvivirsi-tapahtumassa Narinkkatorilla. Liikuta mua -levynjulkistamiskiertueen konsertti perjantaina 29.5. kello 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi MarKuS SoMMErS

Kaupungin kasvo: Veera Tuominen

Juhlamekko voi olla yhteinen Rekillä huomion kiinnittää Nurmen oranssi bleiseri. Sen vieressä roikkuvat Second Chancen hipahtava tunika ja Kainon ihmeellisen pehmeä neulemekko. Pöydällä houkuttelevat lintukorut, kenkätelineellä pastelliset korkokengät. Ostettuina ne maksaisivat paljon, mutta nyt ei ollakaan kaupassa, vaan vaatelainaamo Vaaterekissä Vaasankadulla. Se aloitti toimintansa kaksi viikkoa sitten ja on auki tiistaisin. – Jäsenet saavat lainata täältä kaksi vaatetta tai asustetta kahdeksi viikoksi kerrallaan. Vaatteet palautetaan huollettuina ja valitaan uudet kaksi mukaan, kertoo asustesuunnittelija Veera Tuominen, joka emännöi Vaaterekkiä kollegansa Emmi Malmströmin kanssa. Kuukauden jäsenyys vaatelainaamoon maksaa 40 euroa ja puoli vuotta 110 euroa. Puolessa vuodessa jäsen ehtii käyttää peräti 24:ä eri vaatetta. Kaikki ovat suomalaista designia ja Suomessa tai muualla Euroopassa valmistettuja. Vaaterekin ensimmäinen toimipiste avautui Riihimäellä jo helmikuussa. Laajentuminen Helsinkiin mahdollistui joukkorahoituksen avulla. – Se toi meille hyvää julkisuutta. Avajaisissa oli kova hulina, Tuominen kertoo. Hänelle lainaamon perustaminen oli ennen kaikkea arvovalinta. – Suunnittelijana teen koko ajan lisää tavaroita maailmaan, joka on jo täynnä. Vaatelainaamo on hyvää vastapainoa, koska se perustuu muuhun kuin uuden tuottamiseen. Aika isoa osaa tavaroista ei tarvitsisi itse omistaa. Tuomiselle Vaaterekki on myös markkinointikanava, sillä lainattavina on hänenkin Rara-merkkinsä koruja ja kenkiä. Useimmat muutkin suunnittelijat antavat vaatteitaan mieluusti mukaan, vaikka he eivät saa lainauksista rahallista korvausta. – Lainaamo tuo esille lahjakkaita suomalaisia suunnittelijoita.

Jäsenyys mahdollistaa heidän vaatteidensa testikäytön. Valikoimissa on tällä hetkellä lähes 40 suunnittelijan tuotantoa. Laajennus miestenvaatteisiin on suunnitteilla. Vaaterekki vastaa hyvin kesän juhlavaatetarpeisiin, mutta sieltä löytyvät arkitamineetkin. Veera Tuominen on pukeutunut tamperelaisen Muka van tunikaan, joka sopii monenlaiseen menoon. – Meillä on vaatteita joka makuun. Monet ovat yksittäiskappaleita, mutta kokoja on XS:stä aina 54:ään asti. Muokkaamme valikoimaa jäsenten toiveiden mukaan, Tuominen lupaa. Vaaterekin jäsenyys sopii hänestä kaikille, jotka haluavat vaatekaappiinsa vaihtelua edullisesti mutta eivät halua kuluttaa rahojaan eettisesti epäilyttävään pikamuotiin. Suurin osa jäsenistä on 30–50-vuotiaita. – Lainaamon vaatteilla on myös helppo kokeilla erilaisia tyylejä. Lainatun vaatteen voi useimmiten lunastaa omaksi, jos siihen kovasti ihastuu. Jäsenenä olevalta ystävältään Tuominen on saanut jo palautetta, että Vaaterekki on ratkonut kaikki vaatepulmat. Lainaaminen mahdollistaakin jopa hyvin niukalla vaatevarastolla elämisen. – Voisin kuvitella, että omassa kaapissani olisi vain mustia, valkoisia ja harmaita perusvaatteita, ja kaikki piristys tulisi lainaamosta, Veera Tuominen visioi.

P.S.

Vaadin melko vähän.

Nautin isojen ja pienten asioiden oivaltamisesta. Ihmettelen omaa ja muiden välinpitämättömyyttä toisia ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä kohtaan. Laura Pörsti Vaaterekki on auki joka tiistai klo 15–19 Made in Kalliossa, Vaasankatu 14.

Työelämän pelisäännöt haltuun Työsopimus voi olla nuoren ensimmäinen sopimus. Sitä ei kannata tehdä silmät ummessa. Teksti Merja Räty Kuvitus Harri Vaalio

astavalmistunut nuorukainen saa sopivan määräaikaisen työpaikan. Ensin vaikuttaa hyvältä, vaikka suullisesti kerrotut yksityiskohdat mietityttävätkin. Mikä on kummallinen auton – työvälineen – käytöstä vaadittu palkkapantti? Ja miksi palkka ei ole minimipalkan suuruinen? Nyt pitää saada mustaa valkoisella! Kirjallista työsopimusta saa kerjätä moneen kertaan. Nuorukainen haluaa pitää työpaikkansa ja koettaa esittää toistuvat pyyntönsä asiallisesti, vaikka epämääräisyys alkaakin ärsyttää. Kun sopimus viimein on kädessä, lakia tunteva tuttu katsoo sen läpi ja huomaa monia puutteita. Ne kielivät siitä, että työnantajalla ei ole juuri käsitystä velvoitteista, jotka työsopimuslaki asettaa työnantajalle. Oikeustieteen lehtori Eija Westerberg on työssään Metropolia-ammattikorkeakoulussa saanut nähtäväkseen jos jonkinmoista työsopimusta, joten kertomus nuorukaisen työsopimuksesta ei häntä hämmästytä. Westerberg muistuttaa, että laki suojaa heikompaa sopijaosapuolta eli työntekijää. – Monelle opiskelijalle on ollut helpotus kuulla, että työsopimuslain ja työehtosopimuksen alittavat osat sopimuksessa ovat mitättömät eikä sopimuksen allekirjoittaminen muuta sitä tosiasiaa.

Työnantaja katsotaan aina vahvemmaksi sopimusosapuoleksi, ja siksi työnantajalla pitää olla osaamista laatia oikeudenmukainen työsopimus. Se, että työnantaja on järjestäytymätön, ei poista vastuuta: yleissitova työehtosopimus määrää vähimmäisehdot alan kaikissa työsuhteissa. – Jos osaamista työsopimuslainsäädännöstä ei ole, sitä voi hankkia. Näistä asioista järjestetään kursseja, Westerberg sanoo. Työsopimus ei ole mikään jonninjoutava paperi, joka vain allekirjoitetaan ja sitten ruvetaan hommiin. Westerberg toteaa, että monesti ei tulla ajatelleeksi, miten merkittävä asiakirja työsopimus on. – Työsopimus voi olla ensimmäinen sopimus, jonka nuori tekee. Siksi se muokkaa myös käsitystä siitä, minkälaiset pelisäännöt työelämässä on. Ihannetilanne olisi se, että työnantaja ja työntekijä kävisivät sopimuksen kohta kohdalta yhdessä läpi. Silloin tulisi heti alkuun selvitettyä kummankin oikeudet ja velvollisuudet. – Sopimuksen läpikäyminen on sekä työnantajan että työntekijän etu. Kun saa hyvän perehdytyksen, on helpompi päästä uuteen kiinni. Kunnolla perehdytetyltä työntekijältä voi myös edellyttää asianmukaista työskentelyä. Nollatuntisopimuksista pitäisi Eija Westerbergin mielestä päästä kokonaan eroon. – Nollatuntisopimus ei takaa työntekijälle mitään. Jos ei ole lainkaan tietoa palkan mää-

Urbaani luontoretki: Killingholma

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Nyt tarkkana. Kesätöitä etsivä nuori saattaa törmätä kummallisuuksiin, jos työnantaja ei hallitse työsopimuslakia.

rästä, miten voi suunnitella talouttaan? Nollasopimuksilla ei vuokria makseta. Jos ongelmia tulee eikä työpaikalta tai lähipiiristä löydy neuvojaa, voi apua saadakseen ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen. – Työsuojeluviranomainen voi antaa ohjeita ja neuvoja työlainsäädäntöä koskevissa kysymyksissä, mutta viranomainen ei voi neuvotella asioista työntekijän puolesta, työsuojelutarkastaja Eila Hasunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo. Myöskään edunvalvonta-asioissa työsuojeluviranomainen ei voi toimia avustajana. Viranomainen voi kuitenkin neuvoa, miten esimerkiksi palkkasaatava-asioissa voi edetä. Edunvalvontaa hoitavat ammattiliitot. Jos nuori ei saa työtodistusta pyynnöstään huolimatta, pystyy työsuojelutarkastaja vaikuttamaan siihen, että työtodistuksen saa. Hasusen mukaan hajonta nuorten työsopimusasioiden hoitamisessa on suurta. Nuo-

”

Sopimuksen allekirjoittaminen ei muuta sitä, että työsopimuslain ja työehtosopimuksen alittavat kohdat ovat mitättömiä.” Työsuojelutarkastaja Eija Westerberg

ria palkkaavat ja nuorten suosimat työpaikat ovatkin olleet Etelä-Suomessa tehostetun työsuojeluvalvonnan kohteina muutaman viime vuoden ajan. – Valvonnassa selvisi, että osassa työpaikoista puuttuivat työsopimukset kokonaan. Joissakin tapauksissa niihin oli kirjattu lainvastaisesti liian pitkiä koeaikoja tai työaikoja oli sovittu yleissitovan työehtosopimuksen vastaisesti, Hasunen sanoo. Havaintojen pohjalta työnantajille on annettu viranomaisohjausta työlainsäädännön mukaisista toimintatavoista. Jo ennen työsopimuksen kirjoittamista nuoren kannattaa Eija Westerbergin mukaan pohtia muutamia asioita. – Nuorten ja varsinkin opiskelijoiden työsopimukset ovat usein määräaikaisia. Siksi on tarpeen muistaa, että määräaikaisuus velvoittaa tekemään työtä määräajan loppuun

asti, kun taas toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa irtisanomisajan kuluessa. Työsopimusta tehtäessä on myös hyvä määritellä, miten paljon pystyy tekemään töitä ja kuinka pitkä työmatka voi olla, jos työntekopaikka vaihtelee. Samoin on hyvä sopia, mihin vuorokaudenaikoihin on valmis tekemään työtä. Hasunen huomauttaa, että opastusta löytyy paljon myös netistä. Työsuojeluviraston sivuilta löytyy tietoa muun muassa työsopimuksen solmimisesta ja ohjeita ongelmatilanteisiin. SAK:n, STTK:n ja Akavan Kesäduunariinfossa on tietoa työsopimuksista, palkoista ja työvuoroista. Touko–elokuussa palvelussa toimii myös neuvontapuhelin, p. 0800 179279.

Vihreä vuodenaika

Kalliolaki keto-orvokkien merenä, kilpikaarnapetäjiä, pähkinäpensaita. Tammia, lehtomaista kieloniittyä, ruovikkoa, karua kalliorantaa, kuusitiheikköä. Raikaava meriharakka, pyrstöään viskelevä västäräkki, mustikankukkien punalyhdyissä kurvaileva kimalainen. Ehkä missään Helsingissä ei tapaa pintaalaan nähden yhtä monipuolista luontokeidasta kuin Killingholmassa. Kompakti parihehtaarinen saari – joka yhdistyy sillalla Laajasalon Tullisaareen – tarjoaa kulkijalle ison elämyksen ja tuntuu hämäävän laajalta. Saarta kiertää osittain pengerretty vanha maisemapolku, jota lähihuvilaa asunut oopperasuuruus Aino Ackté tapasi käyskennellä. Hänen äitinsä Emmy asui täällä. Nyt talosta ovat jäljellä kivijalka

ja portaat, jotka johtavat päin koivua. Kop-kop. Killingholmassa piisaa vanhoja puita, jotka hätkähdyttävät: todellakin, noin isoiksi ne kasvavat! Eräitä järeitä koivuja on kaadettu ja jätetty tarkoituksella lahoamaan. Siten vaalitaan luonnon monimuotoisuutta, joka trimmaa osaltaan myös ihmisen immuunijärjestelmää. Äärettömine yksityiskohtineen luonto auttaa huomaamatta irti läkähdyttävistä ajatuskehistä. Saapuminen Killingholmaan on siirtymäriitti itsessään. Paikalle kuljetaan ”Helsingin Monrepos’n” eli Tullisaaren puiston halki, veneellä tai – kuten jotkut kesäisin – uiden vastapäiseltä Tuorinniemen uimarannalta. Bussilla 88 pääsee noin 600 metrin päähän. Marko Leppänen

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

aNNa-Maria LahdeNsaari

MarKo LeppäNeN

Pieni suuri saari

www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuhdeasiat www.kesaduunari.fi

Kevään kuohut. anna-Maria Lahdensaari kuvasi Vanhankaupunginkosken ilta-auringossa. Lähetä sinäkin keväinen kuva tälle palstalle. Vaakakuvan tulisi olla jpg-muodossa.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Kuolema pysäyttää ROMAANI ”Inhoan sanaa surutyö. Niin kuin surusta todella voisi selvitä jonkin työn avulla, käsitellä kivun pois ja elää ilman arpia ja jälkiä. Ajatus on samanlaista petosta kuin ryppyvoiteet ja ihoon ruiskutettavat täyteaineet.” Näin toteaa Elina Hirvosen Kun aika loppuu -romaanin päähenkilö Laura Anttila. Laura joutuu kohtaamaan surun lapsensa Aslakin rajun teon kautta. Poika on ollut aina syrjään vetäytyvä, mutta sitten Aslak tutustuu netissä nuoriin, jotka uskovat terrorismin olevan aina tie ympäristön pelastamiseksi. Se tapahtuu siten, että eri puolilla maailmaa harvennetaan saman päivän aikana ihmisiä niin paljon kuin ehditään. Aslak suorittaa oman teloitustehtävänsä Helsingissä, jonka jälkeen hän menehtyy itsekin. Aslakin tilannetta katsotaan myös perheestään vieraantuneen Aava-sisaren näkökulmasta. Aava on saanut selville, että hänen veljensä hautoo mielessään jotain vakavaa. Laura puolestaan on jo pitkään tuntenut ahdistusta siitä, että perheenjäsenet ovat kadottaneet luontevan yhteyden toisiinsa. Hirvonen kuvaa viiltävästi perheen hajoamista. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kehitysmaiden hyväksi työskentelevät Laura ja hänen miehensä Eerik ovat pyrkineet antamaan hyvät eväät lapsilleen, mutta silti jotain on mennyt pahasti pieleen. Surullista kyllä, vasta Aslakin tapaus saa perheen havahtumaan, että kenties jokin yhteys voidaan vielä saavuttaa.

Kun aika loppuu -romaanissa välittyy samalla vahva näkymä maailman tilasta. Toisaalta kirja antaa ymmärtää, että kun omistautuu työlleen, työntää lähipiirin helposti sivummalle. Elina Hirvonen: Kun aika loppuu. WSOY 2015.

ROMAANI ”Menetettyjä päiviä, kadotettuja vuosia, hylätyksi tulemista, satunnaisia nautinnon ja onnen tunkioita, joihin yrittää raahautua kuin ne olisivat viimeinen ranta maailman laidalla.” Petja Lähteen romaani Jumala on muuttanut kaupunkiin kertoo runollisin ilmauksin ihmisistä eri elämäntilanteissa. Yksi heistä on masennusta poteva Olli, jota vaivaa erityisesti lapsuudessa tapahtunut isän hukkuminen. Romaani sijoittuu pieneen maalaiskylään, jossa kaikilla on omat salatut kipupisteensä. On Ollin äiti, uudesta rakkaudesta haaveileva Marja, joka on toiminut

Pupin emäntänä ja jonka toinen poika Sampsa jatkaa baarin pitämistä. Vaimostaan eronnut Sampsa käyttää ylen määrin alkoholia ikävöidessään tytärtään. On myös pedofiilisia ajatuksiaan kauhistuva Jan-pappi, maalle itseään etsimään paennut Paulus ja tyttöoppilaan ahdistelema Henrik. Kirjan nimi viittaa Ismo Alangon Muoviruusuja omenapuussa -kappaleen sanoihin: ”Maaseutu on vaipunut kyyneliin, sillä Jumala on muuttanut kaupunkiin.” Romaani kuvaakin osaltaan maaseudun elinvoimaisuuden katoamista ja pienen kyläyhteisön aiheuttamaa ahdistusta. Ollin voimat loppuvat, mutta muiden elämä tuntuu loksahtavan paikoilleen kuin taikaiskusta. Ollin hautajaiset johdattavatkin henkilöhahmot ikään kuin uuteen alkuun. Petja Lähde: Jumala on muuttanut kaupunkiin. WSOY 2015. Marjo Kytöharju

Käärme

Miksi?

Turvapaikanhakijat saavat tanssiopetusta

Ovatko tanssitunnit olleet suosittuja? – Tanssitunnit on otettu todella hyvin vastaan. Ihmisten

Pitt NaStYNut

Suomen Katutanssiliiton opettajat ovat tanssittaneet huhtikuusta lähtien turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria Suomen vastaanottokeskuksissa. Miksi hankkeeseen ryhdyttiin, liiton puheenjohtaja Jouni Janatuinen? – Idea lähti siitä, että Suomessa moni huippukatutanssija on maahanmuuttajataustainen. Katutanssi on helposti lähestyttävä harrastus maahanmuuttajanuorille, koska lajin kansainvälisten huippunimien juuret ovat Afrikassa, Lähi-idässä tai Aasiassa. Turvapaikan hakuprosessi taas voi kestää vuosikausia, mikä passivoi nuoria ja minkä vuoksi heidän on vaikea myöhemmin kotoutua yhteiskuntaan. – Kokeilimme turvapaikanhakijoiden tanssittamista jo viime vuonna. Pilottikiertue sai niin huikean hyvää palautetta, että Raha-automaattiyhdistys lähti rahoittamaan säännöllistä tanssitoimintaa.

Aki Turusen maalauksissa luikertelee moni merkityksinen käärme. Teoksiin voi tutustua Kluuvin gallerian viimeisessä näyttelyssä Unioninkadulla. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

Kotouttamista. Mohamed Salmane on yksi turvapaikanhakijoista, joka käy Katutanssiliiton tanssitunneilla.

aktivoiminen on silti vaatinut hieman työtä, koska moni turvapaikanhakija ei ole tottunut säännölliseen harrastustoimintaan. Lisäksi vastaanottokeskuksissa on erilaisia uskonnollisia ryhmiä, minkä vuoksi joissakin paikoissa on äiti–lapsi- ja isä–poika-ryhmiä. – Tunteja pidetään kerran tai kaksi kertaa viikossa 18 paikkakunnalla. Esimerkiksi Helsingissä niitä on kolmessa vastaanottokeskuksessa. Tunneilla on mukana myös suomalaista kantaväestöä, sillä hankkeen yhtenä

tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen kantasuomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä. Mitä katutanssi tarkoittaa? – Se tarkoittaa Yhdysvalloissa 1960–70-luvuilla kaduilla ja klubeilla syntyneitä tanssityylejä, kun hip hop, breakdance, house, popping ja locking. Niiden harrastaminen on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa ja ne ovat tuoneet myös pojat mukaan tanssitunneille. Marjo Kytöharju

äärme tupsahti taiteilija Aki Turusen kankaalle viime syksynä. Hän jatkoi käärmeiden maalaamista, kun niitä alkoi tulla lisää ja lisää. Tuloksena on Kaikki käärmeistä -näyttely, joka avautuu perjantaina Kluuvin galleriassa. Intuitioon luottava Turunen ei vielä oikein ymmärrä, miksi juuri käärme on kiemurrellut hänen maalauksiinsa. Hän tietää hyvin, että käärme on keskeinen länsimaisen ja kristillisen kulttuurin symboli, mutta itse hän on etsinyt sille muita tulkintoja. – Minulle käärme on enemmänkin rakkauden ja eroottisuuden symboli, jo-

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Valmista jälkeä. Aki Turusella on työhuoneellaan käärme tauluja moneen lähtöön.

e kiemurteli kankaalle hon liittyy koskettamista ja aistillisuutta, Turunen kertoo. – Näyttelyn katsojat voivat tietenkin tulkita maalauksia eri näkökulmasta, eikä kulttuurisia merkityksiä voi täysin paeta. Käärme merkitsee esimerkiksi eri uskonnoissa uuden syntymistä, pahuutta tai suojelijaa. Turusella on käärmeaiheesta sekä isoja valoisia että pieniä pimeitä maalauksia. Kristilliseen taiteeseen töissä on sellainen yhtymäkohta, että ne on pohjustettu ikonien tavoin kipsillä ja eläinliimalla. Se on Turusen mukaan työlästä, mutta toisaalta teokset kestävät paremmin aikaa. Turunen on tyytyväinen, että sai näyttelynsä Kluuvin galleriaan, joka on esitellyt nuorten taiteilijoiden töitä 1960-luvulta saakka. Lisäksi putkimainen galleriatila muistuttaa kiinnostavasti käärmettä. Käärmeaihe viittaa osaltaan Aki Turusen luontosuhteeseen. Hänen viimevuotisessa Kevätfantasia -näyttelyssäänkin oli luontoon liittyvää aiheistoa. – Olen tarkka havainnoimaan ympäristöäni. Erityisesti kevääseen liittyy paljon jännittävää aistittavaa. On kiva pyöräillä vaikka Keskuspuistoon, jossa tapahtuu keväällä hirveästi. Turunen työskentelee Alppilassa sijaitsevalla työhuoneellaan, joka on ollut aiemmin monessa käytössä, kuten lammastallina, Sibelius-Akatemian pukuvarastona ja päiväkotina.

– Teen työtä keskittyneesti. Sitä voisi kuvata intensiiviseksi ryöpsähdykseksi. Usein kuitenkin unohdan teoksen välillä ja palaan siihen myöhemmin uudestaan. Pyrin myös tekemään erityyppisiä töitä, koska en halua toistaa jatkuvasti samaa aihetta. Kuvataideakatemiasta nelisen vuotta sitten valmistunut Turunen on voinut työskennellä viime vuosina apurahojen turvin. Tämän ansiosta hän on pystynyt tutustumaan taiteeseen myös ulkomailla.

Aiemmin Turusella oli tiukempaa: hän joutui tekemään toimentulonsa turvaamiseksi muun muassa opettajansijaisuuksia. Hänestä valtiovallan olisi eri tavoin parannettava taiteilijoiden toimeentuloa. – Kannatan ehdotusta, jonka mukaan taidemuseoiden pitäisi maksaa palkkaa näyttelyä pitävälle taiteilijalle. Nythän on niin, että taiteilija saattaa joutua maksamaan vuokraa tiloista ja erilaisista näyttelyyn liittyvistä laitteista kohtuuttoman ison summan.

– Kun työn reunaehdot ovat niin rajut, taiteilijakunta on aika väsynyttä. Se ei todellakaan ole hedelmällinen tilanne. Turunen on kriittinen myös taiteen hoivamerkitystä kohtaan. Hänestä taiteilijan tehtävänä ei ole tuottaa ihmisille pelkästään hyvää oloa. – Taidenäyttely voi aiheuttaa myös pahoinvointia sekä herättää uusia kysymyksiä. Se ei voi olla kuin joulukalenteri, jonka jokaisesta luukusta löytyy suklaata.

Kluuvin galleria siirtyy Tennispalatsiin Aki Turusen näyttely on Kluuvin gallerian viimeinen näyttely nykyisissä tiloissa Unioninkadulla, sillä galleria siirtyy syksyllä Helsingin taidemuseon, uudelta nimeltään HAMin, remontoituihin tiloihin Tennispalatsiin. Gallerian palveluvastaavan Anneli Linkoheimon mukaan tunnelmat ovat haikeat, koska Kluuvin galleria aloitti toimintansa Unioninkadulla jo vuonna 1968. – Gallerian siirtyminen muualle ei tullut yllätyksenä, koska siirtoa on ehdotettu jo monta kertaa aikaisemmin. Kun Helsingin taidemuseon tilat tuplaantuvat, on lähtö nyt lopultakin edessä.

Linkoheimo sanoo uusien tilojen pohjaratkaisun näyttävän piirustuksissa hyvältä. Gallerialla on kaksi salia, ja tilat pysyvät suunnilleen samankokoisina. – Harmillisena puolena kuitenkin on se, että tiloista puuttuu luonnonvalo. Arkkitehti Aarno Ruusuvuori nimittäin suunnitteli vanhat Unioninkadun tilat isoine kattoikkunoineen varta vasten galleriatiloiksi. Kluuvin gallerian linja jatkuu ennallaan eli se esittelee nykytaidetta ja erityisesti nuorten tulevaisuuden nimien töitä. Mukana on perinteisempien tekijöiden lisäksi tila-, aika-, elo-

kuva-, video- ja performanssitaiteilijoita, joiden on vaikea saada teoksiaan esille kaupallisiin tiloihin. Gallerian toiminta muuttuu muuton myötä siten, että se ei enää peri tiloista vuokraa taiteilijoilta. Samalla näyttelyaika kaksinkertaistuu 7–8 viikkoon. Galleria avaa ovensa Tennispalatsin ensimmäisen kerroksen näyttelytiloissa syyskuun lopulla. Yleisöllä on sinne jatkossakin ilmainen sisäänpääsy. Aki Turusen näyttely Kaikki käärmeistä 29.5.–14.6. Kluuvin galleriassa, Unioninkatu 28 B, sisäpiha, 4. kerros

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

â&#x20AC;?Jumala on suurempi kuin tietoisuuteniâ&#x20AC;? Laurence Freemanin mukaan irrottautuminen omista ajatuksista on tie onnellisuuteen.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Teksti Tommi Sarlin Kuva Sirpa Päivinen

enediktiinimunkki Laurence Freeman on juuri lentänyt Helsinkiin Ukrainasta, jossa hän vietti muutaman päivän tavaten kristillisten mietiskelyryhmien jäseniä. Hotellin runsaasta aamiaispöydästä noustutaan hän kertoo hämmästelevänsä, kuinka erilaisessa todellisuudessa voidaan elää vain kahden tunnin lentomatkan päässä. Freemanin lennättivät Helsinkiin toukokuun puolivälissä täällä toimivat kaksi meditaatioryhmää. Hän piti myös kaksi esitelmää meditaatiosta ja ohjasi mietiskelyjä Meilahden kirkossa. Laurence Freeman on paljon reissussa. Hän johtaa kristillistä meditaatiota maailmanlaajuisesti edistävää WCCM-keskusta (The World Community for Christian Meditation). Freemanin työhön kuuluu meditaatioryhmien ohjaamista, puheita ja yhteiskunnallisten vaikuttajien tapaamisia. Freeman kohtaa säännöllisesti monia vaikuttajia ja on esimerkiksi Tiibetin hengellisen ja poliittisen johtajan Dalai-lama Tenzin Gyatson ystävä. – Dalai-lama inspiroi minua muun muassa siinä, kuinka hän on käsitellyt omaa traumaansa, joka on Tiibetin miehitys. Hän ei ole antanut vihan kasvaa itsessään. Yksityisesti hän on kuitenkin sanonut tekevänsä joka päivä töitä tämän asian kanssa, Freeman sanoo. – Dalai-lama on vapaa henki, joka on samaan aikaan täysin omistautunut omille pyrkimyksilleen ja täysin irrottautunut niistä. Tämä irti päästäminen antaa hänelle vapauden. Vuosien työllä Dalai-lama on tehnyt itsestään kristuksenkaltaisen hahmon. Freemanin mukaan Tenzin Gyatso on iloinen ja spontaani mies, joka antaa olemuksellaan maailmalle hyvän todistuksen meditaatiosta. – Aina kun olemme vuoropuhelussa, opimme toisiltamme paljon.

”

Rakkaus on tasapainoilua omistautumisen ja irrottautumisen välillä.”

Laurence Freeman

Irti päästäminen on onnellisuuden ehdoton edellytys. Laurence Freeman ottaa esimerkiksi lapsen ja vanhemman suhteen. Kun lapsi on pieni, hyvää tahtova vanhempi pitää lapsen lähellään ja hoitaa häntä. Lapsen kasvaessa suhde muuttuu. Lapsen aikuistuessa vanhemman on osattava päästää irti, jotta lapsi voisi itsenäistyä. Irrottautuminen on tuskallista, mutta tärkeää. – Vaikka vanhempi antaa lapsen kasvaa ja tehdä virheitä, hän ei lakkaa rakastamasta tätä. Vanhempia antaa lapsen olla juuri sellainen kuin tämä on. – Tätä on rakkaus. Se on tasapainoilua omistautumisen ja irrottautumisen välillä. Jos irrottautuminen epäonnistuu, seurauksena voi olla jopa väkivallantekoja. Irrottautumista ja irti päästämistä harjoitellaan meditaatiossa jatkuvasti. Aina kun meditoija suoristaa selkänsä, sulkee silmänsä ja keskittyy, hän päästää irti sen päivän tapahtumista. Meditaatiossa harjoitellaan huomion siirtämistä paitsi ulkoisten seikkojen myös itsen ulkopuolelle. Itsekeskeisyys on tunnetusti monen ongelman keskeinen piirre, joka pahentaa esimerkiksi ahdistusta tai alakuloa. – Huomion siirtäminen itsen ulkopuolelle on tie onnellisuuteen ja Jumalan valtakuntaan. Meitä edeltäneet rukoilijat ovat suositelleet tähän yksinkertaista menetelmää: laita syrjään ajatukset, ota aikaa hiljentymiselle ja anna itsesi rauhoittua. Mieli tuottaa jatkuvasti suunnitelmia, muistoja ja ajatuksia, jotka pannaan meditaatiossa lempeästi syrjään. Tämän tehdään yksinkertaisella tavalla keskittymällä tarkkaavaisesti yhteen rukoussanaan tai mantraan. Sanan valinta on tärkeää, ja Freeman suosittelee valitsemaan itselleen vieraskielisen sanan, kuten Abba tai maranata. Näin mieli ei lähde pohdiskelemaan sanan merkitystä vaan ainoastaan kiinnittyy siihen meditaation ajaksi. Freeman suosittelee mietiskelemään mantraa hyväksi käyttäen aamuin illoin 20 minuuttia istuen silmät kevyesti suljettuina ja selkä suorana. – Rukous on ajatusten syrjään laittamista. Tämä koskee niin hyvä kuin huonojakin ajatuksia, Freeman painottaa. Meditaatio on suurin yksittäinen asia, joka on muuttanut Laurence Freemania. – Tuntuu kovin ylpeältä sanoa näin, mutta se on tehnyt minua entistä nöyremmäksi. Kun katson elämääni taaksepäin, meditaatio on vähentänyt pelkoani ja antanut minulle tunteen itseni hyväksymisestä.

Hetki hiljaisuutta ja rauhaa. Tuomiokirkon kappelissa kokoontuu keskiviikkoisin meditointipiiri, jossa hiljennytään yhdessä Jumalan läsnäoloon.

Kaiken keskellä hiljaa Tuomiokirkon kappelissa joukko ihmisiä on valmiina vastaanottamaan hiljaisuutta ja levollisuutta. Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

Kristillisen meditaation eli hiljaisen rukouksen ryhmän istunto kestää tunnin ja on sisällöltään yksinkertainen. Ensin kuunnellaan äänitteeltä Laurence Freemanin englanninkielinen virikepuhe, jota voi halutessaan seurata myös kirjoitettuna tekstinä. Sen jälkeen vietetään 25 minuuttia meditoiden hiljaisuudessa, rukoussanaa omassa mielessä toistellen. – Yhdessä meditoiminen tuntuu voimakkaammin kuin yksin, toteaa meditaatioryhmässä nelisen vuotta käynyt ja sellaista myös ohjannut Kaisa-Leena Lintilä. Meditoinnista on tullut hänelle elämäntapa, ja hän harrastaa sitä myös kotona. Meditaation alussa kuullaan lyhyet ohjeet. Tavoitteena on sekä kehon että mielen rauha ja levollisuus. Keho rauhoitetaan istumalla täysin suorassa ja sulkemalla silmät kevyesti. Meditoijat toistavat mielessään arameankielistä rukoussanaa maranata, joka tarkoittaa ”Herra, tule!” Sanaa toistetaan rauhallisesti, tavu kerrallaan. Kun omia ajatuksia ja tuntemuksia nousee mieleen, ne sivuutetaan. Vähä vähältä harjoituksen myötä mieli puhdistuu ja rauhoittuu. – Meditaation ydin on omaan sisimpään katsomista ja siellä viipymistä Jumalan kanssa. Tämä on meditaation ydin kaikissa us-

konnoissa, Kaisa-Leena Lintilä kiteyttää. – Olemme kaikki harjoittelijoita. Oma mieli ei aina suostu heti hiljenemään vaan tietoisuuteen puskee kaikenlaista, mutta ajatukset voi päästää menemään yhä uudelleen. Meditaatio on kuulunut kristillisen kirkon perinteeseen sen alkuajoista lähtien. Protestanttisessa Pohjolassa se on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta tekee kansainvälistä tulemistaan. Laurence Freemanin organisaatio The World Community for Christian Meditation on nimensä mukaan maailmanlaajuinen yhteisö, ja sen ajatusten mukaan toimivia piirejä on yli sadassa maassa. – Maailmalla matkustellessaan voi mennä samankaltaisiin meditaatiopiireihin. Toisinaan netissä järjestetään meditaatiohetkiä, joihin osallistuu samaan aikaan ihmisiä eri puolilla maailmaa, KaisaLeena Lintilä kertoo. Freemanin meditaation toi Suomeen kahdeksan vuotta sitten Timo Huotari, joka oli tutustunut siihen Kanadassa. Meditaatioryhmä kotiutui Tuomasyhteisön piiriin, ja nykyisin niitä toimii kaksi. Ryhmän vetäjä Susanna Kivelä pitää meditaatiota palkitsevana osana omaa arkeaan. – Se rauhoittaa ja tasapainottaa kaiken keskellä. Kun meditaatiota harjoittaa kurinalaisesti ja pitkä-

Meditaatiossa tietoisuus avautuu omaa itseä suuremmalle kokonaisuudelle. – Minulla on puutteeni, mutta myös on vahva tunne siitä, että Jumala on suurempi kuin tietoisuuteni. Minulle on vahvistunut käsitys siitä, että Jumala on koko elämäni perusta, ei vain siinä vaikuttava voima. – Mietiskely on tuonut minut Kristuksen yhteyteen. Tämä antaa minulle toivoa. Se antaa minulle myös voimakkaan tunteen yhteisöstä, jota voin palvella. Paradoksaalisesti meditaatio luo ympärilleen yhteisön, vaikka se on yksinäistä puuhaa. Australian alkuasukkaat ovat Laurence Freemanin mukaan meditoineet jo 40 000 vuotta. Jännittävää on, kuinka

jänteisesti, se alkaa vaikuttaa elämään laajemminkin. Stressi vähenee ja ihmissuhteet muuttuvat tyynemmiksi. Meditoija pimahtelee harvemmin, Susanna Kivelä sanoo. Meditaation hedelmät liittyvät perushyveisiin: mielenrauhaan, hyvyyteen, lempeyteen, ymmärrykseen, myötätuntoon, rakkauteen elämää ja ihmisiä kohtaan. – Rauhallinen luottamus ja hyväksyminen lisääntyvät, Kivelä kertoo omasta kokemuksestaan. Meditaatiota yli 40 vuotta harrastanut Pirjo Uotila on vakuuttunut sen hyvää tekevästä voimasta. – Mitä useammat ihmiset meditoisivat, sitä parempi kirkko ja maailma olisivat, ja päättäjätkin tulisivat viisaammiksi, Uotila vakuuttaa. Hiljaa piirissä vietetty 25 minuuttia päättyvät musiikkiin ja yhdessä lausuttuun Isä meidän -rukoukseen. Meditaatiohetken jälkeen rukouksen sanat puhuttelevat erityisen voimakkaasti. Kristilliset meditaatioryhmät tiistaisin kello 18 Agricolan kirkossa ja keskiviikkoisin kello 18 Tuomiokirkon kappelissa.

”

Meditoija pimahtelee harvemmin.” Susanna Kivelä

psykologian ja neurologinen tutkimus tuottaa nyt tuloksia säännöllisen hiljentymisen hyödyistä. Mietiskelyllä on suotuisia vaikutuksia muun muassa stressiin ja verenpaineeseen. Se voi auttaa myös esimerkiksi vihan käsittelyyn ja addiktioista irrottautumiseen. – Jokainen voi kokeilla meditaatiota ja arvoida, mitä vaikutuksia sillä on iloon, kärsivällisyyteen, ystävällisyyteen, uskollisuuteen ja itsehillintään. Opetamme meditaatiota myös lapsille: yksi minuutti ikävuotta kohden. Kun katsoo leppoisaa Laurence Freemania toukokuussa 2015 hotellin tyhjässä aulabaarissa, voi uskoa mietiskelyn voimaan. Lisätietoja: www.wccm.org.

14 Haaga Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko n Tolarintie 1.

Suntio p. 09 2340 3220. Ke 27.5. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Elisa Järvelä, viulu ja Olli Mönttinen, piano. Vapaa pääsy. La 30.5. klo 14 Lautapeli-ilta nuorille aikuisille. Su 31.5. klo 12 Messu. Anne-Maria Ranta-aho, Marja Heltelä ja Olli Mönttinen. Ti 2.6. klo 18 Hiljaisuuden messu. Mari Järvinen, Sofia Tolonen ja Elsa Sihvola, sello. Iltatee.

Huopalahden kirkko n Vespertie 12.

Suntio p. 09 2340 3230. Ke 27.5. klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen. Su 31.5. klo 10 Messu. Miira Muroma– Nikunen, Marja Heltelä ja Olli Mönttinen. Klo 14 Merikannosta Melartiniin – suomalaisia yksinlauluja. Hannamaija Arjovuo, Pauli Leppänen ja Jyrki Rinne, laulu. Salla Haavisto, piano. Vapaa pääsy. Ti 2.6. klo 12–14 Kesäkahvila. Kahvitarjoilu ja hartaus. Ke 3.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Terhikki Sumari, laulu ja Juhapekka Honka, piano.

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.— 3.6. singin seurakuntien diakoniatyön yhYläkamarissa. Klo 18 Kivimessu. Viljateisessä, maksuttomassa tapahtumasmaa, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditsa monipuolinen ohjelma seniorien reenit klo 17 alkaen. Teejatkot. osaamista: musiikkia, tanssiesitys, räpPe 29.5. klo 16–18 Raamatunlukua ja piä, yhteislaulua ym. Esillä ikäihmisten klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti unelmia – unelmointi luo toivoa! Hynnisen johdolla. Klo 19.30 A Joyful La 13.6. Retki Sanan Suvipäiville LohNoise -konsertti. Akateeminen Laulu, jalle. Retken hinta 20 e. sis. kuljetus. joht. Edward Ananian-Cooper, Petros Huom! Muu ohjelma esim. ruokailu Paukkunen, urut, Jerry Piipponen, lyöym. ei sisälly hintaan. Lähtö MP klo 9, mäsoittimet, Hanna Kenttämies, harpHN klo 9.10, HNR klo 9.20, KS Kyösti pu. Liput kuorolaisilta, ovelta ja TiketisKallion tie klo 9.30. Paluu klo 18. Ilm. tä 20/15/10 e. kirkkoherranvirastoon 5.6. mennessä La 30.5. klo 18 Ekumeenisen Karme09 2340 3300. liittayhteisön kontemplatiivinen Pe 19.6. Juhannusaaton retki Sammessu. matin leirikeskukseen. Kesäistä ohSu 31.5. klo 10 Messu. Männistö, Mattsjelmaa, kokko, kahvit, makkaran paisson, Mäki-Kokkila, Niskala, avustaja toa (maksullinen) ja hyvää seuraa! MuMinna Nora, Vokaaliyhtye Incanto, joht. kana Jukka Simoila, Kristian Pesti ja SaJukka Jokitalo. Kirkkokahvit. bine Nieminen. Retken hinta 20 e, alle Ma 1.6. klo 19 Urkukesän avajaiskon12 v. 10 e. Bussikuljetus kaikilta kirsertti. Viron filharmoninen kamarikoilta, MP klo 15, KS klo 15, kuoro, joht. Heli Jürgenson. HNR klo 15.10 ja HN Ene Salumäe, urut. Mm. SiSeuraklo 15.15. Paluu klo 21. belius, Pärt, Tobias. Vapaa Ilm.15.6. mennessä pääsy, ohjelma 7e. kunnat p. 09 2340 3300. Ti 2.6. klo 18 Opiskeliverkossa: www. jamessu. Herttoniemen Ke 3.6. klo 13–14.30 Kehelsinginseurakirkko säkahvila Kappelisaliskunnat.fi sa. klo 18 Keskiaikaisen n Hiihtomäentie 23, hiljaisen rukouslaulun p. 09 2340 3320 messu. Varjoranta. Anima Su 31.5. klo 10 Messu, Keimea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. nänen, Simoila, Tamminen, kahvihetki

Alppilan kirkko

Kulosaaren kirkko

n Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

n Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115

Suntio Tapio Tuohioja, p. 050 525 3242 Su 31.5. klo 10 Messu, Ropponen, Koivistoinen, kahvihetki.

Muuta

Myllypuron kirkko

n Fillariretki Seurasaareen ti 2.6.

n Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330

klo 17–21, noin 7 km. Tied. Heli Salo p.09 2340 3223.

To 28.5. klo 10 Lasten kevätkirkko Su 31.5. klo 12 Messu, Keinänen, Simoila, Tamminen, kahvihetki. Ke 3.6. klo 13 Kesäsumpit, Ohjelmaa vapaaehtoisten voimin. Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Herttoniemi n Virasto: Hiihtomäentie 23. Huom!

Viraston muuttuneet kesän aukioloajat 1.6.–31.8., joka päivä avoinna klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai p. 09 2340 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai p. 09 2340 3339. Kulosaari ajanvaraus p. 09 2340 3339/09 2340 3341. Herttoniemenrannan kappeli ajanvaraus p. 09 2340 3341 To 4.6. klo 14–16 Toivonpäivän tapahtuma ikäihmisille Matteuksenkirkolla, os Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Itä-Hel-

Kallio n Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

ma, ti, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko n Itäinen papink. 2, p. 09 2340

3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. To 28.5. klo 17 Kristillinen mietiskely

Taivaan tähden

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10–15 ja ke 12–15 La 30.5. Klo 16 Rakastan sinua -valokuvanäyttelyn avajaiset. Valokuvaaja Anna Lepistö paikalla klo 16–17. Näyttely on avoinna 30.5.–13.6. Klo 17 Sateenkaarimessu. Saarna Laura Mäntylä, liturgi Sanna Uusitalo, Ääniset -kuoro joht. Petra Lampinen. Su 31.5. klo 16 Messu. Lindfors, Huovinen, Niskala, lukija Rauno Nivalainen. Kirkkokahvit. Alppilan kirkon kahvila ma–pe klo 10–16, lounas klo 11–14, 6,50e, lapset 5e. Kahvila tukee KUA:a. Pyhät tulet ma–ke klo 14.15–16.30. Alppilan kirkon kulmalla tarjolla grillistä vihanneksia ja makkaraa. Paikalla työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Pyhä teksti ja rukous kirkossa ti & ke klo 14–14.10.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Ke 27.5. klo 17 Vironkielisen työn piirien yhteinen kevätpiknikki. Tavataan Alppilan kirkolla. Säänmukainen pukeutuminen. Pe 29.5. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 31.5. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang.

Teatteri Kallio n Siltasaarenk. 28

Ke 3.6. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: The Milfred Jones Band. Kahvila avoinna klo 18 alk. Vapaa pääsy.

Leirit n Diakonialeiri 17.–21.8. Siuntiossa

Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule nauttimaan luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta! Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. Hinta 120 e. Ilmoittautumiset 15.7. virastoon p. 09 2340 3600. Mukana työntekijät pastori Marja Kotakorpi ja diakoniatyöntekijät Nina Klemmt ja Riitta Riihelä. Rippikoululeiri 3.–10.8. Kirkkonummen Mäntyniemessä. Vielä ehdit mukaan kesän leirille miettimään maailmankuvaasi, oppimaan yhdessä ja nauttimaan kesästä rennossa hengessä! Ilmoittautumiset Laura Huoviselle 09 2340 3645 tai laura.huovinen@helsinki.fi. Leirillä myös Ilkka Sariola ja Saimi Kautonen.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus n Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe

klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3843. Su 31.5. klo 10 Messu. Raitavuo, Rintamäki. Kirkkokahvit. Ti 2.6. klo 18 Musiikkikoulu MinjArt:n kevätsoittajaiset. Vapaa pääsy. To 4.6. klo 19 Toivo Kärjen hengellisiä lauluja -konsertti. Me armahdusta tarvitsemme kaikki. Mieskvartetti Voz Humana ja lauluyhtye. Juhani Tepponen, viulu, Rauno Myllylä, musiikinjohto ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Malminkartanon kappeli n Vellikellonpolku 8

To 28.5. ja 4.6. klo 17.30 Vesper. Levollinen iltarukoushetki. Ke 3.6. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Härkönen. Huom. Viikkomessut kesä– elokuussa Malminkartanon kappelissa.

Muuta

4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta To 28.5. klo 18 Lauttasaaren musiikkiopiston kevätkonsertti ja -juhla, vapaa pääsy. Su 31.5. klo 11 Messu, Työrinoja, Andersson. Ei pyhäkoulua. Ti 2.6.klo 18 Avoin rukouspiiri. Ke 3.6 klo 19 Seurat seurakuntasalissa Juha Rintamäki, Annette Markkunen, Paula Tapola.

Muita tapahtumia n Kesäkerhossa on vielä vapaita paik-

koja. Kesäkuun kesäkerhojen lisäksi järjestetään elokuussa 3.–11.8. kirkolla vauhdikasta ja mukavaa menoa. Kesäkerhon hinta 100 e sisältää ohjelman, lounaan ja välipalan 7 päivältä. Ilmoittautumiset eija.harkanen@evl.fi Kouluikäisten retki Puuhamaahan 3.6. Matkan hinta 35 e sisältää pääsymaksun, matkan ja lounaan. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: teijo.junnola@evl.fi Pop Up -perheneuvontaa Mustasaaressa 3.6. Mukaan ehtii klo 17 lähtevällä lautalla. Aarreristeily Porvoossa ti 16.6. Risteily alkaa Porvoon satamasta, jossa pestaudumme Sandra-nimiseen laivaan. Laiva vie meidät aarresaareen. Mitä kaikkea seikkailua voimme kokea tuolla matkalla, niin se jää nähtäväksi. Matkan hinta 35 e sisältää risteilyn, matkat ja lounaan. Ilmoittaudu 10.6. mennessä: teijo.junnola@evl.fi Kouluikäisten näytelmäretki Lohjalle Vivamoon 10.6. Vivamossa osallistumme näytelmiin: Marian Miekka ja kalastajat. Matkan hinta 20 e pitää sisällään matkan, lounaan ja välipalan. Ilmoittaudu viimeistään 2.6. teijo.junnola@evl.fi 10-leiri 22.–24.6. Siuntion Korpirauhassa 7–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Eräohjelmaa, melontaretkiä ja seikkailuja. Leirin hinta 40 e / hlö sisarukset 30 e / hlö. Ilmoittautumiset teijo. junnola@evl.fi

Muuta n Kirkkoherranvirasto on auki kesä-

n Soppatykki Sitratorilla pe 29.5.

klo 12–14. Mukana vapaaehtoisia ja diakoniatyöntekijöitä. Diakonian ajanvarauspäivystys kesä–elokuussa ke klo 10–11 vain kirkon diakoniatoimistossa.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus n Myllykallionrinne 1. Virasto: 1.6–

31.8 ma, ke, pe klo 9–12. p. 09 2340

kaudella 1.6.–31.8. välisenä aikana: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–12. Pappi päivystää virastolla ma, ke, ja pe klo 9–12. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9–21 p. 09 2340 4302 Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21, lounas klo 11–13. Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11–13. Taidenäyttely. Päiväkerholasten keväinen taidenäyttely kirkkokahvilan aulassa 31.5. asti.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. KATRI SAARELA / INSTAgRAM: KUTRIART

Käsky mennä maailmalle Matteus kertoo kirjansa lopussa Jeesuksen ja opetuslasten viimeisestä kohtaamisesta. Se sisältää Jeesuksen viimeiset sanat tässä maailmassa. Ne tunnetaan lähetyskäskynä. ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Valtava missio – siis aikana, jolloin globalisaatio oli tuntematon ilmiö. Nyt 2000 vuoden jälkeen on hyvä tarkastella, miten missio on edennyt. Tilastoni ovat tuoreet, viime vuodelta. Niiden pohjalta missio on edennyt mainiosti. Kristittyjä on nyt 2,4 miljardia ja luku kasvaa kohisemalla. 33 prosenttia maailman ihmisistä tunnustaa kristinuskoa. Toisena ovat muslimit. 1,7 miljardia eli 23 prosenttia. Hinduja on miljardi eli 14 prosenttia. Uskonnottomien määrä 0,6 miljardia eli 10 prosenttia. Buddhalaisia on 0,5 miljardia (7 prosenttia). Ateisteja on vain 0,1 miljardia eli

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

kaksi prosenttia maailman väestöstä. Jeesus myös kertoi, miten opetuslapsia tehdään. Tarvitaan kaksi asiaa: kaste ja usko. Tosin uskoa varten tarvitaan tietysti opetusta. Tiedän lukuisista kastekeskusteluistani, että moni helsinkiläinen on lapsensa kastamisen suhteen epäröivä. He pelkäävät sen olevan kannanotto muita uskontoja vastaan. Ja he suhtautuvat kirkon oppeihin epäluuloisesti. Mutta ei kaste ole muiden mollaamista. Ja uskossa on lopulta kysymys siitä, mitä Jeesus opetti. Että rakastakaa Jumalaa. Ja lähimmäistä niin kuin itseänne. Jos tämä leviää koko maailmaan, siitä tulee taatusti kaikille parempi paikka.

Olli Valtonen

Pyhän Kolminaisuuden päivä Salattu Jumala Lisää kristittyjä. Jeesus käski hankkia opetuslapsia.

Väri: Valkoinen Valo: kuusi kynttilää Tekstit: Ps.95:1-2, 6-7; 4.Moos.6:22-27 tai Jes.66:1-2; Ef.1:3-6 (7-10) 1114; Matt.28:16-20.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Malmi n Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko n Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Suvivirsimessu su 31.5. klo 10. Pirkko Poisuo, Antti Ylinen, Heikki Poutanen. Kirkkokahvit ja kesäinen lauluhetki. Konsertti su 31.5. klo 18. Timo Olli, urut. Iltamusiikki ke 3.6. klo 18. Puistolan kirkkokuoro, joht. Ulla Pesonen. Kesäilta kirkonmäellä ke 3.6. klo 18.30. Makkaranpaistoa, hartaus ja yhteislaulua. Joona Mikkola, Ulla Pesonen.

Ulkomaanavulle. Sateella kävely peruuntuu. Ilm. viim. 29.5. ralaja289@ gmail.com. Max. 20 kävelijää. Kävelyt myös ti 11.8. klo 18 ja la 12.9. klo 15. Pihlajanmarjat-kuoro alk. 1.9. ti klo 16–16.45 (1.–6. lk opp.), ti klo 17–17.30 ( 3–4v), ti klo 17.45–18.30 (5–6v). Naiskuoro Pihlaja alk. 24.8. ma klo 18.30– 20.30. Avoimet harjoitukset 24.8. ja 31.8. Tied. ja kuoroihin ilm. ma 1.6. ja ma 24.8. klo 16–17 Marjasisko Varha p. 09 2340 4496.

Diakonia n Diakoniatyön ajanvaraus kesä–

Muuta ilmoitettavaa

n Liusketie 1, p. 09 2340 4427

n Juhannusjuhlat pe 19.6. Kellokos-

Messu su 31.5. klo 16. Sari Hakuri, Jukka Holopainen, Timo Olli. Kirkon kuoro. Kahvihetki. Urkukonsertti ke 27.5. klo 18. Marja Kyllönen. Ostarin Onni -kahvila ti 2.6. klo 9–11.

kella ja Lohirannassa. Luvassa perinteistä kesäohjelmaa, Lohirannassa myös savusauna. Hinta 20 e (sis. bussikuljetuksen ja tarjoilut), alle 15v maksutta. Omalla autolla saapuville tarjoilujen hinta 8 e. Ilmoittautuminen ti 9.6. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400 (ma–pe klo 9–15). Bussimatkalaisten on hyvä varata tasaraha. Huom: Kellokoskella on paljon portaita. Bussikuljetukset: Kellokosken juhannusjuhla, Bussi 1, lähtö klo 14.00 Viikin kirkko – 14.05 Pihlajiston srk-koti – 14.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – 14.25 Jakomäen kirkko – 14.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 14.35 Tapulinaukio – Kellokoski n. klo 15.20. Bussi 2, lähtö klo 14.00 Pukinmäen srk– koti – 14.05 Malmin kirkko – 14.15 Tapanilan tori – 14.25 Siltamäen ostarin parkkialue – Kellokoski n. klo 15.20. Paluukuljetus lähtee klo 19.30. Lohirannan juhannusjuhla, Bussi 1, lähtö klo 16.00 Viikin kirkko – 16.05 Pihlajiston srk-koti – 16.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – klo 16.25 Jakomäen kirkko – 16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 16.35 Tapulinaukio – Lohiranta, jossa n. klo 17.30. Bussi 2, lähtö klo 16.00 Pukinmäen srk-koti – 16.05 Malmin kirkko – 16.15 Tapanilan tori – 16.25 Siltamäen ostarin parkkialue – Lohiranta n. klo 17.30 Paluukuljetus lähtee klo 22. Risteilymatka Kreikan saaristoon 19.–26.9. Hinta 1370 e. Tied. Antti Ylinen p. 09 2340 4450. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Pihlajiston seurakuntakoti n Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Kesäpiiri ke 3.6. klo 12.

Puistolan kirkko n Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Messu su 31.5. klo 10. Sofia Tuomenvirta, Aino Poutanen, Ulla Pesonen. Kesäkahvila. Kotiseurat ke 27.5. klo 18 Risto ja Leena Ketolalla, Topiaksentie 7. Olavi Peltola, Esko M. Laine, Merja Wirkkala. Kahvitarjoilu. Eläkeläisten iltapäivä to 28.5. klo 13. Kevätkauden päätös.

Pukinmäen seurakuntakoti n Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Messu su 31.5. klo 12. Sari Hakuri, Jukka Holopainen, Kaisu Rauhamaa. Toivon säteet -kuoro. Kirkkokahvit ja kesäinen lauluhetki.

Siltamäen seurakuntakoti n Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424

Suvivirsimessu su 31.5. klo 12. Martta Paijola, Merja Wirkkala. Lähetyskahvila. Grilli-ilta ke 3.6. klo 18.

Tapanilan kirkko n Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Viikkomessu ke 3.6. klo 12. Esa Järvinen, Marjasisko Varha.

Viikin kirkko n Agronominkatu 5,

p. 09 2340 4429 Torimessu su 31.5. klo 10 Latokartanon torilla (sateella kirkossa). Naiskuoro Pihlaja, Pihlajanmarjat-kuoro, Kansainväl. seurakunnan (IEC) tanssijat. Leikkipaikka. Kolehtikohteen esittely, Katriina Kong, Kirkon Ulkomaanapu. Soppapaanu to 28.5. klo 12. Keitto tai laatikkoruoka, vapaaeht. maksu. Ruokarukous/ hartaus. Hiljainen viikkomessu to 28.5. klo 17.30. Lapsiparkki. Liikuta mua -konsertti pe 29.5. klo 19. Tommi Kalenius. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun työhön. Laulujen kävely Malmin hautausmaalla ti 2.6. klo 18 suomalaisten laulajien ja lauluntekijöiden haudoille. Haudoilla henkilöön liittyvä laulu ja tarina, esittäjinä Jukka Linkoheimo, Hessu Chydenius ja Risto Alaja. Lähtö Viikin kirkolta. Kesto n. 2 t, matka reilu 2 km. Hinta 15 e (käteinen, tasaraha) Kirkon

Nuoret n Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Virsivartti ke klo 18 Nuorten tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/talolla

Meilahti

Kerava Jazz Festivaali 2015

Länsi-Pasilan kappeli n Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780. To 11.6. klo 18 Laulut ja Letut -ilta, letut 2 e. Kevään säännöllinen viikkotoiminta päättynyt.

Ruskeasuon seurakuntakeskus n Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

To 4.6. klo 13–15 Kesäkahvila Rasti, terassilla tai sateen sattuessa ruokasalissa. Kevään säännöllinen viikkotoiminta päättynyt.

Heijastuksia koraaleista, Händelistä & Bachista

Legendaarinen saksofonisti

JoHn sUrMan

n Nuortenillat Länsi-Pasilan kappelilla

Pe 5.6. klo 18.00 keravan kirkossa, Papintie 2

pe klo 17–20, 21.8. asti (ei 19.6.). Retket 7–13-vuotiaille: Serena ke 17.6. klo 10–18. 35e sisältäen matkat, rannekkeen, lounaan ja pienen välipalan. Suomenlinna to 18.6. klo 10–16. Hinta 35e sis. matkat, ohjelman, lounaan ja pienen välipalan.Retkien ilm. http://mestat.fi/meilahti, lisätied. anu.aalto@evl.fi

Liput 22,50 / 17,50 € Lippu.fi ovelta ilman palvelumaksua

Mikael

25-VUODEN KOKEMUKSELLA

n Virasto: Emännänpolku 1,

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset to klo 13–14: ItäKontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Vesala p.09 2340 4846. Kurkimäki, Kivikko p.09 2340 4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle). Diakoniapäivystykset keskitetään kesäksi ajalle 1.6.–31.8. Ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 13–14, 09 2340 4818. Numero ei ole muuna aikana käytössä. Ajan voi varata Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Mikaelinkirkko n Emännänpolku 1,

p. 09 2340 4815 (suntiot) To 28.5. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Lähetystyön kuulumisia, Sari Viljakainen. Kaiju Neiglick kertoo työstään Suomen Lähetysseuran palveluksessa Hong Kongissa. Pe 29.5. klo 10 Rukouspiiri. Su 31.5. klo 11 Messu. Marja Lehtinen, Anne Granström, Jaana Makkonen, Maija-Liisa Seppä, Osmo Honkanen. Klo 15 Venäjänkielinen konfirmaatiomessu.

Mellunmäen seurakuntakeskus n Korvatunturintie 2,

p. 09 2340 4821 Su 31.5. klo 10 Venäjänkielinen messu.

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko

Muuta

n Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720

n Ultimatea, vauhdikasta frisbeepe-

(suntio). Virasto avoinna ma, pe 10– 14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus kesäaikana tiistaisin klo 10–11/talousasiat: p. 09 2340 4718. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Ke 3.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila (3.6.–12.8.), kirkon patiolla, sateen sattuessa Tuomaankirkon kirkkokahvilassa tai seurakuntasalissa, yhdessäoloa, hartaus.

liä Kurkimäenkentällä ti 2.6. klo 18–19. Lenkkarit ja juomapullo mukaan. Säävaraus. Lisätied. Tuuli Valaranta 09 2340 4846. Toivonpäivän tapahtuma ikäihmisille Matteuksenkirkolla, os. Turunlinnantie 3, Itäkeskus to 4.6. klo 14–16. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyön yhteisessä, maksuttomassa tapahtumassa monipuolinen ohjelma seniorien osaamista: musiikkia, tanssia, räppiä, yhteislaulua ym. Esillä ikäihmisten unelmia – unelmointi luo toivoa!

(Uk)

sooLokonsertissa

Muuta

Hoivakoti Varpula uudistui! Turvallinen ja viihtyisä 15-paikkainen ympärivuorokautinen hoivakoti, jossa vietetään yhteisöllistä, aktiivista ja kuntouttavaa arkea Veräjämäen vehreässä ympäristössä. Uudistuneissa tiloissamme on nyt myös monipuolinen kuntosali asukkaiden kuntoutukseen. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström ja muistisairauksien hoitoon erikoistunut moniammatillinen henkilökunta. Myös kuntouttavia päivä- ja lyhytaikaishoidonjaksoja. Kysy lisää!

Hoivakoti Varpula

Hoivakoti Vuoksela

puh. 040 509 9923

puh. 040 509 9924

Jokiniementie 11 A, 00650 Hki

Äyräpääntie 25,02140 Espoo

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 010-3284780

N RIPAR A S A R 2016 IT K :

Pihlajamäen kirkko

n Jakomäenpolku 7,

Su 31.5. klo 11 Messu Wennerström (l,s), Kopsa (k).

p. 09 2340 4428 Messu su 31.5. klo 12. Elina Perttilä, Aino Poutanen, Timo Olli.

elokuussa on keskitetysti Malmin diakoniatoimistossa. Diakoniatyöntekijältä voi varata henkilökohtaisen keskusteluajan puhelimitse tai käymällä ajanvarausaikana Malmin diakoniatoimistossa os. Kunnantie 1. Ajanvaraus ma, ke ja to klo 10–11, p. 09 2340 4481. Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa pe klo 9 Malmin kirkolla ja ke klo 11 Jakomäen kirkolla.

Jakomäen kirkko

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.— 3.6.

E l ä m ä n s u u r i a ky s y m y k s i ä I k i m u i s t o i n e n ke s ä U u s i a y s t äv i ä , L e i r i f i i l i s t ä Kansan Raamattuseuran rippikoululeirit ovat käsite. Jokaisen leirin päätteeksi nuorten huulilta nousee sama huokaus: tämä oli elämäni paras ripari. Kräsän ripari kannattaa kokea itse!

“ O l i n v u o s i s i t t e n V i va m o n r i p p i l e i r i l l ä j a se on tähän mennessä yksi mun elämäni k o h o k o h d i s t a . h y vä m e i n i n k i , k i va t v e t ä j ä t , m a h t a va p a i k k a j a t i e t y s t i J u m a l a n r a u h a . ” -Johannes Vivamossa, Lohjalla I 8.6.-18.6.2016 II 29.6.-9.7.2016 III 13.7.-23.7.2016 IV 27.7.-6.8.2016 hinta 420 e Puh. 0207 681 760 Oronmyllyllä, Parikkalassa 8.6.-18.6.2016 hinta 392-420 e Puh. 0207 681 740

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.— 3.6.

n Kirkkoherranvirasto, Raumantie

3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, kesällä 1.6.–31.8. ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo,

TERHI-ANNELI KOIVISTO

Munkkiniemi

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Perheiden kesäkerho Ota eväät ja tule viettämään kesäpäivää Myrskylintu-kerhotilaan Aurinkolahdessa, osoitteessa Solvikinkatu 11. Maanantaista torstaihin 1.–4.6. kello 9.30–11.30 Perheiden kesäkerhossa on yhdessäoloa, ulkoilua, laulua, leikkiä ja kädentöitä, ohjaajina Salme Vesterinen ja Päivi Lindberg. Tule niinä päivinä, jotka sinulle sopivat. Talo tarjoaa kahvin, teen ja mehun.

n Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Ke 27.5. klo 13 Keskiviikkokahvit, keittolounas. Su 31.5. klo 11, Messu, Frilander, Sidoroff.

Roihuvuoren kirkko n Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 puhelimitse, ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5758. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Tiistaisin Roihutupakahvio klo 12–14 ja rukoushetki klo 12.30 Ke 27.5. klo 18 Iltamessu. To 28.5. klo 19 Kitarakonsertti. PaulErik Söderqvist, kitara (p. 0400 818 796), säveltäjinä Torroba, Barrios, Turina, York. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Su 31.5. klo 10 Messu. Vilkkilä, Vaulas, Mannermaa. Ke 3.6. klo 13 Kesäpiiri. Klo 18 Iltamessu.

Munkkiniemen kirkko, n Tiilipolku 6

Ke 27.5. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Puhujana past. Marko Huhtala ja ylistyksessä Sakari Heikkilä. Illan teema ”Kristus kirkkauden toivo”, mukana Leena Leppilahti. Su 31.5. klo 13 Messu, Frilander, Valtonen.

Muuta n Huom! uudet messuajat kesällä: ke-

Oulunkylä Oulunkylän kirkko n Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15, la 10–18, su 9–15. Avoinna 1.6.–10.8. ti–to klo 8–16, pe klo 9–15, ma sulj., la–su tilaisuuksien aikana. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@ evl.fi, avoinna ma ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16, 1.6.–31.8. ma sulj. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. To 28.5. klo 13–16 Grilli-ilta. Grillausta ja yhdessäoloa sisäpihalla, sateella seurakuntasalissa. Omat grillattavat mukaan, seurakunta tarjoaa ketsupit ja mehua. Klo 18 Käpylän musiikkiopiston konsertti. Vapaa pääsy. Su 31.5. klo 10 Messu. Savik, Heininen, Pesonen-Kareinen.

Käpylän kirkko n Metsolantie 14, p. 09 2340 4222

Diakoniatoimisto sulj. remontin vuoksi. Su 31.5. klo 11 Messu. Pelkonen, Evi Kant. Ti 2.6. klo 18 ”Minunkin sisälläni soi” Kesäkahvila. Adoramus-lauluyhtye, Viivi Tulkki, mezzosopraano, Pesonen-Kareinen, piano ja urut, Savik, viulu. Kansanomaisia virsisovituksia, yhteislauluja. Pylkkänen, Kuula. Kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaa pääsy. Tulossa: Soul-messu la 6.6. klo 22 osana Käpylän kyläjuhlia!

Maunulan kirkko n Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340

To 28.5. klo 18 Viisas Heinäsirkka – pianokoulun kevätkonsertti. Ohj. Eija Minkkinen. Vapaa pääsy. Su 31.5. klo 12 Messu. Savik, Heininen, Pesonen-Kareinen. Ke 3.6. klo 13 Tapio Rautavaaraa muistellen ja laulaen. Kesäkahvila. Arja Aholammi-Pylkkänen, laulu, Olavi Juvonen, laulu, Kari Sulonen, laulu, Maunulan kirkon musiikkiryhmä, Pesonen-Kareinen, piano ja urut, Savik, viulu. Hapuli. Yhteislauluja ja kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Tulossa: Ideailta su 7.6. klo 17.

Roihuvuori Seurakuntatoimisto

n Raumantie 3

säkuussa vain Munkkiniemen kirkossa su klo 11, heinäkuussa vain Munkkivuoren kirkossa su klo 11, elokuussa Munkkivuoren kirkossa klo 11 ja Munkkiniemen kirkossa klo 13; Pyhän Laurin viikkomessu ma 10.8. klo 18 Lehtisaaren kappelissa

ja pientä purtavaa edullisesti. Lapsille hiekkalaatikko. Klo 14.30 ohjelmaa, yhteislaulua, hartaus. Mukana seurakunnan työntekijöitä.

Maunulan uurnalehto

Paavalinkirkko

n Pirkkolantie 22

n Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

Ti 2.6. klo 17 Hartaus. Savik. Sateella huoltorakennuksessa.

avoinna ma–to klo 11–15. To 28.5. klo 19 Haaga-Helia Kuoron perinteinen kevätkonsertti. Kuoronjohto Pertti Rasilainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5e. Su 31.5. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Elina Koivisto. Graduale-kuoro, Seppo Välimäki Ke 3.6. klo 19 Kesäinen Snadi PaavaliMessu. Jorma Parviainen, Seppo Välimäki. Kahvit kirkon sisäpihalla ennen messua alkaen klo 18.

Muuta n Messujen kellonajat muuttuvat

7.6. alkaen. Messu sunnuntaisin klo 10 Oulunkylän kirkossa, klo 12 Käpylän kirkossa ja klo 16 Maunulan kirkossa. Toivomme, että entistä monipuolisemmat ajat palvelevat seurakuntalaisiamme mahdollisimman laajasti. Otamme mielellämme palautetta vastaan: Ulla Kosonen, ulla.kosonen@evl.fi, Eveliina Laurila, eveliina.laurila@evl.fi. Ilmoittautuminen varhaisnuorten leireille päättyy 31.5. osoitteessa hsrkyssl.helsinginseurakuntayhtyma. fi/ilmoittautuminen. Lue lisää kotisivuilta. Ilmoittaudu juhannusretkelle viim. 10.6.! Juhannusaaton retki pe 19.6. Porkkalan leirikeskukseen Kirkkonummelle. Lähtö 19.6. Oulunkylän kirkolta klo 15, ajo Käpylän ja Maunulan kautta, lähtö takaisin viim. klo 22. Hinta 35e/ aik, lapsi 3–14v./5e. Makkaranpaistoa, salaattibuffet, ohjelmaa, yhdessäoloa ja mahdollisuus saunoa. Ilmoittautuminen p. 09 2340 5300. Juhannusjuhla klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Paavali n Virasto: Sammatintie 5, avoinna

ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Isä Ruben

Itä-Pasila n Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445

Su 31.5. klo 12 Messu. Juha Valkeapää, Seppo Välimäki.

Muuta n Puistomessu ja picnic sunnuntaina

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Ke 27.5. klo 20 Nuorten messu ja kesän rippikoulujen isosten siunaus. Sara Toivanen ja Ilona Lahtomaa. Pe 29.5. klo 18 Nuorten leffailta. Sara Toivanen ja Ilona Lahtomaa. Su 31.5. klo 11 Messu. Tiia Tuovinen, Leo Norja ja Jussi Hirvonen.

VälKe, n Välitalontie 71

Ke 3.6. klo 9.30–12 Perheiden kesäkeskiviikko. Yhteistä oleilua ja tekemistä. Materiaalimaksu 5 e / perhe. Mukana Jenni Paaso, Ilona Lahtomaa ja Irene Berg-Järvinen.

7.6. klo 11. Ulkoilmamessu Helsingin ensimmäisen kirkon raunioilla Vanhankaupungintien päässä (Annalan puutarhojen takana). Mukana Stadin Slangin kuoro. Tuo mukaan omat eväät, istutaan messun jälkeen yhdessä ja jaetaan tuomiset. Säävaraus. Sateella messu Paavalinkirkossa! Juhannusaaton retki perjantaina 19.6. Kesäkoti Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Lähtö Paavalinkirkolta klo 16.30, paluu n. klo 22.30. Kokko sään salliessa, saunomismahdollisuus. Hinta 25 e bussilla, 15 e omalla autolla tulevilta. 0–16-v. ilmaiseksi. Hinta sis. illan ruoat. Mukana Anna Kalske, Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki. Ilm. virastoon viim. 12.6. Huom! Ilmoittautuminen myös omalla autolla tulevilta ruokailun takia.

Pitäjänmäki

Pakila

Muuta

Hyvän Paimenen kirkko n Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

n Virasto: Turkismiehenkuja 4. Auki

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakoniapäivystys ti 2.6. klo 10–12 koko alue.

Pitäjänmäen kirkko n Turkismiehenkuja 4

Su 31.5. klo 10 Suvivirren sunnuntain messu. Antturi, Vanne, Matti Pohjoisaho (u), Lauluyhtye Ventus, joht. Kylli Ahola. Kirkkokahvit. Klo 11.30 Suvisunnuntain suloisia säveliä. Yhteislaulua, duettoja. Arto Antturi, juonto ja basso, Jukka Vanne, kitara, Lauluyhtye Ventus, Kylli Ahola, piano ja kuoronjohto. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Kirkon kesäterassi – kesäinen kohtaamispaikka torstaisin 4.6.–20.8. klo 13–15 Pitäjänmäen kirkon sisäpihalla. Sadesäällä sisätiloissa. Tarjolla kahvia

Laajasalon kirkko n Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio auki ma–pe klo 10–14. Rukoushetki torstaisin klo 12. Su 31.5. klo 12 Vanhusten kirkkopyhän messu. Helaseppä, Vilkkilä, Niva-Vilkko. Valitettavasti Kiikari-lehteen oli päässyt painovirhe koskien seurakunnan 50-v lahjoitusten tilinumeroa. Oikea tilinumero on FI14 20651 80001 6426.

Tuomiokirkko n Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi, facebook.com/ helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko n Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

avoinna ma–su 9–18, 1.6.–30.8. ma–su 9–24 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 28.5. klo 12 Viikkomessu. Minna Mannert, Varkki, Kinnunen, Lehtoaho. Klo 17.30 Suvimessun esilauluryhmän harjoitus. Lisät.: Suvi-Päivi Koski, p. 09 2340 6165. Pe 29.5. klo 7.30 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti. Elisa Murtoperä. La 30.5. klo 18 Iltakirkko. Silvo, Kinnunen. Su 31.5. klo 6–10 Bongaa Tuomiokirkolta! Ks. Muuta. Klo 10 Messu. Varkki, Viljanen-Pihkala, Viitanen, Kinnunen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Ma 1.6. klo 7.30 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Ti 2.6. klo 11 Prayer during the Day and a Short Presentation of the Cathedral. Klo 12 Päivärukous. Ke 3.6. klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. Klo 18 Kesän avointen ovien koulutusilta. Ks. Muuta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko n Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340

7730, avoinna ma–pe 10–15 La 30.5. klo 18 Ehtoomessu. Storhammar, Pulli.

Ruoholahden kappeli n Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125

Su 31.5. klo 12 Messu. Anitta Vuorela,

pommin kuin yleensä. Klo 10 Tuomiokirkossa on Luomakunnan sunnuntain messu, jonka musiikissa visertävät myös linnut. Oppaina pappi, lintuharrastaja Hannu Varkki ja Juha Lindy lintuyhdistys Tringasta. Mukaan lämpimiä vaatteita sekä kiikari/ kaukoputki (jos sinulla sellainen on). Lisät. hannu.varkki@evl.fi, Suomenlinnan kirkko p. 050 512 1820. Kahvia ja taidetta Café Kryptassa. n Suomenlinna C 43, Johanna Oras: Bright like a Diamond p. 09 2340 6126 18.6. asti. Vapaa pääsy. Café Krypta Pe 29.5. klo 19 Konsertti. Chorus Sanc1.6.–30.8. Avoinna ma–la klo 11–17, su tae Cesiliae, joht. Pia Bengts. Ohj. 10 e. klo 12–17. Su 31.5. klo 14 Kuorokonsertti. Junger Tule vapaaehtoiseksi päivystäjäksi Chor Stuttgart, joht. Paul Theis. Tuomiokirkon kesäiltoihin. Koulutus Vanha kirkko ke 3.6., to 2.7. ja ti 4.8. klo 18 Tuomiokirkossa. Yhteen koulutusiltaan osallistun Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, minen antaa valmiudet toimia tehtäp. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, vässä. Lisät. tiina.silvo@evl.fi, pe 12–15, to 12–20.30 p. 09 2340 6170. To 28.5. klo 17 Raamattu- ja rukousDiakoniavastaanotot: Ajanvaraus piiri. Krypta. Klo 19 Vanhan kirkon puhelimitse tai käymällä paitorstai: Kevätlaulajaiset. kan päällä ke 12–12.30. LiMartti Ahlström, Pulli. sätietoja p. 09 2340 6100 Su 31.5. klo 10 Messu. Seuratai netistä. Anitta Vuorela, Äikää, kunnat Pulli, Pulkamo, Ahjo verkossa: www. Ensemble. Kirkkokahvit ja messujatkot. helsinginseuraTi 2.6. klo 12 Päivän Runeberginkatu kunnat.fi musiikki. 39 A 7, avoinna ma, ti, Ke 3.6. klo 8 Aamumesto, pe 10–14, ke 14–18. su. Kuoppala. Klo 19 UrkuVirasto p. 09 2340 6300, kesän konsertti. Martin toolo.srk@evl.fi. PäivystäWelzel, urut. Ohj. 7 e. vä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 Bulevardin B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, seurakuntasali vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318. n Bulevardi 16 B, 2.krs to 28.5. klo 14 Kevätjuhla. Mukana Temppeliaukion kirkko työntekijöitä diakoniatyöstä ja Vanhan kirkon alueelta. n Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 To 28.5. klo 12 Keskipäivän rukousAnnankulma hetki – Daily Prayer. Su 31.5. klo 10 Messu. Soili Maisila, Marn Annankatu 14 D kus Lehtimäki, Mikko Helenius. KirkkoAvoin olohuone avoinna ke 12.30– kahvit. 14.30, to 11–15, pe 9–12 Ma 1.6. klo 12 Keskipäivän rukousTo 28.5. klo 12 Käsityöpiiri. hetki – Daily Prayer. Pe 29.5. klo 9–10 Aamupuuro. Ti 2.6. klo 12 Keskipäivän rukousAgricolaliike hetki – Daily Prayer. Ke 3.6. klo 17.15 Rukousetkot (morn Mikael Agricolan kirkko, siushuone). Klo 18 Ehtoollishetki. agricolaliike.fi, Tehtaank. 23, Markus Lehtimäki, Soili Maisila, Leena p. 09 2340 6123. Tiitu. Café Agricola avoinna ma–pe 10–15, lounas ma–pe 11–13.30 Kerhokeskus Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi. n Tykistönkatu 8 To 28.5. klo 13.30 Torstaipiiri. StorPe 29.5. klo 18 Nuorisokahvila Torihammar. Café. Su 31.5. klo 10 Anglican Eucharist. Klo Muuta 12 Messu (vanha kaava). Wikström, Pekka Suikkanen. Kirkkokahvit. Klo 18 n La 6.6 klo 9 Aamurukous – MorTuomasmessu. Wikström, Ensio Klening Prayer. Arkadia International mi, Ville Myllykoski ja yhtye, TuomasBookshop, Nervanderink. 11. kuoro, joht. Inna Vintturi. Messun jälSu 7.6. klo 18 Virsilauluilta Soutukeen kauden päättäjäiset pihalla. stadionilla. Ti 2.6. klo 18 Kristillisen meditaation Kesäretket: Ke 24.6. klo 9–17 diakoryhmä. Kappeli. nian Kesäretki Loviisaan. Kaupungin kiertoajelu, Loviisan kirkko, KomenKatajanokan dantitalo, Sibelius-näyttely, lounas ja ilseurakuntakoti tapäiväkahvit. Hinta 40e. Ilm. ja käteismaksu virastolle 9.6. menn. n Kauppiaankatu 8–10 B Pe 19.6. klo 13.45– 22.45 JuhannusretKe 3.6. klo 17–19 Varhaisnuorten ki Vivamon toimintakeskukseen Lohkokkikerho. jalle. Hinta 25 e sis. kahvin, saunan, Meritullin seurakuntakoti Raamattuopetuksen, päivällisen ja juhannusjuhlan. Ilm. ja maksu virastolle n Meritullintori 3, p. 09 2340 6133 13.6. menn. To 28.5. klo 18 Nuorten aikuisten Päivystävä pappi Temppeliaukion sähly. kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä Studium Catholicum messujen ja hartaushetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–18. n Ritarikatu 3 A Muina aikoina p. 09 2340 6302. To 28.5. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Töölö

Lähetyskirkko

Vartiokylä

n Tähtitorninkatu 18

n Virasto: Turunlinnantie 3,

To 28.5. klo 8.30 Viikkomessu.

avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

n Bongaa Tuomiokirkolta! Su 31.5.

klo 6–10 kirkon ylätasanteella. Helsingin keskustassa voi nähdä yllättävän paljon lintuja. Sunnuntaiaamun hiljaisuudessa lintujen ääniä kuulee hel-

Matteuksenkirkko n Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420

Su 31.5. klo 10 Messu. Koskimäki, nimikkolähettimme Heidi Majuri (saarna), Vesanen, Salli Ahtiainen, Anna Suntio ja sekakuoro Umilukkarit. Klo 14 Englanninkielinen messu. Ti 2.6. klo 19 Metrolla Musiikkiin -festivaalin avajaiskonsertti ”Ennen saatuja sanoja”. Kansanmusiikkiyhtye Emmi Kuittinen, Mimmi Laaksonen & Kirsi Vinkki. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Ke 3.6. klo 14 Arkimessu. Vidgrén, Tuunela ja Vesanen.

Puotilan kappeli

Oletko näkövammainen tai omainen? Pengertuvalla os. Pengertupa 11 A, tapahtuu 12.1 lähtien ma, ti ja pe klo 13 alk. Vertaistuellista. Lisätietoja Näk. vam Pengertuvalta puh. 040 178 8858

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

Alan Bern ja Freilach mit Kneidlach

pitkäaikainen kokemus

esittää

VERHOILUPISTE

SHPIL, KLEZMERL, SHPIL! klezmerkonsertti Sunnuntaina 7.6. klo 18.00

Helsingin synagoga Liput 29 €,, ostettava etukäteen 2.6. mennessä ks.. www.klezmerfinland.fi

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

n Puotilantie 5, p. 09 2340 6421,

puotilan.kappeli@evl.fi To 28.5. klo 18 Kappelimessu. Koskimäki ja Kakkonen.

Tulossa n Toivonpäivän tapahtuma ikä-

ihmisille Matteuksenkirkolla to 4.6. klo 14–16. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Itä–Helsingin seurakuntien diakoniatyön yhteisessä, maksuttomassa tapahtumassa monipuolinen ohjelma seniorien osaamista: musiikkia, tanssiesitys, räppiä, yhteislaulua ym. Esillä ikäihmisten unelmia – unelmointi luo toivoa!

Vuosaari n Virasto: Satamasaarentie 7,

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Vuosaaren kirkko n Satamasaarentie 7

Ke 27.5. klo 18 Neulekerho. Pe 29.5. klo 12 Diakoniapiiri. Klo 18 Kuninkaan ilta. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Su 31.5. klo 11 Pyhän Kolminaisuuden päivän messu. Liturgia Tiina Ahonen, saarna Antti Pesonen, diakoniatyöntekijä Pia Nordlund, pastori Samuel Paananen, Uusi laulu -kuoro ja kanttorina Hanna Virtanen. Kirkkokahveilla Suvilinnun lauluja ja kevään 2015 Yhteisvastuukeräyksen päätössanat.

Katukappeli n Kauppakeskus Columbus, Vuo-

tie 45, p. 2340 6575. To 28.5. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki.

Myrskylintu

Saga kutsuu viihtymään!

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Kosonen, Pulkamo. Ti 2.6. klo 16–17.30 Terhokerho. Pelejä, leikkejä, yhdessäoloa. Erityisesti 5–10-vuotiaille ja eläkeläisille. Ke 3.6. klo 13 Keho ja mieli -lenkkiryhmä. Teejatkot. Klo 18 Kesäillan kerho: Maailma – syntynyt tai luotu. Wikström, Pulkamo.

Muuta

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.— 3.6.

Avoimet ovet Saga Helapuistossa to 28.5. klo 14-16 Tervetuloa tutustumaan upeisiin tiloihimme ja senioriasuntoihimme! Vietetään yhdessä mukavat avoimet ovet, hyvässä seurassa ja lämminhenkisessä tunnelmassa. Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille.

Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki 09 3541 5000 www.sagacare.ﬁ

Lähellä

Sanan Suvipäivät 12.-14.6.2015 Vivamo, Lohja

MIELENKIINTOISIA VIERAITA, RUNSAASTI RAAMATUNOPETUSTA, KORKEATASOISTA MUSIIKKIA Mukana mm. Tapio Luoma, Jari ja Mirja Sinkkonen, Javier Garcia, Ulla Saunaluoma, Hannu Nyman, Heli Karhumäki, Mikko Matikainen, Riitta Keskimäki, Kalle Virta, Kristiina Tanhua-Laiho ja muita KRS:n työntekijöitä sekä tietysti myös Vivamon tädit. Musiikki mm. Johanna ja Mikko Iivanainen, Minna ja Jussi Pyysalo, Heikki Mikkonen, Tuula Hakkarainen, Jouni Somero, Lehari Kaustel, Matti Kolehmainen ja KRS:n musiikkiryhmät kautta aikain Vivamon Raamattukylän esitys Marian Miekka. Lapsille paljon tekemistä Lastenkylässä, nukketeatteri Sananjalka, Tarinataikuri ym.

Koko ohjelma: suvipaivat.fi

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Lauluyhtye Rajaton konsertoi la 13.6. klo 18 Liput 22,50 € lippupalvelu.fi

n Solvikinkatu 11

Ma–to 1.–4.6. klo 9.30–11.30 Perheiden kesäkerho. Mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, laulua, leikkiä, kädentöitä. Omat eväät mukaan. Talo tarjoaa kahvin, teen ja mehun. Tule niinä päivinä, kun sinulle sopii. Mukana kanssasi Salme Vesterinen ja Päivi Lindberg

Muuta Toivonpäivän tapahtuma ikäihmisille to 4.6. klo 14–16. Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. ItäHelsingin seurakuntien diakoniatyön yhteisessä, maksuttomassa tapahtumassa monipuolinen ohjelma seniorien osaamista: musiikkia, tanssia, räppiä, yhteislaulua ym. Esillä ikäihmisten unelmia – unelmointi luo toivoa!

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo n Kolmas linja 22,

toimisto 09 2340 2502

Unelmointi luo toivoa eikä se katso ikää! Ikäihmiset, tervetuloa 4.6. klo 14-16 Matteuksenkirkolle, os. Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Esillä seniorien osaamista: Idän suurkuoro ja Myllypuron tanssiryhmä Räppimummo Eila Riskiryhmä rokkaa Puhe: Eva-Riitta Siitonen Seurakunnan tervehdys Unelmia!

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.— 3.6.

Erityisdiakonia

Kehitysvammaistyö

n Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

n Vammaistyön pappi Heli Ojalehto

www.helsinginseurakunnat.fi/ erityisdiakonia

p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@evl.fi

Erityisnuorisotyön keskus Snellu n Toinen linja 8, p. 09

2340 2352, ysk.snellu@ evl.fi, www.snellu.in fo, www.facebook. com/snelluevl

Kampin kappeli

Kuurojentyö n Diakoni Päivi Korhonen

p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi

Seurakunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.fi

n Narinkkatori

p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Maanantaisin klo 8 Aamuhartaus. Pe 29.5. klo 18 Iltahartaudessa Jousitrio: Mika Seppänen, sello, Inka Eerola, viulu ja Pasi Vuoti, alttoviulu.

Mustasaaren toiminta keskus n Seurasaaren

selkä, toimisto p. 09 2340 2590, www.mustasaaren toimintakeskus.fi Tervetuloa Mustasaareen! Poikkeusaukiolo päärakennuksen maalauksen vuoksi 2.6.–18.6. ti ja pe klo 9–18, ke ja to klo 9–21. Viikonloput saari on suljettu 21.6. asti. Aukiolo 23.6.–16.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä

ke ja to klo 9–21. Lautat lähtevät Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min vaille tasan, maksu 4e, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min ennen saaren sulkemista. Lounas klo 12–14. Hartaus päivittäin klo 14.

Näkövammaistyö

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Sairaalasielunhoito n Sairaalapappien yhteystiedot henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.

Vapaaehtoistoiminta

n p. 09 2340 2549

To 28.5. Luonnon ja hartauselämän kimppakävelyä Pyhän Laurin kirkon kirkkomaalla ja joen varrella. Kokoontuminen Pakarintuvan pihalla klo 13, Kuriiritie 1, Vantaa. Kahvit lopuksi Pakarintuvalla.

Oppilaitostyö n www.kirkkojakampus.fi

Palveleva puhelin n www.evl.fi/palvelevanetti

Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la

n Katso suurellasydämellä.fi

Vieraskielinen työ n www.migrantchurch.fi ja

facebook.com/migrantchurch.fi Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service. Contact: Hans Krause, 040 5456 833, hans.krause@evl.fi.

Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Hans Krause.

International Ev. Church Worship Service (in English) every Sunday 16:00 Roihuvuori church, Tulisuontie 2. Coffee and fellowship after the service. Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations! Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs. For more information: IEC Center, Tel. 09–586 8770. www.church.fi

Oppilaat pitävät yhteisestä opetuksesta Kulosaaren yhteiskoulun yhteistä katsomusopetusta on tutkittu oppilaiden näkökulmasta. Teksti Heidi Rautionmaa

Kulosaaren yhteiskoulussa on annettu yhteistä katsomusopetusta jo kaksi lukuvuotta. Oppilaat ovat osallistuneet samaan opetukseen katsomuksistaan riippumatta. Tohtorikoulutettava Vesa Åhsin mukaan oppilaat ovat suhtautuneet opiskeluun positiivisesti. Åhs esitteli Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen seminaarissa yleisiä johtopäätöksiä hänen ja yliopistonlehtori Saila Poulterin tutkimuksesta, jossa selvitetään integroidun katsomusopetuksen luomaa oppimisympäristöä. – Kulosaaren oppilaat ovat kokeneet fyysisten raja-aitojen häviämisen erittäin positiivisena, Åhs kertoo. Åhs tutkii seuraavaksi myös koulun, vanhempien ja yhteiskun-

nan näkemyksiä integroidusta uskonnonopetuksesta. Nyt hän on saanut kokoon tutkimusmateriaalin oppilailta. – Oppilaat ovat kokeneet, että tunneilla on turvallista keskustella ja tuoda esille maailmankatsomuksiin liittyviä kysymyksiä. Oppilaat eivät tarvitse yhteistä maailmankatsomuksellista taustaa tunteakseen olonsa turvalliseksi. Ystävät, tuttu luokka ja opettaja vaikuttavat oppimisympäristöön enemmän. Oppilaat kertovat mielellään omasta maailmankatsomuksestaan. – Oppilaat kokivat merkitykselliseksi mahdollisuuden oppia toistensa maailmankatsomuksista, Åhs toteaa. Helsingin yliopiston uskonnondidaktiikan professorin Arto

Kallioniemen mielestä on huomioitava, että oppilaille on tärkeää opiskella samassa ryhmässä. – Oppilaat eivät halua erotella ja erottautua uskontokuntien mukaan. Aikuisilla taitaa olla tapa rakentaa rajoja ja pystyttää aitoja, Kallioniemi toteaa.

Yhteisiä tunteja. Kulosaaren yhteiskoulussa on opetettu kahden lukuvuoden ajan katsomusaineita yhdessä. Kuvassa olevat symbolit liittyvät ylävasemmalta alkaen lännen kirkkoon, buddhalaisuuteen, juutalaisuuteen, hindulaisuuteen, islamiin ja ortodoksiseen kirkkoon.

Hänestä on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat valmiuksia toimia moniäänisessä maailmassa. Eri uskontojen ja katsomusten yhteistä opetusmallia on pidetty ainakin teoriassa hyvänä eurooppalaisessa keskustelussa. Yhdessä opiskelun ajatellaan edesauttavan keskinäistä ymmärtämistä. Kulosaaressa tavoite näyttää toteutuneen käytännössä. Kaikki oppilaat Kulosaaren yhteiskoulussa suhtautuivat tutkimuksen mukaan yhteiseen opetukseen positiivisesti. Uskonnottomasta taustasta tulevat oppilaat pitivät siitä kuitenkin hieman muita vähemmän. Katsomuksellisen kentän monipuolistuminen luo muutospaineita uskonnon ja elämänkatsomustaidon opettamiselle. Professori Kallioniemen mukaan opettajilta vaaditaan entistä enemmän uskontotieteellistä tietoa ja uskontodialogitaitoja. – Uskontoa opettavat tarvitsevat rautaisannoksen tietoa eri katso-

muksista, uskomuksista ja elämäntavoista. Lisäksi heidän tulee osata opettaa dialogitaitoja. Tämä vaatii kiinnostusta kohdata eri tavoin uskovia ihmisiä, Kallioniemi miettii.

”

Oppilaat eivät halua erotella ja erottautua uskontokuntien mukaan.” Uskonnondidaktiikan professori Arto Kallioniemi

Kulosaaren opetusmalli on herättänyt kiinnostusta muuallakin. Munkkiniemessä ja Helsingin eurooppalaisessa koulussa oppilaat opiskelevat katsomusaineita yhdessä Kulosaaren yhteiskoulun oppilaiden tapaan. Myös joihinkin kouluihin Espoossa ja Turussa suunnitellaan yhteistä katsomusopetusta.

ArvoisA lottA, tarvitsetko avustajaa arkeesi? suomen sotainvalidien veljesliitto organisoi kotiavustaja– hanketta: lotta svärd säätiö on lähtenyt mukaan hankkeeseen osallistumalla kotiavustajien palkkaukseen. Yhteistyökumppanina toimii myös suomen lottaperinneliitto ry. Toiminnan tarkoituksena on helpottaa kotirintamalottien (ei veteraanitunnusta, ei pikkulotta) arkea. Koulutettu kotiavustaja tulee lotan kotiin auttamaan arjen askareissa ja myös pitämään seuraa. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Toiminta on pilotti ja se aloitetaan Uudenmaan alueella. Mikäli Sinä tai läheisesi on entinen kotirintamalotta ja tarvitset kotiapua, ilmoittaudu kirjeitse 31.8.2015 mennessä osoitteella: Uudenmaan lottaperinneyhdistys, Kristiina Mustakallio, santaholmankuja 2 A 2, 02160 Espoo. Laita kirjeeseen nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Otamme sinuun yhteyttä. Voit myös soittaa tietosi Kristiina Mustakalliolle, hän antaa myös lisätietoja puhelimitse 040 531 0990.

Kohtuuhintaista, ympärivuorokautisesti valvottua asumispalvelua ja tuettua vuokralla asumista uusituissa tiloissa Helsingin keskustassa. Hoitokoti Domus Nostra Hietalahdenkatu 7 A1, Helsinki P. 040 900 7829, hoitokotidomusnostra@hotmail.fi

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Nykytilanne. Minna Lindgrenistä on ikävää, että vanhuksia ei nähdä yksilöinä vaan hoidettavana massana, jolta ei tarvitse kysyä mielipidettä, toiveita tai haluja.

Vanhuus on erityinen vaihe Terveystarkkailun aika kaudella eletään yhdeksän kymppisiksi. Minna Lindgren kuvaa romaani sarjassaan palvelutalon elämää huumorin keinoin. Teksti Raisa Rauhamaa Kuva Sirpa Päivinen

irjailija Minna Lindgrenin vanhusten elämää palvelutalo Ehtoolehdossa kuvaava romaanisarja on menestys. – Lahden kirjastossa Ehtoolehdon tuho oli helmikuussa jonotuslistan kolmas, vaikka kirja ei ollut ilmestynytkään, sanoo Lindgren. – Palaute on kannustavaa, mutta toivottavasti lukijat eivät ole odottaneet ihan sitä samaa, sillä Ehtoolehdossa puhaltavat nyt muutoksen tuulet, sanoo hiljattain ilmestyneen päätösosan tekijä. Trilogian ensimmäinen osa Kuolema Ehtoolehdossa ilmestyi vuonna 2013 ja sitä on myyty yli 10 000 kappaletta. Kakkososa Pako Ehtoolehdosta nousi viime vuonna Runeberg-ehdokkaaksi. Sarjan käännösoikeuksia on myyty laajasti Eurooppaan ja Amerikkaan. Ehtoolehdon suosio ei ole ihme. Se käsittelee päivänpolttavaa aihetta, vanhushoivaa, mutta huumorin keinoin. Palvelutalon hullunkuristen tapahtumien taustalla on vahva todellisuuspohja. Kirjailijan omat vanhemmat olivat palvelutalossa, joten havaintoja kertyi reilusti. – Pääsin sisään maailmaan, joka on keskellämme, mutta joka on ulkopuoliselle täysin vieras, Minna Lindgren sanoo. Lindgrenin oman isän, professori Kaj B. Lindgrenin, viimeisiä vaiheita kuvannut reportaasi Isän kuolema Hel-

singin Sanomien Kuukausiliitteessä sai Bonnierin Suuren journalistipalkinnon vuonna 2009. Siinä Lindgren paljasti yhden tapauskertomuksen kautta vanhushoidon byrokratian ja arkikäytäntöjen surrealistisen tilan. – Minun mielikuvitukseni ei ole niin kauhea kuin tosielämä voi olla, toteaa Lindgren. Yksityisten hoivajättien tulo alalle on ollut nopea, ja vanhushoidon rakennemuutos on aiheuttanut hämmennystä. – Tilanne on hallitsematon. Emme tiedä, missä näiden kunnille palveluja tarjoavien pörssiyhtiöiden omistajat ovat ja miten sijoitusketju toimii. – Vanhushoitoon liittyy pelkoa: onko se, mitä saadaan, sitä, mitä halutaan, ja onko hinta oikea? Onhan se outoa, että meillä ei ole varaa hoitaa vanhuksiamme, mutta samalla jotkut nettoavat huimia summia lämpimien vesien äärellä, Lindgren pohtii. Hoitoalaan liittyy epäkohtia, joita ei pisteytyksillä ja kustannuslaskelmilla ratkota. Alan työvoimapulaa paikataan ohjaamalla työttömiä lähihoitajiksi, halusi sitä tai ei. Mutta se, sopivatko kaikki alalle, on eri asia. – Jokainen vanhus, myös syvästi dementoitunut, kaipaa seuraa ja kosketusta, virikkeitä, hyvää ruokaa, ehkä kissan, jopa alkoholia ja seksiä, pudottaa Lindgren. Joissakin laitoksissa onkin kissa, ja virikkeet tarkoittavat askartelua, mikä tuntuu sodankäyneestä sukupolvesta vieraalta. Ehtoolehdon tuho -kirjassa hoidon ongelmat ratkaistaan terveysteknologian avulla. Työvoima on korvattu roboteilla, ruoan kaltainen ravinne tulee 3D-printteristä ja älyvaatteet hoitavat hygienian. Enää ongelmana ovat vanhukset, joiden pitäisi osata painaa oikeita nappuloita. – Suomihan on teknologiauskovainen maa, joten tämä dystopia on täällä nopeammin kuin luulemmekaan, Lindgren uskoo. Ikäihmiset ovat aina kiinnostaneet Minna Lindgreniä. Hänen suvussaan heitä oli paljon, ja iäkkäät tuntuivat kiehtovammilta kuin tylsät keski-ikäiset. – Vanhus saattoi napauttaa luunapin lapsen otsaan ja kysyä, miksi olet niin kalpea, tai kopauttaa kepillä taka-

puoleen, että menehän siitä. Illanistujaisissa estottomat vanhat tekivät taikatemppuja ja skoijasivat, hän muistelee. – Isoäitini, puujalkamummo, asui naapurissa ja meidän velvollisuutemme oli käydä hänen luonaan. Mummolla oli myös alivuokralaistyttöjä, jotka auttoivat halpaa vuokraa vastaan. Menneen maailman win-win-tilanne.

”

Pääsin sisään maailmaan, joka on keskellämme mutta joka on ulkopuoliselle täysin vieras.”

Kirjailija Minna Lindgren

Lindgrenin mielestä vanhus on nykyisin julkisessa keskustelussa haitta. Hän muistuttaa, että vanhuus on erityinen elämänvaihe, ei kurjuuden tila. 75 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä vanhuksista ei tarvitse apua, ja dementia on vähemmistön vitsaus, joka liittyy usein vasta viimeisiin elinvuosiin. – Ei isänikään muistanut kaikkien lastenlapsien nimiä, mutta ei se arkea haitannut. Ei kaikkia seitsemänkymppisiä tarvitse juoksuttaa muistitesteissä ja pelotella alzheimerilla, jos presidenttien nimet sattuvat muistumaan väärässä järjestyksessä. – Vanhuksia ei nähdä yksilöinä vaan hoidettavana massana, jolta ei tarvitse kysyä mielipidettä, toiveita tai haluja. Myös me lapset voimme käyttää valtaa väärin, sillä usein vanhukset ovat sangen kilttejä. Lindgrenin äidille muutto kulttuurikodista palvelutaloon oli vaikea. Palvelutalon ruokala oli ankea, ruoka mautonta, vuokrakaksion arkkitehtuuri avokeittiöineen vierasta ja naapureina huonokuntoisia. Se, minkä piti virkistää, masensi. Vuoden kuluttua äiti pisti tuulemaan aivan kuin Ehtoolehdon napakat yhdeksänkymppiset. Hän hankki omin päin asunnon ja karkasi palvelutalosta. – Jos hän olisi kysynyt meiltä lapsilta, olisimme tietysti pistäneet hanttiin. Jälkeenpäin olen ollut ylpeä äidin tempusta. Viimeiset vuodet hän nautti elämästä Munkkiniemen asunnossaan.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

neniälittereK

MediSet -varmuusalusasut

Hengelliset tilaisuudet

KAMPANJAALENNUS 3 kpl paketeista toukokuussa kts. 13.5. k&k lehti!

HERÄNNÄISSEURAT

Pyhät

irkkoa, työväenpuolueita ja ammattiyhdistysliikettä yhdistää se, että ne näyttäytyvät menneisyyden organisaatioina. Jäsenkunta ja yhteiskunnallinen painoarvo ovat laskussa. Kirkon ja valtion vuosisataista aseveljeyttä koetellaan arkipyhäkysymyksellä. Aiotaanko loppiaisen ja helatorstain vietto siirtää viikonloppuihin? Uudelta hallitukselta, jota johtavat uskovaiset miehet, odotetaan nyt paljon. Kristillistaustaiset arkipyhät ovat olleet vaakalaudalla, mutta leikkausintoinen porvarihallitus saattaa nostaa agendalle myös työväenliikkeen merkkipäivän vapun siirtämisen viikonloppuun. Moniarvoisessa yhteiskunnassa on myös monenlaista pyhää. Kirkkohallitus lobbaakin nyt yhdessä muiden vaikeuksissa olevien tahojen kanssa pyhien jäsensidonnaisuutta. Loppiainen ja helatorstai vapaapäiviksi kirkon, vappu ammattiliittojen ja itsenäisyyspäivä maanpuolustusjärjestöjen jäsenille. Kaikkien jäsenmäärät pomppaisivat nousuun.

Kesäseuroja Ke 3.6. klo 19 Lauttasaaren kirkko. Pe 5.6. klo 18 Kytäjän kirkko, Palkkisillantie 11, Hyvinkää Su 7.6. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Ke 1.7. klo 19 Lauttasaaren kirkko. Ke 22.7. klo 12 arkiveisuut, Rautatienrakentajien hautausmaa, Sandelininkatu 13, Hyvinkää. La 8.8 klo 18 Loviisan kirkko, Kuninkaantien.8.-9.8. Meriveisuut Hangossa. 8.8. Alkuseurat ja kahvit Lappohjan kyläkirkossa klo 17. Iltaseurat Högsandin leirikeskuksen rantatöyräällä klo 19. Iltapala ja yhdessäoloa rannalla. 9.8. juhlamessu Hangon kirkossa klo 10. Ruokailu ja päätösseurat seurakuntakodilla. Lähtökahvit. Majoitus Högsandin leirikeskuksessa 25/hlö. Omat liinavaatteet. Majoitusvaraus puh. 019 541 0300. Ke 19.8. klo 18 Klaukkalan kirkko Hiidenkiviseurat Su 23.8. klo 16 Vantaan yhteiset seurat Pyhän Laurin kappelissa Pappilankuja 3, Vantaa.

• varmuusalusasut (naiset, miehet, lapset) - luonnonmateriaalia, 100% puuvillaa • vuodesuojat, lonkkasuojat • uimashortsit (miehille, naisille) KESTOTUOTTEET • kesto yli 200 pesukertaa!

nen Tilaa ilmai

! paperiesite

46 23 4yy 0400s 2 nti m in el h pu myö

verkkokauppa: www.divisa.fi

MUISTA

LÄHEISTÄSI

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

Ilmoitusmyynti 0400 249 961

SEUROJA

Hyvän elämän verkkomedia

Ke 27.5. klo 19 Seurat La 30.5. klo 18 Seurat Su 31.5. klo 16 ja 18 Seurat

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 23402235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 770 3669 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 770 3664 Pihla Tiihonen, ma. 020 770 3705 Toimittajat Juhani Huttunen, 020 770 3660 Marjo Kytöharju, 020 770 3662 Tommi Sarlin, ma. 020 770 3663 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, 0400 249 961, paula.kaijanto@media.fi Ilmoitusaineistot kk.ilmot@media.fi p. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e/pmm + 24% alv. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 28,52 e, sis. alv. Toistoalennus -20 %

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Palveluja tarjotaan Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus. Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

”TARJOAN IHMISLÄHEISTÄ JA LUOTETTAVAA VÄLITYSPALVELUA.”

Anna Toppinen Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä Oik.kand., LKV, LVV

Mietitkö asuntosi myyntiä? Soita minulle

050 551 4115 o h o k o ti.fi

tai katso annatoppinen.fi Oho. I Anna Toppinen Oy LKV, Annankatu 29, 00100 Helsinki

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com KATTOHUOLTO: pesu, maalaus, tarkastus, pienet korjaukset. T:mi Geitelin Apu P. 050 337 3921

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028

MUUTOT JA KULJETUKSET

Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. Kierrätyspalvelu! 0466 418 728 MONIPUOLISTA KOTIAPUA TAINA KOSKIMÄKI 040 7000 760 WWW.APUAKOTIIN.NET

Reprotyö Esko Jämsä

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne

Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Mattojen käsinpesua 10€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen Hakaniemessä.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

p. 040-411 4370

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203

Sohvat, tuolit verhoillaan. Verhoomo Leppänen P. 0400 503 179

Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497

Kotipalvelua 25 vuoden kokemuksella. Soita! Pia Matalalampi 050 431 5536

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Hammashoitoa

Myydään hautakiviä

Kokouksia

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA

09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Myydään HARVINAISET EUROT & JUHLARAHAT Vatikaani, Monaco, San Marino, yms... Hinnasto: www.kolumbus.fi/mjk/eurot OSTAN RAHOJA mm. risurahat 15,-/kpl 044 538 3461 - mjk@kolumbus.fi Hyväkuntoinen piano myynnissä. Hinta 800€. Puh: 044 579 5098 lahdesusa24@Gmail.com

• Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

EDULLISESTI SÄHKÖSKOOTTERI Käteisellä Pyrkijä E500 sähköskootteri. Noin 5 vuotta vanha, ajettu erittäin vähän 3-4 kertaa kesäisin. Paras malli sähköskoottereista. Tiedustelut 040 567 9982

Helsingissä toukokuun 18. päivänä 2015 Puheenjohtaja

Lakiasioita HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

• KOTIKÄYNNIT • Ajanvaraus puh. 044 345 4347

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internet-osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Myydään siirtolapuutarhamökki Vallilassa. Tammitie 108. Hp. 40 000€. P. 040 731 9592

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 3.6.2015 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ

Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

Siivouspalveluja Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090. Kotisiivousta vuosien kokemuksella.

T:mi Eija Christiina Lehtiö P. 050 383 5508

Ikkunanpesut ja kotIsIIvoukset p. 040 7646933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus 09 621 2266 tai 050 557 0740

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515 Eläkeläiset HUOM! Jalkahoito 50€. Kauneushoitola Profile. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397. Kalevalainen jäsenkorjaaja 65€/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Rakennusala Ulko- ja sisäremonttikohteet kuntoon kesäaikana! Pienetkin kohteet, työstä -15% ale.

Saneeraus Pe-Ry Tmi

OLK Siivouspalvelut.fi

Maalaus-, tapetointi-, laatoitustyöt ja kaikki kirvesmiestyöt, ym. työt. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys. Tarvikeale. N. 30 v kokemuksella.

040 762 5615

vähenn. 45%

Kotipalvelua ja siivousta. Lähihoitaja Merja Rouvali 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50e) nyt 37e. Norm.vel.perm. l+k (55e) nyt 46e Tied. 09 639 818

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

P. 0400 819 757

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevättarjous, aidat, kestopuuterassit P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. Arvio p. 0400 689 742 Jabell.fi MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Ostetaan kiinteistöjä

Vuokrata halutaan FM 51-v. etsii kotia Helsingin keskustasta, max. 750€. 040 744 6585 Outi

4 henk. perheelle koti (ok, rt, pt, kt) tai tontti Hgistä (myös Vantaa). Puh. 050 365 0202

loppusiivouksineen.

toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Leikkaa talteen

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina kesäkuun 11. päivänä 2015 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

OSTAMME KUOLINPESÄT

Loppuun siivottuna sop. mukaan 25 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

Hoivapalveluja Kotiapua senioreille luotettavasti. Erityisosaamisena ravitsemus. Tilaa maksuton palveluesittely. ETM Sari Roos/ p. 040 546 6326 Tutustu: www.palvelusroos.fi

Hautauspalveluja Mirellan Hautauspalvelu Oy Hautaustoimisto lähelläsi – kotikäynnein tai internetissä!

Soita 045 610 7711

www.mirellanhautauspalvelu.fi

P. 040 377 5159 *ONNI*

Tarjoa rohkeasti! Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225. Ostetaan kuolinpesät. Kellareiden varastojen, vinttien yms. tyhjennykset nopeasti. Puh. 044 558 8078

Asianajajia Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

Ilmoitukset

0400 249 961

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl. 35 vuotias toimeentuleva mies etsii kotia Helsingistä. Ei tupakoi, ei lemmikkejä. Antti p. 045 651 6737 antti.hulkkonen@gmail.com Siisti ja savuton, pian valmis YTM etsii yksiötä pk-seudulta. alk 1.7. Heli/040 581 8879, hlmjam@utu.fi 27v tupakoimaton eronnut rakennusmies etsii asuntoa Helsingin alueelta kiireellisesti. Jos sinulla on asunto vailla asukasta, niin ota yhteyttä 046 623 5369/Joonas Halutaan vuokrata edullista varastotilaa 50-100m² pääkaupunkiseudulta. Puh: 09 497 682 Etsin 1.7. Hki kantakaup. viihtyisää asuntoa. Olen pian valmis KTM, luotettava ja siisti vuokral. Ota yhteyttä, jos sinulla on tarjota asuntoa suvi.kaskimaki@utu.fi tai +358 40 077 1275

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Ofelia innoittaa Aino Acktén kamarifestivaalilla Mikael Agricolan kirkon Agricolaklubilla, Tehtaankatu 23, sisäpiha, on monimuotoista ohjelmaa. Torstaina 28.5. kello 19 avajaiskonsertissa kuullaan muun muassa Beethovenia viulisti Tero Latvalan, sellisti Marko Ylösen ja pianisti Risto Laurialan tulkitsemana. Maanantaina 1.6. kello 19–20 tenorisaksofonisti Esa Pietilä ja pianisti Eero Hämeenniemi improvisoivat yhdessä ja erikseen. Keskiviikkona 3.6. kello 19–20.30 sopraano Marjukka Tepponen (kuvassa) esittää Salla Karakorven pianon, Siljamari Heikinheimon viulun ja Tuomas Lehdon sellon säestyksellä Shakespearen luoman hahmon Ofelian innoittamaa musiikkia muun muassa Rahmaninovilta ja Straussilta. Lisätiedot: www.acktefestival.fi

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 31.5. klo 10 Koulukirkko Oulujoen kirkosta. Virret: 571:1-3, 720, 135, 462. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Tikkurilasta. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 28.5. Kirkkoherra Artturi Kivineva. Nuorisotyönohjaaja Riikka Raivio. Pe 29.5. Kirkkoherra Ali Kulhia. Pastori Peppi Sievers. La 30.5. Koulutussuunnittelija Suvi Kankkunen (Vapaakirkko). Pastori Miika Ahola. Ma 1.6. Teologian maisteri Ulla Palola. Raamatunlukua. Ti 2.6. Rovasti Tapio Aaltonen. Pastori Seppo Salo (Suomen ev.lut. seurakuntaliitto). Ke 3.6. Rovasti Pirjo Vahtola. Pastori Susanna Vihavainen. To 4.6. Pastori Marjo Kiljunen. Kirkkoherra Elina Tourunen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 31.5. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 30.5. klo 15.10 Pisara. Jos on unohtanut itsensä ei välttämättä ole kovin hyvä lähimmäinen. Perhekodin isä, seksuaaliterapeutti Kimmo Panula kannustaa puhumaan asioista. Saarn. 12:9-10, 13. Uusinta ma 1.6. klo 11.05.

Ilokuvausta. Anna Lepistön mukaan valokuvan avulla voi löytää uusia puolia sekä itsestä että puolisosta. Kuvassa Jenni Mäkelä (vas.) ja Tuuli Okkonen.

Valokuvan voimaa Alppilan kirkolla sunnuntaina avautuvaan Rakastan Sinua -valokuvanäyttelyyn pätee vanha sanonta: kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Teksti Raisa Rauhamaa Kuva Anna Lepistö

alokuvaaja Anna Lepistö on valinnut Rakastan Sinua -näyttelyyn seitsemän paria, jotka ovat halunneet ikuistaa suhteensa yhteiseen valokuvaan. Hän on luonut tänä vuonna rekisteröidyn tavaramerkin Ilokuvauksen, jonka tuloksia valokuvanäyttelyn kuvat ovat.

Kuvatuiksi ovat tulleet niin vastarakastuneet kuin neljäkymmentä vuotta yhdessä olleet parit, sateenkaaripareista heteropareihin, kukin itselleen merkityksellisissä paikoissa. – Tuulin ja hänen Jenni-vaimonsa kuva Aleksanterin teatterissa on yksi lempikuvistani. Siinä historiallisen rakennuksen tunnelma huokuu elettyä elämää, ja parin välinen syvä tunneyhteys välittyy kauniisti, sanoo Lepistö. – Valokuvan voima on suuri, sekä hyvässä että pahassa. Parisuhteen tunneside näkyy valo-

kuvassa niin tarkasti, että sitä on vaikea sanallistaa. Sen vain näkee ja aistii. Ilokuvauksessa on kyse tunnekeskeisestä valokuvauksesta, jossa yhteiskuva voi jopa vahvistaa parisuhdetta. Mutta metodi sopii myös yksilö- ja perhekuvauksiin. Omaa valokuvaa on usein vaikea katsoa rakasten ja hyväksyvästi. Valokuva nostaa herkästi esiin häpeän ja epätäydellisyyden tunteita, ja omasta kuvasta välittyvät vain virheet. Monilla on myös hankalia muistoja kuvattavana

olemisesta. Kameran linssin alla on vaikea vapautua ja lopputuloksena on ulkokohtainen poseeraus. Anna Lepistö kertoo kuvattavien usein sanovan, että ”minä en sitten osaa nauraa tai hymyillä”. Mutta Ilokuvaus ei ole suoritus, sillä Lepistön armollinen viesti on, että mitään ei tarvitse osata. Lepistö hakee kuvaukseen aitoa kohtaamisen hetkeä ja siitä välittyvää tunnetta. Aitouden tavoittaakseen hän haastattelee parit ennen kuvausta. Keskustelussa käydään läpi asioita, joita toisessa arvostaa, ja muistellaan

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

niitä hetkiä, jolloin puoliso koki saaneensa tukea toiselta. Koska Lepistöllä on myös kriisityöntekijän ja diakonin koulutus, hän pystyy yhdistämään Ilokuvaukseen ammatillisen osaamisensa eri puolet. – Vaikka sanon tätä Ilokuvaukseksi, kulkevat surut ja ilot käsi kädessä ja niitä käydään läpi haastattelussa. Mutta lähestyn kohteita vahvuuksien, en ongelmien kautta. Minulla on sosiaalityöstä kertynyt työkalupakki, josta pystyn ottamaan tilanteeseen sopivia sekä sanallisia että kehollisia harjoitteita, sanoo Lepistö. – En halua kuitenkaan puoskaroida. Vakavassa kriisissä ohjaan parin eteenpäin ammattiauttajalle, sillä en halua tehdä hallaa työmenetelmälleni.

”

Parisuhteen tunneside näkyy valokuvassa niin tarkasti, että sitä on vaikea sanallistaa.” Valokuvaaja Anna Lepistö

Rakastan Sinua -valokuvanäyttely 30.5.–13.6. Alppilan kirkon aulassa, Kotkankatu 2. Myynnissä olevien valokuvien tuotto lahjoitetaan Kallion seurakunnan sateenkaarityöhön. Anna Lepistö on tavattavissa näyttelytilassa ennen sateenkaarimessua 30.5. klo 16.

Tietoista läsnäoloa harjoitellaan kolmena tiistaina 2., 9. ja 16.6. kello 18–19.30 kokoontuvassa mindfulness-ryhmässä Seurakuntien talon kappelissa, Kolmas linja 22 b. Kurssilla keskustellaan arjen jaksamisesta ja tehdään meditaatioharjoituksia, jotka tähtäävät tässä ja nyt olemisen tilaan ja jotka voi viedä hyvänä eväänä arjen haastaviinkin tilanteisiin. Kurssi maksaa 40 euroa, opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille 20 euroa. Ilmoittautumiset 29.5. mennessä osoitteeseen juha.petterson@ evl.fi tai numeroon 050 3640 267. Lisätietoja: www.hiljainentila.fi/mindfulness

Laulujen kävely hautausmaalla Malmin hautausmaalla järjestetään kolme Laulujen kävelyä kesäkauden aikana: tiistaina 2.6. ja 11.8. kello 18 sekä lauantaina 12.9. kello 15. Kierroksella käydään tunnettujen suomalaisten laulajien ja lauluntekijöiden haudoilla, ja kullakin haudalla kuullaan kyseiseen henkilöön liittyvä laulu sekä tarina. Opastajina toimivat Jukka Linkoheimo, kitara ja laulu, Hessu Chydenius, kitara, sekä Risto Alaja. Kaksi tuntia kestävät kävelyt alkavat Viikin kirkon edestä Latokartanon torilta. Matkaa kertyy pari kilometriä. Mukaan mahtuu 20 osallistujaa. Ilmoittaudu osoitteeseen ralaja289@gmail.com seuraavasti: kesäkuun kävelyyn 29.5. saakka, elokuun kävelyyn 3.–7.8. ja syyskuun kävelyyn 7.–11.9. Osallistumismaksu 15 euroa (käteinen, tasaraha) menee Kirkon Ulkomaanavulle. Sateella kävely peruuntuu.

Helsingin urkukesä alkaa Kenties Suomen laajin musiikkifestivaali Helsingin urkukesä tarjoaa ilmaiskonsertteja lähes joka päivä elokuun loppuun asti keskustan eri kirkoissa, heinäkuussa myös Suomenlinnan kirkossa. Maanantaina 1.6. kello 19 Kallion kirkossa pidettävässä avajaiskonsertissa esiintyvät maailmankuulu Viron filharmonian kamarikuoro sekä urkuri

Ene Salumäe. Konserttiin on vapaa pääsy, käsiohjelman saa seitsemällä eurolla. Lisätietoa: www.urkukesa.fi

Musiikkia kirkoissa

Metrolla Musiikkiin Itä-Helsingissä Itä-Helsingin seurakuntien perinteinen Metrolla Musiikkiin -konserttisarja starttaa tiistaina 2.6. kello 19 Itiskauppakeskuksen vieressä sijaitsevalla Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Tämän vuoden teemana on Kielellä. Ohjelmassa on muun muassa liediä, kansanmusiikkia, soulia ja jousikvartettimusiikkia. Konsertit järjestetään metroradanvarren seurakuntien, Vartiokylän, Herttoniemen, Vuosaaren, Mikaelin ja Matteuksen, yhteistyönä jo 14. kertaa. Sarja on saavuttanut joka vuosi uuden yleisöennätyksen: viime kesänä musiikista tuli nauttimaan yli 850 henkeä. Ilmaiskonsertit pidetään tiistaisin kello 19, käsiohjelmat maksavat 7 euroa. Lisätietoa: www.metrollamusiikkiin.fi

Tapuli avasi taas ovensa Kirkollisia tuotteita, lahjatavaroita ja stadilaisia matkamuistoja myyvä Cathedral Shop Tapuli on taas auki Senaatintorilta katsottuna Tuomiokirkon vasemmanpuoleisessa lisärakennuksessa. Puodista saa myös kahvia ja jäätelöä. Tapuli palvelee elokuun loppuun asti arkipäivisin kello 10–17, lauantaisin kello 10–15 ja sunnuntaisin kello 11–15.

Torstai 28.5.

Maanantai 1.6.

Stadin Suvivirsi klo 17 ja 19 Narinkkatorilla. Keväisiä yhteislauluja ja Suvivirsi, esilaulajina Emma Salokoski ja Tommi Kalenius, Suvivirsi-bändi. Juontaa Sebastian Rejman. Väliajalla Tommi Kalenius Band. Kolehti. Kevätkonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Lauttasaaren musiikkiopisto. Kevätkonsertti klo 18 Maunulan kirkossa. Viisas Heinäsirkka -pianokoulu. Kevätkonsertti klo 18 Oulunkylän kirkossa. Käpylän musiikkiopiston oppilasorkesterit. Festivaalin avajaiskonsertti klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Aino Acktén kamarifestivaali. Tero Latvala, viulu, Marko Ylönen, sello, Risto Lauriala, piano. Schumann, Rahmaninov, Beethoven. Liput 20 e. Perinteinen kevätkonsertti klo 19 Paavalinkirkossa. Haaga-Helia Kuoro. Ohj. 10 / 5 e. Kitarakonsertti klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Paul-Erik Söderqvist. Torroba, Barrios, Turina, York. Ohj. 10 / 5 e. Kevätlaulajaiset klo 19 Vanhassakirkossa. Mukana Martti Ahlström ja Anna Pulli.

Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 12.30–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Promenadikonsertti klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa. Junger Chor Stuttgart. Hengellistä saksalaista ja englanninkielistä musiikkia. Intiimiä improvisointia klo 19 Agricola-klubilla, Mikael Agricolan kirkolla. Esa Pietilä, tenorisaksofoni, ja Eero Hämeenniemi, piano, improvisoivat. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Urkukesän avajaiskonsertti klo 19 Kallion kirkossa. Avaus, Ermo äikää. Viron filharmonian kamarikuoro, Ene Salumäe, urut. Mm. Sibelius, Pärt, Tobias. Ohj. 7 e.

Perjantai 29.5. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Elisa Murtoperä. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Inka Eerola, viulu, Pasi Vuoti, alttoviulu, Mika Seppänen, sello. Konsertti klo 19 Suomenlinnan kirkossa. Chorus Sanctae Cesiliae. Ohj. 10 e. Liikuta mua klo 19 Viikin kirkossa. Tommi Kalenius, laulu ja akustinen kitara, Miika Pelkonen, koskettimet ja laulu, Pasi Ryökkynen, kontrabasso ja laulu, Ville Salminen, kitarat ja laulu, Markus Malin, rummut ja lyömäsoittimet. Kolehti. A Joyful Noise klo 19.30 Kallion kirkossa. Akateeminen Laulu, Petros Paukkunen, urut, Jerry Piipponen, lyömäsoittimet, Hanna Kenttämies, harppu. Mm. Gheorghiu: Laki ollos itsellesi (Suomen k.es.), Bernstein. Liput 20 / 15 / 10 e.

Dokumentti vastarinnasta YK-kino esittää elokuvan Walls and the Tiger tiistaina 2.6. kello 18 Kino Andorrassa, Eerikinkatu 11, yhteistyössä Suomen ulkoministeriön ja Suomen YK-liiton kanssa. Dokumentti kertoo intialaisen kyläyhteisön vastarinnasta valtion ja suuryritysten voimia vastaan. Kansallinen kehityshanke uhkaa perinteistä maanviljelykseen perustuvaa elämäntapaa. Elokuva kyseenalaistaa mustavalkoisen näkemyksen taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä. Esityksen jälkeen käydään paneelikeskustelu englannin kielellä. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta iltaan tulisi rekisteröityä osoitteessa http://registration.cineonu.org/events/ join/33-walls-and-the-tiger.

Lauantai 30.5. Menokasvo: Juha Lindy

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Sointu Syrjäniemi ja Markku Nurminen, urut.

Lintubongarit Tuomiokirkolle

Tuomiokirkon ylätasanteella bongataan lintuja sunnuntaiaamuna 31.5. kello 6–10. Mitä lintuja tähän aikaan vuodesta on liikkeellä, Juha Lindy Helsingin lintutieteellisestä yhdistyksestä Tringasta? – Vaikka kesä on jo saapunut, arktisten lintujen muutto jatkuu yhä. Tuomiokirkolla voi nähdä esimerkiksi arktisia kuikkia, erilaisia merilintuja, laululintuja ja lähikattojen pesijöitä. Merikotkankin havaitseminen voi hyvällä tuurilla onnistua. Onko kirkon ylätasanne hyvä bongauspaikka? – On kiinnostavaa nähdä, millaisia lintuja Senaatintorin läheisyydessä liikkuu. Siellä voi bongata useampiakin lajeja, vaikka jokin ulompi niemennokka saattaisi olla parempi tähystyspaikka. Joka tapauksessa jo kaunis kesäaamu hiljaisessa kaupungissa on elämys. Miten tapahtumaan osallistuvien kannattaa varustautua? – Tapahtumaan kannattaa pukeutua sään mukaisesti ja ottaa mukaan kiikarit. Säällä kuin säällä on hyvä olla päällä lämmintä ja termospullossa kuumaa juotavaa, koska kirkon tasanteella ollaan pitkään paikallaan. Marjo Kytöharju Lisätiedot: Bongaustapahtuman jälkeen kello 10 alkaa Luomakunnan sunnuntain messu Tuomiokirkossa. Saarnaajana on toisena lintuoppaana toimiva Hannu Varkki, liturgina Anna-Maija Viljanen-Pihkala ja kanttorina Harri Viitanen.

Sunnuntai 31.5.

ESKO JäMSä

Parikuvauksessa vaatii uskallusta antaa toisen katsoa itseä hyväksyen. Käsitystä itsestä voi korjata valokuvan keinoin hyväksyvällä katseella, kunhan oivaltaa muuttaa näkökulmaa. Anna Lepistö tietää, mistä puhuu, sillä ilman omaa kokemusta kiitollisuuden voimasta koko Ilokuvausta ei olisi syntynyt. – Aloin pitää päivittäistä kiitollisuuspäiväkirjaa. Se muutti ajatteluani radikaalisti ja johdatti lopulta Ilokuvauksen syntyyn. Kuvauksessa etsin sitä pientäkin hyvää, johon kohdistan huomioni. Kun siru toivoa tallennetaan, sillä on mahdollisuus kasvaa ja muuttaa käsitystä itsestä ja parisuhteesta. Kuvaustilanteen jälkeen tulee vielä yksi tärkeä vaihe: lopullisen kuvan valinta koevedosten joukosta. Tässä kohtaa Lepistö kokee, että peilikuva itsestä muuttuu. Aluksi kuvattavat kiinnittävät huomionsa vain ulkoisiin seikkoihin. Mutta kun kuvia katselee ajan kanssa, kriteerit vaihtuvat. Enää tärkeintä ei ole se, miltä näyttää, vaan millaista tunnetta kuvassa välittää ja miltä itsestä tuntuu. – Koen olevani rinnalla kulkija, sillä Ilokuvauksessa liikutaan herkällä alueella. Jokaisella on loppujen lopuksi tarve päästä lähelle. On liikuttava hetki, kun kuvaustilanteessa fyysisesti ja henkisesti etäällä pysytelleet parit koskettavat toisiaan ja uskaltavat löytää aidon yhteyden. Tämä hetki jää valokuvassa elämään ja voi tietokoneen taustakuvana tai kodin seinällä puhutella kohdettaan vuodesta toiseen.

Ilmoittaudu Mindfulness-kurssille

Menovihjeet

Kesäinen lauluhetki n. klo 11 Malmin kirkolla. Suvisunnuntain suloisia säveliä klo 11.30 Pitäjänmäen kirkossa. Yhteislaulua, duettoja. Arto Antturi, juonto ja basso, Jukka Vanne, kitara, Lauluyhtye Ventus, Kylli Ahola, piano. Suvilinnun lauluja n. klo 12 Vuosaaren kirkossa. Yhteislaulua. Kesäinen lauluhetki n. klo 13 Pukinmäen seurakuntakodissa. Merikannosta Melartiniin klo 14 Huopalahden kirkossa. Suomalaisia yksinlauluja. Hannamaija Arjovuo, Pauli Leppänen ja Jyrki Rinne, laulu, Salla Haavisto, piano. Kuorokonsertti klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Junger Chor Stuttgart, Paul Theis, urut. Mm. Nystedt, J.S. Bach, Miskinis, Sibelius. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Timo Olli, urut.

Tiistai 2.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 12.30–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Kevätsoittajaiset klo 18 Kannelmäen kirkossa. Musiikkikoulu MinjArt. Musiikillinen kesäkahvila klo 18 Käpylän kirkossa. Adoramus-lauluyhtye, Viivi Tulkki, mezzosopraano, Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut, Raivo Savik, viulu. Pylkkänen, Kuula, kansanomaisia virsisovituksia, yhteislauluja. Kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Metrolla musiikkiin -avajaiskonsertti klo 19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Ennen saatuja sanoja. Emmi Kuittinen, laulu, harmooni ja haitari, Mimmi Laaksonen, laulu, kansanomaiset puhaltimet ja kantele, Kirsi Vinkki, laulu, viulu ja jouhikko. Kansanmusiikkia ja kristillisiä perinteitä. Ohj. 7 e. Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unionink. 1. Teemu Kupiainen, viulu, Matthias Funke, alttoviulu, Greta Ernesaks, sello. Beethoven, Dohanyi. Ohj. 5 e.

Keskiviikko 3.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 12.30–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Santeri Siimes. Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkossa. Tapio Rautavaaraa muistellen. Arja AholammiPylkkänen, Olavi Juvonen ja Kari Sulonen, laulu, Maunulan kirkon musiikkiryhmä, Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut, Raivo Savik, viulu. Myös yhteislauluja. Iltamusiikki klo 18 Malmin kirkossa. Puistolan kirkkokuoro. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Terhikki Sumari, laulu, Juhapekka Honka, piano. Kesäilta kirkonmäellä klo 18.30 Malmin kirkon lähellä. Yhteislaulua ja makkaranpaistoa. Ofelian laulu klo 19 Agricola-klubilla. Ks. Viikon vinkki. Tahtisadetta jousilla klo 19 Lähetyskirkossa, Tähtitornink. 18. Ylioppilaskunnan Soittajien kamarijouset. Janáček, Mendelssohn, Nielsen. Ohj. 7 e. Kulttuurikeskiviikko klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenk. 28. The Milfred Jones Band. Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Martin Welzel, Saksa, urut. Boëly, Bach, Bunk, Mendelssohn, Franck. Ohj. 7 e. Vapaa pääsy, jos ei mainita lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja: www.musiikkiakirkoissa.fi.

Kirkko&kaupunki 27. toukokuuta 2015 Numero 20

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

moitusten mukaan useimmissa seurakunnissa vietetään 24.5. Suvivirren sunnuntaita. Helluntaista ei mainita mitään. Helluntai nyt kuitenkin on yksi tärkeimmistä kristillisistä juhlapyhistä. Käsittääkseni Suvivirren sunnuntaiksi on määritelty toukokuun viimeinen sunnuntai, siis tänä vuonna 31.5. Miksi se pitää väkisin sijoittaa helluntain kanssa samaan päivään? Vietetään vaan vuosittain Suvivirren sunnuntaita, mutta pidetään huoli, ettei se satu samalle päivälle helluntain kanssa. Aiheellisesti voidaan tietysti myös kysyä, onko Suvivirsi saanut jo liiankin korostetun aseman, sillä se on kuitenkin vain virsi 631:n muun virren joukossa. Simola mainitsee myös, että helluntai on yksi harvoja kirkollisia juhlapyhiä, jolloin kauppojen aukioloa on rajoitettu. Nopeasti laskien näitä pyhiä on kuitenkin ainakin kymmenen. Toinen asia on tietenkin, toteutuvatko rajoitukset. Helatorstainakin saatiin poikkeusluvalla pitää kaupat auki koko Helsingissä, ja syyksi mainittiin risteilymatkustajien suuri määrä kaupungissa. Jari Arjoranta

Miksi kristittyjen vainoihin ei puututa?

Ville Ranta

Kirkon ulkomaanavun puolueettomuus Sirpa Bågman antaa tarkoitushakuisen yksipuolisen kuvan (K&k 20.5.) Kirkon Ulkomaanavun EAPPI-ohjelman tilaisuudesta, jossa esitettiin The Stones Cry Out -elokuva. Elokuva päätettiin esittää, sillä siinä kristityt palestiinalaiset kertovat itse tilanteestaan. EAPPI-ohjelman vapaaehtoiset tapaavat palestiinalaiskristittyjä jatkuvasti työssään, ja tilaisuudella haluttiin kiinnittää huomiota tämän unohdetun vähemmistön asemaan. Koska aihe herättää tunnetusti ristiitaisia tunteita, esityksen yhteyteen järjestettiin keskustelutilaisuus, johon osallistui Bågmanin mainitseman elokuvann ohjaajan Yasmine Pernin lisäksi palestiinalaiskristittyjen tilanteeseen perehtynyt seemiläisten kielten ja kulttuurin professori Hannu Juusola. Keskustelijat edustivat tilaisuudessa itseään, eivät Kirkon Ulkomaanapua tai EAPPI-ohjelmaa. Kirkon Ulkomaanapu ei kannata minkäänlaisia boikotteja, se kannattaa neuvotteluratkaisua Israel-Palestiina-konfliktiin kansainvälistä oikeutta noudattaen. Tähän tähtää myös EAPPI-ohjelma, joka tuomitsee kaikenlaisen väkivallan ja pyrkii edistämään ihmisoikeuksia. Tavoitteena on palestiinalaisalueen miehityksen loppuminen ja oikeudenmukainen rauha sekä israelilaisille että palestiinalaisille. Tilan antaminen palestiinalaiskristittyjen kokemukselle tukee tätä tavoitetta. Maija Sankari viestintäpäällikkö Kirkon Ulkomaanapu

Sirpa Bågman kirjoitti Kirkon Ulkomaanavun EAPPI-tilaisuudesta 8.5. Helsingissä (K&k 20.5.). Voin hyvin uskoa sen olleen propagandaa, jollaista ei kirkon yhteistyöjärjestöltä odottaisi. Olen itsekin jo vuosia ihmetellyt, miksi Kirkon Ukomaanapu on ottanut Israelin, Lähi-idän ainoan demokratian, hampaisiinsa. Israelin naapurimaissa saa tapahtua vaikka millaisia ihmisoikeusloukkauksia Kirkon Ulkomaanavun puuttumatta niihin mitenkään ainakaan näyttävästi. Luulisi, että Kirkon Ulkomaanapu osoittaisi vähintäänkin sympatiaa Lähi-idän vainottuja kristittyjä kohtaan ja puolustaisi heidän oikeuttaan harjoittaa vapaasti uskontoaan tai ottaisi kantaa kasvavaan antisemitismiin. Ehdotan, että Kirkon Ulkomaanapu poistaisi nimestään kirkkoon viittaavan etuliitteen, sillä kirkolla ja antisemitismillä ei enää toivoisi olevan yhteisiä nimittäjiä. Tunnen useita ihmisiä, jotka ovat lopettaneet Kirkon Ulkomaanavun tukemisen sen yksipuolisen propagandan takia. Se on sääli, koska Kirkon Ulkomaanapu on perustettu aivan muuta tarkoitusta varten. Seppo S. Kosonen pastori Helsinki

Suvivirren sunnuntai vei helluntain aseman Päätoimittaja Seppo Simola (K&k 20.5.) kiinnitti aiheellisesti huomiota siihen, ettei keskivertosuomalainen enää huomaa koko yksipäiväistä helluntaita. Ainakin täällä Helsingissä helluntain asemaa ovat seurakunnat tahallisesti heikentäneet. Lehden il-

Isis on julkaissut internetissä paljon materiaalia, jossa jihadistiryhmät teloittavat eri uskontokuntien edustajia. Sanomaa vahvistaakseen he huutavat ”Allahu akbar”. Jotkut heistä kunnioittavat myös perinteitä ja mahdollisesti leikkaavat vääräuskoisen pään irti sapelilla, onhan se kunniakasta. Jos hyvä tuuri käy niin vääräuskoinen voi joutua vain vangiksi, pakkotyöhön tai ansioituneen soturin vaimoksi. Toki Isis on armahtavainen harvoja ja valittuja kohtaan. Koillis-Syyriassa Isis oli vapauttanut 19 kristittyä rahaa vastaan. Syrian Observatory for Human Rights -internetsivusto kertoo, että se uskoo Isisin pitävän 220 kristittyä panttivankina Syyriassa. Wikipedian mukaan Isis on tarjonnut Mosulin kristityille kääntymistä, suojelurahan maksua tai karkotusta. Muussa tapauksessa heitä odottaisi kuolema. Maailmalla tapahtuu vähän väliä monenlaisia ikäviä asioita, kuten nyt Nepalin maanjäristys. Kirkkomme on kerännyt humanitääristä apua, mikä on toki oikein. Isisin toimet kristittyjä vastaan eroavat esimerkiksi luonnonkatastrofeista siten, että kysymys on yksinkertaisesti uskonvainoista. Onko vaikeampi ottaa kantaa vainoihin kuin lähteä auttamaan luonnonkatastrofin uhreja? Isis on vain jäävuorenhuippu, kun puhutaan kristittyjen vainoista. Tämä mediahuomio on tullut lähinnä Isisin todella väkivaltaisten metodien vuoksi. Sekä paavi että Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka ovat ottaneet kantaa Isisin toimiin ja tuominneet ne. Katolinen media on pitänyt vainoja esillä säännöllisesti. Sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa rukoillaan säännöllisesti vainottujen uskonveljien ja -sisarien puolesta. Oma

kirkkomme on ollut varsin hiljaa kristittyjen kohtaamista vainoista, eikä vainottujen kärsimystä ole nostettu esirukouksiin, ainakaan ohjelmallisesti. Kristittyjen pitäisi pitää yhtä yli kirkkokuntarajojen, muutenkin kuin vain ekumeenisissa kokouksissa. Esirukous vainottujen puolesta on vähintä, minkä voi tehdä. Uskonvainoja vastaan

Käsitekömpelyyksiä ”kirkossa Helsingissä” Jo useiden vuosien ajan on Helsingin seurakuntien yhteinen tiedotusyksikkö pyrkinyt luomaan seurakunnille yhteistä yläkäsitettä. Sen tarkoituksena on muodostaa kaupunkilaisille mielikuva yhdestä ainoasta yksiköstä, joka sulauttaisi yhteen ja vähitellen hävittäisi Helsingin paikallisseurakunnat näkymättömiin. Keinot tähän ovat kuitenkin toistaiseksi olleet kovin kömpelöitä ja väkinäisiä. Pitkään on pyritty pitämään elossa käsitettä Kirkko Helsingissä, joka on kielellisesti täysin käyttökelvoton. Sitähän voi käyttää oikeastaan vain nominatiivimuodossa. Taivutettuna sen kömpelyys korostuu aina naurettavuuteen saakka. Kirkko ja kaupungin uutisessa (13.5.) pyritään uuteen ratkaisuun. Siinä kerrotaan, että ”Helsingin kirkko” auttaa Nepalia. Yritys on edellistä kielellisesti käyttökelpoisempi. Herää kuitenkin kysymys, mikä on ”Helsingin kirkko”. Sijaitseekohan se Kolmannella linjalla, sellainen ruskea bunkkeri? Miksi ei voida tunnustaa, että Helsingissä on edelleen parikymmentä seurakuntaa, ja ne ovat yhdessä ”Helsingin seurakunnat” tai ehkä Helsingin seurakuntayhtymä. Kirkko elää nimenomaan seurakunnissa, ei ”Kirkko Helsingissässä” tai ”Kirkossa Helsingissä” tai edes ”Helsingin kirkossa”. Hannu Vapaavuori eläkeläinen Helsinki

Miltä oma lääke maistuisi, Ehrnrooth? Artikkelia Oman onnen tavoittelu ei riitä (K&k 13.5.) lukiessani ihmettelin kirjailija Jari Ehrnroothin hyvinvointiyhteiskunnan kritiikkiä. Eikö hän itse ole kasvanut ja elänyt hyvinvointiyhteiskunnassa, joka mahdollistaa hänelle arjen, jossa voi keskittyä miettimään ”omantunnon alastomuutta Ainoan Absoluutin edessä”? Olisihan se aika visio, jos kirjailijalta vedettäisiin matto alta, kun hän joutuisi kääntymään seurakunnan diakonian puoleen, ja hänen avunpyyntöönsä vastattaisiin hänen omin sanoin, että ”näin ei voi jatkua”. Ehrnroothin mukaan ”valtiomme ei velkaantuisi... jos kansalaiset ottaisivat vastuun itsestään ja todellakin eläisivät hyvää elämää.” Miltähän oma lääke mahtaisi maistua? Todella tylyä tekstiä kirjailijalta seurakuntayhtymän lehdessä. Merja Saarikoski

Valomerkissä pinnalla Lue juttu osoitteessa www.valomerkki.fi/aiheet/elämä

Näin tunnistat mahdollisen ihmiskaupan uhrin • henkilö pelkää poliisia ja muita viranomaisia • hänellä vaikuttaa olevan fyysinen ja/tai psyykkinen vamma, kuten ahdistuneiTeksti Tia Vähäsarja suutta, mustelmia, hoitamattomat hamJoskus kohdattuasi ihmisen sinulle jää oupaat to tunne. Saatat miettiä, olikohan hänellä • henkilön vapaus ja liikkuminen on rajoikaikki hyvin, mutta et luultavasti tee asialle tettua mitään. ”Ei siinä varmaan mitään kummal- n • hän ei itse tiedosta oleio lista ollut oikeasti.” Entä jos olikin? vansa ihmiskaupan uhri rkk a e j om en • Ihmiskaupan uhreja auttavan Rose-proseurassa on aina joku joka ei Val n, Ess n n i i e g n hte dia u jektin päällikkö Katriina Lehelmä kertoo selvästi halua jättää henkilöä y p au rin me & KihmiskauLau erkko merkeistä, jotka saattavat viitata yksin ja puhuu hänen puoleso n k a k v ta Kir pan uhriin: Van Suomessa eräs suurimmista haasteista ihmiskaupan vastaisessa työssä on se, ettei uhreja tunnisteta.