K&k 2015 nro 21 by Kirkko ja kaupunki

www.valomerkki.fi

Vanhatkin haaveilevat >>20 Esko Jämsä

Numero 21

Keskiviikkona 3. kesäkuuta 2015

Filosofi Frank Martela: ”Hyvää tehdessään ihminen voi paremmin.” >>12 – 13 Väitöskirjapalkittu Mari Stenlund: ”Lähimmäisen sairastuminen haastaa meitä.” >>19

Hyvän puolella Mainostoimiston toimitusjohtaja Pauli Waroma ei keksi yhtään hyvää syytä erota kirkosta >> 7

Tervetullutta vallanjakoa seurakunnissa >> Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

”

Lainasanat Kysyminen itsessään voi olla päämäärä ja pohtiminen tärkeämpää kuin vastaukset.”

Filosofi Lauri Järvilehto sivuilla 12 – 13

Numero 21

3.6.2015

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PiHlA TiiHoNeN / iNsTAgrAm: PiHlAHelsiNKi

Rukous Pyhä Jumala, minä ojennan itseni kohti taivasta, kohti sinun sinistä kirkkauttasi. Auringon paistaessa tunnen eläväni enemmän, mutta myös kipu tuntuu kovempana. Jumala, seisoisipa tässä rinnallani toinen, silorunkoinen ja suora tai kuhmuinen ja arpinen. Toinen. Kuulethan minua? Minulla on ikävä.

Pääkirjoitus

Avaimet käteen

eilahden seurakunnassa on päätetty antaa kaikille seurakuntaneuvoston jäsenille avaimet seurakunnan toimitiloihin. Oikein. Tilat ovat seurakuntalaisten yhteistä omaisuutta. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt edustavat seurakuntalaisia. Juuri heidän pitää olla isäntiä omassa talossaan. Paavalin seurakuntaneuvosto on päättänyt valita itse seuraavan kirkkoherran eikä mennä vanhan kaavan mukaiseen papinvaaliin. Oikein. Ajatus, että kansa saa vaaleilla valita kirkkoherransa on kaunis, mutta ainakin kaupunkioloissa käytäntö on ajanut kauniin ajatuksen ohi. Äänestysprosentit ovat pienet. Satunnaiset, viranhoidon kannalta toisarvoiset seikat saattavat ratkaista vaalin. Luottamushenkilöt pystyvät paremmin ja syvällisemmin arvioimaan hakijoiden kykyä hoitaa tehtäväänsä. Koko Helsingin kirkollinen johto kokoontui viime viikolla Tuomiokirkon kryptaan pohtimaan kirkon tulevaisuutta ja seurustelemaan vapaamuotoisesti keskenään. Mukaan oli kutsuttu sekä valitut luottamushenkilöt eli kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvostojen jäsenet että piispa, kirkkoherrat ja virkamiesjohto.

Useimmat myös noudattivat kutsua. Hyvä näin. Kryptan kokoontumisessa vallitsi hyväntuulinen, joviaali tunnelma. Hyvä näin. Kirkolla on tässä kaupungissa edessä isot haasteet ja suoraan sanoen suuria ongelmiakin itsensä ja ympäristönsä kanssa. Mutta synkkyyteen ei vajota eikä ole syytäkään. Meillä on valtavasti voimaa ja monipuolista osaamista sekä luottamushenkilö- että työntekijäkunnassa. Yhdessä me teemme tästä kirkon, joka tuottaa entistä paremmin henkistä ja hengellistä lisäarvoa helsinkiläisille. Monet luottamushenkilöt muuallakin kuin seurakunnissa ovat turhautuneita, kun tuntevat itsensä kumileimasimiksi, jotka vain vahvistavat virkamiesten valmistelemat päätökset. Asioiden hyvästä valmistelusta ei pidä tinkiä. Siihen voi kyllä sisällyttää myös vuorovaikutuksen luottamushenkilöiden kanssa. Tällaistakin etsitään suuremmalla ponnella Helsingin kirkossa nyt. Viime kädessä vallan avaimet ovat luottamushenkilöiden itsensä käsissä. Valtaa ei ole sillä, joka ei sitä itse ota. Muuten, olen sitä mieltä, että seurakuntaneuvostoissa puhetta pitäisi johtaa valitun luottamushenkilön eikä kirkkoherran. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Matkustamme ulkomaille ihastelemaan vuorten mahtavuutta, mutta emme pysähdy tutkiskelemaan itseämme.

Siitä lähtien, kun perheeseemme alkoi putkahdella muutaman vuoden välein vaippaikäisiä, emme ole entisen tyttöystäväni kanssa juuri matkustelleet kahdestaan. Asia on kuitenkin muutamassa kymmenessä vuodessa edennyt jo suunnittelun asteelle.

Mutta Joona päätti paeta Herraa ja matkustaa meren taakse Tarsisiin. Hän meni rannikolle Jafoon ja etsi satamasta laivan, joka oli lähdössä Tarsisiin. Maksettuaan matkansa hän astui laivaan päästäkseen meren yli pois Herran ulottuvilta.

Roomalainen kirkkoisä, teologian isä Augustinus (354–430)

Näyttelijä, ohjaaja ja kuuden lapsen isä Kai Lehtinen, Kodin kuvalehti 21.5.2015

Joonan kirjan 1. luku, jae 3

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Juhlahetki. Emilia Juvonen (vas.) on kiinnostunut uskonnosta ainoastaan teoreettisesti. Daniel Ebeling hyödyntää huipputulosten oikeuttamaa oikopolkua teologiseen tiedekuntaan. Heljä-Maaria Rantala on osallistunut seurakunnan kerhoihin, lapsikuoroon ja isostoimintaan. Kolmikko suoriutui uskonnon ylioppilaskirjoituksista parhain mahdollisin arvosanoin.

Uskonnon osaajat palkittiin Suomen Uskonnonopettajain liitto muisti kymmentä yli oppilaskirjoitusten uskonnon ainereaalissa parhaiten vastan nutta abiturienttia. Kolme palkinnoista tuli Helsinkiin. Teksti Anu Heikkinen Kuva Sirpa Päivinen

essun lukiosta kirjoittaneella Heljä-Maaria Rantalalla oli uskonnon ylioppilaskirjoituksissa niin paljon asiaa, että käsi kipeytyi kirjoittaessa. – Kiireessä en ehtinyt syödäkään, vaan jatkoin mehun voimalla, Rantala nauraa. Rantala, Daniel Ebeling Ressun lukiosta ja Emilia Juvonen Sibelius-lukiosta ovat iloisia suoritustensa huomioimisesta. Juvonen ja Rantala ahkeroivat vastauksillaan 41 pistettä, Ebeling täydet 42 pistettä. Poikkeuksellisen hyvin uskonnon ylioppilaskokeessa suoriu-

tuneet saivat Suomen Uskonnonopettajain liitolta kunniakirjan, stipendin ja kirjapalkinnon. Lisäksi Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta tarjoaa heille erityismahdollisuutta hakea opiskelijaksi. Rantalaa ja Ebelingiä miellytti kysymysten pohdiskeleva ote. Pelkillä asiatiedoilla ei pärjännyt. Juvosen mieleen on jäänyt se hetki, kun hän avasi uskonnon koepaperit. Kysymyksistä löytyivät kaikki hänen lempiaiheensa, kuten naisten asema. – Meillä oli kaksi todella hyvää uskonnonopettajaa, jotka saivat monet innostumaan oppiaineesta. Pidin varsinkin etiikan kurssista, hän kertoo. Uskonnoissa Emilia Juvosta kiehtoo se, kuinka suuri niiden vaikutus on. Uskontojen ymmär-

täminen on hänestä perimmäistä kulttuurin ymmärtämistä ja voi ehkäistä konflikteja. – En ole seurakunta-aktiivi, vaan uskonto kiinnostaa minua teoreettisesti. Esimerkiksi pyhyyden käsite on mielenkiintoinen, hän kertoo. Uskonnon kirjoittaminen oli Heljä-Maaria Rantalalle selvää jo lukion alussa. Kiinnostukseen vaikutti osittain tausta Vantaan Rekolan seurakunnan kerhoissa, lapsikuorossa ja isostoiminnassa. Lukion uskonnonopetus oli Rantalan mielestä avartavaa ja keskustelevaa. Jopa kuivalta vaikuttaneesta kirkkohistoriasta tuli esiin mielenkiintoisia puolia. – Uskonnonopetus luo tärkeää pohjasivistystä. Tuntuu, että maailma nähdään helposti kaksijakoisena ja mustavalkoisena. Kun saa oikeaa tietoa uskonnoista, ei kulje vain ennakkoluulojen varassa, vaan oppii ymmärtämään muita, Rantala sanoo. Ebelingiä uskonnon opiskeleminen kiinnostaa henkilökohtaisen vakaumuksen pohjalta. Usko ja seurakunta ovat hänelle tärkeä osa elämää. – Uskonnon opiskeleminen auttaa ymmärtämään sekä kristinuskoa että muita uskontoja.

Suomeen tulee yhä enemmän eri uskontojen edustajia. Toisaalta kristinuskon asiat ovat monille suomalaisille nuorille vieraita, hän sanoo. Kaikille yhteinen katsomusopetus saa helsinkiläisabeilta osittaista kannatusta. Heidän mielestään maailmanuskontojen kurssi voisi olla yhteinen. Juvo-

vät teologista varavaihtoehtona. Palkinnon myötä avautunut oikotie teologiseen oli Ebelingille iloinen yllätys. – Olin jo ehtinyt lukea kertaalleen teologisen tiedekunnan pääsykoekirjan, kun opettajani soitti ja kertoi palkinnosta. Kirjaa ei enää tarvittu, hän kertoo. Teologinen tiedekunta on tarjonnut Suomen Uskonnonopet-

”

Kun saa oikeaa tietoa uskonnoista, ei kulje vain ennakkoluulojen varassa, vaan oppii ymmärtämään muita.” Ylioppilas Heljä-Maaria Rantala

nen ja Rantala arvelevat, että yhdessä voitaisiin opiskella myös etiikkaa. – Oman uskonnon syvempi tunteminen on tärkeää. Sen kurssin voisi pitää erikseen. Yhteisessä opetuksessa syntyisi ehkä kiinnostavaa dialogia eri uskontojen edustajien kesken, Rantala sanoo. Vaikka uskonto kiinnostaa kaikkia kolmea, vain Ebeling aikoo teologiseen tiedekuntaan. Rantala ja Juvonen pyrkivät opiskelemaan musiikkia, mutta pitä-

tajain liiton palkitsemille abeille erityistä hakumahdollisuutta jo kahtena edellisenä vuonna. Liiton puheenjohtajan Anna Sauraman mielestä se on hieno palkinto poikkeuksellisen hyvästä suorituksesta. – Tosin uskontoihin liittyvä sivistys on ehdoton kansalaistaito alalla kuin alalla. Elämme globaalissa maailmassa ja monikulttuurisessa Suomessa. Uskontojen merkitys ja näkyvyys ovat kasvussa. Niihin liittyvää asiantuntemusta tarvitaan, hän sanoo.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Maryan Abdulkarim

Tämä ei ole nyt ajankohtaista

jankohtaisista aiheista kirjoitettaessa jäämme usein kiinni keskusteluun, joka pyörii itsensä ympärillä. Moni toimittaja on joskus törmännyt fraasiin ”tämä ei ole nyt ajankohtaista” esitellessään ideaa jutun aiheeksi. Ajan kohtaisuus on hyvä lähtökohta, mutta se voi olla myös tur hauttava muuri, joka estää uusia keskustelunavauksia. Tuleva hallituskausi pelottaa minua. Hallitusohjelma vaikuttaa monin osin aika lohduttomalta ja heikoimmassa asemassa olevia laiminlyövältä. Neljä vuotta on lyhyt aika muuttaa yhteiskuntaa, mutta vaikutukset tulevat näky mään pidemmällä aikavälillä uusien ministerien tuodessa mukanaan ideologiaansa sitoutuneita virkamiehiä, joiden kausi ei tule päättymään neljään vuoteen vaan mahdollisesti vasta eläkkeelle jäämiseen. Virkamiehillä on aina ollut Suo messa paljon valtaa vaikuttaa linjauksiin, lakien tulkitsemi seen sekä toteuttamiseen. Politiikalla voidaan ohjailla vir kamieskoneistoa, mutta se on aina riippuvaista poliitikon taidoista ja osaamisesta. Mitä ovat tuoreen ulkoministerimme kristilliset arvot, jot ka ohjaavat hänen toimintaansa? Tiedämme, että Soini pi tää elämää pyhänä, ja tästä syystä vastustaa aborttia. Kenen elämä on pyhää ja onko oikeus elämään tärkeämpi kuin hy vä elämä? Minua kiinnostaa se logiikka, joka ohjaa päättäjää vastustamaan sikiön abortointia kaikissa tilanteissa elämän

”

Mitä ovat tuoreen ulko ministerimme kristilliset arvot, jotka ohjaavat hänen toimintaansa?”

pyhyyden nimissä ja kuitenkin seisomaan puolueohjelman takana. Se vie käytännössä elämisen mahdollisuuden jo olemassa olevilta ihmisiltä, kuten vaikkapa Väli mereen hukkuvilta siirtolaisilta. Hallituksen ohjelmassa keven netään uuden auton verotusta ja samaan aikaan leikataan koulutuk sesta. Kahden koululaisen vanhem pana minun on vaikea ymmärtää tätä ristiriitaa. Hyvä koulutus ei siis ole yhtä tärkeää kuin se, että ihminen, jolla on mahdollisuus hankkia autonsa uutena, voi saada sen nyt edullisemmin? Synkältä vaikuttavasta hallitusohjelmasta huolimatta toivon, että se antaa meille kaikille tilaa käydä keskustelua ideologioista, tehdä uusia keskustelunavauksia sekä synnyttää ja käsitellä konfliktia. En usko, että konflikti on itseisarvo, mutta se on kuitenkin tärkeä osa poliittista kes kustelua ja tapa tehdä ideologiset erot näkyviksi. maryan.abdulkarim@gmail.com Vapaa kirjoittaja ja yhteiskunnallinen aktivisti sekä hengellinen musta feministi.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Vangit ovat harrasta jouk Tuoreen vankilaraportin kirjoittanut Sami Puumala: ”Vankiloiden uskonnollisuus tuo mieleen amerikkalaisen tv-sarjan pikkukaupungin.” Teksti Taneli Kylätasku Kuva Jukka Granström

1,4 milj. K

Suomalaiset tekevät yhä enemmän vapaaehtois työtä. Jo 1,4 miljoonaa ihmistä eli useampi kuin joka neljäs suomalainen on siinä mukana, ilmenee Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja kirkkohallituk sen teettämästä tutkimuksesta. Suosituimpia vapaa ehtoistoiminnan kenttiä ovat liikunta ja urheilu.

ylmäkosken tutkintavan kilan ovet sulkeutuivat viime mar raskuussa Jari Puustellin, 41, takana. Puustelli istuu nyt Jokelan vankilassa kahdeksatta vankeustuomiotaan, jolla on mit taa neljä vuotta ja kaksi kuukaut ta. Kun tuomio on suoritettu, hän on viettänyt vankilassa elämäs tään kymmenen vuotta.

– Uusi tuomio oli aikamoinen shokki. Ei ollut helppoa hyväksyä sitä, että uskovan ihmisen piti joutua taas vankilaan. Puustelli pääsi 12 vuodeksi irti rikoskierteestä tultuaan us koon päihdekuntoutuksen aika na vuonna 2002. Noiden vuosien aikana hän toimi Tampereen helluntaiseurakunnan vankila lähettinä. Juuri julkaistu kirkon ja Ri kosseuraamuslaitoksen yhteinen raportti Uskonnon harjoittaminen vankiloissa (Suomen ev.lut. kirkon julkaisuja) kertoo, että noin joka

kolmannen vangin uskonnolli suudessa tapahtuu vankeusaika na merkittävä muutos. Kaksi kolmesta vangista käy vankeustuomionsa aikana ju malanpalveluksessa, ja puolet vangeista käy henkilökohtaises ti tapaamassa vankilapappia tai diakonia. Enemmistö vangeis ta rukoilee joskus, monet usein. Raamattua luetaan selvästi muu ta väestöä enemmän. Myös hengelliseen ryhmä toimintaan osallistutaan aktii visesti, nuorimmat miehet eli 19–24vuotiaat jopa useammin kuin 25–40vuotiaat. – Vankilassa tapahtuu selväs ti jotakin erilaista kuin muussa yhteiskunnassa, summaa Sami Puumala, joka on raportin vas taava tutkija. Puumalan mukaan voimak kaat kääntymyskokemukset ovat kuitenkin harvassa. – Vankien enemmistön uskon nollisuus on hiljaista, mutta vah

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Rukous rakkaiden puolesta. Vangit sytyttivät tuohuksia Jokelan vankilan jumalanpalveluksessa vankilapastori Timo Simppulan (oik.) johdolla.

Luottamushenkilöille kirkkojen avaimet Meilahden seurakunnassa tehtiin luottamushenkilöistä todellisia avainhenkilöitä, kun seurakuntaneuvoston jäsenille annettiin kevään viimeisessä kokouksessa Meilahden kirkon, Länsi-Pasilan kappelin ja Ruskeasuon seurakuntakeskuksen avaimet. – Tämä on symbolinen ele, jolla osoitamme, että luotamme vapaa-

ehtoisiin vastuunkantajiin, Meilahden seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus sanoo. Ratkaisu on myös kätevä. Osa luottamushenkilöistä on jo järjestänyt toimintaa Meilahden seurakunnan tiloissa ja nyt tällaista aktiivisuutta halutaan helpottaa. Luottamushenkilö voi koska vain viedä ryhmän kirkkoon.

Autettavat jäivät muukalaisiksi

koa vaa. Siihen sisältyy perinteistä suomalaista kristillisyyttä, joka on aktiivitilassa. Selvitykseen vastasi reilut 400 vankia. Kysely lähetettiin yhteensä noin 600 miesvangille ja 200 naisvangille. Lisäksi tehtiin 37 tutkimushaastattelua.

Uskontonsa keskeisiä opetuksia kuten lähimmäisenrakkautta pitää tärkeinä 86 prosenttia miesvangeista ja 93 prosenttia naisvangeista. Yhtä moni kokee tärkeiksi perinteensä pyhät toimitukset.

Miesvangeista 83 prosenttia ja naisvangeista 71 prosenttia kuuluu luterilaiseen kirkkoon, kun viime vuoden lopussa kirkon jäseniä oli 73,7 prosenttia kaikista suomalaisista. Lisäksi 7 prosenttia vangeista ilmoittaa olevansa helluntailaisia. Vankilan muurien sisällä vain kymmenellä prosentilla on uskonnoton maailmankatsomus. Vankilassa poikkeuksellisen monella on kristillinen tausta. Miesvangeista 80 prosenttia ja naisvangeista 90 prosenttia kertoo taustansa olevan kristillinen, kun koko väestön vastaavat luvut ovat 56 ja 66 prosenttia.

”

Aikaisemmin olin liian ylpeä.” Vanki Jari Puustelli

Puumalan mukaan vastaavaa mielenmaisemaa etsivän kannattaa suunnata esimerkiksi Sonkajärvelle eli niihin osiin maata, joissa kirkkoon kuulutaan yhä ahkerasti. Tai avata televisio.

Jokelan vankilan vankilapappi Timo Simppula toteaa, että muurien sisäpuolella on ihan samoja ihmisiä kuin ulkopuolella. – Välillä ihmiset ovat tuolla puolella, välillä täällä. Erilaista on kriisitilanne: kun ihminen joutuu vankilaan, siinä aktivoituu monia asioita, kuten avun ja tuen tarve. Henkirikoksen tehneillä prosessiin liittyy usein syyllisyyden kokemista. Jari Puustelli on opetellut viime kuukausina asioiden jättämistä Jumalan käsiin. Siihen tarvittiin hänen mukaansa aitoa nöyrtymistä. – Aikaisemmin olin liian ylpeä. Halusin olla omavoimainen, vaikka olin mokannut ja ajautunut tekemään hölmöjä juttuja, hän sanoo. Puustelli on käsitellyt viime aikoina katkeruuttaan. Hän koki jäävänsä helluntaiseurakunnan vankilalähettinä ilman tukea. Kun hän väsyi ja perheeseen tuli vaikeuksia, seurakuntayhteyskin katkesi. Puustelli otti Kylmäkoskelta yhteyttä Tampereen helluntaiseurakuntaan, ja yksi vanhimmiston jäsenistä on käynyt Jokelassa tapaamassa häntä. – Pidimme puolentoista tunnin palaverin, joka oli tosi vapauttava kokemus. Sen jälkeen olo on tuntunut hyvältä.

mentoimassa heidän auttamisekseen toteutettua toimintaa. Kansainvälistä diakoniaa leimasi usein toisten puolesta tekeminen, väittelijä kertoo. Kansainvälinen avustustoiminta nähtiin usein rahan, tavaran tai koulutuksen lahjoittamisena. – Useinkaan ei arvioitu yhteistyöhankkeiden vaikuttavuutta. Kansainvälinen diakonia hyväksyttiin kuitenkin tutkimusajankohtana osaksi kirkon perustehtävää.

Tiekirkot auki Vuosaaressa ja Kalliossa Vuosaaren ja Kallion kirkot ovat tänä kesänä ensimmäistä kertaa Tiekirkkoina. Kirkkopalveluiden valtakunnalliseen verkostoon kuuluu nyt noin 260 Tiekirkkoa ympäri Suomea. Vuosaaressa Tiekirkko-oppaina toimii viisi kesäsetelikokeilun kautta palkattua yhdeksäsluokka-

laista. Jokainen päivystää kirkolla kaksi viikkoa. Vuosaaren kirkko on avoinna 7.8. saakka joka arkipäivä kello 10–15. Juhannusaattona 19.6. kirkko on kiinni. Kallion kirkko on avoinna arkisin kello 7–21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 9–19.

Tarjolla tauko kaikesta joka sunnuntai kello 19 Liity yhteiseen lauluun ja rukoukseen, pysähdy kuuntelemaan sisintäsi, lepää ja löydä voimaa – penkistä löytyy paikka juuri sinulle.

Tuomasmessu kesä-,heinä- ja elokuussa Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23 ratikka 3 ja bussit 14 ja 18

tuomasmessu.fi

– Vankiloiden uskonnollisuus tuo mieleen amerikkalaisen tvsarjan pikkukaupungin, jossa kirkossa käyminen kuuluu normaaliin elämänmenoon. Useimmat vangit suhtautuvat uskonnollisuuteen laaja-alaisesti ja ajattelevat, että kaikki uskonnot sisältävät totuutta. Noin kolmannes ajattelee perinteisemmin, että kristinusko on ainoa oikea uskonto. Kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien tekemää vankilatyötä pitää tärkeänä 90 prosenttia vangeista, näin ajattelevat myös monet ateistiset vangit. Tutkija selittää vankien uskonnollisuutta sillä, että vankilaan joutuminen on kriisitilanne. Vankila on poikkeusolosuhde, pakollinen retriitti, jonka aikana lapsuudessa tärkeällä paikalla ollut uskonnollisuus voi nousta pintaan. Puumalan mukaan uskonnollisuus liittyy usein itsetutkiskelun prosessiin, jossa vanki käy läpi elämäänsä, ihmissuhteitaan ja suhdettaan päihteisiin.

Kirkon kansainväliseen diakoniaan on liittynyt usein tekijöitä, joiden perusteella autettava on jäänyt muukalaiseksi, toiseksi tai ulkokehälle suhteessa kirkkoon. Tämä selviää Tiina Ikosen tuoreesta käytännöllisen teologian väitöskirjasta. Ikonen on tarkastellut kansainvälistä diakoniaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta- ja keskushallinnossa vuosina 1993–2004. − Maahanmuuttajat eivät itse olleet suunnittelemassa tai kom-

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Kristuksen nimeen Osa 8

Sarjassa kurkistetaan uskonnonharjoituksiin valtakirkon ulko- ja sisäpuolella.

Mummot kiittivät uusista kokelaista Suomen Pelastusarmeijaan kuuluu noin 800 upseeria ja sotilasta. Jumalanpalvelus keräsi iäkästä väkeä.

Mikä Pelastusarmeija? n Pelastusarmeijan toiminta Suomessa täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Ensimmäinen johtaja Constantin Boije af Gennäs aloitti vuonna 1880 herätyskokoukset kapakassa Helsingin Simonkadulla. n Kokousten iloisuus ja meluisuus oli monista loukkaavaa. Viranomaiset ja kirkon papit pyrkivät haittaamaan Pelastusarmeijan toimintaa. Liikkeen sosiaalinen työ alkoi kuitenkin saada tunnustusta.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Pekko Vasantola

Kaksi nuorta naista pujahtaa ovesta sisään ja etsii paikat takarivistä. Majuri Tella Puotiniemi toivottaa kaikki tervetulleiksi ja neuvoo etsimään laulukirjasta numeron 107. – Jumalan virta nyt kuohuu, armoa janooville, laulamme. Hopeahapsinen mummo säestää laulua punaisella helistimellä. Kyse on Pelastusarmeijan helluntain jumalanpalveluksesta Kallion kirkon naapurissa. Ylistys pysyy rauhallisena. Se ei ole ihme, kun katsoo paikalle tulleiden ikärakennetta: kahta viimeisenä tullutta lukuun ottamatta kaikki ovat senioreita. Mummojen vahvaa edustusta täydentää neljä ikämiestä. Kokouksen lopulla joukkoomme liittyy vielä äiti pienen pojan kanssa.

Sanaa kuulemassa. Kadetti Kirill Burunov puhui Pelastusarmeijan Helsingin osaston jumalanpalveluksessa sunnuntaina 31. toukokuuta.

Saarna ei muodosta yhtenäistä jaksoa. Tella Puotiniemi keskeyttää puheensa monta kertaa yhteislaulun, raamatunluvun, henkilökohtaisen todistuspuheenvuoron sekä majuri Kaarina Venemiehen lukeman Aale Tynnin runon Kaarisilta ajaksi. Kokonaisuus ei ole kuitenkaan hajanainen. Raamatusta luetaan ensin Apostolien tekojen kertomus Pyhän Hengen vuodattamisesta ja myöhemmin Johanneksen evankeliumin kaksi kohtaa, jotka pu-

huvat Jeesuksen lähettämästä Puolustajasta. Puotiniemi käy läpi ensimmäisen helluntain tapahtumia. Hengen vaikutuksesta Jeesuksen oppilaat puhuivat kielillä niin, että eri puolilta antiikin maailmaa tulleet ihmiset ymmärsivät heitä. – Tänäänkin Jumala puhuu itse kullekin meistä sellaisella kielellä, jota ymmärrämme, Puotiniemi vakuuttaa. Puhe päättyy yleisiin tiedotuksiin. Helsingin osasto ottaa kesä-

kuussa vastaan kaksi uutta ”kokelasta”. Sanankuulijat vahvistavat asian ”hallelujaa”-toivotuksin. Lauluja kitaralla säestänyt majuri Antero Puotiniemi jatkaa saarnaa puheella, joka liittää helluntain teeman Pelastusarmeijan keskeiseen ihanteeseen: ihmisten tarpeet tulisi kohdata ilman mitään erottelua. – Jos jotakuta suositaan, silloin katoaa ensin Henki ja sitten ihmiset, Puotiniemi muistuttaa. Kokous päättyy esirukoukseen. Sitten juodaan pullakahvit.

n Pelastusarmeija pitää Suomessa mm. päihdeongelmaisten huolto- ja suojakoteja, asuntoloita, lasten päiväkoteja ja vanhainkoteja. Se tekee myös vankila- ja katulähetystyötä. n Lontoossa 1860-luvulla syntyneessä liikkeessä ihmisen pelastumiselle asetetaan kolme ehtoa: katumus Jumalan edessä, usko Jeesukseen ja uudestisyntyminen Pyhän Hengen kautta. n Suomessa Pelastusarmeijan palveluksessa on noin 800 upseeria ja sotilasta, joista Helsingissä noin 200. Siviilijäseniä on reilut 80. Suomen Pelastusarmeijan useimmat jäsenet kuuluvat evankelisluterilaiseen kirkkoon. Lähde: Uskonnot.fi

Kotiäidit keräsivät adressin seurakunnan lapsityön puolesta Pitäjänmäkeläiset saivat tahtonsa läpi. Lastenkerhot jatkuvat entiseen tapaan Konalassa. Teksti Tommi Sarlin, Pihla Tiihonen Kuva Pekko Vasantola

Väheneekö seurakunnan lasten kerhotoiminta Pitäjänmäellä Konalassa? Tämä oli uhkana, kun seurakunnan pitkäaikainen lastenohjaaja ilmoitti jäävänsä eläkkeelle syyskuun alusta. Kolmen lapsen kotiäiti Kirsi Poola oli yksi niistä kerholaisten vanhemmista, jotka saivat seurakunnalta kirjeen. Siinä viitattiin seurakunnalla tiedossa olevaan säästökuuriin ja kerrottiin: ”näyttää siltä, että lapsi- ja perhetoiminta aloittaa syyskauden neljän ja puolen lastenohjaajan sijasta kolmella ja puolella lastenohjaajalla”. Kerhopäivät Konalan kirkolla muuttuisivat ja neljästi viikossa kokoontuva ryhmä supistettaisiin kolmipäiväiseksi.

Sydämistyneet ja lapsityöhön tyytyväiset pitäjänmäkeläiset keräsivät pikavauhdilla adressin Pitäjänmäen seurakunnan lapsityön puolesta. Äitien allekirjoittama nettiadressi keräsi reilussa vuorokaudessa yli 140 allekirjoitusta. Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Arto Antturi sai nettiadressin juuri ennen 20.5. pidettyä seurakuntaneuvoston kokousta. Seurakuntaneuvosto päätti, että syksystä lähtien seurakuntaan palkataan määräaikainen, osa-aikainen lastenohjaaja. Hän toimii tehtävässä, kunnes seurakuntaneuvosto tekee päätöksen, miten lapsi- ja perhetyö järjestetään pitkäjänteisesti. – Vuoden 2016 taloussuunnitelma pyritään laatimaan siten, että se sisältää mahdollisuuden uuden

työntekijän palkkaamiseen, Antturi täsmentää. Lastenohjaajan työsuhteen loppumiseen varauduttiin jo 9.5., jolloin lapsi- ja perhetyö linjattiin yhdeksi seurakunnan strategiseksi painopisteeksi. Linjauksen tarkoituksena oli auttaa tekemään sellaisia päätöksiä, ettei perhetyöstä nipistettäisi.

”

Äitien allekirjoittama nettiadressi keräsi reilussa vuoro kaudessa yli 140 allekirjoitusta.

– Perhetyöstä ei leikata, eikä sellaista ole missään vaiheessa edes suunniteltu. Leikkaukset tu-

Onnellinen loppu. – Olen kiitollinen, että kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto huomioivat adressimme ja lapsitoiminta jatkuu entisellään, Kirsi Poola sanoo. Hän hoitaa kotona tyttäriään Evelinaa, 3 vuotta, Karolinaa, 8 kuukautta ja Julianaa, 5 vuotta.

levat kohdistumaan ensimmäisenä pappien määrään, Antturi kertoo. Kirsi Poola kiittää seurakuntaa, joka kuuli lapsiperheiden huolen. Oli mukavaa huomata, että päätöksentekoon voi vaikuttaa.

– On ilo olla sellaisen seurakunnan jäsen, jossa seurakuntalaisten huolet otetaan vakavasti ja niihin vastataan. Olemme todella ilahtuneita ja kiitollisia, että lapsi- ja perhetyö koetaan seurakunnassa näin tärkeäksi, Poola iloitsee.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Hyvä yritys auttaa. Pauli Waroman luotsaama mainostoimisto Sherpa haastoi sosiaalisessa mediassa kilpailijansa lahjoittamaan tuhat euroa maanjäristysten koettelemaan Nepaliin.

Älä käännä selkääsi Mainostoimisto Sherpan toimitusjohtaja Pauli Waroma alkoi puhua hyvää kirkosta ymmärrettyään, mitä kaikkea se tekee. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

ian sen jälkeen kun Nepalissa oli huhti kuun lopussa järissyt maa, mainostoi misto Sherpa latasi sosiaaliseen medi aan videon. Siinä toimitusjohtaja Pauli Waroma vetoaa toisiin yrityksiin: Ne pal tarvitsee apuamme. – Idea oli, että jos me annamme tu hat euroa jälleenrakennustyöhön ja haastamme julkisesti kilpailijamme tekemään saman, homma toimii sosiaali sen paineen kautta, Waroma kertoo. Sherpa haastoi mukaan mainostoimisto Folkin, joka haastoi Bob the Robotin, joka haastoi SEK:n, ja niin edel leen. Kesäkuun alkuun mennessä mukaan on lähtenyt yh deksän yritystä. Tavoite on 50. – Yleensä autamme, kun jaksamme, ehdimme ja muis tamme. Mutta jos meillä suomalaisilla ei ole varaa auttaa, keillä sitten on? Tuijotamme ihan liikaa omaan napaam me, Waroma sanoo. Sherpalle juuri Nepalin auttaminen oli erityisen luon tevaa, sillä mainostoimisto on lainannut nimensä Himala jalla vuorikiipeilijöitä huipulle auttavilta sherpoilta. Hyvä kanavakin oli valmiina: Kirkon Ulkomaanapu on toimis ton asiakas. – Tiesimme, että heidän työnsä on toimivaa ja luotetta vaa, Waroma toteaa. Kirkon Ulkomaanapu oli tosin aiemmin aiheuttanut hänelle pienen henkilökohtaisen kriisin. Reilu vuosi sitten Waroma oli tekemässä sille koulutuskampanjaa Haitissa. Sen jälkeen hänestä tuntui, että omasta työstä puuttuu si sältö.

– Ajattelin, etten halua tehdä loppuelämääni töitä mai nostoimiston toimitusjohtajana ja saada ihmisiä osta maan lisää turhakkeita. Lopulta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ehkä voin käyttää osaamistani edistämään hyviä asioita maailmassa. Sherpan asiakaslista vilisee aatteellisia toimijoita. Kirkon Ulkomaanavun lisäksi se on tehnyt kampanjoi ta esimerkiksi Vihreille, Ilmastoinfolle ja Reilun kaupan yhdistykselle. Ja tietenkin, jo kahdesti, Seurakuntavaalit. Ehkä muistattekin: vuonna 2010 kehotettiin ”panemaan tikku ristiin”, viime syksynä bussien kyljet julistivat ”Usko hyvän tekemiseen”.

”

Päivi Räsänen oli kertakaikkisen onneton syy erota kirkosta.”

Toimitusjohtaja Pauli Waroma

– Ennen kuin voitimme kirkkohallituksen järjestä män kilpailutuksen, en tiennyt, mitkä seurakuntavaalit ovat, keitä niissä valitaan ja mitä tekemään, Pauli Waroma myöntää. Hän oli tavallinen kirkon jäsen: ripari käyty, naimisiin menty kirkossa, lapset kastettu, esikoinen seurakunnan muskarissa. Vaalikampanjaa tehdessään Waroma pääsi kurkista maan kirkon kulissien taakse. Hän löysi sieltä viisaita ih misiä, syvällistä ajattelua ja mainiota toimintaa. – Kirkossa toimii moni ihminen lähimmäisenrakkau desta. He ovat kirkon vahvuus mutta myös heikkous, kos ka he kokevat hyvän tekemisen niin itsestään selväksi, että eivät halua tehdä siitä numeroa, hän toteaa. Myös luvut kirkon työstä saivat mainosmiehen vaikut tumaan. – Peräti puolet alle kouluikäisistä suomalaisista osallis tuu viikoittain johonkin seurakunnan toimintaan. Kirkko vaikuttaa meidän kaikkien elämään todella paljon, kuu luimme siihen tai emme.

Sitten, vain kuukausi ennen seurakuntavaalipäi vää 2010, tuli YLE:n Ajankohtaisen kakkosen homoilta. Ministeri Päivi Räsänen puolusti siellä vain miehen ja naisen välistä avioliittoa Raamatun mukaisena, ja kolme viikkoa lähetyksen jälkeen kirkosta oli eronnut 40 000 ih mistä. Myös Pauli Waroman lähipiirissä moni pohti eroa mista. – Olin siinä vaiheessa tutustunut puolitoista vuotta kirkon toimintaan ja mennyt siinä aika syvälle. Pystyin helposti kääntämään ihmisten pään vain kertomalla, mitä kirkko oikeasti tekee. Tajusin, että he eivät vain tiedä, Wa roma sanoo. Eihän hänen olisi niin tarvinnut tehdä, ja uskis naljailuakin siitä seurasi. Mutta Pauli Waroman mieles tä Päivi Räsänen oli kertakaikkisen onneton syy erota kirkosta. – Kirkko hoitaa yhteiskunnassa sarkaa, jota valtio ja kunnat eivät hoida. Minusta kirkosta eroava kääntää sel känsä vähäosaisille. Harva laittaa kirkollisverosta säästy nyttä 300:a euroa muuhun hyväntekeväisyyteen – sillä os tetaan olutta tai uudet kengät. Homonäkemysten lisäksi tyypillinen Waroman kuule ma kirkostaeroamisargumentti oli se, että ”kirkon asian takia on tapettu eniten ihmisiä maailmassa”. Waromasta sekin oli typerä. – Jos tapaat saksalaisen, syytätkö häntä natsismista? Vaikka virheitä on tehty, kirkko ei Suomessa vuonna 2015 tapa ketään. Lopulta keskusteluissa edettiin Jeesukseen. Miksi kuulua instituutioon, jonka asiaan ei edes usko? – Varmaan papitkaan eivät ole uskostaan koko ajan ihan varmoja. Kaikkihan me pohdimme näitä asioita, Waroma toteaa. Keskustelujen seurauksena hän on kuitenkin sitä mieltä, että kirkko saisi nostaa omaa häntäänsä muul loinkin kuin seurakuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi. – Sen pitäisi kertoa tekemisistään koko ajan, jotta ihmi set tietäisivät, mitä varten kirkko on olemassa. Kirkon aja tus yhteenkuuluvuudesta on tärkeä aikana, jolloin olem me yhä individualistisempia ja välitämme yhä vähemmän toistemme auttamisesta, Waroma toteaa. Hänestä se on hyvä syy kuulua kirkkoon.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Sirpa päiviNEN

M I E S porukassa Suomi on täynnä miesten välisiä kaveri porukoita, joista emme tiedä paljoakaan. Teksti Antti Möller Kuva Hans Eiskonen

Kaupungin kasvo: Sanna Valtonen

Päivä turistina omassa kylässä Käpylän Kyläjuhlat levittäytyvät kesäkuun kuudentena jälleen Akseli Toivosen kentälle ja koko kaupunginosaan. Sanna Valtonen nauttii ajatuksesta jo etukäteen. – Saan olla päivän turistina omassa kotikylässäni. Kuljen lasten kanssa ympäriinsä ja nautin tapahtumista ja tunnelmasta. Valtonen tunnetaan aktiivisena toimijana kotikulmillaan. Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana hän on ollut näkyvä lähikoulujen puolustaja ja taistellut myös kirjaston säilyttämiseksi. – Mutta Kyläjuhlien suunnittelussa en ole mukana. Siinä tekevät hyvää jälkeä kulttuuriosaajat. Jonkin verran Valtonen on vuosien varrella kaupannut juhlilla koulun kannatusmateriaalia tai pitänyt omaa kirpputoria. – Nyt 10-vuotiasta Sisua ja 3-vuotiasta Taikaa alkaa kiinnostaa omien lelujensa myyminen. Kyläjuhlassa parasta on juuri se, että kuka tahansa saa vapaasti keksiä omia juttujaan. Välillä juhlat paisuivat kaksipäiväiseksi suurfestivaaliksi. Nimekkäitä artisteja oli kahdella lavalla ja juhlinta vauhdikasta. Kiivainta kautta seurasi hetken hiljaiselo. – Nyt Kyläjuhlia vietetään yksipäiväisinä. Alkuperäinen ajatus kodikkaasta kansanjuhlasta on onneksi palannut, Valtonen sanoo. Valtosen perhe on 15 vuoden aikana asunut kolmessa kohtaa Käpylää. – Nykyiseen puutaloasuntoomme aiomme asettua pitkäksi aikaa. Satavuotiaassa kodissa olemme vasta neljäs perhe, joten pitkille jatkumoille on siinä historiansa. Sanna Valtosta kiehtoo Käpylän mutkaton yhteishenki. Puutalokortteleiden sisäpihoilla grillataan tai kahvitellaan luontevasti porukalla, ja ikkunoista on kajahdellut oma sosiaalinen media jo paljon ennen nettiaikaa. – Parvekkeelta voi hyvin hihkaista, että katsooko joku perään,

jos laitan nyt lapset pihalle ja lähden tunniksi asioille. Aina joku katsoo. Myös tenavien kolttosten suhteen tietynlainen ”koko kylä kasvattaa” -mentaliteetti toimii, vaikka ihan kaikki eivät siitä pidäkään. Käpylän kuplan Valtonen tunnistaa, mutta ei näe sitä punavihreänä. – En ole koskaan edes kysynyt kenenkään poliittista kantaa. Se ei tunnu tärkeältä. Tietty arkinen ympäristötietoisuus täällä kyllä vallitsee. Osuuskunnissa saatetaan käydä pitkiä keskusteluita puunpolton päästöistä, ja kierrättäminen on kunniassa. Käpylän alue on laaja, ja täydennysrakentaminen tiivistää sitä lisää. Väkeä on paljon ja monenlaista. – Täällä asuu taiteilijoita, akateemista väkeä, opiskelijoita, maahanmuuttajia, lapsia ja vanhuksia, sekä hyvä- että huonompiosaisia ihmisiä, Valtonen muistuttaa. Hän pitää terveellisenä myös sitä, että alueella on omistus- ja vuokra-asuntoja, monimuotoisuutta kaikella tavalla. – Sekoittuminen pitää osaltaan huolen siitä, ettei synny turhia sosiaalisia muureja. Täällä vallitsee ratkaisukeskeinen yhteisöllisyys. Elämme täällä kuin ellunkanat, mutta jos tiukka paikka tulee, naapuria autetaan porukalla ja varmasti.

P.S.

Nukun päinvastoin kuin muu perhe: aikaisesta aikaiseen. Voisin hyvin herätä viideltä. Työskentelen kolme päivää viikossa Liikuntatieteellisessä seurassa Olympiastadionilla. En ole koskaan ollut vakituisessa kokoaikatyössä. Viihdyn akateemisena pätkätyöläisenä. Elina Raunio Käpylän Kyläjuhlat la 6.6. kello 10–22

iesten välinen ystävyys on aihe, johon liittyy paljon uskomuksia. Olen usein miettinyt niiden paikkansapitävyyttä omasta kaveripo-

rukastani käsin. Meidän seitsenhenkinen sakki on käynyt yhteisillä mökkireissuilla melkein kaksikymmentä vuotta. Ryhmällä on nimikin, Pioneerit. Tiedän muitakin porukoita, joilla on vastaava hassu nimi. Pioneerit-nimitys liittyy jotenkin parin jäsenen sukujuuriin Suomusjärven suunnille sekä radiopuhelimiin. Mene ja tiedä. Vaikka nimi on hassunkurinen, olen varma, että ryhmällä on iso merkitys sen jokaiselle jäsenelle. Itse asiassa omien kokemusteni perusteella juuri miehet ovat hanakampia käymään yhteisillä reissuilla kuin naiset. Onko siis isommassa ryhmässä kokoontumisella suurempi merkitys miehille kuin naisille? – On totta, että miehille on ominaista kokoontua ryhmässä. Naiset taas viihtyvät paremmin kahden kesken, miestutkija Arto Jokinen vahvistaa. Tämä on hyvin oleellinen seikka, joka tuntuu olevan joidenkin ennakkoluulojen taustalla. Varsinkin, kun kahviloissa ja julkisilla paikoilla usein näkee kaksi naista syventyneenä vakavaan keskusteluun, on turhan helppo päätellä vain naisten kaipaavan painavampia puheenaiheita. Myönnettäköön, että en itsekään osaa jokaisen mökkireissun jälkeen kuvailla ystävieni kuulumisia kovin perusteellisesti. Vaikka porukassamme ei omiin asioihin uppouduta joka tapaamisella, uskon, että mahdollisuudella siihen on suuri merkitys. Mikäli jokin painaa mieltä, sen voi kakistaa ulos.

– Tutkimuksen perusteella on selvää, että myös miehet pystyvät puhumaan keskenään emotionaalisista asioista. Maskuliinisessa porukassa saattaa aivan hyvin syntyä intiimiä vuorovaikutusta, Jokinen sanoo. Miesten välisestä vakavoitumisesta mieleenpainuvin esimerkki viime vuosilta on saunovista miehistä kertova dokumenttielokuva Miesten vuoro. Elokuvan toinen ohjaaja Joonas Berghäll onkin osuvasti todennut, että miehet puhuvat porukassa puuta heinää, mutta kun vetäydytään hetkeksi pienempiin piireihin, keskustelut syvenevät. Näin meilläkin. Edelliseltä mökkireissulta mieleeni jäi pitkäksi venähtänyt saunonta Mikon ja Teron kanssa sekä keskustelumme liikunnasta ja terveydestä. – Näin miesten välinen dynamiikka usein pelaa. Isommassa ryhmässä tilanne on erilainen. Aiheet ja tunneskaalat saattavat myös muuttua hyvin nopeasti, Jokinen toteaa. Omassa kaveriporukassani moni asia on muuttunut ensimmäisistä mökkiviikonlopuista. Ennen valvottiin molemmat yöt läpeensä juomapelejä pelaten, painittiin ja nahisteltiin ja ylipäänsä touhuttiin kaikkea mahdollista. Nyt puhutaan isyydestä ja töistä. Aiemmin ravinnoksi riitti kasa mikropitsoja ja makkaraa, kun nyt saatetaan tehdä kimpassa sushia. Vanhenemisen huomaa myös siitä, että nykyään muistellaan menneitä. Viime matkalla kuuntelimme kunkin vuorollaan valitsemia lempibiisejä ja kerroimme niihin liittyviä tarinoita. Tietyt asiat eivät kuitenkaan muutu. Kuten se, että Pekka on yllytyshullu: ”Et muuten uskalla kävellä tuosta yli”, Mikko sanoo Pekalle osoittaessaan veden päälle kiinnitettyä keskeneräisen laiturin tukipuuta. Pekka: ”Niin, enpä tiedä...” Santeri: ”Onks susta tullut joku mamo?!”

Urbaani luontoretki: Myllykallio

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

(yleistä naurua) ”No hitto!”, Pekka huudahtaa ja tasapainoilee itsensä tukipuun yli, minkä jälkeen seuraa villi tuuletus sivustaseuraajien aplodien saattelemana. Kaveriporukassani yhteinen oleminen perustuu omintakeiseen huumoriin. Ilman sitä ei olisi Pioneereja. Parhaat jutut eli ne, joiden äärellä räkätetään itku silmässä, ovat joskus hyvin luokattomia ja painokelvottomia. Yhteisellä aaltopituudella on vissi merkitys. – Keskinäinen huumori on miesporukoille hyvin leimallista. Sen avulla voidaan yhdessä purkaa monia jännitteitä, jotka voivat liittyä esimerkiksi miehen roolin muuttumiseen. Se on samalla rajanvetoa toisiin, Arto Jokinen analysoi.

”

Yhteinen tekeminen mahdollistaa vuorovaikutuksen siinä ympärillä.” Tutkija Arto Jokinen

Meidän miesporukassa viilletään sanan säilällä joskus rajustikin. Toistuva tapahtumakulku on se, että yksi kerrallaan joku saa lokaa niskaan muilta oikein kunnolla. Kunniansa saa varmuudella kuulla, jos viivästyttää porukan lähtöä mökille. Vielä pahempi synti on jättää reissu väliin ja päästää muut irvailemaan selän takana. – Kevyenä näyttäytyvällä huumorilla saattaa olla hyvin vahvoja merkityksiä. Siinä saatetaan mitata jäsenen miehistä kompetenssia ja kykyä vastata sivalluksiin. Ei ole olemassa yhtä ainoaa miesporukan sapluunaa. Aihetta väitöstyössään tutkinut Jiri Nieminen puhuu miehisyyden moneudesta. Siksi myös touhuamisella on miehiselle porukalle varmasti useampia merkityksiä. On

hyvin mahdollista, että joillekin miesporukoille leppoisa puuhastelu on se oleellisin syy kerääntyä yhteen. Pioneereissakin on tapana keksiä jotain pientä puhdetyötä, kuten kalastamista, mölkkyä tai lautapelejä. Vain sen vuoksi reissuun – joskus yli 300 kilometrinkin päähän – tuskin kukaan porukastamme lähtee. – Miehet saattavat olla hyvinkin tiiviisti kiinni jossakin toimessa, mutta se on yleensä sivuroolissa. Oleellista on, että tuo yhteinen tekeminen mahdollistaa vuorovaikutuksen siinä ympärillä. En osaa selittää, miksi näin tapahtuu. Niin se silti tuntuu olevan, Arto Jokinen summaa. Muiden kaveriporukan jäsenten nimet on muutettu.

Vihreä vuodenaika RaiMo MäKi

MaRKo LeppäNeN

Larun kruunu Petäjät ovat piskuisia ja kiemuraisia, todistaneet silti jo tsaarinajan. Niiden sitkeyttä niukalla kalliopedillä voi vain kunnioittaa. Karussa paahdeympäristössä sinnittelee myös isomaksaruoho mehevine pyöreine lehtineen. Viereisellä mättäällä kukkivat valkeana hietapitkäpalko ja sinertävänä mäkilemmikki. Lauttasaari ylpeilee tyrskyrannoillaan, mutta metsäinen Myllykallio on harvemman tuttavuus. Merenpinnasta 31 metriä kohoava ”Myltsi” tarjoaa kallioluonnon lisäksi innoittavat näköalat, kiitos lintutorninsa. Tikkoja ja pöllöjä täällä on lähinnä talvisin, mutta nyt listataan Stadin maamerkkejä. Johanneksenkirkosta aina Meilahden sairaalaan ne siintävät ilta-aurinkoisessa horisontissa. Etelässä läikkyy turkoosina aava Suomenlahti. Kauko-

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

kaipuun maisemaa täplittävät Suomenlinna, Isosaari, Katajaluoto ja Suvisaaristo. Äkkiä tornin vieritse vilahtaa tunnuksettomia maastopukuisia sotilaita. Pieniä vihreitä miehiä jo meilläkin! Ei sentään, ovat kuula-asein sotivia poikasia. No, täällä on paukkunut ennenkin. Kalliolla on sota-aikaisia ilmatorjunta-asemia ja muistona 76 millin tykki. Muodoiltaan rikkonaisessa mäessä riittää soppia, joista löytää oma rauha kesäkuhinallakin. Majaa on viritelty sekä nuotiota. Vyönään vuori kantaa muinaisen Litorinameren rantakivikkoa. Poistujaa hyvästelee tuore kangas, mustikkametsä. Ja koko komeus sijaitsee nelisen kilometriä Erottajalta. Marko Leppänen

Harvinainen vieras. Raimo Mäki kuvasi sitruunavästäräkin Viikin Lammasaaren pitkospuilla 25.5. Se muistuttaa huomattavasti yleisempää keltavästäräkkiä. Lähetä sinäkin kevätkuva tälle palstalle.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Puutarhat ympärillämme

Puutarhojen suunnittelu on historiansa myötä kasvanut omaksi taiteenlajikseen. Silläkin on omat isminsä kuten kuvataiteella. On maisema- ja muotopuutarhaa ja niillä erilaisia alalajeja. On japanilaista puutarhaa ja myyttisiä esi-

Huomio

AuKuSTi HeiNoNeN

NÄYTTELY Olen puhunut sen puolesta, että arkkitehtuurikritiikki on jokamiehenoikeus. Toisin kuin esitykset tai näyttelyt, joita voimme harrastaa vapaavalintaisesti, arkkitehtuuri ympäröi meitä koko arjessamme. Rakennusten lisäksi sekä rakennettua että meitä ympäröivää on se sauma, jolla rakennukset sidotaan osaksi luontoa: puutarhat ja maisemat. On syytä ymmärtää, miten ja miksi luontoa on muokattu eri aikoina ihmiselle sopivaksi tai miellyttäväksi. Aivan samoin kuin joitain rakennuksia tulee suojella, on maisemaa ja puutarhojakin osattava vaalia. Puutarhat ovat sekä yleistä että yksityistä. Kaupunkien puistoja nimitetään usein ”kaupunkien keuhkoiksi”. Ne ovat sitä biologisessa mielessä mutta myös ihmisen henkireikänä. Kullakin puistolla on oma luonne, joka heijastelee historiaansa ja uudistusten kautta nykyaikaa. Arkkitehti Alvar Aalto koki kotien puutarhan kuin yhdeksi huoneista: ”Askel ryytimaasta huoneisiin olkoon paljon pienempi vastakohta kuin kadulta tai maantieltä puutarhaan.” Kotien puutarhoissa on kukkinut sekä hyöty että kauneus – usein rinnakkain.

Oma taiteenlajinsa. Hautausmaat tarjoavat kaikkialla helpon tavan pohtia maisemaa ja puutarhaa. Kuvassa Turun hautausmaan Ylösnousemuskappeli.

kuvia, kuten Babylonin riippuvat puutarhat, yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Arkkitehtuurimuseo esittelee näyttelyssään Porraskiveltä puiden siimekseen seitsemäntoista suomalaista puutarhakohdetta 1700-luvulta aina 2000-luvulle asti, yksittäisistä puutarha- ja maisemakohteista kokonaisten kaupunginosien viherympäristöihin. Näyttely on teemoitettu viiteen osaan: aika, koti ja piha, liikkuminen, mittakaava ja ympäristö. Aihe on laaja ja monisyinen, ja olisinkin odottanut juuri tästä aiheesta suurnäyttelyä, jossa puutarhataidetta ja maisema-arkkitehtuuria olisi valotettu paljon enemmän. Liian pieneen tilaan ahdettu salitekstien ja valokuvien huohottava intensiivisyys ei myöskään tuota sitä elämyksellistä ulottuvuutta, jota puutarhat itsessään tarjoavat.

Kotona näyttelyjulkaisun myötä käyty pohdinta jäi sekin vajaaksi. Liekö syynä kulttuuri-instituutioidemme resurssien vajavavaisuus: ainakin julkaisun vaatimaton painojälki ja asu – se muistuttaa pikemminkin jotain toimikunnan selvitystä – antaisivat ymmärtää näin. Kohteiden ja teemojen esittelyn lisäksi olisin kaivannut kunnon monitieteistä johdantoesseetä lähdeluetteloineen – ja paljon lisää valokuvia. Moitteeni johtuu siitä, että näyttely oli todellisuudessa varsin innostava ja silmiä avaava. Sillä, että näyttely ei ollut kovin elämyksellinen, ei ole suurtakaan merkitystä. Sen taustoittamana on helppo lähteä hankkimaan itse niitä elämyksiä erilaisista puutarhoista. Otso Kantokorpi Porraskiveltä puiden siimekseen 23.8. saakka Arkkitehtuurimuseossa, Kasarmikatu 24. Avoinna ti, to–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu. Liput 8/4 e.

Palstalla kerrotaan kokemuksista kulttuurin kentällä.

Teatteriharrastus kertoo ilmaisun tarpeesta Teatterin tiedotuskeskuktulonlähteenä ovat pääsyliput. sen mukaan Suomessa on peräTämä onnistuu, kun näyttelijät ti noin 600 harrastajateatteria, tekevät työtä palkatta, ja esitykjoista 14 toimii pääkaupunkisen musiikki, puvustus, maskeeseudulla. Teattereista suuri osa raus ja lavastus hoidetaan päätuottaa ohjelmistoa ympäri vuoosin talkoovoimin. Marjo Kytöharju den, ja monet niistä käyttävät ammattiohjaajia. Tilastot kertovat, että harrastajateattereissa esitetään eniten kotimaisia näytelmiä. Suosituimpiin kuuluu Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen kirjoittama komedia Tankki täyteen. Viihde on tärkeässä roolissa, mutta nähdään harrastajanäyttämöillä myös vakavaa draamaa, kuten Teatteri Kultsan esimerkki osoittaa. Harrastajateatterit rahoittavat toimintansa suuHarrastajavoimin. Jukka Hurjanen, Tanja Hautareksi osaksi itse. kangas ja Suvi Lahdenmäki näyttelevät Teatteri Kultsan uutuudessa. Päällimmäisenä

TerHi PiriLä

Teatteri Kultsan lavalla keskiikäinen Marke heittelee legendaarisen Velipuolikuu-sketsisarjan repliikkejä. Nainen peittää rehvakkaaseen käytökseensä ahdistuksen, jota hänelle aiheuttavat lapsuuden kokemukset. Kyseisen Veljeni puolikuuta -näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut pitkän linjan teatteriharrastaja Milja Vojinovic. Myös esityksen näyttelijät Markea esittävää Tanja Hautakangasta lukuun ottamatta ovat harrastajia. Kultsan näyttelijät kuuluvat Suomen tuhansiin harrastajanäyttelijöihin. On uskomatonta, miten suuri on ilmaisun ja yhteisöllisyyden tarve tässä vaikenevien ihmisten maassa. Harrastajia on kaupan kassoista insinööreihin, ja osa heistä pystyy lähes ammattimaisiin roolisuorituksiin. Teatteriharrastus vaatii sitoutumista, sillä rooli on opeteltava kunnolla ja harjoitukset ja esitykset vievät ison osan vapaaajasta. Näytelmällä saattaa olla 40–60 harjoituskertaa, ja esityskertojakin voi olla useita kymmeniä.

Ufoja radio Avaruusromua-ohjelman toimittaja Jukka Mikkola tuntee elektronisen ja kokeellisen musiikin kosmiset äänimaailmat. Teksti Juho Kankaanpää Kuva Sirpa Päivinen

unnuntai-iltaisin Yle Radio 1:llä kuuluu kummia. Jukka Mikkolan toimittamassa Avaruusromua-ohjelmassa esitellään elektronisia ja kokeellisia äänimaailmoja populaari- ja taidemusiikin risteyskohdista. Musiikkia kuullaan 1900-luvun sähköisistä ensikokeiluista nykypäivään. Jo 25 vuoden ikään ehtineessä ohjelmassa teoksia ei yritetä ahtaa kolmen minuutin singlemittaan. – Olen halunnut tarjota ihmisille mahdollisuuden laskea pulssia ja keskittyä kuuntelemaan musiikkia pidempinä jaksoina. Jo alussa ymmärrettiin, että Avaruusromun kaltaista ohjelmaa on järkevintä lähettää myöhään illalla. Lähetysajankohta tukee rauhoittumista, Mikkola selittää. Pitkän uransa aikana toimittaja on haastatellut alan suuria nimiä Brian Enosta Steve Reichiin. Ohjelman pääpaino on kuitenkin levymusiikissa ja sen taustoja perkaavissa juonnoissa. Ajatus avaruusmusiikista on Jukka Mikkolan mukaan peräisin sodanjälkeiseltä 1950-luvulta, jolloin usko tulevaisuuden teknologiaan oli vankka. Tekokuu Sputnik 1 laukaistiin maata kiertävälle radalle 1957, ja avaruusoptimismi näkyi myös populaarikulttuurissa. Vuotta aikaisemmin valmistunut Kielletty planeetta oli yksi ensimmäisistä elokuvista, joiden ääniraita oli elektronista musiikkia. – Uudenlaiset, ennen kuulemattomat äänet ja ihmiskunnan tulevaisuus liittyvät toisiinsa, sillä ne kuvastavat kaukaisuutta ja jotain ei-maanpäällistä ja ei-maallista. Teknologialla tuotetut äänet liittyivät helposti ihmiskunnan uusiin teknologisiin saavutuksiin. Meni kuitenkin aikaa ennen kuin elektroninen ilmaisu vakiintui populaarimusiikissa. Karlheinz Stockhausenin kaltaisten säveltäjien teoksia pidettiin akateemisina taideprojekteina, jotka olivat liian vaikeita ja vieraannuttavia tavalliselle yleisölle. Perinteiset melodiakulut ja rytmit puuttuivat. Kokeellisuus ei Mikkolan mielestä kuitenkaan aina merkitse vaikeutta. Pink Floydin ja muiden yhtyeiden myötä tyylilajien rajat alkoivat limittyä. – 1950-luvulla ajateltiin, että avaruusmusiikki kuulostaa siltä kuin kissat tappelisivat. Musiikkia ei markkinoitu nuorisolle tai rock-yleisölle. Vasta 1960-luvun lopussa rock, pitkätukkaiset nuoret miehet ja kokeellinen elektroniikka löysivät toisensa. Yksi Avaruusromua-ohjelman merkittävimmistä tyylilajeista on ambient, maalaileva tunnelmamusiikki. Tuottajapioneeri Brian Eno kehitti ambientia aktiivisesti jo 1970-luvun lopussa, mutta se nousi laajemman yleisön

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

a ääniä oaalloilla tietoisuuteen 1990-luvun klubikulttuurin myötä. Ihmiset tarvitsivat rauhoittavaa musiikkia juhlimisesta toipumiseen. – Levy-yhtiöt tajusivat musiikin kaupallisen potentiaalin, ja sitä alettiin julkaista enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Jukka Mikkola sanoo. Samalla vuosikymmenellä musiikinharrastajat alkoivat kerätä vilkkaasti 1960-luvun analogisia soittimia, ja uuden ajan musiikki sai enemmän retropiirteitä. Myös musiikin määrä moninkertaistui. Digitalisoitumisen myötä nuori sukupolvi ei enää erottele akustista ja elektronista toisistaan. – Elektroninen ilmaisu on sulautunut osaksi kaikkea taiteen tekemistä. Elektronisen musiikin tarjonta on valtavaa, musiikkitietäjä pohtii. Mikkola sai ensimmäisen vinyylisoittimensa ja -levynsä ”kypsässä kahdeksan vuoden iässä”. Musiikkimaku laajeni nopeasti Rolling Stonesista elektroniseen ja klassiseen. Ranskalainen säveltäjä Jean Michel Jarre on verrannut 1970-luvun elektromuusikkoja lepakoihin, jotka asuvat omissa luolissaan. Mikkola pitää ilmaisua osuvana, sillä kokeellisen musiikin harrastajia oli hänen nuoruudessaan vähän ja tietoa sai lähinnä brittiläisistä musiikkilehdistä. Tampereen yliopistossa tiedotusoppia opiskellut nuorimies pääsi musiikkilehtien avusta-

misen ansiosta tekemään radio-ohjelmia tamperelaiselle Radio 957:lle. Vuonna 1990 häntä pyydettiin toimittajaksi Yleisradion uudelle nuorisokanavalle, Radiomafialle, ja niin Avaruusromua sai alkunsa. Kesäkuun alussa lähetetään lähes kaksituntinen 25-vuotisjuhlaohjelma samanaikaisesti sekä televisiossa että radiossa. Erikoislähetyksessä eksentrisiä instrumentteja soittavat muun muassa Jimi Tenor ja Esa Kotilainen. Mikkola kertoo, että television katsojille tarjotaan myös silmänruokaa. – Studiossa on kolme videotiskijukkaa, jotka tekevät isolle, seinän kokoiselle screenille reaaliajassa elävää grafiikkaa. Marraskuussa Yle Radio 1:llä käynnistyy seitsemänosainen elektronisen musiikin kulttuurihistoriaan perehtyvä Atomien laulu -sarja. Avaruusromun merkittäviä kappaleita puolestaan esitellään läpi vuoden Kuukauden valinta -verkkoartikkelisarjassa. Mikkola jaksaa uskoa radion elinvoimaisuuteen, mutta hän haluaa hyödyntää myös uutta tekniikkaa. – Perinteisen radion ja internetin yhdistelmä on hirveän hyvä, sillä välineet ruokkivat toinen toistaan. Avaruusromua-juhlalähetys Yle Radio 1:ssa ja Yle Teemalla sunnuntaina 7.6. kello 22.05–24.00.

Valppaana. Jukka Mikkola haluaa, että kuulijat voivat hänen radio-ohjelmansa aikana rauhoittua ja keskittyä musiikkiin.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Etsi omaa tietäsi Teksti Kaisa Halonen Kuvat Sirpa Päivinen

os tahdot tietää elämän tarkoituksen, filosofi Frank Martelalla on sinulle vastaus. Tai ainakin ehdotus: tee itsellesi merkityksellisiä asioita ja tee itsesi merkitykselliseksi toisille. – Ihminen hakee vastauksia tiettyihin elämän peruskysymyksiin. Välillä vanhat vastaukset näihin kysymyksiin kriisiytyvät, ja silloin tulee tarve pohtia niitä uudelleen. Elämän tarkoituksen kyseleminen kuuluu Martelan mukaan ihmisyyteen. – Uutta suuntaa elämälleen joutuu miettimään erityisesti taitekohdissa, esimerkiksi uravalintaa tehdessään, työttömäksi joutuessaan, eläkkeelle jäädessään tai läheisen kuollessa. Martela on huomannut, että moni elää elämäänsä kuin uomassa ja tekee sellaisia valintoja, joita häneltä odotetaan. Silloin ei välttämättä koskaan pysähdy tietoisesti pohtimaan, mikä juuri itselle olisi hyvää elämää. Martela haluaisikin rohkaista ihmisiä uoman tallaamisen sijasta oman elämän haltuunottoon. – Aiemmin uskonto ja perinne ovat ehkä antaneet suoremmin vastauksia ihmisten kysymyksiin. Jos synnyit maanviljelijän pojaksi, oli alusta lähtien selvää, että sinusta tulee isona maanviljelijä. Nykyisin korostetaan sitä, että ihmisen pitäisi itse löytää elämäntapansa. Mutta ei kukaan pysty tekemään ratkaisuja tyhjästä vaan tarvitsee siihen apua. Me luomme itsemme niistä palasista, joita ympäröivä kulttuuri tarjoaa meille. Ratkaisuja elämän kysymyksiin haetaan elämäntaidon valmentajilta, terapeuteilta, uskonnoista ja elämäntaito-oppaista. Myös Frank Martela on kirjoittanut kaksi kansantajuista kirjaa, jotka hän luokittelee science helpiksi. Tavallisesta self helpistä eli elämäntaitokirjallisuudesta se eroaa siinä, että vastaukset pyritään rakentamaan viimeisimmän tutkimustiedon pohjalta. Martela itse tekee tutkimusta ihmisen psykologisista perustarpeista. Niitä hän käsittelee myös tuoreessa Valonöörit-kirjassaan. Psykologisia perustarpeita on Martelan mukaan neljä: kyvykkyys, vapaaehtoisuus, läheisyys ja hyvän tekeminen. Silloin, kun ne ovat kunnossa, elämä tuntuu merkitykselliseltä. Ihminen kokee olevansa vapaa päättämään

Onni on sivutuote. Frank Martela uskoo, että mielekkäiden asioiden tekeminen ja toisten auttaminen tuovat myös onnen tullessaan.

”

Moni elää elämäänsä kuin uomassa ja tekee sellaisia valintoja, joita häneltä odotetaan.”

Filosofi Frank Martela

tekemisistään ja taitava siinä mitä tekee sekä saavansa asioita aikaan. Hän myös tuntee, että kuuluu yhteen toisten kanssa ja pystyy vaikuttamaan myönteisesti heidän elämäänsä. Jos yksikin näistä tarpeista jää täyttymättä, hyvinvointi vähenee. – Tällä hetkellä meidän kulttuurissamme kiinnitetään paljon huomiota itsensä toteuttamisen tarpeisiin eli vapaaehtoisuuteen ja kyvykkyyteen. Läheisyyttä ja hyvän tekemistä ei tueta niin paljon. Tuntuu, että kulttuurimme ohjaa yksinäiseen suorittamiseen, Martela arvioi. Joskus hyväntahtoisuutta joutuu jopa peittelemään. Martela kertoo amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin ihmisiä heidän elämänvalinnoistaan. – Tutkijat huomasivat, että ihmiset tekivät asioita, jotka olivat epäitsekkäitä ja toisia hyödyttäviä, mutta yrittivät kysyttäessä keksiä niille itsekkään perustelun. Martelan mukaan hyvän tekemisen tarve on olemassa hyvin pienilläkin lapsilla. Tutkimuksissa on havaittu, että jo yksivuotiaat ovat valmiita ja halukkaita auttamaan toisia ja nauttivat, kun pääsevät tekemään niin. Länsimaisen kulttuurin vinoutuneisuus näkyy Martelan mielestä myös yksinäisyytenä. Ihmisillä on keskimäärin vähemmän läheisiä ihmisiä kuin aiemmilla sukupolvilla. Ennen yhteisöt olivat tiiviimpiä ja perheet laajempia. – Yksinäisyys on isompi riski terveydelle kuin tupakanpoltto. Me olemme niin syvällä tasolla sosiaalisia eläimiä, että sairastumme yksin, Martela sanoo.

Entä miten tulla onnelliseksi? Martelan mielestä sitä on turha pohtia. – Onni itsessään on kiva asia, mutta sen tavoittelu on pahasta. Jos tavoittelee onnea, ei osaa olla tyytyväinen mihinkään vaan haluaa koko ajan jotakin lisää. Miettii koko ajan, tekisikö jokin toinen työ tai joku toinen puoliso minut vielä onnellisemmaksi. Onnen optimointi siis johtaakin vähempään onnellisuuteen. Martela huomauttaa, että onnellisuuskin palautuu perustarpeiden täyttämiseen. Se syntyy sivutuotteena, kun keskittyy tekemään itselleen merkityksellisiä asioita: toteuttamaan itseään ja rakentamaan yhteyttä toisiin ihmisiin. – Eikä tarvitse olla luovassa ammatissa toteuttaakseen itseään. Tapasin sähkömiehen, joka tuntui olevan todella innoissaan siitä, mitä teki, ja olevan omalla alallaan. Pitää

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Filosofin kanssa jutellessa voi paljastua niin elämän tarkoitus kuin se, miten vähän tiedämme.

vain tunnistaa, mitkä ovat juuri minulle ominaisia tapoja toteuttaa itseäni ja miten pääsisin tekemään sitä. Martela itse on päässyt. Kuusivuotiaana hän ilmoitti, että hänestä tulee maailmantutkija. Sellainen hänestä tuli, kun filosofia imaisi mukaansa. – Joka aamu menen innoissani töihin, koska pääsen tekemään juuri sitä, mitä kaikista eniten tykkään tehdä. Toivon myös, että pystyn auttamaan ihmisiä ja tarjoamaan heille työkaluja, joiden avulla he voisivat elää parempaa elämää. Filosofi Lauri Järvilehdolla on samantapainen missio: pyrkiä lisäämään sitä, että ihmiset kokisivat olevansa oikeasti läsnä ja elossa. Lauri Järvilehto haluaa nähdä ihmisten silmissä valon. – Se on eri asia kuin se, että pyrkii pysymään hengissä mahdollisimman pitkään. On ihmisiä, jotka elävät koko elämänsä ilman, että koskaan kokevat todella elävänsä, hän sanoo. – Itse olen aikamoinen häsä. Olen kirjoittanut ensin työn uudistamisesta ja sitten koulun uudistamisesta. Viimeksi olen tutkinut intuitiota. Kaikkea, mitä olen tähän asti tehnyt, yhdistää kuitenkin se, että ihmisten silmiin syttyisi valo. Kun valot ovat päällä, joku on kotona. Järvilehtoa ja Frank Martelaa yhdistää Filosofian akatemia. Se on Järvilehdon perustama yritys, jonka palkkalistoilla Martela on. Viime aikoina Järvilehtoa on viety keikoille ympäri maailmaa. Muutama vuosi sitten hän kirjoitti peliyhtiö Roviolle kirjan hauskasta oppimisesta, ja on sen jälkeen ollut kysytty luennoitsija. – Nyt haluaisin uudistaa omaa ajatteluani. Viimeiset viisi vuotta olen tehnyt melkein pelkästään sellaisia asioita, joita pidän siisteinä ja mielekkäinä. Olen elänyt aika hyvässä flow’ssa. Vaikka esiintyminen pelottaa ja kirjoittaminen on raskasta, tykkään tehdä niitä. Mutta hyvääkin voi olla liikaa. Nyt on vähän aivot muusina, Järvilehto kertoo. Auttaisiko tässä nyt filosofia, Lauri Järvilehdon leipälaji? Järvilehto sanoo, ettei filosofia anna vastauksia vaan pikemminkin kysymyksiä. – Kysyminen itsessään voi olla päämäärä ja pohtiminen tärkeämpää kuin vastaukset. Siihen filosofiasta on apua. Klassinen filosofia antaa ajattelun työkaluja, joiden avulla asioita pystyy hahmottamaan ja ymmärtämään kirkkaammin.

– Filosofia lisää ymmärrystä siitä, kuinka vähän me loppujen lopuksi ymmärrämme, Järvilehto kiteyttää. Se on teema, johon hän palaa toistuvasti ja jota hän korostaa myös valmennuksissaan ja luennoidessaan. – Käytän usein sellaista sanahirviötä kuin episteeminen nöyryys. Se tarkoittaa sen myöntämistä, kuinka vähän me tiedämme. Järvilehto ottaa esimerkiksi yhden suosikkifilosofeistaan, antiikin Kreikassa eläneen Sokrateen. – Sokrates oli Ateenan viisain mies, koska hän oli ainoa, joka tajusi, ettei tiedä paljon mitään. Hän oli ymmärtänyt oikein tiedon rajallisuuden: sekä sen, miten vähän tällä hetkellä tiedetään, että sen, miten vähän ylipäänsä voidaan tietää. Nykymaailmassa tietäminen on entistäkin mahdottomampaa, sillä muutos on niin nopeaa. Järvilehdon mukaan elämme epävarmuuden aikaa. – Maailma on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja muuttuu edelleen, mutta ihminen on muuttunut paljon hitaammin. Biologisesti me emme ole juuri luolamiestä kummoisempia otuksia. Monimutkaisuus lisää epävarmuutta, ja siihen epävarmuuteen ihmiset tuntuvat kaipaavan helppoja ratkaisuja. Siksi esimerkiksi Tee näin -tyyppiset listat ovat niin suosittuja.

”

Biologisesti me emme ole juuri luolamiestä kummoisempia otuksia.”

Filosofi Lauri Järvilehto

Vielä vuosi sitten Järvilehdolta olisi saanut näppärän elämänohjeen. Se olisi voinut kuulua vaikka näin: selvitä, mitä oikeasti haluat tehdä, ja rupea tekemään sitä. Hän itsekin on noudattanut Valo silmiin. neuvoaan, tehnyt ensin musiikLauri Järvilehdon kia ja sitten filosofiaa. mielestä kysyminen voi – Nyt elän jonkinlaista etsikolla päämäärä ja koaikaa, joten en voi julistaa mipohtiminen tärkeämpää tään. Olen miettinyt paljon, mikä kuin vastaukset. olisi mielekäs mittakaava omalle vastuulleni. Pitäisikö minun opettaa Afrikan lapset lukemaan? Vai muuttaa perheen kanssa maalle ja hankkia lehmä? Viisivuotiaana Lauri Järvilehto istui ruskea vakosamettitakki päällä tarhan pihalla katsomassa pilviä ja mietti, miksi maailma on sellainen kuin on. Kun hän teki kavereidensa kanssa musiikkia, he sanoivat usein, että hän kelailee ihan liikaa. Filosofiaa opiskellessaan hän lopulta tajusi olevansa alalla, jolla ei voi ajatella liikaa. – Mitä enemmän tutkii ja ajattelee, sitä enemmän syvenee ymmärrys siitä, että maailma on mysteeri. Nykyisin saatan taas istua puun juurella katselemassa pilviä ja ihmettelemässä, miksi maailma on tällainen. Mutta matka siihen on ollut pitkä.

14 Haaga

Seurakunnissa tapahtuu 4.6.— 10.6.

Suntio p. 09 2340 3220. To 4.6. klo 13 Torstaikerho. Su 7.6. klo 12 Messu. Marja Heltelä ja Olli Mönttinen. Ma 8.6. klo 13 Tapaamistupa. Ke 10.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Jimmie Lawson, laulu ja basso. Tuukka Väinölä, kitara, Jarkko Rantanen, rummut ja Jane, piano. Kolehti Ebolan uhreille Liberiassa, Sierra Leonessa ja Norsunluurannikolla.

singin seurakuntien diakoniatyön yhteisessä, maksuttomassa tapahtumassa monipuolinen ohjelma seniorien osaamista: musiikkia, tanssiesitys, räppiä, yhteislaulua ym. Esillä ikäihmisten unelmia – unelmointi luo toivoa! La 13.6. Retki Sanan Suvipäiville Lohjalle. Retken hinta 20 e. sis. kuljetus. Huom! Muu ohjelma esim. ruokailu ym. ei sisälly hintaan. Lähtö MP klo 9, HN klo 9.10, HNR klo 9.20, KS Kyösti Kallion tie klo 9.30. Paluu klo 18. Ilm. kirkkoherranvirastoon 5.6. mennessä 09 2340 3300. Pe 19.6. Juhannusaaton retki Sammatin leirikeskukseen. Kesäistä ohjelmaa, kokko, kahvit, makkaran paistoa (maksullinen) ja hyvää seuraa! Mukana Jukka Simoila, Kristian Pesti ja Sabine Nieminen. Retken hinta 20 e, alle 12 v. 10 e. Bussikuljetus kaikilta kirkoilta, MP klo 15, KS klo 15, HNR klo 15.10 ja HN klo 15.15. Paluu klo 21. Ilm.15.6. mennessä p. 09 2340 3300.

Huopalahden kirkko

Herttoniemen kirkko

n Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230. Ke 3.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Terhikki Sumari, laulu ja Juhapekka Honka, piano. To 4.6. klo 10–11.30 Perhekerho. Kesällä säävarauksella Huopalahden kirkon pihalla. Su 7.6. klo 10 Messu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. Klo 11 messun jälkeen pieni pyhiinvaellus puutarhapalstalle ja uuden sadon siunaus. Ti 9.6. klo 12–14 Kesäkahvila.

n Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 7.6. klo 10 Messu, Keinänen, Tikkanen, Lemponen. Ti 9.6. klo 19 Metrolla Musiikkiin -konsertti: Soul Connection – New Times. Soul-bändi tekee musiikkia englannin kielellä solistinaan kaksi sisarusta: Jepa Lambert ja Jonnu Heikkilä. Bändiin kuuluu Pekka Virtanen (gtr/ bv), Juha Virta (drs), Jyrki Keinänen (keys/bv), Jaakko Lajunen (bass), Petri Hokkanen (keys) ja Tommi Mäkelä (perc). Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Ke 10.6. klo 19 Kesäilta kirkolla. Hartaus, yhteislaulua, kahvitarjoilu. Rautiainen.

n Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko n Tolarintie 1.

Muuta n Ilmainen akvarellinmaalauskurssi 12.6. klo 10–14 Hakavuoren kirkossa ja Rhodopuistossa. Sopii aloittelijoille. Ilm. henk.koht. vain puhelimitse ti 9.6. klo 10–12 Nelly Jurvelius, p. 09 458 7541. Vastaajaan ei voi jättää viestiä. 14 mahtuu mukaan.

Herttoniemi

Herttoniemenrannan kappeli n Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 7.6. klo 18 Kesämessu, Tikkanen, Lemponen. Kirkkokahvit.

Kulosaaren kirkko

n Virasto: Hiihtomäentie 23. Huom!

n Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115

Muuttuneet kesän aukioloajat 1.6.– 31.8., joka päivä avoinna klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10– 11 tai puhelimitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Huom! Kulosaari ajanvaraus p. 09 2340 3339 tai 09 2340 3341. Herttoniemenrannan kappeli ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3341 To 4.6. klo 14–16 Toivonpäivän tapahtuma ikäihmisille Matteuksenkirkolla, os Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Itä-Hel-

To 4.6. klo 18 Kellotapulin kesäkahvit Su 7.6. klo 10 Messu, Rautiainen, Sointula.

Myllypuron kirkko n Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Su 7.6. klo 12 Messu, Keinänen, Tikkanen, Lemponen. Ke 10.6. klo 13 Kesäsumpit Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Kallio n Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Taivaan tähden

Kallion kirkko n Itäinen papink. 2, p. 09 2340

3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous (torstaisin korvautuu Urkukesän päivämusiikilla), klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen (torstaisin viikkomessu). La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. To 4.6. klo 12 Urkukesän päivämusiikki, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Bachin ja Buxtehuden musiikkia. Vapaa pääsy. Klo 18 Viikkomessu. Männistö, Pyylampi. Pe 5.6. klo 16–18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Su 7.6. klo 10 Messu. Laajasalo, Männistö, Helin, Oksanen, Pyylampi, avustaja Liisa Berghäll. Kirkkokahvit. Ma 8.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Susanne Kujala, urut, Veli Kujala, haitari, Pasi Eerikäinen, viulu. Duruflén, Myllärisen ja Saint-Saënsin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 7e. Ke 10.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila Kappelisalissa.

Alppilan kirkko n Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10–15 ja ke 12–15. Su 7.6. klo 16 Kansanlaulukirkko. Kotakorpi, Klemmt, Oksanen, lukija Arja Laitinen. Kirkkokahvit. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Alppilan kirkon kahvila ma–pe klo 10–16, lounas klo 11–14, 6,50e, lapset 5e. Lapsille toimintaa ke ja pe klo 10–16. Kahvila tukee KUA:a. Pyhät tulet ma– ke klo 14.15–16.30. Alppilan kirkon kulmalla tarjolla grillistä vihanneksia ja makkaraa. Paikalla työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Pyhä teksti ja rukous ti & ke klo 14–14.10. Rakastan sinua -valokuvanäyttely 30.5.–13.6.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla n Pe 5.6. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 7.6. klo 11 Suomen Unkarilainen Kristillisen yhteisön messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang.

Teatteri Kallio n Siltasaarenk. 28 Ke 10.6. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Mimie Moore – raikasta suojazzia. Trion taidokas ja hiottu musisointi vie kuulijan musiikin eri maailmoihin välillä villienkin käänteiden kautta. soittimet vaihtuvat tiuhaan, eikä koskaan voi tietää, mitä jatkossa seuraa. Elina Brooks, Salla Markkanen, Saana Trygg. Kahvila

avoinna klo 18 alk. Vapaa pääsy. To 11.6. klo 19 Teatteri Kallion kesäkauden päätös: Erik Hokkanen ja Lumisudet. Legendaarisista livekeikoistaan tunnettu ja Texasin tornadoksikin kutsuttu viuluvelho bändeineen nousee Teatteri Kallion lavalle osana Euroopan kiertuettaan. Liput konserttiin 10 euroa. Kahvila avoinna klo 18 alk.

Muut tapahtumat n Diakonialeiri 17.–21.8. Siuntiossa

Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule nauttimaan luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta! Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. Hinta 120 e. Ilmoittautumiset 15.7. mennessä virastoon p. 2340 3600. Mukana pastori Marja Kotakorpi ja diakoniatyöntekijät Nina Klemmt ja Riitta Riihelä. Lutherin jalanjäljillä – seurakuntamatka Saksaan 20–24.9.2015. Lisätietoja www.helsinginseurakunnat.fi/ kallio/aikuistyö, Lennu Lahdenperä p. 0400 501835 tai Riitta Männistö p. 09 2340 3633. Ilmoittautumiset Kallion kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 3600.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus n Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3843. To 4.6. klo 19 Toivo Kärjen hengellisiä lauluja -konsertti. Me armahdusta tarvitsemme kaikki. Mieskvartetti Voz Humana ja lauluyhtye. Juhani Tepponen, viulu, Rauno Myllylä, musiikinjohto ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Su 7.6. klo 10 Messu. Korhonen, Myllylä. Kirkkokahvit.

Malminkartanon kappeli n Vellikellonpolku 8 Keskiviikkoisin klo 18 (Huom. aika) Viikkomessu. 3.6. Enrold, Härkönen. 10.6. Raitavuo, Myllylä. Messun jälkeen grillataan makkaraa. Viikkomessut kesä–elokuussa Malminkartanon kappelissa. To 4.6. klo 17.30 Vesper. Levollinen iltarukoushetki.

Muuta

10–14-vuotiaille. Telttamajoitus. Monenlaisia leirielämyksiä, uusia kavereita, iltanuotioita, hiljentymistä, uimista. 90 e, sis. matkat, ruuat, ohjelman, vakuutuksen. Tied. ja ilm. 10.6. menn. nuorisotyönohjaaja pekka.haanpaa@evl.fi, p. 09 2340 3851.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus n Myllykallionrinne 1. Virasto: 1.6.– 31.8. ma, ke, pe klo 9–12. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta Ke 3.6. klo 19 Seurat seurakuntasalissa Juha Rintamäki, Annette Markkunen, Paula Tapola. La 6.6. klo 11–14 Lauttasaari PicNic Kesäinen rantatapahtuma Lauttasaaressa Kasinonrannassa, Tommi Kalenius houseband, KAMY, tanssiesityksiä, kambodzhalaista ruokaa, vapaa pääsy. Muistathan ottaa oman eväskorin mukaan! Su 7.6. klo 11 Messu, Työrinoja, Andersson. Ei pyhäkoulua. Messun jälkeen kirkkokahvit kirkkokahvilassa. Ma 8.6. kello 13 Kesäkahvilan avajaiset kirkossa, Heli Närhi, laulu, Marjukka Andersson, urut. Musiikkihetken jälkeen kahvit kesäkahvilassa kirkon sisäpihalla. Ti 9.6.klo 12 Sauna. Poliisien kesäkodin rantasauna lämpenee eri-ikäisille saunojille: Perheet klo 12–15, nuoret klo 15– 18, aikuiset klo 18–21, nuoret aikuiset 21–24. Omat saunatarvikkeet mukaan, saunamaksu 5 e. Tilaisuus on päihteetön. klo 18 Toivevirsiä Poliisien kesäkodilla. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros. Ke 10.6. klo 9 Kouluikäisten näytelmäretki Lohjalle Vivamoon. Matkan hinta 20 e pitää sisällään matkan, lounaan ja välipalan. Ilmoittautumiset teijo.junnola@evl.fi klo 13 Kimppakävely. Nauti Lauttasaaren maisemista yhdessä muiden kanssa, mukana diakoni. Lähtö kirkon sisäpihalta. klo19 Viikkomessu, Heusala, Andersson.

Muita tapahtumia n Kesäkerhossa on vielä vapaita paik-

n Linturetki to 11.6. klo 23–01 Mätä-

joen maastossa. Kokoontuminen klo 22.45 Toimintakeskus Jennyssä Beckerintie 9. Asiantuntijaoppaana retkellä prof. Juhani Lokki, mukana Aili Raitavuo ja Ulla-Maija Tuura. Diakonian ajanvarauspäivystys kesä-elokuussa ke klo 10–11 vain kirkon diakoniatoimistossa. Tyttöjen ja poikien Kipinä-leirillä 22.–27.7. Partaharjulla paikkoja jäljellä

koja. Kesäkuun kesäkerhojen lisäksi järjestetään elokuussa 3.–11.8. kirkolla vauhdikasta ja mukavaa menoa. Kesäkerhon hinta 100 e sisältää ohjelman, lounaan ja välipalan 7 päivältä. Ilmoittautumiset eija.harkanen@evl.fi Aarreristeily Porvoossa ti 16.6. Risteily alkaa Porvoon satamasta, jossa pestaudumme Sandra-nimiseen laivaan. Laiva vie meidät aarresaareen. Mitä kaikkea seikkailua voimme kokea tuol-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. PIHLA TIIHONEN / INSTAGRAM: PIHLAHELSINKI

Pysyvä jälki Apostoli Paavali on kirjoittanut oppipojalleen Timoteukselle talouspoliittisen muistutuksen rikkauden vaaroista: Tyydy siihen, mitä sinulla on. Emme ole tuoneet maailmaan mukanamme mitään emmekä voi viedä mitään täältä pois. Muistan seisseeni marraskuun sateessa hiekkalaatikon reunalla räkäisten lasten kanssa, kun vieressä kaveri sanoi: ”Puhkea kukkaan siinä, mihin sinut on istutettu.” Nieleskelin, mutta painoin ohjeen mieleeni. Tosiasioiden tunnustaminen on sittemmin tuonut elämääni rauhaa ja jarruttanut jatkuvaa muutoksen nälkää. Mutta on Paavalin kehotuksessa aineksia ristiriitaankin. Pitäisikö köyhän suostua siihen, että hyvä ei jakaudu tasan? Eikö tilanteeseen tyytyminen ole kaiken kehityksen jarru? Vain mahdottomia uneksineet ovat saaneet nähdä mahdottoman käyvän toteen.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Mikä elämässäni on katoavaa, mikä katoamatonta? Kristittynä minun kuuluisi kai katoamattomiksi mainita ainakin armo, rakkaus ja Jumala. Mutta entä ne, jotka elävät vailla oikeutta? He eivät tunnista armoa. Entä pahoinpidellyt ja hylätyt? He ovat menettäneet uskonsa rakkauteen. Entä ne, joita ennakkoluulot ja kärsimys syövät? He kieltävät Jumalan. Niin katoavat siis ihmisen usko, toivo ja rakkaus. Katoamatonta on vain ihmisen kokemus. Se on lahjomaton eikä sitä muuta kuin toisenlainen kokemus. Puhe rakkaudesta on turhaa siellä, missä ei rakasteta. Armottoman suussa armo muuttuu purevaksi käärmeeksi. Kaisa Raittila

2. sunnuntai helluntaista Katoavat ja katoamattomat aarteet Ystävän neuvo. Puhkea kukkaan siinä, missä olet.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 49:6–10, 16–21; Sananl. 30:7–9; 1. Tim. 6:6–12; Matt. 16:24–27.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

la matkalla, niin se jää nähtäväksi. Matkan hinta 35 e sisältää risteilyn, matkat ja lounaan. Ilmoittaudu 10.6. mennessä: teijo.junnola@evl.fi 10-leiri 22.–24.6. Siuntion Korpirauhassa 7–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Eräohjelmaa, melontaretkiä ja seikkailuja. Leirin hinta 40 e/hlö, sisarukset 30 e/hlö. Ilmoittautumiset teijo.junnola@evl.fi

Muuta n Kirkkoherranvirasto on auki kesä-

kaudella 1.6.–31.8. välisenä aikana: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–12. Pappi päivystää virastolla ma, ke, ja pe klo 9–12. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9–21 p. 09 2340 4302. Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21, lounas klo 11–13. Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11–13.

Malmi n Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko n Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Messu su 7.6. klo 10. Pirkko Poisuo, Jenni Tuulensuu, Elina Tofferi. Iltamusiikki ke 10.6. klo 18.00. Merja Wirkkala, laulu, Elina Tofferi, urut. Kesäilta kirkonmäellä ke 10.6. klo 18.30. Hartaus, kahvit ja lauluhetki. Timo Ahoinpelto, Elina Tofferi.

Jakomäen kirkko n Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428

Messu su 7.6. klo 18. Pertti Simola, Markku Arola, Timo Olli. Messun jälkeen suntio Leena Mahon eläkekahvit. Kesäkahvila to 4.6. klo 13. Markku Arola.

Pihlajamäen kirkko n Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Messu su 7.6. klo 16. Paula Närhi, Timo Olli. Ostarin Onni -kahvila ti 9.6. klo 9–11.

Puistolan kirkko n Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 Messu su 7.6. klo 10. Sofia Tuomenvirta, Ulla Pesonen. Kesäkahvila. Iltatulet ke 10.6. klo 18. Esko M. Laine, Ulla Pesonen.

Pukinmäen seurakuntakoti n Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Messu su 7.6. klo 18. Huom. aika. Timo Ahoinpelto, Merja Wirkkala.

Tapanilan kirkko n Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Hartaus ke 10.6. klo 12. Kirsi Jaakonaho.

Viikin kirkko n Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Messu su 7.6. klo 10. Petri Jukanen, Marjasisko Varha.

Diakonia n Diakoniatyön ajanvaraus kesä–

elokuussa on keskitetysti Malmin diakoniatoimistossa. Diakoniatyöntekijältä voi varata henkilökohtaisen keskusteluajan puhelimitse tai käymällä ajanvarausaikana Malmin diakoniatoimistossa os. Kunnantie 1. Ajanvaraus ma, ke ja to klo 10–11, puh. 09 2340 4481. Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa pe klo 9 Malmin kirkolla ja ke klo 11 Jakomäen kirkolla.

Muuta ilmoitettavaa n Juhannusjuhlat pe 19.6. Kellokos-

kella ja Lohirannassa. Luvassa perinteistä kesäohjelmaa, Lohirannassa myös savusauna. Hinta 20 e (sis. bussi-

Seurakunnissa tapahtuu 4.6.— 10.6.

kuljetuksen ja tarjoilut), alle 15v maksutta. Omalla autolla saapuville tarjoilujen hinta 8 e. Ilmoittautuminen ti 9.6. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400 (ma–pe klo 9–15). Bussimatkalaisten on hyvä varata tasaraha. Huom: Kellokoskella on paljon portaita. Bussikuljetukset: Kellokosken juhannusjuhla Bussi 1, lähtö klo 14.00 Viikin kirkko – 14.05 Pihlajiston srk-koti – 14.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – 14.25 Jakomäen kirkko – 14.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 14.35 Tapulinaukio – Kellokoski n. klo 15.20. Bussi 2, lähtö klo 14.00 Pukinmäen srkkoti – 14.05 Malmin kirkko – 14.15 Tapanilan tori – 14.25 Siltamäen ostarin parkkialue – Kellokoski n. klo 15.20. Paluukuljetus lähtee klo 19.30. Lohirannan juhannusjuhla Bussi 1, lähtö klo 16.00 Viikin kirkko – 16.05 Pihlajiston srk-koti – 16.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – klo 16.25 Jakomäen kirkko – 16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 16.35 Tapulinaukio – Lohiranta, jossa n. klo 17.30. Bussi 2, lähtö klo 16.00 Pukinmäen srk-koti – 16.05 Malmin kirkko – 16.15 Tapanilan tori – 16.25 Siltamäen ostarin parkkialue – Lohiranta n. klo 17.30 Paluukuljetus lähtee klo 22. Pyhiinvaellus Pariisiin -pyöräretki Tuusulaan la 13.6. klo 9. Pyöräilemme Malmin kirkolta Tiilikanojan kesäkodille (n. 40 km). Perillä eväshetki (omat eväät) ja luontohartaus. Säävaraus. Paluu iltapäivällä. Pyhiinvaellus Pariisiin – kampanjassa otetaan kantaa ilmastonmuutokseen ja Pariisin ilmastokokoukseen. Ilm. ja tied. ti 9.6. menn. Meri AlaKokolle, p 09 2340 4452, meri.ala-kokko@evl.fi. Mukaan mahtuu 20 hlöä, alaikäiset aikuisen kanssa.

Nuoret n Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Veisuvartti ke klo 18. Nuorten tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko n Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720

(suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus kesäaikana tiistaisin klo 10–11/talousasiat: p. 09 2340 4718. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Ke 3.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila (3.6.–12.8.), kirkon patiolla, sateen sattuessa Tuomaankirkon kirkkokahvilassa tai seurakuntasalissa, yhdessäoloa, hartaus. Su 7.6. klo 11 Messu Riepponen (l,s), Pyykkönen (k). Ke 10.6. klo 19–21 Avoin rukouspiiri.

Länsi-Pasilan kappeli n Maistraatintori, Winqvistink. 2,

p. 09 2340 4780. To 11.6. klo 18 Laulut ja Letut -ilta, letut 2 e. Kevään säännöllinen viikkotoiminta päättynyt.

Ruskeasuon seurakuntakeskus

17.6. klo 10–18. 35e sisältäen matkat, rannekkeen, lounaan ja pienen välipalan. Suomenlinna to 18.6. klo 10–16. Hinta 35e sis. matkat, ohjelman, lounaan ja pienen välipalan.Retkien ilm. http://mestat.fi/meilahti, lisätied. anu.aalto@evl.fi

Tulossa n Konfirmaatiomessu (päivärippikoulu) Meilahden kirkossa su 14.6. klo 11 Krans (s), Vuorio (k).

Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Huom! ke 10.6. virasto suljettu. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10– 14, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniapäivystykset keskitetään kesäksi ajalle 1.6.–31.8. Ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 13–14, 09 2340 4818. Numero ei ole muuna aikana käytössä. Ajan voi varata Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Mikaelinkirkko n Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) To 4.6. klo 13 Kesän teematorstai. Äitinä, laulajana ja televisio-ohjelmien tekijänä. Elina Vaittisen hengelliset laulut ja kauniit melodiat elävät hänen esityksissään. Perheen äitinä hänellä on ollut aikaa olla tekemässä lastenohjelmia perheen pienimmille ja hieman isoimmillekin. Su 7.6. klo 11 Messu. Mia Iiskola, Anne Granström, Tuuli Valaranta, Sasu Rauhala, Mari Lamminen, isosten lauluryhmä. Klo 15 Venäjänkielinen messu.

Omaishoidon lomitus

Turvapuhelin

Tarkistussoitot

Ravitsemus Vaatehuolto

Yhdessäolo Hygienia

Asiointi Ulkoilu

Yhdessä lääkäriin - palvelu

Kotisairaanhoito Yhteistyö kotihoito- ja kotisairaalatoimijoiden kanssa

Henkilökohtainen apu

Kodin puhtauspalvelut Kotipalvelu Jalkahoito Lapsiperheiden tuki Kuntoutus

Kysy palveluistamme lisää puh. 09 3508 6070 tai kotipalvelu@vtkl-palvelut.fi www.vtkl-palvelut.fi

Östersundomin kirkko n Kappelintie 65, p. 09 2340 4826 Ke 10.6. klo 18 Suvi-illan yhteislaulutilaisuus kirkkopuistossa. Laulamme yhdessä kesäisiä lauluja ja virsiä. Virvoketarjoilu, sateella sisällä. Martti Häkkänen, Kirsi Honkanen Punkari.

Muuta n Toivonpäivän tapahtuma ikäihmi-

sille Matteuksenkirkolla, os. Turunlinnantie 3, Itäkeskus. To 4.6. klo 14–16. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyön yhteisessä, maksuttomassa tapahtumassa monipuolinen ohjelma seniorien osaamista: musiikkia, tanssia, räppiä, yhteislaulua ym. Esillä ikäihmisten unelmia – unelmointi luo toivoa! Laulamme virsiä Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa (Kontukuja 5) ma 8.6. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä, Kurkimäenkentällä ti 9.6. klo 18–19. Lenkkarit ja juomapullo mukaan. Loppurukous. Säävaraus. Tied. Tuuli Valaranta p. 09 2340 4846.

Munkkiniemi n Kirkkoherranvirasto, Rauman-

tie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, kesällä 1.6.–31.8. ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

TIISTAINA 9.6. KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKOSSA Mikä olisikaan parempi tapa vaihtaa kesävaihteelle kuin konsertti ja yhteislauluja Papas no Mamasin seurassa! Menossa mukana myös Klaus Pennanen, laulu, Tuomas Karjalainen, urut, Inna Vintturi, huilu sekä Olli Valtonen, Sari Vapaavuori ja Auvo Naukkarinen. Tilaisuus on kaksikielinen.

VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA! helsinkimissio.fi

– mukavuutta MediSet -varmuusalusasut MediSet virtsankarkailuun Naisten varmuus• varmuusalusasut (naiset, miehet, alusasut (tuotelapset) 24020) 3kpl = 120 euroa - luonnonmateriaalia, 100% puuvillaa • Miesten varmuusalusasut (tuote 28100) lonkkasuojat • vuodesuojat, 3kpl = 130 euroa • uimashortsit • (miehille, 100% puuvillaa, naisille) kesto yli 200 KESTOTUOTTEET pesukertaa! • kesto yli 200 pesukertaa!

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, n Raumantie 3 Su 7.6. klo 17 Messu, verkosto.net. Kesäkuussa messu klo 11 ainoastaan Munkkiniemen kirkossa!

Muuta

n Tiilipolku 6

pe klo 17–20, 21.8. asti (ei 19.6.). Retket 7–13-vuotiaille: Serena ke

Ympärivuorokautinen läsnäolo

Mikael

Tenholantie 6, p. 09 2340 4700. To 4.6. klo 13–15 Kesäkahvila Rasti, terassilla tai sateen sattuessa ruokasalissa. Kevään säännöllinen viikkotoiminta päättynyt.

n Nuortenillat Länsi-Pasilan kappelilla

Työmme lähtee sydämestä

Munkkiniemen kirkko Su 7.6. klo 11 Messu, Peltohaka, kanttori Jonna Imeläinen. Huom! aika. Ke 10.6. klo 15–17 Lähetyksen piha-

!! tete apererieiesisi enppap ilmaiainnen TTila ilaaailm elinmyynti myös puh

0 222233444646 0 4 0 0 0 04

verkkokauppa: www.divisa.fi

Seurakunnissa tapahtuu 4.6.— 10.6.

juhla aulassa ja piha–alueella pientä myyntiä ja tarjoilua lähetyksen hyväksi, Peltohaka, Valtonen. Klo 17–18 kirkossa Risto Jukon luento aiheesta ”Kirkot Aasiassa – kasvua ja kipua”.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Kuin Pariisissa

Jorma Uotinen laulaa ranskalaisia chansoneja ja muita sentimentaalisia lauluja kadotetusta rakkaudesta, kaipuusta ja kauneudesta. Jari Hakkarainen säestää pianolla. Edith Piafin, Jacques Brelin ja Léo Ferrén laulut vievät pariisilaisiin tunnelmiin Aino Acktén kamarifestivaalin Agricola-klubilla Mikael Agricolan kirkon sisäpihalla, Tehtaankatu 23. Liput maksavat 20 euroa.

Muuta n Huom! uudet messuajat kesällä: kesäkuussa vain Munkkiniemen kirkossa su klo 11, heinäkuussa vain Munkkivuoren kirkossa su klo 11, elokuussa Munkkivuoren kirkossa klo 11 ja Munkkiniemen kirkossa klo 13; Pyhän Laurin viikkomessu ma 10.8. klo 18 Lehtisaaren kappelissa. Kesäkahvilat ke klo 13–15 (17.6.–12.8.) Munkkivuoren kirkolla, to klo 13–15 (18.6.–13.8.) Munkkiniemen kirkolla.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko n Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Avoinna ti–to klo 8–16, pe klo 9–15, ma sulj., la–su tilaisuuksien aikana. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16, ma sulj. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. Su 7.6. klo 10 Messu. Järvinen, Albekoglu, Pesonen-Kareinen. Ke 10.6. klo 13 Tuomien alla. Musiikillinen kesäkahvila. Järvinen, Tammisto. Kamarikuoro Addiction kvartetti. Sibelius, Fougstedt, Madetoja, Kaski. Yhteislauluja, kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Käpylän kirkko n Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Diakoniatoimisto sulj. remontin vuoksi. La 6.6. klo 22 Soul-messu. Tavallista groovymmat kirkonmenot. Messu alkaa Käpylän kyläjuhlien lavaohjelman päätyttyä. Järvinen, Kosonen, Hämäläinen. Heini Ikonen, laulu, Tuuli Ikonen, laulu, Hilkka Louhivuori, laulu ja koskettimet, Eva Louhivuori, laulu ja koskettimet, Sona Jany-Louhivuori, laulu, Aino Peltomaa, laulu, Eliel Viitala, rummut, Tapio Backlund, basso. Su 7.6. klo 12 Messu. Järvinen, Albekoglu, Hämäläinen. Ti 9.6. klo 18 Kesäillan vasket. Kesäkahvila. Vaskiseitsikko Con Brassica, Järvinen, Murto. Kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaa pääsy.

Maunulan kirkko n Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340

Su 7.6. klo 16 Messu. Järvinen, Albekoglu, Hämäläinen. Klo 17 Ideailta. Miltä näyttää Maunulan kirkon tulevaisuus? Miltä toivoisit sen näyttävän? Tervetuloa ideoimaan ja keskustelemaan! Ti 9.6. klo 13 Lounaskonsertti. Iida Antola, sopraano ja Jenna Ristilä, piano. Turina, Bernstein ja Debussy. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma.

Maunulan uurnalehto n Pirkkolantie 22 Ti 9.6. klo 17 Hartaus. Järvinen. Sateella huoltorakennuksessa.

Muuta n Messujen kellonajat muuttuvat

7.6. alkaen. Messu sunnuntaisin klo 10 Oulunkylän, klo 12 Käpylän ja klo 16 Maunulan kirkossa. Toivomme, että monipuolisemmat ajat palvelevat seurakuntalaisiamme mahdollisimman laajasti. Otamme mielellämme palautetta vastaan: Ulla Kosonen, ulla.kosonen@evl.fi, Eveliina Laurila, eveliina. laurila@evl.fi. Ilmoittaudu juhannusretkelle viim. 10.6.! Juhannusaaton retki pe 19.6. Porkkalan leirikeskukseen Kirkkonummelle. Lähtö 19.6. Oulunkylän kirkolta klo 15, ajo Käpylän ja Maunulan kautta, lähtö takaisin viim. klo 22. Hinta 35e/ aik., lapsi 3–14v./5e. Makkaranpaistoa, salaattibuffet, ohjelmaa, yhdessäoloa ja mahdollisuus saunoa. Ilmoittautumi-

nen p. 09 2340 5300. Juhannusjuhla klo 18 Oulunkylän kirkolla. Perheiden piknik-retki ti 9.6. klo 9.45–11.30 Pikkukoskelle, Pikkukoskentie 23. Nyyttikestit. Tied. Kirsi Satosalmi, p. 09 2340 5331. Elämänkaari-diakonialeiri kaikenikäisille 28.–30.8. Lohirannassa. Hinnat 50/20e, alle 3 v. ilmaiseksi. Hinta sis. matkat, täysihoidon, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Lähtö pe klo 17 Käpylän postilta, ajo Oulunkylän ja Maunulan kautta. Paluulähtö su klo 15. Ilmoittaudu 1.6.–30.6. hakemuksella diakoniatyöntekijältä/kirkkoherranvirastosta. Tied. p. 09 2340 5318 tai Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382.

Paavali n Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko n Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

avoinna ma–to klo 11–14. Ke 3.6. klo 19 Kesäinen Snadi PaavaliMessu. Jorma Parviainen, Seppo Välimäki. Kahvit kirkon sisäpihalla ennen messua alkaen klo 18. Su 7.6. klo 11 Kesis alkaa nyt – Puistomessu Helsingin ensimmäisen kirkon paikalla Vanhankaupngin tien päässä. Sateella messu Paavalinkirkossa. Katso lisätiedot Muuta-osiosta.

Isä Ruben

Ti 9.6. klo 13–14.30 Pihakahvila Paavalinkirkon sisäpihalla. Ke 10.6. klo Kesäinen Snadi PaavaliMessu. Johanna Jakonen, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kahvit kirkon sisäpihalla ennen messua alkaen klo 18.

Muuta n Lapsiperheiden iltakalastus tors-

taina 4.6. klo 18. Vantaansuun Vapaa– ajan kalastajat opastavat kalastuksen saloihin ja kalankäsittelyyn. Ota mukaan omat kalastusvälineet tai voit myös lainata paikan päällä. 20 perhettä mahtuu mukaan. Jos halukkaita on enemmän, uusi ilta järjestetään to 11.6. klo 18. Tapaamispaikka Matinsillan kupeessa Arabian puolella. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Tuuli Aitolehti, tuuli.aitolehti(at)evl.fi, 050 3480357. Perheiden luontoretki lauantaina 6.6. klo 15–17. Alakoululaisten ja koko perheen luontoretki Vanhankaupungin alueella. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tuuli Aitolehti, tuuli.aitolehti(at)evl.fi, 050 3480357. Kesis alkaa nyt – Puistomessu ja piknik luonnossa sunnuntaina 7.6. klo 11. Virsiä ja lauluja suomeksi ja slangiksi. Mukana Slangikuoro. Stadin slangin puheenjohtaja Sami Garam bamlaa slangiksi. Jorma Parviainen suomeksi. Taivaallinen eväs talon puolesta, muun piknikin voi ottaa itse mukaan. Samoin kuin istuinalustat. Järjestetään yhteistyössä Stadin Slangin kanssa. Paikka: Helsingin ensimmäisen kirkon raunioilla Vanhankaupungintien päässä (Annalan puutarhojen takana). Sateella messu Paavalinkirkossa! Lauluilta Kumpula siirtolapuutarhalla torstaina 11.6. klo 18 Kerhotalolla (Kalervonkatu 1). Yhteislaulua Sanna–

Maarit Hakkaraisen johdolla. Illan juonto Arja Kortelainen. Juhannusaaton retki perjantaina 19.6. Kesäkoti Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Lähtö Paavalinkirkolta klo 16.30, paluu n. klo 22.30. Kokko sään salliessa, saunomismahdollisuus. Hinta 25 e bussilla, 15 e omalla autolla tulevilta. 0–16-v. ilmaiseksi. Hinta sis. illan ruoat. Mukana Anna Kalske, Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki. Ilm. virastoon viim. 12.6. Huom. ilmoittautuminen myös omalla autolla tulevilta ruokailun takia. Virkistyspäivä kesäkoti Mäntyniemessä keskiviikkona 8.7. Lähtö klo 9.30 Paavalinkirkolta. paluu klo 17 aikoihin. Retken hinta 15e. Saunomismahdollisuus, lounas ja kahvit, yhdessäoloa, hartaus. Mukana Petri Flinck, Birgitta Huhtaluhta ja Anna Kalske. Ilmoittautuminen 1.7. mennessä virastoon. Miestenleiri 25.–28.8. Mäntyniemessä. Mukana Ilkka Sariola ja Pekka Tähtinen. Hinta 45e. Ilmoittaudu virastoon 10.8. mennessä.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko n Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. To 4.6. klo 13 Eläkeikäisten kesäkerho. Kahvia ja yhdessäoloa. Mukana Anna-Kaisa Jussila. Su 7.6. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Elina Aro ja Jussi Hirvonen.

VälKe n Välitalontie 71 Keskiviikkoisin klo 9.30–12 Perheiden kesäkeskiviikko. Yhteistä oleilua ja tekemistä. Materiaalimaksu 5 e / perhe. Mukana Jenni Paaso, Ilona Lahtomaa ja Irene Berg–Järvinen.

Tulossa n Ilmoittautuminen syksyn muska-

reihin on käynnissä. Pakilan seurakunnan muskarit jatkuvat syksyllä tiistaisin 25.8 alkaen. Muskarit pidetään VälKe:ssä (Välitalontie 71): klo: 9.30–10 1–3 –vuotiaat, Muskari 3–6-vuotiaat (ilman vanhempia) klo 10.10–10.50 sekä Vauvamuskari (3– 12kk) klo 11–11.30. Ilmoittautumisohjeet ja linkki verkkosivuilla.

Pitäjänmäki n Virasto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12– 18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakoniapäivystys ti 9.6. klo 10–12 koko alue.

Pitäjänmäen kirkko n Turkismiehenkuja 4 To 4.6. klo 13–15 Kirkon terassi. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa edullisesti. Lapsille hiekkalaatikko. Klo 14.30 ohjelmaa, yhteislaulua, hartaus. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Sadesäällä sisätiloissa. Su 7.6. klo 10 Messu. Antturi, Palm, Petros Paukkunen. Kirkkokahvit.

Muuta n Retki Tytyrin kaivokseen ja Lohi-

rannan leirikeskukseen Lohjalle ke 26.8. Lähtö klo 8.50 Pitäjänmäen kirkolta kiertäen Pajamäen, Konalan ja Kotikallion. Paluu n. klo 18. Kaivoksessa opastettu kierros. Ota lämmintä päälle. Lohirannassa lounas ja kahvit. Mahdollisuus uintiin, saunomiseen, marjastukseen, sienestykseen ja kalastukseen. H. 35e. Ilm. virastoon.

Roihuvuori Seurakuntatoimisto n Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso– ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Roihuvuoren kirkko n Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09–2340 5758. Ke 3.6. klo 18 Iltamessu. Su 7.6. klo 10 Messu. Ek, Niva-Vilkko. ti 9.6. klo 12–14 Roihutupa-kahvion kesäkauden avajaiset. Yhteislauluja. Tarjoilusta vastaavat Roihuvuoren Martat. Tuotolla tuetaan tyttöjen koulunkäyntiä Eritreassa.

Laajasalon kirkko n Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio auki ma–pe klo 10–14. Laajasalon kirkolla kesäkuun ajan nähtävillä Oili Ollankedon maalauksia. Su 7.6. klo 12 Messu. Ek, Niva-Vilkko.

Tammisalon kirkko

Kuusimäki, harppu, Anna Pulli, urut. Ohj. 7 e.

Avoin olohuone avoinna ke 12.30– 14.30, to 11–15, pe 9–12 To 4.6. klo 12 Käsityöpiiri. Klo 14 Tarinat jatkuvat. Martti Ahlström. Pe 5.6. klo 9–10 Aamupuuro. Ke 10.6. klo 13 Lauletaan yhdessä virsiä. Pulkamo. Kahvia klo 12.30.

tapäiväkahvit. Hinta 40e. Ilm. ja käteismaksu virastolle 9.6. menn. Pe 19.6. klo 13.30–22.45 Juhannusretki Vivamoon Lohjalle. Hinta 25e sis. kahvin, saunan, Raamattuopetuksen, päivällisen ja juhannusjuhlan. Ilm. ja käteismaksu virastolle 13.6. menn. Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–18. Muina aikoina p. 09 2340 6302.

Bulevardin seurakuntasali

Vartiokylä

n Bulevardi 16 B, 2.krs

n Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Annankulma n Annankatu 14 D

Ke 3.6. klo 18 Israel-ilta. Slovenialainen jalkapalloilija Marcos Tavares, ICEJ:n Suomen osaston joht. Kari O. Niemi, Kosonen, Fiona Chow.

n Väylänrinne 1, p. 09 2340 5715

Agricolaliike

Ke 10.6. klo 13 Kesäpiiri. Helaseppä.

n Mikael Agricolan kirkko, agricola-

Tuomiokirkko n Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko n Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

avoinna ma–su klo 9–24. Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18. Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 4.6. klo 12 Viikkomessu. Silvo, Viitanen. Klo 12.30 Omakustanteiset kesäkahvit. Café Krypta. Klo 17.30 Suvimessun esilauluryhmän harjoitus. Koski, Kinnunen. Lisät.: Koski, p. 09 2340 6165. Krypta. Pe 5.6. klo 7.30 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. La 6.6. klo 18 Iltakirkko. Viljanen-Pihkala, Kinnunen. Su 7.6. klo 10 Messu. Viljanen-Pihkala, Varkki, Kinnunen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen, Viitanen, urut. Ohj. 7 e. Ma 8.6. klo 7.30 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Ti 9.6. klo 11 Prayer during the Day and a Short Presentation of the Cathedral. Klo 12 Päivärukous. Ke 10.6. klo 12 Urkuvartti. Lehtoaho. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Ruoholahden kappeli n Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125

La 6.6. klo 10–12 Lauantaiolkkari yksin- ja yhteishuoltajille. Ti 9.6. klo 14–16 Kappelikahvila. Ke 10.6. klo 18 Kesäillan kerho: Mistä paha tuli maailmaan? Varkki, Pulkamo.

Suomenlinnan kirkko n Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126

Pe 5.6. klo 19 Rauhanyhdistyksen seurat. Su 7.6. klo 14 Monikielinen Suvimessu. Ikonen, Koski, Kinnunen, lauluryhmä, Laura Rahnasto, huilu, Auroora Kiiski, viulu, Ilkka Koski, basso. Kirkkokahvit. Messun jälkeen Gideonit jakavat Uusia testamentteja eri kielillä.

Vanha kirkko n Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12– 20.30 To 4.6. klo 17.30–20.30 Rukouksen huone. Pulkamo ja Pulli laulavat ja laulattavat klo 19. Su 7.6. klo 10 Messu. Storhammar, Vettenniemi, Pulli, Pulkamo. Kirkkokahvit ja messujatkot. Ti 9.6. klo 12 Päivämusiikki. Ke 10.6. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Pulli. Klo 19 Urkukesän konsertti. Anni

Seurakunnissa tapahtuu 4.6.— 10.6.

liike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Café Agricola avoinna ma–pe klo 10–15, lounas ma–pe klo 11– 13.30. Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi. Su 7.6. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Wikström, Ingerö. Kirkkokahvit. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Ikonen, Tuuli Malve ja yhtye. Ti 9.6. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

Studium Catholicum n Ritarikatu 3 A

To 4.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta n Kahvia ja taidetta Café Kryptassa

30.8. asti. Johanna Oras: Bright like a Diamond 18.6. asti. Vapaa pääsy. Avoinna ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö n Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko n Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320

To 4.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Pe 5.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Su 7.6. klo 10 Messu. Jari Leinonen, Tuomas Meurman, Leena Tiitu. Valkotakit-kamariorkesteri. Kirkkokahvit. Ma 8.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Ti 9.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Ke 10.6. klo 17.15 Rukousetkot (morsiushuone). Klo 18 Ehtoollishetki. Otto Alanen, Matilda Hakkarainen, Leena Tiitu. To 11.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 19 Metallimessu. Haka Kekäläinen, Mikko Saari, Jeremy Qvick, Ilari Lähteenmäki. Solisti Henriika Steidel. Messu on mukana Aalto-yliopiston kv. seminaarin ohjelmassa ja pidetään suomeksi ja englanniksi.

Muuta n La 6.6 klo 9 Aamurukous – Morn-

ing Prayer. Arkadia International Bookshop, Nervanderink. 11. Su 7.6. klo 18 Virsilauluilta, Soutustadion. Kesäretket: Ke 24.6. klo 9–17 diakonian Kesäretki Loviisaan. Kaupungin kiertoajelu, Loviisan kirkko, Komendantitalo, Sibelius-näyttely, lounas ja il-

Matteuksenkirkko n Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420

Ke 3.6. klo 12–14 Kesäkahvit kirkon aulassa. Klo 14 Arkimessu. Vidgrén, Tuunela ja Vesanen. To 4.6. klo 14–16 Toivonpäivän tapahtuma ikäihmisille. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyön yhteisessä, maksuttomassa tapahtumassa monipuolinen ohjelma seniorien osaamista: musiikkia, tanssia, räppiä, yhteislaulua ym. Esillä ikäihmisten unelmia – unelmointi luo toivoa! Su 7.6. klo 10 Messu. Pakarinen, Koskimäki ja Kopsa. Ke 10.6. klo 12 Lounasmusiikkia, Marianne Suomalainen ja Marianne Sundroos. Ke 10.6. klo 12–14 Kesäkahvit kirkon aulassa.

Puotilan kappeli n Puotilantie 5, p. 09 2340 6421,

puotilan.kappeli@evl.fi To 4.6. klo 18 Kappelimessu. Kontio, Heidi From ja Kopsa.

Tulossa n Senioripysäkki alkaa syyskuussa Matteuksenkirkolla. Keskusteluryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja se kokoontuu 15 kertaa kerran viikossa. Osallistujat haastatellaan. Lisätietoja diakoni Outi Hämeenkorva p. 09 2340 641.

Vuosaari n Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Hyväntekeväisyyskonsertti NEPALIN hyväksi

Alan Bern ja Freilach mit Kneidlach esittää

SHPIL, KLEZMERL, SHPIL! klezmerkonsertti

Perjantaina 5.6. klo 18 Pelastusarmeijan Temppelissä Uudenmaankatu 40, Helsinki Joska Josafat | Meri-Sofia Lakopoulos Kismet-yhtye | Vladimir Itchenko Eliel Vargas | Kristina Bakic Parinaz Mohammadi Eduardo Domingues & His Brazilian Aeroplane ...

Vapaa pääsy – kolehti

Tervetuloa!

AVOIMET OVET perjantaina 5.6.2015 klo 10.00 – 12.00

LAUTTASAAREN SENIORITALOSSA osoitteessa: Pohjoiskaari 1 – 3, 00200 Helsinki TERVETULOA TUTUSTUMAAN TOIMINTAAMME! Oletko näkövammainen tai omainen? Pengertuvalla os. Pengertupa 11 A, tapahtuu 12.1 lähtien ma, ti ja pe klo 13 alk. Vertaistuellista. Lisätietoja Näk. vam Pengertuvalta puh. 040 178 8858

Katukappeli n Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 4.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Airi Heikkinen ja Eeva Jurmu.

Myrskylintu n Solvikinkatu 11 Ke–to 3.–4.6. klo 9.30–11.30 Perheiden kesäkerho. Mukavaa yhdessäoloa, ul-

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 7.6. klo 19.00 Alppilan kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Karismaattisuus siunaus vai kirous? Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Hengelliset tilaisuudet HERÄNNÄISSEURAT HERÄNNÄISSEURAT

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Ke 3.6. klo 19 Seurat Pe 5.6. klo 19 Seurat Suomenlinnan kirkossa La 6.6. klo 18 Seurat Su 7.6. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Vuosaaren kirkko n Satamasaarentie 7 Kesällä auki tiekirkkona 1.6.–7.8. ma– pe klo 10–15. Kiinni juhannusaattona 19.6. Su 7.6. klo 11 Messu. Liturgia ja saarna Samuel Paananen, Arto Huhdanmäki avustaa ja kanttorina Eeva Jurmu. Ke 10.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Vapaamuotoista yhdessäoloa, klo 11 on ohjelmallinen tuokio: musiikkia, keskustelua, sanaa jne. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1euro.

Sunnuntaina 17.00 Sunnuntaina 7.6. 7.6. klo 18.00 HelsinginKahvisalonki synagoga Bulevardin Bulevardi 1, 00100etukäteen Helsinki Liput 29 €,, ostettava Liput 29€ 2.6. mennessä ks.. www.klezmerfinland.fi

MUISTA LÄHEISIÄSI MERKKIPÄIVÄNÄ P. 0400 249 961

Ke 3.6. klo 19 Lauttasaaren kirkko. Pe 5.6. klo 18 Kytäjän kirkko, Palkkisillantie 11, Hyvinkää Su 7.6. klo 14 Myyrmäen kirkko. Ke 1.7. klo 19 Lauttasaaren kirkko. Ke 22.7. klo 12 arkiveisuut, Rautatienrakentajien hautausmaa, Sandelininkatu 13, Hyvinkää. La 8.8 klo 18 Loviisan kirkko, Kuninkaantien. 8.-9.8. Hangossa Meriveisuut 8.8. Lappohja, alkuseurat+kahvit kyläkirkossa klo 17. Iltaseurat+iltapala Högsandin leirikesk. rantatöyräällä klo 19. Juhlamessu Hangon kirkossa 9.8. klo 10. Ruokailu ja päätösseurat srk-kodilla. Majoitus Högsandin leirikesk. 25/hlö. Omat liinavaatteet. Maj.varaus p. 019 541 0300. Ke 19.8. klo 18 Klaukkalan kirkko Hiidenkiviseurat Su 23.8. klo 16 Vantaan yht. seurat Pyhän Laurin kappelissa Pappilankuja 3, Vantaa.

Adressit Lähetä surunvalittelusi. Adressien tekstauspalvelu punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211

18 koilua, laulua, leikkiä, kädentöitä. Omat eväät mukaan. Talo tarjoaa kahvin, teen ja mehun. Tule niinä päivinä, kun sinulle sopii. Mukana kanssasi Salme Vesterinen ja Päivi Lindberg Ma–to 8.–11.6. klo 9.30–11.30 Perheiden kesäkerho.

Muuta n Toivonpäivän tapahtuma ikä ihmisille to 4.6. klo 14–16. Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyön yhteisessä, maksuttomassa tapahtumassa monipuolinen ohjelma seniorien osaamista: musiikkia, tanssia, räppiä, yhteislaulua ym. Esillä ikäihmisten unelmia – unelmointi luo toivoa!

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo n Kolmas linja 22, toimisto 09 2340 2502

Hermannin diakoniatalo n Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

www.helsinginseurakunnat.fi/erityisdiakonia

Seurakunnissa tapahtuu 4.6.— 10.6. Erityisnuorisotyön keskus Snellu n Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl

nein, saaresta 20 min vaille tasan, maksu 4 e, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min ennen saaren sulkemista. Lounas klo 12–14. Hartaus päivittäin klo 14.

Kampin kappeli

Näkövammaistyö

n Narinkkatori p. 09 2340 2018,

n Ota yhteyttä jos olet vailla ulkoilukaveria. Ulkoilu on mukavampaa ja turvallisempaa yhdessä p. 09 2340 2549 marjaleena.kallio@evl.fi. Pe 19.6 Juhannusjuhlat klo 17–21.30 Kuntokalliossa, Kuntokalliontie 6. Ohjelmassa: yhteislaulua, kreikkalaista tanssia, Standup -koomikko Mikko Vaismaa, iltahartaus ja kokko. Illan hinta 10 e. sis. tarjottavat ja ohjelman. Järj. Vantaan seurakunnat. Ilmoittautumiset 11.6. mennessä Terhi Suonsivu 050 381 8758.

kampinkappeli@evl.fi Maanantaisin klo 8 Aamuhartaus. Pe 5.6. klo 18 Iltahartaudessa Anu Pulkkinen lauluyhtyeineen.

Kehitysvammaistyö n Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@evl.fi

Kuurojentyö n Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi

Mustasaaren toimintakeskus

Nuorisotyö

n Seurasaaren selkä,

telttaleiri Siuntion Korpirauhassa. Luonnossa liikkumista, tasapainoilua, kiipeilyä, pelejä, askartelua, iltanuotioita, hartauksia, uintia ja melontaa. Leiri alkaa torstaina päivällisellä klo 17 ja päättyy sunnuntaina lounaaseen klo 12. Mukaan voi tulla lyhemmäksikin ajaksi. Yöpyminen omissa teltoissa. Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollista myös varata seurakunnan teltta. Osal-

toimisto p. 09 2340 2590, www.mustasaarentoimintakeskus.fi Tervetuloa Mustasaareen! Poikkeusaukiolo päärakennuksen maalauksen vuoksi 2.6.–18.6. ti ja pe klo 9–18, ke ja to klo 9–21. Viikonloput saari on suljettu 21.6. asti. Aukiolo 23.6.–16.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to klo 9–21. Lautat lähtevät Taivallahdesta tasatun-

n To–su 6.–9.8. Isät ja pojat kiipeilee

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

listumismaksu 20 e/henkilö/vrk. Ilmoittautuminen 30.6. mennessä ysk.kasvatus@evl.fi tai p. 09 2340 2502. Kertokaa ilmoittautuessa isän nimi, osoite, puhelin ja sähköposti, pojan nimi ja ikä sekä milloin tulette leirille ja milloin lähdette. Heinäkuussa lähetetään ilmoittautuneille yksityiskohtaiset tiedot varusteista, ohjelmasta ja turvallisuudesta sekä ajo-ohjeet (leiriläiset saapuvat omilla kulkuneuvoillaan). Lisätietoja Ilmari Syrjälä, ilmari.syrjala@evl.fi

Oppilaitostyö n www.kirkkojakampus.fi

Palveleva puhelin n www.evl.fi/palvelevanetti

Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Sairaalasielunhoito n Sairaalapappien yhteystiedot henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.

Vapaaehtoistoiminta n Katso suurellasydämellä.fi

Vieraskielinen työ n www.migrantchurch.fi ja face

book.com/migrantchurch.fi Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service. Contact: Hans Krause, 040 5456 833, hans. krause@evl.fi. Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Hans Krause.

International Ev. Church n Worship Service (in English) every Sunday 16:00 Roihuvuori church, Tulisuontie 2. Coffee and fellowship after the service. Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations! Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs. For more information: IEC Center, Tel. 09 586 8770, www.church.fi

Suvivirsi soi Narinkkatorille kerääntyi viime viikolla 1 500 laulajaa. Teksti Sirpa Patronen Kuva Pekko Vasantola

Aurinkoinen kesän aloitus Narinkkatorilla. Helsingin seurakunnat laulattivat Suvivirttä torilla jo viidettä vuotta.

Tuttu Suvivirsi raikui Narinkkatorilla viime torstaina kahdessa Stadin Suvivirsi -tapahtumassa. Ne kokosivat 1500 ihmistä laulamaan yhdessä. Helsingin seurakunnat järjestivät tapahtuman jo viidettä kertaa. – Liikutuin eläkkeellä olevana opettajana Suvivirrestä. Siitä pitää laulaa myös neljäs säkeistö, muuten se on tyhjä virsi, kertoo Sinikka Haverinen. Hanna Jabbourille on matalampi kynnys tulla Narinkkatorille

kuin kirkkoon. Molemmat pitivät Narinkkatorilla laulujen sovituksista, joiden esilaulajina toimivat Tommi Kalenius ja Emma Salokoski sekä Suvivirsi-bändi. Viime lauantaina Suvivirttä laulettiin Töölöntorin Suvivirsi soi -tapahtumassa. Tapahtuman käynnisti viime vuonna oopperanjohtaja Lilli Paasikivi. – Suvivirteen kytkeytyy itselläni vahvoja onnen tunteita. Koululaisena Suvivirren soidessa iloitsimme kouluvuoden päättymisestä, kevätjuhlasta, loman ja vapauden alkamisesta, Paasikivi sanoo.

Naapuruus kuntoon kokkaamalla Kulttuurien ja uskontojen suhteita parannettiin Pasilassa ja Mellunmäessä naapuruusviikolla. Teksti ja kuva Heidi Rautionmaa

Pasilan Rauhanasemalla tempaistiin naapuruusviikolla uskontojenvälisen ystävyyden ja monikulttuurisen keittiön kunniaksi. – Naapuruuspäivä tuo yhteisöt yhteen. Näin rakentuu suhteita, joista koko alue hyötyy, sanoo viikkoon osallistunut amerikansuomalainen vaihto-opiskelija Milla Heikkinen. Nebraskasta muuttanut Heikkinen on myönteisesti yllättynyt Helsingin monikulttuurisuudesta, joka näkyy myös yliopistolla. Heikkinen otti osaa Rauhankoulun ja Kalliolan Setlementin monikulttuurisen ruuan työpajaan, joka oli osa Aalto-yliopiston opiskelijan Vahid Mortezaein

pro gradun tutkimusaineistoa. Mortezaei tutkii ruokaa kulttuurirajat ylittävänä kommunikaatiovälineenä. Kokkaajien lisäksi illassa kokoontui eri uskontoja edustavien keskustelupiiri, joka pääsi maistamaan keittiön antia. Marko Näätänen Uskot ilman rajoja ry:stä toi intialaisen kasviskorman reseptin. – Ruuan valmistaminen yhdessä on hieno tapa tutustua toiseen. Uskontodialogi ei saisikaan olla vain älyllistä keskustelua opista, ajattelee Näätänen. Uskontojen edustajien keskustelupiirin järjestivät Helsingin seurakuntayhtymä, Paavalin seurakunta, Islamic Information Association, Suomen Islamilai-

nen Yhdyskunta ja Uskot ilman rajoja ry. Mellunmäessä Kaunispääntiellä Lea Ehas huomasi naapuruuspäivänä perjantaina talonsa rappukäytävässä ilmoituksen, jolla kutsuttiin tutustumaan viereiseen islamilaiseen rukoushuoneeseen. – Kun moskeija aloitti toimintansa muutama vuosi sitten, alueella oli paljon negatiivista asennetta muslimien paikkaa kohtaan. Ennakkoluulot ovat karisseet. Naapuruston ihmiset ovat huomanneet, ettei paikasta ole mitään haittaa. Sinne kokoontuu ihan tavallisia ihmisiä, kertoo Ehas. Resalatin Islamilaisen Yhdyskunnan puheenjohtajan Paula Kemellin mukaan ihmisiä kiinnostaa tutustua moskeijaan, mutta moni miettii kuinka siellä tulisi käyttäytyä. Avointen ovien päivän kävijät halusivat tietää paikan toiminnasta ja muslimien arjesta Suomessa.

Tässä valmistetaan tutkimusaineistoa. Vahid Mortezaei, Anup Khanal, Marko Näätänen, Milla Heikkinen ja Matti Cantell laittoivat ruokaa Pasilan naapuruusviikolla. Mortezaei keräsi samalla tutkimusaineistoa pro gradu -työhönsä, joka käsittelee ruokaa kulttuurirajat ylittävänä kommunikaatiovälineenä.

Euroopan naapuruuspäivä on kasvattanut suosiotaan 15 vuodessa. Päivää vietettiin viime viikolla 36 maassa 20 miljoonan ihmisen voimin. Pariisista liikkeelle lähtenyt teemapäivä kannustaa ihmisiä

tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan keskenään. Uskontodialogi jatkuu torstaina 4.6. kello 17 Itä-Pasilan seurakuntakodissa, Opastinsilta 6, keskustelulla ekologisesti kestävästä elämästä.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Psykiatristen potilaiden oikeuksia tulisi tarkastella uudella tavalla, ihmisoikeusteoriaan porautunut Mari Stenlund sanoo.

Oikeus kykyyn uskoa

Mitä on tapahtunut? Psykoosiin sairastuneen kanssa tulisi voida jakaa hänen kokemustaan keskustellen. Harhaisistakin ajatuksista voidaan puhua psykoottisen kanssa ja kehittää näin hänen valmiuksiaan muodostaa omia mielipiteitään.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Stephen Carroll / Plainpicture / Kuvaario

sykoottisissa häiriöissä on tyypillistä, että henkilön todellisuudentaju horjuu eikä hän pysty jakamaan kokemaansa todellisuutta muiden kanssa. Keskeisiin oireisiin kuuluvat aistiharhat ja harhaluulot. Skitsofreniaan sairastuneen mielessä saattaa olla paljon myös uskonnollisväritteisiä harhoja, jotka ovat vakavasta sairaudesta kertovia oireita. Mari Stenlund on pohtinut väitöskirjassaan, että onko psykoottistasoiseen mielenterveyden häiriöön, kuten skitsofreniaan, sairastuneella ihmisellä kuitenkin oikeus omiin harhaluuloihinsa. Hänen Freedom of delusion -väitöskirjalle myönnettiin huhtikuussa Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinto. Mari Stenlundin väitöstutkimuksen aihe alkoi muotoutua teologian opintojen graduvaiheessa, jolloin hän halusi yhdistää osaamistaan mielenterveyden häiriöihin perehtyneenä sosionomina ja teologina. – Aihe tuntui silloin jännältä tutkimuskohteelta, johon liittyi kaikenlaista mystistä. Sittemmin kuitenkin huomasin, että kysy-

myksessä on yhteiskunnallisesti merkittävä aihepiiri, Stenlund muistelee yli kymmenen vuoden takaisia tuntemuksiaan. Tutkimusaihe paljasti, kuinka syrjäytyneitä psykoottisista häiriöistä kärsivät mielenterveyskuntoutujat ovat. Näiden ihmisten ajatuksen- ja uskonnonvapauden voisi katsoa hyvällä syyllä olevan vähintäänkin kyseenalainen. Ihmisyyttä määriteltäessä on nimittäin unohdettu täysin psykoottistasoisista mielenterveyden häiriöistä kärsivät. – Ihmisoikeusteorian mukaan kaikilla ihmisillä on oikeus omiin ajatuksiinsa olivatpa ne sitten mitä hyvänsä. Niin kauan kuin ajatukset ovat vain ajatuksia, ulkopuolisten ei tule puuttua niihin pakkotoimin, Mari Stenlund sanoo.

”

voitaisi ottaa pakkohoitoon ja hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Stenlund on hahmotellut ihmisoikeusteorian kehittämistä suuntaan, jossa suojattaisiin ihmisen kykyä ja valmiuksia omien uskomusten ja mielipiteiden muodostamiseen. Tällä tavoin nämä perusoikeudet voitaisiin nähdä myös psykoottisten ihmisten perusoikeuksina, joita ei voitaisi ottaa heiltä pois. Tämän kaltaisia ajatuksia toimintavalmiuksien turvaamisesta on esittänyt muun muassa filosofi Martha Nussbaum. – Näin määriteltynä tämänkaltainen uskonnon- ja mielipiteenvapaus kannustaisi kehittämään psykiatrista hoitoa, joka tukisi enemmän potilaan ajattelukykyä, maailmankuvan kehittymistä ja

Ihmisyyttä määriteltäessä on unohdettu psykoottistasoisista mielenterveyden häiriöistä kärsivät.”

Tutkija Mari Stenlund

Tällä perusteella ihmisellä tulisi olla täysi oikeus myös omiin harhaluuloihinsa. Jos näin on, harhaluulojen hoitaminen psyykenlääkkeillä tai pakkohoidolla kävisi mahdottomaksi. Eettisesti olisi kuitenkin kestämätöntä, ellei esimerkiksi itsemurhavaarassa olevaa henkilöä

omien arvojen mukaisen elämän tavoittelua, Mari Stenlund arvioi. – Psykiatrisen hoidon tavoitteena on jo nyt turvata potilaan täysivaltaista toimijuutta, joten periaatteessa maaperä nussbaumilaiselle kykyihin keskittyvälle ajattelulle on jo vankka.

tyyn. Enemmän voitaisiin kuitenkin pohtia hoidon päämääriä: onko päätarkoituksena lieventää oireita vai turvata potilaan valmiuksia? – Tämä voisi tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi psykoosiin sairastuneen kanssa voitaisiin keskustella perusteellisesti siitä, mitä on tapahtunut. Siihen tarvitaan tietysti toisia ihmisiä.

Mari Stenlund.

Klassinen esimerkki potilaan toimintavalmiuksien tuhoamisesta on lobotomia, jossa katkaistaan otsalohkojen yhteydet taemmas aivoihin. Hoitomuodon kulta-aikaa oli 1950-luku, ja se otettiin myös Suomessa innostuneesti vastaan. Leikkauksista alettiin kuitenkin luopua 1960-luvulla, kun psyykenlääkkeet kehittyivät. – Lobotomiassa puututtiin liian voimakkaasti ihmisen valmiuksiin ja kykyyn tuottaa omia ajatuksia ja uskomuksia, Mari Stenlund sanoo. Stenlund luottaa lääkäreiden kykyyn arvioida nykyisten psyykenlääkkeiden haittavaikutuksia suhteessa niistä saatavaan hyö-

Lähimmäisen sairastuminen haastaa meitä ylipäätään olemaan kiinnostuneita toisistamme. – Esimerkiksi seurakunnissa ei tulisi ohittaa toisen ihmisen kummallisia mielipiteitä vain olankohautuksella. Olisi hyvä, että harhaisistakin ajatuksista voitaisiin keskustella, jotta harhoista kärsivä saisi näin mahdollisuuden kehittää valmiuksiaan mielipiteiden muodostamiseen. Mari Stenlundin mukaan voisi olla hyödyllistä miettiä enemmän myös psykoottisen ihmisen harhojen mielekkyyttä. – Ovatko harhojen sisällöt vain sattumaa vai kertovatko ne jotain tärkeää siitä, mitä kyseinen henkilö on joutunut käymään läpi? Voisiko harhainen ihminen ymmärtää itseään paremmin, jos hän löytäisi yhteyden omien harjojensa ja kokemustensa välille? Mari Stenlund pohdiskelee.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

neniälittereK Kipuillaan

Aika kuluu, elämä muuttuu. Kun haluat tietää asuntosi arvon, kutsu meidät maksuttomalle Kotikäynnille. linnankoskenkatu@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Linnakodit Oy LKV Linnankoskenkatu 12, 00250 Helsinki

Anna Toppinen

”TARJOAN IHMISLÄHEISTÄ JA LUOTETTAVAA VÄLITYSPALVELUA.”

Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä Oik.kand., LKV, LVV

Mietitkö asuntosi myyntiä? Soita minulle

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 23402235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 770 3669 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 770 3664 Pihla Tiihonen, ma. 020 770 3705 Toimittajat Juhani Huttunen, 020 770 3660 Marjo Kytöharju, 020 770 3662 Tommi Sarlin, ma. 020 770 3663 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, 0400 249 961, paula.kaijanto@media.fi Ilmoitusaineistot kk.ilmot@media.fi p. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

o h o k o ti.fi

Yksityinen helsinkiläinen etuovi, jokakoti, oikotie

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä. HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028 Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin! J. Vähäkangas

MONIPUOLISTA KOTIAPUA TAINA KOSKIMÄKI 040 7000 760 WWW.APUAKOTIIN.NET

Mattojen käsinpesua 10€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen Hakaniemessä.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne

Psykoterapiaryhmä Pikku Huopalahdessa Alkaa syksyllä ja kesto 1,5 vuotta Risto Ruokolainen, 050 9116374 risto.ruokolainen@kehityspiikki.fi

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. Kierrätyspalvelu! 0466 418 728 Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497

Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä, myös palvelutaloihin, vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu. Parturi Kaija puh. 046 660 4393

ISSN 0356-3421

p. 040-411 4370

Ostetaan Ostamme kodin irtaimistoa mm. astioita, valaisimia, huonekaluja (erityisesti 1950-70 –luvuilta), taidelasia ja maalauksia sekä harrastetavaraa ja kokoelmia. Tyhjennämme myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt. Nouto ja käteismaksu.

Tähtiantiikki & Design 0400 704 763 www.tahtiantiikkidesign.fi

Ostetaan kuolinpesät. Kellareiden varastojen, vinttien yms. tyhjennykset nopeasti. Puh. 044 558 8078 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy

mh:sta

Anneli Vainioranta ky

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203

Reprotyö Esko Jämsä

1,75%

Oho. I Anna Toppinen Oy LKV, Annankatu 29, 00100 Helsinki

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e/pmm + 24% alv. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 28,52 e, sis. alv. Toistoalennus -20 %

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

MYYN HUONEISTOSI! 0400 506 079 (A) LKV 41v kok.

tai katso annatoppinen.fi

Kaihdintohtor�

www.valomerkki.fi

Pirkko Toiviainen yrittäjä LKV, FM p. 044 366 3604 pirkko.toiviainen@ kiinteistomaailma.fi

050 551 4115

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

73. vuosikerta

Vesa Viitanen yrittäjä LKV p. 050 380 3883 vesa.viitanen@ kiinteistomaailma.fi

ähän asti piispat ovat kipuilleet ja kiemurrelleet hankalien kysymysten kanssa. Esimerkiksi homoasia on kirkossa kipeä kysymys, jonka kanssa joudutaan kipuilemaan pitkään. Uusi pääministerimme, jonka sanotaan olevan kirkkoon päin kallellaan, on ilmeisesti kuunnellut piispoja. Sen verran usein hän hallitusohjelmaa esitellessään toisti edessä olevan kipeitä ratkaisuja. Varmasti tekee kipeää niellä raakana tuoreita vaalilupauksia. Ihan kipeätä on ollut myös hallitusta arvosteleva punavihreä somehuttu. Kaikki esitykset ja linjaukset on ammuttu seulaksi suoralta kädeltä. Katsokaa nyt, kuinka pahat sedät vie lapsilta viimeisetkin siemenperunat (typerä kielikuva, mutta kipeän kuvaava). Kaikki uusien ministerien sanomiset vuosien takaa on kaivettu kauhisteltaviksi. Mutta enää ei tarvitse kärsiä sateenkaarihallituksen saamattomuudesta. Ei haittaa, vaikka tekee kipeää: politiikka on palannut politiikkaan, iloitkaamme ja riemuitkaamme siitä.

Palveluja tarjotaan

Pakettiauto ja kuljettaja, kodin ja autojen korjaustyöt. Puh. 044 911 8930

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Vuokralle tarjotaan Rumpupolun palvelutalossa Kannelmäessä • Vapaana kaksi palveluasuntoa 45m2 ja 37m2. • Molemmat asunnot ovat kaksioita ja niissä on iso lasitettu parveke. • Palveluasuminen on tarkoitettu 60 täyttäneille. Myös muu sosiaalinen tarve voi olla asumisen perusteena. • Asumiseen kuuluu vähintään 10h palvelupaketti/kk. • Tiedustelut palvelutalon johtaja Erja Laasonen puh: 0400 782 427, arkisin kello 8-15.

OSTAMME KUOLINPESÄT

Loppuun siivottuna sop. mukaan 25 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI*

Tarjoa rohkeasti! Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen.

toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, irtaimistot, kaikenlaista kodin tavaraa. Myytpä mitä tahansa, niin kannattaa tarjota. Kirjat, levyt, taulut ym. käyttö- ja tyylihuonekalut. Huutokauppapojat. P. 040 777 2222

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

Palvelukseen halutaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.fi

T A K U U T Y Ö

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua. Hammaslääkäri Toivo Saks.

ERIKOISHINTAMME: Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus Hampaan värinen paikkaus Kivuton hampaan poisto Hammasvalkaisu

Hinta

Omavast. Kelapal.

65 E 38,00 27,00 65 E 45,00 20,00 65 E 45,00 20,00

yksilöllisellä menetelmällä alk..........alk. 180E

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

p. 726 2266 p. 146 1460

Miksi isit maksa liikaa?

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI..alk. 360E YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI...... 730€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS... 110E

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa Proteesien ilmainen tarkistus.

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

OLEMME NYT MY LAHDESSA PORK ÖS RUOHOKALA 00180 HELSINK NKATU 7 A, I (katutaso)

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ

Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus 09 621 2266 tai 050 557 0740

Siivouspalveluja Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

Ikkunanpesut ja kotIsIIvoukset Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI

Kirkkonummen seurakuntayhtymä Kyrkslätts kyrkliga samfällighet

VETERAANI- JA ELÄKELÄISELÄKELÄISEDUT EDUT

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. (09) 763 763 180 180

p. 040 7646933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kirkkonummen seurakuntayhtymä hakee ylivahtimestaria Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.evl.fi/rekrytointi kohdasta Avoimet työpaikat.

Lakiasioita TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 186€ SUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A177 A 1 KORKEAVUORENKATU 310,82€€ AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

KOTISIIVOUSTA

Hoivapalveluja Kotiapua senioreille luotettavasti. Erityisosaamisena ravitsemus. Tilaa maksuton palveluesittely. ETM Sari Roos/ p. 040 546 6326 Tutustu: www.palvelusroos.fi

Kirpputoreja Vuokrata halutaan

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

Hautauspalveluja

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

OLK Siivouspalvelut.fi

Surun kohdatessa et jää yksin

040 762 5615

vähenn. 45%

Terveydenhoitoa 4

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515

Asianajajia

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI: FORUM p. 010 76 66620, HAKANIEMI p. 010 76 66500,

ITÄKESKUS p. 010 76 66590, MALMI p. 010 76 66630, TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Myydään hautakiviä

ESPOO: ESPOONLAHTI p. 010 76 66640, LEPPÄVAARA p. 010 76 66610, TAPIOLA p. 010 76 66570

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

VANTAA: MYYRMÄKI p. 010 76 66600, TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 • HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h: 050 347 1555

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Rakennusala

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50e) nyt 37e. Norm.vel.perm. l+k (55e) nyt 46e Tied. 09 639 818 Eläkeläisten permanentti pak. 60e ja väripaketti 60e l leikkaus 18-20e Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Henkilökohtaista

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevättarjous, aidat, kestopuuterassit P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Myydään

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. Arvio p. 0400 689 742 Jabell.fi

HARVINAISET EUROT & JUHLARAHAT Vatikaani, Monaco, San Marino, yms... Hinnasto: www.kolumbus.fi/mjk/eurot OSTAN RAHOJA mm. risurahat 15,-/kpl 044 538 3461 - mjk@kolumbus.fi Myydään siirtolapuutarhamökki Vallilassa. Tammitie 108. Hp. 40 000€. P. 040 731 9592 Siirtolapuutarhamökki myydään Oulunkylässä. Primulapolku 138. P. 050 572 0825

Ulko- ja sisäremonttikohteet kuntoon kesäaikana! Pienetkin kohteet, työstä -15% ale.

Saneeraus Pe-Ry Tmi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

65-vuotias mies etsii naispuolista kaveria/asuinkumppania. Kaikki huomioidaan. P. 045 607 3818

Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI

P. 0400 819 757

Maalaus-, tapetointi-, laatoitustyöt ja kaikki kirvesmiestyöt, ym. työt. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys. Tarvikeale. N. 30 v kokemuksella.

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Kotitalousvähennyskelpoinen. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl. Tunnollinen, raitis, savuton ja vakituisessa työssä oleva naishenkilö etsii pitkäaikaista rauhallista vuokra-asuntoa Hgin kantakaupungista tai LänsiHelsingistä 1.7.15 alkaen. Vuokra max. 730e/kk. Yst.terv. Anita / 045 103 2954 36v. työssäkäyvä urheilullinen puuseppä etsii yksiötä Helsingistä. Luottotiedot ok. Puh. 040 083 1116 Nuori, tupakoimaton lääketiedettä ja taloustiedettä opiskeleva aviopari etsii kohtuuhintaista vuokra-asuntoa kantakaupungista. Yht.otot Jasmin Eriksson 050 490 0149 Hyväkäytöksinen pari (ekonomi/sosionomi) etsii edullista asumisratkaisua Helsingin alueella. Puh. 040 779 3056 Työssä käyvä luotettava, tupakoimaton nainen etsii edullista vuokrayksiötä/alivuokralaisasuntoa kantakaupungin alueelta. Lisätietoja ja suositukset Leena puh. 040 520 4514 Etsin yksiötä Helsingistä alk 1.7. Olen työssäkäyvä, luotettava ja siisti vuokralainen. Elina/040 824 1052

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki ViLLE HUURi

Heini Ikonen.

Soul-messu Käpylässä Tulossa tavallista groovymmat kirkonmenot: soul-musiikin täyteinen messu alkaa Käpylän kyläjuhlien lavaohjelman päätyttyä. Mukana sukuyhtye Soul & Gospel Cousins: Heini Ikonen, laulu, Tuuli Ikonen, laulu, Hilkka Louhivuori, laulu ja koskettimet, Eva Louhivuori, laulu ja koskettimet, Sona Jany-Louhivuori, laulu, Aino Peltomaa, laulu, Eliel Viitala, rummut, Tapio Backlund, basso. Mukana myös pastorit Ulla Kosonen ja Heikki K. Järvinen sekä kanttori Taru Hämäläinen. Soul-messu la 6.6. klo 22 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 7.6. klo 10 Jumalanpalvelus Harjavallan kirkosta. Kansanlaulukirkon lauluja. Klo 11 Vapaakirkon jumalanpalvelus Huittisilta. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 4.6. Pastori Marjo Kiljunen. Kirkkoherra Elina Tourunen. Pe 5.6. Kirkkoherra Juho Kopperoinen. Pastori Elina Koivisto. La 6.6. Kapteeni Toni Penttinen (Pelastusarmeija). Kappalainen Olli-Matti Vuori. Ma 8.6. Pastori Laura Mäkelä. Raamatunlukua. Ti 9.6. Nuorisopastori Pasi Hakkarainen. Lähetystyöntekijä Juha Juvonen (Vapaakirkko). Ke 10.6. Lähetyssihteeri Paula Rosbacka. Vankilapastori Marko Meijer. To 11.6. Sairaalapastori Kirsi Hiilamo. Pastori Elina Koivisto.

TV1 La 6.6. klo 15.10 Pisara. Kirjailija Annamari Marttinen opettaa turvapaikanhakijoille suomea Konnunsuon vastaanottokeskuksessa. Ps. 23:1-5. Uusinta ma 8.6. klo 11.05. Su 7.6. klo 10 Pop-messu Töölön torilta. Saarna Mikko Saari. Artistivieraana Yona. Uusinta ma 8.6. klo 11.10.

Unelmatyöpajassa. Hanna-kodin asukkaat Hilkka Kinnari (vas.), Saimi Aalto ja Kaija Kuutti istuivat unelmatorttukahville miettimään yhdessä, mistä vielä unelmoivat. Ajatuksia viritteli Kristiina Glad (seisomassa).

Tartuta toivoa Haluan päästä kielometsään. Selkäsärky pois. Tahtoisin ottaa koiran. Talo Espanjassa. Unelmani on Cadillac. Pääsisinpä kävelemään. Teksti Eira Serkkola Kuva Sirpa Päivinen

ällaisia haaveita ovat vuosaarelaisen palvelutalo Hannakodin asukkaat kirjoittaneet ”unelmapuun” lehdille omassa unelmatyöpajassaan. He ovat kahtena iltapäivänä istahtaneet alas puhumaan unelmistaan, joita kerätään suureen Toivonpäivän tapahtumaan. Ikäihmisille suunnattua juhlaa vietetään Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla torstaina 4.6. Hanna-kodin valoisaan saliin kokoontuu kahvin ääreen 16 naista ja kaksi miestä. Kahdeksan rollaattoria on parkissa tuolien lähettyvillä. Keskustelua johdattelee palveluesimies Kristiina Glad.

– Monella oli toive päästä kävelemään metsään tai hiekkarannalle. Näitä unelmia me voimme yhdessä toteuttaa tulevana kesänä, lupaa Glad. – En voi luvata, että omilla jaloilla pääsee metsään, mutta ”toisten jaloilla” jos pääsisi sinne fiilistelemään! Muuan pirteä rouva alkaa muistella kävelyretkiään Kallahdenniemessä ja vaelluksiaan Lapissa. Toinen kertoo sieniretkestään. Saimi Aalto unelmoi koirasta. Hänellä on terrierin kuva huoneessaan. Hän katselee usein ikkunasta, kun ihmiset vievät koiriaan ulos. – Pieni koira mahtuisi metrossa kassiinkin, Aalto miettii. Hanna-kodissa käy joskus erään työntekijän koira kylässä,

joten sen verran koiraelämää talossa on tarjolla. Vieruskaveri Kaija Kuutti toivoo pysyvänsä terveenä siihen asti, kun elämää riittää. – Että jaksaisin hoitaa itseni. Kyllähän niitä pienempiäkin unelmia on. Aina ne eivät toteudu, mutta sitten pitää jatkaa toista unelmaa, sanoo Kuutti. Lea Halinen tuumii, että hänen nuoruuden unelmansa ovat täyttyneet, kuten mieluinen ammatti, ja nyt hänellä on paljon ihania muistoja. Kaikki, jotka jaksavat, ovat lähdössä Toivonpäivän juhlaan Matteuksenkirkolle 4.6. Osa menee julkisilla, huonommin liikkuville varataan invataksi, johon saadaan rollaattorit ja tarvittaessa pyörätuolejakin mukaan. Toivonpäivään on valmistauduttu Itä-Helsingissä Myllypuron, Roihuvuoren ja Kontulan monipuolisissa palvelukeskuksissa, omaishoidon keskuksessa, yksityisissä palvelukodeissa kuten Hanna-kodissa sekä erilaisissa seurakunnan ryhmissä. Esimerkiksi helluntaina Vartiokylän seurakunnan isoskoulutusta käyvät nuoret tarjosivat kahvit Gaius-

säätiön palvelutalossa ja keräsivät unelmia ikäihmisiltä. Myös kotihoidon kotikäynneillä on kysytty vanhusten unelmia. Toivonpäivän juhlaan odotetaan pariasataa ihmistä musiikkiohjelman ja unelmien jakamisen merkeissä. Maksuton tapahtuma on avoin kaikille ikäihmisille. – Juhlan idea on voimaantuminen. Vanhuksista puhutaan usein ikävästi ja ongelmakeskeisesti. Vanhuutta suorastaan mustamaalataan. Mutta ei se ole pelkkää suossa rämpimistä, vaan vanhuudessa on paljon positiivisia ja arvokkaita asioita, sanoo Kristiina Glad. – Se näkyy siinäkin, että kukaan ei unelmoinut taakse jääneestä nuoruudestaan. Nähtiin, että nyt on erilaiset unelmat kuin nuorena oli. Idea lähti liikkeelle idän seurakunnan diakoniatyöstä, ja nyt mukana on parikymmentä toimijaa. Sisältö on laajentunut iltapäivän mittaisesta juhlasta: monissa paikoissa järjestetään 4.6. avoimien ovien päivä ja vaikkapa päivätanssit, tuolijumppaa tai yhteislaulua. Syksyksi suunnitel-

Pop up -perheneuvontaa Miten pidän parisuhteen elävänä? Mitä kaipaan? Tule yksin, kaksin tai porukalla keskustelemaan näistä ja muista kysymyksistä kaikille avoimiin pop up -perheneuvontailtoihin Mustasaaren toimintakeskuksessa. Iltoja pidetään keskiviikkona 3. ja 10.6. sekä 19.8. kello 17.30–20 Mustasaaressa. Kahden ensimmäisen illan teemoina ovat onnellisuus ja kohtaaminen. Lautta Mustasaareen lähtee Taivallahden laiturista kello 17 ja menopaluulippu maksaa 4 euroa.

Eväät mukaan ja puistomessuun Helsingin ensimmäisen kirkon raunioilla Vanhankaupungintien päässä pidetään Puistomessu sunnuntaina 7.6. kello 11 yhteistyössä Stadin Slangi ry:n kanssa. Messussa musisoi Slangikuoro, ja yhdistyksen puheenjohtaja Sami Garam bamlaa slangiksi. Tuo mukaan omia eväitä ja istuinalusta, niin istutaan messun jälkeen yhdessä piknikillä. Sateella messu siirtyy Paavalinkirkkoon.

Lähde pyöräretkelle Tuusulaan Malmin kirkolta tehdään noin 40 kilometrin pyöräretki Tuusulaan ja takaisin lauantaina 13.6. Lähtö kirkolta on kello 9, paluu iltapäivällä. Nopeammat pyöräilijät voivat pinkoa omassa ryhmässään ja hitaammat nautiskella rauhallisemmasta tahdista omassaan. Tiilikanojan kesäkodissa Tuusulassa haukataan eväitä ja hiljennytään luontohartauteen. Mukaan mahtuu 20 henkeä. Ilmoittaudu 9.6. mennessä Meri Ala-Kokolle, meri.ala-kokko@evl.fi, p. 09 2340 4452.

Juhannusjuhlia leirikeskuksissa

”

Vanhuus ei ole pelkkää suossa rämpimistä, vaan vanhuudessa on paljon positiivisia ja arvokkaita asioita.” Palveluesimies Kristiina Glad

laan vielä unelmien toteuttamisviikkoa. Vuosaaren seurakunnan vanhustyön diakoni Liisa Kiiskinen tiivistää: – Toivonpäivä unelmineen virkistää tuoreella näkökulmalla, kun ikääntyvä voi antaa unelmilleen siivet. Se antaa jakamisen ilon ja, mikä tärkeintä, tunteen siitä, että meilläkin on tulevaisuus edessämme. Toivoa aina on!

Malmin seurakunnan Juhannusjuhlilla perjantaina 19.6. sekä Kellokoskella että Lohirannassa on perinteistä kesäohjelmaa, Lohirannassa myös savusauna. Kumpaankin pääsee bussikuljetuksella, joka maksaa tarjoilujen kanssa 20 euroa. Alle 15-vuotiaat voivat osallistua maksutta. Omalla autolla

saapuville tarjoilujen hinta on 8 euroa. Ilmoittaudu tiistaihin 9.6. mennessä numeroon 09 2340 4400. Oulunkylän seurakunnan juhannusretki suuntautuu perjantaina 19.6. Porkkalan leirikeskukseen. Lähtö on Oulunkylän kirkolta kello 15, takaisin startataan viimeistään kello 22. Matkan hinta on 35 euroa, 3–14-vuotiaille 5 euroa. Perillä voi muun muassa paistaa makkaraa, nauttia salaattibuffetista, osallistua ohjelmaan ja saunoa. Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 10.6. numeroon 09 2340 5300.

Mustasaareen pääsee taas Mustasaaren toimintakeskus Seurasaarenselällä on jälleen avoinna yleisölle 16.8. saakka. Saarella voi viettää aikaa ja vaikkapa pulahtaa uimarannassa tiistaisin ja perjantaisin kello 9–18 sekä keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9–21. Päärakennuksen maalauksen vuoksi paikka on kiinni viikonloppuisin 21.6. saakka, mutta sen jälkeen auki myös lauantaina ja sunnuntaina kello 9–18. Kanttiini avataan kello 10.30 ja lounasta on tarjolla kello 12–14. Saaren kappelissa pidetään hartaus päivittäin kello 14. Lautta-aikataulut löytyvät osoitteesta www.mustasaarentoimintakeskus.fi. Lautat lähtevät Taivallahdesta.

Seminaari idästä, lännestä ja rauhasta Filosofiklubi järjestää yhdessä Kulttuurikeskus Sofian ja Kriittisen korkeakoulun kanssa seminaarin Itä, länsi ja rauha lauantaina 6.6. kello 12–17.30 Kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikinniementie 35. Sinologi Pertti Seppälä, filosofi Toivo Salonen, professori Lauri Hannikainen ja metropoliitta Ambrosius alustavat Itä- ja LänsiEuroopan uskonnollisesta, filosofisesta ja yhteiskunnallisesta perinnöstä sekä kansainvälisen oikeuden ja rauhan kysymyksistä. Filosofi Eero Ojanen ja yhteiskuntatieteiden tohtori Tapio Varis kommentoivat. Osallistumismaksu 25 euroa sisältää lounaan ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen 5.6. mennessä: reception@sofia.fi tai numeroon 010 277 900.

Picnicille Kasinonrantaan

Eira Serkkola Picnic Kasinonrannassa, Kuikkarinne 1, lauantaina 6.6. kello 11–14

Torstai 4.6. Musiikkia vierailijoille klo 10.30–12 ja 12.30–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Urkumusiikkia klo 12 Kallion kirkossa. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Promenadikonsertti klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Liettualainen kuoro Katinka. Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun salissa, Runebergink. 14–16, Nepalin jälleenrakentamiseen. Jukka Perko Avara Trio, nepalilaista instrumenttimusiikkia. Ilmoittautuminen ja lisätietoa: www.lyyti.in/ nepal-konsertti. Urkukonsertti klo 18 Pyhän Henrikin Katedraalissa, Pyhän Henrikin aukio 1. Janos Gyülveszi. Ohj. 5 e. Sous le ciel de Paris klo 19 Agricolaklubilla, Agricolan kirkon sisäpiha. Jorma Uotinen, laulu, Jari Hakkarainen, piano. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e. Toivo Kärjen hengellisiä lauluja klo 19 Kannelmäen kirkossa. Mieskvartetti Voz Humana ja lauluyhtye, Juhani Tepponen, viulu, Rauno Myllylä, piano. Ohj. 10 e. Lauluilta klo 19 Vanhassakirkossa. Risto Pulkamo ja Anna Pulli laulavat ja laulattavat. Urkuyö ja Aarian avajaiskonsertti klo 22 Espoon tuomiokirkossa. Cantores Minores, Suomalainen barokkiorkesteri, Jarno Lehtola ja Niklas Spångberg, laulu, Petteri Pitko, urkupositiivi. Liput 15,50–38,50 e.

Perjantai 5.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 12.30–13 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Santeri Siimes. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Anu Pulkkinen lauluyhtyeineen.

Lauantai 6.6. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Santeri Siimes, urut.

Shpil klezmerl, shpil! klo 17 Bulevardin kahvisalongissa, Bulevardi 1/Mannerheimintie 2. Klezmer-konsertti. Alan Bern, USA, pianoharmonikka, Laura Airola, viulu ja mandoliini, Ilkka Heinonen, kontrabasso, Benjamin Hirschovits, viulu, Eva Jacob, pianoharmonikka, Daniel Shaul, cimbalom, oboe ja laulu. Vapaa pääsy. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, Harri Viitanen, urut. Ohj. 7 e.

Menokasvo: Lauri Ijäs

Lauttasaaren seurakunnan kansainvälisen työn koordinaattori Lauri Ijäs, mitä rannassa tapahtuu seurakunnan picnic-päivänä lauantaina 6.6.? – Siellä voi seurata musiikki- ja tanssiesityksiä, ostaa kambodzhalaista ruokaa 7,5 eurolla ja syödä omia eväitä. Suomi-Kambodzhaseuran tanssiryhmä Kamys esiintyy, Tommi Kalenius houseband soittaa ja myös seurakunnan lapsityöntekijöiden bändi esiintyy. Miten Kambodzha liittyy kesäiseen picniciin? – Keräämme varoja Opettajat ilman rajoja -hankkeen työlle Kirkon Ulkomaanavun kautta. Neljä lauttasaarelaista opettajaa on parhaillaan Kambodzhassa tutustumassa koulujen kehittämiseen. Entä jos lauantaina sataa? – Meillä on rantahiekalla teltta. Tanssijat ja muusikot esiintyvät rantakahvilan terassilla. Vähäinen sade ei tapahtumaa haittaa, mutta jos sataa kovasti, siirrymme kirkolle.

Musiikkia kirkoissa

Sunnuntai 7.6.

Maanantai 8.6.

ES KO Jä M Sä

Toivonpäivän juhla Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, torstaina 4.6. kello 13.30–16. Räppimummo Eila, Riskiryhmä-bändi rokkaa, Idän suurkuoro ja Myllypuron tanssiryhmä, Eva-Riitta Siitonen ja Seija Muurinen puhuvat, Wilma Schlizewski juontaa. Unelmapuu ja toimintaesittelyjä, muun muassa kulttuurikaverit.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 12.30–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Kesäkahvilan avajaiset klo 13 Lauttasaaren kirkossa. Heli Närhi, laulu, Marjukka Andersson, urut. Laulamme virsiä klo 13.30 Kontulan palvelukeskuksessa, Kontuk. 5. Svalans sång och Vilda rosor klo 19 Agricola-klubilla. Maria Kalaniemi, harmonikka ja laulu, Eero Grundström, harmooni ja huuliharppu. Ruotsinkielinen. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Veli Kujala, haitari, Pasi Eerikäinen, viulu, Susanne Kujala, urut. Ohj. 7 e.

Tiistai 9.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 12.30–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Kahvion kesäkauden avajaiset klo 12–14 Roihuvuoren kirkolla. Yhteislaulua. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Ethän unohda… klo 13 Maunulan kirkossa. Iida Antola, laulu, Jenna Ristilä, piano. Maksull. ohj. Musiikillinen kesäkahvila klo 18 Käpylän kirkossa. Vaskiseitsikko Con Brassica. Kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Toivevirsiä klo 18 Poliisien kesäkodilla, Kyyluodontie, Lauttasaari. Laula kanssamme klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Konsertti ja yhteislauluja Papas no Mamasin seurassa. Mukana Klaus Pennanen, laulu, Tuomas Karjalainen, urut, Inna Vintturi, huilu, sekä Olli Valtonen, Sari Vapaavuori ja Auvo Naukkarinen. Kaksikielinen. La bonne chanson klo 19 Agricolaklubilla. Jeni Packalén, laulu, Sini Virtanen ja Matti Koponen, viulu, Barbora Hilpo, alttoviulu, Iida-Vilhelmiina Laine, sello, Marko Hilpo, piano. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Metrolla musiikkiin klo 19 Herttoniemen kirkossa. Soul-bändi: solisteina Jepa Lambert ja Jonnu Heikkilä, Pekka Virtanen, kitara ja laulu, Juha Virta, rummut, Jyrki Keinänen, koskettimet ja laulu, Jaakko Lajunen, basso, Petri Hokkanen, koskettimet, Tommi Mäkelä, lyömäsoittimet. Ohj. 7 e.

Keskiviikko 10.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 12.30–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Anna-Maria Lehtoaho. Lounaskonsertti klo 12 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Marianne Sundroos ja Marianne Suomalainen. Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 Annankulmassa, Annank. 14 D. Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Oulunkylän kirkossa. Kamarikuoro Addiction kvartetti. Myös yhteislaulua. Iltamusiikki klo 18 Malmin kirkossa. Merja Wirkkala, laulu, Elina Tofferi, urut. Suvi-illan yhteislaulutilaisuus klo 18 Östersundomin kirkon kirkkopuistossa. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Hakavuoren kirkossa. Jimmy Lawson, laulu ja basso, Tuukka Väinölä, kitara, Jaakko Rantanen, rummut, Jane, piano. Kolehti. Yona – Naivi klo 19 Agricola-klubilla. Yona, laulu, Nicolas Rehn, kitara, Antti Kujanpää, koskettimet, Antti Kivimäki, basso, Eeti Nieminen, rummut. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Mimie Moore – raikasta suojazzia klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenk. 28. Elina Brooks, Salla Markkanen, Saana Trygg. Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Anni Kuusimäki, harppu, Anna Pulli, urut. Ohj. 7 e. Vapaa pääsy, jos ei mainita lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja: www.musiikkiakirkoissa.fi.

Kirkko&kaupunki 3. kesäkuuta 2015 Numero 21

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

maa ymmärtävän puheenvuoron. Monet kristitythän ovat lähes ainoat ihmiset, jotka enää maassamme julkisuudessa pitävät juutalaisvaltion puolta. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja ei lukeutunut näihin kristittyihin. Tuskin kenellekään täydessä yliopistosalissa jäi epäselväksi, etteivätkö Pentikäisen sympatiat Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa kohdistuneet ennen kaikkea jälkimmäisiin. Selväksi kävi myös hänen turhautumisensa niihin kristittyihin suomalaisiin, jotka yhä seisovat Israelin rinnalla. Hän nimitti heitä toistuvasti ”kristityksi äärioikeistoksi”, arvosteli heitä kritiikittömyydestä Israelia kohtaan ja vaati heitä korjaamaan asennettaan. Jos Kirkon Ulkomaanapu on Israelin ja palestiinalaisten kiistan suhteen puolueeton, kuten Sankari vakuuttaa, ihmettelen, että järjestö osallistuu tällaiseen yksipuoliseen, juutalaisvaltion vastaiseen propagandatilaisuuteen. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että järjestön toiminnanjohtaja ei esiinny siellä tilannetta tasapainottavasti, vaan heittää itse lisää bensaa liekkeihin. Michel Grünstein kauppat. maist. Helsinki

Simola tylytti kirkkopäivät

Ville Ranta

Kirkon Ulkomaanapu polttopisteessä

tää ikuisesti, ja selviytyäkseen Israelin on löydettävä rauha palestiinalaisten kanssa. On sääli, etten voinut keskustella henkilökohtaisesti mielipiteen kirjoittajan kanssa, sillä hän olisi saattanut nähdä, että meillä on yhteinen tavoite.

Kirkko ja kaupungin juttu ortodoksisesta vigiliasta (K&k 20.5.) oli oudon tympeä ja yksipuolinen. Lukija, joka ei ole koskaan käynyt vigiliassa, ei kirjoituksen perusteella ehkä haluakaan sinne mennä. Olisin toivonut, että toimittaja olisi ottanut asioista selvää. Pääsiäistä todella vietetään ortodoksisessa kirkossa aina helatorstaihin asti. Ristinmerkin tekeminen itsessään on jo lyhyt rukous, ja ortodoksit todella rukoilevat yhdessä papin ja seurakuntalaisten kanssa. Usein pappi kiittääkin vigilian lopussa yhteisistä rukouksista. Kumarrus suitsuttavaan pappiin päin on vastaanottamista. Suitsutus kuvaa myös rukousta – ihminen on Jumalan kuva. On harmillista, että suitsutus aiheutti päänsäryn, pappien ”laulavasta” puheesta ei saanut selvää, mutta sotaisimmat psalmin tekstit kuitenkin erottuivat, ja että huomio kiinnittyi paljolti kännyköiden räplääjiin ja nunnan terveyssandaaleihin. Myönnän, että kahden tunnin seisominen palveluksessa voi tottumattomasta tuntua kestävyyslajilta, mutta istuminen kirkossa on myös aivan luvallista. Tarkoitukseni ei ole kieltää toimittajan kokemaa. Se oli hänen näkemyksensä. En malta olla myöskään mainitsematta sitä, että monet kokevat vigilian erityisen kauniina ja armollisena. Eräs ortodoksi

Tähän on tultu Nykypäivän tilanne muistuttaa liiallista myöntyväisyyttä Kekkosen ajan idän suhteissa. Esimerkiksi professori Kalervo Siikala esitti, että ”radion ja TV:n on rauhoitettava kansakuntaa ja pidettävä yllä sen kiinnostusta ulkopolitiikkaa kohtaan”. Suomessa ei kuitenkaan sanavapautta pystytty kokonaan rajoittamaan. Tämän päivän vastaavanlainen kysymys ei ole poliitikkojen tai median asennoituminen, vaan monien kansalaisten ja mielipidevaikuttajien vieroksuva suhtautuminen uskontoon. Nykyisiin yhteiskunnan niin painokkaisiin sekularisoitumisen pyrkimyksiin sopii hyvin Kauko Karen käyttämä toteamus ”tähän on tultu”. Kun aikaisemmin henkilöstä saatettiin sanoa, että hän on hyvin luotettava ja rehti, sillä hänhän on ”Jumalaa pelkäävä mies”, niin nykyisin monet pitävätkin tällaista henkilöä kyseenalaisena juuri sillä perusteella, että hän on uskovainen. Filosofi Timo Airaksinen kauhisteli vaalien jälkeen Ylen haastattelussa sitä, miten Sipilän ja Soinin uskonnolliset vakaumukset tulevat näkymään politiikassa. Eivätkö uskonnolliset arvot olekaan enää myönteistä asennoitumista kysymyksiin, kuten ihmisten suhtautumiseen kanssaihmisinä toisiinsa, rehellisyyteen ja lainkuuliaisuuteen?

Seppo Väisänen Lauttasaari

Harry Blässar Helsinki

Valomerkissä pinnalla

Suvi sujumaan lapsiperheessä

Lue koko juttu osoitteessa www.valomerkki.fi/aiheet/elämä

Valomerkki laati vinkkilistan perheille, joissa lapsella alkaa loma mutta vanhemmilla ei. Teksti Elina Raunio

Aivan ensimmäiseksi: kysy ja kerro. Älä jää yksin pähkäilemään, vaan kerro ystävillesi, lapsen koulukaverien vanhemmille, sukulaisillesi ja naapureillesi kesäkalenterihuolistasi. Tarjouksia lasten silmälläpidosta i on tai jopa retkille mukaan ottamisista saattaa rkk me sen ja o l s tulla yllättäviltäkin suunnilta, kunhan Va tieto n, E nen ngi yhtei dia u kulkee. p au rin me &K Lau erkko Selaa myös kaupunkisi ja seurakuntasi kko ntaan v r i K nettisivut. Koostetun tiedon löytäminen on Va

THiNKsTocK

Sirpa Bågman antoi ymmärtää, että minä tuen Hamasia (K&k 20.5.). En tue sitä enkä hyväksy väkivaltaa. Palestiinan kristittyjä Yasmine Perni käsittelevässä The Stones Cry Out -elokuvassani ei yllytetä Israelia vastaan tai kanKirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikkö nusteta väkivaltaan israelilaisia tai palestiiMaija Sankari torjuu (K&k 27.5.) Sirpa Bågnalaisia kohtaan. Nykyajan islamistista idemanin mielipidekirjoituksessaan ”Israelinologiaa ei tule sekoittaa 1948 tapahtumiin. vastaista propagandaa kristityille” (K&k Islamistiset ryhmät radikalisoituivat 20.5.) esittämän kritiikin järjestöä kohtaan. 1990-luvun alkupuolella osana Israelin ja Sankarin vastine tuo mieleeni runsaan Palestiinan konfliktia. Tämä huolestuttava vuoden takaisen 3.2.2014 kokemukseni Israja kielteinen suuntaus on tuottanut palestiiel–palestiinalaiset-aiheisessa Rauhanfoonalaisille enemmän vahinkoa kuin hyvää. rumissa Helsingin yliopistolla. Suurin osa palestiinalaisista ei hyYksi kolmesta paikalle kutväksy näiden ryhmien vaatimukJatka sutusta puhujasta oli Kirkon sia väkivallasta, ja minä ehdotkeskustelua Ulkomaanavun silloinen, motomasti en hyväksy niitä. Panivuotinen toiminnanjohlestiinan kristittyjä koskevien verkossa taja Antti Pentikäinen. Kakpitkien tutkimusteni aikana www. si muuta olivat Gideon Levy, en ole tavannut ketään, joka valomerkki.fi äärivasemmistolainen israetukisi väkivaltaa Israelia vaslinjuutalainen journalisti, jota taan. Toki on olemassa kaunaa, ei turhaan kutsuta Israelin vihasillä Länsirannalla erot vuodesta tuimmaksi mieheksi, ja Mouin Rab1967 alkaen Israelin sotilasvallan alla bani, palestiinalainen tutkija. Puheenjoheläneiden palestiinalaisten ja siirtokuntatajana toimi Syksy Räsänen, tunnettu Isralaisten välillä ovat valtavat ja epäoikeudenelin-vastainen aktivisti, joka on tilaisuuden mukaiset. Mitä pidempään konflikti jatkuu, järjestäneen, juutalaisvaltion lakkauttamissitä radikaalimmiksi eri ryhmittymät tuleta ajavan ICAHD:n Suomen jaoston keulavat. Palestiinalaiskylien tuhoaminen alkoi hahmo. ennen Israelin valtion perustamista ja arabiRäsäsen, Levyn ja Rabbanin pitkät, Isramaiden sodanjulistusta: vuoden 1948 maaelia kritisoivat ja palestiinalaiset kaikesta liskuussa niitä oli tuhottu jo kaksisataa. vastuusta vapauttavat puheenvuorot eivät Tapaan jatkuvasti israelilaisten ihmisoiyllättäneet minua. Hämmästyin kuitenkin keusjärjestöjen edustajia ja ihailen heidän Antti Pentikäisen alustusta, koska oletin työtään rauhan hyväksi. Heidän näkemyksaavani kuulla häneltä Israelin vaikeaa asesensä on, että yksikään miehitys ei voi kes-

Seppo Simola suomi raskain sanoin kirkkopäiviä (K&k 27.5.). Häneltä jäi huomaamatta, että kirkkopäivissä on kyse perisuomalaisesta instituutiosta, jollaisia ovat myös valtakunnalliset kotiseutupäivät, sosiaaliturvan päivät ja myös hengellisten suuntausten katselmukset. Niiden tärkeä tehtävä on välittää traditiota tuleville polville, minkä ei luulisi olevan kirkollekaan vierasta. Euroopankin mittakaavassa rikas Helsingin seurakuntayhtymä on väistänyt vastuunsa ja luopunut vuoroon tulleesta järjestämisvastuusta. Syyt tässä päätoimittajan sanoin: ”Helsinki ei halunnut panna tällaisiin joutaviin yhden viikonlopun pippaloihin seurakuntalaisten riihikuivaa rahaa 400 000 euroa.” Hän jatkaa: ”Lisäksi olisi pitänyt sitoa moiseen hurja määrä työvoimaa.” Tässä lienee todellinen syy eikä rahassa euro per jäsen, sillä paljon puhuttu vapaaehtoistyö on täällä vähäistä. Simola myöntää, että ”ei kirkkopäivien ideassa eikä ohjelmassakaan välttämättä ole vikaa. Ne eivät vain kiinnosta juuri muita kuin kirkollista eliittiä ja kristillisten tapahtumien hevijuusereita”. Mutta sama koskee lähes kaikkea kirkollista toimintaa jumalanpalveluksista alkaen! Tällä ratkaisulla Helsingin kirkkoherrat ja muu kirkollinen johto ei halunnut yhdistää kahta suurta riemujuhlaa, itsenäisyyden ja reformaation juhlavuosia. Olisi ollut anteeksiannettavaa, jos he olisivat luopuneet Turun hyväksi siksi, että siellä on kirkollisen toimintamme alkukeskus.

Ymmärtämättömästi ortodoksisesta vigiliasta