K&k 2015 nro 3

www.kirkkojakaupunki.fi

Tämä lomwe-tyttö lomw saa opiskella op omalla kie kielellään » 4–5

KATRI SAARELA

Numero 3

Keskiviikkona 21. tammikuuta 2015

Veromuutos nostaa vuokria työsuhdeasunnoissa »3 Mitä merkitsee kultainen sääntö »12–13

Rockpyhätössä

Hanna-Maria Helenius ja muut muusikot valloittavat Tavastian Jeesukselle » 22–23

Kirjakieli alkaa usein raamatunkäännöksestä » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

”

Lainasanat Lääkäri tokaisi, ettei menetettyä rintaa kannata itkeä, vaikka itkin kivusta.”

Rintasyövästä parantunut Sirpa Himberg sivulla 8.

Numero 3

21.1.2015 5

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA/INSTAGRAM: KUTRIART

Rukous Jumala, tyynnytä mieleni.

Loukkaavien, pilkkaavien sanojen kuuleminen nostaa sapen suuhun. Älä anna minun maksaa samalla mitalla, vaikka osaisin kyllä.

Se ei ole sen arvoista.

Jumala, tyynnytä mieleni.

Pääkirjoitus

Äidinkieli

H

elsinkiläiset kirkon jäsenet ovat ehkä tietämättään auttamassa monia maailman ihmisiä saamaan äidinkielen ja lukutaidon. Helsinkiläisten maksamista kirkollisveroista kolme prosenttia käytetään ulkomaiseen apuun. Yksi apua välittävistä järjestöistä on Suomen Pipliaseura. Se on työssään keskittynyt Raamatun kääntämiseen ja levittämiseen eri puolille maailmaa.

Kun Raamattua käännetään uudelle kielelle, tulee ohessa myös usein luoduksi kirjakieli. Se taas auttaa ihmisiä saamaan lukutaidon, mikä on edellytys ihmisten ja kansojen sojen kehittymiselle. Mikä mahtaisi olla suomalaisuomalaisten tilanne, jos me suomenkieliset ieliset olisimme jääneet ilman omaa kirjakieltä irjakieltä n lukemisja joutuisimme opettelemaan ta venäjäksi tai ruotsiksi?

Noin miljoonan lomwenkielisen malawilaisen ihmisen en kohtalo ei tunnu olevan kovin n lähellä helsinkiläistä todellisuutta. Helsinkiläisten avullaa heille on nyt kumminkin luotu kirjakieli ja potkaistu vauhtia kehitykseen. Tällä tavalla on tehty maailmaa pa-lasen verran paremmaksi.

Vanha sanonta sanoo, että hyvät uutiset ovat huonoja uutiuti-

Eilen

Tänään

Rakkauden mitta on rakastaa vailla mittaa.

Kissa oli minulle kuin taivaan lahja.

Sen hoitaminen sai katseeni kääntymään pois ongelmistani. Jumala on kissan kautta opettanut minua rakastamaan myös itseäni.

Roomalainen kirkkoisä Augustinus (354–430)

Susanna Itkonen Sana-lehdessä 8.1.

sia. Maailmalta meille välittyy etupäässä kuvia ja kertomuksia ongelmista, vaikeuksista ja katastrofeista. Tämä myös vääristää käsitystämme todellisuudesta. Suurin osa suomalaisista uskoo muun muassa maailman hädän lisääntyneen, vaikka esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on muutamassa vuosikymmenessä puolittunut.

Tuskin uutinen lomwenkielisestä Uudesta testamentista nostattaa suurta mediaälämölöä.

Onpahan kumminkin osoitus siitä, että eboloitten, aidsien, maanjäristysten, sotien ja terroritekojen ohella maailmassa tapahtuu enimmiten rauhallisia pieniä edistysaskelia. Olkoonpa se muistutus siitäkin, kuinka hyvin meillä on, kun äidinkieli ja llukutaito ovat itsestäänselvyyksiä. muuten meiRaamatun kääntämisestä kää dänkin kirjakiele kirjakielemme luominen lähti. Se Wsi Testam Testamenti (1548) oli Abckirian (1543) jälkeen jä toinen suomen kiejulkaistu kirja. Turun piispa lellä ju Mikael Agricolahan näiden teMika osten takana oli. Monessa ovat kirkon ihmiset olleet mukana, kirko kun tämän maan ja maailman asioita on pantu paremmalle asio tolalle. Kiitos kaikille teille, tola jotka olette tässä touhussa jotk ede edelleen osallisina.

Sepp Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi seppo

Iankaikkisesti Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”

Matteuksen evankeliumi 22. luku, jakeet 37–40

3

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Koti Kalliossa. Työsuhdeasunto antaa erityisnuorisotyönohjaaja Henna-Mari Kettusaarelle mahdollisuuden asua Toisella linjalla sijaitsevan työpaikan lähellä. – Tavallaan se on kompensoinut matalaa palkkaa, hän sanoo.

Veromuutos nostaa vuokria Työsuhdeasunnoissa asuvien seurakunnan työntekijöiden vuokrat nousevat merkittävästi.

Teksti Anu Heikkinen Kuva Esko Jämsä

H

elsingin seurakuntayhtymän työsuhdeasunnoissa asuvat työntekijät saivat joulun alla tiedon veromuutoksesta, joka nostaa asuntojen vuokria enimmillään jopa 20 prosentilla.

Verohallinnon marraskuun lopussa tekemän päätöksen mukaan työsuhdeasuntojen luontoisetuarvot muuttuivat vuodenvaihteessa. Luontoisetuarvo perustuu aiempaa tarkemmin asunnon sijaintiin.

Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen pitää muutosta valitettavana.

– Vuokrankorotus iskee ikävällä tavalla varsinkin pienipalkkaisiin seurakuntien työntekijöihin.

Työsuhdeasunnoilla on heille suuri merkitys. On ollut oleellista, että esimerkiksi papit ja diakonit asuvat seurakuntiensa alueella, hän sanoo.

Seurakuntayhtymä selvittää parhaillaan, voisiko muutosta kohtuullistaa.

– Olemme olleet yhteydessä valtiovarainministeriöön ja eduskunnan puhemieheen, jotta he vaikuttaisivat siihen, että muutosta voisi porrastaa. Yhtäkkisenä korotuksena tämä on liian suuri ihmisten kestettäväksi.

Seurakuntayhtymä omistaa 755 asuntoa, joista noin 300 on työsuhdeasuntoina. Asuntoja on eri puolilla kaupunkia. Koot vaihtelevat pienistä yksiöistä yli sa-

taan neliömetriin.

Työsuhdeasuntoja voivat hakea kaikki vakituisessa työsuhteessa olevat seurakuntayhtymän ja seurakuntien työntekijät. Vuokra määräytyy asunnon vuokran luontoisedun verotusarvon rahamäärän mukaan ja vähennetään työsuhdevuokralaisen nettopalkan rahamäärästä.

Erityisnuorisotyönohjaaja Henna-Mari Kettusaaren työsuhdeasunto sijaitsee Suonionkadulla Kalliossa. Hän on asunut talossa useissa asunnoissa vuodesta 1997 lähtien. Nykyisen 66 neliön kaksion vuokra nousee 20 prosentilla.

– Uutinen oli ihan järjetön.

Nuorisotyönohjaajan palkallani en enää pysty asumaan tässä, ellen etsi sivutoimista työtä. Toinen vaihtoehto on etsiä pienempi asunto tai muuttaa kauemmas, Kettusaari sanoo.

Verohallinto perustelee muutosta tuloverolailla, jonka mukaan luontoisedut on arvostettava verotuksessa niiden käypään

arvoon. Työsuhdeasunnoissa se tarkoittaa vuokraa, joka maksettaisiin vapailla markkinoilla.

Verohallinto tarkistaa luontoisetujen laskentaperusteet vuosittain Tilastokeskuksen vuokratasoaineiston pohjalta. Verotusarvot ovat noin 93 prosenttia vuoden 2014 tilastovuokrista.

– Asunnon sijaintiin perustuvalla laskentatavalla pyritään siihen, että verotusarvo vastaisi paremmin asunnon käypää arvoa.

Esimerkiksi Helsingissä vuokratasot ovat selvästi erilaiset eri puolilla kaupunkia, sanoo verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo.

Verohallinnossa on Merisalon mukaan tiedostettu se, että työsuhdeasunnoissa asuu myös matalapalkkaisia henkilöitä.

– Lähdemme siitä, mitä laki edellyttää. Perusteena on asunnon käypä arvo asukkaasta riippumatta.

Veromuutos vaikuttaa myös seurakuntayhtymän asunnoissa asuviin eläkkeellä oleviin työn-

tekijöihin. Heidän asuntojensa vuokrat ovat olleet korkeampia kuin työsuhdeasuntojen vuokrat, mutta sidoksissa työsuhdeasuntojen vuokran kehitykseen.

Eläkkeellä oleva Kallion seurakunnan kappalainen Seppo Mäkelä halusi vaimonsa kanssa jäädä eläkepäiviksi työsuhdeasuntoonsa Suonionkadulle.

– Emme missään tapauksessa voi jäädä tähän, jos vuokrat nousevat veromuutoksen mukaan.

Haemme yhtymältä pienempää asuntoa tai etsimme halvemman vapailta markkinoilta, hän sanoo.

Seurakuntayhtymä suunnittelee muutoksia eläkeläisten vuokrasopimuksiin siten, että niiden vuokrien nousu ei olisi enää sidoksissa työsuhdeasuntojen luontoisedun verotusarvon kehitykseen siten kuin tähän asti.

– Todennäköisesti muutamme eläkeläisten sopimuksia siten, että jatkossa vuokra sidotaan markkina-arvoon, kuten ulkopuolisilla vuokralaisilla, kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo.

4

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Petri Järveläinen

Lottokansankirkko

K

irkolliset henkilöt sanovat, että kirkko on moniääninen. Moniäänisyys hyväksyttiinkin kirkossa keskiajalla.

Aluksi sävelkulun rinnalle sijoitettiin toinen, eri intervallissa kulkeva sävelkulku. Tärkeäksi tuli rakennetta ylläpitävä melodia, jota kutsuttiin nimellä cantus firmus.

Myöhemmin cantus firmuksen korvasi teema tai kontrapunkti, sittemmin atonaalisen säveltämisen 12-sävelinen sarja.

Moniäänisyys muodostuu kaikkea kannattelevalle ytimelle.

Alan mestari on Bach. Esimerkiksi 2. Brandenburgilaiskonsertossa on pääteema, säestysteema ja fanfaari sekä muutamia rytmiaiheita. Nämä vuorottelevat rinnan ja eriaikaisesti eri soittimien kesken ja sinkoutuvat kuin lintuparvi avaruuteen.

”

Moniäänisyys perustuu kansankirkon ihanteeseen.”

Kirkko on moniääninen, jos eri äänet jakavat yhteisen ytimen. Moniäänisyyttä on, mutta se ei ole koko totuus.

Kaikki eri tavoin ajattelevat eivät jaa näkemystä ytimestä.

Esimerkiksi jako konservatiiveihin ja liberaaleihin yhteisen ytimen äärellä ei ole vakuuttava.

Ilmiöstä tulee mieleen toinen, ei niin keskiaikainen tai edes moderni ajattelutapa.

Latinan sana alea merkitsee arpaa. Musiikkitermi aleatorinen on johdettu siitä.

Aleatorinen musiikki antaa esittäjälle vapaat kädet. Esimerkki on John Gagen sävellys 4’33. Orkesteri on pysähtynyt soittoasentoihin. Musiikki muodostuu äänistä, jotka syntyvät yleisön reaktioista.

Musiikinteoria heijastaa kulttuurin tilaa. Suomalainen uskonnollinen kulttuuri ei ole enää vain keskiaikaista moniäänisyyttä. Sen sijaan sitä luonnehtii myös ennustamaton lottomaisuus.

Moniäänisyys perustuu kansankirkon ihanteeseen. Kansankirkon perinne jatkuu erilaisten tulkintojen uskonnollisuudessa. Tulkinnat muodostavat moniäänisen kirkon sisälle ja rinnalle lottokansankirkon.

Lottokansankirkossa kukin tekee kirkosta itsensä näköisen. Mikä tahansa moniäänisyyden puheenvuoro voi saada aikaan minkä tahansa aleatorisen reaktion. Joistakin se on kiehtovaa ja luovaa, toisista huuhaata ja kakofoniaa.

Mäminäitte tykkään Bachista. Ja Mozartista. petri.jarvelainen@portaanpaa.fi Kirjoittaja on Portaanpään opiston rehtori, dosentti ja harrastajaviulisti.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Jumala puh lomwen kiel Malawilaisen lomwe-heimon lapset opettelevat lukemaan vieraalla kielellä. Äidinkieltä jopa hävetään.

Nyt heimon identiteetti kasvaa, sillä lomwe sai syksyllä kirjakielen.

14 % A

Ulkoasiainministeriön myöntämä rahoitus Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöohjelmaan nousi edellisvuodesta 14 prosenttia eli 1,1 miljoonaa euroa.

Seuraaville kolmelle vuodelle myönnetty rahoitus kattaa laajasti Ulkomaanavun työtä 18 maassa.

Teksti ja kuva Katri Saarela

utuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.”

Falice Paya lukee ensimmäistä kertaa elämässään omalla äidinkielellään lomwella.

Hetki on koskettava, sillä nuoren tytön lukema Uusi testamentti on ensimmäinen lomweksi kirjoitettu kirja. Lomwe on noin miljoonan malawilaisen kieli.

Ollaan tiilikirkossa, joka nököttää suuren puun alla. Lattia ja penkit ovat harmaata savea. Falice Pyan lukutaidoton äiti katsoo tytärtään ylpeänä. Aikuisten lukutaidottomuus on yleistä. Malawissa lasten pitää opetella uusi kieli koulua varten.

Aikoinaan siirtomaaherrat valitsivat Malawin kahdeksasta kielestä valtakieliksi chichevan ja englannin. Muut kielet jäivät jopa sorrettuun asemaan. Kouluissa lapsia rangaistiin ja saatettiin ajaa pois lomwen puhumisesta. Äidinkieltä alettiin hävetä.

Nyt Falicen isä, maanviljelijä Manuelo Paya katsoo tyytyväisenä kirjaa.

– Tämä kirja tuo lapsilleni takaisin heidän äidinkielensä, hän sanoo.

Raamatunkääntäjät työskentelevät Luchenzan teollisuuskaupungissa. Uuden testamentin käännös valmistui yhdeksässä vuodessa, ja siitä otettiin 5 000 kappaleen painos. Seitsemän vuoden kuluttua valmistuu koko Raamattu.

Phalomben kylässä, jalkapallokentän kokoisella hiekkakentällä, järjestettiin Uuden testamentin julkaisujuhla, johon osallistui tuhansia ihmisiä.

Pipliaseurojen hankkeissa kirkkojen yhteistyö on tärkeää.

Lomwea äidinkielenään puhuvina kääntäjinä on katolilainen, adventisti ja presbyteeri. Työtä helpottaa akateemisen yhteisön

5

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

SEPPO J.J. SIRKKA

Odotettu raamatunkäännös.

– Tämä Uusi testamentti auttaa meitä syventämään uskoamme, koska ymmärrämme parhaiten omaa äidinkieltämme, sanoo Manueolo Paya perheensä ympäröimänä. Tytär Falice Paya on pukeutunut punaiseen juhlamekkoon.

Tunnustus työstä. Kisapappi Leena Huovinen palkittiin Suomen urheilugaalassa Hartwall Areenalla.

rakastavasta Jumalasta. Lähtökohtina ovat myös ihmisten samanarvoisuus, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, ja jopa köyhyyden vähentäminen. Afrikkalaisten elämäntulkinta on uskonnollinen, ja siksi Raamatulla on suuri merkitys – Olisi aika järjetöntä ajatella, että olisimme afrikkalaisten kanssa yhteistyössä ja yrittäisimme tehdä sitä uskontoneutraalisti. Se ei onnistu, Kotila toteaa.

Lomwet ovat alkaneet elvyttää omaa kulttuuriaan. Malawin Pipliaseura suunnittelee lukutaitoryhmien perustamista ja ääniraamatun tekemistä.

Lomwenkielisen Uuden testamentin symboliarvo on suuri.

Valmiille kirjakielelle voi hakea virallista asemaa. Malawin valtio on tehnyt alustavia suunnitelmia joidenkin vähemmistökielten ottamiseksi ala-asteen opetusohjelmaan.

Kotilan mukaan Raamatun kääntäminen ei ole koskaan poliittisesti neutraali asia.

– Kielen puhujat kokevat, että nyt Jumala puhuu minun kieltäni. Tämä heijastuu kaikkeen siihen, millaisella tarmolla he ajavat asioitaan.

Tiilikirkossa kaikuu Falice Payan ääni: ”Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.”

uu tä ja valtion vahvistama ortografia eli kirjoitusasu.

Brian Chifika haki raamatunkääntäjäksi lehti-ilmoituksen perusteella. Hän tuntee itsensä siunatuksi, kun saa luoda kirjakieltä omalle äidinkielelleen.

– Lomwet ovat ylpeitä raamatunkäännöksestä, jota he ovat odottaneet pitkään. Olemme testanneet tekstejä paikallisissa kylissä, Chifika kertoo.

Raamatusta tulee luonteva ja luotettava, kun heimo saa olla mukana käännöstyössä. Tekstien ymmärrettävyydessä oli aluksi haasteita, sillä lomwet eivät ole tottuneet lukemaan kirjoja. Kertomukset avautuivat, kun lomwet alkoivat tehdä niistä tarinoita, näytelmiä, lauluja, tansseja ja runoja.

Tähän asti jumalanpalveluksen tekstit on luettu chichewaksi, ja papit ovat vastanneet raama-

Katso dokumentti Jumala ymmärtää kieltämme osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi

tuntulkinnasta.

– Nyt he ovat uudenlaisen haasteen edessä, kun kirkkokansa kuulee tekstit äidinkielellään.

Se vaikuttaa väistämättä raamatuntulkintaan, kertoo Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila.

Katolisen kirkon piispa Dasiano Muhime on valmis seurakuntalaistensa kysymyksiin.

– He ottavat innoissaan vastaan lomwenkielisen Raamatun.

Alan itse käyttää Uutta testamenttia ja aion myös saarnata lomweksi, Muhime kertoo.

Kirkko Helsingissä on tukenut Malawin Pipliaseuran käännöshankkeita vuodesta 2011 lähes 105 000 eurolla. Tuorein raamatunkäännös julkaistiin yaonkielellä loppuvuodesta.

Markku Kotilan mukaan raamatunkäännöstyön tarkoituksena on, että ihmiset saavat lukea

Raamattu lähes 500 kielellä ■ Maailmassa on arviolta 6 000– 7 000 kieltä.

■ Koko Raamattu on käännetty 485 kielelle.

■ Suomen Pipliaseura on mukana 64 käännöshankkeessa 15 maassa. Raamatunkäännöstyö on vaikuttanut monen kirjakielen syntyyn.

■ Malawilaisista 95 prosentilla on mahdollisuus lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Muutamalta kieliryhmältä Raamattu puuttuu.

■ Kirkko Helsingissä on mukana Suomen Pipliaseuran hankkeissa myös Sambiassa, Ugandassa, Venäjällä, Etelä-Amerikassa sekä Boliviassa.

Kisapappi palkittiin urheilugaalassa Kisapappi Leena Huovinen palkittiin tiistaina 13. tammikuuta Taustavoimana Suomen urheilugaalassa. Huovinen on toiminut arvokisajoukkueiden kisapappina vuodesta 2004 alkaen. Sotšin talviolympialaiset olivat Huovisen kuudennet olympialaiset. Lisäksi hän on ollut mukana kymmenissä muissa arvokisoissa.

Kisapappina Huovinen on mukana suomalaisten urheilujoukkueiden kisamatkoilla ja harjoitusleireillä. − Olen todella otettu tästä palkinnosta. Iloitsen tästä isosti kirkonkin puolesta, koska tämä on kirkon työtä haasteellisella kentällä, Huovinen kertoo.

Kisapapin työssä kymmenen vuoden aikana ihmisten kohtaaminen on pysynyt samana. Huovinen on oppinut tuntemaan urheilun kentän laajasti. Hänen mukaansa urheilijoihin kohdistuneet vaatimukset ovat koventu-

neet median ja sosiaalisen median vuoksi. − Urheilijoilla on painetta olla entistä edustavampia, sanavalmiimpia ja myyvempiä. Heidän tulisi olla monen alan taitureita.

Suurimpia haasteita asettaa se, että heitä seurataan koko ajan, sanoo Huovinen.

Huoviselle kisoissa mitaleita ja urheilusuorituksia tärkeämpää ovat ihmiset, urheilijat, ja heidän tukemisensa onnistumisten ja epäonnistumisten hetkinä. Suurin tunnustus, jonka Huovinen kokee saaneensa, on urheilijoiden palaute.

Kisapapin tehtäviensä ohella Leena Huovinen työskentelee Helsingin seurakuntien oppilaitospastorina Helsingin yliopistolla.

Hänet valittiin vuonna 2007 Vuoden papiksi. Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on myöntänyt hänelle kunniamerkin.

Sirpa Patronen

MASENNUSTUTKIMUS 65 vuotta täyttäneillä

Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan masennuslääkkeen tehoa vertaamalla sitä toiseen lääkkeeseen ja lumelääkkeeseen 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä.

Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • olette yli 65 -vuotias • kärsitte masennuksesta • ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia Masennuksen oireita ovat: • mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 28 viikkoa ja sisältää 12 tutkimuskäyntiä. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia.

Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (DQWWL DKRNDV#NROXPEXV À) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä soittamalla torstaina klo 14-17 maksuttomaan numeroon 0800-199299 tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen.

6

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Viisaasti ja vilpittömästi Jeesuksesta

KIRJA ”Etenkin uskon maailma sopii huonosti uutiseen, sillä uutinen on materialisti ja rationalisti.

Se ei tunne henkeä, ei yliluonnollista, ei ihmettä, ei Jumalaa eikä Perkelettä. Uutinen osaa kyllä kertoa ehtoollisleivästä, mutta ei siitä mysteeristä, joka Jeesuksen muistoaterian leipään ja viiniin kätkeytyy.”

Näin kirjoittaa Helsingin Sanomien eläkkeelle jäänyt toimittaja Paavo Tukkimäki artikkelissaan Mitä Jeesus nyt sanoisi.

Arkkipiispa Kari Mäkinen sai syntymäpäivänään 5. tammikuuta arvokkaan 60-vuotislahjan: juhlakirjan, johon 34 hyvin erilaista ihmistä on kirjoittanut Jeesuksesta.

Juhlakirja on mainio tapa onnitella arkkipiispaa, joka on opiskellutkin kotimaista kirjallisuutta ja lukee paljon kaunokirjallisuutta.

Kirjoittajien joukossa ovat emeritusarkkipiispat Jukka

Paarma ja John Vikström, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ja metropoliitta Ambrosius, piispat Irja Askola ja Kaarlo Kalliala, piispa Teemu Sippo katolisesta kirkosta, Reykjavikin piispa Karl Sigurbjörnsson sekä kirjan toimituskunnan jäsenet, kirjailijat Jaakko Heinimäki ja Kaisa Raittila sekä arkkipiispan teologinen erityisavustaja Mika K. T. Pajunen ja kulttuurihistorian professori emeritus Kari Immonen.

Muita elämänaloja edustavat esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö, tanssitaiteilija Tiina Lindfors, lakimies Husein Mohamed sekä ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, joka on entinen Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja.

On aika luonnollista, että teos on akateeminen eikä kirjoittajakunnasta nuoria hipstereitä ja trendinluojia löydy. Silti kirjoitukset antavat paljon ajattelemisen aihetta myös teologisesti sivistymättömälle lukijalle. Jopa huvittavia hetkiä, ainakin kirjailija Sinikka Nopolan Eilalle ja Rampelle kirjoittamat fundeeraukset Jeesuksen opetuksista.

Kaisa Raittila, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, tarjoaa koskettavan elämyksen tekstillään Vanhimman rinta. ”Sitten Raamatun aikojen Jeesus oli käynyt jotenkin pehmeämmäksi, vähän vilkkusilmäisemmäksi

WELCOME

KUUTTI LAVONEN/KUVASTO

ja suhteellisuudentajuisemmaksi. Yritin valmistaa häntä useampaankin asiaan ennen kuin hän tapaisi muuta kirkonväkeä ja selitin niin kauniisti kuin taisin seurakuntien rakennemuutosta ja kirkolliskokouksen päätösvaltaa”, novelli alkaa.

Porilainen kirjailija Juha Seppälä on kirjoittanut Jeesuksen ja Kari Mäkisen dialogin, joka tapahtuu arkkipiispan työhuoneessa savenvärisen joen rannalla.

Kirjailija Leena Lehtolainen hahmottelee Jeesus-kuvaansa lapsuudesta aikuisuuteen. ”Me punk-sukupolven edustajat halusimme nähdä Jeesuksen kiivaana kapinallisena, sinä tyyppinä, joka ajoi rahanvaihtajat temppelistä ja totesi, että se, joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu, ja kehotti kääntämään hyökkääjälle toisenkin posken.

Niiden lauseiden voimalla haki muutama kavereistani siviilipalvelukseenkin.”

Kirjan lopussa on ”tabula gratulatoria” eli 14 sivun onnittelijaluettelo, sekä yhteisöjä että henkilöitä. Joukosta löytyy myös professori Miikka Ruokanen, joka vuonna 2010 selviytyi arkkipiispan vaalissa loppusuoralle Mäkisen kanssa.

Eira Serkkola Hän joka on. Kirja Jeesuksesta.

Arkkipiispa Kari Mäkisen 60-vuotisjuhlakirja.

Kirjapaja 2015.

Jeesus kaatuu toisen kerran. Kuutti Lavosen maalaus Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta on juhlakirjan kuvitusta.

TO HELSINKI

FINNISH SALMINEN – IMMONEN – HIETANEN – SAVINAINEN

TORPEDOS ME VS Torpedo Nizhni Novgorod To 22.1. klo 18.30 Hartwall Arenalla

VIP-PAKETIT: JOKERIT.COM/VIP

7

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Suorasuu. Petri Järveläinen lupaa lukijoita kosiskelematta pohtia kolumneissaan sitä mikä hänen omasta mielestään on kunakin hetkenä kiinnostavaa.

Tämän vuoden kolumnistit 1 2 3 4

Filosofointia maalta Petri Järveläinen katsoo maailmaa avarasti PohjoisSavon horisontista

– Yliopistomaailmassa on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut iso muutos, ja vanha sivistysyliopiston ihanne on jäämässä taka-alalle. Kansanopiston rehtorin työ on henkisesti paljon vapaampaa, Järveläinen arvioi.

Teksti Salla Korpela Kuva Esko Jämsä

Elämä maaseudulla ei Järveläisen mielestä ole hassumpaa, eikä ainakaan yksinäistä tai virikkeetöntä. Hajaasutusalueella asuu ihmisiä, jotka toimivat ja vaikuttavat globaalisti ja katsovat maailmaa laajasti, metsien hedelmällisestä hiljaisuudesta käsin.

Viestintätekniikan ansiosta asiat, ilmiöt ja ajatukset leviävät samaan aikaan kaikkialle. Sitä paitsi maantiede muuttuu, kun maailmaa tarkastelee muualta kuin Helsingin horisontista. Esimerkiksi Lapinlahdelta on Pietariin sama matka kuin Helsinkiin, ja Järveläinen toiminut siellä luterilaisen seminaarin vierailevana professorina.

– Kaupungin ja maaseudun ero on pienentynyt ja urbaani kulttuuri levinnyt kaikkialle. Toisaalta Suomessa kaupunkilaiset pitävät arvossa maalaiskulttuurin ihanteita: työtä, terveyttä, perhettä. Tästä teemasta saattaa syn-

T

änään Kirkko ja kaupungin kolumnistina aloittava Petri Järveläinen tuo stadilaisille lukijoille terveisiä Pohjois-Savosta.

Hän on päätyökseen Portaanpään kristillisen opiston rehtorina Lapinlahdella ja puuhaa siinä sivussa paljon muutakin: tutkii, opettaa teologiaa ja filosofiaa, kirjoittaa ja soittaa viulua.

Järveläinen on syntyperäinen helsinkiläinen Kruununhaasta. Perhe muutti Tampereelle Petrin ollessa viisivuotias, mutta mummola säilyi Pohjoisrannassa.

– Varhaislapsuuteni Helsingistä mieleeni on jäänyt tervan tuoksu, kun Pohjoisrannan laiturissa olleita veneitä huollettiin, Järveläinen muistelee.

– Helsinki oli vierekkäin sijaitsevista kirkonkylistä muodostuva turvallinen kaupunki. Pahin pelonaihe pikkupojalle oli naapuruston maitokaupassa asioinut Jörn Donner.

Ylioppilaaksi päästyään Petri Järveläinen muutti takaisin Helsinkiin opiskelemaan teologiaa, valmistui kandidaatiksi 1992 ja lopulta tohtoriksi 2000. Tutkimusalana oli filosofia ja sen sisällä kognitiiviset tunneteoriat.

Tutkimustyö vei miehen yliopistouralle kotimaassa ja vähän ulkomaillakin, ja hän on edelleen Jyväskylän yliopiston filosofian dosentti. Vuosituhannen taitteessa tuli kutsu Portaanpäähän rehtoriksi, ja tässä työssä Järveläinen on viihtynyt pian 15 vuotta.

Terävä ja musikaalinen Kuka olet? Olen Petri Järveläinen, teologi ja filosofi, viulisti ja maalle muuttanut stadilainen.

Mitä teet? Johdan rehtorina Portaanpään kristillistä opistoa Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Opistossa opiskelee noin 300 opiskelijaa vuodessa, ja musiikkileiriläiset ja muut kurssilaiset päälle.

Miten asut? Kotona.

Mottosi? Itku ja hammasten kiristys on vasta edessäpäin.

Minulla nimittäin ei ole vielä koskaan ollut reikiä hampaissa, ja kaipa se päivä vielä tulee.

tyä kolumnejakin.

– Katsotaan, mitä eteen tulee. Varmaan kolumnini tulevat reagoimaan ajassa liikkuviin yleisiin asioihin. Lisäksi minua kiinnostavat yleiset elämänfilosofiset kysymykset kuten mikä on todellisuuden ydin, mikä suhde meillä on siihen ja miksi me täällä palloilemme.

Kirkosta eroaa yhä useampi sellainen, jolle se ei merkitse mitään, jolloin jäseniksi jää ja uusiksi liittyy nykyistä selkeämmin niitä, joiden suhde uskoon ja kirkkoon on tietoisempi.

– Kirkon hyväksi haasteeksi tulee, miten toimitaan niiden kanssa, jotka peilaavat uskoa omaan persoonaansa. On todennäköistä, että aikuiskasteiden määrä lisääntyy 10–15 vuoden kuluttua. Kannattaisi alkaa miettiä, miten tällainen ilmiö kohdataan.

Oma lukunsa Petri Järveläisen kiinnostuksen kohteiden joukossa on musiikki ja erityisesti viulunsoitto. Hän soitti viulua lapsena ja nuorena laiskasti, mutta palasi asiaan viitisen vuotta sitten, tällä kertaa intohimoisen systemaattisesti. Hän harjoitteli aluksi paljon: työpäivinä kolmisen tuntia ja vapaapäivinä kellon ympäri. Teoriaopinnot hän on suorittanut Sibelius-Akatemian avoimessa korkeakoulussa ja osallistunut peräti kapellimestari Jorma Panulan mestarikurssillekin puikko kädessä.

Musiikkiharrastusta on tukenut se, että Portaanpään opistossa järjestetään vuosittain maineikas musiikkileiri, joka kerää Lapinlahdelle sekä harrastajia että ammattilaisia Leif Segerstamista lähtien. Musiikkileirin kautta on myös löytynyt paikallisten taitavien harrastajien joukko, jonka kanssa Järveläinen musisoi säännöllisesti. Ohjelmisto on kunnianhimoinen – Lapinlahden talvi-illassa kiirivät muun muassa Bachin Brandenburgilaiset konsertot ja Kaksoisviulukonsertto.

Vieläkö joku väittää, että maaseudulla ei ole kulttuuritarjontaa?

8

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi MARKUS SOMMERS

Elossa ollaan

Ensimmäisenä äitienpäivänään Sirpa Himberg, jonka äiti oli menehtynyt rintasyöpään, huomasi imettäessään kyhmyn rinnassaan.

Teksti Tarja Kivimäki Kuva Sirpa Päivinen

Kaupungin kasvo: Stanislav Marinets

Venäjänkielinen piilottelee taustaansa Kun Stanislav Marinets eli Stan muutti Suomeen kesällä 1994 Tallinnasta, Viro oli hyvin toisenlainen kuin nyt. Viro oli juuri päässyt Venäjän vallan alta ja kaikki oli rempallaan.

Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja tämän jälkeen Tallinnan kioskit olivat alkaneet täyttyä länsimaisista tuotteista, kuten purukumista ja karkeista. Kauppoja oli vain vähän ja turismi vasta heräili, koska rajat olivat olleet suljettuina niin pitkään.

Stan Marinets oli yhdeksänvuotias eikä oikeastaan halunnut muuttaa.

– Väkisin minut tänne raahattiin. Vanhempani muuttivat kai varsinaisesti työn perässä.

Stanin äiti on vironvenäläinen ja isä valkovenäläis-ukrainalainen.

He molemmat ovat venäjän kielen opettajia ja puhuvat venäjää.

Helsingissä Stanislav Marinets meni Kallahden ala-asteen neljännelle luokalle. Hän osasi suomea vain muutaman sanan, joista yksi oli lentokone. Koska toinen kotikieli oli viro, hän oppi uuden samankaltaisen kielen nopeasti.

1990-luvulla venäjänkielisiä kiusattiin koulussa. Heitä tönittiin ja ryssiteltiin. Silloin suomalaiset eivät olleet vielä juuri tottuneet muualta muuttaviin.

Venäläisiin he suhtautuivat nihkeämmin kuin nyt, mutta Marinets sai kuitenkin olla aika rauhassa.

– Venäjänkielisyyteni oli helppo peittää, koska olen puoliksi virolainen, eikä virolaisia kiusattu.

Pikku hiljaa kiusaaminen väheni. Ehkä suomalaiset tottuivat maahanmuuttajiin, ehkä Marinets vain onnistui sulautumaan porukkaan yhä paremmin.

Nyt 20 vuoden jälkeen Marinets ei enää koe itseään maahanmuuttajaksi. Tallinnassa hän käy edelleen muutaman kuukauden välein, koska koko muu suku asuu siellä.

Taustaansa Marinets peittelee edelleen.

– Jos vaikka vastaan äidin puheluun julkisessa kulkuvälineessä,

puhun mieluiten suomea. Jos puhuisin venäjää, saisin ikäviä katseita osakseni.

Suomessa venäjänkielisiä on lähes 70 000, ja Suomen virolaisistakin joka neljäs on taustaltaan venäläinen. Nyt venäjänkielisten tilanne Suomessa on jälleen huonompi kuin vähään aikaan Venäjän Ukraina-toimien takia.

– Media lietsoo epäluuloja venälaisiä kohtaan. Meillä ei ole mitään osaa siihen, mitä Kremlissä puuhataan. Tuntuu silti vaivaannuttavalta puhua venäjää, jos vieressä on lööpeissä Putinin kuva.

Marinets valmistui Helsingin yliopistosta venäjän kielen tulkiksi ja kääntäjäksi vuonna 2012, ja hänellä on myös opettajan pätevyys.

Hän on Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton eli FARO:n tai SVYL:in toiminnanjohtaja.

Yhdistys edustaa venäjänkielisiä järjestöjä, joita on Suomessa yhteensä yli sata, ja edistää venäjänkielisen väestönosan kielellisiä, kulttuurillisia, oikeudellisia, uskonnollisia ja sosiaalisia intressejä.

– Meidät sekoitetaan usein Venäjän ulkovenäläisten koordinaationeuvostoon, joka toimii Venäjän ulkoministeriön alaisena.

Joskus toimittajat kysyvät Marinetsilta, onko FARO yhteydessä Venäjän johtoon. Marinetsia tällainen harmittaa.

– Emme pidä yhteyttä kuin Euroopan unioniin.

P.S.

Asun Myllypuron reuna-alueella kerrostalokaksiossa yhdessä kihlattuni AnnaStiinan kanssa. Ympäristö on vehreä ja rauhallinen.

Unelmoin perheen perustamisesta kihlattuni kanssa. Suunnittelemme omakotitalon hankkimista, ja haluamme muuttaa Helsinkiä hiljaisempaan paikkaan, ehkä Sipooseen.

Suosikkipaikkani Helsingissä on Kallahdenranta Vuosaaressa.

Elina Venesmäki

L

ääkäri arveli kyseessä olevan tulehtunut maitorauhanen, mutta lähetti potilaansa jatkotutkimuksiin. Ohutneulanäytteestä ei löytynyt syöpäsoluja. Päätettiin kuitenkin leikata patti pois varmuuden vuoksi. Yksivuotiaan tyttären äiti heräsi leikkauksesta rinta poistettuna kainalon imusolmukkeita myöten.

– Se oli hirveä järkytys. Pahinta oli pelko, etten näe lapseni kasvavan, Sirpa Himberg muistelee.

Elettiin vuotta 1987. Heti sairaalasta kotiuduttua oli edessä muutto uuteen kotiin Helsingissä. Kaikki kantaminen ja nostelu oli kiellettyä, eikä lasta voinut ottaa syliin.

Imusolmukkeiden poisto aiheuttaa usein runsasta nesteen kertymistä käsivarteen, joka saattaa turvota muodottomaksi möhkäleeksi.

Tätä ehkäistiin lymfaterapialla. Nykyisin kainalon imusolmukkeiden tila selvitetään usein vartijaimusolmukkeen tutkimuksella, jolloin vältetään tarpeettomat leikkaukset.

Himberg säästyi sytostaattihoidoilta ja sai sädehoitoa muutaman viikon ajan. Kymmenessä vuodessa tuo 25 päivän hoito on lyhentynyt 16 päivään, kertoo dosentti, HYKSin syöpätautien klinikan sädehoito-osaston ylilääkäri Kauko Saarilahti. Syöpäsäätiö nimesi hänet joulukuussa Vuoden syöpälääkäriksi.

Nykyisin leikkauksen jälkeen annetaan syöpätyypin mukaisia liitännäislääkehoitoja, kuten solunsalpaajia eli sytostaatteja ja hormonihoitoa. Niillä pyritään vähentämään erityisesti etäpesäkkeiden ilmaantumista.

Monet potilaat saavat sekä sädehoitoa että sytostaatteja. Hyväkuntoinen potilas toipuu rankasta hoidosta yleensä muutamassa kuukaudessa.

Syöpähoidot räätälöidään nykyisin potilaan mukaan.

– Samallakaan diagnoosilla ei välttämättä anneta samaa hoitoa, vaan otetaan kasvaimen ominaisuudet huomioon, sanoo Saarilahti.

Syöpäkasvaimeen optimaalinen lääkitys osataan arvioida entistä paremmin ennen hoitojen aloittamista. Sädehoito osataan kohdistaa entistä paremmin syöpäkasvaimeen, terveitä kudoksia säästäen.

– Kuvantaminen on kehittynyt. Potilaalle tehdään tomografia, magneettikuvaus ja usein isotooppitutkimus, joiden perusteella pystytään tarkoin määrittämään kasvaimen sijainti.

Lääkkeiden annoslaskenta ja suunnittelu perustuu nykyisin tietokoneohjelmiin, jotka määrittelevät sädeannoksen jakaantumisen hoitoalueella. Annoslaskennasta vastaa ydinfyysikko. Tietokoneohjelmat laskevat potilastietojen perusteella myös uusiutumisvaaran sekä liitännäishoitojen vaikutuksen.

Leikkauksen jälkeen Sirpa Himbergiä masensi ja kuolemanpelko ahdisti. Rintalihaksen alle oli leikattu kudosvenytin helpottamaan myöhempää implantin asentamista. Sitä täytettiin kerran viikossa vuoden ajan, kunnes iho repeili ja kudosnestettä alkoi tihkua ulos.

Himbergiä kehotettiin tulemaan välittömästi sairaalaan.

4 700 diagnoosia Suomessa diagnosoitiin 4 694 rintasyöpää vuonna 2012. Rintasyövästä selviytyminen on täällä Euroopan huipputasoa. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista elossa on 87 prosenttia potilaista.

Rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt 90-luvulta lähtien noin 20 prosenttia. Ennuste heikkenee, jos syöpäsolut ovat muodostaneet etäpesäkkeitä.

Kenen kadulla kuljet? Kirstinkatu

9

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Tyytyväinen työttömyyseläkeläinen. Sirpa Himberg kunnostaa kirpputoreilta pelastamiaan nalleja, harrastaa sauvakävelyä ja vesijuoksua sekä toimii syöpäyhdistyksen tukihenkilönä.

– ”Ota mukaan”, vastattiin, kun ihmettelin, mihin laitan tyttäreni, Himberg muistelee.

– Venytin poistettiin rinnasta – puuduttamatta. Puudutusaine ei vaikuttanut ja toimenpide oli tuskallinen; tytär leikki vieressä.

– Lääkäri tokaisi, ettei menetettyä rintaa kannata itkeä, vaikka itkin kivusta.

Sirpa Himberg kävi aluksi tiuhaan kontrolleissa HUS:in Syöpätautien klinikalla. Uusiutumisen mahdollisuus pelotti ja vuoroaan sai odottaa kauan. Kohtelu tuntui töykeältä.

– Joka kerta oli uusi lääkäri, jolle piti puolialastomana selvittää asioitaan yhä uudelleen.

Vuoden kuluttua rakennettiin uusi rinta poistetun tilalle vatsalihaksesta otetulla ihosiirteellä ja implantilla. Sitä varten potilaan piti maata jalat ylöspäin V-asennossa kolme päivää.

”

Sädehoito osataan kohdistaa entistä paremmin syöpäkasvaimeen, terveitä kudoksia säästäen.”

Hoitovapaan päätyttyä Sirpa Himberg palasi työelämään matkailualalle. Muutaman vuoden kuluttua päätettiin varmuuden vuoksi poistaa toinenkin rinta. Tilalle asennettu implantti oli liian pieni ja rinnat olivat eripariset. Nainen eli kuitenkin parikymmentä vuotta tyytyväisenä ja terveenä.

Vuosi sitten Himberg kävi geenitesteissä selvittääkseen, onko hänen syöpätyyppinsä periytyvä. Se oli: aikuisella tyttärellä on tavallista suuremmat mahdollisuudet sairastua.

Munasarjasyövän riskin vuoksi munasarjat poistettiin.

Puoli vuotta sitten oli vuorossa toisen poistetun rinnan uudelleenrakennus. Sekään ei mennyt ihan putkeen: haava ei umpeutunut kunnolla ja se jouduttiin avaamaan uudelleen.

Kaikkien näiden kokemusten jälkeen Himbergistä tuntuu, että lääkäreiden suhtautuminen potilaaseen on nykyään muuttunut huomattavasti myönteisemmäksi.

Kaikki syöpäpotilaat eivät edelleenkään selviydy. Syöpätautien klinikalla toimii koko HUS-alueen palliatiivinen keskus. Oireenmukaisella hoidolla pyritään lievittämään kärsimystä ja ylläpitämään toimintakykyä.

Syöpätautien psykososiaalisen tuen yksikkö on ainoa laatuaan koko maassa. Potilaiden ja omaisten käytettävissä on sairaalapappi.

Kauko Saarilahden mielestä lääkärin tulee olla rehellinen. Potilas toivoo yleensä tietoa jäljellä olevasta ajastaan. Viimeistä toivonkipinää ei pidä kuitenkaan sammuttaa – ihmeitäkin tapahtuu.

Kaupungilta bongattua

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

PEKKO VASANTOLA

Kuningatar Kalliossa Toinen mummolani sijaitsi aikoinaan Kirstinkadulla. Mutta kalliolaisen peruskadun nimi ei mitenkään yhdistynyt Ruotsin kuningattareen Kristiinaan (1626–1689). ”Kuningatar Kirstistä” ei puhuta, toisin kuin vaikka kuninkaista Yrjö ja Ludvig.

Kuningatar Kristiina on jälleen ajankohtainen. Mika Kaurismäen ohjaama elokuva The Girl King tulee tänä vuonna ensi-iltaan, ja filmin kuvauspaikka, Turun linna, juhlistaa tapahtumaa Tyttökuningas-näyttelyllä.

Omaperäinen ja lahjakas Kristiina nousi Ruotsi-Suomen valtaistuimelle 18-vuotiaana.

Hallitsijana hän aateloi Wikipedian mukaan satoja uusia sukuja, mikä vei valtiolta verotuloja. Kristiinan aikana Ruotsin hovi ”kohosi lyhyeksi aikaa Euroopan suurimmaksi kult-

tuurikeskukseksi”. Kuningatar kutsui muun muassa ranskalaisen filosofi René Descartesin Tukholmaan.

Kristiina ilmoitti jo parikymppisenä, ettei mene naimisiin. Hän luopui itse kruunusta vuonna 1654 ja aiheutti skandaalin kääntymällä katolilaiseksi, olihan hänen sotasankari-isänsä puolustanut luterilaisuutta sotakentillä. Kristiina on haudattu Vatikaanin Pietarinkirkkoon.

Kirstinkadun nimeksi valittiin vuonna 1901 Kristinegatan. Se oli ryhmänimi (RuotsiSuomen hallitsijoita), samaa sarjaa kuin Aadolfinkatu, Kaarlenkatu ja Kustaankatu. Nimi suomennettiin ensin Kristiinankaduksi ja vuonna 1928 Kirstinkaduksi.

Eira Serkkola

Positiivista energiaa. Jan Ahonen kuvasi graffitin Hermannissa. Näitkö sinä kaupungilla jotain kiinnostavaa? Lähetä vaakakuva tälle palstalle. Mainitse myös kuvauspaikka. Kuvia julkaistaan myös verkossa.

10

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Kirkkodraamakin on teatteria Mia Pätsin mielestä kirkkodraamaa pitäisi tehdä Suomessa enemmän.

Tekijän muotokuva

Iiris Härmä ohjasi naiskaksikosta dokumentin

Naisten pitämällä seksuaalivalistuskurssilla oli johtajia viidestä eri uskontoryhmästä. Iiris Härmää hämmästytti, miten kunnioittavassa ilmapiirissä keskustelua käytiin, vaikka näkemykset seksuaalisuudesta, ehkäisystä, avioliitosta ja tasa-arvosta vaihtelivat melkoisesti. Kurssilla uskallettiin puhua myös häpeälliseksi koetuista asioista.

Tästä huolimatta kurssi poiki kirjeitä, jossa Riittaa ja Kataa syytettiin homoseksuaalisuuteen ohjaavasta seksuaalineuvonnasta.

Tämä on homokielteisessä maassa kova syyte, mikä tuo dokumenttiin lisäjännitettä.

– Syytteiden vuoksi naisten toimintaa käsiteltiin peräti par-

lamentissa asti. Pelkona oli, että korruptoituneet edustajat olisivat voineet estää toiminnan jatkumisen. Samaan aikaan osui vielä Riitan jääminen eläkkeelle.

Härmän mukaan olisi ollut iso menetys, jos kyseinen toiminta naisten tasa-arvon lisäämiseksi olisi loppunut.

– Näin Riitan ja Katan pitämillä tunneilla, millainen valmius ihmisillä oli muutokseen. Esimerkiksi dokumentissa nähty kahdeksan lapsen äiti Daizy alkoi toteuttaa ohjeita käytännössä. Hänen lapsistaan seitsemän oli tyttöjä, ja hän ryhtyi ohjaamaan heitä tasa-arvoon ja tuntemaan omat oikeutensa.

Kirkon mediasäätiö on tukenut Hyvästi Afrikka -dokumenttia, samoin kuin Iiris Härmän aiempiakin dokumenttielokuvia. Härmän teokset on tuottanut Guerilla Films, jonka hän perusti miehensä dokumentaristi Visa Koiso-Kanttilan kanssa vuonna 1999.

– Työskentelin yrityksessä aluksi eri tehtävissä tuotantopuolella, mutta vähitellen ryhdyin myös ohjaamaan, Härmä kertoo.

Hän on ohjannut muun muassa kolme dokumenttielokuvaa nuorista. Elää ja palaa kuvaa romaninuoria, Omaa luokkaansa erityisluokkaa ja Hiljaisen talven lapsi eläkkeellä olevaa nuorta naista.

– Nuorten näkökulma on mielenkiintoinen, koska he joutuvat helposti syrjään yhteiskunnan haasteissa. Nuoren elämässä myös tapahtuu paljon, kun hän etsii omaa suuntaansa ja identiteettiään.

Hyvästi Afrikka -dokumentin tekeminen antoi Härmälle uudenlaista kokemusta.

– Kun uskalsi lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle, tuntui koko maailma aukeavan: tätä työtähän voi tehdä missä tahansa.

Marjo Kytöharju Hyvästi Afrikka -dokumentin ensi-ilta ke 28.1. klo 18.45 Savoy-teatterissa.

Lisätiedot: www.docpoint.info

atolisissa maissa monet kristilliset juhlapäivät ovat suosittuja, lähes karnevaalityyppisiä kansanjuhlia, joissa kristillinen sanoma herää eloon teatteritaiteen keinoin.

Suomessakin pääsiäisajan kärsimysnäytelmät ovat kasvattaneet suosiotaan.

– Miksi meillä ei ole juuri muuta kuin Via Crucis – Ristin tie, kysyy näyttelijä ja teatteriilmaisun opettaja Mia Pätsi.

Hän harmittelee, että Suomessa tehdään kirkkodraamaa vain vähän ja pienillä budjeteilla, useimmiten harrastajavoimin.

– Kirkkodraama on parhaimmillaan sekä tekijöille että katsojille eheyttävä kokemus ja tuo arkeen elämyksellisyyttä. Draama toisi lisää väkeä lähes tyhjiin kirkkoihin, Pätsi sanoo.

Arvostuksen ja aseman nostaminen olisi Pätsin mukaan suomalaiselle kirkkodraamalle tärkeää.

– Suomessa on vain yksi virassa oleva kirkkoteatteriohjaaja, Jouni Laine. Myös tavalliset teatterit voisivat ottaa kirkkodraamaa ohjelmistoonsa, sillä se on teatteria siinä missä mikä tahansa muukin teatterimuoto.

Kirkkodraaman historiasta on kirjoitettu suomen kielellä hyvin vähän. Kattavaa yleisesitystä ei ollut ennen viime syksyä, jolloin Mia Pätsin kaksiosainen teos Pyhimykset teatterissa, näyttelijät kirkossa ilmestyi. Pätsi on kirjoittanut teokset paitsi kirkkodraamasta kiinnostuneille myös kaikille, joita kiinnostaa historian, musiikin ja teatterin yhteys.

– Omassa koulutuksessani kirkkodraamasta ei puhuttu juuri mitään, Tanskassa näyt-

telijäksi ja Teatterikorkeakoulussa teatteri-ilmaisun opettajaksi opiskellut Pätsi toteaa.

Hän kirjoitti vuonna 2010 Näyttelijän tekniikoita -tietokirjan, jonka lähdemateriaalissa tuli usein esille maininta siitä, miten keskiajalla kirkko kielsi teatterin esittämisen ja ryhtyi tekemään teatteria itse.

– Halusin tutkia aihetta tarkemmin. Yllätyin erityisesti siitä, miten paljon kirkkodraamaa on tehty kautta aikojen. Välillä soitto, laulu tai tanssi kiellettiin, mutta esittävyyden näkökulma on aina ollut mukana kirkoissa tehdyssä draamassa.

Rahaa, aikaa tai vaivaa ei ole säästelty. Esimerkiksi Espanjassa rakennettiin 1400-luvulla katoliseen kirkkoon vinssi, jonka avulla laulavat ja soittavat näyttelijät laskettiin kirkkosaliin katonrajasta.

– On merkittävää, että luterilaisesta näkökulmasta usein vanhoillisena pidetyssä katolisessa kirkossa on kukoistava kirkkodraamaperinne, joka tarjoaa vahvoja elämyksiä, Pätsi sanoo.

Kirkkodraaman ajatellaan rantautuneen Suomeen 1960-luvulla. Pätsi uskoo kirkkodraamaperinteen kukoistaneen Suomessa jo keskiajalla.

– Kirjallisia lähteitä on vähän, mutta miksi ihmeessä kirkkodraamaa ei olisi tehty Suomessakin jo keskiajalla. Olimmehan silloin osa Ruotsia, jonne esitysmuoto tuli Keski-Euroopasta.

Kaksiosaisen tietokirjansa ensimmäisessä osassa Pätsi valottaa pyhän käsitettä kansanperinteessä ja taiteessa sekä avaa lukijalle kirkkodraaman kehityskaarta Jerusalemin ja Syyrian kautta Etelä- ja Keski-Eurooppaan 1900-luvun alkuun asti.

Toinen osa keskittyy Pohjoismaiden, etenkin Tanskan ja Ruotsin, kirkkodraaman historiaan. Teoksessa saavat puheenvuoron myös

STILLKUVA VIDEOSTA OBLIVION

Ensi viikolla alkavalla DocPointfestivaalilla saa ensi-iltansa Iiris Härmän Hyvästi Afrikka -dokumenttielokuva. Dokumentissa seurataan kahden yli kuusikymppisen naisen, suomalaisen Riitan ja ugandalaisen Catherinen eli Katan, ystävyyttä ja työskentelyä seksuaaliterveyden ja tasa-arvon edistämiseksi Ugandassa.

Härmä etsi vuoden ajan kehitysyhteistyöprojekteista sopivaa aihetta dokumenttiinsa. Lopulta tuli vastaan Solidaarisuus-järjestön tukema seksuaalivalistuskurssi eri kirkkokuntien uskonnollisille johtajille Ugandassa. Härmä tapasi kehitysyhteistyökuvioissa 27 vuotta mukana olleen Riitan, ja naiset löysivät heti yhteyden.

– Vietin aikaa yhdessä asuvien Riitan ja Katan seurassa. Elokuvaan tuli uusia tasoja, kun seurasin näiden vanhenevien naisten ystävyyttä. He olivat niin omanlaisiaan ja toisiaan täydentäviä, ja heidän energiansa ja huumorinsa hurmasivat minut, Härmä kertoo.

Kata on kahdeksan lapsen äiti, joka on eronnut miehestään.

Saman katon alla asuminen antoi naisille turvaa, sillä Ugandassa ei ole helppo elää yksinäisenä naisena. Tosin jotkut paheksuivat myös tätä asumismuotoa.

K

Teksti ja kuva Päivi Arvonen

Amerikan sukulaisia. Näyttelyn keskeisin teos, Oblivion-video (2015), on taiteilijan henkilökohtainen matkakertomus.

11

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Uutta sisältöä. Kirkkodraaman historiaa tutkinut Mia Pätsi toivoo, että myös tavalliset teatterit ottaisivat kyseisen esitysmuodon ohjelmistoonsa.

Pätsin haastattelemat neljä 2000-luvun merkittävää uuden polven suomalaisohjaajaa, Jouni Laine, Mikko Lampi, Timo Sinivuori ja Miira Sippola, jotka ovat tehneet kirkkodraamaa, kristillistä teatteria tai uskonnosta vaikutteita saaneita esityksiä.

Uskonnon yhteys teatteriin on kiehtonut Mia Pätsiä pitkään. Opiskellessaan näyttelijäksi Tanskassa 1990-luvun alussa hän tutustui japanilaiseen noo-teatteriin ja on yksi harvoista Suomessa noo-teatteria ohjanneista ja esittäneistä ammattilaisista.

– Noo-näytelmät ovat aina uskonnollisia

”

Kirkkodraama on parhaimmillaan sekä tekijöille että katsojille eheyttävä kokemus.”

näytelmiä, joissa hyvä voittaa pahan. Nooperinteessä laulu ja tanssi sulautuvat yhteen niin, ettei katsoja hahmota, mistä laulu alkaa ja mihin liike päättyy, Pätsi kuvailee.

Monipuolinen esiintyminen niin laulamalla, näyttelemällä, tanssimalla kuin runoja lausumalla oli Pätsille mieluisaa jo lapsena Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Kirjoittaminen oli myös sydäntä lähellä, ja sanomalehti Kalevan julkaisemat Pätsin kirjoittamat runot toivat kaivattua lisäansiota opiskeluaikana.

– Mitä enemmän perehdyn kirkkodraamaan, sitä enemmän innostun ajatuksesta tehdä keskiaikainen mutta sanomaltaan mo-

derni esitys musiikin, tanssin ja laulun ammattilaisten kanssa.

Yksi tämän kaltainen esitys Pätsillä on jo valmiina. Hän on ohjannut ja dramatisoinut neljälle naisesiintyjälle musiikkinäytelmän 1600-luvulla eläneen Mathias Salamniuksen kalevalamittaisesta runodraamasta. Esitys on nimeltään Ilo-Laulu Jesuxesta.

– Olisi mukava kiertää tällaisen esityksen kanssa eri puolilla Suomea, Pätsi suunnittelee.

Lisätietoja: www.miapatsi.com.

Pyhimykset teatterissa, näyttelijät kirkossa I ja II -kirjoja voi tilata kaikista nettikirjakaupoista.

Ester, Evert, Edward, Wendla – ja Rauha NÄYTTELY Olemme kaikki juuriltamme monikulttuurisia – vaikka emme aina tajuaisikaan sitä.

Kärjistäen olemme kaikki jollain tasolla jopa maahanmuuttajia.

Marjo Levlinin (s. 1966) tuore näyttely Länteen ja takaisin on tästä oiva esimerkki. Hän vieraili Yhdysvalloissa residenssitaiteilijana, ja matka oli samalla retki omille juurille ja sukumuistoihin. Yleisellä tasolla se on tarina 1800-luvun muuttoliikkeestä, yksityisellä tasolla se on yksi niistä monista tarinoista, joilla varsinkin nykytaide on koettanut kartoittaa identiteetin muodostuksen monihaaraisia rakennuspuita. Ei ole siis mikään erityinen sattuma, että Helsingissä on samaan aikaan toinenkin näyt-

tely, jossa taiteilija tutkii isovanhempaan: ruotsalaisen Stefan Otton Traumwunsch Sinnessä.

Levlinin nuoruuden kotikylä on ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Maalahdessa. Pelkästään Maalahdestakin lähti rapakon taakse onneaan tavoittelemaan jopa 1 600 ihmistä, osa Levlinin sukulaisia. Levlin aloitti tarinan kartoittamisen isänsä isoäidin rapistuvasta mökistä Maalahdessa. Sieltä dokumentit ja kirjeet johdattivat Yhdysvaltoihin. Hänen isoäitinsä Ester syntyi Gualalassa Tyynenmeren rannalla ja isoisänsä Evert Cripple Creekin kaivosalueella Coloradossa.

Marjo Levlin osoittaa katsojalle sen, miten muistoja tai ainakin

jälkiä asioista vielä löytyy, mutta myös sen, miten nopeasti ja toisinaan miltei jälkiä jättämättä ihminen voi kadota historiaan.

Hän myös havainnollistaa sen, mitä oikeasti voimme historiasta oppia – ihan tavallisen ihmisen opeilla.

Näyttelyn keskeisin teos, puolituntinen video Oblivion (2015) nimittäin päättyy niin vavahduttavaan kirjesitaattiin Levlinin isoisän äidin veljeltä Edwardilta, että katsojalle tulee tippa silmään.

Osattiin sitä ennenkin miettiä isänmaan problematiikkaa ja jopa sen mahdollisuutta, voisiko koko maapallo olla meidän kaikkien isänmaa. Video on henkilökohtainen matkakertomus, mutta se

sisältää myös voimakkaan latauksen runoutta nivoutuen realistiseen yhteiskuntakritiikkiin.

Levlin kykenee ulottamaan ilmaisunsa alueille, joihin voi ottaa keinovalikoimaksi vaikkapa tietyn melankolian mutta myös huumorin. Taiteen voima lienee juuri tässä: se ei ole väitelauseita eikä pelkkää asian kuvitusta, vaan kykenee vaikuttamaan vastaanottajaan sekä emotionaalisesti että älyllisesti monin säännöistä piittaamattomin tavoin.

Taide voi olla realististakin monin tavoin: Levlin on koonnut isänsä äidinäidin Wendlan mökistä Maalahdesta roinaa ja tehnyt siitä kattokruunun. Perintökruunu-teoksen (2014–15)

tekniikaksi – niin kuin taidenäyttelyissä on tapana – Levlin ilmoittaa: ”Koottu rihkamasta, joka on kestänyt aikaa paremmin kuin ihmiset. Parin pöytälaatikon koko sisältö neljän sukupolven ajalta Wendlan mökistä.” Realismia, jos mikä.

Hyvä taide elää usein tuottamiensa assosiaatioiden kautta.

Mitä minäkään muistan äitini Yhdysvaltoihin taloudenhoitajaksi muuttaneesta Rauha-tädistä?

Lähinnä muovisen Hessu Hopo -suihkushampoopullon, jonka sain häneltä lapsena lahjaksi.

Otso Kantokorpi Marjo Levlinin Länteen ja takaisin Muu Galleriassa 15.2. saakka. Avoinna ti–pe 12–17, la–su 12–16, ma suljettu.

12

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Vuonna 1973 Jamaikalla ilmestyi reggaekappale, joka antoi toivon köyhille, koska se korosti yksilön vapautta.

Onko sellainen sanoma mennyt jo liian pitkälle?

Teksti Juhani Huttunen Kuva Sirpa Päivinen

R

eggaetuottaja, -muusikko ja -DJ Osmo Lumivuoren olohuoneessa on tukeva puinen hylly. Sen päällä on suoravetoinen levysoitin. Soittimen ympärillä lojuu pienissä pinoissa vinyylisinglejä, ”seiskoja”. Niiden viereen on jäänyt posliininen, koristeellinen teekannu. Joka puolella on perinteisiä 12-tuumaisia LP-levyjä. Sylissään Lumivuori pitää läppäriä, jonka kovalevyllä on kymmenien gigatavujen edestä MP3-tiedostoja. Nyky-DJ:t soittavat osan musiikista tietokoneelta.

Tässä jutussa mennään perusasioihin, toisen ihmisen tunnustamiseen ja siihen, mitä tarkoittaa rakastaa lähimmäistä niin kuin itseä. Tällöin on puhuttava yksilökeskeisyydestä, itsekkyydestä, oman itsen löytämisestä ja rajojen asettamisesta muille. Pohjana tarinalle on reggaekappale, johon Lumivuori hiljattain tutustui.

– Tämä on melko uusi tuttavuus minulle. Se tuli omaan rotaatiooni vasta viime vuonna, mutta nyt olen kuunnellut sitä paljon, hän johdattaa.

Sitten hän klikkaa play. Kaiuttimista pärähtää hevoslaukkaa muistuttava koppoti-koppoti-rumpufilli, jota seuraa koko orkesterin soittama nopea tasajakoinen rytmi.

Vuonna 1973 julkaistun laulun nimi on The Book of Rules, ja sen esittää harmoniatrio The Heptones. Ryhmä kuuluu Lumivuoren pitkäaikaissuosikkeihin, ja tämän kappaleen hän aikoo soittaa tänään keikallaan Mbarissa. Soittolistan valmistelu vie aikaa, sillä Lumivuori laskee tarkkaan muun muassa kappaleiden tempon.

– Yleensä tiedän etukäteen, mitkä levyt ainakin soitan.

Lisäksi otan mukaan biisejä, joita voin heittää mukaan settiin, jos siltä tuntuu. Tykkään tehdä soittolistan pitkälti etukäteen, mutta jätän myös pelivaraa, hän sanoo.

The Heptones on Lumivuoren mukaan keskeinen osa reggaeta. Sen voi sanoa jättäneen Jamaikan musiikkihistoriaan syvemmän jäljen kuin Bob Marley. Laulaja Barry Llwellynin ääni on hieman poikamainen ja samalla herkkä, jopa nöyrä. Kertosäe on vielä vuosikymmenienkin jälkeen poikkeuksellisen tarttuva: ”Each is given the bag of tools A shapeless mass And the book of rules” Laulu lupaa, että jokaisella on työkalupakki, muovailumassa ja periaatteet, joiden mukaan voi rakentaa. Kuulostaa klassiselta liberalismilta. Mutta ovatko periaatteet jokaisen omia vai kaikille yhteisiä?

Seuraavaksi rakastetaan lähimmistä.

Jeesus Siirak opetti: ”Jokainen eläin rakastaa lajitoveriaan, jokainen ihminen kaltaistaan.” (Siir. 13:15) Jerusalemissa syntynyt Siirak oli 200-luvulla eKr. elänyt juutalainen oppinut, jonka kirjoittama Siirakin kirja on osa niin sanottuja apokryfikirjoja. Siirak opetti rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseä siksi, että lähimmäinen on lopulta samanlainen kuin minä.

Häntä joitain vuosikymmeniä nuorempi rabbi Hillel

Köyhän eväät. Orjien suurin haave oli vapaus. Se taas merkitsi vastuuta, joka ilman sanomaa rakkaudesta olisi raskas.

Oman elämän esitti saman asian toisinpäin: ”Sitä, mikä on vastenmielistä sinulle, älä tee lähimmäisellesi. Tämä on koko Toora, loput on selitystä. Mene ja opi.” Tämä tunnetaan kultaisena sääntönä. Hillelin jälkeen Jeesus Nasaretilainen puki kultaisen säännön muotoon: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.” (Matt. 7:12) Toisen ihmisen hätään samastuminen meni juutalaisissa kirjoituksissa niin pitkälle, että Kuolleellamerellä eläneiden essealaisten keskuudessa kerrottiin tarinaa Israelin yhdestä kantaisästä Sebulonista, joka talven viimoissa antoi muukalaiselle oman viittansa, ja jos mitään annettavaa ei ollut, hän kulki päiväkausien matkat ventovieraan seurana valittaen muukalaisen kurjaa osaa. Myös apostoli Paavali opettaa, että rakkaus ”ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa” (1. Kor. 13:5).

Lähimmäisen rakkaudessa ihminen etsii toisen etua.

The Book of Rules taas painottaa yksilön vastuuta. Kukin tavallaan, laissez-faire, sillä mikä minä olen kertomaan sinulle, miten pitää elää.

Arawak-intiaaneihin kuuluneet tainot kutsuivat Jamaikaa nimellä Xaymaca, metsän ja veden maa. Reggaessa Jamaikaa kutsutaan toisinaan nimellä Jamrock tai Jamdung. Joskus riittää pelkkä autotunnus JA. Espanjan siirtomaavalta (1509–1655) jätti pysyvät jälkensä, mikä näkyy muun muassa paikannimissä sekä paksussa jamaikanenglannissa, patwassa. Se on maan virallinen kieli.

”

Toisin kuin tavallisesti reggaessa, The Book of Rulesin sanat eivät ole vaikeasti ymmärrettävää patwaa vaan vanhanaikaista, huoliteltua ja siten historiallisesti orjuuttajan englantia.”

Kun Englanti valloitti Jamaikan 1655, siitä tuli yksi orjuuden historian verisimmistä paikoista. Orjuuden jälkeenkin se jäi yli sadaksi vuodeksi vain alumiinin valmistuksessa tarvittavaa bauksiittia ja mausteita tuottavaksi suurvaltojen riiston kohteeksi. Maa itsenäistyi 1962.

Jamaikan pääkaupungissa Kingstonissa on lyhyt, muutaman sadan metrin mittainen Roosevelt Avenue, josta tuli 1970-luvulla länsimaisten rocktähtien vierailukohde.

Musiikintuottaja ja levykauppias Harry Johnson perusti sinne oman Harry J -nimisen studion 1972. Sitä käyttivät useat miljoonaomaisuuksia kahmaisseet englantilaiset yhtyeet, kuten The Rolling Stones. Juuri Harry J -studiolla The Heptones äänitti The Book of Rulesin. Laulusta tuli listahitti niin Jamaikalla kuin Englannissakin.

Toisin kuin tavallisesti reggaessa, The Book of Rulesin

13

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

– Tässä laulussa on paljon optimismia. Siinä on tunnelma, että vaikka olisi syntynyt köyhyyteen, elämä on silti edessä, hän aloittaa.

Vasta itsenäistyneellä Jamaikalla orjien jälkeläisten itsetuntoa kohotti sanoma, ettei kenelläkään ole enää isäntää, vaan jokainen on oman itsensä herra. Mutta sitten tulee tosi iso mutta. Yksilöksi tuleminen on vaikeaa.

– Yksikään lapsi ei elä eristettynä, vaan jokainen persoona kehittyy yhteydessä aikuiseen. Se, miten ihminen on lapsena saanut kiintyä ja kiinnittyä vanhempaan, vaikuttaa siihen, miten hän aikuisena pystyy luomaan suhteita ja kiinnittymään toiseen ihmiseen, Hulden sanoo.

Persoonallisen olemassaolon kehitys kulkee siten kaavassa yhteys – eriytyminen – uusi yhteys. Suuri osa ihmisenä olemisen jännitteistä syntyy yksilöllisen minuuden ja sosiaalisen ympäristön suhteesta. Ihmiset eivät kuitenkaan synny tasa-arvoiseen maailmaan, jossa kaikilla olisi yhtä suotuisat kasvumahdollisuudet.

– Biologisten ihmislajiominaisuuksien kannalta suurimmalla osalla on ”työkalupakki”. Kuitenkin kunkin kasvuympäristöstä seuraa, että siinä, miten näitä työkaluja pystyy käyttämään, on aika suuret erot, Hulden sanoo.

Hänen mielestään esimerkiksi nuorten syrjäytyminen on osaltaan yhteiskunnan aiheuttama.

– Raha on ruvennut ratkaisemaan entistä enemmän ihmisten kohtaloita, ja se on surullista. Individualistinen yhteiskunta alleviivaa ihmisten eriytymistä, mutta ei kuitenkaan luo hyviä kehitysmahdollisuuksia. Se näkyy esimerkiksi siinä, että ylisuurissa päiväkotiryhmissä ja peruskoululuokissa lapsi ei esimerkiksi saa itselleen riittävää peiliä. Hänestä tulee näkymätön, Hulden sanoo.

Entä sitten lähimmäisenrakkaus: Onko siinä vaaraa, että vaatimuksessa ajatella vain muiden toiveita ihminen kadottaa itsensä? Eikö alkoholistin perheessä, jossa kaikki hissukseen aistivat yhden tarpeita, tällainen sanoma rakkaudesta vain vahvista pelon ilmapiiriä?

– Kultainen sääntö itsessään on kyllä hyvä. Tärkeää siinä on kuitenkin itse tiedostaa, mitä on tekemässä. Muutenhan, jos rakkaus ei ole tietoista, hyvien tekojen tekemisestä voi tulla pakkosyöttämistä, jossa ei edes kuulla, mitä toinen ihminen todellisuudessa tarvitsee, Hulden sanoo.

– Jos ei tiedosta, mitä ja miksi on tekemässä toiselle ihmiselle, ihminen tietenkin voi uhrautua loputtomasti ja tehdä itsestään uhrin. Rajat yksilöiden välillä ovat sumeat, jos ihminen tehdessään hyvää voi huonosti.

n herra sanat eivät ole vaikeasti ymmärrettävää patwaa vaan vanhanaikaista, huoliteltua ja siten historiallisesti orjuuttajan englantia. Kyseessä onkin mukaelma Yhdysvaltain Carrolltonissa Georgian osavaltiossa eläneen R. Lee Sharpen runosta A Bag of Tools. Tiedot Sharpesta ovat niukat. Hän syntyi 1870-luvulla ja työskenteli vuosia isänsä Edwin R. Sharpen omistamassa painotalossa ja kirjoitteli freelancerina 1930-luvulla aikakauslehtiin. Bag of Tools julkaistiin alun perin 1940-luvulla amerikkalaisessa runokokoelmassa Poems That Touch the Heart. Jostakin tämä lähes 500-sivuinen populääri kokoomateos tai siitä siteerattu runo päätyi Llewellynin käsiin.

Jamaikan historiassa vuosi 1973 oli toiveikas. Vasemmisto oli edellisvuonna voittanut vaalit, ja uusi pääministeri Michael Manley sai aikaan muun muassa minimipalkan ja käynnisti maan kattavan lukutaitokampanjan.

Yli kolmannekseen kodeista saatiin ensimmäistä kertaa sähköt, juokseva vesi ja puhelinlinja. The Book of Rules soi tiskijukkien levylautasilla.

Saarella puhkesi kuitenkin poliittisen väkivallan kierre. Jamaikalla on kaksipuoluejärjestelmä. Maa muistuttaa jossain mielessä Sisiliaa, jonka valtatyhjiön 1800-luvulla täytti mafia. 1970-luvulla Jamaikan oikeisto ja vasemmisto alkoivat aseistaa rikollisryhmiä. Ne huolehtivat jopa infrastruktuurista. Tavallisen ghettoihmisen, sufferah’n, köyhässä elämässä rikollisjengien johtajien eli donien luomat elämän edellytykset ovat vuosikymmenten aikana määränneet kohtaloita enemmän kuin maan laillinen hallitus.

”

Individualistinen yhteiskunta alleviivaa ihmisten eriytymistä, mutta ei kuitenkaan luo hyviä kehitysmahdollisuuksia.”

Psykoterapeutti Barbro Hulden

Manleyn hallituksen uudistuksilla ei ollut realistista rahoitusta, ja reggaen historiasta kirjoittaneen Lloyd Bradleyn mukaan ongelmista kärsivät eniten ghettojen maan hiljaiset. Siitä huolimatta kepeäsointinen The Book of Rules oli rakastettu. Sen viimeinen säkeistö lupaa Kari Tapiota muistuvalla kliseellä, että sateen jälkeen tulee aina aurinko. Sään puolesta Jamaikalla on aina kesä.

Munkkiniemessä praktiikkaansa pitävä Gestalt- ja psykoterapeutti Barbro Hulden pitää kädessään aanelosta, johon on printattu The Book of Rulesin sanat ja niiden alle kultainen sääntö. Uransa aikana Hulden on kouluttanut satoja eurooppalaisia psykoterapeutteja Orøn saarella Tanskassa sijaitsevassa Gestalt Institute of Scandinaviassa.

Hän tunnistaa laulun myönteisen yksilökeskeisyyden – ”each is given a bag of tools”.

Osmo Lumivuori aloitti DJ-uransa kymmenen vuotta sitten. Harva tiennee, että hänen tuottamaansa musiikkia on miksannut koko reggaen historian legendaarisimpiin kuulunut Lee ”Scratch” Perry. Lumivuori on myös Jamaikankävijä, ja hän puhuu huomattavan hyvää patwaa. Sen hän opetteli niin kuin entisajan orjat englannin, matkimalla.

– Kuuntelin aluksi paljon Shaggyn, Wyclef Jeanin ja Papa Sanin kappaleita, ja opettelin niitä foneettisesti ulkoa, vaikka en aina ymmärtänytkään, mitä niissä sanottiin. Sen jälkeen löysin netistä myös tallenteita 1980-luvulta tansseista Jamaikalla. Näillä äänitteillä DJ:t möykkäävät mikkiin. Siitä kai se on tarttunut!

Mitä The Book of Rules merkitsee Lumivuorelle itselleen?

– Ajattelen niin, että ensin ihminen on riippuvainen vanhemmista ja yhteisöstään. Sen jälkeen hänen tulisi irrottautua, jotta voi taas palata yhteisöön oivaltaneena yksilönä. Siinä mielessä yksilökeskeisyys ei ole ongelma vaan keskeinen teema. Evankeliumeissa Jeesuskin vietti yksin 40 päivää erämaassa, hän sanoo.

– Onnistunut yhteisö koostuu ”valaistuneista” yksilöistä, jotka yhdessä pyrkivät korkeampiin tavoitteisiin. Kullakin on toki valinnanvapaus siinä, lähteekö toimimaan hajottavana vai rakentavana voimana.

Yllättäen Lumivuori kaivaa kuin ässänä hihasta Paavalin kirjeen Rooman seurakunnalle: ”Ihmisparka, mikä sinä olet arvostelemaan Jumalaa?

Sanooko saviastia muovaajalleen: ’Miksi teit minusta tällaisen?’ Kyllä kai savenvalajalla on oikeus tehdä samasta savesta toinen astia arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten?” (Room. 9:20) Pitäisi päästä kysymään itseltään Paavalilta, mitä hän tällä tarkoittaa.

Kirjallisuutta: Lloyd Bradley: Bass Culture. When Reggae Was King.

Viking, 2000.

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 09 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Hakavuoren kirkko ■ Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220.

To 22.1. klo 13 Torstaikerho. Miira Muroma-Nikunen.

Pe 23.1. klo 10 Perhekerho.

Su 25.1. klo 12 Rippikoulusunnuntain messu. Miika Kolari, Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio. Klo 12 Pyhäkoulu.

Ma 26.1. klo 13 Lähetyspiiri.

Ti 27.1. klo 9.30 Lasten kirkkohetki ”Pieni ja suuri.” Muroma-Nikunen, Aila Pihlajavesi ja Hanna Autio.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230.

Ke 21.1. klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen.

To 22.1. klo 10 Perhekerho.

Su 25.1. klo 10 Messu. Miira MuromaNikunen, Marja Heltelä ja Hanna Autio.

Seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsenten tehtävään siunaaminen. Klo 15 Ekumeeninen rukousvaellus keskustan kirkoissa. Kokoontuminen kirkolla. Tied. Sami Lahtinen, p. 09 2340 3229. Tietoa vaelluksesta ekumenia.fi.

Ti 27.1. klo 13 Lähetyspiiri. Klo 18 Toivon messun suunnitteluilta. Tule mukaan ideoimaan ja toteuttamaan!

Ke 28.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Diakoniatyön kehittyminen nykypäivään, Elli Oila. Klo 18.30 Kitarakonsertti ”Tarinoita kuudella kielellä”. Andrzej Wilkus. Musiikkia säveltäjiltä Bach–Sor– Villa Lobos. Vapaa pääsy. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma Nikunen ja Olli Mönttinen.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat.

Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Herttoniemenrannan kappeli ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3341. Kulosaari ajanvaraus puhelimitse 09 2340 4118 Lähde keväiseen Israeliin 19.– 26.4.2015. Matkan pääkohteina ovat

Seurakunnissa tapahtuu 22.1.— 28.1.

Jerusalem ja Tiberias. Matkalla mukana rovasti Veijo Vatka ja nuorisotyönohjaaja Jari ”Bobby” Mäki-Arvela. Oppaana Israelissa Ariel Sella. Hinta puolihoidolla ilman retkiä 1350 euroa. Järj. ja ilm. Toiviomatkat, p. 09 565 7170, helsinki@toiviomatkat.fi. Lisätietoja myös Jari Mäki-Arvelalta, p. 040 507 9718, jari.maki-arvela@evl.fi.

Isien ja poikien retki Vantaalle Flamingoon kylpylään ja Jokerit KHL lätkämatsiin su 1.2. Lähtö klo 10 Herttoniemenrannan kappelilta. Peli Hartwall Areenalla alkaa klo 16. Hinta 35 e/ hlö sis. matkan, kylpylän, ruoan ja pelilipun. Ilm. juha.perila@evl.fi, nimi, osoite ja maksajan syntymäaika. Mukaan mahtuu 25 ensin ilmoittautunutta.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620.

Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 Ehtoollinen, iltakahvi Kappelisalissa. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

To 22.1. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Sielun pimeä puoli. Kirjailija Merete Mazzarella ja Hufvustadsbladetin kulttuuritoimittaja Annika Hällström keskustelevat Mazzarellan kirjan teemoista. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 17 Kristillinen mietiskely. Mietiskelyyn ohjaa Pekka Hiltunen. Klo 18 Kivimessu vol. 2. Viljamaa, Niskala. Kaikille avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen! Iltatee.

Herttoniemen kirkko Su 25.1. klo 10 Messu. Partti, Männistö, ■ Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 Metiäinen, Pyylampi, Niskala. Kirkko3320 kahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta.

Su 25.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus Meidät on lähetetty! Matti Mäkinen, ja Rippikoulusunnuntai, Olkkola, KeiKRS, Eeva-Liisa Hurmerinta, Kaisa Valnänen, Koivistoinen, kirkkokahvit ve, Aino Lavikainen, Seppo J. Järvinen.

Pe 23.1. klo 19 Nuorten leffailta Ti 27.1. klo 18 Opiskelijamessu.

Ti 27.1. klo 19 Miehet Sanan äärellä Ke 28.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 RukouslauluHerttoniemenmessu. Kotakorpi, lauluryhrannan kappeli mä Anima Mea, joht.

Seura■ Laivalahdenkaari Hilkka–Liisa Vuori. kunnat 5, p. 09 2340 3340 Alppilan Su 25.1. klo 18 Kanverkossa: www. kirkko sanlaulumessu, Rauhelsinginseura■ Kotkank. 2, p. 09 tiainen, Tikkanen, mukunnat.fi 2340 3680. Avoinna siikki soitinryhmä. Kirkma, ti, to, pe klo 10–15, kokahvit ja alueneuvoske klo 12–15. ton valitseminen.

Punttisali auki ma, ti, to, pe Kulosaaren kirkko klo 10–15 ja ke 12–15 ■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 La 24.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13.

Suntio Tapio Tuohioja, p. 050 525 3242 H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaSu 25.1. klo 10 Messu, Rautiainen, Nieliot pe mennessä alppilankirkonbrunsminen. Kirkkokahvit ja alueneuvossi@gmail.com. Osa tuotosta KUA:lle. ton vaali.

Su 25.1. klo 16 Messu. Toiviainen, Kotakorpi, Pyylampi. Kirkkokahvit Kulosaaren Ma 26.1. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihseurakuntatalo misten ryhmä.

■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Ti 27.1. Tiistaiolohuone: klo 10–11 Ti 27.1. klo 17 Martat: Ilona Sevelius – jumppa, klo 11.30–12.30 ruokailu, klo 13– toimittajana ja suomentajana 15 Scrab&Chat. Perhekerho klo 10–12, Muskarit klo 10 ja 10.30.

Myllypuron kirkko Alppilan kirkon kahvila auki ti–pe klo ■ Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 10–15 lounas klo 11–14 (ei ti), 9e, lapset Su 25.1. klo 12 Messu, Tikkanen, Sabine 5e. Osa tuotosta KUA:lle.

Nieminen, kahvihetki ja keskustelu Seurakuntakoti sunnuntain Raamatun tekstien pohjal■ Siltasaarenk. 28 ta. Antero Öhberg.

To 22.1. klo 10 Perhekerho. Klo 12 EsiDiakoniakirppis ke–la klo 10–14, Neukoisvauvakerho. lapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) Elintarvikejako ma, ke, pe LiikuntaMuut tapahtumat myllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim.

Ke 28.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. Torniklo 9.30, Backman p. 09 2340 3333. tupa, Haapaniemenk. 7–9. Klo 18 Raamattupiiri Helsingin Työväenyhdistyksen tiloissa. Torkkelink. 1.

■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna Kurssit ja ryhmät ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. ja retriitit 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 2340 3611 jollei toisin mainita.

9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallio

Taivaan tähden

Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. Myös osamaksu käy.

Elämän puu ke 28.1., 11.2., 25.2. ,4.3., 18.3. ja 25.3. klo 17.30–20.30, Kallion kirkko. Maalaten, kirjoittaen ja liikkuen itsetutkiskelua. H. 195e.

Elämän voimaa etsimässä. To 29.1– 26.2.2015 klo 13–16 Alppilan kirkko.

Etsimme elämäilon lähteitämme kirjoittaen, maalaten, jakaen. H. 20e.

Luovuutta unista ti 3.2., 24.2., 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4 Kallion kirkko. Unissa itseymmärrys lisääntyy ja oppiminen kehittyy. Rentoutumisharjoituksia. Psykoanalyytikko Montague Ullmanin kehittämä ryhmätyömenetelmä.Ohj. Tiina Törö ja Sinikka Metiänen. H. 20e, ennakkoilm.

Omakuva – minäkuva –valokuva Kuka on selfien takana? 6.–8.2. pe klo 17.30–20.30 la ja su klo 12–17, Kallion kirkko. Tutkitaan käsitystä itsestä valokuvan keinoin. Erityisiä taitoja ei tarvita. Mukaan oma digikamera. Ohj.Leena Louhivaara. H. 110e + ohjaaja kerää myös tarvikemaksua 10e.

Sana hengittää minussa – hengellisen kirjoittamisen loppukurssi 7.–8.2. klo 12–17. Teatteri Kallio. Retriitinomaista hengellistä kirjoittamista. Ohj. Nina Klemmt.

Rukouslaulun viikoittain kokoontuvat kurssit, Diakonissalaitoksen kirkko, ti klo 17.30–20. Jatkokurssi 10.2– 3.3.

H. 45e. Ohj. H–L Vuori Scrab and Chat -leikekirjakurssi ti 10.2. klo 18–21, Teatteri Kallio. Leikekirjan kuvittamista ja kirjoittamista. H. 25e. Ohj. N. Klemmt.

Ilmoittautuminen kevään 2015 musiikkileikkikouluryhmiin s-postitse: tytti.friberg@evl.fi. Ryhmät kokoontuvat seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28, maanantaisin 26.1. alk. seuraavasti: 1-vuotiaat klo 10–10.45, 2-vuotiaat klo 10.45–11.30 ja alle 1-vuotiaat klo 11.30– 12.15. Hinta 90e/kausi.

Sururyhmä torstaisin 26.2., 12.3., 26.3., 9.4. ja 23.4. klo 18–19.30, Kallion kirkko.

Puhutaan menetyksestä ja tunteista vertaisryhmässä. Ohj. past. M. Kotakorpi ja diakoni S. Metiäinen. Ilm. 19.2 mennessä p. 2340 3600 ma–ti–ke–pe 9–14, ke 12–17. Maksuton.

Pyhän tanssin kurssi – rauhan tansseja to klo 18–19 22.1.–12.2. Alppilan kirkon kappelisali. Rukousta ja mietiskelyä liikkuen. Eri kulttuurien hengellistä musiikkia. Ohj. TM Tiina Sara-aho, past.

M. Kotakorpi. H. 20e. Ennakkoilm.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Diakonian

ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p.

09 2340 3843.

Su 25.1. klo 10 Messu. Pirilä, Myllylä.

Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu.

Ti 27.1. klo 18.30 Lähetyspiiri. Kappadokian-matkan kuulumisia kertomassa Riitta ja Heikki Järvinen.

Ke 28.1. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä.

Malminkartanon kappeli ■ Vellikellonpolku 8

Su 25.1. klo 18 Messu ja iltatee. Rajamäki, Rintamäki.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9. Diakonian ajanva-

rauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3842, 09 2340 3853.

Pe 23.1. alk. joka pe klo 10.30–12.30 Toivontupa yksinäisille kotona asuville yli 65-v. Tehdään ruokaa, jaetaan kuulumisia ja saadaan tukea ja voimavaroja arkeen. Ohjaajina johtava diak.työntekijä Tuula Kojo-Gregoriadis ja sosiaaliohj. Anna Aalto.

Su 25.1. klo 11 Pyhäkoulu.

Muuta Yhteisvastuukeräys. Tule mukaan lipaskerääjäksi Kauppakeskus Kaareen viikoilla 6 ja 11. Ilm. Heidi Metsälä, p.09 2340 3842. Keräysvaroilla tuetaan Suurella sydämellä -vapaaehtoisverkoston toimintaa kotimaassa ja lasten koulunkäyntiä Haitissa.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: ma,

ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 21.1. klo 15 Krypta-klubi 7–9-vuotiaille ja klo 17 10–14-vuotiaille. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian ”isoja” nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Klo 17 Warhammer-kerho varhaisnuorille. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä, materiaalimaksu. Klo 18 ”Anna minun juoda astiastasi” – kaksikielinen ekumeeninen ilta. ”Ge mig något att dricka” – tvåspråkig ekumenisk afton. Keskustelutilaisuus ja pientä purtavaa Kirkkokahvilassa, rukoushetki kirkkosalissa. Mukana: TM AnnaRiina Hakala (Katolinen kirkko Suomessa) ja teol. yo Artturi Hirvonen (Suomen ortodoksinen kirkko) sekä pastorit Marjut Mulari ja Maria RepoRostedt, kanttorina Marjukka Andersson. Tervetuloa! Välkommen!

To 22.1. klo 12 Torstaipiiri srk-salissa.

Klo 17.30 Kaikille avoin Saarikuoro

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Herätys!

Alkuvuonna yli 10 000 alokasta on herätetty armeijassa laululla ”Voiko ihanammin päivä enää alkaa?”

Herätyksiä on monenlaisia.

Viikon teema kirkkovuodessa kuuluu: Jeesus herättää uskon. Mitä se tarkoittaa? Mihin hän meidät herättää?

Hyvyydelle. Jumalan rakastamiselle.

Suuri este Jumalan rakastamiselle on pelko. Pelkäämme Jumalaa ja pelkäämme elämää. Ja pelkäämme kuolemaa. Ja pelkäämme helvettiä.

Jumalan ja elämän pelko astuivat kuvaan heti paratiisista karkottamisen jälkeen. Ensimmäinen luku syntiinlankeemuskertomuksen jälkeen alkaa Kainista ja Abelista.

Mitä he tekevät?

He uhraavat. Mitä uhraaminen on? Vihaisen Jumalan lepyttelyä.

Vihaisen Jumalan pelolla on pitkä historia. Sitä muuten

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

kutsutaan pelastushistoriaksi. Sen suuri käänne tapahtuu Jeesuksen tulemisessa.

Hän esitti paratiisista karkottamiselle vastakertomuksen. Paratiisin portti ei olekaan suljettu. Portilla ei ole enää loimuavalla miekalla vartioivaa enkeliä. Portin suulla onkin rakastava isä, joka on tuhlaajapoikaa vastassa ja sanoo: Tervetuloa kotiin!

Tämä on jeesusherätyksen ydin. Siksi meidän on oltava tarkkoja siitä, mitä me julistamme. ”Usko Jumalaan tai joudut helvettiin” on huonosti sanottu.

Oikeammin se kuuluu: ”Rakasta Jumalaa niin pääset pois helvetistä. Pääset pois epäjumalien pettävistä lupauksista. Pääset pelosta rakkauteen. Kotiin.”

Voiko ihanammin päivä enää alkaa?

Olli Valtonen

3. sunnuntai loppiaisesta Jeesus herättää uskon Uusi aamu. Jeesus herättää hyvyyteen.

Väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 102: 16–23; 5.Ms. 32: 36–39; 2.Kor. 1: 3–7; Mark. 1: 29–39

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

kirkkosalissa. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet –raamattupiiri, kokoushuone 10.

Su 25.1. klo 11 Messu. Herättäjän kirkkopyhä, liturgi Juha Rintamäki, saarna Simo Juntunen, Veisuuveljet, johtaa Samuli Korkalainen, kanttorina Marjukka Andersson. Pyhäkoulu. Klo 13 Seurat kirkkosalissa lihakeittolounaan jälkeen.

Ma 26.1. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille maanantaisin ja perjantaisin.

Klo 17–20.30 Savenvalajat. Klo 17 Pienoismallikerho varhaisnuorille, tervetuloa uudet harrastajat! Klo 18 Elektroniikkakerho varhaisnuorille. Klo 18.30 Kirkon kamarikuoron harjoitukset.

Ti 27.1. klo 10–16 Äiti Teresa -piiri osallistuu YV-kirjetalkoisiin srk-salissa. Talkooväelle keittoa ja kahvit. Klo 15 Krypta-klubi 7–10-vuotiaille. Pelaillaan ja tavataan kavereita. Klo 18 Avoin rukouspiiri Lauttasaaren kirkolla, B-porras toinen kerros.

Ke 28.1. klo 15 Krypta-klubi 7–9-vuotiaille ja klo 17 10–14-vuotiaille. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian ”isoja” nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Klo 17 Warhammer-kerho varhaisnuorille. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä. Materiaalimaksu. Klo 19 Viikkomessu.

Muuta Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21. Lounas klo 11–13.

Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11–13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla ja facebookissa.

Heidi Anttilan keramiikka- ja metalliteosten näyttely Kirkkokahvilassa ja aulatilassa kahvilan aukioloaikoina.

Tekstinluku- ja mikrofonikoulutus ti 3.2. klo 18 ja ehtoollisenjakokoulutus ti 10.2. klo 18 kirkkoväärtitoiminnasta kiinnostuneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pirjo.tyorinoja@evl.fi ed. viikon keskiviikkoon mennessä.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 25.1. klo 10. Timo Ahoinpelto, Anita Olli, Heikki Poutanen. Mirva Echevarrio, laulu.

Messu su 25.1. klo 18. Liturginen ensemble Munkkivuori. Lit. Tuomo Norvasuo, Harri Kerko, Atte Tenkanen ja Senni Valtonen, musiikki.

Soppakirkko to 22.1. klo 13. Maksuttoman aterian alussa on pieni hartaus.

Eläkeläisten iltapäivä ke 28.1. klo 13.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 25.1. klo 12. Esko M. Laine, Elina Perttilä, Anni Nummila.

Soppakirkko ke 28.1. klo 13.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 25.1. klo 16. Sari Hakuri, Jukka Holopainen. Messun jälkeen virsinyyttärit. Tuo tullessasi oma virsitoive ja hiukan syötävää yhteiseen pöytään.

Eläkeläisten iltapäivä ke 28.1. klo 12.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Asukaskahvila Olohuone to 22.1. klo 13–15.

15

Seurakunnissa tapahtuu 22.1.— 28.1.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 25.1. klo 10. Esko M. Laine, Elina Perttilä, Ulla Pesonen. Messun jälkeen lähetyskahvila.

Eläkeläisten iltapäivä to 22.1. klo 13.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 25.1. klo 12. Antti Ylinen, Jukka Holopainen, Kaisu Rauhamaa. Kahvihetki.

Porttikahvilan kevätkauden avaus ke 28.1. klo 12–15. Maksuton tarjoilu.

Lauluhetki ja lähetystietoisku klo 12.45.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu 25.1. klo 12. Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä. Saarna teol.yo. Anni Malmi, Martta Paijola, Elina Tofferi. Herännäisnuorten kuoro, joht. Hanna-Maria Hapuli. Seurat ja kirkkokahvit messun jälkeen.

Eläkeläisten iltapäivä to 22.1. klo 13.

Soppakirkko ke 28.1. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Eläkeläisten iltapäivä ke 28.1. klo 12.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Eläkeläisten iltapäivä to 22.1. klo 13.

Olotilakahvila ma 26.1. klo 11–13. Hiustenleikkuuta 10 e/hlö.

Yksinhuoltajien olohuone ti 27.1. klo 17–19. Maksuton ruoka, lastenhoito järjestetty.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 25.1. klo 10. Petri Jukanen, Outi Lantto, Marjasisko Varha, Kira-Mia Tuisku, laulu.

Hiljainen viikkomessu to 22.1. klo 17.30. Rukouksessa eläminen klo 18.

Ekumeenisella rukousviikolla keskustelemme säännöllisen rukouselämän ja hetkirukousten siunauksesta ekumeenisen karmeliittayhteisön sisar Hannele Kivinen de Faun kanssa. Iltatee.

Improvisaatiokonsertti su 25.1. klo 18. Esa Pietilä, saksofoni.

Ilta elävän veden lähteellä Sanaa, ylistystä, rukouspalvelua keskiviikko klo 19 28.1., 25.2., 25.3., 29.4. ja 27.5.

Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 28.1. puhujana varatuomari, evankelista Hannu Äimänen Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. Ilm. 22:17

Stadin sävelet

Su 25.1. klo 18 Helsingin Vanha kirkko Musiikissa: Vesperkuoro, johtaja Juha Vintturi Erik Jõks, laulu Psalloo-kuoro, kanttori Satu Vola

Papit Heikki Huttunen Hanna Vettenniemi

Juontaja Leena Broman

Hengelliset tilaisuudet

Vapaa pääsy!

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18

Su 25.1. klo 14 Lähetyskirkon messu, Keränen, Laakso www.lahetyskirkonmessu.fi Vanhaliina kauppa auki to klo 10-18 ja la 10-15

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA

Hoivaa ja huolenpitoa Kun yksin ei pärjää.

Tarjoamme hoivakodeissamme muistisairaille ja muille ikääntyville turvallista ja viihtyisää asumista, hoivaa ja huolenpitoa vakituiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen.

Ke 21.1. klo 19 Seurat Su 25.1. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 27.1 klo 19

Bengt Lassus, Sjöman, Ahlberg.

Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray. petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle.

Seuraava esirukousilta 10.2.2015.

Vire Koti Käpylä Vire Koti Sofia&Severi, Sofianlehto Vire Koti Hermanni Vire Koti Lehtisaari Tervetuloa tutustumaan! Löydät kotien yhteystiedot osoitteesta www.mainiovire.fi/helsinki.

Meille käyvät myös palvelusetelit.

OTA YHTEYTTÄ: puh. 044 278 6882 tai myynti@mainiovire.fi

Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

Meiltä palvelut myös kotiin arjen tueksi!

VUOKRATAAN UUSIA PALVELUASUNTOJA OULUNKYLÄNPUISTO

Aikuiset Äitiryhmä 2015, äitien ohjattu vertaistukiryhmä ma klo 17–19, 2.2–27.4. Malmin seurakuntatalolla, Pekanraitti 16.

Ryhmä käsittelee yhdessä omaan elämään, äitiyteen, vanhemmuuteen ja perheeseen liittyviä kysymyksiä keskustellen ja toiminnallisia menetelmiä sekä vuorovaikutusharjoituksia tukena käyttäen. Ryhmä on maksuton.

Ilm. ja tied. 23.1. mennessä Kirsi Jaakonaho, Perhe ja nuorten aikuisten diakonia p. 09 2340 4534 tai kirsi.jaakonaho@evl.fi Matka Venäjälle Tyrön ystävyysseurakuntaan sekä Pihkovaan ja Tarttoon 9.–12.5. Yöpymiset Pietarissa, Pihkovassa ja Tartossa. Paluu Tallinnan kautta.

Matkan hinta 402 e, sis. osan ruokailuista, bussi- ja laivamatkat sekä ryhmäviisumin. Ilm. kirkkoherranvirastoon 09 2340 4400, tied. Esa Järvinen 040 536 2733.

Malmin seurakunta facebookissa ■ www.facebook.com/malminseurakunta

Oulunkylänpuisto tarjoaa sinulle tai läheisellesi kodinomaisuutta ja elämänlaatua, palveluita ja turvallisuutta. Vuokrattavat asunnot ovat kauniita ja valoisia 25-77 neliön kokoisia uusia asuntoja aktiivisenioreille.

Arjen laatua lisäävät talon omat saunat, uima-allas, ravintola, kahvila ja viihtyisät harrastetilat. Laadukkaiden asumis-, siivous- ja ateriapalveluiden lisäksi talon harrastus- ja kulttuuritoiminta on vilkasta ja monipuolista.

Kohteen rakennuttaja: Minerva kiinteistöpääomarahastot www.minerva.fi Bulevardi 7 00120 Helsinki

Oulunkylänpuisto sijaitsee luonnonkauniilla paikalla osoitteessa Myrskyläntie 18, 00650 Helsinki.

Talo on erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin keskustasta.

Rakennus valmistuu kesällä 2015 Lisätietoja

Christian Enestam puh. 09 424132 73

16 Varhaisnuoret ■ Viikkotoiminta ja tapahtumat

www.mestat.fi Talvileiri 4.–7.-luokkalaisille 16.–19.2.

Siikaniemen leirikeskuksessa. Leiriohjelmaan sisältyy päivän retki Messilään.

Hinta 50 e.

Talvileiri I 1.–4.-luokkalaisille 16.–18.2.

Upilan leirikeskuksessa. Hinta 35 e.

Talvileiri II 1.–4.-luokkalaisille 18.–20.2.

Upilan leirikeskuksessa. Hinta 35 e.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen mestat.fi/kertsimestat/malmi

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko ■ Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10– 14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b.

Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Ke 21.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri.

To 22.1. klo 13 Torstaipiiri.

Su 25.1. klo 11 Messu, rippikoulusunnuntai, Krans (l+s), Vuorio (k). Mukana Gospel Helsinki.

Ma 26.1. klo 13–15 Miesten maanantaiseura, Lestadiolaisuus, alustaa kirkkohistorian professori Jouko Talonen.

Ti 27.1. klo 9.45–11.15 Perhekerho, klo 17 Lähetyksen ompelupiiri.

Ke 28.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, klo 19 Avoin rukouspiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

09 2340 4780.

Su 25.1. klo 11 Pyhäkoulu, 14 Messu, Krans (l+s), Vuorio (k).

Ma 26.1. klo 13 Varttuneen väen kahvila.

Ti 27.1. klo 8 Rukousaamiainen 4/2 e.

Ruskeasuon seurakuntakeskus ■ Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Ke 21.1. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuonekahvila, tied. Paavo Ripatti, p. 050 5224 529, klo 16.30–18 Olohuonekahvila, avoin kahvila kaikenikäisille, klo 18 Raamattupiiri, parittomilla viikoilla.

Pe 23.1. klo 10–11.30 Perhekerho, 11.30– 13 Keittolounas 3e/1e.

Ma 26.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri.

Ti 27.1. klo 17–19.30 Vapaaehtoisten ilta. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia ja työntekijöitä kahvin ja teen äärelle. Osa illoista on vapaaehtoisten toteuttamia. Tied. vapaaehtoistoiminnan diakoni lauri.anttila@evl.fi, p. 09 2340 4751.

Ke 28.1. klo 13–15 Äijäkuppila, klo 16.30–18 Olohuonekahvila.

Muuta Ke 26.1. klo 17.30 Meilahden kamarikuoron koelaulu, Meilahden kirkkolla.

Ilmoittautumiset etukäteen kuoronjohtaja Pete Vuoriolle, 09 2340 4731. Tällä kaudella harjoittelemme John Rutterin Requiemia. Kaikkiin ääniin otetaan laulajia.

Tulossa To 29.1. klo 18 Mika Waltari -seuran jär-

Seurakunnissa tapahtuu 22.1.— 28.1. jestämä tilaisuus: Komisario Palmun Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienitujalanjäljissä, Ruskeasuon srk-keskus, loisten ruokailu, yhteistä ohjelmaa Tenholantie 6. Komisario Palmun hahklo 10.30 alkaen. Lounas 1,50e. Klo 13 mon esittelyä ja keskustelua. Kahvitarj.

Mielenterveysryhmä. Klo 14.30 Kaa/ 3e (kahvi, tee, pulla). Vapaa pääsy. rikerho, inkerinsuomalaisten kerho.

To 29.1. klo 18 Valon ja ilon messu Vetäjänä Sirkka Kuula. Klo 16 SelviytyLänsi-Pasilan kappelissa. Vuoden avajät-ryhmä. Avoin vertaistukiryhmä jaismessu, mukana Jukat Tolonen & päihteettömyyteen pyrkiville. Lisätied.

Leppilampi sekä Hillel Tokazier. Terve09 2340 4844 Jaana Makkonen. Klo tuloa mukaan rentoon ja musiikilliseen 17.30 Yhteisvastuun alkuinfo. Tietoa iltaan laulamaan, rukoilemaan, ruokaivuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksestä lemaan ja seurustelemaan! Lisätied. ja tapahtumista Mikaelin seurakunnashannu.ronimus@evl.fi, p. 09 2340 sa kaikille Yhteisvastuukerääjänä toi4723. mimisesta kiinnostuneille.

La 31.1. klo 11–16 Ilmaisupaja, MeilahMellunmäen den kirkon srk-sali. Ilmaisupaja on eläseurakuntakeskus mänmakuinen mahdollisuus tutustua ■ Korvatunturintie 2, p. 09 2340 draamailmaisuun. Päivän aikana luom4821 me draaman keinoin äänimaisemia, Ti 27.1. klo 9.30–15 Avoin perhekerho. kokeilemme tarinateatterin keinoja ja kirjoitamme lyhyitä tekstejä. IlmaisuPyhän Jysäyksen paja sopii kaiken ikäisille aikuisille. Ilseurakuntatalo maisupajan ohjaajina toimivat psyko■ Panosaukio 1, p. 09 2340 4822 draamaohjaaja Aila Weripää, kirjoittaTo 22.1. klo 9.30 Avoin perhekerho. misen opettaja Katariina Kaarlela ja Ti 27.1. klo 17.30 Perheraamis. Lastendiakoni Lauri Anttila. Ilm. ja tied. 28.1 hoitoon ilm. 09 2340 4846. mennessä p. 09 2340 4751 tai lauri.anttila@evl.fi Östersundomin Su 1.2. klo 11 Meilahden kirkirkko kossa Puuhamessu ja Seura■ Kappelintie 65, p. lounas Yv-keräyksen kunnat 09 2340 4826 hyväksi, klo 18 YhTi 27.1. klo 9.30 Avoin teisvastuukonsertti, verkossa: www. perhekerho.

Andrzej Wilkus, kitara. helsinginseuraOhjelma 10 e YhteisMuuta kunnat.fi vastuukeräyksen hyLaulamme virsiä Konväksi. tulan monipuolisessa palvelukeskuksessa (Kontukuja 5) ma 26.1. klo 13.30. Tilaisuus on ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinkaikille avoin. na ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 2340 Tyttöjen ja äitien iltapäivä su 25.1. klo 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

13.30 alkaen Pyhän Jysäyksen srk-taPäivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo lossa. Toiminta on suunnattu 7–15-vuo10–14, p. 09 2340 4802. HUOM! Vitiaille tytöille yhdessä äidin, kummin, rasto ja kirkko suljettu ke 28.1. työnmummin tai muun tytölle läheisen aitekijöiden koulutuspäivän vuoksi. kuisen kanssa. Lisätied. ja ilm. 22.1.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden mennessä Hanna Uimonen p. 050 puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: 4320 836.

Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 Malmin ja Mikaelin seurakuntien 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö yhteinen matka Venäjälle Tyrön ysp.09 2340 4844. Vesala p.09 2340 tävyysseurakuntaan sekä Pihko4846. Kurkimäki, Kivikko p.09 2340 vaan ja Tarttoon 9.–12.5. Ensimmäi4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakanen yö Pietarissa hotelli Moskovassa, vuori, Östersundom p.09 2340 4843. toinen yö Pihkovassa hotelli Dvor Internetissä www.helsinginseurakunPozdnoevassa, kolmas yö hotelli Palnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle). laksessa Tartossa Viron puolella, sieltä matkaamme Tallinnan kautta laivalla Mikaelinkirkko takaisin Helsinkiin. Matkan hinta on ■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 402 e, johon sisältyy osa ruokailuista, (suntiot) bussi, ryhmäviisumi sekä laivamatka.

Ke 21.1. klo 18 Kristittynä maailmassa Ilm. Mikaelin seurakuntatoimistoon p.

– näkökulmia lähetykseen. Kati 09 2340 4800, tied. Sari Viljakainen p.

Kemppainen; Eteläisen kristinuskon 050 448 5435 tai Sirkka Kuula p. 045 tulkinnat pohjoisen haastajina. Lähe679 6058. tyskahvio klo 17.30 alkaen.

Käsityökerho ottaa vastaan lahjoiTo 22.1. klo 10 Eläkejumpparit-ryhmä tuslankaa sukkien neulomista varten miehille. Lisätied. Arto Virkkunen, diakoniatyön hyväksi. Lankalahjoituk040 580 4989. Klo 13 Varttuneen väset voi tuoda kirkon aulaan suntioille. en päiväkahvit. Naisen elämää raaTied. Arja Heikkinen p. 09 2340 4847. matunajan Israelissa, Marja Lehtinen.

Pe 23.1. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Thank God it’s Friday -messu, jonka jälkeen Nuorten Yökahvila Light CaKirkkoherranvirasto fe Alba.

■ Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja Su 25.1. klo 11 Messu, Kati Vento, Martti pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 Häkkänen, Outi Juntunen, Arto Virk5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päikunen, Mari Lamminen, Anneli Koivisvystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diato-Väisänen, laulu. Kontulan Lions Club koniapäivystys: ajanvaraus ti ja to avustaa. Klo 11 Pyhäkoulu. klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Ma 26.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Mikael

Munkkiniemi

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ke 21.1. klo 13 Keskiviikkokahvit, lauletaan vanhoja koululauluja. Mukana Risto Kultala Music Centeristä sekä Eeva Löflund. 28.1. tarjolla keittoa.

Ke 21.1. klo 18.30–20 Yhteisvastuukeräyksen ennakkonäytös. Tule kahville ja tutustumaan tämän vuoden keräyskohteisiin Haitiin ja Suurella sydämellä toimintaan. Mukana Elise Rinne ja Hetu Sarinen. Voi ilmoittautua mukaan kevään yv-tapahtumiin.

Pe 23.1 klo 13 Keskusteluryhmä 90-vuotiaille.

Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65.

Su 25.1. klo 11 Messu, Frilander, Valtonen.

Ma klo 14 Merimieskirkkopiiri.

Huom! uusi kellonaika.

Munkkiniemen kirkko ■ Tiilipolku 6 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä.

Ti klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila.

To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki.

La 24.1. klo 18 Levollisuuden messu, Frilander.

Su 25.1. klo 13 Messu, Frilander, Valtonen.

Ti 27.1. klo 10 Kävelyryhmä. Munkkiniemen puistotie 4, Ratikkapysäkin tietämillä.

Ke 28.1. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu.

Puhujana varatuomari ja evankelista Hannu Äimänen. Mukana Leena Leppilahti ja Heli Erkkilä. Seuraavat: 25.2., 25.3., 29.4. ja 27.5.

Ti 3.2. klo 18 Käsityökerho.

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 4

Ke klo 10.15–11.15 Raamattupiiri, Erkkilä.

To klo 17 Lauluryhmä La Folia harjoittelee gregoriaanisia lauluja Victoria Alatalon johdolla p. 0400 729 112.

Muuta Lapsikuoro 5–7-v. ke klo 16.30–17.15 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa myös uudet kuorolaiset! tied. ja ilm. kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@ evl.fi.

Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18– 19.30 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa myös uudet laulajat! tied. kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi.

Lasten avoimet päiväkerhot Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Munkkivuoressa ke klo 9.30–11.30. Munkkiniemessä, ma klo 9.30–11.30, to klo 15– 16.30 sekä ensilapsikerho ke klo 15– 16.30. Lehtisaaressa ti klo 9.30–11.30.

Uusi Alfa-kurssi alkaa Verkosto ry järjestää Alfa-kurssin keväällä 2015 yhdessä Munkkiniemen seurakunnan kanssa. Kurssi voi olla myös osa aikuisrippikoulua. Tied. Mari Ala-Mattinen: mari@verkosto.net tai tekstiviestillä p. 050 527 3961. Mukaan voit ilmoittautua jo nyt!

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15, la 10– 18, su 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

Nuorisodiakoni 12–13 vuotiaita ja heidän lähiverkostoaan varten p. 050 5681 297.

Su 25.1. klo 10 Messu. Järvinen, Heininen, Hämäläinen. Klo 10 Pyhäkoulu.

Klo 16 Roope Gröndahlin pianokonsertti. Vapaa pääsy.

Ma 26.1. klo 9.45. Perhekerho. Klo 18 Islam 1800-luvulla. Luento. Järvinen.

Ke 28.1. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 09 2340 4218 Murto.

To 22.1. klo 9.45 Perhekerho.

Su 25.1. klo 11 Messu. Pelkonen, Savik, Leskinen.

Ma 26.1. klo 17 Akin klubi.

Ke 28.1. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Koskelan kirkko ■ Käpyläntie 11

Su 25.1. klo 13.30 Messu. Pelkonen, Leskinen.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340

5340.

To 22.1. Lasten musiikkiryhmät klo 9.30 2–5 v., klo 10 1–2 v., klo 10.30 0–1 v.

Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Perhekahvio.

Vapaa pääsy! Pesonen-Kareinen.

Su 25.1. klo 12 Messu ja isosten siunaaminen. Elo, Leinonen, PesonenKareinen. Klo 16 Riparistartti. Rippikoululaiset tapaavat ryhmänsä vetäjät ja isoset ja saavat tietoa rippikoulusta.

Ma 26.1. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Ti 27.1. klo 16–18 Tiistaijengin iltapäivä. Klo 18 Arkimessu. Väyrynen-Si, Koivisto. Klo 18.30 Avoimet ovet – nuortenilta.

Ke 28.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Savik, Hapuli. Klo 18.30 Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Uusia laulajia otetaan. Tied. Maija Pesonen-Kareinen, p. 09 2340 5328.

Kannatko huolta nuorista?

Veräjälaakson hoitokoti

Kannatko huolta Munkinseudun, Leppävaaran ja Pitäjänmäen nuorista? Haluaisitko yhdessä toisten kanssa rukoilla heidän puolestaan? Lisätiet. Annamari Jukko p. 050 594 9881 (iltaisin) tai annamari.jukko@welho.com.

Ti 27.1. klo 9.45 Perhekerho.

■ Otto Brandtin tie 10 A

Voudintie 4 B Ke 28.1. klo 12 Avoimet ovet, keittoa ja kahvia. Kajos, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri. Klo 17–19 Yksinhuoltajien olohuone. Illanvietto ja levähdyshetki.

Lastenhoito järjestetty. Tarjolla iltapalaa. Tied. Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382.

Pukkilantie 2 Ke 28.1. klo 17 Lähimmäiset.

Lahjoitustori su 1.2. klo 11.15–12 Oulunkylän kirkossa Yhteisvastuun avajaismessun jälkeen su 1.2. klo 11.15–14 Oulunkylän kirkossa lahjoitustori ”Tuo, ota, anna, vaihda”.

Myyntiin toivotaan lastenvaatteita, -tarvikkeita tai aikuisten vaatteita. Toimita lahjoitukset edellisellä viikolla tai

â– Virasto: Sammatintie 5, avoinna

ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402.

Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@ evl.fi

Paavalinkirkko â– Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

avoinna ma–to klo 11–15.

Ke 21.1. klo 18 Ekumeenisen rukousviikon tapahtuma. Järjestäjinä kristilliset kirkot Helsingissä.

Su 25.1. klo 10 Rippikoulusunnuntain Messu. Tuuli Aitolehti, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Ti 27.1. klo 13–14.30 Aulakahvila.

Ke 28.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Tuuli Aitolehti, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Itä-Pasila ■Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445 Su 11.1. alkaen klo 17–18 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille.

Ke 15.1. alkaen klo 13 Päiväpiiri. Tule mukavaan seuraan kahvittelemaan sekä lukemaan yhdessä Raamattua ja keskustelemaan.

Keula ■Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Pe 16.1. alkaen klo 9–10.30 Keulan aamu, kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamupala 1 e.

Su 11.1. alkaen klo 17–19.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille

Muuta Treffit elämän kanssa – ryhmä itsensä yksinäiseksi tunteville Paavalinkirkolla torstaisin klo 18–20 alk. 5.2. yht. 5 kertaa. Käytämme luovia menetelmiä itsetuntemuksen lisäämiseksi. Ilm. virastoon viim. 2.2. Tiedustelut Kirsi Virtanen p. 046 639 8926.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

La 24.1. klo 14–16 Naisten runopiiri.

Tervetuloa kaikki runoista ja niiden kirjoittamisesta kiinnostuneet. Piiriä vetää Lina Viinikainen.

Su 25.1. klo 11 Messu. Antti Kylliäinen, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen. Klo 11 Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Pakin talolla, Etupellontie 2.

Ti 27.1. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Kahvitarjoilu. Klo 18.30 Oikein vai väärin – tekisitkÜ niin vai näin? Mitä ajattelet kuolemanrangaistuksesta? PitäisikÜ pettämisestä kertoa puolisolle? Onko ihminen hyvä vai paha?

Ke 28.1. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Kirjailija, toimittaja ja suomentaja Sirpa KähkÜnen esittelee teoksensa Graniittimies, joka kuvaa Suomesta 1920-luvun alussa Neuvostoliittoon lähteneiden elämää ja tilanteita.

Torpparinmäen korttelitalo ■Käräjätuvantie 3

Su 25.1. klo 18 Torpparinmäen Martat.

■Paloheinäntie 22

To 22.1. klo 18 MinäkÜ eläkkeelle?

Kouluttaja Birgitta Moisala Kuntien eläkevakuutuksesta kertoo eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä asioista ja on valmis vastaamaan mielessänne oleviin kysymyksiin.

Tulossa 28.2.–1.3. Hyvän ihmisen hyveet – seminaari aikuisille Hyvän Paimenen kirkolla. Mitä ihminen tarvitsee voidakseen elää hyvän elämän ja tullakseen onnelliseksi? Ohjaajana Antti Kylliäinen. Vapaaehtoinen lounasmaksu 5 e, ilm. 6.2. mennessä kirkkoherranvirastoon puh. 09 2340 5500. Tarkemmat tiedot seurakunnan verkkosivuilla.

Ma 26.1. klo 10 Puurokahvila. Klo 19 Vesper, kamarikuoro Cantiamo Ti 27.1.klo 18 Rukous- ja ylistysilta joka toinen tiistai, Sirkka Mykrä. Klo 19.00 Valon ja varjon maisemia, kitarakonsertti seurakuntasalissa, Paul– Erik SÜderqvist. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 euroa Ke 28.1. klo 9.30 Lasten kirkko. Klo 13 Soppakirkko. Klo 18 Iltamessu

â– Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko

Tulossa

■Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p.

09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus to 22.1. klo 14–16 Hele-Elina Saari, p. 09 2340 5648.

Su 25.1. klo 10 Rippikoulusunnuntain messu. Vuoden 2015 rippikoulustartti.

Palm, Vanne, Kekäläinen, Heinilä, Nurminen, Saari. Pianon ääressä Tommi Varis. Mukana myÜs isoset.

Ti 27.1. klo 15–18 Nuorten LäksyAvoimet. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 28.1. klo 18 Hiljainen rukous.

Yhteisvastuutapahtuma Euron päivä la 7.2. klo 11–15 Laajasalon kirkolla.

■Kyntäjänt. 4 Ma 19.1. klo 18.30 Raamattupiiri.

Pajamäen srk-koti ■Pajamäent. 14 Pe 23.1. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e.

Ke 28.1. klo 14 Lähetyspiiri. Saari.

Muuta Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srkkoti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo.

Rukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen kirkolla, klo 18 Konalan srk-talolla, klo 19 Riukutie 3, kerhohuoneella.

Tienviittoja elämään ti 27.1. klo 18.30 Riukutie 3:n kerhohuoneessa. Uudet voimavarat, Fil. 4: 1–9.

Kirkkoherra Arto Antturin virkaanasettamismessu su 1.2. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa. Piispa Irja Askola avustajineen. Saarnaa Arto Antturi. Musiikista vastaavat Pitäjänmäen kamarikuoro, Lauluyhtye Ventus, SonorEnsemble, Hanna Remes, kuoronjohto, Hannu-Pekka Heikkilä, sello, Timo Petas, trumpetti ja Kylli Ahola, urkuri.

Kirkkokahvit ja avoimet ovet kirkon toimitiloissa.

Roihuvuori Seurakuntatoimisto ■Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10–13, ke

klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyÜ www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko â– Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14.

Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 puhelimitse, ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5758. Roihuvuoren kirkko ja seurakuntasali suljettuna remontin vuoksi 20.1. asti.

Ke 21.1. klo 18 Arkkikirkko To 22.1. klo 18.30 Yhteyttä etsimässä -luentosarja – läheytystyÜ avaa yhteyksiä. Nurminen Su 25.1. klo 16 (huom. aika) Messu yhdessä kansainvälisen seurakunnan kanssa. Samuel Vogel, Nurminen, Meriläinen, Filppula, Mannermaa

Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uusissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti SandstrÜm.

Laajasalon kirkko Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio auki ma–pe klo 10–14.

Rukoushetki torstaisin klo 12.

Su 25.1. klo 12. Helsingin etelä-pohjalaisten kirkkopyhä, Laaksonen, Helaseppä, Niva-Vilkko ja Chorus Marinus Ke 28.1. klo 18 Kirjallisuuspiiri kokoontuu kuukauden viimeisenä keskiviikkona. Pirkko Sallinen-Gimpl

Konalan srk-talo

Hoivakoti Varpula uudistui!

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

MediSet -varmuusalusasut -var ‡ Naisten varmuusalusasut (tuote 24020) 3kpl = 120 euroa ‡ Miesten varmuusalusasut (tuote 28100) 3kpl = 130 euroa ‡ 100% puuvillaa, kesto yli 200 pesukertaa! ‡ tammikuussa -10 ₏ lisäetu 3 kpl paketeissa!

Tuomiokirkko â– Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p.

23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko

iesite! nen paper Tilaa ilmai

0 40 0 2 23 4

46

verkkokauppa: ZZZ GLYLVD Âż

â– Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

avoinna ma–su klo 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone.

To 22.1. klo 12 Viikkomessu. Varkki, Viitanen. Krypta. Klo 18 Puolustusvoimien kirkkojuhla. Kenttäpiispa Pekka SärkiÜ, Poutiainen, Kaartin soittokunta, joht. Elias Seppälä, Somnium Ensemle, joht. Tatu Erkkilä.

Pe 23.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Krypta.

La 24.1. klo 18 Iltakirkko. Koski, Viitanen.

Su 25.1. klo 10 Messu. Koski, ViljanenPihkala, Lehtoaho, Viitanen, Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli.

Ma 26.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. TaizĂŠ-lauluja. Krypta.

Ti 27.1. klo 12 Päivärukous.

Ke 28.1. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Irina Vavilova. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

tsu

Paavali

Paloheinän kirjasto

Ku

ennen messun alkua Oulunkylän kirkolle. Voit myÜs toimia periaatteella tuo tullessasi, vie mennessäsi. Tied.

Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382.

17

Seurakunnissa tapahtuu 22.1.— 28.1.

Miten tehdä testamentti?

Mitä ottaa huomioon?

Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin ja muihin testamenttiaiheisiin kysymyksiin Suomen Lähetysseuran testamentti-iltaan 29.1. klo 18:00 Mukana keskustelemassa varatuomari Tarja Larmasuo sekä varatuomari Piia Jeremejeff Kahvitarjoilu alkaen klo 17:30 Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 25.1. mennessä osoitteeseen testamentit@suomelahetysseura.fi tai puh. 020 7127 231 Tähtitorninkatu 18, 00140 Helsinki

Johanneksenkirkko â– Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340

-QVKOCKUGV MQKXWUkPI[V

7730, avoinna ma–pe klo 10–15 La 24.1. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, IngerÜ.

1EWWMMZMTYMWIX WmRK]X SZEX OIWXmZMm NE IOSPSKMWME :mVMX PYSRRSROSMZY T]}OOM TmLOMRm ZEPOSMRIR [IRKI QYWXE NE LEVQEE 2]X QIMPXm Q]}W 7IRMSVM QEPPMWXS NSLSR WEE QSSXXSVMTSLNER RSYWYXYIR NE XYVZEPEMHEX

Ruoholahden kappeli ■Selkämerenkuja 1, p. 09 2340

6125 To 22.1. klo 14–16 Koululaisten Olkkari.

Su 25.1. klo 12 Messu. Äikää, Pulkamo.

Ma 26.1. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 27.1. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Kappelikahvila. Hartaus klo 15.

Suomenlinnan kirkko â– Suomenlinna C 43, p. 09 2340

6126 Ti 27.1. klo 14–17 Koululaisten Olkkari.

Krypta.

Ke 28.1. klo 14 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma â– Vanha kirkko, LĂśnnrotink. 6, p. 09

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–20.30

1MXXSNIR QYOEER XIIXIXX] QEXXS SR OEYRMW NE Om]XmRR}PPMRIR 7MWEP SR OIWXmZmm PYSRRSROYMXYE 1EPPMWXSWWE WXVYOXYYVME NE IVM WmZ]m

[[[ W ST I J M

5KUCN OCVQV OKVVQLGP OWMCCP

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

/30- \ Âş Âş

7)2-36- \ Âş Âş XYVZEPEMHEX

8IVZIXYPSE

EWXM

1]]QmPmQEPPINE 1EPQMR VEMXXM ,IPWMROM

TYL QEOEWMMRM$WSTI JM

DYRLQQD PD SH OD

18 To 22.1. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri. Krypta. Klo 19 Raamatunlukua ääneen. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Sak., Kol. Tikka.

Su 25.1. klo 10 Messu. Kiuru, Vettenniemi, Pulkamo. Kirkkokahvit ja messujatkot. Klo 18 Stadin sävelet: Ekumenia.

Erik Jõks, laulu, Psalloo-kuoro, joht. Satu Vola, Vesperkuoro, joht. Juha Vintturi. Vettenniemi. Ekumeeninen rukousvaellus päättyy Vanhalle kirkolle konserttiin klo 18. Vaellus alkaa klo 15 Merirasti–kappelilta, Jaluspolku 3, josta kuljetaan metrolla keskustaan Pyhän kolminaisuuden kirkkoon ja Vapaakirkkoon. Lisätied.: ort.fi.

Ti 27.1. klo 12 Päivämusiikki. Santeri Siimes, urut.

Ke 28.1. klo 8 Aamumessu. Kosonen, Pulli.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ke 12.30– 14.30, to 11–15, pe 9–12 To 22.1. klo 12 Käsityöpiiri.

Pe 23.1. klo 9–10 Aamupuuro.

Su 25.1. klo 16 Siionin kannel -lauluseurat. Pekka Kiviranta, Kiuru. Kahvia klo 15.30.

Ti 27.1. klo 14.30 Puhu suomea.

Ke 28.1. klo 13 Tämän päivän Agricolat. Raamatunkäännöstyö maailmalla.

Tarja Ikäheimonen, SEKL, Vaalgamaa, Vaher. Kahvia klo 12.30.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta Ma 26.1. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123.

Café Agricola avoinna ma–pe klo 10– 15, lounas ma–pe klo 11–13.30 Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi.

To 22.1. klo 10–13 Lasten ja perheiden päivä. Klo 13.30 Torstaipiiri.

Su 25.1. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Wikström, Ingerö. Kirkkokahvit. Klo 15.30 Soppasunnuntai. Krypta. Klo 18 Tuomasmessu. Leena Huovinen, Henri Järvinen, Ville Myllykoski, Inna Vintturi.

Ma 26.1. klo 10–12 Family Club. Akvaario. Klo 17 Israelilaiset kansantanssit.

Voimistelusali. Tied.: Viveca Unnerus, 044 5218 221.

Ti 27.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

Ke 28.1. klo 13 Seniorifoorum: Elämäni arvot. Eero Heinäluoma. Klo 20 Agricolamessu. Wikström. agricolamessu. fi.

Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8–10 B Ti 27.1. klo 9.30 Perhekerho.

Ke 28.1. klo 17 Varhaisnuorten kokkikerho.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 09 2340 6133

To 22.1. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Ma 26.1. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa.

Ti 27.1. klo 18 Naisten lentopallo.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A To 22.1. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko

Seurakunnissa tapahtuu 22.1.— 28.1. mien ikoninäyttely Tuomiokirkon kryptassa. Avoinna la 24.1. asti joka päivä klo 11–17, su 25.1. klo 12–14. Paikalla on ikoninmaalausryhmien jäseniä, joiden johdolla pääsee tutustumaan ikoninmaalaukseen.

Kritoryhmä ”Matka valoon: Kriisistä voi toipua” alkaa helmikuussa Annankulmassa, kokoontumiset (7 krt) ma–iltaisin. Ilm. ja puhelinhaastattelu 30.1. mennessä p. 09 2340 6201, Pinja Niemi.

Taidenäyttely: Maalauksia: Marja-Liisa Aimo-Susi, Ruoholahden kappelissa 31.1. asti. Avoinna tilaisuuksien aikana.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39 To 22.1. klo 13 Diakoniapiiri.

Pe 23.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Klo 18.00, Raamattua kuunnellen, alussa lyhyt kahvihetki, jonka jälkeen luemme tulevan sunnuntain Raamatuntekstin ja jaamme tekstistä nousevia ajatuksia.

Ti 27.1. klo 10 Yhteisvastuu kirjeen postitustalkoot, talkoolaisille tarjolla ruoka ja kahvi. Klo 18.30 Hanna ryhmä

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8 Pe 23.1. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 26.1. klo 14 Posliinipiiri. Lisätiedot Tuula Setälä 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ti 27.1. klo 14 Junnukerhis. Avoin ja maksuton kerho 1–7-lk tytöille ja pojille, ei tarvitse ilm.

Ke 28.1. klo 18 Nuortenilta.

Olaus Petri Ti 27.1. klo 10 Avoin perhekerho

Krista-koti

Muuta

■ Kristianinkatu 19

Ma 26.1. klo 18.00 Lauluilta (Cafe&Epos) Tangon taikaa Suomesta Argentiinaan. Mikko Helenius, bandoneon.

Varhaisnuorten kerhot jatkuvat jäl-

Muuta Ekumeenisten ikoninmaalausryh-

Tulevaa Pe 1.2. klo 18 Pop-messu Temppeliaukion kirkossa, liturgina Marjut Mulari, saarna Jan Ahonen, artistivieraana Marko Haavisto.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto ■ Turunlinnantie 3, p. 09 2340 6420 Ke 21.1. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

14–15 Eläkeläisten päiväkerho.

Pe 23.1. klo 12–13.30 Perjantaipöytä.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10– Avoin kahvihetki ja jutustelua takkahuoneessa.

12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 Su 25.1. klo 10 Messu.

SeuraKontio, Riepponen, 6318. kunnat Kakkonen, HämeenTemppelikorva, Mimmi Laakverkossa: www. aukion kirkko sonen ja Eeva Palje. helsinginseura■ Lutherinkatu 3, p.

Klo 14 Englanninkiekunnat.fi 09 2340 6320 linen messu.

To 22.1. klo 12 KeskipäiMa 26.1. klo 11–13 Neulevän rukoushetki – Daily kahvila. Klo 18 Miesten Prayer. Englanninkielinen raamattupiiri. rukoushetki.

Ti 27.1. klo 17 Raamattupiiri. Klo 18 Pe 23.1. klo 10 Avoin perhekerho (takEnglanninkielinen raamattupiiri. kahuone).

Ke 28.1. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo Su 25.1. klo 10 Messu. Arja Launis, Otto 14–15 Eläkeläisten päiväkerho.

Alanen, Leena Tiitu, Julia Tamminen, Puotilan kappeli Kletzmer Kapelye. Kirkkokahvit.

■ Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, Ma 26.1. klo 12 Keskipäivän rukouspuotilan.kappeli@evl.fi hetki – Daily Prayer. Klo 16.30 MeriTo 22.1. klo 18 Kappelimessu. Rieppomieskirkkopiiri, Marko Toljamo (seunen ja Kakkonen. rakuntasali). Klo 17 Kitarakurssit (takTi 27.1. klo 13–16 Olohuone. Klo 14 yhkahuone). Lisätiedot Jari Leinonen teislauluja.

050 538 225.

Ti 27.1. Klo 10.30 Jumppakerho eläkeVartiokylän läisille. Klo 12 Keskipäivän rukouskirkko hetki – Daily Prayer.

■ Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Klo 13 Raamattuluento, Helsingin To 22.1. klo 9.30 Minimessu. Kontio ja Raamattukoulu.

Kakkonen.

Ke 28.1. klo 17.15 Rukousetkot (morSu 25.1. klo 16 Vartsikamessu. Riepposiushuone). Klo 18 Ehtoollishetki, Otnen, Jalava ja Kakkonen sekä Vartsika– to Alanen, Arja Launis, Leena Tiitu. Klo bändi.

19.00 Kuunteleva rukous, lisätiedot Kika Paukkunen, 040 503 0707

■ Tähtitorninkatu 18 Su 25.1. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Janne Keränen, Severi Laakso.

Ma 26.1. klo 15 Raamattupiiri.

leen. Tule mukaan toimintaan! Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/toolo tai tiedustele nuorisotyönohjaajalta Tilda Tiljander 050 408 1985.

■ Minervankatu 6

Tulossa

Senioripysäkkiryhmässä vielä muutama vapaa paikka! Keskusteluryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja se kokoontuu 15 kertaa kerran viikossa.

Osallistujat haastatellaan. Lisätietoja diakoni Outi Hämeenkorva.

Laskiaisleiri alakouluikäisille ja varttuneelle väelle Lohirannassa 6.– 8.2. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla toiminta>kouluikäiset 23.1. mennessä. Lisätietoja antavat Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 ja Johannes Joenpelto p. 09 2340 6460.

Alfa-kurssi – käytännöllinen keskusteleva johdatus kristinuskon perusteisiin etsijöille, epäilijöille, uusille ja vanhoille seurakuntalaisille. Kurssi alkaa su 15.2. klo 12–14.30 Matteuksenkirkossa. Muut päivät ovat sunnuntait 22.2., 22.3. ja 3.5. klo 12–14.30; torstait 26.2., 5.3., 12.3., 9.4., 16.4. ja 23.4. klo 17.30–20 sekä torstai 2.4. klo 20–21, perjantai 27.3. klo 18–21 ja lauantai 28.3. klo 10–17. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 9.2. mennessä: Kirsi Koskimäki kirsi.koskimaki@evl.fi tai p.

09 2340 6433.

Vuosaari ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to, pe 9–13, pappi päivystää 10–13. Avoinna ke 14–18, pappi päivystää 15–18. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi.

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Vuosaaren kirkko

Kampin kappeli

■ Satamasaarentie 7

■ Narinkkatori p. 09 2340 2018,

Ke 21.1. klo 18 Neulekerho. Klo 18.30 Kantaattikuoro.

To 22.1. klo 11–12 Kriisiryhmän valmistama diakonialounas. Klo 13 Diakoniapiiri. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro.

Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Pe 23.1. klo 18 Kuninkaan ilta. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Puhe Jussi Mäkelä, ylistys Hanna Valtonen.

Su 25.1. klo 11 Messu. Liturgia Samuel Paananen, saarna Jussi Mäkelä, Arto Huhdanmäki avustaa, Jonna Peitso, kanttorina Hanna Virtanen. Pyhäkoulu saarnan aikana Kirkkokahvitilaisuudessa Gideonit kertovat toiminnastaan.

Ma 26.1. klo 12 Iltapäiväpiiri. Linnan pidoista pappilan pöytään. Historiallisesta ruokakulttuurista, Ritva Puhakka.

Klo 18 Raamattupiiri.

Ti 27.1. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 28.1. klo 18 Neulekerho. Klo 18.30 Kantaattikuoro.

kampinkappeli@evl.fi Maanantaisin klo 8 aamuhartaus.

Keskiviikkoisin klo 8 Tuomasyhteisön aamumeditaatio. Ekumeeniset iltahartaudet kristittyjen ykseyden rukousviikolla klo 17: Ke 21.1. roomalaiskatolinen kirkko ja merimieskirkko. To 22.1. Luterilainen kirkko ja vapaakirkko.

Pe 23.1. Anglikaaninen kirkko ja metodistikirkko. Poikkeuksellisesti 23.1. kappelin omaa iltahartautta ei järjestetä.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

To 22.1. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Tiina Ahonen ja Hanna Virtanen.

Ti 27.1. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571

Pe 23.1. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

Ma 26.1. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 27.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. klo 14 Askeleita Suomeen.

Ke 28.1. klo 13 Laulupiiri.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

050 541 2119 Ke 21.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 22.1. klo 10 Perhekerho.

Su 25.1. klo 15 Ekumeenisen rukousvaelluksen aloitushartaus. Jatkamme metrolla Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, klo 16, Vapaakirkkoon, klo 17, ja Vanhaan kirkkoon, klo 18. Joka pysähdyspaikassa on pieni hartaus, rukousta ja musiikkia.

Ke 28.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11 Ke 21.1. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila.

Ti 27.1. klo 10 Perhekerho.

To 29.1. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, toimisto 09 2340 2502

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 www.helsinginseurakunnat.fi/erityisdiakonia

Erityisnuorisotyön keskus Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl Vapaaehtoiseksi nuorten parissa tapahtuvaan SAAPAS-toimintaan?

Saapasryhmä liikkuu perjantai-iltaisin Helsingin keskustassa ja lähiöissä. Koulutus alkaa ke 4.2. Ilm. paivi.hakala@ evl.fi tai 09 2340 2352 ja lisäinfo hkettusaari@evl.fi tai 09 2340 2355 tai www.snellu.info. Tarinateatteri-ryhmä alle 29-v. 6.2. alkaen. Ilm. ja info taina.repo-holten@evl.fi tai 09 2340 2354 tai www.snellu.info.

Kehitysvammaistyö ■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto

p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@evl.fi

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen, p.

050 301 9619, paivi.korhonen@evl. fi

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549

Pe 23.1. klo 17–19.30 Lähetysaskartelupiiri, vierailijana entinen Namibian ja Angolan lähetti Kaija Pett, seurakuntien talo.

Palveleva puhelin ■ www.evl.fi/palvelevanetti

Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Sairaalasielunhoito Sairaalapappien yhteystiedot henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.

Vapaaehtoistoiminta ■ Katso suurellasydämellä.fi

Vieraskielinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja face-

book.com/migrantchurch.fi Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service. Contact: Hans Krause, 040 5456 833, hans.krause@evl.fi.

Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Hans Krause.

International Ev. Church Our 4pm Sunday services are held in English.

Sunday School is provided mainly in Finnish (3–6 & 7–12) with some English translation if possible, and in English for teenagers. In Roihuvuori church, Tulisuontie 2, Helsinki. (Bus 82 from Itäkeskus, platform 28, or Bus 80 & 82 from Herttoniemi Metro station). There is plenty of parking if you come by car.

Community Groups take place throughout the week all across the Capital region, providing a place to build great friendships and grow spiritually.

Find out more on our website or email us at community@church.fi.

Details about other activities available from the church office and website: tel: 09 5868 770. church.fi

Tykkää! /kirkkojakaupunki

19

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Lisää valoa. Millaiseksi maailma muuttuisi, jos me jokainen ajattelisimme toisesta myötätuntoisesti? Millaista olisi, jos ottaisimme saamamme taidot ja armolahjat käyttöön? Antaessaan saa.

Rohkaiskaa toisianne Sanoilla voi lyödä tai nostaa, helpottaa tai masentaa.

Rohkaisun sana oikealla hetkellä voi tehdä ihmeitä.

Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuva Jani Laukkanen

S

iitä on jo yli kaksikymmentä vuotta. Täydellinen aallonpohja. Vaikeudet seurasivat toistaan eikä loppua ollut näkyvissä. Heikki päätyi lopulta seurakunnan diakoniatoimistoon apua etsimään. Sieltä hän oli jo lähdössä, kun diakoni tuli ovelle saattamaan ja sanoi muutaman mieleen jääneen sanan.

– Nyt tuntuu pahalta, mutta sinä olet vahva. Sinä nouset siitä vielä. Älä anna periksi.

Sanat kantoivat. Vuosien jälkeen ne ovat Heikillä kirkkaasti muistissa. Jostain syystä se hetki tuntui käännekohdalta. Joku uskoi hänen puolestaan hyvää ja sanoi sen ääneen, eikä se tuntunut tyhjältä lupaukselta. Tänään Heikki on edelleen hengissä ja elämä on saanut värinsä takaisin.

Ilman noita sanoja olisi ehkä toisin.

Rohkaiseminen on iso sana. Melkein yhtä haastava kuin kehuminen, joka ei sekään ole suomalaiselle luontevaa. Pysytellään mieluummin asiassa, ollaan realistisia.

Asiat menevät niin kuin menevät. Jokainen kulkekoon oman tiensä. Eikä se oikeastaan kuulu minulle. Selityksiä kohtaamattomuuteen löytyy aina.

Rohkaisua ei tarvita vain silloin, kun ollaan pohjalla.

Rohkaiseva asenne voi olla jokapäiväinen voimavara, joka auttaa jaksamaan ja säilyttämään elämänilon. Kiireen, oman edun tavoittelemisen ja suoriutumisen ilmapiirissä unohtuu helposti, miten pienestä kaikki on lopulta kiin-

saattoi nähdä ihmisten sisimpään, samalla tavalla kuin ni. Voisiko ajatusmaailmaa kääntää niin, että päivittäiset Jumala itse. kohtaamiset olisivatkin enemmän sinä kuin minä?

Päivän kuljettuaan mies oli hämmentynyt. Lähes jokaiOn armolahja osata pysähtyä ja kuulla. Kristillisessä sen vastaantulijan sydämen päällä hän oli nähnyt murhekielenkäytössä armolahja tarkoittaa Jumalan antamaa lahkimpaleita. Hartioilla näkyi painolasteja ja sieluissa syviä jaa tai kykyä. Korinttilaiskirjeessä apostoli Paavali luettelee haavoja. Hymyilevienkin kasvojen takaa löytyi pidätettyjä pitkän listan armolahjoja, joita ihminen voi käyttää läkyyneleitä ja patoutunutta vihaa. himmäisensä palvelemiseen.

Mies näki sairaita ja tunsi heidän kipunsa. Hän näki ”Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jaköyhiä ja tunsi heidän nälkänsä. Hän näki syrjittyjä ja tunkaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Hensi heidän häpeänsä. Illalla hän ei enää kokenut olevansa saki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku ma kuin ennen. Niinpä hän pyysi Jumalaa antamaan itselsaa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku leen kyvyn kohdata ihmisiä uudella tavalla. kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista Katolisen kirkon pyhimykseksi vapuhetta.” littu Franciscus Assisilainen vietti Toisaalla Raamatussa Paavali listaa lisää arnuoruudessaan 1200-luvulla ylellistä molahjoja, jotka ovat enemmän jokaisen ulotelämää, mutta koki myöhemmin saatuvilla olevia arkilahjoja. ”Palvelutehtävän saaneensa Jumalalta kutsun köyhyyteen, nut palvelkoon, opetustehtävän saanut opetvähäosaisten ja luomakunnan auttamitakoon, rohkaisemisen lahjan saanut rohkais- Hyvillä asioilla on Monista Franciscuksen kirjoitukkoon. Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettaipumus lisääntyä, seen. sista tunnetuimmaksi on noussut rutömästi, joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti, kous, jossa hän pyytää Vapahtajaa tekejoka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.” kun niitä laittaa mään itsestään välikappaleen rauhaan Rohkaisemisen kyky on myös lahja, joka kiertoon.” ja sovintoon ihmisten keskellä. on tarkoitettu käyttöön. Se ei ole ainoastaan ”Niin että, oi Mestari, en yrittäisi hyvän palautteen antamista, vaan toisen kohniin paljon etsiä lohdutusta kuin lohtaamista, kuuntelemista ja nostamista. Jos duttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toitahdomme toiselle vilpittömästi hyvää, sanat tulevat kuin sia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.” itsestään.

Franciscus Assisilaisen rukous on näinä levottomina Eletään sellaista aikaa, jolloin kuuntelevat, epäitsekaikoina entistä ajankohtaisempi myös ruohonjuuritasolla. käät ihmiset ovat katoavaa luonnonvaraa. Myötäelämiseen Ja missä sitä rukoillaan, Jumala antaa sanoja rohkaisuun ei ole aikaa tai se ei tunnu tarpeelliselta. Välinpitämättöja sovintoon. myys on lisääntynyt eikä toisen ihmisen asioihin edes haHyvyyden jakamiseen liittyy mielenkiintoinen näköluta puuttua, varsinkaan kaupungeissa. kulma: Hyvillä asioilla on taipumus lisääntyä, kun niitä Kerrotaan tarinaa miehestä, joka oli saavuttanut paljon, laittaa kiertoon. Rohkaisu, myötäeläminen ja pienikin ysja jonka elämä oli käynyt mielenkiinnottomaksi. Ihmiset tävällinen ele murtavat välinpitämättömyyden kehää ja ympärillä vaikuttivat tylsiltä ja rasittavilta. Eräänä päitulevat taas jossain kohtaa vastaan. Antaessaan saa. Eikä se vänä Jumala lahjoitti miehelle silmät, joiden avulla hän ole keneltäkään pois.

”

20

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

neniälittereK

Palvelukseen halutaan

Reipasta politiikkaa

E

rään reippaan puolueen puheenjohtajan facebook-sivut katosivat hiljattain. Saamamme tiedon mukaan kyse oli Jumalan rangaistuksesta, joka johtui puheenjohtajan tasaarvoiseen avioliittolakiin liittyvistä kannanotoista. Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka vastustaa meidän oikeana pitämäämme raamatuntulkintaa.

Suvaitsevaisuuden tyyssijana tunnettu puolue ei suvainnut kaupunginvaltuutettuaan, joka yhdisteli omintakeisesti kannanottojen seurauksia ja sairauksien syitä. Erottivat mokomat kyseisen kaverin puolueesta, kun hänestä oli tullut lausuntojensa takia rasite. Joskus on käynyt mielessä, että olisipa mukavaa, jos kirkostakin voisi noin helposti erottaa jäseniä, joista on tullut lausuntojensa takia rasitteita.

Toisen reippaan puolueen nuorisojärjestö järjestää pilapiirroskilpailun, jonka aiheena on eräs uskonto. Historiasta olemme oppineet, millä jäljillä ollaan, kun yhteiskunnan ongelmista aletaan syyttää yhden uskonnon tai ihmisryhmän edustajia.

Paavalin seurakunnassa on haettavana

Pääsuntion virka Tehtävä on organisoida, toteuttaa, osallistua itse ja johtaa seurakunnan suntiotoimintaa. Samalla pääsuntio vastaa myös kiinteistöjen hoitamisesta.

Lastenohjaajan toimi Tarkemmat tiedot tehtävistä ja hakuohjeet: Oikotieltä Ilmoitusnumero: 834631 tai Paavalin seurakunnan nettisivulta: http://www.helsinginVHXUDNXQQDW ¿ VHXUDNXQQDW SDDYDOL KWPO

HERÄNNÄISSEURAT Su 25.1. klo 10 kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8: messu, soppa ja seurat.

Su 25.01. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Pukkilassa, saarna Salla Ranta Su 25.1. klo 11 Herättäjän kirkkopyhä Lauttasaaressa, saarna Simo Juntunen, liturgi Juha Rintamäki, seurat.

Su 25.1.2015 klo 12 Siltamäen srkkodilla, Jousimiehentie 5, kirkkopyhä ja seurat, Herännäisnuorten kuoro. Saarna Aino Malmi.

Ti 27.1. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla Salomonkatu 17D Helsinki.

Vuokralle tarjotaan Siistejä, turvallisia pienvarastoja edullisesti Kalliossa P. 041 478 3382 2h+k+p, 38,5 m2 Laajalahdentie 20B, Munkkiniemi.

840€/kk. Puh 0400 872 020

Palveluja tarjotaan

Aika kuluu, elämä muuttuu.

Kun haluat tietää asuntosi arvon, kutsu meidät maksuttomalle Kotikäynnille.

OLQQDQNRVNHQNDWX#NLLQWHLVWRPDDLOPD ß Kiinteistömaailma | Linnakodit Oy LKV Linnankoskenkatu 12, 00250 Helsinki

Vesa Viitanen yrittäjä LKV p. 050 380 3883 vesa.viitanen@ NLLQWHLVWRPDDLOPD ß

Pirkko Toiviainen yrittäjä LKV, FM p. 044 366 3604 pirkko.toiviainen@ NLLQWHLVWRPDDLOPD ß

Pakettiauto ja kuljettaja, kodin ja autojen korjaustyöt.

Puh. 044 911 8930

73. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 23402235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi

Ostetaan

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@media.fi

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

Ilmoitusaineistot kk.ilmot@media.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e/pmm + 24% alv. Rivi-ilmoitukset alk.

3 riviä 28,52 e, sis. alv.

Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546

Mikäli murehditte asentamatonta tai Mu kotitalo ista korjaamatonta verhoa tai verhotonta usvähe nnys! ikkunaa, me autamme. p. 040-411 4370 Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla.

J. Vähäkanga Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu.

Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa.

P. 044 306 3497 KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728 Kaupassakäynti ja muuta asiointiapua 27€/ tunti. Yrityksille myös lähettipalvelua. 050 327 4486

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com MUUTOT JA KULJETUKSET iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074, www.kuljetusneppis.wordpress.com

Ostetaan huoneistoja Kaksio/kolmio, Vallila-Käpylä alueelta omaksi asunnoksi. Voi olla remonttikuntoinen. Jaakko, puh. 050 5944 498

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Ostetaan tai vuokrataan kuntopyörä.

P. 044 070 8501, Pihlajamäki KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

OSTAMME KUOLINPESÄT

Loppuun siivottuna sop. mukaan 25 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI*

Tarjoa rohkeasti!

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

21

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Hautauspalveluja

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.fi

T A K U U T Y Ă–

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Toivo Saks.

ERIKOISHINTAMME: Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus Hampaan värinen paikkaus Kivuton hampaan poisto Hammasvalkaisu

Hinta

Omavast. Kelapal.

65 â‚Ź 38,00 27,00 65 â‚Ź 45,00 20,00 65 â‚Ź 45,00 20,00

yksilÜllisellä menetelmällä alk............. 180₏

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyÜrätuolille.

p. 726 2266 p. 146 1460

Miksi isit maksa liikaa?

Surun kohdatessa et jää yksin

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa TĂ„SSĂ„ KUUSSA:

YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI..... 360â‚Ź YLĂ„- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI...... 730â‚Ź YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS... 110â‚Ź

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa Proteesien ilmainen tarkistus.

Meiltä myÜs koti- tai vanhainkotikäynnit 50₏

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI: FORUM p. 010 76 66620, HAKANIEMI p. 010 76 66500, ITĂ„KESKUS p. 010 76 66590, MALMI p. 010 76 66630, TĂ–Ă–LĂ– p. 010 76 66530 ESPOO: ESPOONLAHTI p. 010 76 66640, LEPPĂ„VAARA p. 010 76 66610, TAPIOLA p. 010 76 66570

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

VANTAA: MYYRMĂ„KI p. 010 76 66600, TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA .

4 HYVINKĂ„Ă„ p. 010 76 66580 PĂ„IVYSTYS 24h: 050 347 1555

2&$*21

7 .2&$*2 7 +',

&-) $*#,,-,&#21#20.#*3$*2 %' 4 .$/2,)'/(-'1201-'+'01- %'

Kokouksia

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIPALVELUA LAUTTASAARESSA kokoproteesit, pohjaukset, korjaukset

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen

Tallbergin puistotie 7 Puh. 09-692 2185

YKSILĂ–LLISTĂ„ HAMMASPROTEESITYĂ–TĂ„

Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetÜn sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilĂślliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myĂśs odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

Rakennusala Saneeraus Pe-Ry Tmi

Tekee pienet ja suuremmat remontit

Kaikki remonttityĂśt esim. maalaus, tapetointi, laatoitus, parketti ja laminaatti, kirvesmiestyĂśt ym.

Tarvikkeista alennus ja kuljetus.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys Kokemusta n. 30v. Reilu talviale!

P. 0400 819 757

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI

VETERAANI- JA ELĂ„KELĂ„ISELĂ„KELĂ„ISEDUT

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. (09) 763 763 180 180

EDUT

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyÜs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Perunkirjoitukset, perinnĂśnjaot, testamentit ym. 30-vuoden kokemuksella iltaisin ja viikonloppuisin P. 0400 368 671.

Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kokouksen esityslista ja pÜytäkirja ovat luettavissa Internet-osoitteessa KHOVLQJLQVHXUDNXQQDW ¿ KDOOLQWR. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pÜytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä tammikuun 5. päivänä 2015 Puheenjohtaja

Vuokrata halutaan

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70â‚Ź. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkÜtyÜt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

Kalevalainen jäsenkorjaaja 65₏/1,5h.

Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiÜÜn ovet, tasot. MyÜs pikkutyÜt.

Tarvike-ale, kuljetukset pakulla.

P. 040 189 5682, myĂśs iltaisin ja vkl.

4

TyÜssäkäyvä pariskunta etsii pitkäaikaista, isoa ja hyväkuntoista vuokrakaksiota tai -kolmiota Ullanlinna/Eira/Kaivopuisto alueelta. Luottotiedot kunnossa. Ystävälliset yhteydenotot Tia Matthews 050 995 7029 / ttmatthews@gmail.com Teologi ja valtiotieteilijä etsivät hyväkuntoista kaksiota tai kolmiota kantakaupungin alueelta.

Ystävällisesti, Johanna ja Niko 050 409 3736 / 040 847 7761

TURVAA LĂ„HEISESI

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 21.1.2015 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Lakiasioita

TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISĂ„LTYVĂ„ VEROSISĂ„LTYVĂ„ VEROSUUNNITTELU 186â‚Ź SUUNNITTELU 184,50 â‚Ź PERHE JA PERINTĂ– J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ–NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82â‚Źâ‚Ź AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina tammikuun 29. päivänä 2015 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ„NNĂ–INTIKESKUS OY REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiĂś Ilm. Arvio p. 0400 689 742 Jabell.fi

Kauneudenhoitoa Eläkeläisten permanentti pak. 60₏ ja väripaketti 60₏ z leikkaus 18-20₏ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Nuori, tunnollinen, tyÜssäkäyvä nainen 3v. tyttären kanssa etsii kaksiota/ kolmiota Kruununhaasta (tai lähialue) Max. 850₏/kk Nina p. 044 205 8585 Siisti, tyÜssäkäyvä 37v nainen etsii yksiÜtä tai kaksiota Helsingistä. Savuton, ei lemmikkejä. Puh. 050 3645 781/Anna Nuori nainen etsii pitkäaik. vuokraasuntoa Hgistä. Max 650₏/kk. Vak. tyÜ ja luottotiedot ok! P. 050 306 9065

Psykoterapiaryhmä Helsingin keskustassa. Tiedustelut ja tapaamisaika p. 040 582 6260 tai toini.juselius@ kolumbus.fi Tehokasta hierontaa sekä fysioterapiaa TÜÜlÜssä. Varaa aikasi: www.fysio-ote.com tai 050 560 3529

Siivouspalveluja IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.fi 040 762 5615

vähenn. 45%

SIIVOUSPALVELUT ja IKKUNOIDEN PESUT. Myynti p. 040 764 6933 ProxetOy p. 044 917 3103

Asianajajia Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi MARKKO TAINA

Viikon vinkki

Finlandiavoittaja esittelee suosikkikirjansa Kirjailija Jussi Valtonen tunnetaan kirjastaan He eivät tiedä mitä tekevät (Tammi), joka voitti vuoden 2014 Finlandia-palkinnon.

Mutta mikä teos on tehnyt kirjailijaan vaikutuksen? Se selviää maanantaina 26.1. kello 16.30, kun Valtonen esittelee itselleen merkityksellisen kirjan HelsinkiMissiolla Albertinkatu 33:ssa.

Minun kirjani -iltapäivissä puhuvat kevään aikana myös kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, näyttelijä Jonna Järnefelt ja professori Laura Kolbe.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 25.1. klo 10 Jumalanpalvelus Varkauden kirkosta. Virret 195, 726, 389:1,5, 576, 369:5, 178:1,3. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 22.1. Pastori Marjaana Toiviainen. Pastori Hanna Vanonen.

Pe 23.1. Seurakuntapastori Riikka Hämäläinen. Bibliodraamaohjaaja Mika Lahtinen.

La 24.1. Maallikkojohtaja Toni Vuorinen (Metodistikirkko). Pastori Miika Ahola.

Ma 26.1. Toiminnanjohtaja Eero Jokela. Raamatunlukua.

Ti 27.1. Laulutaiteen lehtori Aulikki Eerola. Seurakunnanjohtaja Heimo Hokkanen (Baptistikirkko).

Ke 28.1. Rovasti Timo Juntunen.

Laulutaiteen lehtori Aulikki Eerola.

To 29.1. Pastori Marjaana Toiviainen. Pastori Anne Aho.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 25.1. klo18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 24.1. klo 15.10 Pisara. Ida Elina, kanteletaiteilija. ”Meillä on hieno mahdollisuus tässä päivässä vaikuttaa asioihin ja kertoa miten hyvä Jumala meillä on.” (Joos. 1: 9) Uusinta ma 26.1. klo 11.05.

Su 25.1. klo 10 Ekumeeninen jumalanpalvelus Vuosaaren Merimieskirkosta Helsingistä. Uusinta ma 26.1. klo 11.10.

Tuttu takahuone. Hanna-Maria Helenius oli yksivuotias Jukka Leppilammen heittäessä uransa ensimmäisen keikan Tavastialla.

Jeesus Tavastialla Gospelkonkarit ja nuoret virtuoosit rockaavat Jeesuksen nimeen ja Hurstin laupeudentyön puolesta.

Teksti Outi Ikonen Kuva Katri Saarela

M

ikä yhdistää Hillel Tokazieria ja Kari Peitsamoa, Jippua ja Jukka Tolosta, Marzi Nymania ja Jukka Leppilampea sekä Hanna-Maria Heleniusta? Se, että he astuvat lavalle kulttuurihistoriallisessa rockin pyhätössä 25. tammikuuta, kun Jeesus valloittaa Tavastian.

Tavastia on tuttu foorumi sen legendaarisessa takahuoneessa istuville Heleniukselle ja Leppilammelle, jolle yhtyeet Finnforest ja Tabula Rasa olivat aikanaan unelmien täyttymystä. Helenius esiintyy Higher Ground -kokoonpanossa.

– On tuntunut huikealta hypätä joukkoon, jolla on tällainen perspektiivi. Olen kuin pikkutyttö ja aivan fiiliksissä, riemuitsee Helenius, joka oli yksivuotias Leppilammen heittäessä uransa ensimmäisen keikan Tavastialla.

Jukka Tolosen manageri esitteli konsertti-idean Tavastian toimitusjohtajalle, Juhani Merimaalle.

– Merimaa totesi, että onhan tämä juttu vähän provokatiivinen, mutta kova – ja lähti mukaan. Yleensäkin tässä prosessissa on ollut ihmeellinen henki ja noste koko ajan. Ja semmoinen olo, että tällä on jokin isompi tarkoitus, Leppilampi kuvailee.

Konsertin voimakas otsake sai osan mukaan pyydetyistä artisteista jättämään projektin väliin.

Leppilampi ymmärtää, että joidenkin kohdalla vaihtoehto oli uran ja imagon kannalta ainoa mahdollinen. Tapahtuman nimi

saattaa säikyttää.

– Silti tämän henki antaa tilaa.

Kaikki kohtaamiset ja reaktiot seurakunnan ulkopuolella ja tässä rock-kulttuurissa työskentelevien kanssa ovat olleet positiivisia. Emme tule tänne meiningillä ”Jeesus valtaa”, vaan ”Jeesus valloittaa”, Leppilampi kertoo.

Viime heinäkuussa Leppilampi tapasi Tokazierin, Tolosen ja Peitsamon oman kirkkokonserttinsa jälkeen Vanhankirkon puistossa. Silloin syntyi idea tulevasta Tavastian konsertista.

– Jukka Tolonen kertoi näystään järjestää tämä konsertti. Minulla meni ehkä kaksi sekuntia, kun vastasin, että olen mukana, Leppilampi kertoo.

Konserttia on valmisteltu rukoillen ja ajatuksia päivittäen Tuomiokirkon tapulissa joka torstai kello 11. Ideasta toteutukseen on edetty lyhyehköllä mainostus- ja infoajalla, muutamassa kuukaudessa. Leppilampi kehuu järjestäjien ja mukana olevien artistien intoa.

Tapahtumaa suunnitellut ydinjoukko päätti heti alussa, että konsertin koko tuotto menee

hyväntekeväisyyteen, Hurstin laupeudentyölle. Hursti jakaa vaatteita ja ruokaa tarvitseville.

– Tämä on Jeesus-konsertti ja se, mitä tämä ”valloitus” saa aikaan ja tuottaa, menee hyväntekeväisyyteen. Se ei ole päälle liimattua, muttei sillä myöskään ratsasteta, Leppilampi selventää.

”

Konserttia on valmisteltu rukoillen.”

Hurstin työ on tuttua sekä hänelle että Heleniukselle, jonka saa hyvällä tavalla hytisemään se, että Jeesus on myös hyväntekeväisyyden kautta tapahtuman ytimessä.

– Tässä edustetaan Jeesus-lähtökohtaista elämäntapaa – että voin antaa omastani ja auttaa jotakuta, jolla asiat ovat ehkä huonommin kuin itselläni. Sekin, mihin rahat menevät, on ”Jeesusta”.

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

23

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 22.1.

Lauantai 24.1.

Musiikkia lapsille klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Lasten musiikkiryhmä klo 9.30 2–5-vuotiaille, klo 10 1–2-vuotiaille ja klo 10.30 0–1-vuotiaille. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Perhekahvio.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Martti Laitinen, urut.

Juha Vintturi. Illan juontaa Leena Broman. Järj. Kansan Raamattuseura ja Tuomiokirkkoseurakunta.

Improvisaatiokonsertti klo 18 Viikin kirkossa. Esa Pietilä, saksofoni.

Sunnuntai 25.1.

Maanantai 26.1.

Ekumeeninen musiikkihartaus klo 15, 16 ja 17. Klo 15 Ekumeenisen rukousvaelluksen aloitushartaus Merirastikappelissa, Jaluspolku 3. Metrolla matkaa jatketaan keskustaan, jossa ovat muut pysähdyspaikat: klo 16 Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Unioninkatu 31, klo 17 Vapaakirkko, Annankatu 1, ja klo 18 Vanhakirkko. Muissa pysähdyspaikoissa on pieni hartaus, rukousta ja musiikkia, Vanhankirkossa Stadin sävelet -konsertti.

Siionin kannel -lauluseurat klo 16 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Kahvia klo 15.30.

Pianokonsertti klo 16 Oulunkylän kirkossa. Roope Gröndahl soittaa Beethovenin, Schumannin ja Bartokin musiikkia.

Stadin Sävelet -konsertti klo 18 Vanhassakirkossa. Teemana ekumenia.

Erik Jõks, Viro, laulu, Psalloo-kuoro, joht. Satu Vola, Vesperkuoro, johtaa

Laulamme virsiä klo 13.30 Kontulan palvelukeskuksessa, Kontukuja 5.

Laulattamassa Mikaelin seurakunnan työntekijöitä. Kaikille avoin.

Lauluilta klo 18 Cafe & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29. Tangon taikaa Suomesta Argentiinaan. Mikko Helenius, bandoneon. Järj. Töölön seurakunta ja Cafe & Eepos.

Italian suurlähetystön konsertti klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa.

Duo Alterno: Tiziana Scandaletti, sopraano, Riccardo Piacentini, piano.

Musiikkia säveltäjiltä Casella, Piacentini, Ravel ja Tosti. Vapaaehtoinen lahjoitus Tukikummit ry:n hyväksi.

Perjantai 23.1.

Päivännousu kultaa kirkkomaan klo 19 Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12. Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanttori tenori Heikki Hattunen ja Tampere Filharmonian pianisti Ville Hautakangas esittävät ortodoksisia yksinlauluja suomeksi ja venäjäksi, Oskar Merikannon lauluja ja ooppera-aarioita. Ohjelmassa on kaksi kantaesitystä tamperelaiselta säveltäjältä, Leonid Bashmakovilta.

Runot näihin on kirjoittanut Ari Koponen. Myös Peter Mirolybovin yksinlauluja ja pianokappaleita. Konsertin toisella puoliskolla kuullaan Oskar Merikannon lauluja ja pianomusiikkia sekä useita ooppera-aarioita, mm. Lenskin aaria Tšaikovskin Jevgeni Oneginista sekä aariat Mozartin Taikahuilusta ja Don Giovannista. Liput 10 e.

Vasemmiston ja kirkon yhteys Mitä yhteistä on vasemmistolaisuuden ja kristinuskon sanomalla? Entä millaista on USA:n kristillinen vasemmistolaisuus? Maan suola -keskustelusarjassa aiheesta puhuvat vasemmistovaikuttaja Jorma Hentilä, kansanedustaja Anna Kontula sekä dosentti Markku Ruotsila keskiviikkona 21.1. kello 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Illan juontavat Anna Mäkituomas ja Hannu Varkki.

Miten uskonnolliset tavat näkyvät arjessa?

Karismaattisten konkarien rinnalla Tavastia-klubilla taituroi Marzi Nyman trionsa Anssi Nykäsen ja Harri Rantasen kera, joten Tavastian lavalle on lupa odottaa improvisoitua ja ainutkertaista musiikillista eläytymistä.

– Kaikki tulevat sellaisena kuin ovat ja tuovat biisinsä. Tämä ei ole esittämistä, vaan luomista.

Tämä ei ole myöskään evankelioimistilaisuus, mutta toivomme tämän hedelmän olevan samanlainen. Emme lähde hakemaan tiettyä lopputulosta, emmekä pyri mihinkään muuhun kuin siihen, että vapautamme itsemme ja toisemme olemaan aitoja, Leppilampi sanoo.

Tapahtuman vastikään avattujen Facebook-sivujen nimeksi tuli enteellisesti Jeesus valloittaa Tavastian -konserttikiertue.

– Kyselyjä on tullut myös Helsingin ulkopuolelta. Jospa tämä olisi vain jonkin alku, Leppilampi jää pohtimaan.

Merete Mazzarellan Sielun pimeä puoli Kirjailija Merete Mazzarella ja Hufvudstadsbladetin kulttuuritoimittaja Annika Hällström keskustelevat Mazzarellan uusimman kirjan Sielun uoli teemoista pimeä puoli a iltapäivällä ilitapäivällä -tiTorstaina

Menokasvo: Marika Palm

Läksytalkoot kirkolla lla Pitäjänmäen kirkon nuorten kellarissa alkaa nuorten läksypiiri tiistaisin kello 15–18. Miksi, nuorisoissotyön pastori Marika Palm?

– Nuortenillassa kuulee usein, että läksyt ovat tekemättä, kokeet tulossa ja pitäisi lähteä kotiin.

Päätimme siksi tarjota läksyille rauhallisen paikan jo ennen tiistaisin kello 18–20.30 pidettävää nuorteniltaa. Jos on nälkä, niin kellarissa voi ottaa itselleen teetä ja hapankorppua tai keittää pikapuuron.

Saako kotitehtäviin apua? mme m – Autamme sen verran kuin osaamme, ja googlaamme eaal a iyhdessä lisäapua. Minulta onnistuvat parhaiten reaalioon n aineet ja äidinkieli. Olen jo saanut nuorilta uskontoon kän liittyviä kirjoitelmia kommentoitavaksi. En ole pitkän mm me matematiikan ihmisiä, mutta nuorisotyönohjaajamme Arttu Heinilä voi neuvoa laskuissa. ikä Miksi koulusta kannattaisi mennä kirkkoon eikä kotiin?

– Kirkon kellarissa voi hengailla kaverien kanssa, mutta ta aikuinenkin on paikalla. Olen huomannut omista tki lapsistani, että alkuiltapäivästä olisi heille hyvä hetki a miekohdata, kun koulupäivän asiat ovat vielä tuoreina dollisuutta ol lla lessä. Harvalla vanhemmalla on kuitenkaan mahdollisuutta olla silloin nuoren saatavilla.

Pihla Tiihonen

ESKO JÄMSÄ

Jesus goes backstage osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/ artikkelit

Kansallismuseossa, Mannerheimintie 34, syvennytään muutamana sunnuntai-iltapäivänä uskontoihin kytkeytyviin teemoihin. Luvassa on kiinnostavia keskusteluja ja ajankohtaisia puheenvuoroja. Kello 14 pidettävien Pyhäklubien isäntänä toimii teologi Jaakko Heinimäki.

25.1. Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen yliopis-

tonlehtori FT Sylvia Akar valottaa islamilaista kulttuuria. 1.2. keskustellaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisystä, mukana muun muassa Changemaker Akatemia sekä YLE Puheen Ali ja Husu. 8.2. aiheesta Hengellinen väkivalta alustaa Uskontojen uhrien tuen toiminnanjohtaja Joni Valkila. 15.2. joogaopettaja Juha Javanainen kertoo, miten jooga näkyy ajassa, arjessa ja pyhässä. Tilaisuus sisältää myös pieniä joogaharjoituksia.

Pyhäklubi on osa Uskontojen maailma -näyttelyn oheisohjelmaa. Se sisältyy museon sisäänpääsymaksuun, jonka normaalihinta on 9 euroa, alennukseen oikeutetuille 7 euroa.

Tiistai 27.1.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Santeri Siimes, urut.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Laulamassa

mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Kahvitarjoilu.

Valon ja varjon maisemia klo 19 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa.

Paul-Erik Söderqvist, kitara. Musiikkia mm. säveltäjiltä Mauro Giuliani, Agustín Barrios, Joaquin Turina ja Andrew York. Ohjelma 10 / 5 e.

Keskiviikko 28.1.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Irina Vavilova.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Yhteislaulua Kirsi Mustosen johdolla.

Lauluhetki klo 12.45 Pukinmäen seurakuntakodilla, Säterinportti 3. Osa Porttikahvilan kevätkauden avausta klo 12–15. Maksuton tarjoilu.

Tarinoita kuudella kielellä klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Andrzej Wilkus, kitara. Musiikkia säveltäjiltä Bach, Sor ja Villa-Lobos.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

laisuudessa 22.1. kello 13 Kallion kirkossa. Torstaina 29.1. kello 13 on aiheena Sairaat Sörnäisissä ja köyhät Kampissa.

Tietokirjailija Eeva Hurskainen kertoo diakonian pioneerinaisesta Cecilia Blomqvistista.

Stolbow. Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen mstolbow@liberamente.fi tai numeroon 040 841 5404.

Cantores Minores ottaa laulajia Poikakuoro Cantores Minores ottaa riveihinsä uusia 7–11-vuotiaita laulajia.

Yhdet pääsykokeet on jo pidetty, mutta vielä ehtii toisiin, jotka järjestetään torstaina 22.1. kello 18–19.30 Meritullin seurakuntatalossa, Meritullintori 3. Musikaalisuustestin lisäksi on esitettävä omavalintainen laulu.

Koulutusryhmissä suoritetaan myös musiikin perusteiden tasosuoritus 1.

Opetus CM-musiikkiopistossa alkaa 28.1.

Kokeeseen ilmoittaudutaan osoitteessa www.cantoresminores.fi/paasykoe. Lisätietoa saa numerosta 09 687 7720.

Raamatun kertomuksia ja taidetta -kurssilla tutustutaan Raamatun naishahmoihin ja teemoihin, jotka ovat tuttuja myös nykyajan naisille. Kertomuksia työstetään keskustelun, maalaamisen ja piirtämisen kautta. Tarvikkeet tulevat kurssin puolesta. Ryhmä kokoontuu Mikael Agricolan kirkon kryptassa keskiviikkona 11. ja 25.2, 11.3. sekä 1. ja 8.4. kello 17.30–19.30. Vetäjinä ovat sairaalapastori Maarit Kolsi ja työnohjaaja, taideterapian ohjaaja Anja Korte. Mukaan otetaan kymmenkunta osallistujaa. Ilmoittautumiset 30.1. mennessä osoitteeseen korteenanja@gmail.com tai numeroon 050 374 0932.

C Cantores Minores p pitää poikamuskaria

Ekumeenisia ikoneja Tuomiokirkon kryptassa

Ca Cantores Minores -poika kakuorolla on myös lau laulupainotteinen m musiikkileikkikoulu 4– 4–6-vuotiaille pojille. Musk karin jälkeen on mahdollisuus pyrkiä k kuoron toimintaan. Kevätkaudelle o on vielä vapaita paikkoja erityisesti Itäkeskuksen, Pakilan ja Tikkurilan ryhmissä. Katso lisätietoja tai ilmoita poikasi mukaan osoitteessa www. ccantoresminores.fi/muskari. Lisätietoja saa numerosta 09 687 7720.

Ekumeenisten maalausryhmien ikoneita on nähtävillä sunnuntaihin 25.1. saakka Tuomiokirkon kryptassa. Näyttely on avoinna keskiviikosta lauantaihin kello 11–17 sekä sunnuntaina kello 12–14, ja sinne on vapaa pääsy. Maalausryhmien jäsenten johdolla pääsee myös tutustumaan ikoninmaalaukseen.

K Koulutusta p parisuhteesta

Diakoniaopiston auditoriossa, Alppikatu 2 A, pohditaan Sukupuolen haasteita uskonnollisille yhteisöille keskiviikkona 4.2. klo 12–16. Puheenvuoroja esittävät piispa Björn Vikström, tutkija Meri-Anna Hintsala, rovasti Heikki Huttunen, kansanedustaja Jani Toivola sekä Suomen musliminaiset ry:n puheenjohtaja Pia Jardi. Seminaarissa käsitellään muun muassa aiheita Sukupuolen haasteet ortodoksiselle kirkolle, Seksuaalivähemmistöt kirkossa ja Sukupuolten roolit islamissa. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautumiset 26.1. mennessä: jaana.hautamaki@hdl.fi, p.

050 310 3421.

Tu Tuomasyhteisön pajassa Toimiva parisuhde – arjen a voimavara k kä käsitellään parisuhteese seen liittyviä odotuksia ja vuosien varrella tapahtuvia muutoksia, lisätään itsetuntemusta sekä to pa parannetaan vuorovaikutustaitoja.

Ta Tapaamiset ovat tiistaisin 3., 10. ja 24 24.2. sekä 3., 10. ja 17.3. kello 17–19.30 Ca Cafe Agricolassa Mikael Agricolan kir kirkon siivessä. Kurssi maksaa 170 eu euroa pariskunnalta. Vetäjänä toimii pa parisuhdekouluttaja FM Marianna

Millaista oli Raamatun naisilla?

Sukupuolen haasteet uskonnollisille yhteisöille

24

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2015 Numero 3

Helsinkimme – tarvitsee näinä aikoina uskontojen vuoropuhelua. Se on paras tapa välttää ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä sekä oppia ymmärtämään toisiamme.

Entä miksi hän toimi rohkeasti? Siksi, että juuri nyt ääri-islamistien terroriteot kuohuttavat ihmisten mieliä myös meillä Suomessa. Olisi helppo eristäytyä ja sanoa, että pysykööt ”vääräuskoiset” omissa oloissaan.

Sellainen asenne on kuitenkin suuri virhe, josta ei seuraa pitemmällä tähtäyksellä mitään hyvää.

On syytä muistaa, että väkivaltaan syyllistyviä ja ihmisoikeuksia eri tavoin polkevia äärisuuntauksia on sekä kristityissä että muslimeissa. On kummankin suuren maailmanuskonnon oma velvollisuus pitää tällaiset ryhmittymät kurissa ja hallinnassa.

Siinä on avuksi myös uskontokuntien rajat ylittävä suvaitsevaisuus ja vilpitön halu sallia toinen toistemme elää vakaumuksen mukaan keitään loukkaamatta.

Matti Linnanahde toimittaja Helsinki

Värittynyttä historiantulkintaa

Ville Ranta saanut puolue voitiin jättää pois?

Pariisin marssin Avuksi tuli nähdäkseni ihanalta kuusalatut kasvot lostava Yhtenäisyyden päivä, jonka silloiSaksassa kirjeenvaihtajana toimiva Pertti nen presidentti Poincaré julisti 1914 ensimRönkkö kiinnitti huomiota siihen, että Pamäisen maailmasodan alussa. Ajatus oli riisin marssista käytettiin Suomessa ja Sakrohkea,olihan Ranskankin sosialistipuolue sassa aivan eri nimityksiä. Kun suomalaivielä tuolloin sillä kannalla, että sodan sytsissa radioraporteissa kutsuttiin Ranskan tyessä julistettaisiin yleislakko. Lisäksi kakansalaismarsseja kerta toisensa jälkeen tolilaiset olivat vihoissaan siitä, että kirkko ”rauhanmarsseiksi”, niin Saksan sähköisisja valtio oli 1905 erotettu toisistaan. Päivän sä puhuttiin ”marsseista terrorismia vasluomasta yhtenäisyydestä on sittemmin taan” ja ”marsseista sananvapauden ja vakäytetty sanaa ”pyhä”. Tuolle pyhyydelle rapauden puolesta”. Puhuttiin toki Suomessakennettiin siis nyt jatkoa. kin näistä.

Yksi uskonnollinen ajatus lopuksi.

Minäkin kiinnitin huomiota eriKun tasavalta on uskonnoton, niin laisin ilmauksiin marssin luonmaahanmuuttajien ainoa tapa Jatka teesta englanninkielisten läheylläpitää omaa identiteettikeskustelua tysten perusteella (BBC, CNN ään on oma uskonto. Kotoutja SkyNews). Noita nimitykverkossa www. taminen on Ranskassa niin siä käyttivät kansalaiset toki kaukaista todellisuutta, että kirkkojahaastattelutilanteissa. Mutiskuille löytyy valitettavasti kaupunki.fi ta siellä, myös Ranskan TV:n maaperää. Ratkaisevassa aseenglanninkielisessä lähetyksessä massa on myös maltillinen muskäytettiin aivan muuta nimitystä. limiväestö ja ennen kaikkea paikalReportterit puhuivat Yhtenäisyyden liset imaamit.

Seppo Väisänen päivästä, Unity Day. Unity Day on sikälikin Lauttasaari hyvä tunnus, että se on epämääräinen, monimielinen ja ennen kaikkea tulevaisuuteen suuntautuva. Tämä nimenomaan maassa, Hyvä valinta joka perinteisesti on kahtia jakautunut. kolumnistiksi Tämä kauniilta kuulostava termi merkitPäätoimittaja Seppo Simola on tehnyt tärsi tässä tosiasiasiallisesti kansan jakamiskeän ja rohkean avauksen ottamalla muslita vuohiin ja lampaisiin. Parin päivän ajan minaisen Kirkko ja kaupungin kolumnistikneuvoteltiin äärioikeistolaisen Kansallisen si. Saimme lukea tämän feministin, Maryan rintamana mukaantulosta. Presidentti HolAbdulkarimin, ensimmäisen kolumnin ja lande näytti olleen valmis ottamaan myös haastattelun 8.1.

Le Penin mukaan, mutta ilmeisesti hänen Miksi Simolan teko oli tärkeä? Siksi, etpuolueensa, sosialistien, ideologit käänsivät tä tämä maailma – myös monikulttuurinen pään. Millä perusteella neljänneksen äänistä

Maryan Abdulkarim puhuu sinänsä informatiivisessa kolumnissaan (K&k 8.1.) historian tuntemuksesta ja toteaa, että ei-muslimit eivät tunne islamin historiaa. Aika tunnettuja perusasioita hänen katsauksensa kuitenkin sisälsi, ja ne kyllä löytyvät sekä historian että uskonnon oppikirjoista ainakin täällä Suomessa.

Vähän ihmettelen viittausta ristiretkiin jonkinlaisena onnenajan lopettaneena ilmiönä. Mitenkään ristiretkiä sinänsä puolustelematta, eikö muslimien olisi jo syytä luopua uhrimentaliteetista niiden suhteen?

Niistä on sentään jo tuhat vuotta! Lisäksi valtaosa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestöstä oli kristittyjä ennen kuin islamin sotajoukot rynnistivät valloitusretkille Arabian niemimaalta. Tämän historian muslimit pyrkivät pyyhkimään olemattomiin, sillä vähäiset jäljellä olevat kristityt vähemmistöt ovat ahtaalla useissa muslimimaissa.

Historian tuntemuksen tärkeydestä olen Maryan Abdulkarimin kanssa samaa mieltä. Historiantutkimuksen pitää vain pyrkiä objektiivisuuteen, eikä minkään uskonnon pyhiä kirjoja voi sellaisinaan lukea historian kirjoina.

Olli Rantala Helsinki

Minua käytettiin hyväksi Löysin lapsena Pelastusarmeijan, ja se tuntui heti kodilta. Niinpä liityinkin nuoreksi sotilaaksi 80-luvun lopulla. Olin silloin 11-vuotias. Elin elämäni onnellisinta aikaa ja lauloin: ”parhainta on elää Jeesukselle nuoruuden keväässä…”. Haaveenani oli tulla kokopäiväiseksi Pelastusarmeijan työntekijäksi. Pian sen jälkeen jouduin kuitenkin seksuaalisen ahdistelun ja hyväksikäytön uhriksi, tekijänä kapteeni.

Kerroin tapahtuneesta välittömästi vanhemmilleni, jotka ottivat yhteyttä johtajapariskuntaan. Tapaus käsiteltiin suljetuin ovin ilman minua. Johtopäätöksenä oli, että olin itse vietellyt miehen ja siten antanut luvan kosketteluun! Asia jäi siihen, vaikka kyseisen henkilön vaimo oli jälkeenpäin tunnustanut äidilleni tietävänsä puolisonsa ”heikkoudesta”.

Otin tapahtuneen esille vielä lasten hiihtoleirillä. Paikalla oli Pelastusarmeijan nuorisotyöntekijöitä ja johtoa. Heidän kantansa asiaan oli, että minulla on vilkas mielikuvitus ja keksin ”tarinoita”. Näin lyötiin syvälle sisimpääni jo lapsena ”huonon ja syntisen naisen” leima.

Tästä kaikesta on jo vuosia, mutta ahdistus ei häviä, vaikka kuinka olen päättänyt antaa anteeksi ja unohtaa. Koko aikuiselämääni on varjostanut häpeä, syyllisyys ja ajatus omasta huonoudesta. Olen sietänyt jopa väkivaltaa ajatellen, että jotenkin an-

saitsen sen.

Tunne epäoikeudenmukaisuudesta nousi pintaan, kun kuulin tuttavaperheelleni Amerikassa tapahtuneen vastaavanlaista.

Tekijä sai kymmenen vuoden vankeustuomion, pakkoterapiaa ja lähestymiskiellon alaikäisiin. Tämä antoi näkökulmaa asian vakavuuteen. Tähän asti olenkin sokeasti uskonut valheeseen omasta syyllisyydestäni. Vasta viime aikoina olen terapian avulla alkanut tajuamaan, että ehkä en edes ollut ainoa uhri.

Haavoittunut sotilas

Virkistysmetsät ovat vain ryteikköjä Salla Sieranen kirjoitti (K&k 14.1.) Malminkartanon lähimetsien suojelun puolesta.

Hänen mukaansa alueelle on tulossa asuinrakennuksia. Asun Kannelmäen puolella ja tunnen myös kirjoituksessa mainitun ”virkistysmetsän”. Lähiöiden virkistysmetsät tuppaavat olemaan hoitamattomia ryteikköjä lieveilmiöineen. Sierasen mainitsema kivikautinen polkukin on kyllä ihan nykyihmisen talloma. Sierasen esittämille vaihtoehtoisille rakentamiskohteille löytynevät vastustajansa. Vaakakupissa ovat ”virkistysmetsä” ja tarve saada katto pään päälle.

Tuomo Paloheinä

Alas postmodernit punakaartit Suvaitsevaisto viilaa linssiin painottamalla eroja liberalismin, vasemmiston, punavihreyden, postmodernismin ja monikulttuurisuuden välillä. Tulisi ymmärtää, että ne kaikki ovat yhden ja saman uusmarxilaiskalmarin lonkeroita. Niille on tullut pakkomielteeksi halu kuristaa sinivalkoinen Suomi.

Kurssia tulisi ilman muuta korjata entiseen, ei etniseen. On väärää kansallisuhoa ajatella, että onnistuisimme monikulttuurisessa rikkaudessa paremmin kuin ruotsalaiset Malmössä. Hoipumme kuilun partaalla. Ellei mitään tehdä, suistumme postmoderniin pimeyteen, jossa ei kansallinen kajo kuunaan paista. Eksytetty kansantoverini!

Jätä postmodernit punaviherkaartit. Käänny niitä vastustaviin voimiin, jotka ovat kansallisen itsesuojeluvaiston korkein ilmentymä. Liity rintamaan, ja lippu korkealle!

Jaakko Kyllönen Aatteellisisänmaallinen FM

Robottien käytön arvoperusteet selvitettävä Viime aikojen keskustelussa on havaittavissa suurta innostusta siihen, että robotit tulevat osaksi arkea. Saman toi esille Michael Laakasuo (K&k 8.1.). Robottien on ennustettu ratkaisevan hoitotyöhön osallistumisen.

Robotti tarkoittaa alkuperäisesti pakkotyötä. Nyt tulevaisuudentutkijat esittävät, että robotit korvaavat auttavat kädet. Ne toimivat myös leikkikaluina. Mutta mikä on robottien todellinen tarve?

Perimmiltään kysymys on vakavasta asenteesta. Onko niin, että hoitavia käsiä ja inhimillistä lämpöä ei löydy hyvinvointivaltiosta, joka samalla kärsii ennätyssuuresta työttömyydestä? Onko olemassa vaara, että digitalisaatio suunnataan väärin, jos apuvälineistä tulee isäntiä? Tekniikan edistyessä on aina käytävä arvokeskustelu, mihin kehittyvää teknologiaa käytetään. On syytä käynnistää hanke, jossa selvitetään hoitotyön arvoperusteet, robottien käyttö ja tehtävät hoitotyön apuvälineenä. Hoitavia käsiä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

SPJ Airaksinen eläkeläinen Töölö

Luetuin juttu verkossa Viime viikon luetuin juttu verkkolehdessä oli Outi Reinolan artikkeli Syli suojaa aivoja.