K&k 2015 nro 43 by Kirkko ja kaupunki

www.valomerkki.fi

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa tarvitsee iltarukousta nukahtamiseen »6

Numero 43

Keskiviikkona 11. marraskuuta 2015

Helsingin katolilaiset eivät mahdu kirkkoihinsa » 4 –5 Kiertävä raha lisää onnellisuutta » 12–13

Senaattori ja samurai Marutei Tsurusesta tuli japanilainen » 7

Tasa-arvoinen avioliittolaki, tulikivi ja marttyyrit » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

”

Lainasanat

– Messu on minulle uusi ja aivan poikkeuksellinen työtehtävä, syksyn jännittävimpiä asioita. On mielenkiintoista nähdä, kuinka lauluni siellä toimivat.

Numero 43

Säveltäjä Kaj Chydenius sivulla 22

11.11.2015

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

HENRYK SADURA / THINKSTOCK

Pääkirjoitus

Laki tulee, oletko valmis

Rukous Sinä loit vedet vilisemään eläviä olentoja, linnut lentämään taivaita ja villieläimet täyttämään maan. Meille annoit taidon ja ymmärryksen ylitse muiden. Isä, anna meille myös armo ja oikea mieli, ettemme kiduttaen tuhoaisi kaikkia muita.

rmon vuonna 2017 Suomessa astuu voimaan niin sanottu tasa-arvoinen avioliittolaki. Mikään ei viittaa siihen, että kirkko muuttaisi sen myötä virallisia käytäntöjään. Kirkolliskokous otti viime viikolla kannan, jonka mukaan uusi laki ei anna papille oikeutta eikä velvollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Moni kirkon piirissä toivoisi, että tällainen vihkiminen olisi mahdollinen. Kirkko on muutenkin ihmeissään lakimuutoksen vuoksi. Niin erisuuntaisesti asiasta ajatellaan sen eri tasoilla piispoja myöten. Ainoa, mistä osataan päättää, on että asiasta pitää keskustella. Sitähän ei ole tehtykään kuin muutama vuosikymmen. Jatketaan siis jauhamista, kun ei muutakaan voida. Varmaa on, että löytyy sankaripappeja, jotka haluavat lähteä mittaamaan kirkolliskokouksen kannan pitävyyttä ja kaikesta huolimatta vihkivät homopareja. Näiden toimitusten jälkeen syntyy mielenkiintoisia oikeustapauksia. Onko väärin toimitettu vihkiminen pätevä? Mitä tehdään näille uppiniskaisille papeille? Selvää on, että jos heitä rangaistaan pahemman kerran, he saavat pukea ylleen marttyyrin viitan.

Muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Islannin kirkot vihkivät myös samaa sukupuolta olevia pareja. Tulikiviä ei ole satanut taivaasta, kirkot eivät ole hajonneet eikä muutakaan kohtalokasta tapahtunut. Meillä tällainen vihkiminen ei kuitenkaan lähivuosina toteudu tuntien meikäläisen kirkollisen ilmapiirin ja päätöksentekokoneiston määrävähemmistösääntöineen. Kirkkolaivamme purjehtii siis armon vuoteen 2017 vailla selvää ratkaisua ja vahvasti eri suuntiin tähdäten. Ei se mitään, kyllä kirkkolaiva nämäkin tyrskeet kestää. Elävä elämä ajaa päätöksenteon ohi. Erilaiset viritykset samaa sukupuolta olevien parien kanssa rukoilemisesta, heidän siunaamisestaan ja epävirallisesta vihkimisestään rehottavat, eikä koneisto mahda sille mitään. Kestää aikansa, mutta viralliseen vihkimiseenkin vähitellen kypsytään. Armon vuonna voisi harjoitella myös armollisuutta toisin ajattelevia kohtaan. Voisi suhtautua esimerkiksi kirkon päätöksentekoa hallitseviin konservatiiveihin niin, että he ovat kyllä ihan vilpittömiä kristittyjä ja täysivaltaisia seurakunnan jäseniä. Heillä on oikeus mielipiteisiinsä, kunhan eivät harjoittaisi tätä taipumustaan julkisesti.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Näin uskon, mutta uskonko todella näin? Mitä on usko ja uskominen? Kun alan tutkia omaa uskoani, kaikki tuntuu muuttavan muotoaan. Mitä erotan, rajoitan, selvitän, menettää kohta elämänsä. Usko ei ole muusta henkisestä elämästä erotettu osa. Se on jotain joka lävistää kaiken, voimakkaammin tai heikommin.

En tiedä, ajattelinko vieläkään, että kyse olisi ollut erityisesti uskosta. Ainakaan usko ei erottanut minua kenestäkään. Jos uskosta voi puhua, kyseessä oli yksinkertaisesti se asento ja suhde, joka minulla oli olemassaoloon.

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret.

Juhani Rekola (1916 – 1986) teoksessaan Kuolemantanssi

Arkkipiispa Kari Mäkinen 10-vuotiaasta itsestään teoksessa Piispanpolku 10

Viidennestä Mooseksen kirjasta

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Paraneminen alkaa. Kerrottuaan pahasta olosta läheisilleen Mari nukkui paremmin kuin aikoihin. Sunnuntaina 15.11. vietetään itsemurhan tehneiden muistopäivää.

Elämä voi muuttua hyväksi Kun olo on äärimmäisen raskas, itsemurha voi näyttää ainoalta vaihtoehdolta. Oman elämän tarina voi silti jatkua onnellisesti.

Teksti ja kuva Anne Leppänen

oko syksyn 2014 Mari oli odottanut hetkeä, jolloin ulosottomies olisi oven takana. Silloin hän toteuttaisi suunnitelmansa: tekisi itsemurhan hyppäämällä kuudennen kerroksen parvekkeeltaan. Mari sai keväällä lopputilin myymäläpäällikön tehtävästä. Hänet painostettiin irtisanomaan itsensä, eikä tuloja yhtäkkiä ollut. Ajatus itsemurhasta alkoi nopeasti hallita. Mari ei ilmoittautunut työvoimatoimistoon, koska ajatteli, että pian häntä ei enää ole. Eikä hän puhunut kellekään. – Pidin työminää yllä. Pystyin olemaan kaikkien kanssa ilman, että he tiesivät mitään. Nyt Mari tietää, että hän oli

ollut syvästi masentunut jo vuosia ja työttömyys oli viimeinen niitti tuskaiseen oloon. Kun voimat ovat loppuneet, ei jaksa hakea apua, ei edes suunnitella jäähyväiskirjettä. Ihminen voi toimia kuin robotti. Marraskuisena aamuna ulosottomies viimein soitti ovikelloa. Mari alkoi toteuttaa suunnitelmaansa, meni parvekkeelle ja kiipesi kaiteelle. Hänet pysäytti halu olla järkyttämättä alhaalla pihalla näkyviä ihmisiä. – Sieltä tuli yksi äiti, joka työnsi kärryjä pihaan. Joku vei roskapussia. En voinutkaan, Mari kertoo. Tuli avoimuuden vuoro. Kertominen avopuolisolle, lapsille, omille vanhemmille. Mari kertoo

nukkuneensa avautumisen jälkeen paremmin kuin puoleen vuoteen. Hän lähti terapiaan. – Kaveri sanoi, että hae apua. Että sattuu ihan helvetisti, mutta hae silti. Soitin terveyskeskukseen ja pääsin siitä polille. Paraneminen jatkui Linity-ohjelman kautta. Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen Linity-ohjelma on itsemurhaa yrittäneille suunniteltu tukimalli. Projektipäällikkö Marena Kukkonen kertoo, että itsemurhaa kerran yrittäneellä on suuri todennäköisyys päätyä uudestaan samaan. – Itsemurha on kuin aivoissa oleva toimintamalli vaikeassa tilanteessa. Tekoa ennakoivien varoitusmerkkien tunnistaminen saa ihmisen suojelemaan itseään. Itsemurhayritykseen päätyvä ei välttämättä halua kuolla, vaan tavoittelee ulospääsyä äärimmäisen tuskallisesta tilanteesta. Hän ei huomaa avun mahdollisuuksia ei-

Ihmiset haluavat oikeasti selvitä ja jatkaa elämää.” Marena Kukkonen, Suomen Mielenterveysseura

kä keskustele tuhoisista ajatuksistaan. Hän on sulkeutunut muulta maailmalta. Linity-ohjelmassa keskeistä on ihmisen oman, itse kerrotun tarinan käsittely. Se saa ymmärtämään ahdistuksen taustoja ja löytämään aiempaa paremmat keinot ongelman ratkaisuun. Linity-projekti on kahdessa vuodessa auttanut yli kahtasataa itsemurhaa yrittänyttä. – Ihmiset haluavat oikeasti selvitä ja jatkaa elämää, Kukkonen vakuuttaa. Helsingin Mikaelin seurakunnan diakoni Eija Hoikkala tietää, että itsemurha-aikeet eivät näy päällepäin. Hän kannustaa hakemaan apua kriisiin. – Seurakunnan tarjoamat henkilökohtainen keskustelu ja vertaisryhmätuki ovat hyviä väyliä tuskallisten ajatusten purkuun. Voimme jopa reagoida nopeammin kuin julkinen puoli, joka ei aina vedä, hän arvioi. Hoikkala on opastanut itsemurhayrityksen tehneitä myös Linity-ohjelmaan, hyvin tuloksin. Vuoden kuluttua itsemurhayrityksestään Mari asuu kauniissa asunnossa Kirkkonummella pikku

Keskusteluapua ■■ Seurakuntien valtakunnallinen palveleva puhelin 010 190071 su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03. ■■ Helsingin kaupungin kriisipäivystys 09 31044222, päivystää aina. ■■ Ajanvaraus Linity-vastaanotolle 0800 98030, ma–pe klo 9–17. ■■ Sivustolta helsinginseurakunnat.fi yhteys elämän kriisitilanteissa auttavaan perheneuvontaan, mielenterveyskuntoutujien ryhmiin, päivystäviin pappeihin ja muuhun tukeen.

koirineen. Hän nauttii käsitöistä, lukemisesta ja liikunnasta ja on löytänyt uusia harrastuksia. Ihmissuhteet ovat kunnossa. Uusi ammattikin kangastelee mielessä, mutta aivan vielä ei ole sen vuoro. – Nyt olen antanut itselleni aikaa. Ei ole vuosikausiin ollut näin hyvää oloa kuin nyt. Ei tarvitse salailla mitään. Ensi sunnuntaina 15.11. vietetään itsemurhan tehneiden muistopäivää. Kampin kappelissa Narinkkatorilla pidetään kynttilätapahtuma kello 17–18.

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Petri Järveläinen

Pitkäperjantaiislamia

elsingissä järjestetty muslimien ashura-kulkue on kirvoittanut kirjoittelua. Yksi vastustavista väitteistä on, että harjoittakoot uskontoaan yksityisesti. Uskonnon intiimi luonne on tärkeä ajatus. Uskonto on kuitenkin myös julkinen asia. Mielestäni niin on parempi. En näet ole salaseuraihmisiä – ellei tomppeliherroja lasketa. Fundamentalistisen ateistin ei tarvitse punoa besserwisserismejään vain yksityisajallaan vällyn alla ja verhot ikkunoissa. Suurenmoista, eikös vain! Uskonnon kannattaja voi hänen tapaansa ilmaista vakaumuksensa julkisesti.

”

Katolilaisia on kuin kirkkoihin

Ashura muistuttaa pitkäperjantaita ristinkantoa myöten.”

Vai tahdotaanko Suomesta Iran? Siellä joudutaan elämään fundamentalistisen islamin oppien mukaan julkisesti, mutta yksityisajalla ajatellaan toisin, salassa ja pelossa. Sama tapahtuisi käänteisesti Suomessa, jos julkinen uskonnonharjoittaminen kiellettäisiin ja julkisesti elämänkatsomukset rajoitettaisiin vain yhteen, uskonnottomuusfundamentalismiin.

Islamin ashura-juhla on shiialaisen islamin tunnekeskus. Se liittyy Kerbalan taisteluun vuonna 680. Tuolloin Muhammedin tyttärenpoika Husain kohtasi marttyyrikuoleman. Ashura on surujuhla, joka muodostuu kärsimyksen ja sorron kokemuksesta. Kulkueessa kannetaan raskasta puista iestä. Shiialaisille Kerbala on maailmanhistorian käännekohta. Kidutuksen, ruoskinnan ja kärsimyksen ohella Husainista tulee kaikkien muslimien puolestapuhuja viimeisellä tuomiolla. Kuulostaako tutulta? Ei ihme, sillä ashura muistuttaa uskonnon sisäisen rakenteen kannalta pitkäperjantaita ristinkantoa myöten. Husainilla on samansuuntainen tehtävä kuin Kristuksella. On kiinnostavaa, että islam asettuu Suomessa, pitkäperjantailuterilaisuudeksi kutsutun uskonnon maassa, parrasvaloihin tätä juhlaa muistuttavalla juhlallaan. Eikö se ole melkoista kulttuuriin sulautumista? Mistä viestii se, että näin tuttu herättää runsaasti vierauden kokemuksia? Ehkä pitkäperjantai-islam muistuttaa meitä hilpeiksi globaaliosaajiksi muuttuneita urbaaneja sukkuloijia omista ankeista juuristamme. Kirjoittaja on Portaanpään opiston rehtori, dosentti ja harrastajaviulisti. petri.jarvelainen@portaanpaa.fi

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

19 000 Pyhäinpäivää vietettiin hautausmaiden ja kotien lisäksi internetissä. Yli 19 000 ihmistä osallistui Sytytän kynttilän -Facebook-tapahtumaan, jonka järjesti Kirkko Suomessa. Osallistujat muistelivat edesmenneitä läheisiään kuvin ja tarinoin. Instagramissa jaettiin yli 7 000 kuvaa tunnuksella #pyhäinpäivä niin hautausmaavierailuista kuin halloween-meikeistäkin.

Maahanmuutto ja lapsiperheiden runsaus kasvattavat Katolista kirkkoa Suomessa. Luterilainen Tapanilan kirkko on avannut ovensa katolisille messuille, jotka vetävät tilan täyteen. Teksti Anu Heikkinen Kuva Liisa Huima

apanilan kirkon ovi käy tiuhaan sunnuntaina juuri ennen yhtätoista. Monikielinen puheensorina täyttää eteisaulan. Kirkon penkit täyttyvät nopeasti. Tarvitaan lisätuoleja. Luterilaisessa kirkossa on alkamassa katolinen messu isä Matthew Azzopardin johdolla. Malmin seurakunta on tarjonnut syyskuun puolivälistä lähtien joka toinen sunnuntai tilat katolisen Pyhän Henrikin seurakunnan messulle. Järjestely tulee tarpeeseen, sillä katolisissa kirkoissa on jo pitkään ollut ahdasta. Pyhän Henrikin katedraalissa Ullanlinnassa ja

Pyhän Marian kirkossa Meilahdessa osa seurakuntalaisista on joutunut seisomaan. – Tiedustelimme tiloja Malmin seurakunnalta, joka otti meidät hienosti vastaan. Olemme iloisia ja kiitollisia. Ehkä löydämme jatkossa muitakin tapoja lähentyä luterilaisten kanssa. Yhteinen päämäärämme on palvella ihmisiä, isä Matthew sanoo. Pitäjänmäellä asuva Aki Rogel on tyytyväinen uusiin messutiloihin, vaikka sieltä puuttuu katolisen kirkon tärkeitä elementtejä, kuten tabernaakkeli eli alttarikaappi. Kirkon luterilaisuus häiritsee hieman osaa seurakuntalaisista, mutta messu on tuttu. – Sunnuntaimessussa käyminen on minulle elämäntapa. Liityin katoliseen kirkkoon kahdeksantoista vuotta sitten. Katolisen kirkon vanhasta perinteestä löysin

jotain, mitä olin luterilaisena kaivannut, kuten pyhiinvaellukset, Rogel kertoo. Lapsiperheitä on messussa runsaasti. Simon Kimin kuusihenkinen perhe tuli messuun Hakunilasta. Perhe kotiutui Pyhän Henrikin seurakuntaan muutettuaan Myanmarista Suomeen kuusi vuotta sitten. – Matka kirkkoon kestää nyt vain puoli tuntia. Käymme messussa joka sunnuntai. Ajattelen, että perheeni tarvitsee yhteyttä Jumalaan, Kim sanoo. Tapanilassa asuva Rosamystica Teresa Geruase saapui messuun parikuisen vauvansa Teresa Kaireniuksen kanssa. Hän on kasvanut Tansaniassa katolisessa perheessä. Seitsemän vuotta sitten hän muutti Suomeen opiskelemaan. – Olen aiemmin käynyt Pyhän Henrikin katedraalissa. Kuulin uu-

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

enemmän mahtuu

Ivana Helsingin tyyliin. Kallion seurakunnan vapaaehtoiset saivat työasut Ivana Helsingin Paola ja Pirjo Suhoselta. Seurakunta maksaa paidoista ja tunikoista vain tuotantokustannukset. Malli on työasua kaivannut kalliolainen kirkon luottamushenkilö Riitta Asikanius. Lisää: kallionkulma.blogspot.fi

Hitit pääsevät virsikirjaan Kirkossa veisataan tulevaisuudessa sellaisia kansainvälisiä hittejä kuin Morning has broken. Suomeksi laulun nimi kuuluu Nousta sain aamuun. Varsin melankolista virsikirjaa täydennetään erityisesti valoisilla kappaleilla, joissa iloitaan ja kiitetään Jumalan lahjoista. Ihan ilotteluksi ei kuitenkaan mene, sillä mukaan otettiin synkempikin Maan korvessa kulkevi lapsosen

tie. Uusissa virsissä korostetaan myös ihmisen vastuuta Jumalan luomasta maailmasta. Viimeistä kertaa nykykokoonpanolla kokoontunut kirkolliskokous päätti viime viikolla lisävihkoista suomen- ja ruotsinkielisiin virsikirjoihin. Niihin tulee 79 suomenkielistä ja 147 ruotsinkielistä virttä. Lisävihot otetaan käyttöön runsaan vuoden päästä adventtina 2016.

Turvapaikanhakijoiden hätämajoitus loppuu

desta messusta, kun soitin papille ja sovin lapseni kasteesta. On paljon helpompaa tulla tänne vauvan kanssa, Geruase kertoo. Katolilaisten määrä on noussut Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Koko maassa asuu noin 14 000 katolisten seurakuntien jäsentä. Helsingin kahdessa katolisessa seurakunnassa jäseniä on yhteensä yli 7000. Lisäksi Suomessa asuu useita tuhansia katolilaisia, jotka eivät ole rekisteröityneet minkään seurakunnan jäseneksi. Useimmat heistä ovat muuttaneet ulko mailta. – Itä-Vantaalla on varmaankin suurin keskittymä katolilaisia, jotka tarvitsisivat oman seurakuntakeskuksen tai kirkon. Tässä tilanteessa Tapanilan kirkosta on ollut apua, kertoo Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti. Suomen katolisten seurakuntien jäsenmäärä kasvaa noin 400–700 henkilöllä vuosittain. Eniten uusia jäseniä tuovat maahanmuutto ja syntyvyys. Kolmas syy on kääntyminen katolilaiseksi. Viime vuonna muualta tulleita rekisteröityi noin 250, kasteita oli

235, ja kirkon jäseneksi liittyi vajaat 60 aikuista. – Pääosa kääntyy luterilaisesta kirkosta. Luullakseni moni heistä kokee, että katolisen kirkon opin pysyvyys tuo turvaa, Tervaportti arvioi. Sekä Pyhän Henrikin katedraalissa että Pyhän Marian kirkossa pidetään yksi messu lauantai-iltaisin ja neljä messua sun-

”

Katolilaisia maahanmuuttajia tulee kymmenistä eri maista.” Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti

nuntaisin. Jokaisessa sunnuntain aamumessussa käy noin 150–200 henkilöä, muissa messuissa satakunta. Helsingin katolisissa seurakunnissa työskentelee yhteensä kahdeksan pappia. Vähän alle puolet seurakuntien jäsenistä on suomenkielisiä.

Ruotsinkielisiä on viitisen prosenttia. Messuja pidetään myös muilla kielillä, kuten englanniksi, puolaksi ja vietnamiksi. – Katolilaisia maahanmuuttajia tulee kymmenistä eri maista. Tulijoita on Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta, mutta myös Etelä-Aasiasta. Myös irakilaisten turvapaikanhakijoiden joukossa on katolilaisia, Tervaportti kertoo. Tapanilan kirkko on Helsingin ainoa luterilainen kirkko, jossa pidetään katolisia messuja. Lähialueella myös Porvoossa, Hyvinkäällä ja Karjaalla on käytetty luterilaisen kirkon tiloja harvakseltaan. Vantaalla on joskus kokoonnuttu ortodoksisessa kirkossa. Tervaportin mukaan Katolisella kirkolla on Suomessa niin pieni varallisuus ja tulot, ettei uusien kirkkojen rakentaminen tai tilojen ostaminen ole tällä hetkellä mahdollista. – Tilannetta auttaisi se, jos saisimme oikeuden periä jäsenmaksua valtionverotuksessa. Tällä hetkellä tilojen yhteiskäyttö esimerkiksi luterilaisen kirkon kanssa on hyvä ratkaisu, Tervaportti sanoo.

– Kyse on hätämajoitustilasta. Majoituspaikka ei voi jäädä pysyväksi, koska se pyörii vapaaehtoisvoimin. Hätämajoitustilat ajetaan alas heti, kun ne pystytään purkamaan, Markkanen kertoo. Hänen mukaansa yhteistyö seurakunnan kanssa on ollut hyvää, eikä ongelmia ole ollut. Vielä ei ole selvää, minne Munkkiniemessä majoittuvat turvapaikanhakijat siirretään. – Maahanmuuttovirasto päättää asiasta, ja osoite voi tulla viime metreillä, Markkanen toteaa.

Uusi Saga Käpylinna avautuu loppuvuodesta. Tutustu ensimmäisten joukossa!

Saga Käpylinna on uusi upea seniorien palvelutalo, joka avautuu loppuvuodesta 2015 Helsingin Veräjämäessä. Saga-talo tarjoaa huipputason asumista, palveluita ja turvallisuutta tyylikkäässä ympäristössä. Asuntoja on yhteensä 85 ja viihtyisissä yhteistiloissa on mm. sauna- ja allasosasto, ravintola, kahvila ja kirjasto. Eri hintaisia ja kokoisia vuokra-asuntoja voi nyt hakea. Ota yhteyttä ja varaa esittely! Laura Isohanni puh. 050 413 4223 laura@sagacare.ﬁ www.sagacare.ﬁ

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Kasvava seurakunta. Rosamystica Teresa Geruase tuli tyttärensä Teresa Kaireniuksen kanssa Tapanilan kirkon katoliseen messuun. Väkeä oli niin paljon, että penkkirivejä piti jatkaa kirkon liikuntasalin puolelle.

Turvapaikanhakijoiden majoittaminen Munkkiniemen vanhassa seurakuntatalossa eli Munkan talossa loppuu marraskuun aikana. Munkkiniemen kirkkoherra Leo Glad kertoi Kirkko ja kaupungille syyskuussa, että turvapaikanhakijat voisivat asua seurakuntatalossa koko hakuprosessin ajan. Prosessi voi kestää jopa kaksi vuotta. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan kyse on kuitenkin koko ajan ollut väli aikaisjärjestelystä.

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Kovien tyyppien iltarukous: Osa 2 SARI SAARISTO

Suomalaista uskoa. ”Tavanomaiseen suomalaiseen tapaan” uskovassa perheessä kasvanut perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää suhdettaan rukoiluun samankaltaisena kuin useimmilla ikäisillään suomalaisilla.

”Käsilläsi varjele hukkaan joutumasta” Kike Elomaalle iltarukous on rutiini, jota ilman uni ei tule. Se antaa turvaa.

itva ”Kike” Elomaan pitää tällä hetkellä liikkeessä työ perussuomalaisten kansanedus-

tajana. – On niin paljon asioita, jotka ovat kääntyneet positiiviseksi, etten voi uskoa, että ne olisivat sattumaa. Kyllä siinä on kyseessä jokin suurempi voima, hän miettii. Ennen valintaansa toiselle kaudelle eduskuntaan Elomaa ehti tehdä pitkän uran ammattiurhei-

lijana, yrittäjänä ja laulavana artistina. Elomaa saavutti myös kaiken mahdollisen ammattiurheilu-uralla lajissaan kehonrakennuksessa 1980-luvulla. Silloin tehty kova työ näkyy hänen olemuksessaan vieläkin. Elomaa hehkuu Pikkuparlamentin edustalla istuessaan hyvää oloa. Musiikki ja laulaminen kuuluvat edelleen vahvasti Elomaan elämään – niin ennusti jo hänen kansakouluaikainen opettajansa. Nyt on esiintymiskokemusta kertynyt jo ainakin 25 vuoden ajalta. Elomaan työhistoriaan kuuluvat lisäksi vuodet vanhustenhoidossa ja röntgenhoitajana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Koskelan sairaskodissa. Se, että Jumala on olemassa ja läsnä, on Elomaalle selviö, vaikkei hän olekaan kokenut uskoontuloa tai Jumalan yhtäkkistä konkreettista tykö tulemista. – Sitten kun tulee vaikea tilanne elämässä, kädet menevät ristiin ja pyydän jotakin tuolta yläkerrasta. Liian harvoin kädet tulee ristittyä kiitokseen – joskus toki silloinkin. Suhteensa rukoilemiseen Kike Elomaa arvelee melko samanlaiseksi kuin useimmilla ikäisillään suomalaisilla. Rukoileminen juontaa juurensa lapsuuteen ja silloin käytyyn pyhäkouluun. – Toki kotonakin on aina suhtauduttu positiivisesti uskomiseen. Vaikka ei meidän perhe ollut sellaisia uskovia, että olisimme

käyneet joka sunnuntai kirkossa. Sinne mentiin tavanomaiseen suomalaiseen tapaan jouluna ja isoina juhlapyhinä. Kiireisen Elomaan iltarukous ei vie paljon aikaa. Elomaalla on vakiorukouksia kaksi: – Rukoilen nopean iltarukouksen ennen nukkumaan menoa. Jeesus mua suojele, heikkoa pientä lasta, käsilläsi varjele, hukkaan joutumasta ja Levolle lasken Luojani – nämä kaksi peräkkäin. Sitten lisään nopeasti perään pienen tai vähän suuremmankin toiveen. Rukous vaivuttaa Kike Elomaan helpompaan ja rauhallisempaan uneen ja antaa turvaa. – Uni ei tule ennen kuin muistan, että olen tehnyt näin. Iltarukous on tapakin, mutta kyllä se on myös uskoa johonkin korkeampaan hyvään. Luottamusta siihen, että sieltä jostain tulee apu, kun ihminen on hädässä ja pitää uskostaan kiinni. Haastattelusta Elomaa rientää juoksujalkaa sivistysvaliokunnan istuntoon. Hän kiiruhtaa tottuneesti korkeissa koroissaan. Korot vaihtuvat matalampaan malliin töiden jälkeen, kun perheen karvaiset jäsenet – rakkaat koirat Marski ja SylviTuulikki – saavat emäntänsä huomion. Ritva ”Kike” Elomaa kertoo lisää verkkomediassa: www.valomerkki.fi/valohoito Teksti Outi Ikonen

HengäHdä hetki! Adventtikalenteri aikuisille!

Toffeekaramelli

Reilun kaupan vaniljatoffee. Vaniljatoffee on tehty Reilun kaupan sokerista, joka tulee The Kasinthula Cane Growers’ Association yhteisöstä Malawista. Valmistusmaa IsoBritannia. 50 3,50 / 150 g.

Rukoushetki-irtotee

Mansikan ja valkosuklaan makuinen maustettu musta Ceylon irtotee. Ainesosat: Musta Ceylon tee, valko suklaa, mansikka ja kermaaromi kerma aromi (väh. 2,5 %), mansikka (väh. 1,1 %), kamomilla. 90 4,90 / 50 g

Ann Voskamp

Lahjoista suurin Toivo ja Jaakko Heinimäki

Ikonivärityskirja

Värityskirja aikuisille. Kuvat perustuvat vanhoihin ikoneihin joista Jaakko Heinimäki kertoo lyhyesti jokaisen kuvan alla. 11,50 (13,00)

www.sacrum.fi

1150

Kaikki on jo valmista Tuhat lahjaa bestsellerin kirjoittajan uusi joulunajan mietiskelykirja. 25 päivälle jaetut tekstit ammen tavat Jeesuksen sukupuusta ja johdattavat lukijaa päivä päivältä lähemmäksi joulun ihmettä ja suurta salaisuutta – ihmiseksi syntynyttä Jumalan Poikaa. Kunkin luvun lopussa on kolme kysymystä pohditta pohditta vaksi sekä kirjoitustilaa omia merkintöjä varten. UUSI TIE

25,20 (27,90)

2520

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Kirkon Ulkomaanapu

Joulukortit 2015 Keniasta Kirkon Ulkomaanavun hyvää tekevät joulukortit. Korttien suunnit telu kenialaista käsityötä, painettu Suomessa. Sisältää kaksi erilaista korttia, molempia viisi kappaletta.

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

10 kaksiosaista korttia + kuoret 10 yksiosaista joulukorttia

puh. 020 754 2350

24,00 12,00

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Suomalainen vai japanilainen? – Sanon aina olevani suomalaissyntyinen japanilainen, Marutei Tsurunen toteaa.

Tyytyväinen samurai Suomalaisesta lähetystyöntekijästä tuli Japanin ensimmäinen länsimaalaissyntyinen senaattori. Marutei Tsurunen katuu vain yhtä asiaa. Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

arutei Tsurunen, 75, on juuri tullut pyhiinvaellukselta. Hän on ollut vaimonsa kanssa 40 päivää poissa Japanista, puolet Suomessa ja puolet Pyhän Jaakobin vaellusreitillä Espanjassa. – Monet vaeltajat etsivät uutta sisältöä elämäänsä, mutta meillä ei ollut kyse siitä. Me olimme kiitollisuusvaelluksella. Olemme päässeet näin pitkälle, ja varsinainen elämäntyö on ohi. Helsinkiläisen hotellin kahvilassa istuu elämäänsä tyytyväinen mies. Tsurusen tarina ei ole aivan tavanomainen. Vuonna 2002 hänet valittiin Japanin parlamenttiin ensimmäisenä länsimaalaissyntyisenä. Nyt Tsurunen on jo eläkkeellä, ja hänen muistelmateoksensa Sinisilmäinen samurai (Gummerus 2015) julkaistiin lokakuussa. Japaniin Tsurunen saapui jo vuonna 1967, mutta tuolloin hänet tunnettiin vielä lähetystyöntekijä Martti Turusena. Jaakonvaaran kylä, Pielisjärvi, 1950-luku. Martti Turunen lukee kansakoulun kirjastossa tutkimusmatkailijoista. Hänessä herää into lähteä itsekin tutkimusmatkailijaksi Afrikkaan. – Siihen tarvittiin kuitenkin yliopistokoulutus, mihin minulla ei ollut mahdollisuutta, Marutei Tsurunen kertoo yli kuusi vuosikymmentä myöhemmin. Kun kotikirkossa kävi lomalla olevia Ambomaan lähetystyöntekijöitä kertomassa työstään, Turunen näki oven avautuvan.

Afrikka pysyi kuitenkin suljettuna. Ambomaalla oli rotumellakoita, eivätkä uudet lähetystyöntekijät saaneet viisumeita. Kun Kotimaa-lehdessä etsittiin lähetystyöntekijää Japaniin, Turunen, hänen vaimonsa ja lapsensa pakkasivat tavaransa ja lähtivät Aasiaan. Martti Turunen lähti lähetystyöhön suurin odotuksin. Hän oli lukenut Japanista ja tiesi, että vain yksi prosentti väestöstä on kristittyjä. Työ alkoi kuitenkin pian tuottaa päänvaivaa. – Minun oli jo silloin vaikea ajatella, että minun pitäisi käännyttää ihmisiä kristinuskoon. Halusin kyllä tehdä kristinuskoa tunnetuksi, ja siihen olen valmis nytkin, Tsurunenkertoo. Luterilaisessa kirkossa, johon Turunen meni töihin, oli 30 jäsentä, eikä uusia ollut tullut pariinkymmeneen vuoteen. Turunen alkoi miettiä, miksei kristinusko menestynyt Japanissa. – Siitä tuli minulle iso, polttava kysymys, johon aloin etsiä vastausta. Vastauksen hän kokee sittemmin löytäneensä, mutta edessä oli suuri kriisi. Marutei Tsurunen toteaa kärjistävänsä, mutta vain vähän. – Voidaan sanoa, että japanilaiset eivät tarvitse kristin uskoa, hän toteaa. Martti Turunen alkoi muutaman lähetysvuoden jälkeen ajatella, että sen, mitä kristinusko ihmiselle tarjoaa, japanilaiset saavat shintolaisuudesta ja buddha laisuudesta. – Niissä on yhtä korkea etiikka kuin kristinuskossa, ja se oli minulle suuri löytö. Japanilaisille kristinusko ei periaatteessa tarjoa mitään uutta, Tsurunen selittää. Martti Turusen elämässä myllersi. Lähetystyön jatkaminen ei enää tuntunut mielekkäältä. Hän koki kutsumuksensa yhä olevan Japanissa, mutta ei uskonut pääsevänsä yhteiskuntaan sisälle kirkosta käsin. Aikansa mietittyään Turunen koki, että ainoa mahdollisuus oli aloittaa puhtaalta pöydältä. Se tarkoitti sekä lähetystyön jättämistä että avioeroa. – Silti minä olen edelleen kristitty, Tsurunen toteaa. Metsämarjat, ruisleipä ja karjalanpiirakat. Marutei Tsurunen ikävöi Suomesta tuttuja asioita. Hän käy täällä parin

vuoden välein, ja paluumatkalla mukana on aina litra tolkulla puolukkaa. Yhteys suomalaisiin lapsiin on säilynyt hyvänä. Jätettyään lähetystyön ja vaimonsa Martti Turunen alkoi tavoitella Japanin kansalaisuutta. Hän meni naimisiin japanilaisen naisen kanssa ja alkoi päästä japanilaisuuden pinnan alle. Se ei ollut helppoa.

”

Silti minä olen edelleen kristitty.” Marutei Tsurunen

– Japanilainen ei avaudu ulkomaalaiselle, ellei suhde ole hyvin läheinen. Minulla on muutamia sellaisia ystäviä, Tsurunen kertoo. Kansalaisuutta varten Martti Turusen piti myös muuttaa nimensä sellaiseksi, että se oli mahdollista kirjoittaa japanilaisin kirjaimin. Hänestä tuli Marutei Tsurunen. Tsurunen työskenteli jonkin aikaa kieltenopettajana, mutta uuden kutsumuksensa hän löysi politiikasta. Hän haki useita kertoja Japanin parlamenttiin demokraattisen puolueen jäsenenä. Lopulta tärppäsi. Lähetystyötaustasta on ollut Marutei Tsuruselle poli tiikassa hyötyä. Vaikka japanilaiset eivät juuri käänny kristinuskoon, lähetystyöntekijöitä arvostetaan. – Heitä pidetään rehellisinä eivätkä he tee rötöksiä. Vaaliprofiilistani nähtiin, että menin Japaniin lähetystyöntekijänä, mikä auttoi minua voittamaan vaaleissa. Minuun luotettiin, Tsurunen selittää. Kampanjoidessaan vaaleissa Tsurusesta alettiin käyttää lempinimeä Sinisilmäinen samurai. Sinisilmäisyys viittasi länsimaihin ja samurai Tsurusen arvoihin. – Elämäntapani ja arvostamani hyveet ovat niin lähellä samurai-etiikkaa, että japanilaiset alkoivat ajatella, että minä todella olen samurai. Pari vuotta sitten Tsurunen jätti politiikan. Aloilleen asettunut mies vaikuttaa rauhalliselta. Yhtä asiaa hän kuitenkin sanoo katuvansa. – Perheen jättämistä olen katunut. Oliko se kuitenkaan ainoa vaihtoehto?

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Liisa Huima

Kaupungin kasvo: Pekka Sieranen

Vallatonta kasvattajaa ei voi olla Kasvatukseen liittyy väistämättä vallankäyttöä, myönsipä kasvattaja sitä tai ei. Tunnetko oman tapasi käyttää valtaa? Teksti Anna-Kaisa Pitkänen Kuvitus Hans Eiskonen

Taksi-Pekka vie perille asti Taksi-Pekka!, hihkaisee taksiyrittäjä Pekka Sieranen puhelimeensa Munkkiniemen tolpalla. Hyvä mieli leviää radioaaltoja pitkin soittajan suuntaan. Hyvän mielen tuottaminen on vuodesta 1968 Helsingissä taksia ajaneen Sierasen tärkein tavoite työssään. Totta kai hyvä kassakin lämmittää mieltä, mutta eniten iloa tuottaa se, kun saa asiakkaat hyvälle tuulelle ja turvallisesti perille. Taksi-Pekka tuntee kaikki, ja kaikki tuntevat Taksi-Pekan. Siltä tuntuu, kun juttelee hetken hänen kanssaan Munkkiniemen Puistotien varrella. Ohi marssii ryhmä päiväkotilapsia turvaliivit päällä, ja Sieranen huudahtaa heille iloisesti: – Mitäs työmiehet! – Kun juttelen ihmisille mukavia, saan siitä itselleni hyvän mielen, työstään ilmiselvästi nauttiva Sieranen sanoo. Sieranen ei ole mikään hoikka mies, mutta ketterästi hän nousee ulos autostaan asiakasta auttamaan. Onpa hänen nähty juoksevan kadun yli avustamaan iäkästä asiakasta, joka lähestyi taksiasemaa kauppakassien ja kepin kanssa. Eikä Sieranen ollut edes ensimmäisenä tolpalla. – Kuljettajan pitää olla valppaana, seurata ympäristöä ja olla valmiina avaamaan ovi asiakkaalle. Ei ole kiva, jos asiakas joutuu koputtelemaan taksin ikkunaan saadakseen kuljettajan huomion. Läheisessä Saga-palvelukodissa Taksi-Pekka käy kahvilla päivittäin. Siellä hän tervehtii vastaan tulevia nimeltä, kyselee kuulumisia ja rauhoittelee kyytiä odottavaa rouvaa: kohta lähdetään. Monille palvelutalon asukkaille hän on luottokuski. – Pekka vie ovelle asti, kiittää lääkäriin menossa oleva rouva. Sierasella on ilmiömäinen muisti. Hän tietää, kenelle helsinkiläiselle isännälle tietty taksin järjestysnumero on kuulunut – ja kuuluu tällä hetkellä. Ainakin nii-

den taksien osalta, joiden numero on alle tuhat. Sieranen muistaa lisäksi lukuisia kuljettajien lempinimiä. – Ula-taksin aikana oli ilmoittauduttava tilausjärjestelmään. Savolainen isäntä, joka ajoi taksia numero 200, huusi aina että ”Parsattoo paikalla”. Sitten oli Naurulokki, joka ajoi numeroa 267. Unilukkarilla oli auto 255 ja Terve Terve ajoi numeroa 270. Yhtä taksitarkastajaa kutsuttiin Lemmenlaivan kapteeniksi. Sieranen muistaa myös ensimmäisen taksikeikkansa lähes viidenkymmenen vuoden takaa. Se oli kyyti Maunulasta pimeää pulloa hakemaan. Miten taksin ajaminen on muuttunut noista päivistä, TaksiPekka? – Taksit ovat saaneet omat kaistat, mikä on parantanut liikennettä huomattavasti. Taksin voi maksaa kortilla, ja asiakkaiden käytössä on kaupunki- ja taksikortit. Lisäksi on Kela-kyytejä, invatakseja ja uusia tapoja tilata taksi. Näin pikkujouluaikaan Sieranen palvelee Sagan asukkaita muutenkin kuin kuljettamalla heitä taksilla. Hän on jo useana vuonna ollut palvelutalon joulupukkina. Kummipoika on ollut keikoilla mukana tonttuna. – Pian roolit kyllä vaihtuvat ja minusta tulee tonttu, joulupukkia erehdyttävästi muistuttava Sieranen nauraa.

P.S.

Asun Leppävaarassa rintamamiestalossa.

Ihmettelen nykypäivän kiirettä. Ihmisillä ei tunnu olevan aikaa jutella, ei edes taksissa. Kunnioitan suojateitä ja liikennevaloja. En ole koskaan jättänyt viemättä asiakasta perille. Marja Hakola

anoista ”valta” ja ”kasvatus” tulee ensimmäisenä mieleen nutturapäinen tiukkapipo-opettaja tai koivuniemen herran nimeen vannova vanhanajan isä tai äiti. Valtaa on kuitenkin kasvatuksessa kaikkialla. Myös vapaa kasvatus sisältää paljon vallankäyttöä, toteaa kasvatustieteilijä ja teologi, kahden lapsen äiti Eevastiina Gjerstad. Häneltä ilmestyi viime keväänä kirja Kuka on kukkulan kuningas? Lasten ja aikuisten valtasuhteet kasvun tukena (PS-kustannus). Gjerstad tähdentää, että vallankäyttö kasvatuksessa ei läheskään aina tarkoita samaa kuin kurinpito. – Valtaa on kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Sen vuoksi myös kasvattaja joutuu vastatuksin vallankäytön kanssa, halusipa hän tai ei, Gjerstad muistuttaa. Valta näkyy pienissä arjen toimissa kuten perheen arvostamissa asioissa, kieltämisissä ja sallimisissa. Vaikka kasvattaja yrittäisi peittää lapselta omaa arvomaailmaansa, tämä oppii nopeasti, millaisia perheitä ja ihmisiä omassa perheessä pidetään hyvinä ja keitä taas paheksutaan. – Normaalin käyttäytymisen määrittelyä tapahtuu kasvatuksessa paljon. Jo tämä on vallankäyttöä, koska sen avulla rajataan toivottua ja ei-toivottua käytöstä, Eevastiina Gjerstad sanoo. Toisaalta valtaa käytetään myös resursseja jakamalla. Lasten toimintaa rajaavat kummasti

sellaiset asiat kuin mitä perhe ehtii tehdä tai mihin rahat riittävät. Vallankäytön kiertelyn sijasta Gjerstad kehottaakin kasvattajia tutustumaan omaan vallankäyttöönsä ja pohtimaan sitä. Apuna voivat toimia kysymykset: kuka perheessäni käyttää valtaa, miksi käytän valtaa, mihin sillä pyrin, miten käytän valtaa ja keihin käytän valtaa. Vallalla on kasvatuksessa sekä myönteiset että kielteiset kasvot. – Myönteistä vallankäyttöä on estää lasta tekemästä asioita, jotka häntä voisivat vahingoittaa ja toisaalta sallia asioita, jotka tekevät hänelle hyvää, Gjerstadt pohtii. Kun valtaa käytetään myönteisesti, silloin lapsen kanssa esimerkiksi järkeillään, häntä suostutellaan tai palkitaan. Kielteinen vallankäyttö tarkoittaa usein rankaisuja, pakottamista, syyllistämistä, kohtuutonta ankaruutta tai manipulointia. Kielteisen vallankäytön taustalla on yleensä valtasuhteen vääristyminen. Kun valta vääristyy, sen käyttämisen tapaa ja seurauksia ei tiedosteta. Tätä voi tapahtua myös silloin, kun vallankäyttöä vältetään kasvatuksessa. – Vapauskin on vallankäyttöä. Siinä valta kuitenkin peitetään, minkä seurauksena on usein manipulatiivista vallankäyttöä. Manipuloinnin tunnistaa piilovaikuttamisesta: kasvattaja pyrkii johonkin kertomatta sitä suoraan lapselle. Usein hän sysää lapselle vastuuta tämän aiheuttamista negatiivisista tunteista, vertailee häntä muihin tai aiheuttaa syyllisyyttä. Vallasta vapaaksi pyrkivä kasvatus saattaa tuottaa tosiasiassa kovaa vallankäyttöä. Eevastiina Gjerstad nostaa esimerkiksi vapaan kasva-

Helsinki toisin silmin Ensimmäinen kirkko

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

”

Valta ja vastuu. Hyvässä kasvatuksessa lapsi saa harjoitella päätöksentekoa ikätasolleen sopivasti. (Valokuvat: Pedro Ribeiro Simões ja Giovanni.)

tuksen suuntaukset, joissa lapset saavat päättää äänestämällä rangaistuksista. – Lasten empatia ja moraalitaju eivät ole vielä kovin kehittyneitä, ja he saattavat päätyä keskenään varsin koviin rangaistuksiin, esimer kiksi väärintekijän sulkemiseen pois ryhmästä. Gjerstadin mielestä on tärkeää, että lapsi oppii kasvatustilanteessa tajuamaan, miksi hän teki oikein tai väärin. Niinpä kasvattajan mietteiden ei pitäisi kohdistua vain vallankäy tön keinoihin, vaan siihen, pystyikö hän välit tämään lapselle toivomansa asian. Nykylasten isovanhemmat elivät usein ai kuisen valtaa korostavassa kulttuurissa, jossa lapsen tehtävä oli noudattaa käskyjä. Sen sijaan moni nykyvanhemmista on elänyt vapaan kas vatuksen kaudella. Lapsi saattaa siis elää val lankäyttönäkemyksiltään varsin ristiriitaisessa ympäristössä.

Oleellista on, että lapsi oppii ymmärtämään vallankäytön ja vastuun yhteyden.” Eevastiina Gjerstad

Hyvä kasvatus liikkuu aikuisen vallankäy tön ja lapsen vallankäytön välimaastossa. Se on joustavaa ja neuvottelevaa, mutta lapselle turvallista. Eevastiina Gjerstad painottaa, että lapsi ei ole vielä valmis tekemään itseään ja ympäris töään koskevia isoja päätöksiä. Päätöksentekoa ja vallankäyttöä kannattaa kuitenkin harjoitella. – Oleellista on, että lapsi oppii ymmär tämään vallankäytön ja vastuun yhteyden. Hänen pitää saada käyttää valtaa ikätasolleen sopivasti. Esimerkiksi viisivuotias voi päättää, haluaa ko pelata tänään iltapäivällä sählyä vai jalkapal loa. Viisitoistavuotias taas voi päättää omasta ajankäytöstään varsin laajasti. Sopiva vastavuoroisuus lapsen ja vanhem man välillä kuuluu Gjerstadin mielestä hyvään kasvatukseen. Myös lapsi saa ehdottaa asioita ja olla aloitteellinen. Myös vanhemman kuuluu

osata muuttaa toimintaansa ja mennä itseensä, jos on tehnyt väärin. – Lapselle voi jo pienestä pitäen antaa myös neuvotteluvaltaa perheen asioihin, kunhan vanhempi on lopulta päätöksentekijän roolissa. Eevastiina Gjerstad harmittelee, että nyky vanhemmat suistuvat helposti tilanteeseen, jossa he yksipuolisesti määrittelevät perheen aikataulut ja ohjelman. Sekin voi olla tapa käyt tää valtaa ja on raskasta vallankäyttäjälle itsel leen. Hän onkin opetellut antamaan lapsilleen tilaa asioiden suunnittelussa. – Lasten ehdotukset voivat tuntua aikuisesta pieniltä, mutta ne ovat lapselle tärkeitä. Tässä yhtenä aamuna kaksivuotiaani sanoi aamiais pöydässä, että ”uimaan”. Isoveli säesti heti, että ”mennään jooko uimaan”. En ollut ajatellut uimaan menoa, mutta tuumasin, että miksei, mennään vaan.

Kaupungilta bongattua

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi Pekka Purovuo

Risteyspaikka

Esko Jämsä

Oikealla puolellani on jyrisevä Kustaa Vaasan tie ja takanani sen ylittävä silta. Vasemmalla kulkeva pikkutie ohjaa kulkijoita alas Vanhan kaupunginkoskelle. Edessäni on metsä, jossa liikkuvat vain putoavat lehdet. Ja tämän kaiken keskellä on pieni puisto, jossa sijaitsi Helsingin ensimmäinen kirkko. Vuonna 1550 rakennettu kirkko oli puuta, ja nyt on jäljellä vain sen kivijalka, muistona noin sata vuotta kestäneen rakennuksen ra joista. Rajojen sisällä on hiekkaa ja penkkejä, ja kivijalasta kasvaa yhdessä kohdassa pieni kotipihlaja. Rajojen ulkopuolella on siisti nurmikko, isoja koivuja ja, vähän kauempana, toinen kiviraja – vanhan kirkon aita, jota koristaa sammal ja kesällä kaikenlaiset kukat.

Palaan usein tähän paikkaan. Tuntuu siltä, että se seisoo kuvana omasta uskonelämäs täni – kuva, jossa sisäiset jännitteeni joten kin raukeavat. Kuulun itse seurakuntaan, joka kokoontuu lähinnä kodeissa tai jossain ulkona. Mutta rakastan kuitenkin vanhoja kirkkoja. Tällä paikalla voin olla samaan aikaan ulkona ja vanhan kirkon sisällä. Voin istua ison kaupungin jylinän ja ikivanhan metsän hiljaisuuden välimaastossa. Tässä ovat selkeät rajat, mutta myös haavoittuva avoimuus kai kille tulijoille. Daniel Radice Englantilainen kirjoittaja opiskelee Suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa.

Matkan pää. Pekka Purovuo kuvasi viherpeipon sähkökaapin päällä Aleksis Kiven kadulla. – Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Taiteen paloa ja onnen etsintää ROMAANI ”Pikkupojan ilmapallo karkasi ja tarttui koivun paljaaseen rankaan. Kukaan ei huomannut paitsi Aarni, ja hän tarttui kameraan, valo oli kaunis ja puhuva, pojan pettymys paljas ja avoin, ja Aarni tiesi, että kuva oli siinä valmiina, poimittavissa kuin kypsä hedelmä.” Pauliina Vanhatalon romaani Pitkä valotusaika kertoo oululaisesta valokuvaajasta Aarni Koskiaavasta ja hänen pitkästä tiestään taiteilijaksi. Kirja on samalla hieno kunnianosoitus taiteenlajille. Enpä ole koskaan aiemmin tainnut lukea kuvausta valokuvaajan tuskasta hänen etsiessään tyylilajiaan. Taiteilijakutsumuksen rinnalla romaanissa kulkee päähenkilön kehitys uhmakkaasta nuorukaisesta omassa valokuvausliikkeessään puurtavaksi perheelliseksi mieheksi. Liikkeen omisti aiemmin hänen tätinsä. Työ siellä ohjasi isättömän, koulussa opettajien ja oppilaiden väheksymän Aarnin pois tuhon tieltä, hänellä kun oli vakaana aikomuksena räjäyttää vihaamansa koulurakennus. Opittuaan kuvaamaan Aarni lähtee valokuvaajaystävänsä Teuvon perässä kokeilemaan onneaan Helsinkiin. Aarni kuitenkin joutuu tyytymään satamatöihin, koska ei onnistu pääsemään opiskelemaan Ateneumiin eikä saamaan töitä valokuvaajana. Vapunviettoa kuvatessaan Aarni törmää tule-

selle paikkakunnalle ja etääntynyt miehestään myös henkisesti. Olli asuu nyt kahdestaan teini-ikäisen poikansa kanssa. Ollin elämän toinen tärkeä nainen, hänen kirjastonhoitajaäitinsä Kaarina, puolestaan on hurahtanut plastiikkakirurgiaan ja matkustanut Brasiliaan isoon operaatioon. Tempausta oudoksuva Olli joutuu huolehtimaan vanhasta kotitalostaan äitinsä lähdettyä. Romaanissa on nimensä mukaisesti keskeisenä onnellisuuden tematiikka: miten onnellisen olotilan voisi saavuttaa. Tätä pohtii Kaarina, joka on aikoinaan rakastunut palavasti Ollin isään Ramiin, mutta joutunut lapsen synnyttyä luopumaan unelmistaan. Olli taas on ollut elämäänsä tyytyväinen ja havahtunut vasta vaimon lähdön jälkeen. Nyt sekä äiti että poika yrittävät etsiä elämäänsä uutta sisältöä, Kaarina ulkonäön kohentamisella ja Olli vanhan tyttöystävän tapailulla. Venhon teoksessa äiti ja poika kertovat vuorotellen elämänvaiheistaan eri ajanjaksoina. Taitavasti kirjoitetussa romaanissa kuultaa haikeus siitä, mitä on ollut ja menetetty. Kumpikaan ei tunnu löytävän elämäänsä onnea, ja niinhän usein käy. Loppu jättää silti hieman hämmentyneeseen tilaan.

vaan vaimoonsa, tarmokkaaseen Ilseen, jonka kanssa hän palaa kotikaupunkiinsa hieman liiankin tuttuihin kuvioihin. Vanhatalo kuljettaa tarinaa etevästi menneisyydessä ja nykyhetkessä. Aarnista ja hänen lähipiiristään muodostuu kiinnostava kudelma onnenhetkineen ja ongelmineen. Kaunis perhekuva särkyy lopulta palasiksi, mutta lohdutusta antaa se, että Aarni alkaa vuosien kamppailun jälkeen saada arvostusta töilleen. Pauliina Vanhatalo: Pitkä valotusaika. Tammi 2015.

ROMAANI ”Kun on peräsimestä hyvä ote, kun merenselkä on auki, ei päässä jyskytä se tavanomainen, kieppuva kysymys: miten tätä elämää pitäisi elää?” Näin pohdiskelee Johanna Venhon Kaukana jossain onnenmaa -romaanin henkilö, onnellisuudesta kirjaa suunnitteleva työterveyspsykologi Olli Marras. Muita auttava mies on ajautunut itse kriisiin, koska hänen vaimonsa on muuttanut työn takia toi-

Johanna Venho: Kaukana jossain onnenmaa. WSOY 2015. Marjo Kytöharju

Symbolit selviksi

Hans Eiskonen

Varo! Punainen väri symboloi Martti Lutherille kirkkovaltion halveksittua rikkautta, minkä vuoksi yksinkertaiseen elämään luottavien protestanttien oli syytä kaihtaa kyseistä väriä.

Martti Luther pysäyttää auton kuin auton Meille on selvää, että punaisen valon kohdalla kannattaa pysähtyä. Vihreä ja keltainenkin valo ovat ymmärrettävissä. Symbolien sanoma ei kuitenkaan ole itsestään selvä. Värit ja symbolit merkitsevät aina sitä, mitä niiden sovitaan tarkoittavan. Keltaisen värihistoriallinen symboliikka liittyy epäluotettavuuteen. Keltaiseen ei voi luottaa: paras siis odotella tekemättä

mitään. Keltaista väriä halveksuttiin keskiajan Euroopassa, sehän yritti jäljitellä kultaa olematta sitä. Keltainen on siis pettureiden väri. Juudas Iskariot sai pukeutua taiteessa aina keltaiseen viittaan. Ennen teollisten värien tuloa oli vihreän värin kanssa kaikki puhdasta tuuria. Muut värit tehtiin mineraaleista ja ne pitivät hyvin joka pinnalla, mutta vihreä valmistettiin kasveista. Vihreän

pitäminen oli Herran kädessä. Joskus onnistui, toisinaan ei. Siitä tuli siis onnen ja toivon symboli. Vihreän valon palaessa on suurin mahdollisuus ylittää katu joutumatta kenenkään alle. Punainen väri on ollut suosittu vuosisatoja. Punainen on viitannut Pyhään Henkeen ja paavin hoviin. Paavin hovissa käytettiin antiikin Roomalta perityn tavan mukaan ylhäisille kuuluvia punaisia vaatteita. Punaiseen kuului mielleyhtymänä rikkaus ja ylellisyys. Kirkkovaltion yletöntä rikkautta vastaan taistellut reformaattori Martti Luther ilmaisikin selvästi, että yksinkertaiseen elämään luottavien protestanttien on syytä pukeutua muuhun väriin kuin punaiseen. Punaisesta tuli kielletty ja halveksittu, synnin väri. Prostituoiduille tuli tavaksi käyttää punaisia sukkia, ja kurtisaanien kortteleita alettiin kutsua punaisten lyhtyjen alueiksi. Kielletyn assosiaatio punaiseen väriin tuli niin vahvaksi, että vielä 1960-luvun Ranskassa ei saanut mennä kouluun punaisissa vaatteissa. Yhä edelleen tiedämme: punainen liikennevalo kieltää ja varoittaa. Ei kannata edetä. Liisa Väisänen

Kirjastois Kiinnostaako laki, saksan kieli tai elokuvahistoria? Helsinki on täynnä kaikille avoimia erikoiskirjastoja – ne täytyy vain löytää. Teksti Juho Kankaanpää Kuva Sirpa Päivinen

irjastokierros on hyvä aloittaa vasta remontoidusta Eduskunnan kirjastosta. Se on ollut kansalaisille avoin vuodesta 1913. Kirjaston rauhallisessa lukusalissa viihtyvät eritoten tutkijat ja oikeustieteiden opiskelijat. Joskus pöytänaapurin oppii tuntemaan tavallista paremmin. – Pariskunta oli tutustunut opiskeluaikoinaan täällä kirjaston lukusalissa. He lähettivät hääkuvansa sitten meille, kirjastonjohtaja Sari Pajula muistelee. Kirjaston kaikkien aikojen lainatuin teos on Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan Perhevarallisuusoikeus. Oikeuskirjallisuuden lisäksi kokoelmat keskittyvät eduskunnan toimintaan ja yhteiskuntatietoon. – Juridinen kokoelmamme on ehdottomasti Suomen paras. Koko kirjastohan sai alkunsa, kun Ruotsin valtiopäivät lahjoitti valtiopäiväasiakirjojaan meille, Pajula kertaa. Nykyään aineistoa löytyy laajasti myös Euroopan unionista, kansainvälisistä järjestöistä ja Suomen historiasta.

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Sananvapautta. Eduskunnan kirjastoa johtavan Sari Pajulan mukaan on maailman laajuisesti harvinaista, että parlamenttikirjasto on avoinna kansalaisille.

sta on vara valita Lisäksi tiloissa järjestetään säännöllisesti koulutuksia esimerkiksi lakitietopankkien käytöstä ja tiedonhausta. Henkilökunta neuvoo myös kiperissä pulmissa. – Tietopalvelun merkitys on suuri, sillä kaikki ei ole vielä netissä. Meillä on myös asiantuntemusta auttaa, Pajula sanoo. Henkilökuntaan kuuluu eri järjestöjen ja erikoisalojen asiantuntijoita. Pajulan mukaan on maailmanlaajuisesti harvinaista, että parlamenttikirjasto on kaikille kansalaisille avoin. – Ilman sananvapautta ja oikeutta päästä lähteille ei ole demokratiaa. Ulkomailla ihmetellään, miten me olemme voineet tehdä tämän. Ihan hyvin, kun on vain päätetty. Saksan taitojaan petraavan kannattaa suunnata Kasarmitorille, jossa Saksalainen kirjasto on palvellut 1950-luvulta asti. Kirjaston historia yltää 1870-luvulle, jolloin Stockmannit ja yksitoista muuta perhettä perustivat lukupiirin. Hankitut kirjat lahjoitettiin myöhemmin Saksalaisen seurakunnan kirjaston pesämunaksi. 1920-luvun lopussa seurakunnan kirjasto yhdistyi kahden muun kirjaston kanssa, minkä vuoksi kokoelmat kasvoivat. Nyt kirjastossa on yli 39 000 saksakielistä nidettä kaunokirjallisuutta ja tieteellistä aineistoa. Erityisen ylpeä Deutsche Bibliothek on Fennica-kokoelmastaan, johon hankitaan kaikki suomesta saksaan käännetty kirjallisuus. Kirjastonjohtaja Gabriele Schrey-Vasara arvelee, että tyypillinen asiakas lainaa enimmäkseen romaaneja. – Tänä päivänä ajatellaan vähemmän, että saksalainen kirjallisuus olisi kuolemanvakavaa ja pitkäveteistä. Vanha klisee on kadonnut. Kirjaston taustalla oleva Saksalainen kirjastoyhdistys julkaisee pääosin suomalaista kaunokirjallisuutta esittelevää vuosijulkaisua sekä järjestää pieniä kulttuuri- ja kirjal-

lisuustapahtumia. Schrey-Vasaran mukaan lukupiiriaate onkin jälleen vironnut: – Viimeisten parin vuoden aikana on ollut sellainen tunne, että halutaan sekä kuunnella kirjailijaa että puhua hänen kanssaan. Entä uskaltaako kirjastossa asioida, vaikka koulusaksa olisi ruosteessa? – Meillä on pieni kokoelma niin sanottua helppoa lukemistoa. Asioida voi tietysti suomeksi – ei tarvitse pelätä, että tekee kielioppivirheitä, Schrey-Vasara rohkaisee. Jatketaan matkaa Sörnäisiin. Työväen kirjaston kanssa samassa rakennuksessa sijaitsee nimittäin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto, elokuvahullujen paratiisi. Kokoelmasta valtaosa on tutkimuskirjallisuutta, mutta muistelmien, historiikkien ja esseiden valikoima on myös laaja. – Suomalainen elokuvaperintö on kansainvälisessä vertailussa säilynyt erittäin hyvin jälkipolville. KAVIn kokoelmissa yhdistyvät historiallinen kattavuus ja monitieteellisen, uusimman tutkimustiedon seuraaminen, kirjastonhoitaja Timo Matoniemi kertoo. Elokuvakirjojen ja -lehtien lisäksi yli 40 000 kansion leikearkisto tarjoaa mahdollisuuden tutkia, miten elokuvia on vuosikymmenien aikana käsitelty esimerkiksi sanomalehdissä. KAVIn tietokoneilla voi myös tarkastella yli kolmen miljoonan suomalaisen televisio- ja radiotallenteen arkistoa. Suurimmaksi käyttäjäryhmäksi Matoniemi nimeää opiskelijat. Kirjastonhoitajan mielestä elokuvasta onkin moneksi: – Elokuvaa voi käyttää lähteenä miltei missä tahansa oppiaineessa. Tulee mieleen esimerkiksi uskontotiede. Tuolla

on heti metri kirjoja elokuvan ja uskonnon suhteesta. Elokuvakulttuuriin liittyvät myös paikat. Vanhempi asiakaskunta etsii usein tietoa tutuista nuoruuden tai lapsuuden elokuvateattereista, sillä niihin kytkeytyy tärkeitä muistoja. Elokuvat ovat lisäksi tärkeää ajankuvaa: – Viidentoista vuoden päästä meitä kiinnostaa se, millaisella autolla elokuvassa ajetaan ja miltä se maaseudun raitti näyttää, Matoniemi havainnollistaa.

Valikoima helsinkiläisiä erikoiskirjastoja: ■■ Arkkitehtuurimuseon kirjasto, Kasarmikatu 24, 045 7731 0484, mfa.fi/kirjasto ■■ Baltia-kirjasto, Sörnäisten Rantatie 22, 09 6811 4321, www.tuglas.fi ■■ Deutsche Bibliothek, Pohjoinen Makasiinikatu 7, +358 9 669 363, deutsche-bibliothek.org ■■ Eduskunnan kirjasto, Aurorankatu 6, 09 432 3423, eduskunta.fi ■■ Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A, 09 615 40 213, kavi.fi/kirjasto ■■ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, Hallituskatu 1, 0201 131 272, finlit.fi ■■ Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjasto, Meritullinkatu 33 G, 09 135 6796, sunklo.fi ■■ Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 09 766 429, tyovaenperinne.fi ■■ Ulkoasiainministeriön kirjasto, Laivastokatu 22 B, 0295 352 020, formin.finland.fi ■■ Urheilumuseon kirjasto, Paavo Nurmen tie 1, 09 4342 2522, urheilumuseo.fi

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Tekeekö raha on

Onnen olemus. Voiko rikas olla yksin onnellinen, kun onnellisuus kuitenkin syntyy usein yhteisössä, vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa? Ylenpalttinen rikkaus voikin muuttua inhimilliseksi köyhyydeksi ja itsekkyydeksi.

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

nnelliseksi? Rahan ja onnellisuuden suhdetta on askaroitu vuosituhannet. Ihminen on rynnännyt jopa sotiin rahan ja kullan vuoksi. tuu itsetuhoisia ajatuksia. Silloin saatetaan tarvita jopa sairaalahoitoa. Onnellinen ihminen on luova ja löytää uusia näkökulmia. Onnellisuuden kokemukseen liittyy myös turvattu toimeentulo, vaikkakaan se ei ole onnellisuuden edellytys. Tiedetään, että tietyn elintason saavuttamisen jälkeen onnellisuuden tunne ei enää kasva. Esimerkiksi lottovoittajat tai optiomiljonäärit eivät ole keskimääräistä onnellisempia, vaan saattavat jopa stressaantua rahojensa sijoittamisesta. Tiedetään myös miljoonaperijöitä ja julkisuuden henkilöitä, jotka hukuttavat tyhjyyden tunnetta päihteisiin. Ihmisellä on taipumus myös kyllästyä. Kun jokin tavoite on saavutettu, tuntuu taas, että jotain puuttuu. – Jos jatkuvasti pitää miettiä, ostaako maitoa, leipää vai vessapaperia, jos kengät ovat rikki ja lapsi sairastelee eli jos joutuu taistelemaan päivittäisestä selviytymisestä, se kuormittaa ja voi tehdä loven onnellisuuteen, Mustonen sanoo. Tutkimustenkin mukaan köyhyysrajoilla sinnittelevät ihmiset ovat onnettomampia kuin ne, joiden ei tarvitse laskea jokaista senttiä. Jos ei ole rahaa mennä elokuviin tai kahvilaan, se voi kutistaa myös sosiaalisia suhteita ja eristää ihmistä neljän seinän sisälle. – Jos isotuloinen sairastuu, menettää läheisen tai kohtaa isoja vastoinkäymisiä, hän ei varmasti tunne itseään sillä hetkellä kovin onnelliseksi. Rikkaalla on kuitenkin käytännön rahahuolia vähemmän kuin työttömällä yksinhuoltajaäidillä. Hän voi ostaa uuden takin, lähteä matkalle tai varata teatteriliput. Kulutukseen käytetty raha ei kuitenkaan varsinaisesti lisää onnellisuuden tunnetta vaan erityisesti jakaminen, se, että vaikka tarjoaa ystävälle kahvit.

Teksti Marjo Hentunen Kuvitus Hans Eiskonen

uosi sitten Liisa, 66, raaputti Onnensana-arpoja. Kun kymmenen sanaa oli oikein, Liisan olo jännittyi ja sydän heitti kiepin. Oli pakko lähteä R-kioskille tarkistamaan asia. Myyjä onnitteli ja antoi tositteen, jolla sai hakea voiton Veikkauksesta. – Seuraavana päivänä ajoimme Helsinkiin loskaisessa säässä, Liisa kertoo. – Mies naureskeli, että siellä on varmaan tonni. Voittosummaksi paljastui 250 000 euroa. Olo oli epätodellinen. Tuntui ihmeelliseltä, että meille, köyhille ihmisille, osui tällainen onnenpotku. Ensimmäisenä Liisa maksoi kolmen aikuisen lapsensa laskut. Lastenkin arki oli taiteilua talouden kanssa. Kotona vaihdettiin keittiön kaapit ja tehtiin kylpyhuoneremonttia. Autokin ostettiin. Elämä helpottui, kun ei tarvinnut laskea jokaista senttiä. Tuhlaamaan ei kuitenkaan ryhdytty. Liisa jatkoi myös vapaaehtoistyötään laittamalla ruokaa työttömille ihmisille. – Kyllä raha rauhoittaa selvästi, mutta ei se meidän onnellisuutta ole lisännyt. Olimme onnellisia ennen voittoakin, Liisa miettii.

Duodecim

Onnellinen ihminen on luova ja löytää uusia näkökulmia.”

Liisa eli lapsuutensa maaseudulla. Arki oli pennin venyttämistä. Kahdeksan lapsen perheen isä oli alkoholisti, jonka satunnaiset tienestit menivät rapakaljaan. Äiti pesi ihmisten pyykkejä ja kaivoi perunat maasta. Lähinnä syötiin perunoita ja silliä, sillä mihinkään ylimääräiseen ei ollut varaa. – Istuimme rappusilla ja söimme samalta lautaselta, Liisa kertoo. – Kuljimme kumisaappaissa ja parsituissa vaatteissa. Koulussa meitä kiusattiin. Joskus saimme kunnalta vaatelahjoituksia. Vaikka rahasta ei ole enää pulaa, Liisa raaputtaa arpoja vieläkin, sillä se tuo jännitystä. – Olen himoveikkaaja, jäänyt vähän koukkuun. Joskus olen voittanutkin muutaman satasen. Myös äitini voitti

Esko Jämsä

Rahasta kerrotaan monia tarinoita. Esimerkiksi kuningas Midaksesta lauloi myös Juice Leskinen. Tämä muinaisen Fryygian kuningas himoitsi valtaa ja rahaa. Niinpä hän toivoi Dionysos-jumalalta, että kaikki, mihin hän koskisi, muuttuisi kullaksi. Ahneudessaan kuningas ei tullut ajatelleeksi pitemmälle. Kun hän ryhtyi juhlaillalliselle, leipä, liha ja viini muuttuivat kullaksi, ja jopa hänen tyttärensä. Miesraasu oli nääntymässä nälkään, kunnes Dionysos kehotti häntä kastautumaan Pactolus-virrassa. Kun Midas kosketti vettä, hänen kykynsä luoda kultaa hävisi ja joen hiekasta tuli kultaa. Ennen rahajärjestelmän syntyä olivat vaihdon välineinä arvostetut tuotteet kuten karja, oravannahka, riisi, simpukat, kaakao ja suola. Kolikoita alettiin valmistaa kullan ja hopean seoksesta noin 650-luvulla ennen ajanlaskumme alkua, ja ensimmäiset setelit ilmestyivät markkinoille Kiinassa 800-luvulla. Vaikka materia on meidän päivinämme lisääntynyt, ihmisten onnellisuus on jopa hieman vähentynyt. Hyvä- ja huono-osaisten välinen kuilu on syventynyt, ja maassamme on yhä enemmän niitä, jotka joutuvat tinkimään peruselintasosta. Onnellisuus voidaan määritellä kiitollisuudeksi, toiveikkuudeksi ja hetkeen tarttumiseksi. Elämä tuntuu arvokkaalta ja merkitykselliseltä. Ihminen voi tuntea onnea ja innostumista saadessaan rahaa, mutta kestävä onnellisuus rakentuu, kun voi toteuttaa itseään ja olla lähellä rakkaitaan. – Kukaan ei ole jatkuvasti onnellinen. Onnellisenkin elämään kuuluvat suru, kipu ja hetkittäinen epätoivo, sanoo onnellisuutta tutkinut lääkäri Pekka Mustonen. – Vastakkainen tila onnellisuudelle on syvä masennus, jossa ihminen ei näe lainkaan toivoa vaan mieleen tunkeu-

Kari Latvus

Pekka Mustonen

viimeisinä elinvuosinaan miljoona markkaa, jotka hän antoi yhdelle lapsistaan. Raha ja omaisuus ovat asioita, joita herkästi vertaillaan. Jos kyttää naapuriaan ja tällä on hienompi käsilaukku tai uudempi auto, onnellisuuden kokemus vähenee ja tilalle hiipii kateus. Raha on kenties vielä seksiä ja kuolemaakin suurempi tabu, sillä suomalainen ei raha-asioistaan juuri muille pukahda. Moni lottovoittaja haluaakin pitää matalaa profiilia tai jopa vaieta voitostaan, ettei joutuisi kateuden kohteeksi. Liisa ja hänen puolisonsakaan eivät ole puhuneet voitosta ystävilleen. Kun sukulaiset kuulivat voitosta, osa alkoi pyytää rahaa lainaan ja nimeä takauspaperiin. Sukulainen, joka oli aikoinaan saanut Liisan äidin voittorahat, haukkui Liisan. Kun tämä tiedusteli käyttäytymisen syytä, sukulainen käski jättää hänet rauhaan. – Tuntui pahalta, että läheinen tekee sellaista. Mitä pahaa olen hänelle tehnyt? Tutkimusten mukaan lottovoittajan onnellisuuden tunne hiipuu noin vuodessa voittoa edeltävälle tasolle. Raha ei myöskään opeta ihmiselle myönteistä ajattelua.

”

Kyllä raha rauhoittaa, mutta ei se meidän onnellisuutta ole lisännyt. Olimme onnellisia ennen voittoakin.”

Liisa, arpajaisvoittaja

– Jos lottovoittaja on ollut ennen voittoa kyyninen ja epäluuloinen, hän on sellainen myös voiton jälkeen. Autot, mökit ja matkat eivät muuta sitä miksikään, sanoo Pekka Mustonen. Raamatussa puhutaan rahasta paljon. Rikkautta on perinteisesti pidetty Jumalan siunauksena. Pelkkää rahan keräämistä kuitenkin paheksutaan, sillä ihminen ei voi ottaa rahoja kuollessaan mukaansa. Vanhan testamentin maailmassa monet hallitsijat kylpivät rahassa. Esimerkiksi kuningas Salomolla oli hulppeasti kultaa ja jalokiviä. – Uuden testamentin teksteissä samastutaan enemmän köyhiin. Siellä painotetaan kohtuullisuutta ja sitä, että onnelliseksi voi tulla ihminen, joka ojentaa kätensä ja panee rahan kiertämään. Näin hän pystyy parhaiten auttamaan kurjuudessa eläviä, sanoo dosentti, pastori ja Alppilan kirkon toiminnanjohtaja Kari Latvus. – Samalla teksteissä pohditaan, voiko rikas olla yksin onnellinen. Onnellisuus kun syntyy aina yhteisössä, vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ylenpalttinen rikkaus voi muuttua inhimilliseksi köyhyydeksi ja itsekkyydeksi. Toisaalta Raamatun teksteissä kerrotaan köyhyydessä elävistä, aliravituista ja velkaantuneista, joilla oli hädin tuskin varaa öljyyn tai viljaan. Jeesus painotti, että onnelliseksi tulee se, joka antaa köyhille. Hän paheksui ahneutta, johon saattoi liittyä sortoa, riistoa ja orjatyövoiman käyttöä. – Jeesus oli itse maankiertäjä eikä hänellä ollut vakinaista asuntoa, Latvus huomauttaa. – Hän totesi, että köyhät pääsevät Jumalan valtakuntaan, mutta rikkaista hän oli huolissaan ja painotti, että helpompi on kamelin päästä neulansilmän läpi kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan. Vaikka Salomo oli rikas, hänen nimissään olevissa Sananlaskuissa todetaan, että kiintyminen rahaan on pahan alku. Häneen viittaavat tutut sananlaskut rikkaan yltäkylläisyys ei salli hänen nukkua, hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa ja rikastumaan kiirehtivä ei pysy viattomana eli sortuu ahneuksissaan vilunkipeliin. Leipäjonot tulivat maahamme 1990-luvun laman jälkimainingeissa ja ne pitenevät. Monet Raamatun kysymykset ovat ajankohtaisia vieläkin: Jakaako hyvinvointia vai pitääkö itsellään? Mikä on kohtuullista ja mikä kohtuutonta? Liisan nimi on muutettu. Lähde: Raha ja onni. Kari Nars. Tammi, 2008.

14 Haaga ■■Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko ■■Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340

3220. To 12.11. klo 13 Torstaikerho. Kun kansa eli kortilla, Sirkka Kopisto. Klo 18 Jeesus tieteen valossa -luento. Poliittinen ajankuva. Pappi Sami Lahtinen. Pe 13.11. klo 10–11.30 Perhekerho. Su 15.11. klo 12 Messu. Anne-Maria Ranta-aho, Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen. Ma 16.11. klo 13 Lähetyspiiri. Klo 14 Taivaskanava, avoin keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille. Ti 17.11. klo 17.30–19.30 Taaperokerho 1–2 v. lapsille ja heidän vanhemmilleen. Yht. hlö Ella Kotkavuori, p. 050 374 0206. Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee. Klo 18 Suomenkielinen keskustelupiiri maahanmuuttajille, ilm. kristine.savolainen@gmail.com. Ke 18.11. klo 18–20 Käsityökerho duunauspaja.

Huopalahden kirkko ■■Vespertie 12. Suntio p. 09 2340

3230. To 12.11. klo 10–11.30 Perhekerho. La 14.11. klo 11–14 Partiolippukunta Suosirrien Marrasmarkkinat. Tarjolla mm. keittolounas, arpajaiset, vohveleita ja partiolaisten tekemiä käsitöitä. Su 15.11. klo 10 Selkokielinen messu. Saarnan toteutuksesta vastaa Outi Jaakkola ja keskusteluryhmä. Musiikki: Olli Mönttinen, Hannu Lätti, James Sheahan ja Haagan psalmilaulajat. Mukana suomen kielen keskusteluryhmä. Ma 16.11. klo 7.30 Laudes eli aamurukous. Ke 18.11. klo 12 Keskiviikkokerho. Mika Waltari ja Raamattu, Eeva Saarinen.

Muuta Eläkeläisten joulujuhlat Huopalahden kirkossa ke 9.12. klo 12 ja Hakavuoren kirkossa to 10.12. klo 13. Ilmoittautuminen virastolle 27.11. mennessä, p. 09 2340 3200. Vähävaraisten ja työttömien jouluretki Lohjalle ke 16.12. Vierailemme Lohjan keskiaikaisessa Pyhän Laurin kirkossa. Joululounas ja yhteistä ohjelmaa Lohirannan kurssikeskuksessa. Saunomismahdollisuus, omat pesuaineet ja pyyhkeet mukaan. Lähtö klo 9.30 Huopalahden kirkolta, paluu 17.30 mennessä. Hinta 15 e aik., 5 e lapset. Ilm. 4.12. mennessä virastolle, p. 09

Seurakunnissa tapahtuu 11.11– 18.11. 2340 3200. Tied. Elisabeth Bariskin, p. 09 2340 3227. Diakonian joulukeräys. Kirkkoherranvirastoon voi tuoda jouluista lahjatavaraa, kuten säilyviä jouluisia herkkuja ja villasukkia. Diakoniatyöntekijät jakavat ne joulun alla eteenpäin vähävaraisille ja yksinäisille. I adventista alkaen säilyviä jouluherkkuja ja villasukkia voi tuoda myös messuun kuusen juurella olevaan laatikkoon. Tied. Elisabeth Bariskin p. 050 367 1224.

jaisen rukouslaulun messu. Anima mea joht. Johanna Korhonen.

Alppilan kirkko ■■Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo 12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. To 12.11. klo 18–19 Ihmisen ääni: keskustelua Raamatusta, uskosta ja elämästä. Teema Room 2: Ihmisen seksuaalisuus. Pe 13.11. klo 10–12 Lasten perjantai: Temppurata jumppasalissa. Klo 14 ■■Virasto: Neljäs linja 18, avoinna Raamattua löyhäpipoisesti: Kuusi ma, ti, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 sinettiä. Liisa Siikanen. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. DiakoLa 14.11. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. nian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, H. 17e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavake klo 12–13, p. 09 2340 3618. liot pe mennessä alppilankirkonbrunsKallion kirkko si@gmail.com, 050 363 9575. Brunssi tukee Kirkon Ulkomaanapua (KUA). ■■Itäinen papink. 2, p. 09 2340 Su 15.11. klo 16 Taize-henkinen mes3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo su. Salmelainen, Toiviainen, Dagmar 7.30 aamurukous, klo 12 Öunap. Kirkkokahvit. päivärukous, klo 16 päiMa 16.11. klo 12–14 Päivävän raamatunluku, kansa 60+. Iloinen poSeuraklo 18 ehtoollinen. rukka ikäihmisille. La klo 9 aamuruTi 17.11. Tiistaiolokunnat kous. Pappi tavathuone: Venyttelyverkossa: www. tavissa ma–pe klo jumppa klo 10–11; helsinginseura16–19. Diakonialounas 2e To 12.11. klo 13 Torsklo 11.30–12.30. kunnat.fi Muskarit klo 10 ja taina Iltapäivällä: 10.30, joiden jälkeen Vanhat kiiltokuvat Perhekerho klo 12 asti. ja muistovärssyt. KusKlo 15.30–17 Irtisanottujen tannuspäällikkö Leena Järvertaisryhmä. venpää. Omat kuvakirjat mukaan. Ke 18.11. klo 18 Yksinkertainen arkiKahvila klo 12 alk. Klo 18 Työn messu. Puhe Pekka Haavisto, musiikki Kaj Chymessu: rukoukset, laulut ja musiikki johdattavat meitä ehtoollispöytään. denius, laulu Taru Nyman. Järj Kallion Oksanen. seurakunta ja 3+1-ryhmä. Alppilan kirkon kahvila ti–to klo Pe 13.11. klo 16–18 Raamatunlukua 10–18, pe klo 10–14, lounas klo 11. Marja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. raskuussa paljon uutta kokki Manuel La 14.11. klo 17 Ehtookellot-messu. Sanchezin johdolla: lounaat, leivät ja Musiikki Inna ja Juha Vintturi. suklaat. Kahvila tukee KUA:a. Su 15.11. klo 10 Messu. Lindfors, Partti, Kansainvälinen toiminta Helin, Oksanen Pyylampi, avustaja Alppilan kirkolla Paavo Huotari. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Pe 13.11. klo 18 Kiinankielinen raaKappelissa. Kokoontuminen kirkkomattupiiri. La 14.11. klo 11 Vironkielinen perhesalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 18 Hykerho Sipsik. Su 15.11. klo 11 Vironkielinen messu. väntekeväisyyskonsertti Helsingin Salmelainen. Klo 11.30 Kiinankielisten Uuden Lastensairaalan hyväksi. Hellounas. Klo 13 Kiinankielinen messu singin Konservatorion Nuoret Laulajat & lasten pyhäkoulu. Huang. joht. Anna Nora, Johanna Rusanen-Kartano (sopr.), Markus Niemi (barit.) ja Seurakuntakoti Tuula Hällström (piano). Liput 15 e. Ti 17.11. klo 16 Lähetys- ja rukousryh■■Siltasaarenk. 28 To 12.11. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esimä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta koisvauvakerho. siirrytään Yläkamariin. Vieraana Riitta La 14.11. klo 10–13 Lapsiperheiden Luume Israelista. Klo 18 OpiskelijaHyvä kiertoon -tapahtuma. Tule vaihtamaan koululaisten ja pikkulasten messu. Teejatkot. ehjiä, toimivia ja puhtaita tavaroita, Ke 18.11. klo 13 Eläkelaisten piiri Kapjoita et itse enää tarvitse. Vaihdettavaa pelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hil-

Kallio

Herttoniemi ■■Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat. fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren asiakkaat Herttoniemen kirkon ajanvarauksen kautta. Herttoniemenrannan kappeli ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3341 ■■HUOM! Varmistaaksesi ajan dia-

koniatyöntekijältä ennen joulua, varaa aikasi viim. 7.12. Viikolla 52 ei ole ajanvarausvastaanottoa.

Herttoniemen kirkko ■■Hiihtomäentie 23, p. 09 2340

3320 Pe 13.11. klo 9.30 Lastenkirkko. Su 15.11. klo 10 Messu, Simoila, Tikkanen, Nieminen, kirkkokahvit.

Herttoniemenrannan kappeli ■■Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340

3340 Su 15.11. klo 18 Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyön hyväksi, Herttoniemen kirkkokuoro, joht. ja säest. kanttori Rebekka Nikula, nimikkolähetti Marja Kartano (udmurtinkielen raamatunkäännöstyö).

Kulosaaren kirkko ■■Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115

Su 15.11. klo 10 Messu, Keinänen, Nikula, kirkkokahvit.

Myllypuron kirkko ■■Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330

Pe 13.11. klo 16 Kodittomien yö, hartaus ja ehtoollinen klo 19. Su 15.11. klo 12 Messu, Simoila, Tikkanen, Nieminen, kirkkokahvit ja yhteislaulutilaisuus Viisikielinen-laulukirjasta.

Taivaan tähden

Ke 18.11. klo 19 Itä-Helsingin musiikkiopiston puhallinorkestereiden 20v -juhlakonsertti. Joht. Helena Sinisalo. Vapaa pääsy, maksullinen buffet ja ohjelma. Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333. Diakoniakirppis ke–la klo 10–14 Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty). Diakoniaruokailu ke klo 12, hinta 2 e.

tavaraa otetaan vastaan torstaina 12.11. klo 16–18 os. Suonionkatu 7 /Iltapäiväkerho. Tied. Susanna Savela p. 09 2340 3629.

Muut tapahtumat Ti 17.11. klo 8.30 Hiljaisen rukouslaulun hartaus, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Elina Jokipaltio, Hilkka-Liisa Vuori. Ke 18.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7–9. Ke 18.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.

Kurssit, ryhmät ja retriitit Kurssi-ilmoittautumiset helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied. ja ilm. kallio. srk@evl.fi tai 09 2340 3611.Valon ja pimeyden tansseja -kurssi to 12.11– 3.12 klo 18–19 Alppilan kirkolla. Ohj. Tiina Sara-aho. H 30e.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■■Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe

klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Su 15.11. klo 10 Messu. Eläkkeelle jäävä Pekka Haanpää saarnaa. Pirilä, Hämäläinen. Messun jälkeen Pekan lähtökahvit. Ti 17.11. klo 15 Viittomakielinen raamattupiiri. Klo 18–19.30 Lähetyspiiri. Sini Saavalainen kertoo Etelä-Afrikan opiskelijavaihtomatkastaan. Klo 19 Kaipuu on perintöosani -konsertti. Sibeliuksen kauneimpia lauluja. Helena Tenhunen, sopraano ja Laura Wahlfors, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ke 18.11. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä.

Malminkartanon kappeli ■■Vellikellonpolku 8

To 12.11. klo 17.30–18 Vesper. Rukoushetkessä psalmilaulua ja hiljaisuutta. Korhonen. Su 15.11. klo 18 Messu ja iltatee. Korhonen, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny ■■Beckerintie 9. Diakonian ajanva-

rauspäivystys ma klo 10–11, p. 09 2340 3853, p. 09 2340 3842, ke klo 10–11, p. 09 2340 3843. Keskiviikkoisin klo 12–15 Jennyn Olohuone. Kahvia ja soppaa.

Muuta Soppatykki Malminkartanon aukiolla to 12.11. klo 12–14.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. pihla tiihonen

Heräämisiä Valvokaa, sillä ette tiedä hetkeä, lukee maantienlaidan lyhtytolppaan niitatussa lapussa. Se on uhkaus sille, joka paaduttaa sydämensä eikä suostu Jumalan kutsuun. Moni pyytää synninpäästöä kuolinvuoteellaan, koska pelkää, että ei ole oikealla tavalla oikeasta armosta osallinen. Kristillistä uskoa varjostaa uhkailemisen ja kiristämisen perinne. Rangaistuksen pelko on keskenkasvuista uskonnollisuutta. Sitä on tarvittu hajanaisten joukkojen suitsimiseen. Pelolla saa toisen kyllä tottelemaan, mutta ihan toinen juttu on saada hänet sitoutumaan, puhumattakaan, että ihminen tulisi lohdutetuksi. Onneksi kristillinen usko on monin paikoin saanut kasvurauhan ja voinut ryhtyä edes osa-aika-aikuiseksi. Eräs viisas raamatuntutkija on sanonut Raamattua Jumalan kehityskertomukseksi. Se helpottaa valvomisen

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

sunnuntaina, jonka evankeliumissa Jeesus ilmoittaa hakevansa hyvikset luokseen hetkellä, jota pahikset eivät arvaa. Moni on mielessään kuvitellut päivän, jona toinen otetaan ja toinen jätetään. Mutta älä säikähdä, rakas ihminen. Jatka lukemista. Tuon uhkailevan kuvansa jälkeen Jeesus alkaa puhua kokonaan toista kieltä, teon sanoin. Hän suostuu Jumalan kutsuun itse, jotta paatumukseni ei tärvelisi toivoani. Totteleminen ei kristittyä auta. Siksi valvominen ei vaadi ahdistunutta varuillaanoloa eikä herääminen tarkoita havahtumista riittämisen paineeseen. Päinvastoin. Luottaminen riittää. Jos et jaksa edes luottaa, sekin sopii.

Valvomisen sunnuntai Valvokaa! Aamunkoitto. Uuteen päivään ei tarvitse havahtua riittämisestään ahdistuneena.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 90:1–6, 12–15; Ps. 94:8–15; 1. Tess. 5:2–11; Matt. 24:36–44. Kaisa Raittila

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@

evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma– pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta Ke 11.11. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, klo 16 Warhammer-kerho, klo 17 Nuorten Krypta, klo 17 Kirkkokahvilan keskiviikkoilta: Kaikille avoin olohuone. K-Supermarketin ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. klo 17.30 Yhdessä jouluun -askarteluilta klo 18 Saaribändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@ evl.fi. klo 19 Viikkomessu, Työrinoja, Valojärvi. To 12.11. klo 12 Torstai-piiri, aiheena Miten toimin hätätilanteessa, Kari Mattila, tarjoilu, klo 13 Kryptaklubi. klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri. B-porras, toinen kerros. Pe 13.11. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille, klo 16 sählykerho eka-tokaluokkalaisille La 14.11. klo 11 ja 13 Musiikilliset Brunssit. Lauttasaaren musiikkiopiston vanhemmat kattavat Brunssipöydän. Oppilaat musisoivat. Su 15.11. klo 11 Popahtava messu, Markkunen, Valojärvi, klo 18 Kale-klubi kirkossa, artistivieraana ihanat Maarit ja Sami Hurmerinta. Liput 15 e, varaukset varpu.koivunen@evl.fi. Ma 16.11. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10–11. klo 17 Savenvalajat-ryhmä, tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta omannäköistä taidetta, klo 18 Elektroniikkkakerho 7–12-vuotiaille, klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus Ti 17.11. klo 13 Äiti Teresa -piiri, kirkon B-porras. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten iltapäivä, klo 13 Kryptaklubi 7–12-vuotiaille, klo 17 koripallokerho ja klo 17.30 kokkikurssi. Lisätietoja teijo. junnola@evl.fi. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen, Ke 18.11. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, klo 16 Warhammer-kerho, klo 17 Nuorten Krypta, klo 17 Kirkkokahvilan keskiviikkoilta: Kaikille avoin olohuone. K-Supermarketin ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. Klo 17.30 Yhdessä jouluun -askarteluilta, aiheena joulukortit ja joulukuusen koristeet, klo 18 Saaribändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@evl.fi, klo 19 Viikkomessu, Niemelä To 19.11. klo 12 Torstai-piiri, Marjukka Andersson laulattaa, klo 13 Kryptaklubi, klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri. B-porras toinen kerros.

Muuta Tule mukaan rakentamaan kanssamme Lauttasaaren yhteisöä, yhdessä luomaan siltaa vanhusten ja nuorten välille tai turvapaikanhakijoiden ja asukkaiden välille. Vai ehkä jotain muuta? Vapaaehtoistyö voi esimerkiksi olla vanhusten saattamistyötä, yksin tai yhdessä turvapaikanhakijan kanssa. Tervetuloa keskiviikkona 18.11.2015 koulutukseen. Tiedustelut Siru Hannula, p. 050 380 3529, siru. hannula@evl.fi Yhdessä Lauttasaari -projektin jouluaskartelut yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa kirkkokahvilassa seuraavina keskiviikkoina: 11.11., 25.11.,

Seurakunnissa tapahtuu 11.11– 18.11.

2.12. ja 9.12. Lisätietoja Siru Hannulalta, p. 050 380 3529, siru.hannula@evl.fi Kirkkokahvila on auki arkisin 1017, keskiviikkoisin klo 10–21. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11–13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3–12 -vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9–21 p. 09 2340 4302. Päivystävä pappi on tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu su 15.11. klo 12. Anni Punkka, Heidi Tikka, Marjasisko Varha. Eläkeläisten iltapäivä ke 18.11. klo 12. Musiikkimatinea ja syntymäpäiväjuhla.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Eläkeläisten iltapäivä to 12.11. klo 13. Soppakirkko Olohuoneessa ma 16.11. klo 11.15.

Malmi

Viikin kirkko

■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 15.11. klo 10. Martta Paijola, Anita Olli, Heikki Poutanen, Raimo Palmu, käyrätorvi. Urkumessu su 15.11. klo 18. Anita Olli, Kaisu Rauhamaa. Charles Gounod: Messe brève, C. Malmin kantaattikuoro, joht. Heikki Poutanen. Eläkeläisten iltapäivä ke 18.11. klo 13.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 15.11. klo 12. Olli J. Vuoristo-Watia, Annaelina Tähtinen, Timo Olli. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Eläkeläisten iltapäivä to 12.11. klo 13.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 15.11. klo 16. Jukka Holopainen, Jarmo Makkonen, Timo Olli. LC Pihlajamäki, keittoruokailu. Eläkeläisten iltapäivä ke 18.11. klo 12. Romanikulttuuri, Eila Blomerus.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Harjannetie 44Taloyhtiön kerhohuone Viikinmäessä

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 15.11. klo 10. Esko M. Laine, Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Lähetyskahvila. Eläkeläisten iltapäivä to 12.11. klo 13. Ehtoollinen tunnustuskirjoissa -luento to 12.11. klo 18. Kahvitarjoilu.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 15.11. klo 12. Meri Ala-Kokko, Kaisu Rauhamaa. Kahvihetki. Virsitiistai 17.11. klo 18. Virsikirjan lisävihkon uusia virsiä.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 15.11. klo 12. Martta Paijola, Anita Olli, Heikki Poutanen. Lähetyskahvila. Soppakirkko ke 18.11. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria.

4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Muskarimessu su 15.11. klo 10. Petri Jukanen, Outi Lantto, Marjasisko Varha, Marja Kyllösen muskariryhmät. International mass Nov 14th at 6 p.m. English language liturgy and sermon, hymns from Taizé. Viikkomessu to 12.11. klo 17.30. Lasten seimiaskartelu la 14.11. klo 11–13. Askarrellaan kummin tai muun aikuisen kanssa jouluseimi kotiin. Välipala. Ilm. Outi Lantto, , p. 09 2340 4475. Lasten viikkomessu ke 18.11. klo 9.30. Ehtoollinen, perhekerhon leikit ja tarjoilut.

Asumaan Senioritaloon? Info- ja keskustelutilaisuus lauantaina 14.11.2015 klo 14.00 Kulttuurikeskus Sofiaan Vuosaareen meren rannalle on avattu uudentyyppinen asumismahdollisuus aktiivisille senioreille. Sopii luterilaisille ja ortodokseille. Infotilaisuudessa Sofiaa esittelee isä Ambrosius. Kysy lisää: Dimitri Tolonen, p. 050 341 1333, dimitri.tolonen@sofia.fi Kallvikinniementie 35 (ent. Kallvikintie 28) 00980 Helsinki www.sofia.fi

Terävästi

ajan hermolla. Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905.

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Juhlavuoden tarjous nyt 3 kk

Varhaisnuoret Talvileiri 1–3 lk Upilassa 22.–24.2. Riitta Koivisto p. 09 2340 4545.Talvileiri 4–6 lk Siikaniemessä 22.–24.2. Aapo Koskela p. 09 2340 4547.Hinta 35 e, sisaralennus 10 e. Siikaniemen leiriltä retki Messilään. Laskettelukulut eivät sis. hintaan. Toimintapäivät Talolla, Pekanraitti 16, 1–6 lk, 25. ja 26.2. Asko Lintumäki p. 09 2340 4548. Hinta yht. 10 e. Tied. puh. tai sähköpostilla etunimi. sukunimi@evl.fi sekä mestat.fi/malmi Tytöt ja pojat Retket ja leirit, jossa ilmoittautumislinkit avautuvat 16.11. klo 10.

€

(norm. 33 €)

Tilaa: kotimaa.fi/tarjous

Tarjous on voimassa 31.12.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Elämäniloista hoivaa yksilöllisiin tarpeisiin

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko ■ Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720

(suntio). Virasto avoinna ma, pe 10– 14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. To 12.11. klo 18 Nuorten aikuisten olkkari Meilahden kirkon alakerrassa Jalavatie 6b. La 14.11. klo 16 16 Sanan ja rukouksen ilta Tuomaankirkossa, illan ohjelma Heikki Hilvo, aiheena Hengitä Taivasta, Klo 19 SaturdayNightGospel ks. muuta, Su 15.11. klo 11 Messu, Vapaaehtoistoiminnan kirkkopyhä, mukana puhallinorkesteri Saalem Brass Band, joht. Pentti Martiskainen, Ronimus (l+s),

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ikääntyneille ammattitaitoista ja yksilöllistä hoivaa ryhmäkodeissa sekä luotettavaa arjen apua ja hoitoa omaan kotiin. Hoitokodin paikkatiedustelut: Jaana Sulkava Puh. 050 382 0616 jaana.sulkava@hoitokotipaivakumpu.fi www.hoitokotipaivakumpu.fi Kotihoidon tiedustelut: Aija Jacobsson Puh. 050 400 1236 aija.jacobsson@paivakummunkotihoito.fi www.paivakummunkotihoito.fi

16 Mika Jussila

Pakkanen (k), Vuorio (u). Ohjelmalliset kirkkokahvit, muistamme seurakuntamme vapaaehtoisia. Kutsumme mukaan kaikki vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat. Tervetuloa! Ti 17.11. klo 9.45–11.15 Perhekerho, kerhotila, Jalavatie 6 b, klo 13–15 kirkkokahvila Cafe Tuomas, Tuomaankirkossa, kahvia, tuoretta pullaa ja juttuseuraa, klo 15 Naisten Forum, aiheena: erityisopetus. Aiheesta alustamassa erityisopettaja Riitta Eloranta. Ke 18.11. klo 11.30 Ateriapalvelulounas ja ruokarukous, klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli, Jalavatie 6 b

Seurakunnissa tapahtuu 11.11– 18.11.

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Arabianrannassa rokataan Arabian nuorisotalolla, Arabianpolku 1 A 2, esiinnytään nuorten turvapaikanhakijoiden puolesta lauantaina 14.11. kello 13–19. Tommi Läntinen nousee lavalle kello 16. Tapahtumassa esiintyvät myös esimerkiksi Royal Bollywood Dance Group, Elias Hämäläinen, Walka ja Honey B Family. I Am What I Am – Turvassa Stadissa -nimellä kulkevassa tapahtumassa saa maalata graffitejakin. Vapaa pääsy, SPR järjestää lipaskeräyksen. Paavalin seurakunta tukee tapahtumaa.

Länsi-Pasilan kappeli ■■Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

■■Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

La 14.11. klo 19 SaturdayNightGospel, Aboagospel Turusta, joht. Silvia Koski, Lahden Gospelkuoro, joht. Marjaana Turunen, Gospel Helsinki, joht. Nina Pakkanen. Bändit. Liput 10/5 e. Ti 17.11. klo 15–15.30 Kaikille avoin ehtoollishartaus Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen tie 4

Tulossa To 19.11. klo 18 Valon ja ilon messu Länsi-Pasilan kappelissa, musavieraana Taru Hallama, saarnaa Seppo Juntunen, mukana pastorit Mia Hagman ja Johan Wennerström. Messu tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin ja kutsumme jatkuvasti lisää vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin. Ota rohkeasti yhteyttä: Meilahden seurakunnan Valon ja ilon messun vastaava, kappalainen Johan Wennerström, puh. 09 2340 4722 tai johan.wennerstrom@evl.fi Pe 20.11. klo 17–19 Lasten oikeuksien päivän tapahtuma lapsille ja perheille Länsi-Pasilan kappelilla, ongintaa, käsimaalausta, taikurit ilmapalloineen, pientä purtavaa, näytelmäkerhon näytelmä: Peikkoäidin iltasatu Nuorten Adventtileiri Kellokosken juhlatalossa su 20.11.–la 22.11. Hinta 50 e. (voit anoa taloudellista tukea leirimaksuun). Leirillä valitaan Kirkko 2020 -tapahtumaan Tampereelle osallistuvat nuoret sekä nuortenparlamentin jäsenet. Ilm. mestat.fi -> meilahti -> nuoret. Tied. Pasi Riepponen p. 09 2340 4724

Mikael ■■Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802.

■■Kirkkoherranvirasto, Raumantie

3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Klo 14 Merimieskirkkopiiri. Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho. Ke klo 13 Keskiviikkokahvila. 11.11. Unityöskentely ja Raamatun unet, erikoissairaanhoit. Ritva Tikkanen. 18.11. Leena Erkkilä kertoo kirjastaan ”Omenapuita ja onnenhetkiä.” Ke 11.11. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen To klo 18 L10 – tapa elää -raamattuluentosarja. To 22.10.– 26.11. klo 18–21. Su 15.11. klo 11 Messu, Rinne, Hartikainen, Valtonen. Kirkkokahvit. Klo 17 Messu, verkosto.net. Ma 16.11. klo 18–20 Äitien olohuone srk-talon alakerrassa.

Ruskeasuon seurakuntakeskus

Muuta

Munkkiniemi

■■Raumantie 3

09 2340 4780. To 12.11. Siioninvirsiseurat, Siionin virsiä ja pientä purtavaa Su 15.11. klo 11 PyhäkouluMa 16.11. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, klo 18 Hanna-piiri, kymmenettuhannet tavalliset naiset ympäri maailman rukoilevat, joka päivä ainakin yhden rukouksen maailman naisten puolestaTo 19.11. klo 18 Valon ja ilon messu ks. tulossaPe 20.11. klo 17–19 Lasten oikeuksien päivän tapahtuma ks. tulossa

Pe 13.11. klo 10–11.30 Perhekerho, klo 11.30 Lounas, 3e/ lapset 1e. Ma 16.11. klo 13 Äiti Teresa-piiri Ti 17.11. klo 17.30–19.30 Vapaaehtoisten ilta, illat on tarkoitettu seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville ja toiminnasta kiinnostuneille. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia kahvin ja teen äärelle. Illan isäntänä Henri Isokuortti. Ks. myös Vapaaehtoisten kirkkopyhä Meilahden kirkossa Ke 18.11. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuone, Ke 18.11. Klo 18 Raamattupiiri

Mikaelin seurakuntatoimistoon p. 09 2340 4800. Tied. Sari Viljakainen p. 09 2340 4871 tai Sirkka Kuula p. 045 679 6058.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Vesala p.09 2340 4846. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13. Kivikko, Kurkimäki ma & to klo 13–14, p.09 2340 4842, ajanvaraus Pyhän Jysäyksen srk-talolla ma klo 12.30–13. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/ mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko ■■Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815

(suntiot) Ke 11.11. klo 17 Itä kuuluu! -keskustelusarja. Perheiden ilta Mikaelinkirkolla – ruokaa, yhdessä oloa, klovneriaa, keskustelua seurakunnan perhetoiminnan kehittämisestä, lapsille kiva leikkialue. Heittelemme ilmaan ideoita ja toiveita tulevaisuuden lasten, nuorten ja perheiden toiminnasta, tänään on hyvä päivä vaikuttaa. To 12.11. klo 10 Eläkejumpparit-ryhmä miehille. Tied. Arto Virkkunen p. 040 580 4989. Klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Muistelemme pyhäkouluaikojamme ja laulamme pyhäkoululauluja, Armi Määttä ja Kaisa Valve. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä. Avoin keskusteluryhmä päihteettömyyteen pyrkiville. Tied. Jaana Makkonen, 09 23404844. Pe 13.11. klo 10 Rukouspiiri.

Su 15.11. klo 11 Messu. Herättäjä-pyhä. Martti Häkkänen, Voitto Huotari (saarna), Sinikka Hietala, Arto Virkkunen, Osmo Honkanen, Veisuuveljet-kuoro, joht. Samuli Korkalainen. Klo 11 Pyhis. Kaiken ikäisille lapsille. Alle 3–v. oma aikuinen mukaan. Klo 15 Venäjänkielinen messu. Klo 18 Konsertti. Ohjelmassa mm. Rheinberger ja Cima. Mikaelinkuoro, Osmo Honkanen, urut. Vapaa pääsy, maksuton ohjelma. Ma 16.11. klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu. Vapaaehtoisten valmistama lounas, voileivät ja kahvit. 1,50 e/hlö. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 14.30 Kaarikerho, inkerinsuomalaisille. Ke 18.11. klo 10 Jouluaskartelua. Piipahda Mikaelin kahvilassa ja askartele samalla joulukortteja omaan käyttöön tai vaikka lahjoituksena kirkon joulumyyjäisiin. Tarvikemaksu 2e (sis. glögitarjoilun).

Mellunmäen seurakuntakeskus ■■Korvatunturintie 2, p. 09 2340

4821 Ti 17.11. klo 9.30–15 Avoin perhekerho. Klo 10 Omaishoitajien ryhmä.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■■Panosaukio 1, p. 09 2340 4822

Ti 17.11. klo 17.30 Perheraamis.

Östersundomin kirkko ■■Kappelintie 65, p. 09 2340 4826

Ti 17.11. klo 9.30 Avoin perhekerho päiväkoti Sakarinmäessä (Knutersintie 924, Östersundom).

Muuta Mikaelin kahvila avoinna ma–pe klo 9–15. Keskiviikkoisin klo 10–14 paikalla vapaaehtoisia seurakuntalaisia sinua varten. Tervetuloa Mikaelinkuoroon laulamaan joululauluja. Kiinnostaako kuorossa laulaminen? Mikaelinkuoro esittää englantilaisia carolseja jouluaaton konsertissa 24.12. klo 13 sekä sunnuntaina 13.12 klo 16.30. Jos olet sopraano tai altto, jolla on jo jonkin verran laulukokemusta, niin kutsumme Sinua mukaan tähän projektiin. Harjoitukset ovat tiistaisin klo 18–20 alkaen 17.11. Tiedustelut: kuoronjohtaja osmo. honkanen@evl.fi tai 0923404838. Retki Pietariin ja ystävyysseurakuntaamme Tyröön 11.–15.12.2015. Meno-paluu m/s Princess Marialla. Lähtö perjantai-iltana ja paluu tiistaiaamuna. Yöpyminen Sokos Hotel Olympia Gardenissa. Matkan hinta tulee olemaan yhteensä n. 330e. Ohjelmassa on kohteita Pietarissa ja Tyrössä. Viisumia ei tarvita. Retkellä ei ole koko ajan järjestettyä ohjelmaa, joten retkeläisten tulee kyetä myös itsenäiseen matkailuun. Ilmoittautuminen 4.–23.11.

Munkkiniemen kirkko ■■Tiilipolku 6

Ma klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho, 16.11. Keppiaasiaskartelua. Ma Klo 16–18 Rukouspalvelu Ti klo 11 Sanan äärellä -raamattupiiri, klo 13–15 Olohuone. Ke klo 15–16.30 Ensilapsikerho. Klo 16.30–17.15 Lapsikuoron harjoitukset. To klo 15–16.30 Avoin päiväkerho, klo 13 Eläkeläisten kahvihetki, klo 18 kirkkokuoron harjoitukset. Pe klo 18–20 Rukouspiiri. La 14.11. klo 16 Avointen sydänten iltapäivä. Olet tervetullut kertomaan siitä, mikä sinulle on elämässä ollut merkityksellistä, mikä on tuonut iloa. Se voi olla runo, laulu, kertomus tai ajatus minkä haluat jakaa kanssamme. Su 15.11. klo 13 Messu, Rinne, Hartikainen, Valtonen. Kirkkokahvit. Pe 20.11. klo 18 Munkan talon ja naapuruston asukasilta. Munkan talon asukkaat ja naapurusto tapasivat tulkatussa asukasillassa lokakuun alussa. Turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikkö aiemmin tyhjillään olleessa seurakuntatalossa on herättänyt kiinnostusta ja kysymyksiä. Tervetuloa ajankohtaisen aiheen äärelle. Mukana illassa keskustelemassa naapuruussovittelija Miriam Attias, kirkkoherra Leo Glad, kanttori Senni Valtonen.

Lehtisaaren kappeli ■■Papinpöydänkuja 4

Ti klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. Ke klo 10 Raamattupiiri.

Isä Ruben

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■■Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. To 12.11. Klo 18 Rukousryhmä. Kiviranta. Klo 19 Italialaisen barokin helmiä. Eero Saunamäki, nokkahuilu, Päivi Ve-

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

salainen, cembalo. Fontana, Castrucci, Berard. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Su 15.11. klo 10 Messu ja 80-, 85-, 90-…-vuotiaiden syntymäpäiväjuhla. Elo, Heininen, Mäkiö, Hapuli, Murto, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Kakkukahvit. Klo 10 Pyhäkoulu. Ma 16.11. klo 9.45 Perhekerho. Ke 18.11. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Handolin. Klo 18 Avoin sururyhmä. Klo 18 Kamarikuoro Chorus Sine Nominen harjoitukset. Uusia laulajia otetaan! Tied. Katja Mäkiö, katja.makio@evl.fi, p. 09 2340 5327.

Koskelan kirkko ■■Käpyläntie 11

La 14.11. klo 18 Valoa ja varjoa -konsertti. Tyrsky Ensemble: Hilkka Ylinärä, sopraano, Seidi Palonen, oboe, Anna Pohjola, viulu, Petri Arvo, fagotti, Laura Vihreäpuu, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Käpylän kirkko

tieto lapsen iästä ja mahd. lahjatoive, max 40 e. Kiinnitä paketoituun lahjaan saamasi numeroitu lappu ja toimita se 8.12. mennessä Oulunkylän kirkolle. Lisätiedot p. 09 2340 5382. Voit osallistua myös lahjoittamalla hyväkuntoisia lasten ja nuorten vaatteita, leluja ja tarvikkeita, toimitus Oulunkylän kirkolle 11.12. mennessä. Isommista lahjoituksista sovittava erikseen.

Paavali ■■Virasto: Sammatintie 5, avoinna

ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12 ja to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 2340 5445, suntiot. paavali@evl.fi

■■Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Paavalinkirkko

Diakoniatoimisto avoinna perjantaisin klo 9–11. Pe 13.11. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v., klo 10.30–11 0–1 v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Mäkinen. Su 15.11. klo 12 Messu. Albekoglu, Helenius. Ma 16.11. klo 17 Käpylän lähetyspiiri. Elo. Ke 18.11. klo 13 Päiväpiiri. Helenius. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

■■Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

Maunulan kirkko ■■Metsäpurontie 15, p. 09 2340

5340 To 12.11. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30–11 0–1v. Perhekahvio. Pesonen-Kareinen, Keski-Vähälä. La 14.11. klo 14 Inkeri soi – musiikillinen iltapäivä Suomen Inkeri-liiton toiminnan tukemiseksi. Maco Oey, lauluyhtye Mesimarjat, kanttori Julia Hyyrynen. Puheenvuorot Maija ja Hannu Nyman. Paikan päällä kerätään kolehti. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Su 15.11. klo 16 Messu. Albekoglu, Helenius. Ma 16.11. klo 17 Etsijät-raamattupiiri. Ti 17.11. klo 14–17 Varhaisnuorten avoimet ovet. Klo 18 Arkimessu. Leinonen, Mod. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta. Ke 18.11. klo 10.30 Naisten suomen kielen keskusteluryhmä. Tule harjoittelemaan suomea kanssamme! Teetarjoilu. Ei ilmoittautumista. Mukana Irja Eskola. Klo 13 Sävelten sanomaa. Viisikielinen laulukirja esittelyssä. Tuula Hakkarainen.

Voudintie 4 b -kerhohuone Ke 18.11. klo 12 Diakonian avoimet ovet. Keittoa ja kahvia, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri. Klo 17–19 Yksinhuoltajien olohuone. Tied. Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382.

Otto Brandtin tie 10 -kerhohuone Ti 17.11. klo 9.45 Perhekerho.

Oulunkylän kutomakerho Ke 18.11. klo 18 Hartaus. Viljamaa.

Pukkilantie 2 Ke 18.11. klo 17 Lähimmäiset.

Muuta Pappi paikallisessa to 12.11. klo 18–20, Albekoglu. Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Rakenna joulupuu -kampanja: haluatko ostaa joululahjan seurakunnan alueella asuvan vähävaraisen perheen lapselle? Voit ottaa yhden tai useamman toiveen su 29.11. adventtimessujen jälkeen (klo 10 Oulunkylä, klo 12 Käpylä, klo 16 Maunula). Toiveessa

Seurakunnissa tapahtuu 11.11– 18.11.

avoinna ma–to klo 11–15 ja to klo 18–20 Ke 11.11. klo 18 Snadi Paavalimessu. Petri Flinck, Sanna-Maarit Hakkarainen. To 12.11. klo 17–18 Hyvää oloa naisille. Kasvojumppaa, liikunnanohjaaja ja hierontaterapeutti Taina Virtanen, Arja Kortelainen To 12.11. klo 19 Organo Novo 2015 -festivaalin konsertti: Resitaali 3. Thomas Monnet, urut. (Alain, Lebrun, Aubertin, Florentz). Vapaa pääsy, ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Pe 13.11. klo 12 Organo Novo Helsinki 2015 -festivaalin konsertti: Focus Mauri Viitala. Kuopion Sibelius-Akatemian opiskelijoita. Vapaa pääsy, ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Pe 13.11. klo 14–18 Leivontatalkoot alasalissa turvapaikanhakijoiden tukikonserttiin. Lisätietoa Ann-Marie Ahlstenilta p. 09 2340 5441 Pe 13.11. klo 19 Organo Novo Helsinki 2015 -festivaalin konsertti: Focus Axel Ruoff. Turkka Manninen, baritoni, Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kamarikuoro joht. Heikki Liimola, Jan Lehtola, urut. Vapaa pääsy, ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. La 14.11. klo 19 Organo Novo Helsinki 2015 -festivaalin konsertti: Resitaali 4. James D. Hicks, urut.(Sandagerdi, Kujala, Lindberg, Mikellsen, Sixten, Viitala). Vapaa pääsy, ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Su 15.11. klo 10 Messu. Petri Flinck, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Ti 17.11 klo 13–14 Aularuokailu Ke 18.11. klo 18 Snadi Paavalimessu. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen

Itä-Pasila ■■Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445

La 14.11 klo 14 Pyhät kielet uskontodialogikeskustelu. Pohdimme alustajien esitysten pohjalta mitä kieli merkitsee uskonnossa? Mitkä ovat pyhät kirjat ja milloin kieli muuttuu pyhäksi? Alustajina ovat Tiibetin perinteestä Erja Varis, Sanskriitistä Marko Näätänen, Juutalaisuudesta Nurit Steinbock-Vatka ja Luterilaisuudesta Helena Ronkainen. Lopussa on tilaa myös yhteiselle keskustelulle. Järjestää Paavalin seurakunta, Helsingin seurakuntayhtymä ja Uskonnot ilman rajoja. Su 15.11. klo 12 Messu. Petri Flinck, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit. Su klo 17–18 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille Ma klo 9.30–11.00 Veturi-perhekerho alle kouluikäisille lapsille, vanhemmille ja perhepäivähoitajille.

Keula ■■Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445

Pe 13.11. klo 9–10.30 Keulan aamu.

Aamupala 1e. Päivän lehdet ja hyvää seuraa. Su klo 17–18.30 Majakkakerho 4–8-vuotiaille

Muuta Paavalin naisten saunaseura kokoontuu Kulttuurisaunaan keskiviikkona 11.11. klo 18. Hakaniemenranta 17, 00530 Helsinki, Sauna on auki kello 21 saakka. Laudeliina sisältyy saunamaksuun, pyyhkeitä vuokrattavissa. Ei omia juomia. Hinnat: Aikuinen 15 e, opiskelija ja eläkeläinen 12 e, Lainapyyhe 4 e. http://www.kulttuurisauna.fi/ Ryhmä on omatoimiryhmä ja jokainen osallistuu omalla kustannuksella ja omalla vastuullaan. Lisätiedot: Tuija Samila Turvapaikanhakijoiden tukikonsertti lauantaina 14.11. klo 13–19 Arabian nuorisotalolla, Arabianpolku 1 a 2. Vapaa pääsy, SPR:n lipaskeräys turvapaikanhakijoiden hyväksi. Miesten saunailta Mäntyniemessä tiistaina 17.11. Lähtö klo 14.30 paluu klo 20. Ilmoittaudu 13.11. mennessä virastoon, hinta 5 e. Lisätietoa Pekka Tähtiseltä. Liikuntaesteisille järjestetään kuljetus Paavalinkirkon messuun sunnuntaina 29.11. Ilmoittautuminen virastoon viimeistään 23.11.

Pakila ■■Hyvän Paimenen kirkko Palo-

suontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

11.-15.11.

Hanna Korvelan mattopäivien m a t t o p ä i v ä t etu -15 %

Hanna LIIKKEEssämmE LauantaIna ja sunnuntaIna

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

To 12.11. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Su 15.11. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Tiia Tuovinen ja Pippa-Riina Tuhkalainen. Messussa mukana Pakilan Musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Pakin talolla. Ma 16.11. klo 13 Peittopiiri. Klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitus. Ti 17.11. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Klo 19 Felis-jousikvartetin konsertti. Vapaa pääsy. Ke 18.11. klo 18 Nuorten ilta. Klo 19 Pakilan kamariorkesterin ja Helsingin konservatorion Visollo-orkesterin yhteiskonsertti. Vapaa pääsy.

Torpparinmäen korttelitalo ■■Käräjätuvantie 3

Maanantaisin klo 13 Eläkeikäisten kerho. Klo 17.30 Iltaperhekerho. Su 15.11. klo 16 Israel-ilta. Valittu, vainottu kansa – sanoin, sävelin ja kuvin informaatiota Israelista. Ulla ja Pete Ronkainen.

VälKe ■■Välitalontie 71

Keskiviikkoisin klo 19 Kutomakerho. Torstaisin klo 9.30 Perhekerho. Klo 17.30 Iltaperhekerho.

Tilaisuus muualla To 19.11. klo 10–13 Senioreiden virkistyspäivä musiikkiopistolla (Ohrahuhdantie 2). Ohjelmassa musiikkiesityksiä, yhteislaulua ja lounas (7e). Ilmoittautumiset 13.11. mennessä virastoon.

Pitäjänmäki ■■Virasto: Turkismiehenkuja 4. Auki

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Uudistunut

lehtipisteissä.

101000 lukijaa (KMT S2014/K2015). Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Seurakunnissa tapahtuu 11.11– 18.11.

Pitäjänmäen kirkko

La 14.11. klo 18 Iltakirkko. Silvo, Viitanen. Su 15.11. klo 10 Messu. Silvo, Varkki, Viitanen, Kinnunen, Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli. Klo 18 Konsertti: Littlemore Tractus. Arvo Pärtin musiikkia ja suomalaisia kauneimpia hengellisiä lauluja. Kamarikuoro Gloria, joht. Märt Krell, Julia Tamminen, urut. Ohj. 10 e. Ma 16.11. klo 7.30 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Taizé-lauluja. Teejatkot. Krypta. Ti 17.11. klo 12 Päivärukous. Ke 18.11. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Erika Saarikoski. Klo 17.30 Maan suola: Viekö viihteen lumo elämältä päämäärän? Kts. kohta Muuta. Krypta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

■■Turkismiehenkuja 4

Pe 13.11. klo 18 Nuorten avoimet ovet Su 15.11. klo 10 Messu. Marika Palm (l), rovasti Raimo Jokela (s), Jukka Vanne, Kylli Ahola, Vuorilauluyhtye. Kirkkokahvit. Klo 18 Hyväntekeväisyyskonsertti. Esa Ruuttunen, laulu, Hannu Kiiski, sello, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohj. 15e. Konsertin jälkeen leivoskahvit 4e. Tuotto Sortavalan ystävyyssrk:n hyväksi. Ti 17.11. klo 18.30 Tienviittoja Raamatusta. Ke 18.11. klo 18 Hiljainen rukous.

Pajamäen srk-koti ■■Pajamäent. 14

Pe 13.11. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e. Ke 18.11. klo 14 Lähetyspiiri. Vanne.

Johanneksenkirkko

Roihuvuori

■■Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340

7730, avoinna ma–pe 10–15 La 14.11. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Ingerö, Juvenalia-kuoro, joht. Matti Järvinen. Su 15.11. klo 10 Körttikodin kirkkopyhä. Simo Juntunen, Äikää, Ingerö, Herännäisnuorten kuoro, joht. Hanna-Maria Hapuli. Kirkkokahvit ja seurat Korkeavuorenk. 10, Elsa Pakkasvirta, Tuomas Meurman, Pentti Simojoki. Ke 18.11. klo 18 Kangaspuukerho. Korkeavuorenk. 10 B (porttikäytävä), kellaritila.

■■Seurakuntatoimisto. Tulisuontie

2, ma ja ti klo 10–13, ke klo 14 –17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■■Tulisuontie 2, p. 09 2340 5747.

Diakonian ajanvaraus paikan päällä ti klo 9–10 ja puhelimitse klo 10–11 p. 09 2340 5758. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14. Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30. Ke 11.11. klo 18 Iltamessu. To 12.11. klo 18 Ylistystanssi srksalissa. Mervi Koski.Klo 19 Vanhan musiikin konsertti. Helsingin konservatorion ja Metropolian vanhan musiikin opiskelijat Timo Junturan johdolla. Su 15.11. klo 10 Messu. Nurminen, Ek, Kirsi Honkanen-Punkari.

Ruoholahden kappeli ■■Selkämerenkuja 1, p. 09 2340

6125 To 12.11. klo 14–16 Koululaisten Olkkari. La 14.11. klo 12–18 Raamattu- ja rukouspäivä. Jouko Koistinen, Markus Mannfors. Kahvitarjoilu. Su 15.11. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo. Ma 16.11. klo 9.30 Perhekerho. Ti 17.11. klo 9.30 Perhekerho. Klo 13 Esikoisvauvakerho. Klo 14–16 Kappelikahvila. Sirkka Starck, Kampin Martat.

Laajasalon kirkko ■■Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12. Su 15.11.klo 12 Messu. Kaskinen, Vilkkilä, Niva-Vilkko, Laulunystävät. Klo 18 Talentum Chorus Marinus konsertti. Chorus Marinus, Naiskuoro ja kvartetti, joht. Päivi Niva-Vilkko, Miesyhtye, joht. Heikki Varis, Siniset, Miika Luolajan-Mikkola ja Aija-Riikka Rannanmäki, piano. Vapaa pääsy, kolehti kuoron toiminnan tukemiseksi.

Suomenlinnan kirkko ■■Suomenlinna C 43, p. 09 2340

6126, avoinna ma–su 12–16 Su 15.11. klo 14 Raamattupiiri. Krypta. Ti 17.11. klo 10.30 Perhekahvila. Krypta. Klo 14–17 Koululaisten Olkkari. Krypta. Ke 18.11. klo 14–16 Keskiviikkokahvit. Krypta.

Vanha kirkko ■■Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20

Tammisalon kirkko

To 12.11. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri. Krypta. Klo 18–20 Vanhan kirkon torstai-ilta: Värillä on väliä. Heikki Hilvo, Kuoppala, Pulli, The Arcane Quartet. Klo 18 Musiikkia, klo 18.30 Uskon kysymysten äärellä – alustus ja keskustelua, klo 19 Rukouksen hetki, klo 19.30 Arki-illan ehtoollinen. Su 15.11. klo 10 Messu. Poutiainen, Kuoppala, Pulkamo, Vanhankirkon Laulupiiri, Laulusta voimaa! -kuoro. Kirkkokahvit ja messujatkot. Ti 17.11. klo 12 Päivämusiikki. Sabine Nieminen, urut. Ke 18.11. klo 8 Aamumessu. Kuoppala, Pulli.

■■Meritullintori 3, p. 09 2340 6133

Ma 16.11. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Ti 17.11. klo 18 Naisten lentopallo.

Studium Catholicum ■■Ritarikatu 3 A

To 12.11. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko ■■Tähtitorninkatu 18

Su 15.11. klo 14 Lähetyskirkon messu. Timo-Matti Haapiainen, Anna Kiiski.

Krista-koti

■■Annankatu 14 D

■■Kristianinkatu 19

Avoin olohuone avoinna ke 12.30– 14.30, to 11–15, pe 9–12 To 12.11. klo 12 Käsityöpiiri. Klo 14 Elämää ja työtä Kaukasiassa. Elisa Wathen. Pe 13.11. klo 9–10 Aamupuuro. Ti 17.11. klo 14.30 Puhu suomea. Ke 18.11. klo 13 Kuka on lähimmäinen? Erkki Haarala, Liikemiesten lähetysliitto. Kahvit klo 12.30.

Ma 16.11. klo 15 Raamattupiiri.

■■Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 16.11. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18 Miesten raamattupiiri. Ke 18.11. klo 14.30–16 Kouluikäisten adventtipaja. Kts. kohta Muuta.

Agricolaliike ■■Mikael Agricolan kirkko, agricola-

liike.fi Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123 Nuorisotyö: mestat.fi, facebook. com/stadinlionwings. To 12.11. klo 10–13 Lasten ja perheiden päivä. Klo 13.30 Torstaipiiri. Wikström. Pe 13.11. klo 18 Toimelan laulajien syyskonsertti. Mus. ohj.: Inari Gebhard, laulu, Ari Vakkilainen, piano. Su 15.11. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 10 Sunday School for Children. Krypta. Klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell, Ingerö, Juvenalia-kuoro. Kirkkokahvit. Klo 15.30 Soppasunnuntai. Krypta. Klo 18 Tuomasmessu. Ulla Ullgren, Jaana Räntilä, Enna Henriksson ja yhtye, Tuomaskuoro, joht. Inna Vintturi. Sairaalasielunhoito 90 v. Ti 17.11. klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli. Ke 18.11. klo 13 SenioriFoorum: Voiko järkevä ihminen uskoa Jumalaan? Päätoimitt. Heli Karhumäki. Klo 19 Agricolamessu. agricolamessu.fi.

Katajanokan seurakuntakoti ■■Kauppiaankatu 8–10 B

Ti 17.11. klo 9.30 Perhekerho.

Niklas Nabb

■■Väylänrinne 1, p. 09 2340 5715

Ti 17.11. klo 18 Hiljaisuuden kirkko. Vilkkilä, Filppula, Kerttu Sarkkola, huilu, lauluryhmä.

Meritullin seurakuntakoti

Annankulma

Bulevardin kerhohuone

Tuomiokirkko ■■Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Muuta Maan suola: Viekö viihteen lumo elämältä päämäärän? Kirjailija, kulttuurintutkija Jari Ehrnrooth ja teologi, rap-artisti Lauri Kemppainen keskustelevat länsimaisen ihmisen elämän merkityksestä ke 18.11. klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Miten henkisesti syvää ja eettisesti kestävää elämää voidaan vahvistaa ja miten uskonto voi auttaa elämän päämäärän löytymisessä? Laurin ja Elsa Sihvolan musiikkia, juont. Anna Mäkituomas ja Hannu Varkki. Keittoa tarjolla klo 17 (3 e), teejatkot. Lisät.: Hannu Varkki, 050 512 1820, hannu.varkki@evl.fi, facebook.com/maansuola. Kouluikäisten adventtipajoissa askartelemme adventtikalentereita, joulukortteja ja joulukoristeita. Kolme pajaa ke klo 14.30–16: Paja 1: 18.11. Bulevardin kerhohuoneessa. Paja 2: 25.11. Tuomiokirkon kappelin alasalissa. Paja 3: 2.12. Agricolan nuortentiloissa. Maksuton. Mukana nuorisotyönohj. Susan Louhema ja Nana Honkasalo. Ilm.: susan.louhema@evl.fi ja kerro nimesi, ikäsi ja mihin pajaan osallistut. Via Crucis -pääsiäistapahtuma hakee vapaaehtoisiksi avustajiksi kaikenikäisiä sekä rooleihin että tuotantoon. Suurtapahtumaa järjestetään pitkäperjantaina 25. maaliskuuta Helsingin keskustassa. Toivomme, että olet normaalikuntoinen, reipas ja motivoitunut persoona. Tuotantotehtävät liittyvät puvustukseen, tarpeistoon, roudaukseen ja kahvitukseen. Infotilaisuus pe 13.11. klo 18 Annankulmassa (Annankatu 14 D). Ilm./tied.: tuottaja Milla Tommila, viacrucis@evl.fi, p. 045 6120 4079, viacrucis.fi. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Seurakuntakoti ■■Runeberginkatu 39

To 12.11. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 13.11. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Klo 18 Raamattua kuunnellen. Ti 17.11. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Heijastin-askartelua, Mika Leppäaho. Klo 18.30 Hannaryhmä.

Kerhokeskus ■■Tykistönkatu 8

Pe 13.11. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café. Ma 16.11. klo 14–20 Posliinipiiri. Myös aloittelijoille. Tuula Setälä, p. 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 18.11. klo 18 Nuortenilta Nuorten toiminnasta lisätiedot Mikko Saari, p. 040 837 9291

Olaus Petri ■■Minervankatu 6

Ti 17.11. klo 10 Avoin perhekerho.

Muuta La 21.11. klo 11–13 Merimieskirkkopiirin myyjäiset, seurakuntakoti. Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30. Temppeliaukion kirkon opastukset Keskiviikkoisin klo 17. Vapaaehtoinen maksu 5e. Lyhyt opastus pidetään joko suomeksi/englanniksi/ruotsiksi/ viittomakielellä.

Töölö

Vartiokylä

■■Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

■■Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko Temppeliaukion kirkko ■■Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320

Helsingin tuomiokirkko ■■Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

avoinna ma–su 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 12.11. klo 12 Viikkomessu. Kuusniemi, Kinnunen. Pe 13.11. klo 7.30 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luottamuksen messu. Tapio Koivu. Taizé-lauluja. Teejatkot. Krypta.

Kirkkokahvit. Klo 18 Rukousmessu. Herää, Herran seurakunta! Otto Alanen, Kari Pulakka Band, Leena Tiitu. Rukouspalvelua, iltakahvit. Ma 16.11. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri. Klo 17 Papit sodassa, virsilaulajaiset sota-ajan sävelin. Kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen, Helsingin Seniorilaulajat, Raita Karpo, Svante Korkiakoski, Tuomas Karjalainen. Kirkkokahvit. Klo 17 Kitarakurssit, takkahuone. Ti 17.11. klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer Klo 13 Raamattuluento, Hgin Raamattukoulu. Klo 17 Puuhakerho 1–6-luokkalaisille, kerhotilat. Ke 18.11. klo 10–12 Parents and Toddlers, kirkon kerhotilat. Kansainvälisen seurakunnan (IEC) äiti-lapsi -piiri maahanmuuttajille. Kika Paukkunen p. 040 503 0707. Klo 17 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Tuomas Meurman, Otto Alanen, Leena Tiitu.

Kirkkomuskari Musiikkitalossa Maksuton musiikkiharrastuksen teemapäivä valtaa Helsingin Musiikkitalon lauantaina 14.11. kello 9.30–15. Auditorio on varattu kirkkomusiikille: Mari Torri-Tuominen laulattaa lastenvirsiä, Inna Vintturi tuomaslauluja ja Teija Tuukkanen kuoroklassikoita kuten Händelin Messiaan Hallelujan. Lisätiedot ohjelmasta: fisme.fi.

To 12.11. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 18 Gambia-ilta. Verkosto naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien auttamiseksi -kehitysyhteistyöhankkeen esittely. Ruokailu, musiikkia, gambialaisia tuotteita. Pe 13.11. klo 10 Avoin perhekerho, takkahuone. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Su 15.11. klo 10 Messu. Tuomas Meurman, Otto Alanen, Tuomas Karjalainen, Henri Hersta. Otto Tolonen, kitara.

■■Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420

Ke 11.11. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14 Eläkeläisten päiväkerho. To 12.11. klo 14.30–16 Levosta käsin – ryhmä masennuksesta toipuville. Pe 13.11. klo 12–13.30 Perjantaipöytä. Avointa keskustelua ja kahvit, tervetuloa! Su 15.11. klo 10 Messu. Pakarinen, Alava, Katariina Kopsa, Saimi Kautonen ja Elina Raike-Ojanen. Klo 14 Englanninkielinen messu. Ma 16.11. klo 11–13 Neulekahvila. Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Ti 17.11. klo 17 Raamattupiiri. Klo 18 Emerituspiispa Wille Riekkisen raamattuluento: Onko esivaltaa aina toteltava? Ke 18.11. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14 Eläkeläisten päiväkerho.

Puotilan kappeli ■■Puotilantie 5, p. 09 2340 6421,

puotilan.kappeli@evl.fi To 12.11. klo 18 Yhteislauluilta: Syntisen virsikirja. Lauletaan yhdessä monenlaisia lauluja Jaakko Heinimäen kokoamasta Syntisen virsikirjasta. Kakkonen, Pakarinen ja Kirsi Maria Mustonen. Ti 17.11. klo 13–16 Olohuone. Klo 14 asianajaja Kirsi Ukkonen: Perintö- ja testamenttiasioita.

Vartiokylän kirkko ■■Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422

Pe 13.11. klo 20 Iltamessu. Kontio ja Joenpelto.

Vuosaari ■■Virasto: Satamasaarentie 7,

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Vuosaaren kirkko ■■Satamasaarentie 7

Ke 11.11. klo 18 Vuosaaren kantaattikuoro. Klo 18 Neulepiiri. To 12.11. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Klo 13 Diakoniapiiri. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Tommi Vanhanen. Pe 13.11. klo Kuninkaan ilta. Mika Kilkki, Lauri Holma ja houseband. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Su 15.11. klo 11 Luottamuksen messu. Liturgia Samuel Paananen, saarna Marketta Antola, kanttori Eeva Jurmu, Vuosaari-kuoro, laulamme Taizé-lauluja. Klo 12:45 Raamattu avautuu Psalmilauluissa. Luento Lauri Holma. Ma 16.11. klo 12 Iltapäiväpiiri. Antiikkia, antiikkia, I. Romanovin suvun vaiheita ja lauluja, Anja Hinkkanen. Ti 17.11. klo 18 Miestenpiiri. Ke 18.11. klo 18 Vuosaaren kantaattikuoro. Klo 18 Neulepiiri.

Albatross ■■Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571

To 12.11. klo 13 Avoin ryhmä. Kun haluat viettää aikaasi ilman päihteitä, etsit tekemistä ja vertaistukea. Pe 13.11. klo 12.15–14 Cafe Outolintu. Ma 16.11. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 17.11. klo 10 Elämän kysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 14.30–16.30 Kirppiskahvio. Nyt pääset taas tekee löytöjä, myös arpajaiset.

Katukappeli ■■Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575. To 12.11. klo 18 Iltakirkko. Marketta Antola ja Hanna Virtanen.

Merirasti-kappeli ■■Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050

541 2119 Ke 11.11. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 12.11. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri. Raamatun sanojen sulattelua ja elämänkokemusten kuulostelua rukoushiljaisuudessa (lectio divina). Tiina Ahonen. Su 15.11. klo 17 Rukoushetki, vesper, ja

Seurakunnissa tapahtuu 11.11– 18.11.

iltatee. Lea Purhonen. Ke 18.11. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Myrskylintu

Thinkstock

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

■■Solvikinkatu 11

Ke 11.11. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila. Ti 17.11. klo 10 Perhekerho.

Muuta Jouluavustuksia vähävaraisille vuosaarelaisille haetaan kirjallisesti. Hakuaika alkaa ma 16.11. klo 9. Hakulomakkeita ohjeineen on haettavissa kirkkoherranvirastosta, ajanvarauksesta Albatrossilta ja se on tulostettavissa Vuosaaren seurakunnan kotisivuilta Tukea sinulle -osiosta. Jouluavustusten jättöpäivät pe 27.11. klo 13–pe 11.12. klo 13. Lisätietoja antaa johtava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen 09 2340 6547. Katso myös muut jouluavustuskohteet kotisivumme uutisista: www. helsinginseurakunnat.fi/ vuosaari. Voit auttaa vähävaraisia monella lailla saamaan paremman joulun.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■■Kolmas linja 22, toimisto

p. 09 2340 2538

Kampin kappeli ■■Narinkkatori, p. 09 2340 2018,

kampinkappeli@evl.fi Pe 13.11. klo 18 Iltahartaus. Tuija ja Juha Pispa, laulu.

Kuurojentyö ■■Diakoni Päivi Korhonen, p.

050 301 9619, paivi.korhonen@ evl.fi Ti 17.11. klo 15 Raamattupiiri Kannelmäen kirkossa.

Mielenterveystyö Su 15.11. klo 17 Kynttilätapahtuma itsemurhan uhrien muistolle Kampin kappelissa. Ohjelmassa mm. puhe, musiikkia ja kynttilöiden sytyttäminen.

Näkövammaistyö La 28.11. klo 13 Adventtiretki Pakarintuvalle, Kuriiritie 1, Vantaa. Ulkoilua, kahvittelua ja joululauluja. Ke 9.12. Jouluretki Lohjan Lohirantaan. Joulupöytä, ulkoilua, joululauluja ja hiljentymistä. Hinta 10 e. Ilm. ma 23.11 mennessä, p. 2340 2538 tai ysk.diakonia@evl.fi.

Yhteiskunnallinen työ Ke 11.11. klo 17.30 Muuttuva Helsinki -sarja: Kansainvaellus Helsingin arjessa Seurakuntien talolla, Engel-salissa. To 12.11. klo 18 Työn messu Kallion kirkossa. Puhe kansanedustaja Pekka Haavisto. Kaj Chydenius, piano, Taru Nyman, laulu. Kirkkokahvit. Järj. 3+1-ryhmä ja Kallion srk.

International Ev. Church Worship Service (in English) every Sunday 16:00 Roihuvuori church, Tulisuontie 2. Coffee and fellowship after the service. Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations! Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs. For more information: IEC Center, Tel. 09 586 8770 www.church.fi

Teurastuksen jälkeen. Kotieläinten kohtelu nousi taas esille, kun eläinaktivistien salaa kuvaamat videot näyttivät esimerkiksi sikojen hakkaamista suomalaisteurastamoilla.

Filosofit: Lihan syöminen kertoo mielenhäiriöstä Suhtautuminen eläimiin on kaksijakoista. Näemme ne paitsi yksilöinä myös resurssina.

Teksti Taneli Kylätasku

ykyaikaa leimaa ennennäkemättömän laaja ja häikäilemätön eläinten hyväksikäyttö. Sen rinnalla kasvaa eläinkuva, jossa eläin nähdään arvokkaana olentona ja myötätunnon kohteena. Näin kiteyttää eläimiä koskeviin eettisiin kysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola, joka puhui Eläineettisessä keskustelutilaisuudessa Helsingin yliopiston Viikin kampuksella lokakuussa. Aaltolan mukaan filosofit ovat kutsuneet kaksijakoista suhtautumistapaa eläimiin ”moraaliseksi skitsofreniaksi”. Kyse on mielen häiriötilasta, jossa eläimet näyttäytyvät samaan aikaan kahdessa hyvin erilaisessa valossa, joko yksilöinä tai resurssina. – Ihmiset saattavat mennä elokuviin ihailemaan neuvokasta Babe-possua ja sen jälkeen ravintolaan syömään kyljystä. Suhtaudumme muihin eläimiin täysin vastakkaisilla tavoilla samanaikaisesti, ikään kuin olisimme kaksi eri persoonaa – toinen rakastava ja empaattinen, toinen hyötyarvoon ja optimointiin keskittyvä, Aaltola sanoo. Tuotantoeläinten julma kohtelu nojaa Aaltolan mukaan ihmiskeskeiseen maailmankuvaan, jolla on vahvat juuret filosofian historiassa. Jo Aristoteleen (k. 322 eKr.) mukaan ihmisen oikeus hyväksikäyttää muita eläviä olentoja perustui siihen, että muihin verrattuna ihminen on täydellistynyt olento. Saman ajatuksen nykyinen versio nojaa evoluutioteoriaan: ihmisen paikka kehityksen tikapuiden ylimmällä askelmalla antaa hänelle etuoikeuksia. – Mitään kehityksen tikapuita ei kuitenkaan ole olemassa.

Lajien evoluutiota voisi verrata pikemminkin pusikkoon kuin tikapuihin, Aaltola selvittää. Jo antiikin aikana vaikuttivat useat filosofit, jotka kyseenalaistivat ihmisen ja muiden eläinten jyrkän erottelun. Uusi luonnontiede on Elisa Aaltolan mukaan osoittanut, että eläinten arvoa puolustaneet filosofit ovat oikeassa ja eläimiä vähätellyt filosofian valtavirta väärässä. – Eläimet ovat itsestään tietoisia olentoja, jotka kokevat tunteita ja kommunikoivat. Ne kykenevät tarkoitushakuiseen toimintaan sekä käsitteiden ja uskomusten muodostamiseen, Aaltola summaa. Tieteen tulokset ovat siis muuttaneet käsitystämme eläimistä, mutta se ei ole korjannut tuotantoeläinten yhteiskunnallista asemaa. Epäsuhtaan tarttui australialainen moraalifilosofi Peter Singer, jonka vuonna 1975 ilmestynyt teos Animal Liberation (suom. Oikeutta eläimille) nosti hänet eläinoikeusliikkeen kärkihahmoksi. Singerin mielestä moraali velvoittaa meitä ottamaan tasavertaisesti huomioon kaikki olennot, joilla on tietoisuus ja siten mahdollisuus kokea hyvinvointia tai kärsimystä. Muu on Singeristä spesismiä eli lajisortoa. Singer kohdistaa kritiikkinsä lihantuotannon lisäksi myös tiedeyhteisön eläinkokeisiin. – Kun puhumme ihmisistä, useimmille on intuitiivisesti ilmeistä, että syntyperä, sukupuoli, ihonväri tai seksuaalinen suuntautuminen ei voi määrittää kenenkään arvoa. Singer korostaa, että myöskään laji ei voi olla perusteena jonkin olennon erityisarvolle muihin verrattuna, Aaltola sanoo. Singerin mielestä älykkyys ei kelpaa perusteluksi ihmisen muita olentoja suuremmalle arvolle. Jos kelpaisi, älykkyystesteissä monia kädellisiä paremmin pär-

jäävä harakka olisi arvokkaampi kuin vastasyntynyt lapsi. – Singer muistuttaa, että myös ihmisten välillä on merkittäviä älykkyyseroja, mutta silti emme ajattele, että kyvykkäät saavat sorsia vähemmän kyvykkäitä. Eläin on siis tietoinen olento. Monet nykyiset eläinoikeusfilosofit kuten yhdysvaltalainen Tom Regan korostavat, että eläin on myös oman elämänsä subjekti siinä kuin ihminenkin. Siksi eläin pitää nähdä yksilönä, jolla on oma näkökulma todellisuuteen. – Jos eläimet ovat subjekteja, niille kuuluu myös oikeuksia, jotka meidän on tunnustettava: oikeus elämään, vapauteen ja fyysiseen koskemattomuuteen. Tämä tarkoittaa, että meidän pitää jäsentää yhteiskunnan rakenteita uudelleen niin, että eläinten tarpeet ja arvot otetaan huomioon, Elisa Aaltola sanoo. Hän havainnollistaa tarvittavan muutoksen syvyyttä nostamalla esiin vielä yhden nykyajan filosofin, ranskalaisen Jacques Derridan (k. 2004). Viimeisinä vuosinaan Derrida yllätti monet lukijansa vertaamalla eläinteollisuutta holokaustiin. Derridan mukaan jo käsitteen eläin käyttäminen on yksi väkivallan muoto, koska siinä valtava määrä erityisiä olentoja kuitataan yhdellä ainoalla termillä. Derridan omat eläimiin liittyvät ennakkoluulot murtuivat arkisessa tilanteessa. Filosofi oli menossa suihkuun, kun hän huomasi kissansa tarkkailevan itseään. Kissan analyyttisen katseen alaisuudessa Derrida koki äkkiä olevansa alasti. – Siinä tilanteessa ihminen ei ollutkaan aktiivinen toimija ja eläin kohde. Derridan mielestä meidän pitäisi pyrkiä kohtaamaan jokainen eläin omana yksilönään ja yrittää nähdä siinä oleva erityisyys ja ihmeellisyys, Aaltola sanoo.

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

neniälittereK

Hammashoitoa

Sylttytehdas

urussa kokoontuva kirkolliskokous on kirkollisen stand up -komiikan ehtymätön sylttytehdas. Osuvaa oli esimerkiksi, että kokous veisasi hartaasti Satumaa-tangon, vaikkei se kelvannut konklaavin hyväksymään virsikirjan lisävihkoon. Ehdotus, että tuomiokapitulilla on oikeus velvoittaa seurakuntayhtymään, synnytti aivan uusia näkymiä jäsenkadon kanssa kamppaileviin seurakuntiin. Kirkolliskokouksen tiedotustilaisuudet on päätetty lopettaa. Jatkossa siellä siis puhutaan ja ehdotellaan koomisia yhä pienemmässä sisäpiirissä. Tämä on toisaalta lohdullista, sillä sellainen häpeän puna nousee muun muassa avioliittolain tuoreimmasta käänteestä. Kirkkohallituksen tehtävänä on nyt valmistella malli, jonka avulla avioliitosta eri tavoin ajattelevat voivat oppia ymmärtämään toistensa näkemyksiä ja käydä rakentavaa keskustelua. Kirkko siis pähkäilee, kun pitäisi päättää. Tästä ei tarvitse keskustella: Turussa tyhmyys tiivistyy.

Terveydenhoitoa

Soita ja varaa maksuton tarkastusaika - Teemme myös kotikäyntejä OLEMME NYT MY HAAGASSA KAUP ÖS ETELÄPA 00320 HELSINK LANTIE 4, I (katutaso)

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Syysetuna tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit alkaen 1595e. Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

TOISTUVISTA MASENNUSJAKSOISTA KÄRSIVILLLE tarkoitettu pitkäkest. PSYKOTERAPIARYHMÄ alkamassa Helsingissä tammikuussa 2016. Terapiaan mahd. hakea KELA:n tukea. Tiedustelut: helena.roivainen@psyte.fi tai puh: 040 848 7316 Saigon Oriental Spa Terveyshoidot Jalkahoidot alk. 30€ / Hieronnat 40 min. 40€ / 60 min. 60€ Miesten hiustenleikkaus 15 € Avoinna Ma-Su 9.00. - 20.30 4. linja 3-5, puh. 040 8701 834 Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818. Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515

044 9339 242 www.stickdent.com

Asianajajia

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI

ELÄKELÄISEDUT

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. (09) 763 180

SATUHAMMAS

Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 23402235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 28,52 e, sis. alv. Toistoalennus -20%.

Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229 Tommi Sarlin, työvapaalla

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

Ostetaan

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki

Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi

Palveluja tarjotaan

HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028 Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus. Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193 Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä. P. 0500 717 225.

p. 040-411 4370

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

loppusiivouksineen Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä, palvelutalot, sairaalat, vankka ammattiaito, ystävällinen palvelu.

toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546

Parturi Kaija puh. 046 660 4393

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Luotettavaa ja huolellista kotisiivousta jo vuodesta 2004 Seniorisiivous –alv 24 % www.mmsiivouspalvelut.fi puh. 045 638 5774 Mirja

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu. Kotipalvelua ja siivousta. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244. www.merjankotipalvelut.fi

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti

Kotipalvelua 26 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet. Pia Matalalampi 050 431 5536

050 926 6203

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.

Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044 5588 078

Myydään hautakiviä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Paikkoja avoinna

Lakiasioita

Vuokrata halutaan Vuokrata halutaan ilmoitusten vastaanotto ja hinnat:

Töölön seurakunnassa aukeaa ruokapalveluista vastaavan

Suntion virka Virka täytetään 1.1.2016 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakuaika päättyy 30.11.2015 klo 12. Viran kelpoisuusehdot, palkkaukseen liittyvät tiedot sekä haku-ohjeet löytyvät osoitteesta helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/toolo.html sekä helsinginseurakunnat.fi/rekrytointi

Asiantuntevaa lakiapua jo vuodesta 1999 www.lakituki.fi

+358 (0)9 4289 2934

Siivouspalveluja Tilaa JOULUSIIVOUS ajoissa! -LAHJAKORTIT -KOTISIIVOUSTA -kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura www.aratto.fi Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari Kotisiivousta, ikkunoiden pesut sekä muut kodin askareet. Edullisesti ja ammattitaidolla. P. 045 805 7071 tai 046 547 6622 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut Merja ja Marja P. 050 3456 385

Huoneistoremontin teettäjät! Kun on tuo lama, raha tiukalla, neuvotellaan työn hinta asialliseksi. Maalaus, kaakeli, tapetointi, lattiat, kirvesmiestyöt ym. Kotitalousvähennys, tarvikeale. Ilm. arvio. Pakettiauto käytössä. Huom! Pienetkin työt.

Saneeraus Pe-Ry Tmi p. 0400 819 757

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 % Kaikki kodin ja toimiston siivouspalvelut vuosien kokemuksella. Ilmainen arviokäynti. Asunto R Oy/ Essi 045 631 9146

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Edullista, luotettavaa kotisiivousta.

Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

• ilmoitus maksetaan tilille Nordea FI6015733000000710 Oko FI7050000110029559 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 24 %): 3 riviä (minimi) hinta 28,52 e 4-5 riviä hinta 42,79 e 6-7 riviä hinta 57,04 e Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä. Lisätietoja p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

TURVAA LÄHEISESI

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 186 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 310,82 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI, WWW.PERHEJAPERINTO.FI KS. YKSITYISKOHDAT KOTISIVUILLAMME

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

P. 046 562 0203

Hautauspalveluja

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Rakennusala

4 Kotimaan jaksolle tuleva lähettipariskunta etsii asuntoa/mökkiä 100 km säteellä Helsingistä 1.4.-19.7.2016. Lyhyempikin vuokra-aika mahdollinen. katariina.kiilunen@felm.org, tero.massa@felm.org

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Seurat HERÄNNÄISSEURAT Ke 11.11. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs. to 12.11. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2. Su 15.11. klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Saarnaa Simo Juntunen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit ja seurat, Johannes församlingshem. Su 15.11. klo 11 Kirkkopyhä Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Saarnaa Voitto Huotari, mukana Veisuuveljet. Su 15.11. klo 10 Kirkkopyhä Mäntsälän kirkossa, saarnaa Leena Väyrynen-Si, Vanha Porvoontie 8. Lounas ja seurat seurakuntakeskuksessa. Su 15.11. klo 15 Tikvassa, Loviisan seurakuntakeskuksen alak., Kuningattarenkatu 22, Loviisa. Su 15.11. klo 18 Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7, Nurmijärvi. Ti 17.11. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17D (Autotalo, Kamppi). Ke 18.11. klo 18.30 Körttivirren virtaan - Siionin virret tutuksi III, Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Mukana S. Korkalainen. HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

Opintojensa loppuvaiheilla oleva luokanopettajapariskunta etsii kodikseen kaksiota tai tilavaa yksiötä pyörämatkan päästä Kaisaniemestä. Topi ja Emilia/ 0505758824 Työssäkäyvä DI etsii asuntoa Helsingistä tammikuun alusta. Vuokra max. 650 €/kk. Puh: 0400 175 045. Kiva, valoisa nuoriperhe etsii 2-3h+k kantakaup. Kiire löytää koti, sisäilmaongelma! Emma 050 346 8344. Äiti ja vauva etsivät pitkäaik. 2h+k as. E-Hki:stä. Vaki sosiaalialan työ. Arvot ok. Pauliina 044-536 9230.

Vuokralle tarjotaan Kalustettu kaksio Suutarilassa 19.11. – helmikuuhun (joustava), 527 €/kk, 0400 822 399. Yksiö 21 m2 Töölöstä, läh. Oopperaa. Siisti, sisäpih. 680 E, 1.12.15–30.8.16. Puh. ark. 044-929 4715.

Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Myrskyläntie 22, p. 728 2162

VESIKOURUT KATTOREMONTIT

• vanhojen uusimiset • kattojen maalaukset ja pesut • suojakäsittelyt • kattoturvatuotteet 050-2205/kattotyöt

www.0502205.fi

www.helsinginrauhanyhdistys.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos. tarjous, aidat, kestopuuterassit P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki huoneistoremontit, remontti-, suunnittelu- ja arviointityöt. Rehellinen. Työlle takuu. Puh. 0400 812 682, Joheke ky

MAALAUSLIIKE www.arjaulmanen.com p. 041 506 6577

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

SEUROJA

Ke 11.11. klo 19 Seurat La 14.11. klo 18 Seurat Su 15.11. klo 16 ja 18 Seurat

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 15.11. klo 13.30 Taivaan kansalaisia Fil. 3:20–21 Antti Lemmetyinen Israelin lähetys Eeva Pouke

Tilaisuuksia ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 17.11 klo 19

Allan Franzén, Lassus, Ahlberg. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 1.12.2015.

Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki Sirpa Päivinen

Akatemiaprofessori Elina Vuola

Voiko uskonto edistää rauhaa? Uskonnot vaikuttavat valintoihin, arvoihin ja asenteisiin. Miten uskonnot saadaan edistämään rauhaa ja äärilaitojen ihmiset yhteiseen keskusteluun? Näitä kysymyksiä pohditaan torstaina 12. marraskuuta kello 12–16 Hotelli Arthurin auditoriossa, Vuorikatu 19. Usko, rauha, väkivalta – keskustelua kristinuskosta ja vihollis kuvista -seminaarissa puhuvat psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Lauerma, suurlähettiläs Laura Reinilä, teologi ja rap-artisti Lauri Kemppainen ja akatemiaprofessori Elina Vuola. Paneelikeskusteluun osallistuvat lisäksi teologian tohtori Inkeri Rissanen ja valtiotieteiden maisteri Talvikki Ahonen. Tapani Ruokanen juontaa.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 15.11. klo 10 Jumalanpalvelus Keski-Lahden Ristinkirkosta. Virret: 513:1–3, 296:4, 310:5–7, 148, 544:1,4,5. Klo 11 Katolinen messu Tampereelta. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 12.11. Hiippakuntasihteeri Juha Antikainen. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Pe 13.11. Varatoiminnanjohtaja Kalle Virta. Pastori Mikko Salmi. La 14.11. Valmentaja Eila Maunu (Adventtikirkko). Pastori Eija Seppä. Ma 16.11. Opetusneuvos Pertti Luumi. Raamatunlukua. Ti 17.11. Kirjailija Veli-Pekka Hänninen. Rovasti Rauno Pietarinen (Ortodoksinen kirkko). Ke 18.11. Professori emerita Raija Sollamo. Pastori Marjaana Toiviainen. To 19.11. Pastori Visa Viljamaa. Pastori Hanne-Maaria Rentola.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 15.11. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 14.11. klo 15.10 Pisara. Kuinka saada seurakuntalaisten piilevät kyvyt käyttöön? Kajaanin seurakunnan kappalainen Aila Kemppainen. (Kol. 3:15–17) Uusinta ma 16.11. klo 11.05.

Heikomman puolella. Kaj Chydenius esittää Työn messussa säveltämiään lauluja, jotka kertovat uskosta ja epäuskosta, ahdistuksesta, onnesta ja kaipauksesta.

Lauluja työtä teke Työväenlaulujen ja tuhansien muiden sävellysten mies tuo Työn messuun musiikkia elämän syvimmistä kysymyksistä. Kaj Chydeniukselle kirkko on kuin kirjasto. Teksi Anu Heikkinen Kuva Esko Jämsä

uka olisi sopivampi työlle omistetun jumalanpalveluksen muusikoksi kuin satoja työväenlauluja säveltänyt Kaj Chydenius? Kallion kirkossa vietetään torstai-iltana Työn messua jo kymmenettä kertaa. Säveltäjämestari esittää siellä musiikkiaan laulaja Taru Nymanin kanssa. – Messu on minulle uusi ja aivan poikkeuksellinen työtehtävä, syksyn jännittävimpiä asioita. On mielenkiintoista nähdä, kuinka

lauluni siellä toimivat, Chydenius sanoo. Kaj Chydenius oli 1960–70-lukujen poliittisen laululiikkeen suuri nimi, mutta sittemmin hän on säveltänyt hyvin monenlaista musiikkia. Lauluja on syntynyt tuhansia. 76-vuotias säveltäjä ei ole pysynyt itsekään laskuissa mukana. Hän säveltää edelleen päivittäin. Nytkin työhuoneen pöydällä odottaa uusi runo. – Olen siinä etuoikeutetussa asemassa, että työni on mieliharrastukseni. Säveltäminen ja esiintyjien kanssa työskenteleminen on parasta, mitä tiedän. Säveltäjää on pitkään kiinnostunut runous, joka rakentaa siltaa

uskon ja epäuskon väliin. Suuri osa Työn messun musiikista on valittu Chydeniuksen ja Nymanin levyltä Vain hiljaisella on korvat kuulla, jonka sävellykset on tehty suomalaisten runoilijoiden teksteihin. – Olemme esittäneet näitä lauluja useissa kirkkokonserteissa. Runot voivat avata elämän perustaville kysymyksille uusia ovia. Chydeniuksen suku on pappeja pullollaan. Nuorena miehenä säveltäjä erosi kirkosta. Takaisin hän ei ole liittynyt, mutta se ei ole estänyt häntä ottamasta selvää kirkon asioista ja Raamatusta. Hänelle läheisintä on lauluissakin esiintyvän runoilija Aaro Hellaakosken epäilevä usko. – Noin vain uskominen ei ole minulle luontaista, mutta kiinnostuminen, uteliaisuus ja tieto ovat arvokkaita. Raamattu on täynnä vavahduttavia tarinoita. Monet runot tuovat niihin uusia näkökulmia. Oi, se on hienoa! Chydenius innostuu. Kirkot ovat Kaj Chydeniuksen mieluisimpia esiintymispaikkoja. – Kirkkoon tullaan kuuntelemaan, saamaan lohdutusta ja sitä,

mitä tarvitsemme ollaksemme kokonaisia ihmisiä ja ymmärtääksemme, mitä ympärillämme tapahtuu. Toinen samanlainen paikka ovat kirjastot. Kirkoissa vain on parempi akustiikka. Poliittisesti säveltäjä on pysytellyt vasemmalla. Siellä, missä ollaan solidaarisia köyhiä ja huonompiosaisia kohtaan ja pienen puolella isoa vastaan. – Jos niiltä, joilla on muutenkin vähän, otetaan vähäkin pois, ja samaan aikaan joku saa jättimäiset irtisanomisrahat, on jotain pahasti vinossa. Siltä nykyhallituksen leikkaukset minusta näyttävät. Chydenius arvostaa sitä, että kirkossa puhutaan keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä kuten työstä ja työttömyydestä. Hänen elinaikanaan työelämä on muuttunut valtavasti ja työttömyydestä on tullut vakava ongelma. Nyt myös maahanmuuttajille pitäisi löytää töitä. – Toivon, että kirkko saisi ihmisiä tekemään valintoja, joiden takana voi seistä, ja näkemään työn merkityksen. Työn messu pidetään kerran vuodessa. Sen järjestävät Kallion

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Mihin Suomi uskoo? Suomen Teologinen kirjallisuusseura järjestää avoimen symposiumin suomalaisten uskonnollisuudessa tapahtuneista muutoksista perjantaina 13.11. kello 9–15 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33. Maallistuminen, monikulttuurisuus ja yksilöllistyminen haastavat perinteisiä uskonnollisia auktoriteetteja ja luovat uusia uskonnollisuuden ilmentämisen tapoja. Symposiumissa tarkastellaan suomalaisten uskonnollisuutta ja arvoja tuoreiden tutkimusten valossa. Aiheina ovat esimerkiksi uskoviin ja muihin liitetyt mielikuvat, pikkulapsen spiritualiteetti, enkelien merkitys suomalaisille sekä spirituaaliteetti ja työelämä. Puhujina ovat muun muassa filosofian tohtori Kimmo Ketola, dosentit Kati Niemelä ja Juha Pihkala, professori Antti Räsänen, teologian maisteri Aino-Elina Kilpeläinen, dosentti Terhi Utriainen ja teologian tohtori Elina Juntunen.

Valon ja pimeyden tansseja Alppilassa Pyhä tanssi on rukousta liikkuen. Musiikkina käytetään klassista ja eri kulttuurien uskonnollista musiikkia. Askeleet ovat yksinkertaisia ja samat tanssit toistuvat. Valon ja pimeyden tansseja tanssitaan vuoden pimeimpänä aikana torstaisin 12.11.–3.12. kello 18–19 Alppilan kirkon seurakuntasalissa, Kotkankatu 2. Vetäjänä tanssinohjaaja, teologian maisteri Tiina Sara-aho. Hinta 30 e. Ilmoittautuminen virastoon, p. 09 2340 3611 tai kallio.srk@evl.fi.

Kevään Via Crucis hakee avustajia

ville seurakunta ja 3+1-ryhmä, johon kuuluu ammatillisten aluejärjestöjen nimeämiä edustajia sekä Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteiskunnallisen työn pappeja. Tällä kertaa messussa puhuu kansanedustaja Pekka Haavisto. Messuun osallistuu vuosittain noin 150 henkilöä. Osa heistä tulee ammattiliittojen kutsumina. Joukossa on monia luottamusmiehiä. – Messu järjestetään ay-liikkeen edustajien toivomuksesta. Useille osallistujille se on vuoden ainoa kirkkokäynti, kertoo Helsingin seurakuntien yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen. Korhonen toivoo, että Työn messu vahvistaisi ihmisten mielessä sitä, ettei ole tarvetta vetää rajoja. Eri tavoin ajattelevillakin voi olla yhteisiä päämääriä. – Uskonpuhdistaja Martti Luther näki, että Jumalaa ei palvella vain vetäytymällä luostareihin ja rukoilemalla. Nimenomaan arkinen työ on Jumalan palvelemista ja lähimmäisen rakastamista. Sen kautta rakennetaan yhteistä hyvää. Työn messu torstaina 12.11. kello 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2.

Katuteatteriesitys Via Crucis järjestetään 21. kerran pitkänäperjantaina 25.3.2016. Ohjaaja Ville Saukkonen ja taiteellinen työryhmä järjestävät tapahtumasta infotilaisuuden perjantaina 13.11. kello 18–19.30 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Vepe Hännisen käsikirjoittamaan esitykseen haetaan kaikenikäisiä miehiä ja naisia. Aikaisempaa näyttelijäkokemusta ei vaadita. Ohjaus on välillä vauhdikasta, joten järjestäjät toivovat sinun olevan normaalikuntoinen, reipas ja motivoitunut. Vapaaehtoisia tarvitaan myös tapahtuman tuotantoon, kuten avuksi

Menovihjeet puvustukseen, tarpeistoon, roudaukseen ja kahvitukseen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse tuottaja Milla Tommila, viacrucis@evl.fi.

Musiikkia kirkoissa

Selkomessu Huopalahdessa

Yhteislaulua klo 18 Puotilan kappelissa Syntisen virsikirjasta. Musiikkia klo 18 Vanhassakirkossa. The Arcane Quartet. Italialaisen barokin helmiä klo 19 Oulunkylän kirkossa. Eero Saunamäki, nokkahuilu, Päivi Vesalainen, cembalo. Ohj. 10 / 5 e. Resitaali 3 klo 19 Paavalinkirkossa. Thomas Monnet, Ranska, urut. Ohj. 10 e, ohj.kirja 15 e. Vanhan musiikin konsertti klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Helsingin konservatorion ja Metropolian opiskelijat. Kamarimusiikkia klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Milla Mäkinen, sopraano, Angel Molinos, bassoklarinetti, Janne Malinen ja Otto Tolonen, kitara, Mikko Ikäheimo, teorbi. Ohj. 10–15 e.

Selkomessussa käytetään selkeää ja arkikielestä tuttua sanastoa sekä lyhyitä lauserakenteita. Messu sopii niillekin, joille suomi ei ole äidinkieli. Osa Raamatun teksteistä luetaan selkokielisestä Raamatusta. Saarnan toteutuksesta vastaavat Outi Jaakkola ja keskusteluryhmä. Musiikki Olli Mönttinen, Hannu Lätti, James Sheahan sekä Haagan psalmilaulajat. Muilta osin messun toteuttaa suomen kielen keskusteluryhmä. Selkomessu pidetään sunnuntaina 15.11. kello 10 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

Svengaavaa gospelia Helsingin, Lahden ja Turun gospelkuorot lähtevät yhteiskiertueelle viikonloppuna. Lauantaina 14.11. kello 19 on vuorossa Helsingin Meilahden kirkko, Pihlajatie 16. Parinsadan laulajan kuorosta lähtee ääntä ja svengiä, ja kuoroilla on bänditkin mukana. Aboa Gospelia johtaa Silvia Koski, Gospel Helsinkiä Nina Pakkanen ja Lahden Gospelkuoroa Marjaana Turunen. Kuorot esittävät viisi yhteisnumeroa. Lisäksi kullakin on neljä omaa gospelkappaletta. Liput 10/5 e (eläkeläiset ja opiskelijat + lapset) ovelta tuntia ennen konserttia, ennakkoon kirkkoherranvirastosta ma, pe kello 10–14 ja ke 14–18 sekä Nina Pakkaselta nina.pakkanen@ evl.fi tai 09 2340 4730.

Hygieniatuotteita turvapaikanhakijoille Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa on pulaa hygieniatarvikkeista. Osta palasaippua, hammasharja ja -tahna ja pakkaa ne läpinäkyvään pussiin. Voit tuoda myös kaikkia isommat määrät erikseen, jos tahdot. Lahjoituksia otetaan vastaan torstaina 26.11. kello 15 saakka Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1 viraston auki ollessa ma–ti, to–pe kello 10–14. Kontutytöt toimittavat avustukset Punaiselle Ristille, joka puolestaan jakaa ne avunsaajille. Lisätietoja: Sonja Eloranta, sonja_eloranta@yahoo.co.uk.

Menokasvo: Lauri Kemppainen eli Daikini

Räppipappi puolustaa viihdettä Viekö viihteen lumo elämän päämäärän? Miten uskonto auttaa elämän päämäärän löytymisessä? Rap-artisti Lauri Kemppainen, keskustelet tällaisista kysymyksistä kirjailija, kulttuurintutkija Jari Ehrnroothin kanssa Tuomiokirkon kryptan Maan suola -sarjassa keskiviikkona 18.11. kello 17.30. Mitä viihde merkitsee sinulle? – Suhteeni viihteeseen on kaksijakoinen. Reality-ohjelmat hajottavat, mutta viihteessä on myös diippiä tavaraa. Shakira laulaa, että joku meidän välillämme saa minut uskomaan, että Jumala ei ole kuollut. Mistä elämän merkitys löytyy? – Ihminen kurkottelee vaistomaisesti isojen kysymysten puoleen. Ei kai Bach säveltänyt Matteus-passiota saadakseen naista? Kyseenalaistan vulgaarin naturalistisen ihmiskuvan. Ihminen esitetään lehtien tiedesivuilla pelkkänä ihmisapinana. Olet myös teologi. Tuleeko sinusta räppipappi? – Jos Jumala suo, minut vihitään joulukuussa Pukkilan ja Myrskylän osa-aikaiseksi papiksi. Teen sitten viikon kuukaudessa papin töitä ja kolme viikkoa jää muuhun. Joulukuussa Daikinilta ilmestyy uusi levy, jonka julkkarikeikka pidetään 2.12. kello 19 Lähetyskirkossa. Pihla Tiihonen

Torstai 12.11.

Perjantai 13.11. Focus Mauri Viitala klo 12 Paavalinkirkossa. Sibelius-Akatemian opiskelijoita. Ohj. 10 e, ohj.kirja 15 e. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Tuija ja Juha Pispa, laulu. Toimelan laulajien syyskonsertti klo 18 Mikael Agricolan kirkossa. Ohjaus Inari Gebhard, laulu, Ari Vakkilainen, piano. Focus Axel Ruoff klo 19 Paavalinkirkossa. Turkka Manninen, baritoni, Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kamarikuoro, Jan Lehtola, urut. Ohj. 10 e, ohj.kirja 15 e. In Memoriam klo 19 Tapiolan kirkossa, Kirkkop. 6, Espoo. Petri Laaksonen. Liput 20 e. Helmiä virtuooseille klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Olli Leppäniemi, klarinetti, Kiril Kozlovsky, piano. Ohj. 10 e.

Lauantai 14.11. Brunssikonsertti klo 11 ja 13 Lauttasaaren kirkolla. Järj. Lauttasaaren musiikkiopiston oppilaat ja heidän vanhempansa. I Am What I Am klo 13–19 Arabian nuorisotalolla, Arabianp. 1 A 2. Klo 13 Satutin, klo 13.30 Rankojat, klo 14 Caroline, klo 14.30 Grandmother corn, klo 15 Neekoh, klo 15.30 Doggone Conifers, klo 16 Tommi Läntinen, klo 16.30 Royal Bollywood dance Group, klo 17 Elias Hämäläinen, klo 17.30 Walka, klo 18 Honey B Family. SPR:n lipaskeräys turvapaikanhakijoiden hyväksi. Inkeri soi klo 14 Maunulan kirkossa. Maco Oey, lauluyhtye Mesimarjat, Julia Hyyrynen. Puhe Maija ja Hannu Nyman. Kolehti. Valoa ja varjoa klo 18 Koskelan kirkossa. Tyrsky Ensemble: Hilkka Ylinärä, sopraano, Seidi Palonen, oboe, Anna Pohjola, viulu, Petri Arvo, fagotti, Laura Vihreäpuu, cembalo. Ohj. 10 e. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Schola Olaus Petri. SaturdayNightGospel klo 19 Meilahden kirkossa. Ks. menovihje. Resitaali 4 klo 19 Paavalinkirkossa. James D. Hicks, USA, urut. Ohj. 10 e, ohj.kirja 15 e. Konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Helsinginkadun Filharmonikot, Lily-Marlene Puusepp, harppu. Liput 15 / 10 e.

Sunnuntai 15.11. Olli Kortekangas 60 v klo 16 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Petri Komulainen, käyrätorvi, Markus Kuikka, gamba, Jan Lehtola, urut. Ohj. 10 e, ohj.kirja 15 e.

Kynttilätapahtuma klo 17 Kampin kappelissa itsemurhan tehneiden muistoksi. Puhe, musiikkia. Kauneimmat hengelliset yhteislaulut klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Herttoniemen kirkkokuoro, säestää Rebekka Nikula. Konsertti klo 18 Kallion kirkossa Uuden Lastensairaalan hyväksi. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano, Markus Nieminen, baritoni, Tuula Hällström, piano, Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat. Liput 16,50 / 15 e. Talentum Chorus Marinus klo 18 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinus, Naiskuoro ja kvartetti, Miesyhtye, Siniset, Miika LuolajanMikkola ja Aija-Riikka Rannanmäki, piano. Kolehti. Kale-klubi klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Tommi Kaleniuksen vieraina Maarit ja Sami Hurmerinta. Liput 15 e. Gounod: Messe brève, C klo 18 Malmin kirkossa. Anita Olli, Kaisu Rauhamaa, Malmin kantaattikuoro. Konsertti klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänp. 1. Mikaelinkuoro, Osmo Honkanen, urut. Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Pitäjänmäen kirkossa. Esa Ruuttunen, laulu, Hannu Kiiski, sello, Risto Lauriala, piano. Ohj. 15 e. Kahvit 4 e. Littlemore Tractus klo 18 Tuomiokirkossa. Kamarikuoro Gloria, Julia Tamminen, urut. Ohj. 10 e.

Maanantai 16.11. Virsiä ja lauluja sota-ajan sävelin klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Helsingin Seniorilaulajat, Raita Karpo, laulu, Svante Korkiakoski, lausunta, Tuomas Karjalainen, urut. Hannu Niskanen kertoo aiheesta Papit sodassa. Ohj. 2 e. Kolehti ja vap.eht. kahvimaksu.

Tiistai 17.11. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sabine Nieminen, urut. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Yhteislaulua. Virsitiistai klo 18 Pukinmäen seurakuntakodissa. Virsikirjan lisävihkon uusia virsiä. Konsertti klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Felis-jousikvartetti. Kaipuu on perintöosani klo 19 Kannelmäen kirkossa. Helena Tenhunen, sopraano, Laura Wahlfors, piano. Ohj. 10 e. Nuoret solistit klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Rami Blomqvist, Taavi Kiviranta ja Oliver Palm, kitara. Ohj. 10–15 e.

Keskiviikko 18.11. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Erika Saarikoski. Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Sävelten sanomaa klo 13 Maunulan kirkossa. Viisikielinen-laulukirja esittelyssä. Yhteiskonsertti klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Pakilan kamariorkesteri ja Helsingin konservatorion Visollo-orkesteri. Juhlakonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston puhallinorkestereiden 20-v.konsertti. Maksull. buffet ja ohj. Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja: www.musiikkiakirkoissa.fi.

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Ville Ranta

Lapsi yllätti pullonpalautusrahoilla

sin saanut rauhassa kasvaa ja kehittyä. Sen sijaan sain mielenterveysongelmia. Nykytutkimus puhuu vahvasti sen puoOlin mukana Malmilla Lions Clubin Mallesta, että vanhempien sukupuolella ja sekmittaret-osaston Nenäpäivä-keräyksessä, suaalisuudella ei ole merkittävää vaikutusta jonka tarkoituksena on kerätä rahaa kehilapsen kehitykselle, vaan tärkeämpää on kotysmaiden lasten rokotuksiin ja koulundin ilmapiiri ja lapsen kuulluksi tuleminen. käyntiin. Paikalle ilmaantui noin kuusiMyöskään lapsen ”oikean seksuaalisen vuotias poika, jolla oli kädessä pullokassi. identiteetin” löytämisestä ei tarvitse olla Hän kysyi, minne pullot voi palauttaa, ja huolissaan, sillä jokainen löytää sen ihan neuvoimme hänelle paikan. Hetken itse. Tämän tosiasian puolesta pukuluttua hän kaikkien yllätykhuvat niin sateenkaariperheiden Jatka seksi tuli pulloista saamansa heterolapset kuin vaikkapa herahat nyrkissään ja laittoi ne teroperheiden transsukupuokeskustelua keräysastiaan. liset lapset. Eikö siis voitaisi verkossa Olin todella liikuttunut tajo keskittyä kaikenlaisten www. pauksesta. Tuntuu siltä, että perheiden tukemiseen turvalomerkki.fi hanpäiväisen huolehtimisen siinä oli lasta kasvatettu ottamaan huomioon myös muut sijaan? Tasapainottelija ihmiset. Panin merkille, että nuoret ottivat muutenkin paljon osaa keräykseen, ja oli kiinnostavaa, että Suomenjuutalaisten heissä oli erityisen paljon maahanmuuttaturvallisuus on tärkeää jataustaisia. Yksi Malmitar Ralph Jaari kirjoitti (Kirkko ja kaupunki 8.10.) juutalaisuudesta ja siitä, miten hän itse kokee oman juutalaisuutensa Suomessa. Tärkeintä on Suomenjuutalaisten täytyy voida olla ylvanhempien tuoma turva peitä omasta juutalaisuudestaan ja omasta Marja Mäkelä huolehti sateenkaariperkulttuuristaan. heisiin syntyvien lasten ihmisoikeuksista 1900-luvun alun Suomessa niin juutalai(Kirkko ja kaupunki 28.10.). Olen kyllästynyt set, tataarit kuin suomen- ja ruotsinkielisettähän samaa ja eri sukupuolta olevien vankin elivät hyvää ja melko onnellista elämää hempien vastakkainasetteluun. Alkoholistiesimerkiksi Helsingissä. Juutalaisia kohtaan perheen lapsena tiedän hyvin, miltä tuntuu oli kyllä tuolloin ennakkoluuloja muiden surra sitä, ettei ole pystynyt muodostamaan puolelta, mutta yleensä ottaen 1900-luvun turvallista suhdetta vanhempaansa. Olisin alussa ei Suomessa ollut uskontojen välistä antanut mitä vain siitä, että perheeni olisi valtataistelua tai sen suurempia ongelmia ollut tasapainoinen, eli sellainen, jossa olieri uskontokuntien välillä.

Kirkko&kaupunki 11. marraskuuta 2015 Numero 43

Myös jatkossa suomenjuutalaisten täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, ja heidän oikeuttaan omaan kulttuuriin täytyy kunnioittaa. Samoin täytyy hyväksyä muut uskontokunnat. Muutenkin Suomessa asuvilla täytyy olla tunne, että jokaisella on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan niin kuin Suomessa on lain mukaan oikeus tehdä. Mika Lille

Tietokoneista apua Jeesuksen ajan sukuselvityksiin Elämme vuotta 2015 jKr. Ajanlasku on vuosien sarja luettuna jostakin tietystä ajankohdasta, joka kristityillä kansoilla on Kristuksen syntymisen hetki. Katsellessamme kaukoputkella suurta kuvaa voimme ajoittaa tapahtumat ennen ja jälkeen maailman luomisen. Maa oli ensin autio ja tyhjä. Jumala muotoili sitten Adamin, mikä nimi merkitsee ihmistä. Koska ihmisen ei ole hyvä olla yksin, Jumala muodosteli hänelle kumppaniksi Eevan, joka nimi nykyraamatussamme on käännetty sanoilla ”kaikkien elävien äiti”. Aluksi Adam ja Eeva elivät paratiisissa onnellisina, kunnes kuvioihin kiemurtelivat houkutushedelmä ja kiusaajakäärme valheineen. Niinpä aika sai merkinnän ”jälkeen syntiinlankeemuksen”. Vuosimiljardien aikana ihmiset ovat kartuttaneet perimäänsä noilla hyvän- ja pahantiedonpuun hedelmillä ainakin siihen asti, jolloin itämaan tietäjät saapuivat tähden opastamina Maria-äidin ja hänen poikavauvansa luo. Mainittu poika sai nimekseen Jeesus, mikä nimi on kreikkalainen muoto hepreankielisestä nimestä Joosua, joka merkitsee ”Herra pelastaa”. Myöhemmin Jeesus sai vielä arvonimekseen Kristus, mikä on suomeksi ”voideltu”. Ehkäpä joskus koittaa päivä, jolloin Pyhän Hengen myötävaikutuksella kehittyneet ihmisaivot yhdessä tietokoneiden kanssa pystyvät koodaamaan Jeesuksen Kristuksen ja hänen aikalaistensa tarkat sukuselvitykset ja elämänvaiheet, joista Uusi testamentti kertoo. Ja vielä enemmänkin, koska Johanneksen evankeliumi päättyy sanoihin: ”Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.” (Joh. 21:25) Ritva Jokinen Helsinki

Henki tulee kieliksi Jumala tuli ensin lihaksi (Kirkko ja kaupunki 4.11.). Sen jälkeen Jumalan Henki tuli helluntaina kieliksi – ja monikossakin! (Ap. t. 2) Kun opiskelemme uutta kieltä, sama Henki liikkuu meissä ja tekee meidät lasten kaltaisiksi: Muun muassa opimme uusia

tapoja käsitellä maailmaamme ja myötätuntomme kasvaa edelleen. Näin pääsemme Jumalan valtakuntaan helpommin (Mark. 10:13–16). Omassa Haagan seurakunnassani toimii sekä suomenkielinen viikoittainen keskustelupiiri maahanmuuttajille (ja toki muillekin) että selkokielinen messu 15. marraskuuta. Näissä tapahtumissa kohtaamme toinen toisemme ja Jeesuksen ehtoollispöydässä. Maranata! Tule Pyhä Henki! Kaihsu Tai

Kierrätystekstiileille on monenlaista käyttöä

Birgitta Wulf-Luhtanen kirjoitti oikeasta asiasta, tekstiilijätteistä (Kirkko ja kaupunki 4.11.). Täysin kierrätettävää, käyttökelpoista tekstiilijätettä menee kaatopaikoille monta miljoonaa kiloa vuodessa. Se on puhtaasti virkamiesten viitseliäisyyden puutetta. Tartutaan toimeen, perustetaan ”tekstiilikuorimo” ja laitetaan homma käyntiin! Tekstiileitä voi hyödyntää esimerkiksi löytöeläintalojen ja navetoiden makuualustoina, rätteinä, pyyhkeinä ja vetoleluina. Niin ikään tekstiili sopii öljyntorjuntatehtäviin: öljyn imeytykseen ja eläinten putsaamiseen. Samoin kierrätystekstiili sopii autokorjaamoihin ”rasselitukoiksi” kuten ennen vanhaan. Hyväkuntoiset vaatteet voidaan kierrättää pakolaisleireille ympäri Etelä-Eurooppaa. Tällä olisi työllistävä vaikutus monella eri alalla, tehtaasta kuljetukseen. Sponsoreiksi tulisivat tekstiilitehtaat, valtio ja kunnat. Päteekö kaikkeen inhimilliseen vanha sanonta ”köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostaankaan”. Kierrätys on kaikkien, ei vain yksittäisten valveutuneiden asia. Sirpa Mulari Helsinki

Rasismia halloweenkurpitsan takana

Kirkko ja kaupunki on kauan ollut lempilehtiäni. Joka keskiviikko ilahdun, kun se poksahtaa eteisen lattialle. Ensimmäiseksi olen uteliaana katsonut Mielipide-sivun. Mutta nyt. Käykö niin kuin Facebookin kanssa, etten uskalla mennä teidänkään sivuillenne? Tuleeko sieltäkin taas vihapuheita? Nyt (Kirkko ja kaupunki 4.11.) Jaakko Kyllönen saa kehitellä oman irvikuvansa monikulttuurisuudesta. Hän kirjoittaa: ”Ilkeästi irvistävä Halloween-kurpitsa virnuilee taas… Halloween-kurpitsa on monikulttuurisuuden kasvot.” Jos tämä ei ole muukalaisvihamielisyyttä, niin en tiedä, mikä on. Mieli myrkyttyy niin, että tuskin enää jaksan lukea loppulehteä.

Valomerkissä pinnalla

Testaa, millainen yksinäisyyden torjuja olet! Meistä jokainen kaipaa toisen ihmisen läsnäoloa, kuulijaa ja tukijaa. Yksinäisyyttä lievittää parhaiten toinen ihminen. Yhteistyössä HelsinkiMission kanssa laadittu testi auttaa löytämään roolisi.

i on rkk me sen ja o l s Va n, E nen ngi yhtei dia u p au rin me &K Lau erkko kko ntaan v r i K Va

Laura Widén Vuosaari