K&k 2015 nro 7

Lainasanat

Meditaatiossa korostuu kiitollisuus ja rakkaus, keskittyminen tähän hetkeen. Meditoin silmät kiinni, jos haluan rentoutua, ja silmät auki, jos rukoilen.”

8.

Numero 7 18.2.2015

Pääkirjoitus

350 844 helsinkiläistä

Rukous

Hyvä Jumala, itseni hyväksyminen tuottaa minulle kovasti töitä.

Pääni on täynnä uskomuksia siitä, millainen minun pitäisi olla, jotta kelpaisin paremmin itselleni ja muille.

Tunnen itseni välillä täysin riittämättömäksi.

Pyhä Jumala, opeta minulle hyväksymisen taitoa, jotta voisin sanoa vakaasti: ”Olen ihan hyvä tällaisena kuin olen”.

Eilen

Parempi rauhan aika kuin suuri mullistus.

Kiinalainen sananlasku

Helsingin luterilaisissa seurakunnissa oli vuoden vaihteessa yhteensä tarkalleen laskien 350 844 jäsentä. Tämä väki on 56,43 prosenttia kaupungin väestöstä. Seurakuntien jäsenmäärä on vuodesta 2000 vähentynyt noin 50 000 hengellä eli runsaan 12 prosenttia. Kirkkoon kuuluvien osuus kaupungin asukkaista on pudonnut noin 16 prosenttiyksikköä. Koko Suomen väestöstä noin 72 prosenttia kuuluu kirkkoomme. Helsingin tilannetta selittä muun muassa se, että täällä on maahanmuuttajia enemmän kuin muualla. Kantasuomalaisten keskuudessa helsinkiläisistä kirkon jäseniä on yhä reilusti yli 60 prosenttia, liki kaksi kolmannesta. Toinen selittävä tekijä on ikärakenne. Helsingissä 20–35-vuotiaita on suhteellisesti enemmän kuin muualla. Tämä ikäluokka on kirkkoon heikoimmin sitoutunut. Suuressa kaupungissa myös uskonnollinen monimuotoisuus ja maallistumiskehitys ovat pisimmällä.

näille seurakunnille. Jos tahti jatkuu samana, raja puhkaistaan vuoden tai kahden päästä seuraavaksi Mikaelin seurakunnassa. Koko kaupungissa mennään alle 50 prosentin 4–6 vuodessa.

Toisaalta Pakilassa 72,8, Munkkiniemessä 68,9 ja Lauttasaaressa 66 prosenttia väestä on kirkkomme jäseniä. Helppo on nähdä, ettei kirkkoon kuuluvuus juurikaan riipu seurakunnan toiminnasta, vaan pikemminkin väestö-, ja eritoten ikärakenteesta.

ä on ikäuotiaita on upungissa uotoisuus isim-

Tultiinpa vuodenvaihteessa sellaisellekin rajapyykille, että kahden seurakunnan alueella vähemmän kuin puolet kuuluu luterilaiseen kirkkoon.

Paavalissa prosentti on 49,3 ja Kalliossa 49,9. Onnittelut historiallisesta saavutuksesta

Tänään

Charlie Hedbo -lehden tiloissa murhattiin tammikuun seitsemäntenä kaksitoista ihmistä, heistä suurin osa journalisteja ja piirtäjiä. Sen jälkeen tapettiin neljä juutalaista kosher-kaupassa. (– –) Vaikka rikokset tehtiin islamin nimissä, ne eivät ole toistaiseksi laukaisseet tekijöiden toivomaa vihan ja koston kierrettä.

Jotkut ovat sanoneet, että jos jossakin yrityksessä asiakkaita ja markkinaosuutta menetettäisiin vastaavasti, johto olisi jo vaihdettu moneen kertaan. Ehkä niinkin, mutta kyllä Helsingin kirkossa on johtopaikoilla porukka vaihtunut ihan luonnollisen poistuman kautta. Se ei ole kuitenkaan suuntaa muuttanut.

ihan luonnollisen p suunt

Toisaalta ei täs vallassa eletä. Pä taisiin tehdä, pa toteutettu siitä m myös viim ennä tarv ma voi

Toisaalta ei tässä missään tappiomielialan vallassa eletä. Päät pahki mietitään, mitä voitaisiin tehdä, paljon uusia hyviä virityksiä on toteutettu ja onnistumisiakin on. Ehkä siitä merkkinä on, että kirkkoon myös liitytään yhä enemmän, ja viime vuonna tehtiin taas uusi ennätys. Ehkä ja toivottavasti yhä useampi tajuaa, että kirkkoa tarvitaan kovan, pinnallisen ja materialistisen kulttuurin vastavoimana.

Iankaikkisesti

Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus.

Paavalin kirjeestä efesolaisille.

Nuoriso-ohjaaja, medianomi Sami Salminen sivulla

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.

KATRI

SAARELA/INSTAGRAM: KUTRIART

Lapset otetaan paremmin huomioon

Tämän vuoden alusta seurakuntia velvoitettiin kiinnittämään päätöksenteossaan huomiota lapsiin ja nuoriin.

Seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen tulee vuoden alusta alkaen ottaa huomioon päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin jo asioita valmisteltaessa. Taustalla on kirkolliskokouksen toukokuussa 2014 hyväksymä kirkkojärjestyksen muutos.

Kyseessä ei ole suositus vaan seurakuntien toimintatapoihin kohdistunut velvoite. Sitä varten seurakuntiin nimetään vähin-

tään kaksi lapsiasiainhenkilöä. Toinen heistä on luottamushenkilö ja toinen seurakunnan työntekijä.

Jatkossa kirkkoherra tai muu päätöksiä valmisteleva arvioi, onko päätöksellä vaikutusta lapsiin ja nuoriin. Jos on, päätösehdotus käydään läpi lapsiasiainhenkilöiden kanssa. Päätösehdotusten arvioinnin lisäksi he seuraavat seurakunnan toimintaa muutenkin ja arvioivat sen vaikutusta lapsiin. Helsingin seurakunnat nimittivät lapsiasiainhenkilöt alkuvuodesta, kun uudet seurakuntaneuvostot järjestäytyivät.

Lapsiasiainhenkilöiden mielipiteillä on kysyntää tulevai-

suudessa, kun seurakunnat joutuvat vaikeiden päätösten eteen. He pohtivat vaikutusta lapsiin ja nuoriin esimerkiksi resurssien käyttämisessä, virkojen täyttämättä jättämisessä, henkilöstön irtisanomisissa sekä seurakunnan tilojen remonteissa tai myynnissä. Aikaisemmin vastalauseet ovat nousseet vasta seurakuntaneuvoston tai yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen jälkeen.

Kirkkojärjestyksen muutos oli vireillä kirkolliskokouksessa lähes viiden vuoden ajan. Sillä aikaa eräät helsinkiläiset seurakunnat ehtivät valmistautua uuteen.

– Meillä oli jo viime marraskuussa ensimmäinen lasten seurakuntaneuvosto, joka kokoontui lapsiin liittyvässä tapahtumassa, kertoo Lauttasaaren seurakunnan lapsi- ja perhetyön tiimivastaava Eija Härkänen Lauttasaaren seurakuntaan on nimetty Härkäsen lisäksi toinen

lapsiasiainhenkilö, joka on seurakuntaneuvoston jäsen. He odottavat, mitä muuta uutta kirkkojärjestyksen muutos tuo seurakunnan toimintaan. Heistä on hyvä, että lasten ja nuorten mielipidettä kysytään jo päätösten valmisteluvaiheessa, jolloin niihin voi paremmin vaikuttaa.

Malmin seurakunnassa koottiin lapsiasiatyöryhmä vuonna 2011, ja se toimi viime vuoden loppuun asti. Ryhmässä oli neljä työntekijää ja yksi seurakuntaneuvoston jäsen.

Ryhmän ehdotuksesta seurakuntalaisilta kysyttiin, mitä mieltä lapset ja heidän perheensä ovat jumalanpalvelustiloista. Esimeriksi Pihlajamäen kirkolla käyneet toivoivat enemmän leluja lasten viihdykkeeksi. Toiset toivoivat enemmän ruokatarjoilua jumalanpalveluksen jälkeen tai vähintään kirkkokahveja. Yhteenveto kyselystä ei ole vielä valmistunut.

Mikaelin seurakunnan lapsityönohjaajan Noora Hynysen mielestä on tärkeää, että päätösten vaikutukset otetaan paremmin huomioon. Hän huomauttaa, että lapsilla ja nuorilla ei ole seurakuntaneuvostossa tai yhteisessä kirkkovaltuustossa omaa edustajaa, joten heidän ääntään tulee kuulla muulla tavoin.

Keinoja lasten ja nuorten mielipiteiden kuulemiseen on useita: seurakunnassa voidaan järjestää tilaisuus, jossa mielipiteitä selvitetään. Lapset voivat piirtää aiheesta kuvan ja heidän ajatuksiaan voidaan kirjata ylös. Aikuiset voivat vastata kyselylomakkeeseen.

Kirkolliset järjestöt, kuten Poikien ja tyttöjen keskus ry., ovat aloittaneet työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koulutukset, joissa perehdytään lapsivaikutuksen arviointiin ja lasten osallisuuden lisäämiseen. Seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä on myös omaa koulutusta.

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Teksti Laura Koskelainen Kuva Esko Jämsä

Lasten tarpeethuomioon. HelsinginMikaelin seurakunnan lapsityönohjaajan Noora Hynysen mukaan lasten kuuleminen voidaan toteuttaa monella eri tavoin. Lapset voivat esimerkiksi piirtää toiveistaan kuvan ja heidän ajatuksiaan voidaan kirjata muistiin.

Kolumni Petri Järveläinen

Uskonnon lastenkamari

Jumalaa pilkattaessa häntä ylistetään.

1200-luvulla eläneen mestari Eckhartin lause on kärjistys ajattelutavasta, joka on tärkeä juonne niin sanottua klassista kristinuskoa.

Kristillinen perinne suosittaa ajatusta, jonka mukaan Jumalasta voidaan tietää se, että Hänestä ei voida tietää.

Tuomas Akvinolainen oli viehättänyt tästä. Hän viittasi aiheesta kirjoittaessaan niin sanotun mystisen teologian isään, Dionysios Areiopagitaan ja ortodoksisen teologian keskushenkilöön, Johannes Damaskolaiseen.

Mystisen teologian perinteessä Jumalan löytäminen on sen ymmärtämistä, että Jumalaa ei voi löytää.

Jumalan etsijä ja rakastaja voi oppia ymmärtämään, mitä Jumala ei ole. Hän voi ilmaista tämän inhimillisillä käsitteillä. Se, mitä Jumalan sanotaan olevan, versoo sen tietämisestä, mitä Jumala ei ole.

Jumalan tunteminen hengellisyyden lähtökohtana on ongelmallista. Jumalan ylistys perustuu Jumalaa koskevien käsitysten hylkäämiseen.

Hengellisyyteen kuuluu Jumalaa koskevien käsitysten arvosteleminen.”

Jumalanpilkka lainsäädännössä periytynee aikaan, jolloin Jumala oli valtion ylin auktoriteetti. Onko perusteltua kirjata sellainen katsomus yhteiskunnallisiin säädöskokoelmiin?

Estääkö jumalanpilkan kieltäminen Jumalan ylistyksen? Olisiko hengellisyyden vapauttamista, jos ajatus jumalanpilkasta poistettaisiin lainsäädännöstä?

Hengellisyyteen kuuluu Jumalaa koskevien käsitysten arvosteleminen. Hengellisyys on syventymistä mysteeriin, ei teorioihin mysteeristä.

Jumala on kuollut, lausui Eckhartin myöhäinen aateperillinen Nietzsche.

Hän ei ehkä ajatellut, että Jumalaa koskevien käsitysten takana on jotakin jumalallisempaa. Mystisen teologian perinne ajattelee kuitenkin niin: jumalanpilkka kuuluu hengellisen elämän aloittelijoille, uskonnon lastenkamarissa taaperteleville. Mutta se ei osoita syvällistä ymmärrystä tai ole sivistyksen merkki.

Laki lienisi ”kristillisempi”, mikäli se ei kieltäisi pilkkaamasta Jumalaa. Tuolloin uskonrauhaan liittyvä säädöstö kytkeytyisi nassakammin myös päivähoitolakiin, jossa velvoitetaan tukemaan lapsen uskonnollista kasvamista.

petri.jarvelainen@portaanpaa.fi

Portaanpään rehtori, dosentti ja harrastajaviulisti.

Tilasto

4 034 235

Tarkistettujen seurakuntien väestötilastojen mukaan 73,7 prosenttia suomalaisista kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon vuoden 2014 lopussa. Seurakuntien väkiluku oli 4034 235 henkilöä. Kirkkoon liittyi 15 701 henkilöä, mikäon kaikkien aikojen suurin luku. Kirkosta erosi lopullisten tietojen mukaan 78 300 jäsentä

Mihin islamo

Suomalaisasiantuntijan mukaan islamin suhde muuhun maailmaan ratkaistaan Lähi-idässä.

Teksti Juhani Huttunen

Kuva Pascal Rossignol / Lehtikuva / Reuters

aanpuolustuskorkeakoulun dosentti, kenttärovasti evp Seppo Kangas arvioi, että islamin suhde muuhun maailmaan tullaan ratkaisemaan Lähi-idässä.

– Se johtuu siitä, että vaikka Lähi-idän muslimit muodostavat vain vähemmistön maailman puolestatoista miljardista islaminuskoisesta, Lähi-itä elää suhteessa rahaan ja Eurooppaan enemmän kuin muut, Kangas sanoo.

– Kukaan ei ole kiinnostunut pelkästä hiekasta, mutta öljy tekee Lähi-idästä edelleen tärkeän.

Satiirilehti Charlie Hebdoon tehdyn iskun johdosta eurooppalaisia kiinnostaa islamin suhde

demokratiaan. Kun arabikevät joulun alla 2010 alkoi Tunisiassa, ajateltiin, että arabimaailmaan saadaan vihdoin demokratia.

M– Se oli harhakuvitelma. Ei voi olla islamilaista valtiota, joka on hallitusmuodoltaan demokraattinen, Kangas sanoo.

– En puhu eurooppalaisesta valtiosta, jossa on demokratiaa kannattava muslimiväestö, vaan puhun nimenomaan islamilaisesta valtiosta, jonka hallitusmuoto on uskonnollinen.

Kankaan mukaan islam tarkoittaa suomeksi alistumista Allahille. Saman verbin johdannaisena muslimi tarkoittaa ”häntä, joka on alistunut”. Islamilainen valtio on teokraattinen. Siinä hallinto on alistettu Allahille, Koraanille ja sunnalle eli profeetan elämäntavalle, jota hadithit välittävät. Näistä asioista ei voida äänestää demokraattisesti.

– Niinpä tällainen hallinto ei tunne uskonnonvapautta.

Kankaan mielestä kuitenkin Egypti on tällä hetkellä nousemassa ratkaisevaan asemaan sekulaarisemman muslimivaltion tiennäyttäjänä.

– Sekulaarisella politiikallaan se pyrkii hallinnollisesti ja poliittisesti lähemmäs länsimaista ajattelua.

Egyptissä on kuultu viime aikoina voimakkaita linjapuheita. Uutena vuotena presidentti Abdel Fattah al-Sisi piti Kairossa alAzhar-yliopistossa puheen, jossa hän arvosteli jyrkästi uskonnollisten johtajien näkemyksiä.

– Tämä ajattelu, en sano uskonto vaan ajattelu, että kirjoitusten ja aatteiden kokonaisuus, jota olemme vuosia pitäneet pyhinä siihen pisteeseen, että niistä erottautuminen on tullut mahdottomaksi, on suututtanut koko maailman! Sisi sanoi puheessaan.

– Viittaan tässä uskonnolliseen papistoon... On käsittämätöntä, että ajattelun, jota pidämme kaikkein pyhimpänä, pitäisi aiheuttaa se, että koko umma [islamilainen maailma] on ahdistuksen, vaaran, tappamisen ja tuhon lähde koko maailmalle. Mahdotonta!

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

”Minä olen Muhammad.” Tammikuussa sadat muslimit osoittivat mieltään terrorismia vastaan Pariisissa. Näiden mielenosoitt profeettaani.”

n menossa?

Charlie Hebdon tapahtumien jälkeen vaikutusvaltainen Egyptin suurmufti Shawqi Allam antoi uutistoimisto Reutersin mukaan julkilausuman, jossa hän varoitti julkaisemasta toistamiseen Muhammad-piirrosta.

”Tämä julkaisu aiheuttaa uuden vihan aallon Ranskassa ja länsimaisessa yhteiskunnassa yleisesti, ja se, mitä lehti tekee, ei palvele sivilisaatioiden rinnakkaiseloa ja vuoropuhelua”, Allam totesi julkilausumassaan. Hän tuomitsi myös terrori-iskun.

Tammikuun puolivälissä Turkin presidentti RecepTayyip Erdogan syytti Reutersin mukaan länttä tekopyhyydestä, kun se ei kykene tuomitsemaan muslimeja vastaan tehtyjä iskuja.

– Lännen tekopyhyys on ilmeistä. Muslimeina me emme ole koskaan ottaneet osaa terroristisiin joukkoteurastuksiin. Tässä on taustalla vain rasismi, vihapuhe ja islamofobia, Erdogan sanoi.

Muhammadin pilkkaaminen loukkaa Seppo Kankaan mukaan kaikkia muslimeja syvästi. Kun syksyllä 2014 muutama aktivisti Libanonissa käynnisti terroris-

minvastaisen Twitter-kampanjan aihetunnisteella #BurnISISFlagChallenge, heille vaadittiin rangaistusta Jumalan pilkasta.

– Isis-lippu on profeetan sotalippu. Sen valkoisessa osuudessa on Muhammadin sinetti, jonka yläpuolella on kirjailtu shahada eli muslimien uskontunnustus, Kangas sanoo.

– Siksi Isis-lipun polttaminen loukkaa yli puolentoista miljardin muslimin uskonnollisia tunteita.

Kangas korostaa, ettei islamista voi kuitenkaan puhua yhdestä kivilohkareesta veistettynä monoliittina.

– Itse jaan islamin neljään päälohkoon. Saudi-Arabia on esimerkki traditionalismista.

Egypti edustaa sekularistista islamia. Länsimaistuneiden siirtolaisten islamia voidaan osin nimittää modernismiksi, Kangas luettelee.

– Näiden lisäksi neljäntenä on jihadistinen militantti islam. Sen taustalla on Egyptissä perustettu Muslimiveljeskunta, josta Hamas, Islamilainen Jihad, AlQaida, Isis ja muut jihadistiryhmät juontavat juurensa. Shialaisella puolella samalla ajatuksella

toimivat Hizbollah ja Khorasan, Kangas sanoo. Hänen mukaansa terrori-iskut ovat usein uskonnollisesti motivoituja.

– Me määrittelemme terrorismin omasta näkökulmastamme, mutta jihadisti puhuu pyhästä sodasta. Jihadistit identifioituvat juuri militanttiin islamiin. He kaivavat Koraanista, sunnasta ja haditheista oikeutuksen itselleen.

Ongelmana ei ole modernistinen islam.

– Demokraattisen elämänmuodon sisäistäneet sadat miljoonat siirtolaiset, malliesimerkkinä meidän omat tataarimme, eivät ole kenellekään vaaraksi.

– Ongelmana ovat ainoastaan ääriliikkeet, jotka elävät symbioosissa vääräuskoisen Euroopan kanssa. Nyt ne profi loituvataiempaa raaemmin. Viisi vuotta sitten kukaan ei kuvitellut näkevänsä teloitusvideoita.

Kankaan mukaan kaikki kristitytkään eivät rakasta rauhaa.

– Itse olen teologina niin rajoittunut, etten usko kenenkään omistavan Jumalaa. Jos Jumala eri nimillä omistaisi meidät, se olisi kova sana.

Kenelle kellot soivat? Kallion ja Paavalin seurakuntiin kuuluu alle puolet alueen asukkaista. Kirkosta eroavat erityisesti nuoret aikuiset, joita näillä alueilla asuu paljon. Kuvassa Kallion kirkon kellot.

Kirkosta erottiin ja siihen liityttiin vilkkaasti

Helsingin seurakuntien jäsenmäärä pieneni viime vuonna yhteensä 4 473 henkilöllä. Vuosi oli tässä mielessä seurakuntien tilastohistorian toiseksi synkin, sillä vain vuonna 2010 on seurakuntien jäsenmäärä laskenut tätä voimakkaammin. Tuolloin seurakunnat menettivät 9 148 jäsentä.

Kirkosta erosi viime vuonna Helsingissä 8 118 henkilöä, ja seu-

rakuntiin liittyi 2 345 uutta jäsentä. – Yksi selitys vuoden 2014 kirkosta eroamisiin oli tasa-arvoisen avioliittolain käsittely eduskunnassa ja mediassa. Toisaalta se myös lisäsi kirkkoon liittymistä, rekisteripäällikkö Janne Solala Helsingin seurakuntayhtymästä arvioi.

Helsinkiläisistä 56,4 prosenttia kuuluu kirkkoon.

Korhola ja Ruokanen radioon

Entinen europarlamentaarikko EijaRiitta Korhola ja Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen alkavat vetää keskusteluohjelmia Radio Deissä Kotimaa24:n mukaan Korhola ja tuli rinnassa -ohjelmassa tavataan vieraita, joiden elämässä on intohimoa.

Oikaisu

Viimeviikkoisen Kirkko ja kaupungin kulttuuri- ja mediasivujen jutussa oli Ryhmäteatterin

– Maanantaisin studiovieraana ei ole yhtään tylsää, intohimotonta tai haaleaa tyyppiä, Korhola lupaa.

Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa pureudutaan keskiviikoisin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Mielipuolen päiväkirjan ohjaajan nimi väärin. Oikea nimi on Esa Leskinen

Tule kuntoutumaan Wilhelmiinaan!

Etsitkö paikkaa, jonne voit tulla leikkauksen tai muun sairaalahoidon jälkeen, omaishoitajasi loman ajaksi tai muuten vain hakemaan voimavaroja,

Annamari Dahlberg

p. 050 430 0307 tai (09) 473 473,

ajien kylteissä lukee: ”Minä olen muslimi. Kuulun muslimiyhteisöön jaolen terrorismia vastaan” ja ”Minä olen muslimi. Rakastan

Kristityt omivat Israelin

Raamatun ja Israelin valtion suhteesta pitäisi keskustella avoimesti.

Eletään kevättä 2004. Poliittisen historian opiskelija Timo Stewart vierailee ensimmäistä kertaa Jerusalemissa, jossa hän kohtaa suomalaisia kristittyjä. Heistä moni sanoo vierailevansa maassa, jonka Jumala on tarkoittanut juutalaisille. Kristityt järjestävät tilaisuuksia, joissa rukoillaan Israelin puolesta. Myöhemmin jotkut jopa lähtevät Israelin armeijan tukikohtiin vapaaehtoisiksi.

Miksi tämä vuonna 1948 syntynyt valtio tuntuu olevan monelle suomalaiselle kristitylle niin tärkeä? Nämä kysymykset alkoivat kiinnostaa Stewartia. Hän asui ja työskenteli Jerusalemissa useita vuosia.

Nyt ensimmäisestä Jerusalem-vierailusta on kulunut yli kymmenen vuotta. Sen synnyttämän ajatusprosessin tuloksena on syntynyt esitarkastettavana oleva väitöstutkimus suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriasta.

Kristillisen sionismin lähtökohta on tulkinta, jonka mukaan toisen maailmansodan jälkeen brittiläisten hallinnoimalle Palestiinan alueelle syntynyt Israelin valtio löytyy jo Raamatusta

Kristillistä sionismia esiintyy ympäri maailmaa protestanttisten kristittyjen keskuudessa, mutta Suomessa se on väestömäärään nähden suhteellisen yleistä.

– Suomalaisen tilanteen tekee kiinnostavaksi se, miten valtavirtaan kristillinen sionismi on täällä päässyt.

Ilmiötä selittää teologisten tekijöiden lisäksi historia. Nykyisen Israelin valtion kertomus on esitetty tavalla, joka muistuttaa Suomen omaa itsenäistymiskertomusta. Israe-

liin on samastuttu laajemmin kuin pelkästään uskonnollisesta viitekehyksestä käsin.

– Israelin juutalaiset nähtiin pienenä rohkeana raivaajakansana, joka loi Jumalan avustuksella itselleen kodin

puolustautumalla itäisiä vihollisheimoja vastaan, Timo Stewart selittää.

Yksi syy kristillisen sionismin yleisyyteen on, että niin kutsuttu viides herätysliike ei eronnut kirkosta erilliseksi ryhmäkseen vaan jäi vaikuttamaan sen sisälle. Viidesläisyys on nimitys 1900-luvun puolivälissä syntyneelle herätyskristillisyydelle, jonka sisällä kristillinen sionismi on erityisen yleistä.

– Kristillisen sionismin edustajia löytyy paljon myös kirkon viroista, Stewart kertoo.

Kristillisessä sionismissa on kyse paitsi uskonnosta myös politiikasta.

– Nähdäkseni kyse on politiikasta silloin, kun puhutaan olemassa olevasta valtiosta ja asetetaan se erityisasemaan. Etenkin, kun tämä valtio on kiinni vaikeassa konfl iktissa, Timo Stewart selittää.

Uskonnollinen ulottuvuus on kuitenkin kristillisen sionismin kantava voima.

– Ytimessä on ajatus, että Israelin valtio todistaa Raamatun olevan oikeassa, Stewart sanoo.

Juuri tämä tekee asiasta puhumisen vaikeaksi kirkon sisällä.

– Usein vaikuttaa siltä, että puhuttaessa Israelista ei oteta kantaa ainoastaan politiikkaan, vaan myös kysymykseen Raamatun luotettavuudesta. Kirkossamme on käyty kovaakin debattia vaikeista teologisista kysymyksistä kuten naispappeudesta. Kuitenkaan Raamatun ja Israelin valtion suhteesta ei ole juuri puhuttu, Stewart sanoo.

Jos uskonnollisesta ulottuvuudesta ryhdytään keskustelemaan, myös poliittisista kysymyksistä on helpompi puhua.

– Toivottavasti tutkimukseni herättää keskustelua kirkossa ja kristillisissä järjestöissä siitä, voidaanko Raamattua käyttää nykyisten poliittisten tilanteiden tulkinnassa sekä siitä, miten Israelin valtio nähdään.

Timo Stewart puhuu aiheesta lisää Suomen Lähetysseuran Lähi-itää koskevan luentosarjan luennolla 31.3. Lisätietoja: www.suomenlahetysseura.fi

Teksti Maria Palmusaari

Kuva Paula Laajalahti

Rohkea raivaajakansa. Suomalaiset samaistuvat voimakkaasti Israeliin, jonka historiassa nähdään yhtymäkohtia Suomen itsenäistymiseen.

Draama syntyy ristiriidoista

Käsikirjoittaja Vepe Hänninen ujuttaa pääsiäisnäytelmä Via Crucikseenkin ripauksen komediaa.

Parikymmentä vuotta sitten istui muuan helsinkiläispappi Järvenpäässä seurakuntatyöhön kouluttavalla pastoraalikurssilla ja ajatteli, että siellä voitaisiin puhua mandariinikiinaa ja hän ymmärtäisi yhtä vähän.

Katse harhautui ikkunasta ulos. Vepe Hänninen – se oli papin nimi – kuvitteli itsensä parkkipaikalle rassaamaan autoa ja kiroilemaan kovaan ääneen. Ajatus kutkutti.

– Mielikuvitustani kiehtovat ristiriidat: se, että keskelle pappien koulutustilaisuutta tuotaisiin ihminen, jonka elämäntodellisuuteen tilanne mahdollisimman huonosti sopii, Hänninen sanoo.

Mielikuvitus vei sittemmin miehen mennessään. Papin työ vaihtui 17 vuotta sitten vapaan kirjoittajan hommiin. Hännisen ensimmäinen käsikirjoitus sijoittui tietenkin pastoraalikurssille.

Sen jälkeen on syntynyt käsikirjoituksia muun muassa sellaisiin tv-sarjoihin kuin Kylmäverisesti sinun ja Kotikatu Nyt Hänninen viimeistelee kolmatta romaaniaan.

– Pelilupa on vielä papin hommiinkin, mutta kentälle ei ehkä päästetä, hän naurahtaa.

Teologisesta asiantuntemuksesta on kuitenkin viime aikoina ollut hyötyä kirjoitustyössä: Vepe Hänninen on käsikirjoittanut pitkänäperjantaina kantakaupungin kaduilla esitettävän Via Crucis -näytelmän.

Via Crucis täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Vepe Hänninen oli sen järjestäjänä toimivan Tuomiokirkkoseurakunnan pappi silloin, kun perinne alkoi. Yksi ympyrä siis sulkeutuu.

– Silloin en kyllä olisi kuvitellut olevani tätä joskus kirjoittamassa. Mutta otin haasteen vastaan innolla, Hänninen sanoo.

Aikamoisesta haasteesta onkin kyse. Pääsiäistarina on kaikille tuttu ja monille pyhä. Kolmenatoista vuonna näytelmä on tehty Lauri Otonkosken käsikirjoitukseen, ja välillä on ollut muitakin kokeiluja.

Paineita on, Vepe Hänninen myöntää mutta uskoo, että pappitausta on antanut työhön vapautta.

– Se auttaa ymmärtämään evankeliumikirjallisuuden luonnetta. Suhtaudun tarinaan ihmisten kirjoittamana, vähemmän juhlallisesti, Hänninen toteaa.

Hänen töissään tarina kulkeekin usein hyvin lähellä arkea. Siihen hän on pyrkinyt myös Via Cruciksessa, jossa hän nostaa tärkeään osaan Jeesuksen ja tämän äidin suhteen.

– Helposti suuria tarinoita ylevöitetään liikaa. Kun asiat tehdään pieniksi ja tuodaan lähelle, niistä tuleekin kohottavia, Hänninen uskoo.

Hän lupaa, että uudessa Via Cruciksessa perustarina on tuttu mutta käsittelyssä on mukana jopa ripaus komediaa. Hännistä ovat kutkuttaneet opetuslasten keskinäiset kähinät. Herodeksesta hän on tehnyt nykyajan managerityyliin esiintyvän kaverin, joka vaatii Jeesusta tekemään temppuja.

– Fariseusten kokous on versiossani seurakunnan työkokous, jossa pohditaan, laitetaanko rahat Jeesuksen vangitsemiseen vai temppelin esiripun korjaamiseen, Hänninen paljastaa.

Se heijastaa hänen omia kokemuksiaan. Hän muistelee seurakunnan työntekijäkokouksissa usein puhutun enemmän rahasta ja kiinteistöistä kuin mistään muusta.

– Kirkolla on suuri asia, jota pienet ihmiset vievät eteenpäin. Se on väistämättä puutteellista.

Suomalainen kulttuuri liukuu Vepe Hännisen mielestä harmillisen usein ääriin kuvatessaan uskontoa. Esimerkiksi papit kuvataan helposti hurskaina polvirukoilijoina.

– Pappi ei todennäköisesti 20 palvelusvuoden jälkeen edes muista olevansa pappi. Silti elokuvantekijöillä voi olla hyvin vahva ennakkokäsitys siitä, miten papin kuuluu käyttäytyä, Hänninen miettii.

Hänestä paljon kiinnostavampaa olisi nähdä kertomuksissakin kokonainen ihminen, joka vain sattuu olemaan pappi. Siinä onnistuu hänen mielestään esimerkiksi brittisarja Panta kaulassa

– Ihmiskuvallisena asiana minua kiinnostaa syntisyyden ja vanhurskauden samanaikaisuus. Se on perusristiriita, josta hyvä draama elää.

Vepe Hännisen mielestä jokaisessa kunnon tarinassa on pohjavire, joka resonoi syviä kokemuksia ihmisyydestä. Pelkkä synkkyys ei riitä, vaikka siihen vaivutaan Suomessa helposti.

– Vakavassa draamassa henkilöhahmoja ruvetaan helposti säälittelemään. Se on pelkästään tympeää. Orpo kompastuu sirkkeliin -tyylistä draamaa on helppo tehdä, Hänninen sanoo.

Hän itse valitsee lajiksi usein komedian. Se antaa hänestä hyvän mahdollisuuden tarkastella ihmistä tämän omalta korkeudelta.

– Ihminen viihtyy komediaa katsoessaan. Siihen voi samastua ja sitä kautta voi sohia vallan rakenteita. Naurua kaikki diktaattoritkin ovat eniten pelänneet, Hänninen sanoo.

Kirjoittamisen rinnalle hänellä on tosin viime vuosina hiipinyt taas uusi juttu – tai oikeastaan vanha, nuoruusvuosien aikainen. Hänninen on käynyt Edu Kettusen studiolla äänittämässä muutamia kappaleita, muun muassa yhden soundtrackiksi tulevaan kirjaansa.

– Jotkut hankkivat tämän ikäisinä Harrikan, minä pelmuan kitaroiden kanssa. Kirjoituspäivinäkin soittaminen vie usein mennessään, 55-vuotias Hänninen tunnustaa.

Teksti Laura Pörsti Kuva Sirpa Päivinen

Papista käsikirjoittajaksi. Vepe Hänninen hyödyntää tarinoissaan kokemuksiaan pappina, mutta hurskastelua hän haluaa välttää viimeiseen asti.

Kaupungin kasvo: Sami Salminen

Valon ja tulen leikkiä

Roihuvuoren Asukaspuistossa ystävänpäivänä avautunut Lumipuisto järjestetään nyt kolmatta kertaa. Sen teemana on valo. Luvassa on muun muassa varjoteatteria, valolyhtytyöpajaa ja kiipeilyä. Lumipuistossa kohtaavat eri sukupolvet.

– Lapset saavat paistaa tikkupullaa, ja Roihuvuoren palvelukodin asiakkaille tarjotaan pannukahvit kodassa. Tulenpyöritystyöpaja kiehtoo varmasti monia nuoria, ja pilkkimistäkin voi kokeilla, kuvailee nuoriso-ohjaaja, medianomi Sami Salminen – Vuosi 2015 on kansainvälinen valon vuosi. Halusimme elävöittää Asukaspuistoa puiden valaisulla. Itselleni valo symboloi jokaisen sisällä olevaa kirkkautta ja iloa, Salminen pohtii.

Lumipuiston aikana on avoinna lähes päivittäin kahvila Café Navy’s . Nuoret saavat kahvilan pitämisestä pientä palkkaa.

Tapahtuma huipentuu Tulikansan ja työpajalaisten tuliesitykseen Kalevalan päivänä 28.2. Kodassa myös tarinoidaan tulen äärellä ja pohditaan maailman syntyä runonlaulaja Arman johdolla. Tempauksen järjestävät Roihuvuoren nuorisotalo ja Monen Polven Kasvutila -hanke.

Nuorisotaloa kutsutaankin Monen Polven taloksi. Sen yhteydessä toimii leikkipuisto. Kesällä nuoret pääsevät upottamaan sormensa multaan ja kokeilemaan vaikkapa paprikoiden tai avomaankurkkujen viljelyä nuorisotalon pihassa. Viime kesänä pihalla tepasteli myös lammas.

Turvallisessa kohtaamispaikassa voi pelata Playstationia ja biljardia, askarrella, tehdä käsitöitä ja harrastaa jalkapalloilua salissa.

– Talossa saattaa olla yhtä aikaa lasten jalkapallokerho ja nuorten avoin ilta. Silloin 8- ja 15-vuotiaat juttelevat keskenään.

Salminen kertoo, että nuorten kanssa on innostavaa työskennellä. Ainut ongelma on aikapula.

– Joskus nuoret tulevat avautumaan mieltä painavasta ongel-

masta, kuten koulukiusaamisesta. Toivoisimme, että pystyisimme tekemään enemmän yhteistyötä koulujen kanssa. Voimme vain keskustella ja kuunnella. Joskus tilanne alkaa purkautua jo sillä.

Salminen on vastannut tapahtuman tiedottamisesta. Lumipuistoidea lähti liikkeelle Roihuvuoren nuorisotalon ohjaajien tiimissä 2012, ja yhteistyötä tehdään monen tahon kanssa. Lumipuisto on avoinna myös silloin, kun nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktori Messukeskuksessa on kiinni.

– Nuoriso-ohjaajan työstä ajatellaan usein, että me vain juttelemme nuorille, mutta työhön kuuluu myös paljon suunnittelua ja ideoimista. Menemme nuorten ehdoilla, sillä tehtävämme ei ole valvoa heitä.

Sami Salmisen koulutus ei ole ihan tavallisimmasta päästä nuorisotyössä, sillä hän on valmistunut medianomiksi elokuvan ja television koulutusohjelmasta. Käsikirjoittamiseen perehtynyt Salminen työskentelee nyt mediaan suuntautuneena nuorisoohjaajana ja harrastaa elokuvien tekemistä vapaa-ajallaan.

Voimavaroja tuovat myös ystävien ja läheisten kanssa vietetty aika sekä meditointi.

– Meditaatiossa korostuu kiitollisuus ja rakkaus, keskittyminen tähän hetkeen. Meditoin silmät kiinni, jos haluan rentoutua, ja silmät auki, jos rukoilen.

Nuori eläkeläine

Mielenterveysongelmat vievät ennätysmäärän nuoria eläkkeelle, josta on vaikea ponnistaa töihin. Rasmus, 28, kuitenkin yrittää.

Teksti Pihla Tiihonen Kuva Sirpa Päivinen

amulla pestään kasvot, hampaat ja kainalot sekä laitetaan deodoranttia. Hiukset siistitään, päälle puetaan puhtaat alus- ja päivävaatteet, sänky pedataan ja huone tuuletetaan.

Jos on maanantai, keskiviikko tai perjantai, niin iltasuihkussa pestään myös hiukset. Torstaisin tulee leikata kynnet ja siistiä parta.

Näin kerrotaan laminoiduissa ohjeissa, jotka on kiinnitetty Rasmuksen, 28, vessan oven si-

säpuolelle Auroran kuntoutuskodissa. Viiden hengen solussa on hoitaja arkisin noin kahdeksasta neljään varmistamassa käytännön asioiden sujumisen.

A– Pärjään aika hyvin itse, vaikka tällä hetkellä onkin vähän sotkuista. Tämä on koti, josta en haluaisi lähteä. En ole täällä koskaan yksinäinen.

Peti on levällään, lattialla ajelehtii ryppyisiä vaatteita, tyhjiä karkki- ja sipsipusseja sekä limsapulloja. Yöpöydällä on Esko Valtaojan Kaiken käsikirja Rasmus on eläkeläinen. Hän sai päätöksen määräaikaisesta työkyvyttömyydestä 22-vuotiaana. Nelisen vuotta ennen sitä kului enimmäkseen vanhempien

keittiöntuolissa istuessa. Päivälukion käyminen vain vaihdettiin paperilla aikuislukiossa opiskeluksi.

– Jumitin paikallani, ja minulla oli kummallisia ajatuksia. Tuntui, että elin monta elämää samaan aikaan ja elämiä täytyi hallita rituaaleilla. Pakko-oireita oli paljon, Rasmus kertoo.

Kun nuoresta tulee eläkeläinen, taustalla on yleensä mielenterveysongelma. Tällaisia alle 35-vuotiaita oli Suomessa vuonna 2013 ennätysmäärä eli runsas 2 200, kerrotaan Eläketurvakeskuksesta. Se on yhtä suuri joukko kuin Suomenlinnassa, Kaivopuistossa ja Kaartinkaupungissa on yhteensä asukkaita. Mukana ovat työ- ja kansaneläkejärjestelmän kautta eläkkeensä saaneet.

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle päätyneiden nuorten aikuisten taustoja. Tut-

P.S.

Asun Hakaniemessä 1900-luvun alussa rakennetussa kerrostalossa. Parasta Kalliossa on yhteisöllisyys.

Rentoudun meditoimalla. Myös elokuvien ja tv-sarjojen katselu auttaa arjesta irtautumiseen.

Ihmettelen ihmisten negatiivisuutta, kun mieluummin arvostellaan kuin arvostetaan. Nuoret ovat kuitenkin ilahduttava poikkeus. Marjo Hentunen

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi

Kenen kadulla kuljet? Mathilda Wreden kuja

Psykoosissa sairaalaan. Rasmus pääsi hoitoon, kun ei reagoinut mihinkään. Kuusi vuotta sairaalassa ja kuntoutuskodissa ovat

n muistelee

kimus julkaistiin Lääkärilehdessä Nuoren vei eläkkeelle yleisimmin masennus ja seuraavaksi tavallisin syy oli skitsofrenia tai muu psykoosi. Ennen työeläkepäätöstä nuori oli sairastanut useimmiten vähintään kaksi vuotta. Lähes jokainen oli saanut psyykenlääkkeitä ja säännölliseen psykoterapiaan oli päässyt joka kolmas. Vanhemmista mielenterveysongelmaisista vain joka kymmenes sai terapiaa ennen kuin heidät katsottiin työkyvyttömiksi.

Rasmuksen kokemukset ovat linjassa tutkimuksen kanssa. Pojan vanhemmat saivat raahattua lapsensa kerran terveyskeskuslääkärille, joka määräsi tälle oireita pahentavaa psyykenlääkettä. Muuta hoitoa Rasmuksella ei ollut ennen kuin isä kuskasi hänet päivystykseen kuusi vuotta sitten vuonna 2009.

– Minut otettiin psykiatriselle osastolle noin viidessä minuutis-

sa. Olin psykoosissa enkä reagoinut mihinkään.

Rasmuksella todettiin skitsofrenia sekä Aspergerin oireyhtymä. Nuorukainen vietti puoli vuotta suljetulla akuuttiosastolla. Kuntoutusosastolla hän sai suoritettua lukionsa loppuun vuonna 2010.

Rasmus viettää arkipäivisin aikaa mielenterveyskuntoutujien Klubitalolla, avoimen yliopiston matematiikan luennoilla ja auttamassa kaksivuotiaan kummitytön hoitamisessa.

– Näpelöimme yhdessä iPadia, tyttö tykkää.

Minkälaiset nuoret menettävät työkykynsä mielenterveysongelmien vuoksi? Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvisi, että monelle oli kasautunut vaikeuksia lapsesta asti. On päihdeongelmaisten vanhempien lapsia ja koulukiusattuja. Puolet on oireillut selvästi jo kouluiässä.

Ruotsalaistutkimuksessa ha-

vaittiin, että pienituloisten ja vähän kouluttautuneiden vanhempien lapset päätyivät muita useammin aikuisena eläkkeelle mielenterveyssyistä. Pienituloisilla on useiden tutkimusten mukaan enemmän terveysongelmia kuin hyvätuloisilla. Tämä pätee myös mielenterveyteen.

Rasmusta kiusattiin koulussa, mutta muuten hänellä oli hyvä lapsuus arkkitehtiäidin ja IT-alalla työskentelevän isän kuopuksena.

– Kavereitakin oli jonkin verran, mutta olin yhteydessä heihin lähinnä tietokoneen kautta.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään väliaikaisena yhdeksälle nuorelle kymmenestä. Se on tarkoitettu tueksi kuntoutumisen ajaksi. Mutta jos nuorena tippuu opinnoista ja töistä, niin pääseekö sinne takaisin? Useimmilla nuorilla eläkeläisillä on vain vähän opintoja ja työkokemusta.

Yksi kuudesta nuoresta oli päässyt töihin neljän vuoden

Aatelinen vankien ystävä

Mathilda Wrede (1864–1928) aloitti uransa vankien tukijana jo 1880-luvulla, mutta pienen nimikkokujasensa Helsingin vankilan tuntumaan hän sai vasta vuonna 2002.

Wrede syntyi Vaasassa kuvernöörin 11-lapsisen perheen kuopukseksi ja menetti äitinsä jo vauvana. Naapurissa oli vankila, josta kävi vankeja töissä kuvernöörintalossa. Hannele

Niemi kirjoittaa Askel-lehdessä (2/2015): ”Pikku-Mathilda järkyttyi miesten rautakahleista. Hän näki pahimmassakin rikollisessa ihmisen, joka ansaitsi uuden mahdollisuuden.”

19-vuotiaana Wrede koki hengellisen heräämisen vapaakirkossa. Hänen kutsumuksensa oli kertoa ilosanomaa vangeille. Wrede vaati saada keskustella sellissä kahden kesken vangin kanssa, mikä oli ennenkuulumatonta.

Hän ei arkaillut edes aikansa suurrikollista, murhamies Matti Haapojaa. Näiden kahden ”julkkiksen” ystävyys kiinnosti suuresti ajan lehdistöä.

Wrede muutti Helsinkiin 1890-luvulla ja kiersi Suomen vankiloita 30 vuotta auttaen vankeja myös taloudellisesti. Niemen mukaan häntä tuki muun muassa Viipurin Monrepos’n kartanon omistaja, pietarilainen ruhtinas, joka kosi Wredeä kahdesti. Ajan mittaan Wrede alkoi arvostella huonoja vankilaoloja ja joutui sisällissodan lähestyessä vankeinhoitolaitoksen epäsuosioon.

Kun vankilan ovet sulkeutuivat, Wrede suuntasi tarmonsa muun muassa rauhantyöhön.

Eira Serkkola

kuluessa eläkepäätöksestä, kun Eläketurvakeskus selvitteli asiaa vuonna 2011. Töihin palaamista auttoi vakituinen työsuhde. Masennuksesta toivuttiin parhaiten. Rasmus pyrkii syksyllä opiskelemaan yliopistoon. Hän jatkaa vähintään matematiikkaa avoimessa yliopistossa ja opiskelee ohjelmointia ilmaisia verkkokursseja tarjoavassa Mooc.fi-palvelussa. Rasmus haluaisi työsken-

nellä esimerkiksi koodarina tai kirjastossa.

– Tiedonhaluni ja optimismini ovat palanneet. Ihan ensin Rasmus toivoo pääsevänsä keväällä Klubitalon kautta siirtymätyöhön Talvipuutarhaan.

– Tykkään möyriä mullassa. Harrastan kesäisin äidin kanssa laatikkoviljelyä mökillä Espoon saaristossa.

Ripeästi avohoitoon ja vuokra-asuntoon

Psykiatrisia potilaita aiotaan ohjata Helsingissä entistä rivakammin sairaalasta avohoitoon ja kuntoutuskodeista tavallisiin vuokra-asuntoihin. He ovat jonottaneet helmikuun alusta asti päivystykseen yhdessä influenssaa ja vastaavia vaivoja potevien kanssa Haartmanissa ja Malmil-

la. Psykiatrinen sairaalatoiminta jatkuu Aurorassa. Helsingissä on nyt neljä yhdistettyä psykiatria- ja päihdekeskusta. Kiirepäivystykseen pääsee parhaiten arkisin kello 10–11. Terveysneuvonnasta 09 3101 0023 opastetaan oikeaan hoitopaikkaan ympäri vuorokauden.

toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Lähetä kuva:

Suksi suihkii. Juhani Styrman kuvasi hiihtäjät Paloheinässä. Vaikka lunta on niukasti, niin Paloheinän hoidetuilla laduilla saattaa käydä päivittäin jopa tuhansia hiihtäjiä. – Näitkö sinä kaupungilla jotain kiinnostavaa? Lähetä vaakakuva tälle palstalle.

palauttaneet opiskelukyvyn ja optimismin. Helsingin mielenterveysongelmaiset on tarkoitus saada yhä nopeammin avohoitoon.

Tero Saarinen päivittää myyttisen tragedian

TANSSI Kullervon tarinassa sukutaistelun seurauksena hyljeksityn pojan lapsuuden kauhut suistavat häiriköksi kasvavan nuorukaisen koston kierteeseen ja kohti omaa tuhoa.

Tero Saarisen tulkinnassa

Kullervo ei iske puukkoa leipään leivottuun kiveen, eikä itsetuhoisuutta perustella lapsuuden traumoilla. Samuli Poutasen varovaisesti esittämä Kullervo on enemmänkin häkeltyntyt ja epätietoinen kuin vihan voimalla etenevä hurjimus.

Nyt keskiössä on Kullervon ja tämän sisaren (Terhi Räsänen) insestinen onnettomuus. Kolmanneksi päähenkilöksi Saarinen nostaa Kimmon (David Scarantino) Aleksis Kiven Kullervosta

Miesjoukosta erillään pysyttelevät kaverukset vuoroin tappelevat ja vuoroin tukevat toinen toistaan, mutta heidän välisensä yhteys jää epäselväksi. Onko teoksessa kyse Kullervon ratkaisemattomasta seksuaalisuudesta? Se ei selviä, sillä teeman käsittely on jätetty avoimeksi. Teoksen alku on viipyilevä. Koska Kullervon tarinan perusongelma on häivytetty, draama käynnistyy kuvailevasti. Kullervon kirous, kostoon vannova tapahtumien vääjäämätön vyöry korvataan solistien sekä ryhmän ja yksilön, miesten ja naisten, erillään pysyvien joukkojen tansseilla. Tarun painopisteen muutos ohentaa tragediaa, mutta tuo Kullervo-tulkintojen sarjaan uuden version.

Jean Sibeliuksen vokaalisinfonia Kullervo koostuu viidestä osasta orkesterille, mieskuorolle ja solisteille. Syntyaikanaan vuonna 1892 nuoren säveltäjän teos sai kriittisen vastaanoton. Sibelius suivaantui tästä ja kielsi teoksen esittämisen elinaikanaan.

Miksi?

Nykykuulijalle sävelkielen monimuotoisuus ja rosoisuus on tätä päivää. Ensi-illassa Jukka-Pekka Saraste johti teoksesta pakahduttavan raivoisan tulkinnan. Myös laulusolistit, Jaakko Kortekangas ja erityisesti Johanna Rusanen-Kartano, tavoittavat Kullervo-tarun syvimmät tunnetasot.

Mikki Kuntun led-valaisu voittaa tehoissa, mutta häviää sävyissä. Loppukohtauksen hopeinen häikäsy läpivalaisee kuolevan Kullervon kohti kirkkauden sfäärejä. Saarisen liike syntyy taaksepäin aukikiertyvistä taivutuksista, ympärijuoksuista, repelevistä, kehoa ja käsiä joka suuntaan riepovista liikkeistä. Yksinkertaisuudessaan liikkeet eivät ole helppoja, sillä kurkottelut ääriasentoihin veloittavat tarkkuudesta, ja dynamiikan vaihtelut puuroutuvat. Läpi teoksen toistetut ojentajavenytyksiä muistuttavat käsiliikkeet jättivät liikekieleen toivomisen varaa.

Enemmän kuin pelkkä koreografia Saarisen Kullervo on lähes wagnerilainen kokonaistaideteos. Koreografi kuljettaa joukkokohtauksia tehokkaasti luottaen viisaasti pelkistämisen voimaan. Pyörivän näyttämön ja pidäteltyä voimaa uhkuvan mieskuoron avulla hän kasvattaa teoksen sisäisen paineen huippuunsa.

Monin tavoin käytetty ympyrän muoto, tanssivan miesjoukon hiljaisuudessa raskaasti maata polkevat kumisevat akseleet ja kiristyvän piirin keskelle uhrattavat solistit tuovat parhaimmilaan mieleen Igor Stravinskyn maagisen Kevätuhrin. Se ei ole ihan vähän.

Alkuvaikeuksista huolimatta Kullervo jättää paineen tunteen rintalastan alle, samalla kun kohottunut mieli kurkottaa tuskan alhosta ylöspäin.

Raisa Rauhamaa Jean Sibelius – Tero Saarinen: Kullervo. Kantaesitys Suomen Kansallisbaletissa 13.2.

Helsingin kirjastojen musiikkitarjontaa uudistetaan. On vielä auki, mitä tehdään levykokoelmille.

Mitä

mieltä olet kirjaston musiikkiosastosta, jossa ei ole ainuttakaan CD-levyä? Ajatusta kannattaa mutustella, sillä tämä saattaa olla pian todellisuutta. Tai ainakin yhä lähempänä häämöttävässä kirjastolaitoksen lippulaivassa, Helsingin keskustakirjastossa, jonka hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa.

emaan a aa

Nyt kokeilemaan havaijilaista gospel hulaa

Tanssikoulu Moanissa alkaa 25.2. gospel hulan lyhytkurssi. Miksi haluat opettaa suomalaisille tätä havaijilaista tanssilajia, Kirsi Niementeräs?

– Hulan liikekieli on miellyttävää ja maanläheistä, ja havaijilainen musiikki ihanan rentouttavaa. Kiehtovaa on myös vahva tarinankerronta.

– Pohjoisella Tyynellämerellä sijaitsevalla Havaijilla pidettiin perimätietoa muistissa laulujen ja tanssien avulla. Havaijilla nimittäin ei ollut kirjoitettua kieltä ennen kuin länsimaalaiset saapuivat sinne. Nykyään tässä Yhdysvaltain osavaltiossa on 10 prosenttia havaijilaisia, 40 prosenttia länsimaalaisia ja loput aasialaistaustaisia. Asukkaista vajaa 30 prosenttia on kristittyjä.

Miten hengellisyys näkyy gospel hulassa?

– Tanssin musiikki on kristillistä. Koreografiassa se näkyy siten, että tanssija kertoo pääasiassa käsielein laulun tari-

– Viitisen vuotta sitten ajateltiin, että keskustakirjastoon tulisi 40 000 CD-levyä. Tällä hetkellä suunnitelmissa on laittaa esille 5 000 levyä, tai ehkä ei ainuttakaan, toteaa sisältöpalveluista vastaava Helsingin kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara

Pora

naa, olenna oman jumalas koro kokonaisuu re Milloin

naa, jossa olennaista on Jumalasta kertominen ja oman jumalasuhteen peilaaminen tanssin kautta. Lajissa korostuukin kehon, mielen ja hengen kokonaisuus. Fyysisesti gospel hula haastaa pohje- ja reisilihaksia sekä koordinaatiokykyä. Milloin kiinnostuit kyseisestä tanssilajista?

– Olen tanssinut maallista hulaa 18 vuotta ja opettanut sitä myös kansalaisopistoissa. Nähtyäni kerran Tulinuolet-ryhmän kristillisen tanssiesityksen televisiossa mieleeni juolahti, että yhtä hyvin hulaa voisi käyttää kertomaan kristillistä sanomaa. Googlasin sanahaulla ”gospel hula” ja yllätyin, kun selvisi, että Havaijilla on tanssittu kyseistä lajia 1980-luvulta lähtien. Sattui myös sopivasti, että olin suunnitellut matkaa Havaijille, joten pääsin pian perehtymään tanssiin paikan päällä. Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.moani.fi

mukana.

Syy muutokseen ovat levyjen alati vähenevät lainamäärät. Kun vielä vuonna 2010 Helsingissä tehtiin yhteensä 1 160 000 musiikki-CD-lainaa, oli vastaava luku viime vuonna enää 740 000.

Streaming- eli suoratoistopalveluiden, kuten Spotifyn ja Soundcloudin, suosio on käynnistänyt pääkaupunkiseudun kirjastoissa melkoisen mylläyksen. Naapurikunnassa Espoossa musiikkiaineiston hankintabudjettia on karsittu kahdessa vuodessa 30 prosentilla. Vantaalla CD-hankintoja on supistettu vieläkin kovemmalla kädellä, 40 prosentilla.

Kehityskulku on ollut kivijalan levykaupoissa täysin samansuuntainen. Helsingissä moni musiikin ystävä koki viime kesänä surullisen hetken, kun paikallinen Stupido Shop ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin.

– Streamauspalvelut ja taloudellinen lama olivat meille kohtalokkaita. Isot massat vain lopettivat CD-levyjen ostamisen, ker-

too Stupido Shopia vuosikausia pyörittänyt musiikkitoimittaja Aleksi Pahkala Pahkalan mukaan kaikenlaista kyllä yritettiin.

– Keskustelimme levy-yhtiöiden kanssa kymmenisen vuotta uutuuslevyn hinnan puolittamisesta, mutta tuloksetta. Selvitimme myös digitaalista levymyyntiä verkossa, mutta teostomaksujen takia se oli mahdoton yhtälö.

Siispä musiikkikirjastotkin etsivät nyt uutta visiota, jolla houkutella musadiggarit luokseen. Helsingin, Espoon ja Vantaan näkemykset tulevasta ovat varsin yhdensuuntaiset: uutena painopisteenä on musiikin harrastamisen tukeminen.

Todennäköisesti toteutuvassa keskustakirjastossa moni asia on vielä auki, mukaan lukien Kirjasto 10:n musiikkikokoelman kohtalo.

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Teksti Antti Möller Kuva Sirpa Päivinen

Tekniikka haltuun. Kirjaston uutena paino

Sanoma

Kirsi Niementeräs on käynyt opiskelemassa gospel hulaa Tyynenmeren saarilla.

Erilainen näkökulma. Samuli Poutasen esittämä Kullervo on enemmänkin häkeltyntyt ja epätietoinen kuin vihan voimalla etenevä hurjimus.

Lausuttua koneita vai CD-levyjä?

Ihmiset saattavat tulla hakemaan kirjastosta porakoneita, jos sellaisia on tarjolla, mutta se ei ole olennaista.”

– Kirjastonhoitajiemme on tarkoitus tänä vuonna miettiä, millainen musiikkikirjasto jatkossa on. En halua naulata mitään kiinni, mutta maailmalla korostuu nyt yhteisöllinen puoli. Asukkaiden toiveita kysytään vielä tänä vuonna, Anna-Maria Soininvaara paljastaa.

Musiikin ystäviä onkin moneen lähtöön. Mitä vaadittaisiin, että musiikin monitoimimies Aleksi Pahkala kiinnostuisi kirjaston musiikkipalveluista uudelleen?

– Haluaisin kirjastoihin enemmän kulttuurielämyksiä. Kaipaan musatapahtumia ja keskusteluita. Nuorille saisi myös opettaa musiikkihistoriaa, esimerkiksi Lepakon merkityksestä.

Kaikki eivät hurraa uusille tuulille. Vantaan musiikkikirjaston pitkäaikainen kirjastonhoitaja ja aktiivinen keskustelija Heikki Poroila ei pidä uusia ideoita sinänsä huonoina. Hän kuitenkin vastustaa väkevästi kehitystä, jossa kirjaston ydintoiminnot – kokoelma- ja tietopalvelu – ajetaan samalla alas. Poroilan mielestä lapsi on menossa pesuveden mukana.

– Tällä hetkellä kunnat leikkaavat kirjastojen määrärahoja

jyrkästi. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että itse perustyö lakkautetaan ja jäljelle jää vain tämä kiva puuhastelu.

Eläkkeelle toukokuussa jäävä Heikki Poroila pohtii tulevaa huolestuneena. Hänen mielestään kirjastonhoitajia ei kuunnella.

– Ihmiset saattavat tulla hakemaan kirjastosta porakoneita, jos sellaisia on tarjolla, mutta se ei ole olennaista. Keskeisiä ovat sisällöt, kirjat, levyt, lehdet ja nuotit. Ilman niitä kirjastoa ei ole olemassa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Moni voi ajatella, että juuri Spotifyn kaltaiset nettipalvelut tulee nähdä pahimpina vihollisina.

– Toki popmusiikin lainamäärät ovat pudonneet näiden helppokäyttöisten verkkopalveluiden myötä. Mutta ei sieltä verkosta silti kaikkea saa, lähimainkaan. Kirjaston tulisikin täydentää kau-

pallisten toimijoiden tarjontaa, Poroila toteaa.

Helsingissä esimerkiksi nuottien lainaaminen on kasvussa ja musiikkikirjatkin vetävät. Niihin luultavasti panostetaan jatkossakin. Ja pääsehän kirjastokortin numerolla nykyään kuuntelemaan klassista ja jazzia Naxosverkkopalvelusta.

Poroila korostaa, että kirjastojen musiikkikokoelmissa on jo nyt valtava määrä esimerkiksi vanhoja LP-levyjä, joita ei juuri muualta löydy. Aleksi Pahkala tiedostaa saman ja katsoo, että verorahoja ei kannata tuhlata kaikkien uutuuksien haalimiseen.

– Kirjaston kokoelma on tärkeä tietyissä genreissä ja kotimaisen musiikin historian tallentamisessa. Myös asiantuntemukseen pitää satsata. Itse esimerkiksi arvostan suunnattomasti kirjastonhoitajien bluesin ja klassisen musiikin tuntemusta.

”Kukaan ei sanonut suoraan, että olen hullu, kun vaihdoin menestyksellisen näyttelijän uran opiskeluun ja hoitoalaan. Sen sijaan moni tunnusti, että haaveilee alanvaihdosta itsekin.”

pisteenä on musiikin harrastamisen tukeminen. Petri Hellgren (oik.) opastaa Sami Rainiota studiolaitteiden saloihin Kirjasto 10:ssä.

Kirjastonhoitaja Heikki Poroila

Valtteri Tuominen Kodin Kuvalehdessä

Viikko vaiti

Kuva Sirpa Päivinen

Ensimmäinen päivä ”Ryhmä Hau on jälleen vauhti päällä! Nuo pienet koirat konsteillaan hommat saa jo rullaamaan!” Herään lauantaiaamuna Pikku Kakkosen mekastukseen. Vaitonainen viikko ei ala kovin hiljaisesti.

Silitän televisiota katsovia lapsia, koska en voi huikata heille huomenta. He tietävät, että äiti ei nyt puhu.

Kokeilen viikkoa vaiti. Haaste on kova, koska tavallisesti puhun toisten päällekin.

Retriiteissä vetäydytään luonnonkauniisiin paikkoihin olemaan hiljaa, jotta päänsisäinen hälinä vaimenisi. Minä yritän tehdä kaksi asiaa kerralla ja yhdistän puhepaaston tavalliseen viikkooni.

Heti aamupalalla lapsille tulee kiistaa, jota en saa soviteltua ilman sanoja. On pakko herättää aviomies.

Perhe päättää lähteä luistelemaan. Mietin ohjeita ja varoituksia, joita luistelu ihmisjoukossa edellyttää. Pystynkö olemaan hiljaa, jos lapseni on törmätä johonkin? Voinko olla hiljaa, jos hän ryntäilee matkalla kohti autotietä? Jään kotiin, ettei puhumattomuuteni loppuisi alkuunsa.

On tylsää siivota, pyykätä ja kokata yksin. Tekisi mieli soittaa jollekulle. Päädyn selaamaan Facebook-päivityksiä.

Olo on ulkopuolinen, kun muut palaavat. ”Miten luistelu meni?” kirjoitan läppärille, josta mies lukee kysymykseni lapsille. Koska en voi vastailla, pidän kiinteästi katsekontaktia ja nyökkäilen paljon. Huomaan kuuntelevani tavallista keskittyneemmin.

Toinenpäivä. Tuuli vihmoo jäistä vettä, eli on oiva uimahallisunnuntai. Paitsi että en usko osaavani ohjailla lapsia äänettömästi uimahallin vilinässä. Eihän vedessä pysty kirjoittamaan edes miehelle mitään! Jään taas itsekseni kotiin.

Onneksi kaveri tulee lapsineen iltapäivällä kylään ja rikkoo eristyneisyyteni. Kun muut pelaavat korttia, minä naputan taustalla läppärille kysymyksiä kaverini kuulumisista. Hän vastailee ääneen.

Pelin jälkeen lapseni temppuilee villisti renkaissa, kunnes putoaa ja satuttaa itsensä. Koitan näyttää yhtä aikaa empaattiselta ja toruvalta. Silittelyn jälkeen pyydän lapsen sormea koukistaen mukaani. Haemme sängystä yhdessä patjan pehmusteeksi renkaiden alle.

Kaveri kehuu tilanteen tyylikästä ja tehokasta hoitamista. – Odotin huutamista.

Kolmaspäivä. Miten töissä pärjää mykkänä? Maanantaina jotkut työkaverit puhuvat minulle korostetun kovaa ja selkeästi. Toiset jättävät huomenet sanomatta ja viittovat ääneti takaisin, kun tervehdin kättä nostamalla. Huoneesta toiseen lähetetään sähköpostia.

Kahvitunnilla yksi kollega vinoilee hyväntuulisesti: Jos tunnet itsesi erilaiseksi ja yksinäiseksi, se on ihan normaalia. Sellaista vammaisilla on.

Tällaistako se on? Vähän vaivautunut tunnelma ympärillä koko ajan. Olo tuntuu yhä eristyneemmältä, vaikka olen ihmisten ympäröimä. Hiljaisena tekisi mieli vetäytyä omaan rauhaan.

Neljäspäivä. Jätän luvan perästä viikkopalaverin väliin, mutta yllättävän monia töitä voi tehdä puhepaastollakin. Moni asia hoituu sähköpostitse.

Rikon tänään vaitioloni muutaman kerran. Haluan lohduttaa surevaa tuttua myös sanoin. Sen jälkeen tulen asioineeksi tavalliseen tapaan kaupan kassan ja pakettia tuovan postinkantajan kanssa.

Puhuminen tuntuu huikentelevaiselta. Sanat vain pulpahtelevat suusta ilman kummempaa harkintaa.

Paras odottaa kuitenkin kotona, jossa keksin, kuinka voin puhua puhumatta. Lainaan äänen Sannalta netistä löytämästäni Acapela Groupin sovelluksesta.

Kun kirjoitan asiani ruudulle ja painan listen!, niin selkeä mekaaninen ääni kyselee lapsiltani heidän päiväkotipäivästään. Lapset ovat innoissaan.

Koneellisen puhujan etu on siinä, että se ei korota ääntään, vaikka joutuisin toistamaan käskyn mennä suihkuun. Kun lapsi tottelee viidennen monotonisen kehotuksen jälkeen, olemme edelleen sovussa.

Viidespäivä. Tuuletin humisee, sanomalehti rapisee, lusikka kilahtelee keittolautaseen. Syön työkaverin kanssa

lounasta saman pöydän ääressä. Kollega rikkoo hiljaisuuden:

– Tämähän on kuin retriitissä. Keskitytään ruoan makuun eikä jutella.

Hän kertoo olleensa osallistujana tai vetäjänä yhteensä parillakymmenellä retriitillä. ”Miksi?”, naputan läppärille.

– Retriitillä ei ole arkipäivän velvoitteita. Jatkuva kommunikointi toisten kanssa on myös yksi velvoite. Hiljaisuus on hyvä paikka rauhoittua. Kun on hiljaa, alkaa kuunnella enemmän sisäistä ääntään.

Puhepaastoni syventää monia arkisia keskustelutilanteita. Harvasanaisuus ja tekstimuoto tuntuvat lisäävän kommenttieni arvoa.

Mikä muuttui?

■ Kuuntelin muita kunnolla.

■ Sanaton viestintä kehittyi.

■ Lapset tottelivat viittomia paremmin kuin puhetta.

■ Parisuhde pysyi sopuisana.

■ Olin tavallista tyynempi.

■ Itsehillintä lisääntyi.

■ Toimin tehokkaasti.

■ Kaipasin paljon omaa rauhaa.

■ Puhuminen vaati tauon jälkeen harjoittelua.

Tekstit Pihla Tiihonen

Kirkon vuosikalenterin mukaan nyt kuuluisi paastota ja hiljentyä. Toimittaja luopui kokeeksi puhumisesta.

Kun pysyn hiljaa, en juuri hermostukaan.”

Tee se itse-retriitti. Hiljaisuuden ja arkiviikon yhdistelmällä oli yllättäviä

Myös lapset ovat alkaneet kuunnella minua paremmin. Puoliso kehuu, että sanaton viestintäni on kehittynyt. Kun osoitan lapsille lattialle heitettyjä likavaatteita ja esitän repiväni hiuksiani epätoivoisena, mimiikkani saa heidät nauramaan ja korjaamaan pyykkinsä.

Rauhoittaa kummasti perhe-elämää, kun en ota puheeksi jokaista ärsyttävää pikkuasiaa. Mitään pahaa ei tapahdu, vaikka en tulekaan kirjoittaneeksi miehelle, että jätit märän pyyhkeesi taas väärään paikkaan.

Kuudespäivä. Työseminaarissa on paljon tuntemattomia ihmisiä. Kättelen oikealla kädellä ja nostan vasemmalla pahvikylttiä, jossa kerron kuka olen, ja etten voi nyt puhua. Se naurattaa monia.

– On varmaan tervehdyttävää olla välillä hiljaa, kun muut pajattavat ympärillä, joku kommentoi.

Keskityn täysin muiden puheenvuoroihin, koska en muotoile mielessäni omiani.

Oletin etukäteen, että olisin torstaina jo räjähdyspisteessä. Että kihisisin kaikesta sanomatta jääneestä. Niin ei ole käynyt.

Tunnen itseni tavallista tyynemmäksi. Kun pysyn hiljaa, en juuri hermostukaan.

Hiljaisuus on vaikeinta lasten kanssa. Koneavusteinen ääneni auttaa vain vähän. Jos vastaisin jokaiseen lapsille tärkeään kysymykseen tietokonesovellukseen kirjoittamalla, ehtisin peitellä heidät unille vasta keskiyöllä.

Seitsemäs päivä. Vaikeneminen on kultaa ja viisas osaa vaieta. Näin tavattiin Suomessa sanoa silloin, kun jatku-

va yhteydenpito Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja WhatsAppissa ei ollut vielä normi. Olen pitänyt sanontaa tyhmänä. Puhepaastolla kuitenkin huomaan, että jotkut kertovat vaikka mitä, kun heitä kuuntelee ilman välihuutoja. Voisin kokeilla tätä myöhemminkin.

Töiden jälkeen lämmitän kotona ripeästi ruoan, vaihdan liikuntavaatteisiin ja lähden ohjatulle tunnilleni. Päädyn jotenkin sen sijaan kuljeskelemaan pitkän lenkin tuulisilla rannoilla.

Puut seisovat hiljaa hämärässä. Tuntuu oudon tyydyttävältä olla juuri nyt tässä.

Puhepaastonjälkeen tuntuu kuin olisin treenannut uutta lihasta. Ilmeisesti itsehillintäkin vahvistuu harjoittelemalla.

Minulla on ollut tapana huomauttaa ärsyttävistä asioista kotona heti. Nyt pystyn toisinaan harkitsemaan kannattaako esimerkiksi keittiönpöydän siivoamisesta keskustella puolison kanssa välittömästi aamuhässäkässä vai rauhassa ja perusteellisesti iltateen ääressä. Reaktioaikani piteni.

Viikko tuntui tuskastuttavan pitkältä ajalta olla hiljaa. Puhumista piti sen jälkeen harjoitella. Haluaisin ottaa puhepaaston joskus uusiksi, mutta loma-aikana ja mökillä. Parin päivän hiljaisuus ja oma rauha irrottaisivat tehokkaasti suoritusarjesta. Vielä kiinnostavampaa olisi kokeilla puhepaastoa kahdestaan puolison kanssa.

Tietoa tulevista retriiteistä: www.hiljaisuudenystavat.fi

Kristillisestä perinteestä #ekopaastoon

Paastoaminen ennen pääsiäistä on vanha kristillinen tapa, joka tunnettiin jo 300-luvulla. Tuhkakeskiviikosta 18.2. pääsiäissunnuntaihin on saatettu pidättäytyä esimerkiksi lihansyönnistä sekä kahvista, teestä, alkoholista tai tupakasta. Sunnuntaisin ei ole paastottu. Kristilliseen paastoon liittyy myös elämän tahdin hidastaminen. Ideana on keskittyä olennaiseen sekä elää vastuullisemmin suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön. Paaston ajatellaan herkistävän mielen Jumalan kohtaamiselle.

Perinteinen paasto yhdistetään kirkossa nyt neljättä vuotta omien hiilipäästöjen pienentämiseen. Ekopaastossa haastetaan muuttamaan vähintään yksi ympäristölle haitallinen tapa. Paastolupauksen voi tehdä ja kokemuksia jakaa Ekopaaston Facebook-sivuilla ja Twitterissä hashtagilla #ekopaasto. Ekopaastoajat ovat luvanneet aiempina vuosina vähentää esimerkiksi lihan- ja juustonsyöntiä, shoppailua ja lämpimällä vedellä lotraamista. Jotkut lyhentävät myös internet- ja televisioaikaansa.

Paasto kirkon vuosikalenterissa: evl.fi Lisää ekopaastosta: ekopaasto.fi

ä seurauksia.

Haaga

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 09 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Hakavuoren kirkko

■ Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340

3220.

To 19.2. klo 13 Torstaikerho. Yhteislaulua, Hanna Autio.

Pe 20.2. klo 10 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä.

Su 22.2. klo 12 Messu. Sami Lahtinen, Miira Muroma-Nikunen ja Hanna Autio. Klo 12 Pyhäkoulu

Ma 23.2. klo 13 Lähetyspiiri. Klo 14–15.30 Taivaskanava, avoin keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille.

Ti 24.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki ”Talviunilla”. Muroma-Nikunen, Aila Pihlajavesi ja Hanna Autio.

Huopalahden kirkko

■ Vespertie 12. Suntio p. 09 2340

3230.

Ke 18.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Marja Heltelä. Tuhkamessu aloittaa paastonajan ja pääsiäisen suureen juhlaan valmistautumisen. Liturginen musiikki Schola Sancti Henrici. Halukkaille piirretään otsaan tuhkaristi katumuksen ja parannuksenteon merkiksi.

To 19.2. klo 10 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä.

Su 22.2. klo 10 Messu. Marja Heltelä, Miira Muroma-Nikunen ja Hanna Autio.

Ti 24.2. klo 13 Lähetyspiiri.

Ke 25.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Kirjastonhoitaja Jouko Tikkanen: ”Koiramäen Kalevala”. Klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen.

Tulossa

Syysretki Muonioon pe 25.9.– pe

2.10. yhdessä Kannelmäen srk:n kanssa. Majoitus Tunturikeimiöllä, patikointia lyhyemmällä tai pidemmällä reitillä.

Lähtijältä edellytetään normaali peruskunto. Täysihoitohinta omin liinavaattein 620 e. Hinta sis. myös bussimatkat, vakuutuksen, meno- ja paluumatkalla lounaan, yhdet kahvit ja yhdet taukoeväät sekä saunan joka patikointipäivä. Mukana Heli Salo, Aili Raitavuo ja Tuula Kojo-Gregoriadis. Ilm. 30.6. mennessä virastoon, p. 09 2340 3200. Tied. Heli Salo, p. 09 2340 3223.

Herttoniemi

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska

tai www.mestat.fi/mestat.

Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo

10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382/09

2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse

09 2340 3339. Herttoniemenrannan

kappeli ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3341. Kulosaari ajanvaraus puhelimitse 09 2340 4118

Raamattu- ja arkeologia -sarja jatkuu, nyt Herttoniemen kirkolla, torstaisin klo 18, pastori, TT, arkeologi

Eero Junkkaala: 26.2. Luominen ja tieteellinen maailmankuva, 5.3. Patriarkkojen aika: Aabraham, Iisak, Jaakob, 12.3. Kuninkaiden aika: Saul, Daavid, Salomo, 19.3. Profeettojen aika

Hiljaisuuden ja kehollisuuden päivä naisille su 8.3. klo 11–20 Herttoniemenrannan kappelilla. Päivässä mukana pastori Stina Huima ja kiinalaisen lääketieteen terapeutti, gigiong-ohjaaja Helena Hallenberg. Lepoa, hiljaisuutta, pehmeitä kehollisia harjoituksia ja rukoushetkiä yhdessä ja omassa rauhassa. Päivä päättyy klo 18 messuun. Keittolounas, hedelmävälipala ja iltatee. Päivän hinta 10 e. Tied. ja ilm. 4.3. mennessä Stina Huima, p. 050 380 3033 tai stina.huima@evl.fi.

Herttoniemen

kirkko

■ Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320

Su 22.2. klo 10 Messu Rautiainen, Ropponen, Lemponen, kirkkokahvit ja Syntymäpäivän viettäjien juhla

Herttoniemenrannan

kappeli

■ Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340

Su 22.2. klo 18 Messu, Saarna pastori Mikko Rautakorpi, Tikkanen, Lemponen. Kirkkokahvivieraana apteekkari Pirkko Martikainen (Herttoniemenranta), Mitä uutta apteekissa?

Kulosaaren kirkko

■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115

Suntio Tapio Tuohioja, p. 050 525 3242

Su 22.2. klo 10 Messu. Tikkanen, Nieminen. Kirkkokahvit.

Myllypuron kirkko

■ Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330

La 21.2. klo 15.30 Konsertti, luonto ja terveysmusiikkikerho. suomen- ja venäjänkielinen tilaisuus. Vapaa pääsy.

Su 22.2. klo 12 Messu, Tikkanen, Sabine Nieminen, kahvihetki ja Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus, Pirkko-Liisa Kuikanmäki.

Diakoniakirppis ke–la klo 10–14, Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty)

Elintarvikejako ma, ke, pe Liikunta-

Paha kiusaus

Raamatun alkulehdillä on kristinuskon myyttisistä kertomuksista kiehtovin, tarina siitä, miten paha tuli maailmaan. Kertomuksen konna on saanut maksaa tuhmuudestaan kallista hintaa näihin päiviin saakka: vasta viime vuosikymmeninä nainen on noussut rangaistun roolistaan. Hänhän se oli, joka ei totellut Jumalaa ja vietteli myös pahasta mitään tietämättömän miehen.

Minua ei kuitenkaan kiinnosta kiellettyyn hedelmään tarttuvan syyllisyys. Minua kiinnostaa se, mitä hedelmän puraisemisesta seuraa.

”Niin pian kuin syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan”, kertoo tarinan käärme naiselle. Ja vaikka hedelmät näyttivät maukkailta, eniten niissä houkutteli naista juuri se, että ne antoivat ymmärrystä.

Haloo, hyvä Jumala! Mitä vaarallista on ymmärrykses-

myllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30,Backman p. 09 2340 3333.

Kallio

■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko

■ Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620.

Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 Ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

To 19.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Tuppukylästä suurkaupungiksi. Stadin kundi, kehittämispäällikkö Esko Vepsä muistelee elämää Sörkassa. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen.Klo 17 Kristillinenmietiskely. Mietiskelyyn ohjaa Pekka Y. Hiltunen. Klo 18 Kivimessu. Partti, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot. Pe 20.2. klo 16–18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. klo 18 Konsertti. Glinkan poikakuoro Pietarista, johtaa Vladimir Begletsov. Su 22.2. klo 10 Messu. Männistö, Kotakorpi, Helin, Niskala, Oksanen, avustaja Kristiina Hehku. Kirkkokahvit. Klo 14 Klavikordikonsertti. Maritta Heliö, Heli Kantola, Eija Virtanen ja Ulla Wirtanen. William Byrdin, Herbert Howellsin, C. P. E. Bachin ja J. S. Bachin musiikkia. Vapaa pääsy, yhteistyössä Suomen Klavikordiseuran kanssa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta . Sanaa ja rukousta, rukouspalvelua. Hurmerinta, Kaisa Valve, Seppo J. Järvinen. Tarja Ikäheimonen kertoo Afghanistanin vaiheistaan.

Ti 24.2. klo 16 Lähetys- ja rukouspiiri Yläkamari. Hurmerinta. Klo 18 Opiskelijamessu

Ke 25.2. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Kotakorpi, lauluryhmä Anima mea, joht. HilkkaLiisa Vuori.

To 26.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Yksinäisyyden kohtaaminen omassa ja toisten elämässä . Olli Valtonen, HelsinkiMission toiminnanjohtaja, puhuu aikamme kansansairaudesta.

Alppilan kirkko

■ Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke

klo 12–15. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10–15 ja ke 12–15

La 21.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13.

H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 050 363 9575. Brunssi

tukee KUA:a.

Su 22.2. klo 16 Messu. Männistö, Kotakorpi, Oksanen, Päivi Tiitu. Kirkkokahvit.

Ma 23.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä.

Ti 24.2. Tiistaiolohuone: klo 10–11

jumppa, klo 11.30–12.30 ruokailu, klo 13–

15 Scrab&Chat. Perhekerho klo 10–12, Muskarit klo 10 ja 10.30. Alppilan kirkon kahvila ti–pe klo 10–

15, lounas klo 11–14 (ei ti), 9e, lapset 5e. Osa tuotosta KUA:lle.

Kansainvälinen toiminta

Alppilan kirkolla

Ti 24.2. klo 15 Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Klo 18 Viron itsenäisyyspäivän konsertti, esiintyjänä lauluyhtye Maneo. Vapaa pääsy.

Seurakuntakoti

■ Siltasaarenk. 28

To 19.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho La 21.2. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Jari Arjoranta.

Teatteri Kallio

■ Siltasaarenk. 28

25.2. klo 19.30 Kulttuurikeskiviikko:

Uinuva-yhtye esittää Saima Harmajan runoihin sävellettyä musiikkia

Kahvila klo 18 alk.

Kurssit ja ryhmät ja retriitit

Kurssi-ilmoittautumiset ensisijaisesti os. helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. Myös osamaksu käy. Elämäni värit – kaksi viikonloppukurssia 7.–8.3. ja 14.–15.3. klo 12–17 sekä

Päiväkurssi pe 6.3., ke 11.3. ja pe 13.3. klo 13–16.15 Kallion kirkossa.Oman luovuuden etsimistä värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Tärkeintä ei ole valmis maalaus vaan se mitä ihmisessä maalaamisen aikana tapahtuu. Käytämme nestemäisiä akvarellivärejä ja ns. märkämaalaustekniikkaa. Mitään taiteellisia taitoja ei tarvita. Hinta á 69 e sis. kaikki tarvikkeet. Hinta työttömille ja yli 63 v. eläkeläisille 35 e. Asiasta sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Ohj. taideterapeutti, kuvataiteilija Tuija Varjoranta.

Keskiaikaisen eli hellän hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti 10.3., 17.3., 24.3. ja 31.3 klo 17.30–20.00 Diakonissalaitoksen kirkossa.Laulamme keskiai-

kaisia rukouksia suomeksi ja latinaksi ja psalmilaulua suomeksi. Laulut opetellaan korvakuulolta. Sinun ei tarvitse osata laulaa eikä lukea nuotteja. Laulujen keskittynyt toisto ja kehon resonanssin herkkä kuuntelu voivat johdattaa mielemme rukouksen sydämen rukoukseksi. Lisätietoa rukouslaulumessun kotisivulta www.hiljainenrukouslaulumessu.fi. Hinta 45 e. Ohj. äänipedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Anima mean laulupäivä la 7.3. klo 10–16 Kallion seurakuntakodilla. Anima mea on kaikille avoin Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulumessu esilaulajien ryhmä. Tule tutustumaan ja opettelemaan rukouslaulumessun lauluja. Tervetuloa vanhat ja uudet laulajat. Kurssipäivä on maksuton. Ilmoittautuminen on kuitenkin tarpeen. Ohj. HilkkaLiisa Vuori, mukana past. Terhi Varjoranta.

Muut tapahtumat

Ke 25.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk. 7–9. Klo 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink. 11. Mukana Kari Kurka.

Kannelmäki

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus

■ Vanhaistentie 6. Virasto avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3843.

Su 22.2. klo 10 Messu. Korhonen, Härkönen. Viittomakielen tulkkaus. Kirkkokahvit.

Ti 24.2. klo 18.30 Lähetyspiiri kerhohuoneessa. Tasauskeräyksen äärellä. Rajamäki.

Ke 25.2. klo 19 Viikkomessu. Koskinen, Myllylä.

Malminkartanon kappeli ■ Vellikellonpolku 8 Su 22.2. klo 18 Messu. Koskinen. Härkönen. Iltatee.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3842, 09 2340 3853.

Ke 25.2. klo 12–15 Jennyn Olohuone Tarjolla kahvia ja soppaa.

Muuta

Kymppisynttärit . Hei tämän vuoden täyskympit! Helsingin seurakunnat viettävät la 23.5. tänä vuonna 10 vuotta täyttävien kymppisynttäreitä Linnanmäellä klo 9–13. Juhlaan kutsutaan myöhemmin lähetettävällä kutsulla niin täyskymppejä kuin perheenjäseniä. Rannekkeen hinta on 10 e. Postin tuo-

sä? Eikö juuri se ole ihmisten kesken tarpeen?

Hädin tuskin olen tivannut vastausta, kun huomaan miettiä, minkä nuo kielletyn hedelmän syöjät kertomuksessa menettivät. He menettivät viattomuutensa, harmittoman tietämättömyytensä siitä, mitä kaikkea maailmassa on. Nostan katseeni heidän tarinastaan ja katselen omaani. Ahneuden ja ohittamisen risukossa ei paratiisilta näytä. Minun pahin kiusaukseni ei kuitenkaan ole ahnehtia tai ohittaa. Minun pahin kiusaukseni on väistää vastuutani pahasta ja haluta tietämättömyyden paratiisiin takaisin.

Kaisa Raittila

1. paastonajan sunnuntai (invocavit)

Jeesus, kiusausten voittaja

Väri: violetti tai sininen

Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 91: 1–4, 11–12; Jes. 1: 16–20 tai 1. Moos. 3: 1–7 (8–19); Hepr. 2: 9, 17–18; Mark. 1: 12–13

Taivaan tähden Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä,päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

Seurakunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.

Pakoa. Kiusauksenion palata tietämättömyyteen.

KATRI SAARELA/ INSTAGRAM: KUTRIART

massa kutsussa tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta. Tervetuloa mukaan!

Lauttasaari

Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus

■ Myllykallionrinne 1. Virasto: ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

To 19.2. klo 12 Torstaipiiri, Jousikvartetti kirkossa.

Pe 20.2. klo 9–12 Avoin perhekerho

maanantaisin ja perjantaisin.

La 21.2. klo 12.30 Lentopalloa kaikentasoisille pelaajille liikuntasalissa, uudet pelaajat tervetulleita!

Su 22.2. klo 11 Messu. KalleKuusniemi, Aino Valojärvi. Klo 18 Urkukonsertti

”Urut soikoon!”, Heikki Poutanen

Ma 23.2. klo 9–12 Avoin perhekerho

maanantaisin ja perjantaisin.Klo 17–20.30 Savenvalajat .Klo 18.30 Kirkon

Kamarikuoro

Ti 24.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri. Otamme vastaan villalankoja (50 % villaa), jos varastoista löytyy Klo 15 Kryptaklubi 7–10-vuotiaille Pelaillaan ja tavataan kavereita. Klo 18 Avoin rukouspiiri Lauttasaaren kirkolla, B-porras toinen kerros. Klo 19 Raamatturinkeli

Ke 25.2. klo 15 Krypta-klubi 7–9-vuotiaille ja klo 17 10–14-vuotiaille. Klo 17–21 Kirkkokahvilan keskiviikkoilta. Kaikille avoin olohuone – tule kahville, lueskelemaan lehtiä, tapaamaan muita tai vain nauttimaan tunnelmasta.

K-Supermarketin ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan.

Tervetuloa! Klo 19 Viikkomessu, Heusala, Andersson

Muuta

Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21. Lounas klo 11–13.

Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11–13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla ja facebookissa.

Taidenäyttely Kirkkokahvilassajaaulatilassakahvilan aukioloaikoina. Tapani Piirron öljyväritöitä.

Pappi päivystää kirkkoherranvirastossa ma, ti, to ja pe 9–14, ke virastossa 13–15, sakaristossa 15–19 sekä puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

Malmi

■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä

pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481

Messu su 22.2. klo 10. Pirkko Poisuo, Timo Ahoinpelto, Heikki Poutanen, Raissa Palmu, laulu.

Konsertti su 22.2. klo 18. Seeli Toivio, sello, Kirill Kozlovsky, piano.

Eläkeläisten iltapäivä ke 25.2. klo 13. Tuolijumppaa, Marja-Leena Hassinen.

Jakomäen kirkko

■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

4428

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11p. 09

2340 4488

Messu su 22.2. klo 12. Sofia Tuomenvirta, Heikki Poutanen.

Eläkeläisten iltapäivä to 19.2. klo 13. Musiikkimatinea.

Soppakirkko ke 25.2. klo 13.

Pihlajamäen kirkko

■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11p. 09

2340 4487

Messu su 22.2. klo 16. Sari Hakuri, Jukka Holopainen, Kaisu Rauhamaa, kantele. Laulut Viisikielinen-laulukirjasta.

Kahvihetki.

Vanhemman väen virkistyspäivä ke

25.2. klo 12–14.30. Ruokailu, kahvit, ohjelmatuokio ja ehtoollisen vietto.

Pihlajiston seurakuntakoti

■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11p. 09

2340 4480

Asukaskahvila Olohuone to 19.2. klo 13–15. Laskiaisperinteet.

Puistolan kirkko

■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09

2340 4485

Messu su 22.2. klo 10. Sofia Tuomenvirta, Elina To eri.Lähetyskahvila.

Eläkeläisten iltapäivä to 19.2. klo 13–15. Lähiöliikuttaja Tomi Lempiäinen.

Pukinmäen seurakuntakoti

■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09

2340 4482

Messu su 22.2. klo 12. Sari Hakuri, Jukka Holopainen, Kaisu Rauhamaa. Kirkkokahvit.

Eläkeläisten retki to 19.3. Luontokeskus Haltiaan Nuuksioon. Hinta 25 e. sis. lounaan, kahvin, opastuksen ja bussimatkan. Ilm. 12.3. menn. srk-kodille p. 09 2340 4422. Etusij. Pukinmäen ja Jakomäen asukkaat.

Kirkon arvoilta

26.2. klo 18

Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Siltamäen seurakuntakoti

■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09

2340 4484

Messu 22.2. klo 12. Pirkko Poisuo, Timo Ahoinpelto, Elina To eri. Linnea Vuokila, viulu. Lähetyskahvila.

Eläkeläisten iltapäivä to 19.2. klo 13. Soppakirkko ke 25.2. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria.

Hiljaisuuden iltapäivä la 7.3. klo 12–18. Laskeutuminen hiljaisuuteen, rukoushetki, keittolounas ja kahvit, raamattutyöskentelyä, päätösmessu. Hinta 5 e. Ilm. 23.2. menn. merja.saviniemi@evl.fi tai 09 2340 4532.

Tapanilan kirkko

■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09

2340 4483

Eläkeläisten iltapäivä ke 25.2. klo 12.

Alfa-kurssi ti 24.2. klo 18.30–20.30. Kristinuskon peruskysymyksiä.

Tapulin seurakuntakoti

■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09

2340 4486

Puurotarjoilu työttömille ja vähävaraisille ma 23.2. klo 11.15 Olohuoneessa.

Yksinhuoltajien olohuone ti 24.2.klo

17–19. Maksuton ruoka, lastenhoito järjestetty.

Viikin kirkko

■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489

Messu su 22.2. klo 10. Outi Lantto, Heidi Tikka, Ville Perkkiö. Hiljainen viikkomessu to 19.2. klo

17.30.

Siioninvirsiseurat pe 20.2. klo 19. Helena ja Pekka Untamala, Tilanhoitajankaari 10 D 50.

Seniorimusiikki eläkeikäisille ti 24.2. klo 10–11.

Iltaruoka perheille ke 25.2. klo 17–19. Kasvisruoka 5 e/perhe. Iltahartaus. Ryhmäperhekerho pe klo 9.30–11. Vapaita paikkoja. Tied. Margit Jukanen p. 09 2340 4571.

Aikuiset

Paastoryhmä la 21.2.–18.3. klo 17. Ryhmässä seurataan 7 viikkoa kohtuullisuutta -ohjelmaa. Keskustelua, hiljentymistä ja hartaus. Hartauskoulutus vapaaehtoisille la 21.3. klo 10–15 Malmin seurakuntatalossa, Pekanraitti 16. Koulutus antaa valmiuksia hartauden pitämiseen aikuis–ja nuorisotyössä, leireillä, erilaisissa piireissä ja laitoksissa. Maksuton. Kahvitarjoilu. Maksullinen lounas. Ilm 11.3. menn. Laura-Elina Koivistolle p. 050 570 4648, laura-elina.koivisto@evl.fi. Ilmoittautuneille lähetetään lyhyt ennakkokysely.

Malmin seurakunta facebookissa

■ www.facebook.com/malminseurakunta

Varhaisnuoret

■ Viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi

Nuoret

■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Meilahti

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko

■ Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie

6b.

Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Ke 18.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri.

To 19.2. klo 13 Torstaipiiri.

Su22.2. klo 11 Messu, Kansanlähetyksen kirkkopyhä, Wennerström (l), Lauri Palmu (s), Vuorio (k).

Ti 24.2. klo 9.45–11.15 Perhekerho, 13–15 Avoin kahvila Tuomaankirkossa, tarjolla tuoretta pullaa ja kahvia, klo 17–19.30 Lähetyksen ompelupiiri.

Ti 24.2.klo 18 Haiti-ilta seurakuntasalissa,Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. ks.Muuta.

Ke 25.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, klo 19 Avoin rukouspiiri.

To 26.2. klo 18 Nuorten aikuisten olkkari (25–40-v) Meilahden kirkon alakerrassa (Jalavatie 6b).

Länsi-Pasilan kappeli

■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

PALVELUT OMAAN KOTIIN

TAI OMA KOTI KÄPYRINTEEN PALVELUTALOSSA

Tarvitsetteko vai tarvitseeko läheisenne huolenpitoa tai ympärivuorokautista hoivaa?

Suunnitellaan yhdessä tarvitsemanne yksilöllinen palvelupaketti kotiin tai turvallinen asumis- ja hoitopalveluratkaisu palvelutaloon. Mahdollisuus myös lyhytaikaisasumiseen.

Kysy lisää

Helena Kurki p. 050 4080653 tai

Käpyrinne ry yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys www.kapyrinne.fi

DolorSitAmet

Mirja Huhtala p. 040 4560565 Ilmattarentie 2, Käpylä

Asumiseen on mahdollista hakea palveluseteliä ja kotitalousvähennystä sekä Kelan tukia

Käpyrinne ry luotettavasti kokemuksella ja osaamisella turvaa vanhuuteen jo vuodesta 1938

Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 (3. krs), 00700 Helsinki

VTKL:n Senioritoiminta organisoi vapaaehtoistoimintaa pääasiassa kotona asuville ikäihmisille Helsingin alueella. Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon, alueen, jolla haluat toimia, sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Kurssilla saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen sekä tietoa liikkumisessa avustamisesta ja muistisairauksista.

Ensimmäinen etappi

Paastonajan keskustelusarja

torstaina 19.2. klo 19 Agricolan kirkossa

LUOTTAMUS

Pääministeri Alexander Stubb

”Luotan ihmiseen ja ihmisiin, siihen, että kaikki haluavat pohjimmiltaan hyvää toisilleen.”

Johdatus teeman raamatulliseen

taustaan toiminnanjohtaja

Olli Valtonen.

Keskusteluun johdattelemassa

opetusneuvos Kalevi Virtanen.

Musiikki Tuohus-kuoro

Juha Vintturin johdolla.

Cafe Agricola avoinna 17-19

Tuomasmessu

Tervetuloa!

09 2340 4780.

To 19.2. klo 18 Siionin virsiseurat , Johan Wennerström, Jaakko Simojoki.

Su22.2. klo 11 Pyhäkoulu, klo 14 Messu, Kansanlähetyksen kirkkopyhä, Wennerström (l), Lauri Palmu (s), Vuorio (k), Helsingin poliisisoittokunnan kvintetti. Messun jälkeen japanilainen iltapäivä, mukana seurakunnan nimikkolähetti Lauri Palmu perheineen.

Ma 23.2. klo 13 Varttuneen väen kahvila.

Ti 24.2. klo 8 Rukousaamiainen 4/2 e.

To 26.2. klo 18 Valon ja ilon messu, ks. Muuta.

Ruskeasuon seurakuntakeskus

■ Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Ke 18.2. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuonekahvila, tied. Paavo Ripatti, p. 050 5224

529, klo 16.30–18 Olohuonekahvila avoin kahvila kaikenikäisille, klo 18 Luottamuksen messu, ks. Muuta.

Pe 20.2. klo 10–11.30 Perhekerho

11.30–13 Lounas 3e/1e.

Ma 23.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri.

Ti 24.2. klo 17–19.30 Vapaaehtoistenil-

ta, tule tapaamaan muita vapaaehtoisia kahvin tai teen äärelle. Tied. Lauri

Anttila p. 09 2340 4751. Toteutamme yhdessä 24.2. yhteistaideteoksen, joka laitetaan esille seurakuntakeskukseen.

Tule jättämään oma jälkesi taideteokseen ja viihtymään yhdessä. Taideteoksen tekemisestä ohjaavat Sofia Sarivaara ja Sinivuokko Koivula-Mbemba.

Tervetuloa!

Ke 25.2. klo 13–15 Äijäkuppila, klo 16.30–18 Olohuonekahvila, 18–18.45, klo 18 Raamattupiiri, parittomilla viikoilla.

Muuta

Ke 18.2. klo 18 Luottamuksen messu, kerran kuussa vietettävä iltakirkko Sanan äärellä hiljentymisen ja ehtoollisen merkeissä. Hannu Ronimus, puhe, Nina Pakkanen, kanttori. Mukana Pop up -messulauluyhtye, johon voi liittyä mukaan, lauluja harjoitellaan kello 17.15–

17.45.

Ti 24.2.klo 18 Haiti-ilta seurakuntasalissa, Pihlajatie 16. Yhteisvastuukeräyksen ulkomaan kohteen esittely. Vierailijoina Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja, päätoimittaja Reetta Meriläinen, joka kertoo Naisten pankin toiminnasta ja projekteista Haitissa sekä paikan päällä Haitissa käynyt vapaaehtoinen Markku Penttinen Herttoniemen srk:sta, joka kertoo Haitin nykytilanteesta. Kansainvälisen diakonian vapaaehtoiset pitävät kahviota Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lisätietoja diakonissa Sirkku Kuusanmäki, p. 09 2340 4740.

To 26.2. klo 18 Valon ja ilon messu Länsi-Pasilan kappelissa Mukana artistit Joska Josafat, Heidi Tuikkanen, musiikkitiimi joht. Hanna Kiminkinen. Wennerström (l), Virva Krans (s). Etkot klo 17.15 alkaen. Tarjolla kahvia ja teetä ja mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoidolliseen keskusteluun. Jatkot iltapalan merkeissä. Messussa valvottu lastennurkka. Messun vapaaehtoistoiminnan tied. mia.hagman@helsinki.fi, p. 050 462 9068.

Tulossa

Pe 27.2. klo 19–20 Kamarikonsertti

Keskiajan Helmiä Tuomaankirkossa, yhtye Sufira.

Su 1.3. klo 16 Kahvia & Musiikkia -konsertti Länsi-Pasilan kappelissa, Terhikki Sumari, laulu, Juha-Pekka Honka, piano.

Mikael

■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden

puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p. 09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö

p. 09 2340 4844. Vesala p. 09 2340

4846. Kurkimäki, Kivikko p. 09 2340

4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p. 09 2340 4843. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko

■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

To 19.2. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit . Lähetystyön kuulumisia, Sari Viljakainen.

Pe 20.2. klo 10 Rukouspiiri. Klo 20 Nuorten Yökahvila Light Cafe Alba

Su 22.2. klo 11 Lähetyspyhän messu. Aimo Lankinen, Sini Ikävalko, Anitta Vuorela (Sansa, saarna), Hanna Sävilammi, Sari Viljakainen, Osmo Honkanen. Messun jälkeen lähetyslounas ja Sansan lähetystilaisuus. Klo 11 Pyhäkoulu

Ma 23.2. klo 9.30 Avoin perhekerho

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 14.30 Kaarikerho, inkerinsuomalaisille. Klo 16 Selviytyjät–ryhmä. Avoin vertaistukiryhmä päihteettömyyteen pyrkiville. Lisätied. 09 2340 4844 Jaana Makkonen. Klo 16–20 Nuortenilta Nuorten Olkkarissa (”ent. Ripariluokka”).

Ti 24.2. klo 13 Ja niin me lauloimme… Tervetuloa laulamaan yhdessä sotaajan, hengellisiä ja kansakoululauluja. Laulattamassa Arja Heikkinen ja Kirsi Honkanen-Punkari. Kahvitarjoilu.

Ke 25.2. klo 10–12 Virkeyttä Vauvaperheeseen -tapahtuma . Paljon puuhaa vauvoille ja sisaruksille. Jos haluat lahjoittaa pienten lasten vaatteita tai tarvikkeita tapahtumassa kierrätettäviksi voit tuoda niitä Mikaelinkirkolle vauvatapahtuma nimellä 25.2. asti. Klo 18 Kristittynä maailmassa -näkökulmia lähetykseen. Tulevaisuuden kirkko – mitä kohti olemme menossa? Risto Ahonen. Lähetyskahvio klo 17.30 alkaen.

Mellunmäen seurakuntakeskus

■ Korvatunturintie 2, p. 09 2340 4821

Ti 24.2. klo 9.30–15 Avoin perhekerho. Klo 10 Omaishoitajien ryhmä

Östersundomin kirkko

■ Kappelintie 65, p. 09 2340 4826

Ke 18.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon iltamessu.Kati Vento, Martti Häkkänen, Mari Lamminen, Hannu Ihalainen, kannel.

Ti 24.2. klo 9.30 Avoin perhekerho

Muuta

Laulamme virsiä Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa ma 23.2. klo 13.15. Tilaisuus on kaikille avoin.

Tyttöjen ja äitien iltapäivä Pyhän Jysäyksen srk-talossa su 1.3. klo 13.30 alkaen. Toiminta on suunnattu 7–15-vuotiaille tytöille yhdessä äidin, kummin,

Kommentoi verkossa!

mummin tai muun tytölle läheisen aikuisen kanssa. Lisätied. ja ilm. 26.2. mennessä Hanna Uimonen p. 050 4320 836.

Käsityökerho ottaa vastaan lahjoituslankaa sukkien neulomista varten diakoniatyön hyväksi. Lankalahjoitukset voi tuoda kirkon aulaan suntioille. Tied. Arja Heikkinen p. 09 2340 4847.

Munkkiniemi

Kirkkoherranvirasto

■ Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

■ Raumantie 3

Ke 18.2. klo 13 Keskiviikkokahvit , Rinne. Lauluhetki kanttori Senni Valtosen johdolla. 25.2. keittoateria.

Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65

Ma klo 14 Merimieskirkkopiiri. Su 22.2. klo 11 Messu, Wirta, Valtonen. Pe 27.2. klo 19 Kannatko huolta nuorista? Rukousryhmä nuorten puolesta Päätykamarissa, tied. annamari.jukko@welho. com p. 050 594 9881 ilt

Munkkiniemen kirkko

■ Tiilipolku 6

Ke 18.2 klo 19 Levollisuuden messu, Frilander.

Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa

Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä

Ti klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila

To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki

Su 22.2. klo 13 Messu, Wirta, Valtonen.

Ke 25.2. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä, Jorma Lahikainen. Rukousilta –rukoillaan Suomen puolesta. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu.

Lehtisaaren kappeli

■ Papinpöydänkuja 4

Ke klo 10.15–11.15 Raamattupiiri, Erkkilä.

Muuta

Lasten avoimet päiväkerhokerhot:

Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Munkkivuoressa ke klo 9.30–11.30. Munkkiniemessä, ma klo 9.30–11.30, to klo 15–16.30 sekä ensilapsikerho ke klo 15–16.30. Lehtisaaressa ti klo 9.30–11.30.

Kävelyryhmä ti 24.2. klo 10 lähtö Meilahdentien ja Ramsaynrannan risteys Silta (Seurasaareen).

Hengellisen musiikin toivekonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 21.3. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Jätä toiveesi 1.3. menn.: munkkiniemi.srk@evl. fi tai toivelaatikkoon virastolla tai Munkkiniemen kirkolla. Konsertissa toiveita toteuttavat mm. seurakunnan kanttorit sekä kirkkokuoro. Maaliskuussa katekismuksen äärellä -illat 2.–30.3. ma klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tule tutkimaan kristinopin vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. 2.3. Kymmenen käskyä, Tarja Frilander; 9.3. Uskontunnustus, Sinikka Peltohaka; 16.3. Isä meidän, Elise Rinne; 23.3. Sakramentit, Jouni Hartikainen; 30.3. Raamattu, rippi, rukous, Katariina Wirta.

Sururyhmä läheisensä menettäneille 9.4.–4.6. (joka toinen to klo 16–17.30. Ilm. ryhmän vetäjille Elise Rinne p. 09 2340 5162 tai Leena Pankakoski p. 050 560 8279.

Oulunkylä

Oulunkylän kirkko

■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15, la 10–18, su 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

Nuorisodiakoni 12–13–vuotiaita ja heidän lähiverkostoaan varten, 050 5681 297.

Su 22.2. klo 10 Messu. Järvinen, Hämäläinen. Klo 16 Mi palpita il cor – vanhan musiikin konsertti. Erica Back, mezzosopraano, Stephanie Laimer, nokkahuilu, Elina Mattila, barokkisello, Päivi Vesalainen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ma 23.2. klo 9.45. Perhekerho. Klo 18 Markuksen evankeliumi -näytelmä. Tornion kaupunginteatteri. Kesto 2 h, lisäksi väliaika. Väliaikatarjoilusta vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Vapaa pääsy!

Ti 24.2. klo 18 Lukupiiri. Aihe: Viivi Luik: Seitsemäs rauhan kevät.

Ke 25.2. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä.

Käpylän kirkko

■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222

Diakoniatoimistoauki pe klo 9–11, p. 09 2340 4218 Murto.

Su 22.2. klo 11 Messu. Uutela, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Kirkkokahvit Tallinnan ystävyysseurakunnan hyväksi, järj. Lyydia-toimikunta.

Ma 23.2. klo 17 Akin klubi.

Ke 25.2. klo 13 Päiväpiiri. Raili Seppälä. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Koskelan kirkko

■ Käpyläntie 11

Su 22.2. klo 13.30 Messu. Uutela, Leskinen.

Maunulan kirkko

■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340.

Su 22.2. klo 12 Messu. Järvinen, Leinonen, Hämäläinen, Kasper Haikonen, saksofoni, Tommi Tampio, kitara.

Ma 23.2. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Ti 24.2. klo 16–18 Tiistaijengin iltapäivä. Klo 18 Arkimessu. Leinonen, Koivisto. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta.

Ke 25.2. klo 13 Kansanlauluja. Hämäläinen, Hapuli. Kahvi. Koko perheen talvitapahtuma to 19.2. klo 10–16 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16. Hernekeittoa ja laskiaispullia myynnissä klo 10.30–12.30, 0,5–1,5 e/lapsi, 1,50–3 e/aikuinen. Hevosajelua. Muskarihetket klo 10 ja 11.

Veräjälaakson hoitokoti

■ Otto Brandtin tie 10 A

Ti 24.2. klo 9.45 Perhekerho

Voudintie 4 B

Ke 25.2. klo 12 Avoimet ovet , keittoa ja kahvia. Kajos, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri. Klo 17–19 Yksinhuoltajien olohuone.

Pukkilantie 2

Ke 25.2. klo 17 Lähimmäiset.

Paavali

■ Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko

■ Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15.

Ke 18.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon Snadi PaavaliMessu. Jorma Parviainen, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Su 22.2. klo 10 Messu. Elina Koivisto, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Ti 24.2. klo 13–14.30 Aulakahvila.

Itä-Pasila

■ Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445 Sunnuntaisin klo 17–18 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille.

Ma 23.2. klo 13.00 Tekemisen iloa. Tervetuloa tekemään huovutettuja pääsiäismunia ja seurustelemaan iloisessa seurassa.

Ke 25.2. klo 18–20 Puutyöjengi jatkuen joka toinen ke. Tila ja seuraa nikkaroida omin työvälinein. Tiedustelut Mikko Paloniitty 040 579 0068.

Keula

■ Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445

Pe 20.2. klo 9–10.30 Keulan aamu, kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamupala 1 e. Sunnuntaisin klo 17–18.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille.

Muuta

Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona 4.3. klo 17 yläsalissa.

Arkiretriitti-ryhmä 4.3.–8.4. keskiviikkoisin klo 18–20 Paavalinkirkolla. Hiljentymistä arjen keskellä. Kokoonnumme yhteen 6 krt ja väliaikoina hiljennymme päivittäin kotona ohjeiden mukaan. Ryhmää ohjaa pastori Arja Kortelainen. Ilm. viim. 26.2. p 09 2340 5423 tai virastoon p. 09 2340 5400. Naisten hyvinvointipäivä torstaina 5.3. Itä-Pasilan asukastalolla (Torpparinkuja 2). Monikulttuurinen tapahtuma, jossa voit tutustua alueellasi vaikuttaviin eri kulttuureihin ja naisia yhdistäviin asioihin. Tarkempia tietoja antaa Tuija Samila 09 2340 5419.

Naistenpäivän konsertti Paavalinkirkossa sunnuntaina 8.3. klo 18. Elina Vettenranta laulaa Leena Lehtisen sanoittamia lauluja pianisti Henna Niemisen säestyksellä. Laulujen välissä Leena Lehtinen lukee tekemiään runoja ja ajatelmia. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen kahvi- ja teehetki seurakuntasalissa.

Eläkeläisten leiri 11.–14.5. Leiriniemen leirikeskuksessa Keravanjärven rannalla. Leirikeskus on esteetön. Leirin hinta 100 e sisältää kuljetuksen Paavalinkirkolta, täysihoidon ja leiriohjelman. Leirihakemuksia saatavana virastosta ja niiden palautus on 17.4. mennessä. Tiedustelut Anna Kalske 09 2340 5451 ja Tuija Samila 09 2340 5419.

”Naisten porinat”, rentoa keskustelua naiseudesta. Kaiken ikäisille naisille tarkoitettu ryhmä kokoontuu viitenä peräkkäisenä tiistaina klo 11.30–13 alkaen 17.3. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ryhmään; diakoni Birgitta Huhtaluhta

Pakila

Hyvän Paimenen kirkko

■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Ke 18.2. klo 19 Tuhkamessu. Elina Aro, Leo Norja ja Ari Häyrinen. Su 22.2. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Jussi Hirvonen. Messu tulkataan myös viittomakielelle oppilastyönä.

Ti 24.2. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Kahvitarjoilu. Klo 18.30 Oikein vai väärin –Valehtelisitko? Onko valehteleminen aina väärin? Vai onko olemassa painavampiakin arvoja kuin totuudessa pysyminen?

Ke 25.2. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Palkittu suomentaja Kristiina Drews kertoo Vladimir Nabakovin romaaniklassikon Kalvas hehku käännöstyön vaiheista.

Pitäjänmäki

■ Virasto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi.

Diakonian ajanvaraus Tali, Strömberg, Pajamäki -alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue to klo 14–16, Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko

■ Turkismiehenkuja 4

To 19.2. klo 10–13 Lastenvaatteiden vaihtotapahtuma. Tule vaihtamaan tarpeettomia, ehjiä ja käyttökelpoisia 0–12-v. lastenvaatteita ja jalkineita. Lapsille leikkipaikka.

Su 22.2. klo 10 Messu. Kekäläinen, Vanne, Matti Pohjoisaho. Lähetyskahveilla Mika Ebeling Ev. lut. Kansanlähetyksestä.

Ti 24.2. klo 15–18 Nuorten LäksyAvoimet . Klo 18 Nuorten peli-ilta

Ke 25.2. klo 18 Hiljainen rukous

Pajamäen srk-koti

■ Pajamäent. 14

Pe 20.2. klo 12–13.30 Kammari. Lounas

5e.

Su 22.2. klo 14 Ehtoollishartaus. Kekäläinen, Pohjoisaho.

Ke 25.2. klo 14 Lähetyspiiri. Ahola.

Muuta

Aamurukoushetki arkisin klo 6.30

Riukutie 3, kerhohuone.

Alfa-illat tiistaisin 24.2.–5.5. klo 18–20

Pitäjänmäen kirkolla. Suosittelemme myös viikonloppujaksoon osallistumista 11.–12.4. Enä-Sepän leirikeskuksessa

(65e, opisk. 48e). Lisät. kotisivuilta. Ilm. soili.tiimonen@wippies.com tai 044 511 5457. Ehtoollisjumalanpalvelus, joka sisältää kirkkonäytelmän Hyvän elämän salaisuus su 22.3. klo 17 Pitäjänmäen kirkossa. Retki Naantaliin to 28.5. klo 8–20. Näe Kultaranta, vanha kaupunki ja luostarikirkko. H. 50e sis. kuljetukset, pääsyliput, ruokailun, kahvit. Ilm. virastoon.

Roihuvuori

Seurakuntatoimisto

■ Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko

■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 puhelimitse, ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5758.

Puurokahvila maanantaisin klo 10 –11.

Tiistaisin Roihutupakahvio klo 12–14 ja rukoushetki klo 12.30

Ke 18.2. klo 18 Tuhkamessu. Nurminen, Vaulas, Filppula, Cantiamo

To 19.2. klo 19.00 Kielin, palkein, koskettimin -konsertti. Ziteng Fan, piano, Taavi Kiviranta, kitara.

Su 22.2. klo 10 Messu. Laaksonen, Nurminen, Filppula. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, pastori Seppo Juntunen. Nurminen, Filppula ja Sonóruksen nuoret

Ma 23.2. klo 19.30 Vesper. Filppula, Cantiamo

Ke 25.2. klo 9.30 Lasten kirkko. Helaseppä, Nurmesviita, Filppula. Klo 13 Soppakirkko. Klo 18 iltamessu.

Laajasalon kirkko

■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Laajasalon diakoniapäivystys ma klo

9–11. Aulakahvio auki ma–pe klo 10–14.

Rukoushetki torstaisin klo 12.

To 19.2. klo 18 Aarresaaret – Helsingin sotilassaariston uskomaton luonto ja historia. Luontokuvaaja ja -kirjailija Jarmo Nieminen

Su 22.2. klo 12 Lähetyspyhän messu. Laaksonen, Nurminen, Filppula. Pekka Kiuttu Sanansaattajista saarnaa. Messun jälkeen lähetyslounas – kanaa, riisiä, salaattia ja kahvit. Hinta 10 e, lapset 5e, alle 5 v. ilmaiseksi.

Tulossa

La 14.3. Hiljaisuuden päivä Laajarannassa klo 11–17. Ruokamaksu 5e. Ilmoittauitumiset ja tiedustelut Arja Vaulas p. 050 596 8858. Ke 18.3. alkaen Sururyhmä omaisensa menettäneille. Ilmoittauitumiset ja tiedustelut Arja Vaulas p. 050 596 8858.

Tuomiokirkko

■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko

■ Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su klo 9–18

Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18

Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone.

To 19.2. klo 12 Viikkomessu. Silvo, Kinnunen.

Pe 20.2. klo 7.30 Aamurukouspiiri

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous

La 21.2. klo 18 Iltakirkko. Silvo, Viitanen.

Su 22.2. klo 10 Messu. Varkki, Viljanen–Pihkala, Kinnunen, Viitanen. Kirkkokah-

vit ja saarnajatkot. Krypta.

Ma 23.2. klo 7.30 Aamurukouspiiri

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous

Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Taizé-lauluja. Krypta.

Ti 24.2. klo 12 Päivärukous

Ke 25.2. klo 9.30 Tuolijumppa . Tapuli.

Klo 12 Urkuvartti. Julia Tamminen. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko

■ Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340

7730, avoinna ma–pe klo 10–15

La 21.2. klo 18 Ehtoomessu. Storhammar, Ingerö.

Ruoholahden kappeli

■ Selkämerenkuja 1, p. 09 2340

6125

Su 22.2. klo 12 Messu. Vettenniemi, Pul-

li.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

AAMUKORVA SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorvaon auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamunyksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.Soita 045-341 0504. Puhelun hintaoperaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen onmaksutonta.Soita ja varaa aika 045-341 0506

VANHUSTEN PALVELUASUNTOJAVAPAANA

Ma 23.2. klo 9.30 Perhekerho

Ti 24.2. klo 9.30 Perhekerho. Klo 13

Esikoisvauva-perhekerho. Klo 14–16

Kappelikahvila

Ke 25.2. klo 13 Keho ja mieli -lenkkiryhmä. Teejatkot.

Suomenlinnan kirkko

■ Suomenlinna C 43, p. 09 2340

6126

Su 22.2. klo 14 Musiikillinen rukoushetki. Jukka ja Tove Leppilampi, Ikonen.

Ti 24.2. klo 10.30 Perhekahvila. Krypta. Klo 14–17 Koululaisten Olkkari

Krypta.

Ke 25.2. klo 14 Keskiviikkokahvit Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma

■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20.30

To 19.2. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri. Krypta. Klo 19 Vanhan kirkon torstai. 19.2. Raamatun naisten tarinoita. Eurooppalaisia naisia. Pirkko

Lehtiö. 26.2. Laulua, puhetta, rukousta, arkiehtoollinen.

Su 22.2. klo 10 Messu. Vettenniemi, Äikää, Pulli. Kirkkokahvit ja messujatkot. Klo 18 Stadin sävelet: Paastonaika. Tikka.

Ti 24.2. klo 12 Päivämusiikki. Julia Tamminen, urut.

Ke 25.2. klo 8 Aamumessu. Tikka, Ingerö.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ke 12.30–14.30, to 11–15, pe 9–12

To 19.2. klo 12 Käsityöpiiri

Pe 20.2. klo 9–10 Aamupuuro

La 21.2. klo 10 Yhteisvastuubrunssi

Markku Penttinen: Kuvia ja kokemuksia Haitista, mus.: Duo Erika ja Apa. Niemi, Vaalgamaa. Kolehti YV-keräykselle, brunssi 3 e.

Ti 24.2. klo 14.30 Puhu suomea

Ke 25.2. klo 13 Lähetysaiheista ohjelmaa. Artur Perez: Espanja.

Bulevardin kerhohuone

■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta Ma 23.2. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18 Miesten raamattupiiri

Agricolaliike

■ Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123.

Café Agricola avoinna ma–pe klo 10–15, lounas ma–pe klo 11–13.30 Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi.

To 19.2. klo 13.30 Torstaipiiri. Ikonen.

Klo 19 Seitsemän etappia: Luottamus. Paastonajan keskustelusarja.

Johdanto: Olli Valtonen, keskustelemassa pääministeri Alexander Stubb ja opetusneuvos Kalevi Virtanen, mus.: Tuohus-kuoro.

Su 22.2. klo 10 Anglican Eucharist . Klo 12 Messu (vanha kaava). Storhammar, Ingerö. Kirkkokahvit. Klo 15.30 Soppasunnuntai. Krypta. Klo 18 Tuomas-

Ryhmäkoti Annin kammarissa, Kontulan Helykoti os. Porttikuja8,00940, Hki. Ryhmäkoti sopii ympärivuorokautista hoivaatarvitsevalle muistisairaalle henkilölle. Asumaanvoitullamyös omaishoitajan vapaapäivien ajaksi.Ryhmäkodissa asumiseen voi hakeapalveluseteliä.

Lisätietoja jahakemuslomakkeet: www.helyry.com, hoitotyön esimies puh050-5875051

Jeesuksen ristin tie

Jerusalemissa

Torstai 19.2. klo 18, Temppeliaukion kirkko

Luennolla näytetään kuvia ja pohditaan, missä Jeesus otettiin kiinni, tuomittiin ja ristiinnaulittiin.

Seuraamme Eero Junkkaalan johdolla Jeesuksen viimeisiä vaiheita arkeologian näkökulmasta.

Iltatee luennon jälkeen noin klo 19.30 seurakuntasalissa.

Pääsiäisen ihme

”Ei hän ole täällä”

Tyhjän haudan yllätys

Keskiviikko 25.2. klo 19-20.30

Temppeliaukion kirkko

Miten Jeesuksen ylösnousemuksesta voi puhua?

Millä sanoilla tavoittaisi edes jotakin siitä ihmeestä, mitä Raamattu ei sanoin kuvaa? Eero Huovisen ajatukset ylösnousemuksen ihmeestä pohjautuvat hänen kokemuksiinsa pääsiäisyön messuista, joita hän vuosien varrella on toimittanut. Toinen luento ke 4.3. aiheena ”Olen nähnyt Herran!” Maria ja ylösnoussut Jeesus.

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

messu. Olli Seppälä, Tapio Koivu, Tuomas Meurman.

Ma 23.2. klo 10–12 Family Club. Akvaario. Klo 17 Israelilaiset kansantanssit Voimistelusali.

Ti 24.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

Ke 25.2. klo 13 Seniorifoorum : Mitä elämä on minulle opettanut? Kirjailija

Marja-Leena Mikkola, haastattelijana

Eero Huovinen. Klo 19 Agricolamessu. Wikström. agricolamessu.fi.

Katajanokan seurakuntakoti

■ Kauppiaankatu 8–10 B

Ti 24.2. klo 9.30 Perhekerho

Ke 25.2. klo 17 Varhaisnuorten kokkikerho

Meritullin seurakuntakoti

■ Meritullintori 3, p. 09 2340 6133

To 19.2. klo 18 Nuorten aikuisten sähly Ma 23.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa

Ti 24.2. klo 18 Naisten lentopallo

Studium Catholicum

■ Ritarikatu 3 A

To 19.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki

Lähetyskirkko

■ Tähtitorninkatu 18

Su 22.2. klo 14 Lähetyskirkon messu

Janne Keränen, Antti Vuori.

Krista-koti

■ Kristianinkatu 19

Ma 23.2. klo 15 Raamattupiiri

Muuta

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko

■ Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320

To 19.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 18 Jeesuksen ristin tie Jerusalemissa. Eero

Junkkaalan luento, Jeesuksen viimeisiä vaiheita arkeologian näkökulmasta.

Pe 20.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer.

Su 22.2. klo 10 Messu. Soili Maisila, Otto Alanen, Leena Tiitu, Julia Tamminen. Valkotakit-kamariorkesteri. Klo 17–19

Luentoja parisuhteen hyvinvoinnin tueksi. Mä mistä löytäisin sen laulun?

Kauneimmat rakkauslaulut, yhteislaulutilaisuus. Lastenhoito järj.

Ma 23.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri, Jaakko Laasio. Klo 17 Kitarakurssit (takkahuone).

Ti 24.2. Klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, Helsingin Raamattukoulu.

Ke 25.2. klo 17.15 Rukousetkot (morsiushuone). Klo 18 Ehtoollishetki, Soili

Maisila, Markus Lehtimäki, Leena Tiitu.

Klo 19 Pääsiäisen ihme: Ei hän ole täällä – tyhjän haudan yllätys. Eero Huovisen ajatuksia ylösnousemuksen ihmeestä.

Seurakuntakoti

■ Runeberginkatu 39

To 19.2. klo 13 Diakoniapiiri

Pe 20.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo

13.15 Hopeapiiri. Klo 18 Raamattua

kuunnellen. Luemme tulevan sunnuntain Raamatuntekstin ja jaamme tekstistä nousevia ajatuksia.

Ti 24.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo

13.15 Lähetyspiiri. Lähetyksen antia maailmalta, Arja Launis. Klo 18 Hannaryhmä. Naisten kv. rukousryhmä.

Kerhokeskus

■ Tykistönkatu 8

Pe 20.2. klo 18 Nuorisokahvila Tori-

Café

Ma 23.2. klo 14 Posliinipiiri. Klo 18 Nuorten peli-ilta

Ti 24.2. klo 14 Junnukerhis

Ke 25.2. klo 18 Nuortenilta

Olaus Petri

■ Minervankatu 6

Ti 24.2. klo 10 Avoin perhekerho.

Muuta

Ma 23.2. klo 18 Nostalginen lastenlauluilta.

Uusia ja vanhoja koululauluja, yllätysvieras. Cafe & Eepos, Runebergink. 29.

Ma 23.2. klo 17–18 Kulttuuriklubin retki Nordean Pankkimuseoon, Aleksanterink. 36 B. Museo kertoo Suomen pankkitoiminnan historiasta ja Suomen talouselämän kehityksestä

1860-luvulta asti. Opastettu käynti kestää noin tunnin. Ilm. Arja Launis, arja. launis@evl.fi, p. 040 828 1810. Museoon ei esteetöntä kulkua. Vapaa pääsy.

Vartiokylä

■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, fax 09 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko

■ Turunlinnantie 3, p. 09 2340 6420

Ke 18.2. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14–15 Eläkeläisten päiväkerho. Klo 18

Tuhkakeskiviikon messu. Koskimäki, Pakarinen ja Kakkonen.

To 19.2. klo 14.30 Levosta käsin – ryhmä masennuksesta toipuville. Ryhmä kokoontuu kevään ajan ja siihen mahtuu vielä mukaan.

Pe 20.2. klo 12–13.30 Perjantaipöytä

Avoin kahvihetki ja jutustelua takkahuoneessa.

Su 22.2. klo 10 Messu. Riepponen, Koskimäki, Vesanen, Irja Pesonen ja Merja Totro. Klo 14 Englanninkielinen messu

Ma 23.2. klo 11–13 Neulekahvila . Klo 18 Miesten raamattupiiri

Ti 24.2. klo 17 Raamattupiiri. Klo 18 Englanninkielinen raamattupiiri

Ke 25.2. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo

14–15 Eläkeläisten päiväkerho. Klo

14–18 Diakoniatoimiston avoimet ovet . Esittelyssä tämän päivän diakoniatyö Vartiokylässä sekä työntekijät ja uudet tilat –tervetuloa tutustumaan! Tietoiskuja, musiikkia, visailua ja tarjoilua.

Puotilan kappeli

■ Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan. kappeli@evl.fi

To 19.2. klo 18 Kappelimessu. Pakarinen jaKakkonen.

Ti 24.2. klo 13–16 Olohuone. Klo 14 Tiina Arokivi Martoista kertoo tavaroista luopumisesta.

Vartiokylän kirkko

■ Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Lasten ja nuorten viikkotoiminta on talvitauolla hiihtolomaviikolla 8. Mukavia talvipäiviä!

Vuosaari

■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe 9–13, pappi päivystää 10–13. Avoinna ke 14–18, pappi päivystää 15–18. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi.

Vuosaaren kirkko

■ Satamasaarentie 7

Ke 18.2. klo 18 Neulekerho. Klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Antti Pesonen ja Eeva Jurmu.

To 19.2. klo 11–12 Kriisiryhmän valmistama diakonialounas. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro.

Pe 20.2. klo 18 Kuninkaan ilta. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä.

Su 22.2. klo 11 Messu. Liturgia Marketta Antola, saarna Timo Reuhkala (Sansa), Tiina Ahonen avustaa, kanttorina Hanna Virtanen. Messun jälkeen Medialä-

www.facebook.com/snelluevl

Kampin kappeli

■ Narinkkatori p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi

Maanantaisin klo 8 Aamuhartaus

Keskiviikkoisin klo 8 Tuomasyhteisön

Aamumeditaatio. Perjantaisin klo 18 Iltahartaus, 20.2. esiintymässä Pitäjänmäen musiikkiopistolta Laura Tolvanen, Sini Heli Sing ja Diego Salvador. Kehitysvammaistyö

■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@evl. fi

Kuurojentyö

■ Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl. fi

Näkövammaistyö

■ P. 09 2340 2549

Pe 20.2. ei ole Lähetysaskartelupiiriä

Oppilaitostyö

www.kirkkojakampus.fi

Su 8.3. ja 15.3 Virtaa välillämme – parisuhdekurssi opiskelijoille, seurakuntien talo, Kolmas linja 22 B. Hinta: 20 e/ pari (sisältää ruoat ja kahvit). Ohjaajat: psykoterapeutti, pastori Juha Petterson ja oppilaitospastori Tiina Komulainen.

hetystilaisuus ja Medialähetyspiiri

Näppärien myyjäispöytä.

Ma 23.2. klo 12 Iltapäiväpiiri. Elias Lönnrot ja Kalevala. Anja Hinkkanen pakinoi. Tutustutaan myös Lönnrotin virsiin. Klo 18 Raamattupiiri.

Ti 24.2. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 25.2. klo 18 Neulekerho. Klo 18.30 Kantaattikuoro.

Katukappeli

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

To 19.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Marketta Antola.

Ti 24.2. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross

■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571

To 19.2. klo 16 Lähimmäispiiri.

Pe 20.2. klo 12.15–14.00 Cafe Outolintu.

Ma 23.2.klo10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 24.2. klo 10 Elämänkysymyksiä

Raamatun äärellä naisille. klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 14.30–16.30

Kirppiskahvio. Tule tekemään löytöjä.

Ke 25.2. klo 13 Laulupiiri.

Merirasti -

kappeli

■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119

Ke 25.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Myrskylintu

■ Solvikinkatu 11

Ke 18.2. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila.

Ti 24.2. klo 10 Perhekerho.

Yhteinen seurakuntatyö

Seurakuntien talo

■ Kolmas linja 22, toimisto 09 2340

2502

Erityisdiakonia

■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

www.helsinginseurakunnat.fi/erityisdiakonia

Erityisnuorisotyön keskus

Snellu

■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info,

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Tiina Komulainen, tiina.komulainen@evl.fi. Ilm. viimeistään 25.2.mennessä. Kurssi ei sovellu akuutissa kriisissä oleville pareille. Mukaan mahtuu kahdeksan paria. Parien tulee osallistua molempiin kurssipäiviin.

Palveleva puhelin

www.evl.fi/palvelevanetti

■ Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Sairaalasielunhoito

Sairaalapappien yhteystiedot henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.

Vapaaehtoistoiminta

■ Katso suurellasydämellä.fi

Vieraskielinen työ

■ www.migrantchurch.fi ja facebook.com/migrantchurch.fi

Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service. Contact: Hans Krause, 040 5456 833, hans.krause@evl.fi.

Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Hans Krause.

International Ev. Church

Our 4pm Sunday services are held in English.

Sunday School is provided mainly in Finnish (3–6 & 7–12) with some English translation if possible, and in English for teenagers. In Roihuvuori church, Tulisuontie 2, Helsinki. (Bus 82 from Itäkeskus, platform 28, or Bus 80 & 82 from Herttoniemi Metro station). There is plenty of parking if you come by car.

Community Groups take place throughout the week all across the Capital region, providing a place to build great friendships and grow spiritually. Find out more on our website or email us at community@church.fi. Details about other activities available from the church o ice and website: tel: 09 5868 770. church.fi

Seurakunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.

Poikakuoro Pietarista. Euroopan parhaisiin kuuluva Glinkan poikakuorokonsertoi Kallion kirkossa perjantaina 20.2. Vuonna 1479 perustettu Glinka-kuorokoulu on Venäjän vanhimpia ammatillisia musiikkikouluja. Kuoron erityinen vahvuus on se, että kukin laulaa omaa äänialaansa solistin tavoin.

Vertaistukea abortin läpikäyneille

Viikonloppuryhmä Hyvinkäällä 27.2.-1.3. 2015 Tiedustelut Outi 040 832 9001

Viikoittain kokoontuvat ryhmät

Helsingissä (Esther 050 364 4767) ja Espoossa (Johanna 040 518 8783) Lämpimästi tervetuloa! itu@tnnky.fi www.ituprojekti.net

25-VUODEN KOKEMUKSELLA

HoivaKOTI Varpula uudistui!

Turvallinen ja viihtyisä 15-paikkainen ympärivuorokautinen hoivakoti, jossa vietetään yhteisöllistä, aktiivista ja kuntouttavaa arkea Helsingin Oulunkylässä.

HoivaKOTI Vuoksela

17-paikkainen ympärivuokautinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa.

Toiminnasta vastaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut moniammatillinen henkilökunta.

Meillä käy myös palveluseteli.

Hoivakoti Varpula

Noituutta vastaan

ti, mutta muiden ihmisten uskonto on alkuperäisuskonto eli noituususkonto. Alueen ihmiset elävät syrjässä kovien luonnonolojen armoilla. Kylistä on pitkä matka kouluihin ja klinikoille. Seutu on karua ja kuivaa, ja vettä haetaan pitkien matkojen takaa. Jos sateita ei tule oikeaan aikaan, satoa ei saada ja ihmiset näkevät nälkää.

Oletko näkövammainen tai omainen?

että albiinolapset eivät ole ihmisiä ja heitä vainotaan. Shinyangassa sijaitsee keskus, jossa he ovat turvassa. Kirkon työntekijät kamppailevat noituutta vastaan. Ilmoitusmyynti 0400 249 961

Teksti ja kuva Katri Kuusikallio

Luoteis-Tansaniassa eletään noituuden vallassa. Se ei tarkoita vain taikaliemien keittämistä, loitsuja tai jännittäviä rituaaleja. Noituus on uskonto, jossa palvotaan esi-isien henkiä.

Pahat henget ovat ihmisille jokapäiväistä todellisuutta. Ne ohjaavat ja käskevät. Kylän noitatohtorilla on valta olla yhteydessä henkiin. Noitatohtorilta haetaankin apua sairauksiin, ihmissuhdevaikeuksiin ja pelkoihin.

Noitatohtorilla on taikakaluja, mutta ne eivät ole viattomia pikku leluja, vaan niiden seassa saattaa olla esimerkiksi albiinolapsen ruumiinosia. Uskomusten mukaan albiinolapsi syntyy sukupuoliyhteydestä pahan hengen kanssa eikä albiino ole ihminen. Albiinojen ruumiinosilla on sen sijaan onnea tuottavia voimia. Shinyangassa sijaitsee keskus, missä asuu melkein 300 albiinolasta, koska alueen ulkopuolella he eivät ole turvassa.

Shinyangan alueella 15 prosenttia väestöstä on kristittyjä. Muslimeja on muutama prosent-

Ihmiset hakevat apua kaikkiin vaivoihin ja kysymyksiin noitatohtorilta. Noitatohtorilla on jonkinlaista perinnetietoa, mutta enimmäkseen sekä fyysisten että psyykkisten oireiden uskotaan olevan peräisin henkimaailmasta.

Vaikeat asiat, sairaudet tai ihmissuhdevaikeudet ovat pahan hengen vaikutusta. Joku kyläläisistä on noiduttu ja aiheuttaa siksi pahaa muille. Tai vaikeudet johtuvat siitä, että joku on katsonut toista pahalla silmällä. Punasilmäisten vanhempien naisten uskotaan erityisesti olevan noiduttuja. Koska noiduttuja pelätään, heitä surmataan.

Ngoman kylään on äskettäin rakennettu sairaala kansainvälisin kehitysyhteistyövaroin. Ihmiset eivät uskalla käyttää sitä uskomusten vuoksi. Alueelle on rakennettu myös suuri juoma- ja kasteluvesiallas, johon on istutettu myös kalaa. Sitäkään ei hyödynnetä. Valtio, poliisi ja turvallisuudesta vastaavat tahot ovat noituusongelman edessä voimattomia. Lakeja ei noudateta tai ne kierretään, koska noituususko on voimakasta eikä muutu määräämällä tai valistamallakaan.

– Tansanian valtionhallinto pyytää meitä luterilaisen kirkon työntekijöitä julistamaan evankeliumia noilla alueilla, kertoo South East of Lake Victoria Diocese -hiippakunnan piispa Emmanuel Makala – Seurakunnissamme korostetaan kristityn vapautta peloista ja pahoista hengistä. Sanat ”Älkää pelätkö” toistuvat hyvin usein Raamatussakin – Nuo sanat saavat täällä syvän merkityksen. Koska Kristus on jo kuollut puolestamme, emme ole enää pahan vallassa eikä ketään tarvitse eikä saa tappaa. Julistuksen lisäksi annamme ihmisille lääketieteellistä apua. Pyrimme myös kehittämään koulutusta mahdollisuuksiemme mukaan, Makala kertoo.

Kristinusko tuo usein yhteisöön rauhan ja vapauden, jonka pohjalta yhteisöä voidaan kehittää. Tätä ei ole saatu aikaan laeilla tai pakolla. Usein noitatohtori sukuineen on myös kastettu kristityiksi. Joskus, kun heidän taikakalujaan poltetaan, he vapisevat pelosta, että itse kuolevat samalla hetkellä.

Lähestyessään noitatohtoreita tansanialaiset pastorit ja muut kirkon työntekijät eivät tuomitse ketään eivätkä puutu taikauskoon sinänsä. He kertovat Jumalan hyvyydestä ja siitä, miten se toteutuu yhteisössä rakkautena ja välittämisenä. Jokaisen ihmisarvo tunnustetaan.

Pengertuvalla os. Pengertupa 11 A, tapahtuu 12.1 lähtien ma, ti ja pe klo 13 alk. Vertaistuellista. Lisätietoja Näk. vam Pengertuvalta puh. 040 178 8858

Hengelliset tilaisuudet

Ilta elävän

veden lähteellä

Sanaa, ylistystä, rukouspalvelua

Keskiviikkona 25.2. klo 19

Jorma Lahikainen

Rukousilta – rukoillaan

Suomen puolesta

Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. Ilm. 22:17

HERÄNNÄISSEURAT

Pe 20.2.2015 klo 19 Kotiseurat

Untamalalla,Tilanhoitajankaari 10 D 50, Viikki. Su 22.2. klo 17 seurat ja paikallisosaston vuosikokous Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kautta.

Su 22.02. klo 15 Siioninvirsiseurat, Mummon Kammari, Helenenkatu 34, Hyvinkää.

Su 24.2. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla Salomonkatu 17D Helsinki.

Ke 25.2. klo 19 Körttikodin seurat. Ratakatu 1. La 28.2. klo 18 Seurat Mikaelin kirkolla, Emännänpolku 1, Kontula.

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 24.2 klo 19 Allan Franzén, Sjöman, Lassus, Ahlberg. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 10.3.2015

Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA

Ke 18.2. klo 19 Seurat

Su 22.2. klo 16 ja 18 Seurat

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

LÄHETYSKIRKKO

Tähtitorninkatu 18

Su 22.2. klo 14 Lähetyskirkon messu, Keränen, Vuori

www.lahetyskirkonmessu.fi Vanhaliina kauppa auki to klo 10-18 ja la 10-15

Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran pastori ja tiedottaja.

Pahat henget ovat ihmisille jokapäiväistä todellisuutta LuoteisTansaniassa.

Turvapaikka. Luoteis-Tansaniassa uskotaan,

Kerettiläinen

Luonnon valinta

Monet Suomen piispoista allekirjoittivat julistuksen, jossa vaaditaan toimia arktisten alueiden suojelemiseksi. Nimiä julistukseen on kerätty ympäri maailmaa eri elämänalueiden vaikuttajilta. Tapauksen kunniaksi merkittävä osa piispakaartista poseerasi arvostellun ja arvostetun luonnonsuojelujärjestön nimikkojääkarhun kanssa. Jotkut ovat paheksuneet kirkon vahvaa kannanottoa. Tarkemmin miettien esipaimenten ratkaisulle on luonnollinen selitys. Arkkipiispana on Mäkinen ja hänen edeltäjänsä oli Paarma. Piispojen rivistä löytyvät muun muassa Peura, Repo ja Salmi. Askolassa sijaitsee Suomen laajin hiidenkirnuesiintymä. Espoon hiippakuntaa kutsutaan piispansa mukaan Luomakunnaksi. Näin ollen ei liene outoa, että luontoystävällisyys on piispojen keskuudessa kovassa kurssissa. Tosin piispat eivät olleet (tästäkään) asiasta yksimielisiä. Kaikki eivät allekirjoittaneet. Kovin luonnollisista heille sekin.

Palveluja tarjotaan

Kiinteistömaailma |

Linnakodit Oy

12, 00250

ATK-PALVELUT KOTI-TAI YRITYSKÄYNNILLÄ Myös oppaatja koulutukset

EläkeläisALE!

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400811941 33e/t+alv www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

73. vuosikerta www.kirkkojakaupunki.

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi

Osoitteenmuutokset ja tilaukset

Puhelimitse 09 23402235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai

Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja

SLY-Kirkkolehdet Oy

Klaavolantie 5, 04300 Tuusula

Toimitus

Puhelinvaihde: 020 610 0100

Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki

Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi

Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi

Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@media.fi

Ilmoitusaineistot kk.ilmot@media.fi

puh. 020 770 3136

Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat

Teksti-ilmoitukset 2,60 e/pmm + 24% alv. Rivi-ilmoitukset alk.

3 riviä 28,52 e, sis. alv.

Toistoalennus -20 %

Painos

197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä

Mikäli murehditte asentamatonta tai korjaamatonta verhoa tai verhotonta ikkunaa, me autamme. Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla.

Muista kotitalousvähennys!

Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu. p. 040-411 4370 J. Vähäkanga

Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa.

P. 044 306 3497

Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä, myös palvelutaloihin, vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu. Parturi Kaija puh. 046 660 4393

Terveydenhoitoa

Tehokasta hierontaa sekä fysioterapiaa Töölössä. Varaa aikasi: www.fysio-ote.com tai 050 560 3529

SLM SMART Painonpudotushaaste! Tule mukaan helppoon 90 päivän haasteeseen. Hyvänmak. ja terveell. ateriakorvike. Yhdessä onnistumme! Lisätietoja; www.slmsmart.com. Uudet ryhmät helmi-maaliskuussa – Ilmoittaudu NYT! 0400 223 446 Divisa Oy

Luotttavaa ja huolellista siivouspalvelua jo vuodesta 2004. MM Siivouspalvelut Puh. 045 638 5774

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203

MUUTOT JA KULJETUKSET iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074, www.kuljetusneppis.wordpress.com

Pakettiauto ja kuljettaja, kodin ja autojen korjaustyöt. Puh. 044 911 8930

Palvelukseen halutaan

Vuosaaren seurakunnassa on haettavana

DIAKONIAN

vuorotteluvapaan sijaisuus ajalle 1.4.–23.9.2015. Hakuaika päättyy 11.3.2015 klo 12.

Pälvi Ahoinpelto, p.

770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664

Toimittajat

Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä

Painopaikka

SLY-Lehtipainot Oy

ISSN 0356-3421

Kalevalainen jäsenkorjaaja 65€/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Kaustisen jäsenkorjausta, 20v kokemus. Marko Lehti, Kaisaniemi, Vuorikatu 22 C. P. 040 543 8264

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515

Asianajajia

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

Tavoita äänestäjät kustannustehokkaasti Kirkko ja kaupunki -lehden avulla, levikki 197.000 kpl.

Vaalialennus -25%

Kysy lisää ja tehdään yhdessä huomioarvoltaan vahva vaalikampanja!

Paula Kaijanto, myyntipäällikkö

SLY-Kirkkolehdet/Kirkko ja kaupunki puh. 0400 249 961

eduskuntavaalit 2015

Hammashoitoa

HAMMASTEKNIKKO

Hammaslääkärikeskus

p. 726 2266

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Toivo Saks.

ERIKOISHINTAMME:

Hammaskiven ja värjäytymien

Lakiasioita

HintaOmavast.Kelapal.

poisto, fluoraus, puhdistus 65 € 38,00 27,00

Hampaan värinen paikkaus 65 € 45,00 20,00

Kivuton hampaan poisto 65 € 45,00 20,00

Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk............. 180€

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

p. 146 1460

Miksi maksaisit liikaa?

TURVAA LÄHEISESI

HAMMASASEMA

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI.....

YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI......

HÄMEENTIE 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.fi Korjaukset ja pohjaukset odottaessa Proteesien ilmainen tarkistus.

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa 360€ 730€ 110€

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS...

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50 €

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink 9, Hki. p (09) 716 151

Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

Myydään

HARVINAISET EUROT & JUHLARAHAT Vatikaani,Monaco,San Marino, yms... Hinnasto: www.kolumbus.fi/mjk/eurot OSTAN RAHOJA mm. risurahat 15,-/kpl 044 538 3461 - mjk@kolumbus.fi

Ostetaan

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

Luotettavan palvelun

Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh 763 180

Rakennusala

Saneeraus Pe-Ry Tmi

mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

OSTAMME KUOLINPESÄT

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 186€

310,82€

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 184,50 € PERUKIRJAT PERINNÖNJAOT LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 250,66 € AVIOEROT OSITUKSET

PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN RAATIMIEHENKATU 2 A 7 00140 HELSINKI

KASARMIKATU 18A 2 00130 HELSINKI

PUH: 622 5930

WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym.lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Premilex Oy, asiantuntijasi kaikissa lakiasioissa! Soita 045 351 6065–maksuton alkuneuvottelu. www.premilex.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 - 691 994 T.Vanari

IKKUNOIDEN PESUT ja SIIVOUSPALVELUT. Puh. 040 764 6933 044 917 3103

Ahdistaako liika tavara? Koulutetut ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti! 050 493 1772,www.tavararemontti.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.fi

040 762 5615 vähenn. 45%

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p.040 588 2112.

Kauneudenhoitoa

Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel.perm. l+k (55€) nyt 46€ Tied. 09 639 818

Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh 737 259 myös ilt.ja vkl

4

VETERAANI- JA

ELÄKELÄISEDUT

ELÄKELÄISEDUT (09) 763 180

Vuokralle tarjotaan

Loppuun siivottuna sop. mukaan 25 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P.040 377 5159 *ONNI*

Tarjoa rohkeasti!

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, www.petriposti.com, 050 500 3090

Hoivapalveluja

Kaksi luotettavaa naisopiskelijaa etsii kaksiota/kolmiota Espoon Leppävaarasta. puh. 050 338 0325

Akateeminen, kristitty mies hakee yksiötä Hgin kantakaupungin alueelta.

3 tunnollista pappisopiskelijanaista etsii 3-4h asuntoa Helsingistä. 050 522 4460/Iida

Kaikki remonttityöt esim. maalaus, tapetointi, laatoitus, parketti ja laminaatti, kirvesmiestyöt ym. Tarvikkeista alennus ja kuljetus. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys Kokemusta n. 30v. Reilu talviale!

Tekee pienet ja suuremmat remontit P. 0400 819 757

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Kotitalousvähennyskelpoinen. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Tarvike-ale, kuljetukset pakulla.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

REMONTIN TARVETTA!

Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. Arvio p. 0400 689 742 Jabell.fi

Helsinki Karistimentiehyväkuntoinen 3h+k+kph+lasit.parveke 72m2

Vuokra 980 €/kk kalustettuna 2v 2kk

vuokrasopimuksella 1.5.2015 alk. 150 m Myllypuron metroasemalta. Meluton talo. P. 040 512 1094/Mattila

Vuokralle tarjotaan / myydään autotalli Kulosaaressa 20m2.

Puh. 0400 178 817

Etsitään naispuolista kämppäkaveria kaksioon Pikku Huopalahteen määräajaksi 1.2.2015-31.5.2015. Vuokrataan osittain kalustettuna. Vuokraosuus 437,50€ Luottotiedot tarkistetaan.

Lisätiedot: 040 5951 071

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 5024546

Ostetaan kuolinpesät. Kellareiden varastojen, vinttien yms. tyhjennykset nopeasti. Puh. 044 558 8078

Kotipalvelua 25 vuoden kokemuksella. Soita! Palvelun lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet ja toiveet.

Pia Matalalampi 050 431 5536

LINDAN KOTIPALVELU 010 423 77 80 www.lindankotipalvelu.fi

Hautauspalveluja

Työtä tekevä, raitis ja tupakoimaton mies hal. vuokrata kohtuuhintaisen as. Hgistä. 044 503 3445 /Timo

Halutaan vuokrata pitkäaikainen yksiö Helsingistä. Olen tunnollinen ja rauhallinen työssäkäyvä nuori nainen. En tupakoi enkä omista lemmikkiä. P. 041 545 4703

Surun kohdatessa et jää yksin

Huoneisto ja kylpyhuoneremontit Edullisesti www.remonttinopea.fi

Pyydä tarjous! P. 044 560 8258

LÄHEISTÄSI Ilmoitusmyynti

0400 249 961

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat

kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Luominen ja tiede

Teologian tohtori, pastori ja arkeologi Eero Junkkaala puhuu Herttoniemen kirkossa luomisesta ja tieteellisestä maailmankuvasta torstaina 26.2. Luento on osa

Raamattu ja arkeologia -sarjaa. Seuraavana torstaina 5.3. Junkkaalan aiheena on Patriarkkojen aika eli Aabraham, Iisak ja Jaakob. 12.3. syvennytään Kuninkaiden aikaan: Saul, Daavid, Salomo. Sarja päättyy luentoon Profeettojen ajasta 19.3.

Luominen ja tieteellinen maailmankuva. Luento Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, torstaina 26.2. kello 18–19.30.

Radio&TV

YLE radio1 87,9 MHz

Su 22.2. klo 10 Jumalanpalvelus

Merimaskun kirkosta. Virret: 173:13, 305:1,3,5,7,8, 304, 228, 221:10. Klo 11 Turun adventtiseurakunnan jumalanpalvelus. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista

lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo

18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät:

To 19.2. Korkeakoulupastori Laura Kajala. Kappalainen Marjaana Härkönen.

Pe 20.2. Nuorisotyönohjaaja

Laura Suomela. Pastori Mari Leppänen.

La 21.2. Pastori Arto Liukko (Baptistikirkko). Tutkija Kirsi Huoponen.

Ma 23.2. Hiippakuntasihteeri Kati Jansa. Raamatunlukua.

Ti 24.2. Pastori Petri Lassila. Pastori Markku Tuomikorpi (Metodistikirkko).

Ke 25.2. Pastori Jarkko Willman. Diakoniatyöntekijä Päivi Isomäki.

To 26.2. Pastori Kari Kanala. Pastori Outi Lantto.

RadioDei

89 (101,9) MHz

Su 22.2. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1

La 21.2. klo 15.10 Pisara. Uusinta ma 23.2. klo 11.05.

Su 22.2. klo 10 Katolisen kirkon messu Helsingin Pyhän Marian kirkosta. Uusinta ma 23.2. klo 11.10.

Arvot tiskiin

Eduskuntapuolueidenpuheenjohtajat keskustelevat politiikan arvoista Kirkon arvoillassa Tuomiokirkon kryptassa 26.2.

Teksti Eira Serkkola

Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kahdeksan puoluejohtajaa kohtaa toisensa

Tuomiokirkon kryptassa torstaina

26.2. kiperien arvokysymysten äärellä. Paneelikeskusteluun osallistuvat puolueiden puheenjohtajat kokoomuksen Alexander Stubb, keskustan Juha Sipilä, demarien Antti Rinne, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, vihreiden Ville Niinistö, ruotsalaisen kansanpuolueen Carl Haglund ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sekä perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö Keskustelun avaa arkkipiispa

Kari Mäkinen, ja sen juontavat kirkollinen toimittaja Heli Karhumäki ja Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo Heli Karhumäki, onko tarkoituksena sotkea uskonto ja politiikka yhteen Kirkon arvoillassa?

– Meillä jokaisella on arvopohja, josta käsin teemme ratkaisuja. Toivomme, että puoluejohtajien vastauksissa nousisi esiin heidän eettinen arvopohjansa. Halutessaan he voivat kertoa katsomuksellisista lähtökohdistaan.

– Mutta emme halua sekoittaa uskontoa poliittisiin ratkaisuihin. Politiikka on arjen järjestämistä terveen arkijärjen pohjalta. Laki laaditaan niin uskoville kuin uskonnottomille, eikä Raamattu ole kaikille yhteinen arvopohja Suomessa, Karhumäki määrittelee.

Hän työskentelee vielä toistai-

seksi Lapualla, joka on Helsinkiin verrattuna eräänlaista Suomen raamattuvyöhykettä. Ovatko helsinkiläiset pohjalaisia allergisempia sille, että kristilliset perusarvot sotketaan politiikkaan?

Karhumäen mukaan eroja on varmasti. Lapualla ei kyseenalaisteta kristillistä arvopohjaa yhtä laajasti kuin Helsingissä.

– Minulle noita kristillisiä perusarvoja ovat jokaisen luovuttamaton ihmisarvo, oikeudenmukaisuus ja heikomman puolustaminen. Nämä ovat niitä kalliita asioita, joita Jeesuksen opetukset ovat tuoneet yhteiskuntaamme, samoin kuin naisen aseman radikaali parantaminen.

Kirkkoon valmistellut oman esityksensä siitä, mitä tavoitteita vaalien jälkeen pitäisi ottaa uuteen hallitusohjelmaan. Teemoja on yhdeksän. Arvoiltaan on poimittu niistä neljä. Yksi pääteemoista on lapsiperheiden köyhyyden torjunta ja pikkulasten vanhempien parisuhteiden ja vanhemmuuden tukeminen, myös erotilanteessa.

– Toinen teema on arjen uskonnonvapauden turvaaminen Suomessa. Tähän asti kristillinen usko on saanut näkyä julkisesti, mutta kristillisyyden näkymistä julkisessa tilassa on viime aikoina pyritty rajoittamaan. Se on herättänyt myös terveen puolustautumisen uskontofobiaa vastaan. Tämä näkyy esimerkiksi koulujen suvivirsi- ja joulujuhlakeskusteluissa, Karhumäki mainitsee. – Teemaan liittyy myös vankien oikeus harjoittaa uskontoa ja saada sielunhoitoa. Nykyisin vankilapappien virkoja on jätetty täyttämättä, Kansainvälisistä aiheista ovat mukana kehitysyhteistyö ja kirkon kansainvälinen vastuu pakolaiskysymyksen hoidossa. Kirkko esittää kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Arvoilta on neljäs laatuaan. Ensimmäinen kirkon arvoilta järjestettiin neljä vuotta sitten edellisten eduskuntavaalien alla. Paikalla olivat kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat lukuun

Neuvolassa. Kirkkokantaa huolta siitä, että Suomi on kärkimaita Euroopan avioerotilastoissa. Vanhempien ero koskee noin 30 000:a lasta joka vuosi. Kirkko ehdottaa vankempaa tukemista kriiseissä. Neuvolan ympärille voisi rakentaa laajanapuverkoston, koska siellä käyvät melkein kaikki.

Musiikkia kirkoissa

Torstai 19.2.

Lasten muskarihetket klo 10 ja 11 Maunulan leikkipuistossa. Osa koko perheen talvitapahtumaa klo 10–16.

Ks. Menokasvo. Siioninvirsiseurat klo 18 LänsiPasilan kappelissa. Mukana Johan Wennerström ja Jaakko Simojoki. Kielin, palkein, koskettimin klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Ziteng Fan, piano, Taavi Kiviranta, kitara.

Perjantai 20.2.

Poikakuoro Pietarista klo 18 Kallion kirkossa. Pietarilainen Glinkan poikakuoro, johtaa Vladimir Begletsov. Kokoonpanossa 32 iältään 9–18-vuotiasta laulajaa. Venäläistä kirkkomusiikkia, kansanlauluja sekä Jean Sibeliuksen musiikkia. Vuonna 1479 perustettu Glinka-kuorokoulu on Venäjän vanhimpia ammatillisia musiikkikouluja. Liput 23–25 e Tiketistä ja ovelta. Konsertti tuotetaan yhteistyössä Suomi-Venäjä-seuran ja Kallion seurakunnan kanssa.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Esiintymässä Laura Tolvanen, Sini Heli Sing ja Diego Salvador Pitäjänmäen musiikkiopistosta.

Lauantai

21.2.

Virsilaulutilaisuus klo 14 Kallion seurakuntakodissa. Juontajana Jari Arjoranta.

Tuhkaristi otsaan

Tuhkakeskiviikon messuja ja iltahetkiä vietetään useissa kirkoissa 18.2.

■ Kello 18: Matteuksenkirkko, Roihuvuoren kirkko, Östersundomin kirkko, Pitäjänmäen kirkko, Vuosaaren kirkko, Oulunkylän vanha kirkko ja Johanneksenkirkko. Ruotsinkielinen askonsdagsmässa Vanhassakirkossa ja Puotilan kappelissa.

■ Kello 19: Huopalahden kirkko, Myllypuron kirkko, Malmin kirkko, Viikin kirkko ja Hyvän Paimenen kirkko Pakilassa.

Katso kirkkojen tarkemmat osoitteet: www.helsinginseurakunnat.fi.

ottamatta Timo Soinia, joka lähetti paikalle varamiehensä.

Kuusi presidenttiehdokasta peilasi toistensa arvoja marraskuussa 2011, ja viime keväänä arvoillassa väittelivät eurovaaliehdokkaat europarlamentin vaalien kynnyksellä.

Arvoiltaidean isä on Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki – Tämä on avoin tilaisuus kansalaisille ja medialle. Kirkko osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tarjoamalla foorumin arvioida suomalaista arvopohjaa. Arvoilta pyrkii tuomaan kristillisiä säikeitä alkaneeseen eduskuntavaalien kansalaiskeskusteluun, Rintamäki linjaa.

Kirkon arvoilta Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, torstaina 26.2. kello 18–19.30. Suora lähetys Radio Deissä ja verkossa kirkon sivulla www.evl.fi. Video on katsottavissa myöhemminkin. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.30, ja sisään pääsee tulojärjestyksessä. Illan keskusteluun voi osallistua Twitterissä, jossa käytetään hashtagia #arvoilta.

Konsertti klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Järj. Luonto ja terveys -musiikkikerho. Suomen- ja venäjänkielinen tilaisuus.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Katariina Kopsa, urut.

Sunnuntai 22.2.

Klavikordikonsertti klo 14 Kallion kirkossa. Maritta Heliö, Heli Kantola, Eija Virtanen ja Ulla Wirtanen. William Byrdin, Herbert Howellsin, C.P.E. Bachin ja J.S. Bachin musiikkia. Järj. yhteistyössä Suomen Klavikordiseuran kanssa.

Musiikillinen rukoushetki klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Esiintymässä Jukka ja Tove Leppilampi, mukana pastori Yrjö Ikonen.

Mi palpita il cor klo 16 Oulunkylän kirkossa. Vanhan musiikin konsertti.

Erica Back, mezzosopraano, Stephanie Laimer, nokkahuilu, Elina Mattila, barokkisello, Päivi Vesalainen, cembalo. Teoksia säveltäjiltä Jean-Philippe Rameau ja Georg Frideric Händel. Ohjelma 5 e.

Urut soikoon! klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Heikki Poutanen, urut. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa.

Seeli Toivio, sello, Kirill Kozlovsky, piano. Stadin Sävelet klo 18 Vanhassakirkossa. Artistivieraina Jukka Tolonen ja Olli Helenius. Juontaa Leena Broman. Järj. Kansan Raamattuseura ja Tuo-

Etsintäkuulutus: yksinäiset exomaishoitajat

Vanhustyön Ystäväpiiritoiminta käynnistää ryhmän sellaisille entisille omaishoitajille, joiden omainen on jo joutunut muuttamaan pois kotoa ja jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi. Ryhmä kokoontuu kevään ajan Malmilla yleensä perjantaisin kello 10–12 maaliskuun alusta alkaen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset piirin ohjaajilta p. 044 066 5256. Ennen ryhmän alkua järjestetään tutustumiskeskustelu.

Menokasvo: Kirsi Satosalmi

Hernerokkaa ja

Oulunkylän seurakunnan lapsityönohjaaja Kirsi Satosalmi, olet mukana järjestämässä koko perheen talvitapahtumaa 19.2. yhdessä Leikkipuisto Maunulan kanssa. Mitä päivän aikana tapahtuu?

– Meillä on monenlaisia ohjattuja ulkoleikkejä esimerkiksi leikkivarjon avulla. Kirppu-hevonen ajeluttaa lapsia koko päivän. Muskarihetket pidetään kello 10 ja 11. Vapaaehtoisten valmistamaa hernekeittoa ja laskiaispullaa myydään pikkurahalla, ja lisäksi on myynnissä muun muassa leikkipuiston ip-kerholaisten askartelemia peilisydämiä. Tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle, jonka kotimaankohde on Suurella sydämellä -vapaaehtoistyö.

Perinteinen tapahtuma on nyt ensimmäistä kertaa koululaisten hiihtolomaviikolla. Miten se vaikuttaa kävijämääriin?

– Saa nähdä. Valitsimme hiihtolomaviikon siksi, että silloin leikkipuistossa ei ole pienten kerhoja, ja tiloihin mahtuu väkeä. Talvitapahtuma sopii esimerkiksi kaupungissa lomaileville perheille, lähistön päiväkotien lapsiryhmille ja perhepäivähoitajille lapsineen.

Koko perheen talvitapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16, torstaina 19.2. klo 10–16. Hernekeittoa ja laskiaispullia myydään kello 10.30–12.30.

miokirkkoseurakunta. Kolehti.

Maanantai 23.2.

Laulamme virsiä klo 13.15 Kontulan palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Laulattamassa Mikaelin seurakunnan työntekijöitä. Tilaisuus on kaikille avoin.

Israelilaiset kansantanssit klo

17–20 Mikael Agricolan kirkon voimistelusalissa. Klo 17–18 on opetusta aloittelijoille. Klo 18–20 jatketaan vauhdikkaammin, mutta mukana saavat olla aloittelijatkin. Piiritansseja, piirin keskellä esitanssija näyttää mallia. Vapaaehtoinen maksu.

Nostalginen lastenlauluilta klo 18

Cafe & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29. Lauletaan yhdessä uusia ja vanhoja koululauluja, säestäjänä kahvilaorkesteri. Yllätysvieras. Järj. Töölön seurakunta ja Cafe & Eepos.

Tiistai 24.2.

Seniorimusiikki klo 10 Viikin kirkossa. Musisointiryhmä eläkeikäisille. Lauletaan, liikutaan ja soitetaan yhdessä, vetäjinä kanttori Marjasisko

Varha ja Kira-Mia Tuisku.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Julia Tamminen, urut.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Yhteislaulua, mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Kahvitarjoilu. Ja niin me lauloimme… klo 13 Mika-

Uudet Alfa-illat alkavat

Kevään kestävä Alfakurssi starttaa 24.2. Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Tiistaisin kello 18–20 kokoontuvassa

ryhmässä käydään läpi kristinuskon perusteita ja tullaan samalla tutuiksi muiden kurssilaisten kanssa. Alfa-illat alkavat yhteisellä aterialla, jonka jälkeen kuullaan johdatus tapaamisen aiheeseen ja jatketaan työskentelyä pienryhmissä.

Ei osallistumismaksua, iltapalasta vapaaehtoinen 4 euroa. Kurssikirja maksaa 7 euroa. Ilmoittautumiset: soili.tiimonen@wippies.com tai p. 044 511 5457.

Teatteria Ogelin kirkossa

Tornion kaupunginteatteri esittää

Markuksen evankeliumin näytelmänä maanantaina 23.2. kello 18 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Itse esitys kestää kaksi tuntia ja siinä on lisäksi väliaika, jonka tarjoilun vapaaehtoinen maksu ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Tilaisuus on maksuton.

Seitsemän etappia pääsiäiseen

Paastonajan keskustelusarjan ensimmäisenä vieraana on 19.2. pääministeri Alexander Stubb aiheenaan luottamus, ja 26.2. vuorostaan emerituspiispa Eero Huovinen pohtii kuolemaa. Seitsemänä torstaina kello 19–20.30 Mikael Agricolan kirkossa järjestettävä tilaisuus yhdistää uusia ja perinteisiä tapoja viettää kristillistä paastonaikaa. Café Agricola on avoinna kello 17–19. Tehtaankatu 23.

Pyhiä tansseja

Pukinmäessä

Kiireetöntä iltapäivää vietetään pyhien tanssien merkeissä lauantaina

elinkirkossa, Emännänpolku 1. Lauletaan yhdessä sota-ajan, hengellisiä ja kansakoululauluja. Laulattamassa Arja Heikkinen ja Kirsi HonkanenPunkari. Kahvitarjoilu. Viron itsenäisyyspäivän konsertti klo 18 Alppilan kirkossa. Lauluyhtye

Maneo.

Kale-klubi klo 18.30 Kallion kirkossa. Muusikko Tommi Kaleniuksen isännöimässä klubissa artistivieraana Jukka Takalo. Järj. Kirkon Ulkomaanapu, Kaiku Agency sekä Ohjelmatoimisto Kristalli.

Keskiviikko 25.2.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Julia Tamminen. Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Yhteislaulua Kirsi Mustosen johdolla. Kansanlauluja klo 13 Maunulan kirkossa. Kansanlauluja yhteisesti laulaen ja kuunnellen. Mukana kanttori

Taru Hämäläinen ja diakonissa Elisa Hapuli. Kahvitarjoilu.

Kulttuurikeskiviikko klo 19.30 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Uinuva-yhtye esittää Saima Harmajan runoihin sävellettyä musiikkia. Kahvila aukeaa klo 18.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

28.2. kello 13–16 Pukinmäen seurakuntakodissa, Säterinportti 3. Se sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille, ja askeleet on helppo oppia. Liike tapahtuu piiri- ja ketjumuodostelmassa. Ilmoittautuminen 21.2. mennessä p. 09 2340 4452 tai meri.ala-kokko@evl.fi. Osallistumismaksu 5 euroa sisältää tarjoilun.

Parisuhteen parhaaksi

Kevään aikana järjestetään kolme tilaisuutta parisuhteen hyvinvoinnin tueksi Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ensimmäisessä kokoontumisessa 22.2. kello 17 päästään veisaamaan yhteisvoimin vuosikymmenten kauneimpia rakkauslauluja. Parisuhteen hyvinvointia pohditaan 19.3. kello 18 alkaen, ja 18.4. aiheena on vuorovaikutustaitojen voima. Maalis- ja huhtikuun luentojen ajaksi on järjestetty lastenhoito.

Kristittynä maailmassa – asiaa lähetystyöstä

Lähetysaiheisten iltojen sarja jatkuu keskiviikkona 25.2. kello 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Tällä kertaa puhujana on Risto Ahonen aiheenaan ”Tulevaisuuden kirkko – mitä kohti olemme menossa?”. Kello 17.30 avautuvan kahvion tuotto menee – kuinkas muuten – lähetystyön hyväksi.

Mitä elämä on minulle

opettanut?

Elokuvien Käpy selän alla ja Lapualaismorsian käsikirjoittajana tunnettu Marja-Leena Mikkola vierailee SenioriFoorumissa keskiviikkona 25.2. kello 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. Mikkolan kynästä on syntynyt myös suuri määrä runoja, kabareetekstejä, sanoituksia ja suomennoksia. Tällä kertaa kirjailija-runoilija pääsee vastaamaan emerituspiispa Eero Huovisen kysymykseen, mitä kaikkea elämä on opettanut. Kahvio aukeaa kello

hallitusohjelmaan pikkulapsiperheiden

Mielipide

Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kotijoukot lukutalkoisiin

Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lastemme heikentynyt lukutaito ja laskenut kiinnostus lukemiseen on vakava uhka koko maamme sivistykselle ja osaamiselle. Niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Lukutaidon lasku näkyy myös Pisa-tuloksissa.

Huolta heikentyneestä lukutaidosta ei pidä jättää vain opettajien hartioille. Ovi lukemisen maailmaan avataan kotona yhteisen lukemisen avulla. Tässä vanhemmilla on päävastuu mutta myös isovanhemmilla ja muilla lasten läheisillä aikuisilla on merkittävä rooli.

Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa.

Koulujen lukuharjoituksia ja kirjailijavierailuja, kirjallisuuskerhoja, koulujen kirjastoja sekä yhteistyötä yleisten kirjastojen kanssa tulisi joka koulussa vaalia. Kirjastojen kanssa tehtävän yhteistyön on hyvä olla osa päiväkotien arkea. Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen lukuharrastukseen esimerkiksi lukudiplomein. Kun lapselle on luettu,

tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Sari Sarkomaa kolmen lapsen äiti, kansanedustaja

Miksi valtio tukee juutalaisia?

Ministeri Päivi Räsänen on myöntänyt raha-avustuksen Helsingin juutalaiskeskuksen turvatoimiin. Keskus edistää juutalaista kulttuuria ja uskontoa. Samanaikaisesti Suomen kristityt antavat rahaa päinvastaiseen toimintaan, siis kristilliseen lähetystyöhön juutalaisten parissa. Voisiko ministeri Räsänen ystävällisesti selittää tämän suuren paradoksin?

Juutalaisilla on jo tukenaan mahtavat Israelin valtio ja USA. Mihin he enää suomalaisten veronmaksajien rahoja tarvitsevat, varsinkaan tässä taloudellisessa tilanteessa? Olisikohan kristitty ministeri myöntänyt rahaa yhtä auliisti islamilaiselle keskukselle?

Kumma kyllä, tämä uutinen ei ole aiheuttanut minkäänlaista ihmettelyä lehdistössä eikä kirkostaeroamisbuumia.

Israelin myöntämä mitali Räsäselle on varmasti tulossa!

Leena Fahmy

Apua mieluummin

kotimaahan

Media on uutisoinut näyttävästi vanhustemme hädästä. Pienten, eläkkeitä automaattisesti pienentävästä taitetusta in-

deksistä eniten kärsivien eläkkeiden saajat joutuvat etsimään ruokaa jäteastioista ja syömään jopa perunankuoria. Eläke ei yksinkertaisesti riitä. Uutiset ovat hätkähdyttäviä.

Samanaikaisesti kirkon Yhteisvastuukeräys ohjaa 60 prosenttia keräystuotoista ulkomaille ja Kirkon Ulkomaanapu kerää rahaa myös kehitysapuun. Mielenkiintoisinta on, että Yhteisvastuukeräyksen googlettaminen tuo esiin mittavan määrän kotimaisia kohteita, vaikka niihin suunnataan vain 40 prosenttia tuotoista. Tätä suhdelukua saa etsimällä etsiä.

Olisikohan nyt kirkonkin piirissä vähitellen nähtävä omien lähimmäistemme hätä ja ryhdyttävä suuntaamaan apua tämän mukaan?

Lisäähän valtiokin 14 prosentilla apuaan kirkon ulkomaiseen toimintaan – eikö vastapainoksi keräysten tuottoja tulisi ohjaa nimenomaan kotimaahan? Omia eläkeläisiämme sama valtio kiristyvän eläkepolitiikkansa turvin kohtelee varsin kaltoin.

Saattaisi tällä olla jopa vähentävä vaikutus kirkosta eroamisiin.

Raimo Ilaskivi ylipormestari Helsinki

Eläkkeitä on nostettava

Seuratessani tämän päivän politiikkaa tulevat väistämättä mieleen ne epäkohdat, jotka kohdistuvat puoleen kansastamme: lapsiin ja eläkeläisiin.

Kansamme kehittyi valveutuneen valtiojohdon ja ymmärtäväisten esivanhempiemme avulla köyhästä maatalousvaltiosta rikkaaksi teollistuneeksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Niukoistakin oloista lähetettiin lapset koulun penkille. Suomi on korkeasti koulutettujen maa.

Nyt lapset on unohdettu. Lapsilisiä leikataan, nuoret ovat työttömiä ja opettajia lomautetaan. Entä sitten eläkeläiset? Maamme kansalaisista on neljännes eläkeläisiä. Meidät mielletään usein passiiviseksi kansanosaksi. Eläkeläisten osuus kansantaloudessamme on kuitenkin merkittävä, sillä olemme suurin yksityisen sektorin palvelua ostava ryhmä.

Siksi eläkeläisten rasittaminen ylimääräisillä veroilla, kuten taitettu indeksi ja raippaverot, on lyhytnäköistä politiikkaa. Eläkeläisiltä kerätyillä varoilla rahoitetaan yhteiskunnan toimintoja ja eläkeyhtiöiden kautta julkista sektoria.

Eläkkeiden tasoa pitäisi nostaa ja poistaa leikkaukset. Tällä vähennettäisiin pienten eläkkeiden sosiaaliturvalle aiheuttamia paineita. Samalla se lisäisi kotimaista kulutusta, joka poikii työpaikkoja.

Kansantaloudellemme ja tulevaisuudellemme ei ole yhdentekevää, millainen on lapsiperheiden ja eläkeläisten toimeentulo. Seppo Kanerva ye-kommodori, kaupunginvaltuutettu (ps) Helsinki

Kiitoksia pastorille

Kiitokset pastori Mira Salmelaiselle kuluneesta ajasta, jonka vietimme kanssasi. Tunsimme sydämissämme, että olit yksi meistä. Taivaallisella Isällämme on tapansa osoittaa rakkauttaan lapsilleen. Se, että hän lähetti sinut luoksemme, on yksi hänen rakastavista teoistaan.

Se, miten osoitit ymmärtämystäsi ja johdatit meitä taivastielle, on todellinen rakkauden osoitus, siis tuhannet kiitokset.

Alppilan kirkossa toimiva vironkielinen seurakunta

Pilaako terrorismi islamin

On hyvin pitkä aika siitä, kun luterilaisen kirkon rinnalle Suomeen tuli muita kirkkokuntia. Ne kaikki ovat sen jälkeen eläneet rauhassa oman uskontonsa kanssa sekä sopeutuneet suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen.

Muistanko oikein, että jo yli sata vuotta sitten Suomeen tuli idästä tataariheimon jäseniä, jotka harjoittivat islaminuskoa hiljalleen? Nyt islamin uskonnon edustajat tekevät hirvittäviä terroritekoja ympäri maailman. Se pelottaa miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa.

Maallisen vallan saamiseksi islam on laatinut sharian lain, jonka luvalla voidaan pienistäkin Koraanin loukkauksista silpoa ihmisiä tai teloittaa. Terroristijärjestot Isis ja Boko Haram teurastavat raa’asti ihmisiä, koska väittävät heidän olevan vääräuskoisia. Näinkö Koraani neuvoo ihmisiä levittämään islamia? Minä en tiedä, koska en ole lukenut kirjaa. Kun maahanmuuttajia tulee Suomeen ja etenkin islaminuskoisia, heille olisi heti alkuvaiheessa kerrottava maan enemmistöväestön tavat toimia yhteiskuntana sekä noudattaa lakeja, jotka demokraattisesti parlamentissa on hyväksytty.

Veroja on jokaisen maksettava kunnille sekä valtiolle määräysten mukaan. Lain kiertäjiä ja lintsareita ei hyväksytä. Koulujen uskonnonopetuksessa islam ei saa erityisasemaa muihin uskontoihin nähden. On oltava oikeusvaltion tavat kaikessa sekä oikeudenmukaisuus ja rehellisyys etusijalla. Veikko Byysing

Hautatiedotus on epäselvää

Kirkko ja kaupungin 11.2. mielipidesivulla oli kirjoitus haudan katoamisesta. Minunkin järkytykseni olisi suuri, jos ”juureni” tietämättäni hävitettäisiin.

Olen törmännyt haudalle asetettuun tiedotuslappuun muuallakin. Kaksi sukuhautaani, vanhin jo sadan vuoden takaa, ovat onneksi ainakin toistaiseksi niin sanottuja ainaishautoja. Ne sijaitsevat yli 200 kilometrin päässä. Vuosia kävimme aina jouluaattona viemässä kynttilät. Pari vuotta sitten toisella haudalla oli lappu kiven oikaisemisesta, se oli kaatumassa. Onneksi tuttavani oli poikennut siellä ja viestitti minulle asian. En tiedä, mitä olisi tapahtunut ilman puuttumistani asiaan.

Olen ainoa hautaa hoitava ja tietoni ovat nyt seurakunnan hautatoimistossa, mutta ovatko ne haudan sopimustiedoissa, en tiedä. Olisi helppoa lähettää sähköpostiviesti, jos jotain toimenpidettä tarvitaan. En käy haudalla joka kesä, joten lapputiedotus pettäisi minutkin.

Tätini hautaa esitettiin 1960-luvulla lopettavaksi. Lupa annettiin sillä ehdolla, että nimen voi kirjoittaa sukuhaudan kiveen. Sekin on yksi vaihtoehto.

Helsingissä tilanne on ehkä maa-alueen rajoittama. Väestön kasvu ei tule puskasta, joten vainajille on hoidettava paikat etukäteen. Raha kelpaa kyllä arkkuhaudastakin, ja moni olisi valmis ostamaan uuden hallintajakson. Se on sijoitus syvään tunteeseen, hyvään mieleen ja omiin juuriin.

Kirkko eli seurakunta on meille useimmille tunneasia. Palveluja käytämme vähemmän kuin kirkko toivoo. Jos tunne pettää, samalla saattaa pettää myös halukkuutemme antaa avustusta eli veroja.

Toiminta on hienosäätöä. Siksi seurakuntien tulee päivittää hautatietonsa ja ottaa yhteyttä esimerkiksi kaksi tai kolme vuotta ennen sopimuksen päättymisaikaa. Joku saattaa luopua paikasta jo aiemminkin.

Eija Saha

Viime lehden luetuin juttu verkossa oli Anu Heikkisen artikkeli Usko ja ateismi näkyvät aivoissa Jari Anttila kommentoi Facebookissa: ”Tarkemmin sanottuna kyse on siitä että kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat siihen, millä tavalla ihminen uskoo yliluonnolliseen. Analyyttinen ihminen ei välttämättä ole ateisti eikä intuitiivinen ole aina uskovainen. Uskontojen oppirakennelmat sinänsä ovat vaatineet hyvinkin paljon analyyttistä ajattelua.”

Ville Ranta

Luetuin juttu verkossa

Jatka keskustelua verkossa www. kirkkojakaupunki.