K&k 2014 nro 2 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Elisa Blomberg: B Naisten ympärileikkaus on lei vahingollinen vahin perinne » 4–5

Numero 2

Keskiviikkona 15. tammikuuta 2014

SIRPA PÄIVINEN

Talot vai puut? Helsinki tarvitsee 5 500 uutta asuntoa vuodessa » 8–9

Facebook on aikasyöppö ja muita väitteitä » 10–11 Onko maapallo jo suuressa vaarassa? » 12–13

Numerot ja miten niitä tulkitaan » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

”

Numero 2

Lainasanat

Facebookissa on toiminto, jolla jonkun tietyn henkilön kaikki päivitykset voi piilottaa itseltään. Tulevaisuudessa tä tämä kehitys voi mennä pidemmälle. Voimme ehkä va valita yhä enemmän, millainen on todellisuutemme.”

15.1.2014 4

Informaatioteknologiasta väitöskirjaa tekevä Markku Valtanen sivuilla 10–11. Inf

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA

Pääkirjoitus

Paljonko on paljon ehtien levikkikäyrät sojottavat alaspäin kuin lehmän häntä. Esimerkiksi valtakunnan ykköslehti Helsingin Sanomat on menettänyt kymmenessä vuodessa tilaajistaan yli neljänneksen. Mitä vähemmän on tilaajia, sitä vähemmän on mainostajia ja sitä vähemmän on myös varaa ylläpitää korkeatasoista journalismia. Menossa on klassinen negatiivinen levikkikierre. Ennen pitkää näemme isoja lehtiruumiita. Menossa on iso kulttuurimuutos. Se liittyy uusien viestintävälineiden esiinmarssiin, yksilöllistymiseen ja vanhojen instituutioiden kyseenalaistamiseen. Mihin tarvitsen enää lehteä, kun voin hankkia tiedon ja viihteen itse monista eri lähteistä? Kaikki eivät arvosta sitä työtä, jota journalistit it tekevät, jotta vät myös, mikihmiset ymmärtäisivät si jotakin tapahtuu jaa mitä tapahsti seuraa. tumista mahdollisesti

Rukous Hyvä Jumala, sinä näit minut, kun olin pieni. Miten joskus pelkäsin, kun kaikki yhtäkkiä muuttui. Pyhä isä, sinä näet minut nyt, kun olen jo aikuinen. Joskus pelko häivähtää, vähän kuin lapsena. Muistuta silloin, ettei ole mitään hätää. Sinä olet turvani.

Osansa isosta kulttuurilttuurimuutoksesta on saanut nut myös kirkko. Kirkon ”levikinlasku” ei ole yhtä dramaattinen kuin lehdillä. illä. Yhtä poikkeusvuottaa lukuun ottamatta ”nettototappio” on ollut alle proilasentin, kun lehtien tilausten väheneminen on kiihtynyt usein yli viiteen iiteen

Eilen

Tänään

Jumala antaa ruokaa mutta keittääkö, siivilöikö ja syöttääkö hän sen?

Työpäivän pituutta on aina puolusteltu ihmisen kestokyvyllä. Työväenliike määritteli utopiansa niin, että sopivaa olisi tehdä kahdeksan tuntia työtä, käyttää kahdeksan tuntia perheelle ja sivistyksen hankkimiseen ja loppu vuorokaudesta lepoon.

Intialainen sananlasku

Leena Seretin Metallityöväen liiton jäsenlehdessä Ahjossa 9.1.

prosenttiin. Jotain kirkossamme on ilmeisesti tehty myös oikein, kun meillä jäsenmäärä ei ole laskenut samaan tahtiin kuin muissa Euroopan maissa. Tämä ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin, mutta ylettömään itseruoskintaan tai säkkiin pukeutumiseen ei liioin ole syytä. Jostain syystä halutaan myös vähätellä sitä mitä kirkossa tapahtuu. Sitkeästi muun muassa pidetään esillä ajatusta tyhjyyttään kumisevista kirkoista. Kuitenkin joulun aikaan pahimmillaan joudutaan ihmisiä käännyttämään ovelta, kun tilaa ei enää ole. Runsaat puolitoista vuotta toimineessa Kampin kappelissa on käyty jo yli puoli miljoonaa kertaa. 250 000 käyntiä vuodessa on Suomen oloissa huim huima määrä mille tahansa talolle, vaikka mainittu h hiipuva sanomalehti katsoikin aiheelliseksi otsik otsikoida, että kävijämäärä hiipui alkuinnostuksen jälkeen. Vertailun vuoksi: Helsingin kaupungi kaupunginmuseon kaikissa kohteissa yhteensä kävi vvuodessa noin 200 000 vierasta ja Kiasmas Kiasmassa pitkälti alle. Tuomi Tuomiokirkon kryptassa italialaisten seimien näyttelyä kävi neljän viikon aikana k katsomassa yli 25 000 ihmistä. Osapuil Osapuilleen samaan yltää Sinebrychofﬁn taidemuseo normaalivuonna. Ennust Ennustukset kirkon kuolemasta ovat kovin eennenaikaisia ja liioiteltuja. Seppo Si Simola, päätoimittaja seppo.sim seppo.simola@evl.fi

Iankaikkisesti Ihmiskädet pysähtyvät kesken työn: kaikki oppivat näkemään hänen tekonsa. Job 37: 7

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Tervetuloa. Kallion kirkko on ollut vuoden alusta asti auki joka päivä. Kirkkoherra Teemu Laajasalon mukaan kaupunkilaiset arvostavat sitä, että he voivat hetkeksi paeta pyhään ja itselle hieman vieraaseen. – Kävijät ovat suhtautuneet meihin hyvin myötämielisesti. Monet haluavat tulla mukaan tekemään tärkeäksi kokemiaan asioita, Laajasalo kertoo.

Kirkon ovet käyvät nyt tiuhaan Kirkosta erottiin viime vuonna lähes ennätystahtiin. Kirkkoon liityttiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

allion kirkossa aloitettiin vuoden alussa hanke, jossa kirkko on avoinna viikon jokaisena päivänä. Kirkkoherra Teemu Laajasalon mukaan tarkoituksena on täyttää

kirkko rukouksella, raamatunluvulla ja sakramenteilla. Kyseessä on niin suuri ponnistus, että siihen kutsutaan seurakuntalaisia apuun. – Tavoitteena on kertoa, että yhdessä Helsingin kirkossa tarjotaan sakramenttia joka päivä samaan aikaan ja että pappi on kirkossa, Laajasalo sanoo. Alustavien tietojen mukaan kirkkoon kuuluu Kalliossa 51,2 prosenttia ja Paavalin alueella 50,9 prosenttia väestöstä. Luvut ovat hienoisessa laskussa. Mitään vippaskonsteja ihmisten saamiseksi kirkkoon ei Laajasalon mukaan ole. Kalliossa halutaan viestittää, että seurakunta on kulmakunta, jossa on seuraa. – Kirkon tulee pelata palloa ulos kohti ihmisiä. Heidän tulee tietää, mitä kirkko tekee. Ihmisten tulee päästä mukaan sellaiseen, jonka he kokevat merkitykselliseksi. Meidän tulee kuunnella ja välittää entistä enemmän.

Helsingin seurakunnat ovat kysyneet kirkosta eroajilta palautetta siitä, miksi he jättävät kirkon. Viime vuonna eropalautteita tuli yhteensä 70. Tärkeimmäksi kirkosta eroamisen syyksi mainittiin taloudelliset seikat: ”Kun palkasta jää vuokran ja laskujen jälkeen 300 euroa käteen, niin elämästä pitää karsia kaikki ylimääräiset menot. Eläminen ja kustannukset kallistuvat jatkuvasti, yksin vuokralla asuvalla perusduunarilla ei tässä kaupungissa kovin heppoiset oltavat ole”, eräässä palautteessa todetaan. – Toiseksi yleisimmin eroajat ilmoittivat, etteivät he ole samaa mieltä kirkon opetuksista ja opista. Kolmanneksi koettiin, että kirkko suhtautuu toisten mielestä liian kielteisesti homoseksuaaleihin. Toisten mukaan kirkko taas on muuttunut opillisesti liikaa. Päivi Räsäsen kommentit mainittiin seitsemässä palautteessa eroamisen syyksi, kertoo

palautteeseen perehtynyt verkkopappi Markus Kartano. Aktiivisimmin palautetta antoivat 30–39-vuotiaat miehet ja naiset. Suomalaiset punnitsevat yhä tarkemmin suhdettaan niin kirkkoon kuin muihinkin instituutioihin. Helsingin seurakunnista erosi viime vuonna 6 000 henkeä. Kirkkoon kuuluu 58 prosenttia helsinkiläisistä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 59,2 prosenttia. Kirkosta eroamisen ennätys tehtiin Helsingissä vuonna 2010, jolloin Ajankohtaisen kakkosen Homoilta laukaisi liki 12 000 kirkosta eroa. Kirkkoon liittyi Helsingissä viime vuonna 2 100 henkeä, mikä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kirkkoon liittyneiden määrä on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa. Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta erosi 30.12.2013 mennessä 50 282 henkilöä, jolloin

tarkistettujen erojen määrä tulee nousemaan kaikkien aikojen toiseksi suurimmaksi. Kirkkoon kuuluu nyt noin 75 prosenttia suomalaisista. Kirkkoon liittyi 15 142 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen ennakkotietoihin 30.12.2013. Mukana ei ole vuoden viimeisen päivän tietoja. Tarkistetut luvut saadaan kirkon jäsentietojärjestelmästä helmikuuhun mennessä. Kirkot uivat kaikissa länsimaissa vahvassa vastavirrassa. – Tätä taustaa vasten ja erityisesti kansainvälisessä vertailussa Suomen evankelisluterilainen kirkko on säilyttänyt asemansa poikkeuksellisen hyvin, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola toteaa. Kallion kirkko on auki arkisin kello 7–21 ja viikonloppuisin kello 9–19. Joka arkipäivä rukoushetket kello 7.30, 12, 16 ja pieni messu kello 18.

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Wille Rydman

Haltioituminen esän yksinäisillä Lapin-vaelluksillani saavutan mielentilan, johon tuskin koskaan arjessa yllän. Olen keskellä jylhää pohjoista erämaata. Lähimpään ihmiseen saattaa olla kilometrien matka. Koskemattoman luonnon kauneus häikäisee mieleni. Tunnen olevani pieni ja katoavainen olento jonkin äärettömän ja ikuisen keskellä – mutta silti jollain erityisellä läsnäolon tavalla siitä osallinen. Tällainen kokemus on perusvireeltään olennaisesti uskonnollinen. Kyse on haltioitumisesta. Haltioituminen on eräänlaista humaltumista silkasta olemassaolon kokemuksesta. Se on oman subjektiivisuuden hämärtymistä ja tunnetta siitä, että on kokemuksellisessa yhteydessä jonkin inhimillisen ymmärryksen ylittävän kanssa.

”

Haltioitumisen saattaa laukaista yhtä hyvin kirkkosali, luonto kuin vaikkapa voimakas taide-elämys.”

Haltioitumisen saattaa laukaista yhtä hyvin kirkkosali, luonto kuin vaikkapa voimakas taide-elämys. Kyse on kauneuden kohtaamisesta ja sen puhtaasta aistimisesta. Puhtaasta sikäli, että haltioituessamme emme ole vielä löytäneet sanoja ja käsitteitä kuvaamaan meidät vallannutta ihastuksen tunnetta. Ihmiselle on ominaista pyrkiä selittämään omia havaintojaan. Ihminen luo käsitteitä, teorioita ja malleja, joilla kuvata itselleen ymmärrettävällä tavalla olevaista maailmaa. Ilman käsitteellistämistä ja luokittelua ihminen ei pystyisikään jäsentämään aistimuksiaan. Silti vaarana kaikissa inhimillisissä selitysyrityksissä on itse kokemuksen laimentuminen. Kykymme haltioitua heikkenee, kun alamme tarkastella maailmaa itse kehittämiemme käsitteiden kautta. Käsitteet saattavat myös alkaa elää omaa elämäänsä ja pahimmillaan kadottaa yhteytensä siihen maailmaan, jonka kuvaamiseen ne alkujaan on luotu. Olemassaolo on pohjimmiltaan arvoitus, jonka kaikenkattavaan ymmärtämiseen sekä aistihavaintomme että inhimillinen selityskykymme ovat auttamattoman riittämättömiä. Tämä olisi syytä hyväksyä ajattelumme reunaehdoksi siitä riippumatta, olimmeko uskonnollisia vai emme. Silti jo oma rajallisuutemme itsessään antaa hyvän syyn nöyrän kunnioittavaan hiljentymiseen suuren mysteerin edessä. wille@willerydman.fi Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, joka ei häpeä tunnustautua konservatiiviksi.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Naisten puolestap lopettaisi ympäril Naisten ympärileikkausta ei vaadi Etiopiassa mikään uskonto, mutta tapa jatkuu. Koulutus on väylä ulos vahingollisesta perinteestä. Tekstit Pälvi Ahoinpelto Kuvat Sirpa Päivinen ja Kaisa Huttunen

50 kpl T Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt rakentaa 50 väliaikaista luokkahuonetta Filippiineille. Supertaifuuni Haiyan jätti 8.11.2013 kodittomaksi 4,1 miljoonaa ihmistä. Tuhoutuneita taloja on 1,2 miljoonaa. Kuolleita on yli 6 000. Pahimmat tuhot aiheutti myrskyn nostattama tulva-aalto saarivaltion rannikkoalueilla.

erveydenhoitaja Elisa Blombergista kasvoi naisten puolestapuhuja, kun hän näki työssään, millaisia vaikeuksia ympärileikkaus naisille tuottaa. Hän työskenteli yli 25 vuotta Suomen Lähetysseuran palveluksessa Etiopiassa, josta 16 vuotta kenttätyössä. Blomberg hoiti äitejä ja lapsia, lääkitsi ja rokotti, antoi terveysvalistusta ja avusti synnytyksissä. Ne ovat ympärileikkauksen

tähden erityisen tuskallisia. Etiopiassa tytöille tehdään laaja ympärileikkaus. Sen aiheuttamat ongelmat heti leikkausvaiheessa ja viimeistään synnytyksessä voivat olla vaikeita, jopa vaatia naisen hengen. Naisten ympärileikkaus kiellettiin Etiopiassa lailla vuonna 2004, mutta perinne elää sitkeästi, vaikka leikkausten määrä on hiukan vähentynyt. – Ympärileikkausta ei vaadi mikään uskonto, mutta etiopialaiset sanovat sen kuuluvan heidän kulttuuriinsa, Elisa Blomberg kertoo. – Sen uskotaan suojelevan naista. Leikatun naisen seksuaa-

lisuus pysyy valtaa pitävän miehen kontrollissa. Tavan mukaan leikkaamaton nainen ei pääse naimisiin eikä synnytä, mitä pidetään naisen tärkeimpänä tehtävänä. Vain prostituoitu on perinteisesti leikkaamaton. Kerran Blomberg oli mukana pitkässä pihtisynnytyksessä, jossa syntyi iso poika, perheen 13. lapsi. Kun isä tuli lasta katsomaan, Blomberg huomautti, että vaimo saattaa kuolla, jos lapsia vielä tulee tiheään. Isä tokaisi, että härkä kyntää ja vaimo synnyttää. Blomberg näki naisia, joiden synnytyksessä revenneestä avanteesta eli ﬁstulasta virtsa ja uloste jatkuvasti vuotivat. Hän auttoi heitä Addis Abebaan, kansainvälisellä rahoituksella toimivaan Hamlin Fistula -sairaalaan, joka tekee naisille ilmaisia avanteen korjausleikkauksia. Vahingollisen ympärileikkausperinteen katkaisemisen ydin

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

EIRA SERKKOLA

Etiopia mielessä. Elisa Blombergilla on kotonaan Kannelmäessä etiopialaiseen asuun puettu vauvanukke, joka vierailee hänen kanssaan suomalaisissa kouluissa.

Etiopian Mekane Yesus -kirkon naiset työskentelevät voimakkaasti tyttöjen ympärileikkauksen lopettamiseksi. Kirkon ja Lähetysseuran yhteistyönä koulutetaan vetäjiä tyttöpiireihin, joissa kerrotaan, mitä ympärileikkaus ja lapsiavioliitto saavat aikaan. Piireissä olleita tyttöjä ei usein enää ympärileikata. – Koulutuksen lisääntymisen myötä on myös alettu nähdä, että nainen voi omistautua työlleen ja elää naimattomana mutta arvostettuna yhteisön jäsenenä, Elisa Blomberg sanoo. Helsingin seurakuntayhtymä tukee Suomen Lähetysseuran työtä taloudellisesti. Katso video, jossa on Etiopian kirkon koulutusmateriaalia naisten ympärileikkauksesta osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi. Ei alle 15-vuotiaille.

Naisten ympärileikkaus

puhuja eikkauksen on naisten koulutus. Näin uskoo opettaja Päivi Anttila, Lähetysseuran kirkollisen työn koordinaattori, joka työskenteli Etiopiassa 15 vuotta. – Oppia saatuaan naiset nou-

sevat jaloilleen ja alkavat vaatia oikeutta omaan koskemattomuuteensa. He näkevät arvonsa ihmisinä. Myös nuoret, koulutetut miehet ymmärtävät tradition vahingollisuuden.

Kokonainen ihminen. Etiopian Mekane Yesus -kirkon naiset opettavat, että tyttö on kaunis, kun mitään ei silvota pois vaan hän on kokonainen.

Naisten ympärileikkaus on yleistä Afrikassa varsinkin Atlantin rannikolta Afrikan sarveen ulottuvalla alueella. Sen tekotapa vaihtelee etnisestä ryhmästä ja asuinalueesta toiseen. Suppeimmassa ympärileikkauksessa poistetaan vain klitoriksen kärki, laajimmassa koko klitoris ja häpyhuulet. Etiopian maaseudulla ympärileikkauksen tekee usein kansanparantaja. Leikattava tyttö on iältään noin 5–14-vuotias. Joskus haava kurotaan umpeen, toisinaan se jätetään arpeutumaan. Ison leikkaushaavan parantuminen kestää viikkoja, ja saattaa olla, että virtsaaminen, ulostaminen ja kuukautiset ovat kivuliaat koko naisen eliniän. Erityisesti ensimmäiset yhdynnät ovat tuskallisia, kun arvet repeytyvät auki. Jos synnyttäjä ei saa apua, synnytys voi kestää vuorokausia, ja lopulta kudokset repeävät. Samalla saattaa revetä myös virtsarakon tai peräsuolen seinämä, jolloin voi muodostua avanne. Avanne eli ﬁstula on reikä, joka ei umpeudu ja josta virtsa tai uloste vuotaa ulos koko ajan. Lämpimissä oloissa, huonojen pesumahdollisuuksien tähden tällainen nainen haisee sietämättömästi, ja hänestä tulee yhteisönsä hylkiö. Usein hänet karkotetaan asumaan muista erillään.

Kätten työt. Jouluseimiasetelmien rakentaminen on 1700-luvun Italiassa syntynyt perinne.

Seiminäyttelystä tuli massatapahtuma Helsingin tuomiokirkon kryptan seiminäyttelyä kävi katsomassa 25 000 vierailijaa. Esillä oli 20 seimiasetelmaa, joista isoimmat olivat muutaman neliön kokoisia kylien tai kaupunginosien pienoismalleja. Koristeelliset, italialaista elämäniloa pursuavat, kyliin ja kaupunkeihin sijoitetut seimiasetelmat kiinnostivat myös matkailijoita. Erityisesti pitkän uran tehneen agrigentolaisen taiteilijan Roberto Vanadian seimiasetelma 1800-luvun Sisilian maanviljelysmaisemasta oli suosittu. Tuomiokirkon kryptan näytte-

lyn suosituimmat päivät olivat adventtisunnuntait, tapaninpäivä ja loppiainen, jolloin kävijöitä oli yli tuhat per päivä. Näyttelyyn kuuluvia italialaisia seimiasetelmia oli esillä myös Stockmannilla, Rautatieasemalla ja Sinebrychofﬁn taidemuseossa. Italian seimitaiteen ja -perinteen näyttelyn järjestivät Italian kulttuuri-instituutti ja suurlähetystö yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Osa kokoelmista oli näytteillä Turussa. Näyttelyn suojelijana toimi Italian ulkoasiainministeriö.

TULE MUKAAN PELASTAMAAN SUKUPOLVI HelsinkiMissio etsii lisää vapaaehtoisia lapsiperheiden tueksi, äiti- ja isämentoreiksi, tukihenkilöiksi ja -perheiksi. Hae nyt, seuraava koulutus 4.2.2014.

pelastakaasukupolvi.ﬁ

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Seurakuntayhtymä myönsi 70 000 euroa Kirkon mediasäätiölle Jokaisen helsinkiläisen seurakuntalaisen kirkollisverosta siivutetaan vuosittain 17 senttiä Kirkon mediasäätiölle. Syntyneellä potilla on tuettu suosittuja elokuvia. Teksti Juhani Huttunen Kuva Jaana Rannikko / Helsinki-filmi

irkko Helsingissä on päättänyt jatkaa Kirkon mediasäätiön tukemista 70 000 eurolla vuosittain. Päätös koskee kolmivuotiskautta 2014–2016. – Tuen määrä perustuu pitkälti säätiön perustaneiden seurakuntien maksusuositukseen, joka on 0,17 euroa jäsentä kohden vuodessa, kertoo säätiön asiamies Juha Rajamäki. Suuren jäsenmääränsä vuoksi Helsingin seurakunnat on suurin mediasäätiön yksittäinen tukija. – Kirkkohallitus on maksanut vuosittaista 30 000 euron maksua, mutta nosti osuuttaan tälle kaudelle 35 000 euroon, Rajamäki kertoo. Vuonna 2005 perustettu Kirkon mediasäätiö tukee uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleviä ohjelmia. Tukea myönnetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Rajamäen mukaan

säätiön talousarvio perustuu kokonaan perustajatahojen maksamaan tukimaksuun. – Säätiö toimii tietyssä mielessä ”läpivirtaus”-periaatteella, eikä sillä ole muita tuottoja. Hallintokulujen jälkeen säätiön rahat jaetaan tukena ohjelmantekijöille. Syyskuussa 2013 kirkollisessa nettikeskustelussa nousi pientä porua, kun TV1 esitti Jouko Aaltosen ohjaaman dokumenttielokuvan Hyppy, joka kertoo Hare Krishna -liikkeestä. Dokumentti oli osittain Kirkon Mediasäätiön rahoittama. Myöhemmin marraskuussa kirkolliskokous päätti muuttaa Kirkon tiedotuskeskuksen (KT) toimintalinjaa kohdassa, joka koski muiden uskontojen pitämistä esillä omassa viestinnässään. Kirkolliskokouksen mukaan ei ole oikein, että Kirkon tiedotuskeskus pitää esillä muita uskontoja. Heijastuuko kirkolliskokouksen päätös Kirkon mediasäätiön toimintaan? – Kirkon mediasäätiö on muiden säätiöiden tapaan itsenäinen

Hyvän kulttuurin puolesta. Kirkon Mediasäätiö on rahoittanut useita elokuvia. Viime aikoina esillä on ollut Dome Karukosken ohjaama Leijonasydän.

toimija, jonka toimintaa valvoo Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteri, Juha Rajamäki sanoo. – Mediasäätiön tuenjakoperiaatteiden mukaisesti säätiö voi tukea myös muita uskontoja käsitteleviä ohjelmia, koska asiallisen tiedon lisääminen myös

muista uskonnoista on nähty tarpeelliseksi. Tähän asti vuonna 2005 perustetun Kirkon mediasäätiön runsaasta 180 tuetusta hankkeesta kaksi ohjelmaa on Rajamäen mukaan käsitellyt muita uskontoja. Hänen mukaansa joidenkin seurakuntien päätökset lakkauttaa

mediasäätiön tuki ei kuitenkaan johdu ideologisista erimielisyyksistä. – Kaksi seurakuntaa on jättäytynyt pois alkavalta kaudelta seurakuntien taloudellisen tilanteen vuoksi. Hyppy-dokumenttiin kukaan säätiön perustajataho ei ole erikseen ottanut kantaa.

Vetonaula. Pyhän Marian kirkko Pietarissa sai vuonna 2010 uudet urut Kirkon Ulkomaanavun toteuttaman hankkeen ansiosta. Urkuja varten järjestetty keräys tuotti yhteensä noin 589 000 euroa. Suurin osa tuloista kertyi seurakuntien lahjoituksista ja kolehdeista.

– Urkukonserttien suureen suosioon vaikuttavat tunnetut konsertoijat Pietarista, mutta myös Moskovasta ja Suomesta, kertoo Pyhän Marian kirkon kanttori–urkuri Marina Väisä. Pyhän Marian konsertit ovat päässeet Pietarissa myös nettisivustojen konserttiohjelmiin, joita seurataan paljon.

Urkuilmiö Pietarissa Urkukonsertit vetävät kansaa Pyhän Marian kirkossa. Teksti ja kuva Tuulikki Vilhunen

ietarin Pyhän Marian kirkon urkukonsertit ovat syksyn mittaan lyöneet konserttien järjestäjät ällikällä. Seitsemänsadan kuulijan raja on rikottu useita kertoja viime heinäkuusta lähtien. Konsertit ovat aina lauantaisin, mutta usein

konsertteja on myös sunnuntaiiltaisin. Tuolloin viikonlopun aikana Pyhän Marian kirkon konserttivieraita on ollut jopa 1 200, usein tuhannen paikkeilla. Vaikka kuukausittain Pyhän Marian kirkossa on 6–10 konserttia, ne vetävät lähes aina väkeä kiitettävästi.

Konserteissa käy paljon nuoria, joilla opiskelijoina ei ole mahdollisuutta mennä maksullisiin konsertteihin. Sana kirkon avoimesta ja mukavasta ilmapiiristä sekä hyvistä konserteista ja hienoista uruista kulkee suusta suuhun ihmisten kutsuessa toisiaan. Ihmiset tulevat ja kuuntelevat seisten, monet koko konsertin ajan, sillä ylimääräisetkin istuimet ovat täynnä. Pastori Mihail Ivanovin mielestä konserttien suosiota lisää se, että kirkon toiminnan ja konserttien puolesta rukoillaan. Niiden eteen on myös tehty paljon työtä venäläisten keskuudessa. – Urut ovat paras lähetystyöntekijä. Ne tuovat niin paljon uusia

ihmisiä kirkon toimintaan mukaan. Jokaisen konsertin alussa kerrotaan, mikä on luterilainen kirkko, jaetaan sanaa viikonlopun aiheen mukaan, tai kerrotaan kirkkomusiikista ja säveltäjistä, Ivanov kertoo. Konserttivieraita myös kutsutaan jumalanpalveluksiin ja muuhun toimintaan. Heitä innostetaan keskusteluun siitä, mistä kristinuskossa on kysymys. Mihail Ivanov uskoo, että konsertit herättävät uskoa kuulijoissa. Kun konserttiveraat reilun tunnin ajan katsovat Kristuksen ylösnousemusta kuvaavaa alttaritaulua, se ei voi olla vaikuttamatta. – Monet tulevatkin keskustelemaan konsertin jälkeen. Uusissa rippikouluryhmissä on jo runsaasti konserttien kautta tulleita aikuisia, miehiä ja naisia. Tämä on varmasti parasta kiitosta suomalaisille lahjoittajille, niin seurakunnille kuin yksityisille. Pyhän Marian konserteissa kannetaan kolehti, mikä on kohottanut seurakunnan itsekannattavuutta tuntuvasti.

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Rajatonta nettipokeria. Wille Rydmanilla on monenlaisia luottamustehtäviä. Suomen Pokerinpelaajien puheenjohtajana hän lobbaa sen puolesta, että suomalaiset saavat jatkossakin pelata rahasta ulkomaisilla sivustoilla.

Tämän vuoden kolumnistit 1 2 3 4

Nuori herra oikeisto Hyvinvointivaltio on pyramidihuijaus! Niskalenkki maahanmuutosta! Wille Rydman tunnetaan vahvoista mielipiteistään. Teksti Pihla Tiihonen Kuva Esko Jämsä

otilaallisesti pukeutunut Mikki Hiiri julistaa hurraavalle kansalle: ”Kun minä olen kuninkaanne, teidän ei tarvitse pelätä verojen nousemista, lupaan sen”. Huolestuneet valtiomiehet kysyvät kuninkaaltaan, miten tämä voi pudottaa verot puoleen, kun valtion varat eivät mitenkään riitä menoihin. ”Siinäpä se! Vähennetään menoja puolella”, vastaa Mikki Hiiri. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Wille Rydman jakoi sarjakuvan syksyllä julkisesti Facebookissa ja otsikoi sen ”Mikki Hiiri kuninkaaksi!” Valtion ja kuntien menot koostuvat esimerkiksi terveydenhoidosta, koulutuksesta, vanhusten hoidosta, teiden ylläpidosta ja maanpuolustuksesta. Tätä julkista sektoria rahoitetaan lähinnä verorahoilla. Wille Rydman, mistä vähentäisit menoja? – Tarkastelisin jokaista menoerää kriittisesti. Julkinen sektori kasvaa kuin hallitsematon syöpä, ellei sitä säännöllisesti karsita. Laaja julkinen sektori kääntää ihmisten huomion siihen, miten he voisivat hyötyä yhteisestä kassasta. Sinulta ilmestyi syksyllä hyvinvointivaltion purkamista vaativa puheenvuoro ”Unelmasta painajaiseksi? Kuinka hyvinvointivaltio syö itse itsensä.” Vertaat hyvinvointivaltiota jättimäiseen pyramidihuijaukseen.

– Hyvinvointivaltion rahoitus perustuu siihen, että seuraava maksaa. Jos haluamme välttää julkisen vararikon kuten Kreikassa, konsepti pitää miettiä uusiksi. Markkinatalous on eettisesti kestävin yhteiskuntajärjestelmä. Kirjoitat, että varsin mukavan elintason voi saavuttaa sosiaalisten tulonsiirtojen ansiosta jopa tekemättä mitään. Keitä vapaamatkustajat ovat? – Työnteon pitää olla kannattavampaa kuin joutenolon, ettei tukijärjestelmä johda työnhakijan nirsoiluun. Ihmisten pitäisi olla valmiita muuttamaan nykyistä enemmän työn perässä. Kenelläkään ei ole itseisarvoista oikeutta asua siellä, missä nyt asuu. Pamﬂetissasi julkisen sektorin ainoat välttämättömät tehtävät ovat oikeuslaitos, poliisi ja armeija. Miten pitäisi huolehtia ihmisistä, jotka eivät pärjää itse? – Viisi–kymmenen prosenttia väestä ei pärjää ilman jonkinlaista apua, mutta on toinen kysymys, pitääkö heidän turvansa järjestää julkisilla palveluilla. Nykyään holhotaan vähän kaikkia, eikä vain niitä, joita oikeasti tarvitsisi. Verotusta keventävä Mikki Hiiri saa sarjakuvassa alamaistensa varauksettoman kannatuksen. Tosielämässä vaikkapa vanhustenhuollosta leikkaamista seuraa varma poru. Tulojen mukaan nousevan verotuksen idea on vähentää ihmisten jakautumista hyvä- ja huonotuloisiin, hyvä- ja huono-osaisiin.

Kuoropojasta pokerimies ■ Wille Rydman on 28-vuotias valtiotieteiden maisteri. ■ Luottamustoimia: Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok), Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pokerinpelaajien puheenjohtaja, Helsingin kaupunginorkesterin puheenjohtaja. ■ Viidennen polven stadilainen, joka asuu Kampissa. ■ Lauloi lapsena Cantores Minoresissa. Isoisä on säveltäjä Kari Rydman.

Pitäisikö yhteiskunnan tasoittaa lasten erilaisia lähtökohtia? – Vastustan perintöveroa, koska halu jakaa hyvää omille lapsille kannustaa työntekoon. Suhtaudun myös yksityiskouluihin myönteisesti. Maksuton koulutus on silti perusteltu ratkaisu, jotta vähävaraisenkin perheen lahjakkaalla lapsella on mahdollisuus menestyä. Vastustit Helsingin kaupungin päätöstä tarjota terveydenhuolto paperittomille pikkulapsille samaan hintaan kuin helsinkiläisille. Miksi? – Jos laittomasti Suomeen tulleet saavat ilmaiseksi sitä, tätä ja tuota, niin se kannustaa tulemaan maahan. Jos paperiton on paremmassa asemassa kuin paperillinen, se kannustaa kadottamaan henkilötodistuksensa. Pitääkö helsinkiläisten veronmaksajien kärsiä siitä, että nimenomaan pääkaupungissa oleskelee laittomasti ihmisiä? Olet vaatinut niskalenkkiä maahanmuutolle, vastustanut rangaistuksen koventamista rikoksen rasistisen motiivin vuoksi ja pitänyt vähemmistökiintiöitä julkisena rasismina kantasuomalaisia kohtaan. Oletko rasisti? – Tätä pitäisi kysyä monen rotuisilta tuttaviltani. Minua on helppo leimata, koska puhun todellisuudesta enkä unelmista. Jos Helsinkiin muuttaa laajoja joukkoja hyvin erilaisista kulttuureista, heidän elämästään ei välttämättä tule täällä kovin onnellista. Kulttuurien törmäykset ovat purkautuneet esimerkiksi Tukholmassa lähiömellakoina. Mitä ajattelet kirkon tarjoamista turvapaikoista karkotusuhan alla oleville ulkomaalaisille? – Kysymys on siitä, saako kirkko harjoittaa kansalaistottelemattomuutta ja saako oma eettinen harkinta mennä lain yli. Päivi Räsänen pohti asiaa kesällä abortin kohdalla. Samat ihmiset, jotka tuomitsivat silloin Räsäsen, kannattavat lain ylittämistä turvapaikanhakijoiden kohdalla. Kuinka oikeistolainen olet asteikolla 1–10? – Suomen poliittisessa kentässä olen kymppi. Wille Rydmanin ensimmäinen kolumni sivulla 4.

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Taloja tulijoille Kaupungin kasvo: Milla Pyykkönen

Ammattifeministi Uusi vuosi toi Milla Pyykköselle mukanaan unelmien työpaikan. Tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien Naisasialiitto Unionin tuore pääsihteeri on voinut nimittää itseään ammattifeministiksi. – Olen haaveillut siitä vuosia. On suuri kunnia päästä tälle paikalle, joulun alla Itä-Suomen yliopistosta valmistunut yhteiskuntatieteen maisteri kertoo. Vuonna 1892 perustetussa naisjärjestössä Pyykkönen pääsee astumaan historian vaikuttajanaisten jalanjälkiä. Järjestön tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sukupuolisyrjinnän poistaminen. Pyykkösen mukaan työtä riittää edelleen. – Voi hyvin kysyä, onko tasaarvo koskaan valmis. Välillä se toteutuu paremmin, väillä huonommin. Ei pidä tuudittautua siihen, ettei feminismiä enää tarvittaisi. Yhteiskunnalliset asiat ovat kiehtoneet 31-vuotiasta Pyykköstä lapsesta saakka. Viime vuosina hän on toiminut aktiivisesti politiikassa ja kansalaisjärjestöissä. Kiinnostus feminismiin syttyi lukiossa. – Kaverit joskus kysyvät, miten aina jaksan jauhaa epäkohdista. Puhun, koska haluan vaikuttaa ja luoda parempaa maailmaa. Suomen laki on Pyykkösen mielestä pitkälti tasa-arvoinen, mutta epätasa-arvo tulee esille monissa arkipäivän tilanteissa. Hän haluaa tarttua etenkin työelämän tasaarvokysymyksiin. Myös tuloerojen kasvu ja köyhyyden lisääntyminen lisäävät epätasa-arvoa. – Elämme yksilöä korostavaa aikaa, mutta mikä muokkaa yksilön ajattelua? Kulttuuriset normit määrittävät usein edelleen, millainen on naisen tai miehen muotti. Entäpä jos joku haluaa asettua muotteihin? Pyykkönen korostaa, että siihenkin on oikeus. – Tärkeintä on tukea jokaisen omaa kasvua ja hyvinvointia. Tarkoitus ei ole sanella kenellekään, mikä on paras tapa elää. Naisiin kohdistuva väkivalta

huolestuttaa Pyykköstä erityisesti. Suomessa kuolee vuosittain yli 20 naista entisen tai nykyisen puolisonsa surmaamana. Luku on Länsi-Euroopan suurin. Siitä huolimatta auttamisresursseja on liian vähän. – Tärkeintä on väkivallan ennaltaehkäisy jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Asiat on voitava hoitaa puhumalla. Puhumattomuuden kulttuuri jättää väkivallan piiloon. Feminismi on Pyykkösen mukaan monipuolistunut. On perinteistä naisten ja miesten tasaarvoa ajavaa feminismiä, mutta sen rinnalle on noussut vahvasti myös sukupuolten moninaisuutta korostava suuntaus. Pyykkönen huomaa toistuvasti, että feminismi herättää jo sanana monenlaisia mielipiteitä. Kielteiset stereotypiat naisten ylivallasta istuvat tiukassa, mutta myönteistä suhtautumista on enemmän kuin vielä vuosikymmen sitten. – Todellisuudessa nykypäivän feminismin tavoitteena on, että kaikilla olisi samat oikeudet sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Unionin sisällä on herättänyt kiivasta keskustelua se, tulisiko jäsenyys avata muillekin kuin naisille. Pääsihteerinä Pyykkönen ei halua ottaa asiaan kantaa vaan jättää sen jäsenistön päätettäväksi. – Suomessa tarvitaan sekä naiserityistä näkökulmaa että kaikkien ajamaa tasa-arvotyötä. Toivon, että Unioni voisi kehittyä entistä aktiivisemmaksi ja näkyvämmäksi.

P.S.

Asun yksiössä Hakaniemessä.

Nautin naurusta. Nauraminen yhdessä toisten ihmisten kanssa tekee elämän vaikeista asioista siedettävämpiä. Vaadin tasa-arvoa kaikille. Anu Heikkinen

Helsingin uutta yleiskaavaa suunnitellaan nyt siltä pohjalta, että väestö kasvaa 250 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Mihin rakennetaan uudet asunnot? Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä Grafiikka Tiina Vesterinen

aupunginvaltuusto äänesti joulukuussa Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavasta, joka mahdollistaa asuntojen rakentamisen 2 000 uutta asukasta varten arvokkaalle metsäalueelle. Paljon julkista huomiota herättänyt osayleiskaava meni läpi täpärästi äänin 44–39. Asukkaiden valmistelema vaihtoehtoinen kaavaehdotus rakennusten sijoittamisesta toisin ei päässyt jatkovalmisteluun. Lähimetsä hävisi taloille, surivat monet. Meri-Rastila on valaiseva esimerkki siitä, mitä on odotettavissa eri puolilla kaupunkia. Helsinki kasvaa, vuokra-asuntopula on kova, ja valtuusto on strategiassaan lyönyt lukkoon asuntotuotantotavoitteen, 5 500 asuntoa vuodessa. Siihen ei ole ylletty viime vuosina. Tilaa uusille asuinalueille etsitään myös virkistysalueilta, mutta ei yksinomaan. Helsingin pitkän aikavälin maankäyttöä suunnitellaan yleiskaavalla. Uutta yleiskaavaa valmistellaan parhaillaan kaupunkisuunnitteluvirastossa. Maankäyttöön sisältyvät asumisen, liikenteen, työpaikka-alueiden ja viheralueiden päälinjat. – Yleiskaava on tarkoitus saada päätetyksi tämän valtuustokauden aikana, siis vuoden 2016 loppuun mennessä. Helsinki on uudistanut yleiskaavansa 10–15 vuoden välein, sanoo yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen. Suunnittelun lähtökohtana on hurjalta tuntuva väestöennuste: Helsingin väkiluku kasvaa 250 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Tasan jaettuna se tarkoittaisi noin 7 000 hengen kasvua joka vuosi, ja viime vuosina väkeä on tullut enemmänkin. Tuskin

kuitenkaan näin käy 36 vuotena peräkkäin. Kaupunginvaltuutettu Jarmo Nieminen (kok) kannatti osayleiskaavan palauttamista valmisteluun. Everstiluutnantti evp., Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja tietokirjailija kritisoi kirpeästi ennusteen lähtökohtia. – Lähtökohtana on vain nopean kasvun ennuste, jota paljon pienempää ennakoi muun muassa Tilastokeskus. Mennään ääriarvoilla, vaikka pitäisi olla erilaisia vaihtoehtoja lähtökohtana. Mitä epäselvempi tulevaisuus, sen tärkeämpiä vaihtoehdot ovat. Korkein väestöennuste valittiin Rikhard Mannisen mukaan lähtökohdaksi siksi, että pääkaupungin vetovoima näyttää säilyvän. Muut vaihtoehdot olivat kutistuva trendi ja niukan kasvun trendi. Viime vuosina noin kolmannes väestönkasvusta on tullut maa-

hanmuutosta, eikä ole näköpiirissä, että maahanmuuton tarve vähenisi. Näin ei ole käynyt ainakaan Tukholmassa, Kööpenhaminassa tai Oslossa. – Uusi trendi on myös perheiden urbanisoituminen, eli perheet haluavat yhä useammin pysyä kantakaupungissa eivätkä muuttaa kehyskuntiin. – Olisi tyhmää jättää varautumatta ja vetää ennuste niin tiukille, että jos kasvu tulee, emme pysty vastaamaan siihen. Siitä seuraa ongelmia sekä pääkaupungissa että kansantaloudessa. Mutta yleiskaava luo vasta mahdollisuuksia kasvulle. Se ei ole vielä toteuttamisohjelma, Manninen korostaa. Jarmo Nieminen kysyy, mistä löytyvät elinkeinot niille ihmisille, jotka tänne muuttavat. – Mielestäni Helsingin tulevien menestystekijöiden pitäisi olla yleiskaavan suunnitteluperusteina. Se tarkoittaa myös kas-

Luonnon puolella. Jarmo Niemisen mielestä arvokkaimpia luontokohteita koskevista osayleiskaavoista pitäisi luopua ja liittää ne osaksi yleiskaavaa. Näitä alueita ovat Kivinokka, Vartiosaari ja Meri-Rastila.

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

KARTTA: GOOGLE EARTH

Kuninkaantammi Honkasuo

5 000

Alppikylä

Östersundom

1 500

1 600

45 000

Kivikko Viikki 4 000

700

Myllypuro 2 500

Vuosaaren kahvikortteli Pasila

10 000

Kivinokka 0– 12 000 Kalasatama

20 000 Koivusaari 5 000

Kruunuvuorenranta Jätkäsaari

11 000 18 000

Hernesaari 5 500

Meri-Rastila 1 500 2 000

Viikki: alueeseen lasketaan Latokartano, Viikinmäki, Viikinranta ja Tiedepuisto, joihin tulee vuoteen 2020 mennessä vielä 4 000 asukasta. Pasila: Maaliikennekeskuksen alueelle tulossa 2 000 asukasta, postinlajittelukeskuksen alueelle 2 000, Ilmalaan 1 500, Keski-Pasilaan 2 000–3 000 ja Konepajan alueelle 2 400 asukasta. Osa heistä asuu jo Pasilassa, ei tarkkaa lukua.

Uusien alueiden asukasmäärät. Luvut ovat suuntaa antavia. Joillakin alueilla asutaan jo, esimerkiksi Jätkäsaareen on muuttanut noin 1 500 ihmistä. Östersundomille tehdään omaa yleiskaavaa yhdessä Sipoon ja Vantaan kanssa, ja alue valmistuisi vasta vuoteen 2050 mennessä. Lisätietoa: www.uuttahelsinkia.fi.

vavaa matkailua. Meillä on nyt kaunis, vetovoimainen, turvalliseksi koettu kaupunki, mutta sitä ollaan heikentämässä. Vaikka Helsingillä olisi upea tulevaisuus kulttuuri- ja luontomatkailukohteena. Jos kaupunki varautuu 250 000 hengen väestönkasvuun, virkistysalueisiin kohdistuu vääjäämättä paineita. Mutta myös Helsingin hajanaisia työpaikka-alueita on ruvettu katsomaan ”sillä silmällä”, esimerkiksi Herttoniemen teollisuusaluetta ja Vallilaa. Kuinka paljon sinne mahtuisikaan uusia asuntoja? Kaavoittajalle ongelma näyttäytyy tässä muodossa: jos ei haluta muuttaa virkistys- ja työpaikka-alueita asumiseen, mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Mannisen mukaan ne ovat meren täyttäminen, ylöspäin kasvaminen ja moottoritiemäisten väyläalueiden käyttöönotto eli niin sanotut kaupunkibulevardit. Muuan keino, joskin vaikea, on purkaa rakennettua ympäristöä ja tehostaa sitä. Uuden rakennusmaan loihtiminen kaventamalla kaupungin sisääntuloväyliä ja laskemalla niiden nopeusrajoituksia kuulostaa melkeinpä urbaanilegendalta. Mutta ajatusta on pakko pysähtyä miettimään, kun kuulee, että

”

väylien reunoille ja päälle voitaisiin ainakin teoriassa rakentaa 125 000 ihmiselle asunnot, yhdeksän miljoonaa kerrosneliömetriä. Se on huimasti enemmän kuin nyt lasketaan asutettavan Kruunuvuorenrantaan, Vartiosaareen, Kivinokkaan ja Meri-Rastilaan.

– Asemakaavavarannon osalta Helsinki elää kädestä suuhun. Ainakin viisi vuotta kuluu asemakaavan hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta siihen, että rakennus on pystyssä. Mahdolliset valitukset pitkittävät prosessia, Rikhard Manninen sanoo. Kun kaupunki kasvaa, liikenteen sujuvuus on elinehto. Työpaikkojen sirottuminen ympäri pääkaupunkiseutua kasvattaa liikkumistarvetta suuresti. – Nyt meillä on säteittäinen liikenne. Kaikki väylät päätyvät keskustaan, Helsinginniemelle, ja metro kulkee itä-länsisuunnassa. – On aika kehittää määrätietoisesti poikittaisia raideyhteyksiä ja ohjata rakentamista poikittaisyhteyksien varteen ja raiteiden solmukohtiin, Manninen linjaa. Arjen liikkumisesta pitäisi saada paitsi sujuvaa, myös kestävää.

Täydennysrakentaminen, olemassa olevien alueiden tiivistäminen, on yksi keino. Vaikka se kuulostaa pienimuotoiselta, sillä syntyy nykyisin 40 prosenttia kaupungin uusista asunnoista. Hyvä esimerkki on uudistunut Myllypuro. Jotta asuntoja voidaan rakennuttaa, tarvitaan valmiiksi kaavoitettua tonttimaata.

Joulukuisessa valtuustokeskustelussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) hermostui siihen, että osayleiskaavaa yritettiin kaataa. Hänen mukaansa ei voi olla niin, että kiistanalaiset kaavat kaatuvat aina valtuustossa, vaikka on sitouduttu yhteiseen asuntotuotantotavoitteeseen. Tavoite on kirjattu valtuuston

Valtakunnallisessa luokituksessa on todettu, että Helsingissä on Uudenmaan arvokkaimmat metsät.” Jarmo Nieminen

viime huhtikuussa hyväksymään strategiaan. Sen sijaan viheralueiden suojelusta ei ole tehty yhtä velvoittavaa päätöstä. Asia on kirjattu yleiskaavan ensimmäiseen osioon, visioon, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime syksynä. Visio 2050:n mukaan ”Helsinki on vuonna 2050 vihreä kaupunki,

Rakennetaan, mutta miten? Päätös Meri-Rastilan osayleiskaavasta jakoi valtuustoryhmiä. Osayleiskaava hyväksyttiin pääasiassa kokoomuksen, sosiaalidemokraattien, perussuomalaisten ja RKP:n äänin. Kuitenkin jokaisessa ryhmässä kaksi valtuutettua äänesti vastaan. Keskustan kolmehenkinen ryhmä kannatti rakentamista. Vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja ainoa kommunisti halusivat palauttaa kaavan uuteen valmisteluun OURCity-ryhmän ehdotuksen pohjalta. Vaihtoehtona ei siis ollut rakentamatta jättäminen. Valitusaika menee umpeen 20.1. ja päätöksestä on tulossa valituksia.

jonka vahvuuksia ovat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt. Virkistysalueet ja -palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja laajojakin yhtenäisiä viheralueita on pystytty säilyttämään. Helsingin vihersormet jatkuvat pääkaupunkiseudun laajoille virkistysalueille”. Yleiskaavapäällikkö Manninen uskoo, että virkistysarvot ja rakentaminen ovat sovitettavissa yhteen. – Sellainen kaupunki ei ole hyvä, jossa ei ole mitään rakentamatonta. Meri-Rastilassakin haimme ratkaisua, jossa osa metsää ja hienot rantapuut säilyvät. Kaupunginvaltuutettu Nieminen kääntää asian toisin päin: – Helsingin todellinen tulevaisuus on metsissä ja meressä. Siinä suhteessa tämä on ainutlaatuinen pääkaupunki Euroopassa. Kilpailu urbaaneimmasta kivikaupungista hävittiin jo sata vuotta sitten. – Valtakunnallisessa Metsoluokituksessa on todettu, että Helsingissä on Uudenmaan arvokkaimmat metsät. Tällaisia arvometsiä ei ole Nurmijärvellä tai Hyvinkäällä. Siellä on talousmetsiä eli puupeltoja. Niemisen visioissa Helsinki voisi kehittää luontomatkailua tärkeänä elinkeinona, sillä pääkaupungin uskomattoman hieno luonto vetää turisteja puoleensa.

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Kun some ahdistaa Kaikille sosiaalinen media ei merkitse vain vaivatonta yhteydenpitoa. Jotkut haluavat irti päivitysvirran jatkuvasta selailusta.

Tekijän muotokuva

Teksti Salla Ranta Kuva Jani Laukkanen

Maarit Rajamäki ideoi viulunsoiton etäopetusta

Etäopetuksen pilotissa on mukana kymmenen maata, Suomi, Tanska, Grönlanti, Israel, EteläKorea, Saksa, Ruotsi, Italia, Australia ja USA. Géza Szilvay opettaa Laajasalossa sijaitsevalta studiolta reaaliaikaisesti kerralla useamman maan viulunsoiton pedagogeja ja heidän oppilaitaan. Studiossa Szilvaylla on seitsemän 5–6-vuotiasta Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilasta, joiden avulla hän havainnollistaa metodia. Kaikesta kuvamateriaalista

tehdään opetuksessa hyödynnettävät koosteet. Maarit Rajamäen mukaan opetus tapahtuu lapsen ehdoilla. Siinä käytetään värejä, kuvia, satuja ja lastenlauluja. – Szilvay suunnittelee tuntinsa tarkkaan. Reaaliajassa tapahtuvassa etäopetuksessa opettajien ja lasten välille syntyy hauskaa vuorovaikutusta. Kansainvälinen projekti tarvitsee etäopetuksen tekniseen toteutukseen yhteistyökumppaneita. Sen internet- ja videoyhteyksistä vastaavat Cisco, Elisa ja Elisan tytäryhtiö Videra. – Kaikissa maissa ei ole ollut käytössä tarpeeksi hyviä välineitä. Ne ovat saaneet yhteistyökumppaniemme avulla edullisesti uusia laitteita. Hienoa tässä on juuri se, että lapset saavat tasavertaiset mahdollisuudet tasokkaaseen soiton opiskeluun olosuhteista ja sijainnista riippumatta, Maarit Rajamäki sanoo. Projektissa tehdään yhteistyötä myös Helsingin yliopiston Musiikki ja aivot -tutkimusryhmän kanssa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, miten soittoharrastuksesta on hyötyä aivojen kehittymisen ja keskittymiskyvyn kannalta. Rajamäellä on ollut kova työ rahoituksen hankkimisessa. Hankkeeseen on saatu tähän mennessä avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä ja Tekesiltä. Lisäksi se sai viime vuonna Pro Musica -säätiön tunnustusapurahan. Tärkeä on myös suositus kapellimestari Esa-Pekka Saloselta, joka pitää ”projektin mahdollisuuksia rajattomina”. – Tämä on hyvä esimerkki kulttuuriviennistä ja suomalaisen musiikkikoulutuksen korkeasta tasosta. Projektiin on tulossa lisää uusia maita, ja erityisesti Kiinassa tämä on herättänyt suurta kiinnostusta, Rajamäki toteaa. Marjo Kytöharju

Informaatioteknologian aikakauden analyysistä Manuel Castellsin teoksissa väitöskirjaa tekevän Markku Valtasen mukaan yhteiskunnasta on tulossa toisiinsa liittyvien verkostojen muotoinen. Muutos koskee myös tiedon ja julkisuuden luonnetta. Työ- ja yksityiselämän roolit sekoittuvat. – Perinteiset hierarkiat, jossa sanan- ja asiantuntijavaltaa on tietyillä harvoilla, sekoittuvat ja murtuvat. Tiedonkulku henkilöllistyy, Valtanen sanoo. Tiukasti työhön liittyvä proﬁili sopisi Anna-Kaisa Tukialalle hyvin, jos työnantaja edellyttäisi sitä. Siihen ei liittyisi myöskään imagonrakennusta, joka häiritsi häntä Facebookissa. – Päivityksissä monet antoivat ihan vääristellyn kuvan elämästään, Tukiala muistelee. Monia häiritsee päivitysten huonosti kätketty itsekehu tai omien saavutusten ja onnekkuuden esittely. Markku Valtanen uskoo, että usein kyse on ajattelemattomuudesta. – Monet päivitykset ovat tapa ilmaista tunteita. Ihmiset huo-

Mukana verkostossa. Yksin asuva Markku

kaavat siellä onnellisuuttaan tai huoliaan, eivätkä oikeastaan ajattele, mitä kaikkia tunteita se aiheuttaa. Päivitykset on varmaan usein tehty joitakin tiettyjä ihmisiä varten, vaikka ilmestyisivät satojen seinillä, hän pohtii. Myös 38-vuotias Paula Wilkman liittyi Facebookiin, mutta erosi siitä muutaman kuukauden jälkeen. Hänestä päivitysten laatiminen tuntui vaikealta. – En halua levitellä henkilökohtaisia asioita, enkä tiedä, mik-

TERO H. SAVOLAINEN

Oli vuosi 1996, kun Maarit Rajamäki tutustui maailmankuulun viulistin Pinchas Zukermanin etäopetuskokeiluun. Zukerman opetti tuolloin videoneuvottelutekniikalla lahjakkaita viulisteja ympäri maailmaa. – Pääsin mukaan kokeiluun etsittyäni Suomesta yhteistyökumppanit. Zukerman opetti videoyhteyden avulla nuorista suomalaisista viulisteista koostuvaa mestariluokkaa. Järjestin etäopetusta myös muiden taiteilijoiden kanssa, Rajamäki kertoo. Nyt kyseisessä pioneerityössä mukana ollut viulistinainen johtaa Caprice-yrityksessä viulunsoiton International Miniﬁddlers -etäopetusprojektia. Syksyllä 2012 alkaneessa hankkeessa yhdistyvät nykyteknologia ja suomalainen klassisen musiikin koulutus. – Tämä sai alkunsa siitä, kun seurasin Itä-Helsingin musiikkiopistossa Géza Szilvayn kurssia, jossa hän koulutti viulupedagogeja opettamaan lapsia viulunsoiton alkeita Colourstrings-metodilla. Halusin soveltaa menetelmää etäopetukseen, ja Szilvay innostui ajatuksesta. Professori Géza Szilvay on arvostettu viulupedagogi, jonka tv-ohjelmasta Viuluviikarit musiikkimaassa tuli hyvin suosittu 1970- ja 80-luvulla. Hänen yhdessä Csaba-veljensä kanssa kehittämänsä Colourstrings-menetelmä tunnetaan ympäri maailmaa.

ähköinen kutsukortti juhliin isolle joukolle, viimeisimmät tiedot taloyhtiön remontista, haastattelupyyntö tuntemattomalle henkilölle, artikkelilinkki kommentteineen jakoon pienelle sisäpiirille – kaikki hetkessä muutamalla napin painalluksella. Sosiaalisen median avulla tieto kulkee nopeasti. Somen on sanottu myös kaatavan hallituksia ja horjuttavan vanhojen hierarkkisten yhteisöjen valtaa. Facebook on sosiaalisen median palveluista suomalaisille tutuin. Se on sähköposti, tietokanava sekä markkina- ja tapaamispaikka. Mutta monia päivitysten lukemisen ja kirjoittamisen kierre alkaa ahdistaa. – Katso Facebookista. Ai ethän sä ole enää siellä. Etkö sä nyt vois meidän takia tulla takaisin, kuulee helsinkiläinen 35-vuotias Anna-Kaisa Tukiala usein ystäviensä sanovan. Tukiala ehti käyttää Facebookia muutaman vuoden. Sinä aikana hän meni naimisiin, jäi äitiyslomalle, sai lapsen ja palasi työhönsä sosiaalialalle. Silloin hänestä alkoi tuntua, että kului liikaa aikaa selatessa sivua. – Mietin, onko puhelinta tai tietokonetta pakko hipelöidä koko ajan. Halusin käyttää aikani järkevämmin, hän sanoo.

Tukialasta tuntui myös, että Facebookissa on vaikea pitää työtä ja yksityiselämää erillään. – Tuntui tyhmältä esimerkiksi kieltäytyä kaveruudesta työn kautta tuttujen ihmisten kanssa. Sain myös työhön liittyviä viestejä äitiyslomalla. Ajattelin, että vapaudun kaikesta siitä, kun suljen oman tilini.

Olevaisen tutkimista. Kristillistä symboliikkaa teksteissään viljelevän Risto Ylihärsilän ja hänen bändinsä keikka sai Tavastialla vaisuhkon vastaanoton.

Saarnam KONSERTTI Risto on laulajansa, Risto Ylihärsilän, etunimeä kantava bändi, joka yhdistää kotiurkusaundit ja rock-popin omintakeiseksi kudokseksi. Kolmen ensimmäisen levyn teksteissä korostuvat karipeitsamomainen naivismi ja hassut perversiot. Neljän vuoden levytystauon jälkeen viime vuonna julkaistulla II-levyllä Risto jättää popin taakseen ja vakavoituu. Ryhmän toinen tuleminen vie musiikillisesti kohti post-rockia. Dynamiikat vaihtelevat minimalismista äänivalleihin, kitarat

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Valtanen vaihtaa Facebookissa kuulumisia ja ajatuksia. Hänen mukaansa monet käyttävät siellä kirjallisia kykyjään, joita ei muuten oppisi tuntemaan.

si kertoisin ihan yleisiä asioita. Proﬁilini jäi käyttämättä ja tuntui epäreilulta olla kertomatta mitään, kun muut kertoivat niin paljon. Ihan kuin olisin ollut siellä vakoillakseni muita. Amerikkalaisuutisten mukaan nuoret vaeltavat kohti muita sivustoja. Suomessakin Facebookissa kasvaa eniten keski-ikäisten jäsenten joukko. Taidelukion abiturientti Toivo Heinimäki lopetti oman tilinsä

hiljattain. – Roikuin siellä ihan liikaa. Pläräilin Facebookia myös silloin, kun olisin voinut jutella kavereille. Päätin lopettaa kokonaan sen sijaan, että vähentäisin. Nykyisin Heinimäki lueskelee koulumatkoillaan uutisotsikoita. Hän myös seuraa noin kolmenkymmenen ihmisen jakamia ajatuksia yhteisöpalvelu Twitterissä. Siellä ei voi jakaa esimerkiksi kuvia, vaan 140 merkin mittaisia tekstejä.

Heinimäki kaipaa Facebookista eniten itselleen tärkeiden yhteisöjen ja projektien sivuja. Verkostomuotoisessa maailmassa hakeudutaan samanmielisten seuraan. – Manuel Castellsin mukaan verkostoituvan yhteiskunnan uhkakuva on uusi heimoontuminen, jossa sisäänpäinkääntyneillä ryhmillä ei ole paljoakaan yhteistä, Markku Valtanen kuvaa. Myös tietoturva alkoi mieti-

tyttää Toivo Heinimäkeä. Sanotaan, että monilla yhteisöpalveluilla on pääsy mobiilikäyttäjien muihinkin tietoihin, kuten tekstiviesteihin. Facebookin on uutisoitu tarkkailevan käyttäjien statuksia ja yksityisviestejä. – Olen kuullut kaverien sanovan, että mitä väliä, jos joku lukee viestejä. Minua se häiritsee, Heinimäki sanoo. Some on väline, jonka avulla ihmiset valitsevat, keiden kanssa ovat tekemisissä ja mitä asioita

iehen toinen tuleminen maalailevat ja tempot junnaavat. Teksteissä tutkitaan olevaista ja liikutaan käsimitan päässä kuolemasta. Tavastian keikkasettiin viime perjantaina oli valittu kaikki II-levyn kappaleet. Aiemmilta levyiltä mukana olivat vain hidastempoisimmat biisit. Funkkaava hitti, Discopallo, ei kuulunut joukkoon yleisön toiveista huolimatta. Kepeästä Levy-yhtiön jätkät -kappaleestakin, jossa heitä kehotetaan pyyhkimään sopimuspapereillaan hanuria, oli taas svengi tippunut pois.

Keikan kohokohdiksi nousi kaksi kappaletta. Ensimmäisessä koko bändi resitoi kertosäettä: ”Uskotko Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan poikaan, meidän herraamme, ota se minkä voit hänestä sydämeen, sillä kuolema tulee nyt”. Biisissä Risto onnistui piirtämään täydellisesti kuvan unenomaisen ahdistavasta tilanteesta, jossa tuntematon äijä puristaa minäkertojaa kurkusta veitsi kädessään. Toinen huippukohta oli Valotunnelissa. Kappaleen psykedeelisessä äänimaisemassa kuljetaan

hallusinogeenien aiheuttaman ruumiista irtautumisen tunnelmissa. Välispiikissä Risto Ylihärsilä pahoittelee virhettä sanoituksessa, koska oli ymmärtänyt aineen vaikutusmekanismin väärin. Mistä sitä DMT:tä saikaan? Risto kysyy retorisesti. Täältä! kajautti joku humoristi salin seinustalta. Ylihärsilä vaikuttaa saarnaajalta, jonka teksteissä vilisevät kristilliset symbolit. Tavastialla hän ei kuitenkaan saanut yleisöä hurmokseen. Ilmaan ei noussut kuin muutama käsipari. Ei edes silloin,

näkevät todellisuudesta. Markku Valtasen mukaan teknologiset välineet eivät sinänsä ole hyviä eivätkä huonoja, mutta eivät myöskään neutraaleja. Verkoista voi myös joutua suljetuksi ulos. – Facebookissa on toiminto, jolla jonkun tietyn henkilön kaikki päivitykset voi piilottaa itseltään. Tulevaisuudessa tämä kehitys voi mennä pidemmälle. Voimme ehkä valita yhä enemmän, millainen on todellisuutemme.

Lausuttua kun kitaristit esitaputtivat. Risto yritti lietsoa soittajiin lisäintoa lavalla pidetyssä kriisipalaverissa, mutta tuloksetta. Yleisölle hän haistatti ja huomautti vaisusta menosta. Parista kohokohdasta huolimatta keikka jäi mieleen tasapaksuna. Kiihkeiden huippujen tunnevirta ei riittänyt kuljettamaan yli suvantojen. Vain loistavan Uskotko Jeesukseen Kristukseen -kappaleen kertosäemantra jäi kaikumaan korviin poistuvien ihmisten askelten tahdissa. Tero H. Savolainen

Kirja kädessä mä oli skidinä lähes aina. Mä luin kaiken eteen tulevan pois kuleksimasta. Toimittaja Riku Rantala Imagessa

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Ihmiskunta kuilun partaalla Tutkijoiden mukaan saatamme olla vain yhden sukupolven päässä maailmanlopusta, jossa suuri osa lajeista häviää. Jeesuksen kehotus täyskäännökseen on yllättävän ajankohtainen. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Hans Eiskonen

uonna 2008 julkaisivat ruotsalainen emerituspiispa Martin Lönnebo ja hänen biologiystävänsä Stefan Edman vuoteen 2018 sijoittuvan, osittain kuvitteellisen kirjeenvaihtokirjan Jordens och själens överlevnad (Maailman ja sielun eloonjääminen, Cordia). Kirjeissään miehet pohtivat, voidaanko kuumeesta kärsivä Äiti Maa ja rajattomasta hyvinvoinnin tavoittelusta sairastunut ihmissielu vielä parantaa. Viiden vuoden päähän tästä hetkestä sijoittuvassa tulevaisuusfantasiassa ihminen on ottanut merkittäviä askelia kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi, mutta paljon on vielä tekemättä. Tilanne on lupaavampi kuin nykytodellisuudessa, jossa ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt saavuttivat uuden ennätyksen sekä vuonna 2011 että 2012. Kuitenkin Edman aloittaa yhden kirjeensä Lönnebolle ”tuoreella hirmumyrskyuutisella”. 22 suurkaupunkia, mukaan lukien Intian pääkaupunki Mumbai, Bangladeshin pääkaupunki Dhaka ja Indonesian pääkaupunki Jakarta ovat osittain raunioina. Kaikkiaan 17 miljoonaa ihmistä on kadonnut.

Trooppisten hirmumyrskyjen tuhovoiman kasvu on tunnetusti yksi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksista. Filippiineille iskeneen Haiyan-myrskyn tuulenpuuskat yltyivät jopa 105 metriin sekunnissa eli 380 kilometriin tunnissa. En osaa kuvitella, miltä täyttä vauhtia kiitävän luotijunan vauhdilla päälle vyöryvä ilmamassa tuntuu. Marraskuussa 2012 kokoontunutta Dohan ilmastokokousta pidettiin ihmiskunnan viimeisenä mahdollisuutena sopia toimista, joilla maapallon keskilämpötilan nousu voitaisiin pysäyttää jonkinlaisena ”turvarajana” pidettyyn kahteen asteeseen. Todennäköisesti turvallisen lämpenemisen raja on lähempänä yhtä kuin kahta astetta. Toimeen tarttumista päätettiin kuitenkin siirtää vuoden 2020 tuolle puolen. Näin tehtiin, vaikka oli tiedossa, että se tarkoittaisi todennäköisesti lämpötilan nousua jopa neljällä asteella. Britanniassa toimivan Tyndallin ilmastontutkimuslaitoksen johtaja Kevin Anderson uskoo, että ihmiskunta joutuu jo paljon ennen vuosisadan loppua maailmaan, joka on yli neljä astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Syyskuun lopussa maailman hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkisti varoituksen, jonka mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta viime vuosikymmenten tasosta. Kukaan ei tiedä, millainen maailma se olisi. Joidenkin arvioiden mukaan jo neljä astetta lämpimämpi maailma elättäisi enää vain alle miljardi ihmistä. Lisäksi maapallon lämmönsäätelyjärjestelmien vaurioituminen aiheuttaisi luultavasti lämpötilan nousun jatkumisen edelleen. Yhdessä kirjeessään Edmanille Martin Lönnebo kirjoittaa, että hengissä selviytyäkseen ihmiskunnan tulisi noudattaa ”vastuun lakia”, jonka mukaan vallan, vastuun ja kypsyyden pitää kulkea käsi kädessä. Kun teknologian antamat mahdollisuudet lisäävät valtaamme maailmassa kymmenkertaisesti, myös vastuumme kymmenkertaistuu, ja meidän tulisi olla kymmenen kertaa kypsempiä. Emmehän anna pikkulapselle ladattua konepistoolia, koska hän ei ole kypsä kantamaan sitä vastuullisesti.

”

Ihmiskunnan tulisi noudattaa ’vastuun lakia’, jonka mukaan vallan, vastuun ja kypsyyden pitää kulkea käsi kädessä. ” Martin Lönnebo

Tällä hetkellä ihmisellä on Lönnebon mukaan suuri vastuu, mutta kypsyytemme ei ole järin vakuuttavaa. Siksi ”teknosfääri” eli ihmisen rakentama yhteiskuntaja tuotantojärjestelmä on karannut hallinnastamme ja pitää sekä luontoa että ihmistä kuristusotteessa. Lönnebo on vakuuttunut siitä, että ihmiskunnan sydämessä on hengellistä kauneutta, ei-materialistisia arvoja ja yhteisen kohtalon tuntu. Mutta saadaksemme kosketuksen siihen meidän täytyy ”seistä edeltäjiemme harteilla” ja ammentaa viisautta kaikista ihmiskunnan henkisistä ja hengellisistä traditioista. Myös pastori, ﬁlosoﬁ Terho Pursiainen on käsitellyt kirjoissaan kuilun partaalle ajautuneen ihmiskunnan tilannetta. Vuonna 1993 ilmestyneessä kirjassa Tulevaisuus kriisissä (Kirjapaja) Pursiainen pohtii onnettomuuksien yhteydessä raportoituja ”kuoleman porteilla käymisen” kokemuksia. Moni on tehnyt sellaisen kokemuksen jälkeen perinpohjaisen elämänmuutoksen. Pursiainen kysyy, voisiko planeetan käyminen kuoleman porteilla olla koko ihmiskunnalle samanlainen uudistava kokemus. Maapallon itsesäätelyjärjestelmä on Pursiaisen mukaan särkynyt peruuttamat-

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Maailma vaarassa. Ihmisellä on suuri vastuu, mutta kypsyytemme ei ole järin vakuuttava. Ihmisen rakentama yhteiskuntaja tuotantojärjestelmä on karannut hallinnastamme ja pitää sekä luontoa että ihmistä itseään kuristusotteessa.

Jos jokainen kansakunta huolehtii vain omista eduistaan, edessä on Engelmanin mukaan ”yhteismaan tragedia” eli tilanne, jossa yhteiskäytössä olevat luonnonvarat tuhoutuvat. Siksi tarvitaan ohjauskeinoja, jotka koskevat koko ihmiskuntaa ja ovat reiluja kaikille. Engelmanin mukaan ilmastonmuutos on hätätilanne, jonka pitkän aikavälin riskit ovat verrattavissa maailmansotaan. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan vaadi kenenkään antautumista, vaan kaikkien yhteistyötä.

tomasti. Emme enää voi luottaa luontoon samalla tavalla kuin meitä edeltäneet sukupolvet, vaan ilmastonmuutoksen torjuminen riippuu täysin siitä, mitä ihminen tekee. Tämä merkitsee sitä, että ihmisestä on tullut ennen kokemattomalla tavalla orpo: Äiti Gaia eli ”maaemo” on kuollut ja Taivaan Isä on pantu viralta. Pursiaisen mukaan Raamatun puhe ”lopun ajoista” ei ole viimeisten päivien tapahtumia koskevaa ennustamista vaan vertauskuvallista puhetta siitä, mikä on perimmältään totta. Pursiainen kuvaa ilmastonmuutosta kahdella Uuden testamentin lehdiltä löytyvällä ilmaisulla. Ensimmäinen niistä on ”tulevan varjo”, josta puhutaan Paavalin kirjeessä kolossalaisille (2: 17) ja Kirjeessä heprealaisille (10: 1). ”Tulevan varjo” on aistivoimainen kuva siitä, että taivaanranta hehkuu kirkkautta ja toivoa, jota kohti kristitty on matkalla. Varjon syntyminen edellyttää kuitenkin, että kirkkauden ja nykyhetken välillä on este. Pursiainen rinnastaa ilmastonmuutoksen kristityn tiellä olevaan esteeseen, joka on pakko kohdata. Toinen kuva nousee Markuksen evankeliumista, jonka mukaan Jeesus aloitti julkisen

”

Ihmiskuntaa ei aja kuilun partaalle niinkään ahneus kuin keskinäisen luottamuksen puute ja kyvyttömyys yhteistyöhön.” Terho Pursiainen

toimintansa julistamalla, että ”aika on täyttynyt” ja Jumalan valtakunta on lähellä. Pursiaisen mukaan ”ajan täyttyminen” kuvaa sitä, että käsillä on muutoksia, jotka vaikuttavat meihin peruuttamattomasti. – Nykykielelle käännettynä Jeesus puhuisi kenties ”valomerkistä”, joka ilmoittaa, että kestämätön kehitys on tullut kirjaimellisesti tiensä päähän eikä voi enää jatkua, Pursiainen sanoo. Jeesuksen ensimmäinen saarna ”ajan täyttymisestä” jatkui kehotuksella mielenmuutokseen eli arvojen panemiseen uusiksi. Pursiainen tähdentää, että ilmastonmuutoksen aiheuttama kohtalonkysymys on luonteeltaan poliittinen, eikä tarvittava mielenmuutos synny yksilöiden ominaisuuksia kuten ahneutta parantelemalla. – Ihmiskuntaa ei aja kuilun partaalle niinkään ahneus kuin autismi eli keskinäisen luottamuksen puute ja kyvyttömyys yhteistyöhön, Pursiainen korostaa. Samankaltaiseen johtopäätökseen tulee myös Worldwatch-instituutin johtaja Robert Engelman, joka on yksi Maailman tila 2009 -raportin Lämpenevään maailmaan (Gaudeamus) kirjoittajista.

Kesäkuussa 2012 ilmestyneessä Nature-tiedelehdessä 22 tutkijaa julkaisi uusimpaan tietoon perustuvan katsauksen maapallon biosfäärin eli elonkehän tilanteesta. Sen mukaan lähestymme todennäköisesti nopeaa biosfäärin olotilan muutosta, jossa nykytilaan perustuvat ennusteet menettävät merkityksensä. Yksi tutkijoista oli Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius. Forteliuksen mukaan ”maailmanloput” eli joukkosukupuutot ovat elämän kehitykselle tunnusomaisia: jossakin vaiheessa aikaisempi ekosysteemi loppuu ja korvautuu uudenlaisilla järjestelmillä. Kyse on ikään kuin teatterin remontista, jonka yhteydessä ”näyttelijät korvautuvat toisilla”. Uusien lajien ja sopeutumisen syntyminen vaatii miljoonia vuosia. Suurin tunnettu sukupuuttoaalto tapahtui permikauden lopussa 251 miljoonaa vuotta sitten, jolloin 96 prosenttia sen aikaisesta elämästä loppui. Taustalla vaikuttivat Siperian alueen tulivuorenpurkaukset, jotka syytivät ilmakehään hiilidioksidia nostaen maapallon keskilämpötilaa noin viisi astetta. Tämän jälkeen fossiilisen hiilidioksidin lisäys lämmitti maapalloa vielä toiset viisi astetta. Toinen vaihe johtui siitä, että Siperian vulkanismissa paloi valtava määrä eloperäistä hiiltä, sekä mahdollisesti merenpohjaan varastoituneiden metaanivarantojen kaasuuntumisesta. Tutkimusryhmän arvion mukaan biosfäärin olotilan muutos käynnistyy, kun ihmiskunnan aiheuttama kokonaisrasitus saavuttaa ratkaisevan kynnysarvon. Sen jälkeen ekosysteemin romahdus tapahtuu nopeasti. – Jos näin on, emme puhu muutamasta sadasta tai parista tuhannesta vuodesta. Puhumme muutamasta kymmenestä vuodesta. Se on nykyaikaa, se on tämä sukupolvi, se olemme me, omana elinaikanamme, Fortelius sanoo. Viime marraskuussa Varsovassa kokoontuneessa ilmastokokouksessa lähes 200 maan edustajat yrittivät luoda suuntaviivoja kaikkia maita sitovalle ilmastosopimukselle, joka astuisi voimaan vuonna 2020. Kokouksessa ilmastopolitiikka otti kuitenkin taka-askelia, ja viimeistä edeltävänä neuvottelupäivänä joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä sekä ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC marssivat ulos. Lönnebon ja Edmanin tapaan kirjoitin nämä rivit, koska alan aavistaa, että olen eksistentiaalisessa kriisissä. Ainoa kotini, Maapallo-niminen avaruusalus, on ennen näkemättömässä vaarassa. Kirjoittaminen tuntuu auttamattoman vähäiseltä teolta. Mutta Uudesta testamentista luen, että joskus toiselle ihmiselle annettu lasillinen vettä ratkaisee.

14 Haaga

Seurakunnissa tapahtuu 16.1.— 22.1.

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

laulutilaisuus. Lemponen, Tikkanen. Kahvitarj. alk. klo 13.30. Su 19.1. klo 18 Messu. Rautiainen, Tikkanen, Lemponen, Mattila. Kirkkokahvivieraana kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Ma 20.1. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri. Aino Immeli. Aiheena Kjell Westön romaani Kangastus 38.

Huopalahden kirkko

Kulosaaren kirkko

■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230. Ke 15.1. klo 20 Iltamessu. Seppo Lappalainen ja Kaj Varho. To 16.1. klo 10 Perhekerho. Su 19.1. klo 10 Messu. Miira MuromaNikunen, Mari Järvinen ja Kaj Varho. Klo 18 Hiljaisuuden messu. Mari Järvinen ja Hanna Autio. Iltatee. Ma 20.1. klo 8 Aamurukous (Laudes). Ti 21.1. klo 13 Lähetyspiiri. Ke 22.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Kaj Varho.

■ Kulosaarentie 40, p. 2340 4115 Su 19.1. klo 10 Messu. Keinänen, Vuorela, Lemponen. Kahvihetki.

■ Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma,

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1. Suntio 2340 3221. To 16.1. klo 13 Torstaikerho. Sirpa-Maija Vuorinen Ekumeenisesta neuvostosta: Pyhää arkea -video. Pe 17.1. klo 10 Perhekerho. Su 19.1. klo 12 Messu. Miira Muroma-Nikunen ja Kaj Varho. Klo 12 Pyhäkoulu. Ma 20.1. klo 13 Tapaamistupa. Ti 21.1. klo 9.30 Lasten kirkkohetki – Jumalan kämmenellä. Miira Muroma-Nikunen, Aila Pihlajavesi ja Hanna Autio.

Muuta Seuraavaa Toivon messua vietetään su 9.2. klo 17 Huopalahden kirkossa. Tätä messua suunnitellaan yhdessä ke 22.1. klo 18 Huopalahden kirkolla. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Ajanvaraus diakonin vastaanotolle: Herttoniemen kirkko ti klo 13–14 p. 050 433 7339 tai kirkolla. Kulosaari p. 2340 4118. Herttoniemenranta p. 2340 3341. Myllypuro to klo 10–11 kirkolla tai muina aikoina puhelimitse p. 2340 3382. Perhediakoni p. 2340 3381.

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 Su 19.1. klo 10 Messu. Tikkanen, Huima, Lankinen. Kahvihetki.

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, p. 2340 3340 To 16.1. klo 14 Laulun siivin -yhteis-

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, p. 2340 4115 Ti 21.1. klo 18 Martat.

Myllypuron kirkko

kahvi ja klo 18 siioninvirsiseurat, joissa puhuvat mm. piispa Irja Askola, rovasti Jaakko Simojoki, rovasti Veikko Lisitsin (ort.), rovasti Tiit Salumäe (Viro), pastori Kristel Engman (Viro), pastori Csaba Baranyay (Unkari) ja kirkkoherra Teemu Laajasalo. Su 19.1. klo 10 Messu. Hakkari-Ohmero, Partti, Mäki-Kokkila, Oksanen. Kirkkokahvit messun jälkeen. klo 16 Siionin kannel. Lauluseurat. Ke 22.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. La 18.1. klo 15 Kamarineuvos, rovasti Veli-Matti Hynninen 70v-juhlakonsertti. Maria Turunen (sopraano), Matti Turunen (basso), Seeli Toivio (sello), OlliPekka Tuomisalo (saksofoni), Armaan Madar (piano). Konsertin jälkeen kahvi ja klo 18 siioninvirsiseurat, joissa puhuvat mm. piispa Irja Askola, rovasti Jaakko Simojoki, rovasti Veikko Lisitsin (ort.), rovasti Tiit Salumäe (Viro), pastori Kristel Engman (Viro), pastori Csaba Baranyay (Unkari) ja kirkkoherra Teemu Laajasalo.

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 Pe 17.1. klo 16 alk. Kodittomien yö. Ruokailu, klo 19 hartaus ja ehtoollinen. Su 19.1. klo 12 Messu. Tikkanen, Huima, Lankinen. Kahvihetki ja keskustelu Alppilan kirkko sunnuntain Raamatun tekstien ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinpohjalta. na ma–pe klo 9–15. Diakoniakirppis Neulapadontie La 18.1. klo 11–14:30 Lauan7 (Myllynsiiven pääty) ke–la taibrunssi. Uutta toiminklo 10–14. ElintarvikejaSeurataa kirkolla! Tule syöko ma, ke, pe Liikuntamään hyvin. Hinta 15 e myllyn päädyssä. Paikunnat Kattaukset kalla viim. klo 9.30, verkossa: www. aikuiselta. klo 11 ja klo 13. IlmoitBackman p. 2340 helsinginseura- tautuminen filip.mu3333. Diakonian honen@evl.fi ajanvaraus to 10–11 kunnat.fi Su 19.1. klo 16 Messu. Myllypuron kirkolla tai Hakkari-Ohmero, Sariola, puhelimella muina aikoiOksanen. Salonkikuoro. Kirkna 09 2340 3382 ja 050 347 kokahvit messun jälkeen. 8582. Ma 20.1. klo 12 Päiväkansa 60+, iloinen porukka ikäihmisille. Ti 21.1. Tiistaiolohuone. Ruokailu klo ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna 11.30–12.30, maksaa 2 e. Jumppa klo ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 10–11, Scrab and chat klo 13–15. Maksu2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakoton kuntosali klo 10–16. Päivän lehdet nian puhelinpäivystys ja ajanvaluettavissa, työntekijä paikalla. Klo 18 raus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, Kangaspuukerho. p. 2340 3618. Diakoniavastaanotto Seurakuntakoti ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, ■ Siltasaarenk. 28 ke klo 14–16. Ma 20.1. Muskarit klo 9.10 (3–5 v.), 10 Kallion kirkko (sisarusryhmä), 10.45 (2012 syntyneet), ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. 11.30 (1 v.) ja 12.15 (alle 1 v.). Kirkko avoinna arkisin klo 7–21, la– Ti 21.1. klo 9 Päiväkerho. su klo 9–19. Joka arkipäivä klo 7.30 Teatteri Kallio Aamurukous, klo 12 Päivärukous, ■ Siltasaarenk. 28 klo 16 Päivän raamatunluku, klo 18 Ke 15.1. klo 19 Kulttuuri.ilta. Nefes – Arki-illan ehtoollinen. Pappi tavatturkkilaisen musiikin orkesteri tavissa arkisin klo 16–19. Ke 22.1. klo 18 Kulttuuri.ilta. Timo TuoKe 15.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. mi: Kävelemisen taito Kallion kävelyTo 16.1. klo 18 Kivimessu. Sariola. Hurfestivaalin talvikausi pitää sisällään joumerinta, Niskala. kon kävelyteemaan sopivia keskustelu. La 18.1. klo 15 Kamarineuvos, rovasti ja luentoiltoja. Sarjan aloittaa Timo Veli-Matti Hynninen 70v-juhlakonTuomi. Käveleminen on korvien välisertti. Maria Turunen (sopraano), Matnen olotila. Tärkeintä onkin matkalla ti Turunen (basso), Seeli Toivio (sello), oleminen, ei perille pääsy. Onko käveOlli-Pekka Tuomisalo (saksofoni), Arleminen siis olemista vai tekemistä? Timaan Madar (piano). Konsertin jälkeen

Kallio

Taivaan tähden

mo Tuomi on muun muassa kävellyt halki Ranskan ja on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan. Tilaisuudessa Timo Tuomi kertoo kävelyretkistään Euroopassa ja näyttää myös kuvia kävelyretkiltään. Vapaa pääsy.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Su 19.1. klo 11 Vironkielinen messu kirkkosalissa. klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus.

Toimintaa muualla Ke 15.1. ja 22.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. Merihaassa, Lounasravintola Tornitupa, Haapanimenkatu 7–9. Ke 22.1. klo 17.30 Fisulan fiksut. Ikärajaton perhekerho. ”Virity verkkoon, sieppaa syötti, ota onkeen!” Tule tapaamaan Kalasataman alueen lapsiperheitä ja asukkaita asukastila Capellaan, Capellan puistotie 5 B. Leikkiä, laulua, hartautta. Mitä muuta? Suunnitellaan toimintaa yhdessä. Ei ennakkoilmoittautumista.

Kurssit ja ryhmät ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa uusi kevätkurssiesite kotisivuilta www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/. Lähetämme esitteen pyydettäessä kotiin. Sururyhmä läheisensä menettäneille Vertaisryhmä, jossa jäsenet tukevat toinen toistaan kertomalla ja kuuntelemalla. Kallion kirkolla joka toinen ti klo 18–19.30 aikavälillä 28.1.–8.4.2014. Ilm. Kallion virastoon, p. 2340 3600 Ryhmään voidaan ottaa rajallinen määrä jäseniä. Ohj. past. Riitta Männistö, p. 09 2340 3633 ja diakoni Anne Mäki-Kokkila p. 09 2340 3631. Yksinhuoltajien perhekahvila. Avoin perhekahvila yksinhuoltajaperheille. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa. Kahvitarjoilu. Klo 18–19.30 ti 14.1., 18.2., 11.3., 8.4. ja 20.5. seurakuntakodilla, Siltasaarenk. 28. Tied. Maarit van Santen, p. 09 2340 3665. Kuorolaulukoulu Raakkujat, ti 4.2., 11.2., 25.2., 4.3., 18.3., 22.4., 6.5., 13.5. klo 18 –20:15 Kuorolaulukoulu Raakkujat kokoaa riveihinsä niin viitosen ja viivan laulajat kuin satakieletkin. Laulu- ja hengitystekniikan saloihin perehdytään tosimielellä pilke silmäkulmassa, ohjelmistossa kaikkea mahdollista virsistä iskelmiin. Hinta 33 e. Ohj. kanttori, musiikin maisteri Eeva-Liisa Malmgren. Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Keskiaikainen Hiljainen Rukouslaulumessu klo 18 Kallion kirkossa joka toinen to 9.1.–22.5. Rukousta, hiljaisuutta ja ehtoollisen vietto. Messussa avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, jonka harjoitukset johon kaikki ovat tervetulleita ovat messupäivänä klo 16 Kallion kirkossa. Lisäksi ma klo 18–19.30.

joht. Hilkka-Liisa Vuori. Rukouslaulumietiskely alkaa klo 17.30. Minä ja Minun elämäni viikonloppukurssi Kallion kirkossa pe 24.1. klo 17.30–20.30, la 25.1. klo 12–18 ja su klo 12–15. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille suunnattu viikonloppu. Oman elämän ja jaksamisen rajoja, tulevaisuuden suuntia mm. maalaten ja kirjoittaen. Ohj. teol. kand., kuvataidekasvatuksen opiskelija Johanna Mantere. Omakuva –minäkuva – valokuva Kallion kirkossa pe 7.2. klo 17.30–20.30, la ja su 8. ja 9.2. klo 12–17 Omakuva–minäkuva-työskentelyssä tutkitaan omaa minää ja käsitystä itsestä valokuvan keinoin. Kuka oikeasti olen? Kenen silmin katson itseäni? Miten kohtaan toisen ihmisen tässä ja nyt? Uskallanko astua epämukavuusalueelle? Kurssit sopivat jokaiselle, joka haluaa tutkia itseään luovan ja kokemuksellisen oppimisen keinoin. Erityisiä taitoja ei tarvita. Oma digikamera tarvitaan. Ohj. valokuvaaja, kouluttaja, työnohjaaja Leena Louhivaara. Lisätietoja ks. www.louhivaara.fi. Hinta 110 e. lisäksi tarvikemaksu 10 e. Pyhän tanssin ryhmä ti 11.2.–27.5. klo 17–18 Alppilan kirkon kappelisali, sisäänkäynti sisäpihalta. Pyhä tanssi on rukousta ja mietiskelyä liikkuen. Ryhmä on avoin kaikille. Sinun ei tarvitse osata tanssia. Laita päällesi mukavat vaatteet ja ota mukaan sisäkengät tai lämpimät sukat ja halutessasi vesipullo. Ei ennakkoilmoittautumista. Osallistuminen on maksutonta. Ohj. tanssinohjaaja, teol.yo Tiina Sara-aho ja pastori Marja Kotakorpi. Lisätietoja marja.kotakorpi@evl.fi tai p. 050 443 3237.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvarauspäivystys: ke klo 10–12, p. 2340 3843. Ke 15.1. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä. To 16.1. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Kahvit. Myllylä. Klo 18.30 Musiikkipiiri. Beethovenin Kohtalonsinfonia. Hatakka. Su 19.1. klo 10 Messu. Koskinen, Hämäläinen. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Ti 21.1. klo 9.15 Aamupysäkki. Ehtoollinen kappelissa, aamiainen (1 e) seurakuntasalissa. Raitavuo, Härkönen, Kojo-Gregoriadis. Klo 15–19 Työtupa. Kaikille avoin askartelu- ja käsityöhuone. Hyttinen. Klo 18.30 Konsertti. Taru Hämäläinen, sopraano, Kaj Ekman, piano. Vapaa pääsy.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. PLAINPICTURE/KUVAARIO

Ole hyvä Hyvä Jumala – sanon niin, sillä sinun hyvyydestäsi haluan pitää kiinni. Hyvinä päivinä ja niinä toisenlaisina. Uskoisinko enemmän, jos olisin nähnyt Kaanaan häiden kaltaisen ihmeen? Taitaa olla turha toivo, kun läsnäolijoistakin vain pieni osa huomasi, että jotain erityistä oli tapahtumassa. Vähänpä olisi siis uskoa lisännyt, jos olisinkin ollut siellä. Olisin nauttinut muiden tavoin hääparin onnesta, hyvästä ruuasta ja juomasta. Todennäköisesti korviini ei olisi kantautunut mitään siinä sivussa huomaamattomasti käydystä sananvaihdosta ja viinin loppumishuolista. Myöhemmin tieto veden muuttumisesta laatuviiniksi tietysti levisi ja seudun aamiaispöytiin saatiin ihmeteltävää. Jumala, ihmeet ovat minulle vaikea paikka. Välillä tuntuu, että muuta ihmettä en tarvitse kuin joka aamuisen elossa olemisen ihmeen. Kun siihen lisätään jotenkin –

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

vaikka häilyvänä – säilynyt luottamus sinun läsnäoloosi elämässäni, pyytäisinkö enempää. Silloin kauan sitten ihmiset näkivät, ihmettelivät ja pohtivat. Kuka on tämä Marian poika, joka vedenkin viiniksi muuttaa? Totuus ei ole jokamiehen oikeus. Ei silloin eikä nyt. Jumala, minäkin katson kuvaasi Jeesuksessa. Näen hyvyyttä ja anteliaisuutta. Kun sinä annat, et säästele, et edes itseäsi. Ihan kuin sanoisit meille: älkää aristelko vaan ottakaa vastaan. Minä tyydytän teidän perusikävänne ja sydämenne kaipauksen. Minä olen kanssanne juhlassa ja arjen tavallisuudessa. Marja Kuparinen

Toinen sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

Juhlissa. Uskoisinko ihmeeseen, jos olisin nähnyt sen?

Väri: vihreä Valo: Kaksi kynttilää Teksti: Ps. 105: 2–5 ja 39–42, 2. Moos. 17: 1–6, Ilm. 22: 16–17, Joh. 4: 5–26

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Ke 22.1. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9. Diakonian ajanvarauspäivystys: ke klo 10–12, p. 2340 3842, 2340 3853. Ma 20.1. klo 17.30–19 Perheiden toimintailta. Retki. Lähtö kävellen Jennyn edestä. Iltapala. Tied. Sanna Lång, p. 2340 3861.

Tytöt ja pojat Kevään toiminta alkaa vkolla 3. Ohjelmassa sähly-, puuha- ja kokkikerhoja, avoimet ovet kirkolla, kevätleiri toukokuun alussa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen kokkikerhoihin mestat.fi/mestat/kannelmaki. Kerhoesitteitä toimipisteistämme ja kouluilta. Tied. Salla Silvennoinen, p. 2340 3854 ja Pekka Haanpää, p. 2340 3851.

Muuta Piispantarkastus 23.–24.1., 26.1. Piispa Irja Askola vierailee to 23.1. klo 11 Kanneltalolla ja Sitratorilla ja klo 14 Kauppakeskus Kaaressa. Klo 17.30 Kaikille avoin Ilta Kannelmäen kirkolla. Ohjelma kirkossa. Tarjoilua seurakuntakeskuksessa. Illan päätteeksi Luottamuksen hartaus kirkossa. Pe 24.1. piispa vierailee Malminkartanon aukiolla klo 12. Su 26.1. klo 10 Piispanmessu Kannelmäen kirkossa.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 15.1. klo 19 Viikkomessu, Annette Markkunen ja Aino Valojärvi. To 16.1. klo 9.30–12 Aamuklubi, pienten lasten vanhemmille, B-porras. Klo 12 Torstaipiiri, srk-sali. Aiheena Seilin hospitaali ja museokirkko, past. Katri Uutela ja diak. Sini Havas. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, B-porras, aiheena Joh. 19, mukana past. Reima Niemelä. Klo 18–21 Nuorten krypta. La 18.1. klo 11–12.30 Avoin lentopallovuoro, C-porras. Su 19.1. klo 11 Messu, Marko Heusala, Marjukka Andersson, Kari Mattila, Juhani ja Tarja Paavolainen, Aila Kärkkäinen. Klo 11–12 Pyhäkoulu, aloitetaan messussa, opettajina Maria Ettilä ja Sofia Kangas. Klo 18 Big Band Pyhimykset ja Yön kuningattaret, vapaa pääsy. Ti 21.1. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19–20.30 Nuorten aikuisten Raamatturinkeli, E-porras. Ke 22.2. klo 17.30–19 Avoin sururyhmä, B-porras. Klo 18 Ykseyden viikon ilta, S:t Jacobin kirkon srk-sali. Kaksikielisessä illassa ovat mukana pastori Maria Repo-Rostedt Johannes församlingista, Tuomas Mäkipää Anglikaanisesta kirkosta ja pastori Pirjo Työrinoja Lauttasaaren seurakunnasta. Pastori Hans Krause esittelee englanninkielistä viikkomessua ja raamattupiiriä, jotka aloitetaan helmikuussa. Illan päättää rukoushetki klo 19 St Jacobin kirkossa.

Muuta Avoin päiväkerho, ma ja pe klo 9–12 ja ti klo 14–16, D-porras. Kirkkokahvila auki ma–pe klo 10–18, lounasta klo 11–13. Helena Eliassonin taidenäyttely Bportaan aulassa tammikuun ajan, auki ma–pe klo 10–18.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

Seurakunnissa tapahtuu 16.1.— 22.1.

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Vauvakirkko su 19.1. klo 15. Esa Järvinen, Marja Kyllönen, Merja Wirkkala.

Malmin kirkko

■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Pyhäkoulu su 19.1.klo 12. Puurotarjoilu ma 20.1. klo 11.15. Maksuton työttömille ja vähävaraisille. Alussa lyhyt hartaus.

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 19.1. klo 10. Anni Punkka, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen. Konsertti su 19.1. klo 18. Alexander Bargman, viulu; Regina Lisitz, piano. Soppakirkko to 16.1. klo 13. Maksuttoman aterian alussa on pieni hartaus. Kirjallisuusilta to 16.1. klo 18.30. Anita Ollin aiheena ”Henkilökuva Zachris Topeliuksesta”. Malmin rastit la 18.1. klo 10–14. Malmilaisten toimijoiden tapahtumassa yksi rastipiste on Malmin kirkolla, jossa mukana myös Malmin Martat. Yhdessäoloa, kuumaa mehua ja musiikkia. Musiikkimatinea ke 22.1. klo 13. Puistolan Senioripojat laulavat ja laulattavat vanhoja virsiä; Heikki Poutanen, säestys.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 19.1. klo 12, Elina Perttilä, Antti Ylinen, Outi Aro-Heinilä. Messun jälkeen Saarnajatkot.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 19.1. klo 10. Paula Närhi, Meri Ala-Kokko, Timo Olli. Kahvihetki.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Asukaskahvila Olohuone to 16.1. klo 12–14. Musiikkihartaus, virsimerkkiä! Timo Olli.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 19.1.klo 10. Sofia Tuomenvirta, Antti Ylinen, Outi Aro–Heinilä. Lähetyskahvila. Vauvamuskarin avaus pe 17.1. klo 10– 11. Kymmenen kokoontumiskertaa 25 e. Tied. ja ilm. Ulla Pesonen 050 380 3622. Päiväpiiri to 16.1. klo 13.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 19.1. klo 12. Nanna TallbackaRovio (saarna), Meri Ala-Kokko, Timo Olli. Päiväpiiri to 23.1. klo 13.Vieraana Marja-Leena Hassinen. Uudistunut perhekerho pe 17.1. klo 9.30. Ohjelmassa klo 9.30 yli 2 v. lastenohjaajan kanssa. Aikuiset ja pienemmät lapset yhdessä. Klo 10.15 yhteinen kirkko- ja musiikkihetki. Lopuksi lounas perhekerhoon osallistuneille (3e/aikuinen, aikuisen seurassa lapset syövät ilmaiseksi)

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 19.1. klo 12, Anni Punkka, Pirkko Poisuo, Marjasisko Varha. Lähetyskahvila. Lähetysilta ti 21.1. klo 18. Mitä tekevät Gideonit? Lauri Ryytty kertoo.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483

Kamari21:

Tapulin seurakuntakoti

Mozart! SirkkaSirkka-Liisa Kaakinen-Pilch – viulu, – viulu, Asko HeiskaRéka Szilvay Sz basettiklarinetti, Lilli Maijala nen – b alttoviulu, Riittaliisa Hakulinen – – alttov alttoviulu, Jussi Seppänen – sello alttoviu Kanneltalo, Klaneettitie 5, Kannelt kanneltalo.ﬁ kannelt ti 21.1. kklo 19, alk. 13/9 €

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 19.1. klo 10, Outi Lantto, Petri Jukanen, Marjasisko Varha. Kirkkokahvit. Messuavustajakoulutus su 19.1. messun ja kirkkokahvien jälkeen n. klo 11.30. Koulutuksessa perehdytetään erilaisiin tehtäviin messussa ja muissa käytännön tehtävissä. Hiljainen viikkomessu to 16.1. klo 17.30. Kristittyjen ykseyden rukouspäivän rukoushetki la 18.1. klo 17. Kitaramusiikin kauneimpia su 19.1. klo 18. Janne Lehtinen, kitara. Ohjelma 5e. Missiokerho ma 20.1. klo 18.

Saint Louis Blues S l and d Beyond d

UMO

plays Bob Brookmeyer

Ajattoman hienoa suuren orkesterin jazzmusiikkia! Kapellimestarina Kari Heinilä. Vuotalo, Mosaiikkitori 2, vuotalo.ﬁ ti 28.1. klo 14, alk. 5 €

Laura

Muuta ilmoitettavaa Sururyhmä Malmin kirkolla alk. ke 5.2. klo 16.30–18. Seuraavat kokoontumiset 26.2., 19.3., 9.4., 23.4. ja 7.5. Ohjaajina pastorit Pirjo Kettu ja Jukka Suonoja. Ilm. kirkkoherranvirastoon 09 2340 4400. Aikuisrippikoulu la 8.3 ja su 9.3 klo 10–16, ti 11.3 ja 18.3 klo 18–20, konfirmaatio la 29.3 klo 16. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Aikuisten kertausripari viitenä keskiviikkona 22.1., 5.2., 26.2. 12.3. ja 26.3. klo 18.30. Ei ilmoittautumista. Iltatee. Tule keskustelemaan ja päivittämään ajatuksiasi. Tyrön matka 8.–11.5. Reitti: Vaalimaan kautta Viipuri, Sortavala, Petroskoi, Kizin saari, Pietari, Tyrö. Hinta n. 430e sisältää matkan tilausbussissa, hotellit kahden hengen huoneissa, osan ruoista, Kizin retken sekä ryhmäviisumin. Ilm. kirkkoherranvirastoon 09 2340 4400.

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

Seurat su 19.1.klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (sun-

tio). Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Netissä: www.helsinginseurakunnat.fi//meilahti. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Länsi-Pasilan ja Meilahden alueet: diakonissa, työalavastaava Sirkku Kuusanmäki 09 2340 4740 tai sirkku.kuusanmaki@evl.fi. Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueet: diakonissa Heleena Hilvo 09 2340 4742 tai heleena.hilvo@evl.fi. Ke 15.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas.

Sippola Like Lullaby -videokonsertti Laura Sippola yhtyeineen esittää tuoreen Like Lullaby -albumin kappaleita. Pauliina Punkin videoprojisoinnit saavat laulut näyttämään ja kuulostamaan pienoiselokuvilta. Stoa, Turunlinnantie 1, stoa.ﬁ pe 31.1. klo 19, alk. 13/9 € Liput (09) 310 12000 (ark. klo 12-18) ja Lippupalvelu

MASENNUSTUTKIMUS 65 vuotta täyttäneillä

Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan masennuslääkkeen tehoa vertaamalla sitä toiseen lääkkeeseen ja lumelääkkeeseen 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä. Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • olette yli 65 -vuotias • kärsitte masennuksesta • ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia Masennuksen oireita ovat: • mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 28 viikkoa ja sisältää 12 tutkimuskäyntiä. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia. Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas@kolumbus.ﬁ) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä soittamalla perjantaina klo 14-17 maksuttomaan numeroon 0800-199299 tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen.

16 To 16.1. klo 13 Torstaipiiri. Pe 17.1. klo 9.45–11.15 Perhekerho. Su 19.1. klo 11 Messu, Wennerström (l), Hagman (s), Vuorio (k), laulu sopraano Meri Siirala. Ma 20.1. klo 13 Miesten maanantaiseura: Muuttuvat perinteet, Kari Rahiala, klo 13 Äiti Teresa-piiri. Neulotaan tilkkuja avustuspeittoihin, Tuomaan kirkon kerhotila, Jalavatien puolelta sisään. Ti 21.1. klo 9.45 Toiminnallinen perhekerho, klo 15 Naisten Forum: Kirkkoherra Maria Venhola: nuoren papin haastavat vuodet, klo 17.30 Lähetyksen ompelupiiri, käynti Jalavatie 6 b. Ke 22.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, klo 18 Raamattupiiri (kuukauden 1. ja 3.viikolla), Tuomaan kirkon kerhotila, jalavatie 6 b. To 23.1. klo 13 Torstaipiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 2340 4780. Ke 15.1. klo 19 Hartaushetki. Su 19.1. klo 11 Pyhäkoulu. Ma 20.1.klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila kaiken ikäisille. Ti 21.1. klo 8 Rukousaamiainen. Ke 22.1. klo 19 Hartaushetki.

Pikku Huopalahden alue Ke 22.1 klo 16 Kahvila Kyläpajalla, Kytösuonpolku 3.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma–pe 9–14 (poikkeus: suljettu ke 22.1.) p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset: ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Vesala p.09 2340 4846. Kurkimäki, Kivikko p.09 2340 4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (apua sinulle).

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) To 16.1. klo 10 Mikaelin Eläkejumpparit – ryhmä miehille. Klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen väen päiväkahvit. Pe 17.1. klo 10 Rukouspiiri. Klo 20 Nuorten yökahvila Light Cafe Alba. Su 19.1. klo 11 Messu, Tuomas Pitkänen, Sini Ikävalko, Arja Sihvonen, Ami Lainela, Osmo Honkanen. Klo 11 Pyhäkoulu. Ma 20.1. klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 10.30 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1,50 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho, inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kerho. Ti 21.1. klo 14 Lotan piirin tapaaminen takkahuoneessa. Klo 16 Selviytyjätryhmä, päihteettömyyteen pyrkiville Ke 22.1. Virasto ja kirkko suljettu työntekijöiden koulutuspäivän vuoksi.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 09 2340 4821 Pe 17.1. klo 17–18.30 UUSI bändikerho 1.–6.-luokkalaisille, ilmoittautuminen nuorisotyönohjaaja Venla Vänskä p. 050 3780 315 tai venla.vanska@evl.fi. Ti 21.1. klo 9.30–15 Avoin perhekerho, koko päivän.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 09 2340 4822

To 16.1. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ti 21.1. klo 17.30 Perheraamis, lastenhoitoa varten ilm. Tuuli Valaranta p. 050 436 5829.

Seurakunnissa tapahtuu 16.1.— 22.1. Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 09 2340 4826

To 16.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta

nykyiset ja uudet laulajat! Su 19.1. klo 13 Messu, Glad.

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 4

Laulamme virsiä Hely-kodissa ma Ma klo 9.30 Avoin päiväkerho. 20.1. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille Ke 22.1. klo 10.15 Raamattupiiri. avoin. Lotta Ikola kutsuu seurakunnan vanhoja torstaipiiriläisiä, tuttuja ja tuntemattomia, vaihtamaan kuulumisia kahOulunkylän kirkko vikupin äärellä tiistaina 21.1. klo 14 tak■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto: kahuoneessa. Tilaisuus on kaikille p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoin. auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Sururyhmä läheisensä kuoleman Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakautta menettäneitä varten alkaa ke koniapäivystys p. 2340 5318, talous29.1. Mikaelinkirkolla klo 18. Ryhmässä asiat ti klo 9–11 p. 2340 5383. on mahdollista jakaa menetykseen ja To 16.1. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. suruun liittyviä ajatuksia ja tunteita Klo 18 Rukousryhmä. Maija Kiviranta. kohtalotovereiden kanssa kuuden koSu 19.1. klo 10 Messu. Leinonen, Mäkiö. koontumiskerran ajan. Tiedustelut ja ilKlo 10 Pyhäkoulu. moittautumiset past. Eva-Lisa LindMa 20.1. klo 10 Perhekerho. ström p. 09 2340 4833. Virkeyttä Vauvaperheeseen -tapahOulunkylän vanha kirkko tuma vauvoille, heidän vanhemmil■ Siltavoudintie 12 leen ja sisaruksille. Mikaelinkirkolla to Ma 20.1. klo 18 Raamattupiiri. 23.1. klo 10–12. Soseita, vauvamuskaria, vauvan tarvikkeita ja paljon tietoa aluKäpylän kirkko een perheiden kohtaamispaikois■ Metsolantie 14, p. 2340 ta. Järjestäjinä Mikaelin seu4222 rakunta, Helsingin kauSeuraDiakoniatoimisto auki punki ja perhejärjestöt. pe klo 9–11, p. 2340 Kummiretki Tampekunnat Murto. reelle 1.2.2014. Lähverkossa: www. 4218 Su 19.1. klo 11 Messu. de retkelle kummisi helsinginseura- Väyrynen-Si, Evi Kant. tai kummilapsesi Klo 18 Siioninvirsiseukanssa; luvassa yhteiskunnat.fi rat. Kahvit alussa. Seutä puuhaa, herkuttelua roissa vuorottelee säesPizza Raxissa ja Ilves–Jotyksetön veisuu ja lyhyet pukerit lätkämatsi. Hinta 25e/ heet. Puhujina mm. Juhani Veikhlö. Ilm. käynnissä nettisivuilkola, Paavo Kilpi ja Leena Väyrynen-Si. lamme. Seurojen jälkeen P-Hgin paikallisosaston vuosikokous. Ma 20.1. klo 17 Akin klubi. ■ Kirkkoherranviraston uusi osoite: Ke 22.1. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18.30 HilRaumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe jaisuuden rukoushetki. klo 9–13, ke klo 14–17, p. 2340 5100, Kalervonkatu 8 A munkkiniemi.srk@evl.fi. PäivystäTo 16.1. klo 10 Perhekerho. vä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– Maunulan kirkko 11, p. 2340 5118. ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 Munkkivuoren kirkko ja Su 19.1. klo 12 Messu. Leinonen, Mäkiö. seurakuntatalo Ti 21.1. klo 13 Maunulan lähetyspiiri. ■ Raumantie 3 Ke 22.1. klo 13 Keskiviikkokerho. HaKe klo 13 Keskiviikkokahvit. puli. Kyllikki Jarmala. Ma klo 10 Seniorien kuntojumppa To 23.1. alkavat Lasten musiikkiryh+65, harjoittelu oman kunnon mumät. Klo 9.30 2–5v, klo 10 1–2v ja klo kaan. Tutustumme myös kodin pie10.30 0–1v. Ei. ilm. Vapaa pääsy! Perhenapuvälineisiin. Ei maksua, vetäjänä fykahvio. Ohj. Maija Pesonen-Kareinen. sioterapeutti Minna Pirinen. KokoontuSeuris miset 15 kertaa kevään aikana. ■ Maunulantie 21 Ma klo 13 Merimieskirkkopiiri. Su 19.11. klo 15 Liike- ja tanssiterapiaKe klo 9.30 Avoin päiväkerho. ryhmä. Su 19.1. klo 11 Messu, Glad. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto. Veräjälaakson koulu Ma 20.1. klo 18 Raamattupiiri. ■ Otto Brandtin tie 13 Munkkiniemen kirkko Ti 21.1. klo 10 Perhekerho. ■ Tiilipolku 6 Voudintie 4 B Ke klo 7 Aamurukous Ma 20.1. klo 17.30 KehitysvammaisMa klo 9.30 Avoin päiväkerho. ten kerho. Ma klo 18 Raamattu– ja ylistyspiiri Ti 21.1. klo 17 Koskelan lähetyspiiri. Ti klo 11 Sanan äärellä -raamatturyhKe 22.1. klo 12 Avoimet ovet, keittoa ja mä kirkon aulassa. kahvia, Kajos, p. 2340 4227. Klo 13 PäiTi klo 13.30–15.30 Olohuone – avoin väpiiri. kahvila kirkon aulassa. Ke klo 15 Ensilapsikerho. Kutomakerho To klo 18 Kirkkokuoron harjoitus ■ Teinintie 8 B 2. krs. Kaisa Sidoroffin johdolla. Tervetuloa

Oulunkylä

Munkkiniemi

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Ke 22.1. klo 18 Hartaus, Pelkonen. Varhaisnuorten esite postitetaan viikolla 3. Ilmoittautuminen kerhoihin alkaa to 16.1. osoitteessa https://hsrkyssl. helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen. Tied. Mirja Kietäväinen, p. 2340 5372.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12 ja to 12–14 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme. Ke 15.1. klo 18 SnadiPaavaliMessu. Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen. To 16.1. klo 19 Aurore – Renessanssimusiikkijuhlat, musiikkia Sikstiiniläiskappelista. Ensemble Petraloysio & Ilpo Laspas, urut. Liput 20 /10 e. Festivaalipassi 50/30 e. Taiteilijatapaaminen ja kahvitarjoilu tuntia ennen jokaista konserttia alasalissa. Pe 17.1. klo 19 Italian täysrenessanssin musiikkia. Giardino Novo & Nokkahuiluyhtye Q Consort. Liput 20/10 e. La 18.1. klo 18 Musiikkia Burgundin ja Flanderin hoveista. Cappella Pro Vocale & Petros Paukkunen, urut. Liput 20/10 e. Su 19.1. klo 10 Messu. Petri Flinck, Jorma Parviainen. Seppo Välimäki. Kirkkokahvit. Klo 16 Krakovalainen pääsiäismessu. Lumen Valo & Markku Mäkinen, urut. Liput 20/10 e. Taiteilijatapaaminen ja kahvitarjoilu tuntia ennen jokaista konserttia alasalissa. Ma 20.1. klo 13 Yhteys keskenämme. ’Piispa Henrikin perintö’, alustus Petri Flinck. Ti 21.1. klo 13–14.30 Aulakahvila. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa Lappalaisten, Viron ja Venäjän työn puolesta. Ke 22.1. klo 18 SnadiPaavalimessu. Jorma Parviainen, Sanna–Maarit Hakkarainen. Klo 18.30 Raamattupiiri I Tess. kirjeestä neuvottelutilassa, viraston 2 krs. Hermann Alatalo. To 23.1. klo 9 Aamurukous kappelissa. Jatkuen joka torstai. Klo 10 Hetkinen – Raamatun äärellä seuraavan sunnuntain tekstien parissa, mukana joku seurakunnan papeista. Jatkuu joka torstai.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6 Ke 22.1. klo 13 Päiväpiiri. Hetki kahvikupin ja tulevan sunnuntain Raamatun tekstien äärellä. Mukana joku seurakunnan papeista. Jatkuu joka keskiviikko.

Keula ■ Flooranaukio 1 Keulan aamu klo 9.–10.30. Keulan aamut ovat kaikenikäisille tarkoitettu kohtaamispaikka, jossa voit lukea leh-

den, kahvitella ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Tarjolla puuroa ja kahvia.

Muuta La 8.2.klo.10–16 Paavalinkirkolla Tyytyväisyystaidot mahdollisuutena Tarjolla hiljentymistä, tyytyväisyystaitoihin ja positiivisuuteen liittyviä tekstejä, kirjoittamista. Työskentelyvälineenä kirjallisuusterapeuttiset menetel. Ruokailu ja kahvit 10 euroa. Ilm. virastoon 09 2340 5400 viim. 5.2. tied. pastori, kirjallisuusterapiaohj. Tuula Paasivirta 040 556 9079, tuula.paasivirta@evl.fi Ti 11.2.–29.4. klo 18–20. Kirjallisuusterapeuttinen Kasvuryhmä Paavalinkirkolla. Ryhmässä luetaan valmiita tekstejä ja kirjoitetaan itse, keskustelu ja oma prosessointi ovat olennainen osa työskentelyä. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Puhelinhaast. vkoilla 5–6. Ryhmään otetaan 6–8 henkilöä. Tied. ja ilm. 5.2. pastori, kirjallisuusterapiaohj. Tuula Paasivirta p. 040 556 9079, tuula.paasivirta@evl.fi

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, keskiviikkona 9.10. virasto suljettu p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. To 16.1. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Su 19.1. klo 11 Messu. Kati Pitkänen, Satu-Elina Ansas ja Ari Häyrinen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Pakin talolla (Etupellontie 2). Ti 21.1. klo 18 Pakilan Martat. Lasse Wallius Helsingin VPK:sta perehdyttää kodin turvallisuuskysymyksiin. Ke 22.1. klo 18 Usko tai älä ryhmä. Ihmisen arvoitus: Mistä tulen? Kuka olen? Minne menen? Ke 22.1. klo 19.30 Nuorten ilta Pirtillä. Hengailua ja musaa. Loppuhartaus alkaa klo 21. Peittopiiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 13 Yläsalissa Vox Sonora -kuoron harjoitukset maanantaisin klo 18 Kryptassa Perhekerho tiistaisin klo 10–11.30 Kirkonkellarissa Juniorpirtti alakouluikäisille tiistaisin ja torstaisin klo 14–16 Pirtillä Nuortenillat keskiviikkoisin klo 19.30 Pirtillä. Lasten Kilikerhon harjoitukset torstaisin klo 17 Kryptassa

Paloheinän kirkko ■ Repovuorentie 12

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19 kerhosiivessä Perhekerho torstaisin klo 10–11.30 kerhosiivessä

Torpparinmäen korttelitalo ■ Käräjätuvantie 3

Ma 20.1. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Lähetyspiiri parillisten viikkojen tiistaisin klo 15 Ilon lähde -lauluryhmä parittomien viikkojen torstaisin klo 18. Perhekerho perjantaisin klo 10–11.30

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus tiistaisin klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638. Su 19.1. klo 10 Messu. Haka

Kekäläinen(s), Martti Pitkänen (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit. Ke 22.1. klo 18 Hiljainen rukous. Klo 18 Kamarikuoro. Uusia aikuisen iän saavuttaneita nuoria ja muita työikäisiä laulajia toivotaan kuoroon ympäri vuoden. Nuotinlukutaito ei välttämätön.

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäentie 14

Pe 17.1. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e. Ke 22.1. klo 13 Päiväpiiri. Jukka Vanne.

Konalan srk-talo

Tykkää meistä! /kirkkojakaupunki

Ma 20.1. klo 18 alkaen Lectio Divina -raamatturyhmä joka toinen viikko. To 23.1. klo 18 Raamatun punainen lanka – Alusta Abrahamiin. TT Eero Junkkaala.

Tuomiokirkko

■ Kyntäjäntie 4

Su 19.1. klo 14 Ehtoollishartaus. Haka Kekäläinen, Kylli Ahola. Klo 15 Pyhäkoulu. Johanna Hakkari

Muuta Tienviittoja elämään Konalan Riukutie 3:n kerhohuoneessa Soili ja Pertti Tiimosen johdolla joka ti klo 18.30–20. Ti 21.1. teemana ”Ihminen Jumalan suunnitelmassa (1 Moos. 1, 2)”. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkolla, klo 18 Konalan srk–talolla, klo 19 Riukutie 3, kerhohuoneella. Perhekerhot alkaa ma 20.1. klo 10 Pajamäen srk-koti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo. Nuorten toiminnasta lisätietoja www.mestat.fi/pitajanmaki

Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautajaisasiat p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715. Seurakuntatoimisto, Tulisuontie 2, avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Toimintaa ja uutisia www.helsinginseurakunnat. fi/seurakunnat/roihuvuori.html Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 11–12 p. 09 2340 5758, diak.toimistossa ti klo 9–10. Ke 15.1. klo 18 Iltamessu. Su 19.1. klo 10 messu. Nurminen, Vaulas, Filppula. Kahvit. Ti 21.1. klo 13 alkaen Lähetyspiiri kerhosiivessä joka toinen viikko. Ke 22.1. klo 18 Iltamessu. To 23.1. klo 18 alkaen Evästä elämään -raamatturyhmä joka toinen viikko. Tutustumista Raamattuun ja toistemme rohkaisua luottamuksellisessa ilmapiirissä keskustellen. Uusien ilmoittautuminen ja tiedustelut Lauri Kopponen p. 045 678 1357, lauri.kopponen@ gmail.com. Lisätiedot nettisivuilla.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757

Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Diakonian vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Ke 15.1. klo 18 alkaen Naisten hengellinen piiri joka toinen viikko. Su 19.1. klo 12 Perhemessu. Vilkkilä, Ek, Niva-Vilkko. Keittolounas. Klo 15 Kehitysvammaisten kerho kerran kuussa. Klo 17 Blaze! Ilta nuorille ja nuorille aikuisille kerran kuussa.

Seurakunnissa tapahtuu 16.1.— 22.1.

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna ma–su 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 16.1. klo 12 Viikkomessu. Silvo, Lehtoaho. Pe 17.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. La 18.1. klo 18 Iltakirkko. Koski, Lehtoaho. Su 19.1. klo 10 Messu. Koski, Varkki, Kinnunen, Lehtoaho, Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli. Ma 20.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Teejatkot. Krypta. Ti 21.1. klo 12 Päivärukous. Ke 22.1. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. Klo 18 Ehtoollisavustajien koulutus. Teetä klo 17.30 lähtien. Krypta. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Näe Jumala kaikessa. Ignatius Loyolan tutkistelurukous. La 18.1. klo 15 Helsinki rukoilee. Ekumeenisen rukousviikon aloitustapahtuma. Su 19.1. klo 10 Juhlamessu Suomen Lähetysseura 155 vuotta, lähetystyöntekijöiden siunaaminen. Piispa Björn Vikström, Antturi, Suikkanen, Pulkamo, Jakaranda. Lähetysseuran juhlakahvit. Ti 21.1. klo 12 Päivämusiikki. Pekka Suikkanen, urut. Ke 22.1. klo 8 Aamumessu. Antturi, Suikkanen. ■ Annankulma, Annankatu 14 D, Avoin olohuone avoinna to 12–15, pe 9–12. To 16.1. klo 12 Käsityöpiiri. Klo 17.30 Espanjankielinen keskusteluryhmä. Pe 17.1. klo 9–10 Aamupuuro. Ti 21.1. klo 15 Puhu suomea.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 20.1. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Bulevardin seurakuntasali ■ Bulevardi 16 B. 2. krs

Pe 17.1. klo 18 Kansan Raamattuseuran opiskelijat. Tarjoilua klo 18.30 alkaen.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

Suomenlinnan kirkko

ricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123. Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–15, lounas ti–pe klo 11–14. To 16.1. klo 10 Lasten ja perheiden päivä. Klo 13.30 Torstaipiiri. Su 19.1. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell, Ingerö. Klo 18 Tuomasmessu. Heikki Huttunen, Henri Järvi, Ville Myllykoski, Katajainen Kansa. Tulkkaus englanniksi. Ma 20.1. klo 10 Family Club. Akvaario. Ti 21.1. klo 12–13 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 17 Arkimessu. Kirkon etuosa. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli. Ke 22.1. klo 13 Seniorifoorum. Raamattu ja nykyajan vaikeat kysymykset. Kirkkoherra Pekka Kaskinen. Klo 17–20 Flow – Nuorten avoimet ovet. Luola. mestat.fi. Klo 20 Agricolamessu. Henkka & bändi.

■ Suomenlinna C 43, p. 23406126, avoinna ke–su 12–16 To 16.1. klo 9.30 Perhekerho. Krypta.

Katajanokan seurakuntakoti

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 10–15 La 18.1. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Ingerö.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 Su 19.1. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo. Ma 20.1. klo 9.30 Perhekerho. Ti 21.1. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvila.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

23406128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–21 To 16.1. klo 17 Avoin raamattupiiri. Krypta. Klo 17.30 Rukouspalvelua, tarjoilua. Klo 19 Keskustelusarja:

■ Kauppiaankatu 8–10 B

Ti 21.1. klo 9.30 Perhekerho.

Meritullin seurakuntakoti

ten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A To 16.1. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18 Su 19.1. klo 14 Lähetyskirkon messu. Äikää.

Krista-koti ■ Kristianinkatu 19

Ma 20.1. klo 15 Raamattupiiri.

Muuta Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä. Kuoroharjoitukset: Vanhankirkon kuoro ti klo 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri to klo 14.30–15.45. Bulevardin srk-sali. Joht. kanttori Risto Pulkamo, 2340 6184, risto.pulkamo@evl.fi. Tervetuloa uudet ja vanhat laulajat! Kritoryhmä: Askeleita häpeästä toipumiseen 11.2.–25.3. ti klo 18–20 (7 kertaa) Annankulmassa. Krito-vertaistukiryhmä vaatii osallistujalta voimavaroja olla mukana joka kerta. Tied. ja ilm. puhelinhaastattelulla viim. ke 29.1. klo 12 diakonissa Satu Ahonen, 2340 6201. Kritopäivä: Liian kiltit aikuiset – kenen mieliksi elän? La 25.1. klo 10.30–16.30. Roihuvuoren seurakunnan huvila, Humalniementie 15. Alustus Anna-Liisa Valtavaara, pienryhmä- ja yleiskeskustelua, lounas ja kahvi 10 e, klo 16.30 mahdollisuus saunomiseen ja avantouintiin. Ilm. 17.1. mennessä diakoniatyöntekijä Merja Saviniemi 2340 4484, jätä soittopyyntö vastaajaan: nimi ja puh.numero. Paikkoja rajoitetusti.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 Pe 17.1. klo 10 avoin perhekerho (takkahuone). Su 19.1. Messu. Soili Maisila, Markus Lehtimäki. Musiikista vastaa Tuomas Karjalainen. Diakonissa Seija Eerolan lähtöjuhla. Messun jälkeen seurakuntasalissa juhlakahvit. Ma 20.1. klo 17 Kitarakurssit. Jari Leinonen 050 538 2251. Ti 21.1. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 13 Raamattuluento, Hgin Raamattukoulu. Klo 16 Tanssikerho 1–7-lk tytöille ja pojille. Ke 22.1. klo 18 Ehtoollishetki. Auvo Naukkarinen, Markus Lehtimäki, Leena Tiitu. Klo 18.30 Rukousjatkot.

Seurakuntakoti

■ Meritullintori 3, p. 23406133

■ Runeberginkatu 39

To 16.1. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Ma 20.1. klo 9.30, 10.40 Seniorinais-

To 16.1. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 17.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri.

APU VIRTSANKARKAILUUN! MediSet mukavuutta – Varmuusalusasut kestävät yli 200 pesukertaa – Vuode- ja irtosuojat ympäristöystävälliset – Uimahousut mukavat ja huomaamattomat Tilaa ilmainen paperiesite 0400 223 446 (myös puhelinmyynti) Verkkokauppa: www.divisa.ﬁ

Ma 20.1. klo 15.30 Kokkikerho 1 tytöille ja pojille 4–7 lk. Ti 21.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä, Eija Kilpi. Klo 18 Hanna–ryhmä. Kaikille avoin kv. rukousverkoston ryhmä joka toinen tiistai. Kika Paukkunen, 040 503 0707. Ke 22.1. klo 16 Kokkikerho 2 tytöille ja pojille 1–4 lk. Klo 16 Miestenpiiri.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 17.1. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café. Ma 20.1. klo 17.30 Posliinipiiri. Lisätiedot Tuula Setälä, p. 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ti 21.1. klo 14 Junnukerhis 1–7-luokkalaisille. Ke 22.1.klo 18 Nuortenilta. Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari p. 040 837 9291.

Muuta Eläköön liike ja mieli -tapahtuma to 23.1. klo 14. Kampanja tarjoaa ikääntyneille liikkumista, virkistystä ja hengellisyyttä tulevia toimintoja. Rukousmessu su 26.1. klo 18. Toteutus yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Rukouspalvelua, tee- ja kahvihetki. Teatteriretki Hämeenlinnan teatteriin la 1.3.2014. ”Näyttelijätär”, Ritva Oksanen 50 vuotta näyttämöllä. Retken hinta on 45 e. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon, p. 2340 6300, tammikuun loppuun mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Mukana retkellä Eva-Maria Liljeström, eva-maria.liljestrom@evl.fi, p. 040 828 1840 ja Arja Launis, arja.launis@evl.fi, p. 040 828 1810.

Varhaisnuorille Kokkikerho 1 srk-kodilla 4–7-luokkalaisille maanantaisin klo 15.30–17. Kokkikerho 2 srk-kodilla 1–4-luokkalaisille keskiviikkoisin klo 16.–17.30. Tanssikerho kirkon kerhotiloissa 1–7-luokkalaisille tiistaisin klo 16–17. Junnukerhis Kerhiksellä 1–7-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16.30. Avoimessa kerhossa pelataan ja vietetään aikaa kavereiden kanssa. Pientä välipalaa, yhteistä tekemistä. Sähly Taivallahden peruskoululla 1–6-luokkalaisille torstaisin klo 16–17. TalviWipinä Ruoholahden kappelilla hiihtolomalla 17.–19.2. klo 9–16. Yhteistä puuhaa, askartelua, pelejä, retkiä johonkin lähiseudun kohteeseen. Maksu 45e. Ilm. Töölön nettisivujen kautta 13.1.–3.2.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Ke 15.1. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14 Populus-kerho. Su 19.1. klo 10 Messu. Alava, Koskimäki ja Vesanen. Messuavustajina Teija Koskinen ja Salli Ahtiainen

Seurakunnissa tapahtuu 16.1.— 22.1.

Ma 20.1. klo 11–13 Neulekahvila. Klo 16 Miesten piiri. Ti 21.1. klo 12–13 Soppakirkko. Maksuton lounas ja alussa hartaus. Ke 22.1. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14 Populus-kerho.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 16.1. klo 18 Kappelimessu. Koskimäki ja Kakkonen. Ti 21.1. klo 13–16. Olohuone. Arvi Lind vierailee klo 14.Klo 15 Rukoushetki. To 23.1. klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Kakkonen.

Vartiokylän kirkko Su 19.1. klo 16 Sanan äärellä -ilta. Hetki Sanalle, rukoukselle ja musiikille.

Tulossa Senioripysäkki alkaa keväällä Matteuksenkirkolla. Maksuton keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmä kokoontuu 15 kertaa kerran viikossa. Osallistujat haastatellaan. Lisätietoja diakoni Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 Alakouluikäisten talvileiri Lohirannassa 31.1.–2.2.2014. Ilmoittauminen seurakunnan nettisivuilla 17.1 mennessä. Lisätiedot Johannes Joenpellolta 09 2340 6460. Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokyla

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 15.1. klo 17 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Neulekerho. To 16.1. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Lounaan hinta 1 e. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Su 19.1. klo 11 Messu. Liturgia Johanna Joronen, saarna Marketta Antola ja kanttorina Riitta Hirvonen. Pyhäkoulu saarnan aikana. Ma 20.1. klo12 Iltapäiväpiiri. Klo 18 Raamattupiiri Filippiläiskirje. Vetäjänä George Betel. Ti 21.1. klo 18 Miestenpiiri. Ke 22.1. klo 17 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Neulekerho.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575. To 16.1. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Airi Heikkinen ja Teija Tuukkanen. Ti 21.1. klo 13 Rukouspiiri.

Ke 15.1. klo 18 Miesten piiri. Ajatuksia elämästä. Ti 21.1. klo 10 Perhekerho. Ke 22.1. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Erityisdiakonia Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 ■ Pullakirkko su 19.1. Pirjo Suomi ja Hannu Elomaa, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 16, Diakoniaruokailu (1 e) ke ja pe klo 12–13, Katulähetysilta ke klo 18.

Erityisnuorisotyön keskus Snellu

Merirasti-kappeli

■ Toinen linja 8, p. 09 2340

2352 ■ Jaluspolku 3, p. 2340 Saapas etsii vapaaehSeura6573, 050 541 2119 toisia, tule mukaan kunnat Ke 15.1. klo 18.30 Uusi nuorten parissa tapahlaulu -kuoro. verkossa: www. tuvaan Saapas-toiminTo 16.1. klo 10 Perhetaan! Uusien vapaaehhelsinginseura- toisten koulutus alkaa kerho. Ke 22.1. klo 18.30 Uusi helmikuussa. Ilmoittaukunnat.fi laulu -kuoro. tumiset ja lisätiedot hkettusaari@evl.fi tai p. Albatross 09 2340 2355 tai www.snel■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 lu.info. Yhteinen elämämme – 6571 ryhmä sateenkaripareille KokoontuKe 15.1. klo 13 Laulupiiri. Piiriä johtaa miset maanantaisin 24.2. alkaen 6 kerAnja Hinkkanen. taa klo 18–20. Lisätied. ja ilmoittautumiPe 17.1. klo 12–13.45 Cafe Outolintu. set www.snellu.info Ma 20.1. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo Kampin kappeli 13 Iltarusko–raamattupiiri. Klo 18 Ve■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, näjänkielinen raamattupiiri. kampinkappeli@evl.fi Ti 21.1. klo 10–12.30 Elämänkysymyksiä Kappeli on avoinna ma–pe klo 8–20, la– raamatun äärellä. Naisten piiri. Lastensu klo 10–18, Aamuhartaus maananhoito järjestetty. Klo 14 Askeleita Suotaisin klo 8, Iltahartaus perjantaisin meen. Klo 18 ”Diakoni oli kuin enkeli”. klo 18. Asiakkaiden ajatuksia diakoniatyön asiakasvastaanoton hengellisyydestä VuoKansainvälinen työ saaren seurakunnassa. Diakoni (AMK)■ www.migrantchurch.fi ja facesosionomien Sini Toivasen ja Heidi Viitabook.com/migrantchurch.fi Virtasen opinnäytetyön kaikille avoin Arabiankielinen työ; messuja eri puoesittelytilaisuus. Kahvit. lilla pääkaupunkiseutua, tietoja toiminMyrskylintu nasta ja papin palveluista: past. Ramez ■ Solvikinkatu 11 Ansara p. 09 2340 3380 tai ramez.an-

sara@evl.fi myös www.migrantchurch. fi ja facebook. Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas, messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym. myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. past. Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651. Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839. Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

koisin, Metropolia AMK Tukholmankatu 10 ti 14–15, Tavitalo ke 13–15 (parilliset viikot), Bulevardi 31 ke 13–15 (parittomat viikot), Sibelius–Akatemia tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi, Stadin ammattiopisto, Haagan koulutusyksikkö, Ilkantie 3, vastaanotto ma 12–14, Holkkitien yksikkö, pappi tavattavissa keskiviikkoisin.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää su–to klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/mpm.

Sairaalasielunhoito

■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619 tai paivi.korhonen@ evl.fi

Sairaalapappi on potilaita, vanhustenkeskusten asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa varten. Sairaalapapit työskentelevät Hyksin ja Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston sairaaloissa, Kivelän, Koskelan ja Myllypuron vanhustenkeskuksissa, Kustaankartanon palvelukeskuksessa ja Terhokodissa. Kun kaipaat kuuntelijaa ja tarvitset tukea – ota yhteyttä. Yhteystiedot henkilökunnan kautta tai: http://www.helsinginseurakunnat.fi/yhteinentoiminta/apuajatukea/kunoletsairaalassa.html

Näkövammaistyö

Vapaaehtoistoiminta

■ Seurakuntien talo, Kolmas linja

Vapaaehtoistehtäviä tarjolla osoitteessa www.suurellasydamella.fi.

Kehitysvammaistyö ■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ evl.fi,

Kuurojentyö

22, p. 09 2340 2549 Näkövammaisten lähetysaskartelupiiri pe 24.1. klo 17–19.30 vieraana Etiopian lähetti Pirkko Nummela, Sururyhmä pääkaupunkiseudun näkövammaisille, kokoontuu kuusi kertaa, joka toinen ke 29.1.–9.4. klo 10–12, Albergan esplanadi 1, 1.krs. Ilm. 22.1. mennessä Tarja Huttunen 040 734 7715.

Oppilaitostyö Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö päärakennus huone 408 ti klo 10–12, DIAK ma 11–13, Haaga–Helia AMK Pasila ti 10–11, Haaga kuukauden toiseksi viimeinen torstai 10–11, Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia keskiviik-

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Onnitalo

Kuolleita

MUISTA LÄHEISTÄSI

Ikäihminen, Tule asumaan palvelutalo Onnitaloon Helsingin merelliseen Tammisaloon Pysyvää asumista tai tilapäistarpeeseen kalustettuja asuntoja

Kuolin- ja osanottokiitos -ilmoitukset Kirkkojakaupunki -lehdessä

Liisa Hellin Makkonen

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Tutustu: www.onnitalo.ﬁ

Ilmoitusmyynti 0400 249 961

Palvelutalon johtaja Marja Tammisto p. 044 5307036 yhteys@onnitalo.ﬁ

os. Koponen s.28.6.1931 Rantasalmi k.12.12.2013 Helsinki Rauha hänen sielullensa, päivänpaiste muistollensa. Lämmöllä muistaen Eeva Esa Tuula perheineen Pirjo perheineen Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta.

ILMOITUKSET 0400 249 961

Aa niin kuin aarre! 18.–21.2.2014 Vivamossa, Lohjalla Talvileiri Isovanhemmille ja lastenlapsille. Luvassa musisointia, Raamatun kertomuksia, ulkoilua, sirkustemppuja, askartelua, Juditaasi kärryineen ja tietysti aarteen etsintää! Tule mukaan! Leirimaksu: aikuiset 40 € ja lapset 30 €. Täysihoito: koko ajalle aikuiset 189–255 € ja lapset 3 - 5 v. 25%, 6 - 12 v. 50% ja 13 - 16 v. 75% aikuisten hinnasta. Ilmoittautuminen PHQQHVV¦ YLYDPR#VDQD ˉ WDL p. 0207 681 760. Lisätiedot: Kristiina Nordman p. 0207 681 632. Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa. Puh. 0207 681 632 YLYDPR#VDQD ˉ YLYDPR RSLVWR ˉ

NDQVDQUDDPDWWXVHXUD ˉ

Tule tutustumaan tämän päivän lähetystyöhön ja pohtimaan omaa paikkaasi lähetystyössä kotimaassa ja vapaaehtoisena ulkomailla.

Lähde liikkeelle -koulutus lähetystyöstä kiinnostuneille aikuisille Lähetystalo, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Lähijaksot: 8.-9.2., 22.-23.3. ja 26.-27.4.2014 Lisätiedot ja ilmoittautumiset Kirsti Kososelta: puh. 040 759 1170 tai kirsti.kosonen@suomenlahetysseura.ﬁ Osallistumismaksu 200 e, sis. ruokailut, (70 e/lähijakso). Yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Juoksijat vastustavat Länsirannan muuria Suomalaisjuoksijat ottavat kantaa Palestiinan tilanteeseen harjoittelemalla maratonille. Teksti ja kuva Maria Palmusaari

yöhäissyksyn iltapäivänä pieni porukka juoksijoita kokoontuu Olympiastadionin tornin juurelle. He suuntaavat innokkaina kohti Keskuspuiston lenkkipolkuja. Heillä on vielä aikaa treenata Palestiinan maratonille. Silloin juostaan todennäköisesti kuumassa auringonpaisteessa. Reitti on yhtä mäkeä. – Erilaiset olosuhteet asettavat aina omanlaisia haasteitaan. Betlehemin reitti on varmasti raskas, yhteislenkkiä vetävä Kalle Hietanen, 39, toteaa. Hietanen osallistuu Suomen Lähetysseuran järjestämälle juoksumatkalle Palestiinaan huhtikuussa. Palestiinan ensimmäinen virallinen maraton järjestettiin viime vuoden huhtikuussa Betlehemissä Länsirannalla. Tapahtuman pani alulle tanskalainen Right to movement -järjestö yhteistyössä paikallisten kanssa. Maratonin ydinviesti on muistuttaa, että liikkumisvapaus on ihmisoikeus. Lähetysseuran matka on osa kampanjaa, jonka tavoite on nostaa esiin liikkumisvapautta ihmisoikeutena sekä lisätä tietoisuutta palestiinalaisten tilanteesta. Palestiinalaisten vapaata liikkumista estävät tarkastuspisteet, Länsirantaa erottava muuri sekä Gazan saarto. Liikkumisrajoituksilla on laajoja taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, ja ne muodostavat arkielämälle suuren haasteen. – Kampanja viestittää palestiinalaisten kohtalosta pitkittyneessä konﬂiktissa. Kun oikeus vapaaseen liikkumiseen ei toteudu, myös monet muut oikeudet ovat vaarassa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on olennainen osa oikeudenmukaisen rauhan prosessia, sanoo kampanjaa vetävä Lähetysseuran rauhan ja sovinnon erityisasiantuntija Karita Laisi. Maratoonarina Kalle Hietanen on kokenut. Hän on asettanut itselleen tiukan aikatavoitteen myös Palestiinaan. Suoriutuminen 42 kilometristä kolmessa ja puolessa tunnissa ei kuitenkaan ole tämän juoksun korkein tavoite.

– Juoksemalla Palestiinassa olen mukana puolustamassa ihmisoikeuksia. Toivon, että tapahtuma saa julkisuutta myös Suomessa ja auttaa tuomaan näkyville alueella elävien ihmisten vaikeaa arkea. Toivon, että kaikkialla ymmärretään se perusahdinko, jossa palestiinalaiset joutuvat elämään. Hietasen lapsuudenystävä, mäntsäläläinen Maija Vidquist, 47, on lähdössä matkalle miehensä ja 14-vuotiaan tyttärensä kanssa. – On hienoa, että tähän juoksutapahtumaan voi osallistua myös lyhyemmillä matkoilla, Vidquist sanoo. Palestiinassa on mahdollista juosta täyden maratonin lisäksi myös puolimaraton tai kymmenen kilometriä. – Viime aikoina juoksu on jäänyt vähäiseksi, joten olen tyytyväinen, jos saan juostua täyden kympin niin mäkisessä maastossa. Juoksijoita motivoi Palestiinan maratonissa ensisijaisesti ihmisoikeuksien puolustaminen.

”

Maratonin ydinviesti on muistuttaa, että liikkumisvapaus on ihmisoikeus.”

– Itse en ajattele tätä ensisijaisesti monimutkaisena poliittisena kysymyksenä. Lähi-idän tilanteen kaikesta monimutkaisuudesta huolimatta minulle kysymys on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen. Liikkumisvapaus on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille, Vidquist tuumii. Palestiinan maratonille treenaavat suomalaisjuoksijat ovat tottuneet nauttimaan liikunnan tuomasta vapauden tunteesta. – Meidän on täällä vaikea arvostaa liikkumisvapautta ja muistaa, ettei se ole itsestäänselvyys. Päätin lähteä Palestiinaan, koska haluan haastaa itseäni katsomaan maailmaa toisesta vinkkelistä. Haluan kokea tunnelman Länsirannalla, Vidquist kertoo. – Voin kuvitella, että elämästä puuttuu jotain olennaista, kun liikkumista rajoitetaan, Hietanen lisää. Ensi keväänä Vidquist ja Hietanen kokevat, miltä tuntuu juosta palestiinalaisten rinnalla maratonilla, jonka suurin haaste ei ole mäkinen reitti tai polttava aurinko, vaan se muuri, joka varjostaa juoksua. Lisätietoja Lähetysseuran järjestämästä maratonmatkasta: facebook.com/palestiinanmaraton.

Palestiinan aurinkoon. Kalle Hietanen ja Maija Vidquist ottavat kantaa palestiinalaisten ihmisoikeuksien puolesta osallistumalla Palestiinan maratonille ensi huhtikuussa.

Betlehemiläinen juoksija odottaa maratonia Betlehemiläinen Lina Abughayada, 21, odottaa maratonia kotikaupungissaan. – Juuri nyt opinnot vievät lähes kaiken aikani, mutta harjoittelen niin paljon kuin ehdin, lääkäriksi opiskeleva Abughayada sanoo. – Viime vuonna osallistuin juoksuun, koska koin sen velvollisuudekseni. Olihan kyse ensimmäisestä maratonista maassani. Juoksin yhdessä siskoni kanssa kymmenen kilometriä.

Kokemus oli upea ja innostuin juoksemisesta. Toivon, että ensi keväänä pystyn ainakin peittoamaan oman viime vuoden aikani, hän sanoo hymyillen. – Vaikka pidän kilpailemisesta, tärkeintä maratonissamme ei ole suorittaminen. Minulle merkitsee eniten nähdä kaikki ne ihmiset, jotka tulevat ympäri maailmaa tukemaan Palestiinaa. Tutustuin ihmisiin ja sain uusia ystäviä. En malta odottaa, että tapaan heitä uudestaan ensi vuonna.

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

neniälittereK

HELSINGIN AIKUISOPISTO

pitkäaikainen kokemus

Kirkko Alkon tasoa

ukijat varmaan ratkesivat nauruun jo otsikosta. Suomalaisia näet naurattaa aina, kun puhutaan viinasta. Vai tiedättekö esimerkiksi kesäteatterin komediaa, jossa ei olisi pakollista kännikohtausta. Vielä ratki hauskempaa on, jos alkoholi liitetään jotenkin pyhiin asioihin kuten kirkkoon. Viinassa maistuu yhä kielletyn hedelmän maku, vaikka kieltolaki on kumottu jo yli 80 vuotta sitten. Tästä ei nyt kuitenkaan ole kysymys, vaan siitä, että Ylen tutkimuksen mukaan kansalaisten luottamus kirkkoon on noussut samalle tasolle Alkon kanssa. Molempien luottamusindeksi on 3,5 skaalalla 1–5. Edellisessä tutkimuksessa kirkko oli vielä tasolla 3,3. Kirkko on siis vahvassa nousussa, vaikka toisin väitetään. Toivottavasti kirkon väki ei innoissaan humallu tästä nosteesta. Onneksi näitä tutkimuksia tehdään. Ne antavat ainakin pakinoitsijoille aiheita, vaikkei niillä muuta merkitystä olisikaan.

72. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan VERHOILUPISTE

SAVELA

puh. 0400 300628

Satoja suosittuja kursseja!

helao.fi

www.verhoilupiste.net

Hengelliset tilaisuudet

Töölöntullinkatu 8, 00250 Helsinki Helsingin Raamattukoulu Töölönkatu 7 A 3 puh. 491 667

Tammikuun viikko-ohjelma * Ti klo 13 Temppeliaukion kirkon srk-sali, Jobin kirja Marja Heimala-Pelkonen * To klo 12 Raamattukoulu Päivärukoushetki * To klo 13 Raamattukoulu Markuksen evankeliumi, raamattupiirinä, Akseli Valkonen

S e n i o r i ta l o

Aikalisä Jä tk ä sa a r i

Tule mukaan rakennuttamaan senioritaloa. Rakentaminen alkaa kesällä 2014, talo valmistuu loppuvuodesta 2015. Asuntojen keskihinta on 4200 euroa/m2, Hitas.

La 25.1. klo 14 Raamattukoulu Lauantain sana Hannu Äimänen Kursseistamme: www.helsinginraamattukoulu.ﬁ

HERÄNNÄISSEURAT

Infotilaisuus 22.1.2014 klo17 18 12.12. klo Huutokonttorilla, Tyynenmerenkatu 1. Tervetuloa!

La 18.1. klo 15 Juhlakonsertti, VeliMatti Hynninen 70-v. Klo 18 seurat. Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Su 19.1. klo 10 Kirkkopyhä Rekolan kirkossa, Kustaantie 22, Vantaa. Saarna Juha Ropponen. Kahvit ja seurat. Klo 15 Mummon kammarissa, Helenenkatu 34 D, Hyvinkää. Klo 18 Käpylän kirkon seurakuntasalissa, Metsolantie 14. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. Klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5.

ZZZ VHQLRULWDORDLNDOLVD À

Ilmoitukset 0400 249 961

Ti 21.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. Ke 22.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A, 3krs.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 15.1. klo 19 Seurat Su 19.1. klo 16 ja 18 Seurat

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv. Toistoalennus -20 %

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Hoivapalveluja

Asianajajia

HOITOKOTI ESKILISSÄ ON HYVÄ IKÄIHMISTEN SAADA HUOLENPITOA Olemme saaneet hoitaa lämmöllä muistisairaita vanhuksia jo yli 11-vuoden ajan. Jos toivot turvallista asumista/lepoa vaikkapa omaisen loman tai putkiremontin ajaksi, niin soita johtaja Jonna Ruoho p. 045 125 4183 tai Seija Karinen p. 041 501 9453 www.hoitokotieskil.ﬁ

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

SUVIN KOTIAPU JA VIRIKE Kaikki kotityöt, henk.kohtainen apu, kauppa, ruoanlaitto, leivonta, asiointiapu, shoppailukaveri, lääkäriin saatto, liikuntaa, virikkeitä, retkiä ja juttuseuraa. P. 041 448 5516 kotiapujavirike.ﬁ kotiapujavirike@gmail.com

Myydään Kristillistä taidegraﬁikkaa www.ateljeeraike.ﬁ

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ﬁ

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Lakiasioita

Vuokrata halutaan

Palveluja tarjotaan KODIN TIETOTEKNIIKKAPALVELUT KÄTEVINÄ KOTIKÄYNTEINÄ

Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Leikkaa talteen

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS

ILMOITUKSET 0400 249 961

x x x

Työssäkäyvä nuori opiskelijanainen etsii yksiötä vuokralle Helsingin kantakaupungin alueelta. P. 050 598 2814

Koulutus ja opastus Asennus, huolto ja etätuki Laitehankinnat

Puh: 045 8494 310, Sähköposti: info@laitejatieto.fi www.laitejatieto.fi ELÄKELÄISILLE TYÖKULUISTA -15 %

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ﬁ

3 seesteistä kolmikymppistä naista etsii kolmiota Hgin kantakaupungista kimppakämpäksi. Miia 045 202 0228 Vuokrataan yksiö Ullanlinnan/Punavuoren alueelta. Yht. otot 050 545 9441 tai maria@mariamiklas.com

ASUNTOJEN

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ﬁ

MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY

TARJOA MYYNTIIN! Soita ark/vkl 0400 506 079

Hammashoitoa HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480

Vuokralle tarjotaan

Anneli Vainioranta ky 2,5 % myyntihinnasta (sis.alv)

Helsinkiläinen kiinteistötoimisto etuovi.com/jokakoti.ﬁ

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt. Kotitalousvähennys. Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.ﬁ

Saneeraus Pe-Ry tmi

Palkittua, radioaalloilta tuttua kiinteistönvälitystä.

Suomen AsuntoSatama LKV Vp 2,9+alv 24% (3,6%) Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t + alv. www.bewesport.ﬁ lumityöt, remontit, muutot jne.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Pienetkin sähkötyöt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

Tapetointi ja sisämaalaukset. Ilmainen arvio ja verovähennys. Puh. 050 431 0175.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kierrätyspalvelu. Kaikki pois! 0466 418 728

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Parturi-kampaaja terveydenhuollon ammattilainen: jalkojenhoito, kotikäyntejä. Elisabeth: 040 595 6843.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYÖT. Puh. 044 911 8930

Ilmoitukset 0400 249 961

Sähköasennusliike. Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com Mietitkö asuntosi myyntiä/vuokrausta? Uskovan ja luotettavan asuntomyyjän tavoitat numerosta: 0400 716 154

Teologiäiti 50v. etsii asuntoa lukioikäisen poikansa kanssa pääkaupunkiseudulta. 2-3h, 500-600e/kk. Emme tupakoi eikä meillä ole lemmikkieläintä. Yht.otto 0400 873 497/ Tiina

Ostetaan huoneistoja

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

OSTETAAN yksiö Helsingistä max. 3 kilometriä Hakaniemestä. Hinta max. 130 000€. Puh: 050 305 1883/Emma

www.asuntosatama.ﬁ

Haagan työkeskuksesta edullisesti huoneistojen pintaremontit yms. P: 09 587 8155, haaga.tk@niemikoti.ﬁ

Mitoin kuin mitoin

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ﬁnrak21@luukku.com P. 040 189 5682

40v

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203

Rakennusala

Nyt Remontit Kuntoon! Myös pienet muutostyöt Kotitalousvähennykset Siivoukset/Kuljetukset ym. kts. www.ﬁx-itoy.ﬁ Sahaajankatu 37, 00880 HKI puh. 0400 366 307 Fix-IT OY

LKV

Soita 045 111 4211 Lauttasaari, Gyldenintie 10. Läpitalon 2H+baari-K, 52m2, 4/4, hissi. Parveke länteen, rauhallinen puistomainen ympäristö. Vapaa 1.2.14. P. 050 563 4270

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

SYYSTARJOUS pienten REILU TALVITARJOUS ja suurempien remonttien teettäjille. Myös kotitalousväh. Esim. laatoitus-,laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapetti-ja kirvesmiestyöt ym. Pitkä kokemus.Tarvikeale ja kuljetus. Ilmainen arviointi. P. 0400 819 757 myös iltaisin ja viikonl.

(A)

TEHOSÄHKÖ

puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Tarvitsetko apua metsäveroilmoituksen kanssa? Johan, 040 965 5077. H:ki Verhoilut, entisöinnit ja huoneistoremontoinnit. Verhoilu & Entisöinti Puhti P. 044 524 1122

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515. TERAPIATYÖHUONE UUPUMUS JA ILO Psykoterapeutti Riitta Pajunen yksitt./ Kela- asiakkaat. P. 050 364 9884, uupumusjailo.fi Eläkelaiset HUOM! Jalkahoito 50€. Kauneushoitola Profile. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397. Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myös kotikäynteinä. Kaikenlaisiin ongelmiin keskusteluapua psykoterapeutilta. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.dancan.fi tai soittamalla 045 806 4144 Hermoratahierontaa Koulut.hieroja Maria Sarmanto Runeberginkatu 43, p. 044 557 7846

Siivouspalveluja IKKUNANPESUA ja siivouksia. Puhdasta energiaa arkeen! Verhojen ompelua, vaatteiden korjausta. www.evinco.ﬁ, 0400 104074 IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ﬁ p.045 888 2583

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ﬁ 040 762 5615

vähenn. 45%

Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com

Ostetaan OSTAN KUOLINPESÄT, kodin sekal. arvoirtaimen 25v. kokemuksella, loppusiivoukset sop.muk. Onni P. 040 377 5159 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 09-4546572 www.menec.ﬁ

0440 - 691 994 T.Vanari

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marﬁc.ﬁ p. 040 502 4546

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marﬁc.ﬁ p. 040 700 1925.

Halutaan ostaa vanha polvipituinen hääpuku, 60-luku/vanhempi, k. 36. Puh 050 540 8684.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi KRISTA KELTANEN/PLAINPICTURE/KUVAARIO

Viikon vinkki

Vauvan viihdettä Baby-pallomeri, sosemaistajaiset, kirkkomuskari... Torstaina 23.1. kello 10–12 on Mikaelinkirkolla hillitsemätön määrä vauvaperheiden viihdykettä asialla höystettynä. On tavaranvaihtotoria, tuote-esittelyä ja tietoiskua. Isommillekin sisaruksille on ajateltu mukavaa puuhaa. Perheille jaetaan sata runsasta tuotekassia, ja kotiinviemisiksi on varattu myös näytevaippoja. Järjestäjinä ovat Mikaelin seurakunta, Helsingin kaupunki ja monet eri järjestöt. Virkeyttä vauvaperheeseen -tapahtuma Mikaelinkirkolla torstaina 23.1. kello 10–12, Emännänpolku 1. Lisätietoa: www.helsinginseurakunnat.fi/mikael.

Radio&TV Renessanssin lähettiläät. Jos kuulijoita tulee konsertteihin tarpeeksi, meillä on varaa järjestää festivaali myös ensi vuonna, kuoronjohtaja Kari Turunen ja urkuri Petros

YLE radio1 87,9 MHz Su 19.1. klo 10 Jumalanpalvelus Espoonlahden kirkosta. Klo 11 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Metodistikirkon jumalanpalvelus Kuopiosta. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 16.1. Toimittaja Kaisa Raittila. Kappalainen Arto Antturi. Pe 17.1. Kappalainen Ilari Kinnunen. Sisko ja Hannu Raitis. La 18.1. Kirkkoherra Markku Salminen (Ortodoksinen kirkko). Pastori Hanne-Maaria Rentola. Ma 20.1. Yliopistopappi Henri Järvinen. Kari Sorvali lukee Luukkaan evankeliumia. Ti 21.1. Laulajatar, musiikin tohtori Aulikki Eerola. Pastori Mikko Leistola (Ortodoksinen kirkko). Ke 22.1. Pastori Panu Pihkala. Metropolian opiskelijoiden hartaus. To 23.1. Toimittaja Kaisa Raittila. Pastori Päivi Aikasalo.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 19.1. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 18.1. klo 11.05 Vapaaehtoistyöntekijä Juha-Pekka Myllymäki: ”Jakamalla saadaan paljon enemmän, kuin mitä voisi edes kuvitella. Vapaaehtoistyö on helppo tapa tehdä hyvää.” (Luuk. 9: 13–17) Uusinta ma 20.1. klo 14.55.

Musiikissa sydämen r Levollisesti hengittävä ja harmoninen, harvoin kuultu renessanssimusiikki kutsuu Paavalinkirkkoon rauhoittumaan. Teksti Pälvi Ahoinpelto Kuva Liisa Huima

uomessa on totuttu kuulemaan gregoriaanista musiikkia 1300-luvulta ja sitten musiikkia barokin ja romantiikan ajalta, 1600-luvusta eteenpäin. Väliin on jäänyt parisatavuotinen renessanssikausi, jonka musiikkia ei ole juurikaan esitetty. Nyt tilannetta on tarkoitus kohentaa yhden festivaalin verran. Aurore-renessanssimusiikkijuhlien neljässä konsertissa esitellään sekä maallista että kirkollista musiikkia eri puolilta Eurooppaa. Kussakin konsertissa esiintyy sekä lauluyhtye että soittaja tai soitinryhmä. Etenkin juhlapaikkana toimivan Paavalinkirkon italialaistyyliset kuoriurut ovat vahvasti esillä. Festivaalin nimi Aurore liittyy

valoon, auringonnousuun ja päivän koittoon. Se sisältää ajatuksen, että renessanssi alkoi pimeän keskiajan mentyä. Millaista sitten on renessanssimusiikki? – Renessanssin ajan musiikki on harmonista ja kaunista, musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, kuoronjohtaja Kari Turunen luonnehtii. – Sen pulssi on hidas ja sointujen vaihtuminen harvaa. Renessanssimusiikissa on kehon oma rytmi, sydämenlyönti. – Renessanssimusiikki on viety älyllisesti pitkälle, mutta silti sitä on helppo lähestyä, täydentää urkuri Petros Paukkunen, juhlien toinen puuhamies. Konsertit kutsuvat siis paitsi kuuntelemaan musiikkia myös mietiskelemään ja rauhoittumaan, antamaan ajatusten liikehtiä omassa tahdissaan. Kari Turunen kertoo, että renessanssi on musiikillisena

kautena monipuolinen ja laajaalainen, joten sitä määrittää oikeastaan vain säveltämisen aika. Musiikillisesti renessanssin kaudella siirryttiin tonaaliseen musiikkiin eli meidän länsimaisessa korvassamme tutulta kuulostavaan duuri–molli-musiikkiin. Renessanssi otti käyttöön konsonoivana, harmonisena intervallina terssin. Aiemmin musiikissa pidettiin oikeaoppisena pääasiassa kvintti- ja oktaavisointuja, ja terssi käsitettiin riitasoinnuksi.

Turusen mielestä renessanssimusiikki on laulajalle ehkä kaikkein mielekkäintä esitettävää, sillä se on laulajien laulajille kirjoittamaa. Jokainen stemma laulaa kokonaista melodiaa, ja itsenäiset melodiat muodostavat yhdessä soivan kudoksen. Ennen laulaja saattoikin saada käteensä vain oman stemmansa nuotin, ja vasta yhdessä toisten kanssa musisoidessa paljastui, millaista musiikki kokonaisuudessaan oli. Myöhemmin esimerkiksi barokin koraalimusiikissa säestys-

Aurore – renessanssimusiikkia Paavalissa ■ Torstai 16.1. kello 19 Musiikkia Sikstiiniläiskappelista. Ensemble Petraloysio & Ilpo Laspas, urut. ■ Perjantai 17.1. kello 19 Italian täysrenessanssin musiikkia. Giardino Novo & Nokkahuiluyhtye Q Consort. ■ Lauantai 18.1. kello 18 Musiikkia Burgundin ja Flanderin hoveista. Cappella Pro Vocale & Petros Paukkunen, urut. ■ Sunnuntai 19.1. kello 16 Krakovalainen pääsiäismessu. Lumen Valo & Markku Mäkinen, urut. ■ Paavalinkirkko, Sammatintie 5. ■ Taiteilijatapaaminen ja kahvitar-

joilu tuntia ennen jokaista konserttia Paavalinkirkon alasalissa. Muusikot esittelevät itsensä ja soittimensa sekä keskustelevat yleisön kanssa. ■ Tapahtuman järjestää Renessanssimusiikkia Paavalinkirkossa -yhdistys yhteistyössä Paavalin seurakunnan kanssa. ■ Liput Lippupisteestä ja tuntia ennen ovelta. Yksittäinen konsertti 20/10 e. Festivaalipassi 50/30 e. Lippupisteessä ostettaessa hintaan lisätään välityspalkkio 2,50 e. ■ Lisätietoa: www.renessanssimusiikkijuhlat.fi

Kuorot virittelevät kevätääntään Helsingin seurakunnissa on monia kuoroja sekä lauluja musiikkiryhmiä, jotka aloittelevat nyt kevätkauttaan. Ota rohkeasti yhteyttä kuoronjohtajiin ja ryhmien vetäjiin, mikäli harrastus laulun tai soittamisen parissa kutkuttaa. Eri mahdollisuudet yhteystietoineen löytyvät 18 suomenkielisen ja kolmen ruotsinkielisen seurakunnan omilta verkkosivuilta, joihin pääsee osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi.

Miesten haku Kalliossa Kallion Kantaattikuoro järjestää avoimen harjoituksen teemalla Miesten haku keskiviikkona 22. tammikuuta kello 18–21 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Kantaattikuoro on Kallion seurakunnan kamarikuoro, jonka ohjelmistossa on monipuolisesti eri aikakausien kirkkomusiikkia. Vuonna 2014 kuoro ottaa uusia laulajia tenoriin ja bassoon. Avoimessa harjoituksessa voi tutustua kuoroon ja kuorolaisiin. Mukaan voi tulla laulamaan tai vain kuulostelemaan. Kuorolla on työn alla Igor Stravinskyn Psalmisinfonia.

Sateenkaariparien parisuhderyhmä

Paukkunen sanovat.

ytmi äänet asettuivat tavallaan alisteiseen asemaan suhteessa melodiaan, cantus ﬁrmukseen. Festivaalilla Kari Turunen johtaa Ensemble Petraloysiota ja laulaa itse Lumen Valossa.

Minä ja elämäni Opiskelijat ja nuoret aikuiset miettivät viikonloppukurssilla elämän ja jaksamisen rajoja sekä tulevaisuuden suuntia muun muassa maalaten ja kirjoittaen.

Musiikkia kirkoissa Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa. Laulattamassa Anne Myllylä. Kahvit. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Kirsi Lemponen ja Juha-Matti Tikkanen. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Keidas-matinea klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Comma-kvartetti: Tatjana Reuter ja Johanna Rautakorpi, viulu, Sameli Vettenranta, alttoviulu, Markus Hallikainen, sello. Schumann, Mozart, Brahms. Järj. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Musiikkia Sikstiiniläiskappelista klo 19 Paavalinkirkossa. Katso menovihje.

maan Madar, piano. Ohjelmassa mm. Czardas, Joutsen, Laatokka ja lauluja oopperasta Viimeiset kiusaukset. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Kukkien ja lahjojen sijasta voi halutessaan muistaa rauhantyötä Veli-Matti Hynnisen rauhanstipendirahaston tilille FI 52 8000 2612 5550 51. Siioninvirsiseurat klo 18 Kallion kirkossa. Puhujina mm. piispa Irja Askola, Jaakko Simojoki, Tiit Salumäe, Kristel Engel, Veikko Lisitsin ja Teemu Laajasalo. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Markku Hekinheimo, urut. Musiikkia Burgundin ja Flanderin hoveista klo 18 Paavalinkirkossa. Katso menovihje.

Perjantai 17.1.

Sunnuntai 19.1.

Italian täysrenessanssin musiikkia klo 19 Paavalinkirkossa. Katso menovihje.

Lauluseurat klo 16 Kallion kirkossa. Lauletaan Siionin kanteleen lauluja. Krakovalainen pääsiäismessu klo 16 Paavalinkirkossa. Katso menovihje. Siioninvirsiseurat klo 18 Käpylän kirkossa. Aluksi kahvitarjoilu. Seuroissa vuorottelee säestyksetön veisuu ja lyhyet puheet. Puhujina mm. Juhani Veikkola, Paavo Kilpi ja Leena Väyrynen-Si. Oh Happy Day! klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Gospelkonsertti. Lauluyhtye Yön kuningattaret ja Big band Pyhimykset. Ohjelma 10 e. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Alexander Bargman, viulu, Regina Lisitz, piano. Kitaramusiikin helmiä klo 18 Viikin

Torstai 16.1.

Lauantai 18.1. Malmin rastit klo 10–14 Malmin kirkolla. Malmilaisten toimijoiden tapahtumassa yksi rastipiste on kirkolla, jossa mukana myös Malmin Martat. Yhdessäoloa, kuumaa mehua ja musiikkia. Juhlakonsertti klo 15 Kallion kirkossa. Rovasti, kamarineuvos Veli-Matti Hynnisen 70-vuotisjuhlakonsertti. Maria Turunen, sopraano, Matti Turunen, basso, Seeli Toivio, sello, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Ar-

Minä ja Minun elämäni -kurssi pidetään Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2, perjantaina 24.1. kello 17.30–20.30, lauantaina 25.1. kello 12–18 ja sunnuntaina 26.1. kello 12–15. Ohjaajana toimii teologian kandidaatti, kuvataidekasvatuksen opiskelija Johanna Mantere. Mukaan voi ilmoittautua osoitteeseen kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Lisätietoa osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/kallio.

Rukoiletko naapurisi puolesta? Kristittyjen yhteinen Rakas naapuri -tee-

Menokasvo: Arto Antturi

Mielen tutkistelua ua

mavuosi 2014 avataan Helsinki rukoilee -tilaisuudessa lauantaina 18.1. kello 15 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Teemavuosi haastaa miettimään suhdettamme naapureihin. Tilaisuudessa on lisäksi rukousta sekä ylistystä ja rukousopetusta. Mukana ovat Arto Antturi, Mika Niikko, Timo Tikka, Mika Yrjölä, Marco Pasinato, Pirkko Säilä, Timo Keskitalo, Seppo S. Kosonen, Jorma Lahikainen, Raili Tanskanen, Ina Litma ja Hannele Ahtinen. Tilaisuuden järjestävät Suomen Evankelinen Allianssi, Helsingin Yhteiskristillinen Evankelioimistoimikunta, Helsinki rukoilee -verkosto, Helsingin ekumeeninen toimikunta ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Se on osa Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa, joka viettää nyt 50-vuotisjuhliaan. Lisätietoa: www. suomenevankelinenallianssi.fi.

Uskon perusteita kertaamaan kertaam Ovatko kris kristinuskon perusasiat hämärtyneet? Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, alk alkaa kertausripari aikuisille keskiviikko keskiviikkona 22.1. kello 18.30. Illassa nautitaa nautitaan iltateetä ja pohditaan aihetta Jumala, kaiken luoja. Ripari sisältä sisältää viisi eri kokoontumiskertaa kertaa. Mukaan voi tulla ilman ilmoi ilmoittautumista.

Tah Tahdotko kirkon kir töihin?

KO JÄ MS Ä

Vanhassa kirkossa alkaa keskustelusarja, arja, jossa paneuehittämään miedutaan jesuiittaisä Ignatius Loyolan kehittämään lentutkistelurukoukseen. Mutta miksii kädessäsi on kello, pastori Arto Antturi? okautta. Opette– Kellotaulussa on 12 tuntia eli puoli vuorokautta. an elämää viimeksi lemme keskustelusarjassa tarkastelemaan kuluneen vuorokauden näkökulmasta. dea? Mikä on mielentutkistelurukouksen idea? n läsnä – Se auttaa havaitsemaan, että Jumala on kaikessa, mitä elämään kuuluu. Jumalaa ei pidä sinkaan etsiä vain hurskaista ajatuksista eikä varsinkaan a totuukohentelemalla itseään, vaan katselemalla a. dellisesti omaa elämää ja sen tapahtumia. Mitä näissä illoissa tapahtuu? h– Kolme Ignatiukseen erinomaisesti perehan tynyttä luennoitsijaa avaa kukin vuorollaan kotutkistelurukouksen eri vaiheita. Sitten rukousta harjoitellaan käytännössä ja vähän kesmin kustellaan. Ilta päättyy lyhyeen evankeliumin lukemiseen ja iltavirteen. Kenelle illat on tarkoitettu? tuneet perintei– Aivan erityisesti niille, jotka ovat vieraantuneet gellistä kaipaussistä rukoustavoista, mutta tuntevat hengellistä aipaa virkistystä. ta. Kenelle tahansa, jonka rukouselämä kaipaa Pälvi älvi Ahoinpelto Näe Jumala kaikessa – matka uuteen hengellisyyteen. Keskustelusarja torstaisin 16.1., 23.1., 30.1., 13.2., 27.2. ja 6.3. kello 19 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6.

– Renessanssiurkujen koneisto on yksinkertainen, ja soittotekniikalla pystyy määrittelemään, miten ne soivat, Petros Paukkunen kertoo. Hänen mukaansa esimerkiksi 1500-luvun ohjelmisto avautuu uudella tavalla, kun sitä soittaa aikakaudelle tyypillisillä uruilla. Voidaan ajatella, että tyyliurut ovat eräänlainen soiva näyte tai ainoa taltiointi aikakautensa musiikista. Paavalinkirkon pienten kuoriurkujen dispositio eli äänikertojen ja äänenvärien kokonaisuus on samanlainen kuin italialaisissa myöhäisrenessanssin uruissa. Urkurakentamo Martti Porthanin vuonna 2004 valmistamat kuoriuruissa on 12 äänikertaa, yksi sormio ja liitejalkio. Petros Paukkunen esiintyy urkurina yhdessä Cappella Pro Vocale -lauluyhtyeen kanssa. Festivaalibonuksena konserttivieraille tarjotaan taiteilijatapaaminen ennen jokaista konserttia.

Sateenkaariparien oma Yhteinen Elämämme -parisuhderyhmä aloittaa helmikuussa. Mukaan pääsee kuusi paria. Ryhmä kokoontuu maanantaisin 24.2., 3.3., 10.10, 17.3., 31.3 ja 7.4. kello 18–20 Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskus Snellun tiloissa, Toinen linja 8. Ryhmässä pohditaan parisuhdetta ja siihen liittyviä kysymyksiä yhdessä oman kumppanin kanssa. Ohjaajina toimivat perheterapeutti Terhi Väisänen Kataja ry:stä ja Henna-Mari Kettusaari Snellusta. Käytössä on uudistettu materiaali. Osallistuminen maksaa 20 euroa / pari, ja se sisältää tarjoilut. Mukaan voi ilmoittautua 3.2. mennessä sähköpostilla hkettusaari@evl.fi tai p. 09 2340 2355. Ohjaajat ja parit tapaavat erikseen ennen ryhmän alkua.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Valtakunnalliset Next step -kouluValta tus- ja työpaikkamessut pidetään Helsin messukeskuksessa Helsingin keskiv keskiviikkona 22.1. ja torstaina 23.1. 9–1 Myös kirkkohallitus on kello 9–16. mukana me messuilla ja kertoo erilaisista kirkon tarjoa tarjoamista töistä osastolla Messu pääkohderyhmät ovat 3d32. Messujen o ammattiin opiskelevat, lukiolaiset sekä peruskoulun viimeisten luokkien opiskelijat, ja niiden teemana on tänä vuonna nuorisotaku Liput maksavat 8 euroa, nuorisotakuu. varusmiehil ja työttömille 1,50 euroa. varusmiehille

kirkossa. Diplomikitaristi Janne Lehtinen esittää klassisen kitaran suosikkikappaleita 1900-luvulta: Heitor Villa-Lobosin viisi preludia, Federico Moreno-Torroban kappaleita, J.S. Bachin Chaconne ja Antonio Lauron venezuelalaiset valssit. Ohjelma 8 e.

Maanantai 20.1. Laulamme virsiä klo 13.30 Kontulan Helykodissa, Porttikuja 8. Laulattamassa Mikaelin seurakunnan työntekijöitä. Tilaisuus on kaikille avoin.

Tiistai 21.1. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Pekka Suikkanen, urut. Konsertti klo 18.30 Kannelmäen kirkossa. Taru Hämäläinen, sopraano, Kaj Ekman, piano.

Keskiviikko 22.1. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Santeri Siimes. Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Yhteislaulua. Musiikkimatinea klo 13 Malmin kirkossa. Puistolan Senioripojat laulavat ja laulattavat vanhoja virsiä, säestää Heikki Poutanen. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Raamatun punainen lanka Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, perehdytään neljänä torstai-iltana Raamattuun teologian tohtori Eero Junkkaalan opastuksella. Luento- ja keskusteluillat alkavat 23.1. kello 18 teemalla Alusta Abrahamiin. Iltoihin on vapaa pääsy. Lopuksi tarjotaan iltatee.

Kallion kirkko täyttyy rukouksesta Tämän vuoden alusta alkaen Kallion kirkko on auki jokaisena arkipäivänä kello 7–21 ja viikonloppuisin kello 9–19. Arkisin kirkossa on sama ohjelma: kello 7.30 aamurukous, 12 päivärukous, 16 raamatunluku ja 18 pieni viikkomessu. Pappi on paikalla kello 16–19. Torstaisin viikkomessun tilalla vaihtelevat Hiljaisen rukouslaulun messu, Kivimessu ja Wähäväkisten juhlaveisuu -körttimessu. Lauantaisin pidetään aamurukous kello 9 ja sunnuntaisin päämessu kello 10. Tavoitteena on, että kirkko täyttyy rukouksesta, raamatunluvusta ja sakramentista. Kirkkoa on tarkoitus pitää auki seurakuntalaisvoimin. Mikäli haluat olla auttamassa, ota yhteyttä diakoni Maarit van Santeniin, maarit.vansanten@evl.fi.

Valtiovarainministeri kutsuu keskusteluun Voiko etiikkaa ja taloutta yhdistää? Valiovarainministeri Jutta Urpilainen on kutsunut arkkipiispa Kari Mäkisen, metropoliitta Ambrosiuksen ja piispa Teemu Sipon keskustelemaan eettisestä markkinataloudesta. Keskustelua kommentoi professori Ilkka Niiniluoto. Tilaisuuden juontaa Mirja Pyykkö. Keskustelu on tiistaina 21.1. kello 18–20 Helsingin yliopiston juhlasalissa osoitteessa Unioninkatu 34. Tilaisuus on yleisölle avoin. Tilaisuuden järjestää valtiovarainministeriö.

Kirkko&kaupunki 15. tammikuuta 2014 Numero 2

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

teriaalia vain yksityisesti. Omat mainokseni hän poistatti hyvän markkinointitavan vastaisesti kirkon aulasta ennen tilaisuutensa alkua. Vaikenevaa marttyyria hänestä ei kannata tehdä. Hän osaa puhua puolestaan sekä kulissien takana että mediaa avuksi käyttäen. Juuri äsken Pirkko Jalovaara kertoi Radio Deissä miehensä Jussi Jalovaaran koonneen Rukouspalvelu ry:n jäsenrekisterin ikään kuin se oikeuttaisi rekisterin haltuun ottamisen. Asianajaja totesi osoiterekisterin viemisessä vääryyden tapahtuneen. Asiaa olisi voinut puida oikeudessa. Rukousystävä-lehti postitettiin hämmästyneille rekisterin jäsenille pankkisiirron kera ja he saivat näin tukea köyhää evankelistaa. Suuren testamentin pimittämisessä Jalovaarat kuitenkin epäonnistuivat. Nimimerkki on kiitollinen läheistensä parantumisesta. Aidosti etsivä voi saada apua rukoilijasta huolimatta. Kaikissa uskonnoissa tapahtuu ihmeparantumisia mitä erilaisimmilla voimilla, joita kannattaa arvioida. On hienoa, että nimimerkki Älä luovuta tahtoo muistaa minua rukouksessa. Hengelliseen väkivaltaan puuttuminen on ollut elämäni vaikein ja epämiellyttävin pesti. Seppo Juntunen pastori

Yhteislaulua vai ei?

Ville Ranta

Tasa-arvo ja takapajuisuus

ni asia on juuri päinvastoin. Ihmisoikeuskysymykset ovat mitä syvimmin teologisia kysymyksiä, joita virka- ja avioliittoteologia läheisesti sivuaa.

Sami Tammisalo ja Santeri Kaleva kommenHannu Vapaavuori toivat ajatuksiani (K&k 9.1.). Tammisalo sulkee silmänsä tosiasioilta kiistämällä sen, Jalovaaran uhrit ovat että mittavat kirkostaeroaallot ovat olleet olemassa reaktioita ihmisarvoa loukkaavien puheenJalovaaran kaltoin kohtelemat ja syväsvuorojen muodostamaan kuvaan kirkosta. ti traumatisoimat ihmiset ovat olemassa. Hän vierittää syyn maallistuneelle pääkauHeillä on kasvot ja nimet kuten nimimerkin punkiseudulle. Ei pidä panna päätä pensaataakse kätkeytyvällä ”Älä luovuta” kirjoittaseen. jallakin (K&k 9.1.). Näitä ihmisiäkö ei pitäisi Tammisalo kertoo myös, missä hän on puolustaa? kohdannut lähimmäisenrakkautta. Kaikissa Vääryyksiin puuttumisen ja parjaamisen kristillisissä yhteisöissä sitä varmasti ilmeero näyttää hävinneen. Valehteleminee. Meidän kaikkien rakkaus on kuinen olisi parjaamista. Vastakirjoitenkin perin valikoivaa. Olennaista tuksissani ei ole kysymys henon, kohdistuuko rakkautemme Jatka kilökiistasta, vaikka se siltä vain itsemme kaltaisiin ja sakeskustelua vaikuttaisikin. Paavali muismoin ajatteleviin vai edes peverkossa www. tuttaa rakkauden iloitsevan riaatteessa jokaiseen Jumalan kirkkojatotuuden voittaessa. Jalovaakuvakseen luomaan ihmiseen. rasta on jätetty paljon valitukSanteri Kalevan kommenkaupunki.fi sia kirkon johtohenkilöille. teista toteaisin, että mielestäni Monilla seurakuntien työntekiInkerin kirkko ja Venäjän ortojöillä on ollut vaikeuksia hyväksyä doksinen kirkko tekevät vahinkoa hänen käskyttävää käytöstään. Kirjoitekumeenisille suhteille pitämällä kiintaja peräänkuuluttaa työrauhaa Pirkko Jaloni syrjivistä asenteistaan ja käytännöistään. Niiden synnillisyyden arvioikoon joku muu, vaaralle, mutta se häiriintyy aina vääryyksiin puututtaessa sekä väärin toimivan että mutta vääriä ne ainakin ovat. Kirkkomme vääryyksiin puuttuvan kohdalla. ”verrattain uudet” tasa-arvokäsitykset pePirkko Jalovaara on itsensä markkinoinrustuvat yhtä lailla kristinuskon perussanissa taitava. Vaatimattoman parantajan nomaan, mutta niissä on myös otettu käytproﬁilin luominen on vaatinut paljon aikaa töön Jumalan meille lahjoittama ymmärrys ja rahalla ostettua medianäkyvyyttä. Markja kyky oppia uusia asioita. kinointietiikka jättää toivomisen varaa, jos Kaleva toistaa lopuksi usein kuultua hohän esimerkiksi laittaa kuvaamansa ihmiset kemaa, että ihmisoikeuskysymykset pitäisi YouTubeen vaikka lupasi käyttää kuvamaerottaa teologisista kysymyksistä. Mielestä-

Neljäntenä adventtina 22.12. istuin ääriään myöten täydessä Tuomiokirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja. Väki lauloi sydämensä kyllyydestä tuttuja joululauluja noin kymmenen papin toimiessa esilaulajina. Pappien kuoro esitti myös lauluvihkon ulkopuolelta muutamia ihastuttavia ja ainakin minulle tuntemattomia joululauluja. Heidän laulunsa oli kaunista kuultavaa ja lisäsi yhteenkuuluvuuden tunnetta kirkossa. Vaihtelua ohjelmaan toi myös se, kun yleisö lauloi vuorolauluna pari laulua. Kirkko oli täynnä hyvää joulumieltä. Mutta sitten astui kuvaan tunnelman pilaaja ja kailotti kovalla äänellä erään pappien kuoron esityksen jälkeen: ”Ei me tultu tänne kenenkään esiintymishalua tyydyttämään, vaan laulamaan yhdessä joululauluja.” Millä oikeudella hän kommentoi koko yleisön puolesta? Minun lähelläni istuneet ihmiset pitivät pappien laulusta ja paheksuivat naisen käytöstä. Minulle tuli todella paha mieli, ja tunnelma tuntui lässähtäneen naisen sanojen mukana. Toivottavasti pappien kuoro on myös ensi vuonna kauneimpia joululauluja laulettaessa mukana Tuomiokirkossa. R. Markkula

Kiitos sinulle rohkea nuori nainen, joka täpötäydessä Tuomiokirkossa (22.12.) ilmaisit mielipiteesi: ”Olemme tulleet laulamaan ja haluaisimme laulaa enemmän...” Useat mukana olleet yhtyivät toiveeseesi. Kannattaisi varmasti ”kauneimmissa” kokeilla ihan vain pelkkää yhteislaulua. Laulettaisiin vaikkapa koko lehtinen läpi yhdessä. Siitä kun löytyy melkein varmasti joka vuosi jokaisen lempilaulu. Hyvistä musiikkiesityksistä voi, varsinkin Helsingissä, nauttia lukemattomissa konserteissa. Niitä ei välttämättä tarvitse yhdistää yhteislaulutilaisuuksiin. Pirkko Mäkinen

Kiitämme palautteesta. Seurakunnassamme laulettiin Kauneimpia joululauluja tänä jouluna 13 kertaa, joista neljä tilaisuutta oli Tuomiokirkossa. Lauluvihkosen kokoaa Suomen Lähetysseura, mutta tapahtuman toteutus tapahtuu seurakunnissa. Oletettavasti käytännöt vaihtelevat eri puolilla kaupunkia ja maata. Meillä Tuomiokirkossa kokonaisuus on tavallisimmin käsittänyt yhteislaulua sekä muutaman esityksen (orkesteri, soitinkokoonpano, esilauluryhmä, kuoro). Suhtautuminen näihin tilaisuuksiin vaihtelee. Toiset pitävät vaihtelua tervetulleena, toiset taas kaipaavat enemmän yhteislaulua. Molemmat näkyvät näissä pa-

lautteissa. Nämä näkökulmat huomioonottaen suunnittelemme joulun 2014 Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia niin, että itse kukin lähtisimme sieltä hyvillä mielin ja jatkaisimme laulamista kenties kotonakin. Suvi-Päivi Koski Tuomiokirkko–Suomenlinna -aluekappalainen, TT

Lapsisaarnaajat – pelottava ilmiö Ennen joulua televisiossa esitettiin Silminnäkijä-ohjelma, jonka aiheena olivat nuoret lapsisaarnaajat. Ohjelma kertoi 10-vuotiaasta Adrianasta Brasiliasta. Hän levitti Jumalan sanaa ja pelastusta kanssaihmisilleen. Hän aloitti saarnaamisen vain 7-vuotiaana. Tytöllä oli selkeä ulosanti ja ajatuskulku. Adrianan perhe on helluntailainen. Hänen perheensä uskoo, että tyttö on saanut vakaumuksensa Jumalalta. Liike rukoilee työttömien, sairaiden, köyhien sekä huumeiden käyttäjien puolesta lapsisaarnaajien avulla. Huumeriippuvuus korvataan Jeesuksella. Uskonnolliset sanat ja nykyaikainen musiikki kaupallistavat liikettä. Eräs psykologi arveli ohjelmassa, että lapsisaarnaajien nuori ikä saattaa vaikuttaa heidän mielenterveyteensä vanhemmalla iällä. Mielestäni lapsen suusta kuultuna uskonnollinen vakaumus saattaa hyvinkin olla aivopesua. Latinalaisessa Amerikassa lapsisaarnaajien määrä kasvaa, toivottavasti Suomessa asia ei ole samoin. Lyyro Kivisalo Helsinki

Keikkapappikeissi on vielä kesken Kirkko ja kaupunki kirjoitti (9.1.) tuomiokapitulin ratkaisusta keikkapappien toimiin. Kirkkoherra Hannu Ronimus selitti toimijoiden näkökantaa asiaan. Lopulta myös Kerettiläinen pani lusikkansa tähän soppaan. Itsekin tilanteessa maallikkona useasti olleena jäin pohtimaan asiaa. Mieleen nousi muutama kysymys. Ensin se, onko kyseessä laki, kuten Kerettiläinen esittää vai kirkkojärjestys, kuten uutisessa sanotaan. Toiseksi se, mikä on omaisten asema tilanteessa, jossa vainaja ei ole kirkon jäsen, eivätkä omaiset halua kytkeä seurakuntaa asiaan, mutta haluavat siunauksen vainajalleen? Kolmanneksi se, kenen oikeutta näiden pappien toiminta loukkaa? Kerettiläisen mukaan omaisia huijataan, kun maksu peritään! Kuinka niin? Jos he eivät ole kirkon jäseniä eivätkä halua kirkon palveluita, mutta ovat halukkaita kristillisen perinteen mukaiseen hyvästiin rakkaalleen ja haluavat maksaa palvelusta. On selvää, että pappi tehdessään työtään seurakuntansa palveluksessa ei saa ottaa ylimääräistä palkkiota toimestaan. Kuitenkin moni seurakunnan viranhaltija saa korvauksia varsinaisen työnsä ohessa tekemästään ammattinsa työstä. Itse olen toimittanut maallikkona useita saattohartauksia eri tilanteissa, kun vainaja ei ole ollut kirkon jäsen. Samoin työssäni merimieskirkoilla toimitin saattohartauksia arkun äärellä, kun vainajaa oltiin lähettämässä Suomeen. Kaikkia ei siunattu Suomessa hautaan, vaan saattohartaus jäi ikäänkuin ”ruumiin siunaukseksi”. Tilaisuuden muoto oli itse rakentamani kirkkokäsikirjan pohjalta. Miten kirkkolaki näihin suhtautuu? Esko Vepsä eläkeläinen merimieskirkosta Helsinki

Luetuin juttu verkossa Verkossa lehden luetuimpana juttuna oli viime viikolla Seppo Simolan pääkirjoitus Kirkon hyvät jäsenet. Se käsitteli median tapaa kertoa kirkostaeroamislukuja. Timo Nerkko kommentoi: ”Jäsenmaksukristitty kiittää kirjoituksesta – kiitos!”