K&k 2014 nro 20

www.kirkkojakaupunki.fi

Oopperatähti Lilli Paasikivi laulattaa Suvivirttä Töölöntorilla Töölöntorilla » 23

Numero 20

Keskiviikkona 28. toukokuuta 2014

ALFRED /SIPA PRESS / LEHTIKUVA

Kirkko Helsingissä kustansi kymppivuotiaat kaverin kanssa Lintsille » 4–5 Viherkatot täydentävät kaupunkiluonnon puutteita » 8–9

Pahaa vastaan?

Kirkot vaikenevat Palestiinan itsehallinnon rikoksista » 11–13

Lisää syvyyttä kummiuteen » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

”

Lainasanat Joudun hallitsemaan arjessa kaikkea, mutta pyhiinvaelluksella jättäydyn Kristuksen varaan.”

Lea Purhonen kävelee kesäisin ristin perässä. Sivut 22–23.

Numero 20

28.5.2014

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA

Pääkirjoitus

Kummin kaa ummit ovat alihyödynnetty voimavara. Usein kummius on molemmille osapuolille tärkeä, läpi elämän kestävä ja kantava ihmissuhde. Joskus elämäntilanteiden muutokset toki väljähdyttävät suhteen. Hyvin monilla kummius sisältää esimerkiksi syntymäpäivä- ja joulumuistamisia ja hyvä niinkin, mutta niiden lisäksi kummiudella on myös syvällinen kristillinen merkitys.

Kummin ihan virallinen tehtävä on tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa.

Moni on tämän tehtävän kanssa melko lailla huuli pyöreänä. Mitä sitä nyt tavallinen tapakristitty osaa tehdä? Useimmat mmat seurakunnat ovat ottaneet käyttöön öön uuden hienon perinteen, jossa kummit mmit unaamaan tulevat konfirmaatiossa siunaamaan kummilastaan. Tämä jos mikä on vän hoitakummin hengellisen tehtävän mista.

K

Rukous Pyhä Jumala, kuinka voisin oppia näkemään asiat sellaisina kuin ne ovat?

Turhan usein liitän toisiin ihmisiin omia kuvitelmiani, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kuinka oppisin tiedostamaan, että myös Sinä olet läsnä kaikessa rosoisuudessakin?

Tätä minä pyydän.

Kummisuhteeseen tulee lee syvyyttä, jos siihen liittyy yhdessä tekemistä, josta jäää muistijälkiä. Vielä upeampaa, jos tähän tekemiseen tulee mukaan toistuvuutta. a.

Ihan tavallinen tapakristitty kummikin voi luoda kummilapsensa kanssa tapoja, joista kasvaa elämään n

Eilen

Tänään

Toiminta alkaa uskalluksesta, loppu on onnesta kiinni.

Emme ole täällä viihtymässä ja oleilemassa. Me olemme täällä kehittyäksemme paremmiksi ihmisiksi, jotta seuraava sukupolvi voisi kehittyä vielä paremmaksi. Juuri tällaista näkökulmaa nykykulttuuri välttelee viimeiseen asti.

filosofi Demokritos (n. 460–375 eKr.)

Jari Ehrnrooth kirjassaan Toivon tarkoitus (Kirjapaja 2014)

sisältöä antavia perinteitä. Niitä hän voi sitten aikanaan ehkä siirtää eteenpäin.

Kirkkoon on viime vuosikymmeninä syntynyt uusia vankkoja perinteitä. Yksi näyttävimmistä on Kauneimmat joululaulut. Helsingin kirkkoherrat päättivät vuonna 2010, että Suvivirsi veisataan kaikissa Helsingin kirkoissa toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Vuodesta 2011 on Stadin Suvivirsi veisattu Narinkkatorilla.

Nykyisin Suvivirren yhteislaulutilaisuuksia on ympäri maata. On syntynyt uusi perinne.

Suomen Lähetysseura on luonut Kauneimmista joululauluista onnistuneen brändin.

Kirkon Ulkomaanapu on tekemässä Suvivirren ympärille vähän sa samantapaista. Lähetysseura on vähän viritellyt ajatusta, että kummit voisivat viedä kummil kummilapsensa laulamaan joululauluja. Mitäpäs jos n nämä tärkeät kirkolliset tahot ryhtyisivät määrä määrätietoisesti luomaan Kummin -brändi kaa -brändiä.

Eikö vain v olisi tavalliselle tapakristityllekin kristity aivan mahdollinen ja mukava muka tapa huolehtia kristillisen perinteen perin siirtämisestä kummilapselleen? lapse Mennään yhdessä laulamaan lama joulun alla joululauluja ja suven suve koittaessa Suvivirttä. Siitäpä vo voisi syntyä perinne, jota voisi jatka yhdessä vielä aikuisenakin. jatkaa Seppo S Simola, päätoimittaja seppo.sim seppo.simola@evl.fi

Iankaikkisesti Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo.

Roomalaiskirjeen 15. luvusta

3

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Jumalanpalvelus puistossa. Eeva Suhonen tutustui Mätisfestareihin ensimmäistä kertaa. Kesäisessä messussa laulettiin Suvilinnun lauluvihkon lauluja Kannelmäen seurakunnan musiikkiryhmän rytmikkäällä säestyksellä ja kerättiin kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.

Kesäinen festivaalipäivä Mätäjoen rannalla Hellepäivä houkutteli asukkaat liikkeelle Kaarelassa, jossa vietettiin koko perheen Mätisfestareita.

Teksti Noora Melaanvuo Kuva Sirpa Päivinen

K

aarela-seuran järjestämät Mätisfestarit toivat sunnuntaina Malminkartanon ja Kannelmäen väliselle Kartanonhaan puistoalueelle jos jonkinlaista kojua. Kaupan oli niin syötävää, arpoja, postikortteja kuin vaatteitakin.

Puistoa halkovan Mätäjoen rannoille asettui myös kalastuskamppein varustautuneita ihmisiä, sillä liikuntavirasto laski jokeen kirjolohia kalastettavaksi.

Ennen kuin Sävelorkesteri, taikuri, klovni, Eino Grön tai muut

esiintyjät pääsivät päälavalle, ohjelmassa oli Mätismessu. Kannelmäen seurakunnan messu tuotiin kirkosta ulkoilmatapahtuman keskelle. Nyt pidettiin jo 18.

Mätisfestarit, ja seurakuntakin osallistui neljättä kertaa.

Aikanaan toive yhteistyöstä tuli yhdistykseltä.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että seurakunnan pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat, sanoi Kaarela-seuran puheenjohtaja Erik Bärlund.

Messuista on kuulunut hänen korviinsa vain hyvää palautetta. Kirkkoherra Sakari Enrold uskoo, että erilaiset asukaslähtöiset tapahtumat ovat alueelle hyväksi. Ulkoilmajumalanpalvelus madaltaa kynnystä astua messuun.

– Tänne on helppo tulla esimerkiksi lasten tai koirien kanssa, Enrold totesi.

Lasten pomppiminen lavan viereisessä pomppulinnassa ei tuntunut häiritsevän jumalanpalvelusrauhaa.

Heti messun aluksi kajahti Suvivirsi, sillä kaikissa helsinkiläisissä messuissa vietettiin Suvivirren sunnuntaita.

– Olisi kiva, jos kouluissakin laulettaisiin yhä Suvivirsi, tuumi aviopuolisonsa Martin kanssa Pohjois-Haagasta pyöräillyt Sonja.

Pariskunta suunnitteli jäävänsä messun jälkeen vielä kahvittelemaan festivaalialueelle.

Malminkartanossa asuvasta Eeva Suhosesta oli mukava lähteä kauniina hellepäivänä ulkoilmamessuun.

Moni muu oli ilmeisesti ajatellut samoin. Suosio yllätti, ja seurakunnan varaamat 300 Suvilinnun laulu -vihkoa loppuivat kesken. Laulunsanoja kehotettiin

näyttämään myös vierustoverille.

Suhonen on kokenut Kannelmäen seurakunnan helposti lähestyttäväksi.

– Kannelmäessä seurakunta lähestyy alueen asukkaita maanläheisesti, Suhonen sanoi. Hän arveli, että näin ei välttämättä ole kaikissa seurakunnissa.

Asta Rusila ja Merja-Liisa Hinkkanen löysivät tiensä Mätismessuun leikkimielisen Bongaa messu -kierroksen myötä, jonka Helsingin seurakuntayhtymä aloitti keväällä.

– Tavoitteena on, että kullakin seurakunnalla olisi yksi nimikkomessu vuodessa. Rohkaisemme näin vierailemaan eri kirkoissa, verkkopappi Markus Kartano kertoo.

Bongarit keräävät messupassiin tarroja. Kun niitä on tietty määrä, kävijä saa seurakunnalta pienen muiston, kuten pinssin, kirjan tai kirkkopelikortit.

Rusila ja Hinkkanen ovat käyneet kaikissa kymmenessä Bon-

gaa messussa.

– Ehkä uteliaisuus sai mukaan.

Olen usein miettinyt, että haluaisin tutustua eri kirkkoihin. Nyt tuli hyvä syy. Tätä kautta olen saanut myös ystävän, Asta Rusila sanoi nyökäten Merja-Liisa Hinkkaseen.

– Niin, tapasimme Huopalahden kirkkokahveilla, Hinkkanen vahvisti. Sattumalta molemmat asuvat Malmin seurakunnan alueella.

Markus Kartano kertoo, että Bongaa messu -kierros on saanut ihmisiä liikkeelle.

– Keskimäärin messuihin on tullut 30–40 ihmistä enemmän kuin seurakuntien messuihin muuten. On tietysti iso sitoutuminen, jos käy kaikissa, Kartano sanoo.

Bongailu jatkuu kesätauon jälkeen syksyllä. Mukaan voi lähteä, vaikkei keväällä olisi osallistunut. Kartanon mukaan haaste on saada useammat helsinkiläiset tietoiseksi mahdollisuudesta bongailuun.

4

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Anna Kontula

Kompastelu kunniaan ykypäivästä käsin Jeesuksen rekrytointipolitiikka tuntuu tosi oudolta. Hän nimittäin näyttää poimineen mukaansa satunnaisia vastaantulijoita, ansioluetteloita tai suosituksia tarkastamatta.

Varsinkin yksi opetuslapsista vaikuttaa virhearviolta: ailahtelevainen kiukkupussi Pietari aiheuttaa opettajalleen toistuvasti harmaita hiuksia ja rytmihäiriöitä.

Juuri tuon jänishousu-Pietarin Jeesus kuitenkin nimeää kirkkonsa ”kallioksi”.

Mikään unelmavävy ei liene ollut myöskään Johannes, jota Jeesus nimittää ”ukkosenjylinän pojaksi”. Silti Johannes muistetaan kristillisessä perinteessä ”rakkauden apostolina”.

N

”

Aikuisten täydellisyyskulissi on lapsen kehitykselle haitallista.”

Samanlainen usko muutoksen mahdollisuuteen leimaa oikeastaan Jeesuksen koko toimintaa.

Tässä hän eroaa suomalaisesta viranomaisesta, jonka linjana on pikemminkin inhimillisen epätäydellisyyden nollatoleranssi. Niinpä yhteishaun mokannut nuori voi menettää työttömyysturvan vuosikausiksi. Ja yksi retkahdus voi sulkea ovet kuntouttavaan päihdehoitoon lopullisesti.

Viimeistään vanhemmuuden kautta ihminen tulee kivuliaan tietoiseksi omasta rajallisuudestaan. Vaikka kuinka yrittää, sitä silti tekee virheitä, pahojakin. Siihen nähden on ällistyttävää, kuinka monesta lapsesta kasvaa ihan kelpo aikuisia.

Itse asiassa osa kasvatustieteilijöistä ajattelee, että aikuisten täydellisyyskulissi on lapsen kehitykselle haitallista. Vanhempien tulisi mieluummin opettaa lasta elämään virheidensä kanssa kuin vaatia täydellisyyttä.

Me emme voi tulla virheettömiksi, mutta meillä on valta päättää, miten suhtaudumme virheisiin. Jeesuksen konseptilla se menisi ehkä niin, että opettajakoulutukseen lisäpisteitä saisivat entiset kouluraggarit ja sosiaalityön hauissa suosittaisiin sosiaalityön asiakkaita. Vuoden yrittäjäksi valittaisiin henkilö, joka on oppinut epäonnistumisistaan eniten.

Voihan olla, että vasta rakkaan opettajan kieltäminen kolmesti, sitä seurannut epätoivo ja lopulta armo tekivät Pietarista sen kallion, jota Jeesus oli aavistellut. anna.kontula@eduskunta.fi Kirjoittaja on vasemmistolainen kansanedustaja.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

43 % Virolaisista 43 prosenttia uskoo kyselytutkimuksen mukaan maan ulkopuoliseen elämään, jonka edustajat ovat ajoittain vierailleet maapallolla. 22 prosenttia arvioi koko ihmissivilisaation alkuperän olevan toisilla planeetoilla. Lähes kaksi kolmannesta tuoreeseen virolaiskyselyyn vastanneista pitää virolaisten oikeana uskontona muinaista pakanallista uskontoa.

Ilo irti. Mona Vanhala (keskellä vasemmalla) ja Lilli Stenberg vilvoittelivat helteisellä Linnanmäellä. Helsingin seurakunnat kuts

Kymppijuhlista t Seurakunnat saivat melkein täyskympin Linnanmäellä vietetyistä kymmenvuotiaiden syntymäpäiväjuhlista.

Teksti Ulla-Maija Vilmi Kuva Nina Kaverinen

V

iime lauantaina 24. toukokuuta Sara Heimo, 10, pääsi seurakunnan kutsusta ja osittain sen sponsoroimana juhlimaan pyöreitä vuosiaan Linnanmäellä. Sen hän teki yhdessä

äitinsä Margitin ja veljensä Oskarin kanssa. Matkaan lähdettiin Vartiokylän kirkolta kotiseurakunnan järjestämällä bussilla.

– Bussi tuli nopeasti. Olimme jonottamassa sisäänpääsyä ennen kello yhtä. Jono oli tosi pitkä.

Aiomme käydä mahdollisimman monessa laitteessa, perheenjäsenet kertoivat toisiaan täydentäen.

Mukana oli myös Saran ystävä, niin ikään 10-vuotias Maisa Hintikka yhdessä äitinsä Iitun kanssa. Iitu Hintikan ansiota oli, että juhlat ylipäätään huomattiin.

Hän oli nähnyt ne seurakunnan tapahtumatiedoista ja kertonut myös ystäväperheelle.

Mutta puheet sikseen, oli aika suunnata laitteisiin. Kuin alkusoitoksi kävivät kahvikuppikaruselli, linnunrata ja raketti.

Kymmenvuotiaita tuli Linnanmäelle muistakin Helsingin seurakunnista, yhteensä lähes tuhat, ja perheenjäsenet päälle.

Helsingissä on kaiken kaikkiaan viitisen tuhatta kymmenvuotias-

ta. Kirkon jäseniä heistä on noin 3 500.

Seurakunnissa on järjestetty kymppijuhlia ennenkin. Paikalliset juhlat ovat olleet erilaisia eri seurakunnissa. Myös kiinnostus ja osallistujamäärät ovat vaihdelleet.

Tänä vuonna Helsingissä päädyttiin yhteistapahtumaan, kertoo Helsingin seurakuntien nuorisotyön sihteeri Rauno Vänskä.

– Nuorisotyöntekijöiden kesken olemme pohtineet laajemminkin, mitä sellaisia isoja tapahtumia tai merkittäviä elämänkäänteitä on lasten ja nuorten elämässä, joihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Ensimmäisen kymmenen ikävuoden täyttyminen on selvästikin yksi sellainen, Vänskä sanoo.

Kymmenvuotiaat ovat Rauno Vänskän mukaan toimivia ja taitavia, energisiä, vilkkaita, kekseliäitä ja ajattelevia.

– Jokaisen kymmenvuotiaan on hyvä päästä kokemaan, että

5

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Arkipyhät pysynevät entisillä paikoillaan TyÜmarkkinaneuvotteluissa nousi vuoden vaihteessa esiin kysymys loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä lauantaille. Asiaa on siitä lähtien selvitetty tyÜmarkkinajärjestÜjen ja kirkon yhteisessä tyÜryhmässä.

Kirkkohallituksen kansliapäällikÜn Jukka Keskitalon mukaan tyÜryhmän selvitys valmistuu ensi kuun alussa. Tulossa ei ole lausuntoa, jonka mukaan arkipyhät tulisi siirtää niitä seuraaville lauantaille. – TyÜskentely on edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä. TyÜryhmässä ollaan vielä erimielisiä siitä, mitkä olisivat arkipyhien siirtämisen vaikutukset talouteen tai tyÜntekijÜiden ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Näitä asioita on vaikea mitata, Keskitalo sanoo.

Arkipyhien siirroista koituvaa kokonaistaloudellista hyÜtyä on vaikea määrittää. Kirkko on pitänyt neuvotteluissa esillä ihmisen

puolustamisen näkÜkulmaa. Kirkko on myÜs muistuttanut, että arkipyhät ovat nyt niillä perinteisillä paikoilla, joilla arkipyhät ovat muuallakin läntisessa Euroopassa. – Muuttamalla kalenteria leikkaisimme itsemme irti tästä perinteestä. Sillä on merkitystä myÜs niille, jotka elävät etäällä kirkosta, Keskitalo sanoo.

Mielipidemittausten mukaan valtaosa suomalaisista kannattaa arkipyhien sijoittelun jättämistä ennalleen.

Kirkolliset juhlapäivät on määritelty kirkkolaissa. Niiden siirtäminen edellyttää kirkkolain muutosta, jonka tekemiseen kirkolliskokouksella on yksinomainen aloiteoikeus. Kirkkolain säätää eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä.

TyÜn teettämisestä sunnuntaitai pyhäpäivinä päätetään tyÜaikalaissa, joka on normaali eduskunnan muutettavissa oleva laki.

Kirkon Ulkomaanapu antaa tulva-apua Serbiaan

uivat kymmenvuotiaat viettämään synttäreitä kavereidensa ja perheidensä kanssa. Ensi vuonna järjestetään uudet pirskeet.

uli kevään juhla samanikäisiä on paljon ja että kaikilla on senhetkisiä vahvuuksia. Jokainen on sellaisenaan hyvä ja arvokas, hänet kannattaa huomata ja hänen ihmisenä olemistaan tukea.

Ajattelunsa kehittyessä lapsi voi kymmenen ikävuoden tienoilla alkaa pohtia monenlaisia asioita henkilÜkohtaisemmin, omasta itsestään käsin. Mietiskelyn kohteena voivat olla myÜs elämän syvyysulottuvuudet. – Kymppivuotias voi miettiä, mitä on elämä ja mikä on Jumala, tai onko jotain ihmistä korkeampaa. Seurakunta voi tarjota paikan, joka ei vierasta uskonnollisia tai muitakaan elämänkysymyksiä. Samalla se tarjoaa näkÜkulmaa, että Jumala on ja pitää huolen jokaisesta.

Se, että kymppijuhlia päädyttiin viettämään juuri Linnanmäellä, liittyy toiseen tasakymmenjuhlaan. Poikien ja tyttÜjen keskuksen PTK:n Uudenmaan ja Helsingin piiri täyttää tänä vuo-

na 40 vuotta.

PiirijärjestÜn ideana on toteuttaa yhteisiä hankkeita seurakuntarajojen ohi ja yli. Se järjestää neljän vuoden välein hiippakuntaleirin. Ensi vuonna on vuorossa tyttÜjen ja poikien yhteinen suurleiri Kipinä Partaharjulla. – Viime syksynä päätimme, ettemme halua juhlia tasavuosia toimintaan osallistuneiden nuorisotyÜntekijÜiden ja muiden aikuisten kesken. Päädyimme perhejuhlaan Linnanmäellä. Helsingin seurakunnat halusivat juhliin erityisesti kymmenvuotiaat, kertoo kouluttaja Jukka Jylhä.

Helsingin seurakuntien sponsoroimat laiterannekkeet maksoivat kymmenvuotiaalle kympin ja vanhemmalle kaksi kymppiä. PiirijärjestÜ kustansi Estradille ohjelman, jossa musisoivat Pekka Laukkarinen ja Leevi Helo. Taikuri Marko sai valkoisen liinan muuttumaan punaiseksi, ja Wilson Kirwa puhui hyvästä elämästä, rohkeudesta ja uteliaisuudesta.

Pääosaa kymmenvuotiaista kiinnostivat enemmän Linnanmäen laitteet kuin Estradin ohjelma.

Kun päivään osui toukokuinen helle, huvipuisto houkutteli myÜs monia muita kävijÜitä. Se tiesi pitkiä jonoja laitteisiin koko päiväksi.

Kun tuomiokirkkoseurakuntalaiset kymmenvuotiaat Lilli Stenberg ja Mona Vanhala pääsivät lopulta, noin kolmen vartin jonotuksen jälkeen, vonkaputoukseen, kastuminen tuntui enemmän kuin ansaitulta.

Laitteiden välillä tuntui hyvältä vetää vähän henkeä, syÜdä ja juoda jotain. Puistolalainen kymppijuhlija Emil Lähde ja hänen isänsä Pete istahtivat hetkeksi oikein pÜydän ääreen. – Kivaa on ollut, totesi Emil pikajunan, vekkulan, lohikäärmeen ja hurjakurun kokemuksella.

Rauno Vänskä paljastaa, että Helsingin seurakuntien suunnitelmissa on järjestää myÜs ensi vuoden kymppijuhlat Linnanmäellä.

ja rautateitä. Lisäksi huomattavia osia maanviljelyksistä ja metsästä on veden peitossa.

VälittÜmän avun tarve on suuri. Tulvat aiheuttavat alueella vakavia terveysriskejä, ja ruokaapua tarvitaan kipeästi. Maanviljelijät ovat menettämässä tulevan satonsa.

Kirkon Ulkomaanapu tukee katastroďŹ tyĂśtä Serbiassa 50 000 eurolla yhteistyĂśssä Serbian ortodoksisen kirkon säätiĂśn Philanthropyn kanssa. Tulvien uhreille jaetaan muun muassa ruokaa ja hygieniatarvikkeita.

Tuomasmessu

1.6. klo 18

Saarna TT Petri Luomanen Liturgia Pirjo Kantala Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen, Markus Bäckman ja Hannu Holma sekä Tuohus kuoro Juha Vintturin johdolla.

RSMK?QKCQQS Ă‚

Toukokuun 13. päivänä alkanut hirmumyrsky Tamara aiheutti valtavia tulvia Serbiassa ja BosniaHertzegovinassa. Serbiassa on kuollut ainakin 20 ihmistä. Tulvien alta, erityisesti kaupungeista, on evakuoitu 25 000 ihmistä. Vailla sähkÜä on 135 000 kotia. Bosniassa tulvavahingot koskettavat arviolta noin miljoonaa ihmistä.

Luvut kasvavat koko ajan.

Serbiassa tulvat ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja sähkÜnjakelussa, vesien viemärÜinnissä ja puhtaan veden jakelussa. Tulvat ovat vaurioittaneet teitä, siltoja

Kevätkauden päätÜsjatkot kirkon pihassa.

Helluntaina siirrytään kesäaikaan!

Kesäinen Tuomasmessu 8.6. klo 19.00 Saarna rovasti Pauli Tuohioja Liturgia Karoliina Vidgren Musiikissa Ville Myllykoski ja orkesteri sekä Suomen Lähetysseuran Cuminakuoro

Tervetuloa!

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

6

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Naiset haluavat palvella Nepalin kirkkoa Naispappeus hyväksytään Nepalin arvostetuimmassa teologisessa opinahjossa.

Teksti Maria Palmusaari Kuva Anni Takko

N

epalilainen 27-vuotias teologian opiskelija Bishnu Kumari ei osannut arvata, kuinka hänen elämänsä tulisi muuttumaan.

Kymmenen vuotta sitten Kumari joutui pakenemaan Katmanduun kotikylästään Pukharasta. Sissit ahdistelivat häntä, sillä Kumari ei suostunut liittymään heidän joukkoihinsa.

– Paikallinen pastori otti minut luokseen asumaan. Heistä tuli uusi perheeni.

– Tunsin vahvasti, että haluan tehdä jotain Jumalan hyväksi, sillä hän johdatti minut uuteen elämään. Koin, että voisin palvella Jumalaa parhaiten toimimalla seurakunnan palveluksessa, Bishnu sanoo.

Pastori, jonka luona Bishnu asui, tunsi Ebenezer-raamattuopiston rehtorin ja kertoi tälle Bishnusta. Rehtori vaikuttui Bishnun kutsumuksesta ja otti tämän opiskelemaan.

– Minulla ei ollut rahaa, ja rehtorimme tiesi tämän. Pääsin kuitenkin opiskelemaan. Hän sanoi minulle, että maksat sitten myöhemmin, Bishnu muistelee hymyillen.

Naisten tulevaisuus Nepalin kirkossa vaikuttaa valoisalta, kun vierailee Bishnu Kumarin opiskelupaikassa. Ebenezer-raamattuopisto on maan arvostetuin teologinen opinahjo. Opiskelijoista noin puolet on naisia.

Nepal on kuitenkin edelleen hyvin patriarkaalinen yhteiskunta, mikä näkyy myös kirkossa.

Bhaktapurilaisen seurakunnan pastori, Mohan Shrestha, arvioi, että noin viidessä prosentissa Nepalin seurakuntia nainen voi toimia pappina.

– Seurakunnassamme pitäydytään Raamatun perinteiseen opetukseen, jonka mukaan naiset eivät voi saarnata, hän linjaa.

Bishnu ja hänen opiskelutoverinsa Ebenezerissä uhmaavat Nepalin kirkon valtauomaa. Nepalin kirkkojen yhteistyöjärjestön, Nepalin kirkkojen kansallisen konsiilin, johtaja K. B. Rokaya on optimistinen tulevaisuuden suhteen. Hän arvelee, että naisen tila kirkossa kasvaa nopeasti.

– Kaksikymmentä vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että nainenkin voi toimia pappina.

Nyt meillä on jo seurakuntia, joita johtaa nainen, hän sanoo.

Kirkon vahva opetus naisen ja miehen välisestä tasa-arvosta muuttaa seurakuntalaisten käsi-

Arvostettu opinahjo. Ebenezer-raamattuopiston opiskelijoista noin puolet on naisia.

tyksiä naisen roolista kirkossa.

– Kristityksi kääntyvät naiset kokevat, että heistä tulee tasaarvoisia miesten kanssa. Tämä on ollut mullistavaa. Kirkko on haastanut perinteisen käsityksen naisen asemasta, vaikka muutos on vasta alussa, K. B. Rokaya sanoo – Haluan palvella kirkkoa, mutta naisena se ei tule olemaan helppoa, 20-vuotias Priska Pandey sanoo.

Pandey on Bishnu Kumarin opiskelutoveri Ebenezerissä, jos-

sa hän opiskelee teologiaa ensimmäistä vuotta.

– Nepalissa ei ole mahdollista elää naimattomana. Minun on mentävä naimisiin, halusin sitä tai en. Perheen ja kodin yhdistäminen ei ole helppoa, sillä perheenäidin rooliin kohdistuu paljon odotuksia, Pandey pohtii.

Pandeyllä on kuitenkin syytä olla optimistinen tulevaisuuden suhteen. Hänen isänsä on pappi ja kannustaa tytärtään ryhtymään papiksi.

lähetystorit.fi

KIITOS!

LAHJOITTAMALLA & OSTAMALLA AUTAT MAAILMAN KÖYHIMPIÄ LAPSIA JA NUORIA.

myymälät:

Hakaniemi, Lönkka, Malmi, Maunula, Puotinharju, Sörnäinen

– Isä sanoo, että minulla on siihen kaikki edellytykset.

– Tärkeintä, mitä olen näiden kolmen vuoden aikana oppinut täällä, on, että hyvä pappi ei ole nainen tai mies vaan ihminen, joka asettuu heikoimpien asemaan, Bishnu Kumar sanoo.

Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran viestinnän ja varainhankinnan suunnittelija. Lähetysseuralla on meneillään Minä uskon -keräys, jossa voi tukea Nepalin kirkon työtä.

7

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Kirjan kanssa siimeksessä. Unelmat ja haaveet ovat työttömällekin tärkeitä. Päivi Kilpamäki lukee mielellään ja miettii elämänsä tavoitteita.

Työtön työhönvalmentaja Työttömyys voi kohdata ketä tahansa. Sen voi yrittää kääntää mahdollisuudeksi.

Päivi Kilpamäki on onnellinen työtön.

Teksti Outi Reinola Kuva Vesa Linna

T

ieto työnantajan konkurssista tuli samana päivänä. Aamulla työhönvalmentaja Päivi Kilpamäki, 46, oli lähtenyt normaalisti töihin ja suunnitellut tulevaa viikkoa. Iltapäivällä hänet oli irtisanottu.

Virallisesti työtön Päivi Kilpamäestä tuli yli vuosi sitten, 10.5.2013.

Irtisanomiset, pätkätyöt ja vaihtuvat ammatit ovat osa nykypäivää. Helsingissä on yli 30 000 työtöntä, joten on aika muuttaa ajatusta työttömyydestä. Sen ei tarvitse olla takaisku tai häpeä vaan se voi olla ansaittu tauko työelämässä. Yhdysvalloissa käytetäänkin työttömyydestä ilmaisua ”in-between-jobs” eli ”töiden välissä”.

– Jotta työttömyys ei tulisi shokkina, viisas laatii varasuunnitelmat, Päivi Kilpamäki sanoo.

Ennen työttömäksi jäämistään hän itse oli jo säästänyt vuorotteluvapaan varalle.

– Koska tapasin työkseni työttömiä ihmisiä, totuin ajattelemaan työttömyyttä välitilana. Koskaan en ole pitänyt yksistään työtä ihmisarvon mittarina.

Päivi Kilpamäki oli työskennellyt viimeiset lähes kymmenen vuotta kuntoutusalan yrityksessä Malminkartanossa. Hän oli kuntouttanut pitkäaikaistyöttömiä ja opastanut elämässä eteenpäin.

– Kun monta vuotta kuntoutin muita, totesin, että nyt tuli aika kuntouttaa omaa itseäni.

Sen Kilpamäki myös teki. Elämänmuutos tai vastoin-

Elämänsä tärkeisiin asioihin Päivi Kilpamäki lukee terveyden lisäksi läheiset. Heille hän on voinut omistaa tänä vuonna enemmän aikaa. Lähisukulaiset Rovaniemellä ovat ilahtuneet, kun Kilpamäki on voinut viipyä heidän luonaan pitempiä aikoja reissuillaan. Myös ystäviä hän on tavannut huomattavasti useammin kuin ennen.

Hän hyödyntää myös vuodenaikojen tuomat mahdollisuudet. Kun uimastadion aukeaa toukokuussa, hän vesijuoksee säännöllisesti Stadikalla. Kesällä ja syksyllä aika kuluu marjastaen ja sienestäen. Keskuspuisto on tullut tutuksi sauvakävelyreiteillä. Pieniä matkojakin hän järjesti itselleen talven synkimpänä aikana.

Millä rahalla, kysyy kateellinen.

– Koska elän yksin ja asumiskustannukseni ovat kohtuulliset, pärjään tällä hetkellä työttömyyskorvauksella, Moni suhtautuu työttömyyteen kuin vaKilpamäki sanoo. pausrangaistukseen: laskee päiviä ja odottaa Kilpamäki on hyödyntänyt harrastukulospääsyä. Vapausrangaistus työttömyys sasissaan edullisimmat vaihtoehdot: Työnanmukaisesti onkin; se on niin suuri määrä väenopiston kursseille pääsee puolella vapautta, että se voi lamauttaa. Mutta vapauhinnalla ja Friskis&Svettis-jumpat ovat dessa on monta puolta. edullisia kaikille. Ex tempore -verkMitkä ovat arvosi? yhtä – Kun rutiinit katoavat ja tutut työtoverit kosivuston kautta löytyy lippuja HelsinMinkä eteen olet ovat poissa, moni menettää elämän mielekgin kulttuuritarjontaan, ja päiväkortti kyyden tunteen, Päivi Kilpamäki kuvaa. kuntosaliin on iltakorttia valmis näkemään Urheiluhallien – Tietenkin työn menetystä saa ja pitää halvempi. Kesän superkortti maksaa alle vaivaa?” surra, koska työ on palvellut monia tärkeikympin viikossa. tä tarpeita, mutta työttömänäkin kannattaa Päivi Kilpamäki – En missään tapauksessa idealisoi luoda selvä viikkorytmi ja päiväjärjestys, jottyöttömyyttä vaan pidän palkkatyötä tärtei vain jämähdä kotiin. keänä asiana myös kansantaloudellisesti. Mutta kun työtRatkaisevaa Kilpamäen hyvässä arjessa on se, että hän tömyys sattuu kohdalle, sen voi kääntää mahdollisuudekei elä sitku-elämää eli odota aikaa, jolloin työttömyys päätsi, Kilpamäki sanoo. tyy vaan nyt juuri -elämää.

Hän painottaa ymmärtävänsä, että työttömyys on per– Kun kaikki sujuu rutiinilla, arki saattaa urautua. Ihheellisille ja asuntovelalliselle taloudellisesti tiukka paikminen unohtaa unelmansa. Mutta kun rutiinit katoavat, ka, johon kannattaa hakea apua, esimerkiksi asumistukea. saat samalla vapauden kuunnella itseäsi. Mitä haluaisit Omalla kohdallaan hän ei kanna huolta vaan elää päivielä elämässäsi toteuttaa, mitä haaveita sinulla vielä vän kerrallaan. Yleensä mikään ei jatku ikuisesti, ehkei on? edes työttömyys.

Heti työttömäksi jäätyään Kilpamäki ryhtyi toimiin.

Ajoittain Kilpamäki miettii entisen työnohjaajansa Hän hakeutui Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT neuvoa työttömyyden varalle: ”Mitä jos antaisit tyhjälle tiry:n järjestämälle kuntoremonttikurssille, jonne työttölalle mahdollisuuden ja luottaisit siihen, että se alkaa täytmät ja lomautetut pääsevät puoleen hintaan, 75 eurolla. tyä hyvillä asioilla?”

käyminen on se hetki, jolloin ihminen joutuu miettimään, mikä on tärkeää. Kun työ meni, mitä jäi?

– Kysyin usein asiakkailtani, minkä eteen he ovat valmiita näkemään vaivaa, ja haastoin heitä miettimään, mitä käytännön asioita he voivat tehdä arvojensa eteen.

Päivi Kilpamäki totesi terveyden olevan hänen omassa tärkeysjärjestyksessään ykkönen. Siksi hän käyttää aikaansa fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistamisen.

– Monipuolisen liikunnan harrastaminen antaa hyvän fiiliksen ja on siten itsessään motivoivaa. Samalla voin edistää työ- ja toimintakykyäni.

Syksyllä Kilpamäki kävi mindfulness-kurssin ja aloitti mietiskelyharjoitukset hyväksyvän läsnäolon hengessä. Se on lisännyt hänen henkistä hyvinvointiaan.

”

8

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Yläilmoissa vihertää Viherkatot voisivat tarjota monille helsinkiläisille viihtyisän luonnonympäristön urbaanin miljöön keskellä.

Teksti Antti Möller Kuva Sirpa Päivinen

Kaupungin kasvo: Eeva Hämäläinen

Kimppa-asuminen sopisi ikäihmisille Leskirouva Eeva Hämäläinen, 75, asustelee viihtyisässä kaksiossa Pohjois-Haagassa. Asunto on sadepäivänäkin valoisa, kun ikkuna löytyy kolmelta seinältä. Kotona on mukava puuhastella, tehdä käsitöitä ja lukea.

Hämäläinen on asunut samassa kaupungin vuokratalossa jo parikymmentä vuotta ja viihtynyt hyvin. Miehensä kuoleman jälkeen hän muutti pian pienempään asuntoon, koska eläke on pieni.

Naapureissa on hyvänpäiväntuttuja ja läheisempiäkin tuttavia, ja lapset ja lastenlapset käyvät kylässä.

– Olen kuitenkin miettinyt, miksi jokaisen ikäihmisen pitäisi asua omassa lokerossaan. Kimppa-asuminen sopisi mielestäni myös vanhoille, kun vain löytyy tahtoa ja joustavuutta.

Senioritaloa Hämäläinen ei tarkoita. Siellä asuminen voisi käydä vähän yksitoikkoiseksi.

– Ruokailukin on aina samoihin aikoihin. Kyllä minä kotonani haluan syödä silloin kun siltä tuntuu! Ja senioritalossa kaikki ovat eläkeläisiä. Täällä on vuorovaikutusta yhden jos toisenkin kanssa.

Ystävänsä kanssa Eeva Hämäläinen on pohtinut asiaa monelta puolelta.

– Kimppa-asumisesta olisi monenlaisia hyötyjä. Asukkaat saisivat toisistaan seuraa, turvaa ja apua. Ennen kaikkea vuokra olisi halvempi ja muutkin asumiskustannukset voitaisiin jakaa. Jos tarvittaisiin lisäapua, yksi kotiavustaja hoitaisi kerralla kaikki.

Jos tarvittaisiin siivooja, kulut voitaisiin jakaa.

– Totta kai se vaatii sopeutuvaisuutta. Tässä iässä jokaisella on omat kujeensa ja tapansa. Pitäisi osata luovia ja ottaa huumorilla.

Mutta kun elämän ehtoopuolella ollaan, niin eihän meidän enää tarvitse päteä. Voidaan ottaa elämä leppoisammin, sanoo Hämäläinen pilke silmäkulmassa.

Hän ehti olla 55 vuotta naimisissa rakkaan miehensä kanssa.

He toimivat pitkään rakennusalan

yrittäjinä, mutta menettivät firmansa laman aikana. Tuli muutto pääkaupunkiin ja paljon uusia kuvioita. Miehensä sairastuttua vakavasti Eeva Hämäläinen toimi neljä vuotta tämän omaishoitajana.

– Eläkkeeni on pieni. Kun olen maksanut välttämättömät menot, minulla on loppukuusta jäljellä 200 euroa. Sillä ei paljon matkusteta, ei edes Tallinnaan.

Hämäläisen idea on, että kaksi tai kolmekin henkeä voisi vuokrata yhdessä isomman asunnon. Se vaatisi hyvää suunnittelua ja tavaroiden reipasta karsimista. Myös pelisäännöistä pitäisi sopia etukäteen, ettei yhteiselo kompastuisi esimerkiksi riitoihin kotitöistä.

– Myönnän, että omistusasukkaille tämä olisi vaikeampaa. Jos yhteen mennään, niin toinen joutuisi myymään oman asuntonsa.

Tai toisella olisi oma asunto ja toisella ei.

– Perikunta voisi karsastaa asiaa. Moni omistusasukas aristelee varmaan ajatusta huijauksen pelossa, ja kyllähän maailmassa epärehellisyyttä riittää.

P.S.

Vaadin tasa-arvoista elämää ja oikeudenmukaista tulonjakoa myös eläkeläisille. Ikäisteni naisten eläkkeet ovat huomattavan pienet. Se johtuu äitiysvuosista ja perheen eteen tehdystä työstä, josta ei ole kertynyt eläketuloa.

Ihmettelen, onko tarkoituskin, että saat juuri sen verran, että pysyt hengissä, mutta muuten kyhjötät kotona TV:tä tuijottaen?

Hengissä pysymiseen tarvitaan myös henkistä hyvinvointia.

Toivon, että pääsen vielä pyöräilemään. Kunhan vain saisin polveni kuntoon. Aikoinani pyöräilin ympäri kaupunkia ja tykkäsin siitä kovasti.

Eira Serkkola

M

iltä kuulostaa väite, että Helsingin pinta-alasta lähes kymmenesosa on hukkaan heitettyä maa-alaa?

Ehkä vähän hurjalta, mutta tavallaan se on totta. Kyse on nimittäin katoista. Helsingin tietokeskuksen arvion mukaan kaupungin kokonaispinta-alasta noin kahdeksan prosenttia on kattoalaa. Se tekee yhteensä noin 17,7 miljoonaa neliömetriä eli yli 17 neliökilometriä.

Pieni osa katoista on toki käytössä, kuten terassien tai aurinkokennojen peitossa. Mutta viherkattoja, jossa kattorakenteen päälle on lisätty kasvualusta sekä kasvit, ei meillä juuri ole.

Viherkattoja on Helsingissä karkean arvion mukaan reilu sata. Miksi jotkut asukkaat ovat vuosikymmenien saatossa niitä rakentaneet, on vasta osittain tiedossa.

– Viherkattoja on tehty omaksi sekä naapureiden silmäniloksi. Esimerkiksi autotallin katolla oleva kukkainen keto näyttää mukavammalta kuin bitumipeite, kertoo Viides ulottuvuus -hankkeen johtaja Susanna Lehvävirta Helsingin yliopistolta.

Maailmalla kattojen potentiaali on hoksattu Suomea paremmin. Zürichissä jokaisen tasakaton tulee olla viherkatto, mikäli se ei ole terassikäytössä ja toteutus on kohtuullisen helppoa. Kaupunkilaiset eivät ole pistäneet hanttiin vaan määräystä kannatetaan yleisesti. Saksassa joka kymmenes tasakatto on kasvillisuuden peittämä. Myös joissakin Pohjois-Amerikan kaupungeissa suositaan viherkattoja.

Viherkattojen hyödyt ymmärretään nykyisin aiempaa laajemmin. Niillä, kuten muillakin luontoalueilla, on varsin merkittäviä vaikutuksia kaupunkilaisiin.

– Maailmalla on valtava määrä tutkimusta viheralueiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Viherympäristössä ihmisen stressitaso laskee ja immuunijärjestelmä aktivoituu.

Viherkatot ovat yksi virkistäytymisalue lisää kaupunkiin, Lehvävirta luettelee.

Puhutaan niin sanotuista ekosysteemipalveluista, joilla tarkoitetaan luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia palveluksia meille kaikille. Ilmastonmuutoksen myötä niille on yhä enemmän tarvetta tulevaisuuden Helsingissä: viherkatot esimerkiksi pidättävät lisääntyvien rankkasateiden vesiä ja siten loiventavat tulvapiikkejä. Sitoutuneen veden haihtuminen myös viilentää kaupunkia.

Alla olevalle rakennukselle ja sen asukkaille kasvikatto on siunaus kesällä ja talvella.

Erityisesti vanhoissa rakennuksissa kasvikate viilentää kesäkuumalla ja kylmänä vuodenaikana se taas pidättää lämpöä allaan. Parhaimmillaan viherkaton perustaminen voi maksaa itsensä takaisin energiasäästöinä parissa vuodessa.

Suomen leveysasteilla on ymmärrettävää, että viherkattoja ei voi toteuttaa kevytmielisesti. Täällä rakentaminen ylipäänsä vaatii tiukkojen määräysten noudattamista ja asiantuntemusta. Myös tähän tarpeeseen vastaa Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -tutkimusohjelma, joka on keskittynyt viherkattoihin pohjoisissa olosuhteissa.

– Pyrimme tekemään korkeatasoista tutkimusta ja samalla luomaan käytännön ratkaisuja, jotka soveltuvat Suomeen. Meillä on hyvin laajat koeviljelmät oikeilla katoilla, Lehvävirta kuvailee.

Hankkeen tutkija, ympäristösosiologi Marja Mesimäki on kerännyt kaupunkilaisten mielikuvia viherkatoista. Aineiston perusteella yhteisen kasvimaan perustaminen katolle on yleinen toive. Tällaisia yhteisöpuutarhoja löytyy muun muassa New Yorkin ilmatilasta, ja Helsingistä ainakin Kaapelitehtaalta laariviljelyn muodossa.

Kulmilla: Itäkeskuksen Ystävyydenpuisto

9

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Oma kattopuutarha. – Katollamme kasvaa muun muassa omena- ja kirsikkapuita sekä perennoja, kertoo Jussi Heinonen. Hän hoitaa myllypurolaisen kerrostalon viherkattoa.

Kattojen toivotaan olevan myös levähtämisen paikkoja. Myllypurossa tämä on todellisuutta, sillä uudistetun ostoskeskuksen laidalla seisovan kerrostalon asukkailla on oma kattopuutarha. Sen kunnostuksesta vastaavat asukkaat itse.

– Katollamme on perennoja ja parikymmentä puuta, kuten omena- ja kirsikkapuita.

Maksaruoholle on omat kaistaleensa, vapaaehtoinen puutarhanhoitaja Jussi Heinonen, 73, kertoo.

”

Kasvien kasteleminen ei vaadi suurta vaivaa, sillä kattovihreille on asennettu kätevä

Viides ulottuvuus -hankkeen johtaja Susanna Lehvävirta

Autotallin katolla oleva kukkainen keto näyttää mukavammalta kuin bitumipeite.”

altakastelujärjestelmä. Vesitankkien täyttö kahdesti kesässä riittää.

– Kattopuutarhassa on lukuisia penkkejä, jonne asukkaat voivat mennä viettämään aikaa. Grillipaikkaa ei ainakaan vielä ole, Heinonen toteaa.

Viherkattoihin liittyy toki myös riskejä. Rakennuksen kantavuuden täytyy olla tiedossa ja juurisuojaus on tehtävä huolellisesti, jotta juuret eivät pääse kattorakenteisiin käsiksi.

Myös ravinteiden valuminen Itämereen on Lehvävirran mukaan iso huolenaihe. Huolella rakennetun kasvipeitteen voi toteuttaa myös viistokatolle.

– Toisaalta viherkerros suojaa kattoa auringon UV-säteilyn ja lämmön aiheuttamalta haurastumiselta. Eivätkä lumenpudottajien lapioniskutkaan pääse jäisen kasvipeitteen läpi.

On silti tärkeää havaita, että viherkatot eivät ole vaihtoehto lähimetsille ja -puistoille.

Kaikki kasvilajit eivät siellä millään elä, eikä katolle oikein metsälampeakaan saa luotua.

– Kasvikatot ovat täydentävä ja osin nykyisen kaupunkiluonnon puutteita paikkaava ympäristö. On paljon jopa uhanalaisia lajeja kuten ketoneilikka ja keltamatara, jotka menestyvät juuri katoilla erinomaisesti, Lehvävirta summaa.

Lukijan kevätkuva

Lähetä kesäkuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

MARKO LEPPÄNEN

Suomettumisen muisto Rätinää riittää, kun rastaat antavat varikselle kyytiä.

Isojen ja pienten usein epäluuloisesta rinnakkaiselosta muistuttaa Itäkeskuksen ja Marjaniemen väliin asettuva Ystävyydenpuisto. Nimi viittaa Suomen idänpolitiikkaan, ja puiston edustaa hallitsee Antti Neuvosen pronssipatsas, joka paljastettiin 1983 YYA-sopimuksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi. Toinen versio ”kansojen ystävyyden monumentista” annettiin Moskovaan. Mahtipontinen vastalahja ehti Hakaniemenrantaan Neuvostoliiton sortumisen aattona.

Ystävyydenpuisto on sekametsää, jossa on varjoisia kuusikkopolkuja, heleää viitaa, kielomerta, sammaleisia kiviä, kalliomäki, kosteikko, juoksuhautoja ja nuorten seikkaili-

joiden risumajoja. Mieleen muistuu samainen metsä 1970–80-lukujen taitteesta. Se oli peltojen reunustama, ja sen helmassa uinui pieni autioitunut kesämökki.

Niin sanottu suomettuminen vaikutti muuallakin Helsingin nimistöön. Saatiin Lenininpuisto ja pyyhittiin kartalta Ryssänkari ja Ryssänniemi. Myötäsukainen idänsuhde lipsui hävettävän puolelle, mutta siinä piili myös – kuten historiantutkija Jukka Tarkka on painottanut – hengissä selviytyjän kyynistä oveluutta.

Niin tai näin, monimuotoinen metsäpuisto tuntuu huokuvan ajan ja ideologiat ylittävää ystävällisyyttä. Rastaatkin jo rauhoittuivat.

Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

Perheonnea. Marjaana Kanerva kuvasi hanhet Seurasaaressa sunnuntaina 18.5.

10

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Parvessa mutta yksilönä Runoa, kuvaa ja liikettä yhdistävä kolmen taiteentekijän näyttely kertoo ikiaikaisesta läheisyyden ja erillisyyden merkityksestä.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Maria Kankkunen

Y

leisellä pihalla on kaikkien lupa olla, läpi virrata.

Päivän mittaan ohi rullaavat pojat potkulaudoilla, kaupungin miehet keltaisissa huomioasuissa, jakkupukuiset korot kolisten, siwankassat hiljaa madellen, Pulut kujertavat katolla.

Pimeys ja valot tanssivat, helman varjot nuolevat pihamaan asfalttialueita, silittävät pystysuoria seiniä, kutittavat niskavilloja.

Yllä olevat säkeet ovat jutun yhteydessä olevaa valokuvaa tulkitsevasta Yleinen piha -runosta. Kuva ja runo ovat mukana Töölön kirjastossa esillä olevassa Korkeimman parven lumo -näyttelyssä, jossa on rinnakkain 14 runoa ja 13 valokuvaa. Niihin liittyy myös kaksi tanssiesitystä.

Näyttelyssä on kiertokulun teema. Siinä tutkitaan, mitä tar-

Yhteinen piha-alue. Maria Kankkusen ottamassa valokuvassa on herkkää valon ja varjon leikkiä.

koittaa erillisyys parvessa. Onko se kapinaa vai onko mukana läheisyyden ja kosketuksen hakemista? Entä miten säilyttää erillisyys ja olla samaan aikaan lähellä?

Tanssiosuudessa esiintyvät Mervi Leivo ja näyttelyn runot kirjoittanut Jukka Piitulainen.

He muodostavat näyttelyn ideoineen Kivi&Nosto-kollektiivin.

Valokuvat on ottanut Maria Kankkunen.

– Tiesin Marian ottavan loistavia valokuvia. Niissä tarkkaillaan ympäröivää maailmaa ja sitä kautta omaa suhdetta siihen. Ei ole sattumaa, että hän aloitti valokuvaharrastuksen asuessaan ulkomailla. Siellä kielten seka-

”

Päätimme tehdä näyttelyn Marian ja Jukan käymän dialogin pohjalta.

Maria lähetti Jukalle kuvia ja hän tulkitsi niitä runoilla.”

Mervi Leivo

melskassa hän löysi kamerasta tärkeän välineen ympäristön tunnelmien tulkitsemiseen, Mervi Leivo kertoo.

– Päätimme tehdä näyttelyn Marian ja Jukan käymän dialogin pohjalta. Maria lähetti Jukalle kuvia ja hän tulkitsi niitä runoilla.

Näin muodostui toisiinsa liittyvä sarja, johon lisäsimme mukaan tanssillisen tarinan.

Näyttelyn tekijät työskentelevät harrastuspohjalta vakinaisten töidensä ohessa. Mervi Leivo ja Jukka Piitulainen tutustuivat aikoinaan Helsingin tarinateatterissa. He alkoivat tehdä yhdessä liikkeellisiä performansseja: en-

simmäinen yhteinen esitys Kämmenselän verran sai ensi-iltansa syksyllä 2009.

– Kivi&Nosto-kollektiivimme syntyi halusta tehdä fyysisempiä esityksiä. Olimme saaneet Tarinateatterista hyvät lähtökohdat, mutta halusimme lähteä kokeilemaan taiteen tekemistä jonkinlaiselle epämukavuusalueelle, Leivo selvittää.

Kollektiivin tärkeimpiin projekteihin kuuluu muutama vuosi sitten tehty tanssiesityskiertue Siivouskomeron väki. Imureita, moppeja ja muita siivousvälineitä sisältävällä esityksellä Moppiset-niminen kaksikko halusi haastaa yhteiskunnassa vallitsevan ylipuhdistamisen ja hygieenisyyden.

– Toisaalta on ristiriitaista, että siivoaminen on työnä aliarvostettua, vaikka tilan puhdistamisen toiselle pitäisi olla arvostettava teko. Aloitimmekin esityksen pesemällä toistemme jalat.

Tanssiminen ja ylipäätään liikkuminen on Leivolle suorastaan elinehto. Taiteellisen ilmaisun tarvetta voi purkaa Kivi&Nostokollektiivin esityksissä.

– Kun olen työskennellyt ammattilaisten kanssa, olen oppinut, että kehollisessa ilmaisussa on huikeat mahdollisuudet. Liikkeen avulla voi artikuloida, tehdä näkyväksi nyansseja, perhosen siiven iskuja, mikä voi olla avain syvempiin vesiin.

– Meille on tullut vuosien varrella eräänlaisia kanta-asiakkaita, jotka käyvät seuraamassa esityksiämme. Saamme heiltä hyvää palautetta ja kritiikkiä, Leivo sanoo.

Korkeimman parven lumo 5.6. asti Töölön kirjaston 2. ja 3. kerroksen aulassa, Topeliuksenkatu 5. Tanssiesitykset ke 28.5. klo 17 ja to 5.6. klo 18.30.

Ihmisyyttä pohjamutia myöten KIRJA ”Lapsi ristittiin tietysti Hetaksi, mutta harva sitä nimeä käytti. Ruotsinkieliselle herrasväelle hän oli Klumpan tai Klumpfoten, suomenkieliselle herrasväelle Kampura tai Kampurajalka ja lopuille pelkkä Rampa.”

Arne Nevanlinnan neljäs romaani Heta sijoittuu 1900-luvun alun Helsinkiin, jolloin yhteiskuntaluokkien rajoja ei juuri ylitetty.

Päähenkilö Heta työskentelee kenraalin lesken Gustava Celeriuksen piikana Senaatintorin laidalla.

Piikoja kohdellaan toisen luokan kansalaisina, mutta ontuva ja opinhaluinen Heta saa kokea vielä enemmän vähättelyä. Piialla on kuitenkin salainen kyky: hän osaa lukea ihmisten ajatuksia.

Kun leskirouva täyttää 70 vuotta, hänen syntymäpäivilleen kokoontuu iso joukko sukulaisia.

Heta on pöyristynyt siitä, miten he puhuvat aivan toisin kuin ajattelevat. Lesken nuorimman pojan CarlOlofin ajatuksia Heta ei kuitenkaan pysty lukemaan, vaikka heille on syntynyt merkillinen yhteys. Hetan

On kuitenkin asia, joka voi ylittää luokkaeronkin. Se on rakkaus. Kyseessä on siis samalla rakkaustarina. Välillä Heta joutuu kuitenkin niin piinallisiin tilanteisiin, että mukana on myös jännitysromaanin aineksia.

Marjo Kytöharju Arne Nevanlinna: Heta. WSOY 2014.

jouduttua pahaan paikkaan muista poikkeava säätyläismies tulee apuun yllättävällä tavalla.

Nevanlinna on luonut Hetasta kiehtovan poikkeusyksilön, joka erottuu myös oman säätynsä edustajista. Romaanissa arvostellaan piian elämänkohtalon kautta ilkikurisesti luokkaeroja ja korkeasäätyisten ylenkatseellisuutta.

KIRJA ”Siinä kun kätilö on rakentanut pituutta ja vallannut maailmasta tilaa, Onni on tavoitellut korkeuksia ja yrittänyt päästä itseään ylemmäs.”

Vuoden merkittävimpiin esikoisteoksiin kuuluu Tommi Kinnusen pohjoiseen sijoittuva sukupolviromaani Neljäntienristeys. Suvun kantavana voimana on 1800-luvun lopussa pitäjänkätilönä aloittanut Maria, jota on ankaran uskonnollisuuden seudulla opittu arvostamaan hänen työnsä kautta. Häneltä siedetään jopa avioton lapsi ja ison, monihuoneisen talon rakennuttaminen.

Marian Lahja-tytärkin saa aviottoman lapsen, mutta hän perus-

taa myöhemmin perheen sodan käyneen Onnin kanssa. Onni on vastuullinen perheenisä ja työntekijä, ja myös hän rakentaa perheelle näyttävän pytingin. Yhteiselo ei silti ole sitä, mistä valokuvaamoa pitävä Lahja oli haaveillut. Se myrkyttää koko perheen elämän.

Keskelle tätä tilannetta joutuu Kaarina-miniä, joka pyristelee

eroon perheen mykistä käyttäytymismalleista.

Kirjan alussa Lahja makaa vanhana sairasvuoteella, jonka jälkeen Maria, Lahja, Kaarina ja Onni kertovat perheen vaiheista omasta näkökulmastaan. Pala palalta rakentuu käsitys siitä, miksi tilanne on niin pahasti lukkiintunut. On riipaisevaa lukea esimerkiksi Onnin salaisista onnenhetkistä rakastettunsa kanssa ja Lahjan patoutuneen läheisyydenkaipuun ja katkeruuden purkautumisesta.

Vimmainen talon rakentaminen kuvastanee ihmistä haluineen ja haaveineen. Elämä ei kuitenkaan aina kulje toivottua reittiä.

Synkkiin sävyihin tuo kuitenkin valoa nuori polvi, joka osaa paremmin ilmaista tunteitaan.

Kinnusen monitasoinen romaani vie hienosti mukaan erilaisten henkilöiden maailmoihin, kokemaan ihmisyyttä pohjamutia myöten.

Marjo Kytöharju Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys.

WSOY 2014.

11

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

PETTERI KOKKONEN / KIRKON ULKOMAANAPU

Palestiina kutsuu. Vuonna 2002 käynnistettyyn EAPPI-ohjelmaan on osallistunut 740 tarkkailijaa 17 eri maasta. Kaukaisimmat ovat tulleet Etelä-Amerikasta, Filippiineiltä ja Etelä-Koreasta. Kirkon Ulkomaanapu on ollut mukana vuodesta 2005. Tarkkailijat käyvät erityisen EAPPI-koulutuksen, minkä jälkeen he pääsevät maahan Israelin valtion myöntämällä kolmen kuukauden turistiviisumilla.

Kirkkojen Maailmanneuvoston EAPPI-ohjelma kytkeytyy toimintaan, jota tukevat useat terroristijärjestöt.

Taistelu Israelista Tekstit Juhani Huttunen

J

alla, jalla! Paimenpoika hoputtaa vuohia ja lampaita. Hiki haihtuu iholta. Juha Hyrsky on kävellyt tuntikausia pitkin hiekkaisia polkuja ja ruohikkoja seuranaan palestiinalaiset paimenet. Aavikot ovat vain automatkan päässä, eikä kuivassa ilmassa ehdi muodostua hikeä.

Paikka on Yatta ja sen lähiympäristö syvällä Länsirannan eteläosassa Palestiinan itsehallinnon alueella. Hyrskyllä on yllään khakinvärinen liivi, jonka selkämyksessä lukee Ecumenical Accompanier. Liivi viestittää, että Hyrsky on kansainvälinen EAPPI-tarkkailija, jonka tehtävänä on raportoida länsimaiselle yleisölle israelilaisten ihmisoikeusrikkomuksista sorrettuja palestiinalaisia vastaan.

EAPPI on lyhenne sanoista Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel, suomeksi ”Ekumeeninen kumppanuusohjelma Palestiinassa ja Israelissa”. EAPPIohjelman kotisivujen mukaan kyseessä on Palestiinan kirkkojen johtajien pyynnöstä vuonna 2002 syntynyt ja Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) hallinnoima ekumeeninen kumppanuusohjelma. Siinä länsimaiset vapaaehtoiset ryhtyvät ruokapalkalla ihmisoikeustarkkailijoiksi Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla. Suomessa EAPPI:a koordinoi Kirkon Ulkomaanapu. Ohjelman koti-

sivulla todetaan, että sen ”yksi tärkeimmistä periaatteista on puolueettomuus”. Niinpä tarkkailijoiden tehtävänä on ”raportoida ihmisoikeuksien ja kv. humanitaarisen oikeuden rikkomuksista tasapuolisesti riippumatta siitä, kumpi osapuolista on vastuullinen”.

Hyrskyn mukaan väkivalta Länsirannalla on arkipäivää. Alueen 2,7 miljoonasta ihmisestä jo yli 300 000 on juutalaisia siirtokuntalaisia. Armeija seuraa perässä.

– Se suojelee omia kansalaisiaan, mutta räikeät palestiinalaisen omaisuuden tuhoamiset ja siirtokuntalaisten väkivallanteot jäävät tutkimatta. Yleensä väkivallasta valituksen tekevä joutuu itse poliisin pidättämäksi, koska väkivallantekijät syyttävät väkivaltaisuudesta palestiinalaisia. Siirtokuntalaisilla on oikeus kantaa asetta, mutta palestiinalaisilla ei.

Kolmen kuukauden aikana Hyrsky näki israelilaisten tuhoamia oliivipuita, vesisäiliöitä ja muita elintärkeitä rakennelmia. Hän valokuvasi myös väkivaltaa.

– Susyan siirtokunnasta hyökkäsi Moshe-niminen mies sapatin kunniaksi laitumella olleiden lammaspaimenten kimppuun ja pahoinpiteli kaksi henkilöä ennen kuin palasi hurraavien lasten luo siirtokunnan alueelle.

EAPPI-ohjelma syntyi 2000-luvun alussa, jolloin palestiinalaisten kansannousu, toinen intifada, oli verisimmillään. Kesäkuussa 2001 KMN lähetti delegaation tutustumaan Lähi-idän tilanteeseen. Seitsenhenkistä ryhmää johti ansioitunut ruotsalainen sosialidemokraatti Peter Weiderud. Ruotsissa Weiderud ylsi keväällä 2013 otsikoihin vähättelemällä puoluetoverinsa Omar Mustafan ra-

sismia, kun tämä oli esittänyt julkisesti, että juutalaiset suorittavat rituaalimurhia.

Elokuussa 2001 Weiderudin delegaatio julkaisi raportin, joka linjasi kauaskantoisesti KMN:n Lähi-idän politiikkaa.

Raportti totesi jatkotoimenpiteistä: ”Yksi mahdollinen lähestymistapa on käyttää apartheid-kuvastoa ja -kieltä ja kehittää solidaarisuusstrategioita anti-apartheid- ja kansalaisoikeusliikkeen pohjalta.”

Delegaation toimittama raportti pani liikkeelle EAPPIohjelman käytännön toteuttamisen. Sen perusteella KMN suositteli myös Israelin siirtokuntatuotteiden kauppaboikottia. Virallisesti KMN erottaa toisistaan koko Israelin ja ainoastaan sen siirtokunta-alueiden boikotin. Myös Kirkon Ulkomaanavun vuonna 2012 käynnistämä Alkuperä merkkaa -kampanja korostaa: ”Emme boikotoi Israelia tai Israelin valtion alueelta tulevia tuotteita.”

Käytännössä asia on mutkikkaampi. Suomenkielisten EAPPI-sivujen kohdassa ”Näin osallistut” lukija ohjataan kairospalestine.ps-nettisivulle saatesanoin: ”Kehota kristittyjä toimimaan Kairos-julistuksen pohjalta.”

Kyseisen sivun taustalla on palestiinalaiskristittyjen joulukuussa 2009 julkaisema julistus Kairos Palestiina – Totuuden hetki. Yksi asiakirjan avainhenkilöistä on radikaalin Sabeel-organisaation perustaja, palestiinalaispastori Naim Ateek. Asiakirja on julkaistu myös KMN:n sivuilla.

Julistuksen englanninkielisessä versiossa vaatimus miehitettyjen alueiden boikotista liukuu koko Israelin boikotoimiseen. Kairos-julistuksen pohjalta syntyi Kairos Palestine -ryhmä, joka on koonnut kirkkoja eri puolilta maailmaa globaaliksi Kairos-verkostoksi. Ryhmä pitää yllä kai-

12

rospalestine.ps-nettisivua, ja sitä koordinoi palestiinalainen aktivisti Rifat Kassis.

Kirkon Ulkomaanavun kutsumana Suomessakin vieraillut Kassis on EAPPI:n entinen kansainvälinen koordinaattori. Hän oli myös KMN:n edellisen pääsihteerin Samuel Kobian erityisneuvonantaja Lähi-idässä. EAPPI:n vuosina 2005–2007 julkaiseman ChainReaction-lehden numeron 5/2007 pääkirjoituksessa Kassis totesi, että YK:n suunnitelma jakaa Palestiina juutalaisvaltioksi ja arabivaltioksi marraskuussa 1947 oli suuri epäoikeudenmukaisuus, eikä Israelia itse asiassa olisi pitänyt perustaa.

Kairospalestine.ps-sivusto tukee avoimesti alun perin Durbanissa 2001 pidetyssä YK:n rasisminvastaisessa kokouksessa ideoitua maailmanlaajaa Boycott, Sanctions and Divestment (BDS) -kampanjaa. Vuonna 2005 organisoitunut BDS-kampanja tähtää Israelin valtion taloudelliseen, akateemiseen, kulttuuriseen ja poliittiseen eristämiseen kansainvälisestä yhteisöstä. Se boikotoi myös länsimaisia yrityksiä, joilla on merkittäviä kauppasuhteita Israeliin.

Boikotoitavia yhtiöitä ovat muun muassa Intel, Motorola, L’Oréal ja Victoria’s Secret.

Palestiinalaiskristittyjen kannalta BDS on väkivallaton vaihtoehto terrorismille. Kampanja on Palestiinan itsehallinnon rahoittama. Sitä koordinoi Palestinian BDS National Committee, jonka päätukija puolestaan on Palestiinan kansallisten ja islamilaisten joukkojen neuvosto (Council of National and Islamic Forces in Palestine). Kyseiseen neuvostoon kuuluu useita terroristijärjestöjä, kuten Hamas, Popular Front for the Liberation of Palestine (PFLP) ja erityisen radikaalina tunnettu Islamilainen Jihad. Palestinian BDS National Committeen jäseninä on ammattiliittoja ja yhdistyksiä, joista osaa on väitetty keksityiksi.

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Kairospalestine.ps-verkkotunnus on rekisteröity Kirkkojen Maailmanneuvostolle.

Kirkkojen Maailmanneuvoston useissa EAPPI-aiheisissa julkaisussa palestiinalaiskristittyjen vaikeiden elinolojen keskeisimmäksi syyksi todetaan Israel. EAPPI-ohjelman palestiinalaisten yhteistyökirkkojen johtajat ovat julkisesti puolustaneet jopa terroristijärjestöjä. Toisen intifadan aikana ortodoksinen arkkipiispa Theodosios Atallah Hanna, yksi vuoden 2009 Kairos–Palestiina-asiakirjan allekirjoittajista, lausui Dubaissa toimivan Gulf Newsin haastattelussa kesäkuussa 2002: – Jotkut vapaustaistelijat omaksuvat marttyyriuden tai itsemurhatoiminnan. Mutta nämä toimenpiteet palvelevat jatkunutta kansannousua vapauden puolesta. Sen vuoksi me puollamme kaikkia kuolonuhreja.

Saman vuoden elokuussa Israelin poliisi pidätti Hannan estääkseen häntä tapaamasta terroristijärjestö Hizbollahin johtajaa, sheikki Nasrallah Hassania Libanonissa.

Hanna on edelleen virassa ja aktiivinen KMN:n yhteistyökumppani.

Palestiinalaisten kirkkojen johtajien lausunnoissa ei kuitenkaan kuulu tavallisten seurakuntalaisten ääni. Oikeistolaisen Jerusalem Center for Public Affairs -ajatushautomon tutkijana työskentelevä amerikkalais-israelilainen oikeustieteen tohtori Justus Reid Weiner on 1990-luvulta asti haastatellut palestiinalaisia kristittyjä. Raportissa Human Rights of Christians in Palestinian Society (2005) Weinerin haastattelemat ihmiset tuovat esiin, että kristittyjen asemaa palestiinalaisalueilla on heikentänyt ennen kaikkea poliittisen islamin nousu 1980-luvulla.

Turvallisuussyistä nimettöminä esiintyvät palestiina-

Palestiinalaispoliisi kidutti El-Achwalia polttamalla ihoa tupakalla, hakkaamalla sähkökaapeleilla, pitämällä eristyssellissä ja nälkiinnyttämällä.”

”

laiskristityt kertovat itse, että muslimit boikotoivat kristittyjä kauppiaita, ja monilta kristityiltä liikkeenharjoittajilta kiristetään mafiatyylisesti suojelurahaa. Kristittyjä tyttöjä raiskataan toistuvasti ilman pelkoa oikeuskäsittelystä. Weinerin mukaan kristittyjen vainoaminen on myös institutionaalista. Hänen mukaansa Palestiinan itsehallinnon perustuslakiluonnos perustuu sharia-lakiin, joka asettaa toisuskoiset alempiarvoiseen asemaan.

Weinerin raportissa kasvot kristittyjen vainoille antaa vuonna 2004 murhattu Ahmad El-Achwal. Hän oli kahdeksan lapsen muslimi-isä, joka joutui vuonna 1996 vankilaan Nablusissa Länsirannalla. Vankilassa El-Achwal koki

Israelin ja Palestiinan väestöt 2014 ■ Israel: 7,8 milj. Muslimeja on noin 1,4 milj. Kristittyjä on noin 156 000.

■ Länsiranta: 2,7 milj. Kristittyjä alle 50 000. Juutalaisia siirtokuntalaisia noin 341 000.

■ Gaza: 1,8 milj. Kristittyjä alle 1500. (Ennen Hamasin valtaantuloa vuonna 2007 kristittyjä oli noin 3 000.)

(Lähde: CIA World Factbook / Wikipedia)

13

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20 SAID KHATIB/AFP PHOTO/LEHTIKUVA

Sorretut. Gazalainen viljelijä seuloo ohraa käsin.

Palestiinan itsehallinto kuuluu maailman suurimpiin kehitysavun saajiin. Israel–Palestiina-konfliktin lisäksi väestö kärsii palestiilaisitsehallinnon korruptiosta ja ankarasta lainsäädännöstä.

rannan asukkaita. Gazan viranomaiset olivat tammi–lokakuun välisenä aikana kiduttaneet 180:aa palestiinalaista. Kahdeksan oli tuomittu kuolemaan. Seitsemän heistä surmattiin ennen tuomion täytäntöönpanoa. Yhden heistä, Hani Abu Aliyanin, Hamas hirtti. Häneltä oli saatu tunnustus kiduttamalla. Human Rights Watchin mukaan Aliyan oli väitetyn rikoksen tehdessään alaikäinen. Palestinian Human Rights Monitoring Groupin mukaan palestiinalaispoliisin säilöönotoissa on vuosina 1994–2009 kuollut yhteensä 49 ihmistä.

Kirkkojen Maailmanneuvosto, Kairos–Palestiina-ryhmä ja EAPPI vaikenevat näistä tapauksista.

herätyksen ja kääntyi kristityksi.

Pian El-Achwalin syytteet peruttiin. Hän alkoi julkisesti julistaa uutta uskoaan järjestämällä kotonaan jumalanpalveluksia ja jakamalla Raamattuja naapurustossaan.

Seitsemän vuoden aikana viranomaiset pidättivät El-Achwalin useita kertoja, ja vankilassa häntä painostettiin palaamaan takaisin islamiin. Palestiinalaispoliisi kidutti ElAchwalia polttamalla ihoa tupakalla, hakkaamalla sähkökaapeleilla, pitämällä eristyssellissä ja nälkiinnyttämällä.

Hänen akillesjänteensä leikattiin auki.

Turvallisuuspoliisi myös heitti palopommin hänen kotiinsa, ja hänen autonsa turmeltiin. Viranomaiset lupasivat, että kärsimys loppuu heti, kun El-Achwal palaa islamiin. Uhkailusta huolimatta hän jatkoi evankelioimistyötään. Piina loppui 21. tammikuuta 2004. Silloin neljä naamioitunutta miestä ampui El-Achwalin kotiovelleen.

Palestiinan itsehallinto rajoittaa myös muslimienemmistön elämää. Maaliskuussa 2013 Anas Awwad -niminen 26-vuotias mies tuomittiin vuodeksi vankilaan hallitsijan pilkasta. Uutistoimisto Reutersin mukaan Awwad oli kommentoitunut Facebookissa valokuvaa, jossa FC Barcelonan vieraana Espanjassa ollut Palestiinan presidentti Mahmoud Abbas potkaisee jalkapalloa. Kommentissaan Awwad kirjoitti: ”Uusi hyökkääjä Real Madridissa.”

Tuomion taustalla on Jordanian miehityksen ajalta periytynyt laki, jonka mukaan kuningasta ei saa pilkata. Viime vuosina tätä lakia on sovellettu varsinkin toimittajiin ja kansalaisaktivisteihin.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tietoon tuli vuonna 2013 yhteensä 126 tapausta, joissa palestiinalaisviranomaiset olivat vuoden aikana kiduttaneet Länsi-

damentalistiset ”Israelin ystävät” pyrkivät estämään järkiperäisen keskustelun lähettämällä häirikköviestejä, joissa uhkaillaan, että Jumala vetää siunauksensa pois Suomelta, jos Israelin valtiota arvostellaan.

– Nämä ryhmät elävät pelon vallassa ajatellessaan, että heidän täytyy ansaita Jumalan rakkaus tukemalla kritiikittömästi Israelin valtiota.

Epilogi. Pieni tyttövauva kärsii ruoansulatuskanavan tulehduksesta. On marraskuu 2013. Vauva makaa israelilaisessa Rabin Medical Centerin yhteydessä toimivassa lastensairaalassa kymmenen kilometrin päässä Tel Avivista. Tytön nimi on Amal Hania. Hän on terroristijärjestö Kirkon Ulkomaanavun johtajan Antti Hamasin johtajan Ismail Hanian pojanKAI LINDQVIST Pentikäisen mukaan EAPPI:n osuudesta tytär. Lapsen isä Abdul Salam Hania kansainvälisessä Boycott, Sanctions, Dikirjoittaa Facebookissa: ”Rakkaat veljet, vestment -kampanjassa ei pidä tehdä häAmal on nyt siirretty vihreän linjan sisätiköityjä johtopäätöksiä. puolelle.” Vihreä linja tarkoittaa vuoden – Erilaisiin koalitioihin voidaan osal1949 aseleporajaa. listua, koska sitä kautta hankitaan tietoa Apartheid-maaksi syytetyn Israelin ja verkostoidutaan. En pitäisi tätä kovin lääkärit yrittivät pelastaa terroristijohtamerkittävänä asiana. Kirkon Ulkomaajan lapsenlapsen. Sairaus kuitenkin voitnapu ei tue kategorista Israelin boikottia, ti. Muutamaa päivää myöhemmin Amal Pentikäinen sanoo. kuoli.

– Vaadimme ainoastaan siirtokunReilu kuukausi aiemmin, lokakuun 19. tatuotteiden merkitsemistä asianmupäivänä, Ismail Hania piti puhetta Raskaisesti. Tämän väittäminen antisemihad a-Shawa -kulttuurikeskuksessa Gatismiksi on absurdia, sillä Israel itse on zassa. Hän ylisti Hamasin aseellisen siiallekirjoittanut EU:n kanssa sopimuksen ven al-Qassam-prikaateja. Tämän jälkeen Rauhan puolesta. – Israel elää tuotteiden alkuperän merkitsemisestä, hän osoitti kiitoksensa länsimaisille libeilluusiossa, että se voi saavuttaa Pentikäinen sanoo. raaleille ja aktivisteille, koska he auttavat rauhan luottamalla väkivaltaan, Hänen mukaansa boikottipuheilla Hamasia sen lopullisen päämäärän saasanoo Kirkon Ulkomaanavun on kääntöpuolensa. Israelissa boikotin vuttamisessa. johtaja Antti Pentikäinen. kannattaja voidaan tuomita valtaviin – Panemme luottamuksemme maakorvauksiin liiketoiminnan vahingoitilman liberaaleihin, jotka vastustavat tamisesta. miehitystä ja vääryyksiä, joita sionistit aiheuttavat meille, – Pelko velkavankeuteen joutumisesta on todellinen.

Hania sanoi.

Tämä rajoittaa merkittävästi myös israelilaisten sananva– Kehotamme kaikkia voimia, järjestöjä ja palestiinalaipautta. sia yksilöitä yhdistämään voimansa kansallisella tasolla Pentikäisen mukaan EAPPI-ohjelmassa käydään sisäistä kohdatakseen vihollisen kanssa neuvottelemisen vaarat ja keskustelua puolueettomuudesta. kaikki mahdolliset sopimukset vihollisen kanssa ja perus– EAPPI-tarkkailijat kirjoittavat oman kokemuksensa taakseen palestiinalaisen kansallisen strategian, joka käpohjalta henkilökohtaisia mielipiteitään. Huomattavan sittää kaikki seuraavat operaatiot ja toimintamuodot... monen paikan päällä olleen mukaan Israel kohdistaa raSitten Hania luetteloi: kenteellista vainoa palestiinalaisiin, hän sanoo.

– Aseellinen vastarinta, populaari vastarinta, poliittiKyse ei ole vain suorasta väkivallasta, sillä Israelin lainnen, diplomaattinen, tiedotuksellinen, yhteiskunnallinen säädäntö asettaa ei-juutalaiset eriarvoiseen asemaan muun ja laillinen vastarinta sekä akateeminen ja diplomaattinen muassa maanomistus- ja rakennuslupakiistoissa. boikotti. Tämän on tapahduttava kaikilla tasoilla, paikalliPentikäisen tietoon ei kuitenkaan ole tullut, että palessilla ja kansainvälisillä.

Lähteet: tiinalaiskristityt olisivat joutuneet muslimienemmistön Human Rights Watch: World Report 2014. vainoamiseksi.

Jerusalem Institute of Justice: Hidden Injustices. A Review of PA & – Paikallisten kristittyjen yksiselitteinen viesti meille Hamas Human Rights Violations in the West Bank and Gaza. 2012. on, että Palestiinan itsehallinto suojelee kristittyjä. Tosin Justus Reid Weiner: Human Rights of Christians in Palestinian Gazan kaistalla kristityt ovat olleet ahtaalla. Myös jotkin Society. Jerusalem Center for Public Affairs 2005, avustusjärjestöt ovat kohdanneet vaikeuksia. Kyse ei silti www.eappi.fi, www.jcpa.org, jij.org.il, www.oikoumene.org, ole ollut järjestelmällisestä vainosta.

Erityisen kiusalliseksi Pentikäinen kokee sen, että funkairospalestine.ps, www.bdsmovement.net

Lähi-idän rauhanprosessi arraskuussa 1947 YK teki jakosuunnitelman brittien hallinnoimasta Palestiinan mandaattialueesta juutalaisvaltioksi ja arabivaltioksi.

Arabit eivät hyväksyneet ehdotusta. Toukokuussa 1948 syttyi Israelin itsenäisyyssota, joka päättyi 1949 aselepoon. Seuraavana vuonna Jordania miehitti palestiinalaisvaltioksi suunnitellun Länsirannan. Gaza puolestaan jäi Egyptille. Israel valtasi Länsirannan vuonna 1967.

Nykyisen rauhanprosessin suuntaviivat linjattiin Oslossa 1993. Tavoitteena on asteittain toteuttaa YK:n alkuperäinen kahden valtion malli. Oslon sopimus jakoi Länsirannan väliaikaisiksi tarkoitettuihin alueisiin A, B ja C. Tällöin perustettiin Palestiinan itsehallinto, joka vastaa alueesta A. 95 prosenttia palestiinalaisista asuu tällä alueella.

Alueen B siviili- ja turvallisuushallinnosta vastaavat Palestiinan itsehallinto ja Israel yhteisesti. Lisäksi Israelin hallintaan jäi alue C. Israelin miehityksellä tarkoitetaan alueen C sekä osittaista alueen B hallintoa.

Kansainvälinen yhteisö pitää Israelin alueelle C laajentamia siirtokuntia laittomina. Israel ei voi myöntää alueen

M

C palestiinalaisille kansalaisuutta, joten heihin sovelletaan sotilaslainsäädäntöä, mikä suhteessa siirtokuntalaisiin asettaa heidät eriarvoiseen asemaan.

Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn johdolla heinäkuusta 2013 käydyt rauhanneuvottelut kariutuivat huhtikuussa, kun Palestiinan itsehallinto ilmoitti perustavansa uuden hallituksen, jossa on mukana nykyisen päähallituspuolueen Fatahin kanssa kilpaileva Hamas.

Israel, Yhdysvallat, Kanada, Jordania, Egypti, Japani ja Euroopan Unioni luokittelevat Hamasin terroristijärjestöksi.

Hamasin perustusasiakirja (1988) kieltää rauhanneuvottelut Israelin kanssa. Järjestön tavoitteena on tuhota Israel ja luoda tilalle islamilainen teokratia eli valtiojärjestys, jossa maata hallitsee Allah.

Palestiinalaiskristityille juutalaisvaltio on kiperä kysymys. Kirkkojen Maailmanneuvoston julkaisemassa EAPPI-asiakirjassa Faith under Occupation (2012) esitetään huoli, että kun Israel määrittelee itsensä juutalaisvaltioksi, oletukseksi jää, että sen naapurimaa Palestiina on muslimivaltio. Mainitun asiakirjan mukaan sellaisessa maassa kristityillä ei olisi sijaa.

14

Seurakunnissa tapahtuu 29.5.— 4.6.

Haaga

Herttoniemenrannan kappeli

■ Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma klo 10–12. Soita p. 09 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

■ Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Diakoniavastaanotot kesällä: diakoniatyöntekijä 09 2340 3341 HUOM! soita 23.6.–18.7. välisenä aikana numeroon 09 2340 3381.

Tulossa: Su 8.6. klo 18 Kesämessu, Tikkanen, Lemponen.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230.

To 29.5. klo 10 Helatorstain messu.

Miira Muroma-Nikunen ja Kaj Varho.

Su 1.6. klo 10 Messu. Sami Lahtinen ja Hanna Autio.

Ti 3.6. klo 12–14 Kesäkahvila. Hartaus ja pientä ohjelmaa.

Ke 4.6. klo 18.30 Kesävirsiä ja suvilinnun lauluja – yhteislaulutilaisuus.

Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Rantaaho ja Hanna Autio.

Perheiden kesäkerho torstaisin klo 10–11.30 kirkon pihalla (säävaraus), alk.

5.6.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1. Suntio 09 2340 3221.

Su 1.6. klo 12 Messu. Sami Lahtinen ja Hanna Autio.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat.

Ajanvaraus diakonin vastaanotolle: Herttoniemen kirkko p. 050 433 7339 sekä ti klo 13–14 kirkolla. Kulosaari p.

09 2340 4118. Herttoniemenranta p. 09 2340 3341. Myllypuro p. 050 347 8582 sekä to klo 10–11 kirkolla. Perhediakoni p. 09 2340 3381.

Pe 20.6. Juhannusaaton retki Sammatin leirikeskukseen. Kesäistä ohjelmaa, kokko, kalakeitto, kahvit, makkaran paistoa (maksullinen) ja hyvää seuraa! Mukana Markku Rautiainen, Jukka Simoila ja Veijo Lankinen. Retken hinta 10 e. Bussikuljetus kaikilta kirkoilta. Ilm.16.6. mennessä p. 09 2340 3300.

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 09 2340

3320 To 29.5. klo 10 Helatorstain messu. Simoila, Vuorela, Lemponen. Kahvihetki.

Su 1.6. klo 10 Messu, Simoila, Lemponen. Kahvihetki.

Ti 3.6. klo 19 Konsertti ”Aika luonnossa” Naiskuoro Elegia, joht. Airi Saloniemi, Jenna Ristilä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115

Suntio Tapio Tuohioja 050 525 3242 To 29.5. klo 10 Messu, Ranta, Jerkku, Lankinen, kahvihetki.

Su 1.6. klo 10 Messu, Laakso, Koivistoinen.

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330

konsertti, Tomi Satomaa.

Ke 4.6. klo 13 Kesäkahvila Kappelisalissa.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna arkisin klo 10–16, ke klo 12– 16.

To 29.5. klo 16 Helatorstain messu.

Partti, Hakkari-Ohmero, Gripentrog, lukija Harri Linna.

La 31.5. Brunssi. H. 15 e/aik. Kattaukset klo 11 ja 13. Ilm. filip.muhonen@evl.fi.

Klo 17 Sateenkaarimessu. Partti.

Su 1.6. klo 16 Suvivirren sunnuntain messu. Lindfors, Partti. Kirkkokahvit.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Pe 30.5 klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri.

Su 1.6. klo 11 Unkarinkielinen messu.

Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang.

Klo 15 Suomen kielen perustason kurssi kiinankielisille & teetilaisuus.

To 29.5. klo 12 Helatorstain messu. Simoila, Olkkola, Koivistoinen. Kahvihetki.

La 31.5. klo 13 Konsertti, venäläisiä ja suomalaisia romansseja ja kansanlauluja. Eleonora Losev, laulu. Galina Khimitch, piano. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Toimintaa muualla Su 1.6. klo 12 Messu, Simoila, LempoTo 29.5. klo 16–20 Sobernaut party. nen. Kahvihetki.

Koko perheen päihteetön tapahKe 4.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, tuma. Kalliolan Setlementtihartaus, yhteislaulua, kahvitalo, Sturenkatu 11. Lisätietarjoilu, Keinänen.

Seuradot www.kalliola.fi Diakoniakirppis sulkunnat Ke 4.6. klo 17 Miesten jettu toukokuun alusretki Santahamita elokuun loppuun verkossa: www.

Historiaa ja sotsaakka! Elintarvikehelsinginseura- naan. kun munkkikahvit. Kojako ma, ke, pe Liikunnat.fi koontuminen klo 16.30 kuntamyllyn päädyssä Herttoniemen metroaseklo 9. Paikalla viim. klo malla, bussin 86 laiturilla.

9.30, Backman p. 09 Ilm. on pakollinen ennen 29.5.

2340 3333. ilkka.sariola@evl.fi, 044 2779 568 tai em.minkkkinen@jippii.fi, 044 296 3701.

Kallio

■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

Kurssit ja ryhmät

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, 28.5. klo 9–13, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 09 2340

3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19.

Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 arki-illan ehtoollinen.

La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

To 29.5. klo 10 Helatorstain messu ja aikuiskonfirmaatio. Partti, Sariola, Gripentrog.

La 31.5. klo 17 Karmeliittamessu. Antti Kruus. Klo 18 Mietiskelymessu. Past.

Mauri Nieminen.

Su 1.6. klo 10 Suvivirren sunnuntain messu. Hurmerinta, Mattsson, Oksanen. Kirkkokahvit.

Ma 2.6. klo 19 Helsingin urkukesän

Taivaan tähden

2340 3611.

Kesän kurssiesite ilmestyy toukokuun lopussa. www.helsinginseurakunnat.fi/ kallio/. Esite pyydettäessä kotiin.

Hoitava ääni -kurssi la 7.6. Mustasaari. Tutustumme äänen kiehtovaan maailmaan rentouttavien, hiljaisten äänien sekä virkistävien voimaäänien avulla. Hinta 55 e sis. laivamatka, lounas/kahvi. Ohj. laulupedagogi Pia Skibdahl Diakonialeiri 11.–15.8. Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule nauttimaan luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta. Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. Hinta 120 e. Ilmoittautumiset 27.6. mennessä virastoon p. 09 2340 3600.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvarauspäivystys: ke 4.6. klo 10– 12, p. 09 2340 3853.

To 29.5. klo 10 Helatorstain sanajumalanpalvelus. Pirilä, Myllylä. Virsilauluryhmä.

Su 1.6. klo 10 Messu. Hatakka, Rintamäki. Kirkkokahveilla Nuorisokuoro Kannelkellojen Tanskan-matkan lähtökonsertti.

Ke 4.6. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä.

Malminkartanon kappeli ■ Vellikellonpolku 8 To 5.6. klo 18 Kesäilta kappelilla. Makkaranpaistoa ja kahvit (1e). Visa, Lång, Härkönen.

Muuta Diakonian ajanvarauspäivystykset kesä–elokuussa ke klo 10–12 vain kirkon diakoniatoimistossa.

Lauttasaari

lish, Wednesdays at 7 p.m., refreshments from 6 p.m. (18 hr) onwards.

Kellotornissa voi mennä vihille la 14.6. klo 16 alkaen. Molempien kihlakumppaneiden tulee olla kirkon jäseniä, avioliiton esteiden tutkinta on pyydettävä viimeistään 5.6.2014. Torniin mahtuu mukaan kaksi todistajaa. Varaukset kirkkoherranvirastosta ma 2.6. mennessä.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu helatorstaina 29.5. klo 10.

Messu su 1.6. klo 10, Timo Ahoinpelto, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen.

Konsertti ke 4.6. klo 18, Marjasisko Varha, laulu; Hanna Varis, urut.

Jakomäen kirkko Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

To 29.5. klo 11 Messu, Marjut Mulari, Reima Niemelä, Aino Valojärvi, Annukka Sorjonen, Tarja ja Juhani Paavolainen, Kylli Tikkanen, Kai Sorokin.

La 31.5. klo 11–12.30 Avoin lentopallovuoro, C-porras.

Su 1.6. klo 11 Messu, Annette Markkunen, Taina Viherkari, Aino Valojärvi, Helena Rantanen, Kai Sorokin. Klo 18.30 Konsertti, Lauttasaaren Orkesterin ja Stadtstreicher Waren -orkesterin konsertti, kapellimestareina Frank Phillips ja Ahti Valtonen. Liput 15 e.

Ke 4.6. Seurat, sään salliessa Särkiniementien päässä rantakallioilla, muuten srk-salissa. Mukana khra Juha Rintamäki.

To 5.6. klo 18 Cembalo-konsertti, Ulla Wirtanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kirkkokahvila ■ Myllykallionrinne 1 B, ma–pe klo 10–18, lounas klo 11–13.

To 5.6. kahvila suljetaan klo 14 ja suljettu perjantain 6.6. remontin johdosta.

Arkinen valaistuminen, Markku Hietasen maalaus- ja valokuvanäyttely 30.5. asti.

Mid-week Bible Fellowship in Eng-

■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428

Viikkomessu su 1.6. klo 18, Timo Ahoinpelto, Outi Aro-Heinilä.

Kahvila ke 4.6. klo 13, Markku Arola.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 2340 4427

Messu su 1.6. klo 10, Sari Hakuri, Outi Aro-Heinilä.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425

Messu su 1.6. klo 10, Esko M. Laine, Merja Wirkkala.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422

Kevätkauden päätösmessu su 1.6. klo 12, Meri Ala-Kokko, Kaisu Rauhamaa. Kirkkokahvit.

Portin kesäjuhlat ke 4.6. klo 15–18.

Kirpputorilta kesävaatteita edullisesti.

Klo 16 Ulla Welin lukee tekstejään. Klo 17 kesälauluhetki. Kahvitarjoilu.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424

Viikkomessu to 5.6. klo 13, Martta Paijola, Hanna Varis.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423

Viikkomessu ke 4.6. klo 12, Jukka Suonoja.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

KATRI SAARELA

Älä viivy He odottivat Jumalaa. He odottivat varmuutta siitä, ettei elämää ollut jo vuosia rakennettu tyhjän päälle. Kaikki oli jätetty, kävelty yhdessä pölyisillä teillä, tunnettu vapautta kaipaavien ihmisjoukkojen paine ja kuultu outoja sanoja valtakunnasta, joka oli tuleva.

Ehkä toivon muisto alkoi jo haalistua, ehkä odottajien mieli teki tarttua entiseen elämään. Sen ainakin varmasti tunsi.

Entä jos kaikki oli ollut erehdystä? Mistä voisi varmistua, että kuljettu tie veisi perille? Sinne, mitä sydän kaipasi.

En ole edennyt kovin kauas näiden hämmentyneiden odottajien tuntemuksista. Siksikö päivän tekstit tuntuvat niin lohdullisilta?

Usko rakentuu kokemuksellisten asioiden varaan. Tien oikeutta ei tiedä muuten kuin sitä pitkin kulkemalla. Tie on kaikilla hiukan erilainen, mutta yhteistä on pyhän aa-

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

vistus, kutsu pyhälle matkalle.

Miltä sitten Jumalan kosketus tuntuu, mistä tiedän, etten tavoittele tyhjää? ”Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat”, sanoo Johanneksen Jeesus. Toisessa ensi sunnuntain tekstissä taas kuvataan Jumalaa hiljaisena huminana.

Jumalan kosketuksen odottajat saavat tyytyä enemmän hiljaisuuteen ja sisäiseen aavisteluun kuin etäällä pysyvän tarkkailijan varmuuteen. On uskallettava luottaa siihen tunteeseen, kun joskus elämä virtaa läpi ja tietää olevansa pieni osa huikaisevan suurta kokonaisuutta. Niinä hetkinä on helpompaa hengittää, sisin sulaa varauksistaan, Jumalan maailma avartuu ja syvenee.

Pyhän kosketus.

Marja Kuparinen

6. sunnuntai pääsiäisestä Pyhän Hengen odotus Aavistus. Olen osa suurta kokonaisuutta.

Väri: valkoinen Valo: neljä kynttilää Teksti: Ps. 27: 1–3, 7–9, 1. Kun. 19: 8–13, Ap.t. 1: 12–14, Joh. 7: 37–39

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Tapulin seurakuntakoti

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

■ Puistolantie 1 Seurat helatorstaina 29.5. ja su 1.6. klo 14.

Viikin kirkko

Meilahti

Su 1.6. klo 11 Messu, Anne Granström, Sini Ikävalko, Sari Viljakainen, Tuuli Valaranta, Mari Lamminen, Kaisa Valve, laulu. Lähetyspyhän messussa mukana nimikkolähettimme Niko ja Marija Ijäs. Messun jälkeen lähetyslounas ja Ijäkset kertovat työstään Mongoliassa.

Klo 15 Venäjänkielinen messu.

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo

■ Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). 1.6 alkaen virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18, (huom! ti ja to suljettu), p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b.

Diakonian puhelinvaraus kesä–elokuu tiistaisin klo 10–11 p. 09 2340 4718.

Ke 28.5.klo 19 Avoin rukouspiiri.

To 29.5. klo 11 Helatorstain messu, Krans (l+s), Vuorio (k).

Ma 26.5. klo 13 Äiti Teresa -piiri.

Ke 28.5. klo 18–20 Valon ja ilon piknik, Pikku Huopalahti, Viiripuisto (omat eväät ja pelivälineet mukaan) yht.henk. jukka.valkama@evl.fi. Ks.menovinkit.

Su 1.6. klo 11 Messu, Kokkonen (l+s), Vuorio (k).

Ke 4.6. klo 19 Avoin rukouspiiri.

To 5.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila kirkon patiolla tai sateella Tuomaankirkon kahviossa. Alussa hartaushetki.

■ Panosaukio 1, p. 09 2340 4822

■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Messu su 1.6. klo 10, Heidi Tikka, Marjasisko Varha.

Avoin keskustelupiiri – ihmiseltä ihmiselle la 31.5. klo 13–15.

Konsertti – Jesse Kaikuranta su 1.6. klo 18. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun Katastrofinainekset-kampanjalle.

Diakonia Diakoniatyön ajanvaraus kesä–elokuussa on keskitetysti Malmin diakoniatoimistossa. Diakoniatyöntekijältä voi varata henkilökohtaisen keskusteluajan puhelimitse tai käymällä ajanvarausaikana Malmin diakoniatoimistossa os. Kunnantie 1. Ajanvaraus ma, ke ja to klo 10–11, puh. 09 2340 4481.

Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa pe klo 9 Malmin kirkolla ja ke klo 11 Jakomäen kirkolla.

Juhannusjuhlat pe 20.6.2014 Kellokosken juhannusjuhla: Ohjelmassa: ruokailu (broilerikiusaus/ kasvislaatikko kasvisruokailijoille, kakkukahvit), yhteislaulua, kesäisiä runoja, makkaranpaistoa, kansanlaulukirkko.

Bussi 1, lähtö klo 14.00 Viikin kirkko – 14.05 Pihlajiston srk-koti – 14.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – 14.25 Jakomäen kirkko – 14.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 14.35 Tapulinaukio – Kellokoski n. klo 15.20 Bussi 2, lähtö klo 14. 00 Pukinmäen srk-koti – 14.05 Malmin kirkko – 14.15 Tapanilan tori – 14.25 Siltamäen ostarin parkki – Kellokoski n. klo 15.20.

Paluukuljetus lähtee Kellokoskelta klo 19.30.

Lohirannan juhannusjuhla: Ohjelmassa: ruokailu (kinkkukiusaus ja lohikeitto), makkaranpaistoa, saunomista, myös savusauna (oma pyyhe ja uimapuku mukaan), ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille, kansanlaulukirkko.

Bussi 1, lähtö klo 16.00 Viikin kirkko – 16.05 Pihlajiston srk-koti – 16.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – klo 16.25 Jakomäen kirkko – 16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 16.35 Tapulinaukio – Lohiranta, jossa n. klo 17.30 Bussi 2, lähtö klo 16.00 Pukinmäen srk-koti – 16.05 Malmin kirkko – 16.15 Tapanilan tori – 16.25 Siltamäen ostarin parkki – Lohiranta n. klo 17.30 Paluukuljetus lähtee Lohirannasta klo 22.

Hinta aikuisilta 15 e (sis. bussikuljetuksen ja tarjoilut), alle 15-vuotiaat maksutta. Mukaan voi tulla myös omalla autolla, jolloin tarjoilusta veloitetaan 8 e.

Bussimatkalaisten on hyvä varata tasaraha.

Ilmoittautuminen juhliin 13.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15.

Muuta ilmoitettavaa

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

09 2340 4780. perjantaisin klo 17.00–21.30 Nuorten illat, ajalla 2.5.–22.8.2014 (ei 20.6.)

Kirkko ja kaupunki myös ipad-sovelluksena.

Lataa ilmaiseksi.

Viherniemenkatu 9 A 26, Helsinki www.plusterveys.fi/hakahammas

■ Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja

pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. kesällä 2.6.–29.8. ma suljettu. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– 11, p. 2340 5118. Virasto avoinna helatorstainaattona ke 28.5. klo 9–13.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ke klo 13 Keskiviikkokahvit, Sidoroff.

Helatorstaina 29.5. klo 11 Messu, Leikko, Rinne, Valtonen.

Su 1.6. klo 11 Messu, Hartikainen, Peltohaka, Sidoroff.

Su 1.6. klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto. verkosto.net.

Su 1.6. klo 13 Messu, Hartikainen, Peltohaka, Sidoroff.

Ti 3.6. klo 13–15 Lähetyksen pihajuhla. Vieraan Inkerin kirkon Sodderin seurakunnan kirkkoherra Fjodor Sidorenko ja vaimonsa Elena Sidorenko sekä lapset.

■ Papinpöydänkuja 4

Ke 28.5. klo 16–18.00 Kyläpajan kahvilan kevään päätösjuhla. Grillausta ja muuta mukavaa. Mukana Heleena Hilvo ja Jukka Valkama.

Helatorstaina 29.5. klo 15 Perinteinen runotapahtuma. Esillä akateemikko runoilija Martti Haavion runoja (nim. P. Mustapää). Tule runosuosikkisi kanssa tai ilman; voi olla muukin kuin Martti Haavio. Juontaa Soili Hirvonen. Mukana Elise Rinne. Kahvitarjoilu.

Ma 2.6. klo 13–15 Kesäkahvila, Tuohimaa.

Mikael

Nuoret

■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) To 29.5. klo 11 Helatorstain sanajumalanpalvelus, Tuomas Pitkänen, Mia Iiskola, Hanna Rämö.

Pe 30.5. klo 10 Rukouspiiri.

Mikaelinkirkko

Erikoishammaslääkäri Matti Tenkanen kliininen hammashoito, pastori

Kirkkoherranvirasto

Lehtisaaren kappeli

Ma 2.6. klo 13–15 Taiteen iloa -ryhmä aloittaa Meilahden virkistyskeskuksessa (Heikinimentie 2). Toiminta on maksutonta ja tarkoitettu helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Aiempaa osaamista tai ilmoittautumista ei tarvita. Ryhmää vetää Kari Kohonen.

7–13-vuotiaiden kesäleiri 16.–19.6.

2014 Kellokoskella. Ilm. 2.6.2014 mennessä. Ks. Mestat.fi/Meilahti/tytöt ja pojat.

Jos hampaidesi kunto arveluttaa, varaa aika hammastarkastukseen p. 09 701 2993

Hakahammas - Suuklinikka

Pikku Huopalahden alue

Muuta

USKALLATKO HYMYILLÄ?

Munkkiniemi

■ Tiilipolku 6

■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma – pe klo 9–14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. HUOM. Virasto auki poikkeuksellisesti 28.5. klo 9–13. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14 p. 09 2340 4802.

Diakoniatyö: Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi ajalle 1.6. –31.8.

Ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 13–14 p. 09 2340 4818. Huom. numero ei ole muuna aikana käytössä. Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Kahvila ke klo 17–20 Virsivartti ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

To 29.5. klo 17 Viisikielinen lauluilta, lauletaan kauneimpia hengellisiä lauluja ja kuullaan omakohtaisia kertomuksia Jumalan kohtaamisesta. Laulattamassa Tuula Hakkarainen. Mahdollisuus keskusteluun ja esirukoukseen, iltapalatarjoilu. Tilaisuudessa kerätään kolehti KRS:n työn hyväksi.

Munkkiniemen kirkko

Aikuisten retki Kivisaareen Laajasalon edustalle 22.–24.8. Lähtö pe 22.8. noin klo 18 vesibussilla. Paluu su 24.8. n. klo 14. Retken hinta noin 70e sisältää täysihoidon ja saunan molempina iltoina. Retkellä on vain vähän järjestettyä ohjelmaa. Lapsi saa tulla mukaan, mutta on koko ajan vanhempansa vastuulla ja hoidossa. Tied. ja ilm. Esa Järvinen, puh 040 536 2733.

Matka Sisiliaan 15.–21. 9. Hinta 1375e.

Tied. Antti Ylinen p. 09 2340 4450. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

15

Seurakunnissa tapahtuu 29.5.— 4.6.

Muuta Kesäretki Ruskeasuolle, Vanhaankaupunkiin ja Käpylään pe 13.6. Lähtö kirkoilta Munkkiniemi klo 10, Munkkivuori klo 10.15, paluu klo 16. Tutustutaan Toimiva koti -näyttelyyn Galleria Ortonissa sekä Käpylän kirkkoon. Lounas ravintola Koskenrannassa sis. hintaan 30 e. Ilm. ja maksu sekä tietokortin täyttö virastossa 9.6. menn. Ensisijaisesti oman srkn jäsenille. Retkellä mukana Elise Rinne ja Mia Salmio.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Vi-

rasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla. srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Huom. 1.6.–31.8. ma suljettu. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

To 29.5. klo 10 Helatorstain messu.

Ville Särkkä, Pelkonen, Albekoglu, Kant.

Anu Pulkkinen, mezzosopraano, Kjell Lemström, tenori, Juha Hurskainen, piano/urut.

Su 1.6. klo 10 Messu. Järvinen, Savik, Kant.

16

Seurakunnissa tapahtuu 29.5.— 4.6.

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Käpylän kirkko

Muuta

■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Ma 2.6. klo 10–19 Retki Tykkimäen huvipuistoon. Lähtö Pitäjänmäen kirkolta klo 10. Hinta 45 e/hlö. sis. matkat, rannekkeen, aterian, vakuutuksen. Alle 10-v. aikuisen seurassa. Ilm. virastoon.

Ti 17.6. Retki Fazerille. Lähtö Pitäjänmäen kirkolta klo 9.45. Tutustuminen makeistehtaan toimintaan. Mahdollisuus ostoksiin. Paluu n. klo 13. Hinta 10e/hlö. Retki järj. Kannelmäen srk:n kanssa ja on tarkoitettu yli 10-v. koululaisille. Ilm. virastoon.

Nuorten kesäilta tiistaisin 3.6.–12.8. klo 18–20.30 Pitäjänmäen kirkolla.

Pe 30.5. klo 9–10.30 Keulan aamu.

Muuta Tule mukaan kasvun ihmeeseen kirkkopihassa. Varaa kirkkoherranvirastosta vuoroviikkosi kesällä kasvien hoitamiseen. Soita 09 2340 5400 tai lähetä sähköpostia paavali.srk@evl.fi Ke 28.5. klo 16 Paavalin musiikkiyhdistys Graduale ry:n vuosikokous Itä-Pasilan seurakuntasalissa, Opastinsilta 6.

Ma 2.6. Miesten saunailta Mäntyniemessä, lähtö 15.30. Hinta 5e, ilmoittaudu viikkoa ennen. max 20.

Ke 4.6. Miesten retki Santahaminaan Kokoontuminen kello 16.30 Herttoniemen metroasemalla bussi 86 laiturilla.

Pikkukenkä-/lenkkarivarustus on toimiva. Opastetun kävelykierroksen (noin 2 tuntia) jälkeen juomme sotilaskodissa munkkikahvit. Ilmoittautuminen ennakkoon 28.4. mennessä ilkka. sariola@evl.fi, 044 2779 568 tai em. minkkinen@jippii.fi, 044 2963 701 ja mukaan tarvitset joko henkilötodistuksen tai passin.

26.8.–29.8. Miestenleiri Mäntynie-

Isä Ruben

I

■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–14. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to 10–12, ajanvarauksella etukäteen viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 5400. Vahtimestari: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi Ti klo 13–14.30 Pihakahvila To 29.5. klo 10 Helatorstain messu.

Visa Viljamaa, saarna. Arja Kortelainen, Jorma Parviainen, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki.

Su 1.6. klo 10 Messu. Jorma Parviainen, Elina Koivisto, Seppo Välimäki.

Ti 3.6. klo 19.00 1400-luvun suosikit.

Renessanssiyhtyeet Cappella Tibia, Inferno ja Zephiro esittävät yhteisessä kesäkonsertissaan periodisoittimilla eurooppalaisia renessanssin ja keskiajan taitteen suosikkisävelmiä muunnelmineen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

To 5.6. klo 17.30–21 Hiljaisuuden ilta – kun kevät kesäksi taittuu Paavalinkirkossa ja seurakuntasalissa. Klo 17.30 Vesper kirkossa, josta laskeudumme hiljaisuuteen. Ilta sis. kevyen päivällisen ja päättyy messuun kirkossa. Mukana Tiina ja Mikko Paloniitty sekä Inna

■ Flooranaukio 1

KK

Paavalinkirkko

Keula

N

Paavali

Vintturi Tuomasyhteisöstä ja Arja Kortelainen. Vapaaeht. ruokamaksu 5 e.

Ilm. Tuomastoimistoon sähköpostitse toimisto(at)tuomasmessu.fi tai p. 050 331 1634. Mukaan mahtuu 15 henk.

PA

Eläkeläisten retki Mustasaareen ke 4.6., lähtö lautalla klo 10 Mustasaaren laiturilta, Hiekkarannantie 5, Taivalsaari. Hinta 12 e sis. matkan ja lounaan.

Tied Kirsti Kajos, p. 09 2340 4227.

Perheiden piknik Pikkukoskelle ke 11.6. klo 10–11.30, Pikkukoskentie 23.

Kaikki tervetuloa! Nyyttikestit. Kahvi seurakunnan puolesta. Ei ilm.! Kokoontuminen suoraan Pikkukoskelle. Tied.

Kirsi Satosalmi, p. 09 2340 5331.

Oulunkylän kirkon kesäaukioloajat 1.6.–10.8.: ti–pe klo 8–16, la klo 10–18, su klo 9–15, ma sulj.

Kesäkahvilat alkavat! Musiikillinen kesäkahvila vuorotellen Oulunkylän ja Maunulan kirkossa keskiviikkoisin klo 13 alkaen 13.8. saakka. Ohjelma n. 40 min., lopuksi kahvitarjoilu. Kesäkahvilat Käpylän kirkossa tiistaisin, kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaa pääsy.

Juhannusaaton retki pe 20.6. klo 15.30 Tiilikanojan leirikeskukseen Tuusulaan. Kosonen, Mäkiö, Inkala, Tammisto. Lähtö bussilla klo 15.30: Kullervonkatu 18 (ent. posti) – Juhana Herttuantie – Oulunkylän kirkko – Maunulan kirkko. Paluu n. klo 22.30. Hinta 35 e.

Ilm. 16.6. mennessä virastoon p. 09 2340 5300. Juhannusjuhla klo 18 Oulunkylän kirkolla.

VA

Muuta

KU

■ Pirkkolantie 22 Ti 3.6. klo 18 Kesähartaus. Annukka Inkala.

N

Maunulan uurnalehto

Taivaaseenastuminen puolestaan muistuttaa, että 40 päivän aikana koetut Jeesuksen ilmestymiset loppuivat nyt. Jos joku tänä päivänä kertoo Jeesuksen ilmestyneen hänelle, häntä on syytä katsoa hitaasti. Helatorstain sanoma muistuttaa, että Jeesus jätti meidät helatorstaina lopullisesti ajallisin silmin nähtävässä muodossa. Jumala otti hänet luokseen taivaaseen, jota ei voida eikä ole tarvis lokalisoida sen tarkemmin.

Jeesus yksinkertaisesti siirtyi tuonpuoleisuuteen aistiemme tavoittamattomiin.

Helatorstaita on virallisesti vietetty 300-luvulta lähtien. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen, tänä vuonna 29.5. Sen sanoma sisältää lupauksen Pyhän Hengen vuodatuksesta, mikä sitten toteutui helluntaina, joka on kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Tuo Henki merkitsee ”taivaaseen nousseen”, elävän Kristuksen läsnäoloa meissä.

O

■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 1.6. klo 12 Messu. Järvinen, Savik, Pesonen-Kareinen.

Ke 4.6. klo 13 Kulkuri ja joutsen. Musiikillinen iltapäivä Reino Helismaata muistellen laulujen ja tekstien parissa.

Arja Aholammi-Pylkkänen, Tuire Häkkinen ja Juha Kareinen, laulu. Savik, viulu, Pesonen-Kareinen, Hapuli. Yhteislauluja ja kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Kristinuskosta tuli hyväksytty uskonto Rooman valtakunnassa vuonna 313. Yksi varhaisista uuden uskon edistäjistä sen tiellä kohti valtionuskontoa (v. 380) oli keisari Konstantinus Suuren äiti Helena. Hän matkusti Pyhään maahan 320-luvulla ja halusi tietää, missä Jeesus oli syntynyt, kuollut ja mistä noussut taivaaseen. Jokaiselle osoitetulle paikalle hän rakennutti kirkon.

Taivaaseenastumisen kirkko rakennettiin Öljymäelle, Jerusalemiin. Siihen liittyy helatorstain sanoma, josta Luukas kirjoittaa Jeesuksen sanoneen näin: ”Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää… Kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään.” (ks. Apt. 1: 1–11) Puhe taivaaseenastumisesta ja pilvestä herättää ihmetystä, turhaan. Pilvi viittaa Raamatun symbolikielessä Jumalan toimintaan ja läsnäoloon.

RK

Maunulan kirkko

Helatorstai on Kristuksen taivaaseenastumisen juhla KI

Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 09 2340 4218 Murto.

Su 1.6. klo 11 Messu. Pelkonen, Leskinen.

Ti 3.6. klo 18 Enkeli Gabriel. Kesäkahvila. Savik. Kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaa pääsy. Kesäkahvilat tiistaisin 12.8. asti.

Kirkkovuodesta kirjoittaa emerituspiispa Wille Riekkinen

messä. Leiri toteutetaan yhteistyössä Kallion srk:n kanssa, mukana Visa Viljamaa, Pekka Tähtinen ja Petri Flinck.

Leirillä pelejä: mölkky, petanque, tikka ym.; hyvää ruokaa; sauna lämpiää joka päivä; uinti ja kalastus mahdollista, hartaushetkiä. Ilm. ennen 13.7. virastoon.

Lisätiedot Pekka Tähtiseltä 09 2340 5442.

Pakila

Tulossa To 7.8. Eläkeikäisten retki Mustioon.

Lähtö Hyvän Paimenen kirkolta klo 10, paluu n. klo 15. Mustiossa opastettu linnakierros sekä lounas. Retken hinta 24 euroa, veloitetaan Mustiossa. Retkellä mukana ja lisätietoja Jarna Leinolta, p.

050 436 4425. Sitovat ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon perjantaihin 11.7. mennessä, p. 09 2340 5500.

Pitäjänmäki

Hyvän Paimenen kirkko

Roihuvuori Seurakuntatoimisto ■ Tulisuontie 2, avoinna ma ja ti klo

10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@ evl.fi.

Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5758.

Ke 28.5. klo 13 Soppakirkko. Klo 18 Iltamessu.

To 29.5. klo 10 Helatorstain messu.

Ek, Niva-Vilkko.

Su 1.6. klo 10 Messu Meriläinen, Helaseppä, Kujansuu.

Ti 3.6. klo 12 Roihutupakahvion kesäkauden avajaiset. ”Mikä ihmeen UN Women”? Vieraana Sinikka Ala-Paavola. Tarjoilu: Roihuvuoren Martat. Tuotto Eritrean tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen.

Huom! Puurokahvila jää kesätauolle 2.6. alkaen.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340

5757. Diakonian vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768.

To 29.5. klo 12 Helatorstain messu.

Ek, Niva-Vilkko.

Su 1.6. klo 12 Messu Vaulas, Helaseppä, Kujansuu.

Tammisalon kirkko

■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

Pitäjänmäen kirkko

■ Väylänrinne 1.

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

To 29.5. klo 11 Helatorstain jumalanpalvelus. Sara Toivanen ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora– kuoro.

Su 1.6. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Sara Toivanen ja Mikko Juhani Korhonen.

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki

Ke 4.6. klo 13 Kesäpiiri.

VälKe ■ Välitalontie 71

Ke 4.6. klo 9–11.30 Perheiden kesäkeskiviikko Mukavaa yhdessätekemistä koko perheelle. Mukana lastenohjaaja Irene Berg-Järvinen. Tarvike ja tarjoilumaksu perheeltä 5 e / kerta

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p.

09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus Tali– Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638. Pajamäki, Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori alue to klo 14–16, HeleElina Saari, p. 09 2340 5648.

To 29.5. klo 10 Helatorstain messu.

Martti Pitkänen (s), Jukka Vanne (a), Leena Talvio (k).

Su 1.6. klo 10 Messu. Haka Kekäläinen (s), Martti Pitkänen (a), Leena Talvio (k).

Kirkkokahveilla Eero Junkkaala kertomassa matkastaan Nepaliin.

Ke 4.6. klo 13 Rukouspiiri. Klo 13 Kesäkahvila. Martti Pitkänen. Tule nauttimaan kesäpäivästä musiikin, kahvin, leivonnaisen ja ystävien kera. Klo 18 Hiljainen rukous.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), ma–ti 9–15, ke 12–17, to– pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. To 29.5. suljettu.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

avoinna ma–su 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone.

To 29.5. klo 10 Helatorstain messu.

Junni, Silvo, Viitanen. Kirkkokahvit.

Krypta.

Pe 30.5. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti.

Samuli Korkalainen. Klo 17.30 Suvimessun esilauluryhmän harjoitukset. Ilm. suvi-paivi.koski@evl.fi, 050 430 6177. Krypta.

La 31.5. klo 18 Iltakirkko. Junni, Lehtoaho.

Su 1.6. klo 10 Messu. Silvo, Junni, Lehtoaho. Kirkkokahvit ja saarnajatkot.

Krypta. Klo 20 Urkukesän avajaiskonsertti. Cantores Minores, joht.

Hannu Norjanen. Viitanen, urut. Ohjelma 7 e.

Ma 2.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Ti 3.6. klo 10 Prayer for the Day and a

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

short presentation of the Cathedral.

Klo 12 Päivärukous.

Ke 4.6. klo 12 Urkuvartti. Kristian Saarinen.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe klo 10–15 La 31.5. klo 18 Ehtoomessu. Storhammar, Suikkanen.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Ti 3.6. klo 14–16 Diakoniakahvila.

Ke 4.6. klo 18 Kesäillan kerho – Elämä on yhtä rippikoulua. Mikä ihmeen Jumala? Tikka. Ks. Kohdasta Muuta.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ke–su klo 12–16 Su 1.6. klo 14 Suvimessu Suomenlinnassa 10 vuotta -juhlamessu. Iloinen monikielinen messu. Ikonen, Koski, Kati Sannelvuo, piano, Laura Rahnasto, huilu, Auroora Kiiski, viulu, Ilkka Koski, basso, Kinnunen, urut, esilauluryhmä, mus. joht. Jukka Jokitalo. Juhlakahvit kirkon etupihalla.

Vanha kirkko ja Annankulma

aluksi papin pitämä opetusluento sekä virsiä ja lauluja kanttorin johdolla. Noin klo 18.45 on kahvit ja viimeistään klo 19.15 iltaehtoollinen. Osallistumalla vähintään kymmeneen iltaan voi suorittaa rippikoulun, jos se on jostain syystä jäänyt väliin.

Vihille ensi vuonna Suomenlinnan kirkossa? Voit varata vihkiajan tammi–touko- ja syys–joulukuulle 2015 osoitteessa: helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko. Nettivaraus on avoinna 26.5.–8.6.

Veikko Olavi Pyykön maalauksia esillä 15.6. asti Ruoholahden kappelissa. Vapaa pääsy.

Kahvia ja taidetta Café Kryptassa.

Olli Joki: Elämän sykkeessä 19.6. asti.

Vapaa pääsy. Cafè Krypta 1.6. alkaen ma–la klo 11–17, su klo 12–17.

Cathedral Shop Tapuli: Matkamuistoja, lahjoja, kahvia, jäätelöä. Ma–pe 10– 17, la 9–17, su klo 12–18.

Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi ja www.facebook. com/helsinginurkukesa.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö

■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 09 ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto 15, to 12–20.30 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

To 29.5. klo 10 Helatorstain messu.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Tikka, Kosonen, Suikkanen, Pulkamo, Diakoniatoimisto, Runeberginkatu Vanhankirkon kuoro. Su 1.6. klo 10 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, Messu. Vettenniemi, Tikka, Suikkanen, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 Pulkamo. Kirkkokahvit ja saarnajatkot.

2340 6318.

Ti 3.6. klo 12 Päivämusiikki. Santeri Siimes.

Temppeliaukion Ke 4.6. klo 8 Aamumeskirkko su. Vettenniemi, SuikSeura■ Lutherinkatu 3, p. 09 kanen. Klo 19 Urkukunnat 2340 6320 kesän konsertti. verkossa: www.

To 29.5. klo 10 Messu.

Mia Huhta, sopraaEero Eskola, Matilda no, Teppo Ali–MattihelsinginseuraHakkarainen, Julia Tamla, viulu, Markku kunnat.fi minen.

Mäkinen, urut. OhjelSu 1.6. klo 10 Messu. Soili ma 7 e.

■ Annankulma, AnMaisila, Arja Launis, Tuomas nankatu 14 D. Avoin oloKarjalainen. huone avoinna to 11–15, pe 9–12.

Ke 4.6. klo 18 Ehtoollishetki. Eero EsTo 29.5. suljettu. kola, Jari Leinonen, Leena Tiitu.

Ke 4.6. klo 14 Helsingin historiasta.

Kerhokeskus Historioitsija, seurakuntaneuvoston jä■ Tykistönkatu 8 sen Laura Kolbe. Korpela.

Pe 30.5. klo 18 Nuorisokahvila ToriBulevardin Café. seurakuntasali Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko ■ Bulevardi 16 B. 2. krs Saari p. 040 837 9291.

Pe 30.5. klo 18 Kansan RaamattuseuMuuta ran opiskelijat. Tarjoilua klo 18.30 alSu 1.6. klo 18 Soutustadionin virsilaukaen. luilta. Leena Tiitu, Arja Launis.

Agricolaliike

■ Mikael Agricolan kirkko, agricola-

Tulossa

liike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123.

Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–15, lounas ti–pe klo 11–14.

Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi.

To 29.5. klo 12 Helatorstain messu.

Amnell, Suikkanen, Alexandra Vaher, huilu. Klo 13.30 Torstaipiiri.

Su 1.6. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Storhammar, Suikkanen. Klo 18 Tuomasmessu. Petri Luomanen, Pirjo Kantala, Inna Vintturi ja orkesteri, Tuohus-kuoro, joht. Juha Vintturi. Tulkkaus englanniksi.

Ti 3.6. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

La 7.6. klo 9 Aamurukous – Morging Prayer. Arkadia International Bookshop, Nervanderink 11.

Pe 20.6. klo 13.45–23.30 Juhannusretki Vivamoon Lohjalle. Lähtö bussilla Töölön kirkolta, paluu kirkolle. Mukana Eva-Maria Liljeström ja Arja Launis.

Mukaan mahtuu 47 retkeläistä. Ohjelmassa tulokahvit, juhannussauna, ruokailu, toimintakesk. ohjelmaa, juhannuskokko. Hinta 35e. Ilm. ja maksu käteisellä virastolle pe 13.6. menn. p.

2340 6313.

Muuta Pappi ja diakoniatyöntekijä Töölön torilla pe 6.6.–29.8. klo 10–12.

Meritullin seurakuntakoti

Vartiokylä

■ Meritullintori 3, p. 09 2340 6133

■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

To 29.5. klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, fax 09 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Muuta Kesäillan kerho – Elämä on yhtä rippikoulua ke klo 18 Ruoholahden kappelilla. Kesän aiheet teeman mukaisesti Kristinopin pääkohdista. Illan

17

Seurakunnissa tapahtuu 29.5.— 4.6.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420

To 29.5. klo 12 Helatorstain kaksikielinen messu. Pakarinen, Stefan Forsén, Vesanen, Marianne Sundroos, Matteus kyrkokör ja Itä-Sointu.

Su 1.6. klo 10 Messu. Koskimäki, Pakarinen ja Vesanen. Klo 14 Englanninkielinen jumalanpalvelus.

Ke 4.6. klo 12–14 Kesäkahvit. Tule tapaamaan uusia ja vanhoja kasvoja ja vaihtamaan kesäkuulumisia kahvikupin ääressä! Klo 14 Arkimessu. Stickler, Hämeenkorva ja Vesanen.

KRISTILLINEN PÄIVÄKOTI Helsingin Idelia Osuuskunta perustaa suomenkielisen kristillisen päiväkodin Rastilaan osoitteeseen Harustie 2.

Ryhmään mahtuu 12 lasta. Päiväkoti on tarkoitettu 3-6 vuotiaille lapsille, sitä nuoremmista voidaan neuvotella.

Toiminta alkaa elo-syyskuussa.

Hoitopaikkojen haku ja tiedustelut: idelia@kolumbus.fi, P. 09730762, 0447770291.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 09 2340 6421

To 29.5. klo 18 Helatorstain metsäkirkko. Koskimäki ja Kakkonen.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Etsitkö tuotteita ja ideoita kodin turvallisuuteen ja toimivuuteen?

Entäpä hyvään uniympäristöön tai terveydenhoitoon ja hyvinvointiin?

Tule tutustumaan Toimiva koti DoMedin myyntinäyttelyyn.

Avoinna ma - ti klo 9 -16, ke klo 9 - 17 ja to - pe klo 9 - 16.

Tenholantie 10 B, 00280 Helsinki, puh. 040 8484 244. www.toimivakoti.com

MediSet -varmuusalusasut -var • Naisten varmuusalusasut (tuote 24020) 3kpl = 120 euroa • Miesten varmuusalusasut (tuote 28100) 3kpl = 130 euroa • 100% puuvillaa, kesto yli 200 pesukertaa!

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

To 29.5. klo 11 Helatorstain sinfoninen jumalanpalvelus. Liturgia Marketta Antola, saarna: Marketta Antola ja Riitta Hirvonen. Kanttoreina Riitta ja Anssi Hirvonen. Helsingin Juniorjouset, johtaa Jukka Rantamäki. Kantaatti- ja Vuosaari-kuorot, solistina Merja Vartia.

Jumalanpalveluksen jälkeen vietämme 40 vuotta seurakuntaamme palvelleen kanttori Riitta Hirvosen läksiäisiä.

Pe 30.5. klo 18 Kuninkaan ilta – Minä seison ja kolkutan. Jussi Mäkelä, puhe, Hannele Ahtinen ja Hadassa, ylistys.

Raamattuopetusta, ylistysmusiikkia, todistuspuheenvuoro ja rukouspalvelu.

Lapsille pyhäkoulu. Teejatkot illanpäätteeksi.

Su 1.6. klo 11 Messu. Liturgia Samuel Paananen, saarna Tiina Ahonen ja kanttorina Teija Tuukkanen.

site!

en paperie

n Tilaa ilmai

0400 223 4

46 verkkokauppa: www.divisa.fi

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575.

To 5.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Marketta Antola ja Riitta Hirvonen.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Perheiden kesäkerho: ma–to klo 9.30–11.30 viikoilla 23 ja 24. Mukavaa yhdessäoloa. ulkoilua, laulua, kädentöitä, leikkiä ym. Omat eväät mukaan! Talo tarjoaa kahvit ja mehut. Mukana kanssasi: Päivi Lindberg ja opiskelija Evelyn Oras, p. 050 5667 519. Ei ennakkoilmoittautumista.

Muuta Eläkeläisten rantapäivät Merihiekan leirikeskuksessa ke–to 25.–26.6.

Nautimme yhdessäolosta, hyvästä ruoasta, saunasta, uimisesta, raamattu- ja hartaushetkistä, laulamisesta, visailuista, pelailusta, Luojan luomasta luonnosta ja toivottavasti kauniista säästä.

Bussikuljetus on molempina päivinä: lähtö Mosaiikkitorilta klo 9 ja kotiinlähtö Merihiekasta n. klo 15. Jos tulet matkan varrelta, ilmoita siitä ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen toimistossa ma–pe klo 9–13 ja ke klo 14–18 välillä, puh. 09 2340 6500. Rantapäivien hinta on yhteensä 14 euroa. Mukana on seurakunnan työntekijöitä ja vapaa-

MAANANTAINA 2.6. KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKOSSA Mikä olisikaan parempi tapa vaihtaa kesävaihteelle kuin konsertti ja yhteislauluja Papas no Mamasin seurassa? Menossa mukana myös Inna ja Juha Vintturi, Klaus Pennanen, Tapio Tiitu, urut sekä Olli Valtonen ja Sari Vapaavuori.

VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA! helsinkimissio.fi

18

Seurakunnissa tapahtuu 29.5.— 4.6.

ehtoisia. Olet tervetullut joukkoon mukaan!

Hiljaisuutta meren äärellä. Kaupunkiretriittiviikonloppu Merihiekassa la 6.9. klo 10 – su 7.9. klo 15. Ohjaajina pastori Marketta Antola, Lea Purhonen.

Retriitti on tarkoitettu hiljaisuutta, kauneutta ja rauhaa kaipaaville. Päivän aikana rukoushetkiä, luonnossa liikkumista ja hiljaisuutta. YÜt vietämme kotona. Osallistumismaksu 20 e sisältää lounaan ja kahvin. Edellytämme molempiin päiviin osallistumista. Ilmoittautumiset: kirkkoherranvirastoon 09 2340 6500/ Helena Salo 09 2340 6512

Yhteinen seurakuntatyĂś Seurakuntien talo â– Kolmas linja 22, toimisto 09 2340 2502

Erityisdiakonia ■Hämeentie 73, p. 09 2340 2572, ysk.erityisdiakonia@evl.fi Su 1.6. klo 10 Pullakirkko ja ehtoollinen. Ma ja To klo 9–12 Päivätupa. Ti klo 16 Raamattupiiri. Ke klo 12 Diakoniaruokailu (1 e). �Eilen, tänään, huomenna� – yhteiskuvataidenäyttely sekatekniikalla 19.6 saakka. Vapaa pääsy talon aukioloaikoina.

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

ErityisnuorisotyÜn keskus Snellu’

rentoimintakeskus.fi

apuajatukea/kunoletsairaalassa.html

â– Toinen linja 8, p. 09 2340 2352,

NuorisotyĂś

Vapaaehtoistoiminta

ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl

Vapaaehtoistehtäviä tarjolla osoitteessa www.suurellasydamella.fi

KuurojentyĂś

Isät ja pojat LENNOSSA. Telttaleiri Korpirauhassa Siuntiossa 7.–10.8. Leirielämää metsässä, askartelua, luonnossa liikkumista sekä ilmailuaiheista leikkiä, peliä ja puuhaa. Leirillä toimitaan isät ja pojat yhdessä. Osallistumismaksu isä 25e/vrk, poika 15e/vrk. Ilmoittautuminen kesäkuun loppuun mennessä ysk.kasvatus@evl.fi . Kertokaa ilmoittautuessa nimet, osoite, puhelinnumero sekä milloin tulette ja lähdette. Mukana voi olla kaikki kolme yÜtä to–su tai lyhyemmän ajan. Ilmoittautuneet saavat leirikirjeen heinäkuussa. Lisätietoja Ilmari Syrjälä puh 09 2340 2529.

â– Diakoni paivi.korhonen@evl.fi, p.

050 301 9619

NäkÜvammaistyÜ

Kampin kappeli â– Narinkkatori p. 09 2340 2018,

kampinkappeli@evl.fi Pe 30.5. klo 18 Iltahartaudessa laulaa Pia Skibdahl.

KehitysvammaistyĂś â– VammaistyĂśn pappi Heli Ojalehto

p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ evl.fi

Mustasaaren toimintakeskus

â– p. 09 2340 2549

Palveleva puhelin

■Seurasaaren selkä, Mustasaaren

â– www.evl.fi/palvelevanetti

toimisto p 09 2340 2590 Saari on avoinna yleisÜlle 3.6.–17.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to klo 9–21, maanantaisin saari on suljettu.

Lautat Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min vaille tasan, maksu 4e, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min ennen saaren sulkeutumista. Lounas klo 12–14. Hartaus päivittäin klo 14, messu sunnuntaisin klo 14. www.mustasaa-

Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Itkumuuri.ďŹ RUKOUS- JA PALAUTEKANAVA

Itä-Helsingin lähimmäistyÜ HELY ry

Sairaalasielunhoito Sairaalapappi on potilaita, omaisia ja henkilÜkuntaa varten. Kun kaipaat kuuntelijaa ja tarvitset tukea – ota yhteyttä. Yhteystiedot hoitohenkilÜkunnan kautta tai sivuilta: http://www.helsinginseurakunnat.fi/yhteinentoiminta/

Vieraskielinen seurakuntatyĂś â– www.migrantchurch.fi ja facebook.com/migrantchurch.fi

Yhteiskunnallinen tyÜ Ke 4.6. ja klo 18–21 Pienyrittäjien Mustasaari-ilta Mustasaaren toimintakeskuksessa. LähtÜ klo 18 Mustasaaren laivalaiturista, Taivalsaari 1 (Eteläisen Hesperiankadun pää, mestaritallia vastapäätä). Teemana joukkorahoitus.

Alustajana joukkorahoitusalan helsinkiläisiä toimijoita ja yrittäjäesimerkkejä.

Perillä lyhyt tutustuminen saareen, verkostoitumista, teemakeskustelu sekä iltapala. Edestakainen lauttamaksu 4e, iltapalamaksu 3e. Ilm. viim. 3.6. Helsingin seurakuntayhtymän pienyrittäjähanke: Juha Hietanen 09 2340 2602 juha.hietanen@evl.fi. Helsinkiläisten pienyrittäjien, freelancereiden ja itsensä tyÜllistävien lomaleiri Rautalammilla TÜrmälän loma- ja kurssikeskuksessa 11.8.–15.8. Täysihoito 172e.

Matkat omin kustannuksin kimppakyydein. Rajoitettu osallistujamäärä. Tied. ja ilm. Raija Korhonen, raija.korhonen@ evl.fi, 09 2340 2507 ja 050 301 9616.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Kommentoi verkossa!

NLUNNRMDNDXSXQNL Âż

Aivovuoto Venäjältä kiihtyy Laman partaalla keikkuva talous ei lupaa hyvää tuloille.

Teksti ja kuva Pavol Stracansky / IPS

TULE ASUMAAN VIIHTYISIIN PALVELUASUNTOIHIN TAI SYĂ–MĂ„Ă„N LOUNASRAVINTOLOIHIN Hoivaa, ruokaa ja turvallista asumista!

Kontulan Helykoti os. Porttikuja 8,00940 Hki Myllypuron Helykoti os Kivensilmänkuja 7, 00920 Hki Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen mahdollisuus hakea palveluseteliä

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet asumisesta sekä kotien ruokalistat: www.helyry.com, puh *09-3424 700

YksilÜllistä hoivaa ikääntyneelle Tarjoamme turvallista ja kodikasta asumispalvelua hoitoa ja hoivaa tarvitseville ikäihmisille.

Kokeneet hoitotyÜn ammattilaisemme toimivat aina asiakkaan ehdoilla ja kuntouttavan hoitotyÜn otteella. Haluamme luoda asukkaille hyvän, virikkeellisen arjen. Asukkaaksi voi tulla myÜs kaupungin palvelusetelillä.

Soita meille ja kysy lisää: Esperi Hoivakoti Tilkka, Mannerheimintie 164, Helsinki Esperi Hoivakoti Jänismäki, Kappalaisenkuja 3, Espoo SXK _ P\\QWL#HVSHUL ¿ _ HVSHUL ¿

T

alouspakotteet ja poliittinen ilmapiiri vauhdittavat älymystÜn lähtÜä Venäjältä. Seurauksena on lisää ongelmia Venäjän taloudelle, asiantuntijat arvioivat.

Venäjän toiminta Krimillä ja Ukrainassa ei miellytä kaikkia opiskelijoita ja keskiluokkaan kuuluvia. Vaikka lännen talouspakotteet eivät vielä pure kovaa, tilanteen uskotaan pahenevan.

LähtÜpäätÜksiä on jo tehty.

Novorossijskissa Etelä-Venäjällä asuva tohtori Roman Kramskoi on menossa tÜihin Saksaan.

Hän etsii lännestä rauhallisempia oloja. – PäätÜs ei ole suora seuraus nykyisestä poliittisesta tilanteesta ja pakotteista, mutta ne olivat viimeinen pisara, hän sanoo.

Venäläisen median mukaan alkuvuosi on tuonut rutkasti kyselyjä yrityksille, jotka välittävät venäläisille tyÜpaikkoja länsimaista. Maastamuutto on kuuma keskustelunaihe netissä.

Kansainvälisissä venäläisyrityksissä pelätään pakotteiden vaikutuksia. Bisnekset ulkomailla helpottuvat, kun lähtee sinne itsekin, osa yrittäjistä sanoo. Venäjälle jääminen voi merkitä yhteistyÜkumppaneiden menettämistä.

Moskovalainen opiskelija Zhenia Morozova oli aikonut lähteä Lontooseen opiskelemaan taidet-

Nuoret lähtevät. Liki puolet Venäjältä muuttaneista on 20–35-vuotiaita.

ta vähän vanhempana. Pakotteet vauhdittivat hänen suunnitelmiaan. – Olen hankkinut tarvittavat tiedot ja neuvotellut vanhempieni kanssa rahoituksesta. En halua pakotteiden pilaavan opintohaaveitani, hän sanoo.

Venäjän ongelmana on jo ennestään vähenevä ja ikääntyvä väestÜ. YK ennustaa, että vähennys voi olla jopa 40 prosenttia nykyisestä 142 miljoonasta vuoteen 2050 mennessä. Talous joutuu koville, jos luovin ja tuottavin osa väestÜstä lähtee maasta.

Levada-tutkimuslaitoksen viimevuotisen kyselyn mukaan lähes neljännes venäläisistä – ja nuorista vielä useampi – oli harkinnut maastamuuttoa.

Moskovalainen professori Andrei Korotajev pitää hyvänä sitä, että korkeasti koulutetut osaajat lähtevät ulkomaille, kunhan he palaavat uusien tietojensa ja kokemustensa kanssa.

Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä lähtÜä tekevät eivät

kuitenkaan suunnittele paluuta, kuten eivät jo ulkomailla olevatkaan, arvioi Moskovan Riacajatushautomon johtaja Andrei Kortunov.

Venäjän johto on perillä riskeistä. Pääministeri Dmitri Medvedev on peräänkuuluttanut keinoja, joiden avulla opiskelijat ja koulutettu väki saadaan pysymään maassa.

Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa ei ole yksin Ukrainanpolitiikka. Vladimir Putin on vuonna 2012 alkaneella presidenttikaudellaan rajoittanut ihmisoikeuksia kiihtyvällä tahdilla.

Viime kuukausina on luonnosteltu lakeja rajoittamaan kokoontumis- ja sananvapautta sekä tiedonvälitystä internetiä myÜten.

Venäjän sosiaalisen median keulahahmo Pavel Durov lähti hiljan maasta. – Jos ihmisten halutaan palaavan Venäjälle, ideologisen ilmaston on muututtava, Kortunov sanoo.

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

19

Seurakunnissa tapahtuu 29.5.— 4.6.

Kuka täällä oikein määrää?

Kevään kirjoissa kasvatetaan lapsia jäähypenkillä, ranskalaisittain ja vuorotellen lapsen kanssa totellen.

Tekstit Pihla Tiihonen

KIRJA ”Kasvatuksessa kaikki voivat olla yhtä hukassa, mutta eritoten kadoksissa on isä, joka pelaa räiskintäpelejä poikansa kanssa, katsoo kiellettyjä elokuvia tai maistattaa alkoholia alaikäisellä kerätäkseen irtopisteitä.”

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa jyrähtelee kirjassaan vanhemmille ja päättäjille. Psykologian lehtorina ammattiopistossa työskentelevän Viljamaan kirjoituksista kuuluu opettajan turhautuminen rajattomasti kasvatettujen pikkuprinssien ja -prinsessojen keskellä.

Viljamaa haluaa käskyvallan tiukasti aikuiselle, jonka ei pidä neuvotella lapsen kanssa kaikesta. Aikuinen päättää esimerkiksi, mitä lapsi pukee päiväkotiin ja mitä reittiä sinne kävelee. Lapsen voi komentaa rangaistukseksi tottelemattomuudesta Supernanny-ohjelmasta tutulle jäähypenkille, kunhan kertoo istumisen syyn.

Viljamaalta saavat kyytiä pehmonalleista ja Duudsoneista tykkäävät ”lapsiaikuiset” sekä curling-kasvatus. Hänestä opettajakin voi syyllistyä jälkimmäiseen päästämällä koululaisen vähällä, koska hänellä on kotona niin vaikeaa tai jokin diagnoosi. ”Masennus on narsistisen kaikki kiva mulle heti ja nyt -yhteiskunnan kääntöpuoli.”

Viljamaa marssittaa esiin synkkiä tutkimustuloksia: lapset jakautuvat hyvä- ja huono-osaisiin, oppimistulokset heikkenevät, joka kolmatta kiusataan. Hänellä on käytännönläheisiä ratkaisuja niin syrjäytymisongelmaan (mieskiintiöt opettajakoulutukseen), vanhemmille (aitoa yrittämistä pitää kehua lopputuloksesta riippumatta) kuin kiusatulle lapselle (menestys on paras kosto).

Janne Viljamaa: Kuka täällä oikein määrää? Lapsiperheen kasvatuskirja.

Minerva 2014.

KIRJA”Kärsivällisyys on kuin lihas. Mitä enemmän lapsi sitä harjoittaa, sitä paremmaksi hän siinä tulee.”

Pariisissa varataan toimittaja Pamela Druckermanin mukaan sata päivää symbioosiin vastasyntyneen kanssa ja raskauskilojen laihduttamiseen. Kolmekuukautisen vauvan koppa siirretään vanhempien vuoteen vierestä lastenhuoneeseen ja äiti alkaa leikkiä yhä enemmän isän kanssa.

Kahdenkeskiset ravintolaillat ja viikonloppumatkat ovat itsestäänselvyys, eivät ylellisyyttä.

Sekä vanhempien että lapsen ajatellaan tarvitsevan yksityisyyttä, omaa tilaa ja salaisuuksia. Lapsi saa itseluottamusta selvitessään pienistä vaikeuksista itse. Häntä ei pidä opettaa riippuvaiseksi kehuista vaan sanoa mieluummin: ”Olethan ylpeä itsestäsi?”

Ranskalaislapsetkin saavat joskus uhmakohtauksen. Silloin vanhemmat pyrkivät olemaan tyyniä ja myötätuntoisia antamatta periksi. Vanhempi voi kysyä, mitä ratkaisua lapsi itse pitäisi hyvänä rajojen puitteissa. Jos lapsi vain huutaa, hänet käsketään rauhoittumaan huoneeseensa.

Ranskalaislapsille opetetaan pienestä asti tyydytyksen lykkäämistä. Ateria nautitaan vasta ruoka-aikana yksi ruokalaji kerrallaan, ja kaikkea maistetaan. Aamulla leivottua kakkua syödään vasta iltapäivän välipalalla.

Lapsen ei anneta keskeyttää aikuisten keskustelua, vaan hänen edellytetään odottavan. Vastavuoroisesti vanhempi antaa leikkiinsä uppoutuneen lapsen olla rauhassa.

Ranskalaisvanhemmat uskovat lasten vastaavaan odotuksiinsa.

Siksi kannattaa suhtautua pienihmiseen itsehillintään kykenevänä, jälkensä siivoavana henkilönä, jolle ateria on makuseikkailu.

Kirja päättyy suosikkiresepteihin pariisilaisen päiväkodin ruokalistalta. Lounaaksi kermaista artisokkakeittoa, kreolilohta ja kaneli-uuniomenaa, olkaa hyvä.

Pamela Druckerman: Bébé päivä päivältä.

Siltala 2014.

KIRJA”Mitä hyvää haluat tarjota lapselle pakottaessasi hänet tiettyyn aikaan nukkumaan? Mistä pelkäät tottelemattomuuden kertovan?”

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja perheterapeutti Janna Rantala pöllyttää totuttuja kasvatuskäsityksiä. Hän kritisoi kasvatusoppaita, joissa lapset neuvotaan taivuttamaan tottelevaisiksi palkinnoilla ja rankaisuilla, houkuttelemalla ja huijaamalla.

Hänestä on parempi pohtia, mitä lapsi tottelemattomuudellaan kertoo.

Ehkä lasta ei väsytä puoli yhdeksältä, koska hän nukkui päiväkodissa pitkät päiväunet? Onko

Lopuksi siivotaan jäljet. Ranskassa lapset syövät kiukuttelematta samaa ruokaa kuin vanhempansa, ja harvalla on ylipainoa, kerrotaan kirjassa Bébé päivä päivältä. Kuva on Margaux Motinin kuvitusta kirjasta.

”

Lastenpsykiatrian erikoislääkärin Janna Rantalan mielestä lasta ei saa jättää yksin tunnekuohunsa kanssa.”

hän ikävöinyt vanhempaansa niin kovasti, että pinnistelee hereillä pitkittääkseen yhdessäoloa? Onko lapsi mustasukkainen vauvalle, joka sylissä vanhempi toivottaa hyvää yötä?

Sääntömuutokset ovat tavallinen lapsen ja vanhemman välisen kiistan paikka. Rantala kehottaa kertomaan lapselle, miksi haluaisi hänen aloittavan esimerkiksi potalla käymisen tai tekevän läksyt heti koulun jälkeen. Mitä uutta sääntömuutos mahdollistaisi?

Miksi juuri tämä sääntö on vanhemmalle tärkeä? Jos sääntömuutos on vanhemman toive, johon lapsi suostuu, ei erillistä palkintoa tarvita.

Entä kun lapsi saa itkupotkuraivarin? Rantalan mielestä lasta ei saa jättää yksin tunnekuohunsa

kanssa jäähypenkille tai omaan huoneeseensa. Vanhemman syli on parempi paikka opetella rauhoittumista.

Letkeästi kirjoitetun kirjan jokainen luku alkaa todellisella tilanteella, jossa Rantalan oma lapsi panee vastaan, eikä äiti pääse piiloon oppiarvojensa taakse. Sitten edetään teorioihin käyttäytymisen syistä. Rantala painottaa, että kyse on todellakin teorioista. Kaikille toimivia kasvatusohjeita ei ole.

Rantala kehottaa vanhempia tottelemaan välillä myös lapsiaan.

Hän antaa paljon aineksia toimivan ihmissuhteen rakentamiseen oman lapsen kanssa.

Janna Rantala: Äiti, älä tottele! (kaiken maailman kasvatusoppaita).

Gummerus 2014

20

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

neniälittereK Agnostikot

K

aukana pohjoisessa Oulun suunnalla järjestettiin taannoin niin kutsuttuja agnostikkoiltoja.

Niissä soitettiin kitaraa, laulettiin ja tarjoiltiin seurakunnan kahvia. Papit puhuivat avoimesti epävarmuudestaan ja epäuskostaan. Luonnollisesti tällaiset illat olivat suosittuja. Ja yhtä luonnollisesti seurakuntien paikallinen kenttäoikeus tuomitsi ne kiellettäviksi.

Nyt nuo samat agnostikkopapit tulevat taas. Kokoontumispaikaksi on valittu paikallinen ravintola.

Meillä täällä Helsingin suunnalla tuli mieleen semmoinen, että kun kerran asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, pitäisikÜs puhua ihan vain kapakasta?

Ja kun kerran ollaan niin suorapuheisia, niin pitäisikÜs puhua ihan vain luterilaisten keskusteluillasta?

Martti Lutherin mielestä murhetta ja syntiä oli otollista vastustaa musiikilla ja peräti oluen siemailulla. Agnostikkopappien vuoksi saattaa käydä niin, että kohta muut omivat nämäkin ilot luterilaisilta, jos nyt ei kiireesti puhuta asioista niiden oikeilla nimillä.

Hengelliset tilaisuudet

Palveluja tarjotaan

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

SEUROJA To 29.5. klo 16 ja 18 Seurat La 31.5. klo 18 Seurat Su 1.6. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

HERĂ„NNĂ„ISSEURAT

%

2 2 èÉ ÉQ JYA Housing LKV, Pakilantie 71, 00660 Helsinki, www.jya.ďŹ

To 29.5. klo 10 Kirkkopyhä Tuusulassa. J. Elenius.

Su 1.6. klo 14 Myyrmäen kirkolla.

Ke 4.6. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa.

Myydään hautakiviä

Mikäli murehditte asentamatonta tai Mu kotitalo ista korjaamatonta verhoa tai verhotonta usvähe nnys! ikkunaa, me autamme. p. 040-411 4370 Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla.

J. Vähäkanga Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu.

TIETOTEKNIIKKAPALVELUT KOTIKÄYNNILLÄ - Asennus ja huolto olto - Koulutus - Laitteet Puh. 045 8494 310 www.laitejatieto.fi TyÜkuluista kotitalousvähennys sekä eläkeläisalennus -15 %

TEHOSĂ„HKĂ– 72. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi ToimituspäällikkÜ Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

SähkÜasennusliike.

Kaikki sähkÜtyÜt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkÜ: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Myydään huoneistoja Kt 3h+k+lasitettu parveke Savonlinnan KyrÜnniemessä, 74 m2. EsteetÜn järvinäkymä, poreamme. Uimaranta vieressä. Soveltuu myÜs kesäasunnoksi. 124000₏. 050 599 7766 Jenny Myydään 3h+k+vh+parv. n. 70 m2 Uimaharjussa. Hinta 18 500₏.

Puh. 040 811 8980.

Kauneudenhoitoa

YskiikÜ tietokone? Haittaohjelmien ja virusten poisto. Ohjelmien ja lisälaitteiden asennus. Windows- ja Linuxasennukset uusiin ja vanhoihin koneisiin. Tietokonekoulutus. Muu tietokonehuolto. Kotikäynnit. Kotitalousvähennyskelpoinen palvelu. Soita ja kysy lisää. Jyrki Kalliosaari, 040 467 2395.

TIETOKONEHUOLTO AF-SYSTEMS Hidasteleeko tietokoneesi vai eikÜ se ymmärrä sinua?

Tekniikan kanssa muita pulmia?

Tilaa kotikäynti 050-438 0546 tai tule liikkeeseen käymään.

Kirstinkatu 15, 00510 Hki. MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym.

MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 â‚Ź / tunti 050 926 6203

Hoidamme kaikenlaiset kodin tyĂśt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyĂśt.

Huoneistoremontit, korjaustyĂśt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRĂ„TYSPALVELU! 0466 418 728

MUUTOT JA KULJETUKSET

Sohvat – tuolit verhoillaan.

Verhoomo Leppänen P. 0400 503 179 KOTISIIVOUKSET EDULLISESTI. P. 04 662 757 43

1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Koti Alanyasta Edullista asumista (500₏/kk), lämpÜä, ystävällisiä ihmisiä.

045 111 4211

AsuntoSatama LKV PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYĂ–T. Puh. 044 911 8930 Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394

asuntosatama.ďŹ Pienetkin sähkĂśtyĂśt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50₏) nyt 37₏. Norm.vel.perm. l+k (55₏) nyt 46₏ Tied. 09 639 818

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.ďŹ pihatyĂśt, remontit, muutot, jne

Mattojen käsinpesua 10₏/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10₏/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen Hakaniemessä.

Tiedoksi arv. asiakkaat! Toiminta jatkuu norm. Snellmaninkatu 25. Tervetuloa! Kampaamo Mara 09 135 2708.

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyĂśt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

Aloevera, kauneus- ja hyvinvointituotteet. www.osturt.lr-partner.com

Lakiasioita

Terveydenhoitoa

Luvan saanut oikeudenkäyn avustaja Jukka Fahlgren Perheoikeus, lapsioikeus, testamen t, perunkirjoitukset sekä kaikki muut lakiasianne asiantuntevas ja nopeas .

OTM, MBA Jukka Fahlgren, p. 040 715 1195 Lakiasiat Anttonen Oy Perhe- ja perintĂśasiat, myĂśs maksuttomat oikeudenkäynnit. 040 568 3239 reijo.anttonen@lakiasiatanttonen.ďŹ Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen.

Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ďŹ Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista.

P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ďŹ Perukirjat, testamentit ja perinnĂśnjaot Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Johanna Sammalmaa p. 040 674 2211 johanna@kavasto.ďŹ

Kalevalainen jäsenkorjaaja 65₏/1,5h.

Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329 Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myÜs kotikäynteinä.

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70â‚Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

Eläkelaiset HUOM! Jalkahoito 50₏.

Kauneushoitola ProďŹ le. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397.

AASIALAISET TERVEYSHOIDOT Jalkahoidot 25 â‚Ź / Hieronnat 30 min 30 â‚Ź / 60 min. 50 â‚Ź Wallininkuja 2, puh. 040 4642 366

21

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Hammashoitoa

Palvelukseen halutaan

Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia toimii asunnottomien, päihdeongelmaisten ja vangittujen parissa ja toiminnan keskuspaikka on Hermannin diakoniatalo. Asuttamistoiminta on osa erityisdiakonian toimintaa. Syksyllä 2014 Ruskeasuolle valmistuvien tukiasuntojen jälkeen asuttamistoiminnan käytössä on 53 tukiasuntoa. Erityisdiakonian työtiimiin haetaan kaksi

ASUKASOHJAAJAA Asukasohjaajan tehtävä on tukea ja ohjata asukkaita, huolehtia yhdessä asukkaan kanssa asumissuunnitelman laadinnasta ja seurannasta sekä mahdollistaa yhteisöllistä toimintaa asumisen yksikössä. Asukasohjaajan tehtäviin kuuluu myös asukasturvallisuudesta huolehtiminen ja asuttamistoiminnan käytössä olevien tilojen yleisvalvonnasta vastaaminen. Tehtävän tavoitteena on laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen tuen avulla auttaa asukasta saamaan pysyvä vuokra-asunto. Asuttamistoiminnan työtiimiin kuuluu kahden asukasohjaajan lisäksi asuttamistoiminnan koordinaattori.

• Hammasproteesit JUHANNUKSEKSI kuntoon Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla

Hakuaika päättyy 13.6.2014 klo 15. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Internetissä osoitteessa evl.fi /rekrytointi tai www.helsinginseurakunnat.fi//rekrytointi.

Hoivapalveluja

HAMMASASEMA

Helsingin seurakuntayhtymä Yhteinen seurakuntatyö, erityisdiakonia

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

Vuokrata halutaan Oulunkylän seurakunnassa on haettavana (hakuaika 22.5.–11.6.2014)

Määräaikainen lastenohjaajan toimi 11.8.2014–31.5.2015

Työssäkäyvä akateeminen pariskunta etsii KAKSIOTA Etelä-/Länsi-Helsingistä. 040 845 6362/Ilkka.

ASUNTOJEN Lisätietoja: www.helsinginseurakunnat.fi/rekrytointi ja www.evl.fi/rekrytointi tai lapsityönohjaaja Kirsi Satosalmi, p. 09 2340 5331, kirsi.satosalmi@evl.fi

MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Rakennusala

Ostetaan OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 09-4546572 www.menec.fi

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

SUVIN KOTIAPU JA VIRIKE Siivous, ikkunanpesu, kauppa, ruoanlaitto, henk.koht.apu, asiointiapu, shoppailukaveri, lääkäriin saatto, ulkoiluapu, virikkeet ja juttuseura.

041 448 5516 www.kotiapujavirike.fi

Siivouspalveluja Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

0500 467 808

KOTISIIVOUKSIA Ammattitaidolla 34€/h sis alv www.hkphirvonen.fi puh 040 416 0844 IKKUNOIDEN PESUT ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, p. 050 500 3090 petriposti@elisanet.fi.

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien maalaus tapetointi keittiöt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä P. 0400-819483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Asianajajia Kotien pienet korjaus, asennus- ja maalaustyöt. Verovähennys.

Puuseppä Sario 044 971 8001.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Koti kevätkuntoon. P. 040 189 5682

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

28v. opiskelija etsii asuntoa Helsingistä, erit. Arabia, viim. 1.8. alkaen.

Max. 520€/kk. 040 747 5804/SALLA Vanh. konst. etsii asuntoa hiljaisesta talosta opisk. tyttärelle 1.7 alk. Hgi:n kantakaupungista. Minimi 25m2, pkliitäntä, max 690€/kk. P. 041 502 2037

Vuokralle tarjotaan Siistejä, turvallisia pienvarastoja edullisesti Kalliossa.

Puh. 041 478 3382 Vuokrattavana 4h+avokeittiö+2WC+ parveke, kalustettu, upea, 6/7 kerroksessa Töölöntorilla 1.7. alkaen.

Yhteydenotot: mkorja@mqneurosurgery.com Meilahdessa Pihlajatiellä rauhallisessa talossa viihtyisä kaksio. Erinomainen sijainti. 36m2, 2h+kk. 880€/kk.

Alk. 1.7. Min.1 vuosi.

Päivi Penttilä 050 301 5803

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 Ostamme muutto- ja kuolinpesät.

Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21€/h+alv www.loistopalvelut.fi P. 045 888 2583 Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

Ikkunanpesua asunnoissa.

Raitis mies. Soita iltap.

Puh. 050 - 338 4754 / Erkki Kraft

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.fi 040 762 5615

vähenn. 45%

KOTIPALVELUA, siivoukset ja ikkunanpesut edullisesti ja luotettavasti.

Kotitalousvähennys.

Merja ja Marja p. 050 305 4066.

OSTAMME KUOLINPESÄT Loppuun siivottuna sop. mukaan 30 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI* Tarjoa rohkeasti!

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi PIRRE SAARIO

Viikon vinkki

Huiput häät tai siunaus liitolle 162 rapun ja 27 tasanteen jälkeen pappi vihkii parit avioliittoon Lauttasaaren kirkon kellotornissa.

Pappi myös siunaa siviilivihityt parit, kun ainakin toinen kuuluu kirkkoon. Intiimiin tilaisuuteen mahtuu kaksi todistajaa.

Seremoniapaikka Helsingin yllä on auki pareille vain lauantaina 14.6. kello 16 alkaen. Hääkakkukahvit saa halutessaan Kirkkokahvilasta. Lauttasaaren rantakalliot sopivat myös rennolle hääpiknikille.

Ajat varataan maanantaihin 2.6. kello 16 mennessä sähköpostitse lauttasaari.srk@evl.fi.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz To 29.5. klo 10 Jumalanpalvelus Kiimingin kirkosta. Virret: 106, 108, 475, 228 ja 339: 1–2.

Su 1.6. klo 10 Jumalanpalvelus Kuokkalan kirkosta Jyväskylästä.

Virret: 499, 135, 501, 69 ja 571. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Kristuksen ylösnousemisen kirkosta Jyväskylästä. Klo 18 Horisontti.

Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 30.5. Nuorisotyönohjaaja Klaus Myllymäki. Opiskelija Tytti Matsinen.

La 31.5. Pastori Seppo Paldanius (Helluntaiherätys). Kirkkoherra Marika Huhtasalo.

Ma 2.6. Pastori Jaana Räntilä.

Raamatunlukua.

Ti 3.6. Laulaja, musiikin tohtori Aulikki Eerola. Heikki Salo (Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto).

Ke 4.6. Kirkkoherra Jukka Pakarinen. Kurssihartaus.

To 5.6. Teologian tohtori Petri Merenlahti. Apulaiskirkkoherra Mika Pajunen (Anglikaaninen kirkko).

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 1.6. klo18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 To 29.5. klo 10 Nojatuolikirkko.

Nojatuolikirkon piirissä puhutaan helatorstain sanomasta. Tutkija, pastori Meri-Anna Hintsala, kansalaistoiminnan johtaja, tutkija Henrietta Grönlund ja nuorisotyöntekijä Mikko Saari.

La 31.5. klo 11.05 Pisara. Uusinta ma 2.6. klo 14.55.

Kaljakellujien kanssa. Vantaanjoessa lipui eräällä Pyhän Laurin vaelluksella jatkuvasti vastaan riehakkaita oluenjuojia, kun Lea Purhonen käveli sen vartta Vantaalle. ovat peräkkäisinä viikonloppuina.

Pyhiin päin Lea Purhonen on jättänyt monta kertaa varpaan kynnen vaellusreitin varrelle.

Tekstit Pihla Tiihonen Kuva Esko Jämsä

R

akkolaastareita, virsikirja, vettä, pähkinöitä, vaihtovaatteet. Ne pakkaa harmaatukkainen nainen mustaan reppuunsa, johon on kerännyt pinssejä monelta pyhiinvaellukselta.

Vaeltaessaan hän on vain yksi monen valko-, harmaa- ja ruskeatukkaisen kulkijan ryhmästä. Se on lomaa Lea Purhoselle, 51. Hän hallinnoi toimistopäällikkönä lakimiesten tieteellistä seuraa, kotona itsensä ja tyttärensä perhettä ja seurakunnassaan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajuutta.

– Joudun hallitsemaan arjessa

kaikkea, mutta pyhiinvaelluksella jättäydyn Kristuksen varaan.

Kristus toistuu Purhosen puheessa usein. Ranteessa killuvat moniväriset rukoushelmet. Hän näyttää kirkon hevijuuserilta, kuten tytär äitiään kutsuu.

Purhonen on tehnyt pienen vaelluksen tai oikeastaan miniretriitin tänäkin aamuna ennen kello yhdeksää. Ulospäin se näytti siltä kuin hän olisi torkkunut metron oranssilla muovipenkillä kotoa Vuosaaresta Kaisaniemeen.

– En anna ympäröivän äänimaailman häiritä vaan laskeudun omaan hiljaisuuteeni ja mietiskelen.

Purhonen vertaa pyhiinvaellusta retriittiin. Toisessa vain irtoaa matkan varrella usein isovarpaan kynsi tai pari.

Päiväohjelma on pyhiinvaelluksella selkeä. Kolmen vartin kävelyä seuraa vartin lepo. Päivää rytmittävät myös ruokailu- ja hartaushetket. Useamman päivän vaelluksille osallistujat kantavat vain päiväreppunsa, mutta muut tavarat kuskataan autolla.

Ohjaajat antavat vaeltajille raamatunkohtia mietiskeltäväksi.

Silloin kävellään hiljaisuudessa.

Välillä marssia tahditetaan virsil-

lä. Etummaisena kävelevä kantaa usein puuristiä.

– Jotkut tekevät pyhiinvaelluksia minun laillani hengellisistä syistä, toiset ovat kiinnostuneempia itse vaeltamisesta. Joillekin paikallishistoria on se juttu, Lea Purhonen kertoo.

Hän on tehnyt pyhiinvaelluksia kotimaassa, Espanjassa ja Ruotsissa jo seitsemän vuotta.

Kaikille ne eivät sovi.

– Kilometrikiitäjä ei kestä verkkaista etenemistä. Kun majoitumme makuupusseissa koulun lattialla, on haastavaa, ellei pysty nukkumaan jonkun kuorsatessa.

Purhonen oli kerran yli viikon pyhiinvaelluksella, jonka iäkkäin osallistuja oli kahdeksankymppinen nainen. Hän kulki Crocseissaan muiden perässä.

– Nainen nautiskeli matkasta ja suunnitteli muistelevansa sitä koko talven keinutuolissaan.

Myös Purhonen aikoo jatkaa pitkään. Haaveena on kävellä koko Santiago de Compostelan 800 kilometrin vaellusreitti Espanjassa.

– Haluan selvitä siitä yksin. En ole kovin liikunnallinen ihminen, mutta se ei ole pääasia.

Tulevan kesän pyhiinva ■ Pyhän Henrikin pyhiinvaellus Mynämäen Haankylästä Köyliön Kirkkokarille, noin 60 kilometriä, 13.6.–15.6.

Vaeltajille tarjotaan kevyt lounas.

Vaellus on maksuton, koska vaeltajat kunnostavat reittiä. Lisätiedot www. henrikin.fi/sthenrik. Ilmoittautuminen 1.6. mennessä antti.pajunen@evl. fi, 0400 858 250.

■ Jaakon vaellus Vuohiniemen kappelilta Rengon kirkkoon, noin 16 kilometriä, 24.7. Osallistumismaksu 10 e sisältää ruokailun ja bussikuljetuksen lähtöpaikalle Hämeenlinnasta sekä Rengon kirkon edestä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 18.7. mennessä heikki.toivio@evl.fi, 040 804 9309.

■ Pyhän Jaakobin vaellus Naantalista Kollolan kotiseututalolta Naantalin kirkolle, 9,7 kilometriä, 25.7. Bussikuljetus Naantalin kirkolta lähtöpaikalle.

Lisätiedot www.jaakontie.fi.

■ Pyhän Laurin vaellus Helsingin Vanhankaupunginlahdelta Pyhän Laurin kirkolle Vantaalle, noin 10 kilometriä Vantaanjoen vartta, 9.8. Omat lähdöt rauhallisesti ja ripeästi eteneville. Kävelyryhmät lähtevät myös Vantaalta Tikkurilasta, Kuninkaantammen ulkoilualueelta ja Asolasta. Soppaa

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

23

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 29.5.

Sinfoninen jumalanpalvelus klo 11 Vuosaaren kirkossa. Saarna Marketta Antola ja Riitta Hirvonen. Kanttoreina Riitta ja Anssi Hirvonen. Helsingin Juniorjouset, johtaa Jukka Rantamäki.

Kantaatti- ja Vuosaari-kuorot, solistina Merja Vartia. Jumalanpalveluksen jälkeen 40 v. palvelleen kanttori Riitta Hirvosen läksiäiset.

Viisikielinen lauluilta klo 17 Pyhän Jysäyksen seurakuntatalossa, Panosaukio 1. Lauletaan hengellisiä lauluja ja kuullaan kertomuksia Jumalan kohtaamisesta. Laulattamassa Tuula Hakkarainen. Mahdollisuus keskusteluun ja esirukoukseen. Kolehti Kansan Raamattuseuran työlle.

Perjantai 30.5.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Samuli Korkalainen.

Musiikki-iltahartaus klo 18 Kampin kappelissa. Pia Skibdahl, laulu.

Lauantai 31.5.

Konsertti klo 13 Myllypuron kirkossa.

Eleonora Losev, laulu, Galina Khimitch, piano. Venäläisiä ja suomalaisia romansseja ja kansanlauluja.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Matteuskören Norrköpingistä, johtajana ja urkurina David Löfgren.

Sunnuntai 1.6.

Tänä vuonna Kaljakellunta ja pyhiinvaellus

aelluksia perillä. Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi/fi/pyhanlaurinvaellus ■ Pyhän Birgitan kirkkovaellus Pyhän Birgitan kirkkoon Lempäälään, 2–16 kilometriä, 30.8. Osallistumismaksu 10 euroa sisältää opastetun vaelluksen, ruokailun perillä sekä vaeltajan rukousvihkon. Erilaisia vaellusryhmiä: esimerkiksi hiljaisessa ryhmässä vaelletaan täysin vaiti, parisuhdevaelluksessa hoidetaan matkan varrella suhdetta kumppanin kanssa. Ilmoittautuminen 28.7.–25.8. www.lempaalanseurakunta.fi/toimintamuodot/birgitan_kirkkovaellus, 050 544 3314. Lisätiedot matti.vehvilainen@evl.fi, 050 544 3358.

Konsertti n. klo 11 (messun jälkeen) Kannelmäen kirkolla. Nuorisokuoro Kannelkellojen Tanskan-matkan lähtökonsertti.

Virsilauluilta klo 18 Soutustadio-

nilla, Merikannontie. Yhteislaulua ja hartaus, mukana kanttori Leena Tiitu ja pastori Arja Launis Töölön seurakunnasta.

Kaikurannan konsertti klo 18 Viikin kirkossa. Jesse Kaikuranta kertoo musiikin lomassa matkasta Sierra Leoneen, missä hän tutustui ammattikouluihin. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun Katastrofin ainekset -kampanjalle, jonka tavoitteena on antaa 10 000 kehitysmaanopettajalle parempi ammattitaito.

Kesän säveliä klo 18.30 Lauttasaaren kirkossa. Lauttasaaren Orkesteri, johtaa Ahti Valtonen, StadtStreicher Waren, Saksa, johtaa Frank Phillip, solisteina Anja Lamster ja Petteri Salomaa. Liput 15 e.

Urkukesän avajaiskonsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Poikakuoro Cantores Minores, johtaa Hannu Norjanen, Harri Viitanen, urut. Avaus, Helsingin Urkukesä ry:n puheenj. Ermo Äikää.

Ohjelma 7 e.

Maanantai 2.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Musiikkia vierailijoille klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa.

StadtStreicher Waren, Saksa, johtaa Frank Phillip.

Laula kanssamme klo 18 Temppeliaukion kirkossa. HelsinkiMission konsertti ystävilleen ja kaikille kaupunkilaisille. Kesäistä yhteislaulua, esiintyjänä Papas No Mamas.

Mozartin pianokvartetot g-molli ja Es-duuri klo 19 Agricola-klubilla, Mikael Agricolan kirkon sisäpiha. Silja Fontana ja Teemu Tuovinen, viulu, Barbora Hilpo, alttoviulu, Iida-Vilhel-

Valoa ja iloa piknikillä

Perinteiseen runotapahtumaan voi tuoda myös oman runosuosikkinsa.

Juontajana toimii Soili Hirvonen.

Ota oma täkki ja evästä mukaan Valon ja ilon piknikille Pikku Huopalahden Viiripuistoon keskiviikkona 28.5. kello 18–20. Luvassa on rentoa yhdessäoloa, musisointia, napostelua, hartautta ja pelejä. Samanlainen piknik järjestetään myös kesäkuussa tiistaina 24.6.

Matkamuistoja Cathedral Shop Tapulista

Rippikoulu aikuisille Jos rippikoulu on jäänyt väliin, voit suorittaa sen osallistumalla vähintään kymmeneen Kesäillan kerho -iltaan.

Kerhossa perehdytään kristinopin pääkohtiin keskiviikkoisin 4.6.–27.8. kello 18 Ruoholahden kappelissa. Illat aloittaa opetusluento, jonka ohessa lauletaan kanttorin johdolla. 4.6. Petri Tikka pohtii aihetta Mikä ihmeen Jumala? ja 11.6.

Marja Heltelä aihetta Mikä ihmeen Raamattu?

Cantores Minores -muskari pojille Cantores Minores -kuoron musiikkileikkikouluun 4–6-vuotiaille pojille voi ilmoittautua 30.5. saakka osoitteessa www.cantoresminores.fi/muskari.

Muskarin jälkeen pojilla on mahdollisuus pyrkiä varsinaisen kuoron toimintaan. Lisätietoa saa numerosta 09 687 7720.

■ Itä-Suomen vaellusreiteillä järjestetään kesällä kuusi pidempää, 4–7 yön yli kestävää vaellusta, joihin liittyy hengellinen ulottuvuus. Lisätiedot: pyhatpolut.fi.

P. Mustapäältä runosuosikkeja Lehtisaaren kappelissa esitetään torstaina 29.5. kello 15 akateemikko, runoilija Martti Haavion runoja. Hän kirjoitti niitä nimimerkillä P. Mustapää.

Tiistai 3.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Santeri Siimes, urut.

Mozartin rakastettuja konserttoja klo 19 Agricola-klubilla, Mikael Agricolan kirkon sisäpiha. Silja Fontana ja Teemu Tuovinen, viulu, Barbora Hilpo, alttoviulu, Iida-Vilhelmiina Laine, sello, Marko Hilpo, piano. Mozartin huumoria pursuavat pianokvartetot. Järj.

Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Kesto 1,5 h, väliaika.

Metrolla musiikkiin klo 19 Herttoniemen kirkossa. Aika luonnossa.

Naiskuoro Elegia, johtaa Airi Saloniemi, Jenna Ristilä, piano. Suomalaista musiikkia liittyen vuoden- ja vuorokaudenaikoihin sekä luonnon ääniin, mm. Makaroff, Hannikainen, Räikkönen, Komulainen, Pasanen ja Kaski.

Ohjelma 7 e.

1400-luvun suosikit klo 19 Paavalinkirkossa. Renessanssiyhtyeet Cappella Tibia, Inferno ja Zephiro periodisoittimin. Eurooppalaisia renessanssin ja keskiajan taitteen suosikkisävelmiä muunnelmineen.

Ohjelma 5 e.

Konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. DeKalb Youth Symphony Orchestra, johtaa Earl Kutti.

helsinkiläisiä toimijoita. 11.6. pohditaan minkälaisia liikeideoita ja yrityksiä talouden rakennemuutos synnyttää.

Yrittäjät kertovat liikeideoistaan. Kuljetus Mustasaareen lähtee kello 18 Mustasaaren laivalaiturista, Taivalsaari 1, ja paluukuljetus kello 21 saaresta. Perillä

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Kristian Saarinen.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkossa. Kulkuri ja joutsen.

Reino Helismaan lauluja ja tekstejä.

Arja Aholammi-Pylkkänen, Tuire Häkkinen ja Juha Kareinen, laulu. Pastori Raivo Savik, viulu, kanttori Maija Pesonen-Kareinen. Myös yhteislaulua.

Päätteeksi kahvitarjoilu.

Kesälauluhetki klo 17 Pukinmäen seurakuntakodilla. Osa Portin kesäjuhlaa klo 15–18.

Iltamusiikki klo 18 Malmin kirkossa.

Marjasisko Varha, laulu, Hanna Varis, urut.

Kesävirsiä ja suvilinnun lauluja klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Yhteislaulua.

Sota-ajan radio- ja listahittejä klo 19 Agricola-klubilla, Mikael Agricolan kirkon sisäpiha. Kotirintaman radiohitit 1944 – Sota-ajan listahitit Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa ja Helsingissä.

Ira Kaspi ja Reetta Ristimäki, laulu, Eliina Mäkiranta, piano. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Mia Huhta, sopraano, Teppo Ali-Mattila, viulu, Markku Mäkinen, urut. Ohjelma 7 e.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja koko kesän musiikkitilaisuudet löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

on lyhyt tutustuminen saareen, verkostoitumista, teemakeskustelu sekä iltapala. Edestakainen lautta maksaa 4 euroa, iltapala 3 euroa. Ilmoittaudu mukaan viimeistään päivää ennen Juha Hietaselle, p. 09 2340 2602 tai juha. hietanen@evl.fi.

Oopperat Oopperatähti kajauttaa Suvivirre Töölön torilla Suvivirren

Juhlamessu Suomenlinnassa Suvimessun 10-vuotisjuhlamessua vietetään sunnuntaina 1.6. kello 14 Suomenlinnan kirkossa. Musiikillisen, paljon yhteislaulua sisältävän messun teemana on suvivirsi. Musiikin on säveltänyt Suvi-Päivi Koski ja sovittanutt ö Säde Bartling. Messussa saarnaa Yrjö Ikonen. Musiikista vastaavat soitin- ja esilauluryhmät.

Pienyrittäjien Mustasaari-illat Seurakuntayhtymän pienyrittäjähanke järjestää kaksi iltaa yrittäjille Mustasaaren toimintakeskuksessa keskiviikkoina 4. ja 11.6. kello 18–21. Ensimmäisen illan a teemana on joukkorahoitus – uusi tapa rahoittaa projekteja, alustajina alan

Keskiviikko 4.6.

Menokasvo: Lilli Paasikivi

SIRPA PÄIVIN EN

■ Kivikirkkojen vaellus Kirkkonummelta Siuntioon, josta jatketaan seuraavana päivänä Lohjalle, 40 kilometriä, 14.–15.9. Osallistumismaksu 79 euroa sisältää ruokailun ja majoituksen 2 hengen huoneessa. Ilmoittautuminen tuula.h.peura@evl.fi.

Lisätiedot vaellusopas Panu Pihkala, 050 321 2293.

Matkamuistomyymälä Cathedral Shop Tapuli palvelee koko kesän maanann taista perjantaihin klo 10–17, lauantaisin klo 9–17 ja sunnuntaisin klo 12–18 Tuomiokirkon Tapulissa. Tuotevalikoimasa sa on laadukkaita kirkollisia tuotteita ja matkamuistoja Helsingistä, uutuutena kotimaiset käsityötuotteet, enkeliheijastimet ja nahkaiset avaimenperät.

Tapulista voi ostaa myös kahvia, teetä, jäätelöä ja limua.

miina Laine, sello, Marko Hilpo, piano.

Mozartin konserttoja, mm. pianokonsertto Es-duuri KV449 ja Sinfonia Concertante viululle ja alttoviululle.

Järj. Aino Acktén kamarifestivaali.

Liput 12 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Tomi Satomaa, urut, Tuomo Norvasuo, lukija. Ohjelma 7 e.

Kansallisooppera Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi, noin 3 000 ihm ihmistä on ilmoittanut Facebookissa laulavans kanssasi Suvivirttä Töölön torilla laulavansa perusk peruskoulun päättyessä 31.5. kello 12. Miksi tällai tällainen innostus?

M – Muidenkin kuin koulujen kevätjuhlissa kä käyvien on saatava kajauttaa laulu, johon l liittyy suloisia muistoja. Suvivirteen liittyneen kuohunnan vuoksi monet haluavat näyttää, miten merkityksellinen virsi h heille on. Tämä on riemukas musiikillinen m manifesti.

Palj Paljonko Töölön torille mahtuu väkeä?

– Jos laulajia tulee todella nelinumeroinen mää määrä, niin se on paljon. Eihän tässä mitään rock rocktähtiä olla.

Ku Kutsut Facebookin Save the Suvivirsi -tapa pahtumaan erityisesti laulutaitoisia ihm misiä. Keitä ammattilaulajia osallistuu?

– Ainakin osa Mieskuoro Manifestumista jja Korson Mieslaulajista tulee johtamaan yhteislaulua. Laulamme virren suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki saavat osallistua yhteislauluun.

Tuleeko suvivirsiperinteestä uusi traditio Töölön torille?

– Se olisi ihanaa! Mutta otetaan nyt keikka k kerrallaan.

Pihla Tiihonen

24

Kirkko&kaupunki 28. toukokuuta 2014 Numero 20

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

ihanan kuuman aallon menneen hänen lävitseen. Kirkkoherra tuli rukouksen jälkeen vielä voitelemaan meidät öljyllä. Lähtiessämme kirkosta kälyni kertoi hänellä olevan niin hyvä olo. Samoin oli meillä äitini kanssa hyvä ja rauhallinen olo. Tämä olo sitten jatkui aina loppuun asti, että siunaustilaisuudessa sukulaispappi ihmetteli tätä rauhaa ja levollista oloa mitä näillä edesmenneillä oli ollut loppuun asti.

Riitta Morell

Mauno Aholainen

Miksi kristityt kuuluvat oikeistoon?

Mielenkiintoista, miksi kristillisdemokraatit ovat niin oikeistolaisia. Itse kun miellän kristinuskon pääpointtien korostavan ennemminkin vasemmistolaisia arvoja. Kehitin vähän teoriaa nojaten Tiede-lehden huomioon siitä, että ihmisen pelokkuus on yhteydessä konservatiivisuuteen.

Näkisin näet, että juuri konservatiivisuus on se avainsana, joka vetää kristilliset oikealle. Pelokkuus voidaan yhtälailla mieltää kristilliseksi piirteeksi. Oman pelastuneisuuden korostaminen kun helposti kielii ihmisen mielessä kytevästä pelosta ja epävarmuudesta omaa sielun tilaansa kohtaan.

Tämän myötä siis pelokkaat ihmiset ovat konservatiivisia ja päätyvät turvautumaan uskoon. Tämä puolestaan vetää kristittyjä politiikassa oikealle, vaikka uskonnolliset arvot vetäisivät vasemmalle. Vaakakupissa loppujenlopuksi siis painaa enemmän se, mitä ihmiset painottavat.

Konservatiivisuuden luova turvan tunne ja kytevä pelko, ovat siis lopulta merkittävässä asemassa ja lähellä ihmisen normaalia arkea. Se, mikä on arjessa merkittävää, voittaakin lopulta, ehkä salakavalasti tiedostamatta, sellaiset ylevät ja hankalat aatteet kuin lähimmäisen pyyteetön rakkaus.

Tomi Helminen

Appivanhemmat eivät aina hyväksy miniää

Ville Ranta

Karismaattisesta huijauksesta

liika lääkityskin on ollut parempi vaihtoehto kuin itsensä omavaltainen psykoosiin saattaminen. Hengellisen ja sakramentaalisen hoidon vuoksi lääkitykseni on kuitenkin paljon pienempi kuin muilla bipolaaritautisilla.

Kun 33 vuotta sitten liityin ortodoksiseen kirkkoon, ateistipsykiatrini sanoi: ”Nyt sinä et enää tarvitse terapiaa etkä psykiatria muuhun kuin lääkitysasioissa. Anna kirkon hoitaa itseäsi. Minulla oli Hollannissa asuessani katolinen ystävä ja opin ymmärtämään, miten hyvin kirkko ihmistä hoitaa.”

Ystäväni arkkipiispa Martti Simojoki sanoi aikanaan: ”Kirkossa ei saa olla mitään, mikä ei kestä päivänvaloa – ja jos jotakin on, siitä on kerrottava.”

Luterilaisessa kirkossa on 40 vuoden ajan pidetty kaatamiskokouksia, joissa tavoitellaan ihmeitä ja hengellisiä kokemuksia ja kerätään rahaa kärsiviltä ja epätoivoisilta ihmisiltä. On myös vaarallista ja vastuutonta opetusta liittyen lääkkeiden käyttöön.

Kiitos Jumalalle lääkkeistä ”Lääkkeet ovat saatanan tapa tulla ihmiseen.” ”Lääkkeet estävät Pyhän Hengen työn.” Tällainen Saimme avun Jatka opetus on saanut aikaan palkeskustelua Jalovaaralta jon itsemurhia ja muuta verkossa www. Muutama vuosi sitten havahpahaa. duimme karmeaan tilanteeMeitä psyykkisesti kärkirkkojaseen, jossa meitä saman persiviä on tässä maassa aivan kaupunki.fi heen jäseniä oli syöpäsairaana liikaa, ja moderni psyykenkolme samaan aikaan. Kauheinta lääkitys on meille kaikille suutilanteessa oli se, että vakavammin ri siunaus. Idän kirkon opetuksen sairaana oli kälyni, jolla syöpä oli lähetmukaan Pyhä Henki saavutetaan astänyt jo etäispesäkkeitä keuhkoihin asti. keettisella kilvoituksella ja jatkuvalla sydäTämä kolmen hyvin nuoren lapsen äiti oli men puhdistamisella. meillä yhteisenä suruna. Äitini ja minä emTunnepitoiset ekstaattiset hengelliset me niin ajatelleet omaa kohtaloamme. kokemukset vievät harhaan. Itse olen ollut Koska olin käynyt Kallion kirkossa Pirkko 13-vuotiaasta alkaen maanis-depressiivinen.

Jalovaaran rukousilloissa, ja osasin ohjata Yli 15 vuoden ajan olen ripittäytynyt lähes sukulaisiani tuona keväänä Kouvolan Kesjoka viikko ja saanut ihmeellistä apua saikuskirkkoon rukousiltaan. raanvoitelun sakramenteista ja elänyt ilman Pirkko tarttui kälyäni käsivarsista ja sadepressioita. Masennus on sisäänpäin käännoi, että kun kuoleman pelko vyöryy ylitsetynyt aggressio. Kun sanoutuu irti vihasta ja si, katso Jeesukseen! Hän rukoili vuoron pekatkeruudesta, alakulo pysyy poissa. rään meidän kaikkien puolesta, ja kaaduimLääkkeiden vähentäminen tai pois jätmekin sinne kirkon lattialle. Kun ylös noustäminen on aina saanut aikaan suurta kärtessa halasimme toisiamme, kälyni kertoi simystä itselleni ja läheisilleni. Ajoittainen

ta; esimerkeistä ei ole puutetta. Näin Jumala voimallaan voi tarttua käytökseemme sen kulloinkin hyväksi nähdessään ja omaa johdatustaan silmällä pitäen maallisella matkallamme.

Tätä taustaa vasten televisiossa juuri pääsiäisen jälkeen esitetty englantilaisen tiedemiehen jumalharhaa esittelevä laaja esitelmäkiertue Australiaan ja Amerikan mantereelle muuttuu itse uskonnottomine käsityksineen suureksi harhaksi.

Katkerat isovanhemmat kirjoittivat (K&k 30.4.), että miniä estää lapsenlasten tapaamisen, ja näin heitä isovanhempia lyödään.

Kun veljeni 1960-luvulla avioitui, ei miniä kelvannut vanhemmilleni. Sen sijaan veljeni oli loistava vävy. Kun itse avioiduin, minä en kelvannut appivanhemmilleni. Isäni oli tuolloin jo kuollut ja äitinikin muutama vuosi sen jälkeen. Vävyn hyväksyminen jäi siten kesken, varmaan olisi ollut hyvä vävy.

Anoppini kauhistui, kun esikoisen syntymän jälkeen palasin työhöni. Hyväksymiseen meni 15 vuotta. Vasta rippijuhla oli ensimmäinen tilaisuus, jolloin anoppi tuli kotiimme. Vaikea se suhde oli senkin jälkeen.

Kun kaksi ventovierasta menee yhteen, ei heidän rakkautensa riitä ohjaamaan vanhempia samanlaiseen suhteeseen. Joskus ajatusmaailma ja ympäristö ovat samankaltaiset ja kontakti onnistuu, mutta hyvin usein se ei toimi. Laitoin minäkin nuorena vaimona mieheni valitsemaan, kuunteleeko hän minua vai vahempiaan. Vaadin kuitenkin pitämään suhteen vanhempiinsa ja lapset siinä mukana.

Lapsille molemmat isovanhemmat ja muutkin perheen pysyvät ulkopuoliset suhteet ovat tärkeitä. Mutta jostain syystä sitä ei tajuta. Parhaiten tämän näkee perheen hajoamisen jälkeen. Voisimme kaikki paremmin, jos osaisimme hallita ja hyväksyä toisenlaisetkin läheiset, mutta keinoa ei tunne löytyvän tähän henkilökemiaan. Toivottavasti perhe itsessään voi hyvin, sehän on kuitenkin tärkeintä.

Isoäiti, joka saa nauttia lapsenlapsistaan

Jumala toimii niin, ettemme huomaakaan Kun Jeesus aikanaan opetti meille Isä meidän -rukouksen, hän sisällytti siihen sanat: ”Sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti.” Käytännön elämässä tämä mystinen voima näkyy ihmisten puheissa ja teoissa sen vaikutusta edes tiedostamat-

Todellakin rakkaat köyhät Miltähän tuntuu vanhuksista, jotka ovat Kelan peruseläkkeellä, lukea Anna Kontulan kolumnia Rakkaat köyhät (K&k 30.4.)? He ovat ihmisiä, jotka häpesivät olla sosiaalituen varassa ja jotka eivät edes tiedä, mitä oikeuksia heillä on!

He eivät osta lääkkeitä, joita lääkäri määrää, koska heillä ei ole rahaa. He asuvat usein puulämmitteisessä asunnossa ja hankkivat puut itse.

Eduskunta ja hallitus nostivat kiinteistöveroa. Ainoa, mistä vanhus oli ylpeä, oli oma asunto.

Sirkka Hänninen sosiaalityöntekijä, sotejaoston varajäsen (PS)

Hyvän palkka Olipa kerran mies, mies joka auttoi ihmisiä vilpittömästi ja pyyteettömästi. Oli aina valmiina, kun joku apua tarvitsi. Milloin hän laittoi taulua seinälle, milloin siirsi huonekaluja asukkaan toivomuksen mukaan ja ripusti lamppuja kattoon. Tällaisia ihmisiä on harvassa. Tämä mies halusi vain auttaa. Hän oli hyvä ihminen, juuri sellainen, jonka jokainen toivoo naapurikseen.

Hyvyys ei ole itseisarvo, se on ihmisen sydämessä asuva kyky ja taito kohdata ihmisiä. Sellainen oli tämä hyvyyden lähettiläs, vain sillä erotuksella, että tämä tarina ei ole satua, vaan täyttä totta vielä tällä vuosituhannella.

Miehelle vain kävi niin, että eräs avun saanut ihminen otti yllättäen yhteyttä poliisiin väittäen, että tämä kyseinen mieshenkilö oli pahoinpidellyt häntä. Kyseessä oli ulkomaalainen suomessa asuva naishenkilö. Mies meni moisesta väitteestä hämilleen, sillä mitään tällaista ei ollut koskaan tapahtunut, ei sinne päinkään. Päinvastoin, nainen oli halannut mistä kiitoksesi avuistaan.

Asia meni oikeuteen asti.

Arvatkaapa, miten oikeudenkäynnissä kävi? Mies hävisi jutun ja joutuu maksamaan raskaasti hyvyytensä seurauksista.

Hänet on leimattu pahoinpitelijäksi. Hän saa loppuikänsä kantaa raskasta taakkaa, jonka hän sai ollessaan avulias ja hyväuskoinen.

Vaikka naisella ei ollut yhtään todistajaa, joka olisi voinut todistaa miehen pahoinpidelleen häntä, oikeus väitti toisin. Miehellä ei ollut enää voimia lähteä valittamaan, sillä koko prosessi oli ollut henkisesti hyvin raskas. Unettomat ja painajaismaiset yöt seuraavat häntä, mutta hän uskoo yhä ihmisen hyvyyteen.

Mitä tästä opimme? Mikä on välittämisen ja hyvyyden hinta – loppuelämän kärsimys ja tuska. Näin voi toimia maamme oikeuslaitos. En enää ihmettele, miksi maassamme on niin paljon ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Birgitta Wulf-Luhtanen

Luetuin juttu verkossa Viime lehden luetuin juttu verkossa oli Maria Mustrannan artikkeli Hätäkaste on koruttoman kaunis.

Tätä luetumpi artikkeli oli kuitenkin yli seitsemän vuoden takainen Musta aukko – Narsisti imee kumppanistaan kaikki voimat. Kyseistä artikkelia on kaikki nämä vuodet luettu tasaiseen tahtiin.