K&k 2014 nro 21

www.kirkkojakaupunki.fi

Neuvola erottelee tyttöjen ja poikien leikit » 10

Numero 21

Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2014

KANSIKUVA: JANI LAUKKANEN NUKKEKUVA: T. HOENIG /PLAINPICTURE

Ihminen ei voi synnyttää uskoa itse.

Se on Pyhän Hengen työ » 12–13 Ovatko vaihtoehtohoidot huijausta? » 18–19

Kynnyskysymys Kalle Könkkölän mukaan kirkkojenkin esteettömyys on hitaasti parantunut » 7

Rippikoulu on vaikuttanut lähtemättömästi » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

”

Lainasanat Parisuhdetta halutaan päivittää aikaisempaa tiuhempaan.”

Perheneuvoja Iiro Leino pohtii parisuhteen hoitoa sivuilla 22–23.

Numero 21

4.6.2014

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE/KUVAARIO

Pääkirjoitus

Armas aika oululaiset ovat sännänneet lomilleen. Kesä tuo suurimmalle osalle 14–15-vuotiaista nuorista ainutkertaisen kokemuksen. Helsingissä noin kaksi kolmesta nuoresta käy riparin, seurakunnan jäsenistä reilut 90 prosenttia. Koko Suomen tasolla luvut ovat vielä korkeampia.

Rippikoulu on säilyttänyt asemansa tärkeänä osana suomalaista elämänmenoa ja nuorisokulttuuria.

Ripari on useimmille armasta aikaa. Muuten sen suosio ei pysyisi vuodesta toiseen korkealla.

Nuoria ei nykypäivänä saisi väkisin viikoksi tai pariksi pohtimaan suhdettaan elämään, toisiin ihmisiin ja Jumalaan, ellei sitä tehtäisi tavalla, joka nuorista tuntuu hyvältä. vältä. Monet haluavat uusia riparikokemuksensa muksensa vielä na. Hyvä maine seuraavana kesänä isosena. e. kulkee ikäluokalta toiselle.

K

Rukous Hyvä Jumala, ole kanssani tässä yksinäisessä yössä.

Ole lähellä, kun kerran toisensa jälkeen pysähdyn ikkunan luo ja katson nukkuvaa kaupunkia, kun ajatukset eivät anna rauhaa.

Ole lähellä.

Osa rippikoulun voimaa maa on myös siinä, että se on vahva suomalaiomalainen perinne. Lähes jokaiselle selle on jäänyt tunnejälki omalta alta rippikouluajaltaan. Tunne ne tulee monilla pintaan myös yös konfirmaatiossa. Ollaan elämän kiertokulun syvien en apsi, vesien äärellä, kun oma lapsi, psi lapsenlapsi tai kummilapsi polvistuu alttarille, kuten n itse kerran sai tehdä. Nytkö tuo uo

Eilen

Tänään

Se, joka lähtee liikkeelle saadakseen aikaan parannuksia itsessään ja muissa, on filosofi, mutta se taas, joka kuljeskelee maasta toiseen sokean uteliaisuuden vallassa, on pelkkä kulkuri.

Maastossa juostessaan suunnistaja pyrkii etenemään mahdollisimman nopeasti sopeuttaen juoksutekniikkansa erilaisten alustojen mukaiseksi.

Suunnistajalta vaaditaan runsasta liikemallien varastoa, hyvää kehonhallintaa, tasapainoa ja ketteryyttä.

Englantilais-irlantilainen kirjailija Oliver Goldsmith (1728–1774)

Suomen suunnistusmaajoukkueen kakkosvalmentaja Antti Harju Juoksija-lehdessä 4/2014

minun vauvani on jo noin iso ihminen, näinkö nopeasti aika käy?

Rippikoulu on vaikuttanut lähtemättömästi yhteiskuntaan. Se on ollut perusta suomalaisten lukutaidolle. Porkkana, jolla kansa lukemaan ja ripille houkuteltiin, oli mahtava: naimisiin et muuten päässyt. Vaikka nykyään kansa opetetaan lukemaan peruskoulussa, jäänteenä vanhoilta ajoilta on vielä, että rippikoulu on edellytys kirkolliselle avioliittoon vihkimiselle.

Rippikoulussa on onnistuttu yhdistämään perinne ja nykyaikaiset opetusmenetelmät tavalla, josta kirkollinen elämä voisi muutenkin ottaa oppia. Opetus ei lähde ylhäältäpäin annetuista totuuksista, vaan nuorten omista kysymyksistä. Oleellisemp Oleellisempaa kuin tiedon pänttääminen on yhteinen pohd pohdinta. Yhdessä oleminen ja jopa viihtyminen o ovat tärkeitä. Missä muualla kirkossa ihmisil ihmisillä on yhdessä yhtä kivaa?

Keväinen Suvivirs Suvivirsi-keskustelu osoitti, että perinteisiin yh yhteislauluihin liittyvä tunne on vahva vahv voima. Monille riparilaulut ova ovat osa nostalgiaa. Rippileirejä on pi pidetty jo niin kauan, että nuorten k konfirmaatiolaulut herkistävät muistoja jo mummoilla ja papoi papoillakin. Armas aika on siellä, miss missä tämä päivä ja jatkuvuus kohtaav kohtaavat.

Seppo Sim Simola, päätoimittaja seppo.simo seppo.simola@evl.fi

Iankaikkisesti Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään. Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.

Psalmista 119

3

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Karismaattista menoa. Hosanna Chapel -seurakunnan kokoontumiset Sörnäisissä ovat äänekkäitä ja voivat kestää tuntikausia. Valtaosa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on kristittyjä.

Uskonnollisten yhteisöjen määrä kasvaa Maahanmuuttajien omien uskonnollisten yhteisöjen määrä kasvaa vähitellen. Niiden toiminnasta ei ole tarkkaa kokonaiskuvaa.

Teksti Laura Koskelainen Kuva Sirpa Päivinen

K

irkkosalissa on jo kaksi aikuisten raamattupiiriä ja muutamia pyhäkoululaisia. Yhteen mennessä sunnuntaina iltapäivällä ihmisiä on enemmän. Pastori vetää raamattupiirien keskustelut yhteen, jonka jälkeen rukoillaan.

Hosanna Chapel -seurakunnan jumalanpalvelus on alkamassa. Yhtye säestää lauluja. Kirkkosalissa istuu runsaat sata pääosin

30–40-vuotiasta seurakuntalaista. Lähes kaikki ovat ensimmäisen polven maahanmuuttajia, ja seurakunnan kotikieli on englanti. Suurin osa seurakuntalaisista on afrikkalaistaustaisia. Mukana on myös kantasuomalaisia.

Hosanna Chapel on osa vuonna 1952 Nigeriassa perustettua The Redeemed Christian Church of God eli RCCG -kirkkoa.

– Suomessa kirkon toimintaan osallistuu noin 300–500 ihmistä, pastori Mark Etie sanoo.

Suomessa uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröidyllä RCCG:llä on toimintaa myös Turussa, Tampereella, Vantaalla ja Espoossa.

Lapset laulavat, esiintyvät ja lukevat rukouksia ja raamatuntekstejä. Ensimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen osallistuvat esittelevät itsensä. Laulun aikana seurakuntalaiset käyvät tervehtimässä heitä.

Eräs Kamerunista kotoisin oleva mies haluaa tänään antaa itsensä Jeesukselle. Hän kävelee kirkon etuosaan ja toistaa rukouksen pastorin perässä.

Seurakunta kokoontuu omistamassaan teollisuusrakennuksessa sijaitsevassa huoneistossa Sörnäisissä.

– Meidät potkittiin pois aiemmista kokoontumispaikoistamme. Olemme äänekkäitä, ja kokoontumisemme kestävät usein pitkään, Etie sanoo hymyillen.

Esimerkiksi sunnuntaisin jumalanpalvelus kestää noin neljä tuntia. Jumalanpalveluksessa seurakuntalaiset saavat Etien mukaan käyttää omia taitojaan ja lahjojaan. Siinä he ilmaisevat us-

konnollisuutta tavalla, johon he ovat Afrikassa tottuneet.

Etiellä on kokemusta muustakin. Suomeen muutettuaan hän osallistui sekä evankelisluterilaisen että helluntaiseurakunnan toimintaan, kunnes päätyi RCCGkirkkoon.

RCCG-kirkon opissa määritellään suhde Raamattuun, Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään Henkeen. Siinä myös kielletään kiroilu sekä vanhempien ja kirkon auktoriteetin kyseenalaistaminen. Kirkossa harrastetaan myös parantamista siten, että lasketaan kädet sairastuneen päälle.

Monet afrikkalaistaustaiset maahanmuuttajat ovat kristittyjä. Suurin osa heistä ei kuulu mihinkään kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. He saattavat kuitenkin osallistua niiden toimintaan.

– Näistä tilastollisesti ”uskonnottomista” löytyy sekä musli-

meja että kristittyjä, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg kertoo.

Pääkaupunkiseudulle on runsaan kymmenen vuoden aikana syntynyt toistakymmentä afrikkalaistaustaista seurakuntaa tai yhteisöä. Niistä vain kaksi on rekisteröitynyt uskonnollisiksi yhdiskunniksi. Sohlberg pitää todennäköisenä, että itsenäisiä seurakuntia ja yhteisöjä syntyy jatkossa enemmän. Seurakunnat voivat rekisteröityä uskonnollisiksi yhdyskunniksi tai yhdistyksiksi.

Pieniin, karismaattisiin seurakuntiin kuuluu tavallisesti noin 50 jäsentä. Ryhmät muotoutuvat esimerkiksi sen jäsenten alkuperämaan tai kielen mukaan.

Helsingissä pidetään eri kirkoissa esimerkiksi etiopialaistaustaisten jumalanpalveluksia amharan kielellä sekä Kongon ja Angolan alueilla puhuttavalla lingalan kielellä.

4

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Leo Stranius

Ongelmalliset lelut apsi sai uuden lelun. Ei kestänyt aikaakaan, kun se oli rikki. Ja tilanne sen mukainen.

Tiedät varmasti itsekin tunteen. Lasta harmittaa rikkoutunut lelu, ja vaatimukset sen korjaamisesta tai uuden hankkimisesta alkavat.

Lapsen lisäksi myös sinua harmittaa. Hukkaan ei ole mennyt ainoastaan rahaa, vaan myös aikaa ja luonnonvaroja. Kaiken lisäksi olet saanut tilalle romua, jota on vaikea tai mahdoton korjauttaa tai kierrättää.

Vuosittain Suomessa myydään yli 10 miljoonaa lelua.

Leluista yli 90 prosenttia tuodaan ulkomailta, pääasiassa Kiinasta.

Rikkoutuneet lelut, jotka kertyvät nurkkiin tai heitetään roskiin, ovat omiaan lisäämään ongelmallista kertakäyttöistä tavarakulttuuria.

L

”

Tuottajan pitäisi antaa valmistamalleen ja myymälleen tavaralleen vähintään viiden vuoden takuu.”

Lelut ovat samalla myös ovi lasten kasvuun, joilla uusinnetaan kulttuurisia käytäntöjä. Millainen viesti on se, että vanhemmat hankkivat lapsilleen esimerkiksi lelupyssyjä?

Mistä kertoo se, että joidenkin kauppojen leluosastolla tyttölelut ja poikalelut on merkitty erikseen?

Miksi leluja kannattaa olla mieluummin vähän kuin paljon? Ensinnäkin uskon, että ilman leluja lapsen keskittymiskyky, luovuus ja mielikuvitus paranevat.

Toisekseen säästyy tilaa ja asuinneliöitä.

Esimerkiksi Helsingin Käpylässä asuinneliö maksaa yli 4 000 euroa. Parille ylimääräiselle lelulaatikolle voi tulla aika reilusti hintaa.

Kolmanneksi siivoaminen ja järjestely on helpompaa. Vähän leluja tarkoittaa vähän sotkua ja epäjärjestystä. Eikä kyse ole vain leluista vaan lähes mistä tahansa tavarasta.

Siinä, missä vanhemmat sukupolvet arvostivat ja korjasivat tavaransa, tuntuu, että nykyisin tavaralla ei ole arvoa. Rikkoutunut heitetään roskiin ja tilalle hankitaan surutta uutta. Tähän maailmaan monet lapset kasvavat.

Onneksi on olemassa kasvava joukko myös niitä, jotka vaativat tavaroiltaan enemmän, esimerkiksi historiaa ja tarinaa.

Itse vaadin tavaroilta laatua ja kestävyyttä. Mielestäni tuottajan pitäisi antaa valmistamalleen ja myymälleen tavaralleen vähintään viiden vuoden takuu. leo.stranius@iki.fi Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ympäristöbloggaaja.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

689 Viime vuoden lopussa Suomesta oli eri kirkkojen ja järjestöjen kautta lähetettynä muihin maihin yhteensä 689 lähetystyöntekijää. Suurin lähettäjä oli helluntailainen Fida International, jolla oli 238 lähetystyöntekijää. Toiseksi suurin oli Suomen Lähetysseura 154 lähetystyöntekijällään. Vuonna 2012 lähetettyjen työntekijöiden kokonaismäärä oli 700, vuonna 2011 lähetystyöntekijöitä oli 745.

Vuorilla apu o kilometrien ta Myanmarin vuoristoisella syrjäseudulla eletään eristyksissä kaikesta, myös terveyspalveluista.

Teksti Riitta Saarinen Kuva Petteri Kokkonen

T

aivas on täynnä tähtiä. Vanha nainen laulaa tulen liekkien loimutessa. Kyläläiset kuuntelevat hiljaa. Nainen laulaa aikuisesta pojastaan, jonka mieli järkkyi, kun hänen lapsensa kuolivat yksi toisensa jälkeen.

Elämä ei ole helppoa Chinin osavaltiossa, joka sijaitsee vuoristossa Intian ja Bangladeshin rajalla. Alue on Myanmarin köyhintä seutua. Riisikupillisen eteen saa tehdä pitkää päivää, kun kulkee jyrkkiä polkuja kaskipelloille.

Ympärillä avautuva maisema on kuvankaunis. Pilvet vaeltavat vehreiden kukkuloiden välisissä laaksoissa, missä värikkäät perhoset lentävät kukasta toiseen. Kukkuloilla kasvaa mäntyjä sekä alppiruusuja ja tuoksuvia orkideoita.

Ma Aye Pwar, 52, asuu Ma Thun kylässä yli 1 700 metrin korkeudessa. Hänen perheeseensä kuuluu mies, viisi lasta ja anoppi.

Kylässä asuu yhteensä lähes sata perhettä.

– Olen synnyttänyt kymmenen lasta, mutta viisi heistä on kuollut. Yksi kuoli synnytyksessä ja neljä muuta muutaman vuoden ikäisenä. En tiedä tarkkaa kuolinsyytä, mutta lapset sairastuivat vatsatautiin ja ripuliin, kertoo

Ma Aye Pwar, joka on asunut koko ikänsä samassa kylässä. Hän on käynyt koulua vain vuoden verran eikä osaa lukea eikä kirjoittaa.

– Kylässämme ei ole koulutettua kätilöä. Synnytyksessä naiset saavat apua kylän lapsenpäästäjältä. Naiset eivät yleensä myöskään käy lääkärillä raskauden aikana, Ma Aye Pwar sanoo.

Lähin sairaala sijaitsee Mindatin kaupungissa, jonne on matkaa lähes viisikymmentä kilometriä.

Jos joku sairastuu äkillisesti, tarvitaan apuun kaksi vahvaa miestä, jotka lähtevät kantamaan potilasta paareilla hoitoon.

– Jos menen kaupunkiin, on se useamman päivän reissu. Lähden matkaan aamuneljältä ja olen perillä iltaseitsemältä. Ostan kaupungista lääkkeitä ja ruokaa, kuten riisiä, suolaa ja öljyä, selittää Ma Aye Pwar.

Tavarat hän kantaa kotiin punotussa selkäkorissa, jonka kan-

5

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

SARI LEHTELÄ

Ruokaa perheelle. Ma Aye Pwar on synnyttänyt kymmenen lasta, joista viisi on elossa. – Kylässämme ei ole koulutettua kätilöä, hän sanoo.

kansa, sillä kyliin johtavat tiet ja polut ovat huonossa kunnossa.

– Potilaiden vaivat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Loppuvuodesta, kun ilmat kylmenevät, ihmisillä on enemmän hengitysinfektioita. Vatsataudit ja ripuli ovat myös yleisiä. Malaria on vähentynyt täällä koko ajan, sillä ihmiset käyttävät enemmän moskiittoverkkoja, minkä lisäksi meillä on käytössä tehokkaat lääkkeet. Tuberkuloosi taas on yleistynyt.

Lasten määrä perheissä on edelleen suuri. Yhdessä perheessä on keskimäärin 5–6 lasta. Lapsikuolleisuus on kuitenkin laskenut viime vuosina.

Lähin sairaala sijaitsee Mindatissa. Siellä voidaan suorittaa leikkauksia, vaikka monimut-

”

Jos hän saisi ylimääräistä rahaa, hän ostaisi ensimmäiseksi ruokaa.”

n kana tohihna kulkee otsan päältä.

Ma Thun kylä sijaitsee sen verran korkealla, että siellä ei enää riisi kasva. Tärkein viljelyskasvi on punainen hirssi. Sitä viljellään myyntiin ja tilalle ostetaan riisiä.

Vuorilla kasvatetaan myös kahvi- ja teepensaita sekä banaania ja avokadoa. Suurin osa sadosta syödään itse.

– Ruokaa ei yleensä riitä koko vuodeksi. Silloin meidän täytyy myydä karjaa; porsaita ja vuoristovuohia. Meillä on kotona nyt kaksi porsasta, yksi vuohi ja neljä kanaa, kertoo Ma Aye Pwar.

Jos hän saisi ylimääräistä rahaa, hän ostaisi ensimmäiseksi ruokaa.

Ruokaturva ja ihmisten toimeentulo ovat ensi sijalla, kun halutaan parantaa ihmisten hyvinvointia. Aliravitut, anemiasta kärsivät ihmiset sairastuvat helposti eivätkä lapset jaksa kävellä kouluun pitkiä taipaleita.

Kirkon Ulkomaanapu tukee Luterilaisen maailmanliiton (LML) kautta vaikeimmassa asemassa olevia kyliä. Ihan aluksi kyläläiset perustavat kyläkomitean ja määrittelevät tarpeensa ja suurimmat ongelmansa. Sitten mietitään yhdessä, kuinka heidän elinolojaan voidaan parhaiten parantaa. LML tekee tiivistä yhteistyötä myös paikallisten viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa.

Li Phay Ngap Shing, 30, on nuori mies, joka on opiskellut yliopistossa yhteisöllistä terveydenhoitoa. Nyt hän työskentelee muutaman muun työntekijän kanssa Pi Hun pienessä terveyskeskuksessa.

– Meillä on työssä monenlaisia haasteita, joista suurin on liikkuminen, erityisesti sadeaikana. Jos potilas pyytää tulemaan kiireesti paikalle, lähden liikkeelle moottoripyörällä, kertoo Li Phay Ngap Shing. Matkanteko vie oman ai-

Vieraita kaukaa. Helsingin seurakunnista Dessien kirkon juhlallisuuksiin osallistuivat muun muassa yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen sekä valtuutetut Hanna Mithiku ja Sini Suomalainen.

Etiopiaan kirkko helsinkiläisten tuella Dessien synodin presidentti Mulugeta Melaku hehkutti kiitosjuhlassa sunnuntaina 25.5.: – Kiitos Jumalalle, helsinkiläisille, rakentajille, talkoolaisille ja Suomen Lähetysseuralle. Meillä on alueen modernein kirkko.

Luterilaisen Mekane Yesus -kirkon uusinta pyhättöä voi luonnehtia Pohjois-Etiopian protestanttien pääkirkoksi. Alunperin sunnuntaina piti juhlia kirkon vihkiäisiä, mutta tilaisuus muuttui rakennustyön viivästymisten vuoksi. Parisataa talkoolaista ahkeroi viikkoja saadakseen kirkkosalin juhlakuntoon. Katon peltilevyt saatiin paikoilleen viikkoa ennen juhlaa.

Noin 700 juhlijan joukossa oli kuuden hengen ryhmä luottamushenkilöitä ja työntekijöitä Helsingin seurakuntayhtymästä, joka on tukenut kirkon rakentamista vuodesta 2007. Kiitosjuhlaan osallistuneet valtuutetut pohtivat kriittisesti päätöstään tukea Dessien kirkon rakentamista kirkollisverotuloista noin 800 000 eurolla.

kaisemmat tapaukset lähetetään eteenpäin. Satapaikkaisessa sairaalassa on johtajan lisäksi viisi lääkäriä.

Tavanomaisten sairauksien lisäksi lääkäreitä työllistävät potilaat, jotka ovat saaneet vammoja liikenne- tai putoamisonnettomuuksissa, joita sattuu, kun ihmiset keräävät orkideoita puusta.

Kirkon Ulkomaanapu tukee kehitysohjelmia ja humanitaarisen avun ohjelmia Myanmarissa tänä vuonna miljoonalla eurolla.

Suurin osa avusta kanavoidaan Luterilaisen maailmanliiton kautta.

Sotilaiden hallitsema maa ■ Myanmar on maan nimi sen omalla kielellä. Iso-Britannia antoi maalle nimen Burma vuonna 1885.

■ Myanmar siirtyi vuonna 2011 virallisesti sotilasvallasta siviilihallintoon.

■ Valta on edelleen keskittynyt armeijalle ja entisen sotilasjohdon tukemalle USDP-puolueelle.

■ Opposition näkyvin hahmo on Aung San Suu Kyi, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991.

■ Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään ensi vuonna.

Lähde: Ulkoministeriön maatiedosto.

– Rahalla olisi voinut saada paljon muutakin hyvää aikaan esimerkiksi kirkon kehitysyhteistyössä, josta saimme Dessiessä kuulla hienoja tuloksia. Rakentamiseen käytetty summa tuntuu paikalliseen tasoon nähden aika hurjalta. Mutta toki kirkko tuli tarpeeseen ja on hyvä, että siinä on monenlaisia toimitiloja, teologian kandidaatti Hanna Mithiku sanoi.

– Ihmiset ovat iloisia kirkostaan, mutta rahan olisi voinut käyttää kustannustehokkaammin ja muihinkin kohteisiin. Mietin myös, onko esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kielteisesti suhtautuva Mekane Yesus -kirkko oikea yhteistyökumppani meille.

Toisaalta toivon, että yhteistyömme jatkuu, sillä uskon, että etiopialaisilla on meille paljon annettavaa, teologian kandidaatti Veronica Saarela totesi Kirkon, toimistojen ja liiketilojen rakentaminen kestänee ensi vuoden loppuun.

Sari Lehtelä

KESÄINEN TALLINNA KUTSUU Nopein meritie Tallinnaan, keskustasta keskustaan Linda Linella!

Useita lähtöjä päivässä!

Päiväristeilyt

alk./hlö

Menopaluu-reittimatkat

alk./hlö

42€ 56€

Matkapoikien etuna paikkatilanteen salliessa pääsy Lindaluokkaan, jossa virvoitusjuomat, snacksit ja päivän lehti. Lisäksi maihin pääsy ensimmäisten joukossa. (arvo 20€/suunta) VARAUKSET VAIN PUHELINMYYNNISTÄMME!

AUTOLOMALLE VIROON / TALLINNAAN Ota auto mukaan hotellilomalle, Matkapoikien etuna ilmainen vartioitu parkkipaikka Tallinnan keskustassa!

Lähdöt päivittäin Viking Linella!

1 yö (2 pv) 2 yötä (3 pv) 3 yötä (4 pv)

54€ 79€ 109€

Hinnat alk./hlö sis. laivamatkat sekä majoituksen 2hh aamiaisin. (hinnat voimassa su-ti lähdöillä 30.6. asti) Autopaikka laivalla alk. 52€

matkapojat.fi

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.

6

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Satoja kristittyjä tyttöjä siepattu Pakistanissa poliisi on haluton kertomaan asiasta.

Jos perhe tekee poliisiasemalla ilmoituksen sieppauksesta tai raiskauksesta, sieppaajat jättävät uhrin puolesta vastailmoituksen.

Tämä sanoo kääntyneensä ja avioituneensa vapaaehtoisesti ja syyttää perhettään ahdistelusta. Asia on sillä loppuun käsitelty.

Ramesh Kumar Vankwanin mukaan hallinto pelkää islamistien kostotoimia eikä siksi tee mitään.

Kristityt vähemmistönä. Pakistanin kolme miljoonaa kristittyä muodostaa vain noin 1,6 prosenttia väestöstä. Nämä kristityt tytöt käyvät koulua Peshawarissa.

osavaltioita estämään pakkokäännyttämisen. Hän lupailee myös kaivattua lakia, joka sallisi hindulaisen avioliiton rekisteröinnin.

Peshawarissa toimiva muslimi-

oppinut Ghulam Rahim tähdentää, että jokaisen tulee saada valita uskontonsa vapaasti.

– Hallituksen kuuluu suojella kaikkia. Islam itse kieltää pakot-

tamasta ketään uskoon, johon tämä ei pohjimmiltaan usko. Se on vastoin profeetta Muhammedin opetuksia, hän sanoo.

Ashfaq Yusufzai / IPS

:

:

Valtaenemmistö 180 miljoonasta pakistanilaisesta on muslimeja. Kristittyjä on noin kolme miljoonaa eli 1,6 prosenttia ja hinduja suunnilleen saman verran.

Intian jako vuonna 1947 ajoi paljon hinduja Pakistanista Intian puolelle. Kristityt eivät ole kokeneet vastaavaa, mutta molempiin ryhmiin on kohdistunut syrjintää ja satunnaista väkivaltaa.

Liittovaltion uskonnollisten asioiden ministeri Sardar Muhammad Yousaf sanoo ohjeistaneensa

ASHFAQ YUSUFZAI/IPS

Satoja kristittyjä ja hindutyttöjä siepataan vuosittain Pakistanissa.

– Heidät käännytetään islamiin ja pakotetaan naimisiin, kertoo Pakistanin hinduneuvostoa johtava tohtori Ramesh Kumar Vankwani.

Kuusi- ja kymmenvuotiaat sisarukset katosivat joulukuussa Mirpur Khasin kaupungissa. Vanhemmat etsivät heitä kuumeisesti, ja lopulta tytöt löytyivät muslimimiehen talosta. Juttu vietiin oikeuteen, mutta tytöt väittivät kääntyneensä islamiin vapaaehtoisesti.

Asiaa tutkineen Pakistanin rauha ja solidaarisuus -liikkeen mukaan tapaus on tyypillinen. Tytöt voidaan alistaa seksuaaliseen väkivaltaan sekä pakottaa prostituutioon ja ihmiskauppaan.

Rauhanjärjestö arvioi, että vuosittain siepatuista tytöistä noin 700 on kristittyjä ja 300 hinduja.

Ikähaarukka on yleisimmin 12–25 vuotta.

Järjestö epäilee, että paljon tapauksia jää pimentoon, koska niistä uutisoidaan heikosti, ja

kysy lisaa

0207 681 740 Oro 0207 681 760 vivamo

Arasteletko hymyäsi?

Ilmoittaudu nyt 2015 riparille

Puuttuuko sinulta hammas tai onko hampaissasi muuta hoidon tarvetta?

2015 IPARIt R n o m viva .2015 1.-11.6 15 7.20 .

4 .

24.6 015 7.2 8.-18. .2015 20.7.-30.7 10 E hINTA 4

Varaa aika p. 09 701 2993 Erikoishammaslääkäri Matti Tenkanen kliininen hammashoito, pastori

Hakahammas - Suuklinikka

Vivamontie 2 • 08200 LOHJA • Puh. 0207 681 760 YLYDPR#VDQD ˉ ȧ YLYDPR ˉ

Hyvä kesä kaikilla.

Tarjoamme ympärivuorokautista hoivaa muun muassa omaishoitajan loman ajaksi viihtyisissä Vire Kodeissamme Helsingissä.

Vire Koti Käpylä Vire Koti Sofia&Severi, Sofianlehto Vire Koti Hermanni Tule muutamaksi päiväksi tai pidemmäksi aikaa täysihoitoon, hinta 150 €/vuorokausi. Meille käyvät Helsingin, Espoon ja Vantaan palvelusetelit.

OTA YHTEYTTÄ: puh. 040 831 2827 klo 9 –15 | myynti@mainiovire.fi

Tutustu hoivakoteihin: www.mainiovire.fi

Myös turvapuhelinsekä ateria- ja kauppakassipalvelut.

Viherniemenkatu 9 A 26, Helsinki www.plusterveys.fi/hakahammas

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Oma Koti Palvelutalossa Suomen Kukkasrahasto Kukkasrahast ry:n palvelukoti on yhteisöllinen, hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä.

Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla.

Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä.

Nyt tarjolla yksiöitä.

Lisätietoja toiminnastamme antaa palvelukodin johtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin:: www www.suomenkukkasrahasto.fi

7

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Liikkuva mies. Kalle Könkkölä liikkuu paljon sekä Helsingissä, Suomessa että maailmalla. Keskustassa asuva Könkkölä kulkee kotikaupungissaan mieluiten jalkakäytävillä tai käyttää joukkoliikennettä.

Usein mukana on avustaja Perttu Lehtinen. Myös keskustan kirkot ovat tulleet tutuiksi. Kallion kirkon luiskaa Könkkölä sanoo turhan heppoiseksi. Hänen sähköpyörätuolinsa painaa yli 200 kiloa.

Esteet pois!

Kaupunkitila kuuluu kaikille – vai kuuluuko? Pyörätuolia käyttävien liikkumisen ja osallistumisen vapaus on pienestä kiinni.

Teksti Salla Korpela Kuva Jani Laukkanen

V

ammaisjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja ja pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja Kalle Könkkölä on todistanut Helsingin muutosta esteettömämpään suuntaan.

– Onhan tämä ihan eri kaupunki kuin muuttaessani Helsinkiin vuonna 1976. Asuin silloin Wecksellintiellä talossa, jossa oli hyvin pieni hissi ja pihan puolella puinen luiska. Sitten skeittarit varastivat luiskan, Kalle Könkkölä muistelee.

Siihen aikaan pyörätuolilla ei päässyt juuri mihinkään.

Bussia ja junaa ei voinut käyttää, ratikasta puhumattakaan. Jalkakäytävien reunakivet olivat korkeita eikä yleisötiloihin, kulttuurirakennuksiin tai ravintoloihin päässyt.

Invavessat olivat harvinaisia.

– Savoy-teatteriin pääsi takakautta. Siellä näytettiin elokuva-arkiston filmejä. Niitä tuli katsottua, kunnes elokuva-arkisto muutti paikkaan, jonne ei enää pääsekään.

Kalle Könkkölä on itse ollut uranuurtajana pyytämässä ja vaatimassa kulkumahdollisuuksia julkisiin tiloihin.

Kun hänestä tuli kansanedustaja, eduskuntaan piti puikkelehtia kirjaston ja maanalaisten käytävien kautta. Sitten kehitettiin reitti Puhemiehenaukiolta, ja nyttemmin on jo käynti paraatipuolelta. Eduskunnan uudisrakennuksen auditorio saa Könkkölältä kehut, kun siellä on nouseva ja laskeva puhujanpönttö. Sen sijaan moitteita saa uudisrakennuksen pyöröovi.

Tällä hetkellä remontoidaan presidentinlinnaa, myös esteettömämmäksi.

– Olen muutaman kerran ollut Linnan juhlissa ja joutunut kulkemaan keittiön kautta. Minä en pahastu, mutta onhan se vähän noloa, kun Chilen suurlähettiläs on joutunut saapumaan sitä reittiä, Kalle Könkkölä sanoo.

Kun aikoinaan Helsinki-Vantaan lentoaseman VIP-tiloja suunniteltiin, ihmeteltiin, pitääkö niidenkin olla esteettömiä.

– Järki voitti. Kun Bill Clinton kävi ainoan kertansa Suomessa, hänellä oli jalka paketissa ja hän liikkui pyörätuolilla. Millainen vastaanotto olisikaan mahtimiehellä ollut, jos häntä olisi kuljetettu rahtitilojen kautta.

räraha korjausten tekemiseksi. Uudistuksia tehdään peruskorjausten yhteydessä ja toisinaan myös erikseen.

– Esimerkiksi Munkkivuoren kirkkoon on nyt asennettu hissi. Seuraavaksi paneudumme Töölön kirkon esteettömyysratkaisuihin peruskorjauksen yhteydessä, Heinonen kertoo.

Paljon on siis hyvää, mutta paljon on vielä kehittämistä.

Yksi keskeisimmistä harmeista on, että vaikka matalalattiaisia ratikoita ja busseja on liikenteessä jo kohtalaisen paljon, pysäkit ovat liian korkeita. Pyörätuolilla voi ylittää noin kahden senttimetrin korkeuseron, mutta minkäs teet, jos maanpinnan ja ratikan välissä on vaikkapa viisi tai Kalle Könkkölä on innokas konsertti- ja kulttuuritakymmenen senttiä. pahtumien vieras. Nykyisin pääsee melkein minne tahan– Ja sitten ovat ne pahuksen nupukivet! Hakaniemen tosa. Ateneum korjattiin ensimmäisenä, sitten Finlandia-tarilla en käy, vaikka se on ihan työpaikkani vieressä. Nupulo, Kansallisteatteri ja Kaupunginteatteri. Pyörätuolipaikat kiviä perustellaan historiallisilla syillä, mutta jos se on artosin vaihtelevat, ja reitit voivat olla mutkikkaita. vo, miksei siirrytä saman tien ulkovessoihin, Kalle Könk– Kansallisteatteriin mennään näyttäkölä tokaisee. mövaraston kautta, mutta sehän on vain Vielä suurempi ongelma on asuntomielenkiintoista. Useimmissa paikoissa rakentaminen. Könkkölän kokemuksen hankaluuksia kompensoi huippukiva henmukaan rakennusteollisuus ja kaupunkilökunta, Könkkölä kehuu. kisuunnitteluvirasto vastustavat ihmeen Helsingin keskusta-alueen vanhat kirkovasti kaikkien uusien asuntojen rakenPyörätuolilla voi kot ovat niin ikään avautuneet pyörätuolin tamista esteettömiksi. Se on kuitenkin käyttäjille. Reitti Tuomiokirkkoon ja Joylittää noin kahden hänestä välttämätöntä, sillä kuka tahanhanneksenkirkkoon kulkee hissillä krypsa meistä voi elämänsä aikana päätyä liisenttimetrin tan kautta. Kallion kirkkoon pääsee – vähän kuntarajoitteiseksi. korkeuseron.” heppoista – luiskaa pitkin. Agricolaan ja – Erityisen ongelmallinen on nykyiPaavalinkirkkoonkin on reitti selvä. nen townhouse-innostus. Niistä on milVanhassakirkossa on jo kauan ollut porrashissi, jossa on tei mahdotonta tehdä esteettömiä. Jos Helsingin suunni200 kilon painoraja. telmat toteutuvat, tällaisia taloja rakennetaan jopa 10 000.

– Viime jouluna menin kirkkoon konserttiin. Minä, Könkkölä muistuttaa, että Suomessa on nyt noin 250 000 kärry ja koneet painamme yhteensä noin 209 kiloa. Kaikki esteetöntä asuntoa. Väestön vanhetessa niitä tarvitaan vuoylimääräinen tavara nostettiin kyydistä pois ja hissi kesti teen 2030 mennessä miljoona. kyllä, mutta piti hirveää ääntä. Hissi pitäisi uusia.

Könkkölällä riittää työtä.

Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Lähetä palautetta kirkkojen esteettömyydestä Heinonen vahvistaa, että esteettömyys on yhtymälle tärja kehitysehdotuksia: kai.heinonen@evl.fi keä asia. Yhtymällä on esteettömyyssuunnitelma ja mää-

”

8

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Enemmän aikaa omille vauvoille Äitiyslomat ja hoitovapaat lisäävät perheiden yhteistä aikaa. Toisin oli 1960-luvulla.

Teksti Natalia Kisnanen Kuva Sirpa Päivinen

Kaupungin kasvo: Rita Löwenhild

Paluumuuttajana Kivinokassa Kun kääntyy Itäväylän kupeesta Kivinokkaan, tuntuu kuin astuisi tuoksuvaan ja soivaan telttaan.

– On niin rehevää, että hirvittää, naurahtaa alkukesän kasvuspurtille Rita Löwenhild.

Hän lietsoo itsekin kukoistusta: käynnissä on Viron Türin kukkamarkkinoiden tuliaisten sijoittelu kesämökin ruukkuihin.

Paitsi yksi alueen noin 600 mökkiläisestä, Löwenhild on myös kaupunginosayhdistys Kivinokkalaiset ry:n puheenjohtaja.

Ehdotus Kivinokan rakentamisesta kaatui vapun alla kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Asia tullaan avaamaan kuitenkin uudestaan kaupunginhallituksessa.

– On miltei mahdotonta kuvitella tänne 1600 auton parkkihallia, kerrostaloja ja kaikkea muuta kaavailtua, Löwenhild huokaa.

Kivinokkalaiset ovat laatineet esityksen alueen virkistyskäytön kehittämiseksi. Käytännön mallia on näytetty tapahtumien muodossa. Viime elokuussa uimarannalla esimerkiksi pidettiin Leijonasydänelokuvan ennakkoensi-ilta.

– Tunnelma oli hieno, kun Ihmiset katsoivat leffaa illan pimetessä filteillä istuen.

Kivinokan systemaattinen virkistyskäyttö alkoi 1916 Sörnäisten työväenyhdistyksen ja urheiluseura Ponnistuksen vuokrasopimuksilla. Alueella on laajahko vanhan metsän alue ja tanssilava, ja kesäkahvilan pihamaalla perinteisiä maatalouseläimiä. Kun etäisyyttä pääkaupungin keskustaan on linnuntietä alle viisi kilometriä, on yhdistelmä maailmanlaajuisestikin erityinen.

– Etenkin japanilaiset ovat olleet haltioissaan. Ehkäpä aluetta voitaisiin markkinoida enemmänkin matkailijoille.

Ensikosketuksensa Kivinokkaan Löwenhild sai heti synnyttyään 1952. Vanhemmilla oli alueella mökki, jonka rakennuksilla työskennellyt isä oli nikkaroinut jämälaudoista.

– Vallitsi asuntopula. Asuimme

mökissä varhaiskeväästä myöhäissyksyyn, ja talvikaudet viereisen kartanon sivurakennuksessa, jossa oli pahviseinillä jaoteltu karsinat eri perheille.

Pienikasvuinen tyttö oli tapana kantaa ämpärissä Naurissalmen saunaan. Eri mökeistä hänelle herui niin paljon herkkupaloja, että äidin mielestä hänen kaulaansa olisi pitänyt laittaa Ei saa ruokkia -kyltti.

Lapsuutensa jälkeen Löwenhild palasi kivinokkalaiseksi vasta reilu kolme vuotta sitten. Oikeus mökinostoon on kaikilla helsinkiläisillä.

– Paluuhaavetta piti yllä elämässä mukana kulkenut mökkiämme esittävä maalaus vuodelta 1953, hän kertoo.

Löwenhild asuu avomiehensä kanssa Herttoniemenrannassa.

Parin kilometrin mökkimatka taittuu jalan, ja spontaanivisiitit töiden jälkeen ovat mahdollisia.

– Huolet jäävät taakse, kun ohitan Kivinokka-kyltin. Tunnissa tai puolessa olen jo aivan virkistynyt.

Luonto tekee sen, sanoo Stockmannin pääluottamusmiehenä työskentelevä Löwenhild.

Organisointikykynsä vuoksi hänelle napsahti Kivinokkalaisten puheenjohtajuus, vaikka hän oli aikonut vain huilata korsi suussa. Delegointitaito on onneksi hallussa.

Mökillään leppeä nainen käy kaikkina vuodenaikoina. Ikkunasta voi seurata kettuja, oravia, lintuja – ja sekä tuttuja että tuntemattomia ihmisiä.

– Koululuokkia kävi toukokuussa paljon.

P.S.

En koskaan muuttaisi maalle. Helsinki on kotini. Sukumme tuli Suomeen 1900-luvun alussa Puolasta.

Minua kismittää itsekkyys. Vallalla tuntuu olevan se, että ei juuri ajatella toisia.

Jos voisin, soisin kaikille töitä.

Etenkin nuorille.

Marko Leppänen

V

auvakuumeinen Marjatta Siljola palasi pettyneenä neuvolasta vuonna 1967.

Neuvolan raskaustesti oli näyttänyt negatiivista. Oikeasti ajan raskaudentunnistusteknologia oli heikkoa ja Siljola kolmatta kuukautta raskaana.

Vuonna 2013 Mirja Hätälä luki elektronisesta kotitestitikustaan olevansa raskaana, vaikka ovulaatiosta oli hädin tuskin viikko.

Helsinkiläisvauvoja syntyi sinä vuonna noin 6 300. Daniel Hätälä, Tapulikaupungissa asuvien Mirja ja Mika Hätälän kolmas lapsi, ehti laskelmaan mukaan.

– Kävimme pitkät keskustelut, tuleeko meille kolmatta vai ei. Minä voitin ajan kuluessa, kun vauvakuumeeni vain pysyi, Mirja Hätälä virnistää.

Helsinkiläisnainen synnyttää hedelmällisen ikänsä aikana keskimäärin 1,35 lasta, kun pohjoisemmassa Suomessa lukema on paikoin yli 2. Ensisynnyttäjän keski-ikä on Helsingissä ylittänyt 30 vuoden rajan.

– Helsingissä kouluttaudutaan pitkälle ja mennään myöhään naimisiin. Eikä täällä ole tavallisella työtä tekevällä ihmisellä varaa kuuden huoneen asuntoon, linja-autonkuljettaja Mika Hätälä selittää helsinkiläisten vähälapsisuutta.

Rinnat maitoa valuen joutuivat vuoden 1968 vauvojen äidit palaamaan töihin. Voimistelunopettaja Marjatta Siljolan lakisääteinen äitiysloma Kallion yhteiskoulusta kesti silloin kolme kuukautta. Onneksi Sointu tajusi syntyä huhtikuussa, joten äitiyslomaan sai kesäloman jatkoksi.

– Ruoka- ja hyppytunneilla kävin kotona vauvaa imettämässä, ja työssä ollessa maito valui muovisiin rintakuppeihin, Siljola kertoo.

60-luvun helsinkiläisvauvat söivät jauhovellejä ja nukkuivat mahallaan. Arkena he pukeutuivat äitiyspakkauksen luukkuhousuihin, juhlissa äidin ja sukulaisten valmis-

tamiin koreampiin vaatteisiin. Heitä hoitivat lapsenlikat itse nikkaroiduilla hoitopöydillä.

– Lapsenvahteja haimme lehti-ilmoituksilla ja sukulaisten kautta. Joukossa oli upeita, vastuuntuntoisia tyttöjä, mutta oli myös huumeisiin sotkeutuneita, näpisteleviä hoitajia. Eräs oli joutunut jättämään oman vauvansa toiseen kaupunkiin, Marjatta Siljola muistelee.

Luotettavimpina pidettiin tyttöjä, jotka opiskelivat Väestöliiton koulussa kotisisariksi. Perheitten tuli tarjota heille vuodeksi asunto ja perehdytystä kotitaloustehtäviin sekä vähintään kolmen alle kouluikäisen lapsen hoitoon.

– Moni hankki kolmannen lapsen vain siksi, Siljola mainitsee.

Viidennen vauvansa jälkeen Siljola anoi koulun johtokunnalta virkavapautta. Itsestään selväksi mahdollisuudeksi tämä muuttui vasta 1980 vanhempainvapaalain myötä. Äitiysloma oli pidentynyt seitsemään kuukauteen 1974.

Neuvolat hengenpelastajina Helsingin kantakaupungissa oli eri tahojen järjestämää neuvolatoimintaa jo yli sata vuotta sitten. Ne tarjosivat turvallista äidinmaidonkorviketta ja terveystarkastuksia sekä opettivat hygieniaa ja vauvan suojelemista kylmältä ja kuumalta. Helsinkiläispienokaisten kuolleisuus oli tuolloin seitsemän kertaa suurempaa kuin maaseudulla.

Kun Suomeen alettiin puuhata maanlaajuista neuvolajärjestelmää, yksi mallineuvoloista oli Malmilla. 1942 laadittiin häkellyttävä tulosraportti: lapsikuolleisuus oli laskenut neuvolan piirissä olevissa perheissä alle puoleen prosenttiin. Muissa perheissä se oli peräti 9 prosenttia, ja lasten anemia oli yleistä.

Nyky-Suomessa synnytys- ja imeväiskuolleisuus on jo niin matalalla, että sen laskeminen alemmas alkaa olla mahdotonta.

Kulmilla: Alppiruusupuisto

9

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Vauvaperheen arkea. Mirja ja Mika Hätälällä on kolme alle viisivuotiasta lasta. Alexanderille (vas.) ja Kristianille leikkipuisto on ihan paras paikka. Daniel seurailee tapahtumia kantorepusta.

Palveluiden huipentuma koettiin 1980-luvulla, kun kaikki helsinkiläiset uudelleensynnyttäjät saivat pyytämällä kaupungin kodinhoitajan kotiinsa.

Herra Siljola osallistui vauvanhoitoon ostamalla kotiin pulsaattorikoneen.

– Se piti kauheaa jyskettä, mutta oli helpotus vaippojen padassa keittämisen jälkeen, Marjatta Siljola huokaa.

– Muuten vauvat olivat siihen aikaan naisten juttu. Isän osuus oli lähinnä ottaa valmiiksi pakattu vauva välillä syliin ja viedä se kävelylle.

Hätälän perheessä isä Mika tekee suurimman osan kotitöistä. Vauvanhoidon hän jakaa

”

Kestovaippailua ja kantoliinailua kokeilevat nyt kaikki.”

Kolmen lapsen äiti Mirja Hätälä

vapaa-ajallaan puoliksi vaimonsa kanssa.

– Se on itsestään selvää. Eihän neljäkään kättä aina riitä kaikkeen tähän, Mika Hätälä tietää.

Daniel Hätälä tulee saamaan rintamaitoa vuoden vanhaksi.

– Kestovaippailua ja kantoliinailua kokeilevat nyt kaikki taustasta riippumatta. Ne eivät enää ole mikään hippijuttu vaan trendi, Mirja Hätälä huomioi.

Pienissä helsinkiläisperheissä trendinä on myös viettää aikaa vauvaystävällisissä kahviloissa ja vauvakinoissa. Mirja Hätälä ei kolmen alle viisivuotiaan poikansa kanssa kuitenkaan hevillä lähde perhekerhoa pitemmälle.

– Haasteellisinta äitiydessä on aikataulutus. Emme Danielin synnyttyä ole vielä kertaakaan päässeet ennen kymmentä ovesta ulos! Iltaisin, jos isoveljien nukkumaanmeno vähänkään myöhästyy, Daniel ei osaa nukahtaa vaan itkee väsymystään, äiti kuvailee.

Hätälät ovat tyytyväisiä Helsingin tarjoamiin hoitolisiin ja lapsiperheiden palveluihin. He kuitenkin toivovat hartaasti, että poliitikot antaisivat kansalaisten itse päättää, kumpi vanhemmista hoitaa lapsia kotona.

– Hoitovapaan puolittaminen kahdelle on monissa perheissä mahdotonta. Jos Mika jäisi kotiin, meillä ei olisi muuta tuloa kuin hoitovapaaraha, koska minulla ovat opinnot kesken, Mirja Hätälä sanoo.

Lukijan kesäkuva

Lähetä kesäkuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

LIISA HUIMA

Haagan viidakko Vuonna 1975 Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksella oli ongelma. Kaksi vuotta aikaisemmin yliopistossa oli käynnistetty jalostusohjelma, jonka tavoitteena oli tuottaa talvenkestäviä alppiruusuja. Nyt kasvihuoneista oli kuitenkin loppumassa tila, ja tuhannet alppiruusuntaimet olivat vailla istutuspaikkaa.

Tutkijat kääntyivät kaupunginpuutarhuri Pekka Jyrängön puoleen, jonka ehdotuksesta 3 000 koditonta tainta istutettiin luonnontilaiselle suoalueelle Etelä-Haagaan.

Tätä nykyä Alppiruusupuisto tai Rodopuisto on satumainen viidakko. Moni 1970-luvulla istutetuista taimista selvisi pakkasista, ja ne kasvavat edelleen jopa viiden metrin korkuisina. Täältä ovat kotoisin suomalaisille

tutut alppiruusulajikkeet kuten Haaga, Helsingin yliopisto ja Pekka. Alppiruusujen lisäksi puistossa kasvaa nykyään atsaleoja, joista yritetään niin ikään jalostaa talvenkestäviä lajeja.

Kukkeimmillaan puisto on kesäkuun alussa. Silloin alppiruusut, atsaleat ja luonnovaraiset suopursut loistavat punaisen, keltaisen ja valkoisen eri sävyissä. Harvassa kasvavien mäntyjen muodostama havukatto siivilöi puistoon valonsäteitä, jotka yhdessä puuvartisten alppiruusujen sekä köysiaidattujen pitkospuiden kanssa synnyttävät mielikuvan tropiikista.

Tuija Pyhäranta Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Vedenpitävä katto. Liisa Holmberg kuvasi rastasemon Keskuspuistossa 11.5.

10

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Käännös jatsiin päin

Konserttien sarjan aloitti lyömäsoittaja, laulaja ja multiinstrumentalisti Zarkus Poussa. Hän on soittanut monissa eri bändeissä, sooloprojekteissa ja tv-ohjelmissa. Vuoden 2013 lopulla julkaistulla Positiivinen krapula -levyllään hän lauloi ja soitti itse kitaraa, koskettimia, rumpuja ja muita perkussioita.

Konsertin aluksi Koko Jazz Orchestra lämmitteli yleisöä Takalon sävellyksillä ja jatsin ikivihreillä.

Odotuksia nostattavan neljän kappaleen ja pienen juomanostotauon jälkeen lavalle saapui Zarkus Poussa. Hänen vastuullaan olivat laulu, congat ja satunnaiset kilkuttimet,

Huomio

TERO H. SAVOLAINEN

KONSERTTI Kynttilät paloivat yksinäisinä pyöreillä pöydillä. Kello lähestyi yhdeksää. Koko Jazz Clubilla oli käynnistymässä Koko kesä Kalliossa -konserttisarja, jossa tunnetut artistit esittävät kappaleitaan jatsilla ryyditettyinä sovituksina. Vaikka ulkona oli kolea helatorstain kevätsää, sisällä tunnelma tuntui kodikkaalta. Hiljalleen pöydät täyttyivät valkoviiniä siemailevasta yleisöstä. Ennen konsertin alkua vapaaksi jäi vain muutama tuoli.

Kesäkonsertteja isännöi talon oma Koko Jazz Orchestra, johon kuuluvat vibrafonisti Arttu Takalo, basisti Timo Hirvonen ja rumpali Jussi Lehtonen. He saavat vieraikseen kesän aikana kymmenen suomalaista artistia. Kesäkuun alussa vieraana on Tuure Kilpeläinen ja myöhemmin kesällä muun muassa Kauko Röyhkä, Pepe Willberg, Tapani Kansa, Olavi Uusivirta, Paula Koivuniemi ja Pave Maijanen.

Kesäistä sykettä. Zarkus Poussa eläytyy congarumpujen soittoon jazzkonsertissa.

kuten lasipullo.

Kokon orkesterin käsittelyssä Poussan edellisen levyn latteahkoon popmusiikkiin oli löydetty uusi tulokulma. Raikkaasti jatsimpi ote nosti kappaleet kiinnostavalle ja kiihkeämmälle tasolle.

Esimerkiksi Pääosin poutaa -kappaleeseen kierrettiin lisää tempoa ja kappale muuttui jonkun sortin vauhtisalsaksi. Ehdoton ehkä -kappale kääntyi loppuaan kohti lyömäsoitinten revittelyksi ja levyn nimikappaleen pianosoolo vaihtui Takalon taidonnäytteeksi vibrafonilla. Sovitukset oli tehty suu pienessä virneessä, mutta ei liioitellusti.

Zarkus Poussan laulu ja congat kulkivat vaivattomasti. Rento tunnelma jatkui kappaleiden välissä, kun Zarkus nauratti yleisöä jutuillaan. Erityisosaan nousivat

Jussi Lehtosen ja Poussan villeiksi äityneet rumpu- ja perkussio-osiot. Lyömäsoittajien saumaton ja intensiivinen yhteistyö sai monta jalkaterää naputtamaan lattiaa satiinipöytäliinojen alla. Olisi harmi, jos Poussan kappaleiden uudet sovitukset nostettaisiin pysyvästi ylähyllylle kuulijan ja päivänvalon ulottumattomiin yhden illan juttuna. Yleisö saattaisi innostua sovituksista kynttilöin valaistun jazzklubin ulkopuolellakin.

Konserttisarjan avajaisilta oli erinomaisen onnistunut. Zarkus Poussa ja Koko Jazz Orchestra onnistuivat välittämään yleisölle hyvän mielen ja kiihkeän kesäisen sykkeen. Kun konsertista käveli takaisin ulkoilmaan, tuntui kuin ilmakin olisi lämmennyt.

Tero H. Savolainen Zarkus Poussa Koko Jazz Clubin kesäkonserttisarjassa 29.5.

Palstalla kerrotaan kokemuksista kulttuurin kentällä.

Putin-neuvolasta päivää Sukupuolitietoisesti kasvatettujen lasten lempileikeistä, -väreistä ja -harrastuksista ei voi o he poisuoraan päätellä, ovatko nnetaan kia vai tyttöjä. Lasten annetaan kasvaa omanlaisikseen persoonisen niksi. Tyttö voi valita sinisen takin, lyhyen tukan ja merirosvosynttärit. Tai hän voi olla vuoropäivinä pinkkii maröyhelöprinsessa ja voimariparityttö Peppi Pitkätossu eriparisukissaan.

Neuvolan vihkosessa kerron mieleltaan poikien nikkaroivan lään oikeilla työkaluilla ja purkan van radioita. Pelaakohan aika moni kuitenkin Angry Birdsia kilpaa siskon kanssa? Ellei isopuisisko sitten opeta temppuilemaan scootilla.

Suomen perustuslakiin on muuten kirjattu:: ”Lapsia on kohdeltava ä, tasa-arvoisesti yksilöinä, ija heidän tulee saada vain kuttaa itseään koskeviin o asioihin.” Kuuluisivatko lempileikit niihin?

PA F F

Y 69 / T H I N K S TO CKPH

OTO S

”Tyttöjen ja poikien mielileikit ovat erilaisia. Tytöt viihtyvät kotileikeissä ja pukeutuvat vanhoihin vaatteisiin. Nuket ovat rakkaita ja äidin rooli on leikissä mieluisin. Poikien leikit ovat vauhdikkaampia.”

Näin valistetaan 6–7-vuotiaita käsittelevässä vihkosessa, jonka terveydenhoitaja antoi neuvolasta. Tämäkö on valtakunnan virallinen totuus?

Kun kirjoitin yllä olevan lainauksen Facebook-sivuilleni, kommentteja sateli: ”Joo ja pojista on hyvä kitkeä turha hempeily.

Putin-neuvolasta päivää”, ”Uskomatonta”, ”Luulin, että se oli löytö 50-luvulta.”

Niin, 50-luvulla sivistyneistön tyttöjä valmennettiin hyvän vaimon ja äidin rooleihin. Mutta Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisemaa vihkosta jaetaan nyt perheisiin, joiden kuusivuotiaista suurin osa syntyi naispresidentin johtamaan Suomeen.

Tänä vuonna Euroviisut voitti Conchita Wurst, upeaksi naiseksi laittautunut partasuu. Kolmevuotiaanikin tietää, että poika saa pitää mekkoa, jos tahtoo, koska ”kaikilla on oma maku”.

Pihla Tiihonen nen kien Lisää tyttöjen ja poikien jutuista: www.tasaasaus.fi arvoinenvarhaiskasvatus.fi

Väärin leikitty? Neuvolatietojen mukaan kuusivuotias tyttö mieluiten hoivaa nukkeja.

Suurelle osalle nuorista sosiaalinen media on lähtemätön osa arkea.

Nuorten suosimissa foorumeissa on suuria eroja.

Teksti Antti Möller Kuva Sirpa Päivinen

H

arvalle tulee yllätyksenä lasten ja nuorten yhä lisääntyvä internetin ja sosiaalisen median käyttö. Verkon painoarvo on kasvanut kaikenikäisten elämässä, sillä viime aikoina myös ikäihmiset ovat rynnistäneet esimerkiksi Facebookiin.

Merkittävin ero nuorten ja aikuisten välillä lienee se, että monet vanhemmat vain käyvät verkossa kun taas nuoret ovat siellä jatkuvasti. Tämä ilmenee myös Tampereen yliopiston tuoreesta Mobiilimuksut-tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret pitävät ”virtuaalista” ja ”oikeaa” maailmaa saumattomina osina samaa todellisuutta.

Juuri nettiyhteyksien yleistyminen nuorten kännyköissä antaa mahdollisuuden olla yhteydessä muihin aina, kun on luppoaikaa.

– Me kaikki elämme median värittämässä yhteiskunnassa.

Niin myös lapset ja nuoret, joille nämä laitteet ja palvelut ovat luonnollinen osa arkea, kertoo Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Annikka Suoninen.

Vaikka 70 prosentilla jo 10–12-vuotiaista varhaisnuorista on puhelimessa nettiyhteys, eivät kaikki nuoret viihdy sosiaalisessa mediassa.

– Irtiotto somesta voi olla tietoinen tapa erottautua porukasta.

Toisille taas ei ole samassa määrin tarvetta sosiaaliselle yhtey-

Somessa. Mia Kuutti (oik), 17, käyttää känny Youtubea ja Tumblr-palvelua. Tyttöjen ystäv

Verk denpidolle. Valitettavasti myös nettikiusaaminen voi olla syy pysytellä poissa verkkoyhteisöistä, Suoninen analysoi.

Nuorten liikkeitä sosiaalisessa mediassa ei ole helppo ennustaa. Esimerkiksi viime vuosien suosikkiyhteisön IRC-gallerian käyttäjämäärät ovat romahtaneet. Samoin on käynyt MySpacelle. Suomalaisten nuorten eniten käyttämiä palveluita ovat Facebook, Youtube, WhatsApp, Instagram, Pinterest sekä Ask.fm.

Nettipoliisille nämä muutokset ja areenoiden pirstaleisuus aiheuttavat päänvaivaa.

– Ei me aina pysytä nuorten liikkeiden perässä. Toimintamme esimerkiksi nuorten suosimassa kuvapalvelu Instagramissa hakee vielä muotoaan, kertoo ylikonstaapeli Marko Forss nettipoliisista.

Nettipoliisi perustettiin vuonna 2008 valvomaan sosiaalisen

11

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

kkää pääasiassa Facebook-keskusteluihin, koska se on kätevämpää kuin tekstiviestittely. Niina Taylorilla, 17, ei ole kännykässä nettiä, mutta sosiaalisen median palveluista hän käyttää eniten Facebookia, ien enemmistö on Facebookissa, tosin osa epäaktiivisesti.

ossa koko ajan Tutkija Annikka Suoninen

Ask.fm, jossa lähetetään julkisia kysymyksiä nimettömänä toisille käyttäjille, antaa meille hyvin rajatut mahdollisuudet toimia.

Annikka Suonisen mukaan yhä lisääntyvä kaupallisuus sosiaalisessa mediassa ärsyttää monia nuoria.

– Siksi osa nuorista on jättämässä Facebookin. Esimerkiksi arvontaan osallistuminen saattaa johtaa mainosvyöryyn omien ystävien uutisvirtaan.

median käyttöä. Yhteydenottojen selvä enemmistö koskee aikuisten areenoita, joilla on eniten käyttäjiä, kuten Facebook ja Suomi24. Yksinomaan nuorille suunnatut foorumit ovat yleisesti ottaen hyvin moderoituja.

– Suurin osa poliisityöstä tehdään piilossa julkisuudelta, ja nettipoliisille yksityisviestien käyttö on keskeistä. Tästä syystä esimerkiksi Latviaan rekisteröity

Sosiaalisen median yleistyminen ei suoraan tarkoita, että siellä osattaisiin käyttäytyä siivosti. Nettipoliisi Marko Forssin mukaan nuoret eivät ainakaan käyttäydy huonommin kuin aikuiset. Annikka Suoninen on samaa mieltä siitä, että suurelle yleisölle suunnatut foorumit ovat pahimpia.

– Ymmärtääkseni nuorilla on tiukempi netiketti eli verkon käyttäytymissäännöstö kuin ai-

”

Ymmärtääkseni nuorilla on tiukempi netiketti eli verkon käyttäytymissäännöstö kuin aikuisilla.”

kuisilla. Netissä roihuava vihapuhe ja vastaava on suurimmaksi osaksi aikuisten puuhaa. Tämä julkinen törky antaa todella huonoa esimerkkiä nuorille, Suoninen toteaa.

Siksi onkin tärkeää, että van-

hemmat ovat kiinnostuneita lastensa toiminnasta verkossa. Tutkija Suoninen ei perusta lapsilukoista tai lasten liikkeiden kyttäysohjelmista, vaan uskoo valistuksen ja opetuksen voimaan.

– Lasten pitää osata itse miet-

tiä, minne netissä suuntautuvat.

Luottamuksellinen keskusteluyhteys vanhempiin on aivan keskeinen, jotta nuori uskaltaa kertoa myös epämiellyttävistä kokemuksista ilman, että siitä rangaistaan.

Nuorten suosimia sosiaalisen median palveluita ■ Facebook Käytetyin sosiaalisen median palvelu. Käyttäjinä kaikenikäisiä, myös ikäihmisiä sekä nuoria.

Nuorilla usein monta profiilia käytössä. Nettipoliisille tulee eniten ilmoituksia juuri Facebookiin liittyen.

■ Instagram Suosituin valokuvapalvelu. Noin 60 miljoonaa kuvaa ladataan Instagramiin päivittäin.

■ Youtube Videopalvelu, johon syötetään

uutta materiaalia noin sata tuntia joka minuutti. Aikuisille suunnatun materiaalin katsominen vaatii kirjautumisen ja täysi-ikäisyyden.

■ WhatsApp Kännykällä käytettävä ja nuorten suosituin pikaviestipalvelu, joka korvasi lopetetun Messengerin.

Mahdollistaa nopeat keskustelut kaksin tai isommassa ryhmässä.

■ Ylilauta Anonyymin osallistumisen mahdollistava kotimainen keskustelupalsta. Erityisesti poikien suosi-

ossa. Päivittäin yli 30 000 viestiä, joita valvotaan vapaaehtoisvoimin.

■ Demi Nuorten tyttöjen suosima kotimainen keskustelupalsta. Tarkasti valvottu foorumi, jolla sääntöjä myös sopivista aihepiireistä. Noin 40 000 uutta viestiä päivittäin.

■ Ask.fm Yhteisöpalvelu, jossa toisilta käyttäjiltä kysytään kysymyksiä. Suosio lisääntynyt Suomessa viime vuodesta lähtien. Mahdollistaa myös toimimisen nimettömänä.

12

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Uskon yössä Uskonnoton Jussi K. Niemelä istuu ravintolassa.

Pastori Kalle Hiltunen istuu junassa.

He puhuvat vakaumuksestaan ja valitsevat omille puheilleen ääniraidan.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Sirpa Päivinen

V

ihreä oliivi pakenee pihtiä. Se vierii pitkin valkoista pöytäliinaa ja jättää jälkeensä öljyisen tahran. Kireät vaaleanpunaiset katkaravut pyllistelevät majoneesisoosin alta.

Tomaattivaasiin pudonnut nuhjuiseksi mennyt jäävuorisalaatin riekale ei päädy kuin vahingossa jonkun lautaselle. Jonoa ei ole, sen paikalla on läjä. Ihmiset kiertävät buffetkattausta ja väistelevät toisiaan poimiakseen lautaselleen vain haluamiaan herkkuja.

Jussi K. Niemelän lautaselle nousee salaattipöydästä nyrkin kokoinen mytty ituja. Niitä maustaa valkosipulikastike. Elämme ainoastaan yhden kerran. Sen vuoksi elämään pitää suhtautua intohimoisesti. Niemelä survaisee haarukan annokseensa ja ampaisee itse asiaan kertarysäyksellä.

– Vihaan rättien palvontaa.

Hän tarkoittaa Suomen lippua.

– En ole koskaan osallistunut lipunnostoseremonioihin. Minut kyllä kasvatettiin kunnioittamaan kotia, uskontoa ja isänmaata, mutta olen korvannut ne toisenlaisella ”pyhällä kolminaisuudella”, Niemelä sanoo.

Hänen on määrä kertoa uskonnottomuudestaan. Sanaan pyhä palaamme vielä.

– Kodin olen korvannut empaattisella pyrkimyksellä ymmärtää vierasta ja outoa. Uskonnon olen vaihtanut ”sokraattiseen itsetutkisteluun”. Se tarkoittaa jatkuvaa kriittistä oman persoonan ja motiivien tarkastelua, Niemelä sanoo.

– Isänmaan olen korvannut maailmankansalaisuudella.

Erityisesti amerikkalaisen filosofin Martha Nussbaumin ajattelu on tässä merkityksellistä. Osaltaan tälle tielle viitoitti aikanaan myös kaverini, edesmennyt professori Juha Sihvola.

Kaksi vuotta sitten vaikeaan sairauteen menehtynyt Sihvola oli seurakunta-aktiivi ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Kun olemme tekemisissä Niemelän

Jumalan johdatus. Espanjalainen mystikko Ristin Johannes opetti, että uskon syventyessä ihminen joutuu pimeyteen, jossa rukoukset tai m

kanssa, silmiin ei katso uskontoallergikko.

Jos Niemelä saisi allergian, uskonnolla olisi häneen vaikutusta.

Hänen katsomuksenaan on sekulaarinen liberaalihumanismi, jossa uskonnolla on vain yksi rooli: Niemelä puolustaa vaikka musliminaisten oikeutta pukeutua burkhaan, kunhan se on vapaaehtoista.

– Jokainen saa pukeutua niin kuin haluaa. Liberaalihumanistinen elämänasenne sallii toisille hyvin pitkälle menevän uskonnonvapauden.

Soundtrack: Scandinavian Music Group, Lopulta olemme kuitenkin yksin.

Rata on luotisuora. 350 000 kiloa rautaa ja ihmislihaa syöksyy sähkön voimalla kohti Pasilaa. Pastori ja tutkija Kalle Hiltunen istuu Pendolinon ikkunapaikalla ja selaa sähköposteja. Hän on matkalla Vuorikadulle Helsingin yliopiston kirjastoon. Hiltunen viilailee iltaisin väitöskirjaa vain 49 vuoden iässä kuolleesta espanjalaisesta mystikosta Ristin Johanneksesta.

Johanneksen eli oikealta nimeltään Juan de Yepes y Álvarezin (1542–1591) suku oli käännytetty kristinuskoon luultavasti juutalaisuudesta. Kun katolinen kirkko 1500-luvulla aloitti reformaatiota vastaan niin sanotun vastauskonpuhdistuksen, Ristin Johannes oli kampanjassa tärkeä teologi. Myöhemmin hänestä tuli myös luterilaisten keskuudessa arvostettu mystiikanopettaja.

Italialaisen konetekniikan luomus kallistuu kaarteessa.

Hiltunen naputtelee sähköpostivastauksia. Nykyajan papit selittävät usein, että uskonnollisessa uskossa on kyse elämän mielekkyydestä. Hiltuselle se on liian helppo vastaus.

Elämä ei suinkaan ole aina mielekästä. Myös usko Jumalaan voi tuntua mielettömältä.

Mikä sitten tekee elämästä mielekkään? Hiltunen naputtelee viestikenttään latinankielisen sanan potentia. Se tarkoittaa mahdollisuutta, kykyä, mahtia ja valtaa.

– Elämän mielekkyyden ja ilon voimallisin kuva on omassa mielessäni juuri ylioppilaaksi kirjoittanut abiturientti, jolla on kaikki mahdollisuudet edessä. Kaikkea tämä nuori ei koskaan toteuta, mutta tuo suuri mahdollisuuksien määrä antaa nuoruuden elämänvoiman, Hiltunen sanoo.

– Vanheneminen on oikeastaan sitä, että mahdollisuuksia aletaan riisua pois. Enää ei olekaan mahdollista toteuttaa sitä tai tätä. Kun riisuminen viedään riittävän pitkälle, alkaa elämän mielekkyys rapista alas, Hiltunen sanoo.

Ristin Johanneksen mukaan usko on pimeyttä, joka riisuu ihmisen. Tietyssä mielessä juuri usko viekin kohti mielettömyyttä.

– Johannes ei aseta uskon vastapuolelle epäuskoa tai epäilyä vaan tiedon, Hiltunen sanoo.

Keskiajalla ”tieto” tarkoitti eri asiaa kuin modernien luonnontieteiden läpäisemässä nykymaailmassa.

– Johannes ajatteli, että tieto on sisäistä varmuutta. Usko tiedon vastakohtana on siten epävarmuutta. Tiedossa kulkeminen on valossa kulkemista, kun taas usko on pimeydessä kulkemista. Uskon syveneminen merkitsee hengellisen tiedon murenemista. Valo häviää, ja tilalle tulee uskon yö. Uskossa ei kuljeta valtateillä vaan pientareilla ja ojanpohjia pitkin, Hiltunen kuvailee.

Paradoksaalisesti usko itsessään riisuu uskosta.

Soundtrack: Irwin Goodman, Rentun ruusu.

13

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

”Jeesus on kuollut puolestani”, voivat tuoda mielekkyyttä ja lohtua uskovan elämään. Ristin Johanneksen kannalta uskon syveneminen on kuitenkin sitä, että pimeässä yössä kaikki lauseet ja eleet karsitaan pois. Jää vain tyhjyys.

– Kaikki muodolliset hengelliset harjoitukset, rituaalit ja sanoiksi puetut rukouksetkin riisutaan pois. Johannes kuvaa, miten hetkipalvelukset, Kristuksen haavojen miettimiset, ehtoolliset tai mitkään munkkien ja nunnien elämään kuuluvat asiat eivät enää tunnu missään. Ne eivät merkitse mitään pimeässä yössä olevalle.

– Kaikki se, mihin sielu on rakentanut identiteettinsä ja tulevaisuutensa, viedään pois. Kuitenkin tuon romahtavan äärellisen rakennelman takaa paljastuu ääretön. Johanneksen mukaan sielukin on pohjimmiltaan ääretön.

Todellinen elämän perusta ja mielekkyys paljastuukin vasta, kun kaikki äärellinen ja näkyvä on murentunut, eikä uskosta tunnu olevan jäljellä mitään. Näin pitää tapahtua, jotta päästäisiin lähemmäs Jumalaa.

Onko pimeällä yöllä sitten mitään yhteistä nykyaikaisen uskonnottomuuden kanssa?

– Yhtymäkohtia on ainakin siinä, että pimeydestä puhuva näkemys näkee uskonnottomuuden tavoin vastapuolekseen sellaisen Jumala-käsityksen, jossa Jumala on muodollisilla ja tiedollisilla lauseilla hallittava olio.

– Rationaalisesti nättiin pakettiin laitettu Jumala näyttäytyy ”pimeän yön” teologien silmissä todellisuudelle vieraalta.

Soundtrack: Chisu, Baden Baden.

uut uskonasiat eivät kiinnosta. Tämä valmistaa ihmistä vielä syvällisempään uskoon.

Pleksin pinnalle kehittyy vesipisaroita. Sen alla hautuu siisti rivi kuollutta sikaa. Kasslerpihveistä tursuaa rasva.

Taemmassa altaassa kuuman liemen pinnalla kelluu vaaleita siskonmakkaran palasia. Jussi K. Niemelä mätkäyttää lautaselleen perunamuusiköntsän ja sen kylkeen kasan muhkeita silakoita. Hän asettelee suuhunsa kimpaleen leivitettyä hailia.

Kun Vapaa-ajattelijain liitto alkoi 2000-luvulla ajaa ”uskonnottomia seremonioita”, Niemelä joutui yhdistyksen puheenjohtajana puolustamaan hanketta.

– Televisiossa huomasin, että olenkin samaa mieltä vastapuolella olevien pappien kanssa. En käsitä, mihin uskonnoton tarvitsee hautajaisseremonioita tai oman hautausmaan. Saatte haudata minut vaikka muslimien hautausmaalle. Minähän olen uskonnoton. Ei minua liikuta, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, hän sanoo.

– Me olemme tähtipölyä ja suolavettä. Kvarkkien perspektiivistä elämällä ei ole merkitystä tai tarkoitusta.

Niemelä käyttää veistään. Paistetun silakan puoliintumisaika lasketaan sekunneissa. Pyrstö katoaa herkuttelijan suuhun vielä nopeammin. Toisin kuin uusateismin kriitikot voisivat kuvitella, tämä mies ei ole nihilisti.

– Alkeishiukkasten taso on väärä lähtökohta yhteiskuntapolitiikalle. On virheellistä kuvitella, että uskonnoton elämänasenne olisi nihilististä. Jokaisella ihmisyksilöllä on lähtemätön itseisarvo, jota ei tarvitse erikseen ansaita.

Ihmisarvo on syntymälahja. Tätä luovuttamatonta ihmisarvoa ei tarvitse perustella uskonnolla. Uskonnothan ovat hyvin valikoivia, keitä piiriin hyväksytään, Niemelä linjaa.

– Ihmisarvo on kulttuurievoluution tulos. Sen historia alkaa antiikin kyynikoista ja stoalaisista, ja se on myös osa

”

Ristin Johanneksen mukaan uskon yöhön ei ole asiaa ilman Korkeimman johdatusta.”

Pastori Kalle Hiltunen

kristillistä perinnettä. Viime kädessä ihmisarvo on ihmisten välinen sopimus, joka perustuu kokemukseen ja järkeen. Ihmisarvon oma sisäinen logiikka on, että se kuuluu varauksettomasti kaikille. Jos sen ottaa joltakulta pois, siitä tuleekin mielivaltaa.

Niemelä vastustaa kulttuurirelativismia, jonka nimissä eri kulttuureiden eksoottisia kummallisuuksia pitää suvaita silloinkin, kun ne sotivat omaa oikeustajua vastaan.

– En hyväksy sitä, että nainen voidaan ampua stadionyleisön edessä siksi, että hän on katsonut naapurin miestä sillä silmällä.

Voisula kiiltää lautasella. Niemelä pyyhkäisee kalanrasvaa suupielestään. Hän nauttii elämästä. Nauttiiko pimeään uskon yöhön joutunut kristitty?

Soundtrack: Rush, Presto.

Parkanossa ei ole kenttää. Ikkunasta näkyy puita. Kalle Hiltunen miettii, mitä yhteistä on nykyajan uskonnottomuudella ja keskiaikaisen mystikon uskonelämällä. Kaksi vastakkaista maailmaa kuin selät vastakkain.

Hiltusen mielestä muodolliset uskonlauseet, kuten

Lopuksi juodaan kahvit. Jussi K. Niemelä juo kaksi mukillista kuumaa mustaa. Kahvia menee, sillä edellisilta venähti pitkäksi, kun maailmankuulu rockartisti Peter Gabriel esiintyi Hartwall Areenalla. Niemelän mielestä edes Rushin keikka ei ollut yhtä kovatasoinen.

– Sen lähemmäksi uskonnollista kokemusta ei ateisti voi päästä. Sellaisessa konserttielämyksessä on ekstaattista haltioitumista ja suoranaista kielillä puhumista, Niemelä veistää.

Gabriel oli opetellut muutaman sanan suomeksi.

– Voin tätä kautta yrittää ymmärtää, miltä tuntuu osallistua uskonnolliseen rituaaliin. Siinä kytkeytyy johonkin itseä suurempaan, ja hetkellisesti tuntuu, että koko universumi on läsnä.

– Mikään ei kuitenkaan ole minulle pyhää paitsi, jos sillä tarkoitetaan vanhaa suomalaista käsitystä rajasta, jonka yli ei voi astua. Minullakin on rajat. Esimerkiksi läheisiini ei saa koskea, Niemelä sanoo.

Tarjoilija pyyhkii pöydän. Ravintola hiljenee. Kaiuttimista kuuluu jazz. Niemelä kertoo, ettei pelkää kuolemaa.

Martha Nussbaumin ja Juha Sihvolan edustaman liberaalihumanistisen maailmankansalaisuuden lisäksi Niemelällä on vielä toinenkin pyhä kolminaisuus. Se tulee japanilaisten samurai-sotureiden elämäntapaohjeistuksesta, bushidosta.

– Sen kolme päähyvettä ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus ja hyväntahtoisuus. Näitä yritän toteuttaa kykyjeni mukaan. Vastakohtana on ihmistyyppi josta en pidä: pelkurimainen, valheellinen ja katkera.

Soundtrack: Peter Gabriel, Secret World.

Miten usko sitten syntyy? Matkalaukut kalahtavat harmaalle asemalaiturille. Kalle Hiltunen vetää töpselin irti.

Perinteiseen maalaistyyliin kuuluu panna palttoo päälle jo Pasilassa. Pian ollaan Helsingissä. Hiltunen hakkaa näppäimistöä. Vielä pari ajatusta. Ensinnäkään ihminen ei voi synnyttää uskoa itse.

– Ristin Johanneksen mukaan uskon yöhön ei ole asiaa ilman Korkeimman johdatusta, Hiltunen sanoo.

– Tämä on siinä mielessä tärkeä kysymys, että ajatus itse synnytetystä uskosta altistaa ärsyttävään uskonnolliseen ylimielisyyteen. Muilta osin aihe on mielestäni EVVK. Ei ole keskeistä, määrittääkö ihminen Jumalaa kohti ojentautumistaan uskoksi. Hengellisyys ei ole tietoon vaan rakkauteen verrattava asia.

Soundtrack: Tehosekoitin, Hetken tie on kevyt.

Ensi sunnuntaina vietetään helluntaita, joka on Pyhän Hengen juhla.

Kristillinen kirkko opettaa, että Pyhä Henki lahjoittaa ihmiselle uskon.

14 Haaga ■ Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma klo 10–12. Soita p. 09 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 09 2340

3230.

Ke 4.6. klo 18.30 Kesävirsiä ja suvilinnun lauluja -yhteislaulutilaisuus.

Hanna Autio laulattaa. Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio.

To 5.6. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho kirkon pihalla (säävaraus).

La 7.6. klo 18 Meritähtitrion konsertti. Laura Berg, piano. Maria Avetisyan, viulu. Tuure Paalanen, sello.

Su 8.6. klo 10 Messu. Miika Kolari ja Hanna Autio.

Ti 10.6. klo 12–14 Kesäkahvila. Hartaus ja pientä ohjelmaa.

Ke 11.6. klo 20 Iltamessu. Arto Nuutinen ja Hanna Autio.

Lassilan seurakuntakoti

Seurakunnissa tapahtuu 5.6.— 11.6. seuraa! Mukana Markku Rautiainen, Jukka Simoila ja Veijo Lankinen. Retken hinta 10 e. Bussikuljetus kaikilta kirkoilta, Myllypuro klo 15, Kulosaari klo 15, Herttoniemenrannan kappeli klo 15.10 ja Herttoniemen kirkko klo 15.15. Ilm. 16.6. mennessä p. 09 2340 3300.

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 8.6. klo 10 Helluntaipäivän messu, Rautiainen, Vuorela, Lemponen, messuavustajat. Kahvihetki.

Ke 11.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, Hartaus, yhteislaulua, kahvit. Rautiainen.

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340

3340 Su 8.6. klo 18 Kesämessu, Tikkanen, Lemponen

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Suntio Tapio Tuohioja, p. 050 525 3242 Su 8.6. klo 10 Messu, Tikkanen, Tamminen, kahvihetki.

Kulosaaren seurakuntatalo

■ Naulapolku 1. Suntio 09 2340 3221.

To 5.6. klo 13 Torstaikerho.

Su 8.6. klo 12 Messu. Miika Kolari ja Hanna Autio.

Ma 9.6. klo 13 Tapaamistupa.

■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 To 5.6. klo 18 Kesäkahvila kellotapulilla, Mäenpää.

Herttoniemi

Myllypuron kirkko

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

■ Myllynsiipi 10, p.

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat.

Ajanvaraus diakonin vastaanotolle: Herttoniemen kirkko p. 050 433 7339 sekä ti klo 13–14 kirkolla. Kulosaari p.

09 2340 4118. Herttoniemenranta p. 09 2340 3341. Myllypuro p. 050 347 8582 sekä to klo 10–11 kirkolla. Perhediakoni p. 09 2340 3381.

To 12. 6. klo 16–21 Kehollisuuden ja rukouksen ilta Mustasaaressa. Tule mukaan rentoutumaan lempeästi Shindo-venytyksin ja laulamaan itsesi sydämen rukoukseen Taizé-rukoushetkessä. Lähtö Mustasaareen klo 16 Taivallahden laiturista Eteläisen Hesperiankadun päästä. Ohjaajina pastori, shindoohjaaja Stina Huima (050 380 3033) ja Shindo-hoitajakouluttaja Tiina Koivulintu (tiina@kiko.fi). Lisätiedot ja ilmoittautuminen ohjaajille. Hinta 10 e (kehotyöskentely), ei sisällä lauttamatkaa.

Pe 20.6. Juhannusaaton retki Sammatin leirikeskukseen. Kesäistä ohjelmaa, kokko, kalakeitto, kahvit, makkaran paistoa (maksullinen) ja hyvää

09 2340 3330 Ke 4.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, Keinänen.

Pe 6.6. klo 13 Seniorisumpit, Yläkiventie 7.

Su 8.6. klo 12 Messu, Rautiainen, Vuorela, Lemponen.

Diakoniakirppis suljettu toukokuun alusta elokuun loppuun saakka! Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoin-

na arkisin klo 10–16, ke klo 12–16.

Su 8.6. klo 13 Helluntain monikulttuurinen messu. Yhteinen messu unkarin-, kiinan-, kongon-, kamerunin- ja vironkielisten ryhmien kanssa. Laajasalo, Raamat avustajineen, Oksanen, Salonkikuoro sekä kiinankielinen kuoro.

Kirkkokahvit, mukana presbyteerisen kirkon mieskuoro.

Ei messua klo 16.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28

Seura– kunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.fi

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 09 2340

3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 arki-illan ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–

Taivaan tähden

pe klo 16–19.

To 5.6. klo 12 Helsingin urkukesän lounaskonsertti, Santeri Siimes. Vapaa pääsy ja ohj. Klo 18 Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu. Partti, esilauluryhmä Anima mea, joht. HilkkaLiisa Vuori. Anima mean avoimet harjoitukset klo 16–17. Mahdollisuus hiljentymiseen klo 17.30.

Su 8.6. klo 10 Helluntaipäivän messu.

Sariola, Lindfors, Oksanen, avustajat Peter Sörensen ja Jouko Berghäll. Kirkkokahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen.

Ma 9.6. klo 19 Helsingin urkukesän konsertti, Ville Urponen. Vapaa pääsy, ohj. 7e.

Ke 11.6. klo 13 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 18 Pieni viikkomessu.

To 5.6. klo 16.30–19 Teehuone. Avoin tila kokouksille ja työskentelyyn.

Ke 11.6. klo 19 Kautta Kiven vannon. Jari Miettinen lausuu Aleksis Kiven runoelmia.

Toimintaa muualla Ti 10.6. klo 18 Rokkikävely. Kallion rocklegendojen jäljissä johdattaa Jouko Mynttinen. Lähtö Siltasaarenk. 6.

Kurssit ja ryhmät ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09

2340 361.

Kesän kurssi- ja toimintaesitteen voi noutaa kirkoista tai virastosta, pyydettäessä lähetetään kotiin.

Diakonialeiri 11.–15.8. Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule nauttimaan luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta. Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. Hinta 120 e. Ilmoittautumiset 27.6. mennessä virastoon p. 09 2340 3600.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä

pappi: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvarauspäivystys: ke 11.6. klo 10– 12, p. 09 2340 3841.

Ke 4.6. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä.

La 7.6. klo 12 Päiväriparin konfirmaatio. Koskinen, Härkönen.

Su 8.6. klo 10 Helluntaipäivän messu.

Enrold, Myllylä. Kirkkokahvit.

Ke 11.6. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Rintamäki.

To 12.6. klo 18 Kesäillan musiikki Praise His Holy Name! Tansanialainen Loruvani-kuoro, nuorisokuoro Kannelkellot, kamarikuoro Vox Canora. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

10–18, lounas klo 11–13.

Ke 4.6. klo 19 Mid–week Bible Fellowship in English, refreshments from 6 p.m. (18 hr) onwards.

To 5.6. kahvila suljetaan klo 14 ja on suljettuna perjantain 6.6. remontin johdosta.

Malminkartanon kappeli

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

■ Vellikellonpolku 8

Messu su 8.6. klo 10, Pirkko Poisuo, Markku Arola, Hanna Virtanen.

Konsertti ke 11.6. klo 18, Merja Wirkkala, laulu; Kaisu Rauhamaa, urut.

Seurat ke 11.6. kl0 18.30, Anita Olli, Merja Wirkkala.

To 5.6. klo 18 Kesäilta kappelilla. Makkaranpaistoa ja kahvit (1e). Visa, Lång, Härkönen.

Lauttasaari

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko

Jakomäen kirkko Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 4.6. klo 19 Seurat, sään salliessa Särkiniementien päässä rantakallioilla, sateella srk-salissa. Mukana khra Juha Rintamäki.

To 5.6. klo 18 Cembalo-konsertti, Ulla Wirtanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Su 8.6. klo 11 Messu, Annette Markkunen, Marjukka Andersson, laulaja Heidi Iisalo, Teijo Junnola, Anna Paajanen, Matti Holopainen, Marjut Kattelus.

Ma 9.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila, alkuhartaus kirkossa minkä jälkeen kahvitellaan sisäpihalla, sateella srk-salissa.

Musiikkia esittää kitaristi Ilkka Asikainen ja huilisti Elina Tyni.

Ti 10.6. klo 18–19 Toivevirsiä rantakalliolla Poliisien kesäkodin saunalla. Klo 15–18 Perheiden sauna, klo 19–21 Aikuisten sauna ja klo 21–24 Nuorten aikuisten sauna Poliisien kesäkodin saunalla, Kyyluodontien päässä. Omat saunavarusteet ja alkoholittomat virvokkeet mukaan, makkaranpaistomahdollisuus. Saunamaksu 5 e, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi, ota mukaan tasaraha käteistä.

Ke 11.6. klo 19 Mid-week Worship Service (mass) in English, pastor Hans Krause and Juha Rintamäki, cantor Marjukka Andersson. Fellowship and refreshments in Church Café (Kirkkokahvila) from 6 p.m. (18 hr) onwards.

■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428

Viikkomessu su 8.6. klo 18, Markku Arola, Merja Wirkkala.

Grilli-ilta ke 11.6. klo 18, Elina Perttilä, Olga Mäkinen.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 2340 4427

Messu su 8.6. klo 10, Paula Närhi, Timo Olli.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437

Kesähartaus ke 11.6. klo 12, Helena Pietinen. Kahvit.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425

Messu su 8.6. klo 10, Laura-Elina Koivisto, Ulla Pesonen. Kesäkahvila.

Iltatulet ke 11.6. klo 18, Laura-Elina Koivisto, Ulla Pesonen.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422

Viikkomessu su 8.6. klo 18, Antti Ylinen, Kaisu Rauhamaa.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424

Viikkomessu to 5.6. klo 13, Martta Paijola, Hanna Virtanen.

Grilli-ilta ke 11.6. klo 18, Pirjo Kettu, Hanna Virtanen.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423

Hartaus ke 11.6. klo 12, Saara Menezes.

Tapulin seurakuntakoti

Kirkkokahvila

■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

■ Myllykallionrinne 1 B, ma–pe klo

Eläkeläisten kesäpiiri to 12.6. klo 13,

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

KATRI SAARELA

Tule Pyhä Henki!

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: – Nyt alkaa erittäin haastava vaihe. Minä poistun keskuudestanne. Mutta en jätä teitä orvoiksi. Annan teille lahjan, joka estää teitä eksymästä. Saatte sen helluntaina.

Mikä se lahja oli? Johannes käyttää hankalaa kreikankielistä sanaa parakletos, jota on eri raamatuissa käännetty eri tavoin. Nyky-Raamatussa se on puolustaja, ja ihan hyvä niin. Sitä ennen se oli lohduttaja.

Mutta parakletos on paljon muutakin. Kirjaimellisesti käännettynä se merkitsee vierelle kutsuttua. Tämän päivän teknologia on tuonut hyvän vaihtoehdon vanhoille käännöksille.

Navigaattori. Sen tehtävä on johdattaa maastossa, joka on tuntematon.

Opetuslapsilla oli helppoa vielä, kun Jeesus eli. Kun eteen tuli uusia kysymyksiä, he saattoivat heti esittää ne mestarille.

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Mutta Jeesus oli poistumassa. Ja kertoessaan siitä hän lupasi opetuslapsille, että järjestää heidän vierelleen avun, joka ei koskaan väisty.

Helluntaista on yli 2 000 vuotta. Kristikansa on suunnistanut alati muuttuvassa maailmassa. Uudet kysymykset ovat vaatineet uutta ohjausta. Ilman Pyhää Henkeä olisimme olleet niiden kanssa hukassa.

Näitä kysymyksiä on riittänyt viime vuosina. Naispappeus? Tasa–arvoinen avioliitto? Edessä odottaa vielä vaikeampia. Esimerkiksi uuden kirkkorakenteen synnyttäminen, kun kirkko vääjäämättä siirtyy Suomessa kolmannen sektorin toimijaksi.

Tule Pyhä Henki!

Olli Valtonen

Helluntaipäivä Pyhän Hengen vuodattaminen Navigaattori. Henki johdattaa tuntemattomassa maastossa.

Väri: punainen Valo: kuusi kynttilää Tekstit: Ps. 68: 5–11, Jer. 31: 31–34, Ap.t. 2: 1–13, Joh. 14: 15–21

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Sofia Tuomenvirta, Ulla Pesonen.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429 Messu su 8.6. klo 10, Outi Lantto, Merja Wirkkala.

Grilli-ilta ke 11.6. klo 18, Petri Jukanen.

Kesämusiikki to 12.6. klo 13, Timo Olli.

Diakonia Diakoniatyön ajanvaraus kesä–elokuussa on keskitetysti Malmin diakoniatoimistossa. Diakoniatyöntekijältä voi varata henkilökohtaisen keskusteluajan puhelimitse tai käymällä ajanvarausaikana Malmin diakoniatoimistossa os. Kunnantie 1. Ajanvaraus ma, ke ja to klo 10–11, puh. 09 2340 4481.

Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa pe klo 9 Malmin kirkolla ja ke klo 11 Jakomäen kirkolla.

Juhannusjuhlat pe 20.6.2014 Kellokosken juhannusjuhla: Ohjelmassa: ruokailu (broilerikiusaus/ kasvislaatikko kasvisruokailijoille, kakkukahvit), yhteislaulua, kesäisiä runoja, makkaranpaistoa, kansanlaulukirkko.

Bussi 1, lähtö klo 14.00 Viikin kirkko – 14.05 Pihlajiston srk-koti – 14.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – 14.25 Jakomäen kirkko – 14.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 14.35 Tapulinaukio – Kellokoski n. klo 15.20 Bussi 2, lähtö klo 14. 00 Pukinmäen srk-koti – 14.05 Malmin kirkko – 14.15 Tapanilan tori – 14.25 Siltamäen ostarin parkki – Kellokoski n. klo 15.20.

Paluukuljetus lähtee Kellokoskelta klo 19.30.

Lohirannan juhannusjuhla: Ohjelmassa: ruokailu (kinkkukiusaus ja lohikeitto), makkaranpaistoa, saunomista, myös savusauna (oma pyyhe ja uimapuku mukaan), ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille, kansanlaulukirkko.

Bussi 1, lähtö klo 16.00 Viikin kirkko – 16.05 Pihlajiston srk-koti – 16.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – klo 16.25 Jakomäen kirkko – 16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 16.35 Tapulinaukio – Lohiranta, jossa n. klo 17.30 Bussi 2, lähtö klo 16.00 Pukinmäen srk-koti – 16.05 Malmin kirkko – 16.15 Tapanilan tori – 16.25 Siltamäen ostarin parkki – Lohiranta n. klo 17.30 Paluukuljetus lähtee Lohirannasta klo 22.

Hinta aikuisilta 15 e (sis. bussikuljetuksen ja tarjoilut), alle 15-vuotiaat maksutta. Mukaan voi tulla myös omalla autolla, jolloin tarjoilusta veloitetaan 8 e.

Bussimatkalaisten on hyvä varata tasaraha.

Ilmoittautuminen juhliin 13.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15.

Kastepukunäyttely lokakuussa Näyttelyyn kootaan erilaisia, eri ikäisiä pukuja. Myös pukuihin liittyvät tarinat pääsevät esille. Tied. Elina Saraheimo p. 050 432 8359 elina.saraheimo@hotmail.com

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Virsivartti ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1 Kiirunan helluntaiseurat 6.–9.6.

Kuuntelut Helsingin rukoushuoneella.

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko ■ Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720

15

Seurakunnissa tapahtuu 5.6.— 11.6.

(suntio). Virasto avoinna ma, pe 10– 14 ja ke 14–18, (huom! ti ja to suljettu), p. 09 2340 4700, meilahti.srk@ evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b.

Diakonian puhelinvaraus kesä–elokuu tiistaisin klo 10–11 p. 09 2340 4718.

Ke 4.6. klo 19 Avoin rukouspiiri.

To 5.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila Tuomaankirkon kahviossa. Mahdollisuus keskusteluun ja sielunhoitoon klo 12– 13. Mukana rovasti Matti Vuolanne ja diakonissa Sirkku Kuusanmäki.

Su 8.6. klo 11 Helluntaipäivän messu, Ronimus (l+s), Vuorio (k).

Ma 9.6. klo 18 Renesanssikonsertti.

Clic Ensemblen 20-vuotisjuhlakonsertti. Vapaa pääsy.

Ke 11.6. klo 19 Avoin rukouspiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

09 2340 4780. perjantaisin klo 17.00–21.30 Nuorten illat, ajalla 2.5.–22.8.2014 (ei 20.6.).

To 12.6. klo 18 Lettuja ja lauluja. Luvassa yhteislaulua ja makoisia lettuja 2e/kpl. Mukana Johan Wennerström ja Mia Malm.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10– 14 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniapäivystykset keskitetään kesäksi ajalle 1.6.–31.8. Ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 13–14 p. 09 2340 4818. Huom. numero ei ole muuna aikana käytössä.

Tarvittaessa voi varata ajan Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 4

perjantaina 6.6.2014 klo 10.00 – 12.00

Muuta

LAUTTASAAREN SENIORITALOSSA

Kesäretki Ruskeasuolle, Vanhaankaupunkiin ja Käpylään pe 13.6. Lähtö kirkoilta Munkkiniemi klo 10, Munkkivuori klo 10.15, paluu klo 16. Tutustutaan Toimiva koti -näyttelyyn Galleria Ortonissa sekä Käpylän kirkkoon. Lounas ravintola Koskenrannassa sis. hintaan 30 e. Ilm. ja maksu sekä tietokortin täyttö virastossa 9.6. menn. Ensisijaisesti oman srkn jäsenille. Retkellä mukana Elise Rinne ja Mia Salmio.

Kirkkoherranvirasto Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. kesällä 2.6.–29.8. ma suljettu. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– 11, p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3 Su 8.6. klo 11 Messu, Frilander, Rinne, Osmo Tolonen.

Ke 11.6. klo 13–15 Kesäkahvila, Peltohaka.

Munkkiniemen kirkko ■ Tiilipolku 6 Su 8.6. klo 13 Messu, Frilander, Rinne,

(6,7<.6(7 10.-13.6. klo 11, 14 Marian miekka, Kalastajat • 19.6. klo 11, 14 Marian miekka, Kalastajat • 20.6. klo 18.30 Marian miekka • 21.6. klo 16 Kalastajat • 8.-10.7. klo 11, 14 Kalastajat, Veljeni Joosef • 11.7. klo 14 Veljeni Joosef • 12.7. klo 11, 14 Kalastajat, Veljeni Joosef • 15.18.7. klo 11, 14 Kalastajat, Veljeni Joosef • 22.-24.7. klo 11, 14 Kalastajat, Veljeni Joosef • 25.7. klo 14 Veljeni Joosef • 26.7. klo 11, 14 Kalastajat , Joosef • 31.7. klo 11, 14 Marian miekka, Kalastajat • 1.8. klo 11, 14 Marian miekka, Kalastajat Yksi näyt. 12 e, molemmat 18 e.

Myös kahvi- ja lounasmahdollisuus!

Ennakkovaraukset. Tilaa esite!

Vivamon Raamattukylä

Vivamontie 2, LOHJA 0207 681 760, vivamo@sana.fi

■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Vi-

rasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla. srk@evl.fi, auki ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

Su 8.6. klo 10 Messu. Kosonen, Sami Mustakallio, saarna, Savik, Pesonen– Kareinen, Marjatta Henrichsson, sopraano.

Ke 11.6. klo 13 Piae Cantiones -lauluja.

Kesäkahvilassa Järvinen, Kant, Hapuli.

Yhteislauluja ja kahvitarjoilu.

Käpylän kirkko Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 09 2340 4218 Murto.

Su 8.6. klo 11 Messu. Väyrynen-Si, Albekoglu, Leskinen.

Ti 10.6. klo 18 Hetki urkuparvella. Kesäkahvilassa Leskinen ja Väyrynen-Si. Kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaa pääsy.

Munkkiniemi

Raamattukylän kesä 2014

Oulunkylän kirkko

■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Neppisskaba Mikaelinkirkon hiekkalaatikolla ke 4.6. klo 16–18. Tuo oma neppiksesi, tuunattu tai vakio. Kirkolta löytyy myös autoja lainaan. Grilli kuumana, hyvän meiningin neppailut & kosminen rallihartaus – tervetuloa!

Skaban huoltajina ja dumareina ovat Sasu Rauhala ja Tuomas Pitkänen.

Laulamme virsiä Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa (Kontukuja 5) ma 9.6. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ultimatepeliä Kurkimäen kentällä rennolla, eikä yhtään totisella meiningillä ti 10.6. klo 18–19.00. Juomapullo ja kunnon juoksulenkkarit mukaan. Säävaraus.

osoitteessa: Pohjoiskaari 1 – 3, 00200 Helsinki TERVETULOA TUTUSTUMAAN TOIMINTAAMME!

Oulunkylä

■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815

Muuta

AVOIMET OVET

Ma 9.6. klo 13–15 Kesäkahvila, Tuohimaa.

Mikaelinkirkko (suntiot) To 5.6. klo 13 Kesäkahvila. Ei jätetä ketään yksin – Olli Valtonen Helsinki Missiosta kertoo vapaaehtoistyöstä.

Su 8.6. klo 11 Helluntaipäivän messu, Tuomas Pitkänen, Marjaana Suurnäkki, Eija Hoikkala, Venla Vänskä, Mari Lamminen, Elina Vaittinen, laulu. Nuoret avustavat.

ZZZ YLYDPRQUDDPDWWXN\OD ˉ

Osmo Tolonen.

Ti 10.6. klo 11 Sanan äärellä – raamatturyhmä.

To 12.6. klo 13–15 Kesäkahvila, mukana diakoniatyöntekijä.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340

5340 Su 8.6. klo 12 Maailmojen messu. Kosonen, Savik, Pesonen-Kareinen, seurakunnan musiikki- ja lauluryhmä. Kansainvälisiä tuulahduksia eri maista. Mukana alueemme Etiopialainen seurakunta. Tekstejä ja musiikkia eri kielillä.

Messun jälkeen tarjoilua ja yhdessäoloa.

Maunulan uurnalehto ■ Pirkkolantie 22

Ti 10.6. klo 18 Kesähartaus. Järvinen.

Muuta Perhekerhon piknikretki Pikkukoskelle 11.6. klo 10–11.30. Kaikki tervetuloa! Nyyttikestit, kahvi seurakunnan puolesta. Ei ilm.! Tied. Kirsi Satosalmi, p.

09 2340 5331.

Juhannusaaton retki pe 20.6. klo 15.30 Tiilikanojan leirikeskukseen Tuusulaan. Lähtö bussilla klo 15.30: Kullervonkatu 18 (ent. posti) – Juhana Herttuantie – Oulunkylän kirkko – Maunulan kirkko. Paluu n. klo 22.30. Hinta 35 e, sis. matkan, ruuan ja saunan. Ilm. 16.6. mennessä virastoon p. 09 2340 5300. Juhannusjuhla klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–14. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotto: to 10–12, ajanvarauksella etu-

Sanan Suvipäivät 13.–15.6.2014 Klaukkalassa

Nyt kesäjuhlat ovat lähellä Sinua!

Mukana mm. Tapio Luoma, Mikael Pentikäinen, Lauri Thurén, Jari Sinkkonen, Matti Vanhanen, Ulla Saunaluoma, Riitta Keskimäki ja monia KRS:n työntekijöitä.

Musiikissa mm. Arja Koriseva ja Jouni Somero, Jukka, Tove ja Mikko Leppilampi, Minna ja Jussi Pyysalo.

Lapsille Nukketeatteri Sananjalka, Tarinataikuri ja puuhapajat.

Katso koko ohjelma: suvipaivat.fi

16

Seurakunnissa tapahtuu 5.6.— 11.6.

Helsingin tuomiokirkko

käteen viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 5400. Vahtimestari: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi To 5.6. klo 17.30–21 Hiljaisuuden ilta – kun kevät kesäksi taittuu kirkossa ja seurakuntasalissa. Klo 17.30 Vesper kirkossa, josta laskeudumme hiljaisuuteen. Ilta sis. kevyen päivällisen ja päättyy messuun kirkossa. Mukana Tiina ja Mikko Paloniitty, Inna Vintturi Tuomasyhteisöstä ja Arja Kortelainen. Vapaaeht. ruokamaksu 5 e. Ilm. Tuomastoimistoon: toimisto@tuomasmessu.fi tai p. 050 331 1634. Mukaan mahtuu 15 henk.

Su 8.6. klo 11 Kesis alkaa nyt – Puistomessu Vanhankaupungintiellä Helsingin ensimmäisen kirkon paikalla. Arja Kortelainen, Juha Valkeapää, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Omat istuinalustat mukaan. Kirkkokahvit puistossa.

Ti 10.6. klo 13–14.30 Pihakahvila Ke 11.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen.

Arja Kortelainen, Sanna Maarit Hakkarainen.

■ Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

avoinna ma–su 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone.

To 5.6. klo 12 Viikkomessu. Ikonen.

Klo 12.30 Omakustanteiset kesäkahvit. Krypta. Klo 18 Kesän avointen ovien koulutusilta.

Pe 6.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti.

Santeri Siimes. Krypta.

La 7.6. klo 18 Iltakirkko. Silvo, Murto.

Su 8.6. klo 10 Messu ja papiksi vihkiminen. Piispa Irja Askola, Heltelä, Juha Rintamäki, Murto, Kai Vahtola, Viva Vox, joht. Murto. Kirkkokahvit ja pappiskirjojen jako Kryptassa. Klo 20 Urkukesän konsertti. Murto.

Ma 9.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Ti 10.6. klo 10 Prayer during the Day and a short presentation of the Cathedral. Klo 12 Päivärukous.

Ke 11.6. klo 12 Urkuvartti. Jimi Järvinen.

Muuta Tule mukaan kasvun ihmeeseen kirkkopihassa. Varaa kirkkoherranvirastosta vuoroviikkosi kesällä kasvien hoitamiseen. Soita 09 2340 5400 tai lähetä sähköpostia paavali.srk@evl.fi Pastori Petri Flinckin 50 v. vastaanotto Mäntyniemessä su 15.6. klo 13.

Bussikuljetus klo 12.15 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 18 mennessä.

Juhannusjuhla Mäntyniemessä pe 20.6. klo 16–22. Lähtö Paavalinkirkolta klo 16, paluu n. klo 22. Kokko, sauna, yhteislaulua. Hinta 20 e sisältää kuljetuksen, ruoan yms. Ilmoittautumiset ma 16.6. mennessä virastoon.

Uskontodialogi tapahtuma su 15.6. klo 14. Itä Pasilan srk.koti, Opastinsilta 6. Eri uskontojen edustajat keskustelevat uskontodialogin ohjeistuksesta ja parhaista käytänteistä. Järj. Paavalin seurakunta ja Uskonnot ilman rajoja ry

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 09 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552.

To 5.6. klo 13 Eläkeikäisten kesäkerho. Mukana Jarna Leino.

Su 8.6. klo 11 Helluntain messu. Leo Norja, Elina Aro ja Ari Häyrinen. Klo 18 Kesäillan konsertti. Heikki Orama, basso ja Ari Häyrinen, urut sekä piano.

Ooppera-aarioita ja kirkkomusiikkia.

Vapaa pääsy ja ohjelma.

Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18 Pirtissä.

Eläkeikäisten kesäkerho torstaisin klo 13 5.6.–28.8.

VälKe ■ Välitalontie 71 Keskiviikkoisin klo 9–11.30 Perheiden kesäkeskiviikko 4.6.–6.8. Mukavaa yhdessätekemistä koko perheelle. Mukana lastenohjaaja Irene Berg-Järvinen. Tarvike ja tarjoilumaksu perheeltä 5 e / kerta

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125

Ääniraita kadonneelle Pariisille. Marcel Proustin romaanisarjaa Kadonnutta aikaa etsimässä kunnioitetaan Aino Acktén kamarifestivaalin konsertissa tiistaina 10.6. kello 19–20.30. Suvi Olavinen lukee otteita teksteistä ja Trio La Rue esittää Saint-Saënsia ja Wagneria, jotka toistuvat Proustin kuvauksissa pariisilaissalongeista. Konsertti pidetään Agricola-klubilla, Tehtaankatu 23, Mikael Agricolan kirkon sisäpiha. Liput 15 e.

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p.

Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuori09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ so- ja varhaisnuorisotyön toiminta evl.fi. www.laajaranta.fi.

Diakonian ajanvaraus Tali–StrömberRoihuvuoren gin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, kirkko p. 09 2340 5638. Pajamäki, Reimarla, ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700.

Marttila, Konala, Lehtovuori alue to klo Diakonian ajanvaraus ti klo 9–10 14–16, Hele-Elina Saari, p. 09 2340 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5648.

5758.

Su 8.6. klo 10 Helluntain messu.

Roihutupakahvio tiistaisin Martti Pitkänen (s), Haka Keklo 12–14. käläinen, Kristina SandSeura– Ke 4.6. klo 18 Iltamessu. berg ja Lulu Nenonen (a), Su 8.6. klo 10 Messu Matti Pohjoisaho (u), kunnat Helaseppä, LaaksoKamarikuoro, joht. verkossa: www. nen, Kujansuu.

Kylli Ahola. Diakoni Hele-Elina Saari siuhelsinginseura- Ke 11.6. klo 13 Kesäpiiri, Helaseppä. nataan työhön. Kirkkunnat.fi kokahvit.

Laajasalon Ti 10.6. klo 18 Nuorten kirkko kesäilta ■ Reposalmentie 13, p. 09 Ke 11.6. klo 13 Rukouspiiri.

2340 5757. Diakonian vastaanotto Klo 13 Kesäkahvila. Kristina Sandma klo 9–11 p. 09 2340 5768. berg, Kylli Ahola. Klo 18 Hiljainen ruAulakahvio arkisin klo 10–14, kesäkous. kuun näyttely: Jukka-Pekka Uusikylä, Muuta ”Poukama”.

La 7.6. 30–100-v. sinkkujen retki Su 8.6. klo 12 Messu Helaseppä, LaakHaltian luontokeskukseen Nuuksisonen, Kujansuu. Kirkkokahveilla katoon. Bussi Kiasman edestä klo 9.30. sotaan kuvia viime elokuun Tyrön matBussi ja sis.pääsy yht. 20e. Paluu n. klo kalta.

14. Tied. Kristina Sandberg.

Roihuvuori Seurakuntatoimisto ■ Tulisuontie 2, avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@ evl.fi.

Tulossa To 7.8. Eläkeikäisten retki Mustioon.

Lähtö Hyvän Paimenen kirkolta klo 10, paluu n. klo 15. Mustiossa opastettu linnakierros sekä lounas. Retken hinta 24 e, veloitetaan Mustiossa. Retkellä mukana ja lisätietoja Jarna Leinota, p. 050 436 4425. Sitovat ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon perjantaihin 11.7. mennessä, p. 09 2340 5500.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Isä Ruben

Ti 10.6. klo 14–16 Diakoniakahvila.

Ke 11.6. klo 18 Kesäillan kerho – Elämä on yhtä rippikoulua. Mikä ihmeen Raamattu? Heltelä. Ks. Kohdasta Muuta.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ke–su klo 12–16 Pe 6.6. klo 18 Rauhanyhdistyksen seurat.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–20.30 To 5.6. klo 17.30–20.30 Rukouksen huone. Yhteislaulua Suvilinnun laulukirjasta klo 19. Antturi, Suikkanen, Pulkamo.

Su 8.6. klo 10 Messu. Tikka, Vettenniemi, Suikkanen, Pulkamo. Kirkkokahvit ja saarnajatkot.

Ti 10.6. klo 12 Päivämusiikki. Suikkanen, urut.

Ke 11.6. klo 8 Aamumessu. Tikka, Suikkanen. Klo 19 Urkukesän konsertti.

Pulkamo, baritoni, Petri Tapio Mattson, viulu, Suikkanen, urut.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna to 11–15, pe 9–12.

To 5.6. klo 12 Käsityöpiiri.

Pe 6.6. klo 9–10 Aamupuuro.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123.

Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–15, lounas ti–pe klo 11–14.

Tuomiokirkko

Nuorisotyö

■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

■ mestat.fi, stadinlionwings/face-

00121 Hki), ma–ti 9–15, ke 12–17, to– pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

book.fi.

Su 8.6. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Kosonen, Ingerö, Jorma Martikainen, baritoni. Klo 19 Kesäinen tuomasmessu. Pauli Tuohioja, Karoliina Vidgren, Ville Mylly-

koski ja orkesteri, Cumina-kuoro. Tulkkaus englanniksi.

Ti 10.6. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 5.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Vihille ensi vuonna Suomenlinnan kirkossa? Varaa vihkiaika tammi–touko- ja syys–joulukuulle 2015: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Nettivaraus avoinna 8.6. asti.

Kesäillan kerho – Elämä on yhtä rippikoulua ke klo 18 Ruoholahden kappelilla. Aiheet Kristinopin pääkohdista.

Aluksi papin pitämä opetusluento ja virsiä ja lauluja kanttorin johdolla. N. klo 18.45 kahvit ja viim. klo 19.15 iltaehtoollinen. Voit suorittaa rippikoulun osallistumalla vähintään kymmeneen iltaan.

Kahvia ja taidetta Café Kryptassa ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Olli Joki: Elämän sykkeessä 19.6. asti. Vapaa pääsy.

Cathedral Shop Tapuli: Matkamuistoja, lahjoja, kahvia, jäätelöä. Ma–pe 10– 17, la 9–17, su klo 12–18.

Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa.

Ohjelma 7 e, ohjelmapassi 40 e. www. urkukesa.fi, www.facebook.com/helsinginurkukesa.

Mikael Agricolan kirkon päiväkerhossa vielä tilaa 3–5-vuotiaille. Kerhokausi alkaa viikolla 33. Tied. Anne-May Oksanen 050 380 1109.

Sinkkujen retki Haltian luontokeskukseen Nuuksioon la 7.6. Lähtö bussilla Kiasman edestä klo 9.30. Paluu klo 13.30 tai 14.30. Bussi ja sisäänpääsy yht.

20 e. Tied. kristina.sandberg@evl.fi, 09 2340 5638.

Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki to klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden laiturista klo 18.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Veikko Olavi Pyykön maalauksia esillä 15.6. asti Ruoholahden kappelissa. Vapaa pääsy.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320

Su 8.6. klo 10 Messu. Auvo Naukkarinen, Markus Lehtimäki, Jari Leinonen, Leena Tiitu, Tapio Tiitu. Pohjois-Saksan ev.lut. kirkon puhallinyhtye. Juhlakahvit. Rovasti Viljo Lindbohmin syntymästä 100v ja rovasti Väinö Forsmanin syntymästä 125v.

Ke 11.6. klo 18 Ehtoollishetki. Eero Eskola, Matilda Hakkarainen, Tuomas Karjalainen.

Muuta La 7.6. klo 9 Aamurukous – Morging Prayer. Arkadia International Bookshop, Nervanderink 11.

Su 8.6. klo 18 Soutustadionin virsilauluilta. Leena Tiitu, Markus Lehtimäki.

Pappi ja diakoniatyöntekijä Töölön torilla perjantaisin 6.6.–29.8. klo 10–12.

Tulossa Pe 20.6. klo 13.45–23.30 Juhannusretki Vivamoon Lohjalle. Lähtö bussilla Töölön kirkolta, paluu kirkolle. Mukana Eva-Maria Liljeström ja Arja Launis.

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Mukaan mahtuu 47 hlöä. Ohjelmassa tulokahvit, juhannussauna, ruokailu, toimintakesk. ohjelmaa, juhannuskokko. Hinta 35e. Ilm. ja maksu käteisellä virastolle pe 13.6. menn. p. 2340 6313.

Ke 2.7. klo 8.30–17 Kesäretki Fagervikiin Inkooseen. Lähtö Töölön kirkolta.

Ohjelmassa Fagervikin kartanon museo, puutarha ja kirkko sekä opastettu kierros Inkoon vanhassa kivikirkossa.

Lounaalla saaristohenkinen seisova pöytä alku- ja lämminruokineen ravintola Scolassa Barösundin saarella. Kakkukahvit Westerby Gårdissa. Paluu Töölön kirkolle n. klo 17. Hinta 40e sis. matkan, ruoan, kakkukahvit ja opastukset. Mukaan mahtuu 47 hlöä. Ilm. ja maksu käteisellä virastolle 24.6. menn. p. 2340 6313.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, fax 09 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420

Ke 4.6. klo 12–14 Kesäkahvit. Tule tapaamaan uusia ja vanhoja kasvoja ja vaihtamaan kesäkuulumisia kahvikupin ääressä! Klo 14 Arkimessu. Stickler, Hämeenkorva ja Vesanen.

Su 8.6. klo 10 Messu. Kontio, Stickler, Vesanen ja sekakuoro Umilukkarit.

Ti 10.6. klo 19 Metrolla Musiikkiin – konsertti Neljä vuodenaikaa Italiassa ja Pohjolassa. Timo Vanhamäki, viulu; Katri Vesanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7 euroa.

Ke 11.6. klo 12–14 Kesäkahvit.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Perheiden kesäkerho: ma–to klo 9.30–11.30 viikoilla 23 ja 24. Mukavaa yhdessäoloa. ulkoilua, laulua, kädentöitä, leikkiä ym. Omat eväät mukaan! Talo tarjoaa kahvit ja mehut. Mukana Päivi Lindberg ja opiskelija Evelyn Oras, p.

050 5667 519. Ei ennakkoilmoittautumista.

Merihiekka ■ Ramsinniementie 32

Perheiden rantapäivät ma–ke 16.– 18.6. klo 10–15. Matkaa Meri-Rastilantieltä bussin 96 pysäkiltä n. 1,5 km. Ohjelmassa mm. kädentöitä, leikkejä, luontopolku, sauna, nuotio ja grilli.

Omat eväät tai maksullinen ruokailu (aikuiset 3e, lapset 1,50, maksu paikan päällä). Ruokailuun ilmoittautuminen p. 09 2340 6500 viimeistään pe 6.6.

Talo tarjoaa iltapäivämehut ja -kahvit.

Juhannusjuhla pe 20.6. Tapahtuma alkaa lipunnostolla klo 18. Ohjelmaa koko perheelle, kahvio, makkaranpaistoa, kokko (säävaraus). Kulku jalkaisin tai bussilla, pysäköintiin ei tilaa. Bussikuljetuksen meno–paluuhinta 3e, rahastus bussissa. Bussin lähtöajat tarkemmin lehdestä ja nettisivulta.

Hiljaisuutta meren äärellä. Kaupunkiretriittiviikonloppu la 6.9. klo 10 – su 7.9. klo 15. Ohjaajina pastori Marketta Antola, Lea Purhonen. Retriitti on tarkoitettu hiljaisuutta, kauneutta ja rauhaa kaipaaville. Päivän aikana rukoushetkiä, luonnossa liikkumista ja hiljaisuutta. Yöt vietämme kotona. Osallistumismaksu 20 e sisältää lounaan ja kahvin. Edellytämme molempiin päiviin osallistumista. Ilmoittautumiset virastoon 09 2340 6500.

Yhteinen seurakuntatyö

Puotilan kappeli

Seurakuntien talo

■ Puotilantie 5, p. 09 2340 6421

■ Kolmas linja 22, toimisto 09 2340

To 5.6. klo 18 Kappelimessu. Koskimäki ja Vesanen.

2502

Erityisdiakonia

Lounas klo 12–14. Ti–pe yleisölounas on lastenleirien aikana arviolta noin klo 12.30–14.00. Arkisin hartaudet ja sunnuntaisin messut klo 14.00. Luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30.

Nuorisotyö Isät ja pojat LENNOSSA. Telttaleiri Korpirauhassa Siuntiossa 7.–10.8. Leirielämää metsässä, askartelua, luonnossa liikkumista sekä ilmailuaiheista leikkiä, peliä ja puuhaa. Leirillä toimitaan isät ja pojat yhdessä. Osallistumismaksu isä 25e/vrk, poika 15e/vrk. Ilmoittautuminen kesäkuun loppuun mennessä ysk.kasvatus@evl.fi . Kertokaa ilmoittautuessa nimet, osoite, puhelinnumero sekä milloin tulette ja lähdette. Mukana voi olla kaikki kolme yötä to–su tai lyhyemmän ajan. Ilmoittautuneet saavat leirikirjeen heinäkuussa. Lisätietoja Ilmari Syrjälä puh 09 2340 2529.

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549

Palveleva puhelin ■ www.evl.fi/palvelevanetti

Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Sairaalasielunhoito Sairaalapappi on potilaita, omaisia ja henkilökuntaa varten. Kun kaipaat kuuntelijaa ja tarvitset tukea – ota yhteyttä. Yhteystiedot hoitohenkilökunnan kautta tai sivuilta: http://www.helsinginseurakunnat.fi/yhteinentoiminta/apuajatukea/kunoletsairaalassa.html

Ke 11.6. ja klo 18–21 Pienyrittäjien Mustasaari-ilta Mustasaaren toimintakeskuksessa. Lähtö klo 18 Mustasaaren laivalaiturista, Taivalsaari 1 (Eteläisen Hesperiankadun pää, mestaritallia vastapäätä). Teemana uudet yrittäjät.

Yrittäjät kertovat liikeideoistaan. Perillä lyhyt tutustuminen saareen, verkostoitumista, teemakeskustelu sekä iltapala.

Edestakainen lauttamaksu 4e, iltapalamaksu 3e. Ilm. viim. 10.6. Helsingin seurakuntayhtymän pienyrittäjähanke: Juha Hietanen 09 2340 2602 juha.hietanen@evl.fi. Helsinkiläisten pienyrittäjien, freelancereiden ja itsensä työllistävien lomaleiri Rautalammilla Törmälän loma- ja kurssikeskuksessa 11.8.– 15.8. Täysihoito 172e. Matkat omin kustannuksin kimppakyydein. Rajoitettu osallistujamäärä. Tied. ja ilm. Raija Korhonen, raija.korhonen@evl.fi, 09 2340 2507 ja 050 301 9616.

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Su 8.6. klo 11 Messu. Antola, Mäkelä, Muhola. Mukana korealainen seurakunta.

Ke 11.6. klo 10.30 Kesäaamu kirkolla.

Avoimen tapaamispaikan avajaiset, mukana Kiiskinen, Huhdanmäki, Saario. Koolla viikoittain, viimeisen kerran ke 13.8.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Kesällä 2.6.–22.8. avoinna ma–pe klo 12–16. To 5.6. klo 16–17 Pappi paikalla.

Klo 18 Iltakirkko. Antola, Hirvonen.

Erityisnuorisotyön keskus Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352,

ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl

Kehitysvammaistyö ■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto

p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ evl.fi

Kuurojentyö ■ Diakoni paivi.korhonen@evl.fi, p.

050 301 9619

Mustasaaren toimintakeskus ■ Puh. 09 2340 2590. www.musta-

saarentoimintakeskus.fi.

Saari on avoinna yleisölle 3.6. alkaen ti, pe–su klo 9–18 sekä ke–to klo 9–21, maanantaisin saari on suljettu.

Lautat Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min vaille tasan, maksu 4e, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Lastenleirien vuoksi 3.–6.6. ja 10.–13.6. klo 9, 10 ja 11 tulolautat ja paluulautat klo 14.40 ja 15.50 ovat ruuhkaisia. Paluulautta 15.40 ajetaan poikkeuksellisesti 15.50.

Kahvila avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min ennen saaren sulkeutumista.

Helsingin Vanhustyönyhdistys ry omistaa ja ylläpitää.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tutustu Sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme maksuttomalle kartoituskäynnille jo tänään!

Debora Kotihoito Debora Fysio Hoivakoti Harmonia 010 320 8833 010 320 8830 010 320 8848 Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

MediSet -varmuusalusasut -var • Naisten varmuusalusasut (tuote 24020) 3kpl = 120 euroa • Miesten varmuusalusasut (tuote 28100) 3kpl = 130 euroa • 100% puuvillaa, kesto yli 200 pesukertaa!

book.com/migrantchurch.fi

Yhteiskunnallinen työ

■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14– 18, pappi päivystää klo 15–18. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Huom: 20.6.–10.8. virasto suljettu perjantaisin. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3, 2. krs.

Sijainti: Siltavoudintie 14 A Oulunkylän vanhan puukirkon vieressä

■ www.migrantchurch.fi ja face-

ysk.erityisdiakonia@evl.fi Su 8.6. klo 10 Pullakirkko ja Jukka Rakemaan eläkkeelle lähtösaarna. Su 8.6. klo 13 Kahvikonsertti Kuntoutuskoti Tarpoilan hyväksi, vapaa pääsy, ohjelma 5e. Ma ja To klo 9–12 Päivätupa. Ti klo 16 Raamattupiiri. Ke klo 12 Diakoniaruokailu (1 e). ”Eilen, tänään, huomenna”– yhteiskuvataidenäyttely sekatekniikalla 19.6 saakka. Vapaa pääsy talon aukioloaikoina.

Vuosaaren kirkkoherranvirasto

p. 09- 728 6797 www.patolakoti.fi

Vieraskielinen seurakuntatyö

■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572,

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Lämminhenkinen ja turvallinen

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan!

Vapaaehtoistehtäviä tarjolla osoitteessa www.suurellasydamella.fi

Senioripysäkki alkaa syyskuussa Matteuksenkirkolla. Keskusteluryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja se kokoontuu 15 kertaa kerran viikossa. Osallistujat haastatellaan. Lisätietoja diakoni Outi Hämeenkorva p. 09 2340 641.

PatolaKoti

Tarjoamme lyhytaikaista hoitoa ja hoivaa ympäri vuorokauden, kotiruokaa ja monipuolista viriketoimintaa ikäihmisille ja muistisairaille.

Vapaaehtoistoiminta

Tulossa

Vuosaari

17

Seurakunnissa tapahtuu 5.6.— 11.6.

site!

en paperie

n Tilaa ilmai

0400 223 4

46 verkkokauppa: www.divisa.fi

Hengelliset tilaisuudet JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 8.6. klo 17.00 Kallion kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN LÄÄKÄRI SIMO SOMERMA puhuu aiheesta: Jumalan kuunteleminen Kristuksessa Musiikissa: Hillel Tokazier, Kim ja Kurre sekä Saalem Brass Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Ke 4.6. klo 19 Seurat Pe 6.6. klo 19 Seurat Suomenlinnan kirkossa La 7.6. klo 18 Seurat Su 8.6. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

HERÄNNÄISSEURAT Ke 11.6. klo 18 Kytäjän kirkossa Hyvinkäällä.

Su 29.6. klo 16 Herättäjäjuhlille lähtöseurat Tähtitorninmäellä, sateella Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18.

Ke 2.7. klo 19 Herättäjäjuhlille lähtöseurat Lauttasaaren kirkon srksalissa.

Pe-Su 4.-6.7. Herättäjäjuhlat Lapualla.

Myydään hautakiviä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI

18

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Ovatko vaihtoehtohoidot huijausta?

Kaikki lääkäritkään eivät ole samaa mieltä henkiparannuksesta ja homeopatiasta.

Teksti Tuija Pyhäranta Kuva Terhi Ekebom

H

ikoilutippoja, tapaturmatippoja ja poskiontelotippoja.

Ympyrätalon apteekin homeopatiahylly on reseptipisteen vieressä. Se on tismalleen samannäköinen kuin kaikki muutkin apteekin hyllyt. Niissä myydään särkylääkkeitä, sidetarpeita

ja c-vitamiinia.

Tippojen teho ei perustu lääketieteelliseen tutkimukseen, mutta osa apteekeista myy niitä silti.

Ja niitä saattaa lääkäri ja diplomihomeopaatti Liisa Sulkakoski määrätä potilailleen.

Sulkakoski työskentelee turkulaisessa Lääkäripalvelu Apilassa. Se tarjoaa potilailleen paitsi lääketieteellisiä hoitoja myös muun muassa homeopatiaa, Bach-kukkaterapiaa ja kalevalaista jäsenkorjausta. Ne ovat erilaisia lääketieteen ulkopuolisia vaihtoehtohoitoja.

Sulkakosken oma erikoisala on homeopatia.

– Kaikilla eliöillä on taipumus korjata itseään. Homeopaattiset lääkkeet, jotka ovat erittäin laimeita, auttavat elimistöä parantamaan itse itsensä, Sulkakoski sanoo.

Lääketieteen keinoin homeopatian tehoa ei ole pystytty osoittamaan. Viimeksi homeopatia tyrmättiin tänä keväänä Australian terveysviranomaisten julkaisemassa laajassa selvityksessä, jota varten lääketieteen asiantuntijat kävivät läpi 57 tieteellisesti uskottavaa homeopatiatutkimusta.

Homeopatian vaikutusta arvioitiin suhteessa 68 erilaiseen sairauteen, muun muassa yskään, astmaan, reumaan, nuhaan, dementiaan ja masennukseen, mutta luotettavia todisteita tehosta ei löydetty minkään sairauden kohdalla.

Homeopaattien mukaan tämä johtuu siitä, ettei vaikutusta voida todentaa lääketieteellisesti.

Terveyssosiologian professori Markku Myllykangas Itä-Suomen yliopistosta sanoo sen johtuvan siitä, ettei vaikutusta ole.

– Jos homeopatia olisi osoitettu hyödylliseksi, se olisi jo imaistu terveydenhuollon piiriin. Homeopatiasta on tehty satoja tutkimuksia ja se on täysin tehotonta huijausta.

Myllykangas on tullut tunnetuksi kovasanaisena vaihtoehtohoitojen kriitikkona. Hän ei tosin haluaisi puhua vaihtoehtoehtohoidoista, sillä termi antaa kuvan, että hoidot tarjoaisivat vaihtoehdon lääketieteelle.

– Mieluummin sanon uskomushoito tai puoskarointi.

Sosiaali- ja terveysministeriössä arvioitiin vuonna 2009, että Suomessa on tarjolla parisataa erilaista lääketieteen ulkopuolista hoitoa. Samassa raportissa erilaisia vaihtoehtohoitoja tarjoavia terapeutteja arvioitiin olevan noin kuusituhatta.

Suurin osa heistä toimii virallisen terveydenhuollon ulkopuolella, mutta osalla on myös lääkärin, sairaanhoitajan tai muu terveydenhuoltoalan koulutus.

Sulkakoski arvioi, että Suomessa toimii viisi tai kuusi homeopaatti-lääkäriä. Useammallakin lääkärillä olisi soveltuva koulutus, mutta kaikki eivät harjoita homeopatiaa potilastyössä.

Myllykankaan arvion mukaan erilaisia vaihtoehtohoitoja antavia lääkäreitä on joitakin satoja.

– Löysimme muutama vuosi sitten lehti-ilmoituksista toistasataa puoskaroivaa lääkäriä. Joillakin lääkäreillä oli sekä uskomuslääkinnällistä vastaanottotoimintaa että uskomushoidossa käytettyjen valmisteiden tuotantoa ja myyntiä. Jos nopealla silmäyksellä löysimme toistasataa, niin kyllä heitä täytyy olla paljon enemmän.

”

Homeopaattiset lääkkeet auttavat elimistöä parantamaan itse itsensä.”

Liisa Sulkakoski

Myllykankaan mielestä vaihtoehtohoitojen tarjoaminen on vastoin lääkärin etiikkaa. Sen mukaan lääkärin tulisi käyttää vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä.

– Se, että lääkärit tarjoavat uskomushoitoja, kertoo siitä, että he ovat hylänneet etiikan ja ryhtyneet rahastajiksi ja huijareiksi. Tai sitten kysymys siitä, ettei koulutuksesta ole jäänyt heihin mitään pysyviä jälkiä. He eivät kerta kaikkiaan ole tajunneet, mistä lääketieteessä on kysymys.

Valviran kanta on loivempi. Lääkintäneuvos Markus Henriksson terveydenhuollon valvontaosastolta sanoo, että lääkäri voi tietyin edellytyksin toimia myös vaihtoehtohoitajana. Potilaan ei kuitenkaan pitäisi joutua lääkärikäynnillä itse arvioimaan, milloin lääkäri tarjoaa lääketieteellisiä hoitoja ja milloin jotakin muuta.

– Jos vaihtoehtolääkäri ei ole selkeästi informoinut potilasta siitä, että nyt hän toimii vastoin yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä toimintatapoja, se on epäasianmukaista toimintaa, Henriksson sanoo.

Lisäksi lääkärin pitää varmistaa, että potilas saa myös lääketieteeseen perustuvat tutkimukset ja hoidot.

Vaihtoehtohoidon tulee olla turvallista.

Aina ehdot eivät toteudu. Henrikssonin mukaan Valviraan ilmoitetaan ongelmista toistakymmentä kertaa vuodessa. Suurin osa valvontaasioista koskee lääkäreitä ja loput sairaanhoitajia.

Kanteluista Valvira käsittelee yleensä vain sellaiset tapaukset, joissa potilas on kuollut tai vammautunut vaikeasti. Käsittelyyn tulevat myös ne tapaukset, joissa lääkäri toimii usean eri aluehallintoviraston alueella. Suurin osa kanteluista käsitellään aluehallintovirastoissa, joita on Suomessa seitsemän.

– Se on harvinaista, että vaihtoehtolääkärin toiminta olisi johtanut potilaan kuolemaan, Henriksson sanoo.

– Sen sijaan on ollut epäilyjä, että lääkäri ei ole pitänyt huolta asianmukaiseen hoitoon ohjaamisesta, jolloin joku tarpeellinen lääketieteellinen hoito on voinut viivästyä.

Lisäksi Valvira on käsitellyt tapauksia, joissa lääkäri on käyttänyt epätavanomaista tai suositusten vastaista hoitoa ja perustellut sen potilaalle kertomalla hoidon perustuvan tutkimuksiin, jotka eivät kuitenkaan ole olleet kunnollisia lääketieteellisiä tutkimuksia.

– Tämä kyseinen hoito on voinut vaarantaa potilaan turvallisuuden.

Homeopatiaa lääketieteen ohessa kaksikymmentä vuotta harjoittanut Liisa Sulkakoski ei näe ristiriitaa lääkärin etiikan ja vaihtoehtohoitojen välillä. Jos potilas ilmoittaa, ettei halua homeopatiaa, ei Sulkakoskikaan sitä tuputa.

– Jos on kovin selkeää, että vaivan voisi hoitaa homeopatialla, saatan kertoa vaihtoehdosta ja kysyn, mitä potilas itse haluaa.

19

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Uskomushoitoa. Vaihtoehtohoitojen kriitikot pitävät lääketieteen ulkopuolisia vaihtoehtohoitoja puoskarointina. Potilaat kokevat kuitenkin saavansa niistä myös apua.

”

Jos homeopatia olisi osoitettu hyödylliseksi, se olisi jo imaistu terveydenhuollon piiriin.”

Markku Myllykangas

Sulkakoski kertoo huolehtivansa myös siitä, että potilaat saavat lääketieteellisen hoidon. Jos potilas yrittää kieltäytyä esimerkiksi syöpähoidoista ja turvautua pelkkään homeopatiaan, Sulkakoski estää.

– Syöpä on niin vakava juttu ja ainakin nykyiset syöpähoidot tehokkaita. Sitä en voi vakuuttaa homeopatiasta.

– Ei homeopatia sulje pois lääkitystä. Minäkin määrään lääkkeitä, kyllä niitä tarvitaan.

Joissakin maissa, kuten Saksassa ja Iso-Britanniassa, homeopatialla on vankka asema. Sulkakosken mukaan Euroopassa on 50 000 homeopatiaa harjoittavaa lääkäriä.

Hänen mielestään syy homeopatian marginaaliasemalle Suomessa on lääkefirmoissa.

– Kysymys on rahasta. Se on kauhean rumaa ja tuhmaa sanoa, mutta niin se on, Sulkakoski sanoo.

Lääketehtailu saattaa olla ainoa asia, josta Markku Myllykangas on Liisa Sulkakosken kanssa edes osittain samaa mieltä.

– Sulkakoski on siinä oikeassa, ettei lääketeollisuus välitä kansanterveydestä tuon taivaallista. Keskeisin tavoite on takoa mahdollisimman paljon rahaa osakkeenomistajille.

Myllykangas puhuu medikalisaatiosta. Lääkkeitä käytetään liikaa ja turhaan. Lääketeollisuus markkinoi potilaille paitsi lääkkeitä, myös uusia sairauksia ja niitä hoitavia lääkkeitä.

Professorin mukaan lääkefirmojen tarjoamaan informaatioon ei voi luottaa, sillä ne vääristelevät tutkimustuloksia. Ja mikä pahinta, osa lääkkeistä on turhia ja osa myös hengenvaarallisia.

– On arvioitu, että Yhdysvalloissa lääkkeet ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy, Myllykangas sanoo.

Lääketieteeseen liittyvät ongelmat saattavat osaltaan lisätä vaihtoehtohoitojen suosiota. Kun luottamus lääketieteeseen karisee, potilaat turvautuvat herkemmin erilaisiin pehmeisiin hoitokeinoihin.

– Tätä olen ihmetellyt, että jos kritisoidaan lääketiedettä, niin sitten tarjotaan tilalle pelkkää puoskarointia. Pitää muistaa, että vaikka virallisessa lääkinnässä on vilppiä, se ei tee homeopatiasta yhtään tehokkaampaa, Myllykangas sanoo.

Lääkäreiden asenteet joitakin vaihtoehtohoitoja kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet hyväksyvämmiksi.

Itä-Suomen yliopiston ja Lääkäriliiton viime keväänä

tekemässä kyselytutkimuksessa lääkärit suhtautuivat aiempaa myönteisemmin erityisesti akupunktioon ja lymfahierontaan, joiden vaikuttavuudesta on nykytiedon mukaan jonkin verran tieteellistä näyttöä.

Kielteisimmin lääkärit suhtautuivat ginseng-juureen ja henkiparannukseen, joiden laajempaa käyttöä potilastyössä suositteli vain yksi prosentti vastaajista.

Tarkempi suhtautuminen näidenkin hoitojen käyttöön jakaa kuitenkin lääkäreitä. Vastaajista 35 prosenttia oli sitä mieltä, että ginseng-juuressa on kysymys petoksesta, joka pitäisi kieltää. Sen sijaan 45 prosenttia ajatteli, että käyttö on hyväksyttävää, jos potilas kokee saavansa siitä apua.

Potilaiden positiivisia kokemuksia vaihtoehtohoidoista on selitetty usein lumevaikutuksella.

Kaikkeen hoitoon liittyvä lume- tai hoitotapahtumavaikutus saattaa korostua vaihtoehtohoidoissa siksi, että niitä tarjoavat terapeutit viettävät potilaidensa kanssa yleensä enemmän aikaa kuin lääkärit.

– Lumevaikutus rajoittuu kuitenkin sellaisiin terveysongelmiin, joissa psyykellä on keskeinen osa, kuten kivun hoitoon. Vaikutus on lievä ja lyhytkestoinen. Jos verisuonet ovat tukossa, niin eivät ne kyllä plasebolla aukea, Markku Myllykangas sanoo.

Lumevaikutukset eivät hänen mielestään oikeuta vaihtoehtohoitojen käyttöä.

– On epäeettistä rahastaa vaikuttamattomilla hoidoilla, jos on kerran olemassa vaikuttava hoito.

– Jos minulla olisi joki terveysongelma, niin kyllä mieluiten menisin sellaiselle lääkärille, joka osaa hommansa, vaikkei sitten olisi kova puhumaan ja vaikka ihmissuhdetaidot olisivat pikkuisen heikot. Sitten kävisin muuten vain kavereiden kanssa juttelemassa, ihan ilmaiseksi.

20

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

neniälittereK Sitä saa mitä tilaa

V

iestinnän laadusta ja tavoittavuudesta tehdään paljon tutkimuksia. Osa niistä on nollatutkimuksia, joita ilman pärjättäisiin mainiosti. Tuore tällainen erotteli â&#x20AC;?kristillistenâ&#x20AC;? viestimien kentässä jyvät akanoista.

Kyselyssä selvisi, että â&#x20AC;?Jumalan säteilyâ&#x20AC;? -radioasema on maamme kristillisin media. Sopivasti se olikin toinen tutkimuksen teettäjistä. Seuraavaksi kristillisyydestään tunnetuin oli televisioasema, jonka ohjelmapolitiikan punainen lanka on: â&#x20AC;?Anna elämäsi Jeesukselle ja rahasi meilleâ&#x20AC;?.

Tutkimuksessa rajattiin seurakuntien tuottamat viestimet pois, Luojan kiitos! Saatiin tulos, jota haettiin.

Oikeasti ei ole olemassa erillistä kristillistä mediaa. Kaikki media, joka tekee tyÜnsä kunnolla, on kristillistä. Sellaisia viestimiä toki on, joiden aihepiiri liittyy erityisesti uskontoon tai kirkkoon. Näitä pitää mitata samoilla kriteereillä kuin muitakin. Jotkut haluavat silti perustaa omalakisen kristillisen viestinnän ghettonsa.

Palveluja tarjotaan

Aika kuluu, elämä muuttuu.

Kun haluat tietää asuntosi arvon, kutsu meidät maksuttomalle Kotikäynnille.

044 283 1195 linnankoskenkatu@kiinteistomaailma.ďŹ KiinteistĂśmaailma | Linnakodit Oy LKV Linnankoskenkatu 12, 00250 Helsinki

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi ToimituspäällikkÜ Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkÜ: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e â&#x20AC;&#x201C; hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Pirkko Toiviainen yrittäjä LKV, FM p. 044 366 3604 pirkko.toiviainen@ kiinteistomaailma.ďŹ

Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Lähihoitajaopiskelija etsii asuntoa HKIn alueelta. Olen 27-vuotias nainen, tupakoimaton, lemmikitÜn ja siisti. Vuokratakuu ja luottotiedot kunnossa. P. 040 969 6966

%

2 2 èĂ&#x2030; Ă&#x2030;Q JYA Housing LKV, Pakilantie 71, 00660 Helsinki, www.jya.ďŹ

Mikäli murehditte asentamatonta tai Mu kotitalo ista korjaamatonta verhoa tai verhotonta usvähe nnys! ikkunaa, me autamme. p. 040-411 4370 Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla.

J. Vähäkanga Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu.

KESĂ&#x201E;LLĂ&#x201E;KIN MYYMME! 72. vuosikerta

Vesa Viitanen yrittäjä p. 050 380 3883 vesa.viitanen@ kiinteistomaailma.ďŹ

(A) LKV 40v Anneli Vainioranta ky

Soita ark/vkl 0400 506 079 2,5 % myyntihinnasta (sis.alv)

Helsinkiläinen kiinteistĂśtoimisto etuovi.com/jokakoti.ďŹ

Koti Alanyasta Edullista asumista (500â&#x201A;Ź/kk), lämpÜä, ystävällisiä ihmisiä.

045 111 4211

AsuntoSatama LKV asuntosatama.ďŹ YskiikĂś tietokone? Haittaohjelmien ja virusten poisto. Ohjelmien ja lisälaitteiden asennus. Windows- ja Linuxasennukset uusiin ja vanhoihin koneisiin. Tietokonekoulutus. Muu tietokonehuolto. Kotikäynnit. Kotitalousvähennyskelpoinen palvelu. Soita ja kysy lisää. Jyrki Kalliosaari, 040 467 2395.

SähkÜasennusliike.

Kaikki sähkÜtyÜt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyĂśt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin tyĂśt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyĂśt.

Huoneistoremontit, korjaustyĂśt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYĂ&#x2013;T. Puh. 044 911 8930 Mikon kotipalvelut: kodinkunnostustyĂśt, pihatyĂśt, ikkunanpesut 35 â&#x201A;Ź/h (alv.)

P. 044 513 2936, http://remontti.tiimimedia.ďŹ Korjaan, suurennan tai siirrän arvokkaat kuvasi tietokoneelle albumeja rikkomatta. P. 044 359 9219.

Neuvon, opastan, autan laitteiden hankinnassa ja käytÜssä. Asennan käyttÜÜn kodinkoneet, puhelimet, tietokoneet ja televisiot. Kotitalousvähennys. P. 040 721 0996

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203

APUA PUUTARHATĂ&#x2013;IHIN! www.pihajakotiapu.ďŹ P. 040 689 4277

Pienetkin sähkÜtyÜt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym.

MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRĂ&#x201E;TYSPALVELU! 0466 418 728

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Kalustettu yksiÜ/kaksio taloyhtiÜn remontin vuoksi heinäkuun alusta puoleksi vuodeksi tai mahdoll. pidemmäksikin ajaksi raittiille eläkeläisrouvalle.

Puh. 050 4001 888

TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.ďŹ pihatyĂśt, remontit, muutot, jne

Mattojen käsinpesua 10â&#x201A;Ź/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10â&#x201A;Ź/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen Hakaniemessä.

Rehellinen tyÜssäkäyvä pariskunta etsii asuntoa 1.8 alkaen (1-2h/Helsinki). Puh. Elomaa/040 775 8436

Aviopari etsii kaksiota (Kallio-Hakaniemi-Siltasaari) 1.7. alk.

Puh. 040 159 4747 / Kia 3 kristittyä, tyĂśssäkäyvää naisopiskelijaa etsii 4h, Hki, max 1300â&#x201A;Ź, alk. 1.7.

P. 040 701 1366 27v nainen etsii vuokra-asuntoa Helsingin ydinkeskustasta. Max 670â&#x201A;Ź Luotettava! Puh: 040 126 1554 Psykoterapiapariskunta etsii kaksiota vastaanottotilaksi TÜÜlĂśstä.

P: 050 567 1426 Pohjanmaalta kotoisin oleva nuori kokki tarvitsee pikaisesti asuntoa läh.

Helsingin kesk. Matias 044 377 6954 Luotettava, rauhallinen naisopiskelija etsii pidempiaikaista vuokra-asuntoa hyvien liikenneyht. varrelta. Vuokra max. 500â&#x201A;Ź/kk. Yht.otot Vilhelmiina/ 044 535 4861/vsuvilinna@gmail.com Luotettava 30v. nainen etsii kiltin koiransa kanssa yksiĂśtä HakaniemiPasila/TÜÜlĂś -alueelta 15.7 alk. Max. 700â&#x201A;Ź/kk. P. 040 827 9626/Jenni Miesopettaja haluaa vuokrata yksiĂśn Helsingistä, tupakoimaton.

A. Kuittinen 041 524 4082 STT:n toimittaja etsii kaksiota kantakaupungista (erit. Hakaniemi/Kallio/ Vallila) 1.7. alkaen. Miel. pitkäaikainen.

Luottotiedot kunnossa, en tupakoi, ei lemmikkejä. P. 040 822 8261.

Myydään Valovirralla toim. 2 teollisuusompelukonetta, saumaus- ja suorasaumakone. Hyväkunt. ja edull. P. 040 757 55 88

Kirpputoreja

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

JALKOJENHOITOA EERIKINKADULLA, MYĂ&#x2013;S KOTIKĂ&#x201E;YNTEJĂ&#x201E; RIITTA 040 772 1027 Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myĂśs kotikäynteinä.

Eläkelaiset HUOM! Jalkahoito 50â&#x201A;Ź.

Kauneushoitola ProďŹ le. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397.

21

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi

t

perunkirjoitustoimisto.fi

Forum 010 76 66620 | Hakaniemi p. 010 76 66500 | Töölö p. 010 76 66530 | Itäkeskus p. 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 | Leppävaara p. 010 76 66610 | Tapiola p. 010 76 66570 | Tikkurila p. 010 76 66560 | Myyrmäki p. 010 76 66600 | Kerava p. 010 76 66550 | Hyvinkää p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

• Hammasproteesit JUHANNUKSEKSI kuntoon

TURVAA LÄHEISESI

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.fi

T A K U U T Y Ö

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Toivo Saks.

ERIKOISHINTAMME: Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus Hampaan värinen paikkaus Kivuton hampaan poisto Hammasvalkaisu

Hinta

Omavast. Kelapal.

59 € 32,00 27,00 59 € 39,00 20,00 49 € 29,00 20,00

yksilöllisellä menetelmällä alk............. 150€

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

p. 726 2266 p. 146 1460

Miksi

maksaisit liikaa?

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI..... 340€ YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI...... 670€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS... 98€

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa Proteesien ilmainen tarkistus.

Kokoproteesit ylös ja alas 850 €

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa (aseman lähellä)

EERO LAUKKOSKI

VETERAANI- JA ELÄKELÄISELÄKELÄISEDUT

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. (09) 763 763 180 180

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Kuolinpesät, irtaimistot, kaikenlaista kodin tavaraa. Myytpä mitä tahansa, niin kannattaa tarjota. Kirjat, levyt, taulut ym. käyttö- ja tyylihuonekalut.

Huutokauppapojat. P. 040 777 2222 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostamme muutto- ja kuolinpesät.

Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com

Katutasossa, esteetön sisäänkäynti

EDUT

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Ostetaan Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 186€ SUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82€€ AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

OSTAMME KUOLINPESÄT Loppuun siivottuna sop. mukaan 30 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI* Tarjoa rohkeasti!

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Asianajajia Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel.perm. l+k (55€) nyt 46€ Tied. 09 639 818 Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Leikkaa talteen

HAMMASTEKNIKKO

Lakiasioita

Luvan saanut oikeudenkäyn avustaja Jukka Fahlgren Perheoikeus, lapsioikeus, testamen t, perunkirjoitukset sekä kaikki muut lakiasianne asiantuntevas ja nopeas .

OTM, MBA Jukka Fahlgren, p. 040 715 1195 Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen.

Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.fi

Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Johanna Sammalmaa p. 040 674 2211 johanna@kavasto.fi

Siivouspalveluja

Lakiasiat Anttonen Oy Perhe- ja perintöasiat, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. 040 568 3239 reijo.anttonen@lakiasiatanttonen.fi

Kattosiivous: sammalen ja roskan poisto, kemikaalien levittäminen, siivous kattopuhdistuksen jälkeen. Hyödynnä kotitalousvähennys.

TMI Julie Jaaniste puh. 046 660 2745

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista.

P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.fi

Kotisiivoukset 26,21€/h+alv www.loistopalvelut.fi P. 045 888 2583

Rakennusala Talojen kaikki ulkomaalaukset ja verhoilut. Ilmainen arvio ja verovähennys.

Puh. 050-431 0175.

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Koti kevätkuntoon. P. 040 189 5682 Kotien pienet korjaus, asennus- ja maalaustyöt. Verovähennys.

Puuseppä Sario 044 971 8001.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

IKKUNANPESUT

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.fi 040 762 5615

vähenn. 45%

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

KODIN SIIVOUSPALVELUT JA IKKUNANPESUT Kodinapu Helmi P. 040 720 9420 IKKUNOIDEN PESUT ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, p. 050 500 3090 petriposti@elisanet.fi.

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi MARKO TOLJAMO / SMK

Viikon vinkki

Merimieskirkkoon Helsinki-päivänä 12.6. kello 12–14 tutustutaan bussiretkellä Vuosaaren satama-alueeseen, vieraillaan Merimieskirkossa, tutustutaan kävellen Ullaksen puistoon ja Sjökullan torppaan. Lopuksi käydään Kulttuurikeskus Sofiassa. Jos haluat varmistaa mahtumisesi mukaan, nouda ilmaislippusi kaupungintalon Virka Infosta (Pohjoisesplanadi 11–13). Mukaan pääsee myös ilman lippua, jos on tilaa.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 8.6. klo 10 Helluntain jumalanpalvelus Rautalammin kirkosta.

Piispa Jari Jolkkonen saarnaa. Virret 195, 334:5–8, 164:1,2,5, 326. Klo 11 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Järvenpään vapaaseurakunnan jumalanpalvelus.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 5.6. Teologian tohtori Petri Merenlahti. Apulaiskirkkoherra Mika Pajunen (Anglikaaninen kirkko).

Pe 6.6. Pastori Riikka Hämäläinen.

Opiskelija Tytti Matsinen.

La 7.6. Kirkkoherra Marika Huhtasalo. Pastori Jari Portaankorva (Baptistikirkko).

Ma 9.6. Pastori Jaana Räntilä.

Raamatunlukua.

Ti 10.6. Muusikko Markku Perttilä.

Lehtori Tarja Manner.

Ke 11.6. Kirkkoherra Jukka Pakarinen. Kurssihartaus.

To 12.6. Teologian tohtori Petri Merenlahti. Apulaiskirkkoherra Mika Pajunen (Anglikaaninen kirkko).

TV1 La 7.6. klo 11.05 Pisara. ”Euroopassa on suuri joukko ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa.

Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin auttaa.” Kirjailija Kaisa Kariranta kokee että kohtaamiset kerjäävien romanien kanssa ovat siunaus. Uusinta ma 9.6. klo 14.55.

Su 8.6. klo 10 Helluntaipäivän messu Kurikan kirkosta. Uusinta ti 10.6. klo 11.05.

Suviradio www.suviradio.fi Verkkomedia nykyisten ja entisten rippikoululaisten asialla 27.5.–3.8.

Huomaa minut. Perheneuvojat Riitta Rönkä ja Iiro Leino kannustavat pariskuntia huomaamaan toistensa viestejä. Kiinnostunut kuunteleminen sekä itsensä tunteminen

Pop up -perheneuvo Kesällä voi Mustasaaressa tavata perheneuvojia mutkattomasti.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

T

änä kesänä on mahdollista pureutua parisuhteen kysymyksiin Helsingin seurakuntien perheneuvojien kanssa Mustasaaressa.

Seurakuntien omistamaan saareen voi tulla kolmena kesäiltana yksin, kaksin tai porukalla keskustelemaan, pohtimaan tai vain kuuntelemaan vuoropuhelua.

Perheneuvojat alustavat teemoista, jotka liittyvät kesälomaan liittyviin odotuksiin, parisuhteen hoitamiseen ja hyvän arjen rakentamiseen. Illan otsikot ovat Loman auvo vai ahdistus, Kesäyön hymyilyä vai lymyilyä ja

Paluu tylsään vai ihanaan arkeen.

– Nämä ovat teemoja, jotka meidän kokemuksemme mukaan nousevat loma-aikoina esiin, perheneuvoja Kristiina Silander kertoo.

Alustuksen jälkeen perheneuvojat ovat tavattavissa pop up -perheneuvonnassa, jossa voi keskustella askarruttavista asioista heidän kanssaan. Tilaisuuksiin on ilmoittauduttava, jotta paikalle osataan pyytää riittävän monta perheneuvojaa.

Illan alustajat ovat valmistaneet myös pienille lapuille teemoja, joita pariskunnat voivat pohdiskella ja vaikka vaellella saaren rannoilla.

– Halusimme madaltaa edelleen perheneuvonnan kynnystä ja tehdä jotain erilaista. Juhlistamme osaltamme näin perheneuvonnan 70-vuotista taivalta, Iiro Leino sanoo.

Perheneuvonnan katsotaan alkaneen pastori Matti Joensuun lehteen laittamasta ilmoituksesta, jossa hän vetosi: ”Älkää erotko, ottakaa yhteyttä pastori Joensuuhun”.

– Yhtenä ajatuksena oli myös tiivistää edelleen yhteistyötäm-

me seurakuntien kanssa, perheneuvoja Riitta Rönkä jatkaa.

Ideoinnissa perheneuvojilla oli leikkimielinen visio Jaska Jokusen Tellusta, joka pitää sarjakuvassa neuvontakioskia apua tarvitseville. Ammattinimikkeestä huolimatta perheneuvojilta saa harvoin suoria neuvoja.

– Jos asiakkaan etu vaatii suoria ohjeita, annamme kyllä niitäkin. Silloin voi olla kyse itsetuhoisuudesta, kovasta riitelystä tai lasten parhaasta, Iiro Leino selittää.

Perheneuvojat painottavat kuuntelemisen tärkeyttä. Harva meistä osaa kuunnella toista ilman, että miettisi jo omiaan. Ilman kuuntelemisen taitoa ei kuitenkaan synny aitoa kohtaamista.

– Me ihmiset muutumme väistämättä kaiken aikaa, eivätkä pariskunnan osapuolet muutu samanaikaisesti. On reilua pitää kumppani tietoisena siitä, mitä itselle kuuluu, Riitta Rönkä sanoo.

Myös yhteiskunnan muutos asettaa liitoille yhä enemmän paineita.

– Parisuhteeseen kohdistuu monia muuttuneita vaatimuksia

ja odotuksia. Esimerkiksi avioliiton vanhat tukirakenteet ovat osin hävinneet, ja tunnekeskeisyys on voimistunut. Parisuhdetta joudutaan ja myös halutaan päivittää aikaisempaa tiuhempaan, Iiro Leino pohdiskelee.

Perheneuvojilta voi toki saada yleisiä vinkkejä, joiden toimivuutta kannattaa testata.

Perheneuvojat kirjasivat kahvitauoillaan yhteisessä kahvihuoneessa seisseelle fläppitaululle kotikonsteja, joilla voi hoitaa parisuhdetta.

Joku heistä on tekstannut tussilla ohjeen: ”Ota vastaan toisen kontaktialoitteita. Jos toinen kysyy jotain, reagoi siihen positiivisesti tai vähintään neutraalisti.”

Toisessa ohjeessa todetaan: ”Eroamiset ja yhteen palaamiset ovat tärkeitä kohtia. Kiinnittäkää näissä tilanteissa huomiota toisiinne, tervehtikää, halatkaa ym. (ottakaa oppia koirista).”

Yksi ohjeista kuuluu: ”Tiesitkö, että onnellisissa parisuhteissa on 0 % halveksuntaa?” ”Katsokaa välillä toisianne, ja välillä samaan suuntaan”, kuuluu eräs vihjeistä.

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Mustasaari avoinna Mustasaaren toimintakeskus Seurasaaren selällä on avoinna yleisölle 17.8. saakka tiistaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 9–18 sekä keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9–21. Maanantaisin se on suljettu. Saareen voi tulla uimaan, ottamaan aurinkoa, grillailemaan omia eväitä tai nauttimaan kanttiinin antimista ja lounaasta. Lautat lähtevät Taivallahdesta Eteläisen Hesperiankadun päästä.

Meno–paluulippu maksaa 4 euroa, alle 10-vuotiaat matkustavat ilmaiseksi.

Lautta-aikataulut löytyvät osoitteesta www.mustasaarentoimintakeskus.fi.

I Saaressa on myös monenlaista ohjelmaa, muun muassa hartaus päivittäin kello 14 sekä messu sunnuntaisin kello 14.

I Ekumeenista Luottamuksen rukoushetkeä vietetään 5.6.–14.8. torstaisin kello 18.30 Mustasaaren kappelissa.

Rukoushetkessä lauletaan meditatiivisia Taizé-lauluja sekä kuunnellaan raamatuntekstejä ja hiljaisuutta.

I Mustasaaressa pidetään myös Kehollisuuden ja rukouksen ilta torstaina 12.6. ja 14.8. kello 16–21. Illassa rentoudutaan lempeästi shindo-venytyksin ja lauletaan sydämen rukousta Taizérukoushetkessä. Saareen lähdetään kello 16 Taivallahden laiturista.

Ohjaajina toimivat pastori, shindoohjaaja Stina Huima, p. 050 380 3033, ja shindo-hoitajakouluttaja Tiina Koivulintu, tiina@kiko.fi. Ilmoittaudu suoraan ohjaajille. Osallistuminen maksaa 10 euroa, lautta 4 euroa.

Tule ulos ja istu alas

Mustasaari on avoinna 17. elokuuta saakka. Lisätietoa saaren toiminnasta www.helsinginseurakunnat.fi/ mustasaari.

Kirkoissa soi Kirkkojen kesäkonserttisarjat ovat pyörähtäneet käyntiin. Keskustassa on tarjolla Helsingin urkukesän konsertteja sunnuntaisin, maanantaisin ja keskiviikkoisin, pianomusiikkia Temppeliaukion kirkossa maanantaista perjantaihin koko kesän ajan ja Aino Acktén kamarifestivaalin kesäkonsertteja viikon eri päivinä Agricola-klubilla, Mikael Agricolan kirkon siivessä. Itä-Helsingin kirkoissa voi nauttia Metrolla musiikkiin -sarjasta tiistaisin ja Malmin kirkossa Iltamusiikista keskiviikkoisin. Sunnuntaisin lauletaan virsiä raikkaassa ulkoilmassa Soutustadionilla. Kesäajan musiikkikalentereita on saatavilla kirkoista sekä muun muassa kaupungin matkailutoimistosta ja Kaupungintalon VirkaInfosta. Tilaisuudet löytyvät myös osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Musiikkia kirkoissa Torstai 5.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Päivämusiikki klo 12 Kallion kirkossa. Santeri Siimes, urut.

Cembalokonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Ulla Wirtanen. Ohj. 5 e.

Urkukonsertti klo 18 Pyhän Henrikin katedraalissa, Pyhän Henrikin aukio 1. Suomen Laulu, Pilvi Listo, urut.

Mm. Dostal: Ave Maria (ke.). Ohj. 5 e.

Urkuyö ja Aaria klo 22 Espoon tuomiokirkossa. Tuuli Takala, sopraano, Roope Gröndahl, piano, Musiikkitalon Kuoro, Tapiola Sinfonietta. Haydn, Mozart, Beethoven.

Liput 15,50–34,50 e Lippupisteestä ja ovelta.

Perjantai 6.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkon kryptassa. Santeri Siimes.

Suomalaisen Kamarikuoron konsertti klo 19 Pyhän Sydämen kappelissa, Kirstink. 1. Janne Lehtinen ja Pentti Hilden, kitara. Mm. Castelnuovo-Tedesco, Berger, Ramirez. Ohj. 20 / 10 e.

Lauantai 7.6.

Improvisaatiokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano.

Meritähtitrion konsertti klo 18 Huopalahden kirkossa. Maria Avetisyan, viulu, Tuure Paalanen, sello, Laura Berg, piano.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Santeri Siimes, urut.

Puhallinkonsertti klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa. Pohjois-Saksan evankelisluterilaisen kirkon puhallinyhtye. Mm. Gabrieli, J.S. Bach sekä Mendelssohn-Bartholdy. Ohj. 5 e.

Sunnuntai 8.6.

Menokasvo: Hannele Siro

Kirkkoon päivystämään

Ä

Vapaaehtoisille Tuomiokirkon kesäpäivystäjille järjestetään koulutusillat torstaina 5.6., tiistaina 1.7. ja tiistaina 5.8. kello 18 Tuomiokirkossa.

Vain yhteen koulutusiltaan pitää osallistua. Samalla voi jo varata päivystysvuoroja. oispäivystäjä Millaista kesäpäivystäjän työ on, vapaaehtoispäivystäjä Hannele Siro? tävämme on – Työ on antoisaa ja useimmiten leppoisaa. Tehtävämme skea kävijät. olla paikalla, vastailla turistien kysymyksiin ja laskea Kesän aikana kirkossa käy iltaisin jopa 30 000 vierailijaa, joten tse miemme ole siellä ihan turhaan. Päivystäjä ei tarvitse selle. tään erityistaitoja. Olemme siellä ihmisenä ihmiselle.

Miksi haluat olla kesäpäivystäjänä? n.

– Antoisinta on tutustua uusiin ja ihaniin ihmisiin.

Olen myös saanut kokea unohtumattomia musiikki- ja lauluesityksiä. Iltahämärässä, valon langetessa alttarille, sielu saa rauhan. Nautin, kun saan rupatella eri maista tulevien turistien kanssa ja ehkä jopa neuvoa reittejä.

Mikä on mieleenpainuvin päivystysvuorosi??

– Ehkä se on puolalaisen nuorisokuoron käynti muua tama vuosi sitten. Ensin he pyysivät saada laulaa ohdan yhden laulun. Mutta ihastuttuaan kirkon keskikohdan eidät akustiikkaan, he lauloivatkin pari tuntia. Näen heidät kki edelleen mielessäni: nuoret pitkin penkkejä, kaikki än kautavarat hujan hajan, laulamassa käsittämättömän niisti. Kuuntelimme heitä kyyneleet silmissä. kon käytä– Olemme myös esimerkiksi juosseet pitkin kirkon viä ajamassa rusakkoa ulos kirkosta. Poliisitkin on hälytetty paikalle pariin kertaan. On lystikkään näköistä, kun polkupyöräpoliisit juoksevat kirkon portaita ylös.

Tommi Sarlin stystoiminnasta: Lisätietoja kesäpäivystystoiminnasta: pastori Tiina Silvo, p. 050 526 4164 taii tiina.silvo@evl.fi.

MS

Mustasaari on perheneuvojien mukaan oivallinen paikka tutkiskella omaa parisuhdetta.

– Pieni merimatka irrottaa tulijat arjesta. Omia asioita voi katsoa siellä hieman kauempaa. Kaunis luonto tukee rauhoittumista ja itsetutkiskelua, Riitta Rönkä pohtii.

Parisuhteen kesäkioskit järjestetään Mustasaaressa kello 17–20 kolmena iltana, jotka ovat 11.6., 18.6. ja 7.8. Perheneuvojien alustukset ovat kello 17.30–18.15, jonka jälkeen on mahdollisuus pop up -perheneuvontaan. Lapsille on omaa ohjelmaa ensimmäisessä illassa.

Lautta lähtee Taivallahden laiturista kello 17. Paluu on kello 20.

Meno–paluu 4 euroa. Saaressa on kahvila. Ilmoittautuminen viikkoa ennen iltaa p. 09 2340 2560 tai ysk.perheneuvonta@evl.fi.

Kaipaatko seuraa ja mukavaa tekemistä? Tule mukaan yli 30-vuotiaiden sinkkujen kesäretkille.

Lauantaina 7.6. tehdään retki Haltian luontokeskukseen Nuuksioon. Matkaan lähdetään Kiasman edestä kello 9.30 bussilla, takaisin palataan kello 13.30 tai 14.30. Bussi ja sisäänpääsy maksavat yhteensä 20 euroa. Lauantaina 5.7. vieraillaan Suomenlinnassa Sotamuseo Maneesissa, jossa on Suomen sotahistoriasta kertova Autonomiasta Atalantaan -näyttely. Lähtö on kello 13.15 lautalla Kauppatorilta. Liput näyttelyyn maksavat 5/3 euroa. Lauantaina 9.8. lähdetään veneellä Pihlajasaareen kello 12.30 Cafe Caruselin edestä osoitteesta Merisatamanranta 10. Meno–paluulippu maksaa 6/3,50 euroa. Saaressa on mahdollisuus uida ja grillata makkaraa. Ota omat eväät mukaan.

JÄ

”Katso, kehu, kiitä”, tarjotaan myös toimivaksi reseptiksi parisuhteen hoitoon.

Sinkut kesäretkelle

KO

ntaa

vat tuoliin omalla nimellään varustetun kyltin. Avajaisia vietetään maanantaina 9.6. kello 17–19 Kallion kirkon edustalla Siltasaarenkadun yläpäässä. Tule kuulemaan lisää ja syömään Korttelikeittiön tarjoamaa soppaa. Samalla voit hakea kampanjakyltin tuoliisi tai tuoda tuolin lainaksi. Lisätietoja antaa Tarja Jalli, p. 0400 427 472, tarja.jalli@hdl.fi.

ES

auttavat pitämään parisuhdetta kunnossa.

Onko sinulla säänkestävä tuoli, jonka voisit laittaa liikkeesi tai kotiovesi lähistölle ohikulkijaa varten? Tai toisitko joutilaan istuimen lainaksi? Kallio-liike ja Helsingin Diakonissalaitos kutsuvat tuolikampanjaan Kalliossa 9.–15.6.

Viikon ajan tarjotaan pop up -istuimia, joille kuka tahansa voi istahtaa vaikkapa kauppareissulla. Kampanjalla herätellään kaupunkilaisia, päättäjiä ja yhteisöjä tekoihin ihmisystävällisemmän kaupungin puolesta ja ihmisten kotiin syrjäytymistä vastaan. Osallistujat saa-

23

Menovihjeet

Kahvikonsertti klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73.

Savitaipaleen kirkkokuoro, säestää Kimmo Rautio, Maire Taalikainen, laulu, Taisto Taalikainen, kontrabasso, K Kaarina Lindqvist, piano, Aino Ju unt Juntunen, piano, Kirsti ja Kimmo Kajos. Juontaa Terttu Kultanen. Ohj. 5 e Kun n Kuntoutuskoti Tarpoilan hyväksi.

Kes Kesäillan konsertti klo 18 Hyvän Paim Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Heik Heikki Orama, basso, Ari Häyrinen, urut ja piano. Ooppera-aarioita ja kir kirkkomusiikkia.

V Virsilauluilta klo 18 Soutustadion nilla, Merikannontie. Yhteislaulua j hartaus, mukana Leena Tiitu ja ja M Markus Lehtimäki.

U Urkukesän konsertti klo 20 T Tuomiokirkossa.

Seppo Murto.

Oh 7 e.

Ohj.

Maanantai 9.6.

M Pian Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–1 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

E Kes Kesäkahvila klo 13–14.30 Lauttasaar saaren kirkossa. Hartaus kirkossa.

Kah Kahvit sisäpihalla. Ilkka Asikainen, kita kitara, Elina Tyni, huilu.

Virs Virsilaulua klo 13.30 Kontulan palvelu velukeskuksessa, Kontukuja 5. Järj.

Mik Mikaelin seurakunta. Kaikille avoin.

Ren Renessanssikonsertti klo 18 Meilahd lahden kirkossa. Clic Ensemble 20 v.

Alkukesän romantiikkaa! klo 19 Agricola-klubilla, Mikael Agricolan kirkolla. Duo Teos: Kreeta-Julia Heikkilä, viulu, Roope Gröndahl, piano. Sibelius, Respighi, Strauss, Boulanger, Kuula.

Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e liput@acktefestival.f ja ovelta.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Ville Urponen. Ohj. 7 e.

C-Fest Sellojuhlat klo 20 Temppeliaukion kirkossa. Klaipedan kamariorkesteri, Liettua, David Geringas ja Dali Gutserieva, sello. Shenderovas, Haydn – Popper, Bruch, Šostakovitš – Barshai.

Tiistai 10.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Pekka Suikkanen, urut.

Hetki urkuparvella klo 18 Käpylän kirkossa. Kesäkahvilassa Hannu Leskinen ja Leena Väyrynen-Si. Aluksi kahvit, ohjelma klo 18.30 alkaen.

Toivevirsiä rantakalliolla klo 18–19 Poliisien kesäkodin saunalla, Kyyluodontien päässä.

Kadonnutta aikaa etsimässä klo 19 Agricola-klubilla, Mikael Agricolan kirkolla. Trio La Rue: Susanna Arminen, viulu, Markus Pelli, sello, Virva Garam, piano. Lukija Suvi Olavinen.

Otteita Proustin romaanista Kadonnutta aikaa etsimässä. Saint-Saëns, Wagner. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e liput@acktefestival. fi ja ovelta.

Metrolla musiikkiin klo 19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Neljä vuodenaikaa Italiassa ja Pohjolassa. Timo Vanhamäki, viulu, Katri Vesanen, urut. Vivaldi, Pärt, Grieg, Tötterström. Ohj. 7 e.

C-Fest Sellojuhlat klo 20 Temppeliaukion kirkossa. Klaipedan kamariorkesteri, Liettua, David Geringas ja Dali Gutserieva, sello. Mahler, Schumann, Beethoven – Mahler.

Keskiviikko 11.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Jimi Järvinen.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Oulunkylän kirkossa. Piae cantiones -lauluja. Evi Kant, Heikki K. Järvinen.

Yhteislaulua.

Musiikkia vierailijoille klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Kirkkokuoro Islannista.

Iltamusiikki klo 18 Malmin kirkossa.

Merja Wirkkala, laulu, Kaisu Rauhamaa, urut.

Kamarifestivaalin konsertti klo 19 Agricola-klubilla, Mikael Agricolan kirkolla. Baltic Sea Quartet: Linda Hedlund ja Maya Egashira, viulu, Jussi Aalto, alttoviulu, Seeli Toivio, sello. Kiril Kozlovsky, piano. Mm. Mozart, Franck. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e liput@acktefestival.fi ja ovelta.

Urkukonsertti klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unionink. 1. Michael Schönheit, Leipzig. Ohj. 7 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Risto Pulkamo, baritoni, Petri Tapio Mattson, viulu, Pekka Suikkanen, urut. Ohj. 7 e.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja kesäajan musiikit osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Musiikkikalentereita saatavilla mm. kirkoista.

24

Kirkko&kaupunki 4. kesäkuuta 2014 Numero 21

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

että israelilaisia. EAPPI ei taistele Israelia vastaan, vaan toimii kansainvälisen oikeuden pohjalta. Väkivalta tuomitaan yksiselitteisesti.

Mitä boikottikampanjoihin tulee, Suomen EAPPI päättää itsenäisesti vaikuttamistyöstään eikä kannata boikottia vaan siirtokuntatuotteiden merkitsemistä. Tämä ei ole EAPPIen oma keksintö vaan kuluttajasuojakysymys, josta EU:ssakin on sovittu. Kysymys ei ole Israel-vastaisuudesta – onhan myös EU samalla vahvistanut kauppasuhteitaan Israelin kanssa.

EAPPI-tarkkailijat tekevät yhteistyötä useiden järjestöjen kanssa. Niistä tunnetuimpia ovat YK, EU, Lähi-idän kvartetti (YK, EU, USA ja Venäjä) sekä Kansainvälisen Punaisen Ristin Komitea. Itä-Jerusalemissa kumppaneitamme olivat sekä israelilaiset että palestiinalaiset järjestöt. Ovatko kaikki nämä tahot kytköksissä terroristijärjestöihin sillä perusteella, että niiden yhteinen tavoite on miehityksen päättyminen?

EAPPI-tarkkailijat ovat kristittyjä, muslimeja, juutalaisia ja uskonnottomia. Yhdessä kohtasimme miehitysalueiden ihmisiä ja elimme hetken heidän rinnallaan. He olivat tavallisia ihmisiä – lapsia ja nuoria, työntekijöitä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja perheitä – eivät terroristeja. Suurin osa heistä oli väsyneitä, ja he halusivat rauhaa. Moni oli pettynyt niin kansainväliseen yhteisöön, Israeliin kuin palestiinalaisjohtajiin.

Israelilla on oikeus ja velvollisuus puolustaa kansalaisiaan. Nyt kuitenkin miljoonia tavallisia ihmisiä rangaistaan joka päivä sen vuoksi, mitä vääryyksiä heidän maanmiehensä ovat tehneet. Tämä on alueen tulevaisuuden kannalta kestämätöntä ja kristityn näkökulmasta väärin. Sovintoa ei synny ilman toivoa, työtä ja oikeudenmukaisuutta. Näitä EAPPI haluaa edistää yhdessä juutalaisten, kristittyjen ja muslimien kanssa.

Laura Kajala kouluttaja, pastori Turku

Puolueettomuus koetuksella Ville Ranta

K&k:n väitteet terrorismiyhteyksistä käsittämättömiä

Siksi EAPPI-ohjelman liittäminen terroristeihin loukkaa syvästi ohjelmaan osallistuvia suomalaisia kristittyjä. Tällaisen syytöksen sisältävä juttu antaa lehden journalistisesta linjasta epäammattimaisen kuvan.

Kirkko ja kaupunki -lehden artikkeli TaisAaro Rytkönen telu Israelista (28.5.) on harhaanjohtava eikä vaikuttamistyön johtaja noudata hyvää journalistista tapaa. ArtikKirkon Ulkomaanapu kelin alaotsikon mukaan Kirkkojen MaailRolf Steffansson manneuvoston EAPPI-ohjelma kytkeytyy toiminnanjohtajan sijainen toimintaan, jota terroristijärjestöt tukevat.

Suomen Lähetysseura Väite on sensaatiohakuisuudessaan käsittäJärjestöt ovat KMN:n jäseniä mätön. Tällä perusteella samaan kyseenalaiseen seuraan joutuisivat lukemattomat taEAPPI:n vastaus hot Euroopan Unionin komissiota myöten.

Viime Kirkko ja kaupunki -lehden kirjoitukKirkon Ulkomaanapu, joka tukee Kirksessaan Juhani Huttunen kytki toisiinsa Kirkkojen Maailmanneuvoston työtä, on aina kojen Maailmanneuvoston EAPPI-ohjelirtisanoutunut kaikesta väkivallasta. Kirkman ja terroristijärjestöt (K&k 28.5.). kojen Maailmanneuvosto, joka teOlin vapaaehtoinen kee arvokasta työtä Lähi-idässä, Jatka EAPPI-tarkkailija kolme kuuei hyväksy väkivallan käyttöä keskustelua kautta kesällä 2011. Sijoitusmissään olosuhteissa. Kirkon Ulkomaanapu puolustaa ihverkossa www. paikkani oli Itä-Jerusalem.

Teimme yhteistyötä kirkkomisoikeuksia samalla tavalla kirkkojajen, muslimien, juutalaisten Lähi-idässä kuin muissakin kaupunki.fi sekä eri järjestöjen kanssa. toimintamaissaan.

EAPPI-tarkkailijoiden toiEAPPI-ohjelman toimintapeminta rajoittuu Israelin miehitriaatteet perustuvat kansainvälitämille alueille. Heidän tehtävänsä seen humanitaariseen oikeuteen, ihon tarkkailla ihmisoikeuksien toteutumista misoikeuksiin sekä YK:n päätöslauselmiin.

Länsirannan ja Itä-Jerusalemin miehitysoLähtökohtana on näkemys siitä, että kauan losuhteissa. Israelissa tai palestiinalaishaljatkunut miehitys on vahingollinen sekä Islinnon alaisuudessa tapahtuvat loukkaukraelille että palestiinalaisille. Israel toteutset eivät kuulu EAPPI-ohjelman toimialaan. taa parhaillaan yhtä pisimpään kestäneistä Niitä ei voi hyväksyä ja niihin tulee puuttua, miehityksistä maailmassa. mutta niistä raportoiminen on muiden järEAPPIen tehtävä on raportoida miehitykjestöjen tärkeää työtä. seen liittyvistä ihmisoikeusloukkauksista.

EAPPI-ohjelman visio on oikeudenmuHe tukevat ja suojelevat miehitystilanteen kainen rauha ja miehityksen päättyminen. alla eläviä tavallisia ihmisiä sekä kuunteleMiehitys vahingoittaa sekä palestiinalaisia vat ja raportoivat heidän kokemuksistaan.

Kirkko ja kaupunki julkaisi artikkelin (28.5.), jossa käsiteltiin Kirkon Ulkomaanavun (KUA) EAPPI-ohjelman taustoja ja liittymistä Israelin vastaiseen toimintaan. KUA julkaisi samana päivänä netissä vastineen, jossa se sanoutui irti esitetyistä syytöksistä.

On hämmentävää, että KUA ei kommentoi vastineessaan artikkelissa esitettyä väitettä, jonka mukaan EAPPI kehottaa toimimaan Kairos Palestiina -julistuksen pohjalta. Mikäli tämä pitää paikkansa, EAPPI kytkeytyy Israelin vastaiseen boikottirintamaan läheisemmin kuin mitä KUA on virallisesti antanut ymmärtää. Kairos-julistus vaatii käynnistämään järjestelmällisen boikotin Israelia vastaan.

Vastineessaan KUA ilmoittaa tuomitsevansa kaiken väkivallan. EAPPI-ohjelman tarkoitus on kuitenkin raportoida vain ”Israelin miehitykseen liittyvistä ihmisoikeusloukkauksista”. Tämä on EAPPI-ohjelman humanitaarinen kaksoisstandardi, jonka perusteella vain Israelin toiminta on raportoinnin ja kritiikin kohteena, mutta palestiinalaishallinnon väkivallasta vaietaan.

KUA:n johtaja Antti Pentikäinen ei ainoastaan vaikene, vaan väittää haastattelussa, että ”Palestiinan itsehallinto suojelee kristittyjä”. Lausunto on harhaanjohtava. Tutkimukset osoittavat, että palestiinalaishallinto on epäonnistunut kristittyjen suojelemisessa islamilaiselta fanatismilta, mikä on keskeinen syy kristittyjen muuttoon pois palestiinalaisalueilta (Tsimhoni, 2001).

Vastineessaan KUA ei sanoudu irti yhteistyöverkoista, jotka tähtäävät Israelin poliittiseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen eristämiseen ja joiden toiminnassa on räikeän antisemitistisiä asenteita. Mielestäni on kyseenalaista, voidaanko EAPPI-ohjelman kaltaista toimintaa enää rahoittaa kirkon varoin.

Risto Auvinen pastori

Kirkkohallituksen tarkistettava kolehtikohteensa Artikkeli Taistelu Israelista (K&k 28.5.) pyrkii tuomaan tasapuolisuutta raportointiin Lähi-idän kriisitilanteesta, jossa monet näkevät yksipuolisesti vain Israelin syylliseksi.

Kirkon Ulkomaan (KUA) avun nettisivuilla sanotaan, että ”kauan jatkunut miehitys on vahingollinen sekä Israelille että palestiinalaisille”. Miksi se ei ollut vahingollista silloin, kun Jordania ja Egypti miehittivät Länsirantaa ja Gazaa?

Myös kristittyjen vainoista kirjoitetaan liian vähän. Vainot tapahtuvat suurimmaksi osaksi muslimimaissa. Kolme vuosikymmentä tilannetta seuranneena olen hyvin tietoinen siitä, ettei Israelillakaan ole aina puhtaat jauhot pussissa. Kyseessä on silti pieni juutalaisvaltio, jonka väkiluku ja pinta-ala ovat vain murto-osa sitä ympäröivistä vihamielisistä muslimidiktatuureista. Siksi Israel elää ikään kuin jatkuvassa sotatilassa.

On helppo etsiä ihmisoikeusrikkomuksia demokraattisen maan rajoilla, jos tekee vielä välillisesti yhteistyötä terroristijärjestöjen kanssa, mutta paljon helpompi niitä olisi löytää Israelin naapurimaista.

Miksi KUA ei lähetä tarkkailijoita Syyriaan, Iraniin, Sudaniin tai Nigeriaan? Kotimaa-lehti kertoi kyllä pari viikkoa sitten (15.5.), että Somaliassa KUAtukee shariakoulutusta, jossa muslimit keskustelevat islamilaisen lain oikeasta tulkinnasta. Kysyn vain: Onko EAPPI-toiminta ja shariakoulutus sellaista ulkomaan apua, jota Suomen kirkkokansa kolehtivaroillaan joutuu tukemaan? Eiköhän kirkkohallitus voisi miettiä kolehtikohteitaan tarkemmin? Tiedän monia, jotka ovat syystäkin lopettaneet KUA:n tukemisen.

Seppo S. Kosonen pastori, Helsinki

Oikeisto ja vasemmisto kirkossa Tomi Helminen kysyi, miksi kristillisdemokraatit ovat oikeistolaisia (K&k 28.4.). Oikeisto–vasemmisto-jaottelua voidaan tehdä monilla kriteereillä, mutta talouspoliittisesti Suomen kristillisdemokraatit ovat selvästi vasemmalla, vaikka se talousvasemmistoon kuuluvien perussuomalaisten kanssa usein mediassa luetaan oikeistoon. Siihen kristillisten arvokonservatismi toki viittaa.

Kristilliseen aatteeseen kuuluva vähäosaisista huolehtiminen mielletään yleensä vasemmistolaiseksi. Vasemmistolaisuus ja oikeistolaisuus eivät kuitenkaan ole absoluuttisia käsitteitä vaan suhteessa yhteiskunnan tilaan. Suomessa verot ovat jo sellaisella tasolla, että niiden kasvattaminen heikentäisi myös köyhien hyvinvointia.

Sosiaalituilla elävät voisivat hetkellisesti hyötyä veronkorotuksista, mutta ilomme olisi lyhytaikainen, kun veropohja rapautuisi ja verotulot romahtaisivat, samoin sosiaalituet ja julkinen sektori.

Alkukristillisen seurakunnan kymmenykset ja jopa Rooman keisarin keräämät verot olivat pientä sen hyväntekeväisyyden rinnalla, mitä nyky-Suomessa harjoitetaan veronmaksun muodossa. Millä perusteella Helminen ajattelee, että olisi raamatullista tai kristillistä maksaa moninkertaisesti verrattuna alkuseurakuntaan?

Ari Koistinen Helsinki

Luetuin juttu verkossa Viime lehden luetuin juttu verkossa oli Juhani Huttusen artikkeli Taistelu Israelista. Juho Laitakari kommentoi: ”Tässä artikkelissa on mainittu niitä oleellisia seikkoja, jotka tulisi jokaisen konfliktiin ratkaisua hakevan ymmärtää. Pelkkä Israelin demonisoiminen johtaa vain maan äärioikeiston vahvistamiseen.”