K&k 2014 nro 38 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Tinka-koira viihtyy Keskuspuistossa » 8–9

Numero 38

Keskiviikkona 8. lokakuuta 2014

SIRPA PÄIVINEN

Carita Hellsten kulki vihan kautta levollisuuteen » 7 Rukous on hengitystä, tanssia ja asennetta. Lauri Maarala, Riitta Vainio ja Marjaana Kanerva kertovat » 12–13

Hyvä voittaa Nenäpäivä-lähettiläs Juha Tapio laulaa rohkeudesta ja selviytymisestä » 3

Maailman nurkat ovat meidän nurkkiamme » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

”

Lainasanat Ruumis muistaa kaiken paljon paremmin kuin mieli. Koko elämänhistoria on siinä läsnä.”

Pastori Lauri Maarala pohtii ruumiillista rukousta sivuilla 12–13.

Numero 38

8.10.2014 4

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Pääkirjoitus

Naapurin rouvan ebola iime kuukausina uutisiin on ilmestynyt uusi sana, ebola. Se on vaarallinen tauti, joka tappaa suuren osan niistä, jotka ovat tartunnan saaneet. Uutisiin se on noussut, koska läntisessä Afrikassa, muun muassa Liberiassa ja Sierra Leonessa riehuu ebolaepidemia. Mutta käsi sydämelle. Hetkauttaako se rivisuomalaista paljonkaan, että jossakin meille varsin vieraassa afrikkalaisessa maassa ihmisiä kuolee tähän tautiin? Se mikä meitä huolestuttaa on, voiko tämä vakava tartuntatauti levitä meidän raukoille rajoillemme. Jotkut tuntuvat olevan kuohuksissaan jo siitä, että sairaaloissamme aloissamme varaudutaan taudin mahdolliseen dolliseen hoitoon. Jos naapurin rouvalla uvalla olisi o melkoiebola, saattaisimme olla jo sessa paniikissa.

Rukous Hetki on ainut, mitä meillä oikeastaan on. Miksi huomaan niin harvoin pysähtyä edes toviksi? Miksi en löydä oikeita sanoja ajallaan, kun niitä eniten kaivattaisiin? Pyhä Jumala, kohtaa sinä minut tässä ja nyt. Palvelijasi kuuntelee.

On tietenkin luonnollista, sta, että lähellä olevat ja läheisiä siä ihmisiä koskevat asiat kiinnnostavat enemmän kuin jonkun kaukaisen maan kuulumiset. Uutistyössä sitä kutsutaan läheisyysperiaatteeksi. Joskus kyllä kummeksuttaa se, että meillä on uutinen pienikin Yhdysvalloissa tapahtuva asia, jaa

se aiheuttaa enemmän tunteita kuin vaikkapa paljon lähempänä meitä sijaitsevien Afrikan maiden asiat. New Yorkin lumisade on meillä vuotuinen vakiouutinen. Kysymys on joko amerikkalaisen uutisvälityksen tehokkuudesta tai siitä, että tunnemme amerikkalaiset kulttuurisesti meille läheisemmiksi. Maailma on kuitenkin muuttunut niin, että meille kaukaista ihmistä ei oikeastaan enää ole. Ihmiset ja tavarat liikkuvat ympäri pallon. Mukana liikkuu myös ongelmia, esimerkiksi sairauksia. Tämä kehitys jatkuu, eikä paluuta entiseen ole. Vaikka asiaa katsottaisiin täysin itsekkäästi, on vähänkin pi pidemmällä aikavälillä meille edullista, että köy köyhät maat nousevat köyhyydestään ja muista on ongelmistaan. Toisin kuin usein väitetään, kansain kansainvälisellä kehitysavulla ja monien järjestöjen ty työllä on saatu paljon aikaan. muas niin sanottu absoluuttinen Muun muassa köyhyys on puolittunut maailmassa parissa pariss kymmenessä vuodessa. On silkkaa silkka populismia ja huuhaata sanoa, sano että ensin on korjattava omat oma nurkat ennen kuin autetaan muita. mui Maailman kaikki nurkat ova ovat nykymenossa meidän omia nur nurkkiamme. Naapurin rouvalla on jo ebola. Sep Seppo Simola, päätoimittaja sepp seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Joka ei suostu antamaan muille anteeksi, tuhoaa sillan, jonka yli joutuu itse vielä joskus kulkemaan.

Koko ihmisenä olemisen haastavuus kiteytyy anteeksiantamiseen. Ihminen, joka pystyy antamaan anteeksi, pystyy tarkastelemaan myös omaa toimintaansa, ei pelkästään sitä, mitä toinen on tehnyt.

Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?”

Psykologi Kari Kiianmaa Me Naisissa 25.9.

Matteuksen evankeliumin 18. luvusta

Filosofi ja valtiomies Francis Bacon (1561–1626)

Iankaikkisesti

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Apua ebola-alueelle. Juha Tapio ja Kirkon Ulkomaanavun kuvausryhmä vierailivat huhti-toukokuussa Bon kaupungissa. Sierra Leonessa. Bo on nyt pahimpia ebola-alueita, ja osa Nenäpäivä-varoista ohjataan sinne sairauden vastaiseen kamppailuun.

Yksi ihminen voi auttaa yhtä ihmistä Juha Tapio tajusi Sierra Leonessa, että häviävän pieni osa maapallon ihmisistä elää niin kuin me suomalaiset. Teksti Eira Serkkola Kuva Ulla Tarkka/ Kirkon Ulkomaanapu

aulaja ja lauluntekijä Juha Tapio kävi keväällä Sierra Leonessa Kirkon Ulkomaanavun kuvausmatkalla Nenäpäivä-lähettilään tehtävissä. Sierra Leonessa kuvattiin inserttejä marraskuun 7. päivänä televisioitavaa Nenäpäivä-show’ta varten. Yle tukee Nenäpäivää.

– Vietin päivän kahden katulapsen kanssa. Se kosketti syvältä, koska omat poikani ovat 12- ja 9-vuotiaat, ja Abdul ja Foday ovat noin 13-vuotiaita. – Tuntui lohduttomalta, kun heidän pitää aamulla ensimmäiseksi miettiä, mistä saisi ruokaa. Illalla pitää löytää jokin nukkumapaikka. Edellisen yön he olivat nukkuneet hylätyssä kioskissa. Kadulla poikien lempinimet olivat Rotta ja Luoti, mikä kertoo selviämistaistelun kovuudesta. – Omia poikia tulee paapottua ja varoiteltua. Nämä pojat olivat katuelämän koulimia, koko ajan varuillaan ja tilanteen tasalla. – Kadulla ei kannata omistaa mitään. Abdulilla oli ollut varavaatteet, mutta ne varastettiin, ja samalla hän sai puukosta reiteensä. Fodayn aarre oli pieni matkaradio. Siitä me kuuntelimme musaa joutohetkinä, Juha Tapio muistaa hymyillen. Kymmenen päivän matkalla Juha Tapio ehti nähdä, miten maa ja ihmiset olivat raunioituneet sisällissodassa (1999–2002). Kokonainen sukupolvi jäi ilman

vanhempia, ja katulapsia on tuhansittain. Erityisen järkyttävää sodassa oli lapsisotilaiden käyttö. Lapset huumattiin pelottomiksi ja tunteettomiksi. Nuo lapset ovat nyt täysi-ikäisiä ja joutuvat elämään väkivaltaisten muistojensa kanssa. – Tapasimme parikymppisen Bernadetten, jonka perheen kapinalliset tappoivat. Komentajan vaimo kuitenkin halusi poimia silloin 6-vuotiaan tytön lemmikikseen. Myöhemmin tytöstä koulutettiin komentajan henkivartija, joka pakotettiin pahoinpitelemään ja tappamaan. Nyt Bernadette opiskelee räätäliksi Kirkon Ulkomaanavun ammattikoulussa. Se on hänelle keino saada itsekunnioituksensa takaisin, elättää itsensä ja tulevat lapsensa. – Myös Abdul ja Foday on saatava kouluun. Heillä on toivoa, sillä heidät tiedetään jo. Siellä on aikuisia, jotka haluavat auttaa. Entä ne tuhannet muut katulapset? Miten heidän käy? – Aina joku sanoo, että ongelmat ovat niin valtavia ja että Suo-

messakin olisi autettavia. Jos katsoo koko kuvaa, siinä äkkiä lannistuu. Mutta olen nähnyt, että vaikkapa Sierra Leoneen annettu roponen tekee tehtävänsä. Se auttaa jotain pientä poikaa tai tyttöä siellä ja samalla hänen perhettään, Juha Tapio vakuuttaa. – Ja mitä vikaa on siinä, jos itsellekin tulee hyvä mieli? Vaikka kuvausryhmä näki ja kuuli rankkoja asioita, matkalla oli myös hauskaa. – Opetimme lapsille letkajenkkaa. Jos ei itsellä ollut kuvauksia menossa, saatoimme viihdyttää kylän lapsia. Tanssittiin letkistä, jonka nimi taipui pian muotoon ”Let’s kiss”! Juha Tapio naurahtaa. Lapset myös opettivat hänelle omia laulujaan. Jalkapallot olivat supersuosittuja tuliaisia. Jalkapallosta itsekin tykkäävä laulaja pääsi tauoilla pelailemaan nappuloiden kanssa. Suomessa tuntematon 5,6 miljoonan asukkaan maa Sierra Leone on noussut viime aikoina uutisiin ebolaepidemian takia. – Keväällä emme nähneet taudista merkkejä. Kyllä se tuntuu

kohtuuttomalta, että tämäkin vielä iski Sierra Leoneen. Luuletko, että matkan kokemukset tulevat näkymään musiikissasi? – Varmasti! Lauluissani on usein se ajatus, että jotenkin tästä selvitään. Silloinkin kun ei selvitä, lauluni ovat ylistystä ihmisten rohkeudelle ja sitkeydelle. Kehitysmaamatkoilla tapaamani ihmiset ovat häkellyttävän urheita esikuvia kaltaiselleni huitelijalle, joka pitää etuoikeutettua asemaansa itsestään selvyytenä, miettii Juha Tapio, jolta ilmestyy kokoelmalevy 24.10. Hän on esiintynyt ennenkin Nenäpäivä-show’ssa yhtenä artistina. Tänä vuonna illan house bandissa on useita soittajia Juhan bändistä. Muita esiintyjiä ovat muun muassa Marzi Nyman, Robin ja Diandra. Nenäpäivä-kampanjalla (9.10.– 9.11.) hankitaan varoja kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Nenäpäivä-säätiössä on mukana yhdeksän suurinta avustusjärjestöä, jotka jakavat keräystulot keskenään tasan. www.nenapaiva.fi

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Wille Rydman

Taide ntiikin kreikkalaisille teatterilla oli uskonnollisen rituaalin kaltainen asema. Näytelmää seuraamaan saattoi kokoontua jopa useita tuhansia kaupunkivaltion asukkaita. Näytelmät esitettiin jumalten kunniaksi, ja epäilemättä myös yleisö koki osallistuvansa pyhään toimitukseen. Teatteri oli kreikkalaisille kokonaisvaltaista taidetta. Aikansa näytelmäkirjailijoiden luomuksissa yhdistyivät runous, draama, musiikki, tanssi ja kuvataiteet eri muodoissaan. Kokonaisuuteen voidaan laskea myös arkkitehtuuri; olivathan teatterirakennukset varta vasten tällaisia kulttuurisia rituaaleja varten suunnitellut ja rakennetut. Toisaalta voi olla, ettei antiikin kreikkalainen olisi edes osannut kovin täsmällisesti jakaa taidemuotoja alalajeihin. Inhimillisen ymmärryksen historia on käsitteiden eriytymisen historiaa. Nykyiset määritelmämme saattavat ovat täsmällisempiä kuin esi-isillämme, mutta samalla maailmankuvamme jakautuminen yhä pienempiin osayksiköihin

”

Uskontoa olisi mielekkäintä lähestyä taiteen kautta.”

voi muodostaa myös esteitä kokonaisvaltaisten käsitysten syntymiselle. Erityisen vaikeaa antiikin ihmiselle olisi todennäköisesti ollut uskonnon ja taiteen käsitteellinen erottaminen. Ne nivoutuivat antiikin maailmassa tiukasti toisiinsa; molemmissa oli – ja on – kyse pyrkimyksestä kurottautua arkikokemuksen ylä- ja ulkopuolelle. Arkikokemuksessa olemme sidottuja omaan kehollisuuteemme, subjektiivisiin aistihavaintoihimme ja paikkaamme osana sosiaalisten suhteiden verkostoa. Taide voi auttaa meitä irtautumaan tällaisista rajoitteista. Teatteriyleisönä pääsemme pois oman elämämme näyttämöltä ja meille avautuu mahdollisuus peilata omaa elämäämme draamaan, jossa kuitenkaan itse emme ole osallisina. Minusta uskontoa olisikin mielekkäintä lähestyä juuri taiteen kautta. Teologinen spekulaatio voi tarjota älyllisiä välineitä uskonasioiden selittämiseen, mutta se ei sittenkään tavoita uskonnon olennaisinta ydintä: ymmärryksemme ylittävän kauneuden kohtaamista. Mitä teologia pyrkii selittämään, sen voi taide ilmaista selityksiä tarvitsematta. wille@willerydman.fi Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, joka ei häpeä tunnustautua konservatiiviksi.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

51 %

Kaikista helsinkiläisistä 51 prosenttia ei osallistu koskaan jumalanpalveluksiin kirkossa. Vähintään kuukausittain kirkossa käy 3 prosenttia, muutaman kerran vuodessa 10 prosenttia, vähintään kerran vuodessa 13 prosenttia ja harvemmin kuin kerran vuodessa 23 prosenttia helsinkiläisistä. Tiedot ovat peräisin Gallup Ecclesiastica -tutkimuksesta.

Muistisairaan pelaa muskar Muskarissa lauletaan lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja kappaleita. Teksti Tuija Pyhäranta Kuva Esko Jämsä

uskeansävyiseen kauluspaitaan pukeutunut nainen istuu sohvalla ja taputtaa verkkaisesti rintaansa kaksin käsin. Silmät ovat kiinni.

Ympärillä lauletaan tuttua virttä Tule kanssani Herra Jeesus. Mikaelin seurakunnan aikuistyönohjaaja Arja Heikkinen ja kanttori Kirsi Honkanen-Punkari liikkuvat sohvilla, nojatuoleissa ja pyörätuoleissa istuvien vanhusten luona ja silittävät jokaista vuorollaan säkeistön verran. Jokatiistainen Muistisairaan muskari Kontulan Helykodin Annin kammarin osastolla on päättymässä. Osaston asukkaat ovat vaikeasti dementoituneita. Mikaelin seurakunta on järjestänyt Muistisairaan muskaria puolentoista vuoden ajan. Muskari syntyi halusta viedä seurakunnan toimintaa sinne, mistä ei enää päästä itse liikkeelle. Arja Heikkisen ja Kirsi Honkanen-Punkarin mukaan muskarissa tärkeitä elementtejä ovat tois-

to, yksinkertaisuus ja pysyvyys. Jokainen muskari alkaa ja päättyy samalla tavalla, ja välissä lauletaan lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja kappaleita. Sellaisia kuin Körö körö kirkkoon, Pikkupoika Posteljooni, Lintu lensi oksalle ja Tuu tuu tupakkarulla. – Oma lapsuus ja kouluaika muistetaan hyvin. Kaikilla täällä ei ole hengellistä taustaa, ja siksi emme laula vain hengellisiä lauluja, Honkanen-Punkari sanoo. Lisäksi muskarissa jumpataan ja soitetaan marakasseja. Tuokio kestää parikymmentä minuuttia. Musiikin myönteiset vaikutukset ovat hoitotyötä tekeville tuttuja arjesta. Lähihoitaja Satu Juvonen kertoo, että musiikki on Annin kammarissa läsnä päivittäin myös muskarin ulkopuolella. Se on sekä viihdettä että työväline.

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

SAARA SALMI

Viisikielinen. Kanttori Kirsi Honkanen-Punkari soittaa kannelta Annin kammarin muskarilaisille. Osa laulaa mukana, osa taputtaa ja jotkut osallistuvat kuuntelemalla. Suomalaistutkimuksessa on osoitettu, että niin musiikin kuuntelemisella kuin laulamisella on positiivisia vaikutuksia muistisairaiden mielialaan ja kognitiivisiin kykyihin.

vuotta päättymisen jälkeen. Tulokset ovat rohkaisevia. Musiikkitoiminta nosti osallistujien mielialaa ja vähensi masentuneisuutta. Tulokset viittaavat myös siihen, että musiikilla on myönteisiä vaikutuksia muistisairaiden kognitiivisiin kykyihin. Sekä laulaminen että musiikin kuunteleminen auttoivat ylläpitämään tai jopa parantamaan orientoitumista aikaan ja paikkaan. Vaikutus näkyi vielä puoli vuotta ryhmien päättymisen jälkeen. Lisäksi erityisesti laulamisella havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia kielelliseen ja omaelämäkerralliseen muistiin.

”

On nähty sellaistakin, että pitkään puhumattomana olleen ihmisen suu alkaa liikkua.” Arja Heikkinen

muisti issa – Jokin hoitotoimenpide saattaa sujua paljon mukavammin, kun hoitaja laulaa. Oli hän hyvä tai huono laulamaan, laulu vie asukkaan ajatusta pois ikävästä hoitotoimenpiteestä ja tekee tilanteesta rennomman. Juvosen mielestä muskari on asukkaille tärkeä, sillä laulaminen voi sujua sen jälkeenkin, kun puhekyky on jo mennyt. Laulaminen auttaa myös ylläpitämään sanavarastoa. Lisäksi Juvonen on huomannut, että muskari kohottaa asukkaiden mielialaa. Hän kertoo, että usein asukkaat liikuttuvat sen aikana. – Onko se sitten se, että joku koskettaa, vai tuttu laulu, joka saa liikuttumaan niin, että kyynel vierähtää poskelle. Kyllä sen hyvän mielen näkee. Tutkimus vahvistaa arjen ko-

kemukset. Vuonna 2011 julkaistussa Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen, Sibelius-akatemian ja Miina Sillanpään säätiön tutkimushankkeessa selvitettiin musiikin vaikutusta lievästi ja keskivaikeasti muistisairaiden vanhusten mielialaan, elämänlaatuun ja kognitiivisiin kykyihin. Osa tutkittavista osallistui lauluvalmennusryhmään ja osa elämänkaarimusiikkiryhmään, jossa kuunneltiin musiikkia ja keskusteltiin erilaisista teemoista. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana verrokkiryhmä, joka ei osallistunut musiikkitoimintaan. Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Musiikkitoiminnan vaikutuksia arvioitiin kyselylomakkeilla ja neuropsykologisella tutkimuksella ennen ryhmien alkamista, heti niiden päätyttyä ja puoli

Osallistujien palaute Muistisairaan muskarista on vähäistä. Kaikki muskarilaiset eivät enää pysty laulamaan tai puhumaan. Vähitellen Arja Heikkinen ja Kirsi Honkanen-Punkari ovat kuitenkin oppineet tunnistamaan palautteen pienistä eleistä. – Se voi olla kyynel tai katsekontakti. Kun laulamme Tule kanssani Herra Jeesus, moni alkaa hengittää syvemmin, HonkanenPunkari kuvailee. – On nähty sellaistakin, että pitkään puhumattomana olleen ihmisen suu alkaa liikkua, Heikkinen kertoo. Joskus Honkanen-Punkari ja Heikkinen saavat palautetta myös suoraan. Erityisesti heille on jäänyt mieleen eräs muskarilainen, joka liikuttui, kun muskarissa laulettiin Arvon mekin ansaitsemme. – Hän sanoi, että kiitos kun tulette tänne meille. Usein ihmiset ajattelevat, etteivät muistisairaat tarvitse enää mitään. Häntä kosketti se ajatus, että hekin ovat arvokkaita, Honkanen-Punkari sanoo. Jutussa on käytetty lähteenä tutkimusraporttia Muistaakseni laulan: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa (2011).

Tyyliä. Kampin kappelin pukuversio sai muotoilija Anne Mustarastaan käsissä retrofuturistisen ilmeen.

Kampin kappeli innoitti muotoilijaa Kampin kappelin vieressä, entisen linja-autoaseman tiloissa, on infoja näyttelytila Laituri. Lokakuun loppuun asti Laiturissa on esillä muotoilija ja näyttämöpukujen valmistaja Anne Mustarastaan näyttely Helsinki Dresses. Mustarastaan mukaan näyttely on hänen rakkauskirjeensä Helsingille

ja sen arkkitehtuurille. Näyttelyssä on kahdeksan pukua, joiden inspiraation lähteenä on jokin helsinkiläinen rakennus. Yksi inspiraatiota antaneista rakennuksista on Kampin kappeli, jonka pukuversio on Mustarastaan käsissä saanut retrofuturistisen ilmeen.

Vaalianimaatiot innostavat äänestämään Pyhä kabinetti -animaatiosarjan ensimmäinen jakso julkaistiin MTV:n Seurakuntavaalit 2014 -verkkosivulla maanantaina 6.10. Neliosainen animaatiosarja tuo pilke silmäkulmassa esille kirkon moniäänisyyttä ja jäsenten mielipiteiden kirjoa. Tarkoitus on rohkaista kirkon jäseniä äänestämään syksyn seurakuntavaaleissa. Animaatiosarjan Pyhä kabinetti on käsikirjoittanut muun muassa satiirisen Pasila-animaatiosarjan ja Kukkia ja sidontaa -elokuvan tekijäjoukoissa vaikuttanut Melli Maikkula. Animaation hahmoille äänensä antavat näyttelijät Juha Muje, Marja Packalen, Peter Pihlström ja Katja Küttner. Sarjan jaksot julkaistaan vielä kolme-

na peräkkäisenä maanantaina 13., 20. ja 27.10. osoitteessa www.mtv. ﬁ/seurakuntavaalit. Jaksot käsittelevät muun muassa kirkon avoimuutta sekä kysymystä samaa sukupuolta olevien mahdollisuudesta elää tasavertaisena kirkossa ja avioitua. Sarjassa neljä eri-ikäistä pääkaupunkiseudulla asuvaa hahmoa vaihtavat kahvikupin ääressä mielipiteitä kirkosta ja seurakuntien tavasta toimia. Melli Maikkulan käsikirjoituksen taustavaikuttajina ja tilaajina toimivat Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat. Animaatiot tuotettiin yhteistyössä tallinnalaisen tuotantoyhtiön Wunderland 372:n ja mainostoimisto Sherpan kanssa.

Kallion seurakunta otti käyttöön rippituolin Kallion seurakunta otti viime sunnuntaina käyttöön rippituolin. Pohjoismaisessa luterilaisuudessa lähes unohdettu käytäntö on kirkkoherra Teemu Laajasalon mielestä luonnollinen seuraus Kallion seurakunnan periaatteesta, että kirkon ovien pitää olla auki niin usein kuin mahdollista. – Yksi olennainen osa tässä on rippituoli, joka kertoo siitä, että näiden ovien takana epäonnistunut ja eri tavoin tipahtanut ihminen saa aloittaa alusta vaikka joka päivä. Rippituoli on vahva anteeksiannon ja uuden alun symboli, Laajasalo sanoo. Seurakuntalainen voi kertoa papille myös maallisista huolistaan. Tässä voi piillä myös ongelma. Rippi koostuu kahdesta ele-

mentistä, synnintunnustuksesta ja synninpäästöstä. Jos seurakuntalainen ripittäytyy rahahuolista, jotka saadaan anteeksi, tulee köyhyydestä syntiä. Teemu Laajasalo on miettinyt ongelmaa. – Sielunhoidolliset keskustelut usein edeltävät rippiä. Papin tehtävänä on varmistaa, että rippi liittyy syyllisyydestä vapauttamiseen ja katumiseen, ei esimerkiksi häpeään tai johonkin sellaiseen pahaan mieleen, missä ei ole mitään anteeksipyydettävää, Laajasalo sanoo. – Rippituolissa on heti sen käyttöönoton jälkeen myös ohjeet ripittäytyjälle ja ripin vastaanottajalle. Tarkoitus on toimia käsikirjan mukaan. Eri papeilla on erilaisia sielunhoidon ja ripin ulkoisen järjestämisen tapoja.

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Vaikutelmia lajien väleissä Marjukka Vainio tarttui kameraan musiikin impressionistin Claude Debussyn innoittamana.

Uudenlaista tyyliä. Marjukka Vainion kuvaamat kukat leijuvat oudossa avaruudessa. Kuvan teoksen nimi on Pivoine 1.

mielessäni sen, miltä impressionismin tulee näyttää. Tämä tuotti oikeastaan aika hauskan havainnon. Ei impressionistisen musiikin kuvallinen tulkinta edellytä kuvataiteen impressionistisen muotokielen omaksumista. Marjukka Vainion kuvat eivät ole ulkoilmamaalausta, ne eivät ole tästä maailmasta. Hänen kukkansa elävät edelleen leijuen oudossa avaruudessa. Ne eivät esitä hetkellistä vaikutelmaa, joka perustuisi taiteilijan havaintoon ja tuohon havaintoon vaikuttaviin illusorisiin ulottuvuuksiin, vaan pikemminkin taiteilijan rakentamaa hetkellistä vaikutelmaa. Vainio esimerkiksi käyttää fotogrammia, valottaa kasvinosia ja esineitä suoraan valoherkälle pinnalle. Tietyllä tavalla Vainio käsittelee kuitenkin samoja teemoja kuin impressionistinen maalari: tilallisuutta, liikettä, ilmavuutta, keveyttä ja läpikuultavuutta. Kaikkien näiden tuottamia vaikutelmia. Mutta hän lisää siihen analyyttisemman osaamisensa valon, kemian ja optisten ilmiöiden suhteen. Kenties juuri Debussyltä tulee mukaan myös riitasointujen

Teksti Otso Kantokorpi Kuva Marjukka Vainio

uvataiteessa impressionismilla on ollut vankka asema ja edelleenkin iso kannattajakuntansa. Taidemaalari Claude Monet (1840–1926) innoittaa yhä sekä katsojia että nykytaiteilijoita. Musiikissakin taitaa ainakin osittain olla samoin, sillä maineikkaimman musiikin impressionistin Claude Debussyn (1862–1914) asema musiikin historiassa on vakaa. Kun eräs nykytaiteemme jo tunnustetuista mestareista, valokuvataiteilija ja taiteilijaprofessori Marjukka Vainio (s. 1953), tarttuu Debussyn innoittamana kameraansa, herää katsojalla tietysti ennakko-odotus uudenlaisesta Vainiosta. Hänhän on tunnettu omalaatuisista kasvikuvistaan, jotka menevät hyvin lähelle kohdetta, usein häkellyttävällä intensiteetillä. Nimet ja sanat määrittävät usein katsomiskokemusta. Minäkin olin varautunut näkemään utuisia tai auringonkilossa kylpeviä lumpeita. Olin kuvitellut

käyttö: Vainion teokset eivät kaikessa kauneudessaan ole pelkästään harmoniaan pyrkiviä. Monessa teoksessa katsoja törmää yksityiskohtaan, jolla on myös häiritseviä ominaisuuksia.

Taiteilijan työt lähestyvät tietyllä tavalla myös maalauksellisuutta: varsinkin tummataustaiset työt tuovat mieleen alankomaalaiset 1600-luvun kukka-asetelmat – tuskin tahat-

tomasti. Tässä piilee samalla sudenkuoppa, jota Marjukka Vainio kiertelee. Alankomaalaisen taiteen 1600-luvun kultakausi oli sitä aikaa, jolloin porvarilliset, uskonnosta tai hoveista riippumattomat taidemarkkinat alkoivat kehittyä. Taiteesta tuli porvariskotien seinillä riiputettavaa omaisuutta. En mahda sille mitään, että osa Vainion töistä alkaa ylenpalttisessa viehkeydessään muistuttaa sisustustauluja. Varsinkin ne, joissa on mukana silkkinauhoja. Karistin kuitenkin tämän ajatuksen pois kuvittelemalla, että Vainion historiatietoisuus tulee mukaan pienenä ironisena sivuvireenä. Uskoisin hänen leikittelevän taidehistorian ja visuaalisten konventioiden elementeillä samoin kuin runoilija Stephane Mallarmé (1842–1898) – joka inspiroi Debussytä tulkintoihin – leikitteli sanoilla ja vokaalien väreillä. Toivottavasti olen oikeassa. Marjukka Vainion Suite Debussy Galleria Heinossa 12.10. saakka. Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

595 Kauneimmat virret ja hengelliset laulut cd 23 koskettavaa laulua ja virttä. Esittäjinä mm. Tapiolan kuoro, Eino Grön, Seppo Ruohonen ja Kim Borg.

2200

3350

Armo jää

Heikki Räisänen

– Kalevi Lehtisen sanoja vuosien varrelta Kirja täynnä rakastetun evankelistan Kalevi Lehtisen hengellistä viisautta ennen julkaisemattoman kirjemateriaalin pohjalta. Miten täydellinen sanoma ja epätäydellinen ihminen sopivat yhteen? Olli Valtosen esipuhe ja Leena Lehtisen loppusanat. 22,00 (24,90)

Taistelua ja tulkintaa – Raamatuntutkijan tarina Merkittävän uran kansainvälisesti arvostettuna raamatuntutkijana tehnyt Heikki Räisänen palaa muistelmateoksessaan yliopistomaailmaan, maailmankatsomuksensa muotoutumisen ja kansainvälisen menestyksen vuosiin. 33,50 (37,90)

3500 Teemu Kakkuri

Suomalainen herätys – Herännäiskristillisyyden historia nälkävuosista Nokia-Missioon Herätysliikkeet ovat vaikuttaneet monin tavoin suomalaiseen kulttuuriin ja uskonnolliseen ajatteluun. Ne ovat haastaneet kirkon ja muokanneet käsityksiä uskosta, elämästä ja yhteiskunnasta. Mitä niistä tulisi tietää? Miten ne ovat syntyneet, ja miten ne vaikuttavat nykyään? 35,00 (38,90)

UUSI TIE

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

1290 Franciscus Assisilainen dvd Michael Curtisin (Casablanca) ohjaama elokuva Franciscus Assisilaisesta. Suomenkielinen tekstitys. K12.

www.sacrum.ﬁ

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Vihatyö, huuto ja raivo, voi auttaa luovuuteen ja rohkeuteen.

Myrskyn mentyä. Carita Hellsten on käynyt läpi surun, masennuksen, vihan ja loppuun palamisen. Vaikeille tunteille avautuminen on tuonut lopulta levollisuuden.

Levollisuus on prosessi Carita Hellsten kirjoitti miehensä kanssa kirjan hyväksymisestä, kun parin elämässä oli suuria haasteita. Kirja viitoittaa tietä kaaoksesta luottamukseen. Teksti Anna Taipale Kuva Sirpa Päivinen

itä sanoa läsnäolosta, kun on stressaantuneimmillaan? Kustantaja ehdotti terapeuttipari Carita ja Tommy Hellstenille uuden kirjan teemaksi levollisuutta, kun nämä kamppailivat valmennusyrityksensä epäonnistuneen yrityskaupan myötä konkurssiuhan alla ja pelkäsivät menettävänsä työnsä ja kotinsa. Vuoropuhelumuotoinen Levollisuuden kirja syntyi aikana, jolloin Hellstenien yritys kohtasi odottamattomia vaikeuksia. Kolmen vuoden kuluttua kaupasta olivat jäljellä enää velat ja kaksi työntekijää. Hellstenit eivät tienneet puoleentoista vuoteen, saavatko he pitää kotinsa, ja käsittelivät pitkään ajatusta siitä luopumisesta. – Lopulta kykenimme suostumaan tilanteeseen ja olemaan kiitollisia siitä, että meillä on talo, jonka voimme myydä. Onneksi niin ei tarvinnut tehdä, Carita Hellsten kertoo. Hellstenien kirja ei niinkään kerro levollisuudesta kuin siitä prosessista, jossa levollisuuteen siirrytään kaaoksen keskellä. – Koen, että kun haasteet kasvavat suuriksi, on pakko todeta, ettei voi kontrolloida asioita. Teen kaiken minkä

pystyn, mutta antaudun suuremmalle voimalle. Tämä ei tarkoita luovuttamista vaan luottamista, Carita Hellsten sanoo.

– Aloin tuntea, että ollessani yhteydessä itseeni olen yhteydessä myös korkeampaan voimaan, Jumalaan. Kun avaudun läsnäoloon ja voin hyvin, koko elämä on rukousta.

Kun yrityksen alamäki jatkui ja Hellstenit olivat tulevaisuudesta peloissaan, he palasivat yhä uudelleen ajatukseen siitä, että jos yrityksen oli tarkoitus olla maailmassa, niin tapahtuisi. Jos asiat eivät järjestyisi, sitten kuuluisi olla niin. Carita Hellsten uskoo, että olemassaolollamme ja kaikella, mitä elämässä kohtaamme, on syvempi merkitys. Tämä on hänen mukaansa prosessiajattelua: kun koemme, että meillä on oma paikkamme universumissa, meidän on helpompi suostua elämälle sellaisena kuin se on. Ihminen tarvitsee armoa itseään kohtaan, jotta hän voi ajatella olevansa arvokas osa kokonaisuudessa, johon myös kärsimys kuuluu. Carita Hellstenin mukaan armollisuus on sitä, että antaa itselleen oikeuden keskeneräisyyteen ja oppimiseen eikä käytä energiaansa itsesyytöksiin. – Vaikka tunteet ja olosuhteet muuttuvat, levollinen pysyy omassa itsessään, yhteydessä kehoonsa ja aisteihinsa. Elämä kuitenkin väistämättä ravistelee, ja harva pysyy itsessään koko ajan. Harjoituksen myötä tie takaisin läsnäoloon kuitenkin lyhenee.

Carita Hellsten on tuntenut elämässään syvää surua lasten menetysten kautta. Hän on kokenut masennusta ja uupumusta. Ennen viimeisimmän kirjan kirjoittamista ja vaikeaa aikaa yrityksen kanssa hän kävi läpi loppuun palamisen. Ensimmäiset kaksi viikkoa hän joko istui keinutuolissa tai nukkui. Ainoa tavoite oli laittaa ruokaa kerran päivässä. – Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun voin huonosti, joten tiesin, mitä minun pitää tehdä hoitaakseni itseäni. Hyväntahtoisuus ja armollisuus, siis itsensä rakastaminen, on äärettömän tärkeää, kun toipuu uupumusmasennuksesta, Hellsten sanoo. – Me tahdomme aina voida hyvin ja päästä ikävistä tunteista mahdollisimman nopeasti eroon. Mutta jos vaikeille tunteille avautuu silloin, kun niitä on, ne ensin voimistuvat ja lopulta laantuvat, hän uskoo. Carita Hellsten kävi työhuoneellaan tekemässä vihatyötä, huusi ja raivosi. Hän tiesi, että tämä on se kokemus, jonka hän nyt tarvitsee ja josta hän selviää. Tervehdyttyään hän on saanut kiinni valtavasta luovuudesta ja rohkeudesta, jota hänellä ei aiemmin ollut.

Hetki olohuoneessa television ääressä vuonna 1995 herätti Carita Hellstenissä tunnelman, johon hän on halunnut palata yhä uudelleen. – Seurasimme perheeni kanssa Euroviisuja, kun norjalainen Secret Garden esitti valtavan kauniin Nocturne-kappaleen. Koin itsessäni avautumisen ja yhteyden tunteen. Nousin seisomaan ja nautin muun perheen ihmetellessä, mitä tuo nyt tekee. Sen jälkeen aloin tietoisesti hakeutua tuohon läsnäolon kokemukseen, ensin joogan ja meditaation kautta. Aiemmin rukous oli Carita Hellstenille tapa etsiä levollisuutta. Hän pyysi asioita ja antoi itse vastineeksi lupauksia. Pikku hiljaa rukouksen merkitys muuttui.

Juuri nyt Hellstenien liiketoiminta alkaa näyttää valoisammalta. Carita Hellsten ilahtuu huomatessaan ehtivänsä itseksensä kävelylle ennen seuraavaa työtehtävää. – Armo on myös sitä, että hyväksyy omat tarpeensa ja ottaa niistä vastuun. Minä olen aina tarvinnut paljon yksinoloa, hän sanoo. – Haasteeni on, että pidän levollisuuteni mukana myös ihmisjoukossa. – Levollisuudesta seuraa onnellisuutta, Hellsten pohtii. Onnen ydin on hänen mielestään suhtautumisessa elämän tapahtumiin pikemminkin kuin tapahtumissa itsessään. – Kun olen itsessäni, onni on siinä. Muuta ei tarvita.

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Koko elämä Keskuspuistossa Hämeenlinnanväylällä jyrisee autojen virta, mutta heti tien itäreunasta, Suomalaisvenäläisen koulun kohdalta, alkaa metsä: Keskuspuisto.

Kaupungin kasvo: Heikki Huotari

Teksti Katri Simonen Kuva Jani Laukkanen

Lähijäätelöä aidoista raaka-aineista

Ensimmäiset oranssit jäätelöpurkit ilmestyivät kauppojen pakastealtaisiin helmikuussa 2013. Siitä lähtien Kolmen kaverin jäätelöt ovat lähteneet vikkelästi jäätelönystävien matkaan. Joskus menekki on niin suurta, että osa jäätelöistä loppuu kesken. Makuja on kahdeksan: vanilja-mansikka, vanilja, mustaherukka-appelsiini, suklaa, valkosuklaa-vadelma ja mustikka-kardemumma sekä kesällä markkinoille tulleet kahvijäätelö ja punaherukka-kermajäätelö, ripauksella Madagaskarin vaniljaa. – Ihmisten ehdoton suosikki ja myös oma suosikkini on vadelmavalkosuklaa. Hyvänä kakkosena tulee mustikka-kardemumma, josta tulee monelle mieleen vanhanajan mustikkapiirakka. Mustaherukka-appelsiini jakaa mielipiteitä ehkä eniten. Osa tykkää, osa ei, mutta niin pitää ollakin, kertoo Heikki Huotari, yksi Kolmen kaverin jäätelötehtaan perustajista. Elintarvikealalta jäätelötehtailijoiksi siirtyneet Huotari, Sauli Saarnisto ja Ilkka Wikholm olivat työkavereita myös aiemmin. Tilat pienelle jäätelötehtaalle löytyivät Itä-Helsingin Kontulasta, Primulan leipomon entisistä tiloista. – Ajatus jäätelöstä tuli vain jostain. Ostimme pienen jäätelökoneen ja teimme koeannoksia. Opiskelimme jäätelöntekoa myös Italiassa. Kolmen kaverin jäätelötehtaalla on kolmetoista työntekijää. Kesällä jäätelökoneet kävivät kuumina, kun kylmää herkkua tehtiin aamusta iltaan. – Olimme jo vähän pulassa. Jouduimme palkkaamaan työntekijöitä nopsaan tahtiin. Itse ehdin pitää viikon kesäloman, sanoo Huotari. Suosion salaisuus piilee varmasti siinä, että jäätelöt valmistetaan aidoista raaka-aineista: kotimaisista marjoista, kermasta, maidosta, kananmunista ja sokerista. Marjat ensi vuoden

jäätelöihin varattiin jo kesällä. Nopeimmillaan jäätelö on kuluttajan lusikassa jo vuorokauden kuluttua valmistuksesta. Makuja testataan yhdessä, ja raati on tiukka. Jos yksikin miehistä on sitä mieltä, että tätä makua ei kehitellä pidemmälle, idea tyssää siihen. Alussa 3 kaverin jäätelöitä sai pääkaupunkiseudulta, mutta nyt ne ovat levinneet ympäri Suomen. Kaukaisin myyntipiste on Rovaniemi. Heikki Huotarin työpäivä alkaa usein jo aamukuudelta. Neljältä iltapäivällä hän hakee viisivuotiaan tyttärensä päiväkodista. Perhe on tärkeä voimavara. – Olen aamuvirkku. Illalla menenkin nukkumaan tyttäreni kanssa suurin piirtein samaan aikaan. Kerran tyttäreni sanoi, että ”iskä, eikö sun pitäisi alkaa joksikin muuksi, vaikka koulun rehtoriksi, niillä on pitkät lomat”. Huotarilla on yhteinen kesämökki siskon perheen kanssa Porvoossa. Syksyllä aikaa kuluu mökillä kantarelleja ja suppilovahveroita keräten. Savustetun kalan kanssa Huotari tekee hyvän sienikastikkeen. Jälkiruoaksi maistuu tietysti jäätelö. Asun Arabianrannassa, jossa on parasta meren ja luonnon läheisyys. Kotiovelta pääsee kesäisin luontoon ja talvisin hiihtoladulle. Naapuritontilla on myös viljelylaatikkomme, josta saamme syksyisin paljon satoa.

P.S.

Nautin, kun onnistun ratkaisemaan jonkin pienenkin yksityiskohdan. Esimerkiksi, kuinka saada sula suklaa jäätelön joukkoon niin, ettei se jähmety liian aikaisin. Ihmettelen, miten jäätelöstä löytyy aina uusia vivahteita, vaikka luulee kokeilleensa jo kaikkea. Marjo Hentunen

iisa Jouttimäki on jokapäiväisellä pyörälenkillään, tällä kertaa matkalla Kauppakeskus Kaareen, jossa on ”se mälli” eli ostoskeskus. – Olen pyöräillyt Keskuspuistossa jo yli 60 vuotta,

hän sanoo. Puisto ei ole paljon muuttunut. Asfalttiteitä on tullut, ja viittoja. – Mutta jänis loikki juuri tien poikki. Joskus olen melkein törmännyt hirvenvasaan.

Jouttimäellä, jos kellä, on juuret Keskuspuistossa. Hänen vanhempansa on vihitty, hän itse ja hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ovat syntyneet ja hänen työpaikkansa on sijainnut kilometrin säteellä puistosta. Kävellään summamutikassa puistoon syvemmälle. Asfaltti- ja hiekkateiltä poikkeaa polkuja. Juurakoita, muurahaispesiä… Vihreän välistä pilkottaa sinistä – sadevesitynnyreitä. Kasvimaa. Ruskettunut nainen. Sari Bergman kertoo hääräävänsä palstalla tai menevänsä sieneen aina, kun ei ole mökillä. Nelilapsinen perhe muutti aikanaan alueelle isoon omakotitaloon Lassilasta. Nykyisin talon toisessa päässä asuu pojan perhe. – Talvisin hiihdetään miehen kanssa Pitkäkoskella. Siellä on Helsingin paras maja ja parhaat munkit. Kaupunki yritti purkaa sen, mutta majan puolesta kerättiin nimiä. – Turistit menevät Paloheinän majalle, joka on Helsingin isoin hiihtomaja. Paikalliset tykkäävät enemmän Pitkäkoskesta, Bergman, 68, puhelee. Hän on palstalla noukkimassa kehäkukkia. – Minulla on jo paljon terälehtiä kuivattuna. Olen käynyt kurssin: voin tehdä kehäsiä jotain jot kukkavoidetta. Aina pitää keksiä uutta.

Mallia Amerikasta Keskuspuisto syntyi virallisesti sata vuotta sitten Helsingin ensimmäisen asemakaavaarkkitehdin, Bertel Jungin, esityksestä. Esikuvina olivat New Yorkin, Chicagon ja Bostonin suuret keskuspuistot, joiden piirustuksiin Jung tutustui kongresseissa Saksassa. Väestönkasvu ja teollisuus keskittyivät 1800-luvun loppupuolelta lähtien voimakkaasti kaupunkeihin. Ilmanlaatu huononi. Puistoja tarvittiin henkirei’iksi ja virkistysalueiksi etenkin ahtaasti asuvalle työväestölle. Helsingistä uumoiltiin suurkaupunkia. Silti Bertel Jung halusi jättää kaupungin keskelle laajan rakentamattoman alueen. – Jo 1910-luvulla tiedettiin, että auto on tulevaisuuden liikenneväline raideliikenteen ohella. Siksi uusia asuinalueita voitiin suunnitella kauaskin keskustasta, Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld valaisee.

n kesNykyinen ölönkuspuisto Töölönn lahdelta Vantaan rajalle kattaa lähes tuhat hehtaaria. Voimassa oleva Helksittäiset asemasingin yleiskaava 2002 ja yk yksittäiset kaavat säilyttävät puiston nykyisellään. aan nyt noin Uutta asemakaavaa laaditaan ttuu vuoteen vuosille 2016–2030, ja visio ulottuu iihen, et2050 saakka. Siinä varaudutaan siihen, tä pääkaupunkiseudun väkiluku kasvaa 1,2 miljoonaan. Yleiskaava-arkkitehti Marja Piimiehen mukaan kantakaupunkia tullaan laajentamaan siten, että moottoriteitä muutetaan katumaisiksi kaupunkibulevardeiksi eli teiden molemmin puolin rakennetaan tiiviitä kortteleita. – Myös Hämeenlinnanväylän Keskuspuiston puoleinen reuna ramppi- ja melualueineen osoitetaan rakennusalueeksi, Piimies sanoo.

Kenen kadulla kuljet? Leankatu

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Mutta epäilen, että voide jää tekemättä ja ensi vuonna heitän terälehdet pois, hän nauraa. Palstamaan reunalla ylenee korkeita keltaisia kukkia. Maa-artisokka kukkii tänä vuonna. – Maa-artisokasta saa ihanaa keittoa. Niiden kuorimisessa vain on hitonmoinen homma, sanoo eläkkeelle juuri jäänyt psykologi ja psykoterapeutti Sari Bergman. Nuori nainen ja säihkykatseinen paimenkoira etenevät hiekkatiellä reipasta vauhtia. – Kerran päivässä lenkkeillään, Meeri Kivisaari, 17, sanoo. Hän käy myös juoksemassa kuntosalilla. – Metsässä tuntuisi tyhmältä juosta ilman koiraa. Ja jos juoksisin Tinkan kanssa, en varmaan pysyisi messissä. Kivisaari on asunut lähistöllä koko ikänsä ja asuisi vaikka aina. On rauhallista, kulkuyhteydet hyvät. Hänen toiveammattinsa on juristi. Isä, rattaat, mäyräkoira. ”Tämä paketti”, toteaa Aarre Elo, 34. Hän on hoitovapaalla ja käy puistossa kolmesti päivässä. – Jo 30 vuotta on koluttu Keskuspuistoa. Välillä olen ollut muuallakin, mutta aina on tultu takaisin. Kaikkea löytyy. Jänniä luolia, bunkkereita, juoksuhautoja. Koirapuisto, leikkipuisto, sieniä, marjoja. – Airsoft-kentällä nuoret pelaavat oikeannäköisillä leluaseilla. Me käydään siellä, heitän Adalle käpyjä, joita se tykkää syödä, ja Ansa-tyttö ihmettelee, isä Aarre Elo kertoo.

Henkireikä. Meeri Kivisaari lenkittää Tinkaa Keskuspuistossa joka päivä. Puisto palvelee muun muassa ulkoilijoita, työmatkapyöräilijöitä, ratsastajia, sienestäjiä, juoksijoita ja palstaviljelijöitä.

Ohi kahisee tuulipuku, ja tummat hiukset liehuvat. Madhu Bhatt, 43, on juoksulenkillä, kuten aina, kun hänellä on vapaapäivä. – Näen joka päivät samat ihmiset. Mutta suomalainen kulttuuri, emme puhu, hän hymyilee. – Kun anoppi tulee Intiasta, me kierrämme täällä joka päivä. Tämä on myös anopin lempipaikka. Delhissä meillä on puisto, viisi kertaa suurempi, mutta se ei ole turvallinen. Nainen voi mennä sinne vain, jos mies on mukana, Bhatt kertoo. Liikenteen kohina alkaa taas voimistua, Kehä I rajaa Keskuspuistoa Pirkkolaan päin. Kulkusiltaa kehätien yli suihkivat kotiin palaavat kypäräpäät. Länsi-Pakilassa asuva 55-vuotias mies kertoo pyöräilevänsä työmatkat 4–5 kuukautena vuodesta. – Aikaa yhteen suuntaan, kahdeksaan kilometriin, menee reilu puoli tuntia. Vaimon kanssa käydään puistossa myös kävelemässä, ja kun poika oli pieni, hän pelasi kentällä. – Ollaan asuttu täällä 31 vuotta, mies sanoo tähyten jo eteenpäin.

Kaupungilta bongattua

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

SIRPA PÄIVINEN

Lea synnytti Jaakobille poikia Länsi-Pasila on siitä poikkeuksellinen kaupunginosa, että sen kadunnimistä löytyy Raamatun naisia: Eeva, Ester, Juudit, Hanna, Lea, Magdaleena, Mirjam, Raakel, Ruut ja Susanna. Raamatun naisten muistamista Puu-Pasilan kadunnimissä ehdotti aikoinaan Väinö Kantele, joka työskenteli Pasilan pappina 1900-luvun alussa. Yli 20 vuotta lähetyssaarnaajana Kiinassa toiminut Kantele sai oman kadunpätkän Länsi-Pasilaan vuonna 1977. Leanportti sijaitsee Ylen Isoa pajaa vastapäätä, ja siitä erkanee Leankatu. Lea oli 1. Mooseksen kirjassa mainittu Jaakobin vaimo, joka synnytti Jaakobille kuusi poikaa sekä tyttären. Lean sisko Raakel oli myös Jaakobin vaimo. Kaiken lisäksi naiset ja Jaakob olivat serkuksia.

Jaakob ei pystynyt kohtelemaan vaimojaan tasapuolisesti. Hän oli alun perin rakastunut Raakeliin, mutta tyttöjen isä halusi naittaa heidät ikäjärjestyksessä ja turvautui huijaukseen. Herra auttoi hyljittyä, vanhan käännöksen mukaan ”sameasilmäistä” Leaa tekemällä tästä hedelmällisen, kun taas kauniimpi Raakel ei saanut lasta pitkään aikaan. Uuden käännöksen mukaan Lealla tosin oli ”lempeät” silmät. Välillä sisarukset kävivät kauppaa yhteisestä miehestään, panoksena Ruuben-pojan keräämät lemmenmarjat! Moniavioiseen perhekuntaan kuuluivat myös kahden orjattaren synnyttämät pojat. Eira Serkkola Lähteenä myös: Antti Mannisen teos Kenen kadulla asut.

Näitkö kaupungilla jotain kiinnostavaa? Katri Saarela kuvasi Sirkus Finlandian hevoset laiduntamassa Kaisaniemessä. Jos kuvasit jännän koristeen talon seinässä, hassun kyltin tai vaikka kissan kassissa junassa, lähetä vaakakuva tälle palstalle.

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Tiellä tähtiin Tekijän muotokuva

Tuomas Timonen tuo lavalle kuolemansynnit Kun eri taiteenaloja yhdistävästä Taite ry:stä pyydettiin Tuomas Timosta käsikirjoittamaan ja ohjaamaan esitys nimeltä Seitsemän uutta kuolemansyntiä, hän oli hieman ihmeissään. Timonen mietti, miksi juuri häntä pyydettiin sen ohjaajaksi, koska tämäntyyppiset asiat tuntuivat etäisiltä metallimusiikin parissa kasvaneesta. – Toisaalta heräsi uteliaisuus. Olen usein joutunut tekemisiin asioiden kanssa, jotka tuntuvat vierailta ja epätodennäköisiltä. Pohdin, onko tässä nyt minulle kasvun paikka joutuessani näin vastatusten oman metallimenneisyyteni kanssa. Poikkitaiteellisella produktiolla oli ollut alussa toinen ohjaaja, joten Timoselle tilanne oli siinäkin mielessä erikoinen. – Ensimmäiseksi kysyin työryhmältä, onko esityksen nimessä pakko olla sana uusi ja mikä vika vanhoissa kuolemansynneissä on. Nimi kuitenkin jäi ennalleen, onhan ajatuksena tarkastella, mitä kristinuskon perinteestä lähtevät kuolemansynnit merkitsevät meille nykypäivänä. Esitystä varten haastateltiin eri alojen vaikuttajia, kuten esseisti Antti Nyléniä, kasvatustieteen emeritusprofessoria Kari Uusitaloa, teatteriohjaaja Milja Sarkolaa, avaruustähtitieteen professoria Esko Valtaojaa, piispa Irja Askolaa ja toimittaja Hannu Taanilaa. Heiltä kysyttiin, mikä on heidän suhteensa uskontoon, mitä he ajattelevat synnin käsitteestä, mitä kuolemansynnit voisivat olla nykyajassa ja voiko niitä irrottaa uskonnollisesta yhteydestä. – Haastateltavat eivät antaneet mitään listaa uusista synneistä. Suurin osa oli päätynyt siihen, että uudetkin sisältyvät vanhoihin kuolemansynteihin, jotka ovat ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo, Tuomas

Timonen kertoo. Teoksen ohjaajaa kiinnostaa kuolemansyntien syvempi, metaforinen taso. Timonen on kirjoittanut esitykseen puheenvuoron, joka sisältää omaa pohdintaa yhdistettynä haastateltavien vastauksiin. Seitsemän uutta kuolemansyntiä koostuu tekstin lisäksi tanssista, musiikista ja valaistuksesta. Tanssija Panu Varstala esittää tunnin mittaisen soolon. Esitykseen on valittu teeman mukaista hengellistä musiikkia. Sävellyksiä on Bahcilta, Monteverdiltä, Wagnerilta ja Ligetiltä, mutta mukana on sävyjä myös moderneilta säveltäjiltä, Tom Waitsilta ja Scott Walkerilta. Musiikista vastaavat Juha Hostikka, Niko Kumpuvaara ja Arttu Takalo. Teoksen visuaalisen puolen suunnittelevat Teemu Nurmelin ja Max Wikström. Dramaturgiksi kymmenen vuotta sitten Teatterikorkeakoulusta valmistunut Tuomas Timonen on tehnyt viime vuosina melko vähän ohjaustyötä. – Halusin keskittyä välillä kirjoittamiseen, sanoo kolme runokirjaa ja kymmenkunta näytelmää kirjoittanut Timonen. Hän on nyttemmin myös tehnyt romaanidramatisointeja, opettanut Teatterikorkeakoulussa sekä toiminut yhtyeittensä Arkaainen verenhimo ja Ilomantsin optiikka parissa. – Olen onnellinen voidessani tehdä monentyyppisiä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Mielekkäässä ryhmässä toimiminen ohjaa pois minäkeskeisyydestä, joka on tyypillistä kirjoittavalle ihmiselle. Työasioista taas irrottaudun parhaiten leikkipuistossa neljävuotiaan tyttäreni seurassa. Marjo Kytöharju Taite ry:n Seitsemän uutta kuolemansyntiä -esityksen ensi-ilta pe 17.10. klo 19 Teatteri Avoimissa ovissa

Aina ei tarvitse voittaa laulukilpailua. Laura Reunanen ja Jere Ralli raivaavat omin voimin tietään tähtiin. Teksti Outi Reinola Kuva Juha Reunanen

asarmikadun Savoy-teatterissa vallitsee täydellinen hiljaisuus. Pienoiskabaree on ohi, näyttämön valot ovat sammuneet ja verhot sulkeutuneet. Sitten hiljaisuus repeää: aplodit kajahtavat, yleisö tömistää ja huutaa bravo-huutoja. Laulaja Laura Reunanen palaa näyttämölle. Café de Abejas esittää vielä yhden kappaleen. Sitten ryhmä kumartaa uudelleen ja uudelleen aplodien pauhatessa. Jälkeenpäin esiintyjät onnittelevat toisiaan ja hämmästelevät: Teimmekö sen todella? Toteutimmeko juuri ison unelman omin voimin? Laulajan ura ei kuulunut Laura Reunasen haaveisiin. Lukion jälkeen hän pohti erilaisia ainevaihtoehtoja, ja klassinen kreikka ja assyriologia kiinnostivat eniten. Niinpä Reunanen hakeutui yliopistoon. Opintojensa ohella hän teki töitä valokuvaajana ja kävi laulutunneilla. Esiintyväksi taiteilijaksi ryhtymisestä on kiittäminen rakkautta ja kahden luovan ihmisen inspiroitumista. Kun Reunanen tapasi kitaristi Jere Rallin, he huomasivat nauttivansa samantyyppisestä musiikista. Pariskunnan ensimmäinen oma kappale syntyi puolivahingossa. – Jere kertoi tehneensä kitaralle kauniin sointukierron. Luin juuri ranskaksi Baudelairen runoja ja aloin laulaa La Beautén tekstiä sävellyksen päälle. Huomasimme, että kas, siitähän tuli biisi. Vaikka kappaleita tuli lisää, kesti monta vuotta ennen kuin he alkoivat uskoa musiikkinsa suosioon. – Olemme aina tehneet musiikkia ensisijaisesti toisillemme. Se on tapa etsiä yhteyttä, Reunanen sanoo. Duon chansontyyliset kappaleet kertovat enimmäkseen runoudesta, romantiikasta ja rappiosta. Nuori pari soitti ja lauloi tuttavien bileissä, näyttelyiden avajaisissa ja juhlissa. – Joka keikka poiki kaksi lisää, Jere Ralli toteaa.

Kova työ kannatti. Laura Reunanen ja Jere Ralli ovat tote

Nyt keskitymme seuraavaan levyyn. Parasta itsenäisessä tekemisessä on se, että koko ajan oppii uutta.”

”

Moni rohkaisi Laura Reunasta osallistumaan Idols- tai Voice of Finland -laulukilpailuun. Ajatus tuntui hänestä vieraalta. – En ole koskaan haaveillut suuresta maineesta, ja vierastan tehtyjen idolien maailmaa. Kun keikkoja alkoi tulla lisää, pariskunta joutui miettimään, mitä haluaa tulevaisuudelta. Syksyllä 2012 pari päätti tehdä levyn. Kokoonpano kasvoi duosta kvartetiksi, kun mukaan tulivat perkussionisti Ilari Launonen ja sellisti Saara Viika. Bändi päätti etsiä levylleen tuottajaa kaupalliselta puolelta. – Halusimme tehdä kaiken itse ja asetimme levyn ennakkotilaukseen. Teimme valtavasti töitä tilausten myymiseksi. Ennakkotilauksilla saatiinkin puolet levyn kuluista kokoon,

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Värien lumoissa KIRJA ”Seepia on tummaakin tummempi ruskea. Siitä huolimatta se ei ole synkkä vaan elävä ja lämmin, niin kuin hyvin paistetun limpun pinta, kupillinen vahvaa kahvia tai kaskaiden sirityksen täyttämä etelän yö, jonka pimeä on paksua, pehmeää kangasta.” Näin kuvailee mustekalan musteesta saatua ruskeaa kuvittaja ja taidemaalari Riikka Juvonen, joka on kirjoittanut aistivoimaisia, kepeästi polveilevia pienoisesseitä väreistä. Kirjassaan Valon paletti hän esittelee koboltinsinisen näin: ”Koboltti on myrkyllinen, hopeanvaalea alkuaine, jota löytyy erityisesti nikkeli- ja hopeapitoisten vuorien uumenista. Se on saanut nimensä saksankielisestä vuorenpeikkoa tarkoittavasta sanasta kobold. Kun entisaikojen kaivosmiesten lyhtyjen valokeilat osuivat tunnelien seinämissä välkehtivään kobolttihohteeseen, he uskoivat näkevänsä vuorenpeikkojen silmien kiiluvan pimeässä.” Värit kantavat kulttuurihistoriaa, sillä missä ikinä ihminen on kulkenutkin, hänen jalanjäljistään löytyy värejä. Jo luolamiehet ja -naiset piirsivät seiniin maajauheilla.

uttaneet itse levyn, pienoiskabareen ja Euroopan kiertueen.

Reunanen sanoo. Levy maksoi painatuskuluineen noin 3 000 euroa. Summalla sai tuhannen kappaleen erän lasimastereineen ja ekologisen pahvikannen. Levy äänitettiin Reunasen isän valokuvausstudiolla, jossa myös kuvattiin levyn kansi. Taianomaiseen kanteen Jere Ralli ja Laura Reunanen kuvasivat ensin erikseen toisensa, jonka jälkeen he koostivat kuvan tietokoneella. Samalla DIY- eli tee-se-itse-periaatteella ovat syntyneet myös Café de Abejasin musiikkivideot. Pariskunta kiittää ystäviään ja lähipiiriään avusta. – Koetamme itse muistaa kunnioittaa kaikkien työpanosta ja tuoda sen esiin, koska luovilla aloilla on niin järkyttävän paljon nuorten riistoa. Omasta levystä haaveilijoita Laura Reunanen rohkaisee tarttumaan toimeen. Itsenäisenä artistina pääsee toteuttamaan unelmiaan, mutta tekeminen vaatii kurinalaisuutta ja vahvaa uskoa omaan juttuun. Reunanen antaa yhden käytännön neuvon

aloitteleville muusikoille ja taiteilijoille: – Huolehdi siitä, että saat ainakin omat kulut katetuksi. Arvosta niin paljon omaa tekemistäsi. Reunanen painottaa, että tekemisen täytyy olla hauskaa, koska siihen kuluu oma vapaaaika. Häntä ja Jere Rallia motivoi kokeilla, kuinka pitkälle oma kappale ja tulkinta voi kantaa. – Viime vuonna pääsimme keikkailemaan myös Euroopassa, muun muassa kolmesti Berliinissä. Tämän vuoden keväällä suuri haaste oli pienoiskabaree Savoy-teatterissa performanssitaiteilija Noora Palotien kanssa, Ralli kertoo. Esiintyminen Savoyssa vaati paljon etukäteistyötä mutta ei huimia rahasummia. Savoy-teatterin vuokra oli 1 800 euroa ja siihen sisältyivät valot. – Myimme taas lippuja etukäteen. Tulot jäivät pieniksi, mutta katoimme kaikki työryhmän kulut ja saimme toteutettua upean shown. – Nyt keskitymme seuraavaan levyyn. Parasta itsenäisessä tekemisessä on se, että koko ajan oppii uutta.

Toteuta unelmasi 1. Jos unelmasi on laulaminen, ala laulaa. Esiinny peilille, omille porukoille, kavereille ja naapureille. 2. Kuuntele palautetta, jonka saat. 3. Jos haluat tehdä omaa musiikkia, esitä sitä. 4. Hyödynnä netti. Lataa sinne video omasta esiintymisestäsi 5. Kuuntele itseäsi. Kuinka pitkälle oma motivaatiosi kantaa?

Laura Reunasen ja Jere Rallin vinkit: 1. Keskity siihen, mitä rakastat. 2. Tee realistisia suunnitelmia. 3. Älä kadehdi muiden taitoja tai menestystä. 4. Kuuntele palautetta, mutta älä masennu kritiikistä. 5. Älä pelkää pyytää apua ja muista kiittää siitä.

Juvonen on lukenut ja matkustanut paljon. Hän tuntee taidehistoriaa ja osaa popularisoida sitä muutaman sivun pituisissa teksteissään. Vähintään yhtä tärkeitä ovat taidemaalarin omat kokemukset ja havainnot. ”Niin hyvää kuin vihreys luonnossa onkin, sen käyttäminen maalauksissa on minulle vaikeaa. En hallitse sitä, vaan se karkaa minulta aina jonnekin tavoittamattomiin, takaisin sinne mistä se on tullutkin, viidakkoon, metsään, niityille.” Mutta oliivinvihreä on Juvoselle rauhallinen sävy, ”vihreiden perheen aikuinen, joka ei tohise paletilla kuten sitä kerkeämmät keväänvihreä ja vermillioninvihreä”. Paynen harmaasta ei puhuta arkikielessä. Se on akvarellimaalarien suosima keinoväri, joka rekisteröitiin väriksi vuonna 1835; ”helppo ja taipuvainen kuin opetettu koira”. Aitoa ultramariinin sinistä sen sijaan saadaan Afganistanin vuorten rinteistä. Sieltä louhitaan sinistä puolijalokiveä nimeltä lapislatsuli. ”Ultra mare” tarkoittaa meren takaa. Eira Serkkola Riikka Juvonen: Valon paletti. Retkiä värien maailmaan. Kirjapaja 2014.

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Hiljentyminen. Pastori Lauri Maarala aloittaa aamunsa rauhallisilla liikkeillä ja yksinkertaisilla rukouslauseilla, jotka auttavat häntä avautumaan Jumalan läsnäololle.

Rukousta joka Ihminen voi rukoilla paitsi sanoilla, myös koko olemuksellaan ja kaikilla aisteillaan. Erilaiset tavat rukoilla heräävät kirkossa. Teksti Anu Heikkinen Kuva Sirpa Päivinen

un suomalainen rukoilee, hän panee kädet ristiin ja puhuu Jumalalle mielessään tai ääneen. Perinteinen mielikuva rukouksesta yhdistyy sanoihin ja ajatuksiin. Pastori Lauri Maarala toteaa, että rukous on sitäkin, mutta ihminen voi rukoilla myös koko olemuksellaan. – Rukous on sisimmän huokausta ja huutoa Jumalan puoleen. Viime kädessä ei ole kysymys sanoista. Rukouksen tarkoitus on avata sielumme, sydämemme ja koko olemuksemme Jumalalle, hän sanoo. Kesällä Mäntyharjun kirkkoherran virasta eläkkeelle jäänyt Maarala on vetänyt pitkään retriittejä, joissa keskitytään koko ruumiin rukoukseen ja sanattomaan sisäiseen rukoukseen. Hiljaisuuden harjoittaminen tarttui hänen mukaansa 1980-luvun alussa Lapin-vaelluksilta. – Jumala ei tarvitse näitä harjoituksia, vaan ne ovat avuksi ihmiselle, jotta voisimme laskeutua läsnäoloon Ju-

malan edessä. Kun ihminen osaa olla hiljaa sisimmässään, myös keho rauhoittuu. Ruumis liittyy olennaisesti ihmisenä olemiseen. Jokainen syntyy erilliseksi ruumiilliseksi olennokseen. Ruumiissaan ihminen elää, hengittää, syö, iloitsee, rakastelee, tuntee kipua ja lopulta kuolee. Siksi on luonnollista, että ihminen myös rukoilee ruumiissaan. – Ruumis muistaa kaiken paljon paremmin kuin mieli. Koko elämänhistoria on siinä läsnä. Ihminen saa tulla kaikkinensa Jumalan salaisuuden eteen, Maarala sanoo. Ruumiillinen rukous voi sisältää yksinkertaisia, rentouttavia liikkeitä, rauhallista kävelyä tai vain hiljaista, tietoista olemista omassa kehossa. Siihen voi liittää lyhyitä rukouslauseita tai esimerkiksi psalminjakeita. – Joka aamu herättyäni menen ulos ja teen hetken lempeitä, rauhallisia liikkeitä. Kenties käyn myös kävelyllä. Samalla toistan rukousta: ”Herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut.” Hengellisyydessä on kyse heräämisestä Jumalan läsnäoloon.

Sisimmän hiljaisuus voi olla ihmisen paras turva, sillä sinne on pääsy vain ihmisellä itsellään ja Jumalalla.”

”

Pastori Lauri Maarala

Kuunteleva rukous painuu ihmisen koko olemukseen, Lauri Maarala uskoo. Näin tapahtuu myös silloin, kun rukous koostuu sanoista. – Jeesus opetti vain Isä meidän -rukouksen. Kun toistan sen lauseita sydämeni aisteilla, sanat tulevat osaksi minua. Maaralan mukaan jatkuvasti ihmisessä läsnä oleva rukous on elämäntapa, jonka kuka tahansa voi oppia. Suurin työ on alkuun pääsemisessä. Pari hiljaista rukoushetkeä päivittäin voivat antaa elä-

mään enemmän hengitystilaa. Ihminen alkaa katsoa elämäänsä eri näkökulmasta ja kuulostellen. Askel voi konkreettisesti rauhoittua. – Mielemme vastustaa eniten hiljentymistä. Arkiminämme kokee itsensä turvattomaksi, jos siltä lakkaa tekeminen. Kun ego ei ole enää ohjaajan paikalla, se pelästyy. Mutta juuri pysähtymistä, hiljaisuutta ja rukousta maailma eniten kaipaa. Sisimmän hiljaisuus voi olla ihmisen paras turva, sillä sinne on pääsy vain ihmisellä itsellään ja Jumalalla. – Jeesus kehotti menemään sisälle huoneeseen ja rukoilemaan. Ymmärrän, että hän tarkoitti ihmisen sisimmän huonetta. Aamuisin tanssitaiteilija Riitta Vainio makaa kotinsa yli sata vuotta vanhalla lankkulattialla. Se on hänelle rukousta. Vainio venyttelee hitaasti ja kuulostelee, kuinka selkärangan nikamat avautuvat levossa. – Liikkuminen ei ole minulle enää helppoa, vaan minun täytyy herätellä kehoani pitkään. Rukous voi lähteä oman kehon tiedostamisesta, siitä, millaisia luita ja lihaksia itsessä on, kahdesta syövästä selviytynyt Vainio selittää. Vainio on Suomen modernin tanssin uranuurtaja, koreograﬁ, pedagogi ja terapeutti. Hän toi tanssin kirkkoihin jo 1960-luvulla. Vainio esiintyy edelleen. Lisäksi hän ja ohjaa liikkeeseen, kehon tuntemukseen ja rukoukseen keskittyviä kursseja seurakunnissa ja Luova Kasvu -kurssikeskuksessa Espoon Vanhassakartanossa, jossa hän myös asuu. – Nykypäivän ihmiset ovat rikkonaisia. Keskittyminen on vaikeaa, ja ruumis on rauhaton. Monella tietoisuus omasta kehosta on vähäinen. Liike herättää ihmisen kuulevat korvat, silmät ja solut. Liike voi lähteä hyvin pienestä. Riitta Vainion mukaan rukous on olemista ja hengittämistä. Se saa aikaan liikettä ihmisessä sekä ihmisen ja Jumalan välillä. – Jumala puhalsi ihmiseen elämän hengen. Siksi hengityksessämme on jotakin pyhää. Hengittäessämme voim-

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

solulla me olla yksinkertaisessa rukouksessa aina Jumalan yhteydessä, Vainio sanoo. Hiljaa oleminen , Raamatun tekstit ja liike yhdistyvät rukoukseksi Riitta Vainion elämässä päivittäin. Rytmiä tuovat säännölliset aamu- ja iltarukoukset, jotka hän on omaksunut vierailuillaan espoolaisessa karmeliittaluostarissa.

Rukous on olemista ja hengittämistä. Se saa aikaan liikettä ihmisessä sekä ihmisen ja Jumalan välillä.”

”

Tanssitaiteilija Riitta Vainio

– Luen Raamatun tekstejä ja viivyn hiljaisessa rukouksessa. Sieltä saan koreograﬁoihin, mitä annetaan. Jumalan sana kulkee hiljaisen hengityksen ja olemisen kautta liikkeeseen ja menee minussa syvemmälle. Puhuttu rukous ei tunnu Riitta Vainiosta luontevalta. Siksi hän tanssii. Vielä vuosikymmenten jälkeenkin Vainio joutuu perustelemaan sitä, miten tanssi voi olla rukousta. Vähitellen ennakkoluulot murtuvat. – Taustalla on vuosisatoja kestänyt dualistinen ihmiskäsitys. Vasta viime vuosikymmeninä kirkossa on alettu palata kristinuskon alkuperäiseen, positiiviseen käsitykseen ruumiillisuudesta, hän sanoo. Vainion mukaan kaikessa rukouksessa on kyse lepoon asettumisesta Jumalan edessä. – Liike voi jäädä yhtä mekaaniseksi kuin ulkoa opeteltu rukous, ellei sen sisältöön keskity. Olennaista on se, että liike tulee ihmiselle merkitykselliseksi. Vainiolle rukousta ilmaisevassa tanssissa on kyse siitä, että hän saa liikkua yksilöllisenä ihmisenä tilassa, jossa on läsnä vain hän ja Jumala.

– Liike rukouksena antaa minulle elämän. Joka on löytänyt elämän, ei pelkää kuolemaa. Henki tekee eläväksi kuolevaisen ruumiin. Kristinuskon ydin on, että ruumis nousee ylös. Kun sanat puuttuvat rukouksesta, ihmisen aistit saavat tilaa, sanoo arjen kristillisyyden kouluttaja Marjaana Kanerva. Aistit voivat avautua vaikkapa ikonin äärellä ja johdattaa Jumalan läsnäolon kokemiseen. – Rukoilija näkee maalauksen värit, tuntee suitsukkeen tuoksun, ehkä myös kuuntelee musiikkia. Ikonin edessä tehdään ristinmerkki ja kumarretaan. Käytämme aistejamme maailman hahmottamiseen. Ne voivat auttaa näkemään myös sisäisesti, Kanerva sanoo. Kirkkopalveluissa työskentelevä Kanerva kiertää paljon seurakunnissa. Hän etsii seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa tapoja, joiden avulla ihmiset voisivat syventyä omassa spiritualiteetissaan. Kanerva kertoo huomanneensa muutosta siinä, miten ihmiset ymmärtävät rukouksen. Erilaisia rukouksen muotoja on alettu pitää esillä seurakunnissa. Rukouselämään poimitaan vaikutteita kristinuskon pitkästä perinteestä. – Hiljaisuuden liike on toiminut kirkossamme jo vuosikymmeniä. Vähitellen on alettu ymmärtää, että rukous voi olla muutakin kuin puhetta. Tämä näkyy myös jumalanpalveluselämässä. Rukous on Marjaana Kanervan mielestä asenne, halu elää Jumalan yhteydessä. Rukous voi olla puhetta, läsnäoloa, vastaanottamista tai selittämätöntä pyhyyden kokemista. – Rukous on vuorovaikutusta Jumalan kanssa. Sitä voi verrata nousu- ja laskuveden rytmiin. Rukous ei pysy jatkuvasti samanlaisena, Kanerva pohtii. Konkreettiset asiat voivat auttaa hiljentymään ja syventymään rukoukseen. Kanervalle läheisimpiä on ikonimaalaus, johon hän tutustui muutama vuosi sitten. Hän on ollut myös ohjaajana ikoniretriitissä. – Kuten monissa muissa hengellisissä harjoituksissa,

myös ikonimaalauksessa kyse on läsnäolosta. Ikonin muoto ja värit syntyvät laudalle tavattoman hitaasti. Kun siihen keskittyy, Jumalan hahmo ihmisessä tulee vertauskuvallisesti näkyväksi. Ortodoksisessa perinteessä ikoni on ikkuna ikuisuuteen. Ikonia katsellessaan ihminen asettuu Jumalan katseen eteen ja katsekontaktiin Kristuksen kanssa. – Ikonimaalaus ja ikonin katseleminen on sanatonta vuorovaikutusta. Se on kuin rakkaussuhde, joka ei vaadi sanoja vaan elävän yhteyden. Rauhan, hyväksynnän , avoimuuden ja vastaanottamisen kokemukset saattavat avautua sanattomasta rukouksesta. Ihminen ei itse puhu, neuvottele tai käy kauppaa Jumalan kanssa, vaan on sanattomana Hänen edessään. – Myös rukousasennolla voi olla suuri merkitys. Perinteinen asento, jossa pää on painuksissa ja kädet ristissä, on aika suljettu. Jos kasvot on kohotettu ja kädet auki, koko keho kuvastaa vastaanottamista, Marjaana Kanerva sanoo.

Rukous on vuorovaikutusta Jumalan kanssa. Sitä voi verrata nousu- ja laskuveden rytmiin.”

”

Arjen kristillisyyden kouluttaja Marjaana Kanerva

Kanervan mielestä erilaiset tavat rukoilla antavat jokaiselle mahdollisuuden etsiä itselle sopivin. Hän haluaa rohkaista kokeilemaan uutta. Rukouksen ei tarvitse olla pakkopullaa. – Minulle kävelemisen ja rukouksen yhdistelmä on puhutteleva. Se tuo levollisuutta ja rauhaa. Eteenpäin vievä liike saa myös hengellisen sisällön. Lohdullista rukouksessa on Kanervalle se, että siinä voi liittyä johonkin, mitä kaikki kristityt ovat aina tehneet. – Kun ei itse jaksa, toiset rukoilevat.

14 Haaga ■ Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 09 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 09 2340

3230. Ke 8.10. klo 20 Iltamessu. Arto Nuutinen ja Olli Mönttinen. To 9.10. klo 10 Perhekerho. Syysaskartelu. Pe 10.10. klo 9.30 Lasten kirkkohetki ”Päivän touhut taakse jää.” Muroma-Nikunen, Aila Pihlajavesi ja Olli Mönttinen. Su 12.10. klo 10 Messu. Miika Kolari, Seppo Lappalainen ja Hanna Autio. Klo 18 Soi kunniaksi Luojan – toivelaulukonsertti. Jazzpianisti Janne Maarala musisoi seurakuntalaisten toiveiden mukaan. Tule ja toivo! Ma 13.10. klo 7.30 Aamurukous eli laudes kirkon vanhan hetkirukousperinteen mukaisesti. Ti 14.10. klo 13 Lähetyspiiri. Klo 18 Toivon tiistai-ilta. ”Pettynyt elämään?”. Sanaa, rukousta ja musiikkia. Lastenhoito järjestetty. Tilaisuuden jälkeen tarjolla kahvia ja teetä. Ke 15.10. klo 12 Keskiviikkokerho. Pohjois-Haagan kirjastosta Jouko Tikkanen. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1. Suntio 09 2340 3221. To 9.10. klo 13 Viikkomessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. Kirkkokahvilla vanhustenviikon ohjelmaa: ”Kaikuja ja kiitosta kotimaasta alkaen Aleksis Kivestä” Elli Oila. Yhteislaulua ja musiikkiopiston pienten musikanttien esityksiä. Pe 10.10. klo 10 Perhekerho. Syysaskartelu. Su 12.10. klo 12 Messu. Miika Kolari ja Hanna Autio. Ma 13.10. klo 13 Tapaamistupa. Klo 19 Miestenpiiri.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345. Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Herttoniemen rannan kappeli ajanvaraus puhelimitse 09

Seurakunnissa tapahtuu 9.10.— 15.10. 2340 3341. Kulosaari ajanvaraus puhelimitse 09 2340 4118. Lapsi- ja perhetyön projektityöntekijä puh. 09 2340 3381. Tankki täyteen – ruokailu toistaiseksi tauolla. Haemme uusia tekijöitä. Ota yhteyttä, jos haluat mahdollisuuden tulla tekemään maistuvaa ruokaa ja synnyttämään hyvää mieltä!

tavissa ma–pe klo 16–19. To 9.10. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Kulttuurikristityt kirkossa. Toimittaja Suvi Aholaa haastattelee toimittaja Sirkku Nyström. Ennen tilaisuutta päivärukous ja 2e:n kahvit alk. klo 12. Klo 18. Kivimessu vol 2. Mattsson, Niskala. Pop up -kuoron ja bändin avoimet treenit klo 17 alk. Iltatee. Herttoniemen kirkko Pe 10.10. klo 18 Slangitsyrkka Stadin ■ Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 slangi ry:n kanssa. Männistö, Pyylampi. Su 12.10. klo 10 Messu, Simoila, TikkaPuhujina Anna Kortelainen, Pekka Saunen, Tamminen, klo 17.30 Arabiankieri, Esa Siljamäki, Sami Garam, musiikki linen messu, Ansara. Seija Räike ja Amadeus. Su 12.10. klo 10 Ekumeenisen lähetysHerttoniemenrannan pyhän messu. Hurmerinta, Männistö, kappeli Riihelä, Oksanen, Salonkikuoro, avusta■ Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 ja Teija Heroja. Sanansaattajien työstä 3340 kirkkokahvilla, Timo Reuhkala. Su 12.10. klo 18 Kansanlaulumessu, Ti 14.10. klo 18 Opiskelijamessu. sairaalapastori Merja Hållfast, Teejatkot. Helmet-kuoro ja soitinryhKe 15.10. klo 18 Rukousmä, joht. Johannes Österlaulumessu. Männistö, Seuralund, Tikkanen. MesPartti, lauluryhmä Anikunnat sun musiikki pohjauma mea, joht. Hilkkaverkossa: www. tuu tuttuihin kansanLiisa Vuori. Rukouslaulusävelmiin. Kirklaulumietiskely klo helsinginseurakokahvivieraana kan16–17 ja klo 17.30–18. kunnat.fi sanedustaja Rakel HilTo 16.10. klo 13 Torstaitunen ”Turvallinen ikäänna iltapäivällä. ”Salaista tyminen Helsingissä.” valoa täynnä”. Saima Harmajan tuotannon äärellä Kulosaaren kirkko näyttelijä Eeva-Liisa Haimelin ja toi■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 mittaja Päivi Istala Suntio Tapio Tuohioja, p. 050 525 3242 Alppilan kirkko Su 12.10. klo 10 Messu, Huima, kahvi■ Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. hetki. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–16, ke Kulosaaren klo 12–16 seurakuntatalo La 11.10. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. ■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Hinta 15 e, lapset alle 10-v. 5e. Ilm. alppiTi 14.10. klo 18 Martat. lankirkonbrunssi@gmail.com tai 050 4620 997. Myllypuron kirkko Su 12.10. klo 16 Messu. Lindfors, Kota■ Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 korpi, Oksanen, lukija Tuuli Peltola. SaSu 12.10. klo 12 Gospelmezzu. Keinänansaattajien työstä kirkkokahvilla, Tinen, Olkkola, yhtye, kahvihetki mo Reuhkala. Ke 15.10. klo 12 Keskiviikkoruokailu. Ma 13.10. klo 12 Päiväkansa 60+, poalkuhartaus, aterian (2 e). rukka ikäihmisille. Diakoniakirppis ke–la klo 10–14, NeuTi 14.10. klo 10 ja 10.30 Muskarit ja niilapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) den jälkeen Perhekerho klo:12 asti. Elintarvikejako ma, ke, pe LiikuntaKlo 10 alk. Tiistaiolohuone: diakoniamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e, veklo 9.30, Backman p. 09 2340 3333. nyttelyjumppa klo 10–11 omat alustat mukaan, kuntosali klo 10–16, scrab and chat -leikekirjan tekoa klo 13–15. Ke 15.10. klo 17 Gospel-tanssitunti. ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna Energistä kuubalaista tanssia. Ohj. Petma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. ra Pentzin. Maksuton. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Alppilan kirkon kahvila ti–pe klo 10– Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 15. Ravintola Alppitorin lounaita (ei lou9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. nasta ti), leivonnaisia, erikoiskahveja ym. Leikkitila. Pe lapsille ohjelmaa ks. Kallion kirkko www.facebook.fi/alppilankirkonkahvi■ Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. la. Osa tuotosta KUA:lle. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su Kansainvälinen toiminta klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, Alppilan kirkolla klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raaPe 10.10. klo 18 Kiinankielinen raamatunluku, klo 18 arki-illan ehtoollimattupiiri. nen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavat-

Kallio

Taivaan tähden

Su 12.10 klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28. To 9.10. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28 Ma 13.10. Raamattua draamana. Toiminnallisia menetelmiä käyttäen bibliodraamaa tietäjistä. Ke 15.10. klo 19 Kulttuurikeskiviikko. Anna Dantchev Band: suomalais–bulgarilaisia lauluja. Pop up -kahvila aukeaa 18.

Tilaisuudet muulla Ke 8.10. klo 18 Raamattupiiri. Hgin Kristillinen Työväenyhdistys, Torkkelinkatu 11. Ke 15.10. klo 13 Eläkeläisten piiri. Past. Männistö. Ravintola Tornitupa, Haapaniemenk. 7–9.

Kurssit ja ryhmät ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. Elämää kansien välissä -päiväkirjakurssi 11.–12.10 klo 12–17 Teatteri Kalliossa. Luovaa kirjoittamista ja kuvittamista päiväkirjan kirjoittamisesta kiinnostuneille. Ohj. Nina Klemmt. H. 25e. Keskiaikainen hellä hiljainen rukouslaulu -peruskurssi 14.10., 21.10., 28.10. ja 4.11. MuT H–L Vuori. H. 45e. Kaksi Elämäni värit -kurssia 18.–19.10. ja 25.–26.10 klo 12–17, Kallion kirkko. Etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Käytetään nestemäisiä akvarellivärejä ja märkämaalaustekniikkaa. Taiteellisia taitoja ei tarvita. Ohj. taideterapeutti, kuvataiteilija Tuija Varjoranta. H. 69e sis. kaikki tarvikkeet. ”Nuorehkojen aikuisten” näytelmäkurssi Joosefin, Marian ja joulun lapsen tarinaa ilmaisuharjoitusten ja teatterin keinoin. Teatteri Kalliossa ti 7.10.– 11.11 & 9.12. ja Kallion kirkossa 18.11., 25.11. ja 2.12. klo 18–20.30. Ohj. Mari Mattsson, käsikirj. Ari-Pekka Miettinen. Joulunäytelmä esitetään Kallion kirkossa viikolla 51. Tied. past. Mattsson 050 380 3285, mari.mattsson@evl.fi. Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina. Hiljaisuuden retriitti 7.–9.11. Heponiemen hiljaisuuden keskus, Karjalohja. Alk. päivällisellä pe klo 18, loppuu su n. klo 15. Hellät äänet ja pyhät laulut johdattavat kehon lepoon ja sydämen rukoukseen. Pujotamme omat helmet ja laulamme laulut helmiin. Ei tarvitse osata laulaa. Ohj. äänipedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori ja past. Terhi Varjo-

ranta. H. 210 e sis. täysihoidon 1 hlön huoneessa. Kulttuurisetelillä voi maksaa 25e/vrk, mainittava ilm.yhteydessä. Pyhän tanssin kurssi – valon ja pimeyden tanssia. To 23.10.–27.11. klo 18–19. Alppilan kirkko. Tanssit syventyvät toiston kautta mietiskelyksi. Ilm. 16.10. mennessä. H. 30e. Ohj. tanssinohjaaja, teol.maist. Tiina Sara-aho ja pastori Marja Kotakorpi.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3843. To 9.10. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Myllylä. Su 12.10. klo 10 Lähetyspyhän messu. Raitavuo, Heli Ojalehto, Rintamäki, lapsikuoro Kannelkellot, kamarikuoro Vox Canora. Messu on selkokielinen, tulkataan viittomakielelle ja teksti heijastetaan valkokankaalle. Laulut myös pistemateriaalina. Yhteistyössä yhteisen seurakuntatyön diakonian ja vammaistyön kanssa. Kirkkokahveilla Nuorisokuoro Kannelkellot kertoo Tanskan– matkastaan. Ti 14.10. klo 9.15 Aamupysäkki 10 v. Raitavuo, Härkönen. Ehtoollinen kappelissa. Kymppibrunssi seurakuntasalissa. Klo 15–19 Työtupa. Kaikille avoin käsityö- ja askarteluhuone. Ke 15.10. klo 19 Luottamuksen messu. Hiljaisuutta, Taizé-lauluja. Pirilä, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9. Diakonian ajanva-

rauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3842, 09 2340 3853. La 11.10. klo 10–13 Jennyn Mummola lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Leikkiä, laulua, askartelua. Vapaaehtoiset mummot lukevat ja tarjoavat välipalaa. Maksuton. Ei tarvitse ilmoittautua. Su 12.10. klo 11 Pyhäkoulu joka su. Ma 13.10. klo 17.30–19 Perheiden toimintailta. Retki lähiympäristöön. Iltapalaa. Tied. Sanna Lång, p. 09 2340 3861.

Muuta Syysretki Lohjalle to 23.10. klo 9–17. Kysy vapaita paikkoja virastosta. Sururyhmä alkaa 3.11. Ilm. 27.10. menn. Nina Rajamäki, p. 09 2340 3823.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18. p. 09

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Vapaus nyt Jumala tylyttää: ”En halua kuulla sinun harppujesi helinää!” Apostoli jatkaa: ”Miksi yhä kieltäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin älä tartu, älä maista, älä kosketa?” Ensi sunnuntain messutekstit puhuvat häpeilemättä elämisen vapaudesta. Vapaus ei kuitenkaan ole ensimmäinen asia, joka yleensä mieleen nousee, kun kirkosta ja uskosta puhutaan. Pikemminkin mielikuvat tahtovat kulkea riittämättömyyden, syyllistymisen, sääntöjen ja odotusten suuntaan. Osataanpa sitä kristittyjen joukossa kuulemma erotella myös olemukseltaan oikeat ja väärät toisistaan. Jeesus oli kokonaan toisilla linjoilla: hän maalasi ihmisten silmien eteen houkuttelevan Jumalan valtakunnan, jossa toteutuisi niin oikeus kuin vapauskin. Kompromisseja vanhan kanssa ei kannattaisi tehdä, sillä siinä vääristyisi uusikin. Niin yhteen sopimattomia vanha ja uusi olivat.

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Mitä, jos ottaisi riskin, astuisi vapauteen ja katsoisi, mitä siitä seuraa? Itselle ja toisille. Vapauden Jumala, osoita minulle elämäni sidonnaisuudet ja esteet. Näytä minulle, missä kohdin syytän muita, mutta olen kuitenkin itseni ja oman historiani vanki. Tunnustan, että vapaudesta on turvallisinta haaveilla suljetun oven takana. Sanat käyvät paljon epävarmemmiksi, jos ovi lennähtää auki. Uskallanko, saanko tahtoa? Anna minun ymmärtää nykyistä paremmin, mitä tarkoittaa se, että ensin on sinun ehdoton rakkautesi ja sen jälkeen minun vapauteni. Meidän kaikkien vapaus. Marja Kuparinen

18. sunnuntai helluntaista Kristityn vapaus

Köydet irti. Mitä jos astuisin vapauteen?

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 119: 97–104, Aam. 5: 21–24, Kol. 2: 16–23, Mark. 2: 18–22

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 9.10. Klo 12–12.30 Torstaipiiri. Ikäkuulosta kertomassa Päivi Jokinen. Klo 15.45 Lapsikuoro alakoululaisille seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Aino Valojärvi. Klo 17.30–18.15 Kaikille avoin Saarikuoro kerhohuone 10:ssä B-portaassa. Kuoroa johtaa kanttori Aino Valojärvi. Klo 18–20 Kirkkoretki Metodistikirkkoon kokoontuminen Punavuorenkatu 2 klo 17.45. Pe 10.10. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille vanhemmille, isovanhemmille ja lapsille. La 11.10. Klo 13–15.30 Leikkilauantai alakouluikäisille. Tuo lapsesi laadukkaaseen hoitoon kirkolle ja voit itse hengähtää vaikka liikunnan tai kulttuurin parissa. D-rappu alakerta. Klo 12.30 Lentopalloa kaikenikäisille. Maksuton mahdollisuus tutustua ajankohtaisen lajin saloihin. Lisätietoja Arto Saario p. 045 633 6188. Klo 16.30– 17.00 Vauvakirkko. Annette Markkunen, Marjukka Andersson. Su 12.10. klo 11 Renesanssimusiikin messu, mukana Juvenalia-kuoro. Liturgi Marjut Mulari, kanttori Marjukka Andersson, diakoni Sini Havas. Kati Kotamäki, Kari Mattila ja Helena Rantanen. Pyhäkoulu järjestetty. Ma 13.10. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikenikäisille. Klo 18.30– Kirkon kamarikuoron harjoitukset, Marjukka Andersson. Klo 17–20.30 Savenvalajat, saven työstämistä ja raamatun tutkiskelua, vetäjänä Hanna Vuorio. Klo 17 Pienoismallikerho varhaisnuorille. Klo 18 Elektroniikkakerho varhaisnuorille. Ti 14.10. klo 15 Krypta-klubi 7-10-vuotiaille Pelaillaan ja tavataan kavereita. Ainoastaan tiistaisin kryptassa myydään karkkia. Klo 18 Haasta vieras kirkonmäelle -keskustelusarjassa Tomi Kontio, haastattelijana pastori Kristiina Kartano. Klo 18 Avoin rukouspiiri kirkolla, B-porras 2. krs. Ke 15.10. klo 19 Viikkomessu Pirjo Työrinoja, Aino Valojärvi. Klo 15 Krypta-klubi 7–9-vuotiaille ja klo 17 10–14-vuotiaille. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian ”isoja” nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Klo 17 Warhammer-kerho varhaisnuorille. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä.

Retket ja näyttelyt Kastemekkonäyttely lokakuun ajan B-portaan 2. kerros. Lauttasaarelaisten näytteilleasettamia mekkoja vuosien varrelta. Mikael Rantalaisen valokuvanäyttely Maiseman lumoa lokakuun ajan Kirkkokahvilan aulassa. Varhaisnuorten syyslomaleiri ke–pe 15.–17.10. Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla. Leirillä pelataan sisällä ja ulkona, leikitään, askarrellaan, ja puuhaillaan monenlaista mukavaa yhdessä, sekä tietenkin syödään hyvin ja saunotaan! Tiedustele vapaita paikkoja teijo. junnola@evl.fi 050 380 3517. Miesten retki Porkkalaan 18.10.2014 Ilmoittaudu viimeistään 12.10. Teiskalle; teijo.junnola@evl.fi 050 380 3517 tai Markolle; marko.heusala@evl.fi 050 380 3522. Retken hinta 20e.

Muuta Kirkkokahvila avoinna ma,ti,to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21. Lounas klo 11–13. Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyöntekijä ti,to,pe klo 11–13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe

klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Seurakunnissa tapahtuu 9.10.— 15.10.

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Vanhemman väen kirkkopyhä su 12.10. klo 10. Anita Olli, Pirkko Poisuo, Anni Nummila. Kirkkokahvit. Konsertti su 12.10. klo 18. Mia Margareta Isaksson, piano. Eläkeläisten iltapäivä ke 15.10. klo 13. Viikkomessu ke 15.10. klo 18. Tämän jälkeen on Sanan ja rukouksen ilta.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Perhemessu su 12.10. klo 12. Elina Perttilä, Markku Arola, Seija Saarinen. Musiikissa Make Perttilä, Ville Nurmi. Tarjoilua. Srk-vaaliehdokkaita esittäytymässä klo 13. Eläkeläisten iltapäivä to 9.10. klo 12. Matkailua Inkerinmaalla, Seija Björklund.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 12.10. klo 10, vanhusten virkistyspäivä, Jukka Holopainen, Susanna Heikkinen, kirkon kuoro, Timo Olli. Messun jälkeen ohjelmatuokio ja ruokailu. Konsertti su 12.10. klo 16, Timo Olli, urut. Naisten hyvinvoinnin iltapäivä la 25.10. klo 12–16. Asiaa stressistä ja rentoutumisesta. Keittolounas ja kahvit 5e. Hemmotteluhoitoja kohtuuhintaan. Ehtoollishetki. Ilm. 09 2340 4427 viim. pe 17.10.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Asukaskahvila Olohuone, musiikkihartaus to 9.10. klo 13–15.

Ongintaa, lauluhetki ja tarjoilua. a. Lähetyslaulujen ilta ti 14.10. klo 18. Naiskuoro, joht. Hanna Virtanen. Yhteislaulua. Lähetyskirjeterveisiä kertoo Martta Paijola. Iltatee.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Valon messu su 12.10. klo 17. Raamattuopetus klo 16.30 alkaen, lastenhoito, rukouspalvelu, iltatee. Tapanilan alueen 5-vuotiaitten synttärijuhlat la 11.10. klo 11–13. Tapahtuma alkaa klo 11 kaikille avoimella konsertilla, jossa esiintyy Siina ja Taikaradio. Kakkukahvit lähetyksen hyväksi, synttärisankareille ilmainen.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Eläkeläisten iltapäivä 9.10. klo 13. Leivänjako ma 13.10. klo 11 ja klo 11.15 Puurotarjoilu.

■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Perhemessu su 12.10. klo 10, Anni Punkka, Margit Jukanen, Marjasisko Varha, Pihlajanmarjat-kuoro Hiljainen viikkomessu to 9.10. klo 17.30 Kummiaskartelu la 11.10 klo 13–16 Yhteistä puuhaa 5–10-vuotiaalle kummilapselle ja hänen kummilleen. Materiaalimaksu 5e. Ilm. Outi Lantto, 09 2340 4475, outi.lantto@evl.fi ”Herra on minun paimeneni” -konsertti su 12.10. klo 18. Eva Kasvio, laulu, Pia Korteala, piano, Hannu Jylö, harmonikka. Ohjelma 5e. Kastepukunäyttely 5.10.–16.11.

Malmin seurakunta facebookissa

■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

■ www.facebook.com/malminseu-

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 12.10. klo 10. Kari-Pekka Kinnunen, saarna. Torsti Paijola, lit. Ulla Pesonen, kant. Heränneiden nuorisokuoro. Kirkkokahvit ja Siionin virsi-seurat. ”Mies on poika”– lauluja ja ajatuksia miehenä olemisesta to 9.10. klo 18. Rasmus Mäntymaa luotaa laulujensa kautta miehen maisemia – jalkapalloa, kalaretkiä, isyyttä, haaveita. Illan päätteeksi kahvi- ja teetarjoilu. Gospelbic pe 10.10. klo 17.30. Ryhmäliikuntaa 12.12. asti. Ei ilmoittautumista. Pyhäkoulu su 12.10. klo 10 (seuraavat kerrat 19.10., 7.12. ja 14.12.). Perheyhteisö Taimi su 12.10. klo 15.

rakunta

■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Taize-henkinen lähetysmessu su 12.10. klo 12. Markus Kopperoinen, Minna-Sisko Mäkinen, Kaisu Rauhamaa, Toivon säteet -kuoro ja soitinyhtye. Kirkkokahvit. Kanteleryhmä aikuisille la 11.10. klo 11–14 Portissa. Aiempi soittokokemus ei välttämätön. Muutama kantele saatavissa lainaksi. Tied. ja ilm. Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494. Israel-ilta ti 14.10 klo 17.30 Portissa.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu 12.10. klo 12, Martta Paijola, Antti Ylinen, Hanna Virtanen. Lähetyskahvila. Eläkeläisten iltapäivä to 9.10. klo 13. Perhetapahtuma ja 5-vuotiaiden synttärit su 12.10. klo 16–18. Tilaisuus on avoin kaikille. Alueen 5 vuotiaita muistetaan pienellä lahjalla. Nukketeatteri Sananjalan esitys ”Pieni on paljon”.

Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uusissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström. Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

SENIORIPYSÄKKI®

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Viikin kirkko

Puistolan kirkko

Pukinmäen seurakuntakoti

Hoivakoti Varpula uudistui!

ESIKOISLESTADIOLAISTEN SYKSYSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 11.10. klo 12 ja 17 sunnuntaina 12.10. klo 12 ja 18 maanantaina 13.10. klo 12 ja 18

RUKOUSHUONE Puistolan e 1, Helsinki Bussit 74, 74N, 76A ja 76B

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mu a kuulo Jumalan sanan kau a.” Room. 10:17.

Varhaisnuoret ■ Viikkotoiminta ja tapahtumat

www.mestat.fi

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

Syysseurat la 11.10. klo 12 ja 17, su 12.10. ja ma 13.10. klo 12 ja 18

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko ■ Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (sun-

tio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti 09 2340 4740, Länsi-Pasila 09 2340 4741, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Ke 8.10. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri. To 9.10. klo 13 Torstaipiiri, 19 Valon ja ilon messu Tuomaankirkossa, Ensio Klemi (l), puhujana Anne Pohtamo ja juontajana Riittasisko Räike. Ks. Muuta. La 11.10. klo 19 Somnium Ensemble – syyskonsertti – Im Herbst, joht. Tatu Erkkilä. Liput 7/12e. Su 12.10. klo 11 Messu, Wennerström

Arvoisesi, arvokas palvelumme takaa sinulle loppuiän matkakumppanin jokaiseen hetkeen. Et joudu olemaan yksin. • Saat henkilökohtaisen avustajan ja kanssakulkijan joka tilanteeseen • halutessasi hän asuu luonasi • ja on aina paikalla

UUSI TERVEYSASEMA

MANNERHEIMINTIE 37 • lääkäri • laboratorio • gynegologi • kotikäynnit Helsingissä Lisätiedot:

050 441 3535 tai www.vitaangeln.fi

Terveyspalvelu Vita Ängeln. Mannerheimintie 37, Helsinki E-mail: info@vitaangeln.fi

16 (l+s), Vuorio (k). Ma 13.10. klo 13 Miesten maanantaiseura, Inkerin kirkon nykytila, Pietarin ja Länsi-Inkerin rovastikunnan pastori Pasi Hujanen, 13 Äiti Teresa -piiri, 16 KV diakonian vapaaehtoisten tapaaminen, 18 Alfa-kurssi. Ti 14.10 klo 9.45 Perhekerho, 13–15 Tuomaankirkon kahvila, Tuomaankirkkosali avoinna hiljentymistä varten, 17 Lähetyspiiri. Ke 15.10. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

09 2340 4780. To 9.10. klo 18–20 Keskusteluilta uskonasioista, mukana Johan Wennerström. Su 12.10. klo 11 Pyhäkoulu, 14 Messu, Wennerström (l+s), Vuorio (k). Ma 13.10. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila kaikenikäisille. Ti 14.10. klo 8 Rukousaamiainen 4/2 e.

Ruskeasuon seurakuntakeskus ■ Tenholantie 6, p. 09 2340 4700. Ke 8.10. klo 13–15 Ukkopiiri on miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuonekahvila, johon voi tulla viihtymään oman aikataulunsa mukaan. Tied. Paavo Ripatti, p. 050 5224 529, 16.30–18 Olohuonekahvila. Pe 10.10. klo 10–12 Perhekerho, 12–13 Keittolounas 3e/1e. Ti 14.10. klo 17–20 Vapaaehtoisten ilta. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia ja työntekijöitä kahvin ja teen äärelle. Ke 15.10. klo 13–15 Ukkopiiri, 16.30–18 Olohuonekahvila.

Muuta Ke 8.10. ja 15.10. klo 16–18 Seurakuntakahvila Kyläpajalla Pikku Huopalahdessa (Kytösuonpolku 3). 8.10. klo 14.30–16.00 Teemallinen kahvio Wilhelmiinan ruokailusalissa (Taavetti Laitisen katu 4). Aiheena Lähi itä kuohuu, kirkkoherra Hannu Ronimus. 9.10. klo 19 Valon ja ilon messu, Anne Pohtamo puhuu evankeliumista ja uskosta. Musiikista vastaa Valon ja ilon musiikkitiimi. Messun jatkoilla myynnissä hengellistä kirjallisuutta (käteismyynti). Tule mukaan rentoon ja musiikilliseen iltaan laulamaan, rukoilemaan ja kokemaan yhteyttä! Vapaaehtoisia kaivataan: Ateriapalveluun Meilahden kirkolle tarvitaan lisää vapaaehtoisia ruuan valmistus ja tarjoilutehtäviin. Yli 15 vuotta vapaaehtoisvoimin toiminut Ateriapalvelu järjestetään keskiviikkoisin klo 11.30– 13.00 ja siellä käy niin ikäihmisiä kuin työikäisiäkin, 60–90 joka kerta. Ateriapalvelun vapaaehtoistehtävät sijoittuvat keskiviikko aamu– ja iltapäivään klo 8.30–14.00 väliselle ajalle. Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan, jolla on merkitystä monen seurakuntalaisen elämään. Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä diakoni Lauri Anttilaan, p. 050 387 7154 tai lauri.anttila@evl.fi

Seurakunnissa tapahtuu 9.10.— 15.10. Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Vesala p.09 2340 4846. Kurkimäki, Kivikko p.09 2340 4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p. 09 2340 4843. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

mela-Lehti: Käpylä-lehdestä ja käpyläläisistä kirjoista ja kirjailijoista. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki. Ilmoittaudu: Hiljaisuuden päivä la 18.10. klo 11–18. Ilm. viim. 12.10.: Pirkko Alho 050 4037 911, pirkko.e.alho@ gmail.com tai Riitta Järvinen 045 1090 450, riitta.e.k.jarvinen@gmail.com.

Mikaelinkirkko

Maunulan kirkko

■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815

■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340

(suntiot) To 9.10. klo 10 Mikaelin eläkejumpparit – ryhmä miehille. Tied. Arto Virkkunen p. 040 580 4989. Klo 13 Varttupe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 2340 neen väen päiväkahvit. Lähetysnäyt5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päitelyyn tutustuminen Mikaelinkirkolla. vystävä pappi: p. 09 2340 5102. DiaPe 10.10. klo 10 Rukouspiiri. Klo 20 koniapäivystys: ajanvaraus ti ja to Thank God It’s Friday -messu, jonka klo 10–11, p. 2340 5118. jälkeen Mikaelin nuorten yökahvila Light Café Alba. Munkkivuoren kirkko La 11.10. klo 16 Kurkkaa Jurttaan -perja seurakuntatalo hetapahtuma. Mikaelinkirkon sisälle ■ Raumantie 3 on pystytetty aito mongolialainen jurtMa klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. ta. Maksuton tapahtuma sopii kaikenKe klo 13 Keskiviikkokahvit, 8.10. Kuikäisille ja sisältää välipalatarjoilun. Ilm. lutatko rauhaa? Vastuuviikon koordinyt netissä. naattori Anna Hyvärinen, Peltohaka, SiSu 12.10. klo 11 Messu. Lähetyspyhä. doroff. 15.10. Yhteislauluhetki, Leikko, Anne Granström, Janne Sironen, saarValtonen. na (Kylväjä), Jenni Kahenvirta, Sari VilKe klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. jakainen, Tuuli Valaranta, Mari LammiKe 8.10. klo 18 Arkimessu, Leikko, Valnen, lauluryhmä Melisma. Messun jältonen. Kaipaatko taukoa arkeesi? keen lähetyslounas ja Jurtta-esittely. Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluKlo 11 Pyhäkoulu. at hengähtää hetken Pyhän äärellä. Ma 13.10. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ma klo 13 Merimieskirkkopiiri. 20.10. Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 PienituSuomalaiset merimiehet liittoutuloisten ruokailu. Lounas 1,50 e. neiden vankina sota-aikana, Klo 13 MielenterveysryhPaula Raitio. mä. SeuraKe klo 14 Valoa arkeen Ti 14.10. klo 18 Raakunnat -ryhmä. Keskustellaan mattuluento. Hyväkyhdessä arjen ahdissytkö minut? Luenverkossa: www. tuksesta, selviytyminoitsijana Ilkka Rytihelsinginseura- sestä ja iloista muiden lahti, Suomen Raasamoin kokevien kansmattuopisto. kunnat.fi sa. Mellunmäen Su 12.10. klo 11 Messu, kapseurakuntakeskus palainen Kari Leikon eläkkeel■ Korvatunturintie 2, p. 09 lelähtösaarna, Senni Valtonen. 2340 4821 Munkkiniemen kirkko Ti 14.10. klo 9.30–15 Avoin perheker■ Tiilipolku 6 ho. Ma klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. Pyhän Jysäyksen Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. seurakuntatalo Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä. ■ Panosaukio 1, p. 09 2340 4822 Ti klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila. To 9.10. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ke klo 15 Ensilapsikerho. Ma 13.10. klo 17.30 Share and Care Ke klo 16.30–17.15 Lapsikuoro. naistenryhmä. Iltatee klo 17.15. LasTi klo 18 Käsityökerho. tenhoito järjestetty. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. To klo 18 Kirkkokuoro. Östersundomin kirkko Pe klo 10 Reipas ulkoliikuntaryhmä ■ Kappelintie 65, p. 09 2340 4826 +65 Sinulle, joka kaipaat liikuntaa. LähTi 14.10. klo 9.30 Avoin perhekerho. tö Munkkiniemen kirkolta. Tied. Minna Pirinen p. 045 8511 414. Muuta Su 12.10. klo 13 Messu, kappalainen KaMikaelin avoimet ovet D-asemalla ri Leikon eläkkeellelähtösaarna, Senni (Kontulan metroas.) to 9.10. klo 11–13. Valtonen, jumalanpalvelus- ja musiikkiTarjolla kahvia ja juttuseuraa. työn vastuuryhmä. Kirkkokahvilla Ihmisenä ihmiselle – vapaaehtoistoipientä ohjelmaa ja tervehdyksiä. minnan kurssi 24.–25.10. antaa valKe 15.10. klo 18 Avointen sydänten ilmiuksia toimia vapaaehtoisena seurata. Olet tervetullut kertomaan, mikä sikunnassa. Ilm. ja lisätied. nettisivuillamnulle on tärkeää ja mikä koskettaa. Illan me. Tied. Kati Vento p. 09 2340 4854. anti koostuu niistä ajatuksista, puheista, lauluista ja runoista, joita seurakuntalaiset haluavat jakaa toisilleen.

To 9.10. Lasten muskariryhmät klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista ja musiikkiliikuntaa. Perhekahvio. Pesonen-Kareinen, p. 09 2340 5328. Su 12.10. klo 12 Messu. Savik, Leinonen, Pesonen-Kareinen. Ti 14.10 klo 13 Maunulan lähetyspiiri. Klo 16–18 Tiistaijengin iltapäivä. Avoimet ovet 7–14 vuotiaille. Klo 18 Arkimessu. Leinonen, Järvinen, Koivisto. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta. Ke 15.10. klo 13 Keskiviikkokerho. Tuhansin kielin. Helsingin konservatorion ammatillisen koulutuksen musiikinopiskelijat ja laulupedagogi Anitta Ranta.

Munkkiniemi

Tulossa La 18.10. klo 11.30–17 Meilahden seurakunnan vapaaehtoisten hiljaisuuden iltapäivä Länsi-Pasilan kappelilla. Hiljenny hoitamaan mieltäsi ja kehoasi ohjatussa ja turvallisessa ilmapiirissä. Iltapäivä on maksuton ja sis. lounaan, välipalan ja iltateen. Mukana retriitinohjaaja Mia Hagman, tanssipedagogi Jutta Jalonen ja Ronja Iso-Heiko. Tied. mia.hagman@evl.fi, p. 050 3804 013.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14:

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Lehtisaaren kappeli Kirkkoherranvirasto

■ Papinpöydänkuja 4

■ Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja

Su 12.10. klo 10 Messu, Rinne, Sidoroff.

Isä Ruben

Ti klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. To klo 10.15 Raamattupiiri.

Muuta Sururyhmä läheisensä menettäneille to klo 16–17.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla. 9.10. Tutustuminen ja odotukset. 16.10. Ketä suren? 30.10. Miten suren. 13.11. Kuolema – suuri tuntematon. 27.11. Miten eteenpäin? Ohjaajat Elise Rinne p. 09 2340 5162 ja Leena Pankakoski p. 050 560 8279. Tule Pyhä Henki -illat ma klo 18 Munkkiniemen kirkossa. 20.10. Mitä tämä kaikki on?, 27.10. Pyhä Henki Raamatussa, 3.11. Minä ja Pyhä Henki, 10.11. Armolahjat ja Hengen hedelmät. Rukouspalvelua, ylistystä, musiikkia. Luentosarjan opetuksesta vastaa Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Marko Huhtala. Seurakuntavaaliin liittyvä paneelikeskustelu järjestetään su 26.10. Munkkivuoren kirkossa Messu klo 11, jonka jälkeen seurakuntasalissa on tarjolla kirkkokahvit sekä n. klo 13 alkaen avoin keskustelutilaisuus seurakuntavaaleihin liittyen. Paikalla on vaaliehdokkaita ja heidän ryhmänsä edustajia.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15, la 10– 18, su 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. Nuorisodiakoni 12–13 vuotiaita ja heidän lähiverkostoaan varten p. 050 5681 297. Su 12.10. klo 10 Messu. Savik, Leinonen, Pesonen-Kareinen. Klo 10 Pyhäkoulu. Ma 13.10. klo 18 Islam ja kristinusko. Järvinen. Aihe: Islamin varhaisaika. Ke 15.10. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä.

Kalervonkatu 8 A To 9.10. klo 9.45 Perhekerho.

Voudintie 4 B Su 12.10. klo 12–14 Lähetyslounas. Hinta 7/3 e tyttöjen turvakodin hyväksi Angolassa. Järj. Koskelan lähetyspiiri. Ma 13.10. klo 17.30 Kehitysvammaisten kerho. Ti 14.10. klo 17 Koskelan lähetyspiiri. Ke 15.10. klo 12 Avoimet ovet, keittoa ja kahvia. Tied. Kajos, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Muuta Perhekerhot ja muskarit syyslomalla viikolla 42! To 9.10. klo 18–20 Pappi paikallisessa. Elo. Pub Päätön kana, Pohjolankatu 2. Kerhonohjaajia haussa! Tule pitämään kerhoa omasta kiinnostuksenkohteestasi. Ilmoittaudu Lohirannan koulutusleirille 21.–23.11. viim. 31.10.: hsrkyssl. helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen. Tied. Mirja Kietäväinen, p. 09 2340 5372, mirja.kietavainen @ evl.fi.

Paavali ■ Virasto: Sammatintie 5, avoinna

Oulunkylän vanha kirkko

ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12 to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 5400. Vahtimestari: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

■ Siltavoudintie 12 Ma 13.10. klo 18 Raamattupiiri.

Paavalinkirkko

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 09 2340 4218 Murto. Huom. sulj. pe 10.10. Su 12.10. klo 11 Messu. Väyrynen-Si, Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Ma 13.10. klo 17 Akin klubi. Ke 15.10. klo 13 Päiväpiiri. Pt. Eija Tuo-

■ Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

avoinna ma–to klo 11–15. Ke 8.10. klo 18 Kristus, kirkkauden toivo -rukousilta. Marko Huhtala, opetus. Sakari Heikkilä & bändi, ylistys. Rukouspalvelua. Järj. Hengen Uudistus kirkossamme. Elina Koivisto, Petri Flinck. Su 12.10. klo 10 Messu. Lähetyspyhä, saarna George Betel, liturgia Petri Flinck, Juha Valkeapää, Graduale-kuoro, joht. Seppo Välimäki. Kirkkokahveilla keskustelua intialaisen uskonnollisuuden ja kristinuskon suhteesta. Klo 16 Syksyn kuulas ilta – Petri Laaksosen konsertti. Hyväntekeväisyyskonsertti, järj. Helsinki–Vallila Lions Club. Liput 15 e. Ti 14.10. klo 13–14 Aularuokailu Ke 15.10. klo 18 Snadi Paavalimessu. Jorma Parviainen, Sanna-Maarit Hakkarainen. Torstaisin klo 9 Aamurukouspiiri Paavalinkirkon kappelissa. Klo 10 Hetkinen – Raamattupiiri yläsalissa. Ajatusten vaihtoa tulevan sunnuntain tekstien äärellä. Mukana seurakunnan pappi. Jatkuu joka torstai.

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

ItĂ¤-Pasila â&#x2013; Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445

Keskiviikkoisin klo 13 PĂ¤ivĂ¤piiri. Ajatusten vaihtoa tulevan sunnuntain evankeliumitekstistĂ¤ kahvikupposen Ă¤Ă¤rellĂ¤. Mukana seurakunnan pappi. Jatkuu joka keskiviikko.

10 Konalan srk-talo. Vkolla 42 ei kerhoja. Rukouspiiri ke klo 13 PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkolla, klo 18 Konalan srk-talolla, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuoneella.

Roihuvuori

ke klo 12â&#x20AC;&#x201C;17, toâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Seurakuntatoimisto

â&#x2013; Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

Reformaation varjossa konsertti Paavalinkirkossa sunnuntaina 19.10. klo 17. Musiikki 1500-luvun uskonnollisten mullistusten kourissa. Ensemble Petraloysio / Kari Turunen. Tallis, Goudimel, Clemens non Papa, Handl Gallus, Palestrina, Victoria. Liput: 20 / 15 e. Uusien messun maallikkoavustajien perehdytyskoulutus on kahtena keskiviikkoiltana 15.10. ja 29.10. klo 18â&#x20AC;&#x201C; 20 Paavalinkirkolla osoitteessa Sammatintie 5. Ilmoittautuminen ja lisĂ¤tiedot Juha ValkeapĂ¤Ă¤, juha.valkeapaa@ evl.fi, p. 050 380 4162.

â&#x2013; Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10â&#x20AC;&#x201C;13, ke

Diakonian ajanvaraus ma klo 11â&#x20AC;&#x201C;12 puhelimitse, ti klo 9â&#x20AC;&#x201C;10 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5758. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12â&#x20AC;&#x201C;14 Roihuvuoren kirkon aulassa. Rukoushetki kappelissa tiistaisin klo 12.30. Ke 8.10. klo 18 Iltamessu Su 12.10. klo 10 Messu. MerilĂ¤inen, Hanna Vasiljev, Filppula Su 12.10 klo 18 Spiritus Sanctus musiikkiviikon konsertti. Sarastus â&#x20AC;&#x201C; Kristiina Olanto, laulu, Jorma Tapio, saksofoni ja Harri Taittonen, piano Ma 13.10. klo 19.30 Vesper. Filppula ja kamarikuoro Cantiamo Ti 14.10. klo 18.30 Syksy soikoon -konsertti. ItĂ¤-Helsingin musiikkiopiston nuoret soittajat juotajanaan Satu Sopanen

avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;su klo 9â&#x20AC;&#x201C;18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15â&#x20AC;&#x201C;17, rippihuone. To 9.10. klo 12 Viikkomessu. Kuusniemi, Lehtoaho. Pe 10.10. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 PĂ¤ivĂ¤rukous. Klo 18 Luottamuksen messu. TaizĂŠlauluja. Varkki. Teejatkot. Krypta. La 11.10. klo 18 Iltakirkko. Tikka, MurtoperĂ¤. Su 12.10. klo 10 Messu. Varkki, Lehtoaho, MurtoperĂ¤, Dominante, joht. Murto. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Ma 13.10. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 PĂ¤ivĂ¤rukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 14.10. klo 7.30 Hiljaisuuden ja lĂ¤snĂ¤olon aamu. Kappeli. Klo 12 PĂ¤ivĂ¤rukous. Ke 15.10. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Evi Kant. Klo 17.30 Maan suola -keskustelusarja. Valta kirkossa. Klo 17 tarjolla keittoa (3 e). Teejatkot. Krypta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmĂ¤. Kappelin alasali.

Laajasalon kirkko

Johanneksenkirkko

â&#x2013; Reposalmentie 13, p. 09 2340

â&#x2013; Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340

7730, avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;15 La 11.10. klo 10 Konfirmaatiomessu. Junni, Kuusniemi, Pohjoisaho, Vaalgamaa. Klo 18 Ehtoomessu. Kosonen, Pohjoisaho. Ke 15.10. klo 18 Kangaspuukerho. Korkeavuorenk. 10 B (porttikĂ¤ytĂ¤vĂ¤), kellaritila.

PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤ki

5757. Diakonian vastaanotto ma klo 9â&#x20AC;&#x201C;11 p. 09 2340 5768. Lokakuun ajan aulakahviossa Seppo Elorannan maalauksia Laajasalosta ja muualta HelsingistĂ¤. PĂ¤ivĂ¤rukous kirkkosalissa torstaisin klo 12. To 9.10. klo 18 Raamattuilta. Marja Heimala-Pelkonen. To 9.10. klo 18 EtĂ¤isien tapaaminen, VilkkilĂ¤ Su 12.10 klo 12 Gospelmessu.Vaulas, VilkkilĂ¤, Niva-Vilkko ja Chorus Marinus Su 12.10. klo 17 Blaze-iltama. VilkkilĂ¤, Kujansuu. Ma 13.10. klo 18 Odottavien Ă¤itien masumuskari. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Laura Juvonen laura.juvonen@ gmail.com

PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkko

Tammisalon kirkko

â&#x2013; Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki ma, ti, to, pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;14, ke klo 12â&#x20AC;&#x201C;18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus Taliâ&#x20AC;&#x201C;StrĂśmbergâ&#x20AC;&#x201C;PajamĂ¤ki alue ti klo 14â&#x20AC;&#x201C;16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori alue to klo 14â&#x20AC;&#x201C;16, Hele-Elina Saari, p. 09 2340 5648. Pe 10.10. klo 19 Nuorten avoimet ovet Su 12.10. klo 10 Messu. Leena Julin, Marika Palm, Kylli Ahola. Kirkkokahvit. Ti 14.10. klo 18 Nuorten ilta Ke 15.10. klo 18 Hiljainen rukous

â&#x2013; VĂ¤ylĂ¤nrinne 1, p. 09 2340 5700

HyvĂ¤n Paimenen kirkko â&#x2013; Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysĂ¤kki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke 12â&#x20AC;&#x201C;18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi: ma, ti, to, pe 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke 13â&#x20AC;&#x201C;17, p. 2340 5502. DiakoniapĂ¤ivystys ti 10â&#x20AC;&#x201C;12, p. 2340 5552. Ke 8.10. klo 18.30 Alfakurssi. To 9.10. klo 16.30 Kilikerho. Klo 18 Arkimedis. Rauhoittumista, rukousta ja iltapalaa. Lastenhoito jĂ¤rjestetty. Su 12.10. klo 11 Messu. Antti KylliĂ¤inen, Satu-Elina Ansas ja Jussi Hirvonen. Messussa mukana Helsingin NMKY. Messukahveilla Timo Laulaja kertoo kuulumisia Helsingin NMKY:ltĂ¤. Klo 18 Konsertti â&#x20AC;?Sinuhun turvaan Jumalaâ&#x20AC;?. Oopperalaulajat Maria Kettunen, Jyrki Korhonen, pianistina Pirkko Hyttinen. Vapaa pĂ¤Ă¤sy, ohjelma 10 euroa. Ma 13.10. klo 9.30 Perhekerhojen yhteinen elokuvapĂ¤ivĂ¤. Ti 14.10. klo 18 Pakilan Martat.

TorpparinmĂ¤en korttelitalo â&#x2013; KĂ¤rĂ¤jĂ¤tuvantie 3

Ma 13.10. klo 13 ElĂ¤keikĂ¤isten kerho.

Konalan srk-talo â&#x2013; KyntĂ¤jĂ¤ntie 4 Su 12.10. klo 14 Ehtoollishartaus. Leena Julin, Kylli Ahola.

PajamĂ¤en srk-koti â&#x2013; PajamĂ¤entie 14 Pe 10.10. klo 12â&#x20AC;&#x201C;13.30 Kammari. Lounas 5e. Ke 15.10. klo 13 PĂ¤ivĂ¤piiri. Syyslauluja Kylli Aholan johdolla.

Muuta Tienviittoja elĂ¤mĂ¤Ă¤n ti 14.10. klo 18.30 Riukutie 3:n kerhohuoneessa. Aihe â&#x20AC;?Uusi tarkoitusâ&#x20AC;? Fil. 1: 12â&#x20AC;&#x201C;30. SururyhmĂ¤ sinulle, joka olet menettĂ¤nyt lĂ¤heisesi 5.11., 12.11., 19.11., 26.11., 3.12., 14.1. PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkolla. Ilm. virastoon viim. 3.11. Perhekerho ma klo 10 PajamĂ¤en srkkoti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo

klo 14â&#x20AC;&#x201C;17.30, to ja pe 9â&#x20AC;&#x201C;12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyĂś www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko â&#x2013; Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Ma 13.10. klo 18 Virsi-ilta. Yhteislaulua. Anna-Mari Kaskinen, sĂ¤estĂ¤jĂ¤nĂ¤ Kujansuu. Kahvit. Ti 14.10. klo 18 Hiljaisuuden kirkko. Filppula, lauluryhmĂ¤, Kerttu Sarkkola, huilu

Tulossa 19.10. Laajasalon kirkossa lĂ¤hetyslounas. Srk:n musikaalimatka Kotkaan 20.11. LĂ¤htĂś Laajasalon kirkolta klo 9.15 ja paluu n klo 18.45. Matkan hinta 75e sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ bussimatkat, teatteriliput ja ruokailun. Sitovat ilmoittautumiset 24.10.2014 mennessĂ¤ ritva.pykalaniemi@kolumbus.fi tai 050 546 8804. Paikkoja rajoitetusti, etusijalla Roihuvuoren srk:n jĂ¤senet. LisĂ¤tietoja: Jukka Annala 050 62 022 tai Juha-Matti TerĂ¤mĂ¤ 045 130 6324 SururyhmĂ¤ hiljattain lĂ¤heisensĂ¤ menettĂ¤neille alkaa to 13.11. klo 13 Roihuvuoren kirkon kerhosiivessĂ¤ kokoontuen viisi kertaa. RyhmĂ¤ tarjoaa vertaistukea ja mahdollisuuden jakaa suruun liittyviĂ¤ kokemuksia ja ajatuksia. Ohjaajina pastori Anja Nurminen ja diakonissa Hannele Juvonen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 3.11. mennessĂ¤ Hannele Juvoselle, p. 09 2340 5718

Tuomiokirkko â&#x2013; Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;ti klo 9â&#x20AC;&#x201C;15,

Monipuolista apua kotiin VTKL-palvelut Oy on VanhustyĂśn keskusliiton omistama kotihoitoyhtiĂś.

Helsingin tuomiokirkko

Muuta

Pakila

Seurakunnissa tapahtuu 9.10.â&#x20AC;&#x201D; 15.10.

Kotipalvelut

Kodin puhtauspalvelut

Jalkahoito

Lastenhoitopalvelut

Kotikuntoutus

Omaishoidon lomitus

Kotisairaanhoito

Turvapuhelin

Kysy myĂśs ympĂ¤rivuorokautista hoivaa. TyĂśmme lĂ¤htee sydĂ¤mestĂ¤. 09 3508 6070 kotipalvelut@vtkl-palvelut.ďŹ www.vtkl-palvelut.ďŹ

YksilĂśllistĂ¤ hoivaa ikĂ¤Ă¤ntyneelle Tarjoamme turvallista ja kodikasta asumispalvelua hoitoa ja hoivaa tarvitseville ikĂ¤ihmisille. Kokeneet hoitotyĂśn ammattilaisemme toimivat aina asiakkaan ehdoilla ja kuntouttavan hoitotyĂśn otteella. Haluamme luoda asukkaille hyvĂ¤n, virikkeellisen arjen. Asukkaaksi voi tulla myĂśs kaupungin palvelusetelillĂ¤. Soita meille ja kysy lisĂ¤Ă¤: Esperi Hoivakoti Tilkka, Mannerheimintie 164, Helsinki Esperi Hoivakoti JĂ¤nismĂ¤ki, Kappalaisenkuja 3, Espoo SXK _ P\\QWL#HVSHUL Âż _ HVSHUL Âż

Ruoholahden kappeli

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

â&#x2013; SelkĂ¤merenkuja 1, p. 09 2340 6125

To 9.10. klo 14â&#x20AC;&#x201C;16 Koululaisten Olkkari. Su 12.10. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo, EtelĂ¤suomalaisen Osakunnan Laulajat. Ma 13.10. klo 9.30 Perhekerho. Ti 14.10. klo 9.30 Perhekerho. Klo 13 Esikoisvauva-perhekerho. Klo 14â&#x20AC;&#x201C;16 Diakoniakahvila.

pitkĂ¤aikainen kokemus

VERHOILUPISTE

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Suomenlinnan kirkko â&#x2013; Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126

Kommentoi verkossa!

Ti 14.10. klo 10.30 Avoin perhekahvila. Krypta. Klo 14â&#x20AC;&#x201C;17 Koululaisten Olkkari. Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma â&#x2013; Vanha kirkko, LĂśnnrotink. 6, p. 09

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12â&#x20AC;&#x201C; 15, to 12â&#x20AC;&#x201C;20.30 To 9.10. klo 17 Avoin raamattupiiri. Krypta. Klo 19 Raamattuluento. 1. Kor. 9. Kristityn identiteetti ja kutsumus. Ilkka Rytilahti. Su 12.10. klo 10 Messu. Antturi, Tikka, Pulkamo, Pohjoisaho, Grex Musicus. Teologivuosikurssi 1964, Eero Huovinen, metropoliitta Ambrosius. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Ti 14.10. klo 12 PĂ¤ivĂ¤musiikki. Santeri Siimes, urut. Ke 15.10. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Pohjoisaho. â&#x2013; Annankulma, Annankatu 14 D Avoin olohuone avoinna to 11â&#x20AC;&#x201C;15, pe 9â&#x20AC;&#x201C;12 To 9.10. klo 12 KĂ¤sityĂśpiiri. Pe 10.10. klo 9â&#x20AC;&#x201C;10 Aamupuuro. Ti 14.10. klo 13 LĂ¤hetysiltapĂ¤ivĂ¤. Senegal, vieraanvaraisuuden maa. Vaalgamaa. Kahvitarjoilu klo 12.30. Klo 15 Puhu suomea. Ke 15.10. klo 13 Lauletaan yhdessĂ¤ virsiĂ¤. Kahvitarjoilu klo 12.30.

NLUNNRMDNDXSXQNL Âż

Onnittelut

Seurakunnissa tapahtuu 9.10.— 15.10.

Bulevardin kerhohuone

Töölö

■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

Ma 13.10. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18 Miesten raamattupiiri.

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Café Agricola avoinna ma–pe klo 10– 15, lounas ma–pe klo 11–13.30 Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi. To 9.10. klo 10–13 Lasten ja perheiden päivä. Klo 13.30 Torstaipiiri. Su 12.10. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Wikström, Pohjoisaho. Klo 15.30 Soppasunnuntai. Krypta. Klo 18 Tuomasmessu. Salla Ranta, Sara Toivanen, Tuomas Meurman, Juha Vintturi. Ma 13.10. klo 10–12 Family Club. Akvaario. Ti 14.10. klo 12–13 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 17 Arkimessu. Kirkon etuosa. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli. Ke 15.10. klo 13 Seniorifoorum: Kun sydän oireilee. Kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne. Klo 20 Agricolamessu. Henkka & bändi.

Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8–10 B Ti 14.10. klo 9.30 Perhekerho.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 09 2340 6133

To 9.10. klo 15 Perhekerho. Ma 13.10. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 9.10. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18

Su 12.10. klo 14 Lähetyskirkon messu. Janne Keränen, Severi Laakso.

Krista-koti ■ Kristianinkatu 19 Ma 13.10. klo 15 Raamattupiiri.

Muuta Pakko syödä – ruoka ja riippuvuus ke 15.10. klo 17–20 Annankulmassa. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan ruokariippuvuudesta ja siitä toipumisesta. Asiantuntijana Sanna Pyykkö Myllyhoitoyhdistyksestä. Ilm. viim. pe 10.10. raija.laajanen@evl.fi, p. 09 2340 6205. Vanhankirkon Tuki ry:n syysretki Lohjan Pyhän Laurin kirkkoon ja Mustion Kartanoon to 6.11. Lounas Mustiossa. Lähtö klo 9 Annankadulta, Vanhan kirkon edestä. Retken hinta 20 e. Maksettava viim. 27.10. tilille FI2020581800017340, viite 1067. Ilm. Seppo Kosonen, p. 050 339 6204. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.

Temppeliaukion kirkko

Muuta Ikonimaalausryhmät torstaisin klo 12.30–16 ja 17–20.30, Temppeliaukion kirkon takkahuone. Ohj. Marja-Liisa Väättänen. Ryhmissä 1–2 vapaata paikkaa. Tied. Arja Launis p. 040 828 1810, arja.launis@evl.fi. To 16.10. klo 17.30 Lähimmäisilta, seurakuntakoti. Tietoa mitä voit tehdä vanhusten hyväksi. Lähimmäistyössä mukana olevien ajatuksia. Lisätiedot Maija Åker p. 2340 6371

■ Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 To 9.10. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Englanninkielinen rukoushetki. klo 18 Löydä itsesi – ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinRaamatusta. Eero Junkkaala. Perehdyna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 tään Raamattuun henkilökuvien kaut2340 6400, fax 09 2340 6401, varta. Viim. kurssipv. 16.10. tiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi Pe 10.10. klo 10 Avoin perhekerho tavattavissa viraston aukioloaikoi(takkahuone). na. Diakonin tapaamisaika varataan Su 12.10 klo 10 Maailmojen messu. puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 Auvo Naukkarinen, Juhani Pörsti, Kika 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 Paukkunen, Eero Eskola. Musiikki Lee6450. na Tiitu, Tapio Tiitu, Laura ja Baye Mboub. Toteutus Töölössä asuvien ja Matteuksenkirkko työskentelevien maahanmuuttajien ■ Turunlinnantie 3, p. 09 2340 6420 kanssa. Srk-vaalien valitsijayhdistykset Ke 8.10. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo esittäytyvät messun jälkeen. Srk-salis14 Populus-kerho. Eläkeläisten kerho. sa tarjolla etiopialaista ruokaa. Aik. 5e, Mukana diakoni Outi Hämeenkorva. alle 12v 3e. Pe 10.10 klo 12–13.30 Perjantaipöytä, Ma 13.10. klo 12 Keskipäivän rukousKeskustelua kahvikupposen äärellä. hetki – Daily Prayer. EnglanninkieliSu 12.10. klo 10 Vanhusten kirkkopynen rukoushetki. Klo 17–21 Kitarakurshän messu. Pakarinen, Kontio, Häsit (takkahuone). meenkorva, Vesanen, Cantus Novus ja Ti 14.10. klo 10.30 Jumppakerho eläTeija Koskinen. Seurakunta järjestää keläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoustaksikyydin ikäihmisille. Ota yhteyttä hetki – Daily Prayer. EnglanninkieliOuti Hämeenkorvaan p. 09 2340 6414 nen rukoushetki. Klo 13 Raamattuluviimeistään. 9.10. ento. Luentokahvit. Helsingin Ma 13.10. klo 11–13 NeuleRaamattukoulu. kahvila. Klo 18 Miesten Ke 15.10. klo 18 EhtoollisSeuraraamattupiiri. hetki. Otto Alanen, Soili Ti 14.10. klo 12–13 SopMaisila, Leena Tiitu. Klo kunnat pakirkko. Hartaus18.30 Rukousjatkot verkossa: www. hetki ja ilmainen lou(morsiushuone). Klo helsinginseuranas. Klo 17 Raamat19 Usko tai älä -ryhtupiiri. Klo 18 Englanmä. Keskustelua kaikiskunnat.fi ninkielinen raamatta mahdollisista uskoon tupiiri. liittyvistä asioista (takkaKe 15.10. klo 14 Populushuone). kerho. Vierailu SPR:n ystäväSeurakuntakoti kahvilaan. ■ Runeberginkatu 39 Pe 17.10 klo 12–13.30 Perjantaipöytä To 9.10. klo 17 Arkiretriitti. Tutkitaan Puotilan Raamattua 8 vkon ajan. Joka päivälle kappeli oma teksti. Luetaan kotona ja kirjataan ■ Puotilantie 5, p. 09 2340 6421 asiat ylös. Ryhmässä jaetaan tekstien To 9.10. klo 18 Kappelimessu. Alava ja antia. Mahtuu 6 osallistujaa. Ilm. ja tied. Kakkonen. Kika Paukkunen p. 040 503 0707. Ti 14.10. klo 13–16 Olohuone. Klo 14 Pe 10.10. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo Seppo Sarlin esittelee seurakuntavaalit 13.15 Hopeapiiri. Klo 18 Raamattua ja äänestyspaikat. Ehdokaslistat esittekuunnellen. Luetaan yhden tulevan levät tavoitteensa ja ehdokkaansa. sunnuntain Raamatunteksti ja jaetaan mitä teksti on nostanut mieleen. Vartiokylän kirkko Ti 14.10. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo ■ Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 13.15 Lähetyspiiri. Kiitollisuus, Eija Kilpi. To 9.10. klo 19 Rippikoulujen infotiKe 15.10. klo 16 Miestenpiiri. laisuus. Tietoa vuoden 2015 rippikouKerhokeskus luista. ■ Tykistönkatu 8 Pe 10.10. klo 20.30 Varttimessu. Alava Pe 10.10. klo 18 Nuorisokahvila Torija Kakkonen. Café. Huom! Syyslomaviikolla 13.–19.10. VarMa 13.10. klo 14–20 Posliinipiiri. Lisätiokylän kirkolla ei ole lasten ja nuorten tiedot Tuula Setälä, puh. 050 512 2271. kerhoja eikä muuta säännöllistä viikkoKlo 18 Nuorten peli-ilta. toimintaa. Virkistävää syyslomaa! Ke 15.10. klo 18 Nuortenilta.

Vartiokylä

Olaus Petri

Vuosaari

■ Minervankatu 6

■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

Ti 14.10. klo 10 Avoin perhekerho.

na ma, ti, to, pe 9–13, pappi päivys-

Tapahtumat JO 2000 VUOTTA SITTEN Piplia kohtasi voron kuin h---, syntisen naisen!

La 25.10.2014 klo 13-18 Torkkelink. 11 Ilmoittaudu 22.10. mennessä p. 050 402 0037/hkty@hekty.ﬁ UNOHTUMATTOMALLE RAAMATTUREISSULLE! Hinta 15€(maksu paikan päällä) TM Helena Ronkainen Hgin Kr. Työv.yhd. -www.hekty.ﬁ-

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

tää 10–13. Avoinna ke 14–18, pappi päivystää 15–18. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3, 2. krs.

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Ke 8.10. klo 18 Neulekerho. To 9.10. klo 11–12 Kriisiryhmän valmistama diakonialounas. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Lectio divina. Klo 19 Kantaattikuoro. Su 12.10. klo 11 Messu. II kappalaisen Marketta Antolan virkaan asettaminen, lit. Marketta Antola, saarna Jussi Mäkelä, kanttori Teija Tuukkanen. Musiikki: Iida Antola ja Edward Ananian-Cooper. Messun jälkeen juhla. Ma 13.10. klo 12 Iltapäiväpiiri. Aiheena: Lapsuuden maisemia sanoin ja kuvin, Maire Kekola. Klo 18 Raamattupiiri. Ti 14.10. klo 18 Miestenpiiri. Ke 15.10. klo 18 Neulekerho.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 9.10. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Pesonen ja Jurmu. Ti 14.10. klo 13 Rukouspiiri.

Merirastikappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

050 541 2119 Ke 8.10. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. Ke 15.10. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 10.10. klo 12–13.45 Cafe Outolintu. Ma 13.10. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 14.10. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä. Naisten piiri. Klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 16 Lähimmäispiiri. Ke 15.10. Laulupiiri.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Ke 8.10. klo 18 Miesten keskustelupiiri. Ti 14.10. klo 10 Perhekerho. Ke 15.10. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, toimisto 09 2340 2502

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572, ysk.erityisdiakonia@evl.fi Su 12.10. klo 10 Pullakirkko. Ma, Ti ja To klo 9–12 Päivätupa. Ti klo 16 Raamattupiiri. Ke ja Pe klo 12 Diakoniaruo-

kailu (1 e). Ke klo 18 Katulähetysilta.

Erityisnuorisotyön keskus Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352,

ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl . Yhteinen Elämämme -leiri sateenkaaripareille 7.–9.11. Lohjalla. H. 160 e/ pari. Ilm. 17.10. Lisätietoja hkettusaari@ evl.fi, p. 09 2340 2355. Ryhmien ilmoittautumiset paivi.hakala@evl.fi, p. 09 2340 2352.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori p. 09 2340 2018,

kampinkappeli@evl.fi Pe 10.10. klo 18 Hartaudessa kitaraa soittaa Joni Virkkunen.

Kuurojentyö ■ diakoni paivi.korhonen@evl.fi, p.

050 301 9619 Pe 10.10. klo 12–13.30 Päiväpiiri Matteuksen kirkossa. Su 12.10. klo 10 Saavumessu (tulkkaus viittomakielelle) Kannelmäen kirkossa.

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549

Pe 10.10. Askartelupiiri ei kokoonnu. Su 12.10. klo 10 Lähetyspyhä ja jumalanpalvelus Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Ma 13.10. klo 17–18.30 Hengellisen musiikin levyraati seurakuntien talossa.

Palveleva puhelin www.evl.fi/palvelevanetti ■ Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe

ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Sairaalasielunhoito Sairaalapappien yhteystiedot henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.

Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistehtäviä tarjolla osoitteessa www.suurellasydamella.fi

Vieraskielinen seurakuntatyö ■ www.migrantchurch.fi ja face-

book.com/migrantchurch.fi

International Ev. Church Our 4pm Sunday services are held in English. Sunday School is provided mainly in Finnish (3–6 & 7–12) with some English translation if possible, and in English for teenagers. In Roihuvuori church, Tulisuontie 2, Helsinki. (Bus 82 from Itäkeskus, platform 28, or Bus 80 & 82 from Herttoniemi Metro station). There is plenty of parking if you come by car. Community Groups take place throughout the week all across the Capital region, providing a place to build great friendships and grow spiritually. Find out more on our website or email us at community@church.fi. Details about other activities available from the church office and website: tel: 09 5868 770. church.fi

Kenen ääni

kuuluu kirkossa ja yhteiskunnassa? Arkkipiispa ja pääministeri keskustelevat Sanomatalon Mediatorilla ma 13.10. klo 18 #kenenääni

:$#0!/Ů EV.LUT. KIRKKO

SEURAKUNTAVAALIT.FIŮ

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Laulava luottamusmies. Virsiin ja erityisesti niiden yhdessä laulamiseen ihastunut Jari Arjoranta on toiminut luottamusmiehenä työpaikallaan toistakymmentä vuotta. Vapaaehtoisena hän juontaa virsi-iltoja Kalliossa.

Veisuunjohtaja Virret ovat kuuluneet keittiötyöntekijä Jari Arjorannan elämään lapsesta lähtien. Teksti Eeva Hurskainen Kuva Sirpa Päivinen

ltaisin koulupoika istui huoneessaan ja lauloi virsiä. – Olen laskenut oppineeni koulussa toistasataa virttä, aamuhartausvirret mukaan lukien, kertoo Jari Arjoranta, 54, Kallion seurakunnan virsilaulutilaisuuksien vetäjä. Heillä kotona ei virsiä laulettu, mutta iltarukous opetettiin. Poika ei kuitenkaan haaveillut kanttorin urasta vaan opettajan. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän päätti hakea opiskelemaan suomea, mutta pääsykoeaamun 40 asteen kuume esti aikeet. Kun hän sitten sai Kalastajatorpalta harjoittelijan paikan, tuli ravintola-alasta elämäntyö. Virret jäivät elämään, ja Jari Arjoranta halusi laulaa niitä yhdessä. Ahkera kirkossa kävijä oli pannut merkille, ettei Helsingissä ollut ryhmää, jossa olisi pelkkää virrenlaulantaa. Niinpä hän aloitti kotiseurakunnassaan kokeilumielessä virsilaulutilaisuudet, ja nyt on jo seitsemäs vuosi menossa. Hän on huolissaan suomalaisten virrenlaulutaidoista, kun virsien opetus kouluissa on radikaalisti vähentynyt. – Ehkä virsiä pidetään tunnustuksellisena uskonnonopetuksena, kun opetuksen pitää olla tunnustuksetonta. Eikä virsi kirkon opetuksen mukaan ole mikä tahansa laulu, vaan se voi olla myös laulettua rukousta. Mielestäni virsi on kaunein rukouksen muoto. Lisäksi se on erittäin keskeinen osa suomalaista kulttuuriperintöä, Arjoranta painottaa. – Luterilaisuudesta puuttuisi paljon, jos meillä ei olisi seurakunnan yhteistä laulamista.

Lauantaisen virsitunnin ohjelmaan kuuluu myös virsien esittelyä. Jari Arjoranta etsii taustatietoja ja virsiin liittyviä tarinoita. Lisäksi on tutustuttu eri aikojen virsikirjoihin, aina ensimmäisestä 1500-luvun lopun kirjasta asti. – Nykyinen virsikirjamme on musiikillisesti sekalainen kokoelma erilaisia lauluja, ja on monia, jotka kaipaavat siihen yhtenäisempää linjaa. Mutta juuri siksi virsikirjamme on niin loistava, kun siellä ovat iloisesti sekaisin negrospirituaalit ja gregoriaaniset sävelmät, herätysliikkeiden supisuomalaiset ja ympäri maailmaa tunnetut virret, Arjoranta sanoo. Virsituokioissa seurataan kirkkovuoden teemoja, paitsi että lokakuussa lauletaan herännäis- eli körttivirsiä, ja toukokuun kolmantena lauantaina, kaatuneiden muistopäivän aattona, on aiheena on kiitos isänmaasta ja keväästä. Tuekseen virsilaulua johtamaan Arjoranta on saanut eri muusikoita, ja tilaisuuksien kahvituksen on vuosien ajan hoitanut seurakunnan luottamushenkilökonkari Minna Lundell-Kiuru. Laulutuokioissa käy 10–60 henkilöä kerrallaan. Kun tilaisuus on kirkossa, sinne tulee aina enemmän kuin seurakuntakotiin. Kirkossa voi jäädä vaikka takaosaan pylvään suojaan ja silti olla mukana. Jari Arjorannan arkinen työ on sairaalan keittiössä. Hän on myös työpaikkansa luottamusmies, ollut jo 12 vuotta. Aikaisemmin työn piiriin kuului useita satoja, nykyisin vain oman yksikön väki. Hänen tehtävänsä on toimia sovittelijana ja kuuntelijana. Vuosien aikana ja toisia luottamusmiehiä tavattuaan hänelle on muodostunut kuva työelämästä, myös sen varjopuolista. Yksityisellä puolella tavallisin ongelma on kiire ja siitä syntyvä ristiriita, kun ihmiset eivät voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat.

– Julkisella puolella pääasiallinen syy vaikeuksiin on huono johtajuus. On mielivaltaisuutta ja jopa kiusaamista. Jos esimies ei varsinaisesti riko sääntöjä, ammattiliitto on voimaton. Työehtosopimuksessa ei sanota, että pitää johtaa hyvin. Jos esimiestä ei voida vaihtaa, työntekijät lähtevät, kun eivät enää jaksa. Tämä on vakava asia, Arjoranta painottaa. – Tietysti toiset tulevat helpommin kiusatuiksi kuin toiset. Joku ottaa tilaa ympärilleen ja saa olla rauhassa, mutta sitten on niitä, jotka ovat suojattomampia ja joille sanotaan joka asiasta. Luottamusmies ainakin kuuntelee. – Tärkeintä on heikoimman puolustaminen. Se on työni perusajatus. Jari Arjoranta pitää kiinni lapsenuskostaan, mutta hänen elämässään on ollut myös vaikeita vuosia. Hän toteaa lyhyesti, että Jumala on kouluttanut häntä kovalla kädellä. Uskonsa hän tiivistää kolmeen tärkeään: Jumala, lähimmäinen ja syntien anteeksi antaminen. Näinä aikoina monet ovat huolissaan kirkossa tapahtuvista muutoksista. Arjorannan mukaan muutos on väistämätön. – Jokainen sukupolvi ajattelee, että juuri nyt kirkko voi kaikista huonoimmin, mutta kun lukee vaikkapa tuhat vuotta vanhoja tekstejä, niin sama toistuu siellä: synti rehottaa ja nuoriso on kuritonta. Kyllä kirkko pysyy, tämä kirkkoonsa sitoutunut mies vakuuttaa. Nyt hän itse sanoo elävänsä elämänsä parasta aikaa. On pari ystävää ja paljon tuttavia. Ja kotona 16-vuotias Kallekissa. Seuraavat virsilaulutuokiot: 18.10. kello 14 Kallion seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, körttivirret 29.11. kello 14 Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, adventtivirret

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Sovituskoppi

allion puuhakas kirkkoherra on pistänyt seurakuntaansa vauhtia. Samalla hän on muokannut paikallista kirkkoa niin sanotusti uuteen uskoon. Kirkkosalin tönkköjä kirkonpenkkejä korvaamaan on tuotu ilmeisesti lähimmästä Ikeasta letkeitä leluja lasten leikkinurkkaa varten. Museoviraston tätien on nähty repivän pelihousujaan ja arkkitehti Lars Sonck -vainaan kuultu pyöriskelevän haudassaan viimeistään silloin, kun hänen Jerusalemin temppelistä esikuvansa ottaneen jugendtyylisen kirkkosalinsa nurkkaan kannettiin ilmeisesti jostakin paavin kierrätyskeskuksesta hankittu rippituoli eli sovituskoppi. Rippikäytäntöön tottumattomat perusluterilaiset arvatenkin luulevat pappien sovittavan kopissa lipereitään ja kaapujaan. Jokainen kristinoppinsa lukenut tietää Jeesuksen sovittaneen syntimme, mutta nyt epäillään, että Kallion papit säveltävät niitä kiireissään kovalla vauhdilla lisää.

72. vuosikerta

www.kirkkojakaupunki.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS Fredrikinkatu 61 B

Syksyn 2014 seurakalenteri Seurat alkavat klo 14, kahvitarjoilu ennen seuroja klo 13.30

Seurat 12.10. klo 14 Jumala ei ole hylännyt kansaansa Room. 11

Eeva Pouke, Raimo Vanninen

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 14.10. klo 19 Bengt Lassus, Ahlberg. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.ﬁ tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 28.10.2014. Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 8.10. klo 19 Seurat Su 12.10. klo 16 ja 18 Seurat

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv. Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

VIRTSANKARKAILUUN! MediSet mukavuutta – Varmuusalusasut – Vuode- ja irtosuojat – Uimahousut

LÄHETYSKIRKKO Su 12.10. klo 14 Lähetyskirkon messu. Keränen, mus. Malmivaara www.lahetyskirkonmessu.ﬁ

HERÄNNÄISSEURAT To 9.10. klo 18.30 Ison Omenan kappelissa. Kahvit klo 18. Pe 10.10. klo 18.30 kotiseurat, Sirkka ja Erkki Sevanto, Antbackankaari 30, Sipoon Martinkylä. Su 12.10 klo 10 Herättäjä kirkkopyhä Puistolan kirkossa Tenavatie 4. Herännäisnuorten kuoro. Seurat ja kahvit. Su 12.10. klo 10 Herättähän kirkkopyhä Tikkurilassa, Peltolan koulun auditoriossa, Lummetie 27B. Seurat. Su 12.10. klo 11 Kaikenikäisten, erityisesti lapsiperheiden nyyttäriseurat Pajamäen srk-kodilla. Tuo pientä purtavaa ja Siionin virret mukanasi. Su 12.10. klo 18 Tuomasmessu körttiläisittäin Agricolan kirkossa. Ti 14.10 klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla. Mukana Juha Takala.

kestävät yli 200 pesukertaa! ympäristöystävälliset mukavat ja huomaamattomat

Tilaa ilmainen paperiesite (myös puhelinmyynti) Verkkokauppa; www.divisa.fi

0400 223 446

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

Tähtitorninkatu 18 Julkaisija

APU

Seurakuntavaalit

neniälittereK

Hengelliset tilaisuudet

Tavoita äänestäjät kustannustehokkaasti ilmoittamalla Kirkko ja kaupunki -lehdessä! Kysy lisää ja tehdään yhdessä huomioarvoltaan vahva vaalikampanja!

Paula Kaijanto, myyntipäällikkö SLY-Kirkkolehdet/ Kirkko ja kaupunki puh. 0400 249 961 paula.kaijanto@lehtiyhtyma.ﬁ

Hammashoitoa

Lakiasioita Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ﬁ

HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot Asianajotoimisto Mia Kavasto Johanna Sammalmaa p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.ﬁ Kuosmanen Legal Perinnönjaot, avioehdot, verotus, kv. asiat, ym. Also in English! Puh. 050 430 1997, Hiilikatu 3 Hki kuosmanenlegal.com Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

HAMMASPROTEESIPALVELUA LAUTTASAARESSA kokoproteesit, pohjaukset, korjaukset

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen Tallbergin puistotie 7 Puh. 09-692 2185

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus 09 621 2266 tai 050 557 0740

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Virkoja avoinna

Rakennusala

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen seurakuntatyö tukee seurakuntien toimintaa, edistää yhteistyötä seurakuntien ja eri yhteisöjen välillä ja tekee seurakuntatyötä erityisaloilla. Yhteisen ruotsinkielisen seurakuntatyön tehtäväalueeseen kuuluvat lapsi- ja nuorisotyö, perheneuvonta, palveleva puhelin, opiskelijatyö, aikuis- ja kulttuurityö, erityisdiakonia, ruotsinkielinen Tuomas-messu ja Lekholmenin kesätoimintakeskus. Seurakuntayhtymän yhteiseen seurakuntatyöhön tarvitaan määräaikainen(1.11.2014 – 31.10.2016)

Ruotsinkielisen yhteisen seurakuntatyön pappi Tehtävänäsi on • koordinoida ja kehittää seurakuntayhtymän yhteistä ruotsinkielistä työtä yhteistyössä ruotsinkielisten seurakuntien kanssa. • ruotsinkielinen oppilaitostyö • vastuu ruotsinkielisestä aikuis- ja kulttuurityöstä sekä yhteyksien pitäminen .ruotsinkielisiin alan järjestöihin • yhteistoiminta kirkollisten, kunnallisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Edellytämme, että sinulla on • kelpoisuus papin virkaan • kokemusta seurakuntatyöstä • ruotsinkielen erinomainen ja suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Internetissä osoitteessa evl.fi/rekrytointi tai www.helsinginseurakunnat.fi//rekrytointi. Lisätietoja antavat lääninrovasti stefan.forsen@evl.fi puh. (09) 2340 7310 ja yhteisen seurakuntatyön johtaja pentti.miettinen@evl.fi, puh. (09) 2340 2500. Virka tulisi ottaa vastaan 1.12.2014 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen osoitetaan yhteiselle kirkkoneuvostolle ja niiden on oltava perillä viimeistään 20.10. klo 15 mennessä seurakuntayhtymän kirjaamossa sähköpostilla kirjaamo.hsrky@evl. fi tai osoitteessa Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki. Hakemukseen merkitään tunnus ”ruotsinkielisen työn pappi”. HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kesäpihaan aidat ja terassit. P. 040 189 5682 SYYS- JA TALVIALE. Maalaus, tapetointi, laminaatin ja listojen asennus. Työlle takuu, kirjallinen sopimus, ilmainen arvio, 27€/+ alv. tai urakka, kotitalousvähennys. P. 045 235 1717 REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. Arvio p. 0400 689 742 Jabell.ﬁ Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Palvelukseen halutaan

Kirkko Helsingissä on 21 seurakunnan muodostama yhteisö, jossa on käynnissä jäsenyyden tukihanke vuosina 2010–15. Hankkeessa kehitetään yhdessä jäsenten kanssa Kirkon Helsingissä toimintaa. Jäsenyyden tukihankkeen yhtenä tavoitteena on mallintaa keskeiset seurakunnalliset toiminnot. Seurakunnallisen toiminnan prosessien tueksi on tarkoitus hankkia seurakuntatyön tukijärjestelmä, joka yhdistää nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän ja tulevan asiakkuudenhallintajärjestelmän toiminnallisuudet. Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen seurakuntatyöhön tarvitaan määräaikaiseen palvelussuhteeseen 31.12.2015 saakka:

Hankekoordinaattori Hankekoordinaattorin tehtävän keskeisin sisältö on vastata seurakunnallisen toiminnan prosessityön edistämisestä sekä suunnitella ja kehittää Kirkon Helsingissä seurakunnallisen toiminnan prosesseja yhteistyössä seurakuntien kanssa. Hakuaika päättyy 27.10.2014 klo 15. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Internetissä osoitteessa evl.fi/rekrytointi tai www.helsinginseurakunnat.fi/rekrytointi. Lisätietoja antaa ja tiedusteluihin vastaa projektipäällikkö Eeva Salonen eeva.salonen@evl.fi, (09) 2340 2526

Talojen kaikki ulkomaalaukset ja verhoilut. Ilmainen arvio ja verovähennys. Puh. 050-431 0175.

Palveluja tarjotaan Ostetaan OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen.

toimisto@marﬁc.ﬁ p. 040 502 4546 KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

Yhteinen seurakuntatyö

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Hautauspalveluja

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.ﬁ

www.hautauspalvelu.com

Puotinharjun ostoskeskus puh. (09) 323 3770

Vuokrata halutaan APUA! Marjo, Muusa ja Viiru etsivät kotia. Hissi, ei portaita tai 1. kerros. Mielellään yksiö. P. 044 573 6490.

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Terveydenhoitoa Parisuhdeterapia vastaanotto: Mannerheimintie 62 B. Ajanvaraus: psykoterapeutti Seija Talolahti p. 040 521 9404, seija.talolahti@kolumbus.ﬁ Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515. AASIALAISET TERVEYSHOIDOT Jalkahoidot 29 € / Hieronnat 30 min 30 € / 60 min. 50 € Wallininkuja 2, puh. 040 4642 366

Ostetaan huoneistoja 4

Halutaan ostaa tai vuokrata pieni ullakkohuone Helsingistä. Ota yhteyttä: Satu / 040 707 2100

Ostamme kodin irtaimistoa mm. astioita, valaisimia, huonekaluja, taidelasia ja maalauksia sekä harrastetavaraa ja kokoelmia. Tyhjennämme myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt. Nouto ja käteismaksu. Tmi Tähtiantiikki & Design, 0400 704 763 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

Mikäli murehditte asentamatonta tai Mu kotitalo ista korjaamatonta verhoa tai verhotonta usvähe nnys! ikkunaa, me autamme. p. 040-411 4370 Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla. J. Vähäkanga Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu. MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info 1-2 miestä kuorma- tai pakettiautolla. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.ﬁ pihatyöt, remontit, muutot, jne KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203 Henkilöautojen talvisäilytystä, 24km Helsingistä. Puh. 0500 717 225

*ONNI* Tarjoa rohkeasti! Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

Omenat mehuiksi. Espoon Mehuasema kilokallio 3b Espoo. p: 0503229925. Ma-pe klo10-18 la -su 12- 15

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ﬁ 040 762 5615

vähenn. 45%

Kattosiivous: sammalen ja roskan poisto, kemikaalien levittäminen, siivous kattopuhdistuksen jälkeen. Hyödynnä kotitalousvähennys.

TMI Julie Jaaniste Puh. 046 660 2745

OSTAMME KUOLINPESÄT

P. 040 377 5159

Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.ﬁ Jukka Vasarainen 050 5470101

MUUTOT JA KULJETUKSET

Asianajajia Loppuun siivottuna sop. mukaan 30 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.ﬁ

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 IKKUNOIDEN PESUT ammattitaidolla, myös hankalat. Petriposti Oy. www.petriposti.com, p. 050 500 3090 Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com

Asianajotoimisto Timo Kallio

0440 - 691 994 T.Vanari

Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

Ikkunanpesua asunnoissa. Reilu taitava mies. Puh. 050 338 4754/Erkki Kraft

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi PLAINPICTURE/KUVAARIO

Viikon vinkki

Pappi paikallisessa Tule juttelemaan papin kanssa pubiin! Pappi on tavattavissa kerran kuussa torstai-iltana kello 18–20 Pub Päättömässä Kanassa, Pohjolankatu 2. Oulunkylän seurakunnan pastori Johanna Elo päivystää 9.10. Ravintolasta toivottiin päivystystä, ja seurakunta tarttui haasteeseen. – On eri asia tulla baarissa juttelemaan papin kanssa kuin mennä kirkolle tai sopia erikseen joku aika, jolloin pappia voisi tavata. Kynnys on matalampi ja tunnelma rennompi, Elo tuumii.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 12.10. klo 10 Jumalanpalvelus Punkaharjun kirkosta. Virret: 727, 415, 452, 814, 332. Klo 11 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Porvoon Helluntaiseurakunnan jumalanpalvelus. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 9.10. Viestintäjohtaja Seppo Simola. Rovasti Helena Suomela. Pe 10.10. Nuorisotyönohjaaja Klaus Myllymäki. Filosofian maisteri Nina Maskulin. La 11.10. Myyjä Virpi Sillanpää (Baptistikirkko). Tutkija Kirsi Huoponen. Ma 13.10. Kappalainen Tapani Erämaja. Raamatunlukua. Ti 14.10. Kanttori Heini KatajaKantola. Nuorisojohtaja Jani Virolainen (Adventtikirkko). Ke 15.10. Rovasti Kari-Pekka Kinnunen. Pääsuntio Hannu Hietalahti. To 16.10. Diakoni Tero Konttinen. Nuorisotyönohjaaja Maarit Hildén.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 12.10. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 11.10. klo 15.10 Pisara. Oopperalaulaja Jorma Hynninen: ”Sielu kyllä jatkaa elämäänsä, siksi sitä on ruokittava mahdollisimman hyvin eväin.” (Ps. 39: 5) Uusinta ma 13.10. klo 11.05. Su 12.10. klo 10 Kohtuullista veisuuta -tilaisuus Helsingin Vanhassakirkossa. Juontajana papit Arto Antturi ja Hanna Vettenniemi, mukana useita kuoroja ja TriSis -lauluyhtye. Kanttorina Risto Pulkamo, uruissa Matti Pohjoissalo. Uusinta ma 13.10. klo 11.10.

Kalliosta vaalikentille. Vihreät tekevät valtakunnallista vaalityötä muun muassa mielipidekirjoituksin. Tärkein vaalityö tehdään paikallisesti. – Keskitymme ehdokkaiden vaalimateriaalilla kuin keskusteluilla ihan vaalisloganien keksimisestä lähtien, Johanna Hautakorpi (vas.) ja Katri Korolainen kertovat.

Puolueet starttaavat vaa Vihreät lähtevät vaalikampanjointiin messun kautta. Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

aikka vihreillä on tulevissa seurakuntavaaleissa Helsingissä vain yksi yhteinen lista, vihertäviä ehdokkaita löytyy myös muilta listoilta. Kirkollisten Armon vihreiden puheenjohtajan Katri Korolaisen mukaan ehdokkaita on valtakunnallisesti satakunta, joista noin puolet pääkaupunkiseudulla. Vihreät lähtevät vaalikamppailuun tiistaina 14.10. Kallion kirkossa minimessulla, jonka toimittaa pastori Laura Mäntylä. Musiikista vastaa Jaakko Löytty. Messun jälkeen kansanedusta-

ja Jani Toivola kertoo, miksi hän liittyi takaisin kirkkoon. Kallion seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Johanna Hautakorpi valaisee, miten vihreänä voi toimia kirkkohallinnossa. Eve Rämö jakaa vinkkejä seurakuntavaalikampanjointiin. Tilaisuus on avoinna kaikille. – Vihreillä on vaaleissa suurempi koneisto kuin koskaan aiemmin. Puolue kirjasi seurakuntavaalit jo toimintasuunnitelmaansa ja määritteli koordinoinnin Armon vihreille, Katri Korolainen kertoo. Demarit ovat vaaleissa mukana kymmenellä omalla listalla ja yhteislistoilla. He lähtevät yhdessä sitoutumattomien ehdokkaidensa kanssa vaaleihin paikallisten aktiivien voimin. Piirijärjestö tukee heitä esimerkiksi viestinnässä. – Vaalityössä korostuu ihmisten kohtaaminen. Innostusta on ollut sosiaalisen median käyttöön ja jopa katukampanjointiin, järjestösihteeri Markku Valtanen kertoo.

Kyselykierros demariluottamushenkilöiden keskuudessa osoittaa, että he pitävät vaikuttamismahdollisuuksiaan hyvinä. – Olen vahvistanut aloitteillani diakoniatyössä erityisesti perhetyötä, Arja Ylänkö Malmin seurakunnasta sanoo. Demareille seurakuntavaalit merkitsevät tärkeää kirkollisen demokratian foorumia. Ehdokkaiden erot syntyvät pikemminkin kirkkoon liittyvien näkemysten kuin puolueen jäsenyyden perusteella. – Olemme vaaleissa aidosti seurakunnallisella ja hengellisellä asialla, Markku Valtanen tiivistää. Kokoomustaustaisia vaalilistoja on Helsingissä neljä. Kokoomushenkiset ovat perustaneet listoja, joilla on myös poliittisesti sitoutumattomia ehdokkaita. – Kukin valitsijayhdistys päättää, millaisilla panoksilla se lähtee vaaleihin. Kysymys on ihmisten halusta vaikuttaa oman seu-

rakunnan asioihin, Sami Ojala puolueen kirkollisvaltuuskunnasta sanoo. Kokoomushenkiset ovat Sami Ojalan mukaan mielellään käytettävissä seurakunnan luottamustehtäviin. Kokoomus on laatinut yleisluontoisen seurakuntavaaliohjelman ehdokkaiden kampanjoinnin tueksi. Tarjolla on myös taustamateriaalia lehtimainontaa varten. – Jokainen ehdokas tekee omaa vaalityötään parhaaksi katsomallaan tavalla. Kirkollisvaltuuskunta kannustaa kokoomuslaisia aktivoitumaan vaaleissa, Ojala kertoo. Perussuomalaiset ovat mukana yhdellä listalla Roihuvuoren seurakunnassa Tuula Salon ja Mikko Naakan voimin. Puolueesta kysyttiin kesällä kiinnostusta ehdolle asettumiseen. Muuten puolue ei ole osallistunut vaaleihin. Salo ja Naakka jalkautuvat seurakunnan vaalitapahtumiin 25.10. Roihuvuoressa ja Laajasalossa. – Kirkon tulisi ohjata avus-

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 9.10. Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa. Laulattamassa Anne Myllylä. Mies on poika klo 18 Puistolan kirkossa. Ks. menovihje.

Perjantai 10.10. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Joni Virkkunen soittaa kitaraa. Konsertti klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Čiurlionisjousikvartetti Liettuasta sekä Allar Kaasik, sello. Mm. Beethoven, Penderecki, Tormis, Rautavaara. Järj. Vantaan Kamarikonsertit. Ohjelma 10 / 8 e.

Lauantai 11.10. Siina ja Taikaradio klo 11 Tapanilan kirkossa. Kaikille avoin konsertti. Osa Tapanilan alueen 5-vuotiaitten synttärijuhlia klo 11–13. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Sofia Lindroos, sopraano, Luut Klaver, urut. Im Herbst -syyskonsertti klo 19 Meilahden kirkossa. Ks. menovihje.

Sunnuntai 12.10. Renessanssimusiikin messu klo 11 Lauttasaaren kirkossa. Juvenalia-kuoro, liturgina Marjut Mulari, kanttorina Marjukka Andersson.

Vertaukset Vanhassa Testamentissa

leihin tuksiaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville niin Suomessa kuin ulkomailla. Tarvitsijoita on myös oman seurakuntanne alueella, Mikko Naakka sanoo. Poliittisesti sitoutumaton Tulkaa kaikki -liike on vaaleissa kymmenellä listalla. Ehdokaslistoilla on sekä sitoutumattomia että eri puolueissa toimivia. – Myös muilla listoilla on uudistusmielisiä ehdokkaita, joita liikkeen ohjelma yhdistää, kertoo Leena Niinivaara Kallion seurakunnasta. Liike puolustaa muun muassa tasavertaisuutta kirkossa. Ehdokkaat tekevät vaalityötä itsenäisesti. – Liikkeen ohjelman allekirjoittaneet saavat tukea toimintaryhmältä ja alueyhdyshenkilöiltä. He voivat mainostaa ehdokkuuttaan liikkeen nettisivuilla ja Facebook-ryhmässä. Vaalityö lähtee lentoon, kunhan numerot, valokuvat ja seurakuntien esitteet ovat käytössä. Seurakuntavaalit järjestetään 9.11. Ennakkoäänestys 27.–31.10.

jälkeen voi vielä jäädä iltakahville tai teelle.

Trubaduuri laulaa miehenä olemisesta Lauluja ja ajatuksia miehenä olemisesta teemalla Mies on poika torstaina 9.10. kello 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Trubaduuri Rasmus Mäntymaa luotaa laulujensa kautta miehen maisemia – jalkapalloa, kalaretkiä, isyyttä ja haaveita. Sanoituksissa on huumoria ja henkeä. Luento-osuudessaan kouluissa, vankilassa ja seu-

Menokasvo: Anni Laakso

Open stagelle musisoimaan Länsi-Pasilan kappelilla perjantaisin kello 19.30–22 avoinna olevaan Nuorten yökahvilaan on perustettu Open stage. Stage on avoinna nuorille esiintyjille. Stagella he voivat tuoda kykynsä esiin musiikin, stand up -komiikan tai muun taiteen keinoin. Jokaiseen esiintymiseen ilmoittaudutaan ennakkoon. Esiintymisajan voi varata nuorisotyönohjaaja Anni Laakfi.i solta p. 09 2340 475, anni.i.laakso@evl.fi. Mikä stage on? isuuden – Se tarjoaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden on tulee tulla esittämään taitojaan. Kokoonpanon opia olla akustinen, ja volyymitason tulee sopia yvään ympäristöön. Olemme panostaneet hyvään äänentoistotekniikkaan. Paikalla on aliveyleisö kannustamassa esiintyjiä. Stagella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja treenata esiintymisen taitoja. Palkaksi saa raikuvat suosionosoitukset! Stage toteutetaan yhdessä Pasilan nuorisotalon kanssa. n? Miten toiminta on lähtenyt käyntiin? öä – Paikalla on ollut jo yksi bändi, ja yleisöä ittäin oli noin sata henkeä. Vastaanotto oli erittäin hyvä. Mitä ensi perjantaina on luvassa? ousee – Perjantaina 10.10. kello 20 lauteille nousee ssa Felics-yhtye: Markus Saikkonen bassossa ho ja laulussa, Lauri Aaltonen ja Aleksi Laiho muiskitaroissa sekä Henri Niemi-Cajon rummuisckia ja sa. Musa on alternative rockia, indie rockia a biisejä. poppia. Tiedossa on osaamista ja omia Tervetuloa! Tommi mi Sarlin ESKO JÄMSÄ

auttamiseen. Tuemme ehdokkaita niin

Helsingin Raamattukoulun toiminnanjohtaja Marja Heimala-Pelkonen pitää kolmen torstain luentosarjan Raamatun vertauksista Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13 kello 18–19.30. Ensimmäisellä luennolla torstaina 9.10. kerrotaan vertauksista Vanhassa testamentissa, toinen luento keskittyy vertauksiin tapana opettaa ja kolmas luento avaa vertauksien muuttumista Jeesuksen elämänkaaren aikana. Raamattuiltoihin on vapaa pääsy ja niiden

Siioninvirsiseurat n. klo 11 (messun jälkeen) Puistolan kirkossa. Syksyn kuulas ilta klo 16 Paavalinkirkossa. Petri Laaksonen. Ks. menovihje. Konsertti klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Timo Olli, urut. Kansanlaulumessu klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Musiikki pohjautuu kansanlaulusävelmiin. Helmet-kuoro ja soitinryhmä, johtaa Johannes Österlund. Saarnaa sairaalapastori Merja Hållfast, joka myös kirkkokahveilla alustaa aiheesta Elämää sairaalassa. Soi kunniaksi Luojan klo 18 Huopalahden kirkossa. Pianotaiteilija Janne Maarala improvisoi yleisön paikan päällä toivomia lempikappaleita. Kuullaan myös muutama etukäteen valittu sävelmä sekä vapaa improvisaationumero. Sinuhun turvaan Jumala klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Oopperalaulajat Maria Kettunen ja Jyrki Korhonen, pianistina Pirkko Hyttinen. Ohjelma 10 e. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Mia Margareta Isaksson, piano. Spiritus Sanctus klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Sarastus-yhtye: Kristiina Olanto, laulu, Jorma Tapio, saksofoni, ja Harri Taittonen, piano. Mm. Mingus: Eclipse, Oh My Soul, Vesala: Tahdon laulaa, ortodoksinen kirkkoveisu Gospodi Pomiluj. Roihuvuori soi -musiikkiviikkoa.

Herra on minun paimeneni klo 18 Viikin kirkossa. Eva Kasvio, laulu, Pia Korteala, piano, Hannu Jylö, harmonikka. Ohjelma 5 e.

Dominante ja Kampin Laulu klo 19 Tuomiokirkossa. Ks. menovihje.

Maanantai 13.10.

Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Evi Kant. Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Syksyisiä yhteislauluja klo 13 Seurakuntakeskus Albatrossissa, Kahvikuja 3, 2. kerros, hanurin tahdittamana. Vetäjänä Anja Hinkkanen. Shakespeare-ilta klo 19 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa. Vuokko Sivuranta kertoo 450-vuotiaasta kirjailijasta kuvin, sanoin ja sävelin. Ohjelmassa mm. Inari Raitala-Heikkisen säveltämän Shakespearen Sonetin kantaesitys. Laura Juvonen, laulu, Hannele Filppula, piano. Roihuvuori soi -musiikkiviikkoa. Anna Dantchev Band klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Suomalais-bulgarialaisen laulaja-lauluntekijä Anna Dantchevin luotsaama yhtye vie matkalle Bulgarian vuorille, ruusulaaksoihin, aurinkoiselle merenrannalle, kehtojen ja hautojen äärelle.

Matka virsien maailmaan klo 18 Tammisalon kirkossa. Yhteislauluilta. Anna-Mari Kaskinen johdattelee suomalaisen virsikirjan vaiheisiin 1500-luvulta tähän päivään. Illassa koelauletaan myös uuteen virsikirjan lisävihkoon ehdolla olevia lauluja ja virsiä. Säestää Tomi Kujansuu. Osa Itä-Helsingin kulttuuriviikkoja. Järj. Tammisaloseura ja Roihuvuoren seurakunta. Vesper klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikillinen iltarukoushetki. Kamarikuoro Cantiamo, johtaa Hannele Filppula. Roihuvuori soi -musiikkiviikkoa.

Tiistai 14.10. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Santeri Siimes, urut. Lähetyslaulujen ilta klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Naiskuoro, johtaa Hanna Virtanen. Yhteislaulua. Lähetyskirjeterveisiä kertoo Martta Paijola. Syksy soikoon klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston nuoret soittajat, juontajana Satu Sopanen. Roihuvuori soi -musiikkiviikkoa.

rakunnissa työskennellyt Mäntymaa luotaa miehen ahdistuksen lähteitä ja ilon mahdollisuuksia. Illan päätteeksi on kahvi- ja teetarjoilu. Illan järjestää Malmin seurakunta yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa.

Slangi tulee kirkkoon Kallion kirkossa pidetään Slangitsyrkka perjantaina 10.10. kello 18–19.30. Puhujavieraina muun muassa Anna Kortelainen, Pekka Sauri, Esa Siljamäki ja Sami Garam, musiikkivieraina Selja Räike ja Amadeus. Tilaisuudessa lauletaan yhteisvirsiä slangisanoin. Tilaisuuden järjestävät Stadin slangi ry ja Kallion seurakunta. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2.

Somnium Ensemblen syyskonsertti Syyskonsertti Meilahden kirkossa lauantaina 11.10. kello 19 Meilahden kirkossa. Nuorisokuoro So Somnium Ensemble es esittää saksalaista romantiikan ajan musiikkia ja englantilaista kuoromusiikkia Brahmsilta, E Elgarilta ja VaughanWillia Williamsilta. Johtajana Tatu Erkkilä Liput 12/7 euroa. Erkkilä.

Petri Laa Laaksonen Paavalinkirkossa Paavalink Petri Laaksonen Laaksone konsertoi sunnuntaina 12.10 kello 16 P Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput ovat myynnissä tuntia ennen ovelta. Liput Lip maksavat 15 euroa. Osa konsertin tuotosta tu menee Vallilan alueen hyväntekeväisyyteen, hyväntek muun muassa nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Kon Konsertin järjestävät Helsinki-Vallila L Lions Club ry ja Paavalin seurakunta.

Tomi Kon Kontio vierailee Lauttasaaressa Lauttasaa Kirjailija Tomi Ko Kontio on Lauttasaaren kirkossa kirkkov kirkkovieraana tiistaina 14.10.

Keskiviikko 15.10.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

kello 18, Myllykallionrinne 1. Kontiota haastattelee pastori Kristiina Kartano. Illan päätteeksi Kontio haastaa seuraavan vieraan mukaan keskusteluiltoihin.

Dominante ja Kampin Laulu konsertoivat Dominante ja Kamarikuoro Kampin Laulu pitävät yhteiskonsertin Tuomiokirkossa tiistaina 14.10. kello 19. Ohjelmistossa on tunnettuja suurkuoroteoksia Johannes Brahmsilta, Toivo Kuulalta ja Thomas Jennefeltilta. Liput Lippupisteestä 14,50/22,50 euroa.

Luentosarja itsensä hyväksymisestä Sinä hyväksyt minut -luentosarja alkaa tiistaina 14.10. kello 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Ensimmäisen kerran aiheena on Hyväksynnän etsijät. Minkä vuoksi hyväksyntä on meille tärkeää ja etsimme sitä? Miksi saamme hyväksynnän sijaan osaksemme hylkäämisen? Toisella kerralla tiistaina 28.10. aiheena on Hylättyjen etsijä. Kuka välittää niistäkin, jotka ovat toisille kelpaamattomia ja hylättyjä? Sarjan kaksi päätösjaksoa, Hylätystä hyväksytyksi ja Hyväksyttynä elämään, pidetään alkuvuodesta 2015. Opetukset pitää pastori Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistosta.

Naistenkartanon yleisöluento häpeästä Psyko- ja traumaterapeutti Heidi Valasti luennoi tiistaina 14.10. kello 18–19.30 aiheesta Häpeä – minuuden kahle ja rakkauden este. Luentopaikkana on Kampin palvelukeskus, juhlasali, Salomonkatu 21 B, 2 krs. Tilaisuus on tarkoitettu naisille. Luennon järjestää Naistenkartano ry, jonka tavoitteena on ehkäistä naisten varhaisvaiheen riippuvuuksia, tukea arkipäivän elämänhallintaa ja vaikuttaa naisille tuotettavien päihdepalvelujen laatuun tiedottamalla, kouluttamalla ja tekemällä vaikuttamistyötä. Luentomaksu 10/5 euroa. Maksetaan käteisellä.

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 8. lokakuuta 2014 Numero 38

ka juo vanhaa viiniä halua nuorta, sillä hän sanoo ’Vanha on hyvää’” (Luuk. 5: 39). Ikuiseen elämään johtavat hänen sanansa eikä laki: ”Joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään (Joh. 5: 24).” Jeesus ei julista kieltojen ja käskyjen viidakkoa, vaan vapauttaa ihmiset lain taakan alta sanoen: ”Minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keveä.” (Matt. 11: 30). Tarpeellisen hän tiivistää rakkauden kaksoiskäskyyn, jossa ”riippuu kaikki laki ja profeetat” (Matt. 22: 40) ja kysyy: ”Miksi ette jo itsestänne päätä mikä oikeata on?” (Luuk. 12: 57). Tässä voi nähdä yhteyden ennustukseen uudesta liitosta: ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä”, ”Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen ’Tuntekaa Herra’. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan” (Jer. 31: 33–34). Sydämen laki ei ole Mooseksen laki, joka todetaan huonoksi jo Vanhassa testamentissa: ”Niinpä minäkin annoin heille käskyjä, jotka eivät olleet hyviä, ja oikeuksia, joista he eivät voineet elää.” (Hes. 20: 25) Jeesus nimeää Mooseksen lain syyttäjäksi: ”Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne” (Joh. 5: 45). Jos uskomme Ilmestyskirjaa, syyttäjälle käy lopulta huonosti: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos” (Ilm. 12: 10). Jeesusta seurasivat ihmiset, jotka eivät lakia tunteneet (Joh. 7: 48–49). Miksi Mooseksen lain noudattaminen olisi nykyisin tarpeen? Siirtykäämme sen sijaan noudattamaan sydämen lakia. Jouni Heikkilä

Löytääkö yksinäinen kirkosta ystävän? Ville Ranta täisikö lain salliman verovähennyksen. Veronkierto puolestaan on lain vastaista toimintaa, joka näkyy verovajeena. VeronkierKansanedustaja Anna Kontula kirjoitti toa on se, kun myyjä ja ostaja sopivat, että vuonna 2011 blogissaan: ”Voi esimerkiksi olpyörähuolto maksetaan pimeästi, kuten la perusteltua varata käteistä pyörän vuosikansanedustaja kehottaa. huoltoon ja jättää kuitti pyytämättä. Vaikka On totta, että verovajetta aiheuttaa osalharmaan talouden vastaiset kampanjat toistaan tulojen siirto esimerkiksi veroparata kehottavat.” tiiseihin, mutta erittäin suuri ongelma on Nyt sama kansanedustaja kirjoittaa Kirkmyös harmaa talous. Verotuloja jäi vuonna ko ja kaupungin (K&k 24.9.) kolumnissaan: 2012 saamatta noin 3–4 miljardia euroa har”Toisin kuin hyväntekeväisyys, verotus ei maan talouden takia. Jos talouden moraalitole omantunnonkysymys. Veroja määrätään tomuutta yritetään ratkaista vasemmistojämpti summa kullekin, ja sitten ne pitää laisen kansanedustajan etiikalla, mikään ei maksaa. Ei siihen mitään yksilöllistä eettistä koskaan muutu. Ongelma kun ei ainakaan pohdintaa tarvita.” ratkea sillä, että kansanedustaja ilKansanedustaja on tainnut pohmoittaa haluavansa parempia vedinnoissa tulla siihen tulokseen, rolakeja. Jos ensin lähdettäisiin Jatka että kaksinaismoralismi on siitä, että noudatetaan jo olekeskustelua eettisesti hyväksyttävää varmassa olevia lakeja – ja tämä verkossa www. koskee myös itse lainsäätäjiä. sinkin näin vaalien alla. Toki kirkkojaJaakko Setkänen voi olla, että kansanedustaja myös ottaa viisaasti huomioon kaupunki.fi kulloisenkin kohderyhmänMooseksen laki sä, ja kun kosiskellaan Kirkko ja vai sydämen laki? kaupungin lukijoita, verot ymmärJuhani Alesaro kysyy (K&k 17.9.), miksi rettävästi ovat jämptejä ja ne pitää makMooseksen lakia ei tarvitse noudattaa, vaiksaa. ka ”laista ei katoa pieninkään kirjain ennen Kansanedustajalta tuntuu moraalin likuin kaikki on tapahtunut” (Matt. 5: 17–20). säksi olevan hukassa aihealueen peruskäsitMooseksen katsotaan ennustaneen Jeeteet. Hän kirjoittaa: ”Toki myös tavallinen suksen (5 Moos. 18: 15–22), minkä Jeesus vahkansa käyttää verovähennyksen tai alennevistaa (Luuk. 24: 44). Laki ei silti ole ikuisesti tun verokannan, kun siihen tarjoutuu tilaivoimassa, vaan ”laki ja profeetat olivat Josuus… (...) Ne eivät ole poissa verokertymäshannes Kastajaan asti; siitä lähtien julistetä, kuten veronkierto ja verosuunnittelu.” taan Jumalan valtakuntaa ja jokainen tunVerosuunnittelu on täysin laillista verokeutuu sinne väkisin” (Luuk. 16: 16). Vertajen suunnittelua. Verosuunnittelua on esiuksen mukaan Jeesus on vaihtoehto eikä merkiksi kansanedustajan mainitsema titäydennys Mooseksen laille: ”Ei kukaan, jolanne, jossa tavallinen kansa miettii, käyt-

Parempia lakeja vai kansanedustajia?

Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi television Ykkösaamussa 27.9., että yksinäisyys on suurin tekijä, joka uhkaa suomalaisten hyvinvointia. Arkkipiispa tarttui hyvin merkittävään kysymykseen, joka saa pohtimaan, voisiko kirkko ja Helsingissä seurakunnat tehdä vielä enemmän yksinäisyyden vähentämiseksi kaupungissamme. Huomioidaanko esimerkiksi uudet messuvieraat kirkkokahveilla siten, että he rohkaistuvat tulemaan uudestaan seuraavanakin sunnuntaina? Nähdäänkö kirkko paikkana, josta työttömyyden, läheisen kuoleman, parisuhteen päättymisen ja muiden elämän vaikeuksien kohdatessa tämän päivän kaupunkilainen hakee ja saa kuuntelijan? Yksinäisyyttä ehkäisevän vapaaehtoistoiminnan osalta kirkko voisi ottaa mallia esimerkiksi HelsinkiMissiosta. Tämä järjestö on sekä onnistunut herättämään yhteiskunnallista keskustelua yksinäisyydestä että kehittämään työmuotoja erityisesti ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi. Ville Jalovaara TT, Helsinki

Vieraan majoittaminen on lapselle pelottavaa Kirkkoherra Teemu Laajasalo ja jotkut muut Kallion seurakunnan jäsenet kannustavat majoittamaan kodittomia yksityiskoteihin. Ajatus on kaunis, mutta omasta kokemuksestani johtuen en suosittele ventovieraiden majoitustoimintaa lapsiperheille. Vanhempani ovat pappeja, ja kristillisen lähimmäisenrakkauden nimissä lapsuudenkotini sohville majoitettiin välillä alkoholisoituneita kadunmiehiä ja mieleltään järkkyneitä naisia. Meille lapsille nämä tilanteet olivat pelottavia, koska vieraiden käytös oli arvaamatonta. Jouduin muutamia kertoja myös seksuaalisen lähentelyn koh-

teeksi. Usein kodistamme varastettiin tavaraa näiden vierailujen yhteydessä. Moni muu papinlapsi on kokenut samaa ja saanut traumoja. Vanhemmat, suojelkaa lapsianne ja toteuttakaa hyvää vapaaehtoistyötä muulla tavoin! Pastorien tytär

Ei kai kirkko fossiilisiin polttoaineisiin sijoita? Kirkko ja kaupungissa (17.9.) oli mielenkiintoinen juttu kirkon sitoutumisesta vastuulliseen sijoitustoimintaan. On todella hienoa, että kirkossa omistaudutaan tälläkin tavalla paremman maailman vaalimiseen. Jutusta ei käynyt ilmi, ottaako kirkon eläkerahasto ilmastonmuutosta huomioon sijoitustoiminnassaan. Fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset tekevät voittoa tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien kustannuksella – se jos mikä on vastuutonta liiketoimintaa. Fossiiliset polttoaineet uhkaavat myös muuttua hyvin huonoksi sijoituskohteeksi, jos varantojen arvo (toivottavasti) romahtaa ilmastopolitiikan tai uusiutuvan energian teknologian kehityksen vuoksi. Monet suuret sijoittajat ovat jo ymmärtäneet tämän ja vetävät kiihtyvällä tahdilla sijoituksiaan pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yrityksistä. Mukana on esimerkiksi Ruotsin kirkko. Suomen kirkon tulisi seurata esimerkkiä ja olla eturintamassa näyttämässä esimerkkiä myös muille sijoittajille. Hilkka Pellikka Ilmastovanhemmat ry Helsinki

Huomiotta jäänyt elämäntyö Kallion seurakunnan urkurina 43 vuotta toiminut Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog on tehnyt ainutlaatuisen kulttuurityön Suomen kirkon historiassa. Monipuoliset konsertit ovat aukaisseet meille kuulijoille jaloa urkumusiikkia ja sen vuosisataista historiaa. Tämä ura ja hieno eläkkeellejäämisjuhla 31.8. olisivat ansainnet hyvän huomion lehdessänne. Irma ja Seppo Seesjärvi Helsinki

Koira-allergiaan on apu Koirat kuuluvat elämäämme aivan samoin kuin kaikenlaiset ihmisetkin. Vaikka itsekin olen allergikko, en ole alkanut välttelemään paikkoja, joissa on tai on ollut eläimiä. Minua ei haittaisi, vaikka koirat saisivat tulla vapaasti kirkonmenoihin. Mukanani on aina allergialääkkeitä, joita otan, jos oireita alkaa ilmaantumaan. Välttelyn sijaan kannattaa siedättää itseänsä ja tiukoissa paikoissa turvautua lääkkeisiin. Lääkitys

Antakaa vanhukselle hali! Ikäihmisten palvelutaloissa hoitajien pitäisi kerran pari päivässä antaa hali hoitamalleen vanhukselle. Sanotaanhan, että ihminen tulee vanhana jälleen lapseksi. Sitä paitsi ystävällinen halaus osoittaisi parhaiten, että vanhuksista pidetään huolta ja että heistä välitetään. Tämä antaisi vielä elämäniloa rollaattorivanhuksille, jotka eivät jaksa tanssia tai muista korttipelin sääntöjä. Kuisma Pietari Hakkarainen Helsinki

Luetuin juttu verkossa Viime lehden luetuin juttu verkossa oli Pihla Tiihosen artikkeli Kirkko antaa kodin. Kassu Valtakari kommentoi: ”Yimby! Ja Paraistentie kolmestatoista on siis tullut talo. Tämä selvä O:)”