K&k 2014 nro 6 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Veera eera Perttunen ttunen odottaa ottaa penkkareita kkareita a » 8

Numero 6

Keskiviikkona 12. helmikuuta 2014

ESKO JÄMSÄ

Mio Kivelä muuttuu naisesta mieheksi » 7 Pyhiinvaeltaja Tapani Tukiainen käveli 1 300 kilometriä » 12–13

Kuhakato kuohuttaa Kalastusopas Ari Paataja haluaa varjella petokaloja » 8–9

Valta on sillä, joka sen ottaa » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

”

Lainasanat

Jos kirkkoon tulee laitapuolen kulkijoita lämmittelemään, niin kirk on hyvässä käytössä.” kirkko Kallion kirkon pappi Ilkka Sariola sivuilla 22–23. Kallio

Numero 6

12.2.2014

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA

Pääkirjoitus

Vaikuttajat elsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin joulukuun puolivälissä talousarvio. Tapansa mukaan yhtymän tarkan euron nainen, hallintojohtaja Tarkka esitteli johdollaan valmistellun budjetin. Esittelyn jälkeen puheenjohtaja Raittila avasi tomerasti keskustelun. Yhtään puheenvuoroa ei kuitenkaan pyydetty, joten silmäiltyään hetken hämillään ympärilleen Raittila kumautti nuijan pöytään. Vähän yli sadan miljoonan euron suunnitelma oli hyväksytty pulinoitta. Hetken päästä käytiin vilkas keskustelu selvityksestä, jossa oli tiedusteltu seurakunnallisten luottamushenkilöiden kokemuksia mahdollisuuksistaan vaikuttaa taa asioihin. Usea valtuutettu kävi puhujapöntösuhujapöntösinka vähän sä narisemassa siitä, kuinka aa. heillä päättäjinä on valtaa.

Rukous Joskus näkökyky rajoittuu niin, että maailma näyttää vain synkältä. Ei auta, vaikka tosiasiat puhuisivat muuta. Mieli päättelee vähästäkin, että kaikki menee vikaan. Ennen pieniltä tuntuneet vastoinkäymiset käyvät ylittämättömiksi. Asioita tulee otettua turhan henkilökohtaisesti. Panokset ovat kovat. Anna silloin, Pyhä Jumala, valosi vetää minua puoleesi.

Kirkon hallinto ja kirrkollinen päätöksenteon kulttuuri ovat sen verran n monipolvisia, että niiden en kiemuroissa valta on hellposti sillä, joka sen ottaa. a. Me kokeneet ja harmaatt virkamiehet mielellämme me käytämme valtaa, mikä eonkin viisasta, koska tiedämme asiat parhaiten. Luottamushenkilöiden tär-

Eilen

Tänään

Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat.

”Kun 40 pätevämpää, pää, taitavampaa ja ppiä ympärillä kilkil kokeneempaa tyyppiä pailee samasta hommasta, voit voittaa ne ainoastaan sillä, että olet yksinkertaisesti coolimpi kuin muut. Se on kannattavaa. Coolit projektit erottuvat joukosta ja keräävät rahaa, koska kaikki haluavat imeä niistä energiaa.”

Seneca

Post-internet-taiteilija Jaakko Pallasvuo, Ylioppilaslehti 1/2014

keä rooli on luottaa meidän hyviin arvioihimme ja viisauteemme eli hyväksyä esityksemme. Kyllä Helsingin kirkkovaltuutetuilta on oikeasti löytynyt myös niin sanotusti munaa. Hyvä esimerkki tästä on avustusten poistaminen naispappeuteen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin nihkeästi suhtautuvilta lähetysjärjestöiltä. Helsingin valtuustosta mallia ovat sittemmin ottaneet usean muun paikkakunnan päättäjät. Tämän vuoden marraskuussa on jälleen seurakuntavaalit. Niissä valitaan vaikuttajia päättämään seurakuntien ja myös koko kirkon asioista. Helsinkiläiset luottamushenkilöt päättävät muun muassa vuosittain siitä, mihin nuo noin sata miljoon miljoonaa euroa käytetään. He osallistuvat myös kirkon linjan määrittämiseen, osittain seura oman seurakunnan ruohonjuuritason työssä, valitsem osin valitsemalla edustajia kirkon yhteisiin elimiin kuten kirkolliskokoukseen. Saattaapa olla, että ssyksyllä valittavat edustajat pääsevät valitsemaan val myös uutta piispaa. Toivottavasti monet nykyiset luottamushenkilöt ta jatkavat piirun verran kypsempinä k panemaan tylsille virkamiehille k hanttiin. Uusia vaikuttajiakin j toki aina kaivataan. Ehdokaslistoja voi alkaa kokoamaan jo nyt keväällä. Seppo Simola, päätoimittaja s seppo.simola@evl.fi

Iankaikkisesti Sano hän hänelle, että minä teen hänen kanssaan lliiton ja annan hänen menestyä. Mooseksen kirja

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Syvällisyys vetää. Eila ja Vesa Huhtanen tulivat Laajasalosta kuuntelemaan Peter von Baghia. Tieto alustajan vaihtumisesta oli pettymys, mutta kun kerran parkkipaikka löytyi keskustasta, kannatti pysyä paikalla.

Nimekkäitä puhujia, hyvää kahviseuraa SenioriFoorum vetää sadoittain ihmisiä Mikael Agricolan kirkolle joka keskiviikko keskellä päivää. Teksti Eira Serkkola Kuva Sirpa Päivinen

suus on lapsen katse, jota hän ei menettänyt, Alanen sanoi.

SenioriFoorum syntyi keväällä 2007 rovasti Ensio Klemin aloitteesta. Klemi ja rovasti Matti Amnell toimivat isäntinä vuorovedolla. Kansan Raamattuseura ja Tuomiokirkkoseurakunta järjestävät foorumin yhteistyössä. Kevään puhujalistalla ovat mukana apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty, emerituspiispa Eero Huovinen ja lääketieteen tohtori Ilkka Taipale. Syksyn tähtivieras oli ministeri Elisabet Rehn. Tasokkaita, ilmaisia luentoja on kaupunki pullollaan, mutta mikä on SenioriFoorumin konseptin salaisuus? – Alusta saakka osoittautui, että tälle oli tilaus. On niin paljon hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka kaipaavat virikkeitä ja uutta tietoa sekä mahdollisuutta osallis-

iime viikolla SenioriFoorumiin tuli 432 ihmistä. Ensimmäistä kertaa seitsemän toimintavuoden aikana foorumissa katsottiin elokuva, nimittäin Charles Chaplinin Siirtolainen. Chaplinista juuri kirjan julkaissut Peter von Bagh ei päässyt luennoimaan sairastumisen vuoksi, mutta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Antti Alanen paikkasi hienosti. – Chaplinin kulkurihahmo on muukalainen, sivullinen, joka ei ole täysin sisäistänyt ihmiselämän tapoja. Hän yrittää jäljitellä niitä kuin lapsi. Chaplinin salai-

tua retkille ja ulkomaanmatkoille. Tästä on tullut monille ihmisille yhteisö, sanoo Ensio Klemi. Myös tila on kätevä: aina aloitetaan kryptassa, ja jos väkeä tulee enemmän kuin 350, siirrytään kirkkosalin puolelle. Ennätysyleisön keräsi aikanaan ﬁlosoﬁ Esa Saarinen, 620 kuuntelijaa. Monesti on tullut yli 500 kävijää. Eila Sandborg on käynyt SenioriFoorumissa alusta asti, jo seitsemän vuoden ajan. – Tämä kuuluu asiaan joka viikko. Tärkeintä on se, että tulee lähdettyä ihmisten luokse eikä vain istu siellä kotona. Olen ollut tyytyväinen ohjelmaan, sanoo Sandborg. Marjo Moliis taas valikoi osallistumispäivänsä tarkemmin. – Aihe ei ole niinkään tärkeä, vaan nimekäs luennoitsija kiinnostaa. Elisabeth Rehn ja Vappu Taipale olivat hyviä luennoitsijoita. Timo Aho tulee paikalle joka keskiviikko. – Täällä on huippuaiheet, joista saa monipuolisesti tietoa.

SenioriFoorum on minulle hengähdyspaikka ja viikon hiljentymishetki ennen alkavaa viikonloppua, Aho sanoo. – Hyviä esitelmiä ja hyvää seuraa, tiivistää Irmeli Hakaniemestä keskiviikon annin. Hän täyttää keväällä 77 vuotta ja harrastaa myös teatteria, seniorizumbaa ja Siltasaari-Seuran retkiä, jotta ”pää pysyisi kunnossa”. Tilaisuuden kulku on vakiintunut: tunti aikaa juoda hyvät kahvit ja rupatella, sitten tunnin ja vartin ohjelmaosuus, johon kuuluvat hartaushetki ja ajankohtaisen alustajan esitys. Kahvituksen hoitaa vapaaehtoisten joukko. Esimerkiksi Irma Reijonen ja Pirkko Matikainen tulevat kirkolle joka keskiviikko jo aamutuimaan. Sämpylät paistetaan raakapakasteista ja täytetään. Pullat leivotaan useimmiten itse. – Täällä on niin hyvä porukka, etten voi olla poissa. Päivä menee rattoisasti, Matikainen sanoo. Reijosen mukaan ”tämä homma menee ihan painollaan, ei tar-

vitse jännittää”. Molemmilla riittää energiaa moniin muihinkin vapaaehtoistehtäviin. Esitelmiä he eivät yleensä ehdi kuunnella, koska he hoitavat myös kahvikassan ja kolehdin tilitykset. Niillä katetaan SenioriFoorumin kulut. Kahvi maksaa euron ja tuhti sämpylä 1,50 euroa. Hinnat pidetään mahdollisimman edullisina, jottei rahasta tule kynnyskysymystä. SenioriFoorum on myös melkoinen matkatoimisto. Tämän vuoden retkiohjelmassa on kuusi päiväretkeä, kevätristeily Tallinnaan, matka Veronan oopperajuhlille sekä tunturiviikko Lapissa. Retket ovat normaalihintaisia. Matkanjohtajina toimivat yleensä Ensio Klemi sekä retkisihteeri Tellervo Lankinen. – Minä hoidan vapaaehtoistyönä aikataulut, rahat ja resurssit, ja Ensio laulattaa ja pitää tunnelmaa yllä, sanoo projekti- ja suunnittelupäällikkönä työelämässä toiminut Lankinen. 19.2. kello 13 SenioriFoorumin vieraana on kirjailija Jari Ehrnrooth.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Wille Rydman

Pyhä uinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti.” Näin huudahti Jaakob herättyään unestaan, jossa Jumala enkeleineen oli ilmestynyt hänelle. ”Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä”, Jaakob päivitteli. Jaakob ei vaikuta pelästyneen niinkään sitä, että oli unessa kohdannut Jumalan. Sen sijaan hän pelästyi omaa käytöstään: hän oli arkisesti käynyt nukkumaan Betelissä, jonka hän ilmestyksen jälkeen koki olevan niin pyhä paikka, että arveli sitä peräti taivaan portiksi. Aamun valjettua Jaakob halusi korjata sopimatonta käytöstään pyhyyden äärellä, ja lupasi rakentaa paikalle alttarin. Pyhän käsite edellyttää kykyä erotella. Kirkko on pyhempi paikka kuin kapakka, joulupäivä on pyhempi kuin arkimaanantai, avioliiton valoilla siunattu liitto pyhempi kuin yhden illan satunnaisromanssi. Pyhän kohtaamiseen kuuluu erityinen, arvokas ja kunnioittava käytös. Modernille tasa-arvoideologian muovaamalle ihmiselle pyhyyden käsitteestä on tullut kovin vieras. Maailmassa,

”

Tasa-arvoideologian muovaamalle ihmiselle pyhyyden käsitteestä on tullut kovin vieras.”

jossa kaiken pitää olla tasa-arvoista, on hyvin vähän sijaa ajatukselle pyhyydestä, joka kysyy valmiutta nostaa yksiä asioita toisten yläpuolelle. Ilman pyhän erottamista arkipäiväisestä menetämme silti ison osan kokemustemme merkityssisällöistä. Juhlapyhää ei enää erota arjesta, kaste vaihtuu teknisluontoiseen väestörekisterimerkintään ja avioliiton merkitys liudentuu pelkäksi varallisuusoikeudelliseksi sopimukseksi. Joidenkin mielestä kyse on edistyksestä, jossa järki voittaa rituaaliuskomukset. Minusta kyse on pikemminkin sisällöttömyyden voittokulusta. Tasaisen tylsä arkipäiväisyys korvaa juhlan erityisyyden. Jaakobille kokemus pyhän kohtaamisesta muutti koko elämän suunnan. Hän oli ollut petollinen veljelleen ja joutunut siksi pakosalle. Nyt hän kuitenkin kohtasi jotain sellaista, joka antoi hänen olemassaololleen uuden, jalomman tarkoituksen. Se oli mahdollista vain, koska hänellä oli herkkyyttä tunnistaa pyhyys ja antaa sille kunnioituksensa. wille@willerydman.fi Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, joka ei häpeä tunnustautua konservatiiviksi.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Luottamush kaipaavat va Luottamushenkilöt haluavat tiiviimpää yhteistyötä työntekijöiden kanssa. Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

166 851 H Tasa-arvoinen avioliittolaki takaisi jokaiselle oikeuden mennä avioliittoon riippumatta puolison sukupuolesta. Kannatusilmoituksia kansalaisaloitteelle kerättiin 19.9.2013 asti, ja aloite luovutettiin eduskunnan puhemiehelle 13.12.2013. Väestörekisterikeskuksen tarkistamia allekirjoituksia kertyi 166 851 kappaletta. Aloite menee eduskunnan lähetekeskusteluun 20.2.

elsingin seurakuntien luottamushenkilöille tehdyn kyselyn mukaan luottamushenkilöt haluavat osallistua ja antaa enemmän asiantuntemustaan asioiden valmisteluun. Keskustelua työntekijöiden kanssa halutaan lisätä ja tiedonkulkua parantaa. Myös

luottamushenkilöiden parempaa perehdytystä toivotaan. Luottamushenkilöt kokevat voineensa vaikuttaa erityisesti henkilövalintoihin ja talousasioihin. Päätösten tueksi toivotaan enemmän tietoa. Monet harmittelevat sitä, että tiedot saadaan usein niin myöhään, ettei niihin ehdi kunnolla paneutua. Kysely lähettiin seurakuntaneuvostojen, yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston varsinaisille jäsenille. Siihen vastasi reilut 40 prosenttia luottamushenkilöistä. Kysely toteutettiin teologisen tiedekunnan tutkijana toimivan Ville Jalovaaran aloitteesta. Hän toimii yhteisen kirkkovaltuuston ja Vuosaaren seurakuntaneuvoston jäsenenä. Jalovaara kantoi huolta siitä, etteivät luottamushenkilöt tunne voivansa vaikuttaa riittävästi.

Jalovaaran mielestä merkittävin tulos oli, että luottamushenkilöt ovat kiinnostuneita ja vastuuntuntoisia. – Näihin tehtäviin on pyritty, jotta voitaisiin vaikuttaa kirkon asioihin, ei niinkään uutta vapaaajan harrastusta etsien. Neljäsosa kyselyyn vastanneista pohtii, asettuako ehdolle ensi syksyn seurakuntavaaleissa. Tämä on merkki siitä, että toimintaa on kehitettävä. – Seurakuntaneuvoston pienemmässä joukossa syntyy perusteellista keskustelua. Sen sijaan yhteisessä kirkkovaltuustossa vaikkapa budjetti saatetaan hyväksyä muutamalla puheenvuorolla. Jalovaara on myös kaupunginvaltuustossa. Siellä hän on tottunut siihen, että vaihtoehdoista äänestetään. – Yhteisessä kirkkovaltuustossa on harvoin äänestyksiä, jotka

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Kumileimasimia? Hanna Mithikun (vas.), Anu Laitilan ja Ville Jalovaaran mukaan seurakuntien luottamuselimissä voi vaikuttaa, kun tuo asioita keskusteluun, kysyy ja kritisoi. Puheenvuoroja pyytäessä kannattaa olla harkitsevan aktiivinen, jotta näkemykset saavat painoarvoa. Luottamushenkilöt kuvattiin Ateneumin Rafael Wardi -näyttelyssä, jossa Auringonkehrä-teos (1980) on seurakuntayhtymältä lainassa.

rakuntaneuvostoissa on suuri ongelma. On vaikea kuvitella, että missään muussa työyhteisössä johtaja olisi itse oma esimiehensä. Tässä ei riitä, että kirkkoherra voi halutessaan luopua puheenjohtajuudesta. Kirkolliskokouksen pitäisi pystyä päivittämään asia 2000-luvulle.

”

Kirkkoherroille suotu automaattinen puheenjohtajuus seurakuntaneuvostoissa on suuri ongelma.” Anu Laitila

enkilöt astuuta kuitenkin kuuluvat kiinteästi demokratiaan. Ville Jalovaaran mukaan esimerkiksi yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille on tarjolla varsin vähän koulutus- tai muuta toimintaa. – Voisi olla hyvä ottaa käyttöön iltakoulut, joissa luottamushenkilöillä ja virkamiesjohdolla olisi mahdollisuus vapaaseen ajatustenvaihtoon pari kertaa vuodessa, Jalovaara tuumii. Ammattitaitoa ja kokemusta, jota luottamushenkilöillä on, olisi Lukukeskuksen toiminnanjohtajan Anu Laitilan mukaan syytä hyödyntää enemmän. Hän toimii yhteisen kirkkovaltuuston ja Oulunkylän seurakuntaneuvoston jäsenenä. – Tämä pätee kaikilla aloilla. Mitä annettavaa eri asemissa ja ammateissa olevilla olisikaan toisilleen?

Vaikuttaminen poikkeaa valtuustossa ja seurakuntaneuvostossa toisistaan. Yhteisen kirkkovaltuuston asioiden valmisteluun pystyy osallistumaan vain yhteisessä kirkkoneuvostossa, joka on kirkkovaltuuston ”hallitus”. – Valtuustossakin voi hyvällä argumentoinnilla, paneutuneilla kysymyksillä ja keskustelulla vaikuttaa virkamiehiin, jotka valmistelevat asioita, sekä muihin valtuutettuihin. Vaikuttaminen seurakuntaneuvostossa riippuu Laitilan mukaan kirkkoherrasta. Seurakuntaneuvosto on niin aktiivinen kuin kirkkoherra antaa sille tilaa. – Jos kirkkoherra ei kuuntele seurakuntaneuvoston enemmistöä tilanteessa, jossa näkemykset poikkeavat hänen omistaan, neuvoston jäsenillä ei ole mitään virkaa. – Kirkkoherroille suotu automaattinen puheenjohtajuus seu-

Luottamushenkilön tehtävä on luottaa. Tämän lauseen Hanna Mithiku kertoo kuulleensa liian usein. Se esitettiin luottamushenkilöille ensimmäisen kerran yhteisen kirkkovaltuuston perehdytyksessä. Haagan seurakuntaneuvostossakin toimiva Mithiku on kuullut lausetta toistettavan myös luottamushenkilöiden kesken. – Perehdytyksessä kerrottiin, että valtuustoon tulevia esityksiä ei yleensä ole ollut tapana muuttaa. Tällaisten lausahdusten sijaan olisin toivonut enemmän johdatusta päätöksentekoprosessiin etenkin, kun lähes puolet valtuutetuista oli uusia. Asiat ovat tulleet valtuustoon pitkän valmistelun jälkeen ilman, että luottamushenkilöillä olisi ollut mahdollisuutta vaikuttaa. – Pääsääntöisesti valtuustossa voi ainoastaan äänestää puolesta tai vastaan. Tämä on kuitenkin muuttunut valtuustokauden aikana, kun olemme nostaneet asian useasti esille. Seurakuntaneuvostossa pääsee Mithikun mukaan vaikuttamaan asioihin, jotka näkyvät arjessa. – Seurakuntaneuvostossa yksi tärkeimmistä vaikuttamisen paikoista on ollut työntekijöiden valinta. Valtuustossa mielenkiintoni on suuntautunut yllätyksekseni yhtymän kiinteistöasioihin.

Jouluradion kuuntelu kasvoi pääkaupunkiseudulla

Jouluradio jakoi pääkaupunkiseudulla kolmanneksi kuunnelluimman kanavan paikan yhden kaupallisen radiokanavan kanssa ja sijoittui kolmen kärkeen heti kahden Ylen kanavan jälkeen. Kanavan kuuntelijamäärä oli koko maassa Kansallisen Radiotutkimuksen perusteella komea: 423 000 kuuntelijaa viikossa. – Hienoa, että kuuntelu on vakiintumassa sesonkiradiolle erittäin hyviin lukemiin. Merkillepantavaa on, että menestyimme pääkaupunkiseudun kilpailluilla radioaalloilla historiallisen hyvin. Nuorensimme kanavan tekijäryhmää ja erityisesti verkkoradioidemme antia. Uskon, että tässä on

suuri syy menestyksemme pääkaupunkiseudulla, toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne pohtii. Jouluradio oli pääkaupunkiseudulla kahden Ylen kanavan jälkeen kolmanneksi kuunnelluin radioasema 6,2 prosentin kanavaosuudella. Myös tavoittavuusprosentti 17,2 pääkaupunkiseudulla kuuluu valioluokkaan. Kanava tavoitti pääkaupunkiseudulla 207 000 henkilöä viikossa (2012 luku oli 152 000). Vastaavasti tavoittavuus muualla laski 216 000:een (2012 se oli 300 000). Tutkimustulosten valossa Jouluradiota kuunnellaan poikkeuksellisen tasaisesti eri ikäryhmissä, mutta parhaiten se tavoittaa 25–34-vuotiaita. Valtakunnallinen kanavaosuus pysyi neljässä prosentissa. Jouluradion analogisella kuuluvuusalueella asuu noin 3,1 miljoonaa ihmistä. Kanavan huomioarvo nousi edellisvuosien tyyliin erityisesti sosiaalisessa mediassa. Facebookin tykkääjämäärä oli loppiaisen jälkeen yli 72 000.

Tekstaritukea kouluissa Koululaiset ovat lähettäneet tekstiviestitse kysymyksiä seurakuntien nuorisotyöntekijöille jo kymmenen vuotta. Kysymykset ovat liittyneet esimerkiksi ystävyyteen, seksiin ja kotiongelmiin. Tekstaritupu toimii kouluaikoina ja vastaus tulee koulupäivän aikana. Tekstaritupu kiertää juhlavuo-

den kunniaksi parhaillaan 21 helsinkiläiskoulussa. Tapahtumissa jonglöörataan, beatboxataan ja vatsastapuhutaan. Siihen liittyvä ”Taika-Petterin vatsastapuhumiskurssi” löytyy tällä nimellä Youtubessa. Helsingissä tekstaritukea saa numerosta 0400 241 084.

Oikaisuja Viime numeron Kulmilla-palstalla kirjoitettiin Taivaskallion tykkiasemista (K&k 5.2.). Muistomerkkitykki on Boforsin valmistama, ei

Skodan. Elokuva uskonnon peilinä -luentosarjan järjestäjiin kuuluu myös Helsingin yliopiston uskontotieteen oppiaine.

Tule kuntoutumaan Wilhelmiinaan! Etsitkö paikkaa, jonne voit tulla leikkauksen tai muun sairaalahoidon jälkeen, omaishoitajasi loman ajaksi ƚĂŝ ŵƵƵƚĞŶ ǀĂŝŶ ŚĂŬĞŵĂĂŶ ǀŽŝŵĂǀĂƌŽũĂ͕ ǀŝƌŬĞǇƩć ũĂ vaihtelua kotona asumiseen? KƚĂ ǇŚƚĞǇƩć͗ Annamari Dahlberg, p. 050 430 0307 ƚĂŝ ;ϬϵͿ ϰϳϯ ϰϳϯ͕ ĂŶŶĂŵĂƌŝ͘ĚĂŚůďĞƌŐΛǁŝůŚĞůŵŝŝŶĂ͘Į͘

Tervetuloa yleisötapahtumiimme! Luennot 25.2. klo 18 Apua virtsankarkailuun Ͳ &ǇƐŝŽƚĞƌĂƉĞƵƫ DĂƌŝŬĂ WĂůĚĂŶ 9.4. klo 18 Syö hyvin, seniori! Ͳ zůŝůććŬćƌŝ sĞůŝͲWĞŬŬĂ sĂůŬŽŶĞŶ /ůŵŽŝƩĂƵĚƵ ůƵĞŶŶŽŝůůĞ Ɖ͘ Ϭϵ ϰϳϯ ϰϳϯ͘ dćǇƚćŵŵĞ ƉĂŝŬĂƚ ŝůŵŽŝƩĂƵƚƵŵŝƐũćƌũĞƐƚǇŬƐĞƐƐć͘

dĂĂǀĞƟŶƉƵŝƐƚŽŶ ^ĞŶŝŽƌŝƐćƉŝŶćƚ ƚŽ ϮϮ͘ϱ͘ ŬůŽ 14-16

dƵůĞ ƚƵƚƵƐƚƵŵĂĂŶ ƐĞŶŝŽƌĞŝůůĞ ƐƵƵŶŶŝƚĞůƚƵƵŶ ůŝŝŬƵŶƚĂƉƵŝƐƚŽŽŶ͊ KŚũĞůŵĂƐƐĂ ƚĂŶƐƐŝĂ͕ ůĂƵůƵĂ ũĂ ŵƵƵƚĂ ŬĞǀćŝƐƚć ƐćƉŝŶćć͊

tŝůŚĞůŵŝŝŶĂ WĂůǀĞůƵƚ KǇ ͮ dĂĂǀĞƫ >ĂŝƟƐĞŶ ŬĂƚƵ ϰ ͮ ϬϬϯϬϬ ,ĞůƐŝŶŬŝ ƉƵŚ͘ Ϭϵ ϰϳϯ ϰϳϯ ͮ ĨĂǆ Ϭϵ ϰϳϯϰ ϳϰϳϯ ͮ ǁǁǁ͘ǁŝůŚĞůŵŝŝŶĂ͘Į

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Lutherin synnyinkaupunki valmistautuu juhlaan Eisleben on kaupunki, jossa Martti Luther syntyi ja kuoli. Teksti ja kuva Maarit Lukkarinen

isleben sijaitsee kauniilla seudulla Saksassa. Harz-vuoriston itäpuolelle sijoittuvaa kaupunkia ympäröivät loivat kukkulat, ja sen lähiseutu on tunnettu kaivostoiminnastaan ja viininviljelystään. Martti Luther (1483–1546) vietti Eislebenissä hädin tuskin elämänsä ensimmäiset kuukaudet, mutta kaupunki kytkeytyy uskonpuhdistajan elämään yhtä tiiviisti kuin Wittenberg, jossa hän opiskeli, opetti ja eli lähes neljän vuosikymmenen ajan. Reilun 24 000 asukkaan Eisleben tunnetaan Lutherin synnyinja kuolinkaupunkina. Kristityille kaupunki on ollut pyhiinvaelluskohde jo 1600-luvun lopulta lähtien. Tuolloin Eislebenin kaupunki pystytti uskonpuhdistajan synnyintaloon Luther-muistomerkin. Mutta myös kolmas Lutherin elämän peruskivi liittyy kaupunkiin. Margarethe ja Hans Luderin poika Martti kastettiin myöhäisgoottilaisessa Pyhän PietarinPaavalin kirkossa 11. marraskuuta 1483 eli hänen syntymäänsä seuranneena päivänä. Käytäntö oli noihin aikoihin yleinen ja se perustui ajatukseen, että vastasyntynyt piti kastaa kolmen päivän kuluessa, jotta paholainen ei olisi saanut otetta lapsesta.

Eisleben jäi Lutherin elämässä välietapiksi, sillä perhe muutti jo keväällä 1484 läheiseen Mansfeldiin. Silti kiinteä yhteys kaupunkiin säilyi läpi koko hänen elämänsä. Saksi-Anhaltin Luthersäätiössä työskentelevä Christian Philipsen selittää uskonpuhdistajan tiivistä yhdyssidettä kaupunkiin näin: – Lutherille Eisleben oli ennen muuta hänen syntymänsä ja kasteensa paikka. Erityisesti hän painotti kasteen merkitystä. Kasteen sakramentin kautta hänestä tuli kristillisen yhteisön jäsen, ja tällä seikalla oli perustavaa laatua oleva merkitys hänen myöhemmissä teologisissa kirjoituksissaan ja pohdinnoissaan, Philipsen kuvaa. Eislebenin vanhaakaupunkia kiertäessä Lutheriin törmää lähes joka nurkalla. Torin yläpuolelta kohottautuu jykevä, kaksitorninen Pyhän Andreaksen kirkko, jossa Luther piti neljä viimeistä saarnaansa tammi– helmikuussa 1546. Sinne vietiin myös uskonpuhdistajan ruumis hänen kuoltuaan helmikuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä. Heti kirkkoa vastapäätä sijaitsee Lutherin kuolintalo, joka on nykyään museokäytössä. Myös muutaman sadan metrin päässä Luther-kadulla sijaitseva synnyintalo on museokäytössä. Se on ollut museona jo reilun kolmen vuosisadan ajan. Synnyintalo lukeutuukin saksalaisen kielialueen vanhimpiin museoihin. Mutta vaikka uskonpuhdistajan vaikutus Eislebenissä on tuntuva, kaupunkilaisten suhde Lutheriin on ristiriitainen. Tai

Kastekirkko. Martti Luther kastettiin myöhäisgoottilaisessa Pyhän Pietarin-Paavalin kirkossa 11. marraskuuta 1483. Kirkko on vastikään kunnostettu ja se on saanut lisänimekseen Zentrum Taufe eli kastekeskus. Näin halutaan korostaa kasteen merkitystä luterilaisessa kirkossa. Lutherin synnyintalo sijaitsee vain muutaman metrin päästä kirkosta.

kuten Christian Philipsen Luthersäätiöstä asian ilmaisee: – Suhde on hyvin vaikea. – Eislebenissä on noin 24 000 asukasta. Heistä viitisen prosenttia on evankelisia kristittyjä. Evankelisluterilaisella kirkolla on siis tässä kaupungissa 1 500 jäsentä. Tätä taustaa vasten pitäisi kai sanoa, että Eisleben ei ole luterilainen, vaan pikemminkin lähetystyöaluetta, naurahtaa Philipsen.

Uskonpuhdistuksen 500-vuotista muistopäivää juhlitaan kolmen vuoden kuluttua. Myös Eislebenissä juhlavuoden valmistelut käynnistettiin hyvissä ajoin. Museotilat on jo kunnostettu ja myös näyttelyt on uusittu. Luther-säätiön tiedottajan Florian Trottin mukaan juhlavuoden tapahtumat eivät kuitenkaan keskity ensisijaisesti Eislebeniin. – Lutherin Mansfeldissä si-

jainnut lapsuudenkoti tulee olemaan yksi painopiste. Se avataan museoyleisölle jo tänä vuonna. Mansfeldissähän Luther vietti elämänsä ensimmäiset 14 vuotta. Päätapahtumat tulevat kuitenkin olemaan Wittenbergissä, jossa Luther naulasi teesinsä kirkon oveen. Toivomme tietenkin, että Wittenbergiin matkaavat käyvät myös Eislebenissä katsomassa, mistä Luther oli kotoisin.

Kritopäivässä kysyttiin, kenen mieliksi elät tä ihmiset rupeavat monesti pohtimaan miellyttämisen haluaan tai esimerkiksi arvottomuuden tunteitaan erilaisten kriisien myötä.

Laajasalossa vietetyssä Kristillisen toipumisen päivässä teemana oli liika kiltteys. Teksti ja kuva Eila Jaakola

iten oppia sanomaan ei, jos on koko ikänsä tehnyt asioita toisten mieliksi? Kiltillä ihmisellä ykkösenä on muiden tarpeista ja hyvinvoinnista huolehtiminen. – Liiallista kiltteys on silloin, kun se kahlitsee ja rajoittaa omaa elämää, alustajana toiminut teologi ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara määritteli. Malmin, Roihuvuoren ja Tuomiokirkkoseurakunnan järjestämä Kristillisen toipumisen (Krito) päivä on tullut jo perinteeksi.

Kirjailija ja teologi. Anna-Liisa Valtavaara on kirjoittanut kiltteydestä kaksi kirjaa Kiltteydestä kipeät ja Oikein kiltit sekä puhunut aiheesta jo lähes parikymmentä vuotta.

− Kritotyö on tärkeä työkalu muutoksen etsimiseen elämässä sekä ihmisen kipuun ja hätään vastaamiseen. Toipumisryhmissä keskeistä ovat luottamus ja vertaistuki muilta ryhmäläisiltä, yksi päivän järjestäjistä, Malmin

seurakunnan diakoniatyöntekijä Merja Saviniemi sanoi. Anna-Liisa Valtavaara on kirjoittanut kiltteydestä kaksi kirjaa Kiltteydestä kipeät ja Oikein kiltit ja puhunut aiheesta jo lähes parikymmentä vuotta. Hän kertoo, et-

Kiltti ihminen ei uskalla sanoa, mitä oikeasti ajattelee, tahtoo tai tuntee. Hän ei ole aito ja oma itsensä. Useimmiten pohjalla on hylätyksi tulemisen pelko. − Vanhemmat eivät useinkaan tule ajatelleeksi, että lapsi voi tulkita heidän jatkuvan kiireensä niin, että hän ei ole tärkeä vanhemmilleen. Lapsi ajattelee, että kunhan vain olen kiltti ja harmiton, nämä varmasti hyväksyvät minut, Valtavaara kuvaili. Ikuinen jees-jees-meininki on monen masennuksen ja uupumuksen taustalla. Omien tunteiden kätkeminen katkeroittaa ja kasvattaa vihaa, jonka piilossa pitäminen vie voimat. Myös riippuvuudet voivat johtua liiallisesta kiltteydestä: moni turvautuu päihteisiin, koska ei enää kestä omaa kiltteyttään. Miten sitten opetella sano-

maan ei? Valtavaara opastaa etenemään pienin askelin. Tärkeää on oppia kuuntelemaan itseään ja totuttelemaan omiin tunteisiinsa. Ole itsellesi armollinen! Kelpaat keskeneräisenä! − Sain uskonvahvistusta sille, että olen oikealla avoimuuden tiellä, koska haluan selvittää vaikeita asioita lähipiirin kanssa puhumalla. Kritoryhmä tarjoaa turvallisen yhteisön vaikeiden asioiden käsittelyyn, eräs päivään osallistuneista kuvaili. Moni voi ajatella, että eikös kunnon kristityn kuulu olla vaivaton ja hyödyllinen. − Kuitenkin meille on annettu tunteet ja temperamentti käytettäviksi. Kiltin ihmisen on vaikea ottaa vastaan armoa, koska hänestä tuntuu, että Jumalankin suosio on koko ajan ansaittava, Valtavaara totesi. Kritotyöstä voi tiedustella Malmin seurakunnasta, p. 09 2340 4482 ja Tuomiokirkkoseurakunnasta, p. 09 2340 6201.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Identiteetti. Murrosiässä transsukupuolinen Mio Kivelä otti itselleen lesboidentiteetin, mutta nykyään hän tietää olevansa heteromies. Kivelä työskentelee kirkon nuorisotyönohjaajana pääkaupunkiseudulla.

Omaksi itsekseen Transsukupuolinen Mio Kivelä tutki opinnäytetyössään sukupuolivähemmistöjen kokemuksia kirkosta. Teksti Tuija Pyhäranta Kuva Sirpa Päivinen

airaanhoitaja ei ymmärrä, mistä on kysymys. Hän luulee, että soittaja yrittää varata aikaa sukupuolitautitesteihin. Miiu Kivelä istuu Järvenpään diakonia-ammattikorkeakoulun käytävän portailla ja selittää kärsivällisesti. Hän haluaa keskustella sukupuoli-identiteetistään, ei mennä sukupuolitautitestiin. Lopulta sairaanhoitaja ymmärtää. Hän pahoittelee vuolaasti ja varaa ajan. – Olen kiitollinen siitä, että ensimmäinen kohtaaminen ammattilaisten kanssa oli hyvä, Mio Kivelä sanoo nyt, kaksi vuotta myöhemmin. Käytyään terveyskeskuksessa Kivelä sai lähetteen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle Helsinkiin. Yli vuoden diagnosointivaiheen jälkeen sukupuolenkorjausprosessi aloitettiin testosteronihoidolla viime syksynä. Silloin vaihtui myös nimi, ja Miiusta tuli Mio. Samoihin aikoihin Kivelä valmistui kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Prätkähiiret ja autoradat. Niistä Miiu Kivelä piti lapsena eniten. Parhaan ystävän luona prätkähiiriä oli laatikollinen, mutta Kivelä sai leikkiä vain Santulla, lelusarjan ainoalla tyttöhahmolla. – Muistan ihmetelleeni, miksi toiset saavat etuoikeuden syntyä pojiksi ja toiset eivät. Se tuntui epäreilulta. Leikkeihin Kivelä kehitti kaksi erilaista roolia. Jos kotileikissä oli mukana paljon tyttöjä, hän tarjoutui olemaan isä. Silloin hän käyttäytyi kuten ne pojat, joita katsoi ylös-

päin. Hän oli rohkea, itsevarma ja asiallinen. Silloin, kun Kivelä joutui leikkimään tyttönä, hän oli korostetun nöyrä ja kiltti – sellainen kuin ajatteli, että tytön odotetaan olevan. Vasta myöhemmin Kivelä on ymmärtänyt, etteivät kaikki tytöt halunneet olla poikia. Mutta hän halusi. Rippikoulun jälkeen Kivelä meni isoskoulutukseen ja osallistui aktiivisesti muuhunkin nuorten toimintaan. Mio Kivelä puhuu elämästään harkituin ja kokonaisin lausein. Hän vaikuttaa itsevarmalta ja asialliselta, juuri sellaiselta kuin hänen lapsena ihailemansa pojat. – En varmaan olisi käsitellyt asioita näin hyvin, jos ei olisi ollut pakko, Kivelä sanoo. Murrosiässä hän alkoi tuntea voimakasta ja selittämätöntä itseinhoa. Jälkeenpäin Kivelä on järkeillyt, että monet transsukupuoliset käyvät läpi samankaltaisia tunteita. Murrosiässä sukupuolen ulkoiset merkit tulevat yhä näkyvämmiksi, ja samalla ympäristö alkaa odottaa entistä voimakkaammin sukupuolen mukaista käytöstä. Silloin Kivelä ei kuitenkaan ollut edes kuullut transsukupuolisuudesta. Sen hän tiesi, että ihastuu ennemmin tyttöihin kuin poikiin, ja sille hän tunsi myös nimen. – Otin itselleni lesboidentiteetin. Nyt tiedän olevani heteromies, mutta silloin nämä asiat olivat itsellenikin aika lailla kaapissa. – Toisaalta tiesin, mitä kohti olen väistämättä menossa, mutta en olisi halunnut ajatella sitä. Entistä vaikeammaksi asian käsittelyn teki se, että Kivelä koki vahvaa kutsumusta kirkon työhön ja pelkäsi reaktioita. Lopulta asialle oli pakko tehdä jotain. Rohkea puhelinsoitto kannatti. Nyt olo on parempi, ja pelko ympäristön suhtautumisesta on osoittautunut turhaksi. Koko lähipiiri, vanhemmat, kihlattu, ystävät ja työkaverit, on suhtautunut asiaan hyvin. Opinnäytetyössään Kivelä tutki sukupuolivähemmistöjen kokemuksia kirkosta. Haastateltavina oli transsukupuolisia, transvestiitteja ja transgendereitä. Kaikki haas-

tateltavat olivat osallistuneet seurakunnan toimintaan ja valtaosa oli myös työskennellyt kirkossa, joko vapaaehtoisena tai palkattuna. Haastateltavien kokemukset olivat pääosin positiivisia. Silloin, kun sukupuoli-identiteetistä oli puhuttu työntekijöiden kanssa ääneen, suhtautuminen oli ollut kannustavaa ja kiinnostunutta tai neutraalia. Silloin kun työntekijät eivät tienneet, että ryhmässä on sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppaileva nuori, olivat kokemukset huonompia. Kivelän tutkimuksessa haastateltavat muistelevat vaivaannuttavia rippikoulun leikkihäitä ja ahtaalta tuntuvia sukupuolirooleja. Omalta isosajaltaan Kivelä muistaa, kuinka hankalia seurustelupäivät olivat. Silloin leiriläiset jaetaan usein tyttöjen ja poikien ryhmiin keskustelemaan unelmien kumppanista. – Nykyään ei välttämättä oleteta, että tytöt haluavat seurustella poikien kanssa ja toisin päin. Mutta entä jos biologinen sukupuoli ei vastaa omaa kokemusta? Kumpaan ryhmään silloin kuuluu mennä, Kivelä kysyy. Nuorisotyönohjaajana Mio Kivelä pyrkii välttämään sukupuolittavia sanoja ja tekoja sekä sukupuoliroolien korostamista. – En tarkoita, että kaikkien pitäisi olla sukupuolineutraaleja. Haluan antaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden kasvaa juuri sellaiseksi kuin on. Kivelä puhuu tiedosta, suhtautumisesta ja kohtaamisesta. Haastateltavat toivoivat, ettei sukupuolten moninaisuus olisi kirkossa tabu, vaan sen olemassaolo tunnustettaisiin ja siitä keskusteltaisiin avoimesti. He toivoivat myös, että voisivat tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat. Tutkimuksessa nousi esiin samankaltaisia kysymyksiä kuin muuallakin yhteiskunnassa. – En näkisi, että kirkko on sukupuolivähemmistöjen kohtaamisessa valovuosia jäljessä. Mutta kun puhutaan turvallisuuden, tukemisen ja rakkauden ilmapiiristä, koen, että kirkon pitäisi ennemmin olla valovuosia edellä, Kivelä sanoo. – Jos seurakunnassa ei voi olla oma itsensä, niin missä sitten?

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi KATRI SAARELA

Kuhat katosivat Pikkalanlahden kuhakannan häviämisestä käydään katkeraa väittelyä. Rysillä tapahtuva poistokalastus tulee merenlahtiin.

Kaupungin kasvo: Veera Perttunen Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

Abishow’n aattona Kolme vuotta sitten Veera Perttunen teki helpon ratkaisun. Hän pyrkisi Vuosaaren lukioon. Ei se oikeastaan ollut edes valinta. Ammattikoulua Perttunen ei harkinnut, ja Vuosaaren kasvatille oma lähilukio oli itsestään selvä suosikki. Pian itsestään selvien valintojen aika on ohi. Tämän kevään abit viettävät tällä hetkellä viimeisiä päiviään lukiolaisena. Se on vähän pelottavaa. – Joka toinen päivä ajattelen, että tämä on ihanaa. Joka toinen päivä mietin, että mitä oikein teen elämälläni, Perttunen pohtii. – Abivuoden aikana olen alkanut ymmärtää, että olen kasvamassa aikuiseksi. Olen jo täysiikäinen, ja kohta pitäisi tietää, minkälaisen työuran haluan. Ainakin Perttunen aikoo käydä armeijan. Tavoitteena on kouluttautua sotilaspoliisiksi. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa ovat myös Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan pääsykokeet. Perttunen haluaisi uskonnonopettajaksi, vaikka toisaalta myös psykologia ja lähihoitajan työ kiinnostavat. – Päätösten tekeminen on vaikeaa. En voi tietää, onko teologia oma juttuni, ennen kuin kokeilen. Entä jos se ei olekaan? Sitten kaikki pitää aloittaa taas alusta ja miettiä uudestaan, mitä haluan. Elämän parasta aikaa, ainakin tähän mennessä. Niin Veera Perttunen kuvailee lukiovuosiaan. – Tiedän, että se kuulostaa kliseiseltä, mutta niin se on. Tällä viikolla abit viettävät penkkareita, ja sen jälkeen alkaa lukuloma, jonka aikana valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Lukion päättyminen tuntuu paitsi pelottavalta myös haikealta. Kavereita ei enää näe päivittäin koulussa, ja kun ystäväpiiri hajaantuu opiskelemaan eri paikkakunnille, yhteydenpitoa varten täytyy nähdä enemmän vaivaa. Lukion päättyminen on myös

hieno saavutus, jota juhlitaan useita päiviä. Perttunen on sekä oppilaskunnan että abitoimikunnan puheenjohtaja, ja niinpä hän aloitti penkkareiden suunnittelun jo vuosi sitten. Hupparit hankittiin viime syksynä, ja rekat, abihaalarit sekä karkit ohikulkijoille heiteltäviksi on tilattu. Myös yhteinen jatkopaikka sekä hytit abiristeilylle on varattu. Nyt viimeistellään abishow’ta. Siellä esitetään abivideo, lauletaan Suurlähettiläiden Kun tänään lähden ja valitaan abipalkintojen saajat. Lukionsa päättävät haluavat palkita myös opettajia. – Opettajat tekevät yhdessä oppilaiden kanssa tästä koulusta sen, mitä se on, Perttunen sanoo. Lukiossa Veera Perttunen on oppinut nauttimaan uuden tiedon oppimisesta. – Vielä yläasteella lukeminen oli mielestäni tylsää, mutta nykyään pidän opiskelusta. Tärkein yksittäinen oppi on kuitenkin ollut työn merkitys. – Erityisesti koeviikkojen aikana lukio on tuntunut raskaalta, mutta koeviikon jälkeen olo on ollut aina tyytyväinen ja helpottunut. – Kova työ kannattaa, eikä ole mitään oikotietä onneen. Jos haluat saada jotain, sen eteen täytyy myös tehdä jotain. Asun Vuosaaressa yhdessä ystävieni kanssa. En halua asua yksin. Pelkään nukkua pimeässä ja kaipaan seuraa.

P.S.

Vaadin DKNY:n laukun. Tämä kuulostaa pinnalliselta, mutta olen haaveillut siitä kaksi vuotta. Se on juuri täydellinen. Haluaisin löytää töitä, jotta voisin ostaa sen. Nautin koti-iltojen viettämisestä kavereiden kanssa. Tuija Pyhäranta

irkkonummen ja Siuntion rajalla sijaitsevalla Pikkalanlahdella järjestettiin vuosina 2010–2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) pilottihanke, jossa tutkittiin ”vajaasti hyödynnetyn kalan käytön” edistämistä. Poistokalastusta on hankkeen jälkeen tehty osana kansallista poistokalastusjärjestelmää. Hankkeessa selvitettiin särkikalakantoja ja niiden hyödyntämistä sekä pyynnin kannattavuutta. Hanke tuotti taustatietoa muun muassa siitä, kuinka ammattikalastajat voivat puhdistaa rehevöityneitä merenlahtia ravinteista särkikaloja pyytämällä. Ravinteiden poisto kalastuksella on yksi valtioneuvoston suosittamista Itämeren hoitotoimista, joita tehostetaan. Pilottihanke sai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta liki 300 000 euroa. Pääosa hankkeesta toteutettiin Saaristomerellä, jossa toimi kahdeksan hankkeen yhdeksästä yrityskumppanista. Kuhalahtena tunnetun Pikkalanlahden monet kalakannat ovat kirjanpitokalastajien saaliiden mukaan pienentyneet voimakkaasti. Kuhien määrä kääntyi laskuun vuonna 2007. Kalasaaliit ovat heidän mukaansa heikentyneet selvästi poistokalastushankkeeseen kuuluneen rysäkalastuksen tulon jälkeen. Rktl:n viistokaikuluotaus vuodelta 2011 osoitti, että hehtaarilla oli noin 200 kiloa kalaa, josta noin 130 kiloa oli särkikaloja. Kalastusmatkoja tarjoava kirkkonumme-

Kulmilla: Vasikkasaari

lainen yrittäjä Ari Paataja on vakuuttunut, että Pikkalanlahden kuhakanta on romahtanut. Tämä johtuu liian voimakkaasta ammattikalastuksesta, joka on jatkunut alueella jo 20 vuotta. Hänen yrityksensä on tarjonnut kalastuselämyksiä myös Pikkalanlahdella. – En ole enää viiteen vuoteen vienyt sinne asiakkaitani kalaan, koska siellä ei ole pyydettävää. Inkoolainen ammattikalastaja Klaus Berglund toimi pilottihankkeen kalastajana. Paatajan mukaan Berglund verotti lahden petokaloja jo 1990-luvulla talviverkoilla, jolla oli mittaa liki viisi kilometriä. – Vuonna 1997 lahdelta nousi peräti 60 000 kiloa kuhaa, tietää Paataja kertoa. Lopullisen niitin lahden petokaloille antoivat Paatajan mukaan rysät, joita oli Rktl:n pilottihankkeen aikana vuonna 2011 Pikkalanlahdella ja sen ulkopuolella yhteensä 14. Paatajan mukaan rysiä on ollut myös luonnonsuojelualueella sekä Siuntionjoen suulla. Luvat rysille ovat myöntäneet vesien omistajat. Jokisuun lähellä sijoitetut rysät vaativat lisäksi Uudenmaan Ely-keskuksen poikkeusluvan, joita Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalue on puoltanut. Luvat myönnettiin kalastusalueen suosituksesta viidelle rysälle. Kun Ely-keskus teki alueella syyskuussa tarkastuksen, lahdella oli kuusi rysää. Asiasta tehtiin tutkintapyyntö poliisille. Kuhakannan romahtamisessa ei Pikkalanlahdella ole Paatajan mukaan kyse luontaisesta vaihtelusta. – Kuhakannat ovat Espoon ja Inkoon puolella varsin hyvässä kunnossa. Jotta arvokalojen kannat saataisiin taas kuntoon, petokaloja pitäisi suojella. Paataja yhtyy kalataloustieteen professorin Hannu

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Turha toivo. Kalastusopas Ari Paatajan mukaan rysillä tapahtuva särkikalojen poisto saattaa olla järkevää, jos petokalat päästetään pyydyksestä elävänä takaisin. Paataja pilkki Pikkalanlahdella vain valokuvaajan pyynnöstä. Paatajan mukaan alueen kuhakanta on tuhottu voimaperäisellä ammattikalastuksella.

Lehtosen lausuntoon, jonka mukaan kuhan alamitta pitäisi nostaa 45 senttiin ja verkon pienin silmäkoko tulisi nostaa 60 milliin. Rysäpyynti todettiin pilottihankkeessa kannattavaksi, jos kalaa viedään ulkomaille teollisuuden raaka-aineeksi ja sivusaaliina saadaan arvokalaa. Runsas 80 prosenttia saaliista oli särkikaloja, mutta kaksi kolmannesta saaduista tuloista tuli arvokaloista. Rktl antoi 31.1. Ely-keskukselle lausunnon Pikkalanlahden tilaan vaikuttavista tekijöistä. Tutkijoilla on käytössään ammattikalastuksen saalistietoja alueelta, joka ulottuu Helsingistä Inkooseen. Tätä yksityiskohtaisem-

”

Kuhien yksikkösaaliit ovat romahtaneet vuoden 2008 jälkeen 88 prosentilla.” Ari Paataja

paa tietoa juuri Pikkalanlahdelta ei ole. Lausunnon mukaan kalastuksella ei todennäköisesti ole vaikutusta lahden kuhakannan uusiutumiseen. Näyttöä ei ole, että kuhakanta kärsisi ammattikalastuksesta. Raportin mukaan yksittäisen tekijän vaikutusta tiettyyn kalakantaan on vaikea arvioida. Rktl suosittaa rysäpyyntiä verkkopyynnin sijaan muun muassa siksi, että alamittaiset kuhat ja taimenet voidaan vapauttaa siitä elävinä. – On käsittämätöntä, että Rktl ottaa näin vahvan kannan, vaikka sillä ei ole tutkimustietoa Pikkalanlahdesta. Kirjanpitokalastuksesta käy kuitenkin ilmi, että kuhien yksikkösaaliit ovat romahtaneet vuoden 2008 jälkeen

88 prosentilla, Ari Paataja kommentoi. Klaus Berglund ei antanut Kirkko ja kaupungille haastattelua. Hän on tehnyt poliisille tutkintapyynnön Ari Paatajan väitteistä. Helsingin vesillä ei olla aloittamassa särkikalojen poistokalastusta. Jos sellaiseen ryhdytään, kalastusalue palkkaa siihen oman kalastajan. Helsingin kaupungin kalastuspäällikön Matti Mielosen mukaan näin varmistetaan, että toiminta pysyy hallittuna. Rysät ovat kuitenkin toden teolla tulossa merenlahtiin. – Verkkokalastus on romahtanut, koska hylkeet rikkovat verkkoja ja vievät kalat, Mielonen sanoo.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Jääretken kiehtova helmi Kauppatorille ei ole neljää kilometriä, mutta tässä sitä nojaillaan honkaan erämaisessa kalliometsässä. Merenjää avaa mahdollisuuden löytää vähemmän tunnettua Helsinkiä ja nyt on tultu Vasikkasaareen. Patikka sujui ongelmitta Laajasalon Stansvikistä. Kovin moni ihminen ei ole jäljistä päätellen 18-hehtaarisessa saaressa käyskennellyt. Sitäkin täytetympi on hangen valkea vieraskirja eläinmaailman merkinnöillä, joista keväthuumankin jo aistii. Tiaiset laulavat ja palokärjen musta hahmo vilahtaa. Jos Helsingin hienoimmasta autiotalosta kilpailtaisiin, olisi vahvoilla 1870 rakennettu venäläinen virkatalo Vasikkasaaren länsikalliolla. Sen ikkunoista avautuu keskustan suuntaan ja Suomenlinnaan maisema, jota ei saisi omak-

seen hevin mammonallakaan. Mahtava paikka hörpätä termoksesta. Saaren erikoisuuksiin lukeutuu myös metsässä kiemurteleva jylhä luonnonkivimuuri. Se ympäröi ammusvarastoa, joka räjähti 95 vuotta sitten vieden mukanaan kaksi öljysäiliötä. Kolmas on jäljellä – huikea ruosteinen jättiläinen suojakehineen. Helsinki sai vaihdossa valtiolta entisen armeijansaaren 1965. Sen kehittämiseksi on esitetty hulppeita suunnitelmia, mutta mukavasti maisemaan istuvat viitisenkymmentä maanläheistä kesämajaa. Yhdeltä niistä alkaa kaikua halonhakkuu. Pääkaupunkiin mahtuu monta todellisuutta. Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

2014 Pasilan uuden keskuksen Triplan rakennustyöt alkavat ensi vuonna asemakaavan valmistuttua. Jo ensi kesänä aletaan rakentaa Teollisuuskadun ja metron työtunnelia sekä Pasilan uutta siltaa. Syksyllä ruvetaan rakentamaan läntistä lisäraidetta. Keski-Pasila on Pasilankadun, Hakamäentien, Ratapihantien ja Nordenskiöldinkadun rajaama alue, jossa sen valmistuttua tulee olemaan 13 000 työpaikkaa ja 5 000 asukasta. Sen keskellä olevaan Triplaan tulee joukkoliikenneterminaali, kauppakeskus, asuntoja ja toimistoja.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Riika pursuaa kulttuuria Riikalainen Kristine Cirule kehottaa tutustumaan kulttuuripääkaupunkivuonna kotikulmiensa antiin silmät, korvat ja sydän avoinna. Teksti ja kuva Tero H. Savolainen

atvian pääkaupunki Riika on tänä vuonna koko Euroopan unionin kulttuuripääkaupunki. Kulttuuripääkaupunkivuoden tarkoituksena on esitellä eurooppalaisen hengenviljelyn monipuolisuutta ja yhteisiä juuria sekä eri alueiden kulttuurielämän erityispiirteitä. Kaupunkeja nimetään kerrallaan kaksi, joista toinen on Uumaja Ruotsissa. Riian kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmalista on pitkä ja monipuolinen. Mukana on jo paikkansa vakiinnuttaneita tapahtumia ja vain tänä vuonna järjestettävää ohjelmaa. Suomalaismatkaajan helpottamiseksi kolme riikalaista kulttuurin kuluttajaa tutustui tarjontaan ja valikoi listalta kiinnostavimpia tapahtumia. Suosituksia kulttuuripääkaupunkiin antoivat Kristine Cirule, Laura Jansone ja Martins Vaskis. Kristine, 37, on rakennusteollisuuden projektipäällikkö, joka on työskennellyt kulttuurikohteiden entisöintiprojekteissa. Laura, 33, on kuusivuotiaan pojan

äiti ja työskentelee valtion virastossa tiedottajana. Martins, 22, opiskelee arkkitehtuuria Latvian yliopistossa ja tekee alan töitä opintojen ohessa. Mitä odotat kulttuuripääkaupunkivuodelta? Martins: Kulttuuri kuuluu jokaiseen päivään kaupungissa ja ihmisten elämässä. Vuosi tulee olemaan paikallisille mahdollisuus osallistua erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja ulkomaisille turisteille mahdollisuus tutustua Latvian kulttuuriin ja taiteilijoihin. Laura: Oppimista, seikkailua, viihtymistä ja mukavaa yhdessäoloa ystävien ja perheen kanssa. Kristine: Odotan jännittäviä tapahtumia ja jotain epätavallista. Se on tosin vaikea tehtävä Riialle, koska täällä tapahtuu aina jotain mielenkiintoista. Mikä on mielestäsi mielenkiintoisin tapahtuma tänä vuonna? Martins: Olen kiinnostunut eniten arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvästä ohjelmasta, kuten huhtikuun lopussa alkavasta Vapaudenkadun ikkunat -näyttelystä, joka rakennetaan kymmeneen ikkunaan Brivibas-kadulle. Laura: Minusta mielenkiin-

toisin on tammikuussa avattu luonnonhistoriallisen museon näyttely Meripihka kautta aikojen. Aion käydä myös taidegalleria Puttin Meripihka nykyajan korusuunnittelussa -näyttelyssä. Kristine: Ohjelma on varsin monipuolinen. Toukokuussa kannattaa vierailla Ziedondarzsissa. Kuukauden kestävässä Ziedondarzsin tarinat -tapahtumassa puistossa järjestetään erilaisia aktiviteetteja kaikille ikäryhmille. Suosittelen vierailemaan myös elokuisella katutaidetta ja maailmanmusiikkia sisältävällä RE RE Riga! -festivaalilla ja marraskuisella Staro Riga -valofestivaalilla. Sen pitäisi olla tänä vuonna aiempaa kirkkaampi ja värikkäämpi. Mikä kulttuuritapahtumista tai -paikoista on suosikkisi? Martins: Minusta yksi parhaimmista rakennuksista on Dailes-teatteri, joka on rakennettu 1960-luvulla. Se on arkkitehti Martha Stanan suunnittelema. Aluksi sitä ei haluttu hyväksyä Riian katukuvaan, mutta nyt siitä on tullut olennainen osa kaupunkia ja yksi maamerkeistä. Samanlainen tilanne on hiljattain rakennetulla Latvian kansalliskirjastolla, joka on kuin vierasesine Riian panoraamassa. Laura: Suosikkipaikkani on Riian uusi teatteri. Sen näyttelijät ja ohjaajat ovat mahtavia. Ohjelmistossa on kiinnostavaa, modernia ja positiivisella tavalla yllättävää teatteria. Esitykset pysyvät mielessäni pitkään. Käymme

Paikalliset asiantuntijat. Martins Vaskis, Laura Jansone ja Kristine Cirule kertovat,

Miksi?

Naisklovnien taide kumpuaa arkikokemuksista

RIK

IR UV

TA N

Tanssiteatteri Hurjaruuth Hurjar järjestää 12.–15.2. naisklovnifestivaali P Punaisen Helmen Kaapelitehtaall ja Espoon Kaupunginlitehtaalla teatteris Miksi naisklovneilla teatterissa. pitää olla oma tapahtumansa, Hurjaruuthi johtaja Arja Pettersson? jaruuthin – Ajatus lähti kolme vuotta sitten siitä, että kotimainen klovnimme TaiMäk na Mäki-Iso kävi naisklovnifestivaaleilla W Wienissä ja suorastaan pursui into sieltä tullessaan. Otin intoa sselvää, mikä juttu se on, ja totesin naisklovnien esitysten olevan hyvin persoonallisia. Ne ovat teatteriklovneriaa, kokonaisia tarinoita, jotka k kumpuavat arkikokemuksista ov tunnistettavia kaikille. ja ovat

Helmiä tarjolla. Hanna Terävä alias Maija on yksi naisklovnifestivaalin esiintyjistä.

Miten paljon maailmassa työskentelee naisklovneja? – Euroopassa ei ole kovin paljon naisia klovneina, kun taas esimerkiksi Argentiinassa ja Brasiliassa heitä tuntuu olevan yllättävän paljon. Naiselle saattaa olla isompi kynnys ryhtyä klovniksi, koska hänellä on paineita näyttää aina kauniilta ja viehättävältä. Millaista ohjelmaa festivaali sisältää? – Ohjelmassa on koti- ja ulkomaisten naisklovnien erilaisia esityksiä. Esimerkiksi Zimbabwessa syntynyt Stacey Sacks hyödyntää lapsuudenmuistojaan kertomalla I Shit Diamonds -esityksessä kuvitteellisesta Afrikan maasta. Tuota maata hallitsee elinikäinen diktaattori, joka ottaa sen luonnonvaroista saadut hyödyt omiin taskuihinsa. – Itävaltalainen Anna de Lirium eli Tanja Simma taas esittää The Substitute -teoksessa vakituisen työntekijän tuuraajaa ja siitä syntyviä konflikteja. Tanja Simma on maailman kuuluisimpia mimiikan osaajia ja esiintynyt muun muassa tunnetussa Cirque du Soleil -ryhmässä. Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.hurjaruuth.fi/fi/festivaalit/ naisklovnifestivaali-punainen-helmi

Vetävää dra TELEVISIO Kolmiosainen draamasarja Raja vie pohtimaan elämän isoja kysymyksiä, rakkautta ja kuolemaa. Riikka Pulkkisen samannimiseen romaaniin perustuvassa tv-sarjassa seurataan eri-ikäisiä ihmisiä, jotka joutuvat miettimään valintojaan ja tekemisiensä rajoja. Kirjallisuuden professori Anja Aropalo käy hoitokodissa päivittäin tapaamassa alzheimeria sairastavaa miestään. Raskaassa elämäntilanteessa Anjaa jäytää lupaus, jonka hän on joutunut antamaan miehelleen. Tämä nimittäin on pyytänyt Anjaa auttamaan häntä kuolemaan lopun sairausvaiheessa, jolloin hän on menettänyt täysin muistinsa. Lupaus ajaa Anjan itsemurhan partaalle. Anjan sisaren lukioikäinen tytär Mari puolestaan hakee itseään muun muassa testaamalla viehätysvoimaansa baareissa, joissa hän käy salaa äidiltään kaverinsa kanssa. Mari alkaa kuitenkin tuntea enemmän vetoa itseään vanhempaan mieheen, uuteen äidinkielenopettajaansa Julianiin. Heille syntyy suhde, mikä ei oppilaan ja opettajan välillä ole mitenkään ongelmatonta. Lisäksi Julian on naimisissa ja pienen, asioihin vahvasti reagoivan Anni-tytön isä. Rajan on dramatisoinut Daniela Hakulinen ja ohjannut Hanna Maylett. Tv-sarjassa on

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

myös usein kuusivuotiaan poikani kanssa Latvian sinfoniaorkesterin lastenkonserteissa. Me molemmat tykkäämme konserteista tosi paljon. Kristine: Kaikki muuttuu niin nopeasti, että on vaikea nimetä yhtä paikkaa. Eniten pidän julkisista ympäristöistä, joissa ihmiset voivat tavata ja nauttia toisistaan. Kaikille avoimet paikat määrittelevät kaupungin luonteen. Viimeisin suosikkini on Daugavaa reunustava promenadi. Se on lähellä Spikerin korttelia, jonne voi piipahtaa taidegallerioihin, teatteriin, konsertteihin tai talvella luistelemaan. Mitä suosittelet suomalaiselle vierailijalle? Martins: Ehdottomasti suosittelen vierailua World Choir Gamesiin, joka on maailman suurin kuorolaulutapahtuma heinäkuussa. Latviassa on pitkä ja vahva kuorolauluhistoria. Tapahtumassa pääsee tutustumaan Latvian lauluperinteeseen. Siellä näkee ja kuulee, että Latvian kuorot ovat maailman parhaita. Laura: Suosittelen Riga-2041 -elokuvafestivaalia marras–tammikuussa, jolloin Riian rakennusten ulkoseinille heijastetaan 3D-elokuvia. Se vaikuttaa erilaiselta ja kiinnostavalta. Kristine: Suosittelen itsensä hommaamista lentokoneeseen tai laivaan ja matkustamista Riikaan. Sitten tarvitsee pitää vain silmät, korvat ja sydän avoinna. mitä kaikkea Riiassa voi nähdä ja kokea kulttuurin saralla tänä vuonna.

Lisätiedot: http://riga2014.org/

amaa rakkauden rajoista PETRI ENBUSKE / YLE KUVAPALVELU

Tiukka tilanne. Kaija Pakarinen näyttelee Anjaa, joka on luvannut tietyn asian vaikeasti sairaalle miehelleen (Seppo Pääkkönen).

vahva draamallinen ote alusta lähtien, ja sen edetessä jännite vain tihenee. Asetelmat ovat sen verran tuttuja, että katsoja voi samalla pohtia, miten itse toimisi vastaavassa tilanteessa. Kahden jakson perusteella roolihahmoista

vaikuttavin on Kaija Pakarisen näyttelemä Anja, jonka hätä ja ahdistus välittyvät katsojalle hänen jokaisesta eleestään. Voi hyvin kuvitella, miten raskasta on nähdä rakkaan ihmisen kärsivän ja tavallaan katoavan sairauteensa.

Samalla pitäisi päättää, velvoittaako hänen tälle antamansa lupaus tekemään laittoman teon, murhaamaan toisen ihmisen. Tilannetta hämmentää vielä se, että Anja on tutustunut hoitokodissa äitinsä luona vierailleeseen sympaattiseen Johannekseen (Jani Karvinen). Anja on voinut purkaa tuskaansa Johannekselle, mutta orastava suhde häntä nuorempaan tutkijamieheen arveluttaa. Myös Linda Tuomenvirta näyttelee vakuuttavasti hieman angstista, tietoisesti rajoja rikkovaa nuorta naista. Rakkautta ja kokemuksia etsivä Mari tempautuu nuoruuden ehdottomuudella salasuhteeseen Julianin kanssa. Siinä eivät auta ystävän varoitukset. Antti Luusuanniemen Julian taas pakenee suhteessa nuoreen tyttöön parisuhteensa ongelmia, jotka alkavat heijastua jo lapseenkin. Aurora Haakanan esittämä Anni tuntuu aistivan kodin kiristyneen ilmapiirin lähes pelottavalla tavalla. Julianin pitäisi aikuisena miehenä tuntea rajansa ja vastuunsa, mutta kuten inhimillisille olennoille usein saattaa käydä, tunteet ja halut vievät mukanaan. On kiinnostavaa nähdä, millaisiin ratkaisuihin henkilöt päätyvät viimeisessä jaksossa. Marjo Kytöharju Tv-sarja Raja su 23.2., 2.3. ja 9.3. klo 21.05 YLE TV1:ssä.

Lausuttua Hyvää tekstiä on hirveän vaikea määritellä. Mulla on yleensä vaan sellainen tunne, et tää toimii. On hyvä muistaa, et runouskin on vain runoutta. Jengi paisuttelee kirjoittamisen mittasuhteita. Joskus teksti syntyy viidessä minuutissa. Runoilija Harri Hertell Ylioppilaslehdessä

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Kolme kuukautta Via Francigenaa Tapani Tukiainen käveli vanhan ranskalaisen pyhiinvaellusreitin Canterburysta Roomaan.

tuuko sekään vai pitääkö valita kokonaan toinen sola, Tapani Tukiainen kertoo. Italian puolella Via Francigenalla kohtasi myös muita pyhiinvaeltajia. Kaupoissa myytiin karttoja, joissa näkyivät sekä reitti että majoituspaikat. Mutta tungosta ei Tukiaisen mukaan ollut sielläkään. – Nukuin pyhiinvaellusmajoituksessa 38 yötä. Kymmenenä olin ainoa yövieras. Suurimmaksi osaksi yösijat olivat ilmaisia. Kun vielä päälle tarjottiin illallinen ja aamiainen, ymmärsi pyhiinvaeltaja antaa kolehtirahaa majoituksen tarjonneelle kirkolle tai sääntökunnalle. Joissakin majapaikoissa toimi itsepalvelu. Avain oli maton alla tai piti hakea lähistöltä itse. Vanha pyhiinvaellusreitti oli Sienasta alkaen Tukiaiselle tuttu. Hän oli kävellyt sen jo kertaalleen Lutherin pyhiinvaellusreittiä Nürnbergistä seuratessaan. Välillä oli pakko turvautua muuhunkin kuin apostolinkyytiin. – Mutta tunsin itseni petturiksi aina, kun nousin junaan. Pyhiinvaeltaja ei junaan nouse, Tapani Tukiainen sanoo.

Tekstit Kaisa Raittila Kuvat Tapani Tukiaisen albumi Piirros Timo Saarinen

aaliskuun 21. päivänä Tapani Tukiainen seisoi Englannissa Canterburyn katedraalin pihassa ja nosti rinkan selkään. Niiltä sijoilta olivat lähteneet pitkälle pyhiinvaellukselle vuosisatojen aikana sadat ja tuhannet muutkin. Kävelymatkaa Roomaan oli edessä yli 1 300 kilometriä. Tukiainen oli aamulla nauttinut aamumessussa ehtoollisen. Sitä jakaneelle papille oli tehnyt mieli kertoa, mikä on edessä, mutta sanomatta jäi. Vanha pyhiinvaellusreitti Via Francigena, ranskalainen tie, vie Canterburysta kanaalin yli Ranskaan Doverin kautta. Pyhiinvaellus ei ollut Tukiaisen ensimmäinen. Santiago de Compostelan tien hän on kävellyt kaksi kertaa. Ranskan kautta Roomaan vievä tie, reiteistä pisin, oli jäänyt polttelemaan mieltä, kun Tukiainen oli Lutherin jalanjäljissä kävellyt Nürnbergistä Roomaan ja Italian puolella seuraillut sen tienviittoja. Kokeneena vaeltajana Tukiainen oli pakannut rinkkaansa vain tärkeimmät. Uutta oli matkatovereista läheisin, navigaattori. Siitä huolimatta Tukiaisella oli tulostettuna kolmesataa karttapalasta, seitsemän kilometrin pätkä jokaisessa. Lisäjännitystä matkasta selviytymiseen toivat polvien nivelrikko ja edellisen vaelluksen jälkeen sairastettu eturauhassyöpä. – Ensimmäiset kaksikymmentäviisi kilometriä olivat vaikeimmat, Tukiainen kertoo. Ensimmäinen yöpymispaikka oli Doverissa. Sen Tukiainen oli varannut netistä etukäteen. Aamulla hän käveli majapaikasta rantaan ja astui laivaan. Laivaan kävelijöistä hän ei ollut ainoa, mutta Ranskan puolella Calais’ssa kukaan muu ei lähtenyt satamasta jalan. – Poliisi pysäytti ja sanoi, ettei täällä saa kävellä. Se ei jäänyt ainoaksi kohtaamiseksi poliisin kanssa. – Toisella kerralla olin moottoritien pusikossa tarpeillani, kun kaksi poliisiautoa pysähtyi. Passia näyttämällä ja häpeällä siitä selvittiin. Kolmannella kerralla Tukiainen oli kävellyt kolmekymmentä kilometriä ja etsi pienestä ranskalaiskaupungista hotellia. Hän kysyi ohi ajaneilta poliiseilta neuvoa, ja kun poliisit näkivät, miten puhki mies oli, ottivat he hänet kyytiin. Keskustassa ei hotelleja ollut eikä ensimmäisessä poliisien neuvomassa huonetta. Mutta he jatkoivat vielä toiselle hotellille ja näyttivät sopivan ravintolankin matkalla. Kävelijän suhteellisuudentaju poliiseilta kuitenkin puuttui. – Ehdottivat, että poikkeaisin Pariisissa. Sinne kun oli vain 150 kilometriä. Ranska oli Tapani Tukiaiselle uusi maa. Kieltä hän oli opiskellut talven ja selvisi tärkeimmistä. – Kevät oli kaunis ja ihmiset tavattoman ystävällisiä.

Rauhoittuminen. Pyhiinvaeltaja on sytyttänyt tuohuksensa matkan varren Marian eteen Arrasissa ja viettää hiljaisen hetken. Vaellus on vasta alussa.

Ravintolassa toivotettiin tervetulleeksi kädestä pitäen ja kadulla lapset tervehtivät vierasta kävelijää. Mutta pyhiinvaellusperinne oli kuihtunut lähes olemattomiin. Koko pitkän Ranskan läpi kävelyn aikana Tukiainen huomasi vain yhden pyhiinvaeltajan itsensä lisäksi, ja vain kerran osui tielle majapaikka, jossa oli Via Francigenan tunnuskuva. Sitten piti ylittää Alpit. Tukiaisen vaimo Sirkku tuli matkaseuraksi Lausannesta Italian puolelle. Sankt Bernhardin sola oli lumen vallassa. – Tiesimme jo etukäteen, että Alpeista on tähän vuodenaikaan selviydyttävä paikallisbussilla tunnelia pitkin. Ranskassa tapaamani pyhiinvaeltaja tosin epäili, onnis-

Äänetön juttukaveri. Yksinäinen kulkija seurustelee patsaan kanssa jossain Ranskassa.

Matkanvarren tiet olivat usein kapeat ja liikennettä paljon. – Muuta ei juuri ehtinyt ajatella kuin päivämatkasta selviytymistä, Tapani Tukiainen sanoo. – Koko ajan piti olla tarkkana ja valmiina väistämään. Kun italialaisen Fauston kanssa käveltiin Pohjois-Italian riisivainioilla, kuultiin jonkun pyhiinvaeltajan jääneen auton alle juuri siinä. Virallinen reitti kulki päätietä ristiin rastiin. Tukiainen säästi jalkojaan ja kulki päätien reunaa. – Siitä se alkuperäinen pyhiinvaellusreitti on todennäköisesti mennyt, hän perustelee. Päätien valinnalla oli hintansa. Tukiainen allergisoitui autojen äänille niin, että on pyhiinvaelluksen jälkeen jättänyt kotona lenkille lähtiessään kuulolaitteen kotiin. Dolomiittien juurelta kotoisin oleva Fausto teki Tukiaisen kanssa yhtä aikaa matkaa. Kumpikin eteni tahtiaan, mutta seitsemän kertaa he osuivat matkan varrella yksiin. – Viimeisen kerran tapasimme, kun Pietarinkirkon aukiolla kuulin Fauston huutavan ’Tapani, Tapani!’ Odottamattoman jälleennäkemisen Tukiainen koki myös ennen Bolsena-järveä, lähellä Roomaa. Edellisellä kävelyllään Tukiainen oli osunut konﬁrmoitavien kulkueeseen. Sama toistui tälläkin kertaa. – Sitten tapasin isä Luigin, joka oli majoittanut, syöttänyt ja juottanut minut ensimmäisellä matkallani. Taas hän vei minun Franciscus-kirkolleen. Kulkue kiersi kaupungin halki, ja isä Luigi tarjosi illallisen ja yösijan. Koviakin paikkoja oli. Kun Tapani Tukiainen oli ehtinyt Bolognan korkeudelle ja nukkui yksin majapaikassa, hän heräsi aamuyöstä siihen, että hänen sänkynsä heilui. Seuraavana päivänä hän kuuli maanjäristyksestä. Sen keskus oli vain 160 kilometrin päässä. Jälkijäristykset ajoivat 20 000 emilialaista yöpymään teltoissa ja autoissa. – Kävelin lopulta sen alta pois. Olin kahdenkymmenen kilometrin päässä, kun aamulla taakse jääneessä Luccassa pelättiin pahaa jälkijäristystä ja suljettiin yliopistot ja koulut. Yövyin jyrkkään vuorenseinämään rakennetussa fransiskaaniluostarissa. Siellä ei suostuttu edes ajattelemaan järistyksen vaikutuksia, vaikka kirkon fasadissa oli valmiita halkeamia. Määränpäähänsä Roomaan Tapani Tukiainen tuli eräänä perjantaina. Se tiesi kiirettä viime kilometreillä.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Pyhiinvaellusreitti. Via Francigena alkaa Englannista Canterburysta ja päättyy Italiaan Roomaan. Tapani Tukiainen vaelsi yli 1 300 kilometrin matkaa 87 päivää pääasiassa kävellen.

Vatikaanista piti ennen viikonloppua saada pyhiinvaellustodistus. Onneksi matkan varrella tutuiksi tulleet vaelluskaverit neuvoivat viime hetkillä kaupunkiin ehtineen Tukiaisen Vatikaanin oikealle portille. – Meidät ohjattiin sveitsiläiskaartilaisten ohi sisään. Saimme hienolle paperille painetut todistukset. Matkan päätteeksi Tukiainen astui tovereineen Pietarinkirkkoon. Siellä oli sivukappelissa messu, mutta tässä ehtoollispöydässä Tukiainen tiesi jäävänsä yhteistä ateriaa paitsi, koska on luterilainen, sillä kirkkojen välillä ei ole ehtoollisyhteyttä. Isä Luigin seurakunnassa häntä oli onneksi sen voimin ravittu. Paras päätös matkalle oli kuitenkin Roomaan tullut Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, jonka konserttiin Tukiainen meni. Pyhiinvaeltajan arki on kuitenkin ankara: ennen ylimääräisiä kappaleita piti lähteä juoksemaan Tiberin rantaa, koska yösija oli luostarissa, jossa oli aikainen kotiintuloaika.

Pilvien tasalla. Takana on jo satojen kilometrien vaellus, kun Tapani Tukiainen laskeutuu St Bernhardin solasta Italiassa.

Matkan vaivoja kompensoivat maisemat. Ne olivat Tukiaisen mukaan Via Francigenalla kauniimmat kuin paljon kuljetulla Compostelan tiellä – ylitetäänhän matkalla juhlavat Alpit ja vehreät Apenniinit. Pyhän Jaakon vaellusreittiin verrattuna Via Francigena on hiljainen. – Kymmenen vuoden kuluttua kulkijoita on varmasti enemmän, Tapani Tukiainen arvelee. Kotona Tukiaisen matka jatkui öisin vielä kuukauden. – Mietin, miten kauan tätä mahtaa kestää. Mutta kuukausi siihen riitti. Seuraavana kesänä Tukiainen ajoi tuttuja Toscanan teitä pikku Fiatilla vaimonsa kanssa. Kävellen tehdyt taipaleet vaikuttivat auton ikkunasta yllättävän pitkiltä.

– Pysähdyin ennen Sienaa lehtipuumetsikköön rapistuneen Metsä-Marian eteen. Löysin sen jaloista Ranskan rannikolta asti kiikuttamani sinisen lasinpalan. Ranskan teitä kävellessään moninkertainen pyhiinvaeltaja oli päättänyt, ettei koskaan enää. Tuskin oli vuottakaan kulunut, kun hän jo mittaili päivämatkoja. Vielä on kulkematta pyhän Birgitan reitti Roomasta Jerusalemiin.

Pyhiinvaeltajan rinkka on kevyt Kokenut pyhiinvaeltaja tietää, että rinkan on oltava kevyt ja päivämatkan oikein ajoitettu. – Lähdin liikkeelle heti aamupalan jälkeen. Lounasaikaan menin syömään, jos ravintola sattui eteen. Muussa tapauksessa otin oluet tai kahvin ja söin vasta illalla, Via Francigenan kulkenut Tapani Tukiainen kertoo. Päivän tavoite, parikymmentä kilometriä, oli kävelty usein iltapäiväkahteen mennessä. Tärkeimmissä kaupungeissa Tukiainen pysähtyi useammaksi päiväksi. Pohjaharjoittelua ei ollut viiden kilometrin kävelylenkkejä enempää. Päkiä ja varpaan kuluma olivat ennen lähtöä vihoitelleet, mutta matka vei lopulta vain yhdestä varpaasta kynnen. Käveltyjä kilometrejä kertyi lopulta 1 311, matkapäiviä 66 ja lepopäiviä 21. Joka ilta Tukiainen antoi tekstiviestillä vaimolleen elonmerkin. Kerran viikossa puhuttiin puhelimessa.

14 Haaga ■ Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 12.2. klo 18 Palestiina-ilta. Palestiinalaisen pianistin Jiries Boullatan Chopin-konsertti. Konsertin jälkeen seurakuntasalissa keskustelua piispa Wille Riekkisen ja musiikin tohtori Pekka Vapaavuoren johdolla. Kahvitarjoilu. Klo 20 Nuorten messu. Miika Kolari. To 13.2. klo 10 Perhekerho. Ystävänpäivän askartelu. Pe 14.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki – Käsi kädessä. Miira Muroma-Nikunen, Aila Pihlajavesi ja Hanna Autio. La 15.2. klo 10–14 Yhteisvastuu-lipaskeräys. Tied. ja ilm. Sanna Laiho, p. 2340 3228 tai sanna.laiho@evl.fi. Su 16.2. klo 10 Messu. Anne-Maria Ranta-aho, Seppo Lappalainen ja Hanna Autio. Riku Salminen, laulu. Klo 14 Schubertin Winterreise-laulusarja. Johanna Tuomi, laulu. Collin Hansen, piano. Ma 17.2. klo 8 Aamurukous (Laudes). Ti 18.2. klo 13 Lähetyspiiri. Ke 19.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Klo 18 Kielin, palkein, koskettimin -konsertti. Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Kaj Varho.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1. Suntio 2340 3221. To 13.2. klo 13 Torstaikerho. Mahdollisuuksien kuningas–Saul, Marja Heimala-Pelkonen. Pe 14.2. klo 10 Perhekerho. Ystävänpäivän askartelu. Su 16.2. klo 12 Messu. Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio. Riku Salminen, laulu. Klo 12 Pyhäkoulu. Ma 17.2. klo 13 Tapaamistupa. Klo 19 Miestenpiiri.

Tulossa Haagan ja Pitäjänmäen seurakuntien talvileiri 3.–7.3.14 Lahden Siikaniemessä. Leirin hinta 130 euroa. Tied. ja ilm. 14.2. mennessä Sanna Laiho, p. 09 2340 3228. Hiljaisuuden iltapäivä ”Usko ja rukous” la 15.3. klo 11.30–17 Huopalahden kirkolla. Päivä alkaa kasviskeittolounaalla (5 euroa, sis. pullakahvit iltapäivällä), jonka jälkeen hiljaisuuteen laskeudutaan rukoushetkessä kirkkosalissa. Päivä päättyy ehtoolliseen. Ilm. 10.3 mennessä p. 2340 3200. Koululaisten iltapäiväkerhot: EteläHaagassa Nuorisotalo Tönöllä, Kauppalankuja 7 ja Pohjois-Haagassa Ha-

Seurakunnissa tapahtuu 13.2.— 19.2. kavuoren kirkolla, Tolarintie 1 (Kerho aloittaa elokuussa Lassilan seurakuntakodilla, Naulapolku 1 ja siirtyy remontin valmistuttua kirkolle. Ohjaajat hakevat lapset koululta Lassilaan.) Kerhot toimivat yhteistyössä opetusviraston kanssa. Kerhomaksu on 80 e kuukaudessa. Toiminta päättyy päivittäin klo 16, jonka jälkeen seurakunta järjestää maksutonta toimintaa koululaisille klo 16.30 saakka. Hakuaika 17.4. saakka. Hakulomakkeita on saatavana kerhoista ja opetusviraston sivuilta osoitteesta www.edu.hel.fi/iltapaivatoiminta ja ne toimitetaan siihen toimipaikkaan, johon haetaan. Lisätietoja Aila Pihlajavesi, 050 382 3550, aila.pihlajavesi@evl.fi

laulutilaisuus, Lankinen. Kahvitarjoilu alk. klo 13.30 Lahjoita pieniä arpajaisvoittoja yhteisvastuukeräyksen hyväksi ja tuo ne kappelille helmikuun aikana joko Kappelikahvilaan ke klo 10–13 (12.2., 19.2., 26.2.) tai Kansainväliseen iltaan su 23.2. klo 18. Kiitos!

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, p. 2340 4115

Su 16.2. klo 10 Messu, Simoila, Tamminen.

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, p. 2340 4115

Ti 18.2. klo 18 Martat, vuosikokous.

Herttoniemi

Myllypuron kirkko

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo To 13.2. klo 18.30 Nuorten aikuisten il12–18, p. 2340 3300, herttoniemi. ta. Keinänen. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta Pe 14.2. klo 16 Kodittomien yö. Ruokatso www.facebook.com/lapyska kailu. klo 19 hartaus ja ehtoollinen. tai www.mestat.fi/mestat. Su 16.2. klo 12 Messu. Rautiainen, JerkAjanvaraus diakonin vastaanotolle: ku. Lemponen. Kirkkokahvitilaisuus Herttoniemen kirkko p. 050 433 7339 ja keskustelu sunnuntain Raamatun sekä ti klo 13–14 kirkolla. Kulosaari p. tekstien pohjalta. Kilpeläinen. 2340 4118. Herttoniemenranta p. 2340 Su 16.2. klo 16 Siionin kanteleen virsi3341. Myllypuro p. 050 347 8582 seseurat. Rautiainen, Vatka, Törrönen. kä to klo 10–11 kirkolla. Per(kahvitarjoilu klo 15.30 alkahediakoni p. 2340 3381. en). Hiljaisuuden päivä la Aulakahvila ma–ti klo Seura22.3. klo 12.30 Hertto10–13. kunnat niemenrannan kapDiakoniakirppis Neuverkossa: www. pelilla. Mukana paslapadontie 7 (Myllyntorit Stina Huima ja helsinginseura- siiven pääty) ke–la klo Tuulikki Vuorela. Le10–14. Elintarvikejakunnat.fi poa ja hiljaisuutta yhko ma, ke, pe Liikuntadessä ja omassa rauhasmyllyn päädyssä. Paikalla sa. Rukoushetki, virikepuviim. klo 9.30, Backman p. he, lounas, mahdollisuus sie2340 3333. lunhoitoon. Päivä päättyy klo 17 alkavaan hiljaisuuden messuun ja iltateehen. Päivän hinta 5e. Tiedustelut ja il■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna moittautuminen 20.3. mennessä Tuuma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. likki Vuorelalle, p. 050 380 3041. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. DiakoHerttoniemen kirkko nian puhelinpäivystys ja ajanvaraus ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. Ke 12.2. klo 19 Laula kanssamme -yh2340 3618. Diakoniavastaanotto teislaulutilaisuus. Lemponen. ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, Su 16.2. klo 10 Messu. Rautiainen, Jerkke klo 14–16. ku, Lemponen. Kahvihetki. Kallion kirkko Su 16.2. klo 15 Kirkon kino. Elokuva ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. ”Mies punaisissa, mies mustissa” Kirkko avoinna arkisin klo 7–21, la– (1983). Gregory Peck, Christopher su klo 9–19. Plummer, John Gielgud. Esittelu SimoiJoka arkipäivä klo 7.30 Aamurukous, la. Vapaa pääsy. klo 12 Päivärukous, klo 16 Päivän raaHerttoniemenrannan matunluku, klo 18 Arki-illan ehtoollinen. kappeli Pappi tavattavissa arkisin klo 16–19. ■ Laivalahdenkaari 5, p. 2340 3340 Ke 12.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. Ke 12.2. klo 18.30 Siionin virsiseurat. To 13.2. klo 18 Kivimessu. Mattsson, Mukana mm. Minna Ruuttunen HerätLindfors, Niskala. täjä-Yhdistyksestä, kirkkoherra MarkSu 16.2. klo 10 Messu. Partti,Varjoranta, ku Rautiainen, Tikkanen, Anja RuottiKotakorpi, Niskala, Gripentrog. Kirkkonen. kahvit messun jälkeen. klo 18 UrkuTo 13.2. klo 14 Laulun siivin -yhteiskonsertti. Sirkka-Liisa Jussila-Gripent-

Taivaan tähden

Kallio

rog. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuun hyväksi. Ke 19.2. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Seurakuntakoti

Pyhän tanssin ryhmä ti 11.2.–27.5. klo 17–18 Alppilan kirkon kappelisali, sisäänkäynti sisäpihalta Pyhän tanssin ryhmä on avoin ryhmä, johon jokainen on tervetullut. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Osallistuminen on maksutonta. Ohj. tanssinohjaaja, teol.yo Tiina Sara-aho ja pastori Marja Kotakorpi p.050 443 3237. Hellä Hiljainen Rukouslaulu ti klo 17.30–20.00 Diakonissalaitoksen kirkossa. Jatkokurssi 11.2., 25.2., 4.3., ja 11.3. (ei viikolla 8). Peruskurssi 18.3., 1.4., 8.4. ja 15.4. (ei viikolla 13), Hinta 45 e. Ohj. äänipedagogi, musiikin tohtori Hilkka– Liisa Vuori. Bibliodraamaviikonloppu – kurssi la 22.2. su 23.2. klo 10–15, Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28. Koe Hiljaisten rauhallisten hetkien ympäröimää bibliodraamaa, jossa seuranasi ovat Raamatun tekstit, liike, rentoutuminen, lepo ja kirjoittaminen sekä sinä itse draamaan eläytyvänä ja sitä kokevana. Kurssin hinta 25 e sis. kahvin/teen ja hedelmän. Ohjaajat bibliodraamaohjaaja Sinikka Leppihalme ja diakoni Nina Klemmt. Äänen syvä kokeminen – kuvan kautta näkyväksi, 15.–16.3. la klo 10– 16, su klo 12–17, seurakuntakoti., Siltasaarenkatu 28. Tutustumme kehoomme hellien, hiljaisten ja rentouttavien äänien, sekä helppojen rukouslaulujen avulla. Maalaamisen kautta saamme kosketuksen itseemme voiman ja jaksamisen lähteenä. Hinta 60 e sis. ohjauksen ja taidetarvikkeet. Ohj. MuT H–L Vuori ja pastori Terhi Varjoranta.

■ Siltasaarenk. 28 To 13.2. klo 10 Perhekerho. klo 12 Esikoisvauvakerho.

Kannelmäki

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma–pe klo 10–15. Pe 14.2. klo 18 Lauluja ystävyydestä. Lauletaan yhteisvastuun hyväksi, mukana kanttorit Vivika ja Tommi sekä Tiina Rankinen ja laulajia Kilven kuorosta. Vapaa pääsy. La 15.2. klo 11–14.30 Lauantaibrunssi. Hinta 15 e aikuiselta. Kattaukset klo 11 ja klo 13. Ilmoittautumiset filip.muhonen@evl.fi. Klo 14–17 Kohtuus Kaikessa -tapahtuma. Klo 14 Herättäjä-Yhdistyksen seurat (körttiseurat). Raisa Jarkkola, Aura Raulo, Antero Alanen ja Nina Nores-Syvänen. Kahvien jälkeen klo 16 Jaakko Löytyn konsertti. Su 16.2. klo 16 Messu. Männistö, Kotakorpi, Niskala. Kirkkokahvit messun jälkeen. Ma 17.2. klo 12 Päiväkansa 60+, iloinen porukka ikäihmisille. Ti 18.2. Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30, maksaa 2 e. Jumppa klo 10–11, Scrab and chat klo 13–15. Maksuton kuntosali klo 10–16. Päivän lehdet luettavissa, työntekijä paikalla. Klo 18 Kreikankielinen raamattupiiri. Piirissä luetaan Markuksen evankeliumia ja opitaan samalla Uuden testamentin kreikkaa. Ennakkotietoja ei tarvita. Ota mukaan raamattu tai uusi testamentti! TT Tuukka Kauhanen.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28

Ke 12.2. klo 19 Kulttuuri-ilta. Heli Siekkinen, harmonikka.Vapaa pääsy. Ke 19.2. klo 19 Kirjailta. Matti Paasivuori – kirvesmies ja ministeri Kalliosta. Marjaliisa Hentilä. Vapaa pääsy.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Su 16.2. klo 11 Vironkielinen messu, mukana Raamat, Rannak. klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus.

Toimintaa muualla Ke 19.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. Merihaassa, Lounasravintola Tornitupa, Haapanimenkatu 7–9. klo 17.30 Fisulan fiksut.

Kurssit ja ryhmät ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa uusi kevätkurssiesite kotisivuilta www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/. Lähetämme esitteen pyydettäessä kotiin.

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvarauspäivystys: ke klo 10–12, p. 2340 3843. Ke 12.2. klo 19 Viikkomessu. Koskinen, Myllylä. Viittomakielinen tulkkaus. To 13.2. klo 10 Lauletaan yhdessä -yhteislaulutilaisuus. Myllylä. Kahvit. Klo 18.30 Musiikkipiiri. Aihe Tsaikovskin Pianokonsertto nro 1. Hatakka. Su 16.2. klo 10 Messu. Hatakka, Härkönen. Kirkkokahvit. Ti 18.2. klo 9.15 Aamupysäkki. Ehtoollinen kappelissa. Aamiainen (1e) salissa. Hatakka, Hämäläinen. Klo 15–19 Työtupa. Käsitöitä ja askartelua. Ke 19.2. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Härkönen.

Malminkartanon kappeli ■ Vellikellonpolku 8

Su 16.2. klo 18 Messu. Enrold, Härkönen. Iltatee.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. KATRI SAARELA

Ihmeen kevyttä Olipa kerran valtakunta, jossa oli helppoa hengittää. Minne tahansa ihmiset kokoontuivat, he olivat avoimia ja vapaita. Erilaisuus synnytti vain uteliaisuutta: Miten tuo toinen maailman näki tai koki? Saattaisiko siitä oppia jotain uutta? Ilmassa oli näkymätöntä keveyttä, jotain hapen kaltaista. Itselleenkin valtakunnan asukkaat olivat lempeitä. Kun elämä meni umpisolmuun tai paljastui, että suunta oli ollut väärä, siitä ei tarvinnut hätääntyä. Piti vain istua alas kaikessa rauhassa, tutkia tilannetta ja korjata suuntaa. Ei tarvinnut olla virheetön ja tehokas kelvatakseen. Jos jonkun usko horjui, hänen puolestaan rukoiltiin, mutta häntä ei suljettu pois. Teitä oli monta, ja kullakin oli oma aikansa. Kun seudulle saapui sotaa ja vainoa pakenevia muukalaisia, ihmiset näkivät tulijoiden hädän ja ahdistuksen. Ovet aukenivat eikä kenenkään tarvinnut jäädä vaille

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

turvaa. Niille, jotka uskoivat eri tavalla, tehtiin tilaa, sillä asukkaat tunnistivat tulijoissa yhteisen kaipauksen. Tieto erikoisesta valtakunnasta levisi ja tiedustelijoita alkoi tulla yhä enemmän. Kaikki halusivat tietää, mikä oli heidän salaisuutensa. – Ehkä se on pohjimmiltaan rakkaus, sanoi eräs vanha viisas nainen tiedustelijoille. – Kauan sitten kuningas antoi meille tämän maan ja lupasi pysyä aina kanssamme. Kaikki, jotka halusivat, olivat tervetulleita. Kyllä sellainen anteliaisuus ajan mittaan alkaa vaikuttaa, hymyili nainen ja kutsui tulijat yhteiseen pöytään. Marja Kuparinen

3. sunnuntai ennen paastonaikaa Ansaitsematon armo

Raja. Voisimmeko avautua toisillemme?

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 18: 2–7, 5. Moos. 7: 6–8, Fil. 3: 7–14, Matt. 19: 27–30

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–12, p. 2340 3842, 2340 3853.

Muuta Puuhapäivät ala-asteikäisille ti–to 18.–20.2. klo 10–14 kirkolla Nurkassa. Ilm. netissä mestat.fi/mestat/kannelmaki/tytot-ja-pojat. Tied. nuorisotyönohj. Pekka Haanpää, p. 2340 3851.

Lauttasaari

Konsertti su 16.2. klo 18. Mia Isaksson, piano. Soppakirkko to 13.2. klo 13. Maksuttoman aterian alussa on hartaus. Äitiraamis to 13.2. klo 17.30. Kirjallisuusilta to 13.2. klo 18.30. ”Taiteilijakukkulalla. Suomalaisia taiteen tekijöitä.” Hiljaisuuden retriitti 25.–27.4. Bergvikin kartanossa (Salo). Lähtö yhteiskyydillä 25.4. klo 17; paluu 27.4. n. klo 16. Hinta 80 e. Tied. ja ilm. Heikki Poutanen p. 050 584 7269.

■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 12.2. klo 19 Mid-week Worship Service (mass) in English, pastor Hans Krause, senior pastor Juha Rintamäki and cantor Marjukka Andersson. Fellowship and refreshments in Church Café (Kirkkokahvila) from 6 p.m. onwards. Englanninkielinen viikkomessu joka kuukauden 2. keskiviikko (helmi– kesäkuu). To 13.2. klo 9.30 Aamuklubi, srk-sali. Klo 14–16.15 Hengellinen hyvinvointi -tapahtuma, srk-sali. Eläköön liike ja mieli -kampanjaan liittyvä tilaisuus ikääntyneille. Tilaisuuden avaus: kirkkoherra Juha Rintamäki, liike ja mieli: projektisuunnittelija Markku Holmi, hengellinen hyvinvointi: pastori Marko Heusala, yhteislaulua: kanttori Aino Valojärvi, juonto: diakoni Sini Havas. Päätteeksi kahvit 2 e YV:n hyväksi. Klo 18–21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, srk-sali, aiheena Joh 21. Pe 14.2. klo 9–9.20 Pienten lasten kirkkohetki, Annette Markkunen ja Marjukka Andersson. La 15.2. klo 11–12.30 Avoin lentopallovuoro, C-porras. Klo 15 Kielin, palkein, koskettimin, Sibelius-Akatemian oppilaiden konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Su 16.2. klo 11 Messu, Reima Niemelä, Lea God, Marjukka Andersson, Varpu Koivunen, Sanna Lehtinen, Matti Holopainen, suntio Aila Kärkkäinen. Klo 11– 12 Pyhäkoulu, aloitetaan messussa, Terttu Pesonen. Ti 18.2. klo 14.15–18 Diakoniatyöntekijä tavattavissa senioritalossa, Pohjoiskaari 1–3. Klo 18 Avoin rukouspiiri, F-porras. Klo 19 Raamatturinkeli nuorille aikuisille, E-porras. Ke 19.2. klo 19 Mid-week Bible Fellowship in English, Church Café, fellowship and refreshments in from 6 p.m. (18 hr) onwards. Englanninkielinen raamattuilta keskiviikkoisin, yhdessäoloa Kirkkokahvilassa klo 18 alkaen. Info: Marko Heusala p. 09 2340 4306, marko.heusala@evl.fi. Klo 19 Viikkomessu, Annette Markkunen, Lea God, Marjukka Andersson.

Muuta Avoin päiväkerho, ma ja pe klo 9–12 ja ti klo 14–16, D–porras. Kirkkokahvila auki ma klo 10–16, ti–pe klo 10–18, lounas klo 11–13.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Monikulttuurinen messu su 16.2. klo 10, Sari Hakuri, Helena Pietinen, Marja Kyllönen, Bethel-seurakunnan musiikkiryhmä joht. Timo Olli. Messun jälkeen lounas.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Asukaskahvila Olohuone to 13.2. klo 12–14, Musiikkihartaus, virsimerkkiä, Timo Olli.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Kantelemessu su 16.2. klo 10, Esko M. Laine, Jukka Holopainen, Ulla Pesonen, Päivi Ollikainen. Ida Elina, kantele ja laulu, Reija Vesamäki, kantele. Messun jälkeen Lähetyskahvila

VERHOILUPISTE

Vanhustyön keskusliiton koulutustilassa, os. Malminkauppatie 26 (3. krs), 00700 Helsinki

SAVELA

puh. 0400 300628

KURSSI-ILLAT 10.3. klo 17.00–19.30 13.3. klo 16.30–18.30 17.3. klo 17.00–19.00 20.3. klo 17.00–19.30

www.verhoilupiste.net

Kurssilta saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen sekä tietoa liikkumisessa avustamisesta ja muistisairauksista. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen.

Ilmoitukset Puh 0400 249 961

Mukaan mahtuu 25 kurssilaista.Ilmoittautumiset 28.2.2014 mennessä numeroon 050 572 2829 / 050 572 2830. Malmille pääsee busseilla 69, 70T, 73, 74, 76A, 76B, 78, 79, 512, 519, 520, 552, 554K, 577 sekä I-, N- ja K-junilla. (Malmin asemalta on noin 300 m kurssipaikalle.)

Tervetuloa mukaan!

Kristillinen kohtuus – avaraan körttihenkeen! henkeen! La 15.2.2014 klo 14-18 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Helsinki OHJELMA

14.00 Tervetulotoivotus, diakoni Nina Klemmt 14.10 Tietoa Herättäjä-Yhdistyksestä ja seurat, pastori Raisa Jarkkola • ”maksetut puhujat” Aura Raulo /HY, Antero Alanen /HeKty, Nina Nores – sekä muut innokkaat seurapuhujat! Sinäkin! • Siionin virsiä 15.15 Kahvi ja kohtuullinen purtava 16.00 Jaakko Löytyn konsertti n. 17.00 Loppusanat pastori Raisa Lehtomäki, HeKty Ei ennakkoilmoittautumista!

Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys, Herättäjä-Yhdistys, Kristillisen Työväen Liitto, Kallion seurakunta

Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 16.2 klo 12, Pertti Simola, Outi Lantto ja Ville Perkkiö. Kirkkokahvit. Kirkkosali avoinna hiljentymistä varten joka ke klo 17.30–18.30 Perhekerhossa pe 14.2. klo 9.45 ohjattu venyttelytuokio lasten vanhemmille. Päiväpiiriä ei ole to 13.2. Porttikahvila ja kirpputori on suljettu ma 17.2. ja ke 19.2.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 16.2. klo 12, Pirkko Poisuo, Mari Luoto. Lähetyskahvila. Lähetysilta ti 18.2. klo 18. Lähetystyö ja muuttuva maailma, Paula Närhi. Kylpyläretki kouluikäisten perheille Turkuun la 15.3. Hinta 25 e/henkilö, sis. matkan, ruokailun, käynnin Caribia kylpylässä ja Forum Mariniumissa. Ilm. Kati Karppiselle 21.2. menn. p. 050 380 3728.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu su 16.2. klo 12, Esko Laine, Paula Närhi, Marja Kyllönen. Kirkkokahvit.

TERVEYTTÄ JAA HHYVINVOINTIA YVINVOINTIA AARKEEN RKEEN

IHQQRNDXSSD À SELÄN- JA LA LANTION ANTION LÄMMITIN LÄMMITIN Tilaa heti ja pysy lämpimänä talven tuiskuissa! Lämmintä angoravillaa Miellyttävä iholla Lievittää kipua Ei hiosta

Tapulin seurakuntakoti

Malmin kirkko

■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Puuroateria ma 17.2. klo 11.15 työttömille ja vähävaraisille. Alussa lyhyt hartaus.

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 16.2. klo 10, Pirkko Poisuo, Paula Närhi, Mari Luoto.

pitkäaikainen kokemus

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI

■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Lähetyspyhän messu su 16.2. klo 12, Markku Arola, Jukka Holopainen, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila.

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta organisoi vapaaehtoistoimintaa pääasiassa kotona asuville ikäihmisille koko Helsingin alueella. Vapaaehtoiset toimivat juttelu- ja kahviseurana, ulkoilukaverina tai saattajana esimerkiksi lääkärissä käynnillä.

Jakomäen kirkko Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus

Seurakunnissa tapahtuu 13.2.— 19.2.

(norm. 39)

Voimassa 28.2.2014 asti.

FENNO MEDICAL OY

09 276 360

asiakaspalvelu@fennomedical.ﬁ

fennokauppa.ﬁ

Seurakunnissa tapahtuu 13.2.— 19.2. JUKKA KONTKANEN / SEINÄJOEN KAUPUNGINTEATTERI

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 16.2. klo 10, Pertti Simola, Outi Lantto, Ville Perkkiö, Kira-Mia Tuisku, laulu. Hiljainen viikkomessu to 13.2. klo 17.30 Latinalaisamerikkalaisessa illassa to 13.2. klo 18 Kaarina Tynkkynen kertoo Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisestakohteesta Guatemalassa. Aterian hinta YV-keräyksen hyväksi 10 e aik. / 5 e lapset. Ilm. Outi Lantto, 09 2340 4475. Pyhäkävely, tunnin mittainen lenkki lähtee kirkolta su 16.2. klo 16. Konsertti su 16.2. klo 18. Päivi Ollikainen, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Uusi keskusteluryhmä aikuisille Mikaelinkirkolla alkaen ke 26.2. klo 18. Yhteensä kuusi kokoontumista, aiheina mm. Raamattu ja seurakuntaan tutustuminen. Ryhmässä mahdollisuus suorittaa aikuisrippikoulu. Mukana pastorit Eva-Lisa Lindströn ja Anne Granström. Tied. ja ilm. 21.2. mennessä Anne Granström p. 09 2340 4834 tai anne. granström@evl.fi.

Munkkiniemi ■ Kirkkoherranviraston uusi osoite:

Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– 11, p. 2340 5118.

Malmin seurakunta facebookissa

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

www.facebook.com/malminseurakunta

■ Raumantie 3 Su 16.2. klo 11 Messu, Rinne, Hartikainen, Imeläinen. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto. Ma klo 10 Seniorien kuntojumppa +65. Ke klo 13 Keskiviikkokahvit. 12.2. Saattohoito – Mitä se on? (YV-keräyksen kohde), vapaaehtoistyöntekijä Tuula Vainio; Frilander, Sidoroff. 19.2. Eero Virsunen Suomen Lähetysseurasta (ent. lähetti Tansania, Angola, Botswana, Nepal), Peltohaka. Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho.

Varhaisnuoret ■ Viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi

Vierailunäytäntö Seinäjoelta. Nykytanssi- ja teatteriteos Paleltunut taivas käsittelee hengellistä väkivaltaa, mutta myös uskon positiivista voimaa. Se esitetään kolmesti Kaapelitehtaalla 21.–23.2. Kuvassa Venla Korja, Hanna Korhonen ja Sami Silén.

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Muuta ilmoitettavaa Kevään aikuisrippikoulu la 8.3 ja su 9.3 klo 10–16, ti 11.3 ja 18.3 klo 18–20. Konfirmaatio la 29.3 klo 16. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1 Seurat su 16.2. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (sun-

tio). Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Netissä: www.helsinginseurakunnat.fi//meilahti. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. LänsiPasilan ja Meilahden alueet: 09 2340 4740 tai sirkku.kuusanmaki@evl.fi. Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueet: 09 2340 4742 tai heleena.hilvo@ evl.fi. Ke 12.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri, Jalavatie 6 b, kappeli. To 13.2. klo 13 Torstaipiiri. Pe 14.2. klo 9.45–11.15 Perhekerho. Su 16.2. klo 11 Messu, Valkama (l+s), Pakkanen (k). Kirkkokahveilla Yhteisvastuutapahtuma, Salla Peltonen kertoo keräyskohteista. Ma 17.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri, Tuomaankirkon kerhotila, Jalavatie 6 b. Ti 18.2. Ei perhekerhoa v.8, 17.30 Lähetyksen käsityöpiiri, käynti Jalavatie 6 b. Ke 19.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 18 Keskustelua Raamatun äärellä, Tuomaankirkon kerhotila, Jalavatie 6 b, 19 Avoin rukouspiiri, Jalavatie 6 b, kappeli.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 2340 4780. Ke 12.2. klo 19 Hartaushetki. Su 16.2. klo 11 Pyhäkoulu, 16 Kahvia & Musiikkia, ”Hymni vapaudelle” Janne Maarala, piano. Kahvitarjoilu klo 15.30 alk. Vapaa pääsy, ohj. 5e. Ma 17.2. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila. Ti 18.2. klo 8 Rukousaamiainen.

To 20.2. klo 18 Siionin virsiseurat.

Pikku Huopalahden alue Keskiviikkoisin klo 16 Kahvila Kyläpajalla, Kytösuonpolku 3. To 13.2. klo 18–21 Ystäväni-aatto Pikku Huopalahden asukastalolla (Tilkantori 12). Varaslähtö ystävänpäivään; musiikkia, yhdessäoloa, pientä naposteltavaa. Vapaa pääsy.

Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (apua sinulle).

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4815

(suntiot) Ke 12.2. klo 17 Nuorten ilta, teemana ”Sorry seems tobe the hardest word”. To 13.2. klo 10 Mikaelin Eläkejumpparit -ryhmä miehille. Klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Aiheena ”Mitä eläMuuta mä on sinulle antanut?”, mukana Marja Isä-lapsitoimintaa Leikkipuisto TulLehtinen. linpuomissa (Mannerheimintie 81 a) Pe 14.2. klo 10 Rukouspiiri. Klo 20 isille ja heidän alle kouluikäisille lapsilNuorten yökahvila Light Cafe Alba. leen maanantaisin klo 17–19. LisäSu 16.2. klo 11 Messu, Jenni Kahentietoja, diakoni Lauri Anttila, virta, Eva-Lisa Lindström, Maip. 050 387 7154 tai lauri. ja Virkkunen, Tapio SuonSeuraanttila@evl.fi. takanen, Osmo HonkaNaperokerho (2,5 nen. Mellunmäen Markunnat vuotiaista alkaen) tat avustavat. Messun verkossa: www. aloittaa Länsi-Pasilan jälkeen Ravintolapäikappelilla 25.2. Lauhelsinginseura- vän perhebuffetti. luja, leikkejä, askarteLapsille järjestetty kunnat.fi lua ti ja to klo 14– myös touhunurkka. Ar16.30. Tiedustelut ja ilm. vonta klo 13.30. Buffetin lastenohjaaja Mia Malm, p. hinta: aikuiset 5/8 e /hlö, lap050 387 7220 tai mia.malm@ set 3–10v. 3 e/hlö. Buffetin tuotto evl.fi. lahjoitetaan Uusi Lastensairaala 2017 Meilahden seurakunnan iltapäiväkampanjalle. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 15 kerhopaikkojen haku lukuvuodelle Venäjänkielinen messu. 2014–2015 on alkanut. Hakuaika 29.1– Ma 17.2. klo 9.30 Käsityökerho. Klo 13 17.4.2014. Hakulomakkeet netistä Mielenterveysryhmä. Klo 14.30 Kaawww.edu.fi/iltapaivatoiminta rikerho. Ti 18.2. klo 16 Selviytyjät-ryhmä.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoin-

na ma–pe 9–14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset: ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p. 09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p. 09 2340 4844. Vesala p. 09 2340 4846. Kurkimäki, Kivikko p. 09 2340 4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p. 09 2340 4843.

Isä Ruben

Munkkiniemen kirkko ■ Tiilipolku 6 Su 16.2. klo 13 Messu, Rinne, Hartikainen, Imeläinen. Ma klo 9.30 Avoin päiväkerho. Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11 Sanan äärellä. Ti klo 13.30–15.30 Olohuone – avoin kahvila kirkon aulassa. Ke klo 15 Ensilapsikerho. To klo 14 Eläkeläisten kahvihetki. To klo 15 Avoin päiväkerho.

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 4

Ti klo 9.30 Avoin päiväkerho.

Muuta

To 13.2. Avoin perhekerho.

Hengellisen musiikin toivekonsertti YV:n hyväksi la 12.4. klo 16 Munkkivuoren kirkossa. Musiikkitoiveet 9.3. menn. munkkiniemi.srk@evl.fi tai toivomuslaatikkoon virastossa. Toiveet käsitellään nimettöminä. Konsertissa toivomuksianne toteuttavat mm. kanttorit Kaisa Sidoroff ja Jonna Imeläinen. Levollisuuden messu Munkkiniemen kirkossa la 22.2. klo 18, Frilander, Leppilahti, Sidoroff; Tapio Heinilä, kitara. Messun esilauluryhmän harj. kirkossa klo 17. Tervetuloa mukaan! Kuoro- tms. laulukokemusta ei edellytetä.

Östersundomin kirkko

Oulunkylä

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

■ Kappelintie 65 p. 2340 4826

To 13.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta Laulamme virsiä Helykodissa (Porttikuja 8) ma 17.2. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin.

Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto:

p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talous-

asiat ti klo 9–11 p. 2340 5383. To 13.2. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Rukousryhmä. Kiviranta. Su 16.2. klo 10 Messu. Elo, Mäkiö. Klo 10 Pyhäkoulu. Ma 17.2. klo 18 Kielin, palkein, koskettimin. Anni Collan, piano, Soile Tolvanen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Ke 19.2. klo 18 Avoin sururyhmä.

Oulunkylän vanha kirkko ■ Siltavoudintie 12

Ma 17.2. klo 18 Raamattupiiri.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto. Su 16.2. klo 11 Messu. Voitto Huotari, saarna, Väyrynen-Si, Kant. Ma 17.2. klo 17 Akin klubi. Ke 19.2. klo 13 Päiväpiiri. Raija Tuomisto. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Kalervonkatu 8 A To 13.2. klo 10 Perhekerho.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

To 13.2. Lasten musiikkiryhmät. Klo 9.30 (2–5v.), 10.00 (1–2v.) 10.30 (0–1 v,). Perhekahvio. Ei. ilm., vapaa pääsy! Ohj. Maija Pesonen-Kareinen. Su 16.2. klo 18 Valon messu. Savik, Väyrynen-Si, Pesonen-Kareinen, Maunulan kirkon lauluryhmä, Maija Sihvola, viulu, City-riparilaiset vanhempineen. Valoaiheista musiikkia. Tarjoilua. Ti 18.2. klo 13 Maunulan lähetyspiiri.

Voudintie 4 B Ma 17.2. klo 17.30 Kehitysvammaisten kerho. Ti 18.2. klo 17 Koskelan lähetyspiiri. Ke 19.2. klo 12 Avoimet ovet, keittoa ja kahvia. Kajos, p. 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Kutomakerho ■ Teinintie 8 B 2. krs

Ke 19.2. klo 18 Hartaus, Anna-Maria Inkala. Huom. vko 8 talviloma! Osa ryhmistä tauolla.

Ilmoittaudu 28.2. mennessä Vertaisryhmät eroperheen lapselle (7–11-v.) ja aikuiselle Oulunkylän kirkolla alk. ma 10.3. klo 17.15–19. Lisätiedot ja ilm. Terhi Lahdensalo, p. 2340 5382. Linnanmäki-retki 10-vuotiaille ja heidän perheilleen la 24.5. Varhaisnuorisotyön retki Linnanmäelle 10 vuotta täyttäneille tai täyttäville srk:n jäsenille. 10-vuotiaan ranneke 10 e, perheenjäsenen 20 e. Retkelle lähdetään huoltajan kanssa. Ilm: https://hsrkyssl. helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen/. Tied. Mirja Kietäväinen, p. 2340 5372.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to 12–14 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme. Ke 12.2. klo 18 SnadiPaavaliMessu. Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen. Su 16.2. klo 10 Messu. Petri Flinck, Elina Koivisto, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit yläsalissa. Su 16.2. klo 11–16 Ravintolapäivän appariravintola alasalissa. Ripareiden

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

apuohjaajien toukokuun Berliinin matkan hyväksi. Ma 17.2. klo 13 Yhteys keskenämme. Aiheena J.S. Bach: Matteuspassio, Seppo Välimäki. Ti 18.2. klo 13–14.30 Aulakahvila Ke 19.2. klo 18 SnadiPaavalimessu. Jorma Parviainen, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Keula ■ Flooranaukio 1 Pe klo 9–10.30 Keulan aamu, kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamupala 1 e.

Muuta Treffit elämän kanssa -kurssi yksinäisille Paavalinkirkolla. Torstaisin klo 18– 20, alkaen 6.3. yht. kahdeksan krtaa. Itsetuntemuksen ja omien vahvuuksien löytämistä luovin ja toiminnallisin menetelmin. Ilm. virastoon 21.2 mennessä, lisätied. Kirsi Virtanen p. 046 6398926. Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään 26.2.2014 klo 17.45 Paavalinkirkon lasten kerhotilassa.

Pakila

pin äärellä. Klo 19 Leijonien perinteinen ystävänpäiväkonsertti. Avarayhtye: Jukka Perko, saksofoni, Werneri Pohjola , trumpetti ja Jarmo Saari, kitara. Lauluryhmä Riivatun Akat: Lotta Hagfors, Anna E. Karvonen, Kaisa Pudas ja Essi-Reetta Särkämö. Baggböle Big Band, johtaa William Suvanne. Konsertin järjestävät LC Helsinki Pakinkylä, LC Helsinki Aurora ja Pakilan seurakunta. Ohjelmat 15 e, alle 15-vuotiaat 5 e. Su 16.2. klo 11 Messu. Antti Kylliäinen, Kati Pitkänen ja Jussi Hirvonen. Ti 18.2. klo 18 Pakilan Martat. Vuosikokous. Ke 19.2. klo 18 Usko tai älä -ryhmä. Raamattu: Miten Raamattu on syntynyt? Raamatun merkitys ja tulkinta.

ka Palm, Leena Talvio. Ke 19.2. klo 13 Päiväpiiri. Kristina Sandberg.

Muuta

Ke 12.2. klo 18 Torpparinmäen Martat. Ma 17.2. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkolla, klo 18 Konalan srk-talolla, klo 19 Riukutie 3, kerhohuoneella. Perhekerho ma klo 10 Pajamäen srkkoti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo. Kasvu- ja keskusteluryhmä Tienviittoja elämään ti 18.2. klo 18.30 Konalan Riukutie 3:n kerhohuoneessa. Soili ja Pertti Tiimonen. Aihe: Uskon esikuvia UT:ssa. Yhteisvastuutanssiaiset: ”Martin viimeinen tango Pitskussa” pe 28.2. klo 19 Pitäjänmäen kirkon srk-salissa. Tanssi Yhteisvastuulle! Lasse Halme Band soittaa perinteistä tanssimusiikkia. Buffetissa myynnissä leivonnaisia, kahvia ja virvoitusjuomia. Tilaisuuden lopussa khra Martti Pitkänen pitää iltahartauden. Sisäänpääsy aikuisilta 5e YV-keräyksen hyväksi.

Pitäjänmäki

Roihuvuori

Torpparinmäen korttelitalo ■ Käräjätuvantie 3

Pitäjänmäen kirkko Hyvän Paimenen kirkko

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki

■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus tiistaisin klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638. Su 16.2. klo 10 Messu. Leena Eino (s), Arttu Heinilä (a), Leena Talvio (k). Kirkkokahvit. Ti 18.2. klo 18 Nuorten ilta. Ke 19.2. klo 18 Hiljainen rukous.

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, keskiviikkona 9.10. virasto suljettu p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Ke 12.2. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Professori emeritus Seppo Zetterberg esittelee uusimman teoksensa ”Kulttuuria ja kumouspuuhia” (SKS), joka kertoo Helsingin virolaisyhteisöstä 1900-luvun alussa. To 13.2. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Keskustelua ja yhdessäoloa kahviku-

Seurakunnissa tapahtuu 13.2.— 19.2.

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäentie 14

Pe 14.2. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e. Su 16.2. klo 14 Ehtoollishartaus. Mari-

To 13.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki alle kouluikäisille. Su 16.2. klo 10 Messu. Kaskinen, Helaseppä, Niva-Vilkko.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Diakonian vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. To 13.2. klo 18 Lähimmäispalveluilta. Sairaalapastori Merja Hållfast kertoo saattohoidosta. Su 16.2. klo 12 Messu. Vilkkilä, Helaseppä, Niva-Vilkko. Klo 17 Blaze! – ilta nuorille ja nuorille aikuisille. Aihe: Vahvempi itseluottamus.

Tulossa Sururyhmä läheisensä menettäneille. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa joka toinen viikko 13.3. klo 18.30 alkaen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Anni MeroHiltunen, p. 09 2340 5748. Hiljaisuuden päivä 15.3. klo 11–18 Laajarannassa. Rukoushetkiä, virikepuhe, ehtoollinen. Ruokamaksu 5e. Lisätiedot nettisivuilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Arja Vaulas 050 596 8858, arja.vaulas@evl.fi

Kaste-, vihki- ja hautajaisasiat p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715. Seurakuntatoimisto, Tulisuontie 2, avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Toimintaa ja uutisia www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta www.laajaranta.fi.

00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Roihuvuoren kirkko

Helsingin tuomiokirkko

■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 11–12 p. 09 2340 5758, diakoniatoimistossa ti klo 9–10. Ke 12.2. klo 18 Iltamessu.

na ma–su 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 13.2. klo 12 Viikkomessu. Varkki, Kinnunen.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

Pe 14.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luottamuksen messu. Jaana Räntilä. Taizé-lauluja. Teejatkot. Krypta. La 15.2. klo 18 Iltakirkko. Junni, Kinnunen. Su 16.2. klo 10 Tuomiokirkon vihkimispäivän 162-vuotismessu. Heltelä, Koski, Äikää, Lehtoaho, Kinnunen. Akateeminen Laulu, joht. Ruut Kiiski. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Kirkkokahvit, Engel-palkinnon jako ja saarnajatkot. Krypta. Ma 17.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 18.2. klo 12 Päivärukous. Ke 19.2. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Elo Jaanivald. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

avoinna ma–pe klo 10–15 La 15.2. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Suikkanen.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

To 13.2. klo 14 Keho & mieli lenkkiryhmä. Kahvijatkot. Klo 14–16 Koululaisten Olkkari. Su 16.2. klo 12 Messu. Antturi, Suikkanen. Ti 18.2. klo 14–16 Diakoniakahvila.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 13.2. klo 9.30 Perhekerho. Krypta. Ke 19.2. klo 14 Keskiviikkokahvit. Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

Teatteriin, päiväkerhoon, kylään... Kutsuplus on älybussi, joka vie pysäkiltä pysäkille ilman vaihtoja. Nyt arkisin klo 06–23!

Rekisteröidy ja tilaa oma kyytisi.

kutsuplus.ﬁ

Seurakunnissa tapahtuu 13.2.— 19.2.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–20.30 To 13.2. klo 17 Avoin raamattupiiri. Krypta. Klo 17.30 Rukouspalvelua, tarjoilua. Klo 19 Keskustelusarja: Näe Jumala kaikessa. Ignatius Loyolan tutkistelurukous. Su 16.2. klo 10 Messu. Tikka, Antturi, Suikkanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Ti 18.2. klo 12 Päivämusiikki. Roman Chlada, urut. Ke 19.2. klo 8 Aamumessu. Äikää, Ingerö. ■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna to 12–15, pe 9–12 To 13.2. klo 12 Käsityöpiiri. Klo 18 Espanjankielinen keskusteluryhmä. Pe 14.2. klo 9–10 Aamupuuro. Ti 18.2. klo 15 Puhu suomea. Ke 19.2. klo 13 Virsilaulua ja hartaus.

Ma 17.2. klo 15 Raamattupiiri.

Muuta Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 23406100 tai netistä. Osallistu Yhteisvastuukeräykseen. Tuotosta 20 % menee saattohoitokoulutuksiin Suomessa, 60 % ulkomaiseen apuun (mm. Guatemalan maya-intiaanien ihmisoikeuksien edistämiseen), 10 % hiippakunnan diakoniatyöhön ja 10 % oman seurakuntamme diakoniatyöhön (mm. diakoniaruokailujen tukemiseen). Voit tulla mukaan lipaskerääjäksi, ilm. Natasha Vaalgamaa, 2340 6231, natasha.vaalgamaa@evl.fi. Voit osallistua myös Tuomiokirkkoseurakunnan keräyssivun kautta osoitteessa jelpi.fi/ kerayssivut.

Töölö

Bulevardin kerhohuone

■ Bulevardi 16 B. 2. krs

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Pe 14.2. klo 18 Kansan Raamattuseuran opiskelijat. Tarjoilua klo 18.30 alkaen.

Temppeliaukion on kirkko

■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 17.2. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Bulevardin seurakuntasali

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123. Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–15, lounas ti–pe klo 11–14. To 13.2. klo 10 Lasten ja perheiden päivä. Klo 13.30 Torstaipiiri. Klo 17–21 Go! – Nuorten ilta. Luola. mestat.fi. Su 16.2. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell, Ingerö. Klo 18 Tuomasmessu. Jouko Kalanoja, Olli Valtonen, Petri Kangas ja orkesteri, mieslauluyhtye, joht. Juha Vintturi. Tulkkaus englanniksi. Ti 18.2. klo 12–13 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 17 Arkimessu. Kirkon etuosa. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli. Ke 19.2. klo 13 Seniorifoorum. Tietämättä uskon. VTT, kirjailija Jari Ehrnrooth. Klo 20 Agricolamessu. Henkka & bändi.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

To 13.2. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Ma 17.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly. Ti 18.2. klo 18 Naisten lentopallo.

■ Lutherinkatu 3, p.. 2340 6320 Pe 14.2. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Su 16.2. klo 10 Messu. Eero Eskola, Soili a, Maisila, Hannu Holma, Tuomas Karjalainen. kurssit Ma 17.2. klo 17 Kitarakurssit (takkahuone). Jari Leinonen 050 538 2251. Ti 18.2. klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille, Eeva Murtomaa. Klo 13 Raamattuluento, Hgin Raamattukoulu . Klo 18 Raamatun maailma arkeologian valossa. Mooseksen ajan maailma, Eero Junkkaala. Ke 19.2. klo 18 Ehtoollishetki. Matilda Hakkarainen, Leena Tiitu. Klo 18.30 Rukousjatkot.

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Ke 12.2. klo 12.45 Laulut Soikoon! Klo 14 Populus-kerho. Arja Tuunela, Yhteisvastuukeräys. Su 16.2. klo 10 Messu. Alava, Koskimäki, Tuunela, Kakkonen ja Eeva Palje. Klo 14 Englanninkielinen messu. Ma 17.2. klo 11–13 Neulekahvila. Klo 16 Miesten raamattupiiri. Ti 18.2 klo 12 Soppakirkko. Hartaus ja maksuton lounas. Klo 17 Raamattupiiri. Klo 18.30 Englanninkielinen raamattupiiri. Ke 19.2. klo 12.45 Laulut Soikoon! klo Populu 14 Populus-kerho.”Pappina maall ja merillä”. Risto maalla Hem Hemminki

P Puotilan kappeli k ■ Puotilantie 5, p.

2340 6421 T 13.2. klo 18 KapTo p pelimessu. Koskimä ja Kakkonen. mäki 18.2 Olohuone klo Ti 18.2. kl 14 Yhteislaulua. 13–16, klo Klo 15 Rukoushetki.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

Su 16.2. klo 16 Sanan äärellä. Sanaa, rukousta ja musiikkia. Antero Öhberg, Hilkka Webb, Kirsi Mustonen ja Koskimäki. Lasten ja nuorten viikkotoiminta on talvitauolla hiihtolomaviikolla 8. Mukavia talvipäiviä!

Tulossa Senioripysäkki alkaa helmikuun lopussa Matteuksenkirkolla. Ryhmässä vielä tilaa! Maksuton keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmä kokoontuu 15 kertaa kerran viikossa. Osallistujat haastatellaan. Lisätietoja diakoni Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 10-vuotiaiden ja perheiden retki Linnanmäelle 24.5. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla 27.2. mennessä. Lisätietoa Johannes Joenpellolta p. 09 2340 6460.

To 13.2. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 14.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Ti 18.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Lukutaitotyö Boliviassa-DVD, Kika Paukkunen. klo 18 Hanna-ryhmä. Kaikille avoin kansainvälisen rukousverkoston ryhmä. Ke 19.2. klo 16 Miestenpiiri.

Kerhokeskus

■ Ritarikatu 3 A

Su 16.2. klo 14 Lähetyskirkon messu. Timo-Matti Haapiainen, Severi Laakso.

Pe 14.2. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé. Ma 17.2. klo 11–16 Posliinipiiri. Lisätiedot Tuula Setälä, p. 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 19.2.klo 18 Nuortenilta. Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari p. 040 837 9291.

Krista-koti

Tulossa

■ Kristianinkatu 19

Ma 24.2. Lauluilta. Tauno Palon ja Jui-

■ Tähtitorninkatu 18

■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

■ Runeberginkatu 39

■ Tykistönkatu 8

Lähetyskirkko

Vartiokylä

Seurakuntakoti

Studium Catholicum To 13.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

ce Leskisen lauluja. Ti 25.2. Raamatun maailma arkeologian valossa. Profeettojen ajan maailma.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Ke 12.2. klo 17 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Neulekerho. To 13.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Lounaan hinta 1 e. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Lectio divina. Raamatun sanoja, omia elämänpolkuja, yhteistä rukoushiljaisuutta ja yksittäisten kokemusten jakamista. Ohjaajana Tiina Ahonen. Su 16.2. klo 11 Messu. Liturgia Arto Huhdanmäki, saarna Liinamaria Halen, Merimieskirkosta, Merja Vartia, laulu ja kanttorina Riitta Hirvonen. Ma 17.2. klo12 Iltapäiväpiiri. Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden aiheesta kertoo johtava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen. Klo 18 Raamattupiiri Filippiläiskirje. Ti 18.2. klo 18 Miestenpiiri. Ke 19.2. klo 17 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Neulekerho.

Katukappeli

2502

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, 09 2340 2572, ysk.

erityisdiakonia@evl.fi Pullakirkko su 16.2. klo 10, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 16, Diakoniaruokailu (1 e) ke ja pe klo 12–13, Katulähetysilta ke klo 18, Arto Timosen ja Sini Mannisen Toipumisen Tiellä -valokuvanäyttely 2.–28.2. aukioloaikoina.

Erityisnuorisotyön keskus Snellu ■ Toinen linja 8, 09 2340 2352, ysk.

snellu@evl.fi, www.snellu.info, Saapas etsii uusia vapaaehtoisia, koulutus alkaa helmikuussa. Ilm. ja lisätied. hkettusaari@evl.fi tai 09 2340 2355. Yhteinen elämämme – ryhmä sateenkaaripareille, kokoontumiset maanantaisin 24.2. alkaen 6 kertaa klo 18–20. Lisätied. ja ilm. www.snellu.info. Nuorten 21–29 vuotiaiden yksinhuoltajaäitien vertaistukiryhmä keskiviikkoisin 5.2.–19.3. klo 9.30–12. Lapset ovat tervetulleita mukaan. Ilm. taija.elste@evl.fi, 050 407 4295.

Vieraskielinen seurakuntatyö ■ www.migrantchurch.fi ja face-

book.com/migrantchurch.fi

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 13.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 17 Virkisty virrellä. Kanttori Riitta Hirvonen. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki ja Riitta Hirvonen. Ti 18.2. klo 13 Rukouspiiri.

Kuurojentyö

Merirastikappeli

■ 09 2340 2549

■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

050 541 2119 Ke 12.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 13.2. klo 10 Perhekerho. Ke 19.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

■ Diakoni paivi.korhonen@evl.fi,

050 301 9619 Perhekerho pe 14.2. klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B.

Näkövammaistyö Ystävänpäivät pe 14.2. klo 13–15.30 Pengertuvalla Pengerkatu 11 A 3, 2.krs. Järj. Seurakuntayhtymän näkövammaistyö ja Pengertupa.

Palveleva puhelin

Albatross

■ www.evl.fi/palvelevanetti

■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571

Päivystää su–to klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

Ke 12.2. klo 13 Laulupiiri. Pe 14.2. klo 12–13.45 Cafe Outolintu. Ma 17.2. klo 13 Iltarusko-raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 18.2. klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 14.30–16.30 Kriisiryhmän kirppiskahvio. Tule tekemään tosi edullisia löytöjä.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Ke 12.2. klo 18 Miesten piiri. Ajatuksia elämästä. Ke 19.2. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, Itäkeskus Sun 16.2. at 2 pm Worship Service in English. Liturgy Samuel Paananen, sermon Tiina Ahonen, music Hans Krause.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, toimisto 09 2340

APU VIRTSANKARKAILUUN! MediSet mukavuutta – Varmuusalusasut kestävät yli 200 pesukertaa – Vuode- ja irtosuojat ympäristöystävälliset – Uimahousut mukavat ja huomaamattomat Tilaa ilmainen paperiesite 0400 223 446 (myös puhelinmyynti) Verkkokauppa: www.divisa.ﬁ

Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistehtäviä tarjolla osoitteessa www.suurellasydamella.fi.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi Everybody welcome!

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Reppu olalle ja matkaan!

kalaisia voileipiä eli smørrebrødejä sekä paljon muuta. Kööpenhaminasta on Oksasen mukaan sukeutunut huikea ravintolakaupunki. Ranskalaisen keittotaidon perinteet kohtaavat monissa huippuravintoloissa paikalliset raaka-aineet. Lisäksi kaupungissa on laadukkaita italialaisia, aasialaisia ja arabialaisia ravintoloita. Oppaasta välittyy kööpenhaminalaistuneen Oksasen ihastus kotikaupunkiinsa, jossa pyöräillään töihin toimistovaatteissa, suvaitaan Christianian värikästä vapaakaupunkia ja rakastetaan hyggeä eli kotoista ja rentoa tunnelmaa. Tuliaisiksi voi ostaa vaikka veikeää designia, hienon sadetakin tai leivänpäällyssuklaata lapselle. Mondon uusi opas sopii ulkona syömisestä, shoppailusta ja kaupungin ympäristössä retkeilystä kiinnostuneelle matkailijalle. Bilettäjälle kirjalla on vähemmän annettavaa. Yöelämää käsitellään viiden sivun verran, kun herkuttelulle on omistettu lähes kymmenkertainen tila. Maija Astikainen on valokuvannut oppaaseen katunäkymien ja herkkujen lisäksi monta tanskalaista hymyä. Ne kuvittavat osuvasti Oksasen väitettä, jonka mukaan Kööpenhaminassa on helppo nauttia elämästä.

KIRJA ”Hermostunut ja ylivirittynyt sielu rauhoittuu junan yksitoikkoisessa liikkeessä. Kun olemme poissa tavanomaisesta ympäristöstämme, arkielämän huolet ja yksityiskohdat häipyvät ajatuksista ja tilalle tulee tärkeitä, jo unohtuneita ajatuksia.” Lääkäri Anneli Vainion kirja Eksyvä löytää. Matkustamisen ja matkallaolon tärkeydestä ruotii matkailun vetovoimaa. Vainio itse asuu Ranskassa ja on matkustanut eri puolilla maailmaa, joten häneltä löytyy aiheeseen perspektiiviä. Tekstin lomaan hän on sirotellut esimerkkejä omista sekä historiasta tunnettujen henkilöiden matkakokemuksista. On tosiaan hyvä kysyä, mikä ihme ihmisiä on ajanut aikojen alusta lähtien matkaamaan Monelle lähtö maailman ääriin? kotoa on Vainio löytää kauyksinkertaisesti kokaipuuseen monia syitä. On pakoa arjesta.” uusien ihmisten ja kulttuurien kohtaamista, rauhan etsimistä sielulle, mietiskelyn opiskelua, aikuistumisriitin suorittamista ja puhdasta seikkailunhalua. Matkailijoissa on totisesti eroa. Yhtä miellyttää turvallinen rantaloma Kanarialla, kun toinen taas haluaa matkustaa eksoottiseen paikkaan, jota turistit eivät ole vielä löytäneet. Matkustus- ja majoitustavat jakavat myös ihmisiä. Vainio itse on harrastanut hyvällä menestyksellä kodinvaihtoa. Vainion mukaan monelle lähtö kotoa on yksinkertaisesti pakoa arjesta ja sen paineista ja rutiineista. Mullistavimmillaan matkailu erilaisissa ympäristöissä voi muuttaa merkittävästi ihmisen maailmankuvaa. Matkustamisella on myös vahva symbolimerkitys: se on samalla matka omaan itseen.

”

Pihla Tiihonen Annukka Oksanen: Kööpenhamina. Mondo Matkaopas 2014.

Lontoon luokkajako

Maailman paras Kööpenhamina KIRJA ”Viisivuotias sisarentyttäreni söi ison annoksen miekkakalaa ja kasviksia. Pöydässä oli tarpeeksi tilaa piirtämiseen, ja lapsi puhui pitkään jälkeenpäin hassuttelevasta, Islannista kotoisin olevasta tarjoilijasta.” Annukka Oksanen on kirjoittanut jutustelevan matkaoppaan, jossa on tukeva kattaus ruokapaikkoja. Niissä maistellaan peritans-

Pihla Tiihonen Zadie Smith: Risteymiä. WSOY 2013.

KŵĂŬŽƚŝƐććƚŝƂŶ ŬŽƚŝŚŽŝƚŽ Tarjoamme Itä-Helsingin vanhuksille ammattitaitoista ja yksilöllisesti suunniteltua kodinhoito- ja hoivapalvelua.

MUISTA LÄHEISTÄSI Kirkkojakaupunki Ilmoitusmyynti 0400 249 961

Palveluohjaajaltamme saatte lisätietoa ja voitte tilata maksuttoman palvelutarpeen arviointikäynnin itsellenne tai omaisellenne. Arviointikäynti ei sido asiakasta mihinkään. p. 020 7768 450 palveluohjaaja@omakotisaatio.fi

www.omakotisaatio.fi

Kallion seurakuntalaiset järjestävät hiihtolomaviikolla Toisenlainen hiihtoloma -tapahtuman. Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä majoittamaan kotiinsa viikoksi asunnottoman ihmisen tai perheen. Idea syntyi Kallion seurakuntalaisen, Marjaana Toiviaisen oivalluksesta. – Tammikuun pakkaspäivien aikana kerrottiin, että asunnottomat eivät mahdu Helsingissä hätämajoituksiin. Olin kodissani lämpimässä ja ajattelin, ettei tässä ole mitään järkeä, Marjaana Toiviainen kertoo. Syntyi seurakuntalaisten oma projekti, joka nostaa asunnottomuutta esille. Tapahtuman järjestäjien ainoa viesti on se, ettei kenenkään pitäisi asua ulkona. Toisenlaiseen hiihtolomaviikkoon liittyy muutakin toimintaa kuin asunnottomien majoittamista. Viikon aikana kerätään esimerkiksi lahjoituksia asunnottomien tarpeisiin. Listat tarvittavista lahjoituksista julkaistaan Facebookissa. Mukaan voi tulla kuka tahansa halukas.

Varoja lomakodille

KIRJA ”Tytärkuteet. Siskokuteet. Vaimokuteet. Oikeussalikuteet. Rikkaan kuteet. Köyhän kuteet. Brittikuteet. Jamaikalaiskuteet. Oma puvustonsa kullekin. Mutta miettiessään noita eri asenteita hän joutui pinnistelemään yrittäessään päättää, mikä oli aidointa, tai kenties – vähiten epäaitoa.” Zadie Smithin neljäs romaani Risteymiä on jo kolmas, joka sijoittuu kiihkeään monikulttuuriseen Lontooseen, kirjailijan omaan kasvupaikkaan. Romaani kertoo ruuhkavuosiaan elävistä, niitä välttelevistä ja parisuhteilevista aikuisista. Se kertoo hyvä- ja huono-osaisuuden kohtaamisista samassa naapurustossa, jossa huumeidenkäyttäjät kerjäävät kotiovilla ja rikkaat sulkeutuvat huoneistoihinsa. Eri puolilla maailmaa sijaitsevat juuret ovat myös läsnä. Smith saavutti suosiota jo esikoisromaanillaan Valkoiset hampaat, joka suomennettiin vuonna 2001. Uusi Risteymiä sisältää kirkkaita oivalluksia ja tunnistettavia samastumisen kohteita. Kokeellinen, tajunnanvirtamainen kirjoitustapa hajottaa lukukokemusta, mutta sopii satunnaisten kohtaamisten ja levottomien mielien kuvaamiseen.

Marjo Kytöharju Anneli Vainio: Eksyvä löytää. Matkustamisen ja matkallaolon tärkeydestä. Kirjapaja 2014.

Kodittomia majoitetaan

Se nioritalo

Aikalisä Jätkäsaar i

Tule mukaan rakennuttamaan senioritaloa. Rakentaminen alkaa kesällä 2014, talo valmistuu loppuvuodesta 2015. Asuntojen keskihinta on 4200 euroa/m2, Hitas. Infotilaisuudet 17.2. ja 18.2. klo 18.00 Huutokonttorilla, Tyynenmerenkatu 1. Tervetuloa! ZZZ VHQLRULWDORDLNDOLVD À

Pelastusarmeijan satavuotiaan lomakodin toiminnan tukemiseksi järjestetään hyväntekeväisyyskonsertti. Sen järjestää Kauppakorkeakoulun ekonomikurssi vuosimallia 1955. – Olin lukenut lehdestä, kuinka Pelastusarmeija oli auttanut jotain perhettä vaikeassa tilanteessa. Siitä saimme idean tukea lapsia ja nuoria Pelastusarmeijan kautta. Lasten hyvinvointi on meille tärkeä asia, sanoo konsertin puuhanainen Onerva Vartiainen. Lomakodin toiminnan tavoitteena on tukea lapsiperheitä, joiden mahdollisuudet tasapainoiseen ja hyvään elämään ovat syystä tai toisesta heikentyneet tai vaarassa heikentyä. Nostalgia 7 -hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun juhlasalissa 13.2. Konsertissa esiintyvät muun muassa Janitsaarijatsin perinnesoittokunta, lauluyhtye Psaldo ja Pelastusarmeijan soittokunta.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

neniälittereK

Hengelliset tilaisuudet

Omakotisäätiön palvelutalot Mäntylä ja Merilä

HERÄNNÄISSEURAT

Musta Raamattu

ampereen uudistuneessa seurakuntalehdessä Sillassa uidaan vastavirtaan. Ensimmäisen numeron kannessa komeilee kiistakumppanikaupungissa Turussa asuva taiteilija. Vielä yllättävämmäksi valinnan tekee se, että tämä takavuosina satanismiharrastuksestaan tunnettu rokkari-kirjailija kannustaa lukemaan Raamattua. Häntä viehättää erityisesti se, kuinka painokkaasti opus tähdentää köyhistä ja heikoista huolehtimista. Toisaalta rokkariguru inhoaa ajatusta, että Jumala kyttää ihmisten elämää ja että kaikki paha sikiäisi ihmisestä. Piplia on hänestä syyllistämistä täynnä. Kokonaisuuden katu-uskottavuuden sinetöi juttuun myös haastateltu taiteilijapojastaan avoimen ylpeä äiti. Onnea Mansen Sillalle valitsemallaan tiellä. Aviisi on tervetullut lisä reippaiden ja rohkeiden kirkollisten viestimien harvalukuiseen joukkoon. Eräs tärkeä kysymys jää kuitenkin selvittämättä. Tarina ei kerro, onko satanistitaiteilijan Raamattu musta.

Pe 14.2. klo 18 Ystävänpäiväseurat yhdessä ELY:n kanssa Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää. La 15.2. klo 14-17 Kohtuus kaikessa -tapahtuma Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Aiheena kristillinen kohtuus körttihengessä. Seurat ja Jaakko Löytyn konsertti. Su 16.2. klo 11-17 Herännäisnuorten kuoro ravintolapäivänä Seuratuvalla. Tarjolla keittoa, leivonnaisia, kahvia. Tuotto kuoron Saksan matkan hyväksi. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. Klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi

Ke 12.2. klo 19 Seurat Su 16.2. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

Su 16.2. klo 14 Lähetyskirkon messu, Timo-Matti Haapiainen, mus. Severi Laakso www.lahetyskirkonmessu.ﬁ Stadin Rukouksen talo, Kaisaniemenkatu 8. Avoinna arkipäivisin klo 11-16. Tervetuloa rukoilemaan, yksin, yhdessä tai talon rukouspalvelijan kanssa! Seurakunta rukoilee -kurssi la 22.2. klo 10-17. www.kansanraamattuseura.ﬁ/stadi

ILMOITUKSET 0400 249 961

Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv. Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

UUSI KLIININEN LÄÄKETUTKIMUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Suomessa on alkamassa uusi kansainvälinen kliininen lääketutkimus sydän- ja verisuonisairauksien arviointiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla. Potilaat saavat normaalihoitonsa ohessa uutta tutkimusvaiheessa olevaa valmistetta tai lumelääkettä. Tutkimusvalmiste ja lumelääke annostellaan laitteella (44mm x 4mm kokoinen titaaninen lieriö), joka laitetaan ihon alle alavatsan alueelle. Haemme tutkimukseen henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimuksesta ja jotka täyttävät seuraavat ehdot: - Teillä on diagnosoitu kakkostyypin diabetes - Olette 40-vuotias tai vanhempi ja teillä on ollut vähintään yksi sydän- ja verisuonisairaus mutta tilanne on tällä hetkellä vakaa tai, - Olette 60-vuotias tai vanhempi ja teillä on vähintään yksi sydän- ja verisuonisairaudelle altistava riskitekijä (esimerkiksi korkea verenpaine, korkea kolesteroli, poltatte yli 15 savuketta päivässä) Tutkimushenkilökunta arvioi soveltuvuutenne tutkimukseen tutkimuksen seulontavaiheen aikana. Tutkimus kestää noin 5 vuotta ja viisi kuukautta ja siihen kuuluu keskimäärin 14 käyntiä tutkimuskeskuksessa. Kaikki tutkimukseen liittyvät vastaanottokäynnit, tutkimukset ja tutkimuslääkkeet ovat tutkittaville henkilöille maksuttomia. Tutkimuksesta Suomessa vastaavana henkilönä toimii ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri Jorma Strand Terveystalo Oulusta. Tarkempia lisätietoja tyypin 2 diabetesta koskevasta kliinisestä tutkimuksesta saatte ottamalla yhteyttä lähimpään tutkimuskeskukseenne: HYKS, Lihavuustutkimusyksikkö, Biomedicum, 00029 HUS. Sähköposti: lihavuustutkimusyksikko@gmail.com Puh. 045 853 6866 Lihavuustutkimusyksikössä tutkimusta johtaa professori Aila Rissanen.

Rakennusala

Hoivapalveluja

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

SUVIN KOTIAPU JA VIRIKE Siivous, ikkunanpesu, kauppa, ruoanlaitto, henk.koht.apu, asiointiapu, shoppailukaveri, lääkäriin saatto, tuolijumppa, virikkeet ja juttuseura. P. 041 448 5516, kotiapujavirike.ﬁ

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

ETRO

Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi

www.omakotisaatio.fi

www.helsinginseurakunnat.fi

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Soita ja sovi tutustumisesta p. 020 7768 440

SEUROJA

M O NT

Julkaisija

00910 Helsinki

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

Tähtitorninkatu 18

www.kirkkojakaupunki.fi

Lyhytaikaista hoivaa tarjoamme esimerkiksi omaishoitajan lakisääteisen vapaan, loman tai sairaudesta toipumisen ajaksi. Puotilantie 3

Ti 18.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D.

LÄHETYSKIRKKO

72. vuosikerta

Tarjoamme muistisairaille henkilöille lyhyt- ja pitkäaikaista hoivapalvelua turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä palvelusetelillä tai omin kustannuksin.

maalaus tapetointi keittiöt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

P. 0400-819483/ info@metroremontti.ﬁ JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ﬁnrak21@luukku.com P. 040 189 5682

Remontit 15% talvialennuksella! 30 v. kok. kaikki remontoitavat kohteet kotitalouksissa katosta lattiaan. Kotitalousvähennys, ilmainen arviointi, tarvikkeiden kulj. Soitelkaa, jos tarvitsette pientä tai suurempaa remonttiapua. P. 0400 819 757, Saneeraus Pe-Ry Tmi

Terveydenhoitoa Eläkelaiset HUOM! Jalkahoito 50€. Kauneushoitola Proﬁle. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397. Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515. Kalevalainen jäsenkorjaaja 65€/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329 Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myös kotikäynteinä.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Hammashoitoa

Siivouspalveluja

Palveluja tarjotaan

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

HAMMASASEMA

0500 467 808

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480

Palvelukseen halutaan Parkinson tautia sairastava, 76-vuotias eläkeläisrouva etsii itselleen KOTIAPULAISTA/AVUSTAJAA Jollakseen. Aluksi 12 h viikossa. Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen osoitteeseen: Matikainen c/o Fennoport Oy, Linnanherrankuja 16, 00950 Helsinki

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marﬁc.ﬁ p. 040 700 1925.

IKKUNANPESUA ja siivouksia. Puhdasta energiaa arkeen! www.evinco.ﬁ, 0400 104 074 Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ﬁ

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

040 762 5615

Vuokralle tarjotaan

Etsitkö kotia? Vapaat SATO SenioriKodit sato.ﬁ Puh. 0201 344 344

vähenn. 45%

MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

MUUTOT JA KULJETUKSET

KODIN SIIVOUSPALVELUT JA IKKUNANPESUT Kodinapu helmi P. 040 720 9420

ISÄNNÖINTIKESKUS OY Rauhallinen ja luotettava tohtorikoulutettava ja tuleva teologi, etsii edullista asuntoa. P. 050 586 5593 Savuton, työssäkäyvä opiskelija etsii yksiötä kantakaupungista. Ei eläimiä. P. 040 702 0107/Katri Työssä käyvä nainen etsii yksiötä Helsingistä 1.4.2014. En tupakoi. Vuokra max. 580€. P. 044 321 0100 Luotettava opiskelija etsii yksiötä kantakaupungista P. 050 331 0414 / Tytti

Tupakoimaton 25-v, liikunta-alalla, vak.työssä käyvä mies, haluaa vuokrata yksiön kantakaup. alueelta. Max vuokra 630€. Puh. 050 355 5844

Ostetaan huoneistoja Ostetaan remontoitava kaksio tai kolmio Helsingistä (länsi, etelä tai itä). P: 050 305 0753 /Antti

1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

www.asuntosatama.ﬁ Palkittua, radioaalloilta tuttua kiinteistönvälitystä.

Soita 045 111 4211 Suomen AsuntoSatama LKV

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit Rikosasiat, työoikeus, hallintovalitukset Puh. +358 45 148 7766 www.aalaki.fi marko.meriniemi@aalaki.fi Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Oikeustieteen maisteri Katriina Myllymäki p. 040 674 2211 katriina@kavasto.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ﬁ

PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYÖT. Puh. 044 911 8930 Onko nurkissasi tai kellarissasi turhaa tavaraa? Noudan ilmaiseksi! Puh. 044 577 7063

Ostetaan OSTAN KUOLINPESÄT, kodin sekal. arvoirtaimen 25v. kokemuksella, loppusiivoukset sop.muk. Onni P. 040 377 5159 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen Parturi-kampaaja terveydenhuollon ammattilainen: jalkojenhoito, kotikäyntejä. Elisabeth: 040 595 6843.

O S T E TA A N KUOLINPESIÄ

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21€/h+alv www.loistopalvelut.ﬁ P. 045 888 2583

Verhoilut, entisöinnit ja huoneistoremontoinnit. Verhoilu & Entisöinti Puhti P. 044 524 1122

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.

Vp 2,9+alv 24% (3,6%)

Lakiasiaintoimisto AA-Laki

puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ﬁ

ASUNTOJEN

Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394

Siivous- ja kotipalveluita Sinulle! Teemme arjen helpommaksi! P. 045 345 5076, www.varmuudella.com

Lakiasiat Anttonen Oy Perhe- ja perintöasiat, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. 040 568 3239 reijo.anttonen@lakiasiatanttonen.ﬁ

Vuokrata halutaan

Sähköasennusliike. Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t + alv. www.bewesport.ﬁ lumityöt, remontit, muutot jne.

Lakiasioita

Vuokrataan autohallipaikka Pitäjänmäessä/Kutomotie. Vuokra 120,-/kk P. 0400 422 482

TEHOSÄHKÖ

KOTISIIVOUKSIA Ammattitaidolla 34€/h sis alv www.hkphirvonen.ﬁ puh 040 416 0844

SATO Asiakaspalvelu

Yksiö 35m2, 790€/kk, Ruskeasuo Helsinki. Rauhallisella paikalla, erinomaiset kulkuyhteydet. Mia p. 050 554 4288.

Mikäli murehditte asentamatonta tai Mu kotitalo ista korjaamatonta verhoa tai verhotonta usvähe nnys! ikkunaa, me autamme. p. 040-411 4370 Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla. J. Vähäkanga Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

Asianajajia Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ﬁ

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 09-4546572 www.menec.fi Ostamme muutto- ja kuolinpesät. Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com

Tykkää meistä! /kirkkojakaupunki

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi MARTIN KAHRMANN/PLAINPICTURE/KUVAARIO

Viikon vinkki

Anna loma kodittomalle Kallion seurakuntalaiset kutsuvat hiihtolomaviikolla 17.2.–23.2. majoittamaan kotiinsa ihmisen, jolla ei ole nyt asuntoa. Toisenlainen hiihtoloma antaa kodittomalle levon seuraavan yösijan etsimisestä. Teatteri Kallio on viikolla vaihtelevasti auki Siltasaarenkatu 28. Siellä voi kahvitella ja parina päivänä leikkauttaa hiuksensakin. Vapaaehtoiset päivystäjät, dj:t, kampaajat ja muut voivat ilmoittautua marjaana.toiviainen@gmail.com, p. 050 533 2411. Ajankohtaiset tiedot ovat Facebook-sivulla Toisenlainen hiihtoloma Helsingissä.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 16.2. klo 10 Jumalanpalvelus Tapiolan kirkosta Espoosta. Virret: 321: 1, 726, 166, 321: 4, 222: 1–, 321: 5. Klo 11 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Katolinen messu Pyhän Marian kirkosta Helsingistä. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 13.2. Toimittaja Kaisa Raittila. Seurakuntapastori Anni Pesonen. Pe 14.2. Kappalainen Topi Litendahl. Kirjailija Pia Perkiö. La 15.2. Lehtori Jorma Pollari (Pelastusarmeija). Rovasti Toivo Loikkanen. Ma 17.2. Filosofian maisteri Kai Pihlajamaa. Kari Sorvali lukee Luukkaan evankeliumia. Ti 18.2. Virsitutkija Suvi-Päivi Koski. Filantropian projektipäällikkö Aino Nenola (Ortodoksinen kirkko). Ke 19.2. Pastori Eeva-Liisa Helle. Kurssihartaus. To 20.2. Toimittaja Kaisa Raittila. Toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 16.2. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 15.2. klo 11.05 Pisara. Muusikko Jorma-Kalevi Louhivuori: ”Jumala on antanut meille jokaiselle potentiaalin luoda asioita ajatuksen, sanan ja teon kautta.” (Joh. 14: 12) Uusinta ma 17.2. klo 14.55. Su 16.2. klo 10 Jumalanpalvelus. Napuen taistelun muistojumalanpalvelus Isostakyröstä. Saarna piispa Kaarlo Kalliala. Uusinta ti 18.2. klo 11.05.

Arjesta pyhään. Kallion kirkon ovet ovat arkisin auki aamuseitsemästä iltayhdeksään ja viikonloppuisin aamuysistä iltaseitsemään. Päivällä pääsee myös Kampin kappe Vuosaaren katukappeliin kauppakeskus Columbuksessa. Aukioloajat kerrotaan verkossa helsinginkirkot.fi.

Omassa rauhassa Kallion kirkossa saa nauttia hiljaisuudesta kaiken päivää. Paitsi silloin, kun kanttorin kännykkä soi ja siivooja imuroi. Teksti Pihla Tiihonen Kuva Jani Laukkanen

allion kirkossa on paikat yhdeksällesadalle, mutta hämärässä salissa on tammikuisena keskiviikkona kello 7.25 vain yksi ihminen. Harmaapäinen mies kävelee vastaan ainoan sytytetyn kattokruunun alle. – Aamurukoukseen? Perässäni tulee harmaapäinen nainen. Hän nyökkää miehelle, istuu alas, nostaa ristityt kätensä edessä olevan penkin selkänojalle ja nojaa otsansa niihin. Naisen ristiriipus keinuu ilmassa. Kello 7.29. kirkkoon tulee vielä kaksi keski-ikäistä naista. Mies viittoo polvistumaan alttarille. Kello 7.40 pyhättöön tunkeutuvat paloauton sireenit yli satavuotisten graniittiseinien läpi. Rukouksen jälkeen mies lukee ääneen Raamattua. Hän on yksi vapaaehtoisista, joiden ansiosta

Kallion kirkko on ollut vuoden alusta auki joka päivä. – On ihana aloittaa päivä näin, kun en ole töissä, kertoo ristiriipusnainen. Hän matkustaa bussilla kirkkoon Puistolan Heikinlaaksosta kolme varttia. Patterit kohisevat. Kynttilänliekki lepattaa tyhjässä kirkossa. Kello 8.15 iäkäs nainen istahtaa takapenkkiin. Kolme minuuttia myöhemmin hän lähtee. Kello 8.54 kirkkoon tulee kolmekymppinen mies Hämähäkkimies-reppu selässään. Hän kävelee sivuilleen vilkuillen etupenkkiin ja nostaa katseensa kohti suurta puista ristiinnaulittua. Veistetyn Jeesuksen takaa tulvii kultaista valoa. Keltaiset ikkunaruudut värjäävät voimistuvan talviauringon. Elokuvallinen kohtaus kestää viisi minuuttia. Sitten mies poistuu. Kello 9.42 keski-ikäinen mies sytyttää tuohuksen. Hän seisoo hiljaa mehiläisvahakynttilän makeassa tuoksussa muisteluseinän edessä.

Salin matalissa sivusiivissä on muistotilat kirkon alle haudatuille. Läntisellä muistopaikalla lasimaljakkoon on aseteltu vaaleanpunaisia kuivakukkia, joissa roikkuvat vauvan töppöset. Naisten vessa haisee pistävästi virtsalta. Toiletin katossa kiemurtavat kansallisromanttiset kasviaiheet, joita Lars Sonckin suunnittelemassa kirkossa on runsaasti. Kello 10.20 nainen kävelee rivakasti kirkon läpi avainnippu kädessään. Vesi lorisee ja siivouskärryt alkavat kolista. – Saako tänne tulla? kolme-

kymppinen nainen kysyy siivoojalta kello 10.30. Sitten hän, toinen samanikäinen nainen ja kaksi pikkulasta kiertävät kirkon. – Katsopas miten hienoja maalauksia, nainen osoittaa lapselle. – Kummituksia! lapsi huutaa ja kompastuu kaverinsa kanssa mahalleen kirkonpenkkien väliin. – Eikä ole. Rupesitteko te rukoilemaan? nainen nauraa. Kello 10.33 kolme miestyöntekijää keskustelee äänekkäästi kirkon alttarin luona. Yhdellä on pipo päässä, toinen hörppii pahvimukista. Siivoaja luuttuaa lukupulpetin takana. Kuuluu kolinaa, vitsailua ja

Kuusi tuntia, 35 kävijää Kallion kirkon papin Ilkka Sariolan mielestä kirkkoon kuuluu päästä. Kävijöitä kertyy pitkin päivää. Kuuden keskiviikkotunnin aikana kello 7.30–13.30 pyhättöön hakeutui 35 ihmistä. Aamu- ja iltatunteina kirkosta vastaavat vapaaehtoiset valvojat. Pappi vetää päivärukouksen kello 12, raamatunluvun kello 16 sekä pienen viikkomessun kello 18. Lisäksi pappi päivystää kirkossa kello 16–19. – Olen kohdannut kolmessa tunnissa jopa 25 ihmistä. Kun

papin päivystys oli aiemmin seurakuntavirastossa, yhteyttä otti yhdestä kolmeen ihmistä, Sariola suhteuttaa. Pappi on tavannut kirkossa esimerkiksi kriisiinsä apua hakevia. Entä jos kirkkoon tulee Kalliossa pyöriviä juopuneita? – Turvallisuusongelmia ei ole yleensä ollut. Jos kirkkoon tulee laitapuolenkulkijoita lämmittelemään, niin kirkko on hyvässä käytössä. Kalliossa ei kysytä tulijoilta, oletko kirkon jäsen ja varmasti hyvä ihminen.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Musiikkia kirkoissa Torstai 13.2. Musiikkia lapsille klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Klo 9.30 lasten musiikkiryhmä 2–5-vuotiaille, klo 10 1–2-vuotiaille ja klo 10.30 0–1-vuotiaille. Ohjaajana Maija Pesonen-Kareinen. Perhekahvio. Ei ilmoittautumista. Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkolla. Laulattamassa Anne Myllylä. Kahvit. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Veijo Lankinen. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30. Nostalgia 7 klo 17 Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun juhlasalissa, Runeberginkatu 14–16. Hyväntekeväisyyskonsertti jatsin tahtiin Pelastusarmeijan 100-vuotiaan lomakodin toiminnan tukemiseen. Akateeminen mieskuoro Psaldo, Janitsaarijatsin perinnesoittokunta, Kaisu Leino, laulu, Pelastusarmeijan soittokunta. Järj. Kauppakorkeakoulun ekonomikurssi -55. Liput 25 e. Virkisty virrellä klo 17 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus. Laulattamassa Riitta Hirvonen. Ystäväni-aatto klo 18–21 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Varaslähtö ystävänpäivään. Musiikkia, yhdessäoloa ja pientä naposteltavaa. Mukana järjestämässä Meilahden seurakunta.

Ääni ja musiikki pyhän välittäjänä

liin, Matteuksenkirkkoon, Tuomiokirkkoon ja

naurua. Silmät suljettuina ei arvaisi olevansa kirkossa.

Perjantai 14.2. Lauluja ystävyydestä klo 18 Alppilan kirkossa. Lauletaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mukana kanttorit Vivika Oksanen ja Tommi Niskala sekä Tiina Rankinen ja laulajia Kilven kuorosta.

Lauantai 15.2. Kohtuus kaikessa! klo 14–17 Alppilan kirkolla. Katso Menokasvo. Kielin, palkein ja koskettimin klo 15 Lauttasaaren kirkossa. Janne Oksanen ja Justas Stasevskij, piano. Järj.

Sibelius-Akatemian pianomusiikin opiskelijoiden ainejärjestö Pihka ry. Ohjelma 10 e. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Utopia Ensemble, johtaa Mikael Maasalo.

Sunnuntai 16.2. Winterreise klo 14 Huopalahden kirkossa. Johanna Tuomi, laulu, Collin Hansen, piano. Schubertin Winterreise-laulusarja. Kahvia & Musiikkia klo 16 LänsiPasilan kappelissa. Hymni vapaudelle. Janne Maarala, piano. Kahvitarjoilu klo 15.30 alkaen. Ohjelma 5 e. Siionin kanteleen virsiseurat klo 16 Myllypuron kirkossa. Yhteislaulua ja puheenvuoroja. Kahvitarjoilu klo 15.30 alkaen. Urkukonsertti klo 18 Kallion kirkossa. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Mia Isaksson, piano. Konsertti klo 18 Viikin kirkossa. Päivi Ollikainen, kantele. Ohjelma 5 e.

Maanantai 17.2. Laulamme virsiä klo 13.30 Helykodissa, Porttikuja 8. Laulattamassa

Pekka Toivasen aiheena on musiikki ja tanssi parantamisvälineinä eräässä botswanalaisessa kirkossa. Riikka Ahokas kertoo shamaaniklinikoista ja Sofia Silfvast musiikilla parantamisesta Etelä-Italiassa. Lisätietoja: kulttuurifoorumi.fi

kokemusta. Vapaaehtoisia tarvitaan myös puvustukseen, rakennukseen, roudaukseen, kahvitukseen ja yleisiin tuotantotehtäviin oman kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut tuottaja Laura Heikkiselle: laura@aava-tuotannot.fi, p. 045 1513 177.

Via Crucis hakee tekijöitä

Kuuletko linnun laulun?

Via Crucis -pääsiäistapahtuma hakee kaikenikäisiä vapaaehtoisia toteuttamaan suurtapahtumaa 18. huhtikuuta Helsingin ydinkeskustaan. Esimerkiksi yksinkertaiseen avustajan rooliin ei vaadita aikaisempaa näyttelijän

Hiljaisuuden retriitissä ollaan yhdessä hiljaa ja kuunnellaan omaa sisintä ja Luojan ääntä. Töölön seurakunnan järjestämässä Marianpäivän retriitissä 21.–23.3. pohditaan neitsyt Marian rohkeutta vastata ”Kyllä” ehdotukseen, joka mullistaa hänen elämänsä. Hänen esimerkkinsä antaa luottamusta omissa valinnoissamme. Hiljaisuuden retriitti pidetään Bergvikin kartanossa Kruusilassa. Yhteiskuljetus lähtee perjantaina kello 17 ja paluu on sunnuntaina noin kello 15.30. Retriitin 80 euron hintaan sisältyvät oma huone, ohjelma, täysihoito jja matkat. Ohjaajina Arja Launis, Jari Jar Leinonen ja Kyllikki Krapinoja Krapinoja. Ilmoittautumiset 7.3. menn nessä Töölön seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 2340 6313.

Menokasvo: Jaakko Löytty

Körtti ja kitara Esiinnyt körttiseuroissa, jotka pidetään Alppilan kirkolla lauantaina 15. at? helmikuuta kello 14–17. Mitä laulat? – Vanhoista suosikeista biisilistalla on Tilkkutäkki, Salmaa. Uusimmalta teenkaariunia ja Siunaa koko maailmaa. sa esimerkiksi Katso levyltäni esitämme rumpalin kanssa ulla eteläafrikkalaiihmistä -laulun, joka kertoi 80-luvulla uksessa käsitelsesta perheestä, mutta nyt sanoituksessa assa olevaa lään suomalaista syrjäytymisvaarassa perhettä. aikesTapahtuman nimi on Kohtuus kaikessa. Mihin itse haluat kohtuutta? – Opettelen kohtuutta syömisessä. Aina ei tarvitsisi santsata. Olen miettinyt myös kohtuullisuutta kuluttamisessa. Kaikkien releiden ei ta ole pakko olla viimeisen päälle, jotta voi elää hyvää elämää. Kerro ensikertalaiselle körttiseu-rojen etiketti. stä – Seuroissa veisataan ilman säestystä tu Siionin virsiä, joista monet on otettu sen tavalliseen virsikirjaankin. Laulamisen tsitään lomassa pidetään puheita, joissa etsitään hanaivilahdusta armosta. Meno on vanhanaistoriaa, eli kaista. Körttiasut ovat kuitenkin historiaa, voi pukeutua kuten tavallisesti. a käy? Millaista porukkaa körttiseuroilla ijoita, joten Helsingissä on paljon körttiopiskelijoita, misten lisäksi. eiköhän heitä tule vanhempien ihmisten et, jotka saavat Joillakin perheillä on mukana lapset, set veisaavat. leikkiä sivussa sillä aikaa kun aikuiset Körtit menevät aina elämä edellä. Pihla Tiihonen

Valon llauluja messu messussa Musiikilline Valon messu järjestetään Musiikillinen Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, sunnuntai sunnuntaina 16.2. kello 18. Messussa p lauletaan paljon valoaiheisia lauluja. Kirkkosaliss on myös rukousalttareita, Kirkkosalissa hil joilla voi hiljentyä, sytyttää tuohuksia ruk ja jättää rukouspyyntöjä. Musiikkia M esittävät Maunulan kirkon lauluryhmä Sih ja Maija Sihvola, viulu, pappeina Savi ja Leena Väyrynen-Si, Raivo Savik kanttorina Maija Pesonen-Kareinen. o mukana city-riparilaiset Messussa ovat va ja heidän vanhempansa. EL A KATR I SA AR

Kirkkosali vilkastuu puoliltapäivin. Moni käy istumassa muutaman minuutin kirkonpenkissä. Kello 12 päivärukous kerää etuosaan viisi osallistujaa sekä takapenkille istuvan siivoojan. Pappi jakaa ohjelman etupenkkiläisille. Kahdeksan minuutin jälkeen hän toivottaa siunattua päivänjatkoa. Päivärukoukseen osallistunut parikymppinen mies marssii muiden mukana eteiseen, mutta kääntyy ja istuutuu vielä taakse. Alttaria ympäröivät kultatäplät loistavat auringossa kuin yli tuhat pientä lamppua. Kymmenen minuutin hiljaisuuden jälkeen ovi kirskahtaa miehen perässä. Kello 12.56 kirkkoon tulee kuusi venäjää puhuvaa turistia. Keski-ikäinen nainen ja teinipoika istuvat alas, muut kuvaavat. Kello 13 urut alkavat soida, mutta kanttori lopettaa lyhyeen, koska hänen kännykkänsäkin soi. Turisteja naurattaa. Kanttori keskustelee urkuparvella kiireettä. Puhelun jälkeen jylhä musiikki täyttää tilan. Kahdeksanpäiseksi kasvanut yleisö rauhoittuu kuuntelemaan. Kello 13.15 päät kääntyvät, kun musiikkiin sekoittuu pikkukivien kolahtelu ja moottorin surina. Siivooja imuroi.

Kulttuurifoorumissa esitellään eri uskonnollisten perinteiden äänimaailmoja sekä äänen ja soitinten käyttöä hartaudenharjoituksessa. Tapahtumasarjaan kuuluu useita keskustelutilaisuuksia, jotka ovat kaikille avoimia. Tilaisuudet pidetään Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, sali 505. Teologian tohtori Johan Bastubacka vetää keskustelua rukouslaulusta ja resitoinnista eri kirkkokuntien perinteissä maanantaina 17.2. kello 18. Musiikin terapeuttisesta voimasta keskustellaan torstaina 20.2. kello 18.

Ystävänpäiväkonsertti klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Avara-yhtye: Jukka Perko, saksofoni, Werneri Pohjola, trumpetti, Jarmo Saari, kitara. Lauluryhmä Riivatun Akat: Lotta Hagfors, Anna E. Karvonen, Kaisa Pudas ja Essi-Reetta Särkämö. Baggböle Big Band, johtaa William Suvanne. Järj. LC Helsinki Pakinkylä, LC Helsinki Aurora ja Pakilan seurakunta. Ohjelma 15 e, alle 15-v. 5 e. Töölö I -konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Kaartin soittokunta, johtaa Elias Seppälä, solistina marimbavirtuoosi Leo Myllys. Koh, Gillingham, Šostakovitš, Prokofjev. Ohjelma 10 e.

Martin viimeinen Pitskussa tango P Martin viimeistä viim tangoa Yhteisvastuukeräyksen h hyväksi tanssitaan perjantaina 28.2. k kello 19 Pitäjänmäen kirkon seurakunta seurakuntasalissa, Turkismiehenkuja 4. Yhteisvastu Yhteisvastuutanssiaisissa soittaa Lasse Halme Ban Band perinteistä tanssimusiik-

Mikaelin seurakunnan työntekijöitä. Kaikille avoin. Kielin, palkein, koskettimin klo 18 Oulunkylän kirkossa. Anni Collan ja Soile Tolvanen, piano. Järj. SibeliusAkatemian pianomusiikin opiskelijoiden ainejärjestö Pihka ry. Ohjelma 5 e.

Tiistai 18.2. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Roman Chlada, Itävalta, urut.

Keskiviikko 19.2. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Elo Jaanivald. Laulut Soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Yhteislaulua. Virsilaulua ja hartaus klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Säestäjänä Terhikki Sumari. Kielin, palkein, koskettimin klo 18 Huopalahden kirkossa. Martin Malmgren ja Sanna Iljin, piano. Järj. SibeliusAkatemian pianomusiikin opiskelijoiden ainejärjestö Pihka ry. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

kia. Tilaisuuden lopussa kirkkoherra Martti Pitkänen pitää iltahartauden. Viiden euron hintaisella pääsylipulla tuet tämän vuoden Yhteisvastuukeräystä.

Rohkeutta bibliodraamasta Bibliodraamaviikonlopun teemana on rohkeus, rajat ja rakkaus. Kurssilla ei näytellä muille vaan ollaan vuoropuhelussa Raamatun tekstien, oman minän ja ryhmän kanssa. Bibliodraamaryhmä kokoontuu 22.–23.2. kello 10–15 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Osallistumismaksu 25 e sisältää päiväkahvit. Ohjaajina toimivat bibliodraamaohjaaja Sinikka Leppihalme ja diakoni Nina Klemmt, jolta saa lisätietoja p. 09 2340 3634.

Tukea eron jälkeen myös lapselle Vertaisryhmät eroperheen lapselle ja vanhemmalle alkavat maaliskuussa Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin 10.3.– 14.4. kello 17.15–19 sekä lauantaina 5.4. kello 10–14. Vertaisryhmien tavoitteena on tarjota vertaistukea, vahvistaa omien tunteiden hyväksymistä ja antaa selviytymiskeinoja muuttuneeseen arkeen. Osallistuminen on ilmaista ja edellyttää sekä vanhemman että lapsen (7–11-v.) osallistumista. Osallistua voi, kun erosta on kulunut noin puoli vuotta. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä Terhi Lahdensalolle, p. 09 2340 5382 tai terhi.lahdensalo@evl.fi.

Yksinhuoltajien turvaverkko Yksinhuoltajien olohuoneessa vietetään iltaa joka toinen keskiviikko kello 17.30–19.30. Olohuone on auki Kalervonkatu 8 A:n kerhohuoneella 26.2. alkaen 21.5. saakka. Lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa hoitajien kanssa. Illan aikana tarjotaan myös iltapala. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Järjestäjinä pääkaupunkiseudun yksin- ja yhteishuoltajien yhdistys PÄKSY ry ja Oulunkylän seurakunta. Lisätiedot: diakoni Terhi Lahdensalo 09 2340 5382, terhi.lahdensalo@evl.fi.

Kirkko&kaupunki 12. helmikuuta 2014 Numero 6

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

an sikiämispaikkoja”. Jos pahat henkivallat ovat vain symboliikkaa, ovatko myös hyvät vain ideologiaa, jolla on omat sikiämispaikkansa? Juhani Alesaro

Olen seurannut keskustelua Pirkko Jalovaarasta ja Seppo Juntusesta, ja heitä tuntematon voisi tosiaan keskustelun perusteella ajatella Rauha Sademiehen tavoin (K&k 22.1.). Olen kuitenkin molempien tilaisuuksissa käynyt ja todettava on, että vain Jalovaaran tilaisuudesta olen lähtenyt kesken pois tyhjyyden tunteen ja itsekorostuksen hajun karkottamana. Petyin kokemaani rakkauden hengen puutteeseen, jota sieltä olin kaivannut ja jota Jumalalta kaipaan. Mielestäni Juntunen on Jalovaarasta kirjoittaessaan tietoisesti altistanut itsensä Sademiehen kaltaisten kritiikille säästääkseen tietämättömiä hengelliseltä väkivallalta. Vaikkei se hänestä pyhimystä teekään, niin rohkeutta se silti kristillisissä piireissä vaatii. Jalovaaraa ei ole kivitetty. Hänen sanansa ja tekonsa on nostettu pöydälle, eikä Jeesuskaan säästellyt fariseuksia sanoissaan. Armahdus liittyy katumukseen ja parannukseen. ”Mene, äläkä enää syntiä tee”, sanoi Jeesus syntiselle naiselle. Eräs kristitty

Ville Ranta

Riivaajia ja rukousta

ta ei vastaa evenkelisluterilaisen kirkon linjaa, ihmettelen miksi sellaista järjestetään Munkkivuoren kirkossa?

Monet kohtaavat elämässään mielenterveyt”Jumalan- vai karhunpalvelus” tä horjuttavia asioita. Oireiden hallinta voi vaatia psykiatrista hoitoa. Lähimmäisten Timo Teinikiven mukaan (K&k 22.1.) 2000 näkemyksillä saattaa olla ratkaiseva merkivuotta sitten ”riivaajat olivat todellisia saitys sen päättämisessä, hakeutuuko hoidon rauksien aiheuttajia, kun muustakaan ei tiepiiriin ja jatkaako hoitosuhdetta. Hauraan detty.” Evankeliumeissa kylläkin erotetaan ja herkän ihmismielen kohtaaminen edelsairaat ja riivatut. Tämä ilmenee Jeesuksen lyttää erityistä vastuullisuutta. ohjeistuksessa opetuslapsilleen: ”ParantaMunkkivuoren kirkossa järjestettävän kaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistasielunhoidon sisältö herättääkin huolta. kaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä.” Avun hakijoille on kerrottu ongelmien joh(Matt. 10:8). tuvan demoneista ja osallistujille on jaettu Onko oikein nykytiedon valossa leimata Petrus Församlingin esiruokouskaavaketta, oppi riivaajista pelkäksi maagiseksi ajatjossa lukee seuraavaa: teluksi? Olisi, mikäli nykytieto kat”Kiitos että Jeesus sinä sidot kaitaisi kaiken. Länsimaissa laajalken pahan hyötyköön se mistä Jatka le levinnyt tieteellinen maailvain, myös kirouksen, manaukkeskustelua mankatsomus eli tieteisusko sen ja noituuden henget. Kiitos että annat veren suojan kaikverkossa www. on uskoa siihen, että tiede pystyy tavoittamaan koko kea pahaa vastaan, myös kirokirkkojatodellisuuden. Ja kääntäen: uksen, manauksen ja noituukaupunki.fi mitä ei voida tutkia nykyisen den henkiä vastaan”. tieteen keinoin, ei kuulu todelliAhdistuksen kanssa tasapaisuuden piiriin. nottelevaan mieleen iskostetaan Tieteellinen menetelmä on keajatus noituuden hengistä. Herkässä hittyvä, avoin ja itseään korjaava, mutta mielentilassa oleva henkilö voi kokea lääketieteisusko ei kehity eikä korjaa itseään. Se hoidon ja terapian turhana, kun ongelman on Voltairen (1694–1778) päivistä pysynyt kerrotaan johtuvan kirouksesta eikä esimerniillä sijoillaan. Kirkon piirissä tieteisuskon kiksi sairaudesta tai uupumuksesta. omaksuneet syrjäyttävät Sanasta sen, mikä Rukous antaa voimaa ja toivoa selviytyei hyvästi sovi tieteisuskoon. Tilalle he ovat misestä, mutta jalkojen pesuun tarvitaan alkaneet tuoda hartaudella kiillotettua huvettä. Ei katkenneen jalan tai sappikivienmanismia. Kaiken huipuksi jotkut kirkon kään kerrota olevan manaajan työtä, johumanistit julkeavat pitää takapajuisina ka parantuu ilman asianmukaista hoitoa. kristittyjä, jotka eivät toista heidän ajatusEvankelisluterilaisessa kirkossa ei pitäisi virhettään. joutua tekemisiin ”hengellisen puoskaroinTeinikivi karsastaa ”demoni-ideologinin” kanssa. Mikäli edellä mainittu toimin-

Olen vahvasti sitä mieltä, ettei kukaan voi sanoa, mikä on oikea tapa pyytää tai rukoilla parannusta sairaudesta sitä pyytävälle tai itselleen. Vilpitön mieli auttaa lähellä olevaa. Parantaminen on muutakin kuin ruumiin korjaamista. Se on särkyneiden sydänten, menetettyjen toiveiden, tuskallisten ajatusten ja uskomusten hoitoa. Se ei ole pelkää kätten päälle panemista tai kuuntelemista. Missään tapauksessa se ei ole toisen ihmisen tuomitsemista. Se on hyvää tahtoa pelastaa henkisesti uupunut tai ruumiin vaivoihin tuskastunut. Se ei aina toteudu niin, että sen tuntisi tehoavan. Kuitenkin se luo turvallisuutta ja rauhaa sieluun. Kädestä kiinni pitäminen antaa lohtua. En usko, että mitkään kurssit sitä voivat ihmiselle opettaa. Ilman niitäkin voi auttaa ja olla välikappale Jumalan työssä. Olen saanut avun toipumiseen ystävien rukouksen kautta jo sanoilla, joista ammensin voimaa nousta sairasvuoteelta. Uskon ja olen elämässäni huomannut, että Jumalalla on kolme tapaa vastata: kyllä, ei tai myöhemmin. Vastaus saadaan silloin, kun se sieltä katsotaan meille annettavaksi. Se ei aina ole sitä, mitä toivotaan. Se on sitä, mikä meille on parhainta. En usko Pirkko Jalovaaran vilpittömyyteen. En voi vannoa, että minun käsitykseni parantavasta rukouksesta on oikea. Mutta siihen eivät saa Pirkko tai vivamolaisetkaan omalla kohdallaan luottaa. Marja Seitsonen

Kirkon erityisasema ei aiheuta epätasa-arvoa Mielipidekirjoituksessaan (K&k 5.2.) Pertti Oskala puolustaa kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on purkaa kirkon erityisasema. Kirkkoa ja sen toimintaa saa kritisoida, jos siihen on aihetta. Suosittelisin kuitenkin jokaista kirkkoa kritisoivaa selvittämään ensin perusfaktat. Oskala väittää, että suurimmat kristilliset kirkkokunnat ovat ainoat aatteelliset yhdistykset, joihin ei tarvitse liittyä. Kyllä tarvitsee. Näihin kirkkokuntiin liitytään kasteen pyhän toimituksen kautta. Kasteessa lapsi, nuori tai aikuinen siunataan ja otetaan seurakunnan jäseneksi. Luterilaisuudessa kasteen jatkumona on rippikoulun yhteydessä suoritettava konﬁrmaatio, jossa konﬁrmoitava todistaa, että tahtoo itse kuulua seurakuntaan. Oskala kirjoittaa, että kirkkokuntien jäsenmaksut kerätään veronkannon yhteydessä ja että tämän ”räikeän eriarvoisuuden” purkaminen ei tarkoittaisi uskonnon sisältöön puuttumista. Olen eri mieltä. Kristil-

lisen alkukirkon ajoista lähtien kristittyjen tärkeimpiä velvollisuuksia on ollut vähäosaisista huolehtiminen. Kirkollisverossa ei ole kyse jäsenmaksusta vaan tämän velvollisuuden toteuttamisesta. Kirkollisveron kautta saadut varat mahdollistavat diakonien kotikäynnit vanhuksille, sairaalapappien ja AA-kerhojen kallisarvoisen toiminnan, päihteettömät nuorisotilat, lasten iltapäiväkerhot sekä monet muut yhteiskunnalle kallisarvoiset kirkon palvelut. Elias Mustonen, teologian ylioppilas

Metsä ei ole kauhea Erkki Sinkko kirjoitti luonnontilaisista metsistä (K&k 22.1.). Ihmettelen, miten Luoja on näin pahasti epäonnistunut luodessaan metsän, sitähän ei tarvitse kukaan. Onneksi ihminen on jalostanut metsät puupelloiksi, josta saa hyvän tuoton ja paljon rahaa. Toinen asia, missä Luoja on epäonnistunut vieläkin enemmän, on se, kun hän loi ihmisen. Timo Lehtola

Erkki Sinkon mielestä luonnontilainen metsä on kamala paikka (K&k 22.1.). Hänen kuvauksensa ja käsityksensä luonnontilaisesta metsästä muistuttaa kuitenkin enemmän huonosti hoidettua metsäojitusaluetta kuin luonnontilaista metsää. Luonnontilaisessa metsässä, jossa pienimuotoiset prosessit jylläävät ja vaikuttavat metsän rakenteeseen, on puita pystyssä ja kaatuneina, eri kokoisina ja vaihtelevalla tiheydellä. Aurinko pääsee paistamaan sinne, missä puita on harvemmassa. Sieniä, niin puita auttavia kuin lahottaviakin, löytyy, joskin Sinkon mainitsema maannousemasieni eli juurikääpä on pikemminkin talousmetsien riesa. Vastoin Sinkkosen havaintoa tutkimukset kertovat, että luonnontilainen metsämaisema rauhoittaa ihmismieltä hoidettua puistoa tai rakennettua aluetta paremmin. Luonnontilainen metsä ei suinkaan ole kuoleman esikartano vaan paikka, jossa voi mietiskellä, havainnoida elämän kiertokulkua ja hengittää raitista ilmaa. Markku Koskinen maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja

Kristillisestä oikeistosta Evankeliumeista ja paljolti Paavalin kirjeistä on luettavissa vahva sosiaalieettinen lataus. Siten kiinnostaa tietää, miten oikeistolaiset, jotka pitävät yksilöllistä selviytymistä ja varallisuuden kasvattamista ihanteenaan, tulkitsevat esimerkiksi Jeesuksen vertauksen kamelista ja neulansilmästä tai kehotuksen antaa pois toinen ihokas. Entä kertomus lesken rovosta tai ylistys taivaan lintujen tavasta elää? Käsittääkseni oikeistolainen reaalipolitiikka korostaa ulkoisesti vahvojen ihmisten, kuten syntyessään oikeaan paikkaan osuneiden, oikeuksia surkeiden ja elämänsä töpänneiden tarpeista piittaamatta ja jopa heidän kustannuksellaan. Kristillistä lienee se, että jokaisella on vastuunsa. Mutta kovassa oikeistolaisuudessa ei näyttäydy juurikaan armon siementä, vaan maanpäällinen tuomio on elämänmittainen, toisin kuin Jeesuksen tai Paavalin opetuksissa. Nykyisen kristillisen päätulkinnan mukaan ihminen pelastunee vain uskosta Kristukseen. Mutta eikö Jeesus puhu evankeliumeissa omiensa tunnistamisesta sen mukaan, miten he tunnustavat hänet? Yksi keskeinen tapa tunnustaa ja kohdata Kristus lienee hänen näkemisensä kaikkein kurjimmissa ja se, että kohtelee heitä inhimillisesti. Tämä on ideana monissa uskonnoissa. Lea

Luetuin juttu verkossa Lehden luetuimmaksi jutuksi verkossa viime viikolla oli jälleen noussut Tuija Pyhärannan artikkeli Karhun kansasta elokuussa 2013.

Jouni Pirttijärvi

Paloheinä

■

Itä-Pakila

■

Pakinkylän raitilla

Länsi-Pakila

■

Torpparinmäki

1 2014

K EHÄRISTI

Seurakuntavaalit tulevat

Pääkirjoitus

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Vuosiympyrä

ana. Vastapäivään kiertävä ympyrä. Monikulmio. Ilman muuta myötäpäivään. Selauslehtiö. Tuossa mennään vauhdilla alaspäin. Tässä on selvä rako. Seitsemän kuukauden jaksot. Spiraali. Keskustelin vuoden vaihteen tienoilla työtovereiden ja ystävieni kanssa vuoden kulun mieltämisestä. Me keskustelemme toistemme kanssa näillä itsestään selvillä käsitteillä ja harhaudumme monesti kuvittelemaan, että kuuntelija ymmärtää asiat samalla tavalla kuin minä. Harhahaaveilua! Moninaisuuden kirjo avaa luovien ajatuskulkujen rikkauden keskustelemme sitten mistä tahansa teemasta. Tämä tuo kuuntelemiseen mielenkiintoisia juonteita, joista kannattaa itseään uutterasti muistuttaa. Ihmisen mieli näyttää muistuttavan ulkomuistista piirrettyä karttaa. Paikat saavat merkityksen niiden tärkeyden ja läheisyyden mukaan. Mittakaavalliset suhteet liudentuvat ja mielemme maisema paljastaa persoonallisuutensa. Jumalan toimintaan luottaminen ja muut uskon piiriin liitettävät asiat rajoitetaan usein sellaisen henkilökohtaisuuden simpukkaan, josta ei pitäisi voida ääneen puhua. Vierastaminen on turhaa arkailua. Meidän käyttämämme käsitteet ymmärretään joka tapauksessa niin monivivahteisesti, että mielenkiintoa riittää oppia ymmärtämään, miten ihmeessä asioita voidaan hahmottaa myös toisella tavoilla, mihin itse olemme totuttautuneet. Puhukaamme asioista siis paljon, rohkeasti ja aidosti. Silloin voimme myös itse oppia kaiken aikaa uutta. Mainosten tulva viestii ympärillämme siitä, että meidän pitäisi muuttua. Elämä tulisi jotenkin paremmaksi, jos hankimme erilaisia asioita tai omaksumme uusia tottumuksia. Emme siis kelpaisi sellaisina kuin olemme. Halu tehdä hyvää ja vahvistaa itsessään ja yhteisössään hyvän tekemisen ja toisen huomioon ottamisen piirteitä on tie, jota on hyvä vahvistaa. Tietotulva taas ahdistaa infoähkyyn, joka synnyttää ahdistusta. Levollisia pakopaikkoja on joskus vaikea löytää. Mainosten, tietotulvan ja hyvän tekemisen keskellä kamppailu voitaisiin kuvata perinteisin uskonnon käsittein: ahdistus pahan edessä, parannuksen tekemistä, kilvoittelua. Lähtökohtana on Jumalan meihin kohdistuva hyväksyntä ja rakkaus. Voisiko olla niin, että toteutamme elämässämme jo monia piirteitä, jotka ovat tulkittavissa myös uskon kielellä. Jumalan näkeminen kokonaisuuden osana kannattaa. Leo Norja päätoimittaja

Seurakuntavaalit 2014 Tämän vuoden isänpäivänä pidetään taas seurakuntavaalit. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon. Luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia seurakunnan hallinnossa ja seurakunnan työntekijöiden kumppaneita. Pakilan seurakunta on elävä ja toimiva yhteisö Torpparinmäen, Paloheinän sekä Itä- ja Länsi-Pakilan alueella. Sinua,

seurakuntamme jäsentä, tarvitaan nyt. Haluaisitko osallistua ja kantaa kortesi kekoon? Tehdään yhdessä seurakunnastamme näköisemme. Jos tunnet henkilöitä, jotka ovat asiasta kiinnostuneita, voitte perustaa yhdessä listan ja kerätä sille ehdokkaita. Voit myös ottaa yhteyttä nykyisiin neuvoston jäseniin ja kysyä, pääsisitkö jo olemassa oleville listoille. Apua voit myös kysyä soit-

tamalla kirkkoherranvirastoon. Seurakuntavaalit.fi -sivusto aukeaa maaliskuussa ja sieltä löytyy lisää tietoa. Vaalikelpoisia ovat kaikki 18-vuotiaat konfirmoidut kirkon jäsenet. Äänestää voi jo 16-vuotiaana. Tämän vuoden vaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Jokainen voi vaikuttaa ja tehdä hyvää ympärilleen – sinäkin. Ulla Turunen

Joulukuun kävijät ja kolehdit Seurakunnan jumalanpalveluksiin, hartauksiin ja musiikkitilaisuuksiin osallistui joulukuussa yhteensä noin 4 960 henkeä. Erityisen suosittuja olivat kauneimmat joululaulut ja jouluaaton tilaisuudet.

Joulukuun tilaisuuksien kolehdit tuottivat yhteensä 7 624 euroa. Pääosa kolehdeista meni Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran kansainvälisen avustustyön tukemiseen. Kaunis kiitos tuestasi!

Earth hour

Pakilan seurakunta osallistuu jälleen Earth Hour -tapahtumaan. Lauantaina 29.3. sammutamme kaikki turhat valomme tunniksi klo 20.30–21.30.

Kolumni

Jouni Pirttijärvi

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Lionismia Pakilassa jo yli puoli vuosisataa

uonna 1961 maailma oli kovin erilainen paikka kuin nyt. Niin oli Pakilakin. Elettiin sotavuosien jälkeistä jälleenrakentamisen aikaa, mikä merkitsi myös kansainvälistä avautumista. Yksi merkki avautumisesta oli, kun kanadansuomalainen Arne Ritari toi Lions-liikkeen Suomeen. Ensimmäinen klubi perustettiin Helsinkiin vuonna 1950, vuonna 1961 oli vuorossa LC-Helsinki/Pakila. Klubin perustajajäsenet sitoutuivat kansainväliseen palvelujärjestöön ja lupautuivat noudattamaan sen mottoa ”Me palvelemme”. Myöhemmin Pakilan alueelle on perustettu kaksi muuta klubia, minkä voi sanoa olevan poikkeuksellista, sillä useimmiten yhdellä alueella tai paikkakunnalla toimii vain yksi klubi. Näistä kahdesta muusta klubista, hyvä lukija, olet saanut lukea Kehärististä jo aiemmin tällä palstalla. LC-Helsinki/Pakila on alusta asti toiminut läheisessä yhteistyössä seurakunnan kanssa, ja ensimmäinen aktiviteetti olikin kirkkokonsertti silloisessa Pakilan kirkossa. Tavoitteena oli hankkia piano vastavalmistuneeseen NMKY:n toimitaloon. Musiikin tukeminen on ollut klubille läheistä, ja niinpä leijonalaisten rooli oli keskeinen, kun kirkon tiloissa toimintansa aikoinaan aloittanut musiikkikoulu kasvoi ja se piti saada ”ulos” kirkon suojista itsenäiseksi. Yhdessä LC Pakinkylän kanssa järjestetty keräys johti siihen, että tänä päivänä on olemassa Pakilan Musiikkiopisto. Vuosien varrella klubi on tukenut opiston toimintaa säännöllisesti ja tuki jatkuu edelleen. Palvelutoiminnan ja avustusten keskeisinä kohteina ovat kuitenkin ensisijaisesti paikkakunnan nuoret, vanhukset ja sotaveteraanit. Yksi näkyvä osa toimintaa on yhteisöllisyyden kehittäminen: leijonat tarjoavat alueen asukkaille tapahtumia, joissa nämä voivat tavata toisiaan. Viime vuosina on esimerkiksi järjestetty kylätapahtuma Paloheinässä. Näkyvä aktiviteetti on myös ollut kuntoutuspihan rakentaminen lapsille näkövammaisten Iiris-keskukseen. Tämä projekti on laajentunut koko Lions-piirin yhteiseksi. Leijonien periaatteena on, että oma toiminta ja vähäinen hallinto rahoitetaan itse eikä niihin käytetä keräysten tai tempausten tuottoja. Kyse ei siis ole mistä tahansa hyväntekeväisyystyöstä, vaan vapaaehtoisesta palvelujärjestöstä.

Tule suunnittelemaan nuorten toimintaa NuNeen! NuNen tarkoituksena on antaa nuorille enemmän vaikutusvaltaa heitä eniten koskettavaan kirkon osa-alueeseen. Toivomuksena on myös, että mahdol-

Olemme FacebOOkissa  Pakilan seurakunta  Pakilan seurakunnan lapsi- ja perhetyö  Pakilan nuoret  Vox Sonora -kuoro

lisuus vaikuttaa henkilökohtaisesti kirkon nuorisotyöhön madaltaa kynnystä tulla mukaan itse toimintaan. Eeva Turunen

Jouni Pirttijärvi

Nuorten neuvosto tarkoittaa nimensä mukaisesti kokoontumista, jossa nuoret saavat itse päättää lähitulevaisuuden tapahtumista nuorisotyössä. Tuttavallisemmin NuNeksi kutsuttu tapaaminen järjestetään kahden viikon välein ja se on avoin kaikille 15–18-vuotiaille. Jokaisessa kokouksessa suunnitellaan aina kahden seuraavan viikon ohjelma. Ensimmäinen nuorten neuvosto pidettiin tammikuun alkupuolella. Vielä silloin nuoria ei ilmaantunut paikalle sankoin joukoin, vaikka ajankohta osui yksiin keskiviikon nuortenillan kanssa. Seuraava kokous ajoittui sen sijaan isokoulun päälle, ja NuNe lähti kunnolla käyntiin. Tapaamisessa päätettiin esimerkiksi seuraavan elokuvaillan teema.

Käy tykkäämässä!

seuraa meitä twitterissä

twitter.com/Pakilansrk

Risto Sinkko Past president

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Matkalla halki Pakilan K

uljemme elämämme aikana monenlaisia teitä: suoria ja mutkaisia, tasaisia ja kuoppaisia. On aikoja, jolloin emme elämän hektisyydessä tai raskaudessa muista tai osaa katsoa ympärillemme emmekä nähdä kaikkea sitä, mitä kulloinkin tallaamamme tien varsilla näkyy. Sitä kaunista, mitä elämä kaikessa arkisuudessaan voi olla. Tiestä puhutaan monessa yhteydessä varsin symbolisesti, ja erityisesti elämää kuvataan usein tienä. Sitä se onkin, tiellä kulkemista ja matkan tekemistä – ihan

konkreettisesti. Mitä kaikkea se voisi pitää sisällään pakilalaisessa miljöössä? Pakilan seurakunnan alueella risteää monia kujia ja teitä, mutta yksi lienee sellainen, jolle suurimman osan askeleet ainakin joskus poikkeavat. Pakilantie on vilkkaasti liikennöity väylä, joka alkaa Tuusulanväylän kupeesta ja päättyy Paloheinän majalle. Sitä pitkin kuljetaan sekä jalan, pyöräillen että moottoriajoneuvoin. Se näyttäytyy jokaiselle kulkijalle omalla tavallaan, mutta joitakin samoja huomioita siitä voidaan kenties jakaa. ■

ON TAMMIKUINEN hämärä arkiaamu, lämpömittari näyttää reilusti toistakymmentä pakkasastetta. Bussilinja 66A on juuri saapumassa Paloheinän päätepysäkille ottaakseen kyytiinsä keskustan suuntaan pyrkiviä aamu-unisia matkustajia. Bussiin nousevista suurin osa vaihtaa kuljettajan kanssa vaimean tervehdyksen. Matkustajat istuvat kukin omiin penkkeihinsä tuijottelemaan ulos ikkunasta tai selaamaan jotakin mieleistä katseltavaa älylaitteistaan. Joku sulkee silmänsä ja koettaa jatkaa yöunia vielä bussimatkan verran. Bussi nytkähtää liikkeelle ja ohittaa ensimmäisenä lumisten puiden taakse jäävän jäähallin. Halli on pimeä ja odottaa vielä päivän ensimmäisiä treenaajia. Molemmin puolin tietä on taloja, joiden ikkunoissa näkyy valoa. Miten monta perhettä ja ihmistä sekä heidän tarinaansa mahtuukaan kaikkien noiden ikkunoiden taakse!

Pian bussi ohittaa tien vasemmalle puolelle jäävän ruotsinkielisen palvelutalon. Olisipa mukavaa joskus tutustua paremmin taloon ja sen asukkaisiin, ajattelen. Samalla näen, miten pieniä ja vähän suurempiakin koululaisia kulkee reput selässä kohti lähikouluja. Pipojen tupsut heiluvat rytmikkäästi askelten tahdissa ja karvareunuksiset huput on vedetty suojaamaan päätä paukkupakkaselta. Kun bussi saavuttaa tiellä seuraavak-

si vastaantulevan urheilukentän, kenttä on valaistu ja sen valo kajastaa vastapäisen ruokakaupankin parkkipaikalle. Vielä luistelijoita ei näy, mutta kentän pysäkiltä nousee paljon ihmisiä kyytiin. Lapsia ja aikuisia, tyttöjä ja poikia, äitejä ja isiä, onnellisia ja murheellisia, unelmia täynnä olevia ja elämäänsä kyllästyneitä. Kaikkia heitä bussi kuljettaa eteenpäin. Sarastava päivä tuo tullessaan kaikille heille, kaikille meille, monenlaista, josta emme vielä aamulla tiedä. Yläasteen ja huoltoaseman pysäkille saa-

vuttaessa taakse on jäänyt lisää talojen valoisia ja pimeitä ikkunoita, muutama paikallinen yritys, jalankulkijoita sekä letkassa eteenpäin kulkevia autoja. Osa autoista kääntyy Kehä I:lle kiihdyttääkseen vauhtiaan kohti länttä, osa jatkaa bussin mukana sillan yli eteenpäin. Osuuskunnantien ja Pakilantien risteykseen tullessaan bussi pysähtyy pitkäksi ajaksi liikennevaloihin. Kun katsoo ikkunasta ulos, voi todeta olevansa jonkinlaisessa alueen keskustassa. Molemmin puolin on liiketiloja, kauppoja, apteekkia

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

ja kahvilaa myöten. Kahvilan ovet ovat jo avoinna ja aamukahviakin olisi saatavilla, jos jäisi seuraavalla pysäkillä pois. Kun matka jatkuu ja bussi saapuu seuraavaan isoon risteykseen, tulee ajatelleeksi, miten maisemat ovat vuosien varrella muuttuneet, miten ihmisten elämät ovat menneet eteenpäin ja myös ihmiset sen myötä kasvaneet ja kohdanneet erilaisia elämäntilanteita. Aiemmin liikennevaloin ohjattu risteys on saanut keskelleen liikenneympyrän, ja bussin matka jatkuu sen läpi rauhallisen jouhevasti.

Vasemmalle jäävä terveyskeskus sairaalaosastoineen on yhä paikallaan. Sen jälkeisellä pysäkillä bussiin nousee ja siitä jää pois monia ihmisiä, jotka jatkavat matkaansa päästäkseen päämääränsä. Bussin kulkiessa eteenpäin molemmilla puolin tietä kohoaa kerrostaloja. Useat bussilinjat halkovat tietä niiden välissä. Tie on lähestulkoon ruuhkainen, ja sekä sen varsilla että bussin sisällä voi nähdä elämän monenlaisen kirjon. Jotakin vanhaa ollaan hajottamassa ja uutta rakentamassa sekä bussin ulkopuolella rakennustyömaalla matkan jatkuessa että bussin matkustajien sisimmässä. Näin aavistelen. Tietyömaasta selvittyään bussi jatkaa eteenpäin. Juuri ennen kuin Pakilantie päättyy, kuljettaja laittaa bussin suuntavil-

kun päälle ajaakseen rampille kohti Tuusulanväylää ja viedäkseen matkustajat kohti kantakaupunkia ja Helsingin keskustaa. Mieleeni nousee toive: ”Kunpa tämä päivä olisi hyvä jokaiselle bussimatkan kanssani jakaneelle.” Painan pian pysähdysnappia ja jään seuraavalla pysäkillä pois. Paluumatkan aion taittaa jalkaisin, metsäpolun kautta takaisin Pakilantielle. Millaisia huomioita teen siellä? Entä mitä sinun mieleesi tarttuu, kun kuljet seuraavan kerran tien halki – Pakilantien tai jonkin muun sinulle arjessasi merkityksellisen tien? Teksti: Jarna Leino Piirros: Milla Liikala Kuvat: Jouni Pirttijärvi

Jouni Pirttijärvi

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

LASTEN VIRSI!

Uuden lasten virsikirjan esittelykonsertti koko perheelle sunnuntaina 16.3. klo 15

Piirros Anni ja Elina

Tilaisuus pidetään Hyvän Paimenen kirkolla. Mukana laulattamassa bändi TV:stä tutun Siina Hirvosen johdolla. Tervetuloa kuuntelemaan ja laulamaan!

HAKUAIKA

SEURAKUNNAN ILTAPÄIVÄKERHOIHIN

29.1.–17.4.2014

Iltapäiväkerhossa leikitään, rakennellaan majoja, askarrellaan, tehdään käsitöitä, taiteillaan, ulkoillaan ja jutustellaan mukavia leikkikavereiden ja aikuisten kanssa. Touhujen lomassa syödään terveellistä välipalaa ja kuunnellaan seikkailutarinoita. Haluamme tarjota lapselle turvallisen iltapäivän pitkää lapsuutta arvostaen. Kerhomme sijaitsevat Hyvän Paimenen kirkolla (Palosuontie 1) ja Torpparinmäen Korttelitalolla (Käräjätuvantie 3). Toiminta-aika on klo 12.00–16.00. Osallistumisesta peritään kiinteä kuukausimaksu 80 euroa. Tiedustelut: Tanja Berg, puh. 09 2340 5554 Maikki Lahtomaa (Torpparinmäki), puh. 09 2340 5562 Helkky Pennanen (Hyvän Paimenen kirkko), puh. 09 2340 5555

Torrevieja kutsuu Vox Sonoraa Pakilan seurakunnan kuoro Vox Sonora tekee maaliskuussa konserttimatkan Kaakkois-Espanjassa sijaitsevaan Torreviejaan. Reilun viikon matkalle lähtee kolmisenkymmentä kuorolaista kanttori Ari Häyrisen johdolla. Torrevieja (kirjaimellisesti: vanha torni) on reilun 100 000 asukkaan kaupunki Alicanten maakunnassa Valenciassa. Kaupunki tunnetaan myös lomakohteena, sillä se sijaitsee suositulla Costa Blancan loma-alueella. Monet eläkeikään ehtineet suomalaiset talvehtivat siellä pohjolan pakkasia paossa. Torrevieja tarjoaa kotipesän Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdelle toimipisteelle Espanjassa. Costa Blancan suomalaisen seurakunnan pappina työskentelee Sakari Vuorinen

ja kanttorina Maija Vuorinen. Aktiivisella seurakunnalla on myös oma kuoro, jonka kanssa Vox Sonora esiintyy yhteiskonsertissa. Seurakunnan messut pidetään Torreviejan keskustan katolisessa kirkossa joka toinen lauantai. Vox Sonoran matkaviikolla messu toteutetaan kansanlaulumessuna. Yksi kuororeissun kohokohdista on ”Lauluja Suomesta” -konsertti Torreviejan musiikkitalossa Palacio de la Musicassa. Yhteistyökumppanina on Costa Blancan Suomi-Seura, jonka puheenjohtaja Inkeri White on järjestänyt joukkoineen maaliskuun puoliväliin peräti suomalaisen kulttuurin viikon.

sunnuntaina 9.3. klo 16 Tule saattelemaan voxilaiset Espanjan-matkalle ja nauttimaan musiikista lähtökonserttiin, joka pidetään Hyvän Paimenen kirkossa sunnuntaina 9.3. klo 16.00. Ohjelmistossa klassista suomalaista ja eurooppalaista kuoromusiikkia, johtajana ja pianosolistina Ari Häyrinen; Samuel Kopperoinen, alttoviulu. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma 5 euroa.

YSTÄVÄNPÄIVÄ-

Yhteisvastuukeräyksen tuotolla kehitetään tänä vuonna suomalaista saattohoitoa ja turvataan ihmisoikeuksia Guatemalassa. Keräys käynnistyi sunnuntaina 2.2. ja jatkuu 1.5. asti. Keräyksen suojelijana toimii Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. ”Kuolemasta ja kuolevan potilaan hoidosta ei ole helppo puhua. Mutta vain avoimesti keskustelemalla voidaan saattohoitoa kehittää”, presidentti Niinistö totesi keräyksen avajaispuheessaan. Yhteisvastuu on Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa.

Lahjoita netissä tai pankissa. Saajan tilinumero: Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Pohjola Pankki FI14 5000 0120 2362 28 Danse Bank FI81 8000 1600 0516 51 Handelsebanken FI81 3131 1000 4651 24 Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Ålandsbanken FI53 6601 0002 2825 80 Saaja: Yhteisvastuukeräys Viite: 308456 Kiitos lahjoituksestasi!

KONSERTTIIN

www.facebook.com/Vox.Sonora

YHTEISVASTUUKERÄYS 2014 KÄYNNISTYI

Lisätietoa keräyskohteista Kehäristin takakannessa.

TERVETULOA LÄHTÖ -

KONSERTTI

to 13.2.2014 klo 19.00 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1

KEVÄÄN

KIRJALLISUUSPIIRIT

Ke 12.2. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Professori emeritus Seppo Zetterberg esittelee uusimman teoksensa ”Kulttuuria ja kumouspuuhia” (SKS), joka kertoo Helsingin virolaisyhteisöstä 1900-luvun alussa. Ke 12.3. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Suomen Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev kertoo Koraanista, islamiuskoisten pyhästä kirjasta, joka on koottu Muhammedin ilmestyksistä, sekä islamin uskosta ja omasta seurakunnastaan. Kaikille avoin kirjallisuuspiiri kokoontuu Hyvän Paimenen kirkon Kryptassa.

Avara-yhtye: Jukka Perko, saksofoni, Werneri Pohjola, trumpetti ja Jarmo Saari, kitara Lauluryhmä Riivatun Akat: Lotta Hagfors, Anna E. Karvonen, Kaisa Pudas ja Essi-Reetta Särkämö ja Baggböle Big Band, johtaa William Suvanne Konsertin järjestävät LC Helsinki Pakinkylä – LC Helsinki Aurora – Pakilan seurakunta Ohjelmat 15 €, alle 15-vuotiaat 5 €, ennakkoon Tuula Kivioja, puh. 040 531 8810

Työntekijäuutisia

Jouni Pirttijärvi

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

PaKilan

seuraKunnan YhteYstieDot

Riia Muuri aloitti lastenohjaajana tammikuun alussa. Hän toimii Ilona Lahtomaan sijaisena. Riia on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin kaupungilla Malmin alueella erityislasten iltapäiväkerhossa. Juuriltaan helsinkiläinen Riia on asunut sekä Länsi-Pasilassa että Veräjälaaksossa, mutta on nykyisin espoolainen. Hän harrastaa huilunsoittoa, lukemista ja lenkkeilyä Saunalahden rantamaisemissa. ’’Odotan innolla, että pääsen tutustumaan paremmin alueen lapsiin ja vanhempiin. Toivotan kaikille aurinkoista ja levollista kevättä’’, Riia hehkuttaa.

Kotisivut netissä www.helsinginseurakunnat.fi/pakila KirKKoherranvirasto 09 2340 5500 Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, 00660 Helsinki pakila.srk@evl.fi työntekijöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi Päivystävä pappi 09 2340 5502 paikalla ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 13–17 Virkatodistukset seurakuntayhtymästä 09 2340 5000 Palveleva puhelin 010 190071 su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03 Seurakunnan toimipaikat

JuniorPirtti

Koululaisille

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71 Torpparinmäen korttelitalo, Käräjätuvantie 3 paStorit

tiistaisin ja perjantaisin klo 14–16. Huomaa muuttunut viikonpäivä!

Leo Norja kirkkoherra Satu-Elina Ansas, aikuistyö Antti Kylliäinen, aikuistyö Jouni Pirttijärvi varhaiskasvatus Kati Pitkänen, kansainvälinen työ, seniorityö Sara Toivanen, rippikoulutyö

Tervetuloa!

k anttorit Ari Häyrinen aikuisten musiikkityö Jussi Hirvonen lasten ja nuorten musiikkityö

Jouni Pirttijärvi

VälKe avautui Välintalontielle

09 2340 5536 09 2340 5537

Eeva Paavola talousasiat Ulla Turunen viestintä, ulla.l.turunen@evl.fi

09 2340 5500 09 2340 5513

Päivystävä suntio Mirja Korhola pääsuntio Terhi Mäenpää Vesa Pihlaja Lilian Rajamets Anne Vatanen

09 09 09 09 09 09

2340 2340 2340 2340 2340 2340

5520 5515 5540 5544 5543 5542

DiaKonit Anna-Kaisa Honkanen päivystys ti klo 10–12 Hyvän Paimenen kirkko Jarna Leino Milla Liikala

09 2340 5552 09 2340 5529 09 2340 5553

varhaisnuoriso- Ja nuorisotYÖtYÖ 09 2340 5551 09 2340 5550

L apSityö ja kouLuLaiSten iLtapäiväkerhot

Pakilan seurakunnan lehti 17. vuosikerta

Toimitus: Jouni Pirttijärvi puh. 2340 5530

5510 5534 5531 5530 5535 5532

seuraKuntasihteerit

Veikko Kurki, nuorisotyö Marja Vainikka varhaisnuorisotyö

K ehäristi Toimitusneuvosto: Jarna Leino Leo Norja Jouni Pirttijärvi Eeva Turunen Ulla Turunen

2340 2340 2340 2340 2340 2340

Suntiot Paloheinän kirkon kerhotiloja korvaava huoneisto otettiin käyttöön tammikuussa osoitteessa Välitalontie 71. Tilat kantavat vastaisuudessa nimeä VälKe. Siellä toimivat Paloheinän päiväkerho ja perhekerho, kutomakerho sekä Kaskipartion lippukunta.

Päätoimittaja: Leo Norja puh. 2340 5510

09 09 09 09 09 09

Toimituksen osoite: Pakilan seurakunta Palosuontie 1 00660 Helsinki Lehden taitto: Kotimaa Oy

Kustantaja: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Levikki: 7000 kpl Seuraava lehti ilmestyy 9.4.2014

Tanja Berg päiväkerhoasiat Helkky Pennanen, HPK Maikki Lahtomaa, Torpparinmäki Riia Muuri, VälKe ja HPK Sanna Niemi, perhetyö Aino Perälä, Torpparinmäki Auli Savolainen-Kykyri HPK Heli Sjöberg, VälKe

09 09 09 09 09 09 09 09

2340 2340 2340 2340 2340 2340 2340 2340

5554 5555 5562 5565 5563 5564 5556 5560

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Hyvä elämä ja arvokas kuolema Ville Asikainen

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN tuotolla kehitetään tänä vuonna suomalaista saattohoitoa ja turvataan ihmisoikeuksia Guatemalassa. Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 parantumattomasti sairasta ihmistä. Tällä hetkellä vain osa heistä saa laadukasta tukea ja hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Liian moni kuoleva joutuu kärsimään tarpeettomasti.

Saattohoito-osaamista koko Suomeen

Sosiaali- ja terveysministeriön Saattohoitosuositusten (2010) mukaan jokaisella kuolevalla ihmisellä on oikeus hyvään saattohoitoon potilaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti myös kotona, palvelutaloissa ja vanhainkodeissa, ei ainoastaan sairaaloissa. Tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu. Laadukkaan saattohoidon saaminen omalla kotipaikkakunnalla on sattumanvaraista. Pahimmillaan kuoleva potilas toimitetaan viimeisiksi päivikseen jopa satojen kilometrien päähän kodistaan ja rakkaistaan.

”Olen nuori, nainen ja intiaani. Siinä elämäni suurimmat haasteet tällä hetkellä”, Mayda Cahuec Isem kertoo.

Ville Asikainen

Yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Keräyksen tuotolla järjestetään kuolevien parissa työskenteleville saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Hankkeen toteuttamista koordinoi TERHO-säätiö.

Guatemalassa syrjintä elää sitkeässä myös perheiden sisällä. Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on suuri ongelma. Naiset tukevat toisiaan vaikeissa elämäntilanteissa.

Guatemalassa tuetaan alkuperäiskansan yhteisöjä

Guatemalassa ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää. Alkuperäiskansan edustajia, mayoja,

syrjitään monin tavoin. Oikeus koulutukseen, työhön tai palveluihin ei useinkaan toteudu. Huumerikollisuus, ihmiskauppa, jengiytyminen ja korruptio ovat jatkuvia ja kasvavia ongelmia. Naiset ja lapset kärsivät perheväkivallasta. Guatemalassa yhteisöjä koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan omaan kieleen, kulttuuriin, maahan ja palveluihin. Lisäksi ehkäistään perheväkivaltaa ja tuetaan yhteisöjä kehittämään toimeentuloaan. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Lähde: Kirkon tiedotuskeskus

LÄHIMMÄISENRAKKAUS tarkoittaa kristinuskossa huonommassa ja heikommassa asemassa olevan auttamista eri tavoin. Voimme antaa aikaa, ammattitaitoa tai osaamista sekä rahaa toisten hyväksi. Jumala itse on osoittanut rakkauttaan meitä kohtaan uhraamalla kärsimään jotakin itselleen todella rakasta ja kallisarvoista. Jumala lähetti oman Poikansa elämään ihmisen elämän iloineen ja kipuineen. Jumalan Poika on auttanut meitä kuolemalla puolestamme. Siksi kristinuskossa kärsimys ja kuolema eivät saa lopullista voittoa. Toivo paremmasta, joka toteutuu viimeistään kuoleman jälkeen, kuuluu kristinuskoon. Jumalan meille osoittaman hyvyyden pitäisi saada meidät toimimaan hänen esimerkkinsä ja ohjeidensa mukaan toisten hyväksi jo nyt. Raamatusta löytyvät ohjeiksi tunnetut esimerkit: kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky. Ne kehottavat tekemään toisille niin kuin haluaisi itselle tehtävän sekä rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Koska emme ole täydellisiä, oma etumme ja mukavuutemme ohjaavat meitä usein enemmän kuin lähimmäisen rakastaminen. Erityisesti silloin, kun omat asiat ovat hyvin, on helppoa unohtaa muiden murheet. Ainakin jos vaikeudet eivät kosketa itselle läheisimpiä

Jouni Pirttijärvi

Apua sille, joka sitä tarvitsee

ihmisiä. Siksi onkin hyvä, että meitä herätellään antamaan toisten hyväksi siitä, mitä itse olemme saaneet. Jumala antakoon meille jokaiselle ennakkoluulottomuutta olla jakamatta omien arvojemme mukaan apua tarvitsevia A- ja B-luo-

kan autettaviin. Hän suokoon meille hyväsydämisyyttä antaa toisten hyväksi siitä, mitä olemme saaneet ilman omaa ansiotamme ja myös itse ansaitsemastamme. Kati Pitkänen