Kirkko ja kaupunki 2017 01 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

19.1.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 6–7 Martti Luther yllättää nyt sosiaalisessa mediassa

ESPOO JA K AUNIAINEN

A9 Ortodoksin ja luterilaisen perheessä on yhteinen Jumala B 6–7 Piia Viitanen: ”Musiikki auttoi minua tulemaan näkyväksi”

B 1–3

Uusi alku on uhka ja mahdollisuus Tuore äiti, nuori leski ja maata vaihtanut kertovat elämänmuutoksestaan.

Ranskalainen kirjailija André Gide (1869–1951)

Tänään

Eilen

Kauneinta on se minkä hulluus synnyttää ja järki kirjoittaa.

†

Vanha kunnon kirjastokortti, sivistyksemme luottorajaton Visa. Kulttuurimuija-blogisti Kirkkojakaupunki.fi:ssä

Iankaikkisesti

‡

Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. Joh. 21:25

Rukous

Pääkirjoitus

Kaisa Halonen

Erottelematta ja jakamatta Yksi kaipaa kirkolta konkreettisia toimia hädän vähentämiseksi maailmassa, toinen kaipaa lääkettä sielun sanattomaan kaipuuseen. Moni kaipaa kumpaakin. Jotkut eivät kaipaa kirkolta mitään, jotkut taas kaipaavat, mutta tietämättään. Yksi kaipaa kirkolta selkeitä moraalisia normeja moraalittomalta tuntuvassa maailmassa, toinen kaipaa rakennuspuita omilla aivoilla ajattelemiseen ja oman sydämen kuuntelemiseen. Heille kaikille me tätä lehteä ja näitä verkkosivuja teemme. Teille kaikille. Erottelematta ja jakamatta.

”

Tästä numerosta alkaen Espoossa ja Kauniaisissa aiemmin ilmestynyt Esse, Vantaalla ilmestynyt Vantaan Lauri, Helsingissä ilmestynyt Kirkko ja kaupunki sekä verkossa ilmestynyt On muutamia Valomerkki.fi ovat nyt yksi ja sama asioita, joita Kirkko ja kaupunki, joka ilmestyy ilman kirkko ei ole neljänä vähän erilaisena versiona: kirkko.” kaupungin mukaan kolmena paperilehtenä ja verkkolehtenä. Paperilehti ilmestyy kahden viikon välein. Verkkolehteen toimitamme uutta aineistoa päivittäin. Teemme Kirkko ja kaupunkia hyvän tähden. Haluamme olla osaltamme edistämässä hyvää elämää pääkaupunkiseudulla. Olemme häpeämättömän kaupunkilainen ja häpeämättömän kirkollinen Kirkko ja kaupunki. Emme ole pelkästään kirkkolehti emmekä vain kaupunkilehti. Olemme kirkko- ja kaupunkilehti. Erottelematta ja jakamatta. Viime vuosisadan merkittävimpiin kirkon uudistajiin kuulunut saksalainen pappi Karl Rahner sanoi, että 21. vuosisadan kristitty on mystikko, tai sitten kristittyjä ei ole. On muutamia asioita, joita ilman kirkko ei ole kirkko. Mystiikka, hengellisyys, kuuluu ilman muuta niihin. Myös diakoniaa, hädässä olevien auttamista ja taistelua hyvän puolesta, pidetään tuntomerkkinä, jota ilman kirkko ei ole kirkko. Hengellisyys ja hihojen kääriminen eivät ole vaihtoehtoisia tapoja olla kristitty vaan yhtä ja samaa. Erottelematta ja jakamatta. Sillä mielellä me uutta Kirkko ja kaupunkiakin teemme. Tämän vuosisadan urbaania arkimystiikkaa etsivät löytävät toivottavasti hengen ravintoa sivuiltamme, samoin kuin muuten vain hyvästä elämästä kiinnostuneet. Luulen sitä paitsi, että nuo kaksi piirrettä ja pyrkimystä löytyvät meistä jokaisesta. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

En näe alkua, en uutta vuotta tai aamua, pelkästään sarjan luopumisia. Yö ei tunnu lyhenevän, puut pysyvät mustina ja paljaina. Sinun tahtosi ja tahtisi ja minun toivoni ja toiveeni eivät kohtaa. Päiväni tuntuvat turhilta, ja koko ajan niitä on vähemmän. Minulla on laiskat kädet ja kivisydän, käännyn aina selin. Lohduta, pehmitä, lämmitä minua.

Lainasanat

”

Intuitiivinen päätöksenteko on ylivertaista silloin, kun ratkaisu pitää löytää nopeasti. Samoin silloin, jos tietoa on liikaa tai liian vähän.” Tutkija, taiteen tohtori Asta Raami sivulla B 8

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

19.1.2017 numero 1 Kirkko ja Kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN Kannen kuva: Sirpa Päivinen

TAUSTAT JA ILMIÖT

Koko pääkaupunkiseudun Kirkko ja kaupunki Uudistuneessa lehdessä on entistä enemmän luettavaa kolmena versiona, kahdessa eri osiossa. Teksti Hanna Antila Kuva Timo Saarinen

irkkoon kuuluvat suomenkieliset Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ovat nyt ensimmäistä kertaa saaneet kotiinsa uudistuneen Kirkko ja kaupungin. Lehdessä on kaksi osaa: joka kaupungissa hieman erilainen A-osa, josta löytyvät myös seurakunnalliset ilmoitukset ja menovinkit, sekä joka kaupungissa samanlainen B-osa. Koska uusi lehti syntyi kolmen eri lehden eli Kirkko ja kaupungin, Essen ja Vantaan Laurin yhdistyessä, logossakin näkyy kolminaisuus. Lehden visuaalisen ilmeen sekä printissä että verkossa ovat suunnitelleet Jenni Kiviniemi ja Katja Nirkkonen Aste Helsingistä. – Suunnittelussa tavoitteena olivat ennen kaikkea luettavuuteen liittyvät seikat, mutta myös yhdistävän linjan löytyminen. Haluttiin luoda kokonaan uusi julkaisu, ei lehteä, joka muistuttaa jotakin niistä kolmesta, jotka yhdistyivät, Jenni Kiviniemi kertoo. – Lehden pitää olla kaupunkilaisia palveleva, mutta myös sellainen, jonka tunnistaa kirkolliseksi julkaisuksi. Helsinkiläiset, jotka saivat aiemmin Kirkko ja kaupunki -lehden joka viikko, saavat

nyt tottua siihen, että lehti ilmestyy joka toinen torstai. Lukemista on kuitenkin aiempaa enemmän. Helsinkiläiset saavat luettavakseen 32-sivuisen lehden, espoolaiset 28-sivuisen ja vantaalaiset 24-sivuisen. Vantaalaisille uutta on koko lehti, sillä Vantaan Laurin viimeinen numero ilmestyi joulukuussa. Myös espoolaisten ja kauniaislaisten oman lehden, Essen, tarina päättyi vuoteen 2016. Helsinkiläisille uutta on lisäksi lehden muoto, niin sanottu leikattu tabloid. – Leikattu tabloid tarkoittaa sitä, että painokoneesta syntyvä lehti on käsitelty raakakokoa pienemmäksi, sillä siitä leikataan ikään kuin valkoiset marginaalit pois. Kotiin tulee 13 prosenttia vähemmän paperia, tuotantopäällikkö Timo Karonen Kotimaa Oy:stä sanoo. Leikattavat reunat menevät suoraan paperitehtaalle, missä niistä tehdään kierrätyskuitua. Kirkko ja kaupunki -lehti painetaan Sanomapainossa Vantaalla. Ensimmäinen painos on noin 340 000, ja jatkossa painoksen koko vaihtelee seurakuntien jäsenmäärän mukaan. Kirkko ja kaupunki ei ole vain painettu lehti, vaan myös verkkomedia. Kolmen eri

lehden yhteisenä verkkomediana aloittaneen Valomerkin tilalle on tullut verkkomedia Kirkkojakaupunki.fi. Sieltä löytyvät myös näköislehdet ja jutut ilmaiseksi.

”

Lehden pitää olla kaupunkilaisia palveleva, mutta sellainen, jonka tunnistaa kirkolliseksi julkaisuksi. Jenni Kiviniemi

Uutiset julkaistaan jatkossa lähtökohtaisesti verkossa, kun painettu lehti keskittyy pidempiin, taustoittavampiin ja ajankohtaisia aiheita eteenpäin vieviin juttuihin. Uusi ilme ja nimi näkyvät myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa. Kirkko ja kaupunki -mediaperheeseen kuuluu lisäksi supersuosittu Jouluradio. ■

”

Ota aikaperspektiiviksi hauta: miten olet tyytyväinen koko elämäsi.

”

Mutta vaikka olin epäonnistunut jäällä, olin kävellyt omin jaloin jäältä pisteaitioon. Siitä tajusin, että olen yhä olemassa.

PSYKOLOGI SATU LÄHTEENKORVA MENAISET.FI

Naisen ei tarvitse eikä pidä juosta sisäistämiensä vaatimusten piiskaamana, eikä katsella levottomana sivuilleen. Hän riittää.

TAITOLUISTELIJA KIIRA KORPI TUNNE & MIELI -LEHDESSÄ 6/2016, WWW.MTKL.FI

PASTORI HILKKA OLKINUORA KOTILIESI.FI-KOLUMNISSA

= Meneillään olevia kaavoitushankkeita on

k jo

KAUPUNGINKALLIO E sp

äy

Saarniraivio

lä

n Fin Finnoo n t ie

Tu r u nv

SEPÄNKYLÄ

äylä

KUURINNIITTY Smedsinmetsä Kuurinmetsä Vassholmsberget Rönnängen

Lillträsk

Riimukallio Grimängen Grimängen Källkärr Söderskog Bosmalm

nti

Fin

Henttaanmetsä

Malminmetsä

Kirkkoon liittyi Espoossa viime vuonna 929 ihmistä eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin liittyjiä oli 967. Kirkosta erosi 2339 ihmistä, kun edellisvuonna eroajia oli 2310. Espoon seurakuntien jäsenmäärä oli 16 8974 eli 563 henkeä edellisvuotta pienempi. Seurakunnista Olarissa ja Tapiolassa väkimäärä nousi hieman. Luvut ovat vielä ennakkolukuja. Koko maassa kirkkoon liittyi 16 982 ihmistä vuonna 2016 ja kirkosta erosi 50 119 henkeä. Eronneita oli jonkin verran enemmän ja liittyneitä vähemmän kuin vuonna 2015. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2016 lopussa yhteensä 3 956 277 ihmistä. Kirkkoon kuului vuodenvaihteessa 71,9 prosenttia suomalaisista.

Espoossa 929 liittyi kirkkoon

Suna

Saarnilaakso

Kirkot täyttyivät joulunpyhinä

Espoonlahden kirkon peruskorjaus valmistuu aikataulun mukaan kesäkuun alkupuolella ja kirkko on seurakunnan käytössä syksystä alkaen. Peruskorjauksen harjannostajaisia vietettiin tiistaina 17. tammikuuta. Kiinteistöjohtaja Jorma Jussilaisen mukaan remontti on edennyt suunnitelmien mukaan. Remontin aikana toiminta järjestetään pääasiallisesti Soukan kappelilla.

Ymmersta Tuomarila

Vantinkorpi

Kirkon peruskorjaus pysyy aikataulussa

KAUNIAINEN

ESPOON KESKUS Suvela

GRAFIIKKA MAIJA SAARI

SANNA KROOK

Kartan lähteet: Espoon kaupunki ja Espoon ympäristöyhdistys Espyy

Espoon seurakuntien joulutapahtumissa kuten hartauksissa, Kauneimmissa joululauluissa ja kirkkokonserteissa sekä lasten ja nuorten joulukirkoissa kävi joulukuussa yhteensä noin 81 000 henkeä. Koko pääkaupunkiseudulla kirkoissa kävi reilut neljännesmiljoona ihmistä. Pelkästään jouluaattona Espoon seurakunnat järjestivät kuusikymmentä jouluhartautta ja jouluyön messua. Kauneimpia joululauluja laulettiin 13 500 ihmisen voimin kaikkiaan 85 tilaisuudessa. Lähes yhtä monelle joulunodotukseen kuului tänäkin vuonna jouluinen kirkkokonsertti. Kävijätiedot kerättiin alkaen ensimmäisestä adventista eli tänä vuonna 27.11. ja päättyen tapaninpäivään 26.12. Joulumyyjäiset, näyttelyt tai normaali viikkotoiminta eivät ole mukana tilastoissa.

JUKKA GRANSTRÖM

”

VANTTILA

Puolarmaari

Malminmäki

Harmaakallio LATOKASKI tu

öy

Tillinmäki

n kiö

Puolarmetsä Friisinkallio

Latokaskenniitty

OLARI

NÖYKKIÖ

Keskuspuisto

Koira-aitaus

Ulkoilureitti ja latu

Luontopolku

Luonnonsuojelualue

Pysäköintialue

Ali- tai ylikulku

Perinneympäristö

Linja-autopysäkki

Ulkoilureitti tai latu Kuntorata ja latu

Espoon keskuspuistoa halkovia ja viistäviä kaavoitushankkeita.

Radiomasto

Espoon keskuspuistoa uhkaa kutistuminen Asuinrakentaminen ja suunnitteilla oleva Espoonväylä saattavat nakertaa keskuspuistoa.

spoon Keskuspuistoksi mielletty metsä voi tulevina vuosina kaventua ja pirstoutua, kun rakennushankkeet etenevät alati kasvavassa kaupungissa. Keskellä Espoota rusettimaisena levittäytyvälle Keskuspuistolle kaavoitetut rajat ovat nykyistä metsää pienemmät. Reuna-alueille voidaan kaavoittaa esimerkiksi asuntoja. – Reuna-alueiden nakertamista on vaikea estää, jos ne ovat yleiskaavassa asuinrakentamiseen varattuja alueita, toteaa ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki Espoon ympäristökeskuksesta. Keskuspuisto muodostaa viheryhteyden merenrannasta Nuuksioon. Suunnitteluvaiheessa oleva Espoonväylä kuitenkin huolettaa niin Lähteenmäkeä kuin Espoon ympäristöyhdistystäkin (ESPYY). LÄHTEENMÄKI HUOMAUTTAA, että Keskuspuiston halkaiseva väylä voi helposti katkaista kapean ekologisen yhteyden. Yhden vaihtoehdon mukaan nelikaistainen väylä kulkisi Suo-

menojalta Puosmalmin ja Söderskogin läpi nykyiselle Espoonväylälle. Reitin läheltä löytyy esimerkiksi arvokas virtavesikohde Finnoonpuro. Alueella on havaittu myös liito-oravia ja lepakoita. – Liito-oravia ja muita luontoarvoja pystytään väistelemään. Viheryhteys on suunnittelussa tiedostettu, mutta ei se tietenkään ennallaan pysyisi, Lähteenmäki sanoo. Ym p ä r i s tö ke sku k s e n j a ESPYY:n mielestä olisi parempi, jos väylä noudattaisi enemmän nykyistä Finnoontien linjaa. – Kyseenalaistan koko väylän tarpeellisuuden Espoon kaupungin nykyisten ilmastotavoitteidenkin valossa, linjaa ESPYY:n puheenjohtaja Virpi Sahi. Arkkitehti Antti Uusitupa kaupunkisuunnittelukeskuksesta sanoo, että Keskuspuisto on pyritty huomioimaan Espoonväylän suunnittelussa mahdollisimman hyvin. Katulinjauksella voidaan väistää tärkeitä luontoarvoja ja ekologiset yhteydet korvata esimerkiksi tien ylittä-

villä, kasvillisuuden peittämillä viherkansilla. – Kadun rakentaminen metsäiseen ja pinnanmuodoiltaan vaihtelemaan maastoon muuttaa maisemaa vääjäämättä, mutta luonto- ja virkistysarvojen säilyminen on ratkaistavissa suunnittelun keinoin, Uusitupa sanoo. KESKUSPUISTO ON yleiskaavassa rajattu 880 hehtaarin suuruiseksi alueeksi. Nykyisin metsäistä aluetta on ESPYY:n mukaan yli 1100 hehtaaria. Puistoa koskettavia asemakaavahankkeita on niin itä- kuin länsiosassa. Yhdistyksen mukaan siis yli 200 hehtaaria metsäistä luontoa on ainakin periaatteessa vaarassa. Kokonaiskuvaa käynnissä olevien hankkeiden vaikutuksista puistoon on vaikea saada. Lähteenmäki toteaa, että suunnitelmat etenevät eri tahdissa asemakaava kerrallaan. – Asemakaava ei tarkoita, että luonto on heti menetetty, vaan se voi tarkoittaa myös sitä, että alue vahvistetaan virkistysalueeksi. Mutta kyllä siellä on vanhastaan ikään kuin saarekkeita, jotka työntyvät puistoon. KIIRA KOSKELA

”

Onnellisuuspuhe on usein hirveän kepeää ja pinnallista, mutta todellisuudessa hyvään pyrkiminen on älyttömän vaikeaa. TEOLOGIAN TUTKIJA OLLI-PEKKA VAINIO HS.FI

Espoo varautuu hätämajoitukseen Espoon kaupunki on tehnyt suunnitelman sen varalle, että laittomasti maassa oleskelevien määrä kasvaa nopeasti. Kaupunki on nostanut omaa valmiuttaan sekä keskustellut yhteisistä toimista Espoon seurakuntayhtymän ja Punaisen Ristin kanssa. Asiasta kertoi Yle Uutiset. Kyse on lyhytaikaisesta hätä- ja kriisimajoituksesta, johon turvauduttaisiin tilanteen vaatiessa. Paperittomien määrän odotetaan kasvavan kielteisten turvapaikkapäätöksien lisääntyessä, koska kaikki kielteisen päätöksen saaneet eivät palaa vapaaehtoisesti lähtömaahansa.

Kesätöitä tarjolla hautausmailla Espoon seurakuntayhtymä hakee Kappelin, Kellonummen ja Kirkon hautausmaille kaksikymmentä iältään 16–17-vuotiasta nuorta kesätyöntekijää yhden kuukauden mittaiseen työsuhteeseen. Työtehtäviin kuuluu hautausmaiden yleishoitoa ja hautojen hoitoa, muun muassa kitkentää, haravointia, kukkapenkkien hoitamista ja nurmikon leikkaamista. Työt alkavat kesä-heinäkuussa 2017. Hakijan tulee olla työsuhteen

Päätösvalta Espoo auttoi Pakistanin köyhiä perheitä

400

evankelisluterilaista seurakuntaa on nyt Suomessa. Vuoden alussa tapahtui kahdeksan seurakuntaliitosta.

alkaessa 16 vuotta täyttänyt. Haku päättyy 24.2. klo 12. Lisätietoa ja sähköinen hakulomake: www.espoonseurakunnat.fi.

Kaupunginmuseo kerää muistoja sisällissodasta Espoon kaupunginmuseo kerää Espooseen ja espoolaisiin liittyviä muistoja, muistelmia, tarinoita, valokuvia, päiväkirjoja, postikortteja, kirjeitä ja tietoa vuosien 1917–1918 tapahtumista. ”Espoo sisällissodassa” -hankkeen tavoitteena on tuottaa paikallishistoriaa käsittelevä historiapaketti kuntalaisten ja aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Hanke liittyy Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen. Kaupunginmuseo on kiitollinen yksittäisistä, pienistäkin tiedoista, arkisista muistoista ja valokuvista, jotka kertovat elämästä Espoossa sisällissodan aikaan. Kaupunginmuseo kerää tietoa myös vuosien 1917–1918 tapahtumien jättämistä paikallisista jäljistä ja seurauksista. Esimerkiksi omakohtaiset muistot ja kokemukset sisällissodan jälkeisestä Espoosta ovat tervetulleita. Keruuseen voi osallistua 28.2. saakka. Lisätietoja: espoonkaupunginmuseo.fi ja museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff, p. 043 824 5420.

30 000

€

Espoon seurakunnat myönsivät 30 000 euron katastrofiavustuksen Suomen Lähetysseuralle Pakistanin maanjäristyksen uhrien auttamiseen marraskuussa 2015. Maanjäristyksessä kuoli 400 ihmistä, loukkaantuneita oli 2 300 ja lähes 110 000 rakennusta tuhoutui. Tuki oli suunniteltu käytettäväksi välittömään humanitaariseen apuun kansainvälisessä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Yhteiselle kirkkoneuvostolle joulukuussa 2016 annetun raportin mukaan ensisijainen avustushanke peruuntui, koska tukea ei saatu tarvittavaa määrää. Lähetysseura ohjasi avustuksen eteenpäin paikallisen Peshawarin hiippakunnan kautta.

Hiippakunta keskitti tuen heikoimmassa asemassa olevien perheisiin. Varat käytettiin pääasiassa asuinrakennusten korjaamiseen touko-heinäkuussa 2016. Apua sai kaikkiaan 44 kotitaloutta, joihin kuului 264 ihmistä. Korjaukset valmistuivat juuri ennen monsuunikautta. Vuodelle 2017 Espoon seurakunnat ovat varanneet 80 000 euroa katastrofiapuun. Päätökset sen käytöstä tekee yhteinen kirkkoneuvosto.

PALSTA KERTOO, MITEN PÄÄTÖKSET SYNTYVÄT.

Elämä ja hyvinvointi

Yle Kuvapalvelu/Alex Gibney

Televisio ja radio

Madolla ydinohjelmaan

Israel ja USA kehittivät itsekopioituvan Stuxnet-madon päästäkseen käsiksi Iranin ydinohjelmaan. Mato levisi hallitsemattomasti yli sataan maahan ja paljasti järjestelmällisen kyberoperaation. Yle TV1 ma 30.1. klo 21.30.

Yle Radio 1 Su 22.1. klo 10 jumalanpalvelus Keski-Porin kirkosta. Virret: 172:1,3, 726:1,3,5,6, 165, 420:1–3,8, 420:9. Su 22.1. klo 11 ekumeeninen jumalanpalvelus Oulun tuomiokirkosta. Virret: 448, 419, 429. Su 22.1. klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Ma 23.1. klo 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Su 29.1. klo 10 jumalanpalvelus Pieksämäen kirkosta. Virret: 379, 130, 482:1,3, 431:1–. Su 29.1. klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Ma 30.1. klo 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia.

Yle TV 1 La 21.1. klo 14.00 Prisma: Totuus sokerista. Liiallista sokerinkulutusta pidetään yleisesti suurena terveysriskinä. Journalisti Fiona Phillips pyrkii selvittämään neljän vapaaehtoisen kanssa, mitä sokeri todella tekee kehollemme. Uusinta ti 24.1. klo 00.15. La 21.1. klo 15.10 Pisara. Mitä voisi olla Jumalan rakastaminen. Kirjailija Kirsti Ellilä. (Matt. 22:36–40). Uusinta ma 23.1. klo 11. La 21.1. klo 17.10 Inhimillinen tekijä. Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 aborttia. Oman tarinansa kertovat Mari Pulkkinen, Minna Jaakkola ja Maria Ikola. Uusinta su 22.1. klo 8.05. Su 22.1. klo 18.45 Arto Nyberg. Suorassa lähetyksessä haastateltavana muun muassa rouva Tellervo Koivisto. La 28.1. klo 8.05 Prisma: Parannus Alzheimerin tautiin. Vuosien epäonnistumisten jälkeen parannuskeinon löytäminen Alzheimerin tautiin on viimeinkin ottanut vallankumouksellisen edistysaskeleen. La 28.1. klo 15.10 Pisara. Räppäri

Daikini eli teologi Lauri Kemppainen ammentaa inspiraatiota uskon ja epäuskon jännitteestä. (Mark. 9:20–24). Uusinta ma 30.1. klo 11. Su 31.1. klo 5.55 Kaikuja tuonpuoleisesta. Millaisia viestejä tuonpuoleisesta lähetetään? Entä miten prinsessa Märtha Louise luonnehtii suojelusenkeleitä? Mikkel Munch-Fals tapaa myös professorin, joka on tuntenut Istuvan Härän hengen omassa kehossaan.

Yle Teema Ma 30.1. klo 21.00 Mestariteos: Kristuksen ristiltäotto. Rogier van der Weydenin 1430-luvulla valmistunut ”Kristuksen ristiltäotto” on vaikuttanut merkittävästi taidehistoriaan. Teos on esillä Prado-museossa Madridissa ja se on yksi eniten kopioiduista maalauksista. Uusinta ti 31.1. klo 17.

Luther ei ollutkaan ankeuttaja Totta, epätotta vai sittenkin epävarmaa tietoa? Luthermeemit opastavat hyvään elämään ja pöllyttävät 500 vuotta täyttävään luterilaisuuteen liittyviä harhakäsityksiä. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Harri Vaalio

aikka tietäisin, että maailma loppuu huomenna, istuttai sin puuntaimen vielä tä nään.” Tapiolan seurakunnan pastori Jussi Koivisto lukee kännykän ruudulta tunnetun Martti Lutherin nimissä kul kevan lentävän lauseen. Kyseessä on

myös yksi Luther-meemeistä, joita jul kaistaan Espoon seurakuntien Face book-sivulla. Ensimmäinen meemi julkaistiin viime viikolla. Luther-meemit liittyvät maail manlaajuiseen reformaation merkki vuoteen, jota vietetään marraskuun alkuun 2017 saakka. Reformaation

Toimittajalta

Uudistuva kunta etsii tulevaisuuden tekijöitä Värejä etsimässä

Tiededokumentti 1/3: Maapallon värit. Planeettamme tarina perustuu viiteen väriin. Valkoinen auringonvalo on kaikkien spektrin värien lähde, ja okran väri merkitsee hetkeä, jona elämästä tuli mahdollista. Helen (kuvassa) pitelee syvän sinistä lapislatsuli-korukiveä. Yle Teema to 2.2. klo 21.

Moni espoolainen ja kauniaislainen on viime aikoina saanut puhelun, jossa pyydetään kuntavaaliehdokkaaksi. Joku on voinut saada tällaisia puheluita useammaltakin suunnalta. Varmasti tuntuu hyvältä, että joku on ajatellut juuri sinua ja tekemisiäsi ja tullut siihen johtopäätökseen, että sinussa on ainesta kotikuntasi päättäjäksi. Sinuun siis luotetaan. Nyt eletään 9. huhtikuuta pidettävien kuntavaalien ehdokashankinnan kiivainta

aikaa. Vaaleihin on aikaa yksitoista viikkoa, ja viimeisetkin ehdokkaat nimetään reilun viiden viikon kuluttua, jolloin ehdokaslistat on jätettävä kuntaan. Näissä vaaleissa valittavat valtuustojen, lautakuntien ja muiden toimielinten jäsenet ovat poikkeuksellisen suuressa roolissa tulevaisuuden tekijöinä. Sosiaali- ja terveyssektori, joka on todella laaja toimiala, siirtyy suunnitelmien mukaan muutaman vuoden kuluttua

3×

VINKIT VERKOSSA

Meemi on netissä leviävä ytimekäs ajatus, johon liittyy kuva. Meemi tarkoittaa myös tyyliä tai tapaa, joka leviää kulttuurissa ihmiseltä toiselle. Meemin juuri on kreikan kielen sanassa ”mimesis”, jäljittelijä. Luther-meemeihin on valikoitu monenlaista materiaalia. Yhtenä teemana on Lutherin näkemys hyvästä elämästä. Joissakin meemeissä Lut-

”

Moni voi huomata, että ainoa tieto Lutherista osoittautuukin vääräksi.”

Jussi Koivisto

herin ajatusta on muokattu ja tuotu moderniin ympäristöön. Sisällöltään painavien Luther-meemien joukosta löytyy myös hätkähdyttäviä, huvittavia ja monitulkintaisia ajatelmia. Koivisto on työstänyt Luther-meemien tekstit yhdessä Auroran aluekappalaisen Hannu Mäenpään ja Espoon seurakuntien viestinnän kanssa.

Lukijan kannattaa olla tarkkana, sillä Luther-meemien joukossa on myös virheellisiä sitaatteja ja stereotypioita. Lukija pääseekin äänestämään, onko meemin sitaatti tai Luther-tieto tosi, epätosi vai sellainen, jonka historiallisuutta ei tiedetä varmasti. – Moni voi huomata, että tosiaan, ainoa juttu jonka tiesin Lutherista, osoittautuikin vääräksi, Koivisto myhäilee. Ennakkovihjeenä Koivisto mainitsee yleisen käsityksen, jonka mukaan luterilaisuus tekee elämästä kurjaa, ankeaa ja ilotonta. Intohimoiseksi Luther-faniksi tunnustautuva Koivisto löytää luterilaisuudesta pikemminkin dynaamisuutta, iloisuutta ja hyvyyttä. – Viime vuosina minulle on tullut tärkeäksi erityisesti luterilaisuuden inhimillisyys, lempeys ja ihmiselämän monimuotoisuuden arvostaminen, hän sanoo. ■

”

Vaaleihin on aikaa yksitoista viikkoa, ja viimeisetkin ehdokkaat nimetään reilun

päättäjät taas eivät välttämättä innostu muuttamaan totuttuja kuvioita. Etenkin nyt ehdokkaiksi tarvitaan henkilöitä, jotka haluavat kehittää yhteisiä asioita eteenpäin, kykenevät ajattelemaan laajasti ja katsomaan huomiseen. Päättäjiksi tarvitaan aina ihmisiä, joilla on jalat maassa ja jotka haluavat antaa omaa osaamistaan ja aikaansa yhteisille asioille. Jos saat puhelun, mieti ainakin yön yli.

Mauno Mannelin/Espoon kaupunginmuseo

Muotoilijoita, ammattiväkeä ja opaalin hehkua Keskiviikkona 25.1. klo 18 Marjatta Sarpaneva luennoi Kamussa (Weegee, Ahertajantie 5) muotoilijan ja ammattiväen roolituksesta teollisuudessa ja 1.2. Pirkko Sillanpää Kauklahden lasitehtaan valaisintuotannosta. Asiantuntijaluennot ovat osa Kamussa esillä olevaa näyttelyä Lasin aika, joka kertoo Kauklahden lasitehtaasta. Luennoille on vapaa pääsy ja sen jälkeen on mahdollisuus tutustua Lasin aika -näyttelyyn klo 19.30 saakka.

Piirrä taiteen keskellä Niin aloittelevat kuin edistyneemmätkin piirtämisestä kiinnostuneet pääsevät joka kuukauden viimeisenä lauantaina piirtämään Emmassa (Weegee, Ahertajantie 5) ohjaajan johdolla. Havainnosta kuvaksi – luovaa piirustusta taiteen keskellä ensimmäistä kertaa lauantaina 28.1. klo 13–14.30. Osallistuminen ja piirustusvälineet sisältyvät museolipun hintaan. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajana toimii kuvataidekasvattaja Tero Hytönen.

Lelut osaavat puhua

viiden viikon kuluttua.” kunnan vastuulta maakunnalle. Jäljelle jäävät karkeasti ottaen hyvinvointi-, ympäristö-, elinkeino- sekä koulutuspalvelut. Siitä, millaisen roolin uudistuva kunta valitsee, päättävät nyt valittavat luottamushenkilöt. Oivaltavien ja tulevaisuuteen katsovien päättäjien ohjauksessa kunnasta voi tulla asukkaiden ideoiden mahdollistaja ja notkea palvelukokonaisuus, jonka keskiössä on kuntalainen tarpeineen ja toiveineen, eivät hallintorakenteet. Varovaiset

menovinkki

Sakari Kiuru/Helsingin Kaupunginmuseo

500-vuotisjuhla osuu yksiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kanssa. Koivisto toivoo, että juhlavuosi aiheuttaa suomalaisille ahaa-elämyksiä ja yllätyksiä. – Luterilaisuus on niin suomalaisuuden ytimessä, että uskonpuhdistuksen vaikutusta voi olla jopa vaikea erottaa. Luterilaisuus on vaikuttanut jokaiseen, joka on elänyt Suomessa vähänkään pitempään, tiedostamme tai haluamme sitä tai emme.

Tehtävä oli Koiviston mielestä haastava, vaikka hän on tehnyt Lutherin ajattelusta väitöstutkimuksen vuonna 2012. Syynä on materiaalin runsaus: Luther oli tuottelias teologi, jolta on säilynyt arviolta yli 60 000 sivua monenlaisia teoksia. Koiviston mielestä sosiaalinen media sopii hyvin Lutherin ajatusten välittämiseen. 1500-luvun reformaattorit käyttivät oman aikansa uusinta viestintäteknologiaa eli kirjapainotaitoa, jonka ansiosta Lutherin ajatukset tavoittivat laajan lukijakunnan. Joitakin Lutherin teoksia painettiin 500 000 kappaletta.

Ari Karttunen / EMMA

Luther somettaa! Luthermeemit esittelevät tunnetun teologin tuoreessa valossa. Reformaatio alkoi vuonna 1517, kun Martti Luther julkaisi 95 teesiä anekauppaa vastaan.

Paula Huhtala paula.huhtala@ kirkkojakaupunki.fi

Lelut eivät ole mykkiä, vaikka niin voisi luulla. Nallet, nuket ja muut lelut kertovat monen monta tarinaa omasta ajastaan ja joskus myös leikkijöistään. Lelumuseo Hevosenkengän (Weegee, Ahertajantie 5) opastuksella Lelujen kertomaa lauantaina 28.1. kello 15 kuullaan, millaisia tarinoita erityisesti museon vanhimmilla leluilla on kerrottavanaan. Opastukselle lähdetään lelumuseon ovelta ja se sisältyy pääsylipun hintaan Merja Räty

Kuulutuksia

Tilaisuuksia

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu keskiviikkona 25. päivänä tammikuuta 2017 klo 18.00 Espoon kaupungin valtuustotalossa, Espoonkatu 5 Käsiteltävät asiat 1. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan valinta 2. Yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan valinta 3. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenten valinta 4. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenten henkilökohtaisten varajäsenten valinta 5. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan valinta 6. Ero arvioinnin johtokunnan varajäsenen tehtävästä; Anja-Riitta Luoma 7. Henkilöstöohjelma 2017–2021 8. Yhteisen seurakuntatyön ohjelma 2017–2021 9. Kiinteistö- ja tilaohjelma 2017–2021 10. Espoon seurakuntien viestintäohjelma 2017–2021

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 24.01 klo 19 Ronny, Thylin, Lassus ja Ahlberg. Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12 tai esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat järjestetään joka toinen viikko, viimeinen esirukousilta järjestetään 16.05. Seuraava esirukousilta 07.02. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Karmel-yhdistys Suomen Raamatun ja Israelin puolesta

Karmelin tilaisuudet löydät kotisivulta www.karmel.fi.

Israel-teemaillat ja -tilaisuudet Maitoa ja hunajaa -illat ja lauluillat Raamattupiiri ja rukouspiiri karmel@karmel.fi, 044 747 1100

Kuulutus ja asialista pidetään nähtävänä 18.–25.1.2017. Espoo 10.1.2017

Kaikille avoimia luentoja Kaikille avoimia matkoja Luennot joka ke klo 13 Agricolan kirkon krypta, Tehtaank. 23, Hki. Tervetuloa uusien virikkeiden pariin viihtymään ja saamaan uusia ystäviä! Edull. kahvit 11.30

25.1. Oopperalaulajan ilot ja murheet Taru Valjakka, oopperalaulaja 1.2. Islamin haaste Juhani Pörsti, pastori, maahanmuuttajatyön asiantuntija 8.2. Miksi ihmeessä rukoilisin? Riitta Laakio, rovasti 15.2. Hyvinvointi ja jaksaminen Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija 22.2. Rakastava Jumala Tommy Hellsten, terapeutti, kirjailija 1.3. Yksinäisyyden tuska ja ihanuus Olli Valtonen, Helsinki Missio

19.–21.3. 10-vuotisjuhlaristeily Silja Serenadella Tukholmaan Matkaohjelmassa mm. luennot: Voiko metsästä ja puista saada voimaa? Sinikka Piippo, kasvitieteilijä, professori 100 v. suomalaista terveyttä! prof. Jussi Huttunen. Hinnat alk. 195 e/hlö/ 2 h hytti. 27.–31.5. Split ja Dubrovnik, Kroatia, ilmoitt. 27.1. menn.! Tarkempi matkaohjelma netissä. Hinta 1290 e/hlö/2 h huone. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Kon-Tiki Tours/MatkaSeniorit. Info: ti ja to klo 15-18 Tellervo Lankinen, puh. 0400 724 646 tai Ensio Klemi, puh. 050 301 6941 tai seniorifoorum@luukku.com

Katso lisää: www.seniorifoorum.ﬁ/helsinki

Stig Kankkonen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Hammashoitoa Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi Korsontie 6 • 01450 Vantaa

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luetettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palvelukseen halutaan

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Vuokrata halutaan Rauhallinen työssä käyvä savuton 32v. mies etsii vuokra-asuntoa Helsingin kantakaupungista 1.2. alkaen. 0414668649 Shalom! Israelin ystävä etsii asuntoa vuokralle, max.1krs. 041-4896598 (tekstiviesti ensin) smallstepgiantleap@live.com

Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot ark. 8-16 palvelujohtaja Mona Jonsson puh 0207995651. lisätietoja: www.kotisisar.fi

Vuokralle tarjotaan Kalustettu huone 18 m2, oma sis.käynti ja kph, postinro 00790, määräaikaisena esim. 4.6.2017 asti. Vuokra 480 e/kk sis vesi. Yst. tied. majaklaani@outlook.com

Yksiö hyvillä liikenneyhteyksillä. Ei eläimiä eikä tupakointia. Luottotiedot ok. Puh.050-4115466

Siivouspalveluja LISÄÄ VERKOSSA

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Seurat

Palveluja tarjotaan

Lestadiolainen UUSHERÄYS

27.1 klo 14 seurat Vuosaaren katukappelissa Vuotie 45 – Raimo Vanninen 29.1 klo 13.30 seurat Rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B Lupaus Pyhästä Hengestä (Joh. 14) – Kaisa Halme Angolan kuulumiset – Kaisa ja Erkki Halme

HERÄNNÄISSEURAT su 22.1. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Iso Kylät. 1, keitto ja seurat. klo 15 Loviisan srk-koti, It. Tullik. 6. ti 24.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri ”Väärinymmärretty Luther”, H.-C. Daniel; Salomonkatu 17D, 2.krs. (Autotalo, Kamppi). ke 25.1. klo 19 Körttikoti, Ratak. 1a A3, 3.krs. Hki. to 26.1. klo 18 Matinkpli takkah., Liisankj. 3, Espoo. su 29.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, laulu E. Ruuttunen, Myllykallionrne 1, Hki;ruokailu ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Jakomäen kko, Jakomäenp. 7, Hki. Kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17D, 2.krs, Hki; mm. T. Kristoffersson, Väyrynen-Si. ma 30.1. klo 18 veisuut Samilalla, Ostosraitti 2 B, Tuusula. ti 31.1. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. papink. 2, Hki. Mus.-harj. klo 17. ke 1.2. klo 18.30 Paavalinkirkon alasali, Sammatint. 5, Hki. TULOSSA: la 4.2. klo 10-16 Uudet veisuut -päivä Seuratuvalla.

Adresseja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Ihmiset JA ELÄMÄ

Uusi elämä alkaa Miltä tuntuu saada ensimmäinen vauva, menettää puoliso, vaihtaa maata? Elämänmuutos on tilaisuus nähdä itsensä toisin. tekstit Anu Heikkinen, Marjo Kytöharju, Nina Riutta ja Pihla Tiihonen Kuvat Sirpa Päivinen

örkeän hedelmällinen hetki. Näin kuvailee Mielenterveyden keskusliiton toiminnan johtaja Olavi Sydänmaanlakka suurta elä mänmuutosta, kuten vanhemmaksi tule mista, leskeksi jäämistä tai uuteen maahan muut tamista. Kun elämä menee uusiksi, ihmisen täytyy muut taa rutiinejaan. Toistoista syntynyt perusturvalli suus järkkyy, mutta Sydänmaanlakan mielestä muu toksessa on makunsa. – Muutokseen liittyvässä kriisissä tulee mieti tyksi, mihin olen menossa ja mikä tekee minut arvokkaaksi. Minäkuva muuttuu. Sydänmaanlakan mielestä elämän tarkoitus on vuorovaikutuksessa. Kun läheisiä katoaa ympäriltä, ihminen menettää samalla peilit, joista on katsonut itseään. Näin käy niin kauas muuttavalle, puolison menettävälle kuin töistä vanhempainvapaalle siir tyvällekin. – Leskeksi jäänyt anoppini kiteytti, että tämä on kolmas elämä. On ollut aika ennen parisuhdetta ja sitten perhejakso puolison ja lasten kanssa ja nyt tämä uusi vaihe.

Yksinäisyyden uralle joutuminen on Olavi Sydänmaanlakan mielestä elämänmuutoksessa isoin riski. – Esimerkiksi lapsiperheiden yhteys samassa tilanteessa oleviin on tosi tärkeää. Kasvattaminen on keveämpää porukassa. Olen vieläkin läheinen monien lasteni pikkulapsiajan naapureiden kanssa, koska heidän kanssaan jaettiin niin paljon arkea. Miten uusiin ihmisiin sitten tutustuisi? Sydän maanlakka mainitsee yhdessä liikkumisen yhtenä luontevana tapana päästä juttusille. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa mielenterveyttäkin. – Minulle tupakanpoltto oli pitkään luonteva keino päästä yhteyteen toisten kanssa. Se oli sosiaa lisuuden harrastamista, mutta sai keuhkot niin heik koon kuntoon, että on ollut pakko etsiä uusia tapoja. Jos yhteyttä muihin ei elämänmuutoksen kes kellä löydy, Sydänmaanlakka suosittelee ammatti apua. – Ammattiapu varmistaa, että on peilipintaa tar kastella elämänsä liikahduksia. Kaikista muutoksista kyllä selviää, kunhan on ihmisiä, joiden kanssa elää niitä läpi.

”

Kaikista muutoksista selviää, kunhan on ihmisiä, joiden kanssa elää niitä läpi.”

Olavi Sydänmaanlakka

Annamari Jääskeläistä tukivat surussa muun muassa käsipallojoukkueen pelikaverit.

Vauva tuli taloon

ullessaan Kätilöopistolta kotiin Korsoon Anni Seppälä, 31, ajatteli, että jos hänen lapsensa nukkuu, ehkä hänkin saa nukutuksi. Kotona ei ole naapurin vauva vieressä huutamassa. Anni ja hänen miehensä Samuel Seppälä olivat jo pitkään haaveilleet perheestä. Anni on ammatiltaan fysioterapeutti. Työorientoitunut nainen oli tottunut siihen, että pitää olla tehokas ja onnistuva. Alkuraskauden aikana mieli muuttui. – Olin töistä stressaantunut ja minulle alkoi tulla varhaisia supistuksia. Silloin tajusin, että duuni on vain duunia. Elämässä on vähän tärkeämpiäkin juttuja. Senni-vauva oli syntyessään pienikokoinen. – Sairaalasta kotiin päästyäni olin tissit piukeina ja mietin, mistä minä tiedän, syökö vauva tarpeeksi. Tavallaan olin varma lapsen kanssa, mutta samalla epävarma. Hyvin meillä silti on mennyt. Senni on ihan itse halunnut syödä kolmen tunnin välein. Heti syntymän jälkeen vauvan kanssa ei saanut mennä ulos. Anni Seppälä oli tottunut liikkumaan, tekemään ja menemään. – Senni oli viikon vanha, kun minusta tuntui, että seinät kaatuvat päälle. Kävinkin kiertämässä Ankkalammen muutamia kertoja, ja Senni jäi isin kanssa kotiin. Kävelin myös rappusia edestakaisin ja sain pientä hikeä päälle. Olin, että vau! Seppälä kertoo. Tammikuun alussa Senni täytti viisi kuukautta. Anni Seppälä odottaa jo malttamattomana, että tyttö kasvaisi ja he voisivat lähteä vaikka Hop Loppiin riehumaan. Seppälästä tuntuu, että nykyisin hän on aina vähän väsynyt. Mitään ylimääräistä ei jaksa, ellei ole pakko. Jos on monta huonosti nukuttua yötä takana, on pinna kireällä, eikä silloin jaksa vauvan itkua samalla tavalla kuin pirteänä. – Kun Senni herää vain kaksi tai kolme kertaa

yöllä, olen päivällä kuin supernainen ja voisin tehdä ihan mitä vaan! Olen levännyt ja tarmokas. Vauvan tullessa taloon parisuhteen tutut kuviot muuttuvat. Seppälän mielestä heidän perheessään on nykyisin erilaisia kivoja hetkiä. – Mieheni Samu ilmaisee enemmän sitä, että tykkää. Hän tulee usein luo ja sanoo, että olen ihana äiti tai ihana vaimo. Ei hän aiemmin ole ollut ensimmäisenä sanomassa sellaisia. Ehkä hän sanoo niin huomatessaan, että olen vähän loppu, Seppälä sanoo ja nauraa heleästi.

Avoinna uudelle rakkaudelle

annelmäkeläinen Annamari Jääskeläinen tapasi kesällä 2009 elämänsä miehen, Jannen. Kahden urheilullisen nuoren seurustelu sujui auvoisasti, kunnes Jannella parikymppisenä todettu aivosyöpä uusiutui. Alkoi taistelu, joka päättyi kaksi vuotta myöhemmin saattohoitoa antavaan Terhokotiin. – Olimme menneet jouluna kihloihin, ja hääpäiväkin oli jo sovittu seuraavalle syyskuulle. Sinne Jannen voimat eivät olisi riittäneet, mutta määrätietoisina ihmisinä päätimme, että naimisiin menemme. Intiimi hääjuhla vietettiin Terhokodissa. Janne kuoli viikko sen jälkeen, Jääskeläinen kertoo. Hän jäi vuonna 2013 leskeksi 29-vuotiaana. Kesä meni kuin sumussa. Palattuaan syksyllä töihin hän pystyi tsemppaamaan marraskuulle asti ennen kuin romahti täydellisesti. Työssä käyminen otti voimille myös työpaikan vaikeiden henkilösuhteiden vuoksi, joten Jääskeläinen jäi sieltä opintovapaalle. Hän ryhtyi viimeistelemään keskenjääneitä kieltenopintojaan ja kiersi samalla Eurooppaa. – En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman vanhempieni ja ystävieni tukea. Tärkeitä olivat myös joukkuekaverit, sillä pelatessa saattoi hetkeksi unohtaa kaiken, sanoo 16 vuotta SM-tasolla käsipalloa pelannut Jääskeläinen.

”

Tajusin, että duuni on vain duunia. Elämässä on vähän tärkeämpiäkin juttuja.”

Anni Seppälä

Jääskeläinen hakeutui myös Nuoret lesket -yhdistyksen vertaistukiryhmään, jossa hän sai tukea muilta leskiltä. Nykyään hän toimii yhden vertaistukiryhmän vetäjänä. Sporttinen nainen huokuu nyt tarmoa. Annamari Jääskeläinen kuitenkin toteaa, että vielä viime keväänä suru sai hänet uudestaan valtaansa. Häntä kaihersi sekin, ettei pari ehtinyt hankkia lapsia. – Järjellä ajatellen tilanne olisi saattanut olla vielä raskaampi, jos olisi ollut pieniä lapsia. Nyt olen kuitenkin voinut opiskella ja matkustaa mielin määrin. Erityisen hyvää ja uutta avaavaa aikaa Jääskeläiselle oli kesä 2015, jolloin hän oli opintojensa lomassa töissä urheilukaupassa Hampurissa. Kun asui ja työskenteli uudessa ympäristössä, alkoi irtautua suurimmasta surusta. Jääskeläinen päätti myös toteuttaa vuosia kyteneen unelmansa opettajan ammatista, ja viime keväänä hän valmistui saksan ja ruotsin opettajaksi. Elämä tuntuu hymyilevän muutenkin, sillä Jääskeläinen kertoo nyt deittailevansa ja olevansa avoin uudelle rakkaudelle. – Janne toivoi ennen kuolemaansa, että löydän jonain päivänä jonkun elämääni. Nyt toivon sitä jo itsekin. Osaan myös ajatella, että jotain hyvää voi vielä tapahtua. Välillä sitä on ollut vaikea uskoa. – Toisaalta olen äärettömän kiitollinen siitä, että sain tuntea monta vuotta käsittämätöntä yhteyttä niin hienon ja hyväsydämisen ihmisen kanssa.

Kolme vuotta Suomessa asunut Vladimir Ignatenko nauttii luonnosta.

”

Käyn mielelläni kävelyllä. Se rauhoittaa, ja siitä on apua myös tieteellisessä työssä.” Vladimir Ignatenko

Pietarissa ja pääsi viimeisenä opiskeluvuotenaan vaihto-opiskelijaksi Aalto-yliopistoon. Nyt hän asuu vaimonsa kanssa Kilossa, tekee väitöskirjaa ja työskentelee Otaniemessä avaruusteknologian startup-yrityksessä, joka kehittää mikrosatelliitteja hyödyntävää palvelua.

Anni Seppälä sai esikoisensa viitisen kuukautta sitten Kätilöopistolla.

”

Olen kiitollinen, että sain tuntea käsittämätöntä yhteyttä niin hienon ihmisen kanssa.” Annamari Jääskeläinen

Miljoonakaupungista metsien maahan

un muuttaa yli viiden miljoonan asukkaan Pietarista noin 270 000 asukkaan Espooseen, elämänrytmi muuttuu väistämättä rauhallisemmaksi. Kolmen vuoden aikana venäläinen Vladimir Ignatenko on huomannut, että levollisessa ympäristössä oma mielikin rauhoittuu. – Olen alkanut nähdä enemmän yksityiskohtia ympärilläni sen sijaan, että vain kiiruhtaisin eteenpäin, hän kertoo. Ignatenko on kotoisin Venäjän Kaukoidästä, läheltä Kiinan rajaa. Hän opiskeli sähkötekniikkaa

Suomi oli Vladimir Ignatenkolle tuttu muutamilta lomamatkoilta. Opiskelijaelämään oli hänestä helppo solahtaa. Myös työpaikan löytyminen auttoi sopeutumisessa. – Pidän suomalaisesta yhteiskunnasta ja siitä, että kaikki toimii. Ihmiset noudattavat sääntöjä jopa liikenteessä. Vapaa-aikaa on enemmän, kun kaikki on lähellä. Hankalinta on ollut tutustua suomalaisiin, sillä Ignatenkon työyhteisö ja ystäväpiiri ovat kansainvälisiä. Venäläisiä asuu pääkaupunkiseudulla paljon, joten kotoisaa juttuseuraa löytyy helposti. Suomalaisiin hän on tutustunut muun muassa Olarin seurakunnassa, jossa hänen vaimonsa oli harjoittelussa. – Edelleen tunnen, että minun ja suomalaisten välillä on jokin henkinen muuri. Ihmiset pitävät vieraisiin pientä etäisyyttä. Ehdottomasti parasta elämänmuutoksessa on Vladimir Ignatenkon mielestä se, että luonto on kaikkialla Suomessa niin lähellä. Hän uskoo, että on hyväksi sekä opiskelulle että työlle, että voi mennä välillä metsään pohdiskelemaan asioita. – Käyn mielelläni kävelyllä. Se rauhoittaa, ja siitä on apua myös tieteellisessä työssä ja uusien ideoiden kehittelyssä. Näillä näkymin Suomi pysyy pariskunnan kotimaana pitkään, sillä yrityksen työ on vasta alussa. – Kaipaan tietysti ystäviäni ja VIDEO VERKOSSA perhettäni Pietarissa. Onneksi sinne on nopea junayhteys. ■

Tommi Laitio aloittaa Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnistina.

Yhteistä ihmisyyttä etsimässä Tommi Laition mielestä meillä pitäisi olla laajemmalti kosketusta toisten ihmisten elämään. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ommi Laitio, 39, valittiin joulukuussa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaaajan toimialajohtajaksi. Viimeiset neljä vuotta hän on johtanut Helsingin nuorisotyötä. Sen lisäksi hänen vastuulleen kuuluvat kulttuuripalvelut, Taidemuseo, kirjasto, kaupunginorkesteri ja liikuntapalvelut. – Johtamallani sektorilla on tietyssä mielessä kysymys kaikesta hauskasta, mutta koen, että työni on vapauden edistämistä. Ihmiset ovat vapaita kokemaan uusia asioita, solmimaan uusia suhteita ja sivistämään itseään. Laitio toivoo, että hän pystyisi omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että olisimme vähän toiveikkaampia tulevasta, koska toiveikkaat ihmiset tekevät viisaampia valintoja. Jos olemme peloissamme, palaamme siihen, miten minulle käy. Silloin helposti aliarvioidaan muiden ihmisten halua hyvään ja yhteiseen hyvään. – Tehdään oletuksia, että en minä ainakaan jousta omista eduistani, koska eivät muutkaan varmaan jousta. Siitä tulee kierre, jossa todistelemme toisillemme, kuinka itsekkäitä yksilöitä olemme. NYKYIHMISET HALUAVAT Tommi Laition mielestä olla yksilöitä ja kuulua ryhmään samaan aikaan. Ryhmässä

muiden kanssa koetaan jotain, huolehditaan toisista, ollaan turvassa ja hyödyksi muille. – Itsenä tunnistetuksi tulemisen puoli on, että halutaan itse päättää omasta identiteetistä. Niin, ettei kukaan ulkopuolelta määrittele ketään esimerkiksi homoseksuaaliksi, mustaihoiseksi, heteromieheksi tai vammaiseksi. On oikeus itse päättää, kuka on. Halu olla samaan aikaan yksilö ja kuulua ryhmään korostuu nykyään, koska mahdollisuuksien määrä on suurempi kuin aikaisemmin. Muutos on tapahtunut monikulttuurisuuden, seksuaalisen vapautumisen, koulutustason ja matkustamisen tuloksena. – Odotuksemme ovat monimutkaisempia kuin ennen. Olemme haluttomia toimimaan yhteisöissä, jotka eivät ota huomioon sitä, että meillä on erilaisia toiveita, tarpeita, kykyjä ja rajoitteita kuin muilla. Harva haluaa joukon jatkoksi, Laitio sanoo. SUOMEN TULEVAISUUTEEN luottavaisesti suhtautuvien nuorten määrä on laskenut viime vuosina. Tommi Laitio on tavannut paljon nuoria, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan eivätkä töihin. Nämä nuoret miettivät, mihin heitä tarvitaan, mikä on se oma paikka tässä maailmassa. – Kyllä meistä jokainen aikuinen

voi tämän vuoksi vähän peiliin katsoa. Minkälaista maailmankuvaa luomme puheillamme? Siirrämmekö omat pelkomme seuraavalle sukupolvelle? Samaan aikaan maailma ja tieto ovat heille avoinna, ja suomalaiset nuoret ovat terveempiä ja taitavampia kuin koskaan. Laitiosta on tärkeää, että tässä ajassa puhutaan siitä, mikä on oikein ja väärin, eikä vain siitä, mikä on järkevää ja fiksua.

”

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ PUHUTAAN SIITÄ, MIKÄ ON OIKEIN JA VÄÄRIN, EIKÄ VAIN SIITÄ, MIKÄ ON JÄRKEVÄÄ JA FIKSUA.”

– Nuorille keskeisiä arvoja ovat aitous, rehellisyys ja kiltteys. Sen takia esimerkiksi videobloggareita katsotaan, koska nuoret kokevat heidän puhuvan suoraan omasta elämästään. TOMMI LAITIO lainaa talousnobelisti Amartya Seniä sanoessaan, että yhteiskunnassa pitäisi olla tavoitteena, että ihmisellä on mahdollisuus elää sellaista elämää, jota hänellä on syytä arvostaa.

– Tämä tarkoittaa, että emme vain kysy ihmiseltä, mitä hän haluaa, vaan turvaamme oikeuden rikkaisiin ja monipuolisiin kokemuksiin. Niiden, koulutuksen ja turvallisten ihmissuhteiden avulla hän voi todella päättää, mikä hänelle on hyväksi. Laition mielestä yhteiskuntamme toimii tällä hetkellä aika monessa kohdassa niin, että mitä heikompi tilanne ihmisellä on, sitä vähemmän hänellä on valinnanvapautta. – Ihminen päätyy häkkiin. Eikä häkissä oleva eläin toimi kovin fiksusti. Vapaus ei Laitiolle tarkoita oleskeluyhteiskuntaa, vaan mahdollisuutta kokea olevansa arvokas ja pystyvänsä käyttämään taitojaan yhteisönsä hyväksi. Siitä syntyy merkityksellisyyden tunne. Yhteiskunta voisi olla parempi paikka, jos kaikilla olisi vähän laajemmalti kosketusta toisten ihmisten elämään. – Kaupunki ja seurakunnat pystyvät vaikuttamaan siihen, että meille syntyy turvallisia tapoja nähdä toisenlaisten ihmisten elämään ja tunnistaa niissä yhteistä ihmisyyttä. Nähdä esimerkiksi mielenterveysongelmiin sisälle tai vaikka kirjallisuuden kautta ymmärtää, mitä on olla lestadiolainen tai millaista on ylittää Välimeri kumiveneellä, Laitio selittää.

Kolumni

Tämä ei ole 1970-luku

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

2017 EI OLE 1972 EIKÄ KANNELMÄKI OLE TAPIOLA.

NUORTEN JA AIKUISTEN vuorovaikutus menee helposti solmuun. Kun aikuinen pyytää nuorisoporukkaa tekemään tilaa kaupan sisäänkäynnillä, nuorista tuntuu, että missään ei saa olla. Kun setä tai täti ajattelee osoittavansa kiinnostusta kysymällä koulusta, nuoresta tuntuu, että taas luodaan paineita. Kun nuori haluaisi nukkua pitkään raskaan kouluviikon jälkeen, vanhemmasta tuntuu, että nuorta ei kiinnosta perheen yhteinen aika. Kun poliitikko ajattelee luovansa yhteyttä tapaamiinsa nuoriin kertomalla omista lapsistaan, nuorista tuntuu, että heitä vähätellään ja heille lässytetään. SUURELLE OSALLE aikuisista tulee selkäytimestä vuorovaikutuksen tapa, jossa nuoren ajatuksia ja tekoja verrataan omaan nuoruuteen. Olemmehan kaikki joskus olleet nuoria. Sosiologi Richard Sennett kutsuu tätä sympatiaksi. Sympatia on vertailua ja samaistumista. Aikuinen tarjoaa olkapäätä ja peiliä viestittämällä: ”Tiedän, miltä sinusta tuntuu.” Valitettavasti hyvää tarkoittava sympatia toimii nuorten kanssa heikosti. Nuori ajattelee, että 2017 ei ole 1972 eikä Kannelmäki ole Tapiola. Että ei tuo ole sama asia. Että en ole lapsesi, vaan ihan

toinen ihminen. Että minulle ei tule parempi olo, jos sinunkin lastasi on kiusattu. Että rasismi on eri asia kuin yleinen rähinä. Nuori ajattelee, että tässä piti olla kyse minusta eikä sinusta. Harvoin nuori sanoo tuntemuksensa ääneen, siirtää vain huomionsa muualle. NUORTEN KANSSA toimii paremmin empatia. Sennettin mukaan empatiassa oma kokemus laitetaan sivuun ja keskitytään ymmärtämään toisen tarinat ja toiveet tarkasti. Omastaan voi kertoa vasta, kun on saanut toiselta hyväksynnän, että on ymmärtänyt häntä oikein. Empatia on paljon vaikeampaa kuin sympatia. Sympatia tuottaa nopeammin mielihyvää, koska se aktivoi oman egon keskittymällä siihen, miltä minusta tuntuu. Empatiassa astutaan itsen ulkopuolelle ja tunnustetaan, ettei tiedetä vastauksia valmiiksi. Siksi pitää kuunnella ja kysyä. Arvonanto toisen elämän erityisyydelle ja tietoinen, kysymyksillä osoitettava tietämättömyys kantavat kuitenkin sukupolvien välillä paljon pidemmälle kuin samaistuminen ja vanhojen muistelu. Nuori tarvitsee aikuiselta väyliä ja valoa, ei vastauksia.

LEHTIKUVA / REUTERS

350 miljoonaa kristittyä vainon kohteena Pohjois-Korea, Somalia, Afganistan, Pakistan ja Sudan ovat 50 maan listan kärki. TEKSTI PAULI JUUSELA

ansainvälinen Open Doors -järjestö julkaisi 12.1. raporttinsa kristittyjen kohtaamasta vainosta maailmassa. Järjestön mukaan kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä. World Watch List -raportin mukaan viime vuonna yli 350 miljoonaa kristittyä joutui uskonvainon kohteeksi. Viisi merkittävintä vainoihin vaikuttanutta trendiä viime vuonna olivat uskonnollisen nationalismin nousu Aasiassa, Aasian hallitusten epävakaus, radikaalin islamin eteneminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-idässä käynnissä oleva kamppailu ääri-islamilaisten järjestöjen ja autoritaaristen hallitusten välillä sekä puhdas uskonnollisiin syihin perustuva vaino. ERITYISEN VAKAVA-ASTEISTA vainoa kokee Open Doors -järjestön mukaan 215 miljoonaa ihmistä. Järjestön kan-

sainvälisen työn johtajan Wybo Nicolain mukaan rajanveto syrjinnän, vainon ja suvaitsemattomuuden välillä on vaikeaa, ja siksi järjestö käyttää termiä vaino. – Paikallinen kenttäjohtajamme kävi intialaisessa kylässä, jossa enemmistö on hinduja. Hän tapasi naisen, jolla oli 12-vuotias lapsi. Äiti oli kääntynyt kristityksi muutama vuosi sitten. Naapurit nauroivat hänelle ja kiusasivat, kunnes eräänä päivänä naapurin rouva kehotti 16-vuotiasta poikaansa antamaan kristityille opetuksen. Poika raiskasi äitinsä yllyttämänä tytön, koska tämä on kristitty. Tällaista tapahtuu monessa maassa, Nicolai kertoo. Open Doorsin listan viiden kärkimaan joukossa on neljä islamilaista maata eli Somalia, Afganistan, Pakistan ja Sudan. Uhkana ovat erityisesti ääri-islamilaiset järjestöt, mutta myös paikallinen yhteisö. Jopa sukulaiset voivat olla vaaraksi, etenkin jos muslimi on kääntynyt kristityksi ja tämä

Pakistanilaiskristityt surevat kirkossa. Pääsiäissunnuntaina viime vuonna kymmenet kristityt kuolivat talibanin tekemässä pommi-iskussa Lahoressa.

paljastuu. Pakistanissa maan jumalanpilkkalakeja on käytetty kristittyjä vastaan. Listan pahin maa on kuitenkin Pohjois-Korea, kauhutilaston ykkönen jo kuudettatoista vuotta peräkkäin. Kommunistinen diktatuuri pitää kristittyjä vihamielisenä luokkana, ja vaino on totaalista. OPEN DOORSIN listalla on monia sellaisia maista, joihin niin Suomesta kuin muualta Euroopasta palautetaan

turvapaikanhakijoita. Tämä voi olla kristityksi kääntyneelle hyvin vaarallista. Suomen ekumeeninen neuvosto otti viime viikolla tiukasti kantaa tilanteeseen Ulkoministeriölle osoittamassaan lausunnossa, joka koski YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelua. Lausunnon mukaan monet käännytyspäätökset ja uskontoperäistä vainoa koskevat asiantuntemattomat puhuttelumenettelyt rikkovat ihmisoikeuksia.

Mahtavia lukuhetkiä

Sinulle!

6 kk 2 x 29,90 € yht. 59,80 € (norm. 119,60 €)

6 kk 2 x 28,85 € yht. 57,70 € (norm. 115,40 €)

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

Sinulle, jolle hyvinvointi ja terveys ovat lähellä sydäntä. 12 kk 2 x 32,90 € yht. 65,80 € (norm. 131,60 €)

Elämäniloa, inspiraatiota ja lukunautintoja aikuiseen makuun. 12 kk 2 x 28,90 € yht. 57,80 € €) (norm. 115,60 €

Tilaa jo tänään!

TARJOUS VOIMASSA VAIN 19.2.2017 ASTI.

Muhkea ja monipuolinen lukupaketti viihdyttää joka viikko. 6 kk 2 x 36,15 € yht. 72,30 € (norm. 144,60 €)

Asiantuntevat artikkelit, analyysit ja tuoreimmat tiedot tiedonjanoiselle joka viikko. 6 kk 2 x 42 € yht. 84 € (norm. 168,00 €)

Enemmän kuin autolehti. Hyötytietoa, testejä, uutuuksia ja innovaatioita. 6 kk 2 x 29,75 € yht. 59,50 € (norm. 119,00 €)

L E I K K A A K ATKO V I I VA A PI TK I N

NOPEIMMIN TILAAT NETISSÄ:

tarjous.otavamedia.fi/ huippuetu tai soita asiakaspalveluun

09 156 665

ma-pe klo 8–17

KYLLÄ KIITOS!

LEHTI KUIN LEHTI

Tilaan rastilla merkitsemäni lehden PUOLEEN HINTAAN. Saan 2 kk:n lehdet kaupanpäälle tilausjaksoni jatkoksi. Anna 6 kk Kotiliesi 6 kk Kotilääkäri 12 kk Viva 12 kk Seura 6 kk Suomen Kuvalehti 6 kk Tekniikan Maailma 6 kk

TILAAJA Sukunimi

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Etunimi

Lähiosoite Postinumero

294/17

Postitoimipaikka

Tarjous voimassa vain 19.2.2017 asti. Tilaus alkaa seuraavan mahdollisen kuukauden alusta ja jatkuu edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 pv kuluttua ensimmäisen lehden vastaanottamisesta (KSL 6. luku). Kestotilauksen voi irtisanoa kuluvan laskutusjakson loppuun ilmoittamalla siitä kuukautta ennen uuden jakson alkua asiakaspalveluun, palveluautomaattiin tai verkkoon. Lisätietoja: www.otavamedia.fi/tilausehdot. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

OTAVAMEDIA INFO OM 294/17 Tunnus 5018953 00003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

Aitoja tarinoita ja ideoiden runsautta koti-ihmiselle.

Suomen luetuin naisten viikkolehti.

LEHTI KUIN LEHTI

IHMISET JA ELÄMÄ

Kuka? Piia Viitanen, 30, on Viitasen Piia -folkyhtyeen solisti ja lauluntekijä. Työskentelee sosiaaliohjaajana Kinaporin palvelukeskuksessa. Perheeseen kuuluvat Piian lisäksi mies, kissa ja koira.

Missä? Luonnossa. Lappia rakastan, ja sinne pitää päästä tasaisin väliajoin. Siellä teen rauhassa pieniä retkiä ja nautin maisemista suorittamatta mitään.

Motto? Miksi pelkäisin, kyllä huominen taas antaa valonsa. (Laulusta Miksi pelkäisin)

”On aina ihanaa nähdä musiikin voima”, lauluntekijä Piia Viitanen sanoo.

Laulut tuovat pimeästä valoon Piia Viitaselle musiikki on tapa käsitellä asioita, joiden käsitteleminen on mahdotonta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

htenä aamuna heräsin, oli harmaaksi muuttunut maa. Huokaili metsät ja huokaili haat, oli käynyt tuulemaan.” Sodan ja ympäristötuhon tuulet puhaltavat hetkittäin vaikuttavina Viitasen Piia -folkrockyhtyeen tuoreella Laulumaa-levyllä. Erityisesti Rukous rauhasta -laulu tavoittaa nykyihmisen apokalyptisen epävarmuuden. Laulujen tunnemaisema on kuitenkin merkillisen lohdullinen. Kun Piia Viitanen teki Laulumaan lauluja vuoden 2015 elokuussa, hän asui punamullan värisessä puutalossa porvoolaisessa Kulloon maalaiskylässä. Hän keräsi aamupalan ainekset omasta puutarhasta ja lähimetsästä ennen kuin istui pihalle kirjoittamaan. Paratiisimaista idylliä varjosti läheinen moottoritie. Toisella puolella horisontissa kohosivat Kilpilahden voimalan piiput. Öisin piipuista loimuavien tulenlieskojen punahehkuinen kajo toi mieleen Mordorin, Taru sormusten herrasta -kirjojen pahuuden linnakkeen. Puutarhan rauhaa saartoi myös ahdistava maailmanpolitiikan uutisvirta. Otsikot lauloivat Suomeen saapuneesta pakolaisaallosta. – Rukous rauhasta -laululle antoi sysäyksen uutiskuva rannalle huuhtoutuneesta pikkupojasta, Viitanen sanoo. PIIA VIITASELLE Laulumaa on musiikin ylistys, joka nousee kiitollisuudesta elämää kohtaan. Viitanen työskentelee sosiaaliohjaajana Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissä. – Tuttu laulu voi herättää muistisairaan vanhuksen unesta niin, että hän tuntuu saavan hetken tunnetasolla kiinni elämästä. Vaikka sanat ovat poissa, muistisairas saattaa muistaa lau-

lun En etsi valtaa, loistoa kaikki säkeistöt alusta loppuun. Joitakin vuosia sitten Viitanen ajatteli, ettei musiikki ole yhtä tärkeää kuin päivittäinen työ ihmisten kanssa. – Sitten ymmärsin musiikin merkityksen oman elämäni kautta, hän sanoo. Vuonna 2013 Viitanen joutui sairauslomalle työssä uupumisen ja masennuksen vuoksi. Voimien loppuminen oli monen asian summa. Sosiaaliohjaajan opintojaan viimeistellyt Viitanen teki työharjoittelun lastensuojelussa. Työssä oli haastavia tilanteita. Voimia kuluttivat myös yksikön resurssipula ja henkilökohtaiset asiat. – Jouduin pohtimaan, mihin haluan käyttää elämäni, Viitanen sanoo.

HARJAANTUNUT KORVA tavoittaa Viitasen Piian sanoituksista paljon raamatullisia kielikuvia. Viitasen mukaan kyse on kielestä, johon hän kasvoi. – Käytän kristillisiä ilmaisuja, vaikka puhun asioista, jotka eivät suoranaisesti liity uskoon. En tiedä, miten muuten esimerkiksi sotaa voisi kuvata.

LAPSUUTEEN MAHTUI paljon hyvää, mutta äidin sairastamisen tuoma huoli tuli osaksi Piia Viitasen elämää. Pelko äidin menettämisestä vaikutti osaltaan niin, että hän otti sisarusparvessa selviytyjän roolin. – Rakensin ympärilleni kuoren, joka viestitti, että minä pärjään. Liian reippaita tyttöjä yhdistää usein tietty näkymättömyys, Viitanen sanoo. Toipumisen aikana hän etsi sopivaa tapaa ajatusten purkamiseen. Löytyi laulujen tekeminen. Musiikki antoi väsyneelle pärjääjälle mahdollisuuden olla heikko ja tarvitseva. Aluksi Viitanen kirjoitti vain itselleen, mutta vähitellen laulut kasvoivat yhteiseksi asiaksi. Kolmen levyn jälkeen Viitanen on uuden polven kotimaisten lauluntekijöiden kärkeä. – Musiikki on auttanut minua tulemaan näkyväksi. Se on uupumisen lisäksi yksi parhaista asioista, joita minulle on tapahtunut.

Viitasen lapsuudenkodissa luterilainen kirkko ja hengellisyys tulivat tutuiksi. Äiti piti kylän lapsille pyhäkoulua ja Piia kävi seurakunnan leireillä. Kodin levyhyllyssä äidin gospellevyt ja isän jazzlevyt olivat sulassa sovussa. Gospel tuli vastaan myös helluntaiseurakuntaan kuuluvien ystävien kautta. Helluntainuorten tapahtumista jäi hyviä muistoja, mutta Viitanen ei kokenut karismaattisuutta omakseen. Viitanen on pohtinut myös aikuisena suhdettaan hengellisyyteen ja kodin perintöön. – Täällä Suomessa hengellisten kysymysten pohtiminen ääneen on ehkä edelleen tabu, mutta minulle ne ovat aihe muiden joukossa. Tätä nykyä usko on Viitaselle enemmän hiljaista ihmettelyä kuin jotain, mitä osaisi kuvata tarkasti. – Luulen, että Jumala on jotain paljon suurempaa, kuin millaiseksi me ihmiset tulemme hänet typistäneeksi.

”

LIIAN REIPPAITA TYTTÖJÄ YHDISTÄÄ USEIN TIETTY NÄKYMÄTTÖMYYS.”

KULTTUURI JA MEDIA

Mitä on intuitio – uskoa, tietoa vai oivallusta? Ilo avaa tien intuitioon. Omaa intuitiotaan voi myös kehittää, jos haluaa siitä hyötyä. Teksti Outi Reinola kuvitus Hans Eiskonen

okainen on kuullut johdatuksesta. Moni on sen kokenutkin, joko ulkoisesti tai sisäisesti. Se voi olla hetki, jolloin ehdoton varmuus täyttää mielen ja rauha valtaa sydämen: juuri näin tämä asia on, tämä valinta on oikea! Tätä sisäisen tietämisen kokemusta nimitetään eri kulttuureissa eri tavalla. Usein siihen liittyy jumalallinen elementti, kokemus yhteydestä suuremman kanssa. – Intuitiossa on kyse tietämisen tavasta, jota olemme tottuneet pitämään epätavallisena, sanoo tutkija, taiteen tohtori Asta Raami. – Intuitiivinen päätöksenteko on ylivertaista silloin, kun ratkaisu pitää löytää nopeasti. Samoin silloin, jos tietoa on liikaa tai liian vähän. Raami on tehnyt intuitiosta ensin väitöskirjan Aalto-yliopiston median laitokselle, ja sitten kirjan Älykäs intuitio. Hänen mukaansa intuitio on kokonaisvaltaista ymmärtämistä, jossa kaikki näkökulmat avautuvat yhtä aikaa. Se on nimenomaan kykyä

ylittää itsen rajat. Joillekuille kokemus voi olla yhteyttä suurempaan todellisuuteen. Raami painottaa, että intuitiivisen tiedon luotettavuutta on arvioitava tarkkaan, jotta sen voi erottaa kuvitelmista ja harhaluuloista. Siksi intuition lukutaitoa kannattaa kehittää.

Tai ehkä vatsassa tuntuu, tai tulee tietynlaisia kylmiä väreitä. Joillekuille intuitio näyttäytyy kuvina tai näkyinä, Raami kertoo. – Tämä pohjautuu ehkä enemmän tunteisiin, mielleyhtymiin ja lapsena opittuihin asioihin kuin kehittyneeseen intuitioon.

Asta Raami on opiskellut kasvatustiedettä, graafista suunnittelua, digitaalista mediaa ja taiteita. Intuition juurille hän päätyi tutkiessaan luovaa ongelmanratkaisuprosessia. Samalla hän perehtyi mielensisäiseen tiedonkäsittelyyn eli kognitiivisiin prosesseihin, joiden avulla intuitiivista tietämistä voidaan selittää ainakin osittain. Raami jaottelee intuition arjen intuitioon, asiantuntijuuteen pohjaavaan intuitioon ja poikkeukselliseen tietämiseen liittyvään intuitioon. Tavalliselle tallaajalle tutuin on arjen intuitio: yhtäkkiä tuntee luissaan, miten asiat ovat. – Luotettavaan intuitioon saattaa liittyä kehollisia tuntemuksia esimerkiksi sydämessä.

Asiantuntijan intuitio on toinen intuition ilmenemistapa. Se on vuosien kuluessa kerääntynyttä ei-sanallista tietoa, jonka äärimuotoja edustavat keksijät ja radikaalit visionäärit. Useat Nobel-tutkijoiden tapaukset osoittavat, että asiantuntijatiedon lisäksi tarvitaan poikkeuksellinen oivallus. – Ehkä nämä lahjakkaat ihmiset havaitsevat muita paremmin heikkoja signaaleja tai tavoittavat oman hiljaisen tietonsa, Asta Raami miettii. Suurimmaksi osaksi asiantuntijan intuitio pohjautuu asiantuntijan omaan tietovarantoon ja hänen kokemuksiinsa sekä havaintoihinsa ympäristöstä. Tästä huolimatta oivallus voi tuntua pulpahtavan mieleen kuin tyhjästä. – Intuitiivisessa oivaltamisessa ei-tietoinen

Arviot

9 gIRON-fILMI OY

”

Intuition pahin vinouttaja on pelko.”

uskomuksiaan. Vasta sitten voidaan puhua älykkäästä intuitiosta.

mieli yhdistää asioita uudella, luovalla tavalla, Raami sanoo. Mielenkiintoisin ja kenties kiistellyin intuition ilmenemistapa on suora tietäminen. Tällöin ihminen saattaa jopa ”tietää ennalta” asioita. – Vaikka emme vielä osaa tieteellisesti selittää, miten ihmiskeho osaa aavistaa tapahtumia tai vaistota asioita, tätä tapahtuu ja sitä tutkitaan, Asta Raami kertoo. Suora tietäminen on ilmiönä kiistelty. Karismaattisissa piireissä kristityt kokevat saavansa profetioita tai ilmestyksiä suoraan Pyhältä Hengeltä. Skeptisempi henkilö taas toteaa, että kyseessä on mielenterveyden häiriö. – Intuition pahin vinouttaja on pelko, Raami sanoo. Hänen mukaansa pelko vie ihmisiä erillisyyteen, koska se ruokkii uhkakuvia. Pelko nousee tavallisesti mielen tai ympäristön tasolta – Pelon vastakohta on rakkaus. Rakkaus kutsuu yhteyteen. Älykkääseen intuitioon liittyy tavallisesti juuri yhteyden tunne, koska itsen rajat ylittyvät. Raami muistuttaa, että me teemme tulkinnat kokemuksistamme aiemmin oppimiemme selitysmallien pohjalta. Harva ihminen osaa kyseenalaistaa omaa ajatteluaan tai tarkkailla mielensä toimintatapoja. – Irrationaalinen, maaginen ajattelu on jopa vaarallista. Se voi johtaa sinisilmäisyyteen ja hyväuskoisuuteen, Raami toteaa. – Intuition ymmärtämisessäkin on kyse tietoiseksi kasvamisesta. Olennaista on osata erottaa intuitio peloista, toiveajattelusta ja satunnaisista päähänpistoista. Se vaatii oman mielen tarkkailua ja rohkeutta kyseenalaistaa aiempia

Sisäisen äänensä kuunteleminen on taito, jota voi harjoittaa. Mieltään voi havainnoida pohtimalla, mistä ajatukset kulloinkin tulevat. Onko lausujana sisäinen kriitikko? Mitä tunnen, kun todella hiljennyn? Älykäs intuition kokeminen ei aina kuitenkaan vaadi yksinoloa ja hiljaisuutta. Toisinaan toisten ihmisten seura on paras virittäjä sisäiseen oivallukseen. Oleellista on seuran laatu – tai tarkemmin sanottuna seuran synnyttämien tunteiden laatu. Vain hyväksyvässä seurassa voi viisaus virrata ja syntyä aito yhteyden kokemus. Asta Raamin mukaan yhteinen ilo avaa intuitiota. – Kiitollisuus on yksi parhaista tavoista löytää yhteinen harmonia. Siksi vanhoilla traditioilla, kuten yhteisellä kiitosrukouksella, voi olla suuri vaikutus, Raami toteaa. Hän seuraa aktiivisesti tieteen kehitystä. Aivotutkimuksen lisäksi intuitiota ja yhteyden kokemista valottaa sydäntutkimuksesta saatava tieto. Sydämen sykevaihtelusta voidaan mitata, milloin keho palautuu ja mielikin rauhoittuu. Tästä sydänkoherenssiksi kutsutusta ilmiöstä on kyse silloin, kun toisten kanssa yhdessä hiljentyessään tai kiittäessään huomaa oman olonsa muuttavan. Tunteetkin tarttuvat, koska me tavallaan tahdistamme toinen toistamme. – On todettu, että esimerkiksi sydämen sykkeeseen liittyvän sähkömagneettisen kentän voi mitata ihmisestä useamman metrin etäisyydeltä. Tunnetilamme vaikuttaa tähän kenttään. Ehkä intuitiiviset ihmiset osaavat muita paremmin huomioida tällaista tietoa. Kiitollisuuden merkityksen moni onkin oivaltanut. Kiitollisuus muuttaa mieltä. Kiitollisena kehon ja mielen joustavuus lisääntyy. Tie sisäiseen maailmaan avauLISÄÄ tuu. Ilon lisäksi sieltä voi löyVERKOSSA tyä myös intuition ääni. ■

Mikä meille on pyhää? ELOKUVA Pyhän olemusta pohditaan Markku Leh muskallion, Anastasia Lapsuin ja Johannes Lehmus kallion Pyhä-elokuvassa, joka nähdään 23.1. alkavalla DocPoint-festivaalilla. Pyhää ei ole rajattu pelkästään uskontoon, vaan pyhyydestä kertovat käsityksensä eri uskontokuntiin kuuluvien henkilöiden lisäksi alkuperäiskansojen ja tieteen edustajat. Haastateltavat kokevat pyhyyttä uskonnoissa, ihmisissä, luonnossa – ylipäätään kaikessa elämässä. Verkkaisesti etenevä elokuva antaa katsojalle hetken rauhaa hektisessä maailmassa. Elokuvassa kuvataan luontoa: järviä, kallioita ja viljapeltoja, samoin kuin ihmisten arkisia touhuja. Pyhyyttä voi siis kokea myös arjessa. Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui ovat saaneet tunnustusta alkuperäiskansoja kuvaavista dokumenteistaan. Pyhä toimiikin parhaiten kertoessaan, miten ihmisiä ovat liikuttaneet samantyyppiset kokemukset ikiajoista lähtien. Tämä tulee esille esimerkiksi hiidenkiukaassa, kalliomaalauksissa ja alkuperäiskansojen elämänmuodossa. Markku Lehmuskallion, Anastasia Lapsuin ja Johannes Lehmuskallion Pyhä to 26.1. kello 20 Savoy-teatterissa ja pe 27.1. kello 17 Andorrassa. Lisätiedot: docpoint.info

Malla Hukkanen, Sputnik Oy

Kouluttaessaan ihmisiä luovuuden ja intuition kehittämisessä Asta Raami joutuu aloittamaan poisoppimisesta. – Ihminen itse on oman tietämisensä suurin rajoittaja. Teemme itse joistakin asioista mahdottomia, koska uskomme ne mahdottomiksi, hän toteaa. Vaikeinta ihmiselle onkin luopuminen omista, rajoittavista uskomuksistaan. Tuo luopuminen vie tuntemattomaan ja synnyttää pelkoa. Siksi on helpompaa pitäytyä kiinni tutuissa ajattelumalleissa. Emme havaitse sellaista, mitä emme halua tai edes osaa nähdä. Arkinen esimerkki tästä ovat vanhemmat, jotka eivät havaitse murrosikäisen ongelmia, koska eivät ehdi havaita näkemäänsä. Tai puoliso, joka ei havaitse toisen uskottomuutta, koska ei kestä tietää totuutta. Myös fundamentalistinen uskonnollisuus voi olla suuri rajoite uusille oivalluksille, koska omat ennakkokäsitykset sanelevat, miten asiat pitää tulkita. – Ja jos aina vetoaa auktoriteetteihin, sivuuttaa omat kokemuksensa. Omat havainto- ja ajattelukyvyt kapeutuvat, Raami jatkaa. Mutta vaatii suurta nöyryyttä myöntää, että on ahdasmielinen. Kaikkihan haluavat olla avaramielisiä. Ja kuitenkin meidän kaikkien havaintokyky on jollain tavoin rajoittunutta.

Hiidenkiuas on pyhä paikka.

Wikström (kesk.) ja Khaled henkilökun nan ympäröimänä.

Tuttua Kaurismäkeä ELOKUVA Aki Kaurismäen uutta elokuvaa on odotettu, sillä hänen edellisestä pitkästä elokuvastaan, Le Havresta, on kulunut jo kuusi vuotta. Toivon tuolla puolen lunastaa odotukset hienosti. Elokuvan päähenkilöt ovat syyrialainen pakolainen Khaled (Sherwan Haji) ja kauppamatkustajana toimiva Wikström (Sakari Kuosmanen). Miesten tiet yhtyvät, kun Wikström hankkii pokerista voittamillaan rahoilla ravintolan ja löytää Khaledin majailemasta sen roskisten vierestä. Vähäpuheinen mutta hyväsydäminen Wikström palkkaa vaille turvapaikkaa jääneen Khaledin pimeästi töihin Kultainen tuoppi -ravintolaansa. Toivon tuolla puolen maalaa esiin maailman, jossa ihminen on varsinkin heikoille jäädessään toivottoman yksin. Khaled joutuu kohtaamaan nurjaa kohtelua, mutta toisaalta hän saa apua kadonneen Miriam-sisarensa (Niroz Haji) etsimiseen. Elokuvan vahvaksi teemaksi nouseekin lähimmäisenrakkaus, se, miten erilaiset ihmiset voivat kohdata ja välittää toisistaan. Elokuvassa nähdään tuttu kaurismäkeläinen maailma, jossa nostalgiset elementit yhdistyvät moderniin maailmaan pakolaiskriiseineen. Vakavasta teemasta huolimatta leffassa on useita humoristisia kohtauksia, esimerkkinä Wikströmin ja hänen työntekijöidensä (Ilkka Koivula, Janne Hyytiäinen ja Nuppu Koivu) edesottamukset kulahtaneessa ravintolassa. Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen elokuvateattereissa 3.2.

Marjo Kytöharju

Kirkon kaunistukset osa 1: Kannelmäen kirkko

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet ja jakelu Päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@ kirkkojakaupunki.fi, puh: 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Kannelmäen kirkon lasimaalaus Esko Jämsä

Maalaus värjää morsiamen Kannelmäen kirkon värimaailma muuttuu pitkin päivää, kun Hilkka Toivolan seinänlevyinen lasimaalaus ja valo tekevät yhteistyötään. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Talvisin korostuvat harmaat sävyt, kauniina kesäpäivänä vihreät. Keltaisessa kohdassa alttaripöydän takana joku on nähnyt Trabantin penkinkin. Kannelmäen kirkon värileikistä on kiittäminen alttaritaulua, taidemaalari Hilkka Toivolan (1909–2002) lasimaalausta Elämänpuu. 111 ruudusta koostuva lyijylasiteos oli valmistuessaan Suomen suurin ikkunataideteos. Kun valo osuu lasiin, maalaus heittää värinsä kirkon betonilattiaan. – Aika makealta näyttää, kun mor-

Fingerpori

sian kävelee valkoisissaan teoksen värjäämää kirkon käytävää, vinkkaa pääsuntio Juha Lepistö. Vuonna 1968 valmistunut, Martti ja Marjatta Jaatisen suunnittelema Kannelmäen kirkko muistuttaa betonista telttaa. Toivolan teos löytyi alttaritauluksi Helsingin seurakuntien kuvaamataidetoimikunnan vuonna 1969 järjestämän lasimaalauskilpailun kautta – tosin Kannelmäen kirkkoneuvosto huolehti aluksi, ettei se ollut tarpeeksi julistava.

Abstrakti maalaus julkistettiin vuonna 1972, ja se todella jättää tulkinnan katsojan vastuulle. Teoksen sisällöstä kysytään pääsuntio Lepistöltä silloin tällöin. – Olisi kiva tietää, mitä taiteilija on ajatellut, teos kun muuttuu jatkuvasti valon mukaan, hän toteaa. Kannelmäen kirkkoherra Sakari Enrold näkee maalauksessa Neitsyt Marian Jeesus-lapsi sylissään. – Kun kaupungissa oli vielä fasaaneja, ne saattoivat kulkea alttarin takaa ja heijastua maalaukseen. Taannoin alttaritaulun poikki kulki mies kaljatölkin kanssa, hän naurahtaa. Voisi siis sanoa, että Toivolan teoksesta elämä paistaa läpi. Pimeällä säällä maalaus on täysin musta, ja tarvitaan keinovaloa sen hienouksien paljastamiseksi.

USKO JA TOIVO

B Irja Askolan päivä alkaa venyttelyllä kotikappelissa.

Piispa ja runoilija Irja Askola vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt muun muassa Euroopan kirkkojen konferenssissa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa. Vuonna 2010 hänet valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi. Hän jää eläkkeelle marraskuun alussa. Askola on myös runoilija. ”Kirkon kuva on ruohikolla istuva piknik-seurue, jossa eri-ikäiset ja erilaiset ihmiset istuvat keskenään jakamassa kipujaan ja unelmiaan”, hän kirjoittaa uusimmassa kirjassaan Pöytä katettu kaikille.

Joka-aamuinen suvanto Irja Askola on huomannut, että Jumalalle ei voi esittää mitään. Teksti Kaisa Halonen kuva Sirpa Päivinen

uuden jälkeen aamulla piispa Irja Askola hipsii yöpaitasillaan ja villasukat jalassa virka-asuntonsa kotikappeliin. Ensin hän venyttelee. Sitten hän istahtaa lempipaikalleen. Siitä näkee sekä alttaripöydän että ikkunasta avautuvan kaupunkimaiseman, joka vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Pöydällä oleva ikoni kuvaa enkelin ilmestymistä Neitsyt Marialle. Se, kuten monet muutkin esineet kappelissa, liittää Askolan osaksi suurempaa kertomusta. Kappelin sohva ja tuolit ovat peräisin Helsingin ensimmäiseltä piispalta Martti Simojoelta. Askola ajattelee mielellään, että piispatar Aune Simojoki ehkä on ne aikoinaan valinnut. Seinillä on ikoneita, jotka Askola on saanut lahjaksi ystäviltään, ja hänen sisarentyttärensä maalaus. On lasten pii-

Jeesus herättää uskon

Kappelin esineet kantavat muistoja ja puhuvat silloinkin, kun hänellä itsellään ei ole sanoja, kun hän on väsynyt tai ahdistunut. Ne ovat myös tapa torjua yksinäisyyttä. Aamu rukouksessaan Askola muistaa erityisesti ihmisiä, jotka hän tapaa tulevan päivän aikana. Hän pyytää viisautta kohtaamisiin. Niin tehdessään hän luottaa siihen, että Jumala on tässäkin alkavassa päivässä läsnä. Ikonien lempeä Maria ja totinen Kristus muistuttavat Askolalle, että kristittynä hänen pitäisi kulkea tietä, jota viitoittavat armo ja oikeudenmukaisuus. Rukous on siis myös itsetutkiskelua, jossa omat teot ja valinnat punnitaan. Kaikki, mitä silloin nousee näkyviin, ei ole

On aikoja, jolloin työmurheet painavat ja yöuni jää vähiin. Hiljentyminen aamulla tuntuu silloin hankalalta, mutta entistäkin tärkeämmältä. Vaikka Askola ei oikein usko kikkoihin tai keinoihin rukouksen apuna, hän on huomannut, että keskittyminen hengitykseen auttaa rauhoittumaan. Joskus auttaa myös se, että turvautuu jonkun toisen sanoihin. Rakkaimpia hänelle ovat Anna-Maija Raittilan kirjat. Ja silloinkin, kun mikään ei rauhoita, Jumala ymmärtää. Jumalan luokse voi mennä sellaisena kuin on eikä rukouksesta tarvitse tehdä suoritusta. Askola on aamuvirkku ja iltauninen, joten aamurukous sopii hänen vuorokausirytmiinsä. Piispavuosina hänen joka-aamuinen hiljentymisrutiininsa on vahvistunut. 64-vuotiaan hengellisessä elämässä on ehtinyt olla monenlaisia vaiheita, mutta Jumala, jonka seuraan Askola aamuisin istahtaa, tuntuu samalta kuin hänen lapsuudessaankin: Jumala on armollinen ja jotenkin hauska ja ymmärtää ihmisen kipuja ja murheita. Siis aika samanlainen kuin pyhäkoulun tädit silloin vuosikymmeniä sitten Askolan lapsuudessa olivat. ■

Thinkstock

Taivaan tähden

22.1.

rustuksia ja pienessä naulakossa ristiriipuksia ja rukousnauhoja.

kaunista. Mutta Jumalalle ei voi esittää mitään. Siksi rukous on suvantohetki.

Peesaaja Hullua se on, Jumalaan uskominen. Siksi olen siitä lakannut. Olen alkanut ennemmin luottaa häneen. Silloin hänellä on enemmän t ekijän oikeutta, minä vain peesaan. Uskomisessa rasittavaa on nimittäin juuri se, että ihmisellä on niin suunnaton tarve tehdä sitä itse. Päteäkseen kerrakseen hän on tehnyt uskomisesta niin vaikeaa, että vain harvat voivat sen saavuttaa. Uskossaan hän luulee hallitsevansa sitä, minkä jokainen kokemuksesta tietää arvaamattomaksi. Raamatun evankelistojen mukaan Jeesusta harmitti pessimismi. Useamman kerran hän sai oppilaansa kiinni epäluottamuksesta.

”Jos teillä olisi uskoa himpunkaan verran”, sanoi hän. Ja ”Mitä ihmettä te pelkäätte, vähäuskoiset. Minähän olen tässä.” Yhtä hämmästynyt hän on tänään kaikkialla siellä, missä ihmiset rypistävät kulmiaan tai päästävät sydämensä hakkaamaan huolesta tai pelosta. En voi kurttuotsaisuudellani lisätä ikääni, turvallisuuttani tai rakkaimpieni parempaa elämää minkään vertaa. Vaikka huolehtisin päiväni kuiviin, asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. Miksi en siis ennemmin vetäisi keuhkojani täyteen ja levollisesti luottaisi, että asiat järjestyvät.

Koska kaikki kääntyy lopulta hyväksi. Joskus se tapahtuu vihlaisevan äkkikäänteen kautta, joskus hitaan puristuksen jälkeen, joskus

suloisesti kuin lupaavasti rapiseva lahja. Mutta kaikki se on elämää, minun elämääni. Kaisa Raittila

12 B

USKO JA TOIVO

Gurun opissa

Ohjaajana Mestari Eckhart

Kotona Jumalassa -harjoitus

Eckhart syntyi vuonna 1260. Hän oli dominikaaniveli, omintakeinen ajattelija, suvereeni saarnaaja ja suosittu elämäntaidon opettaja. Hän opiskeli ja toimi teologian professorina sekä Kölnin että Pariisin yliopistoissa. Nykyisin hän on yksi maailman tunnetuimpia mystikoita. Viimeisinä elinvuosinaan Eckhart joutui vaikeuksiin kirkollisen valtakoneiston kanssa, koska saarnasi ja kirjoitti paitsi oppineiden käyttämällä latinan kielellä myös tavallisen kansan ymmärtämällä keskiyläsaksan kielellä. Hän kuoli Avignonissa kesken häntä vastaan nostetun tutkintaprosessin vuonna 1328. Eckhartin kirjoituksia on julkaistu suomeksi kokoelmissa Sielun syvyys ja Jumalallisen lohdutuksen kirja.

Kun arki alkaa stressata, sinun ei tarvitse paeta mihinkään. Voit vaihtaa näkökulmaa. Voit pysähtyä ja miettiä, miten Jumala on läsnä tässä ja nyt. Sinun ei missään nimessä pidä ajatella Jumalaa koko ajan, eikä siihen kukaan edes kykene. Palaa kuitenkin päivän mittaan sopivin hetkin tietoisuuteen Jumalasta. Tee näin esimerkiksi, kun lähdet kotoa, lopetat palaverin, juot päiväkahvia, aloitat uuden homman, kävelet kadulla, tapaat jonkun ihmisen, valmistaudut nukkumaan menoon. Lepää pieni hetki siinä tietoisuudessa, että olitpa missä tahansa, olet kotona Jumalassa.

e, jolla on rauha Jumalan kanssa, voi elää rauhassa kaiken keskellä, opettaa Mestari Eckhartiksi kutsuttu dominikaaniveli. Mutta miten sen rauhan voi saavuttaa? Pitääkö Jumalan löytääkseen sulkeutua maailmasta, paeta ihmisiä ja kaikkia elämän houkutuksia ja huolia? Eckhartin vastaus on ei, vaikka hän asettaakin sisäisen riippumattomuuden ihmiselämän ihanteeksi. Hänen mukaansa Jumalan ja rauhan voi löytää arjen keskellä. Siitä löydöstä syntyy myös sisäinen riippumattomuus. Eckhartista sanotaan, että hän oli sekä opin että elämäntaidon mestari. Hän oli arvostettu teologi, mutta kansansuosikiksi hän nousi puhuttelevien saarnojensa ansiosta. Yhdessä kuuluisassa saarnassaan hän käsittelee Jeesuksen ystäviä Marttaa ja Mariaa. Uudessa testamentissa kerrotaan, miten Jeesuksen ollessa

Vaali sisäistä riippumattomuuttasi

muuden matkansa alussa ja tarvitsi oppia elämästä, jossa erilaiset luonteenpiirteet ja usko punnitaan.

Kaikkea voi katsoa toisin, jos oman olemisen perusta on Jumalassa, opettaa Mestari Eckhart. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

sisarusten luona kylässä Martta piti huolta vieraasta ja Maria istui keskustelemassa tämän kanssa. Ehkä hieman yllättäen Eckhart nostaa Martan esimerkiksi ihmisestä, jolla oli vahva sisäinen riippumattomuus ja rauha. Elämän kokemus oli antanut Martalle viisautta nähdä monien asioiden keskellä olennainen. ”Martta oli saavuttanut kypsän ja vankkumattoman hyveen ja rauhaisan mielen, jota

mitkään asiat eivät häirinneet”, Eckhart sanoo. Martta kyllä eli arjen touhujen ja huolten keskellä, mutta ei niiden valtaamana. Hän oli jo löytänyt sen yhden ja ainoan, mikä oli tarpeen, eli Jumalan. Martta oli huolissaan sisarestaan Mariasta, joka vain istui hyvän olon tuntemuksissaan Jeesuksen jalkojen juuressa. Eckhartin mukaan Maria oli vasta sisäisen riippumatto-

Eckhart oli arjen mystikko. Hänelle elämän perusta oli Jumalassa. Hän opettaa, että meidän ei tulisi etsiä Jumalaa minkään ulkoisen asian tai hyödyn vuoksi, ei minkään palkinnon, ei edes sisäisen keskittymisen tai rauhan, hurmiotilojen tai armon kokemusten takia. Meidän on etsittävä vain häntä itseään. Se tila, missä Jumala vaikuttaa, on jo meissä, Eckhart muistuttaa. Se odottaa sielumme syvimmässä perustassa. Meidän on vain raivattava tilaa sinne. Siitä sisimmän perustasta käsin Eckhart kehottaa meitä tekemään kaiken ja katsomaan kaikkea, minkä keskellä elämme. Hänen mukaansa olennaista on se, että kaikkea voi katsoa elämässä toisin eikä minkään tarvitse häiritä, jos sisin asuu Jumalassa. Siitä syntyy todellinen sisäinen riippumattomuus. ■

Thinkstock

Lehtikuva

Timo Saarinen

3×

irti veroista

Lalli

Donald

Noin 15 000 suomalaista

19.1. vietetään Pyhän Henrikin muistopäivää. Henrik tuli 1100-luvulla käännyttämään suomalaisia kristinuskoon, mutta kohtasi täällä marttyyrikuoleman. Kansanruno Piispa Henrikin surmavirsi kertoo piispan seurueen pyytäneen Lallin talosta ruokaa itselleen ja hevosilleen. Lallin emäntä valehteli jälkeenpäin miehelleen, että vieraat söivät ja joivat maksamatta, jolloin Lalli nousi kapinaan kestitysveroa vastaan kirveen kanssa.

Yhdysvaltain presidentin virkaan 20.1. astuva Donald Trump lupasi vaalikampanjassaan verouudistuksen, jossa yritysverotusta alennetaan roimasti. Silti monelle lienee houkutus hoitaa verotuksensa ”nerokkaasti”. Sellaiseksi bisnesmies Trump on kutsunut omaa verotaktikointiaan, jolla hän ilmeisesti on välttynyt maksamasta valtionveroja 18 vuoden ajan.

Viime vuonna kirkosta erosi noin 47 000 ihmistä. Kirkon tutkimuskeskuksen arvion mukaan joka kolmannella eroajalla ratkaiseva syy on kirkollisvero. Puolet eroajista pitää tärkeimpänä syynä sitä, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ettei usko Jumalaan. Kirkosta eroaminen kiihtyy vuoden lopussa juuri verojen välttelyn vuoksi, ja osa verojen takia eronneista palaa tammikuussa kirkon jäseniksi. Kaisa Halonen

MENOT 19.1. – 2 .2.

Sirpa Päivinen

Aleksi ja Nelli-Maria Sarasmaa vihittiin Espoon tuomiokirkossa luterilaisin ja ortodoksisin menoin.

Ekumeenisesti yhdessä ja erikseen Luterilainen Aleksi Sarasmaa ja ortodoksi Nelli-Maria Sarasmaa elävät uskoaan todeksi saman katon alla.

elli-Maria ja Aleksi Sarasmaa tutustuivat toisiinsa Espoonlahden kirkolla viitisen vuotta sitten. – Minä pidin kirkolla kerhoa ja Aleksi osallistui Saapas-koulutukseen. Olimme lukiolaisia, Nelli-Maria kertoo. – Minulla on hassu tausta. Kun kaverini oli menossa kesällä rippikouluun, hän pyysi minua mukaan, vaikka olen ortodoksi. Kävin hänen kanssaan luterilaisen rippikoulun, mutta minua ei konfirmoitu. Samana kesänä kävin myös ortodoksisen kristinoppikoulun. Nelli-Maria kastettiin aikoinaan äitinsä mukaisesti ortodoksisen kirkon jäseneksi. Jäsenyys tuntuu Nelli-Mariasta edelleen omalta ja oikealta, vaikka hänellä on monenlaisia yhteyksiä luterilaiseen kirkkoon. – Käyn myös luterilaisella ehtoollisella, vaikka kirkkojen välillä ei ole virallista ehtoollisyhteyttä. Jossain vaiheessa minulla oli kriisi siitä, toiminko oikein vai väärin. Juteltuani pappien kanssa tulin siihen tulokseen, ettei asiassa ole ongelmaa.

Aleksi ei osallistu ortodoksiselle ehtoolliselle. Ortodoksisessa kirkossa ehtoollinen ymmärretään jäsenyyden merkiksi. Nelli-Marian mielestä kaikki keskeinen on luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkoille yhteistä. – Jumala johon uskotaan ja Raamattu ovat samoja. Vaikka kirkolliset menot ovat erilaisia, tunnen olevani niissä kuin kala vedessä, hän summaa. – Arvostan ortodoksisen kirkon rohkeutta pitää kiinni linjauksistaan. Siellä ei olla niin muutosherkkiä kuin luterilaisella puolella. Monet ortodoksiopit menevät minulla yli hilseen. Esimerkiksi pyhimysten keskeinen asema tuntuu vieraalta, Aleksi sanoo. Sen sijaan Nelli-Marialle pyhien kunnioittaminen ja nimikkopyhät ovat olennainen osa uskoa. – Tuntuu hyvältä, että minulla on joku, joka katsoo puoleeni ja johon voin turvautua. Nimikkopyhäni on Neonilla. Nelli-Marian maalama pyhän Neonillan ikoni on opiskelijapariskunnan kodin seinällä Myyrmäessä. Sarasmaat avioituivat tammikuussa 2015. Heidät vihittiin Espoon tuomiokirkossa luterilaisin ja ortodoksisin menoin. – Aleksin täti Päivi Isotalo oli vihkipappimme. Kaikki ortodoksipapit eivät hyväksy naispappia,

”

Jumala johon uskotaan ja Raamattu ovat samoja.” Nelli-Maria Sarasmaa

mutta minulle ennestään tuttu ortodoksipappi isä Heikki Huttunen tunnetaan ekumeenisuudestaan. Olisi ollut tosi outoa, jos vihkimiseen ei olisi kuulunut ortodoksista kruunaamista, Nelli-Maria toteaa.

Ulla-Maija Vilmi

Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietetään vuosittain 18.–24.1. Aiheena on tänä vuonna ”Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon”. Ekumeeninen vaellus su 22.1. Olarista Tapiolaan. Lähtörukous klo 15 Matinkappelissa, os. Liisankuja 3. Sieltä vaelletaan Helluntaikirkolle, os. Luomanportti 8, rukoushetki. Seuraavaksi Tapiolaan Pyhän Herman Alaskalaisen ortodoksikirkolle, os. Kaupinkallio 2, jossa rukouspalvelus klo 17. Vaellus päättyy Tapiolan luterilaiseen kirkkoon, os. Kirkkopolku 6, jossa on klo 18 vesper ja keskustelutilaisuus iltateen lomassa. Ekumeenisen rukousviikon iltahartaus pe 20.1 klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Mukana Espoon keskuksen alueen kristillisiä yhteisöjä.

10 a

MENOT 19.1. – 2 .2. Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT Espoon tuomiokirkossa Yhdessä-messu to 19.1. klo 9. Tuomiokapitulin toimintakauden avausmessu. Almgren, Nurmi, Koivusalo. Messun jälkeen luovutetaan ensimmäinen hiippakunnallinen ”Yhdessä”-palkinto tunnustuksena yhdessä tehdystä innovatiivisesta seurakuntatyöstä. Messu su 22.1. klo 10. Kuusinen, Pohjolan-Pirhonen, Leinonen, Haunio. Kirkkokahvit. Messu su 29.1. klo 10 ”Ahdingosta vapauteen”. Muurimäki, Kunnamo, Koivusalo, Waaraniemi. Kirkkoväärtit avustavat. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 29.1. klo 18 ”Sydänääniä”. Keravuori, Pirttimaa, Meskanen, Talvio. Katja Korja, sello; Martti Pitkänen, kontrabasso; Markku Luhtasela, kitara. Haluaisitko tulla mukaan messun valmisteluun? Kysy lisää Tuija-papilta: tuija.kuusinen@ evl.fi. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa Englanninkielinen jumalanpalvelus su klo 16.30. Kaksi suomenkielistä pyhäkouluryhmää (3–6 v. ja 7–12 v.). Kirkkokahvit. Järjestäjinä Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi. Kalajärven kappelissa Messu su 22.1. klo 12 ”Uskon avulla”. Muurimäki, Leinonen. Kirkkoväärtit avustavat. Kirkkokahvit. Kauklahden kappelissa Muskarimessu to 2.2. klo 10. Nupurin kappelissa Messu su 22.1. klo 12. Liiman, Haunio. Kirkkokahvit. Huom. messu Nupurissa joka kuukauden 4. sunnuntai. Suvelan kappelissa Vauvakirkko ti 31.1. klo 13.30. Malvaranta, Haunio. Halleluja-messu pe 3.2. klo 18. Salonen, Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi. Viherlaakson kappelissa Messu su 22.1. klo 12. Marte, Koivusalo. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit.

Espoon tuomiokirkko Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18.

Pitäjäntupa Miestenilta Aarteenetsijät ma 30.1. klo 19. Jokke Sell: ”Ilmestysmaja ja juutalaiset juuremme”.

Espoon kirkon srk-talo Perhekerho Perhoset to klo 10. Eläkeläiskerho to 26.1. klo 12.30. Pyhäkoulu su klo 12.

Auroran kappeli 10 puheenvuoroa Reformaation juhlavuonna 2017 to 19.1. klo 19. TT Sammeli Juntunen: ”Jumalasta voi puhua”. Kahvit klo 18.30. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus. Aikuiset 4 €, lapset 0,5–2 €. Kappelihartaus ma ja to klo 12. Pappi paikalla to klo 11–12. Raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18.30. Hiljaisuuden rukoushetki ti 24.1. klo 19 Auroran vanhassa kappelissa. Rukouspiiri ke klo 18. Viherlaakson Veikot venytysjumppa to klo 11.30–12.15. Ollin ATK -akatemia to klo 13–14. Tietokoneopastusta senioreille, tied. 040 584 8514. Hanna-piiri to 26.1. klo 17. Tuemme kehitysmaiden naisille suunnattuja radio-ohjelmia käsitöin ja rukouksin. Lapsikuorot Tuike ja Välke to klo 17.30–18.15 (Tuike 5–7 v.) ja klo 17.30– 18.15 (Välke 8–13 v.). Eläkeläiskerho ti 31.1. klo 13. Ikonipiiri. Tied. Tarja Rae 040 531 1050. Café Aurora ma–pe klo 10–14. ”Uskonpuhdistuksen tärkeät paikat” -valokuvanäyttely 17.3. asti. Valokuvia Martti Lutherin elämästä ja Reformaation historiasta. Kappelipuoti avoinna kappelin aukioloaikoina, myynnissä mm. kortteja ja käsitöitä. Perhekerhot: ma ja pe klo 10–11.30. Vauvaperhekerho to klo 10–11.30. Nuoret: Isoskoulutus ke 1.2. klo 17.30. www. lujakallio.fi. Nettikirppis on avattu. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Liity jäseneksi ja pistä tavara kiertoon hyvän asian puolesta. Lue lisää: www. espoonseurakunnat.fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/auroran-alue.

Kalajärven kappeli Naisten cafe to 19.1. klo 18.30. Perhetyöntekijä Arja Seppänen: ”Yhteys ja yksinäisyys parisuhteessa”. Kahvit. Eläkeläiskerho ma 23.1. klo 14. Israel laulun ja rukouksen ilta ke 25.1. klo 19. Vauvakerho to klo 13–14.30. Raamattuilta to 26.1. ja 2.2. klo 18.30. Apostolien teot, Seppo Särkiniemi. Perhekahvila pe klo 9–11.30. Ekumeeninen Espoo rukoilee -ilta pe 27.1. Kahvit klo 18.30. Miika Auvinen Opendoorsista: ”Kristittyjen vainot”. Laulua, rukousta ryhmissä. Esirukousmahdollisuus. Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. Israel rukousilta ke 1.2. klo 19. Tulossa: Naisten kappelipäivä la 4.2. klo 10–16. Anne Pohtamo-Hietanen ja Aino Viitanen: ”Nainen tunteiden ja arvojen keskellä”.

Kauklahden kappeli Kongolaisten piiri la 21.1. klo 16. Pyhäkoulu su klo 12. Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ma 23.1. klo 18. Missä Jumala on elämässämme juuri nyt ja mihin Hän meitä kutsuu? Seuraavat kerrat: 13.2., 6.3., 20.3. ja 3.4. klo 18. Tied. Pirkko Nurminen, 040 567 4420. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Hinta 4 €. Radioraamattupiiri ti 24.1. klo 18.30. Rukouspiiri ke 25.1. klo 18.

Hengellisen kirjallisuudenpiiri ke 25.1. klo 18. Eläkeläiskerho ma 30.1. klo 13. Vironkielen piiri ma 30.1. klo 18. Perhekerho ti klo 10. Iltaperhekerho ke 1.2. klo 17.30– 19.15. Hartaushetki, askartelua, ateria 2–4 €.

Laaksolahden kappeli Eläkeläiskerho ma 23.1. klo 13. Gospel-lattarit ma klo 18 ja 19. Hinta 5 €. Tanssitunteja tavallisille naisille. Tied. 040 729 3262. Laaksolahden lauluryhmän harjoitukset ke 25.1. klo 19.

Nupurin kappeli Perhekerho ke klo 9.30. Keskiviikon kohtaamispaikka ke klo 13. Raamattuluento Galatalaiskirjeestä to 26.1. klo 18, Ari Kunnamo.

-ILTA

Suvelan kappeli Rukoushetki ma–pe klo 12. Tule hetkeksi hiljentymään. Teräskukat-eläkeläisryhmä to 19.1. ja 2.2. klo 13. Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä to klo 17.30. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea, mutta haluaisit oppia lisää. Ryhmässä on teetarjoilu sekä hartaus. Lastenhoito. Tied. Pauliina Alanko 040 531 1037, pauliina.alanko@evl.fi. Elämyksiä Raamatusta su 22.1. klo 15. TM Marianne Janssonin havainnollinen raamattuesitys ”Elämän tienristeykset”. Kahvit. Pyhäkoulu su klo 15. Käsityö- ja askartelupiiri ti 24.1. klo 10–12. Lähetystyön ja yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kappelilounas ti klo 12. Hinta 3 €. Alkuhartaus. Raamattupiiri ke 25.1. klo 18. Hopeapiiri to 26.1. klo 13. Eläkeläiskerho. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 26.1. klo 15. Tied. Anni Vanhanen 050 438 0189. Rukouksen, laulun ja Sanan piiri to klo 15. Perhekerhot: Monikulttuurinen perhekerho ma klo 10. Vauvaperhekerho Suvelan suloiset ti klo 13.30. Perhekerho Pörriäinen pe klo 10. Iltaperhekerho ke 25.1. klo 17.30– 19.30. Iltapala, hartaus, lauluja ja leikkejä. Khmerinkielinen pyhäkoulu su 29.1. ja 2.2. klo 14, Yukho Sok-Sar. Hillel Tokazierin juhlakonsertti ”Sytytä toivo” su 29.1. klo 15. Juutalaista musiikkia ja Gospelia. Vapaa pääsy. Kahvit ja kolehti. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 30.1. klo 18. Yhteisvastuuta ja yhteistä jakamista. Cafe Suvela ma–pe klo 12–15.

Viherlaakson kappeli Messupyhäkoulu su 22.1. klo 12. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus, hinta 4 €. Avoin raamattupiiri ”Raamatun aarteet avautuvat” ti klo 18. Perhekerho to klo 10. Vaeltajan Majatalo -ilta su 29.1. klo 17–19.30. Psalttari, lasten pyhis ja iltapala. Vieraana kappalainen Tuija Kuusinen ja hänen näkynsä seurakunnan toiminnasta. Rukouspalvelu. Pyhäkoulu su 29.1. klo 17. Iltapala koko perheelle n. klo 17.40. Lähetyspiiri ma 30.1. klo 14. Äitien ilta ti 31.1. klo 18. Eläkeläiskerho ke 1.2. klo 13. Cafe Viheri ma ja ke klo 10–13.

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista, lehtiä.

Kaipaatko tukea? Oletko vaikeassa elämäntilanteessa? Et ole yksin. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue; 040 763 6599, Espoon keskus ja Suvelan alue; 040 531 1037, 040 547 1861, 050 438 0189, Pohjois-Espoo (Kalajärvi); 040 736 9315, Länsi Espoo (Kauklahden, Siikajärven, Muuralan ja Nupurin alueet); 050 438 0176, 040 513 0862, Viherlaaksolahti; 040 572 5344.

Haluaisitko tehdä jotakin hyvää? Vapaaehtoistyo.fi-sivustolla voit käydä katsomassa uusia seurakunnan vapaaehtoistehtäviä. Lisätietoja: vapaaehtoisvastaava Kirsi Muurimäki 050 438 0164.

Harmaat Pantterit auttavat maksutta tuomiokirkkoseurakunnan alueella keikkaluontoisesti

pienissä kodinhuollollisissa töissä, lastenhoidossa, digiboksi- ja tietokoneasioissa. Ota yhteyttä: Anni Vanhanen 050 438 0189.

poikkea Unelmankammariin Kirpputori ja kahvila – Edullisia ostoksia ja kuppi kuumaa. Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus to 2.2. (joka kuukauden 1. torstai) klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19. Otamme vastaan hyväkuntoista pientavaraa ja vaatetta. Tied. Tiina Hietaniemi 040 763 6599.

Keskusteluapua parija perhesuhteisiin Perhetyön puhelinpäivystys antaa keskusteluapua parija perhesuhteisiin liittyen arkisin klo 8–15, 040 5474 146 tai 050 465 3180.

Reformaation juhla vuoden matka Saksan Luther-kaupunkeihin Muutama paikka vapaana matkalle 21.–26.4. Katso: www.espoonseurakunnat.fi > Toiminta > Aikuiset > Retket ja leirit. Tied. ja ilm. 040 5130 861, hannu.maenpaa@evl.fi.

Katso Ajankohtaisimmat tapahtumat verkosta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kappelialueiden ajankohtaisimmat tapahtumat löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/web/ seurakunnat/tuomiokirkko.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

MESSUT SOUKAN KAPPELISSA Leipämessu ja soppalounas pe 20.1. klo 10.30. Erkko, Yli-Jaskari. Esirukousmahdollisuus. Messu su 22.1. klo 11. Olli, Sinervo, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Tuomasmessu su 22.1. klo 17. Sinervo, Ojala, Nardus. Iltatee. Messu su 29.1. klo 11. Kohijoki, Ylisuutari, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Pop-messu su 29.1. klo 17. J. Lehti, H. Lehti, Ojala. Kirkkokaakaot. Lastenhoito. Messu ja Yhteisvastuukerääjien siunaus su 5.2. klo 11. Erkko, Turtiainen, Puukko. Kirkkokahvit. Kynttilänpäivän perhemessu ja ruokailu su 5.2. klo 17. Santaharju, Kohijoki, Lonka. Vapaaehtoinen ruokamaksu.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma, ti, ke ja pe klo 8.50 Merivirta 3. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli. Israel-rukouspiiri ti 14.2., 14.3., 11.4. ja 9.5. klo 18.30 Soukan kappeli. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 Soukan kappeli.

TUKEA MIELENTERVEYTEEN MieTe – vertaistukea yksinäisille ja masentuneille joka ma klo 17–18.30 Soukan kappeli. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14–15 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. viikot. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Perjantaiporinat pe klo 13–14.30 Soukan kappeli, parill. viikot. Tied. Ritva Aarnio, 040 537 6854. Verso – omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti. Meriemy, os. Merenkäynti 3, to 26.1., 23.2., 23.3., 6.4. ja 18.5. klo 17.30–19.30. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA

HIMALAJAN KYLISSÄ

Seurakuntamme kirpputori Toivon Tori torstaisin klo 12–18 os. Soukankaari 8 B. Tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen.

Nepal-ilta ke 8.2. klo 18.30 Soukan kappeli, lääkärit Katariina Laato ja Matti Jakkula kertovat matkastaan Himalajan kyliin. Iltatee.

PIKKUVÄELLE

Tule ylistämään Jumalaa vanhojen tuttujen ja uusien ylistyslaulujen sanoin ja sävelin pe 10.2. klo 18.30 Soukan kappeliin. Mukana gospelryhmä Nardus ja praise-bändi. We sing some praise songs in English, too – welcome. Seuraava ilta 21.4.

Talven tunnelmaa laulaen ja leikkien: talvilaulajaiset ti 24.1. klo 18 Soukan kappeli. Mukana lastenohjaajia ja kanttori Timo Lonka. Tarjoilua. Nuku, kuolaa, jokeltele – tyyli on vapaa, kun vauvakirkko kutsuu! Soukan kappeli su 22.1. klo 15. Kasteperheet voivat samalla noutaa vauvalleen nimikoidun kyyhkysen kastepuusta.

YHTEISVASTUU Infoilta ja kerääjien koulutus ke 25.1. klo 18.30 Soukan kappeli. Vuonna 2017 autetaan Lähi-idän nuoria pakolaisleireillä ja kotimaassa torjutaan ihmiskauppaa. Espoonlahdessa tuetaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotoutumista. Musiikkia ja tarjoilua.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 27.1. klo 18.30 Soukan kappelissa. Irakilaista ruokaa ja asiaa irakilaisesta kulttuurista. Welcome to our international evening of fellowship. This time there is Iraqi food and information about Iraqi culture. Next evenings 3.3. and 7.4. facebook.com/ espoonlahtifellowship.

AIKUISET SINKUT Mielimusiikkia lauletaan ja kuunnellaan la 28.1. klo 18 Soukan kappelissa. Tuo mukanasi musiikki-cd. Kevään muut illat: 11.2., 25.3., 29.4. ja retki 27.5.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Raamattuluennot jatkuvat Soukan kappelilla, kirkkoherra Jouni Turtiainen, to 2.2. klo 18 Daniel – VT:n ilmestyskirja. To 16.2. Kasvisruokaa ja ennusunia (Daniel 1–2).

SIIONINVIRSISEURAT ”Nyt, Jeesus, kodissani sytytä lamppusi” SV 198, pe 3.2. klo 18.30 Soukan kappeli, Timo Lonka.

JUHLITAAN RUNEBERGIA Brunssi ja myyjäiset la 4.2. klo 11–14, Soukan kappeli. Myynnissä mm. käsitöitä, karjalanpiirakoita ja tietenkin Runebergin torttuja! Tarina- ja musiikkihetki klo 12. Tuotto lähetystyölle.

PRAISE NIGHT

UUSI VUOSI, UUSI HARRASTUS? Posliinimaalarit ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,50 €/kerta. Polttomaksu 20 €/kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Käsityökerho ma klo 13–15 Soukan kappeli. Mm. kudotaan villasukkia vuonna 2017 syntyville vauvoille. Raamattupiirit ma klo 18.30 Merivirta 3 ja Kaskikappeli, ke parillinen viikko klo 12 Soukan kappeli, to parilliset viikot Miesten raamattupiiri klo 18 Soukan kappeli, iltapala 4 €. Runoja ja Psalmeja ti 24.1. klo 11 Merivirta 3. Voit tuoda omiakin runoja mukaan, parill. vkot. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 24.1. klo 13 kokoontuu kodeissa, parill. vkot. Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Teresa-piiri ti 24.1. klo 18 Merivirta 3. Tuetaan kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä Naisten Pankin kautta, parill. vkot. Tied. teija.moilanen@ evl.fi, 040 728 7478. Hanna-lähetyspiiri ke 25.1. klo 12 Soukan kappeli, parill. vkot. Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä, kristillisten tekstien äärellä jakamista ja hiljaista rukousta to parill. viikot klo 18–19.30 Kaskikappeli. Kipparin lähetyspiirin kankaanpainantatalkoot la 4.2. klo 12–16.30 Soukan kappeli. Tied. Marita Helki 044 338 6409.

LAPSILLE Päiväkerhojen vapaita paikkoja voi kysyä: Mäntykappeli 041 529 2955, Iivisniemi 041 529 2957, Ruorikuja 041 529 2952, Ankkuritie 041 529 2951, Kaskikappeli 041 529 2956 ja Soukan kappeli 041 529 2954. Päiväkerhot ovat maksullisia. Perhekerhoissa kivaa ohjelmaa vanhemmille ja lapsille. Tarjolla kahvia ja mehua, vapaaehtoinen tarjoilumaksu. Tied. 050 523 4121. Lue lisää http://www.espoonseurakunnat.fi/web/toiminta/alle-kouluikaiset.

Kysy muskarien ja kuoron vapaita paikkoja: anne.pietila@evl.fi, 050 511 0447.

TYTÖILLE JA POJILLE Sode-klubi ma klo 14–17 Sode, Soukantie 13. Kerhot: tsekkaa sodesode.fi/kerhot mitä kivaa on tarjolla ja ilmoittaudu! Leirielämää: hyvää ruokaa, kivoja kavereita ja hauskaa tekemistä talvileireillä Velskolassa. Leirien hinta 35 €, ilm. sodesode.fi: 3–7-lk. 10.–12.2., ilm. viim. 25.1. ja esi–2-lk. 24.–26.3., ilm. viim. 28.2.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

LAULATTAAKO? Kuorot ovat alkaneet – vielä ehdit mukaan. Kysy lisää kanttorilta: Vox Edeni rippikoulun käyneille nuorille to klo 18.30–20.15 Sode, Soukantie 13, heli.k.ojala@evl.fi 050 438 0174. Okra nuorille aikuisille ke klo 18.30– 20.30 Soukan kappeli, helena.yli-jaskari@evl.fi 040 572 3676. Kirkkokuoro ma klo 18.30–21 Soukan kappeli, timo.lonka@evl.fi 040 531 1061. Laulumieli kaikille lauluhaluisille

to klo 18.30 Soukan kappeli, helena. yli-jaskari@evl.fi 040 572 3676. Navichorus ti klo 18.15–21 Soukan kappeli, elja.puukko@evl.fi 0400 505 562. Gospelryhmä Nardus ke klo 18–20 Sode, Soukantie 13, heli.k.ojala@evl. fi 050 438 0174. Laulukerho, venytellään äänijänteitä kanttorin johdolla ti klo 13 Soukan kappeli: 31.1., 14.2., 28.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4., 9.5. ja 23.5. Pullakahvit 1,5 €.

IKÄIHMISTEN KERHOT Maanantai: Merivirta 3, 3 krs. klo 10–11.30 ja Kaskikappeli klo 12.30–14. Keskiviikko: Puistokartanon palvelutalo klo 13.30–14.30, Merikansantie 2. Torstai: Soukan kappeli klo 13–14.30 ja Mäntykappeli klo 14.30– 16. Tiedustelut diakoni Eija Siivonen, 041 534 1706.

PERHELEIRI Leikkiä, ulkoilua, askartelua, hiljentymistä, saunomista ja hyvää ruokaa Velskolassa pe 3.2. klo 16.30 – su 5.2 klo 17. Ilm.linkki sivulla espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti. Tied. johanna.korpela@evl.fi, 050 511 0504.

Menokasvo

Niina Sinisalo auttaa antamalla aikaa Tukihenkilöt ja tuettavat voivat tulla mistä tahansa Espoosta, miksei kauempaakin. Sopimus tehdään aina vuodeksi kerrallaan. – Lapset kiintyvät tukihenkilöön, ja siksi on voitava sitoutua. Seurakunnassa on yhteyshenkilöt, joihin voi ottaa yhteyttä. Lisäksi tukihenkilöt tapaavat toisiaan pari kertaa vuodessa. – On kiva ja hyödyllistä nähdä muita ja jutella, mitä he ovat tehneet. Toiminta on konkretisoinut minulle, miten pienellä voi auttaa. Se tuo kaikille hyvän mielen. SONJA SYKÄRI Seuraava tukihenkilöiden perehdytysilta 16.2. kello 18-20 Kirkon kympissä, Kirkkokatu 10. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Pia Härkönen 040 562 1341 tai pia.harkonen@evl.fi.

Nina Sinisalo on toiminut pari vuotta tukihenkilönä yli 10-vuotiaille lapsille ja nuorille.

JUKKA GRANSTRÖM

Espoon seurakuntien erityisnuorisotyö tarjoaa 10–14-vuotiaille lapsille ja nuorille tehtävään koulutettuja, yli 18-vuotiaita tukihenkilöitä. Niina Sinisalo on ollut mukana pari vuotta. – Tämä sopii ihmiselle, joka on elämäniloinen ja haluaa auttaa muita. Tukisuhteen alussa tehdään sopimus lapsen tai nuoren, tämän vanhempien, tukihenkilön ja seurakunnan erityisnuorisotyönohjaajan välillä. Tukipari tapaa esimerkiksi viikoittain jonkin yhteisen tekemisen merkeissä. – Usein se on ihan tavallista. Leikitään ja vietetään aikaa yhdessä. Kaksi kertaa olemme käyneet elokuvissa, mikä tuntui erityiseltä. Myös seurakunnan järjestämä leiriviikonloppu jäi mieleen, Sinisalo sanoo.

12 A

MENOT 19.1. – 2 .2. Leppävaaran seurakunta

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.ﬁ, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT HUOM! Messu pysyvästi Leppävaaran seurakunnassa klo 11. Leppävaaran kirkko Afrikkalainen gospelmessu ja kirkkokahvit ”Jeesus herättää uskon” su 22.1. klo 11. Siitä on jo aika monta vuosikymmentä, kun Afrikkalaista gospelmessua vietettiin Suomen kirkoissa ensimmäisen kerran. Pekka Simojoen säveltämästä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamasta messusta löytyy mm. virsi 517 ”Herra kädelläsi” ja monta muuta laulua, jotka ovat jääneet elämään. Messua on toteuttamassa iso joukko eri-ikäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia. Yletyinen, T. Salo, entisten nuorten kuoro, Timo Salo, kitara, Toni Majola, basso, Pasi Härkönen, perkussiot ja Outi Noponen, piano. ”Kiitos, kun eteesi taas tulla saamme”.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (klo 8-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena (toimintaa maaliskuusta alkaen)

MESSU Olarin kirkko: Su 22.1. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Antti Luoma, kanttori Mikko Niinikoski. Su 29.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki. To 19.1. klo 19. Pyhän Henrikin muistopäivän messu liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Su 22.1. klo 16. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Risteys torstaisin klo 18. Messussa käytetään virsien ohella Elämän siiville -laulukirjaa. Rytmikkäästä musiikista vastaavat vaihtuvat musiikkiryhmät. Messu alkaa klo 19. Kappelille voi kuitenkin tulla jo klo 18 alkaen etkoille, joissa on hyvät tarjoilut ja mahdollisuus osallistua messun valmisteluun. Messun jälkeen jatkot. Etkot, messu ja jatkot on tarkoitettu kaikenikäisille modernista toteutustavasta pitäville. PIENILLE LAPSILLE ON OMA LEIKKIHUONE JA LEIKITTÄJÄ etkojen ja

messun ajan. To 19.1. klo 18 liturgia ja saarna Marjo Parttimaa. To 26.1. klo 18 liturgia ja saarna Jussi Koski.

Messu ja kirkkokahvit ”Jeesus auttaa hädässä” su 29.1. klo 11. Jussi Ikkala, Raiskio, Hyry. Viikkomessu ke 1.2. klo 13. T. Salo, Hyry. Karakappeli Messu ja kirkkokahvit su 22.1. klo 13. Raunu, Latvanen. KilonRisti Hiljainen rukousaamu perjantaisin klo 8.30. Kuukauden 1. perjantaina ehtoollishartaus. Perkkaan kappeli Sanajumalanpalvelus ja iltatee su 29.1. klo 17. Rissanen, Hyry.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kaakaopyhäkoulu maanantaisin klo 17–18 partiokolossa, Miekka 2. Sisäänkäynti rakennuksen takapuolelta. Tarjolla kaakaota. Tied. Anni Katajisto 040 566 0963. Vauvakerho maanantaisin klo 13–15 Lasten kappeli Arkissa ja tiistaisin klo 13.30–15.30 Leppävaaran kirkossa. Kerhossa voit jakaa kokemuksia äitiydestä, vauvan hyvinvoinnista ja perheen uudesta tilanteesta. Hartaus ja sylilaulutuokio, suolainen välipala. Perhekahvila. Tapaa muita perheitä lapsineen klo 9–11.30 maanantaisin Lasten kappeli Arkissa, torstaisin KilonRistissä ja Uutussa sekä perjantaisin Uutussa. Perhekahvilassa voit vaihtaa kuulumisia perheen arjesta, iloista ja suruista. Hartaus ja leikkilauluhetki n. klo 10. Tarjolla kahvia ja pullaa.

TOIMINTAA ALAKOULUIKÄISILLE Iltapäiväparkit alkavat viikolla 3. Parkit klo 13–16 tiistaisin Siivessä,

Matinkappeli: Messu su 22.1. klo 12. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sari Rautio. Messu su 29.1. klo 12 Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila.

PERHETAPAHTUMA ”LIIKU LAPSEN KANSSA” Luvassa liikuttavia laululeikkihetkiä ja pelejä koko perheelle, sekä temppurata perheen pienimmille Matinkappelilla la 28.1. klo 10–12.30. Sään salliessa toimintaa on myös kappelin pihalla. Lounas tarjolla klo 11–12.15.

IHMISKAUPAN KASVOT – YHTEISVASTUU 2017

LE 91 x 52 mm

keskiviikkoisin KilonRistissä, to Uutussa. Leikkiä, läksyjä, pelejä, askartelua...mitä keksitkin! Iltapäiväparkki on 2.–6. -luokkalaisten oma paikka. Parkkiin voit tulla suoraan koulusta tai viim. klo 14.30 hartauden alkaessa. Tarjolla välipala. Harrastekerhot alkavat viikolla 3. Tarjolla askartelu-, kokki-, koodaus-, näytelmä-, peli- ja leffakerhoja. Katso TARKEMMAT TIEDOT KERHOISTA: nuortensiipi.fi/7-14-vuotiaat/kerhot/. Kerhot ovat maksuttomia. Hiihtolomaretket 1.–6.-luokkalaisille: Ma 20.2. taitoliikuntakeskukseen, jossa odottavat trampoliinit, köydet ja parkour. Ke 22.2. Emma-museoon, missä tehdään naamiotaidetta sekä taideteoksia ruoka-aineista. Paluu Siipeen molemmilta retkiltä klo 16.30. Hinta 15 €/retki sis. ruuat, matkat ja toiminnan. ILMOITTAUTUMINEN: nuortensiipi.fi. Lisätietoja daniela.sabamyers@evl.fi tai 040 532 6770.

KUOROJA LAPSILLE Lapsikuoro Havina 2.–6.-luokkalaisille ja Muskarikuoro Huiske 5–7-vuotiaille aloittavat kevätkautensa. Harjoitukset torstaisin Uutussa klo 16–16.45 Havina ja klo 16.50– 17.30 Huiske. Lisätietoja Outi Noponen, 040 513 0869 tai Eeva-Maria Nyyssönen, 040 559 1489.

KUORO KAIKILLE Juuri sinulle wannabe-singer. Harjoitukset ke 1.2. klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko. Kaikenikäisten kuoro, jossa ei laulutaitovaatimuksia, ei sitoutumis- eikä esiintymis-

YHTEISVASTUUKERÄYS Su 5.2. klo 10 Olarin kirkossa on kynttilänpäivän messu, jonka yhteydessä avataan keräys ja siunataan Yhteisvastuukerääjät tehtäväänsä. Keräysinfoa ja keräyslistojen jako messun jälkeen kirkkokahvien yhteydessä. Su 5.2. klo 17 Matinkappeli Colourful Christian Worship Service – Matinmessu. Keräyslistojen jako. To 9.2. Olarin kappelilla Risteysmessun jatkoilla tietoa keräyskohteista ja listojen jako. Etkot klo 18, messu klo 19, jatkot messun jälkeen.

SURURYHMÄ

Sinulle, jonka läheisen kuolemasta on kulunut jo jonkin aikaa. Omaa Miten voit edistää maailmanraumenetystä ja surua voi käsitellä haa ja auttaa ihmiskaupan uhreja? sururyhmässä, jossa kysymyksiä ja Asiantuntija Raisa Muikun tietoiskuja kokemuksia jaetaan keskustelemalla pakolaisleiriltä ja Yhteisvastuusta. luottamuksellisesti yhdessä muiden Kauppakeskus Iso Omena, Palveluto- läheisensä menettäneiden kanssa. ri, ke 25.1. klo 18, 18.30 ja 19. Ryhmä kokoontuu viitenä torstaina OL 91 xMatinkappelilla 55 mm klo 17.30–19: 16.2., 2.3., 16.3., 30.3. ja 6.4. Mukana pasto-

BachCafe

musiikkimaraton

su 5.2. klo 14–18

Leppävaaran kirkko Vapaa pääsy

pakkoa. Harjoittelemme joka toinen ke. Mukaan voi tulla missä vaiheessa kautta tahansa. Tied. outi.noponen@evl.fi, 040 513 0869. Musaryhmä ke 25.1. klo 18.30 KilonRisti. Oletko toivonut soittelevasi vapaamuotoisesti jossain ryhmässä? Musaryhmä tarjoaa sinulle hyvän mahdollisuuden tähän ilman esiintymispaineita. Ilmoittaudu mukaan, juha-pekka.rissanen@evl.fi, tai tulemalla suoraan paikalle parillisten viikkojen ke-iltoina. Heprealaiset tanssit to 19.1. ja to 26.1. klo 18 Perkkaan kappeli. Tule pyörähtelemään herkkien ja vauhdikkaiden heprealaisten sävelten tahdissa. Kokoonnumme joka viikko. Ohjaajana Joel Yliluoma. Maksu 3–4 €/kerta. Tied. Marja-Terttu Dubrovin, mtdubrovin@gmail.com, 050 368 0863. Runoryhmä ti 24.1. klo 18 Karakappeli. Runo kuuluu arkeen kuin leipä!

Avoin ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Kevään muut kokoontumiskerrat: 7.2., 21.2., 7.3., 21.3., 4.4., 18.4., 2.5. ja 16.5. Tied. Lahjamarjatta Korhonen 044 523 6574. Varttuneen väen kerhot: maanantaisin klo 13 Leppävaaran kirkossa, tiistaisin klo 13 Karakappelissa ja torstaisin klo 13 Perkkaan kappelissa. Avoin ryhmä varttuneelle väelle. Kerhossa vierailijoina seurakunnan työntekijöitä. Hartaus ja kahvitarjoilu. Tied. Eveliina Kauppila 040 518 1387. Leppävaaran seurakunnassa toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU ja tule mukaan: espoonseurakunnat.fi/web/ aikuiset/ryhmat/leppavaara. Seuraa meitä somessa ja verkossa. facebook.com/leppavaaranseurakunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

ri Inari Varimo ja diakoni Saija Väätäinen. ILMOITTAUTUMISET viimeistään pe 10.2. p. 09 8050 7000 arkisin klo 9–15.

Sanan ympärillä -ryhmä ti 24.1. klo 12.30–14 Matinkappeli. Aikuisten Arkikahvila to 26.1. ja 9.2. klo 13–14.30 Olarin kappeli.

SUOMI 100 VUOTTA -NEULEKAHVILA

YHTEISLAULUILTA AIKUISILLE

Suomi täyttää 100 vuotta ja sen kunniaksi jokaiselle juhlavuotena syntyvälle vauvalle lahjoitetaan sinivalkoiset sukat. Sukkia neulotaan Olarin kappelilla 12.2., 5.3., 2.4. ja 14.5. klo 15–18. Lisätietoja Veera Hietalalta, veera1.hietala@outlook. com.

Haluatko virkistää mieltäsi ja sieluasi? Kohtaamme Jumalan ja toisemme laulun avulla. Ryhmä ei ole kuoro, emmekä esiinny. Yhteislauluillat pidetään Olarin kirkolla, kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19. Lisätietoja Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157.

PIENRYHMÄTOIMINTA

HILJAISEN RUKOUSLAULUN RYHMÄT MATINKAPPELILLA Tavoitteena on oman lauluäänen kehittäminen, hienovaraisen kuulemisen oppiminen sekä kehon värähtelyn ja resonanssin aistiminen. Ryhmä 1: seuraavina perjantaina klo 18–19.30: 27.1., 10.2., 24.2., 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4. Ryhmä 2: seuraavina tiistaina klo 18–19.30: 31.1., 14.2., 28.2., 28.3., 11.4., ja 25.4. Lisätietoja Raisa Saloheimo p. 09 803 4239.

RYHMIÄ JA HILJENTYMISTÄ AIKUISILLE

2017

25.1.

Hiljaisen rukouksen tunti keskiviikkoisin klo 10.30–11.30 Matinkappeli. Sanan ympärillä -ryhmä ti 31.1. klo 12.30–14 Matinkappeli. Naisten raamattupiiri pe klo 15–17 Olarin kirkko. Virsistä voimaa to 19.1. ja 2.2. klo 14 Matinkappeli. Lukupiiri to 19.1. klo 18–20, Matinkappeli. Kirjana Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. 16.2. on kirjana Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa.

TALVILOMALEIRIT KOULULAISILLE TalviMegis-leiri 5–7-luokkalaisille Hilassa 18.–20.2. TalviPuuhis 1–4-luokkalaisille 20.–22.2. Leirien hinta 35 €, lisätiedot ja ilmoittautuminen niittykappeli.net/tytotjapojat.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Retkipäivä Velskolan kartanoon to 2.2. kaikille virkistystä kaipaaville. Mahdollisuus saunoa, ulkoilla, hiljentyä ja osallistua yhteiseen ohjelmaan. Ilmoittaudu pe 20.1. tai ma 23.1. diakoni Saija Väätäiselle 050 372 8873.

MUSIIKKILEIKKIKOULUT Vapaita paikkoja Matinkappelin klo 14 ryhmässä. Olarin kappelin ryhmissä hajapaikkoja. Ota yhteyttä Mari Rautanen p. 09 8050 7925 tai 050 364 6771, mari.rautanen@evl.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Rennosti vauvakirkkoon Tiistaina 31.1. on Suvelan kappelissa vauvojen ja vanhempien oma kirkkohetki. Sen aikana körötellään, lauletaan ja siunataan pastori Marja Malvarannan ja kanttori Anna-Liisa Haunion johdolla. Vauvakirkon jälkeen on tarjolla aikuisille kahvia ja vauvoille kirkkososeet. Vauvakirkko ti 31.1. klo 13 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24.

Anna aikaasi nuorille Keskiviikkona 25.1. Soukan kappelissa koulutetaan yhteisvastuukerääjiä. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys auttaa Lähi-idän nuoria pakolaisleireillä ja torjuu ihmiskauppaa kotimaassa. Espoonlahdessa tuetaan alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Infoilta ja kerääjien koulutus ke 25.1. klo 18.30 Soukan kappelissa, Soukankuja 3.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT Su 22.1. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Anne Huoponen ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit. Su 29.1. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

PERHEKERHO To 19.1., 26.1. ja 2.2. klo 10 Sebastoksessa.

A TA 48 x 58 mm

Tapiolan seurakunta Toimisto: Ta piolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 22.1. klo 10 Tapiolan kirkko. Kallio, Ristimäki, Malkamäki. Krista Pellikka, laulu ja huilu. Messussa siunataan Aaro, Eija, Frans ja Olga Rytkönen Omaniin rauhantyöhön. Pyhäkoulu. Kirkkokahveilla Aaro Rytkönen kertoo Omanissa toimivan Rauhantyön keskuksen toiminnasta. Viikkomessu ke 25.1. klo 8 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jurmu. Pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro ja -kahvi. Perhemessu su 29.1. klo 10 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Tiihonen, Forsberg. Anglikaaninen messu su 29.1. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Nuorten messu su 29.1. klo 18 Tapiolan kirkko. Kallio, Merilahti, Salmensaari. Viikkomessu ke 1.2. klo 8 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Malkamäki.

UUSIEN VIRSIEN MARATON JA VESPER

”Armahtaminen ja itsetunto” to 26.1. klo 14 kirkon alatakkahuoneessa. Mukana Anna-Kaisa Tuomi.

MESSU JA YHTEISVASTUULOUNAS Su 5.2. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Anne Huoponen ja kanttorina Anna Marte. Messun jälk. Kauniaisten Marttojen valmistama lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi kirkon yläsalissa.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

Sö. 15.1. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ertman, Kronlund, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Hagalunds kyrka kl. 12. Ahlbeck, Bengts. Kyrkkaffe.

Ma 23.1. klo 18.30 Sebastoksessa. Mukana Kari Mattila ja Ritva Kallio.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO ”Lutherin virret” ti 24.1. klo 13

KRITO-RYHMÄ Kaipaatko ymmärrystä itsestäsi ja vapautta menneisyyden aiheuttamista kivuista? Ryhmä kokoontuu 26.1.–6.4. (11 krt) to klo 18.30–20.15. Tapiolan kirkolla. Käsiteltävän kirjan, Toiveena sisäinen paraneminen, voi lainata tai ostaa seurakunnalta. Tied. ja ilm. ohjaajille Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

KESKIVIIKKOKERHO

LEDIGA PLATSER I DAGKLUBBARNA

HÖGMÄSSOR

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Miten elää tasapainoisempaa ja vahvempaa elämää ja olla iloisesti oma itsensä? Vierailijana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ti 24.1. klo 18 Tapiolan kirkko. Lopussa Krito-info kiinnostuneille.

SPORTLOVSDAGSLÄGER I MATTBY KAPELL Mattby kapell 20–24.2 kl. 8.30– 16.30. För barn födda 2006–2009. Pris 70 €/barn. Ute- och inneaktiviteter, pyssel, lekar, vintersport m.m. Anmälningar t.o.m. 29.1, www. esboforsamlingar.fi/barnlager. Platserna bekräftas v. 5. Mer info 050 358 1014, kira.ertman@evl.fi.

Det finns lediga platser i dagklubbarna för 2–5-åringar. Mer info: www. esboforsamlingar.fi/dagklubbar.

FÖRSAMLINGSLUNCH Olars kyrka, svenska sidan, varje ti kl. 12–14. Pris 5 €.

SAMLINGAR FÖR SENIORER OCH DAGLEDIGA Träffdax i Köklax kapell ti 17.1, Sökö servicehus, Sökösvängen 7 (OBS platsen!) on 17.1, Kalajärvi kapell to 19.1. Alla samlingar börjar kl. 13. Nya medlemmar välkomna.

ÖPPEN MOTTAGNING

MIESTEN RAAMATTUPIIRI Tule jakamaan ilosi ja surusi raamatun äärellä. Joka kuun 1. ja 3. ti klo 18.30–20. Seuraavat kerrat: 17.1. ja 7.2. Tapiolan kirkon hiljaisessa huoneessa.

OLOHUONE

Mr. Parkinson monologi

Tapiolan kirkon Olohuone on seurakuntalaisten avoin kohtaamispaikka. Avoinna ma, ke ja pe klo 10–14. Maanantaisin käsityöpiiri.

KOHTAAMISPAIKKA Vapaa pääsy

TOIVEENA SISÄINEN PARANEMINEN -ILTA

kirkon yläsalissa, kanttori Anna Marte.

Kansainvälisen vastuun ja lähetyksen ryhmä yläsalissa to 19.1. klo 12. ”Yhteisvastuukeräys tänä vuonna”, Pirjo Luoma.

Ma 23.1., 30.1. klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksessa.

Tapiolan kirkolla kokoontuu kevään aikana lukuisia kuoroja kolmen kanttorin johdolla, niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Kuorojen toiminta on juuri alkanut, mutta vielä ehtii mukaan. Tied. kanttorit ja www.espoonseurakunnat.fi.

”Ikääntyminen on haaste” ke 25.1. Tapiolan kirkolla. Kysymyksiin vastaavat kouluttaja Taina Semi ja

KESKUSTELEVAT NAISET

Ke 1.2. klo 13 Tapiolan kirkko

KUOROT KÄYNNISSÄ

Lauletaan yhdessä uusia virsiä su 22.1. klo 17 Tapiolan kirkolla. Mukana

MARTAT JA MARIAT

VARTIN HARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA

Kuukaudeksi kuoroon -laulajia ja Tapiolan seurakunnan kamarikuoro sekä kanttori Liisa Malkamäki. Klo 18 alkaa Ekumeenisen kirkkovaelluksen päätösvesper reformaation hengessä, siellä laulamme myös uusia virsiä.

Kaikille avoin vapaamuotoinen keskusteluryhmä. Kahvitarjoilu. To 19.1. ja to 26.1. klo 12.30–14 Tapiolan kirkon Olohuone.

MIELIMAASTA-RYHMÄT geriatrian prof. Timo Strandberg. Mr. Parkinson -monologi ke 1.2. Teatteria keskiviikkokerhossa. Käsikirjoitus Jussi Kivimäki. Dramatisointi Mikko Kauranen. Kahvitarjoilu keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

LÄHETYS Hanna-rukouspiiri ma 30.1. klo 18.30 Kirkkopolku 4. Lähetyspiiri ti 31.1. klo 13–15 Tapiolan kirkko. Israel-rukouspiiri to 2.2. klo 13 Tapiolan kirkko.

KANSAINVÄLINEN DIAKONIA Äiti Teresa -piiri ti 24.1. ja 31.1. klo 13 Tapiolan kirkko. Piirissä kudotaan peittoja. Tied. Katja Karvinen 040 593 7386.

Vertaistukiryhmä masennuksesta kärsiville joka ke klo 18 Tapiolan kirkolla. Tied. Lulu Sandberg 040 757 3228. Pelottaako eläkkeelle jääminen? Ryhmä eläkeikää lähestyville ma klo 17.30–20 Tapiolan kirkolla. Yhteyshenkilö Hannele Oksanen, 050 500 1137.

LUKUPIIRI Luemme ääneen yhdessä valittua kirjaa ja keskustelemme luetusta joka ti klo 13 Tapiolan kirkon Olohuoneessa.

LEIJONAEMOT Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille ma 30.1. klo 17.30 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209.

ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Avoinna ma–pe klo 9–15 Kirkkokatu 1 Varauspalvelut (kaste, vihkiminen, hautaan siunaaminen) p. 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi Rekisteripalvelut (virkatodistukset ja sukuselvitykset) p. 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@evl.fi Hautapalvelut p. 09 8050 2200, fax 09 256 7212, hautatoimisto.espoo@evl.fi

Kyrktian, Kyrkog. 10, varje må. och to. kl. 10–12. Diakoniarbetare på plats, man kan komma in i olika ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer m.m.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

SÖNDAGSSKOLA

FREDAG 27.1

Sö 22.1 i Klubb 97 kl. 12.

Andakt för ungdomar i Grankulla kyrka kl. 17.30 Ungdomskväll i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 24.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

HÖGMÄSSOR

KYRKOSYFÖRENINGEN

Sö 22.1 i Grankulla kyrka kl.12. Sö 29.1 i Grankulla kyrka kl.12.

On 25.1 och 1.2 i övre brasrummet kl. 13.30.

LOVSÅNG OCH BÖN

DRAMA LUTHER I ENRUM

To 19.1 och 26.1 i övre brasrummet kl. 10.

On 25.1 med Johan Fagerudd i Grankulla kyrka kl. 18.30.

TISDAG 31.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Pensionärskören i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Under ytan grupp för ungdomar i Klubb 97 kl. 16. Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

14 a

kirkoissa soi 19.1.–2.2.

Antti Kokkola

Apua & tukea 29.1.

Hillel Tokazier konsertoi Suvelan kappelissa.

To 19.1. Lounassoitto to 19.1. ja to 26.1. klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Soiva lepohetki to 23.3. asti. Kanttorit ystävineen musisoivat. Kesto 15–30 min., vapaa pääsy.

Su 22.1. Mummi 100 – Suomi 100 -konsertti klo 16 Kauniaisten kirkko. Meeri Castrénin 100-vuotispäivän ja itsenäisen Suomen kunniaksi. Kalevi Kiviniemi, urkutaiteilija; Maria Kettunen, mezzosopraano; Jyrki Korhonen, basso ja Hans-Otto Ehrström, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 20 €. Viisi virsimaratonia. Lauletaan virsikirjan lisävihkon uusia virsiä su 22.1. klo 17 Tapiolan kirkossa. Mukana Kuukaudeksi kuoroon -ryhmä ja Tapiolan seurakunnan kamarikuoro sekä kanttori Liisa Malkamäki. Vapaa pääsy.

Ma 23.1. Iiro Plays Mozart and Rantala with the Proton String Quartet klo 19 Tapiolan kirkko. Konsertin tuotto Syyrian lasten auttamiseen. Liput 30 €, opiskelijat 20 €. Järj. Espoon UNICEF -vapaaehtoisryhmä ja Tapiolan seurakunta.

La 28.1. Talvinen matka -konsertti klo 18 Leppävaaran kirkko. Petri Lindroos, basso ja Ilmari Räikkönen, piano esittävät Franz Schubertin teoksen Winterreise. Liput 15 €.

Su 29.1. Hillel Tokazierin Juhlakonsertti ”Sytytä toivo” klo 15 Suvelan kappeli. Juutalaista musiikkia ja Gospelia. Vapaa pääsy. Kahvit ja kolehti.

Altoin, harpuin, Rejoice! -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkko. Lavalla n. 50 eri-ikäistä soittajaa: alttoviulistia ja harpistia Helsingin seudun musiikkiopistoista sekä sopraano Anna Marte. Konsertissa kuullaan mm. skotlantilaisia ja irlantilaisia aireja sekä hornpipeja, Saint-Saënsin Joutsen, Wagnerin Laulu iltatähdelle. Anna Marte laulaa vahvistetun Kaumovioloiden solistina Fauren Requiemista Pie Jesu-osan ja Händelin sopraanoaarian Rejoice! Messias-oratoriosta. Vapaa pääsy.

Pe 3.2. Espoon musiikkiopiston opetta jien konsertti klo 19 Tapiolan kirkko. Sirkka Kuula, viulu; Ilmo Peitso, piano; Andrzej Wilkus, kitara; Jussi-Matti Haavisto, alttoviulu ja Ilkka Teerijoki, klarinetti. Ohjelmassa J. S. Bach, H. I. F. Biber ja Toivo Kuula. Ohjelma 10 € Yhteisvastuukeräykseen. Vapaa pääsy.

Su 5.2. BachCafe-musiikkimaraton klo 14–18 Leppävaaran kirkossa juhlistaa reformaation merkkivuotta ja tarjoaa J.S. Bachin musiikkia, tarinoita ja kahvia tauotta. Juontajana oboisti Sole Mustonen. Leppävaaran seurakunnan kamarikuoron ja kanttorien ohella musisoimassa mm. Espoon Barokki, Seeli Toivio, sello, Katarina Zaborsky, viulu, Seidi Palonen, oboe, Petri Lindroos, tenori, Osmo Palmu, kitara, Santeri Siimes, urut ja Kari Tikkala, piano. Kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Vapaa pääsy.

Diakonialounaat Espoon tuomiokirkko seurakunta Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Ateria: aikuiset 4 €, lapset 3–10-vuotiaat 2 €, alle 3-v. 0,50 €. Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1. Alkuhartaus, ateria 4 €, lapset yli 3-v. 2 €. Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria 3 €. Kappelilounas ti klo 12-13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkalliontie 2. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 €, 3-10 v. 2 €, alla 3- v.0,50 €. Espoonlahden seurakunta Diakonialounas ma, ti ja to klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Lipunmyynti 10.30–11.30. Hinta 3 €/ aikuinen, 1 €/3–14-v. Elintarvikejakelu ma, ti, ke ja pe klo 9 os. Merivirta 3. Vuoronumeroiden jako klo 8.40. Leppävaaran seurakunta Diakonialounas joka ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Hinta 3 €. Tilaisuus alkaa hartaudella. Lounassoitto torstaisin 19.1.–23.3. klo 12.30, soiva lepohetki diakonialounaan jälkeen. Kanttorit ystävineen musisoivat. Kesto 15–30 min, vapaa pääsy. Olarin seurakunta Diakonialounas on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudellisia vaikeuksia, tai jotka kaipaavat seuraa. Lounailla diakoniatyöntekijä tavattavissa. Lounas (2,50 €) keskiviikkoisin klo 11.30–12.30 Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4, ja tiistaisin klo 13–14 Matinkappelilla, Liisankuja 3. Lounaiden lipunmyynti Olarin kappelilla klo 11.15–12 ja Matinkappelilla klo 12.45– 13.30. Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkon lounas joka ti klo 12.15 Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 4 €, 3–14-v. 2 €, alle 3-v. Ilmaiseksi.

Kahvilat Espoon tuomiokirkko seurakunta Piipahda kahvikupposelle! Suolais ta & makeaa, lehtiä & juttuseuraa. Cafe Aurora ma-pe klo 10–14 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Cafe Suvela ma-pe klo 12–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24.

Diakonian retkipäivät, jotka on tarkoitettu kaikille virkistystä kaipaaville: Retkipäivä Velskolan kartanoon to 2.2. Mahdollisuus saunoa, ulkoilla, hiljentyä. Ilmoitt. pe 20.1. tai ma 23.1. diakoni Saija Väätäiselle 050 372 8873. Retkipäivä Hvittorpin leirikeskukseen to 2.3. Hinta 15 € sis. kuljetuksen, ohjelman ja ruokailut. Saunomismahdollisuus. Ohjaajina diakoniatyöntekijät Eija Siivonen ja Anna Helenius Espoonlahden seurakunnasta. Tied. ja ilm. viim. 16.2. p. 040 537 6848. Haluaisitko tehdä jotakin hyvää? Vapaaehtoistyo.fi-sivustolta löydät seurakuntien uusia vapaaehtoistehtäviä.

Kurssi Leppävaaran kirkolla la 4.3. klo 9.30–15, to 9.3. ja ma 13.3. klo 17–20. Kurssimaksu 10 € sis. lounaan, iltapalat ja materiaalit. Ilmoitt. 17.2. menn. Tarja Huttunen 040 734 7715 tai Riitta Türkmen 040 546 5198 tai etunimi.sukunimi@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus Espoonlahden seurakunta Päivystys ma klo 9–10 os. Merivirta 3, 3. krs, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappelin diakoniatoimisto, Soukankuja 3, p. 09 8050 6738. Espoon tuomiokirkkoseura kunta Kaipaatko kuuntelijaa tai tukea vaikeassa elämäntilanteessa? Et ole yksin. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään. Auroran alue 040 763 6599, Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037, 040 547 1861, 050 438 0189, Pohjois-Espoo (Kalajärvi) 040 736 9315, Länsi-Espoo (Kauklahden, Siikajärven, Muuralan ja Nupurin alueet) 050 438 0176, 040 513 0862, Viherlaaksolahti 040 572 5344. Kauniaisten suom. seurakunta Diakoniatoimisto avoinna ma klo 13–15 ja ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia. Leppävaaran seurakunta Ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Olarin seurakunta Diakonian ajanvaraus on siirtynyt takaisin Matinkappeliin, Liisankuja 3. Ajanvaraus ti klo 10–11 p. 050 432 9368, tai paikanpäällä. Ajan voi varata myös diakoniaruokailun yhteydessä: Ti klo 13–14 Matinkappelilla tai ke klo 11.30–12.30 Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4. Tapiolan seurakunta Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6,

arkisin 040 531 1011. Grankulla svenska försam ling Diakonimottagning och brödutdel ning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

Sururyhmät Espoonlahden seurakunta Ryhmä läheisensä menettäneille alkaa ti 14.3. klo 19 Soukan kappelilla, 7 kokoontumista. Ohjaajina diakonissa Teija Moilanen ja pastori Teemu Reinikainen, joille tied. ja ilm. 28.2. mennessä: teija.moilanen@evl. fi 040 728 7478, teemu.reinikainen@ evl.fi 050 467 7793. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 13–15 Sopukka, Soukan kappeli, parittomat viikot alkaen 20.1. Tarjoilu 2 €/henkilö. Tied. pirjo. hagmark@evl.fi, 040 547 1848.

Tukea nuorille ja heidän vanhemmilleen Potkiiko elämä päähän? Tarvitsetko jonkun, joka selvittää asioita kanssasi? Oletko huolissasi kaveristasi? Oletko huolissasi lapsestasi? Ota yhteyttä erityisnuorisotyönohjaajiin. Sähköpostit etunimi.sukunimi@ evl.fi. Espoon tuomiokirkkoseurakunta: Pia Härkönen 040 562 1341 ja Sari Vikström-Kivioja 050 438 0185. Espoonlahden seurakunta: Hanne Malkki 040 517 0629 ja Juhana Malme 040 533 7808. Kauniaisten suom. seurakunta: Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, 050 464 7001. Leppävaaran seurakunta: Meri Saloila 040 724 1120 ja Toni Majola 040 559 1736. Huom! Nuorisotyöntekijän saa kiinni myös WhatsAppista: Leppävaaran seurakunnan WhatsApp-tuki 7–12 -vuotiaille nuorille, Toni 040 559 1736 & Meri 040 724 1120 Olarin seurakunta: Suvi Kaikkonen 040 546 5197. Tapiolan seurakunta: Matias Uusisilta 040 560 0010.

Leijonaemot Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille ma 30.1. klo 17.30 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. ma-to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209. Eija Harju

Yhteiset

ArkiYstäväksi lähimmäiselle -koulutus. Ulkoiluavuksi, juttukaveriksi vanhukselle tai vammaiselle tai arkiystäväksi perheelle? Arkiystävä ja lähimmäinen tekevät yhdessä asioita, jotka tuovat iloa ja sisältöä molemmille.

Café Viheri ma ja ke klo 10–13 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Olarin seurakunta Leipäkahvila perjantaisin klo 13–15 Matinkappelilla. Voit istahtaa kahville kaikessa rauhassa tai tulla vain noukkimaan kotiisi vehnästä. Leppoisa tunnelma ja lahjoituksena saatuja hyviä leipiä ja pullia. Lisätiedot Veikko Ahonen p. 0407738715 Aikuisten arkikahvila vapaaehtois ten pyörittämä kohtaamispaikka kokoontuu joka toinen to klo 13–14.30 Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4. Luvassa on mukavaa yhdessäoloa kahvikupposen ääressä ja keskustelua vaihtuvan teeman mukaan. Päivämäärät: 9.2., 23.2., 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5., 18.5. Lisätiedot: vapaaehtoistyön diakoni p. 050 372 8873

Älä jää huoliesi kanssa yksin. Diakoniatyön ammattilaiset ovat sinua varten. Minna Kovalainen työskente lee Espoon seurakun nissa kehitysvammais työn diakonina.

elämänkaari Espoon tuomiokirkko seurakunta

Korvenranta 90 v, Heikki Juhani Kalaranta 83 v., Hannu Ilari Kari 70 v.

Kastetut Aminata Karoliina Diallo, Niklas Henrik Haapala, Milo Casper Hukkanen, Pyry Onni Koponen, Tomi Eerik Mikael Koski, Eerik Ahti Mikael Laaksonen, Daniel Erkki Antero Laukkonen, Taimi Helmi Amelia Lautsi, Aslan Iisakki Luttinen, Aava Aurora Mäkinen, Lenni Artturi Määttä, Risto Lukas Ojanen, Akseli Henrik Samuel Penttilä, Lilia Johanna Rundberg, Roni Antero Salonen, Samuel Aleksi Ilmari Suominen, Elias Henrik Ilmari Taberman. Avioliittoon aikovat Niclas Pasi Alfred Finnig ja Maija Elina Hultman. Hautaan siunatut Hilja Marjatta Vuorinen 94 v, Elsa Irene Grönlund 90 v, Taimi Marjatta Ojala 90 v, Sirkka Liisa Virta 89 v, Terttu Sinikka Soikkanen 87 v, Tapani Niilo Aatami Siltanen 84 v, Pentti Olavi Hultman 83 v, Maiju Kyllikki Sjöblom 81 v, Leena Annikki Haapamäki 73 v, Reijo Toivo Kalevi Pelkonen 73 v, Erkki Pekka Väinämö Nieppola 72 v, Matti Sakari Sainio 70 v, Esko Kalevi Enberg 66 v, Ulla Anneli Rockas 65 v, Auli Elise Seppälä 60 v, Katja Johanna Virtanen 45 v.

Leppävaaran seurakunta

Espoonlahden seurakunta Kastetut My Eeva Edith Aaltonen, Veera Sofia Auvinen, Enna Kristiina Hammarberg, Venla Katariina Heikkonen, Olivia Ellen Wilhelmina Holmborg, Viljami Eino Aleksi Kuusela, Sebastian Aarne Samuel Laitinen, Vanessa Alina Lehtonen, Aada Lilli Elina Liikkanen, Hilda Henrietta Maunula, Alvar Veikko Eerik Ranta, Niilo Sebastian Sarjakivi, Saga Sofia Sarlin, Aino Lydia Sippala, Frida Elisabeth Stang, Lumi Hilma Inari Toivonen, Akseli Olavi Veijanen. Hautaan siunatut Leo Aarne Westerholm 96 v, Maria Raikkerus 93 v, Sirkka Siviä Tenhovirta 91 v, Kaija Selma Kaarina Kosonen 87 v, Irja Unelma Korhonen 86 v, Hely Rakel Vähä-Ojala 86 v, Toini Terttu Aaltonen 85 v, Reijo Jaakko Vähämaa 83 v, Saimi Maria Korhonen 82 v, Toivo Johannes Nurmi 81 v, Anja Sisko Kolehmainen 80 v, MarjaLiisa Kuittinen 78 v, Erkki Johannes Nissinen 78 v, Juhani Antero Liesjoki 76 v, Timo Olavi Sarin 74 v, Timo Harry Nyberg 71 v, Reijo Einari Ahovalli 67 v, Sirkka-Liisa Hoskonen 67 v, Tapio Uolevi Mäkinen 67 v, Seppo Juhani Wuolanne 67 v, Anna Riitta Saraste 67 v, Tiina Maaret Raevaara 66 v, Juha Tapio Rosti 54 v, Tarmo Sakari Tapio Moilanen 34 v.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kastetut Nelli Josephine Diebel, Patrik Armas Alahuhta, Elias Müller. Hautaan siunatut Erkko Juhani Ståhlström 90 v., Sirkka Tellervo

Every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo) Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs). Fellowship time and refreshments after the service. Federation of Espoo Parishes in cooperation with International Evangelical Church in Finland. Read more: www.church.fi.

Arabic Worship and Eucharist On Friday 20th of Jan and 3rd of Feb at 5

Kastetut Ilyas Benjamin Ali, Eemil Tuomas Erkkilä, Eemil Olavi Honkanen, Timo Toimi Aleksi Hukkamäki, Livia Adelia Koivumäki, Maisa Lilja Laine, Eelis Emil Edvin Lindholm, Eevi Olivia Martikainen, Katariina Amanda Mäkelä, Alex Oskar Einari Timonen, Nea Aurora Elisabeth Virtanen. Hautaan siunatut Kerttu Tuulikki Laasanen 93 v, Hilma Helena Arino 91 v, Martta Huotari 86 v, Arvi Einar Korhonen 85 v, Ulla Maija Inkeri Saloranta 82 v, Leena Annikki Buhanist 71 v, Antti Olavi Nikula 66 v.

Olarin seurakunta Kastetut Oscar Toivo Josep Carulla, Noel Desta Elian Itkonen, Iivor Rafael Jarnila, Luca Erik Kanerva, Samuel Herman Emil Karikoski, Edvin Oliver Lagerström, Oskar Kaarlo Edvard Mannonen, Fanny Matilda Matiaksentytär Saijonmaa, Oiva Niilo Kalervo Suihkonen, Vilma Emilia Vänttinen, Alvar Tauno Egbert van Veen. Hautaan siunatut Aarno Voitto Hakanen 92 v, Lasse Olavi Kivikanta 75 v, Ritva Kyllikki Hirvonen 74 v, Leena Kaarina Ervamaa 73 v, Jouko Uolevi Winter 71 v, Eira Kaarina Salonen 70 v, Mikla Marika Koivunen 42 v, Johanna Maria Elisabet Manner 20 v.

Tapiolan seurakunta Kastetut Eevi Olivia Koskela, Edith Kristiina Kulkas, Nuutti Onni Ilmari Latva-Käyrä, Arvo Veikka Kaleva Linden, Aava-Elena Suopohja, Aaron Max Tuomisto. Hautaan siunatut Hilkka Lahja Sinikka Asikainen 90 v, Terttu Lindroth.90 v, Terttu Maria Puhakka 88 v, Aune Annikki Mäkinen 85 v, Asko Lauri Juhani Jokinen 84 v, Eljas Kalevi Haapalainen 81 v, Kaarina Satu Helena Hukkanen 73 v.

Esbo svenska församling Kastetut/Döpta Damilola Emma Alabi, Emma Elise Byman, Linn Helena Nordlund, Alec Erik Elias Poutanen, Noel Oscar Santala, Oskar Gustav Selin, Maya Alice Strahl. Hautaan siunatut/Avlidna Sirkka Raakel Wärilä 93 v, Gunda Linnea Aalto 89 v, Mildrid Sofia Barck 89 v, Gunnel Viola Weckström 88 v, Mairith Alice Hermansson 84 v, Anna-Brita Gustafsson 83 v, Nils Arvid Marjotie 82 v, Stig Torolf Engman 78 v, Ingmar Hjalmarsson Tollet 78 v, Anja Irmelin Bärlund 74 v, Timo Aarne Juhani Lehto 68 v, Kim Mikael Koski 54 v, Carl Christian Patrik Saurén 51 v, Chris Helene Strömberg 49 v.

International Worship Service in English

pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Rev. Ramez Ansara. Worship on every other Friday.

Chinese Young Family Fellowship Fri 27th of Jan at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Evening tea and Bible study with Chinese families. Contact: Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com 050 387 5192.

Anglican Worship Service Anglican Eucharist in English during uneven weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Sini Ikävalko sanoo, ettei ollut helppo lähteä estradeille papin ammatista. Vahva sisäinen palo laulamiseen sai hänet osallistumaan laulukilpailuun.

Sini Ikävalko tahtoo artistiksi Laulamista pitkään harrastanut helsinkiläinen pappi Sini Ikävalko pääsi jatkoon The Voice of Finland -kisassa. teksti Marjo Kytöharju kuva Jere Huttunen

Katsoja ei sitä huomannut, mutta Sini Ikävalkoa jännitti hurjasti kun hän lauloi tammikuun alussa Nelosella nähtävän The Voice of Finlandin ensimmäisessä jaksossa. Hänen helpotuksensa oli suuri, kun yksi ohjelman neljästä tähtivalmentajasta, laulaja Olli Lindholm, kääntyi tuolissaan merkiksi siitä, että hän haluaa Ikävalkon tiimiinsä. – Tämä oli niin jännittävää juuri siksi, että pelkästään ääni ratkaisi jatkoon menemisen, laulukilpailuja tiuhaan kiertänyt Ikävalko toteaa. Hän esitti The Voice of Finlandissa yhden bravuureistaan, Dinah Washingtonin 1950-luvulla tunnetuksi tekemän popbiisin Mad about the boy. Ikävalko on tyytyväinen Lindholmin tiimiin pääsystä. Kilpailu on monivaiheinen, koska alussa on liki 80 laulajaa, joista jatkoon pääsee vajaa 50. Katsojille riittää jännitettävää pitkälle kevääseen. Sini Ikävalko kertoo tehneensä laulumatkaa eli osallistuneensa erilaisiin karaoke- ja laulukilpailuihin yli puolentoista vuoden ajan. Laulukilpailuihin keskittymisen on tehnyt mahdolliseksi vuorotteluvapaa Mikaelin seurakunnan papin virasta. – Se, miksi ryhdyin tähän nelikymppisenä, johtuu siitä, että minulla on ollut lapsesta lähtien palo laulamiseen. Oli kuitenkin käydä niin, että maailman äänet yrittivät vaientaa

sydämeni äänen, hän sanoo. Ikävalko pohtii, että olisi voinut jo teini-iässä rohkeammin kokeilla siipiään, mutta toisaalta hän ehkä olisi ollut vielä liian nuori alalle. Lauluharrastus jäi väistämättä vähemmälle, kun hän aloitti opiskelun teologisessa tiedekunnassa ja sai 24-vuotiaana lapsen, nyt 16-vuotiaan Kallen. – Tämä on vaatinut paljon itsensä tutkailua. Papin ammatista ei ole helppo lähteä estradeille, koska monet ajattelevat, ettei papin ole syytä tuoda itseään esille. Minulle on kuitenkin vahvistunut tunne siitä, että näivetyn sisäisesti, jos en nyt kokeile, mihin pystyn. Laulamisen saralla Sini Ikävalko aikookin tähdätä niin pitkälle kuin se on mahdollista. Hän kokee olevansa nyt Voice-raiteella, artistiksi vievän junan kyydissä. – Olen tottunut tekemään monenlaisia asioita, mutta tämä on ollut niin pysäyttävä kokemus, että sitä on vaikea kuvailla. Toisaalta tämä on luonteva jatkumo kaikelle aiemmalle. – Ajattelen niin, että niin papin kuin laulajan tehtävässä on pureskeltava ensin siihen liittyvä tieto ja tuotava se esiin itsensä kautta jossain muodossa. Kaikki tämä vaatii tietynlaista kasvua ihmisenä, sanoo myös life coachina toiminut Ikävalko. ■ Ikävalkon ajatuksia ja tuntemuksia voi lukea kilpailun aikana hänen blogistaan siniikavalko.fi.

16 A

MIELIPIDE

Olin vapaata riistaa saarnaajille USKONNONVAPAUS ON yksi hienoimmista asioista maassamme. Tämän sain oppia kantapään kautta. Erosin hiljattain kirkosta mielipide-erojen vuoksi ja tuumin, että säästän hieman rahaa. Kävi kuitenkin niin, että törmäsin lähetyssaarnaajiin ja tulin pyytäneeksi heidät käymään luonani. Heti ensimmäisellä kerralla olisi melkein pitänyt lyödä kastepäivä lukkoon. Mitä ihmettä? Enhän ollut edes käynyt heidän tilaisuuksissaan. Tulin sitten käyneeksi ja hyvä niin; totesin, että se poikkeaa liikaa siitä, mihin olen tottunut. Seuraavalla kerralla, kun tapasin heidät, olisi pitänyt syventää oppia. Jääräpäisesti pidin omastani kiinni. Se oli sitten sillä selvä. Eivät he huvikseen käy ihmisten luona. Ymmärsin tämän. Ymmärsin myös, että olen umpiluterilainen ja sellaisena pysyn. Onneksi luterilainen kirkko on myös tavallisille, elämän kolhimille ihmisille, jotka eivät jaksa olla aktiivisia jäseniä. Liityin takaisin tuttuun kirkkoon.

Jos nyt vielä helpotamme alkoholin saantia lainmuutoksella, odotettavissa on varmasti entistä enemmän alkoholihaittoja sekä lisää hätää ja surua perheisiin. Näin tämän konkreettisesti Vapaaksi Huumeista ry;n toiminnanjohtajan työssä. Mitä yhden lapsen sortuminen maksaa yhteiskunnalle? Eräiden asiantuntijoiden mukaa lasku on noin 1,2 miljoonaa euroa, josta me myös maksamme suurimman osan. Ennaltaehkäisevään työhön olisi perustettava tarpeeksi virkoja ja budjetoitava siihen huomattavasti nykyistä enemmän varoja. Myöskään raitistuneiden alkoholistien tietoja ja taitoja ei pidä väheksyä. Heidät on monesti havaittu parhaiksi työntekijöiksi hoitolaitoksissa.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Valto Meriläinen Espoon Tuomiokirkkoseurakunta

Parantava rakkaus ja teholääkkeet

Tämäkin piti kokea

Seniorit huolissaan uudesta alkoholilaista PÄÄKAUPUNKISEUDULLA NUKUMME alkoholiasioissa Ruususen unta, kun kuvittelemme, ettei meillä ole päihdeongelmaa. Nyt tiedetään, että yhä nuoremmat lapset ovat alkaneet käyttää päihteitä sekä huumeita ja myös seniorien ja vanhusten alkoholinkäyttö on lisääntynyt huomattavasti. Alkoholin ja lääkkeiden käyttö samanaikaisesti on vanhuksille kohtalokasta. Keskioluen siirtyminen vähittäiskauppoihin on aiheuttanut sen, että esimerkiksi naisten alkoholinkäyttö on kymmenkertaistunut. Olin itse kauppias silloin, kun keskiolut tuli myyntiin vähittäiskaupoissa. Olin muun muassa marketkauppiaiden puheenjohtaja ja kaupan työnantajaliiton hallituksen jäsen. Taistelin näillä eväillä kaupanalan päättävissä elimissä estääkseni keskioluen tuomisen vähittäiskaupan valikoimiin. Hävisin!

Kehu ja moiti Suuret kiitokset Esselle hienosta joulukalenteri-ideasta. Se on luonut iloa ja antanut ajattelemisen aihetta useana aamuna. Ottakaa ihmeessä tavaksi joka joulu. Samuli Perttunen

Mikä ihastuttaa tai vihastuttaa? Kirjoita viestisi ytimekkäästi ja lähetä palautetta. www.kirkkojakaupunki.fi/ palaute Kiitos Tyrskyvuoren kallioilla jouluaattona järjestetystä hartaustilaisuudesta! Toivon, että tapahtuma järjestetään Kivenlahdessa myös ensi jouluna. Ehdotan, että paikaksi valittaisiin lähikallio, joka on suoraan palve-

lutalon edestä kulkevan kävelytien päässä, ja että paikalle olisi jonkinlainen opastus. Palvelutalon asukkaille voisi järjestää vapaaehtoisia saattamaan heidät rantaan, jos sieltä joku haluaisi osallistua tapahtumaan. Tiina Pereira

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Olarin seurakunta

reformaation juhlavuonna

Arto Harkiola Espoo

Tapiolan seurakunta

Bach!

Su 22.1. klo 16 Olarin kirkko

pianisti Paavali Jumppanen ystävineen J.S.Bachin musiikkia

KIRKON JA luostarien sairaaloissa on erittäin usein rakkautta, koska niissä hoito motivoituu kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta. On tutkittu, että Essexin yliopiston Health Centerissä tämä säteily tuntuu voimakkaimpana suunnattoman ystävällisissä kanslisteissa. He puhuvat ja katsovat kuin haluaisivat parantaa sanoillaan ja silmillään. He ovat osa paikan auraa. Verratkaamme asiaa omiin kokemuksiimme! Uudet teholääkkeet ja tieto ovat muuttaneet osittain asiaa, mutta eivät kykene korvaamaan läsnäoloa ja rakkautta. Lepo ja rauha, ilo ja luottamus ovat elämän parantavia voimia asiansa osaavan henkilökunnan ohella. Jo Hippokrates tiesi, että luonto parantaa, lääkäri vain hoitaa. En voi enkä halua pitää omalääkärijärjestelmää miltei samanlaisena. Usein siinä on sama pyrkimys eri keinoin ja termein. Jumalasta uhkuu monelle järkkymätöntä voimaa, mutta hänen temperamenttinsa on altis myös räjähdyksille. Hänen luonnonvoimansa edessä itseään oppineenakin pitävän on pakko nöyrtyä.

Ohjelma 10 €

Iiro Plays Mozart and Rantala with the Proton String Quartet Tapiolan kirkko ma 23.1. klo 19 Mozart: Pianokonsertto nro 21 C-duuri KV 467 (kamarisovitus) Iiro Rantalan sävellyksiä Liput 30 €, opiskelijat 20 €, lippu.fi

Tuotto Syyrian lasten auttamiseen